22 vastausta artikkeliin “Arvotaan uusi ilmasto, miten käy Suomen?”

1. Selvää on että riskit ovat niin suuria, että jokainen yli 10v säteel­lä kehi­tys­tä katso­va ja fak­toi­hin perus­tu­van riski­ana­lyysin tekevä pää­tyy siihen että näitä riske­jä ei kan­na­ta ottaa. Onkin käsit­tämätön­tä että me jatku­vasti teemme val­in­to­ja jot­ka vievät meitä kohti näi­den riskien toteu­tu­mista. Alka­en ihan mei­dän omas­ta ilmas­to- ja ympäristövi­hamielis­es­tä hallituksesta.

   Jonkin sort­tista denial­is­mia selvästi on paljon eri­toten talousoikeis­ton kesku­udessa. Denial­is­mista kieltäy­dytään kun asi­as­ta kysytään, mut­ta silti toim­i­taan ikäänkuin ilmas­ton­muu­tok­seen ja bio­di­ver­si­teet­tion­gelmi­in ei uskottaisi.

   Akuutisti nyt kan­nat­taisi ainakin miet­tiä raken­nus­määräyk­set uusik­si. Sään ääri-ilmiöt tule­vat pahen­e­maan kävi miten kävi. Tul­vara­jat esimerkik­si tulee arvioi­da uusik­si varovaisu­us­pe­ri­aat­teen mukaises­ti. Myös asi­at kuten raju­jen myrsky­jen lisään­tymi­nen, joka aset­taa tiet­tyjä vaa­timuk­sia esimerkik­si rak­en­tei­den tuulet­tuvu­udelle ja kestävyydelle.

   Vastaa

2. Voineeko ilmas­tolle oikeas­t­aan mitään, jos ja kun liit­to­laisemme USA, Kiina ja kehitt­tyvät super­jätit mm. Intia, Indone­sia, Nige­ria ja Brasil­ia eivät reagoi kun­nol­la ilmas­ton­muu­tok­seen. Me tietysti reagoimme: ammumme kil­pailukykyämme polveen. Kos­ka se antaa fiilik­sen että tehdään oikein. Niin kuin tehdäänkin. Mut­ta ilmas­to ei siitä uhri­teostamme het­kah­da suun­taan eikä toiseen. Ehkä promillen kymmenesosan.
   Jos sit­ten tästä kaikesta saadaan vielä tätä kylmem­pi ilmas­to, täältä väki läh­tee, ja se on finis finlandi. 

   Ilmas­ton­muu­tok­ses­sa­han on nyt se muoti että green tec sitä, green tec tätä. Taitaa olla tuutulaulu. 

   Läh­den siitä että päästöjä on alen­net­ta­va rajusti, mut­ta kos­ka tiedämme, real­is­min perkele, että suurin osa maail­man maista ei väl­itä, jää ain­oak­si toi­vok­si jonkin­lainen maa­pal­lon oma itseko­r­jaavu­us­mekanis­mi. Jos sitäkään ei ole, olemme pulassa.

   Vastaa

3. Mitä me tosi­aan mah­damme ilmas­tolle, kun on esim näitä soiden ennal­lis­ta­jia. Heitä ylis­tetään maas­ta taivaaseen medi­an ja ympäristöjär­jestö­jen toimesta.
   Jotkut vaa­ti­vat ilmas­toa­siois­sa nopei­ta toimia. Muu­ta­ma päivä sit­ten tuli mueleen taas soiden ennal­lis­tamises­sa alka­va metaa­nipäästö. Vuosit­tainen 1 tn metaani päästö ei voi läm­mit­tää ilmas­toa enem­pää kuin 160x12x1 tn co2ekv. Sadalle vuodelle ei tule paljoa mitään, mut­ta kun metaanin puoli­in­tu­mi­sai­ka on n 8 vuot­ta niin puo­let tuos­ta läm­mi­tys­vaiku­tuk­ses­ta tulee ensim­mäis­ten 8 vuo­den aikana.
   Soiden ennal­lis­ta­jien ekv luku 20 muut­tuu luvuk­si 100.
   Joku voi ihme­tel­lä, mik­si min­ul­la on paljon pienem­pi tuo 100 vuo­den ekv luku, mut­ta huo­maut­taisin, että soiden metaani on bio­geenistä ja sil­loin ekv luku on 3,7 yksikköä pienempi.

   Vastaa

   1. Ennal­lis­tamis­es­ta voi lukaista Luon­non­va­rakeskuk­sen blo­gin “Ennal­lis­tamisen ilmas­to­vaiku­tuk­set ovat moni­ta­hoiset”. Siinä nähdäk­seni pain­ote­taan ennakko­su­un­nit­telun tärkeyt­tä, kos­ka ennal­lis­tamisen lop­putu­los eli hyödyt ja hai­tat riip­pu­vat paljon kohtei­den valin­nas­ta ja han­kkeen toteu­tuk­ses­ta. Ennal­lis­tet­tu kohde ei aina vält­tämät­tä ole suuri metaanin lähde, mikäli vetisiä allikoi­ta ei syn­ny. Toimin­nal­la suo­jel­laan kuitenkin vesistöjä päästöiltä (humus ja rav­in­teet), van­ho­ja turvek­er­roksia hajoamiselta ja palaute­taan suoluontoa.

      Joidenkin mielestä päin­vas­toin met­säo­ji­tus on ollut entisen tilan palaut­tamista eli taval­laan ennal­lis­tamista, kos­ka melko suurikin osa nyky­i­sistä soista on syn­tynyt met­sän sois­tu­mis­pros­essin tulok­se­na. Osa soista on ollut aiem­min matalia lampia ja osa on var­maan ollut puut­to­mi­akin alueita.

      *

      Ilmas­to-ongel­ma ja nykyi­nen talousjär­jestelmämme liit­tyvät läheis­es­ti yhteen. Jatku­va kasvu ei ole mah­dol­lista, mut­ta silti sen nimeen van­no­taan ja uut­ta talouskasvua tavoitel­laan julkisen talouden kestävyys­va­jeen selät­tämisek­si. Sik­si olisi muka­va kuul­la raadin (eri­tyis­es­ti Osmon) mielip­iteitä kir­jas­ta “Kap­i­tal­is­min suuri illu­u­sio”. En ole vielä päässyt kuin alku­un, mut­ta paris­sa kohtaa on jo tehnyt mieli väit­tää vastaan.

      Ensim­mäi­nen väite on että rikkaat kiertävät vero­ja sen kun kerk­iävät ja naut­ti­vat kuitenkin samaan aikaan yhteiskun­nan verovaroil­la kus­tan­ne­tu­ista palveluista. Kuitenkin ainakin sil­loin jos varakku­us perus­tuu yri­tys­toim­intaan, voitoista joutuu mak­samaan verot ennen voiton­jakoa — no ainakin, ellei pääkont­to­ria ole viety johonkin veroparatiisiin.

      Toinen häm­men­nys liit­tyy kehit­tyvi­in mai­hin. Kir­jas­sa väitetään, ettei globaali etelä ole hyö­tynyt kap­i­tal­is­mista, vaan niiden edis­tys perus­tuu pääosin maid­en itsenäistymisen jälkeiseen yhteiskun­tien kehit­tämiseen. Mut­ta edis­tys vaatii aina myös jonkin­laisen vai­h­dan­nan jär­jestelmän, jot­ta ihmiset voivat erikois­tua. Vähin­tään sään­nel­lyn markki­na­t­alouden kuten meillä.

      Kir­jan kir­joit­ta­jat ovat ilmeis­es­ti sil­lä kan­nal­la, ettei kap­i­tal­is­mia voi­da kor­ja­ta, vaan sen tilalle täy­tyy saa­da jotain muu­ta. Ilmas­ton­muu­tos ja luon­toka­to näyt­täy­tyvät kyl­lä vaikeil­ta ongelmil­ta ratkaista nykyisen jär­jestelmän puit­teis­sa. Ratkaisu­un liit­tyy var­maan ainakin vähempään tyy­tymi­nen: selvästi vähem­män päälukua ja vähem­män kohtu­u­ton­ta kulutusta.

      Nyt on onnek­si jo nähtävis­sä heikko­ja sig­naale­ja, että päälu­vun ongel­ma olisi ratkea­mas­sa ja maa­pal­lon väk­iluku kään­tyy lasku­un oletet­tua nopeam­min. Aju­ri­na tähän on ilmeis­es­ti elin­ta­son nousu ja kaupungis­tu­mi­nen, joten niitä ei pitäisi vas­tus­taa vaan nopeut­taa. Jos ihmisiä on selvästi nyky­istä vähem­män, maa­pal­lo kestää kohtu­ullisen korkeankin elin­ta­son heille ja luon­nollekin jää tilaa. On syytä olla toiveikas.

      Vastaa

      1. Luin tuon kir­jan, mut­ta päätin olla arvioimat­ta sitä.

   2. “”“Soiden ennal­lis­ta­jien ekv luku 20 muut­tuu luvuk­si 100.”””

      Linkissä Suomen 4 milj.ha luon­non suot ovat päästö n. +10 Mtn-ekv 100 vuot­ta tästä het­kestä eteen­päin metaanin ja typ­piok­sidu­ulin vuok­si. Lyhyem­mäl­lä 20 vuo­den peri­odil­la lämit­tävä vaiku­tus on 3‑kertainen eli +30 Mtn-ekv.
      Kiireel­lisyyspe­ri­aat­teeseen vedoten soiden ennal­lis­tamis­es­ta tule­va läm­mit­tävä vaiku­tus on las­ket­ta­va lyhyen peri­odin eli 20 vuo­den mukaan. 

      https://www.luke.fi/fi/blogit/miten-suomen-kasvihuonekaasuinventaarion-tulokset-muuttuisivat-jos-ojittamattomien-soiden-paastot-ja-nielut-raportoitaisiin

      Vastaa

      1. Kur­jen linkissä lukee mitä lukee.
         Ilmas­to­datan mukaan metaanin eli­nai­ka (mas­sa ilmakehässä/vuotuinen tuhoutu­va mas­sa) on 12 vuot­ta. Jos lukee kuin piru raa­mat­tua niin tämä tarkoit­taa, että vakio­su­u­ru­inen metaa­nipäästö ei voi lisätä ilmas­ton läm­pen­e­mistä kuin 12 vuot­ta. Tältä poh­jal­ta luon­non­soiden metaani ei voi lisätä enää ilmas­ton lämpenemistä.
         Kur­ki luet­telee noi­ta ekv arvo­ja. Kan­nat­taisi kuitenkin miet­tiä, mitä merk­i­tys­tä on metaanin puoliintumisajalla.
         Nykytiedon mukaan se on 8 vuotts.

4. Sähkön­tuotan­toa, var­maa sel­l­aista, tarvi­taan paljon lisää. Joko tarvi­taan läm­mi­tys­tä tai ilmas­toin­tia. Kovenevat myrskyt suurine raeku­uroi­neen vievät aurinkopa­neel­it pois pelistä. Samoin voi käy­dä tuulivoimalle. Kan­nat­taisi vaan tehdä ydin­voimaa sar­jas­sa muut­telemat­ta koko ajan reak­tori­malle­ja. 100 vuo­den reak­tori voit­taa taloudel­lis­es­ti 20 vuo­den välein uusit­ta­vat uusi­u­tu­vat taloudel­lis­es­tikin hel­posti kun­han on saatu käyn­ti­in, jos joku vaan vaivau­tu­isu kat­so­maan suur­ta kuvaa. Koh­ta on paha kierre käyn­nis­sä kun pitää uusia entiset paneel­it ja tuulimyl­lyt, mut­ta samal­la pitäisi rak­en­taa paljon lisää. Sää­var­ma sähkö pitää yhteiskun­nat pystyssä siihen asti kun kaik­ki on läht­enyt käsistä. Kun kat­soo poli­ti­ikkaa, niin voi olla var­ma ettei ilmas­toa ote­ta tosis­saan ja hom­ma läh­tee käsistä. Kysymys onkin miten viivästyt­tää sitä. Mut­ta kun kat­soo miten hiilid­iok­sidip­i­toisu­u­den nousu kiihtyy ja läm­pöti­lat kri­it­tisil­lä alueil­la ja reak­tio­ta ei ole poli­ti­ikas­sa eikä medi­as­sa, niin tässä men­nään tyhjän­päiväisiä ral­latellen yli kaik­ista rajoista. Poli­ti­ik­ka on pelkkää pilka­n­tekoa vakav­ista asioista.

   Vastaa

5. “Jos asi­aa kat­soo Euroop­pa-keskeis­es­ti, ilmas­ton läm­pen­e­misen toden­näköisiä seu­rauk­sia on Etelä-Euroopan aavikoi­tu­mi­nen. Sama kos­kee suur­ta osaa Afrikkaa.”

   Miten me saadaan sit­ten Euroopan väestö pysymään kohdil­laan jos Afrik­ka ei kykene enää tuot­ta­maan yli­tuotan­toa ihmisiä pyörit­tämään tätä mei­dän teho­talout­ta, joka ilmas­toa lähin­nä läm­mit­tää? Toki jos halu­aa kikkail­la tilas­toil­la mei­dän efek­ti­iviset päästöt muiden päästöik­si niin vaikea tästä on keskustel­la, mut­ta niin­hän tääl­lä ‘edis­tyneessä’ län­nessä tehdään kiihtyvään tahti­in. Vapaus tarkoit­taa pitkälti vapaut­ta vale­hdel­la ja hui­ja­ta ilman seurauksia.

   Vastaa

6. Näis­sä ilmas­toa­siois­sa pitää tehdä Suomen osalta “real­i­ty check”.

   1) Björn Wahlroosin mukaan Suo­mi on nyt konkurssin partaalla.
   Meil­lä ei siten ole varaa sat­sa­ta MEGA-kalli­isi­in ja riskialt­ti­isi­in vihreän siir­tymän hankkeisiin.

   2) Ilmanston läm­pen­e­m­i­nen on Suomelle pääosin edullista ja kos­ka Suomen CO2-päästömme ovat tuhan­nesosa globaalipäästöistä, mei­dän ilmas­to­hankkeemme eivät vaiku­ta yhtään mitään.

   3) Green Deal-poli­ti­ikas­sa näyt­tää EU:n par­la­men­tis­sa nyt puhal­ta­van kova vas­tatu­uli. Syynä ovat par­la­ment­ti­vaalit, jois­sa maail­man muut kri­isit saa­vat prioriteetin.

   4) Maail­man fos­si­ilien polt­to vaan kas­vaa ja CO2-päästöt lisään­tyvät. Globaalipäästöt 2023 yli pros­en­til­la ja suur­saatut­ta­ja Kiinan kohdal­la 4%. Tälle kehi­tyk­selle ei lop­pua näy…

   5) Ilmastopoli­ti­ikan perus­tana ole­vat ilmas­tom­a­llit eivät tun­netusti pysty luotet­tavasti mallinta­maan äärim­mäisen tärkeitä pil­viä. Lisäk­si mallien ver­i­fioin­ti­in käyte­tyt pitkän ajan läm­pöti­lasar­jat ovat osoit­tau­tuneet epälu­otet­taviksi Urban Heat Island (HUI) ilmiön vuok­si. Se johtuu siitä, että sääase­mat ovat ajan mit­taan tulleet lämpimän kaupunki­a­su­tuk­sen ympäröimik­si. Esimerkik­si USA:n asemista 90% ovat tällaisia…

   6) Suomen pitää nyt panos­taa VARMOIHIN kohteisi­in kuten AI, Kvant­ti-com­put­ing, Roboti­ik­ka, Avaru­ustekni­ik­ka, Bio- ja gee­niedit­ing, 3D print­ing, Neu­raaliv­erkot, Uudet mate­ri­aalit, jne.

   Vastaa

   1. Ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen onkin meille edullista ( mm. pidem­pi kasvukausi, pienem­mät läm­mi­tyskus­tan­nuk­set = pienem­mät päästöt) ainakin tiet­tyyn rajaan asti.
      Mut­ta kai olet huo­man­nut laskel­mat joiden mukaan Golf-vir­ran heiketessä ( meri läm­pe­nee, tämä yksi seu­raus) ilmas­to mah­dol­lis­es­ti kylme­nee meil­lä ehkä jopa usei­ta keskiläm­pöti­la-astei­ta. Alas­ka-Siperia-Suo­mi ei olisi hyvä.
      Myöskin läm­pen­e­misessä on ikävät seu­rauk­set meille: kuiv­unei­den aluei­den väestö läh­tee väistämät­tä liik­keelle. Yhteiskun­tamme rak­en­teet tuskin kestänevät puolenkaan miljoo­nan kieli­taidot­toman ja täysin vielä inte­groimat­toman ihmisen nopeaa tuloa. Ja sadat miljoonat sieltä lähdössä Euroop­paan sitä pait­si olisivat. 

      Kyl­lä ilmas­to tulee siis pyrk­iä hoita­maan läm­pe­nee tai kylme­nee se “meil­lä.”
      Ja onhan se yleisim­minkin globaa­likysymys. Emme voi vali­ta kyynisyyt­tä. Real­is­mia se ei ole.

      Vastaa

   2. Eiväthän nuo mainit­se­masi kohteet ole var­mo­ja mil­lään taval­la. Kaik­ki ovat alo­ja, jois­sa teknolo­gian olete­taan kehit­tyvän suurin harp­pauksin lähivu­osi­na. Mitään var­muut­ta asi­as­ta tule­vista läpimur­roista ei ole. Var­maa ei myöskään ole, että näil­lä aloil­la saisi minkään kokoista markki­nao­su­ut­ta, vaik­ka niihin olisi investoitu, ja teknologi­nen läpimur­to jos­sain päin maail­maa tehtäisiin.

      Olet jostain syys­tä kir­joit­tanut puo­let noista kohteista omi­tuisel­la suomenkie­len ja enlan­ninkie­len yhdis­telmäl­lä. Se ei sinän­sä vaiku­ta sisältöön, mut­ta luo mieliku­van, ettet ole pere­htynyt noi­hin aiheisi­in edes pintapuolisesti.

      Vastaa

7. Jos ihmisel­lä on valit­ta­vana korkea sta­tus ja hyväo­saisu­us ja ilmas­to vas­takkain, niin aika mon­esti val­in­ta on ensim­mäi­nen. Kai tuo on nykysodis­takin nähtävänä. Kun tiede­tään ilmas­ton tila, niin nykyai­ka on hul­luimpia aiko­ja sotia historiassa.

   Vastaa

8. Mik­si ei myön­netä, että ilmas­ton kuumen­e­misen suurin syy on van­hanaikaises­ti sanoen per­seit­ten paljous. Eli väestöräjähdys niin Afrikas­sa, Aasi­as­sa, Etelä-Amerikas­sa. Mik­si tälle asialle ei koskaan tehdä mitään? Ei edes maini­ta keinona hillitä ilmas­ton kuumen­e­mista. Tosi­a­sioi­ta ei ilmeis­es­ti halu­ta lop­pu­jen lopuk­si tunnustaa.

   Vastaa

   1. Ei kai juuri muus­ta puhutakaan? Valitet­tavasti yleen­sä fak­toi­hin poh­jaa­mat­toma­l­la ”mik­sei tästä puhuta” tason heittelyllä.

      Onnek­si on myös heitä jot­ka puhu­vat asi­as­ta fak­toi­hin nojat­en, kuten BIOS-tutkimusyksikkö:
      https://bios.fi/vaestopuhe-on-harhatietoa-tulvillaan/

      He myös vas­ta julka­isi­vat ihan kokon­aisen tun­nin pod­cast-jak­son asi­as­ta, suosittelen.

      Mik­si tälle asialle ei koskaan tehdä mitään? Ei edes maini­ta keinona hillitä ilmas­ton kuumenemista. 

      Niin mikä se keino sit­ten olisi? Raja­ta maail­man rikkaim­man pros­entin syn­tyvyyt­tä vielä nykyis­es­tään (rikkaat yhteiskun­nat tekevät tätä vapaae­htois­es­ti) tai muuten puut­tua tämän jen­gin tekemisi­in tai lukumäärään? Sil­lä rikkain pros­ent­ti tuot­taa yhtä paljon co2 päästöjä mitä köy­hin 66% yhteen­sä, joten toimet kyl­lä kan­nat­taa kohdis­taa rikkaimpi­in tai muuten toimien vaikut­tavu­us on erit­täin heikkoa.

      Vastaa

   2. Miten niin ei tehdä mitään? Kak­si maail­man suur­in­ta maa­ta (Kiina ja Intia) ovat 70-luvul­ta läh­tien har­joit­ta­neet syn­tyvyy­den rajoi­tus­poli­ti­ikkaa. Ensin­mainit­tu jopa ihmisoikeuk­sia polkien.
      Sille on tehty ja paljonkin, mut­ta tämä on sel­l­ainen tosi­a­sia jota ei ilmeis­es­ti halu­ta tunnustaa.

      Vastaa

      1. Molem­mat ovat polke­nee ihmisoikeuksia.

9. Jahas, ilmas­to­de­nial­is­tit on tääl­läkin aktivoituneet näin vaalien alla.

   Mitä tulee ilmas­ton­muu­tok­sen vaiku­tuk­seen Suomen tur­is­mi­in, tulos ei vält­tämät­tä ole kovin suo­tu­isa. Rän­tä­tal­vet ja ympärivuo­tiset myrskyt ja rankkasateet ei kaikkia houku­ta (mut­ta pystyy­hän sen­tään hengis­sä näis­sä lämpötiloissa)

   Vastaa

   1. “”“Jahas, ilmas­to­de­nial­is­tit on tääl­läkin aktivoituneet näin vaalien alla.”””

      Ilmas­toak­tivis­teil­la taas omat uskot­tavu­u­songel­mansa. Ilmas­to­tutk­i­ja Micheal Mann mailate­htaili “lätkä­mailo­ja” omil­la lus­to­tutkimuk­sil­laan, joi­ta osoitet­ti­in ker­ta toisen­sa jäl­keen val­heel­lisik­si. Kaikkein kum­mallisim­man todis­teen lätkä­mailas­ta hän esit­teli suo­ma­laisen Kort­ta­jär­ven poh­jased­i­menteistä saadun ilmas­to­his­to­ri­an graafin kään­tämäl­lä sen ylösalaisin, kun se ylösalaisin kän­net­tynä oli niin kau­nis ja täy­delli­nen todiste. Todiste esitelti­in IPC­Cn jukais­us­sa ja jota Mann piti silti todis­teena, vaik­ka siitä hänelle ker­rot­ti­in, että graafi on ylösalaisin.
      Kaik­ki tämä mailate­htailu sik­si, että saataisi­in pois ilmas­to­his­to­ri­as­ta Keski­a­jan läm­pökausi, jon­ka ole­mas­sao­lo joudut­taisi­in tun­nus­ta­maan luon­nol­lisek­si läm­pen­e­misek­si eli samal­la että luon­nol­lis­takin läm­pöti­lan vai­htelua on olemassa..
      Maail­man­laa­juinen Keski­a­jan läm­pökausi on tot­ta ja sitä seu­ran­nut Pieni­jääkaisikin, jos­ta elpymi­nen oli luon­nol­lista mukaan lukien 1930..40-lukujen lämpöloikka.

      Vastaa

      1. Luon­nol­lista läm­pöti­lan­vai­htelua on ole­mas­sa, sitä ei kukaan kiistä. Se miten nopeaa nyt tapah­tu­va läm­pen­e­m­i­nen niin sil­lä ei ole mitään tekemistä luon­nol­lisen läm­pen­e­misen kanssa, ellei ihmis­ten tekemää fos­si­ilis­ten polt­tamista myös las­ke­ta ”luon­nol­lisek­si”.

10. Kesistä toki tulee kuumia Euroopas­sa, mut­ta toisaal­ta kuumaa­han­non jo nyt ara­bi­mais­sa, jois­sa selvitään.

    Kun aurinkoen­er­gia muut­tuu ilmaisek­si, niin ilmas­toin­ti on joka käm­pässä. Eli päivät ollaan sisäl­lä ja illal­la selviää ulkona ilman kuumuutta.

    Vastaa

11. Äärim­mäisen tehokkaasti on Helsin­ki muuten epäon­nis­tunut kestävän liiken­teen kehit­tämis­es­tä kun autoti­heys asukas­ta kohden kas­vaa aika tasaiseen tahti­in vuosi vuodelta.

    Sil­lä vaan kun tääl­lä on kaik­ki niin huolis­saan ilmas­tos­ta. Mut­ta kun eivät ole.

    Vastaa