Maahanmuuttajille matalampi palkka?

Joku vira­nomainen oli Teit­tisen kir­jan mukaan tokaissut, että mik­si nämä maa­han­muut­ta­jat valit­ta­vat huonos­ta palka­s­taan, kun se on kuitenkin paljon parem­pi kuin hei­dän lähtö­maas­saan. Aja­tus on lain­vas­tainen, mut­ta pohdi­taan sitä kuitenkin het­ki, kos­ka laki­a­han voi aina muuttaa.

Jos kieli­taidot­toma­lle maa­han­muut­ta­jalle pitää mak­saa samaa palkkaa kuin suomea osaavalle kan­ta­suo­ma­laiselle, maa­han­muut­ta­ja pääsee töi­hin vas­ta kun alal­la on paha työvoima­pu­la. Hänen ase­mansa työ­markki­noil­la kohenisi selvästi, jos hän saisi kom­pen­soi­da vajavaisu­ut­taan vähän alem­mal­la pal­ka­lla. Maa­han­muut­ta­jan kannal­ta olisi parem­pi päästä töi­hin vähän huonom­mal­la pal­ka­lla kuin ei päästä töi­hin lainkaan.

Huo­mat­takoon, ettei tämä asetel­ma tuot­taisi sel­l­aista Teit­tisen kuvaa­maa mod­erni­in orju­u­teen johtavaa asetel­maa lail­lis­es­ti maas­sa ole­vien kohdal­la, kos­ka se johtuu maa­han­muut­ta­jan riip­pu­vu­ud­es­ta yhdestä työ­nan­ta­jas­ta. Paperit­tomien kohdal­la asia olisi toisin, mut­ta sitä se on nytkin. Jat­ka lukemista “Maa­han­muut­ta­jille mata­lampi palkka?”

Maahanmuuttajat vauhdittavat kansasuomalaisten luokkanousua

Muis­tan lap­su­ud­estani, kuin­ka mon­et kokoomus­laiset vas­tus­ti­vat perusk­oulua, kos­ka jos kaik­ki koulute­taan her­roik­si, mis­tä saamme enää ihmisiä yksinker­taiseen suorit­tavaan työhön? Se ei jäänyt viimeisek­si ker­rak­si, kun kokoomus on vas­tus­tanut suo­ma­lais­ten koulu­tus­ta­son nousua. Tämä oli yksi niistä syistä, jot­ka antoi­vat min­ulle elinikäisen roko­tuk­sen kokoomus­laisu­ut­ta vastaan.

Eivät kokoomus­laiset tietenkään tehneet tästä julk­i­lausumaa. Viralli­nen syy vas­tus­taa perusk­oulua oli, että uud­is­tus on kallis ja tarpee­ton. Mut­ta oli min­ul­la kor­vat joil­la kuunnella.

Tietysti tuos­sa argu­men­tis­sa on tot­takin, jos asi­aa kat­soo ylem­män keskilu­okan etu­jen kannal­ta. Kaik­ista ei voi tul­la keskilu­okkaa, kos­ka yhteiskun­ta ei toi­mi, ellei kukaan tee työväen­lu­okkaisia töitä.

Moni Län­si-Euroopan maa ratkaisi asian 1960-luvul­la tuo­ma­l­la maa­han pro­le­tari­aat­tia tekemään töitä, joista kan­taväestö halusi koho­ta parem­pi­in töi­hin. Vierastyöläiset tekivät mah­dol­lisek­si suurelle osalle sak­salai­sista nous­ta työväen­lu­okas­ta keskilu­okkaan. Saman sai­vat aikaan 300 000 suo­ma­laista 1960-luvul­la Ruot­sis­sa. Jat­ka lukemista “Maa­han­muut­ta­jat vauhdit­ta­vat kansasuo­ma­lais­ten luokkanousua”

Pitkä vuoro

Pitkä vuoro

Paa­vo Teit­tisen kir­ja Pitkä vuoro ‑kuin­ka mod­erni orju­us juur­tui Suomeen on vuo­den tärkeimpiä tietokir­jo­ja Suomes­sa. Teit­ti­nen on Hesarin toimit­ta­ja, joka teki kuusi vuot­ta sit­ten kohu­ju­tun työn­tek­i­jöi­den riis­tos­ta nepalilai­sis­sa rav­in­tolois­sa. Kir­jas­sa mui­ta esimerkke­jä ilmiöstä ovat thaimaalaiset mar­jan­poim­i­jat, man­sikkatilo­jen ukrainalaiset työn­tek­i­jät ja ukrainalaiset ylipään­sä, raken­nusalan vierastyöläiset, ahve­nan­maalainen ome­nati­la ja niin edelleen.

Wolt-kuskeista kir­jas­sa ei paljon puhuta, mut­ta annetaan ymmärtää, että mon­et Wolt-kuskeista eivät tee työtä Woltille suo­raan, vaan joku toinen ”omis­taa” työ­paikan (tai siis asi­akku­us­suh­teen ) ja ottaa välistä huo­mat­ta­van osan palkkios­ta, joka ei ole muutenkaan päätä huimaa­va.  (Olli Kos­ki, jos luet tämän, tee asialle jotain!)

Viranomaisten toiminta hävettää minua suomalaisena

Min­ulle hätkähdyt­tävää on usein tois­tu­va vira­nomais­ten ja poli­isien vähäi­nen kiin­nos­tus asi­aan. Moni rikosil­moi­tus ihmiskau­pas­ta on jäänyt vuosik­si tutki­mat­ta niin, että rikos van­he­nee tai ainakin todis­teet ehtivät kado­ta. Jos kyse olisi jostain tois­es­ta maas­ta kuin Suomes­ta, epäil­isin vira­nomaisia lahjo­tun, mut­ta Suomes­sa­han sel­l­aista ei tapah­du, kuin korkein­taan met­sä­mar­jo­jen poimin­nan kohdal­la. Jat­ka lukemista “Pitkä vuoro”

Ajatuksia etätyöstä

Joskus viime vuosikymmenel­lä luin The Econ­o­mistista, että Yhdys­val­lois­sa yri­tyk­set ovat alka­neet rajoit­taa etä­työn tekemistä, kos­ka ovat havain­neet, että etä­työtä teke­vien tuot­tavu­us ja osaami­nen kehit­tyvät heikom­min kuin muiden. Yhdys­val­lois­sa on tapana mita­ta työn­tek­i­jän työpanosta.

Tämä tapah­tui paljon ennen koron­aa. Syy etätöi­den suo­sioon Yhdys­val­lois­sa oli kelvo­ton kaupunkisu­un­nit­telu, jon­ka seu­rauk­se­na työ­matkoi­hin kului kohtu­ut­tomasti aikaa. Tuo­hon aikaan etä­työvä­li­neet oli­vat kehit­tymät­tömämpiä kuin nyt. Nehän otti­vat jät­tiloikan koro­nan ansiosta.

Olen itse tehnyt hybrid­i­työtä koko ikäni, ensin yliopis­tol­la ja sit­ten eduskun­nas­sa. Oli luon­te­vaa aloit­taa työt koti­ti­etokoneel­la ja kävel­lä tai huraut­taa ratikalla töi­hin siinä vai­heessa, kun joku toinen olisi pitänyt tupakkatauon. Päivit­täin oli järkevää ja jopa pakol­lista olla työ­paikallakin.  Nyky­isin eläk­keel­läkin min­ul­la on työpiste Aal­to-yliopis­ton talousti­eteen laitok­sel­la, kaukana käve­ly­matkan ulot­tumat­tomis­sa. Pyrin matkus­ta­maan sinne metrol­la sään­nöl­lis­es­ti vain koh­datak­seni fik­su­ja ihmisiä. Yleen­sä tulen takaisin pari ideaa fik­sumpana. Koti­in oman työpöy­dän ääreen koteloituneena ajatuk­set uhkaa­vat herkästi lop­pua. Jat­ka lukemista “Ajatuk­sia etätyöstä”

Vielä velkajarrusta

Velka­jar­rua on vähän vaikea arvostel­la, kos­ka tulee väk­isin samais­te­tuk­si Vasem­mis­toli­iton ”juh­li­taan ja syödään viimeisetkin siemen­pe­runat ”-lin­jaan. Vaik­ka kan­nat­taa vas­tu­ullista talous­poli­ti­ikkaa, ei kuitenkaan tarvitse kan­nat­taa huonoa suhdannepolitiikkaa.

Nyt on sovit­tu, että julkisen velan suh­teessa BKT:hen on alen­nut­ta­va 0,75 pros­ent­tiyk­sikköä vuosit­tain. Kuten Mikko Särelä esit­ti, se olisi pitänyt sitoa BKT:n kasvu­vauhti­in. Jos BKT kas­vaa kolme pros­ent­tia vuodessa, velkaa ei tarvitse lyhen­tää lainkaan, vaan voidaan ottaa lisää velkaa jopa kak­si pros­ent­tia BKT:sta. Vas­taavasti, jos BKT piene­nee kolme pros­ent­tia, val­tion­talous on pakotet­ta­va yli kolme pros­ent­tia yli­jäämäisek­si. Keynes voi huonos­ti haudassaan.

Sil­loin kun talous kas­vaa rajusti, pitäisi sään­nön pakot­taa suureen yli­jäämään ja paljon esitet­tyä nopeam­paan velan­mak­su­un. Poli­itikoille hyvät ajat ovat vaikeimpia. Oikeis­tolle syn­tyy himo alen­taa vero­ja (näin ne ovat tehneet aika mon­ta ker­taa) ja vasem­mis­tol­la himo lisätä menoja.

Tässä sal­li­taan kuitenkin vuosit­taista sään­nön rikkomista niin, että ali­jäämä saa olla 2,5 pros­ent­tia BKT:sta. Ajatel­laan ilmeis­es­ti, että laskukaudet ovat lyhy­itä, kos­ka vaa­likau­den lop­pu­un men­nessä pitää tas­apain­ot­taa . Jat­ka lukemista “Vielä velkajarrusta”

Älykkyys periytyy X‑kromosomissa

Kesäl­lä silmi­i­ni osui mie­lenki­in­toinen tiedeuu­ti­nen: Siltä osin kuin älykkyys on geneet­tis­es­ti perin­nöl­listä, se periy­tyy X‑kromosomissa. X‑kromosomin poi­ka saa aina äidiltään. Tytär saa sen sekä isältään että äidiltään.

Kun etsin uutista googles­ta, havaitsin, ettei se mikään uuti­nen, vaan tavalli­nen kesäjut­tu. Asia on tiedet­ty pitkään. Min­ulle se kuitenkin oli uutinen.

Niin­pä isän älykkyys periy­tyy vain tyt­tärelle. Lisäk­si siis tytär saa toisen X‑kromosominsa äidiltään. Sen sijaan poi­ka voi per­iä X‑kromosomin äitin­sä isältä.  Siihen on 50 pros­entin todennäköisyys.

Sen ver­ran on vedet­tävä takaisin, että joitakin älykkyy­teen vaikut­tavia geene­jä on ilmeis­es­ti muis­sakin kro­mo­someis­sa. Lisäk­si isä voi vaikut­taa olo­suhteisi­in kotona, joten älykkyys voi periy­tyä isältä olo­suhtei­den kautta.

Tämä tieto antoi uuden tulkin­nan sille, mik­si äidin koulu­tus­ta­so vaikut­taa niin paljon lapsen koulumen­estyk­seen. Olin ennen ajatel­lut, että tämä kor­re­laa­tio on todiste ympäristötek­i­jöi­den vaiku­tuk­ses­ta. Sen mukaan koulute­tut äid­it oli­si­vat tässä suh­teessa äiteinä parem­pia. Nyt kor­re­laa­tio voikin johtua geeneistä.

Kun ylpeilee suku­ju­uril­laan ei kan­na­ta ylpeil­lä vain suvun kan­taisil­lä. Pikem­minkin huomio kan­nat­taa kiin­nit­tää kan­taisien vaimoihin.

Miesten taas ei kan­na­ta vali­ta las­ten­sa äitiä vain ulkonäön pohjalta.

Miksi HOASin kimppakämpissä asuvat eivät saa valita kämppäkavereitaan?

Opiske­li­jat vieras­ta­vat  HOAS:n kimp­pakämp­piä. Kuitenkin yksi­ty­isil­lä vuokra­markki­noil­la opiske­li­joiden kimp­pakäm­pät ovat kovin suosit­tu­ja. Yksiön sijaan vuokrataan yli sadan neliön asun­to ja ote­taan siihen 3–5 opiske­li­jaa. Tulee paljon halvem­mak­si kuin yksiöt.

Mis­tä moinen ero?

Opiske­li­joiden itse muo­dostamis­sa kimp­pakämp­is­sä he voivat vali­ta kämp­pik­sen­sä. Kun joku läh­tee pois, poruk­ka sopii keskenään, kuka tulee tilalle. HOASil­la saat samaan kämp­pään asumaan kenet sat­tuu. Kauhuk­er­to­muk­set elämän­tapo­jen eroista – esimerkik­si nukku­ma-ajoista tai  keit­tiön siivos­ta –   kulke­vat suus­ta suuhun ja saa­vat varo­maan kimppakämppiä.

Asun­tore­formiy­hdis­tyk­sen sem­i­naaris­sa tiis­taina kysyin tästä HOAS:in edus­ta­jal­ta, joka oli ker­tomas­sa opiske­li­joiden asumis­es­ta. Mik­si kimp­pakämp­pään ei ote­ta toisen­sa valin­nut­ta porukkaa, kun avi­o­li­itossakin saa puolison­sa. Hän antoi vas­tauk­sen, joka var­maankin oli tot­ta hänen näkökul­mas­taan. Ei ole mah­dol­lista, kos­ka tämä sään­tö ja tuo sään­tö estävät sen ja kaiken kukku­rak­si Kela alkaa etsiä sieltä avoli­itossa ole­via voidak­seen alen­taa näi­den asumistukea.

Vain eduskun­ta voi ava­ta tämän Gor­dion­in sol­mun. Jos lakien nou­dat­ta­mi­nen pakot­taa toim­i­maan tyh­mästi, lake­ja pitää muut­taa. Onnek­si HOASin uudel­la toim­i­tusjo­hta­jal­la on koke­mus­ta lakien muuttamisesta.

Miten kasvava väestö mahtuu jämähtäneeseen asuntokantaan Helsingissä?

Helsingis­sä asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen on hidas­tunut merkit­tävästi. Silti kaupun­gin asukasluku kas­vaa 10 000 asukkaal­la vuodessa. Pitkään on odotet­tu, mil­loin asun­not lop­pu­vat, mut­ta tyhjien myytävien tai vuokrat­tavien asun­to­jen määrä ei ole edes vähentynyt.

Eilen Eero Hol­sti­lan ten­tates­sa min­ua uud­es­ta kir­jas­tani Talous ja kaupun­ki oivalsin mah­dol­lisen selityksen.

Tilas­tois­sa oli ennen yli 30  000 ”tyhjää” asun­toa Helsingis­sä. Val­taosa niistä ei ollut oikeasti tyhjiä, vaan niiden asukas ei ollut kir­joil­la Helsingis­sä. Merkit­tävä osa näistä oli viro­laisia tai mui­ta raken­nustyömiehiä. Nyt hei­dän asun­ton­sa on oikeasti tyhjänä ja tekee tilaa Helsinki­in muuttaville.

Onko järkevää hajottaa ulkomaalaisyhteisöt?

Esitän tässä ajatuk­sen, jos­ta en ole itsekään var­ma. Esitän asian kuitenkin pohdittavaksi. 

Jos Riik­ka Purra nousisi päämin­is­terik­si ja meitä lähtisi viisi­tuhat­ta suo­ma­laista poli­it­tisi­na pako­laisi­na Nairo­bi­in, miten aset­tuisimme sinne asumaan? Hajalleen mah­dol­lisim­man kauas toi­sis­tamme, jot­ta inte­groi­tu­isimme paikalliseen kult­tuuri­in eivätkä naa­purimme jou­tu­isi valit­ta­maan lenkki­makkaran hajus­ta? Ei, var­maankin aset­tuisimme asumaan pienenä suo­ma­lais­ten pako­lais­ten yhteisönä lähelle toisi­amme, niinkuin muuten tekevät suo­ma­laiset eläkeläisetkin Espan­jan aurinkorannoilla.

Tätä olen poht­in­ut sen jäl­keen, kun olin eduskun­nan valiokun­ta­matkalla Kanadas­sa. Suomes­sa ulko­maalaiset pyritään asut­ta­maan mah­dol­lisim­man kauas toi­sis­taan seg­re­gaa­tion vält­tämisek­si. Tämä on ainakin val­tu­us­ton viralli­nen tah­to. Käytän­nön työtä tekevät saat­ta­vat toimia toisin. Kanadalaiset sanoi­vat, että he pyrkivät päin­vas­toin suosi­maan Pikku-Ital­ioi­ta ja Chi­na­towne­ja, jot­ta ulko­maalaisy­hteisöt oli­si­vat elin­voimaisia ja nuoret kas­vaisi­vat johonkin kulttuuriin.

Mei­dän poli­ti­ikkamme on vai­h­toe­hdoista huonoin. Yritämme estää samas­ta maas­ta tule­vien aset­tumista samoille alueil­la, mut­ta sen sijaan eri maista tule­vat maa­han­muut­ta­jat aset­tuvat tois­t­en­sa naa­pureik­si maa­han­muut­ta­jalähiöi­hin. Niin­pä täl­laisen lähiön koulus­sa puhutaan kym­meniä kieliä. Oma kult­tuuri ei tässä sekamel­skas­sa säi­ly eikä periy­dy, mut­ta tilalle ei tule muu­takaan kulttuuria.

Kanadan tilanne on tietysti sikäli hyvä, että maas­sa puhutaan englan­tia ja ran­skaa, jot­ka ovat maail­mankieliä, kun taas suo­mi ja ruot­si ovat muual­la hyödyt­tömiä. Maa­han­muut­ta­jien suomen kie­len taitoa täl­laiset etniset kylät eivät edis­täisi. Se on selvä argu­ment­ti näitä Pikku-Ital­ioi­ta vas­taan. Jat­ka lukemista “Onko järkevää hajot­taa ulkomaalaisyhteisöt?”

Älyllinen kehitysvammaisuus

Viikon uutisia oli, että alle 35-vuo­ti­aiden työkyvyt­tömyy­seläkkeis­sä ovat lisään­tyneet henkiset syyt ja näistä eri­tyis­es­ti älylli­nen kehitysvammaisuus.

Älyl­lisel­lä kehi­tys­vam­maisu­udel­la tarkoite­taan, että älykkyysosamäärä on alle 70. Tosin määritelmät ovat vähän vai­htele­via. Tämä on kak­si stan­dard­ipoikkea­maa alle keskiar­von (100). Jos älykkyysosamäärä nou­dat­taisi tarkkaan nor­maal­i­jakau­maa, näitä olisi koko joukos­ta noin 2,3 %, mut­ta jakau­man hän­tien osalta nor­maal­isu­u­so­le­tus ei tai­da päteä.

Älylli­nen kehi­tys­vam­maisu­us voi johtua syn­nyn­näi­sistä tek­i­jöistä mut­ta myös ravin­non tai virikkei­den puut­teesta lapsena

Heikko­lah­jaisu­us ei ole lisään­tynyt vaan on ymmärtääk­seni ajan myötä vähen­tynyt, mut­ta työelämä on tul­lut vaa­ti­vam­mak­si. Van­hois­sa maalaisy­hteisöis­sä heikko­lah­jaisia oli selvästi enem­män kuin nyt, mut­ta sil­loin heille löy­tyi työtä. Nykyaikana har­va työ on enää help­poa kuin heinän­teko. Jat­ka lukemista “Älylli­nen kehitysvammaisuus”