Kategoria: Tiede

Oikeistovalta (5) Tarvitsemme kvantitatiivista sosiaalitiedettä

Istu­van hal­li­tuk­sen päätök­set tun­tu­vat minus­ta huonoil­ta myös sen takia, ettei hal­li­tuk­sel­la näytä ole­van san­ot­tavaa yhteiskun­nal­lista insinööriosaamista. Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan rak­en­t­a­mi­nen on vaikeaa, mut­ta sen purkami­nen tai kor­jaami­nen on vielä vaikeam­paa. Huono osaami­nen tuot­taa turhaa kärsimystä.

Sil­loin kun hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taa raken­net­ti­in, sosi­aal­i­ti­etei­den osaami­nen oli voimakkaasti mukana.

Tämä muut­tui jo 1990-luvul­la. Olin neu­vot­tele­mas­sa Lip­posen ensim­mäisen hal­li­tuk­sen toteut­tamista säästöistä. Sosi­aalipoli­itikoista ei ollut san­ot­tavaa apua. He sanoi­vat vain, ettei mis­tään voi säästää, mikä tarkoit­taa samaa kuin että säästäkää mis­tä haluatte.

Kohta­laisen hyvin se silti meni, mut­ta yksi paha moka tehti­in. Hyväksy­imme val­tio­varain­min­is­ter­iön ehdo­tuk­sen  pois­taa sairaus­päivära­has­ta min­i­mi. Se kuu­losti loogiselta. Jos ei ole ollut tulo­ja ennen kuin mur­si jalka­nsa, mik­si tulo­ja piti olla sen ajan, kun jal­ka on kip­sis­sä, jon­ka jäl­keen ollaan taas ilman tulo­ja. Jos ei ole tulo­ja ter­veenä, ei voi menet­tää tulo­ja sairastues­saan. Jat­ka lukemista “Oikeis­to­val­ta (5) Tarvit­semme kvan­ti­tati­ivista sosiaalitiedettä”

Älykkyys periytyy X‑kromosomissa

Kesäl­lä silmi­i­ni osui mie­lenki­in­toinen tiedeuu­ti­nen: Siltä osin kuin älykkyys on geneet­tis­es­ti perin­nöl­listä, se periy­tyy X‑kromosomissa. X‑kromosomin poi­ka saa aina äidiltään. Tytär saa sen sekä isältään että äidiltään.

Kun etsin uutista googles­ta, havaitsin, ettei se mikään uuti­nen, vaan tavalli­nen kesäjut­tu. Asia on tiedet­ty pitkään. Min­ulle se kuitenkin oli uutinen.

Niin­pä isän älykkyys periy­tyy vain tyt­tärelle. Lisäk­si siis tytär saa toisen X‑kromosominsa äidiltään. Sen sijaan poi­ka voi per­iä X‑kromosomin äitin­sä isältä.  Siihen on 50 pros­entin todennäköisyys.

Sen ver­ran on vedet­tävä takaisin, että joitakin älykkyy­teen vaikut­tavia geene­jä on ilmeis­es­ti muis­sakin kro­mo­someis­sa. Lisäk­si isä voi vaikut­taa olo­suhteisi­in kotona, joten älykkyys voi periy­tyä isältä olo­suhtei­den kautta.

Tämä tieto antoi uuden tulkin­nan sille, mik­si äidin koulu­tus­ta­so vaikut­taa niin paljon lapsen koulumen­estyk­seen. Olin ennen ajatel­lut, että tämä kor­re­laa­tio on todiste ympäristötek­i­jöi­den vaiku­tuk­ses­ta. Sen mukaan koulute­tut äid­it oli­si­vat tässä suh­teessa äiteinä parem­pia. Nyt kor­re­laa­tio voikin johtua geeneistä.

Kun ylpeilee suku­ju­uril­laan ei kan­na­ta ylpeil­lä vain suvun kan­taisil­lä. Pikem­minkin huomio kan­nat­taa kiin­nit­tää kan­taisien vaimoihin.

Miesten taas ei kan­na­ta vali­ta las­ten­sa äitiä vain ulkonäön pohjalta.