Kesällä silmiini osui mielenkiintoinen tiedeuutinen: Siltä osin kuin älykkyys on geneettisesti perinnöllistä, se periytyy X‑kromosomissa. X‑kromosomin poika saa aina äidiltään. Tytär saa sen sekä isältään että äidiltään.
Kun etsin uutista googlesta, havaitsin, ettei se mikään uutinen, vaan tavallinen kesäjuttu. Asia on tiedetty pitkään. Minulle se kuitenkin oli uutinen.
Niinpä isän älykkyys periytyy vain tyttärelle. Lisäksi siis tytär saa toisen X‑kromosominsa äidiltään. Sen sijaan poika voi periä X‑kromosomin äitinsä isältä. Siihen on 50 prosentin todennäköisyys.
Sen verran on vedettävä takaisin, että joitakin älykkyyteen vaikuttavia geenejä on ilmeisesti muissakin kromosomeissa. Lisäksi isä voi vaikuttaa olosuhteisiin kotona, joten älykkyys voi periytyä isältä olosuhteiden kautta.
Tämä tieto antoi uuden tulkinnan sille, miksi äidin koulutustaso vaikuttaa niin paljon lapsen koulumenestykseen. Olin ennen ajatellut, että tämä korrelaatio on todiste ympäristötekijöiden vaikutuksesta. Sen mukaan koulutetut äidit olisivat tässä suhteessa äiteinä parempia. Nyt korrelaatio voikin johtua geeneistä.
Kun ylpeilee sukujuurillaan ei kannata ylpeillä vain suvun kantaisillä. Pikemminkin huomio kannattaa kiinnittää kantaisien vaimoihin.
Miesten taas ei kannata valita lastensa äitiä vain ulkonäön pohjalta.
Eipä tuo naisilta peritty älykkyys oikein vakuuta, kun muistaa vaikka edellisen hallituksen, missä hallituspuolueiden puheenjohtajat olivat kaikki naisia. Oli todella tuhon tie Suomelle esim. Koronatukipaketti ‑8 miljardia, Uniper ‑8–15 miljardia jne.
Et oikein ymmärtänyt asian pointtia. Ei siinä väitetä, että naiset olisivat älykkäämpiä vaan että poikien älykkyys periytyy äidiltä.
Ymmärtääkseni tuossa on jossain määrin yksinkertaistava tulkinta asiasta tutkimuskirjallisuuteen verrattuna. Älykkyystutkimus itsessäänkin on lopulta aika monimutkaista, kun älykkyyden määritelmiä ja indikaattoreitakin on niin monenlaisia, jotka osin antavat jopa ihan erilaisiakin tuloksia keskenään. Mutta jos unohdetaan se, niin karkeasti voi todeta, että monenlaista älykkyyteen liittyvää perimän vaikutusta tulee tosiaan paljon X‑kromosomin kautta.
Monien kognitiivisten toimintojen kannalta keskeisten perinnöllisten tekijöiden vaikutuksen tapahtuminen ainakin osin X‑kromosomin perimän vaikutuksen kautta on ilmeisesti ollut yksi selitys myös sille, miksi miehillä on noin kaksinkertaisesti kehitysvammaisuutta ja moninkertaisesti autismia naisiin verrattuna. X‑kromosomiaasiaa on esitetty yhdeksi selitykseksi sille, miksi miehissä vaikuttaa esiintyvän erilaisia ääripäitä enemmän kuin naisissa (male variability hypothesis). Eli ajatus tässä on, että kun on vain X‑kromosomi, niin silloin on helpompi olla outlier sieltä ohjautuvien vaikutusten kannalta kuin jos on toinen X‑kromosomi bufferina tasaamassa tilannetta. Se hypoteesi on edelleen kuitenkin kiistanalainen mm. siksi, koska joissain asioissa naisilla on enemmän variaatiota mm. immunologisten ominaisuuksien osalta ja koska osalla nisäkäslajeista tulokset eivät ole menneet ihan nätisti hypoteesin mukaan. Lisäksi koko älykkyysaihe on sensitiivinen ja kontroversiaali tutkimusaihe, mikä rajoittaa tulosten julkaisemista ihmisten osalta. Eläinten älykkyyden sukupuolieroista on helpompi julkaista, ja niiden osalta julkaistu monenlaista sellaista tietoa, mitä ihmisten osalta ei voida tutkimuseettisistä syistä tutkia tai ainakaan julkaista tuloksia.
Kommenttisi perusteella et taida ymmärtää, että myös sinun älykkyytesi on periytynyt äitisi X‑kromodominksutta.
Mutta mitä tulee EU:n elpymisvälineeseen ja siihen kuinka pörssiyhtiöissä, kuten Uniperin omistaneessa Fortumissa, päätöksiä tehdään ja ketkä niitä tekevät, niin kehotan tutustumaan molempiin.
Ja mitä tulee elpymisvälineeseen, niin tuntuuko suurelta jos suomalaiset maksavat siitä n. 20€/henkilö/vuosi vuosina 2028–2058. Ja omistako muuten Fortumia ja jos, niin olisitko ollut valmis pääomittamaan sitä suhteessa omaan omistusosuuteesi. Jos et omista, niin olisiko mielestäsi valtion pitänyt pääomittaa velaksi Fortumia vaikka 15 mrd€ edestä ja enemmänkin niin ettei se olisi kaatunut Uniperin mukana.
Melko älytön kommentti ja näköjään pointtikin meni ohi. Mutta jatketaan tuosta sen verran, että Fortum hävisi Uniperiin noin 5 miljardia. En tiedä, mistä olet luvun 8–15 repinyt, mutta se on aivan päin mäntyä.
Olennaisinta on kuitenkin se, että Uniperiin sijoittaminen ei ollut minkään muun hallituksen kuin Fortumin hallituksen päätös. Sipilän hallitus olisi teoriassa voinut lyödä jarrut päälle vuonna 2017, mutta on harvinaista, että valtio tuolla tavalla puuttuisi pörssiyhtiöidensä toimintaan. Sitä seuraavien hallitusten kädet olivat jo sidotut, joten niiden syyttäminen Fortumin pieleen menneistä bisneksistä on säälittävää touhua.
Hmm, olen käsittänyt, että älykkyys olisi hyvin polygeeninen ominaisuus, eli siihen vaikuttavat hyvin monet geenit ja kukin vain pieneltä osin. Kuulostaa aika yllättävältä, jos ne ovat noin keskittyneitä yhteen kromosomiin.
Niin, pitäisi erotella millaisesta älykkyydestä on kyse. Matemaattinen, verbaalinen, taiteellinen?
Mitä ne x ja y ‑kromosomit sitten pitävät sisällään, minä, tosin 46 vuotta sitten biologian kirjaa viimeksi lukeneena, olen käsittänyt että sukupuoli määräytyy niillä?
Kyseessä lienee tosiaan myytti, joka liioittelee X‑kromosomin merkitystä. On kyllä näyttöä siitä, että X:ssä on joitakin aivojen rakenteisiin vaikuttavia geenejä. Mutta yleisälykkyyteen vaikuttavia geneettisiä tekijöitä on paljon ja enimmäkseenkin muualla kromosomistossa.
Minulla on tästä arkikokemusta. Vanhempieni ystävä- ja tuttavapiiiri koostui pääasiassa akateemisesti koulutetuista, mutta joissakin tapauksissa korkeasti koulutetun miehen vaimo oli valikoitunut ensisijaisesti ulkonäkökriteerein tämän ollessa vailla koulutusta ja työuraa. Näissä perheissä erityisesti pojat jäivät luokalle, eivät aina päässeet ylioppilaiksikaan ja isän koulutustaso jäi saavuttamatta. Näin siis jo 1960–70-luvuilla.
X‑kromosomin suuri vaikutus älykkyyden periytyvään osaan on myytti, joka ei aivan pitäne paikkaansa. Tutkimusten mukaan X‑kromosomin merkitys on varsi pieni, noin 1–2 % luokkaa periytyvästä osasta, yli 98 % periytyy muista kuin sukupuolikromosomeista. Kun otetaan lisäksi huomioon ympäristötekijöiden vaikutus, rajoittuu X‑kromosomin vaikutus noin 1 prosenttiin.
Hei Osmo
Perun kommenttini, tarkistin vielä tutkimuksen, jonka prosenttilukuihin tarkoitin viitata, ja tutkimuksessa ei mitään tarkkoja prosenttilukuja kuitenkaan ollut. Tekoäly johti harhaan, kun se teki yhteenvedon ko tutkimuksesta.
Tämä on tosiaan mielenkiintoinen ja merkityksellinen juttu, mutta eipäs liitoitella: älykkyyteen vaikuttavia geenejä vaikuttaa olevan X‑kromosomissa enemmän kuin muissa keskimäärin, mutta siltikin niistä on siellä vain noin 15–20%.
Älykkyys myös kasvaa koulussa:
https://labs.la.utexas.edu/tucker-drob/files/2019/08/Ritchie-Tucker-Drob-2018-Psych-Science-How-Much-Does-Education-Improve-Intelligence.pdf
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0001691825003853?via%3Dihub
Tämä nyt saattaa tietysti ravistaa tiettyjen ihmisten maailmankuvaa, varsinkin jos on ollut niin vakuuttunut älykkyyden periytymisestä.
Eiköhän konsensus ole, että älykkyyden vaihtelusta puolet johtuu perimästä ja toinen puoli olosuhteista.
Ravinto, koulutus JS kannustus ja esimerkkki älyn käyttöön. Kas kun älyä pitää käyttääkin jos sitä on. Suomessa se on monesti niin että kynttilää pidetään vakan alla
On aivan selvää, että älykkyyteen liittyy muutakin kuin perimä. Eihän Flynn-efekti olisi muuten mahdollinen. Mutta yhtä selvää on, että älykkyyteen liittyy myös geneettisiä tekijöitä.
Sanoisin tähän, että menneen maailman jorinoita.
Älykkyys ja viisaus ovat hävinneet parviälylle. Taustaksi voi lukea vaikka tutkimuksia ja kirjoituksia Googlen tiimimuodostuksen tutkimuksista, joissa todettiin, että toimiva yhteen tavoitteeseen puhaltava tiimi tekee parempaa tulosta kuin älykkäät, viisaat tai muuten huipuiksi noteeratut.
Suomessa poliittisella kentällä ei näytä olevan enää mitään estettä sille, että perussuomalaiset nousevat seuraavassa vaalissa pääministeripuolueeksi. Viisas ja älykäs ei voi tuota ymmärtää eikä oikein hyväksyä. Kuitenkin se, että ottaa päättäväisesti toisenkin kupin kahvia ja harjaa hampaita sen verran voimallisesti, että ienraja pakenee ei tätä kehitystä estä.
Kannattaa tutustua project aristoteleksen oppeihin, niin alkaa huomaamaan miksi perussuomalaisilla on pysäyttämätön liike, joka on vetovoimaisin poliittinen liike Suomessa sitten itsenäistymisen ajan.
Mitä tekemistä tuolla on sen kanssa, miten älykkyys periytyy? Aika paljon on tutkittu sitäkin, miten silmien väri periytyy.
Älykkyyden mittaamista pidetään Suomessa sopimattomana. Koska suomalainen tasa-arvoajattelu: kukaan ei saa olla parempi kuin joku toinen.
Paitsi X‑kromosomin, lapsi saa myös äidinmaidon äidiltään. Tutkimuksissa on havaittu, että pitkä imettäminen tekee lapsista älykkäämpiä. Lapsilla, joita imetettiin vähintään kahdeksan kuukautta, on korkeampi älykkyysosamäärä verrattuna lapsiin, joita ei imetetä. Myös kognitiiviset taidot, kuten työmuisti, avaruudellinen hahmottamuskyky ja ongelmanratkaisutaidot olivat pitkään imetetyillä lapsilla paremmat. Allergioita ilmeneni myös vähemmän.
Väännän rautalangasta: lapsi edustaa vain 25 prosenttisesti molempia vanhempiaan. Kas kun kummastakin vanhemmasta arvotaan vain toinen kromosomiparista siittiöön/ munasoluun, eli nämä edustavat puolta vanhempiensa ominaisuuksista. Ja kun 0,5 kertaa 0,5 on täten 0,25. Mistä loppu tulee? No niin sanotusta kansanruumiista eli tässä tapauksessa isovanhemmista, isoiso vanhemmista ja näin edelleen. Se selittääkin lapsen paluun kansan keskiarvoon, eli 2 neroa ei todennäköisesti saa yhtä neroa kakaraa, eikä 2 vähälahjaista saa yhtä vähälahjaista.
Miesten ominaisuuksien keskihajonta on paljon suurempi mitä naisten. sillä on evolutiivinen tarkoitus eli kun ympäristöolosuhteet muuttuvat niin parhaiten uuteen ympäristöön sopeutuvat miehet jatkavat lajia ja sukua ja lisivät eniten.. Eikö olekkin loogista?
Ehkä ne älykkäät äidit imettää pidempään?
Peruskoulu opettaa ne parhaat menemään siitä missä aita on matalin, haasteet puuttuu. Toki sitten osa petraa lukiossa ja jatko-opinnoissa, mutta tähän minimillä tekemiseen tiktokin ääressä jumiutuu moni älykäskin. Älyn lisäksi periksiantamattomuus on tärkeää elämässä menestymiseen.
En tiedä onko asia näin, mutta voin silti tarjota selityksiä:
1. X‑kromosomin geenien vaikutus on miehissä dominoivaa: ei ole toista versiota geenistä toisessa X:ssä . Tämä lisäisi geneettisten ominaisuuksien varianssia miehissä. Toisin kuin kommenteissa väitetään, tällöin fiksuja poikia halutessaan pitäisi kiinnittää huomiota naisystävän miessukulaisiin.
2. Älykkyyden tiedetään olevan periytyvää. Toisaalta lineaarisuuteen perustuvat tutkimukset ja mallinnukset eivät onnistu selittämään kuin hyvin pienen määrän älykkyyden vaihtelua geneettisten tekijöiden perusteella. Tähän on kuitenkin varsin todennäköinen ja yksinkertainen selitys: älykkyyden muuntelu johtuu vain hyvin pieneltä osin toimivien geenien muuntelusta; sen sijaan vahingolliset mutaatiot olisivat määräävä tekijä. Toisin kuin toiminnallisten varianttien, vahingollisten mutaatioiden vaikusten ei tarvitse olla lineaarisesti ynnäytyviä. Voi ollakin että virheet yhtäällä (esim. pitkäaikaismuistissa) kertautuvat toisaalla (esim. aksonien fideliteetti) vaikuttavien virheiden kanssa, kun lopputuloksena pidetään menestystä pällitestissä.
Tässä toisessa tapauksessa X‑kromosomin otaksuttu suurempi vaikutus selittyisi samaan tapaan sillä, ettei miehellä ole toista “korjaavaa” X‑kromosomia, joka voisi hoitaa ne toiminnot, johon ensimmäinen ei virheidensä vuoksi kykene.
Edellä mainitulle mutaatiokuorman suuremman selitysvoiman todennäköisyydelle on yksinkertaisia evolutiivisia argumentteja. “If you’re so smart, how come you’re not fixed?” SNP-näytteisiin perustuvat GWAS-tutkimukset ovat myös huonoja löytämään harvinaisen muuntelun vaikutusta. Vahingolliset mutaatiot ovat harvinaisia, osaatko sanoa miksi?
Genominlaajuinen 269867 yksilöllä tehty meta-analyysi löysi älykkyyteen vaikuttavia geneettisiä markkereita kaikkialta muualta paitsi sukupuolikromosomista: https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC6411041/
Koulutustasoon liittyviä tilastollisesti merkitseviä perintötekijöitä löytyy myös runsain mitoin kaikialta perimästä: https://www.nature.com/articles/s41588-022–01016‑z
Veikkaan, että äidin vaikutus lapsen älykkyyteen tulee paljolti hoivakäyttäytymisen ja tunnollisuuden kautta, joka korreloinee koulutustasoon. Älykkyyden periytyvyys myös nousee iän myötä, eli perimä selittää sitä enemmän vaihtelusta mitä vanhempi henkilö on.
Tuollainen väitetty tiedeuutinen vaikuttaa kyllä melkoiselta uutisankalta. Älykkyyseroihin liitettyjä geenimuotoja tuntuu löytyvän ympäri ihmisen perimää, eikä mitenkään vain juuri X‑kromosomista. Tyypillisesti yhden geenin tai sen geenimuodon älykkyyseroja selittävä vaikutus yksinään on suhteellisen rajallinen ja suureen perinnölliseen älykkyyteen vaaditaan sitä, että suuri määrä näitä ympäri perimää olevia geenejä on älykkyyden lisääntymisen suhteen hyödyllisiä muotoja.