Älyllinen kehitysvammaisuus

29 vastausta artikkeliin “Älyllinen kehitysvammaisuus”

1. Kyl­lä vieläkin on duune­ja joi­hin ei vaa­di­ta koulu­tus­ta. Siivoo­jat, posti, ham­puri­lai­s­paikat kahvi­lat jne. Myyjiltäkään ei läh­eskään aina vaa­di­ta koulutusta.

   Vastaa

   1. Tuos­sa tuli kyl­lä sel­l­aista valet­ta että, huh. huh. Vai että ei tarvi­ta siivoo­jal­la, kahvi­latyöläisel­lä, myyjil­lä, jne.. koulu­tus­ta, mis­sä pla­nee­tal­la asut? Et ainakaan maa planeetalla.

      Vastaa

      1. Jukalle

         Ker­toi kaiken siitä, mik­si noi­hin töi­hin ei kukaan täysjärki­nen mene Jukkia nuole­maan, Juk­ka itse viimeisenä.

      2. No eivät läh­eskään kaik­ki työ­nan­ta­jat vaa­di koulu­tus­ta, mil­lä pla­nee­tal­la elät?

   2. Se, että työ ei vaa­di (pitkää) koulu­tus­ta ei tietenkään tarkoi­ta, että kaik­ki sel­l­aista työtä pysty­isi tekemään. Tässä puhe oli älyl­lis­es­ti kehi­tys­vam­mai­sista, eikä mikään mainit­semis­tasi töistä ollut avus­tavaa vaan hyvinkin itsenäistä työtä.

      Vastaa

      1. Moni jol­la on sel­l­ainen rajoite että ei pysty nyky­isiä vaa­tivia töitä tekemään kovas­sa työ­tahdis­sa, olisi onnel­lisem­pi jos saisi tehdä jotain kuntout­tavaa työtä inhimil­liseen tahti­in, ja saisi sel­l­aista palkkaa että pystyy itsenäiseen asumiseen ja viet­tää sosi­aal­ista elämää, sen­si­jaan että olisi yksin ja työkyvyttömyyseläkkeellä.

   3. Nois­sakin pitää hal­li­ta koneet ja lait­teet. Työn­tek­i­jä hoitaa niitä automaa­tio­ta tar­joavia lait­tei­ta ja se vaatii kyl­lä älyä ja hok­sot­timia. Tulosta pitää tul­la ja pitää olla nopea ja monipuoliseen duu­ni­in kykenevä. Siinä mis­sä hoita­ja hoivasi ennen nykyään on olta­va melkein insinööri. 

      Pil­taanko aiv­ot nuore­na huumeil­la? Asen­teet huumeisi­in on löystyneet. Aiv­ot ei kehi­ty myöskään jos istuu kotona peräkam­mar­in­henkilönä palaa­mas­sa ja mam­ma hoitaa kaiken muun. Yksinäisyys tyh­men­tää ja kuurous myös. Onko kesko­su­us lisään­tynyt? Ainakin van­hana syn­nyt­täviä on yhä enemmän 

      Vai onko kyse kes­ki-iän demen­ti­as­ta? Mitä van­hem­mak­si pitää painaa duu­nia sitä enem­män tip­puu van­him­mas­ta päästä niitä jot­ka tip­puu kär­ry­iltä. Jos työn aloit­taes­sa oli toimenku­va yksi nykyään pitää hal­li­ta kymme­nen hom­maa. Kivaa fik­suille mut­ta vaikea joillekin. 

      Vajaate­hoisille ei voi mak­saa osapalkkaa vaan yhtä paljon kuin hyvälle. Jos palkkata­so on jo TES korkea niin ei oo kil­pailu­ti­lanteen vuok­si varaa kauheasti korot­taa palkko­ja myöskään tavis­ta­soisille. Yyteis­sä kyl­lä huonoim­mat lähtee

      Vastaa

2. “Help­poa kuin heinän teko”. Siinäkään kaik­ki eivät onnis­tu. Heinän teossa tapah­tuu niit­to, har­avoin­ti, seipäille lait­to ja lopuk­si kor­jaus latoi­hin. Tuo seipäille lait­to on kaikkein vaikein. Olen näh­nyt sel­l­aisia henkilöitä, joil­ta se ei ker­ta kaikki­aan onnis­tu. Että on siinä heinän teossakin omat kon­stin­sa ja vaikeuten­sa, vaik­ka sanan­lasku sanoo toisin.

   Vastaa

   1. Näin on. Hevosve­toisen har­avakoneen käyt­tö ei ole leikkiä, väit­täisin että kuitenkin vaa­ti­vam­paa kuin heinien seipäälle laitto.
      Blo­gis­sa sor­rut­ti­in jälleen suo­ranaisi­in virheisi­in. Tiilenkan­ta­jat eivät suinkaan olleet heikko­lah­jaisia, vaan raken­nusten hal­patyövoimaa eli naisia ja nuo­ria. Ruuk­ki-Ruusat kan­toi­vat ker­roksi­in laastin 1920-ja 30-luku­jen rakennusbuumissa.
      Toki ymmär­rän blo­gin pointin. Mut­ta blo­gis­sa kuvat­tu­ja oikeasti heikko­lah­jais­ten töitä ei ole oikeas­t­aan ollut enää sotien jäl­keen. Nykya­jan esimerkke­jä vajaakun­tois­t­en työstä ovat lähin­nä kaup­po­jen hyl­ly­tys ja kier­rä­tyskeskuk­sen lajit­telu- ja käsittelytyö.

      Vastaa

3. Osmo,

   Myön­nän ole­vani maal­likko, mut­ta miten olisi syn­ny­tysiän nousu ja sitä kaut­ta yleistyvät ongel­mat (käsit­tääk­seni mm. down-syn­d­rooma ‑tyyp­piset ongel­mat ovat yhtey­dessä syn­nyt­täjän ikään)?

   Olisin kiin­nos­tunut voisiko täl­laises­sa hypo­teesis­sa olla järkeä.

   terv,
   jukka

   Vastaa

   1. Maail­man­laa­juis­es­ti isoin yksit­täi­nen älyl­lis­ten kehi­tys­vam­mo­jen kemi­alli­nen syy on kai yhä jodin puute, jota eri­tyis­es­ti kehi­tys­mais­sa on. Jodin puut­teesta kär­sii Wikipedi­an mukaan yhä noin 2 mil­jar­dia ihmistä maail­mas­sa. Suomes­sa jodi­on­gel­ma on ratkaistu pakot­ta­mal­la kau­pat myymään sel­l­aista suo­laa, jos­sa jodi on sekoitet­tu ruoka­suo­laan. Se on ollut val­ta­van ansiokas kansan­ter­vey­delli­nen innovaatio.

      Keskeisiä muu­tok­sia Suomes­sa ovat olleet ainakin syn­ny­tysiän nousu, lapset­to­muushoidot (nyt syn­tyy paljon sel­l­aisia lap­sia, joiden osalta biolo­gia ei olisi syn­tymää ilman lääketi­eteel­lisiä lisä­toimia mah­dol­lis­tanut, minkä mukana tulee kor­re­laa­tiona myös eri­laisia sairauk­sia), lapsen äidin raskau­den aikainen alko­holin sekä huumei­den ja myös raskau­saikainen lääkkei­den käyttö.

      Olet­taisin, että globaalil­la tasol­la älylli­nen kehi­tys­vam­maisu­us olisi vähen­emässä samal­la, kun mm. tieto jodin tarpeesta on kasvanut.

      Vastaa

      1. Onhan näitä puutoksia.

         Olen aika var­ma, että Suomes­takin löy­ty­isi aika paljon ihmisiä, jot­ka eivät saa tarpeek­si c‑vitamiinia päivit­täin. Tämä on yllät­tävän help­poa. Käytän­nössä jos läh­es kaik­ki päivän ruo­ka on jotain einek­siä niin c‑vitamiinin saan­ti jää hel­posti todel­la alas. Tämäkin on sit­ten sel­l­ainen asia, ettei näitä juuri tutkita.

         https://www.mdpi.com/2072–6643/13/11/3910

         “Results indi­cat­ed 41.8% of the pop­u­la­tion pos­sessed insuf­fi­cient lev­els (defi­cien­cy, hypovi­t­a­minosis, and inad­e­quate) of Vit­a­min C.”

         Toki Yhdys­val­lat on Yhdys­val­lat, mut­ta ei ruokakult­tuurien erot Suomen ja Yhdys­val­to­jen välil­lä ole minus­ta läh­eskään niin isot mitä moni saat­taa kuvitel­la. Lisäk­si ainakin mitä näh­nyt duu­nar­i­työ­paikko­ja, niin pieni­palkkaiset käyt­tävät vähem­män ruokaloi­ta ja rav­in­toloi­ta ja enem­män einek­siä tai sup­pei­ta eväitä. Täl­löin c‑vitamiinin saan­ti jää herkästi mata­lak­si. Vaikea uskoa, että töi­hin tai töis­sä einek­siä naut­tivista suurin osa tek­isi monipuolisia salaat­te­ja sit­ten kotona. Lisäk­si rav­in­to­laru­uan kulu­tus on ilmeis­es­ti lisään­tynyt, eikä näi­den annos­ten rav­in­to­sisältö todel­lakaan ole aina lähel­läkään mitään yleisiä ruuan saantisuosituksia.

         No, aina voi syyl­listää yksilöä ja korostaa henkilöko­htaista vas­tu­u­ta. Kuten vaik­ka alko­ho­lia käyt­tävien äitien kanssa. Eihän toisia voi hol­ho­ta? Mut­ta ymmärtävätkö kaik­ki todel­la val­in­to­jen­sa seu­rauk­set ja vaikutukset?

         https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Overweight_and_obesity_-_BMI_statistics

         Suo­mi sijoit­tuu myös yli­pain­os­sa selvästi EU:n huonoim­paan päähän. Jokin (tai aika monikin asia) Suomes­sa ei vaan meinaa mil­lään onnis­tua niin hyvin kuin muual­la euroopas­sa. Ja tääl­lä ylpeil­lään matalia ter­vey­den­huoltokus­tan­nuk­sia per capi­ta, tosin tulok­set ovat oikeas­t­aan juuri sel­l­aiset mitä vähäisel­lä ennal­taehkäi­syl­lä ja menoil­la voikin odottaa.

         https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/oby.22192

         Lap­su­u­den yli­paino on yhdis­tet­ty heikom­paan älykkyyteen.

         Tähän lop­pu­un pellenaama.

4. Kannabik­sen käytöl­lä on myös negati­ivisia vaiku­tuk­sia lap­si­in ja sik­iöön, tämän käyt­tö on lisään­tynyt huomattavasti.

   Yleen­säkin nykypäivänä kult­tuuri on polar­isoitunut. Osa suh­tau­tuu hyvin lib­er­aal­isti päi­hteisi­in ja viih­teeseen, toises­sa ääripäässä osa taas syö ja elää hyvin kurinalaisesti.

   Asia erik­seen ovat kyl­lä minus­ta nk. “nopeat” medi­at, moni ihmi­nen ei jak­sa enää keskit­tyä sitä 5–10 min­u­ut­tia pidem­pään yhteen asi­aan. Youtubessa esimerkik­si moni ei enää jak­sa kat­soa 20 min­uutin videoita, kaik­ki tui­jot­ta­vat näitä Tik­Tokin tuo­mia lyhytvideoita. Samaa tapah­tuu sit­ten Instas­sa ja Face­bookissa. Asi­as­ta toki on vaikea syyt­tää Tik­Tokkia, ihan omat kotiku­toiset län­si­fir­mat alkoi­vat suolta­maan samaa tuubaa ulos.

   Oman näke­myk­sen mukaan tässä ollaan menos­sa todel­la lujaa alaspäin, kansalais­ten keskimääräi­nen älylli­nen suori­tuskyky (sisältää keskit­tymiskyvyn) tulee laske­maan huo­mat­tavasti nykyisel­lä medi­aku­lu­tuk­sel­la. Minus­ta nuorem­pi­en kir­joi­tuskyky on men­nyt jo todel­la heikok­si, heikko kir­joi­tus­taito sit­ten ker­too jos­sain määrin myös huonos­ta luku­tai­dos­ta. Sehän on ihan selvä, että jos sin­ul­la on heikko sisäluku­taito niin et sinä kyl­lä opi kir­joit­ta­maankaan. Sisäluku­taito taas kehit­tyy nähdäk­seni vain luke­mal­la paljon, ala-asteel­la ja yläas­teel­la­han oli ainakin aikaisem­min jatku­vasti tehtäviä, jos­sa piti lukea tek­sti ja sen jäl­keen vas­ta­ta kysymyk­si­in tek­stistä. Tämä on kir­jaimel­lis­es­ti sisäluku­taito­har­joi­tus. En tiedä, ovatko täl­laiset tehtävät enää suosittuja.

   Varsinkin pitkän matem­ati­ikan tehtävien tekem­i­nen vaatii myös hyvää luku­taitoa, tosin ei ehkä niin syväl­listä sisälukutaitoa.

   Vastaa

   1. Yläk­oulun äidinkie­len opet­ta­jana oli häm­mästyt­tävää seu­ra­ta nopeasti etenevää luku­taidon heikken­e­mistä: kurs­sei­hin kuu­lu­vien kir­jo­jen luku alkoi käy­dä yhä vaikeam­mak­si sen jäl­keen, kun some ilmaan­tui jokaisen kännykkään.

      Oppi­laat ker­toi­vat, että eivät lukies­saan muista, mitä edel­lisessä kap­paleessa san­ot­ti­in. Vaikea sil­loin on tek­stiä hah­mot­taa. Kyse on siis pait­si keskit­tymisvälin lyhen­e­mis­es­tä, myös lähimuistin heikken­e­mis­es­tä. Keskit­tymisvälin lyhen­e­misessä aiv­ot seu­raa­vat tietenkin somen selauk­sen käytän­töjä: viestit ovat lyhy­itä ja niitä vilka­istaan vähän väliä. Mut­ta mik­si lähimuisti huonon­tuu? Liikaako tavaraa — sälää — muis­tis­sa, ja se “tukkeu­tuu”?

      Mietin myös, mikä osu­us tähän kaik­keen on amerikkalais­ten las­ten­sar­jo­jen koko ajan lisään­tyneel­lä efek­ti­ivisyy­del­lä ja nopeam­mal­la tem­pol­la. Pikku­las­ten ais­ti­herkkyys on aivan toisel­la tasol­la kuin esim. alak­ouluikäis­ten, ja tätä sar­jo­jen tek­i­jät sydämet­tömästi ovat käyt­täneet hyväk­si. (Onnek­si meil­lä on muumit!)

      Itse haen las­ten älyl­lis­ten taito­jen heikken­e­misen syytä kannabista enem­män nais­ten lisään­tyneestä alko­holin käytöstä: nainen ei vält­tämät­tä tiedä ole­vansa raskaana alku­vai­heessa, jol­loin nor­maali­nakin pidet­ty alko­holinkäyt­tö voi vahin­goit­taa sik­iötä. Ainakaan adhd:n lisään­tymiseen kannabis ei näytä ole­van syynä, esim. v. 2025 julka­istu kohort­ti­tutkimus ei löytänyt yhteyk­siä äidin kannabik­sen käytön ja lapsen adhd:n välillä.

      Vastaa

5. Mik­si heikko­lah­jaiset selviy­tyivät töistä ennen, mut­ta eivät nykyään? Kak­si seli­tys­tä: ennen useim­mat työt tehti­in porukalla eli mukana oli aina etevämpiä, joil­ta voi kysyä ja jot­ka näyt­tivät esimerkkiä. Toisek­si työt tehti­in vuodes­ta toiseen samal­la taval­la. Ei tarvin­nut osa­ta uusia työmenetelmiä vaan aikaisem­min nähdyt toimivat.

   Vastaa

6. ÄO:n pitäisi kyl­lä nou­dat­taa nor­maal­i­jakau­maa hän­tienkin osalta jo määritelmän mukaan. Jos ei nou­dat­taisi, pitäisi skaalan olla määritel­ty jol­lain muul­la taval­la. Mikä sel­l­ainen tapa voisi olla?

   Vastaa

   1. Havain­toaineis­ton nor­maal­isu­us ei ole kovinkaan tärkeää. Enem­män pitäisi olla kiin­nos­tunut siitä, mik­si aineis­to ei ole nor­maal­i­jakau­tunut. Havain­toaineis­to on aina ei-nor­maal­i­jakau­tunut, kun­han se on tarpeek­si suuri, joka on epäsovus­sa sen kanssa, että laa­jem­pi aineis­to on parem­pi. Johtopäätös on se, ettei aineis­ton nor­maal­isu­us ei ole ratkai­se­vaa tilas­tol­lises­sa päättelyssä.

      Vastaa
7. Paluuviite: Valtiovarainministeriö on merkittävä vallankäyttäjä – Jarkko Lauspalo

8. Niin jos tässä on kyseessä myös muut kuin äidinkieleltään suomea ja ruot­sia puhu­vat niin han­kalaa on olla älykäs vier­aal­la kielel­lä. Meil­lä pitää vaan kie­lenop­pimisen kannal­ta alkaa vaa­ti­vak­si. Liikaa suvaitaan fing­lishiä. Lois­taisiko Soini­vaara älyl­lään Sak­sas­sa tai Ran­skas­sa? Ehkäpä kos­ka siel­lä maa­han­muut­ta­jan on pakko opetel­la kieli. Suomes­sa ei kun hyväksymme huonon englannin.

   Vastaa

9. Seu­rataanko Suomes­sa lyi­jymyrky­tyk­siä kuin­ka tarkkaan? Tuli mieleen luet­tuani jokin aika sit­ten tämän artikke­lin: https://www.telegraph.co.uk/global-health/climate-and-people/why-afghans-are-slowly-being-poisoned-by-their-evening-meal/

   Lyhen­net­tynä: Yhdys­val­lois­sa jos­sain vai­heessa havah­dut­ti­in korkeisi­in lyi­jyp­i­toisuuk­si­in afgaan­i­taus­tais­ten las­ten ver­essä. Jonkin­laisel­la salapoli­is­in­työl­lä läh­teek­si pal­jas­tui per­in­teinen Afgan­istani­lainen kat­ti­la, joka löy­tyy läh­es jokaises­ta afgaa­niper­heestä, ja joka sisältää valmis­tus­tavas­ta johtuen paljon lyi­jyä, joka sit­ten pää­tyy ruokaan. Toisaal­ta lyi­jyn tyh­men­tävä vaiku­tus lap­si­in on tun­net­tu jo vuosisatoja.

   Paljonko samankaltaisia jut­tu­ja löy­tyy muista maa­han­muut­ta­jay­hteisöistä, kun esimerkik­si tilataan yksi­tyiskäyt­töön ruokia tai ruoan­lait­tovä­lineitä suo­raan koti­maas­ta, jos­sa tur­val­lisu­us­stan­dard­it valmis­tuk­ses­sa eivät ole samaa luokkaa kuin Suomessa?

   Vastaa

10. “Ennen jopa 10 % syn­tyneistä lap­sista sai syn­ny­tyk­sessä hapen puut­teesta johtuneen aivo­vau­ri­on. (Tämä luku on muistin­varainen ja peräisin vuosikym­menten takaa. Googlaa­mal­la löy­tyy enää riske­jä nyky­i­sistä kotisynnytyksistä.)”

    Enpä minäkään kymme­nessä min­uutis­sa tähän vahvis­tavaa lähdet­tä löytänyt. Jotain suun­taa-antavaa voi ehkä kat­sel­la Our World in Data ‑sivus­ton “Neona­tal asphyx­ia and trau­ma mor­tal­i­ty rates” ‑otsikon alla ole­vista tiedoista:
    https://ourworldindata.org/grapher/mortality-neonatal-asphyxia-and-trauma?time=latest
    Tuol­la on siis alle viisivuo­ti­aiden hapen­pu­ut­teesta aiheutuneet kuolemat.

    Vastaa

11. Ehkä vaan tämä on syy olla jäämät­tä Suomeen jos voi lähteä muualle tienaamaan 

    Suo­ma­lais­ten ostovoima on. Jumi­u­tunut katastrofaalisesti

    Vastaa

12. Äidin lakritsin syön­ti raskau­saikana las­kee merkit­tävästi lapsen älykkyyt­tä. Tämä on tul­lut tietoon vas­ta n. 10 vuot­ta sitten.

    “Girls and boys exposed to high mater­nal gly­cyrrhizin con­sump­tion scored 7 (95% CI: 3.1, 11.2) points low­er on tests of intel­li­gence quo­tient” https://academic.oup.com/aje/article-abstract/185/5/317/2967089 — suo­ma­lainen tutkimus.

    Voisin itse arva­ta että lakritsin vau­ri­oit­tamia lap­sia on syn­tynyt eniten 10–30 vuot­ta sitten.

    Vastaa

13. Emme tunne kovin hyvin miten vaikut­taa se, että olemme ympäröi­neet itsemme muovil­la. Ruo­ka on muo­vis­sa, työ tehdään muovi­lait­teil­la, vaat­teet ovat muovia (akryylia). Ilmas­sa on muovi­hiukka­sia joi­ta hen­gitämme, aivoihinkin muovi pää­tyy. Sinäkin olet muovia ja sen yhdisteitä

    Vastaa

    1. Tästä on jo jonkin ver­ran epä­suo­ria viit­teitä, että muovit pahen­taisi­vat ateroskleroosia.

       https://link.springer.com/article/10.1186/s12989-024–00596‑4

       “Con­clu­sion

       These results sug­gest an asso­ci­a­tion between microplas­tics and both vas­cu­lar pathol­o­gy com­plex­i­ty and immunoin­flam­ma­to­ry response in acute coro­nary syn­drome, under­scor­ing the crit­i­cal need for tar­get­ed research to delin­eate the mech­a­nisms of this association.”

       No, markki­nal­ib­er­aalit var­masti nyt korosta­vat taas henkilöko­htaista vas­tu­u­ta (vakio­vas­taus kaikki­in ongelmi­in, kos­ka [markkina]liberaalit eivät ota IKINÄ vas­tu­u­ta oman poli­ti­ikkansa seu­rauk­sista) sen sijaan, että alet­taisi­in kieltämään tai rajoit­ta­maan muove­ja elin­tarvikkeista ja niiden käsittelystä.

       Suuri mikro­muovipar­tikke­lialtistus saataa altistaa ateroskleroosille vaik­ka ruokavalio olisi täysin “puh­das” (vähän tyy­dyt­tyneitä rasvo­ja) muuten. Keho tuot­taa koles­tero­lia hiilareista vaik­ka sitä ei saisi ruokavalios­ta, myös LDL-koles­terolin ter­veelli­nen määrä ja kehon oma tuotan­to on suurem­pi kuin 0.

       Kar­dio­vasku­laariset sairaudet (joi­hin mikro­muovit on yhdis­tet­ty!) ovat muuten suurin ter­veysongel­ma län­si­mais­sa. Hyvin yllättävää.

       Sit­ten asia erik­seen on se, miten mikro­muovit vaikut­ta­vat hor­moni­toim­intaan, lisään­tymiskykyyn ja esimerkik­si las­ten kehi­tyk­seen. En sitäkään ihmettelisi, jos kehi­tysiän mikro­muovialtistus hait­taisi älykkyy­den kehit­tymistä. Tämä on muuten taas asia, jota voi olla hyvin haas­tavaa tutkia, varsinkin kun mikro­muove­ja on ilmeis­es­ti aika lail­la joka paikas­sa. Jokainen teistä var­maan myös hen­git­tää täl­läkin het­kel­lä mikro­muovipar­tikkelei­ta keuhkoi­hin­sa, joista on melko suo­ra pääsy verenkier­toon (tun­net­tu fak­ta esim. liiken­teen pien­hiukkas­ten kanssa) jos par­tikke­lit ovat jauhau­tuneet tarpeek­si pieniksi.

       Vastaa

14. Osmo. Toivon että vas­taisit tähän. Eikö edelleen ole töitä joi­hin ei vaa­di­ta koulu­tus­ta? Siivoo­jat, posti jne.

    Vastaa

    1. Jos kat­so­taan, mitä töitä Inti­as­sa voidaan tehdä ilman koulu­tus­ta, on paljon töitä, joi­hin Suomes­sa vaa­di­taan tutk­in­to, vaik­ka mut­ta Inti­as­sa ei. Se ei tarkoi­ta, että työ olisi help­poa. Sen voi kuitenkin oppia sitä tekemäl­lä. Suomes­sa arvoste­taan rtutkino­ta myös sik­si, että vai­ka siinä opi­tu­il­la asioil­la ei olisi mitään merk­i­tys­tä, tutkin­non suorit­ta­mi­nen sinän­sä on osoi­tus kyvykkyydestä.

       Vastaa

       1. Osmo. Tois­tan: edelleen työelämässä on siivoo­jia. postin kantajia/lajittelijoita, ham­puri­lai­s­paikko­jen työn­tek­i­jöitä jne. Myyjiltä eivät läh­eskään kaik­ki työn­tek­i­jät vaa­di koulu­tus­ta tai työkoke­mus­ta. Vah­timestare­itakin lie­nee vielä. Olenko väärässä?

15. Täl­lä het­kel­lä vaikut­taa siltä, että osa sote- piireistä on tehtail­lut diag­noose­ja sen vuok­si, että ovat saa­neet enem­män rahaa. Lyhyt­näköistähän tämä on, sil­lä kyl­lä muutkin osaa­vat kir­ja­ta jokaiselle vaik­ka sen paljon puhutun munuais­sairau­den, jos tätä ker­ran vaa­di­taan. On meil­lä ainakin paper­il­la vuon­na 2026 maail­man sairain kansa.

    Vastaa