Miten kasvava väestö mahtuu jämähtäneeseen asuntokantaan Helsingissä?

Helsingis­sä asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen on hidas­tunut merkit­tävästi. Silti kaupun­gin asukasluku kas­vaa 10 000 asukkaal­la vuodessa. Pitkään on odotet­tu, mil­loin asun­not lop­pu­vat, mut­ta tyhjien myytävien tai vuokrat­tavien asun­to­jen määrä ei ole edes vähentynyt.

Eilen Eero Hol­sti­lan ten­tates­sa min­ua uud­es­ta kir­jas­tani Talous ja kaupun­ki oivalsin mah­dol­lisen selityksen.

Tilas­tois­sa oli ennen yli 30  000 ”tyhjää” asun­toa Helsingis­sä. Val­taosa niistä ei ollut oikeasti tyhjiä, vaan niiden asukas ei ollut kir­joil­la Helsingis­sä. Merkit­tävä osa näistä oli viro­laisia tai mui­ta raken­nustyömiehiä. Nyt hei­dän asun­ton­sa on oikeasti tyhjänä ja tekee tilaa Helsinki­in muuttaville.

21 vastausta artikkeliin “Miten kasvava väestö mahtuu jämähtäneeseen asuntokantaan Helsingissä?”

  1. Tyhjien asun­to­jen määrä on triv­i­aalin help­poa selvit­tää Helenin datas­ta. Jos asun­to on tyhjil­lään, sähkönku­lu­tus ei juuri vai­htele — jääkaap­pi ja muu tyhjässäkin ehkä käyn­nis­sä ole­va käyt­tää sähköä tun­ti toisen­sa jäl­keen liki saman verran. 

    Sen sijaan jos asun­nos­sa asuu joku, hän aamul­la lait­taa val­ot päälle, keit­tää kahvia. Illal­la ehkä pesee pyykkiä, astioi­ta, kokkaa. Sähköä kuluu vai­htele­via määriä eri tun­teina (vart­teina) päivän aikana. Kulu­tus vai­htelee myös päivien välil­lä, kos­ka esim pyykkiä ei pestä joka päivä. 

    Helen toimit­taa kait sähkön kaikki­in asuntoihin. 

    Kysymys kuu­luu: mik­sei tyhjien asun­to­jen määrää ole las­ket­tu Helenin datas­ta? Tieto­suo­ja tms ei ole seli­tys, kos­ka laskemises­sa ei tarvitse tietää kuka asun­nos­sa asuu, kuka sen omis­taa eikä edes mis­sä asun­to on.

    Vastaa

  2. Tyhjiä toimis­totilo­ja on val­tavasti, arvion mukaan Pääkaupunkiseudul­la noin 700.000 m². Näi­hin saa välit­tömästi 20.000+ asukas­ta. Kaiken­laiset keinot ja höl­len­nyk­set järkevään kon­ver­toin­ti­in oli­si­vat vii­sai­ta. Ei ole mitään mieltä pitää jotain pitäjän­mäk­iä puoli­ty­hjinä, jos talo­ja voisi hyö­dyn­tää asumiseen kevyem­min remontein.

    Vastaa

    1. Kuin­ka help­poa on muut­taa iso toimis­to­ta­lo asun­noik­si? Run­got ovat tosi syviä, ves­so­ja on vain muu­ta­mas­sa kohdas­sa per ker­ros. Siinä ei ihan kevein menetelmin tai­da remont­ti onnistua. 

      Onko onnis­tuneista pro­jek­teista esimerkke­jä? Paljonko maksoivat?

      Vastaa

      1. Kaiken­laista löy­tyy, hyviäkin esimerkke­jä. Ehkä viimeisin huo­mat­ta­va Mannerheimintieltä:
        https://betoni.com/lehti/2024/10/01/helsingin-mannerheimintie-76-ja-vihrea-piha/

        Ei syvä ja mata­la runko aina ihanteelli­nen ole, mut­ta kyl­lä uudelleenkäyt­töön pitäisi pyrk­iä. Isom­pi­en remont­tien rin­nal­la tutk­isin kevyem­piä muun­nos­ten malle­ja, mah­dol­lis­es­ti lyhyem­pi­in tarpeisiinkin.

  3. Jos tilanne on noin epämääräi­nen, niin ensik­si panos­taisin kyl­lä todel­lisen tilanteen selvit­tämiseen. Vas­ta sit­ten kun se on selvil­lä ja kirkas­tunut on mah­dol­lista ohja­ta rak­en­tamista järkevästi oikeaan suuntaan.

    Vastaa

  4. Myös Helsin­gin asun­topoli­ti­ik­ka on jämähtänyt, ties minne 1970-luvulle. Her­ne­saari halu­taan kaavoit­taa tasan omistus/tuettu vuokra-asun­to/­post-hitas, asun­toi­hin vaik­ka Heka pitää suur­ta osaa asun­nois­taan jo nyt tyhjil­lään, Hitak­ses­ta on päätet­ty luop­ua mut­ta yhtään mitään ei ole kek­sit­ty tilalle ja asum­isoikeusasun­to­jen tuotan­toa ollaan aja­mas­sa alas.

    Mut­ta kun Helsin­ki on äärikon­ser­vati­ivis­ten vihrei­den ja vasem­mistop­uoluei­den johta­ma niin saa nyt nähdä miten pitkäk­si aikaa tuokin jää rakentamatta.

    Vastaa

    1. eka ei pidä asun­to­jaan tyhjil­lään. Niil­lä on byrokraat­tisu­ut­ta asun­to­jen jaos­sa, mikä aiheut­taa turhia viiveitä, mut­ta kaik­ki asun­not saadaan vuokratuiksi.

      Vastaa

      1. “Hekan vuokrausaste ei ole suo­raan saatavil­la, mut­ta Heka tiedot­ti kesäku­us­sa 2024, että noin 1 500–2 000 asun­toa on tyhjil­lään, mis­tä koituu kuukausit­tain miljoo­nan euron tap­pi­ot yhtiölle. Vuokrausas­teen laskemisek­si tarvit­taisi­in tieto Hekan omis­tamien asun­to­jen kokon­ais­määrästä, jota ei toimitet­tu Hekan verkko­sivuil­la tai artikkeleissa. ”

        “Asum­isas­tet­ta koske­va tieto: Hekan tiedot­teen mukaan vuokrausaste ei ole korkeal­la tasolla”

        Jos joku näyt­tää ankalta ja kaakat­taa kuin ank­ka kyl­lä se ank­ka on. Vaik­ka sit­ten joh­tu­isi osaa­mat­to­muud­es­ta tai mis­tä, mut­ta tyhjiä asun­to­ja Hekalla on ja paljon. Jos nyt joku viit­sisi edes asun­to­jen kokon­ais­määrän ilmoittaa.

      2. Tuon mukaan Hekan asun­noista on siis 3 % tyhjänä. Jos ole­tamme, että asukas vai­h­tuu viiden vuo­den välein, siinä välis­sä tyhjää aikaa on siis noin kak­si kuukaut­ta. Se johtuu siitä, että asun­toa joudu­taan usein remon­toimaan ja myös siitä, wet­tä ensim­mäi­nen asukas ei ota sitä vastaab´n, kos­ka on väärässä kaupungi­nosas­sa jol­loin aikaa kuluu. Tätä pros­es­sia voisi sinän­sä joudut­taa, mut­ta 3 % tyhjiåä asun­to­ja ei ole mikään suri luku.

  5. Ulko­mais­ten keikkatyön­tek­i­jöi­den asum­i­nen on yksi osa, mut­ta vain osa, asi­as­ta. Asum­is­tukien leikkaus lie­nee suurem­pi tek­i­jä. Sil­loin kun asum­istuet oli­vat korkeampia, moni nuori esimerkik­si muut­ti jo alaikäisenä pois kotoa, vaik­ka asui samas­sa kaupungis­sa. Nyt se on taas harv­inais­tunut, kun tuet ovat pienen­tyneet, ja van­hempi­en kanssa asu­taan pidem­pään. Etäopiskelu­aikakaut­e­na tarve asua oppi­laitok­sen vier­essä on muutenkin vähen­tynyt korkeakouluissa.

    Asia näkyy esim. Tilas­tokeskuk­sen tuor­eista asun­tokun­tati­las­toista, kun kat­soo muu­tos­ta vuodes­ta 2023 vuo­teen 2024. Ensim­mäistä ker­taa vuosikym­meni­in asun­tokun­tien lukumäärä ei Suomes­sa juurikaan nous­sut. Samaan aikaan väestön määrä kuitenkin kasvoi.

    Vastaa

  6. Kum­ma kun kaupungilta onnis­tuu vaik­ka mil­lainen vah­timi­nen ja kyt­täämi­nen, mut­ta asun­to­jen käyt­töä (tyhjänä olo, lyhytvuokraus) ei mil­lään kyetä valvo­maan. Tai halu­ta valvoa.

    Kuin­ka moni kaupun­gin päätök­sen­tekoon osal­lis­tu­va omis­taa sijoi­tusasun­to­ja? Ei var­maan täl­laisia etur­i­s­tiri­ito­ja kar­toit­tavia tieto­ja kerätä, mikä nyt ei tietenkään yllätä min­ua. Suo­mi on täl­lainen piiloko­r­rup­tion ja hyväve­liv­erkos­to­jen maa.

    Vastaa

  7. Luulen, että van­hus­ten­hoidon hur­ja tilanne näkyy myös. Van­huk­set pysyvät mah­dol­lisim­man pitkään omis­sa asun­nois­saan, ja joku lap­sista muut­taa takaisin koti­in kat­so­maan perään. Tämä alen­taa asun­tokun­tien määrää.

    Vastaa

    1. Todel­lako kes­ki-ikäset muut­ta­vat takaisin asumaan van­hempi­en­sa kanssa? Onko tästä jotain julista evi­denssiä? En ole moista omas­sa tut­tava­pi­iris­säni huomannut.

      Vastaa

  8. Me muis­tamme aina Neu­vos­toli­itos­ta maini­ta sen että siel­lä ei saanut edes asuin­paikkaansa vali­ta. ( Vaik­ka todel­lisu­udessa aika usein sai.)
    Uno­htuu keskilu­okalta usein se että meil­lä on osalle väestöstä aivan sama valin­nan­varan puute vuosikymmen­estä toiseen.
    Hekan asukkaat esimerkik­si eivät juurikaan val­itse sitä mis­sä he asu­vat vaan asun­to ote­taan sieltä mis­tä se saadaan, mihin se: osoite­taan. Se on se verbi.
    No, aina­han voi kieltäy­tyä esim. kaupungi­nosas­ta tai talosta jon­ka kokee tai tietää lev­ot­tomak­si, mut­ta siinä voi käy­dä niin ettei saa asun­toa mistään.
    Ja kaiketi se on sama jut­tu myös vähä­varaisil­la osakea­sun­non osta­jil­lakin. Aluet­ta tai taloa ei juurikaan vali­ta alem­mil­la tulota­soil­la kap­i­tal­is­min vapau­den hengessä vaan se ote­taan mikä jotenkin saadaan.
    On toki selvää että kaik­ki eivät voi koskaan saa­da kaikkea mitä halu­a­vat, sel­l­aista elämän eri­ar­voisu­us on, mut­ta hyvä on tiedostaa että valin­nan­va­paus ei ole kaikille asumisenkaan suh­teen sama, ei lähel­läkään. Kysyn­nän ja tar­jon­nan lait koske­vat vain ylem­män ker­roksen väkeä. 

    Nyt Helsinki­in raken­netaan uut­ta raken­nuskan­taa mm. Kes­ki-Pasi­laan ja Postipuis­ton suun­taan. Mon­et eivät niiden laatikkoilmeestä pidä. Min­ulle kyl­lä kel­paisi, en ole ronke­li, ja noista alueista voi tul­la vuosien myötä erit­täinkin kivo­ja (vrt. Ara­bi­an­ran­ta joka vaati myös vuosikymme­nen tul­lak­seen viihty­isäk­si) mut­ta ihmette­len sitä ettei Postipuis­toon ole samantien raken­net­tu rait­sikkalin­jaa, kun niitä muuten vede­tään joka puolelle val­taval­la innol­la ja isol­la rahal­la, merenkin yli.
    Tieto että jos­sakin tule­vaisu­udessa lin­ja ehkä tulee, ei ole riittävä.
    Ratikkalin­ja Postipuis­toon kytk­isi kaupungi­nosan ihan eri taval­la kan­takaupun­gin rak­en­teeseen. Nyt se on irral­laan kaikesta ja ainakin tois­taisek­si ei niin kivan ympäristön keskel­lä yksinäisenä saarek­keena. Sijain­ti kan­nus­taa myös tämän vuok­si yksityisautoiluun. 

    Ko. alue on lisäk­si vielä kallis, niin asun­non osta­jalle kuin vuokralaisellekin.

    Vastaa

      1. Mil­loin?
        Kyse siis Postipuis­tos­ta, ei Keski-Pasilasta.

      2. Huo­maan, että ysin ratikan vetämistä Postipuis­toon on lykät­ty 2030-luvulle. Se on minuista anteek­siantam­a­ton­ta, kos­ka ratikas­ta saadaan paras hyö­ty, jos se on het5i kun asukkaat alueelle alka­vat muut­taa sisään. Sil­loin asukkaik­si valikoituu tule­via ratikan käyttäjiä.-

    2. Asuin­paikan valin­nan vapaudel­la ei ole koskaan tarkotet­tu kykyä ostaa/vuokrata asun­to mis­tä halu­aa vaan sitä ettei val­tio estä ihmistä muut­ta­mas­ta kaupungista toiseen tms, ihan minne haluaa.

      Vastaa

  9. Voimme asua tiivi­im­min ja ahtaam­min. Se on ekol­o­gista. Asu­taan sem­moi­ses­sa johon rahat riittäää

    Vastaa

  10. Olisiko Suomes­sa rak­en­t­a­mi­nen kuitenkin keskit­tynyt liikaa kun näköjään niin moni fir­moista kyke­nee seisot­ta­maan asun­to­ja tyhjinä ja ole­maan vuosia rak­en­ta­mat­ta uusia? On muun muas­sa väitet­ty, että rak­en­t­a­mi­nen olisi matal­ien kat­tei­den hom­maa, no siihen tämä nykyi­nen markki­nati­lanne ei viit­taa kyl­lä yhtään, se viit­taa aivan täysin päinvastaiseen.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.