Matalapalkkatyö, _

Nuorten naisten syrjintä työhönotossa

On aivan kiistatonta, että nuoria naisia syrjitään työhön otossa. Yksittäisestä tapauksesta tätä on hankala osoittaa, mutta tilastollisesti ilmiö näkyy selvästi. Tämä on väärin ja tulee myös kalliiksi kansantaloudelle. Tähän voi suhtautua joko moralisoiden, että noin ei saa tehdä, tai sitten voi yrittää poistaa syyt tarpeeseen syrjiä. Lapsilisät olivat aikanaan työnantajalle asetettu velvollisuus maksaa korkeampaa palkkaa perheiden isille ja äideille lapsimäärän mukaan. Hyvin nopeasti havaittiin se yllättävä seikka, että kymmenlapsisten…

Jatka lukemista

Matalapalkkatyö, sote, Talouspolitiikka, Tekoäly

Palkkaerojen siunaus ja kirous

Palkkaeroja kuulee puolustettavan sillä, että ne kannustavat ahkeruuteen, parantamaan omaa osaamista ja etenemään työuralla. En ole tästä vakuuttunut. Huolimatta pienistä palkkaeroista, Suomessa on  riittävän kivaa olla hyväosainen ja riittävän kurjaa olla huono-osainen. Tästä syystä emme siis tarvitse suurempia palkkaeroja. Palkkaeroilla on myös toinen merkitys. Ne ovat työnantajan silmissä työvoiman hintaeroja. Jos autokaupassa yritettäisiin myydä Ladoja ja Mersuja samalla hinnalla, Mersut myytäisiin pian loppuun ja Ladoja jäisi myymättä. Osaamisvinouma –…

Jatka lukemista

Matalapalkkatyö, Talouspolitiikka, _

Miten ay-liike voi kannattaa pakkoa ottaa vastaan huono työpaikka?

Minua sävähdytti joskus parikymmentä vuotta sitten nuoren naisen valitus siitä, että työvoimatoimisto oli jossain Keski-Uudellamaalla pakottanut hänet karenssin uhalla tarjoilijaksi topless-baariin. Tuo kirjoitus herätti sen verran huomiota, että tästä käytännöstä luovuttiin. Vaikka topless-baariin ei enää pakoteta karenssin uhalla, minua ihmetyttää, että ay-liike vaatii voimakkain äänenpainoin työttömyysturvaan vastikkeellisuutta eli suomeksi sitä, että työttömän on aina otettava tarjottu työpaikka vastaan, oli työpaikka millainen hyvänsä. Eikö ymmärretä, että työmarkkinat ovat kehittymässä yhä…

Jatka lukemista

Matalapalkkatyö, Talouspolitiikka

Huonosti toimivat työmarkkinat tuhoavat hyvinvointiyhteiskunnan

Kehitys Suomen työmarkkinoilla on ollut viimeisen 30 vuoden aikana surkea. 1980-luvun lopulla tasapainotyöttömyys oli noin 2,5 %. Nyt sen oletetaan olevan noin 7,5 %. Erotus on 130 000 henkeä. Se vastaa kustannuksiltaan sadantuhannen ihmisen palkkaamista kuntiin. Tämä on itse asiassa aivan hirveä asia. Paitsi, että se on inhimillisesti kallista, se on syy siihen, ettei Suomessa voida pitää yllä sellaista hyvinvointivaltiota, johon muut pohjoismaat pystyvät. Erityisesti vasemmistolaisten luulisi olevan tästä huolestunut.…

Jatka lukemista

Matalapalkkatyö, SATA-komitea, Talouspolitiikka

Perustulo – negatiivinen tulovero -yhtenäinen perusturva – Universal credit

Haluja korjata sosiaaliturvaa kannustavaan suuntaan on nyt liikkeellä paljon. Kovaa huutoa on Britanniassa käyttöön otettu Universal credit–järjestelmä, jota esitellään Kristillisdemokraattien puoluesihteeri Asmo Maanselän erinomaisessa kirjassa Kannustava perusturva. Kannattaa lukea. Jos joskus löytyy vapaata aikaa, arvostelen sen tällä blogilla. Perusturvaan liittyvien tulonsiirtojen – lähinnä perusturvan ja asumistuen yhdistämistä yhdeksi tulonsiirroksi esittää myös Juho Saaren sosiaaliturvan uudistamista pohtinut työryhmä. Tässä aletaan lähestyä sitä, mitä esimerkiksi minä olen tarkoittanut perustulolla. Perustulo ja…

Jatka lukemista

Matalapalkkatyö, Talouspolitiikka, _

Suomen työmarkkinat eivät toimi.

Suomen työmarkkinat eivät toimi. Siksi meillä on työttömiä enemmän kuin oli talvisodan aikana miehiä rintamalla. Melkein harmittaa, että kirjoitin ikävästi aktiivimallista. Pidän sitä edelleen huonona ja kömpelönä, mutta monet sitä vastaan esitetyt argumentit ovat aivan pöljiä, enkä haluaisi tulla rinnastetuksi niihin. Erityisesti ihmetyttää, että ne, jotka raivoisasti vastustavat vastikkeetonta perustuloa ”koska se suosii pummeja”, haluavat, että työttömyysturva toimisi kuin perustulo. Krugmanin mielestä pohjoismainen malli ei voi toimia Sosiaalisista syistä…

Jatka lukemista

Matalapalkkatyö, Talouspolitiikka

Osaamisvinouma ja rakenteellinen työttömyys

Kun automaatio, digitalisaatio ja globalisaatio ovat vähentäneet suorittavan työn määrää, on tilalle tullut vaatimattomampia töitä, jotka vaativat tekijöiltään korkeampaa osaamista – sekä parempaa koulutusta että henkilökohtaisia avuja. Työvoiman koulutustaso ei ole noussut samassa tahdissa ja siksi vähän koulutettujen on vaikea saada töitä ja huippuosaajista on pulaa. Karkea jako neljään koulutustasoon ei kerro kaikkea, koska esimerkiksi joukko ”ylempi korkeakoulututkinto” sisältää sekä työmarkkinoilla hyvin haluttuja aloja että sellaisia, joita on mukava…

Jatka lukemista

Matalapalkkatyö, SATA-komitea, Talouspolitiikka, _

Hetemäelle perustulosta ja toimeentulotuen vastikkeellisuudesta

Martti Hetemäki jatkaa keskustelua perustulosta VM:n sivuilla Yksinäisen henkilön toimeentulotuen perusnormi on 488 euroa kuussa ja sen päälle maksetaan asumismenot kokonaan, kuitenkin korkeintaan kuntakohtaiseen kattoon saakka. (Katto voidaan tietyissä tapauksissa ylittää ainakin tilapäisesti, mutta tämä ei ole tässä nyt olennaista.) Jos yksinasuvalla on vuokra 650 € kuussa ja hän saa perustuloa 560 euroa kuussa, hänen toimeentulotukilaskelmansa näyttää tältä Menot Perusnormi        488 € Asumismenot    650 € Yhteensä          1138 € Tulot…

Jatka lukemista

Matalapalkkatyö, Talouspolitiikka, _

Suuret kaupungit kasvun jarruna?

Martti Hetemäki kirjoitti blogissaan, että suuret kaupungit, jotka kymmenen vuotta sitten vielä vetivät Suomea kasvuun, ovat muuttuneet kasvun jarruttajiksi. Niiden osuus kokonaistuotannosta on laskenut. Hetemäki on olennaisen äärellä. Nykymaailmassa talouskasvu on lähes kokonaan kaupunkien kasvua. Suomen surkea talouskehitys verrattuna Ruotsiin johtuu siitä, että talous on kehittynyt surkeasti Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Oulussa verrattuna Tukholmaan, Göteborgiin ja Malmöhön. Syitä Suomen talouden ongelmiin pitää siis etsiä kaupungeista. Kaiken ei tarvitse olla…

Jatka lukemista

Matalapalkkatyö, Talouspolitiikka

Populismin pelko on korvannut kommunismin pelon

Kommunismin pelkoa pidetään yhtenä syynä ihmiskasvoisen kapitalismin aikaan, jota kesti 1980-luvun lopulle. Ellei työväestöä olisi kohdeltu kunnolla, olisi tullut vallankumous ja sosialismi. Neuvostoliiton romahdettua voitiin käynnistää kapitalismin turbovaihe. Luonnollisempi selitys kuitenkin löytyy teknologian kehityksestä. Työväestöllä meni hyvin niin kauan kun työn kysyntä kasvoi ja huonosti, kun digitalisaatio ja robotit alkoivat korvata ihmistyötä. Silti totta toinen puoli. Toisissa poliittisissa oloissa globalisaation ja digitalisaation yhteiskunnallista hintaa olisi varmaan yritetty pehmentää tarmokkaammin.…

Jatka lukemista