Perustulokokeilun ensimmäiset tulokset

Olen täs­sä blo­gis­sa kri­ti­soi­nut kokeil­ta­vaa perus­tu­lo­mal­lia ennen­kin ja pidän tätä kri­tiik­kiä yhä rele­vant­ti­na. Ei ollut tut­ki­joi­den vika, ettei voi­tu kokeil­la parem­min. Nyt saa­tu­ja tulok­sia pitää pei­la­ta tätä vas­ten. Täs­sä pari van­haa kirjoitustani:

Mihin kysy­myk­seen perus­tu­lo­ko­kei­lu vastaa

Mik­si kokei­lus­sa ole­va perus­tu­lo­ko­kei­lu ei ole se oikea.

Kokei­lus­sa on kak­si ongel­maa. Kokeil­ta­va mal­li on aivan tol­kut­to­man kal­lis, kos­ka vero­tus­ta ei muo­kat­tu perus­tu­loa vas­taa­vak­si. Ei ole tar­koi­tus, että nor­maa­li pal­kan­saa­ja sai­si käteen 560 euroa aiem­paa enemmän.

Kokei­luun otet­tiin vain työ­mark­ki­na­tu­kea saa­via, mikä tar­koit­taa, että jok­seen­kin kaik­ki ovat pit­kä­ai­kais­työt­tö­miä. Heis­tä monen koh­dal­la työl­lis­ty­mi­nen on vai­kea­ta, kos­ka työ­ky­ky on men­nyt. Tämä jouk­ko tar­vit­si­si enem­män pal­ve­lu­ja kuin kan­nus­tei­ta. Moni heis­tä ei pää­se töi­hin vaik­ka kuin­ka haluai­si­vat. Mie­len­kiin­toi­sem­pia tulok­sia oli­si saa­tu, jos kokee­seen oli­si valit­tu taval­li­sia ihmi­siä, joil­la on teo­rias­sa varaa vali­ta, mene­vät­kö töi­hin vai eivät. Nyt ei myös­kään kukaan voi­nut jää­dä pois töis­tä perus­tu­lon vuok­si, kos­ka kokei­lun alkaes­sa kukaan ei ollut töissä.

Kol­mas­kin ongel­ma on, mää­rä­ai­kai­suus. Kukaan ei tee pysy­vää elä­män­muu­tos­ta, muu­ta esi­mer­kik­si maal­le hoi­ta­maan lam­pai­ta. Täl­le ei oikein voi mis­sään kokei­lus­sa mitään.

Kun koe­hen­ki­löt oli­vat jok­seen­kin kaik­ki vai­keas­ti työl­lis­tet­tä­viä, ei muo­dos­ta­nut suur­ta ongel­maa, että työl­lis­ty­mi­nen pysy­vään täy­si­päi­väi­seen työ­suh­tee­seen oli­si ollut koh­tuut­to­man kannattavaa.

Alus­ta­vat tulok­set työl­li­syys­vai­ku­tuk­sis­ta ensim­mäi­se­nä vuo­te­na on saa­tu. Ei tilas­tol­lis­ta eroa koe­ryh­män ja ver­tai­lu­ryh­män välil­lä. Perus­tu­lo­ryh­mä teki vähän enem­män töi­tä ja ver­tai­lu­ryh­mä sai vähän enem­män työ­tu­lo­ja, mut­ta kum­pi­kaan tulos ei ollut tilas­tol­li­ses­ti merkitsevä.

Koe on päät­ty­nyt, mut­ta rekis­te­ri­tie­dot työl­li­syy­des­tä saa­daan vas­ta vuo­den kulut­tua! Mitä ihmet­tä! Aina­kin verot­ta­ja osaa teh­dä veroeh­do­tuk­sen jo maa­lis­kuus­sa. Jul­kis­ta­mis­ti­lai­suu­des­sa moni sanoi, että muu­al­la teh­dyis­sä kokei­luis­sa myön­tei­set työl­li­syys­vai­ku­tuk­set ovat tul­leet vas­ta muu­ta­man vuo­den pääs­tä. Jääm­me odot­ta­maan myö­hem­piä tulok­sia. Ja ihmet­te­lem­me rekis­te­ri­tie­don hidas­ta valmistumista.

Koea­se­tel­maa hei­ken­si se, että perus­tu­loon ei sisäl­ty­nyt lap­si­ko­ro­tuk­sia, min­kä vuok­si perus­tu­lo­ryh­mä saat­toi hakea täy­den­nys­tä perus­tu­loon työt­tö­myys­kor­vauk­ses­ta. Tämä toi­saal­ta vähän tuho­si koea­se­tel­maa, toi­saal­ta antoi mah­dol­li­suuk­sia jatkoanalyyseille.

Ei siis käy­nyt niin, että perus­tu­lo­ryh­mä oli­si ryh­ty­nyt lais­kot­te­le­maan koe­ryh­mää enem­pää, vaik­ka vel­vol­li­suut­ta ottaa työ­tä vas­taan ei ollut­kaan. Mut­ta ei käy­nyt niin­kään, että työn­teon kan­nat­ta­vuus oli­si innos­tu­nut teke­mään enem­män töi­tä. Tai sit­ten tapah­tui molem­pia ja nämä vai­ku­tuk­set kumo­si­vat toi­sen­sa. Huo­mat­ta­koon myös, että perus­tu­loa saa­vat jäi­vät pois pal­ve­lu­jen pii­ris­tä, mikä var­maan­kin pie­nen­si hei­dän työllistymistään.

Haas­tat­te­lu­tut­ki­muk­sen mukaan perus­tu­lon saa­jat oli­vat elä­mään­sä sel­väs­ti tyy­ty­väi­sem­piä ja pysyi­vät parem­min ter­veem­pi­nä kuin ver­tai­lu­ryh­mään kuu­lu­vat. Kun tämä ei mak­sa­nut enem­pää, osoit­taa se todek­si perus­tu­lon kan­nat­ta­jien väit­teet parem­mas­ta oman elä­män hal­lin­nas­ta. Saman­lai­sia tulok­sia on saa­tu muu­al­la teh­dyis­tä tut­ki­muk­sis­ta. Jopa raha riit­ti perus­tu­lo­ryh­mäs­sä parem­min kuin ver­tai­lu­ryh­mäs­sä, sil­loin­kin kun sitä oli yhtä paljon.

Mata­lat vas­taus­pro­sen­tit kui­ten­kin teke­vät tulok­sis­ta kiis­ta­na­lai­sia. Voi­han olla, että vas­taa­jat ovat vali­koi­tu­nei­ta. Voi myös olla, että perus­tu­lo­po­ru­kan parem­pi tyy­ty­väi­syys eri joh­tu­nut perus­tu­los­ta vaan sii­tä, että ver­tai­lu­ryh­mää kiusat­tiin aktiivimallilla.

Kokei­lu­ja pitäi­si jat­kaa. Pitäi­si kokeil­la erik­seen vas­tik­keet­to­muut­ta – aktii­vi­mal­liin oli­si pitä­nyt liit­tää koe, jos­sa toi­sia kiusat­tiin aktii­vi­mal­lil­la ja toi­sia ei kiusat­tu. Ja nor­maa­liin työt­tö­myys­tur­vaan pitäi­si liit­tää koe, jos­sa yhteen­so­vi­tus­pro­sent­ti oli­si matalampi.

Kokei­lua pitäi­si laa­jen­taa koko väes­töä edus­ta­vaan otan­taan. Pit­kä­ai­kais­työt­tö­mät ovat kovin har­hai­nen näy­te suomalaisista.

Korjattavaa huono-osaisuutta (1): nuoret työttömät miehet

Herä­tin viik­ko sit­ten kum­mas­te­lua kysy­mäl­lä, onko eriar­voi­suus Suo­mes­sa todel­la nous­sut vai onko sitä muu­ten vain lii­kaa. Olen edel­leen sitä miel­tä, että se, että jotain on lii­kaa, ei tar­koi­ta, että sitä oli­si enem­män kuin ennen. Jos kul­ki­sim­me aika­ko­neel­la taak­se­päin, luu­len, että jok­seen­kin samat ihmi­set, jot­ka nyt sano­vat eriar­voi­suu­den lisään­ty­neen, sanoi­si­vat silloinkin.

Jot­kut asiat ovat myös huo­non­tu­neet samal­la kun toi­set ovat paran­tu­neet. Ajat­te­lin käy­dä läpi muu­ta­man yhteis­kun­nal­li­sen epä­koh­dan, joi­hin mie­les­tä­ni pitäi­si kiin­nit­tää huo­mio­ta. Aloi­tan nuo­ris­ta mie­his­tä, joi­den jou­kos­sa on aiem­paa enem­män kel­kas­ta putoamista

Pie­ni­tu­loi­suus on nuor­ten mies­ten kes­kuu­des­sa nous­sut nopeas­ti ja se on sel­väs­ti ylei­sem­pää kuin saman ikäis­ten nais­ten kes­kuu­des­sa. Tähän liit­tyy aina­kin kol­mea seikkaa:

  1. Huo­no kou­lu­me­nes­tys kos­kee poi­kia useam­min kuin tyttöjä
  2. Kou­lut­ta­mat­to­man mie­hen on aiem­paa vai­keam­paa pääs­tä töihin.
  3. Kou­lut­ta­mat­to­man ja työt­tö­män mie­hen on vai­kea löy­tää itsel­leen nais­ta tai ei tämä nai­nen aina­kaan halua las­ta hänen kanssaan.

Vaih­doim­me jokin viik­ko sit­ten Mart­ti Hete­mäen kans­sa aja­tuk­sia syn­ty­vyy­den las­kun syis­tä. Hän lähet­ti minul­le ohei­sen kuvan. Pie­ne­nä varoi­tuk­se­na, että en pys­ty­nyt tilas­to­jen poh­jal­ta piir­tä­mään aivan näin raflaa­vaa kuvaa. Pie­ni­tu­loi­suus on koko kan­san kes­kuu­des­sa vähen­ty­nyt, mut­ta nuor­ten aikuis­ten mies­ten kes­kuu­des­sa lisääntynyt.

Jos­tain syys­tä nykyi­nen kou­lu­lai­tos ei sovi pojil­le. On parem­pi, etten sano peda­go­gi­sis­ta mene­tel­mis­tä mitään kuin, että tytöil­le ja pojil­le sopii eri­lai­nen tapa opet­taa. Jos­kus aina­kin sanot­tiin, että mate­ma­tiik­kaa ja luon­non­tie­tei­tä ope­te­taan taval­la, joka ei sovi tytöil­le. En tie­dä, onko meto­de­ja kor­jat­tu, mut­ta tyt­tö­jen tulok­set aina­kin ovat parantuneet.

Yksi bio­lo­gi­nen seik­ka aina­kin on kiis­ta­ton. Pojat kehit­ty­vät tyt­tö­jä hitaam­min ja saa­vut­ta­vat esi­mer­kik­si mur­ro­siän tyt­tö­jä myö­hem­min, juu­ri lukioon pyr­ki­mi­sen kynnyksellä.

Oli­si perus­te­lua eriyt­tää kou­lun aloit­ta­mi­sai­kaa aina­kin puo­lel­la vuo­del­la. Siis, kun poi­kien ikä­luok­ka pan­naan poik­ki jou­lu­kuus­ta, tyt­tö­jen ikä­luok­ka pan­tai­siin poik­ki jo kesä­kuus­ta. Näin tytöt meni­si­vät kou­luun kes­ki­mää­rin puo­li vuot­ta nuo­rem­pi­na. Voi­tai­siin tämä tie­tys­ti teh­dä niin­kin päin, että pojat meni­si­vät kou­luun van­hem­pi­na, mut­ta aika kor­kea­han meil­lä kou­lun aloit­ta­mi­si­kä jo nyt on.

Toi­set kehit­ty­vät vie­lä hitaam­min kuin toi­set. Sik­si hei­dän pitäi­si saa­da ede­tä kou­lus­sa hitaam­min. Kos­ka yksi­löl­li­seen ope­tuk­seen ei ole varaa edes näin vaa­lien alla, pitäi­si oppi­las voi­da jät­tää luo­kal­le, kun kehi­tys ei edel­ly­tä seu­raa­val­le luo­kal­le siirtämistä.

Eräs hel­sin­ki­läi­nen apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­ja ker­toi minul­le 1990-luvul­la, että hän tupla­si aika­naan kak­si ker­taa. Ihan hyvin sil­ti menes­tyi elä­mäs­sään. Miten oli­si menes­ty­nyt, jos oli­si pääs­tet­ty eteen­päin armovitosilla?

Ketään ei pitäi­si pääs­tää ulos oppi­vel­vol­li­suu­des­ta ennen kuin on suo­rit­ta­nut perus­kou­lun kun­nol­la, ei aina­kaan ennen kuin on täyt­tä­nyt 20 vuot­ta. Se on vie­lä ehdot­to­mam­pi asia kuin se, että kai­kil­le pitäi­si taa­ta toi­sen asteen koulutus.

Miten työ­mark­ki­nat saa­tai­siin taas ime­mään vähän kou­lu­tet­tu­ja tai muu­ten vain mata­la­tuot­toi­sia työn­te­ki­jöi­tä? Vas­tuu­ta talou­del­li­ses­ta oikeu­den­mu­kai­suu­des­ta pitäi­si siir­tää työ­mark­ki­na­jär­jes­töil­tä enem­män val­tiol­le. Tar­vit­tai­siin palk­ka­tu­ki­työ­paik­ko­ja ja pie­niä palk­ko­ja täy­den­tä­viä tulon­siir­to­ja. Tämä on vähän isom­pi asia, enkä kir­joi­ta sii­tä nyt tässä.

Ja sit­ten vie­lä se menes­tys pari­suh­de­mark­ki­noil­ta? Tämä saat­taa olla ongel­mis­ta tär­kein, mut­ta sor­ry, ihan kaik­kea ei hyvin­voin­tiyh­teis­kun­ta­kaan voi kan­sa­lai­sil­leen taata.

Nuorten naisten syrjintä työhönotossa

On aivan kiis­ta­ton­ta, että nuo­ria nai­sia syr­ji­tään työ­hön otos­sa. Yksit­täi­ses­tä tapauk­ses­ta tätä on han­ka­la osoit­taa, mut­ta tilas­tol­li­ses­ti ilmiö näkyy sel­väs­ti. Tämä on vää­rin ja tulee myös kal­liik­si kansantaloudelle.

Tähän voi suh­tau­tua joko mora­li­soi­den, että noin ei saa teh­dä, tai sit­ten voi yrit­tää pois­taa syyt tar­pee­seen syrjiä.

Lap­si­li­sät oli­vat aika­naan työ­nan­ta­jal­le ase­tet­tu vel­vol­li­suus mak­saa kor­keam­paa palk­kaa per­hei­den isil­le ja äideil­le lap­si­mää­rän mukaan. Hyvin nopeas­ti havait­tiin se yllät­tä­vä seik­ka, että kym­men­lap­sis­ten per­hei­den van­hem­mil­la oli vai­keuk­sia pääs­tä töi­hin. Sen sijaan että oli­si ryh­dyt­ty mora­li­soi­maan työ­nan­ta­jia, lap­si­li­sis­tä aiheu­tu­vat kus­tan­nuk­set tasat­tiin kaik­kien työ­nan­ta­jien kes­ken ja siir­ret­tiin lopul­ta vero­va­rois­ta mak­set­ta­vak­si. Jär­jes­tel­mäs­tä on enää muis­to­na avus­tuk­sen nimi, vaik­ka mis­tään pal­kan­li­säs­tä ei ole enää kyse.

Samas­ta syys­tä oli­si jär­ke­vää tasa­ta äitiy­des­tä työ­nan­ta­jil­le aiheu­tu­vat kus­tan­nuk­set kaik­kien työ­nan­ta­jien kes­ken tai siir­tää ne valtiolle.

Suo­rat kus­tan­nuk­set laki­sää­tei­sis­tä per­he­va­pai­den kus­tan­nuk­sis­ta on tasat­tu, mut­ta tämä ei kos­ke monis­sa työ­eh­to­so­pi­muk­sis­sa ole­via laki­mää­räis­tä kor­keam­pia äitiys­lo­man aikais­ta palk­kaa. Se on kau­neus­vir­he, mut­ta se ei kui­ten­kaan ole se syy, mik­si työ­nan­ta­jat vie­rok­su­vat ras­kaa­na ole­vien tai sel­lai­sek­si ehkä tule­vien palkkaamista.

Kyse on välil­li­sis­tä kus­tan­nuk­sis­ta, joi­ta aiheu­tuu muun muas­sa sijai­sen pereh­dyt­tä­mi­ses­tä ja äitiys­lo­man jäl­keen töi­hin palaa­van pereh­dyt­tä­mi­ses­tä hänen pois­sa olles­saan teh­tyi­hin muutoksiin.

Kus­tan­nuk­sia aiheu­tuu myös sai­raus­pois­sao­lois­ta. Odot­ta­vat äidit ovat pois­sa enem­män kuin muut ja pien­ten las­ten van­hem­mat ovat pait­si sil­loin, kun he sai­ras­ta­vat itse sekä sil­loin, kun lap­si sairastaa.

Työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen mukaan näi­tä kus­tan­nuk­sia ei voi ottaa huo­mioon, kos­ka nii­tä ei tie­de­tä tar­kas­ti. Jos ne mak­set­tai­siin las­kun mukaan, las­kus­ta voi­si tul­la aika iso. Lap­set alkai­si­vat sai­ras­tel­la aina, kun fir­man tilaus­kir­jat ovat tyh­ji­nä. EK:n Vesa Ran­ta­hal­va­ri huo­maut­ti täs­tä ongel­mas­ta Twitterissä.

Vaik­ka emme tie­dä tark­kaan, kuin­ka suu­ret kus­tan­nuk­set ras­kau­des­ta työ­nan­ta­jal­le aiheu­tuu, aika huo­no arvaus on, että kus­tan­nus on nolla.

Työ­nan­ta­jil­le pitäi­si mak­saa jokai­ses­ta ras­kau­des­ta könt­tä­sum­ma arvioi­duk­si kor­vauk­sek­si ras­kau­den aiheut­ta­mis­ta kus­tan­nuk­sis­ta. Mikä on tuon kor­vauk­sen oikea suuruus?

Ole­te­taan, että samaa työ­paik­kaa hakee kak­si muu­ten ident­tis­tä työn­ha­ki­jaa, vaik­ka ident­ti­set kak­so­set,  jot­ka poik­kea­vat toi­sis­taan vaan sii­nä, että toi­nen ilmoit­taa ole­van­sa ras­kaa­na ja toi­nen esit­tää todis­tuk­sen ste­ri­loi­mi­ses­taan.[1] Kuin­ka pal­jon työ­nan­ta­jal­le pitäi­si mak­saa, että haki­jat ovat hänen sil­mis­sään samanarvoiset?

Työ­nan­ta­ja ei tie­ten­kään tie­dä, pal­jo­ko ras­kaus täs­sä tapauk­ses­sa hänel­le mak­sai­si. Ratio­naa­li­nen työ­nan­ta­ja las­kee kus­tan­nus­ten odo­tusar­von.

Val­tion kan­nat­tai­si mak­saa työ­nan­ta­jil­le jon­kin­lai­nen äitiy­den kes­ki­mää­räi­siä kus­tan­nuk­sia vas­taa­va kor­vaus työ­nan­ta­jil­le. Könt­tä­sum­mas­sa on se hyvä puo­li, ettei se kan­nus­ta lisää­mään kus­tan­nuk­sia kuten las­kun mukaan mak­sa­mi­nen aiheuttaisi.

Esi­tim­me Juha­na Var­tiai­sen kans­sa rapor­tis­sam­me ”Lisää mata­la­palk­ka­työ­tä” täl­lais­ta könt­tä­sum­ma­kor­vaus­ta. Sen tasok­si esi­tim­me , että tuo kor­vaus oli­si 5 000 euroa/raskaus. Olim­me arvioi­neet, että todel­li­nen kus­tan­nus oli­si sel­väs­ti tätä suu­rem­pi, mut­ta pää­tim­me olla rea­lis­te­ja ja esi­tim­me vaa­ti­mat­to­mam­paa sum­maa. Ei oli­si kan­nat­ta­nut, sil­lä hal­li­tus puo­lit­ti tämän­kin ja esit­ti 2 500 euroa, min­kä edus­kun­ta hyväk­syi­kin. Se oli sel­väs­ti lii­an pie­ni, kos­ka nuor­ten nais­ten syr­jin­tä työ­mark­ki­noil­la jatkuu.

Oli­si perus­tei­ta myös könt­tä­sum­man sijas­ta mak­saa työ­nan­ta­jil­le vaik­ka­pa kah­den kuu­kau­den palk­kaa vas­taa­va sum­ma, sil­lä kou­lu­te­tun ihmi­sen kor­vaa­mi­nen sijai­sel­la on han­ka­lam­paa kuin kouluttamattoman.

Moni on läh­te­nyt etsi­mään rat­kai­sua sii­tä, että yri­te­tään tasa­ta van­hem­muu­den kus­tan­nuk­sia isän ja äidin työ­nan­ta­jien kes­ken. Näin pääs­täi­siin lap­si­per­hei­den isien ja äitien tas­a­puo­li­seen, mut­ta ei yhtään pie­nem­pään syr­jin­tään. Siis sii­hen tilan­tee­seen, jon­ka vuok­si lap­si­li­sät siir­ret­tiin kii­rees­ti val­tion vastuulle.

[1] Tämä on pelk­kä havain­nol­lis­ta­mi­sek­si tar­koi­tet­tu kuvit­teel­li­nen ase­tel­ma, joten en kai­paa kom­ment­te­ja sen juri­di­sis­ta ongelmista.

Palkkaerojen siunaus ja kirous

Palk­kae­ro­ja kuu­lee puo­lus­tet­ta­van sil­lä, että ne kan­nus­ta­vat ahke­ruu­teen, paran­ta­maan omaa osaa­mis­ta ja ete­ne­mään työ­ural­la. En ole täs­tä vakuut­tu­nut. Huo­li­mat­ta pie­nis­tä palk­kae­rois­ta, Suo­mes­sa on  riit­tä­vän kivaa olla hyvä­osai­nen ja riit­tä­vän kur­jaa olla huo­no-osai­nen. Täs­tä syys­tä emme siis tar­vit­se suu­rem­pia palkkaeroja.

Palk­kae­roil­la on myös toi­nen mer­ki­tys. Ne ovat työ­nan­ta­jan sil­mis­sä työ­voi­man hin­tae­ro­ja. Jos auto­kau­pas­sa yri­tet­täi­siin myy­dä Lado­ja ja Mer­su­ja samal­la hin­nal­la, Mer­sut myy­täi­siin pian lop­puun ja Lado­ja jäi­si myymättä.

Osaa­mis­vi­nou­ma – se, että kou­lu­te­tuis­ta on yli­ky­syn­tää ja kou­lut­ta­mat­to­mis­ta ali­ky­syn­tää –­ joh­tuu etu­pääs­sä sii­tä, että yksin­ker­tai­sia suo­rit­ta­via töi­tä on ollut help­po auto­ma­ti­soi­da, mut­ta sitä on pahen­ta­nut enti­ses­tään töi­den orga­ni­soin­ti niin, että avus­ta­va työ­voi­ma on pois­tet­tu työpaikoilta. 

 Jos muu­ra­ril­le ja tii­len­kan­ta­jal­le on raken­nuk­sil­la­mak­set­ta­va samaa palk­kaa, työ­nan­ta­jan sil­mis­sä on tehok­kain­ta, että muu­ra­ri kan­taa tii­len­sä itse. Huo­no jut­tu sil­le, jos­ta ei ole muu­ra­rik­si, mut­ta oli­si tiilenkantajaksi.

Tämä oli tar­koi­tet­tu vain havain­nol­lis­ta­maan asi­aa. Työn­jaos­ta raken­nuk­sil­la ei tie­dä juu­ri muu­ta kuin sen, että enää raken­nuk­sil­le ei hou­ku­tel­la eri­tyis­so­si­aa­li­huol­lon asiak­kai­ta pii­mä­pur­kin ja ruis­lei­vän­voi­min, kuten 1980-luvun lopul­la. Hel­poim­mat työt ovat siis poistuneet. 

Toi­mis­tois­sa kor­keas­ti kou­lu­te­tut viet­tä­vät pal­jon aikaa kaik­keen höl­möön, kuten tus­kai­luun mat­ka­las­ku­jen­sa kans­sa, vaik­ka näi­hin eri­kois­tu­nut hen­ki­lö teki­si sen pal­jon tehok­kaam­min pel­käs­tään sik­si, että osaa las­ku­tus­oh­jel­man käytön. 

 Jos kou­lu­tet­tu ja osaa­va työ­voi­ma oli­si kal­lin­paa ja vähem­män kou­lu­tet­tu hal­vem­paa, toi­mis­toi­hin tuli­si avus­ta­vaa hen­ki­lö­kun­taa ja kaik­ki asiat oli­si­vat paremmin.

Kun mark­ki­na­voi­mat ovat hilan­neet lää­kä­rei­den palk­ko­ja ylös­päin, kone­kir­joi­tus­työ­tä on siir­ret­ty lää­kä­reil­tä takai­sin hal­vem­mal­le työvoimalle. 

Hartz-refor­mien jäl­keen sak­sa­lai­sil­la yri­tyk­sil­lä on ollut käy­tös­sään erit­täin hal­paa työ­voi­maa. En ota täs­sä kan­taa noi­hin refor­mei­hin sinän­sä, mut­ta nii­den seu­rauk­se­na esi­mer­kik­si tut­ki­mus­lai­tok­siin on tul­lut avus­ta­vaa työ­voi­maa ja tut­ki­joi­den tuot­ta­vuus on paran­tu­nut, kos­ka nämä ovat voi­neet kes­kit­tyä tutkimukseen. 

(Kos­ka joku kui­ten­kin tul­kit­see yhden­kin myön­tei­sen saman Hartz-refor­meis­ta niin, että kan­nat­taa kri­tii­kit­tä koko paket­tia, niin sano­taan nyt kui­ten­kin, että ne ovat alen­ta­neet raken­teel­lis­ta työt­tö­myyt­tä merkittävästi,tehneet mones­ta köy­häs­tä työt­tö­mäs­tä työs­sä käy­vän köy­hän ja näyt­tä­vät muo­dos­ta­van monel­le ansan, jos­ta ei pää­se pois vaik­ka sen piti olla pon­nah­dus­lau­ta työ­mark­ki­noil­le. Toi­mii siis kuin kun­nil­le mak­set­tu palk­ka­tu­ki­Suo­mes­sa. Sekin on enem­män este kuin pol­ku avoi­mil­le työ­mark­ki­noil­le. Hartz-refor­mi toi­mi kuin mou­ka­ri. Minul­la on mie­les­sä­ni vähän pie­nem­piä korjauksia. )

Vii­me­ai­kai­set tie­dot ker­to­vat hälyt­tä­vää kiel­tä nuor­ten mies­ten lisään­ty­väs­tä pie­ni­tu­loi­suu­des­ta ja työt­tö­myy­des­tä. Tämä voi joh­tua sii­tä, että pojat ovat poi­kia tai että geneet­ti­nen laa­dun­var­mis­tus on hei­kom­paa, kun on vain yksi X‑kromosomi, tai sit­ten se joh­tuu sii­tä, että mies­ten euro on 1,20 nais­ten euroa. 

Työ­voi­man lii­an pie­net hin­tae­rot vai­kut­ta­vat myös hitaas­ti ja sik­si pysy­väs­ti. Miten esi­mer­kik­si teko­ä­lyä kehi­te­tään? Teh­dään­kö sii­tä väli­ne, jol­la par­haat ja luo­vim­mat hen­ki­löt tule­vat entis­tä kor­vaa­mat­to­mam­mik­si ja tavik­sia syr­jäy­te­tään työ­mark­ki­noil­ta, vai teh­dään­kö sii­tä väli­ne, jon­ka avul­la tavik­set voi­vat teh­dä aiem­paa vaa­ti­vam­pia työ­teh­tä­viä ja kor­va­ta näin osan noi­den kor­vaa­mat­to­mien työ­pa­nok­ses­ta. Mitä kal­liim­pia ovat tavik­set suh­tees­sa huip­pu­ky­kyi­hin, sitä enem­män kan­nat­taa kes­kit­tyä hei­dän korvaamiseensa.

Huo­mam­me, että opti­maa­li­set palk­kae­rot aja­tel­len ihmis­ten kan­nus­ta­mis­ta, sosi­aa­lis­ta oikeu­den­mu­kai­suut­ta ja yhteis­kun­nan yleis­tä luot­ta­mus­ta oli­si­vat aika pie­net, mut­ta jos ajat­te­lem­me raken­teel­lis­ta työt­tö­myyt­tä ja syr­jäy­ty­mis­tä, työ­voi­man hin­tae­ro­jen pitäi­si kui­ten­kin olla pal­jon suurempia,.

Kom­pro­mis­sia on tur­ha etsiä. Näi­den kah­den asian – työ­voi­man hin­nan ja pal­kan­saa­jan net­to­tu­lo­jen – pitää siis eriy­tyä toi­sis­taan nykyis­tä enemmän.

Tätä aja­tel­len kor­kea­kou­luo­pin­to­jen ilmai­suus jasub­ven­toi­mi­nen on kak­si­te­räi­nen miek­ka. Sen voi aja­tel­la lisää­vän yhteis­kun­nal­lis­ta tasa-arvoa sil­lä, köy­hä koti­taus­ta ei ole este opis­ke­lul­le, mut­ta lisää­vän ero­ja sii­nä mie­les­sä, että köy­hä sii­voo­ja mak­saa verois­saan tule­van suu­ri­palk­kai­se­ny­li­lää­kä­rin opinnot. 

Jos ulko­mai­ta ei oli­si, voi­sim­me aset­taa työ­nan­ta­jil­le kou­lu­tus­ve­ron. Pel­kän perus­kou­lun suo­rit­ta­neen palk­kaa­mi­ses­ta ei pitäi­si mak­saa mitään ja kor­kea­kou­lu­tut­kin­non suo­rit­ta­nees­ta ton­nin kuus­sa ja muut sil­tä välil­tä. Sil­loin ei oli­si hou­ku­tus­ta pal­ka­ta teh­tä­viin yli­kou­lu­tet­tu­ja vain sen takia, että kou­lu­tuk­sen suo­rit­ta­mi­nen kie­lii pit­kä­jän­tei­syy­des­tä (kou­lu­tusin­flaa­tio). 

Noin muu­ten voi­si aja­tel­la, että progres­sii­vi­nen vero­tus tasaa palk­kae­ro­ja ylä­pääs­sä jo riit­tä­vän tehok­kaas­ti. Omai­suus­tu­lois­ta en sano mitään.  Jos ulko­mai­ta ei oli­si, voi­sim­me­tur­val­li­ses­ti jyr­ken­tää progres­sio­ta, mut­ta mene­täm­me jo nyt ulko­mail­le­kou­lu­tet­tua työ­voi­maa koh­tuut­to­man pal­jon. Var­si­nai­nen ongel­ma on kui­ten­kin palk­ka-astei­kon ala­pääs­sä, jos­sa vero­tus ei tasaa tuloe­ro­ja juu­ri lainkaan. 

Jos pie­nim­mät pal­kat jous­tai­si­vat alas­päin, syr­jäy­ty­mi­nen töis­tä vähe­ni­si. Jot­ta se ei lisäi­si tuloe­ro­ja ja jot­ta noi­ta töi­tä kan­nat­tai­si teh­dä, pitäi­si pie­niä ansio­tu­lo­ja sub­ven­toi­da täy­den­tä­vil­lä tulon­siir­roil­la. Voi mak­saa aika pal­jon, mut­ta kan­nat­taa maksaa.

Tähän tie­tys­ti ay-lii­ke huu­taa, että tämä louk­kaa työ­mies­tä: työl­lä on tul­ta­va toi­meen! On vää­rin, jos riis­tä­jät saa­vat työ­voi­maa halvalla.Jostain syys­tä mai­don tuot­ta­jat eivät mesoa, että kyl­lä mai­don hin­nal­la on tul­ta­va toi­meen ilman maa­ta­lous­tu­kea, eivät­kä vali­ta, että lais­kat kulut­ta­jat saa­vat mai­ton­sa lii­an hal­val­la. Heis­tä on päin vas­toin ihan kiva saa­da rahaa tilil­le, eikä sekään ole heis­tä huo­no asia, että kulut­ta­jil­la on rahaa ostaa maitoa. 

= = = = =

Täs­sä vähän poh­dis­kel­ta­vaa niil­le, jot­ka val­mis­tau­tu­vat hal­li­tus­neu­vot­te­luis­sa lin­jaa­maan sosi­aa­li­tur­van uudistusta.

Minua huo­les­tut­ta­vat ne kyl­mät tuu­let, jois­sa kes­ki­ty­tään hei­ken­tä­mään tulon­siir­to­ja, jot­ta työt­tö­mät pyr­ki­si­vät hakeu­tu­maan töi­hin, joi­hin hei­tä ei kan­na­ta pal­ka­ta. Yleis­tu­ki pie­nen­täi­si pie­ni­palk­kais­ten osa-aika­työt­tö­mien käteen jää­viä tuloja. 

Minä ajat­te­len perus­tu­loa nime­no­maan lääk­keek­si tähän ongel­maan, eriyt­tä­mään työ­voi­man hin­ta ja työn­te­ki­jän tulot toi­sis­taan. En hel­pot­ta­maan lor­vi­mis­ta sosi­aa­li­tu­kien varas­sa. Sii­hen ei perus­tu­loa edes tar­vi­ta. Nyky­mal­li toi­mii hyvin.

Miten ay-liike voi kannattaa pakkoa ottaa vastaan huono työpaikka?

Minua säväh­dyt­ti jos­kus pari­kym­men­tä vuot­ta sit­ten nuo­ren nai­sen vali­tus sii­tä, että työ­voi­ma­toi­mis­to oli jos­sain Kes­ki-Uudel­la­maal­la pakot­ta­nut hänet karens­sin uhal­la tar­joi­li­jak­si topless-baa­riin. Tuo kir­joi­tus herät­ti sen ver­ran huo­mio­ta, että täs­tä käy­tän­nös­tä luovuttiin.

Vaik­ka topless-baa­riin ei enää pako­te­ta karens­sin uhal­la, minua ihme­tyt­tää, että ay-lii­ke vaa­tii voi­mak­kain äänen­pai­noin työt­tö­myys­tur­vaan vas­tik­keel­li­suut­ta eli suo­mek­si sitä, että työt­tö­män on aina otet­ta­va tar­jot­tu työ­paik­ka vas­taan, oli työ­paik­ka mil­lai­nen hyvän­sä. Eikö ymmär­re­tä, että työ­mark­ki­nat ovat kehit­ty­mäs­sä yhä eriar­voi­sem­paan suun­taan niin, että monel­le työt­tö­mäl­le on tar­jol­la vain hyvin ikä­viä, vaa­ral­li­sia ja huo­nos­ti pal­kat­tu­ja töi­tä. Vel­vol­li­suus ottaa huo­no työ­paik­ka vas­taan hei­ken­tää ennes­tään nii­den ase­maa työ­mark­ki­noil­la, joi­den ase­ma on jo enti­ses­tään heik­ko. Se on eriar­voi­suut­ta aiheut­ta­va ehto.

Kaik­ki työ ei ole kan­nat­ta­vaa. Tar­koi­tan täl­lä sitä, ettei työn tuot­to aina rii­tä kor­vaa­maan sen teke­mi­sek­si mene­tet­tyä vapaa-aikaa. Hyväs­sä yhteis­kun­nas­sa sel­lai­nen työ jäte­tään tekemättä.

Mini­mi­pal­kal­la voi­daan tie­tys­ti suo­jau­tua sil­tä, että tulee pako­te­tuk­si todel­la huo­no­palk­kai­seen työ­hön, mut­ta ei sil­tä, että tulee pako­te­tuk­si osa-aikai­seen työ­hön, jos­ta ei työ­mat­ka­ku­lu­jen jäl­keen jää käteen juu­ri mitään eikä sil­tä, että työ on epä­miel­lyt­tä­vää tai ihmi­sar­voa louk­kaa­vaa, ettei palk­ka rii­tä hyvitykseksi.

Toi­saal­ta mini­mi­palk­ka voi estää ihmis­tä pää­se­mäs­tä töi­hin sel­lai­seen elä­män­muo­toam­mat­tiin, jota hän teki­si vaik­ka ilmai­sek­si. (Tosin ilmai­sek­si saa kai teh­dä, mut­ta ei saa teh­dä ali­pal­kat­tua työ­tä.) Elä­män­muo­toam­mat­tia halua­van on ryh­dyt­tä­vä yrit­tä­jäk­si, mikä taas rajaa ulko­puo­lel­le monia, joil­la ei ole pää­omia yri­tyk­sen perus­ta­mi­seen, vaik­ka oli­si halua tämän kal­tai­seen työhön.

Karens­sin pakot­ta­ma­na kukaan ei nimit­täin jou­du hyvään työ­paik­kaan vaan huo­noon. Hyvään työ­paik­kaan ei ketään ote­ta vas­ten­tah­toi­ses­ti, kos­ka vas­ten­tah­tois­ta ei kan­na­ta pal­ka­ta. Vas­ten­tah­toi­sia kan­nat­taa ottaa vain niin huo­noi­hin työ­pak­koi­hin, ettei kukaan tule nii­hin vapaa­eh­toi­ses­ti. Moni ali­pal­kat­tu työ pysyy ali­pal­kat­tu­na vain, kos­ka ay-lii­ke vaa­tii mui­den muka­na, että sii­hen­kin työ­hön on pak­ko men­nä. On karens­sin uhka.

Luu­li­si, että ay-lii­ke pyr­ki­si paran­ta­maan työn­te­ki­jöi­den neu­vot­te­lua­se­maa työ­mark­ki­noil­la. Voi­ko huo­nom­paa neu­vot­te­lua­se­maa olla kuin se, että työn vas­taa­not­ta­mi­nen on pakol­lis­ta? Perus­tu­loon liit­ty­vä vas­tik­keet­to­muus paran­taa huo­no-osais­ten neu­vot­te­lua­se­maa työmarkkinoilla.

Toi­saal­ta, jos työn vas­taa­not­ta­mi­nen ei ole pakol­lis­ta, ketään ei tar­vit­se suo­ja­ta ali­pal­ka­tul­ta työl­tä. Sitä tekee, jos halu­aa sitä teh­dä ja ei tee, jos ei halua. Jos meil­lä oli­si perus­tu­lo, voi­tai­siin mini­mi­palk­ka­sään­nöt pois­taa. Elä­män­muo­toam­mat­tiin sai­si hakeu­tua jos halu­aa, mut­ta ei oli­si pakko.

Olen kui­ten­kin muut­ta­nut yhdes­sä asias­sa kan­taa­ni perus­tu­lon vas­tik­keel­li­suu­teen. Kou­lu­tuk­sen ja amma­til­lis­ten kurs­sien on syy­tä olla pakol­li­sia, kos­ka perus­tu­lon ei ole tar­koi­tus edis­tää nuor­ten syrjäytymistä.

Edes vih­rei­den perus­tu­lo­mal­li ei ole täy­sin vas­tik­kee­ton: maa­han­muut­ta­jil­ta edel­ly­te­tään kotou­tus­oh­jel­miin osallistumista.

 

Huonosti toimivat työmarkkinat tuhoavat hyvinvointiyhteiskunnan

Kehi­tys Suo­men työ­mark­ki­noil­la on ollut vii­mei­sen 30 vuo­den aika­na sur­kea. 1980-luvun lopul­la tasa­pai­no­työt­tö­myys oli noin 2,5 %. Nyt sen ole­te­taan ole­van noin 7,5 %. Ero­tus on 130 000 hen­keä. Se vas­taa kus­tan­nuk­sil­taan sadan­tu­han­nen ihmi­sen palk­kaa­mis­ta kuntiin.

Tämä on itse asias­sa aivan hir­veä asia. Pait­si, että se on inhi­mil­li­ses­ti kal­lis­ta, se on syy sii­hen, ettei Suo­mes­sa voi­da pitää yllä sel­lais­ta hyvin­voin­ti­val­tio­ta, johon muut poh­jois­maat pys­ty­vät. Eri­tyi­ses­ti vasem­mis­to­lais­ten luu­li­si ole­van täs­tä huolestunut.

Nyt muu­ten ollaan tasa­pai­no­työt­tö­myy­den ala­puo­lel­la. Pes­si­mis­tien ennus­te on, että käy samoin kuin vuo­si­na 2007–2008. Syn­tyy palk­kain­flaa­tio, kun yri­tyk­sen alka­vat kil­pail­la työ­voi­mas­ta ja sisäi­nen reval­vaa­tio hei­ken­tää Suo­men kil­pai­lu­ky­kyä. Palk­ko­jen nousu päät­tyy, kun työt­tö­myys on nous­sut kun­nol­la tasa­pai­no­työt­tö­myy­den ylä­puo­lel­le. Saman­ai­kai­ses­ti kan­sain­vä­li­nen noususuh­dan­ne päät­tyy. Kil­pai­lu­ky­kyn­sä mene­tet­ty Suo­mi juut­tuu uudes­taan vuo­sia kes­tä­vään lamaan, kos­ka ei ole kei­noa palaut­taa yli­kuu­me­ne­mi­sen mukais­ta palk­ka­ta­soa nor­maa­li-aiko­ja vas­taa­vak­si. Ennen oli­si deval­voi­tu, mut­ta sitä kei­noa ei enää ole.

Oli­si siis vält­tä­mä­tön­tä uudis­taa työ­mark­ki­noi­ta niin, että pää­sem­me alem­paan tasa­pai­no­työt­tö­myy­teen – ei vain vähän alem­paan vaan sel­väs­ti alem­paan. Sen mikä oli mah­dol­lis­ta 1980-luvul­la pitäi­si olla mah­dol­lis­ta nyt­kin, kun suo­ma­lai­set ovat pait­si parem­min kou­lu­tet­tu­ja, myös terveempiä.

Asian kor­jaa­mi­nen kuu­lui­si työ­mark­ki­na­jär­jes­töil­le, mut­ta niis­tä ei näy­tä sii­hen ole­van. Kon­sen­suk­seen perus­tu­va pää­tök­sen­te­ko toi­mi hyvin niin kau­an, kun voi­tiin jakaa lisää hyvää kai­kil­le, mut­ta nyt kun pitäi­si osa­ta vali­ta huo­non ja vie­lä huo­nom­man välil­tä, kaik­kien osa­puol­ten veto-oikeus kaik­keen mer­kit­see lukit­see tilanteen.

Hyvä on, elä­ke­uu­dis­tus saa­tiin aikaan, mut­ta vain kos­ka nuo­ret ikä­luo­kat eivät olleet pää­tök­sen­teos­sa edus­tet­tui­na eikä heil­lä sik­si ollut veto-oikeut­ta. Niin­pä lei­kat­tiin sopui­sas­ti nuor­ten eläk­kei­tä ja jätet­tiin minun ikäis­ten eläk­keet koskematta.

Työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen pää­tök­sen­te­ko­ky­kyä vai­keis­sa asiois­sa hei­ken­tää lisäk­si nii­den sisäi­nen val­ta­tais­te­lu. Jos joku nos­taa pään­sä jouk­su­hau­das­ta, hän­tä amma­taan sel­kään – omat ampu­vat takaapäin.

Kysy­mys maa­han­muut­ta­jien työl­lis­tä­mi­ses­tä on moni­ta­hoi­nen asia, mut­ta onko todel­la ero­vaa­ti­muk­sen paik­ka, jos joku uskal­taa olla asias­ta samaa miel­tä talous­no­be­lis­tin kanssa?

On kai sel­vää, että ole­ma­ton suo­men­kie­len tai­to on hait­ta työ­elä­mäs­sä.  Jos tätä ei voi kom­pen­soi­da miten­kään – esi­mer­kik­si pal­kal­la – maa­han­muut­ta­jan on vai­kea pääs­tä töihin.

Kun kiel­le­tään maa­han­muut­ta­jaa myy­mäs­tä työ­tään kan­ta­suo­ma­lais­ta hal­vem­mal­la, kum­pia sii­nä suo­jel­laan, maa­han­muut­ta­jia vai kantasuomalaisia?

Masen­ta­vin­ta on, ettei kes­kus­te­lus­sa esi­tet­ty mitään rat­kai­sua sii­hen, miten sit­ten huma­ni­taa­ri­sin perus­tein maa­han tul­leet voi­si­vat pääs­tä töi­hin. Per­su­hen­ki­ses­ti julis­tet­tiin, että men­kööt ensin kou­lun­pen­kil­le opis­ke­le­maan suo­mea ja palat­koon työn hakuun vas­ta, kun puhu­vat kiel­tä suju­vas­ti. Ei suo­raan sanoak­se­ni kuu­los­ta kovin suvait­se­vai­sel­ta. Sitä pait­si kie­li­tai­to kart­tuu parem­min töis­sä kuin koto­na löhötessä.

Vähän jee­sus­te­lua on sanoa, ettei kei­li­tai­don puut­tu­mi­nen voi olla perus­te mak­saa alem­paa palk­kaa. Kui­ten­kin ihan viral­li­ses­ti ruot­sin kie­len osaa­mat­to­muus on perus­te mak­saa huo­nom­paa palk­kaa. ( kts. kielilisä)

Nuo­ria kui­ten­kin saa ottaa töi­hin harjoittelijapalkoilla.

Käy­tän­nös­sä ulko­maa­lais­taus­tai­sil­le kui­ten­kin mak­se­taan huo­nom­paa palk­kaa. Tämän tekee mah­dol­li­sek­si se, että joil­la­kin aloil­la –esi­mer­kik­si raken­nuk­sil­la  – käy­tän­nön pal­kat ovat sel­väs­ti TESin tau­luk­ko­palk­ko­ja kor­keam­mat. Niin­pä maa­han­muut­ta­jia on run­saas­ti töis­sä, joil­la kie­li­tai­don puut­tees­ta koi­tu­van hai­tan saa lail­li­ses­ti kom­pen­soi­da pie­nem­mäl­lä pal­kal­la, esi­mer­kik­si talon­ra­ken­ta­mi­ses­sa, tak­si­kus­kei­na ja sii­voo­ji­na. Lisäk­si maa­han­muut­ta­jis­sa on pal­jon yrit­tä­jiä, kos­ka yrit­tä­jä tuloa ei mikään säätele.

Per­su­hen­ki­sil­le tämä tie­tys­ti sopii: maa­han­muut­ta­jat ovat ter­ve­tul­lei­ta työ­voi­ma­pu­la-aloil­le, mut­ta muil­la aloil­la val­lit­koon peri­aa­te ”Suo­ma­lai­set ensin!” Ehkä juu­ri sik­si kei­li­tai­don kom­pen­soi­mis­ta palk­ka­tuel­la ei tuo­tu esil­le, vaik­ka se oli­si rat­kai­su­na aika luon­te­va. Sil­loin­han ei suo­jel­tai­si kan­ta­suo­ma­lai­sia maa­han­muut­ta­jien kilpailulta.

Kukaan tus­kin halu­aa maa­han maa­han­muut­ta­jis­ta muo­dos­tu­van työs­sä käy­vien köy­hien ala­luok­kaa. Sivis­ty­nyt rat­kai­su ongel­maan ei kui­ten­kaan ole se, että eris­te­tään maa­han­muut­ta­jat työt­tö­mien ala­luo­kak­si, vaan se, että tue­taan hei­dän työl­lis­ty­mis­tään palk­ka­tuel­la, joka kom­pen­soi puut­tu­vaa kie­li­tai­toa. Sitä käy­te­tään­kin, mut­ta se on kei­no­na kovin kan­kea ja sitä pait­si nykyi­sel­lään aivan lii­an suu­ri. Ei se kie­li­tai­don puu­te sen­tään niin iso hait­ta ole. Tuet­ta­koon maa­han­muut­ta­jien työl­lis­ty­mis­tä auto­maat­ti­sel­la pie­nel­lä palk­ka­tuel­la, jota ei tar­vit­si­si erik­seen hakea.

Sivu­huo­mau­tus: kan­na­tan auto­maat­tis­ta palk­ka­tu­kea vain huma­ni­taa­ri­sin perus­tein maa­han tul­leil­le, joi­den työl­lis­tä­mi­ses­tä meil­lä on vas­tuu ja joi­den työl­lis­tä­mät­tä jät­tä­mi­nen tulee meil­le kal­liik­si. Kan­nat­ta myös ovien avaa­mis­ta työ­pe­räi­sel­le maa­han­muu­tol­le, mut­ta en halua, että tätä ryh­dyt­täi­siin sub­ven­toi­maan auto­maat­ti­sel­la palkkatuella.

Kes­kus­te­lu pie­ny­ri­tys­ten irti­sa­no­mis­lais­ta oli yhtä masen­ta­vaa. Vas­taan­pa­ni­joi­ta ei tun­tu­nut kiin­nos­ta­van alku­pe­räi­nen ongel­ma, jon­ka mukaan pie­ny­ri­tyk­set vält­te­le­vät työn­te­ki­jöi­den palk­kaa­mis­ta pelä­tes­sään vir­he­rek­ry­toin­nin kal­lii­ta kus­tan­nuk­sia tai hei­dät pako­te­taan rek­ry­toin­neis­saan hyvin vali­koi­vik­si (=syr­ji­vik­si).  Sii­tä tun­tui ole­van talous­tie­tei­li­jöi­den­kin kes­kuu­des­sa eri­mie­li­syyt­tä, paran­tai­si­ko tämä kei­no työl­li­syyt­tä. Tuot­ta­vuut­ta sen sinän­sä uskot­tiin nos­ta­van, kun saa­tai­siin parem­min yhdis­te­tyk­si oikeat hen­ki­löt oikei­siin työpaikkoihin.

Ant­ti Rin­ne kui­ten­kin yrit­ti esit­tää edes jotain posi­tii­vis­ta: val­tion  – tie­tys­ti val­tion! – palk­kaa­mia juri­di­sia neu­vo­nan­ta­jia pie­ny­ri­tyk­sil­le irti­sa­no­mis­ti­lan­teis­sa, kos­ka nämä kau­pun­ki­ta­ri­nat kata­stro­faa­li­sis­ta tapauk­sis­ta joh­tui­vat usein sii­tä, että täy­sin perus­tel­tu irti­sa­no­mi­nen oli vain teh­ty vir­heel­li­ses­ti. Itse esi­tin täl­lä blo­gil­la vaa­ti­mat­to­mam­min, että Suo­men yrit­tä­jät avai­si­vat neuvontapalvelun.

Olen­nais­ta näis­sä molem­mis­sa asiois­sa on se, ettei hyvää kom­pro­mis­sia edes yri­tet­ty etsiä. Jos vas­tak­kain on työ­suh­teen tur­val­li­suus ja työl­li­syys, pitäi­si etsiä kom­pro­mis­se­ja, jos­sa pie­nel­lä uhrauk­sel­la tur­val­li­suu­des­ta saa­vu­taan suu­ri lisäys työl­li­syy­des­sä – tai vie­lä parem­min niin, että pie­ni uhraus tur­val­li­suu­des­sa kom­pen­soi­daan toi­sel­la uudis­tuk­sel­la, joka paran­taa tur­val­li­suut­ta vaa­ran­ta­mat­ta työl­li­syyt­tä. Näin työl­li­syys para­ni­si ilman tur­val­li­suu­den heikkenemistä.

Näi­den kah­den pie­nen asian käsit­te­ly ei oikein luo uskoa sii­hen, että työ­mark­ki­na­jär­jes­töt osai­si­vat käsi­tel­lä isom­pia haas­tei­ta. Nii­tä kui­ten­kin riittää.

Työ­paik­ko­ja pitäi­si vaih­taa enemmän

Aloi­te­taan hel­pom­mas­ta päästä.

Työn­te­ki­jät eivät jakau­du yksiu­lot­tei­ses­ti hyviin ja huo­noi­hin vaan yksi on hyvä yhdes­sä teh­tä­väs­sä ja toi­nen toi­ses­sa. Sik­si oli­si tär­keä­tä sekä tuot­ta­vuu­den että työ­viih­ty­vyy­den kan­nal­ta, että ihmi­set pää­tyi­si­vät teh­tä­viin, jois­sa juu­ri he ovat hyviä.

Niin­pä oli­si hyvä, jos meil­lä huo­nok­si osoit­tau­tu­nei­ta työ­suh­tei­ta puret­tai­siin her­kem­min eli että oli­si enem­män irti­sa­no­mi­sia ja irti­sa­nou­tu­mi­sia ja vas­taa­vas­ti työt­tö­myys­jak­sot oli­si­vat lyhyem­piä – siis vähän niin kuin Tanskassa.

Jos hen­ki­lö havai­taan ole­van var­sin sovel­tu­ma­ton työ­hön­sä, oli­si hyvä, että hän vaih­tai­si johon­kin toi­seen työ­hön ja joku toi­nen tuli­si teke­mään hänen työ­tään. Ison yri­tyk­sen sisäl­lä tämä voi tapah­tua­kin, mut­ta usein se oikea työ­paik­ka oli­si toi­ses­sa yri­tyk­ses­sä ja se oikea työn­te­ki­jä hänen nykyi­seen työ­hön­sä ei oli­si vie­lä yri­tyk­sen palveluksessa.

Laki ei suo­si tämän kal­tais­ta työ­pai­kan vaih­ta­mis­ta. Tapah­tuu se kum­man aloit­tees­ta hyvän­sä, irti­sa­no­mi­se­na tai irti­sa­nou­tu­mi­se­na, seu­rauk­se­na on pit­kä karens­si. Tämä jäy­kis­tää työ­mark­ki­noi­ta. Ei hyvä. Ei ihme, että hel­pom­paa irti­sa­no­mis­ta pelä­tään. Koko karens­si­po­li­tii­kan käy­tän­tö­jä pitäi­si poh­tia – tie­tys­ti osa­na isom­paa muutosta.

Nyt saim­me lukea, että vaik­ka SAK:n mie­les­tä oli­si syr­jin­tää, jos yri­tyk­sen koko vai­kut­tai­si oikeu­teen irti­sa­noa hen­ki­löi­tä, työn­te­ki­jän ikä oli­si hyvä ja syr­ji­mä­tön perus­te. Muo­dol­li­ses­ti ei kui­ten­kaan ikä vaan työ­suh­teen pituus, mut­ta 25-vuo­ti­aal­la ei kui­ten­kaan voi olla taka­naan 30 vuo­den työ­suh­det­ta, joten iäs­tä sii­nä on kysy­mys. Esi­tyk­sen sito­mi­nen iän sijas­ta työ­suh­teen pituu­teen tekee sii­tä vain entis­tä hai­tal­li­sem­man. Ei pidä vaih­taa työ­paik­kaa! Lisää hai­tal­li­sia jäykkyyksiä!

Ruot­sis­sa täl­lai­nen last in first out ‑peri­aa­te kui­ten­kin on, mut­ta Ruot­sis­sa moni muu­kin asia on työ­mark­ki­noil­la toi­sin. Esi­tys oli­si har­kin­nan arvoi­nen osa­na koko­nai­suut­ta, jos­sa nuo­ri­so­työt­tö­myyt­tä vas­taa­vas­ti alen­net­tai­siin, mut­ta ei irral­li­se­na, nuor­ten ase­maa enti­ses­tään heikentävänä.

SAK:n esit­tä­mä uudis­tus alen­tai­si syn­ty­vyyt­tä edel­leen, kos­ka monet hank­ki­vat lap­sia vas­ta, kun per­heen talou­del­li­nen tilan­ne on tur­vat­tu. Sil­loin se on kui­ten­kin bio­lo­gi­sis­ta syis­tä myöhäistä.

Huo­no­tuot­toi­nen työvoima

Se iso ja han­ka­la kysy­mys työ­mark­ki­noil­la on kysy­mys mata­la­tuot­toi­ses­ta työ­voi­mas­ta. Kehi­tys työ­elä­mäs­sä on ollut ikä­vän eriar­vois­ta­vaa niin, että joi­den­kin työ­pa­nok­sen mark­ki­na-arvo on las­ke­nut aika alas – tai oikeam­min sanot­tu­na se ei ole nous­sut yhtä pal­jon kuin toisten.

Tasa­pai­no­työt­tö­myy­den osal­ta asiat oli­vat aika hyvin vie­lä 1980-luvun lopul­la. Sen jäl­keen reaa­lian­siot ovat nous­seet kes­ki­mää­rin 50 %. Sosi­aa­li­ses­ti iloi­nen uuti­nen on, että tämä nousu on koi­tu­nut myös pie­ni­pak­kai­sim­pien hyväk­si. Hei­dän­kin ansion­sa ovat nous­seet noin puolella.

Ikä­vä uuti­nen on se, että samal­la mini­mi­tuot­to­vaa­ti­mus työl­le on nous­sut samat 50 %. Raja sil­le, kuin­ka huo­nos­ti tuot­ta­vaa työ­tä kan­nat­taa yli­pään­sä teet­tää on nous­sut siis mer­kit­tävbäs­ti. Täl­lä lie­nee jotain teke­mis­tä sen kans­sa, että tasa­pai­no­työt­tö­myys on nous­sut kol­min­ker­tai­sek­si. Pel­kän perus­kou­lun suo­rit­ta­nei­den kes­kuu­des­sa työl­li­syys on kar­mai­se­vat 43 %.

Asi­aan voi suh­tau­tua eri tavoin:

  1. Kiel­le­tään koko kysy­mys eikä teh­dä sil­le mitään. Samal­la hyväk­sy­tään pas­sii­vi­ses­ti se, että osa työ­voi­mas­ta rajau­tuu pysy­väis­työt­tö­mik­si ja hei­dän tulo­ta­son­sa romah­taa todel­la huonoksi.
  2. Hyväk­sy­tään pie­nim­pien palk­ko­jen ale­ne­mi­nen, jol­loin kyl­lä aiem­paa useam­pi pää­see töi­hin, mut­ta hin­ta­na on köy­hyys. Jot­ta näi­tä huo­no­palk­kai­sia töi­tä kan­nat­tai­si ottaa vas­taan, alen­ne­taan perusturvaa.
  3. Hyväk­sy­tään pie­nim­pien palk­ko­jen ale­ne­mi­nen, mut­ta tor­ju­taan köy­hyyt­tä täy­den­tä­vil­lä tulon­siir­roil­la, esi­mer­kik­si perustulolla.
  4. Mak­se­taan työ­nan­ta­jil­le palk­ka­tu­kea ja työ­nan­ta­ja mak­saa sen tur­vin tau­luk­ko­palk­kaa työntekijälle.
  5. Pal­ka­taan kun­nal­le töi­hin ne, jot­ka eivät pää­se töi­hin yksi­tyi­sil­le työmarkkinoille.

Niis­sä mais­sa, jot­ka ovat onnis­tu­neet pai­na­maan työt­tö­myy­den alas on käy­tet­ty jotain kei­nois­ta 2–5.

Yhdys­val­lat on tur­vau­tu­nut kei­noi­hin 2 ja 3. Työt­tö­män sosi­aa­li­tur­va on heik­ko, mut­ta pie­niä ansio­tu­lo­ja sub­ven­toi­daan auto­maat­ti­sel­la tulo­tuel­la, joka on per­heel­li­sel­lä var­sin iso. Tämän seu­rauk­se­na jopa luku­tai­dot­to­mat pää­se­vät töi­hin. Mut­ta työs­sä käy­vien köy­hien mää­rä on iso.

Sak­sa käyt­tää tapaa 3 mut­ta on tyy­lil­leen uskol­li­se­na teh­nyt mini­jo­beis­ta myös pakollisia.

Ruot­sis­sa käy­te­tään palk­ka­tu­kea hyvin laa­jas­ti min­kä lisäk­si kun­nat palk­kaa­vat työt­tö­mik­si jää­viä nuo­ria lähes auto­maat­ti­ses­ti, jos työt­tö­myys uhkaa pit­kit­tyä. Työ­paik­ka on käy­tän­nös­sä­kin pak­ko ottaa vastaan.

Ammat­tiyh­dis­tys­lii­ke hyväk­syy palk­ka­tuen, mut­ta ei sitä, että pie­niä palk­ko­ja tue­taan täy­den­tä­vil­lä tulon­siir­roil­la. Pääl­li­sin puo­lin ei tun­tui­si ole­van eroa sil­lä, mitä kaut­ta täy­den­tä­vä tulon­siir­to mak­se­taan, työ­nan­ta­jan kaut­ta palk­ka­tu­ke­na vai suo­raan työn­te­ki­jäl­le, mut­ta se näyt­tää parem­mal­ta työ­nan­ta­jan kaut­ta maksettuna.

Työn­te­ki­jän kan­nal­ta palk­ka­tues­sa on se huo­no puo­li, ettei työn­te­ki­jä voi vaih­taa työ­paik­kaa, kos­ka tuki ei seu­raa muka­na. Minun on vai­kea ymmär­tää, että työn­te­ki­jä­jär­jes­töt pitä­vät täl­lai­sia orjuut­ta­via työ­suh­tei­ta parem­pa­na vaih­toeh­to­na kuin täy­den­tä­viä tulon­siir­to­ja, jol­loin työn­te­ki­jän vapaus vaih­taa työ­paik­kaa säilyy.

Mei­dän pitäi­si teh­dä asial­le jotain, kos­ka mata­la työl­li­syys tulee kal­liik­si meil­le kai­kil­le. Olen­nais­ta on hyväk­syä tosia­siak­si se, että jou­kos­sam­me on ihmi­siä, joi­den työ­pa­nok­sen arvo ei rii­tä mark­ki­naeh­toi­seen palkkaamiseen.

Kokoo­mus on ollut kii­tet­tä­vän aktii­vi­nen tuo­maan esil­le sitä, että työt­tö­myys oli­si maas­sa pal­jon alem­pi, jos tääl­lä sai­si mak­saa huo­nom­pia palk­ko­ja. Yksi hei­tä kui­ten­kin puut­tuu ja sen muka­na kaik­ki. Jos hyväk­sym­me alem­mat pal­kat, mei­dän on hyväk­syt­tä­vä se, että pie­ni­palk­kais­ten osto­voi­man korot­ta­mi­seen on käy­tet­tä­vä pal­jon enem­män rahaa. Kaik­ki verot pois pie­ni­palk­kai­sil­ta ja lisäk­si auto­maat­ti­sia täy­den­tä­viä tulon­siir­to­ja. Tar­vit­si­sim­me ison (ja kal­liin) uudis­tuk­sen, joka kohen­taa pie­ni­palk­kais­ten ase­maa. Näin sai­sim­me parem­man työl­li­syy­den samal­la kun säi­lyt­täi­sim­me tulon­jaon kel­vol­li­sen tasaisena.

Kokoo­muk­sen aja­ma yleis­tu­ki­mal­li toi­mii toi­sin päin. Sen hal­puus perus­tuu jyr­kem­pään tulo­har­kin­taan. Työt­tö­myys­kor­vaus ja asu­mis­tu­ki pie­ne­ni­si­vät tulon kart­tues­sa nopeam­min kuin nyt, jol­loin pie­net ansio­tu­lot tuot­tai­si­vat entis­tä pie­nem­män osto­voi­man. Aika huo­no neuvottelutarjous!

Asian­tun­ti­ja-amma­tit

Ver­ta­sin yri­tyk­sen vää­rän rek­ry­toin­nin ongel­maa jää­kiek­ko­val­men­ta­jaan – kuin­ka han­ka­laa oli­si, jos val­men­ta­jaa ei voi­si vaih­taa, kun menes­tys peleis­sä alit­taa odo­tuk­set. Minul­le vas­tat­tiin, että tämä on aivan eri asia, kos­ka val­men­ta­jat pes­ta­taan mää­rä­ai­kai­siin työ­suh­tei­siin. Sitä kukaan ei ker­to­nut, mikä tämän mää­rä­ai­kai­suu­den perus­te on. Pel­kää­kö Tap­pa­ra, ettei se tar­vit­se val­men­ta­jaa ensi vuonna?

Esi­merk­ki oli tar­koi­tet­tu kuvaa­maan sitä, että hen­ki­lö­koh­tais­ten omi­nai­suuk­sien mer­ki­tys on asian­tun­ti­ja-amma­teis­sa eri­lai­nen kuin suo­rit­ta­van työn amma­teis­sa. Asian­tun­ti­ja pal­ka­taan yri­tyk­seen tuo­maan osaa­mis­ta, jota yri­tyk­ses­sä ei ole. Sik­si ei voi­da myös­kään vaa­tia, että työ­nan­ta­ja pereh­dyt­tää huo­nok­si osoit­tau­tu­neen asian­tun­ti­ja työhönsä.

Pitäi­si olla koko­naan eri lain­sää­dän­tö asian­tun­ti­ja­teh­tä­viin. Huo­nom­pi irti­sa­no­mis­suo­ja ja kor­keam­pi irtisanomiskorvaus.

Sisäi­nen devalvaatio

Jokin menet­te­ly pitäi­si kehit­tää sen­kin varal­ta, että suh­dan­tei­den yli­kuu­me­ne­mi­nen nos­taa kus­tan­nus­ta­soa niin, että Suo­mi menet­tää kil­pai­lu­ky­kyn­sä ja sukel­taa taas kym­me­nen vuo­den taan­tu­maan. Pitäi­si olla mah­dol­li­suus sopia myös palk­ko­jen alen­ta­mi­ses­ta sen sijaan, että se teh­dään työ­ajan piden­tä­mi­sen muo­dos­sa niin kuin nyt teh­tiin. Kun ei voi­da enää deval­voi­da, pitäi­si olla men­tel­mät sisäi­seen devalvointiin.

Yri­tys­ten pitäi­si mak­saa hyvien aiko­jen koro­tet­tu palk­ka bonuk­si­na, jot­ka sula­vat pois kor­kea suh­dan­teen sulaes­sa, vaik­ka omat myö­tä­sykli­syy­son­gel­man­sa tähän­kin rat­kai­suun liittyvät.

 

Perustulo – negatiivinen tulovero ‑yhtenäinen perusturva – Universal credit

Halu­ja kor­ja­ta sosi­aa­li­tur­vaa kan­nus­ta­vaan suun­taan on nyt liik­keel­lä pal­jon. Kovaa huu­toa on Bri­tan­nias­sa käyt­töön otet­tu Uni­ver­sal credit–järjestelmä, jota esi­tel­lään Kris­til­lis­de­mo­kraat­tien puo­lue­sih­tee­ri Asmo Maan­se­län erin­omai­ses­sa kir­jas­sa Kan­nus­ta­va perus­tur­va. Kan­nat­taa lukea. Jos jos­kus löy­tyy vapaa­ta aikaa, arvos­te­len sen täl­lä blo­gil­la. Perus­tur­vaan liit­ty­vien tulon­siir­to­jen – lähin­nä perus­tur­van ja asu­mis­tuen yhdis­tä­mis­tä yhdek­si tulon­siir­rok­si esit­tää myös Juho Saa­ren sosi­aa­li­tur­van uudis­ta­mis­ta poh­ti­nut työ­ryh­mä. Täs­sä ale­taan lähes­tyä sitä, mitä esi­mer­kik­si minä olen tar­koit­ta­nut perustulolla.

Perus­tu­lo ja nega­tii­vi­nen tulovero

Kuu­lee sanot­ta­van, että perus­tu­lo on mah­do­ton, mut­ta nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro käy. Sel­vyy­den vuok­si sanot­ta­koon, että ne ovat arit­meet­ti­ses­ti aivan sama asia. Jos meil­lä oli­si perus­tu­lo 600 €/kk ja sii­hen liit­ty­vä line­aa­ri­nen vero 40 %, se oli­si aivan sama asia kuin jos vero­tet­ta­van tulon ala­ra­ja oli­si 1500 euroa ja sen alit­ta­vis­ta tulois­ta mak­set­tai­siin nega­tii­vis­ta veroa 40 % sum­mas­ta, jol­la tulot alit­ta­vat tuon rajan. Kan­nat­taa kokeil­la Exce­lil­lä, jos ei usko. Tai jos kou­lun mati­kan­tun­neil­ta on jää­nyt jotain mie­leen, niin näin­kin sen voi todis­taa. Jat­ka luke­mis­ta “Perus­tu­lo – nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro ‑yhte­näi­nen perus­tur­va – Uni­ver­sal credit”

Suomen työmarkkinat eivät toimi.

Suo­men työ­mark­ki­nat eivät toi­mi. Sik­si meil­lä on työt­tö­miä enem­män kuin oli tal­vi­so­dan aika­na mie­hiä rintamalla.

Mel­kein har­mit­taa, että kir­joi­tin ikä­väs­ti aktii­vi­mal­lis­ta. Pidän sitä edel­leen huo­no­na ja köm­pe­lö­nä, mut­ta monet sitä vas­taan esi­te­tyt argu­men­tit ovat aivan pöl­jiä, enkä haluai­si tul­la rin­nas­te­tuk­si niihin.

Eri­tyi­ses­ti ihme­tyt­tää, että ne, jot­ka rai­voi­sas­ti vas­tus­ta­vat vas­tik­kee­ton­ta perus­tu­loa ”kos­ka se suo­sii pum­me­ja”, halua­vat, että työt­tö­myys­tur­va toi­mi­si kuin perustulo.

Krug­ma­nin mie­les­tä poh­jois­mai­nen mal­li ei voi toimia

Sosi­aa­li­sis­ta syis­tä työt­tö­myys­tur­van taso on halut­tu riit­tä­vän kor­keak­si ja talou­del­li­sis­ta syis­tä mata­lat pal­kat ovat Suo­mes­sa huo­no­ja. Näin syn­tyy yhdis­tel­mä, joka tekee työt­tö­myy­des­tä hou­kut­te­le­van pie­nel­lä pal­kal­la raa­ta­mi­seen ver­rat­tu­na. Talous­jär­jes­tel­mäm­me man­ne­kii­ni Homo Eco­no­micus siis aina­kaan ei vaih­tai­si työt­tö­myys­päi­vä­ra­haa ja vapaa-aikaa pie­ni­palk­kai­seen työ­hön. Ame­rik­ka­lais­ten talous­tie­tei­li­jöi­den mie­les­tä – myös nii­den hyvis­ten kuten Paul Krug­ma­nin mie­les­tä ­– poh­jois­mai­nen mal­li ei ker­ta kaik­ki­aan voi toi­mia. Jat­ka luke­mis­ta “Suo­men työ­mark­ki­nat eivät toimi.”

Osaamisvinouma ja rakenteellinen työttömyys

Kun auto­maa­tio, digi­ta­li­saa­tio ja glo­ba­li­saa­tio ovat vähen­tä­neet suo­rit­ta­van työn mää­rää, on tilal­le tul­lut vaa­ti­mat­to­mam­pia töi­tä, jot­ka vaa­ti­vat teki­jöil­tään kor­keam­paa osaa­mis­ta – sekä parem­paa kou­lu­tus­ta että hen­ki­lö­koh­tai­sia avu­ja. Työ­voi­man kou­lu­tus­ta­so ei ole nous­sut samas­sa tah­dis­sa ja sik­si vähän kou­lu­tet­tu­jen on vai­kea saa­da töi­tä ja huip­puo­saa­jis­ta on pulaa.

Kar­kea jako nel­jään kou­lu­tus­ta­soon ei ker­ro kaik­kea, kos­ka esi­mer­kik­si jouk­ko ”ylem­pi kor­kea­kou­lu­tut­kin­to” sisäl­tää sekä työ­mark­ki­noil­la hyvin halut­tu­ja alo­ja että sel­lai­sia, joi­ta on muka­va opis­kel­la ja jot­ka anta­vat sisäis­tä ymmär­rys­tä maa­il­mas­sa, mut­ta eivät auta työn saa­mi­ses­sa. Tar­kem­pi jaot­te­lu kou­lu­tuk­sen suh­teen tuot­tai­si vie­lä dra­maat­ti­sem­pia tulok­sia. Jat­ka luke­mis­ta “Osaa­mis­vi­nou­ma ja raken­teel­li­nen työttömyys”

Hetemäelle perustulosta ja toimeentulotuen vastikkeellisuudesta

Mart­ti Hete­mä­ki jat­kaa kes­kus­te­lua perus­tu­los­ta VM:n sivuilla

Yksi­näi­sen hen­ki­lön toi­meen­tu­lo­tuen perus­nor­mi on 488 euroa kuus­sa ja sen pääl­le mak­se­taan asu­mis­me­not koko­naan, kui­ten­kin kor­kein­taan kun­ta­koh­tai­seen kat­toon saak­ka. (Kat­to voi­daan tie­tyis­sä tapauk­sis­sa ylit­tää aina­kin tila­päi­ses­ti, mut­ta tämä ei ole täs­sä nyt olennaista.)

Jos yksi­na­su­val­la on vuo­kra 650 € kuus­sa ja hän saa perus­tu­loa 560 euroa kuus­sa, hänen toi­meen­tu­lo­tu­ki­las­kel­man­sa näyt­tää tältä

Menot

Perus­nor­mi 488 €
Asu­mis­me­not 650 €
Yhteen­sä 1138 €

Tulot

Perus­tu­lo 560
Asu­mis­tu­ki       406,40
Yhteen­sä          966,40

 

Mak­se­taan toi­meen­tu­lo­tu­kea 1130 – 966,40 = 163,60

 

Jos hän kiel­täy­tyy työs­tä, ja toi­meen­tu­lo­tu­kea alen­ne­taan 20 %, toi­meen­tu­lo­tu­ki­las­kel­ma näyt­tää tältä:

Menot

Perus­nor­mi        390,40 €
Asu­mis­me­not 650 €
Yhteen­sä          1040,40 €

Tulot

Perus­tu­lo 560
Asu­mis­tu­ki       406,40

Yhteen­sä          966,40

Mak­se­taan toi­meen­tu­lo­tu­kea 1040,40 – 966,40 = 74 €

Jat­ka luke­mis­ta “Hete­mäel­le perus­tu­los­ta ja toi­meen­tu­lo­tuen vastikkeellisuudesta”