Mitä tehdä asumistuelle ja sovitellulle päivärahalle

52 vastausta artikkeliin “Mitä tehdä asumistuelle ja sovitellulle päivärahalle”

1. Sovitel­lus­ta päivära­has­ta on lähipi­iris­sä sen ver­ran koke­mus­ta, että se on todel­la toim­i­ma­ton tukimuo­to. Lähin­nä tulee mieleen, että sen tarkoi­tus on estää tilapäisen keikkatyön vas­taan­ot­ta­mi­nen. Menee entis­es­täänkin tiuk­ka talous kuukaudek­si — kahdek­si sekaisin kun täyt­telee niitä selvi­tyk­siä ja odot­taa päätöstä.
   300 euron suo­jao­su­u­den pois­t­a­mi­nen on puh­das­ta nihilis­miä säästö­toime­na. Joku hal­li­tus sil­lä yrit­ti kan­nus­taa, ja nyt sekin lop­puu. Onko­han niin, että Sää­ty­talol­la ja puolueis­sa kukaan ei oikeasti ole osan­nut laskea mitä kaikkea kauheaa nämä muu­tok­set tarkoit­ta­vat pien­i­t­u­loiselle työssäkäyvälle — juuri hänelle, jota pitäisi todel­lakin tukea? Jos työssäkäyvä yksin­huolta­ja Helsingis­sä menet­tää 600 euroa, niin sehän lähen­telee sadis­mia. Samal­la min­ulle sääl­lisessä kokoaikatyössä käyvälle luvataan vero­helpo­tus, jota en tarvitse. Mak­saisin saman ver­ran jos vasti­neek­si Orpo ei olisi päämin­is­teri ja per­sut hallituksessa.
   Perus­tu­lo tai vas­taa­va on poli­it­ti­nen ikili­ikku­ja, joka kaive­taan aina uudelleen esi­in, kos­ka se kiehtoo poli­ikan eri laito­ja. Muis­tan hyvin pro­fes­sori Urposen perus­toimeen­tu­lo­työryh­män muis­tion vuodelta 1986. Sil­loinkin pidet­ti­in esil­lä myös negati­ivista tuloveroa. Se voisi olla hyvä suun­ta ja saat­taisi oikeasti kar­sia tukirämeikköä. Ongel­mana on se, että kaikissa malleis­sa pitäisi hyväksyä työn ja toimeen­tu­lon välisen yhtey­den höl­len­tämi­nen. Se taas murentaisi palkkatyökult­tia, eikä sitä voi tehdä.
   Hal­li­tu­so­hjel­mas­sa on pelot­ta­va kir­jaus yleistues­ta. Toteutues­saan se tarkoit­taisi “big soci­ety” ‑henkistä lop­ullista uloslyön­tiä yhteiskun­nas­ta kaikkein heikoim­mille. Mik­si niin? Sik­si että yleistuen määrä olisi jotain 250 euroa kuukaudessa ja lop­ut Hurstin jonosta.

   Vastaa

2. Minus­ta näyt­tää, että pahin pula työ­markki­noil­la on suorit­ta­van työn tek­i­jöistä. Mon­es­sa työssä palkat eivät kuitenkaan ole jous­ta­neet ylöspäin työvoima­pu­las­ta huoli­mat­ta. Vaikka­pa bussinkul­jet­ta­jille mak­se­taan korkein­taan TES:n mukaan (jokaises­sa fir­mas­sa ei sitäkään) eikä yksin asu­van bussinkul­jet­ta­jan kan­na­ta olla töis­sä pääkaupunkiseudul­la, kos­ka pienem­mis­sä kaupungeis­sa jää pienem­pi­en asum­is­meno­jen ansios­ta paljon enem­män käteen. Sil­lä on vaiku­tus­ta myös työvoiman kokon­ais­määrään, kos­ka osas­sa pikkukaupungeista olisi työvoimaa tar­jol­la, jos vaan töitä olisi. Jos pikkukaupunkien bussinkul­jet­ta­jia muut­taisi pääkaupunkiseudulle, työl­listy­isi hei­dän tilalleen työttömiä.

   Suomes­sa on lop­pu­jen lopuk­si aika vähän niitä töitä, joista mak­se­taan paljon. Tavalli­nen keskiver­toasiantun­ti­ja ei tien­aa Suomes­sa paljoa enem­pää kuin duu­nari. Niitä parhai­ta tek­i­jöitä, joista oikeasti kil­pail­laan, on määritelmän mukaises­ti vain hyvin pieni osa ihmisistä.

   Vastaa

   1. Ode kir­joit­taa: “Aikamme suuri talous- ja sosi­aalipoli­it­ti­nen ongel­ma on eri­ar­voisu­u­den kasvu työmarkkinoilla.”

      Tämä on mielestäni yksisilmäistä ja vajavaista ongel­manaset­telua, jos­sa sul­je­taan keskustelun ulkop­uolelle globaali talous­todel­lisu­us. Tässä keskustelus­sa käytetään vielä harhaut­tavaa ja pop­ulis­tista ilmaisua “eri­ar­voisu­us”, joka on erit­täin moni­ta­hoinen ja seka­va käsite. 

      Marx­i­laiset koet­ta­vat vielä sotkea tätä keskustelua lähtemäl­lä liik­keelle luokkatais­telu-asetel­mas­ta, vasem­mis­to-oikeis­to-akselil­la, ja CO2-hys­teerikot panevat kaiken edelle epäre­al­is­tiset maailmanparannus-hankkeet.

      Toiset taas tyrkyt­tävät sel­l­aista harha-aja­tus­ta, että Suomen rajat ovat her­meet­tis­es­ti sul­jet­tu ulko­maail­mas­ta, jol­loin Suo­mi voi tehdä “sisäiset ratkaisut” muus­ta maail­mas­ta ollenkaan välit­tämät­tä. Tämän älyt­tömän ajatuk­sen mukaan vapaat suo­ma­laiset miehet ja naiset ovat jotenkin van­git­tu­ja Suomessa.

      Todel­lisu­udessa eri­ar­voisu­udel­la kuitenkin tarkoite­taan rahan epä­ta­saista jakoa ihmis­ten välil­lä yhteiskunnassa. 

      Eri­ar­voisu­u­den kasvu on globaali ongel­ma ja sitä voi tasoit­taa vain otta­mal­la rahaa globaal­i­markki­noil­la parem­min pär­jääviltä ihmisiltä ja käyt­tämäl­lä noi­ta raho­ja huonom­min pär­jäävien / vähäo­sais­ten subventointiin.

      Suomen yhteiskun­takeskustelu on nyt täy­del­lisessä umpiku­jas­sa, käsite-sekamel­skan keskel­lä ja talous­todel­lisu­ud­es­ta irtaantunutta. 

      Tässä tilanteessa globaa­lik­il­pailus­sa parem­min pär­jäävät yri­tyk­set ja parhaat osaa­jat lähtevät maas­ta investoimaan ja työl­listämään muual­la. Tämä tietenkin aluk­si paran­taa Suomen eri­ar­voisu­us-tilan­net­ta. Tätä voi ver­ra­ta siihen, että koval­la pakkasel­la housui­hin kusem­i­nen läm­mit­tää jonkin aikaa…

      Johtopäätös: Suomes­sa pitää sal­lia osaa­jien vauras­tu­mi­nen / var­al­lisu­us ero­jen kasvu, sekä stim­u­loi­da ris­ki-yrit­tämistä ja laskea vero­tus kan­sain­välis­es­ti kil­pailukykyiselle tasolle. 

      On siis PAKKO sal­lia “eri­ar­voisu­u­den” kasvu, sil­lä se on ain­oa keino saa­da Suo­mi taas raju­un kasvu­un, jol­loin voimme pitää huol­ta myös heikom­pio­sai­sista tässä armot­tomas­sa globaalis­sa kilpailussa.

      Vastaa

      1. Suomen yri­tysvero­tus on kan­sain­välis­es­ti kil­pailukykyisel­lä tasol­la, ja vero­ja mak­sa­vat lähin­nä voit­toa tekevät yri­tyk­set. Eli Sep­po voi olla ihan rauhassa..

      2. Se on tot­ta että:
         “Eri­ar­voisu­u­den kasvu on globaali ongel­ma ja sitä voi tasoit­taa vain otta­mal­la rahaa globaal­i­markki­noil­la parem­min pär­jääviltä ihmisiltä ja käyt­tämäl­lä noi­ta raho­ja huonom­min pär­jäävien / vähäo­sais­ten subventointiin.”

         Eri­ar­voisu­u­den kas­vat­ta­mi­nen on kyl­lä vas­toin sitä näke­mys­tä mikä maail­mal­la yleis­es­ti val­lit­see. Eri­ar­voisu­u­den kasvu­un tähtäävä soiaal­i­darvin­is­mi­in poh­jau­tu­va uus­lib­er­al­is­mi vie kaiken lisäk­si maail­maa kohti ilmas­to­tuhoa, kos­ka kaikkein rikkaim­mat käyt­tävät tulon­sa kuor­mit­ta­mal­la maail­man ilmas­toa erit­täin haitallis­es­ti. https://priceofoil.org/2023/06/19/open-letter-global-north-governments-can-redirect-trillions-in-fossil-debt-and-super-rich-harms-to-fix-global-crises-the-paris-summit-must-be-about-building-the-roadmap-to-do-so/
         https://www.theguardian.com/environment/2020/sep/21/worlds-richest-1-cause-double-co2-emissions-of-poorest-50-says-oxfam
         https://www.oxfam.org/en/press-releases/richest-1-bag-nearly-twice-much-wealth-rest-world-put-together-over-past-two-years

         Ja joku pitää Suomen kil­pailukykyä, johon kuu­luu paljon muu­takin kuin vero­tus, heikkona, voi rahoit­tua tutus­tu­mal­la oheiseen tilastoon:
         https://www.stat.fi/artikkelit/2010/art_2010-11–10_003.html?s=1#:~:text=Maiden%20kilpailukyky%20koostuu%20useista%20eri%20tekij%C3%B6ist%C3%A4%2C%20keskeisi%C3%A4%20ovat,v%C3%A4est%C3%B6n%20koulutustaso%2C%20t%26k%20-toiminta%20ja%20innovaatiot%20sek%C3%A4%20informaatioteknologia.

         On älyl­lis­es­ti epäre­hellistä kuvitel­la että kas­vat­ta­mal­la eri­ar­voisu­ut­ta pien­i­t­u­lois­t­en ase­ma paranisi. Silti jotkut sitä jatku­vasti esit­tävät ja nykyi­nen hal­li­tuskin sitä toimil­laan lisää kun aikoo leika­ta niiltä heikom­pio­saisil­ta jot­ka tarvit­se­vat sitä sub­ven­toin­tia jota ilman sitä he eivät pär­jää, kun val­taosa tuloista ja var­al­lisu­ud­es­ta keskit­tyy yhä harvemmille. 

         Kuinka­han paljon sitä eri­ar­voisu­ut­ta sit­ten pitäisi vielä kas­vat­taa että siitä eri­ar­voisu­ud­es­ta kär­sivistä heikom­pio­sai­sista voitaisi­in pitää huolta?😎

      3. Suomes­sa ylläpi­de­tään myös myyt­tiä siitä kuin­ka yri­tys­ten vero­tus esimerkik­si Virossa olis eri­tyisen kevyt­tä. Ei ole kos­ka vero­tus on aina kokon­aisu­us. Ihmette­len kun varsinkin jotkut yrit­täjät halu­aisi­vat itselleen Viron yri­tysvero­ma­llin. Tyh­myyt­täänkö vai miksi?
         https://www.verkkouutiset.fi/a/verohelvetti-onkin-viro-51040/#e2ae7d24

         Suomes­sa on myös sel­l­ainen erikoisu­us kuin lis­taa­mat­tomien yri­tys­ten huo­jen­net­tu osinkovero­tus joka aset­taa myös sijoit­ta­jat eri­ar­voiseen ase­maan ja hait­taa myös investoin­tien kohden­tu­mista. Kor­jaa­mal­la tuo epäko­h­ta edis­tet­täisi­in työrymän mukaan myös tuot­tavu­ut­ta ja talouskasvua.
         https://vm.fi/-/tyoryhma-pitaa-suomen-yritysverotusta-kilpailukykyisena

      4. Tuos­sa alla AKKn viit­teen, OECDn tuoreessa julka­is­us­sa san­o­taan näin: “Maail­man­talouden kannal­ta monikansal­liset yri­tyk­set ovat keskeisessä ase­mas­sa. Niiden toim­inta on yleis­es­ti varsin tehokas­ta ja tuotan­to­pros­es­sit äärim­milleen trim­mat­tu­ja. Laa­jentues­saan globaaleil­la markki­noil­la yri­tyk­set joutu­vat pohti­maan perus­teel­lis­es­ti paras­ta toim­intas­trate­giaa. Tyyp­il­lis­es­ti yri­tyk­set perus­ta­vat uusia tytäryri­tyk­siä ripeästi kas­vav­ille markki­noille esimerkik­si Aasi­aan, mikä korostaa näi­den aluei­den merk­i­tys­tä maailmantaloudessa.”

         Tämä on juuri sitä mitä edel­lä tarkoi­tan. Suo­mi ja Euroop­pa ovat globaa­lik­il­pailus­sa häviäjien joukos­sa! Maail­man­talout­ta pyörit­tävien kah­denkymme­nen suurim­man yhtiön joukos­sa on vain yksi euroop­palainen (Siemens), kolme kiinalaista ja lop­ut USAsta…

         Suomes­ta on tun­netusti tul­lut enenevässä määrin “tytäry­htiö­talous”, jos­sa veroparati­i­seista toimi­vat monikansal­liset suury­htiöt toimi­vat jo täysil­lä Suomes­sa. Ne kaap­paa­vat koko ajan isom­man osan Suomen sisä­markki­noista, mut­ta mak­sa­vat vero­ja tutkimusten mukaan vain 5–7 %.

         Fidelille: Jos Suo­mi on erit­täin kil­pailukykyi­nen, niin mik­si mei­dän suur­te­ol­lisu­utemme on jo vuosia sit­ten läht­enyt maas­ta, ja parhaat pk-yri­tyk­set ja osaa­jat menevät tsunam­i­na perässä?

   2. Sään­telemätön kap­i­tal­is­mi johtaa aina lop­ul­ta siihen että pääo­mat keskit­tyvät ja kun sitä edis­tetään myös eri­laisil­la varakkaiden veroe­tuuk­sil­la ja vero­tuk­sen por­saan­reil­lä niin vauhti on vaan kiihtynyt. Ei tuo kehi­tys kuitenkaan mikään luon­non­la­ki ole, vaan sitä voidaan ohja­ta niin ettei val­ta ja omaisu­udet kasaan­nu niin har­vo­jen käsi­in että se uhkaa pien­ten val­tioiden itsenäistä ase­maa ja demokra­ti­aa. Kap­i­tal­is­mi ja markki­na­t­alous ovat kyl­lä hyviä renke­jä mut­ta huono­ja isän­tiä sil­loin kun niille annetaan liikaa valtaa. 

      Ei Suo­mi pär­jää sil­lä että se kil­pailee veroparati­isien ja kan­sain­välisen suur­pääo­man kanssa veroparati­isien ja kan­sain­välis­ten kap­i­tal­istien ja oli­garkkien ehdoil­la, vaan sil­lä että se ajaa yhteistyössä EU:n kanssa sel­l­aisia kan­sain­välisiä pelisään­töjä että verot mak­se­taan sinne mis­tä tulotkin han­ki­taan ja että että veroparati­isit ja muutkin vero­tuk­sen por­saan­reiät laite­taan kuri­in. Ei Suo­mi kykene koskaan kil­paile­maan kan­sain­välistä suur­pääo­maa vas­taa, mikäli ei pide­tä huol­ta siitä että kil­pailun sään­nöt ovat kaikille reilut. Suomen kil­pailukyky muo­dos­tuu kuitenkin aina pääasi­as­sa muus­ta kuin taloudellisesta
      pääomasta. 

      Sel­l­aista se kap­i­tal­is­mi on että suuryri­tyk­set ovat monikansal­lisia ja tuotan­to­laitok­sia ympäri maail­maa. Pörssiyri­tys­ten omis­tus voi olla mis­sä vaan jne. Ei pääo­ma­l­la ole isän­maa­ta eivätkä suo­ma­laiset sijoit­ta­jatkaan ole kovin isän­maal­lisia voit­to­ja tavoitel­lessaan. Epäisän­maal­lisim­mat jät­tävät jopa mak­samat­ta veron­sa Suomeen ja siirtävät varo­jaan veroparati­i­sei­hin välit­tämät­tä juurikaan siitä mitä se tarkoit­taa Suomelle ja Suomen mah­dol­lisuuk­sille pitää huol­ta panos­tuk­sia vaa­tivista kil­pailukykytek­i­jöistä kuten koulu­tuk­ses­ta, inno­vaa­tioista, vakaud­es­ta, ihmis­ten hyv­in­voin­nista jne. 

      Jos halut­taisi­in oikeasti pitää huol­ta siitä etteivät suo­ma­laiset suuryri­tyk­set karkaa ulko­maille, niin ei sil­loin val­tio myisi osuuk­si­aan näistä yri­tyk­sistä ulko­maille ja ylipäätäänkään luopuisi omis­tuk­sis­taan tuot­tavis­sa yri­tyk­sis­sä. Kun val­tio luop­uu ide­ol­o­gi­sista syistä omis­tuk­sis­taan, kuten Orpon hal­li­tus taas tekee, tarkoit­taa se aina myös sitä että se luovut­taa lisää määräys­val­taa niille globaaleille sijoit­ta­jille. Ja taas Suo­mi siir­tyy askeleen kohti “tytäry­htiö­talout­ta”. Ei pienel­lä maal­la olisi varaa luop­ua val­tion omis­tuk­sista jos halu­taan säi­lyt­tää Suo­mi muu­nakin kuin “tytäry­htiö­taloute­na”. Jos edes val­tio ei halua pitää kiin­ni suo­ma­lai­sista omis­tuk­sis­taan, niin kuin­ka sit­ten muut?

      Vastaa

3. Kysymys Soin­in­vaar­alle tai kenelle tahansa, jol­la on käsitystä.
   Yksinker­tais­taen: puhutaan koko ajan että meil­lä on työvoima­pu­la. Sen kuulee noin 50 ker­taa päivässä medi­as­sa, vaa­likamp­pailun aikana 500 kertaa. 

   Mut­ta jos on työvoima­pu­la, todel­li­nen työvoima­pu­la, tiety­il­lä aloil­la varsinkin, niin että se uhkaa koko Suomen ja sen kansalais­ten tule­vaisu­ut­ta, niin mik­si juuri tässä kohtaa ne kuu­luisat markki­nat eivät kor­jaa edes mata­la­palk­ka-alo­jen palkko­ja riit­tävän korkeik­si jot­ta työvoima­pu­la vähin­tään helpot­tuisi. Markki­nat eivät kor­jaa asi­aa edes halu­tu­im­mil­la alueil­la, kuten pääkaupunkiseudulla. 

   Tun­nen ihmisiä näil­lä aloil­la, osin pois siir­tyneinä. Kyn­nyskysymys on ollut nimeno­maan palkka. 

   Kysymys liit­tyy palkan kaut­ta tietenkin myös asum­is­tu­keen joka OS:n päiv­i­tyk­sen aihe.

   Vastaa

   1. Työ­markki­na­jär­jestöt estävät palkko­jen nos­ton työvoima­pu­lan koit­taes­sa sil­lä, että jos yrit­täjä nos­taa mak­samansa palkan kil­pail­i­joitaan korkeam­mak­si, hän sitoutuu mak­samaan mui­ta korkeam­paa palkkaa maail­man lop­pu­un — tai siis yri­tyk­sen­sä lop­pu­un saak­ka, vaik­ka työvoima­pu­la helpot­taisi. Tämä on saatu aikaan sil­lä, että vaik­ka mak­saa palkkaa yli työe­htosopimusten tason, on kuitenkin toteutet­ta­va sopimuk­si­in kuu­lu­vat korotukset.

      Vastaa

      1. Kiitos Osmo, jostain tuol­lais­es­ta olen kuul­lutkin, mut­ta jos, kun, tuo on syy, niin onpa peliä. Peliä joka pitäisi purkaa.
         Mik­si te poli­ti­ikot ette tee mitään tälle?
         Tarvi­taanko “työvoima­pu­laa” + matalia palkko­ja pitämään tulon­si­ir­toy­hteiskun­taa yllä? 

         Oma­l­la per­stun­tu­mal­la lähipi­iris­sä nyt tilanne että neljä viidestä on lähdössä stadista muualle, kos­ka toivoa vaa­ti­mat­tomas­takaan elin­ta­sos­ta ei näytä ole­van …vuokrat, palkat, inflaatio.
         Inflaa­tion hidas­tu­mis­es­takaan, jota joku jos­sakin rum­mut­taa, ei mitään apua ole kos­ka se ostovoima on jo menetetty. 

         Ei auta myöskään “työvoima­pu­la” kos­ka työvoima­pu­la ei nos­ta palkko­ja: markki­nat, kap­i­tal­is­mi ei toi­mi kuten kuvasit. 

         Nim­imerkki­ni oli nyt 2000 e/kk kos­ka monel­la ole­tus että sil­lä pär­jää. Kokeilka­a­pa viisikin vuot­ta per­heen kanssa. Lyhy­taikainen opiske­li­ja-aikainen niukku­u­den koke­mus ei auta.
         Oma brut­toni on kak­si ker­taa tuo mut­ta vaikeaa on sil­läkin asumiskus­tan­nuk­sien viedessä kol­ma­sosan tuloista ja vero­jen ja vero­jen kaltais­ten mak­su­jen toisen kolmasosan.

      2. Onko todel­lakin noin vai onko tuo urbaani leg­en­da tai työ­nan­ta­japuolen ker­toma ‘totu­us’. Kan­nat­taisi tark­istaa esim. SAK:sta. Ainakin kun­ta­puolel­la voi antaa määräaikaisia henkilöko­htaisia palkan­lisiä. Tun­tuu perin kum­malliselta, jos määräaikai­sista palkan­li­sistä ei voitaisi sopia paikallis­es­ti myös yksi­tyisel­lä sektorilla.

      3. Nyt tuli töräys kuin suo­raan Jyrin ja Pen­tikäisen suus­ta. Meinaako Ode että yli TESsin ole­via palkko­ja ei tarvit­sisi korot­taa? Työ­nan­ta­jien palka­n­mak­suha­lut­to­muud­es­ta voi syyt­tää vain työ­nan­ta­jia. Toki kaik­ki yleisko­ro­tuk­set pitäisi olla euro­ja (Suomes­sa sent­te­jä), ei prosentteja.

      4. Voidaan toki sopia, että päätöstä mak­saa yli tessin ei saa koskaan purkaa, mut­ta ymmär­rät kai, että se hillit­see tehokkaasti TESin ylit­täviä palkko­ja, mitä juuri nyt olemme työvoima­pu­lan aikana todistamassa.

      5. Tässä esimerk­ki oma­l­ta yrit­täjäpolul­ta. Kevät­sesongis­sa oli hirveän vaikea löytää työn­tek­i­jöitä niin sit­ten kun työn­hak­i­ja sanoi, että ok hän tulee tähän hin­taan ja sovit­ti­in että selvä. Meni about 2kk niin kaikil­la oli sama palk­ka ja sit­ten lop­pu­vu­osi pyöritet­ti­inkin hom­mia vajaal­la kap­a­siteetil­la. Myyn­tikate ja käyt­tökate ei käy aina ihan käsikädessä. Jonkin­lainen jous­tomekanis­mi tuo­hon tarvittaisiin.

      6. Uskon että jos tarvet­ta ja hyvää tah­toa todel­la on lisä­lik­sa voidaan mak­saa myös ker­taer­inä vaikka­pa kuukausit­tain. Kek­sii sille jonkun muun nimen kuin palk­ka… per­in­teinen ruskea kir­jekuori vai­h­taa omis­ta­jaa pöy­dän alla on yksi, mut­ta ei hyvä vaihtoehto.

         Etla näyt­tää tutki­neen Suomeen tarvit­ta­van 44 tuhat­ta työperäistä maahanmuuttajaa/vuosi(?). Pain­ottuen juuri suorit­ta­van por­taan puuhi­in. Tue­taanko myös heitä?

      7. Harv­inaisen type­rä kom­ment­ti. Työ­nan­ta­ja voi vapaasti mak­saa esim. tulospalkkioi­ta jne, mut­ta kun ei ole halua mak­sa kun­nol­la. Mielu­um­min kitistään työvoimapulaa.

      8. Miten voit luva­ta tulospalkkioi­ta rekry­toin­ti­vai­heessa? Eikö tulospalkkio määräy­dy sit­ten aikanaan tulok­sen perusteella?

   2. Se että työ­markki­na­jär­jestöt estävät palkko­jen nos­tot on myyt­ti jota tietyt tahot ylläpitävät tarkoituk­sel­la halutes­saan heiken­tää työn­tek­i­jöi­den edunvalvontaa.

      Sopimuk­set eivät rajoi­ta sitä mitä niiden yli sovi­taan ja ylimenevistä koro­tuk­sista voidaan sopia paikallis­es­ti vaik­ka määräa­jak­si. Eivät ne sil­loin sido maaul­man lop­pu­un. Se on sitä paikallista sopimista jota työ­nan­ta­jat peräävät, mut­ta heit­täy­tyvät avut­tomik­si sil­loin kun olisi sopimisen paik­ka. Kos­ka paikalli­nen sopimi­nen on vaa­ti­vaa mon­es­sakin mielessä, niin sil­loin syytetään hel­posti työ­markki­na­jär­jestöjä asi­as­ta joka on itse sovittavissa.

      Sen olen huo­man­nut ettei ihmisil­lä tun­nu ole­van juurikaan käsi­tys­tä siitä mitä työe­htosopimuk­set pitävät sisäl­lään ja mitä ne oikeasti mah­dol­lis­ta­vat. Ne löy­tyvät fin­lex­istä, kan­nat­taa tutus­tua. Työe­htospimuk­set velvoit­ta­vat vain min­imi­in ja se mikä menee yli tuon min­imin voidaan kyl­lä sopia yri­tysko­htais­es­ti. Tot­takai sopimuk­sen mukaiset koro­tuk­set pitää toteut­taa, mut­ta yli työe­htosopimuk­sen menevistä palkoista voidaan sopia myös niin etteivät ne ole pysyviä. Se vaan tietää sitä että asioista pitää sopia paikallis­es­ti ja kun työan­ta­jat tietävät siihen liit­tyvät haas­teet, niin he mielu­um­min ylläpitävät myyt­tiä siitä että työ­markki­na­jär­jestöt ovat sopimisen esteenä. Eivät ole!

      Paikalliseen sopimiseen on työe­htospimuk­sis­sa paljon parem­mat mah­dol­lisu­udet kuin mitä työ­nan­ta­jat anta­vat ymmärtää. Puheet paikallisen sopimisen lisäämis­tarpeestakin on pitkälti vain peliä jol­la halu­taan jymäyt­tää työn­tek­i­jöitä luop­umaan omas­ta edun­valvon­nas­taan. Peliä pelataan sik­si että aina löy­tyy niitä jot­ka tuo­hon vedä­tyk­seen menevät.

      Vastaa

      1. Juuri näin, lisäisin kuitenkin että tes­seis­sä on suuria ero­ja. Esimerkik­si teol­lisu­udessa on ohut läpyskä ja joka kap­paleen lopus­sa “..ellei paikallis­es­ti sovi­ta toisin”, julkisen tes­sit taas jäykkiä raamattuja.

      2. Yri­tys ja yri­tyk­set voisi­vat vaik­ka ihan vapaasti rak­en­taa täysin yksipuoleisen him­melin jaka­maan tulospalkkioi­ta fir­man tulok­sen mukaan ikään kuin TES:n ja keski­tyn sopimisen päälle/rinnalle. Eli jakaa tätä kaut­ta ‘bonus’­palkkioi­ta. Tätä ei tarvit­sisi edes paikallis­es­ti neu­votel­la, he voivat ihan vapaasti rak­en­taa bonusjär­jestelmän miten itse halu­a­vat. Mut­ta ei vaan täl­lainenkaan onnis­tu, tai onnis­tuu kun tiedän fak­tana että moni yri­tys pyörit­tää täl­läistä, mut­ta Suomes­sa yri­tyk­set ja niiden keskusjär­jestöt ovat harv­inaisen kovia vinku­maan asi­as­ta kuin asi­as­ta, Mikael Pen­tikäi­nen aina eturivis­sä. Ihmeen turhan tärkeä kra­vat­ti mies joka ei ole päivääkään edes tehnyt oikei­ta töitä vaan on ide­ologi­nen politruk­ki parhaas­sa vas­sar­i­hengessä, mut­ta oikeistolainen.

4. Mitäs jos ei verotet­taisi keskilu­okkaa niin älyt­tömän per­saukisek­si, ehkäpä ne palvelu­am­matit siitä kehittyisivät?

   Tyt­täreni pitää välivuot­ta, tekee eri­laisia palvelu­alan töitä joi­ta kätevästi saa appi­en kaut­ta ilman byrokra­ti­aa otet­tua vas­taan. Hänelle mak­se­taan noin 30e/h ja kos­ka koko vuo­den tulot jäävät alle 35000 euron, ei niistä tarvitse mak­saa tuloveroa.

   Ei ole tulon­si­ir­to­ja, negati­ivisia tulovero­ja, työnantaja‑, asumis‑, toimeen­tu­lo­tukia eikä myöskään keskilu­okan kuiv­ak­si niistämistä. Ay-liiekin on heikko tai olema­ton. Yhteiskun­ta varsin rauhalli­nen, infra huo­mat­tavasti, siis kir­jaimel­lis­es­ti silmäl­lä nähtävästi, parem­paa kuin Suomes­sa. Ollaan var­maan sit­ten onnet­to­mia ja vail­la oikeudenmukaisuutta.

   Vastaa

   1. Mikä maa, mikä valuutta?

      Vastaa

   2. Toiv­ot­tavasti hän kuitenkin tekee niitä tulon­si­ir­to­ja — Siis itselleen, esimerkik­si työt­tömyy­den, sairau­den, opiskelu­jen, van­hu­u­den var­alle, per­heen­lisäys­tä varten jne eikä tuh­laa nyt kaikkia. Siis tämän het­ken tyt­täre­si tekee tulon­si­ir­to­ja tule­vaisu­u­den tyt­tären hyväksi.

      Samaa­han siis hyv­in­voin­ti­val­tios­sa tehdään. Ero kuitenkin siinä että raha kier­rätetään pakol­lise­na val­tion kaut­ta, jol­la sit­ten mak­se­taan näitä samo­ja asioi­ta joi­ta luet­telin aiem­min henkilölle itselleen elämän eri vai­heis­sa (työt­tömyys, opiske­lut, van­hu­us, lap­sien han­k­in­ta ja sen tarvit­se­mat palve­lut, sairaus jne).

      Hyv­in­voin­ti­val­tio on käytän­nössä lail­la pakotet­tua säästämistä, varautu­mista ja epäon­nea vas­taan vakuuttamista.

      Vastaa

      1. Kiitos kun säästät ja vaku­u­tat min­unkin onneni puolesta.

      2. No tok­i­han on työttömyys‑, sairaus- ja tap­atur­vavaku­u­tus. Eläkesys­tee­mi joka on jous­tavampi ja parem­min rahoitet­tu kuin vaikka­pa Suomessa.

         Käsit­tääk­seni työt­tömyys­vaku­u­tus on aika hyvä, mut­ta kos­ka maas­sa val­lit­see huo­mat­tav­a­sit yli täystyöl­lisyys ei kukaan edes oikein tiedä mitä se tarkalleen on, mut­ta lonkalta 300 päivää 80% vaku­ute­tus­ta palka­s­ta, joka on mak­simis­saan jotain ~140ke/vuosi. Sosi­aal­i­tuki­akin käsit­tääk­seni on hätäti­lanteisi­in, mut­ta ovat pääosin lainaa joka sit­ten mak­se­taan takaisin kun ollaan taas töis­sä. Ja erikoistapauk­sille on luul­tav­a­sit jotain tukia, en tiedä. 

         Idea kuitenkin on että ihmiset elät­tävät itsen­sä tekemäl­lä töitä. Mielestäni ter­ve ja jalo aja­tus ver­rat­tuna elinikäiseen riip­pu­vu­u­teen byrokraat­tis­es­ta val­tios­ta ja sen tukivi­idakos­ta. Muutenkin suh­tau­tu­mi­nen val­tioon on paljon ter­veem­pää kuin janku­tus jostain onnel­lisu­u­den takaavas­ta pehmeän pör­röis­es­tä hyv­in­voin­ti­val­tios­ta. Val­tio on vält­tämätön paha johon suh­taudu­taan ter­veen epäillen, se pide­tään pienenä ja kuris­sa hajaute­tu­un hallinnnon, paikallisen päätök­sen­teon ja suo­ran demokra­t­ian voimin.

         Toki jostain asioista sit­ten pitää mak­saa itse, mut­ta laskeske­lin tuos­sa vero.fi avul­la että täl­laiselle keskilu­okkaiselle (tääl­lä) valkokaulustyöläiselle suo­ma­lainen hyv­in­voin­ti­val­tio mak­saisi n. 1000 euroa VIIKOSSA vaik­ka ottaa sairas­vaku­u­tuk­sen huomioon. Kyl­lä siitä sit­ten vähän mak­se­lee tyt­tärelle opin­to­tukaikin muu­ta­man vuoden.

         Niin, maa on Sveit­si (ja ei, en saa osinko­ja nat­sikul­las­ta) Ihan oikesti asi­at on jär­jestet­ty tääl­lä eri tavoin, his­to­ria on eri (tääl­lähän jopa syn­tymis­myytis­sä tapel­laan keskus­val­taa vas­taan ja äänestetään siitä) ja polkuri­ip­pu­vu­us on var­masti tosi­a­sia, mut­ta silti voi pohtia onko lop­u­ton val­tiori­ip­pu­vu­u­den kas­vat­ta­mi­nen jat­u­lo­jen tasaami­nen kuitenkaan kestävä tie.

5. Osmol­ta hieno kir­joi­tus taas ja kiitos että jak­sat näitä kirjoittaa.

   Vastaa

6. Olen samaa mieltä että “Pieni­palkkaisten köy­hyys on aikamme suurimpia sosi­aal­isia vääryyksiä.”

   Tuo vääryys ei kuitenkaan kor­jaan­nu palkko­ja alen­ta­mal­la ja sosi­aal­i­tur­vaa heiken­tämäälä vaik­ka jotkut uus­lib­er­aalit ja homo ecomicuk­set niin meille uskot­tel­e­vatkin. Sosi­aal­i­tur­vaa uud­is­tet­taes­sa on ehdot­tomasti pidet­tävä huol­ta siitä ettei se heiken­nä pien­i­t­u­lois­t­en ja köy­hien ase­maa, poh­jau­tuuko uud­is­tus sit­ten negati­iviseen tuloveroon, perus­tu­loon tai mihin tahansa. 

   Sekin kan­nat­taa pitää mielessä ettei nykyisen Orpon hal­li­tuk­sen ohjel­ma ole paran­ta­mas­sa pieni­palkkaisten ase­maa mil­lään taval­la vaan köy­hdyt­tämässä heitä entis­es­tään. Eli se vaan lisää tuo­ta ongel­maa kas­vat­ta­mal­la tulo­ero­ja köy­himpiä köy­hdyt­tämäl­lä ja suu­rit­u­loisia rikastuttamalla.

   Kyl­lä tulo­ero­ja, suuriakin,voi olla jos pide­tään vaan huol­ta siitä ettei kenenkään, varsinkaan pieni­palkkaisten, tarvitse elää samaan aikaan köy­hyy­dessä😎. Eli pide­tään huol­ta hyv­in­voin­ti­val­tios­ta pitämäl­lä huol­ta pienituloisimmista!

   Vastaa

7. Hal­li­tus tekee jotain paljon vaikut­tavam­paa rajoit­ta­mal­la mata­la­palkkaisten maa­han­muut­toa. Har­mi vaan ettei kansa tah­to toteu­tunut sel­l­aise­naan, vaan RKP:n ja Kokoomuk­sen takia piti tyy­tyä kompromissiin.

   Vastaa

   1. Mitä vaikut­tavu­ut­ta siinä on jos työperäisen maa­han­muu­ton tulo­ra­ja nousew 1600€/kk? Eihän se vas­taa kuin kutakuinkin inflaa­tio­tark­istus­ta entiseen rajaan. Ja tuleeko sil­lä toimeen ilman tukia? Eipä tule suures­sa osas­sa Suomea.

      Vastaa

      1. Min­ulle luvat­ti­in, että rasisti­nen hal­li­tus hait­taisi työvoiman maahanmuuttoa!

         Tuo 1600 € on juuri se pahin kom­pro­mis­si jota tarkoitin.

   2. Ei ole ole­mas­sa mitään kum­mallista kansan tah­toa vaan vaaleis­sa 72 pros­ent­tia käyt­ti äänoikeut­taan, ja tulosten perus­teel­la yhdek­sän puoluet­ta sai edus­ta­jansa eduskuntaan.
      Osa äänestäjistä ei vält­tämät­tä tah­tonut muu­ta kuin käyt­tää äänioikeuten­sa van­han tavan mukaisesti.
      Itse en usko, että 1) maa­han­muut­toa voi merkit­tävästi nykyis­es­tä rajoit­taa, kos­ka ihmiset maail­mal­la eivät tot­tele jotain per­supuoluet­ta ja 2) pieniä palkko­ja tuskin nos­taa mikään, kos­ka ne ovat osa markki­na­t­alout­ta, valitettavasti.
      Var­masti osa Ukrainan sotaa paen­neista on pää­tynyt mata­la­palkkaiseen työhön. Onko se ken­ties ilmiönä ollut jonkun päätet­tävis­sä? Onko siitä seu­ran­nut jotain kamalaa?

      Vastaa

      1. 1) Ulko­maalaiset eivät yksin päätä muu­tostaan Suomeen, vaan julkisen valin­nan ja prin­ci­pal-agent ‑tyyp­pis­ten prob­leemien takia esi­val­ta hei­dät päästää maa­han. Kansalaiset itse oli­si­vat rajoit­tamisen kannalla.

         2) Kysyn­tä ja tar­jon­ta pätee myös työ­markki­noi­hin. Sitäkin määräävämpi on lähtö­maid­en ja Suomen väli­nen epä­tas­apaino: tule­vat työläiset ovat valmi­ita mak­samaan päästäk­seen onnelaan pysyvälle oleskeluluvalle.

         Työ­markki­navaiku­tuk­sia huo­mat­tavasti tärkeämpiä ovat vaiku­tuk­set julkiseen talouteen, jot­ka ovat työperäisessä maa­han­muu­tossa erit­täin negati­iviset. Helpoin ratkaisu olisi rajoit­taa maa­han­muut­tóa ja per­heeny­hdis­tämistä tulo­jen perus­teel­la. Toinen vai­h­toe­hto olisi lait­taa ulko­maalais­ten työ­suh­teelle min­imivero­tus, joka ei pelkästään kor­vaisi alem­paa tuloveron vaan myös alem­paa yhteisöveron tuot­toa. Suu­ru­us­lu­ok­ka aset­tuisi var­maan jon­nekin 1–2k€ väliin.

8. Kun hyvä­palkkainen ammat­ti­lainen ei saa yhden työ­tun­nin net­to­lik­sal­la palkat­tua edes sitä kaik­ista halv­in­ta siivoa­jaa koti­in, niin tot­takai palvelu­alat ovat alike­hit­tyneitä ja kaik­ki on pakko tehdä itse.

   Paljonko arvoa korkeak­oulute­tun tarvit­see tuot­taa työ­nan­ta­jalleen, jot­ta hänel­lä on varaa palkata tun­niksi siivoa­ja koti­in kun kat­so­taan ensin se veror­a­situs joka menee työ­nan­ta­jal­ta palkkaa itselle mak­set­taes­sa ja veroki­ila sen siivous­palvelun ostossa? 

   Paljonko tuos­ta rahas­ta menee val­ti­olle, “hyv­in­voin­tialueelle” ja kun­nalle? Entä mitä jää siivoa­jalle itselleen kouraan kaksinker­taisen veroki­ilan jäl­keen käteen ja saiko korkeak­oulutet­tu edes kokon­aisen tun­nin mak­set­tua, vai jäikö vielä mak­set­tavaa toisel­lakin työtunnilla?

   Jos halu­taan että ihmiset vai­h­ta­vat keskenään työtä, ei sitä saisi verot­taa 60%:sesti joka transak­tion välissä.

   Vastaa

   1. Ei tuo nyt ihan noinkaan ole. Jos mainit­se­masi hyvä­palkkaisen korkeak­oulute­tun kuukausi­palk­ka on 4 500 euroa, on hänen net­to­nan­sion­sa työ­tun­nil­ta noin 22 euroa. Nor­maali kotisi­ivous 3 tun­tia kak­si ker­taa kuukaudessa mak­saa 11 kuukau­den ajal­ta 3600 euroa brut­tona ja 1 540 euroa net­tona koti­talousvähen­nyk­sen jäl­keen. Siivous­tun­nin hin­naksi tulee tuos­ta 21,40 euroa, jon­ka siis hyvä­palkkainen korkeak­oulutet­tu tun­nin net­topal­ka­llaan kus­tan­taa. Tietysti esimerkik­si Inti­as­sa hyvä­palkkainen korkeak­oulutet­tu kus­tan­taa itselleen kevyesti viikot­taisen siivouk­sen vaate­huoltoi­neen sekä oman autonkul­jet­ta­jankin. Itse asun kuitenkin mielu­um­min Suomes­sa näitä vero­ja maksaen.

      Vastaa

      1. Auton tai fil­lar­in roplaus­ta taas ei voi koti­talousvähen­tää. Eikä voi vähen­tää mitään muu­takaan palvelua joka tehdään kodin ulkop­uolel­la. Pait­si fil­lareis­sa on poikkeus jos on työ­suhde­fillari jonkun leas­ing-sopimuk­sen kautta.

         Ylipäätään jot­ta edes jotain palvelui­ta pysty­isi pyörit­tämään, on sit­ten kek­sit­ty näitä ihmeel­lisiä seteleitä ja verovähen­net­täviä asioita.
         1) lounasseteli
         2) kulttuuriseteli
         3) liikuntaseteli
         4) kotitalousvähennys
         5) työsuhdepyörät

         Minus­ta on vas­toin lib­er­aalin demokra­t­ian perusa­ja­tus­ta, että eduskun­ta val­it­see voit­ta­vat alat ja palvelun­tar­joa­jat + pakot­taa nämä hyp­pimään reg­u­laa­tiosirkuk­sen renkaiden läpi, jot­ta poruk­ka saa tiet­ty­i­hin täs­mäjut­tui­hin keven­netyn verokiilan.

         Mon­et näistä eivät (tietenkään) koske esim. eläkeläisiä, opiske­li­joi­ta tai työt­tömiä, jot­ka pää­sevät mak­samaan täy­det verot palveluista, kos­ka ei satu ole­maan sitä reg­u­laa­tiosirkus­ta pyörit­tävää työ­nan­ta­jan HR + palka­n­mak­su­osas­toa jon­ka ansios­ta osan palkasta/eläkkeestä/opintotuesta/sosiaalietuudesta voi ulos­mi­ta­ta verokeven­net­ty­inä edenred-balanssina.

         Yksinyrit­täjät mak­sa­vat pitkän pen­nin koit­taes­saan taiteil­la tämän byrokra­t­ian kanssa samal­la kun pitäisi tehdä niitä laskutet­tavia tuntejakin.

      2. On siinä siivoo­jal­la palk­ka kohdal­laan. Reilu viiskymp­piä tun­nis­sa! Vilka­isin tuos­sa siivoo­jia koske­vaa tes­siä ja min­imi­palk­ka on kyl­läkin reilun kympin tun­ti, jon­ka päälle pitää sit­ten sivuku­luina mak­saa noin 35% (eläke ja lomara­ha) eli alle 15 eurol­la saa siivoo­jan palkat­tua. Ei sitä siivoo­jaa tarvitse yri­tyk­seltä palvelu­na ostaa, ihan suo­raan palkkauskin on mahdollista.

         Olen asunut koh­ta kymme­nen vuot­ta eteläisessä Euroopas­sa, ja siivo­ja on käynyt pari ker­taa viikos­sa läh­es koko sen ajan. Myös tääl­lä Välimeren keskel­lä siivo­jalle pitää mak­saa noin kympin tun­ti, ja siivous­fir­mas­ta tilat­tuna saa sit­ten pulit­taa tuplas­ti tai enemmänkin.

   2. “Kun hyvä­palkkainen ammat­ti­lainen ei saa yhden työ­tun­nin net­to­lik­sal­la palkat­tua edes sitä kaik­ista halv­in­ta siivoa­jaa koti­in, niin tot­takai palvelu­alat ovat alike­hit­tyneitä ja kaik­ki on pakko tehdä itse.”

      Itse ajat­telin joskus, että miten joku volkkarin ala­pal­lo­jen vai­h­to voi mak­saa melkein neljäsa­taa, kun osat on kolmekymp­piä ja työssä renkaan irroi­tus on suurem­pi hom­ma mitä tämän jäl­keen tehtävä osan vaihto.

      Sit­ten ajat­telin, että se 50 euroa tun­ti tien­aa­va kaveri ei tee tuo­ta päivässä. Joten se 80 euroa tun­ti lasku­tuk­sel­la tekevän ammat­ti­laisen lasku on ihan paikallaan. 10 tun­ti tien­aa­va siivoo­ja tekee tuon toki itse. Ja käyt­tää siihen vajaan tunnin.

      Yhteiskun­nalle on toki paras­ta, että sitä rahaa liikkuu paljon ja sitä verote­taan reilusti.

      Vastaa

      1. Ala­pal­lonive­len vai­h­don muu­ta­mankin ker­ran tehneenä (tosin ei volkkari­in kai ker­taakaan), ei se ihan triv­i­aalia hom­maa kyl­lä yleen­sä ole. Mon­esti vaatii alatuki­var­ren irroituk­sen, joka ei kyl­lä kaikissa autois­sa ihan triv­i­aalia ole sekään (tai no, irroit­ta­mi­nen yleen­sä on paljon triv­i­aalimpi mitä takaisin­lait­to), ja pal­loniv­el ei mon­estikaan ilman väki­val­taa kyl­lä irtoa.

         Koskaan se ei kyl­lä ole men­nyt kuvaa­mal­lasi taval­la, koiran­lu­ut yms. kyl­lä niinkin mut­ta noiden ala­pal­lonivel­ten vai­h­to on aina kyl­lä ollut täl­läiseltä amatööriltä vähin­tään use­am­man tun­nin savot­ta kaikki­nen­sa, pahim­mil­laan koko päivän (tai enem­mänkin kun tul­tu tulok­seen että koko alatuki­var­si pitääkin uusia). Suurin osa ajas­ta toki pään raapimista että mitenkäs nyt.

         Mut­ta silti, kyl­lä se tun­nin hom­mana pitäisi ammati­laiselta men­nä kun on koke­mus­ta ja aiheeseen sopi­vat työka­lut, osan­nevat myös sanoa riit­tääkö pelkän nive­len vai­h­to vai meneekö koko alatuki­var­si vai­h­toon. Eli joo, neljää sataa en pure­mat­ta itse kyl­lä nielisi vaan kyselisin vähän muil­takin pajoil­ta. Mut­ta jos joku tekee alle kah­den sadan niin kyl­lä mielu­um­min säästän itseäni ja teetän sen ammattilaisella.

         Mut­ta joo, onhan tuo veroki­ila palvelu­iden ostamiseen melkoinen. Joku sur­vival­isti tieten sanoisi että sil­läkin on arvoa että ihmiset eivät ole ihan täysin tumpeloi­ta vaan on hyvät kan­nus­timet myös itse ottaa selvää ja tehdä asioi­ta itse sikäli kuin voi. Talousvi­isaan linssien läpi toki tietenkin se on teho­ton­ta, mut­ta se ehkä ker­too että sitä tehokku­ut­takin voi miet­tiä mon­es­ta eri kul­mas­ta ja eri metriikoilla.

9. Kiitos Osmo ana­lyy­seis­tasi, pidän sin­ua Suomen poli­itikko­jen ykkös­ketju­laise­na kaut­ta his­to­ri­an talousasiantun­ti­jana. Sovitel­lus­ta päivära­has­ta annat kuitenkin väärän todis­tuk­sen sen minkä omako­htais­es­ti asi­aa tiedän – ja sen on aika pirusti.

   Olen ison osan aikuiselämästäni ollut sovitel­lul­la, en tosin enää, tien­aan hyvin yrittäjänä. 

   Sovitel­lus­sa suo­jaosan – joka nyt ote­taan pois- jälkeiset tulot leikkaa­vat työvoimatukea 50% per euro. Jos tien­a­sit 1000 e niin suo­jaosan jäl­keen se vähen­si 350 e tukea (1000–300:2) eli noin 700 kor­vauk­ses­ta lähti puo­let ver­rat­tuna siihen jos tien­aat vain sen suo­jaosan 300.

   Tuol­la 1000 e tuloil­la brut­to on 1300 e. Ja 300 e tuloil­la se 300+700 tuki 1000 e.

   Onhan se suh­teessaan turhan vähän ver­rat­tuna siihen, että teet töitä enem­män tai vähem­män. Mut­ta tuos­sa tulolu­okas­sa ero on silti iso, toki muiden tukien määrä voi sotkea laskel­maa. 300 e on iso raha nois­sa tuloissa.

   Itse en koskaan tor­junut yhtään työti­laisu­ut­ta sen takia, että kor­vaus piene­nee. Tietysti lasku­taitoise­na tiesin net­to­hyö­dyn jäävän pienek­si vaikka­pa tun­tipalkak­si muutet­tuna, mut­ta köy­hä osaa arvostaa pien­täkin nousua – tai ainakin minä.

   Muuten, olen ollut aikoinaan vihrei­den jäsen mut­ta lopetin kos­ka tääl­lä Pirkan­maal­la ei ainakaan toisi­na­jat­telijoi­ta suvait­tu. Oras Tynkky­nen, jota pidän autori­taarise­na poli­itikkona, ajoi min­ut jäähy­penkille epäortodok­sis­ten näke­mys­ten takia.

   Jäl­keen­päin kat­soen se oli var­masti paras­ta kaikille. Kor­pe­si se silti sil­loin. Sin­un kanssa uskoisin pär­jän­neeni val­lan hyvin.

   Vastaa

   1. Itse en ole ollut koskaan suo­jaosan piiris­sä, mut­ta olen mieltänyt vaiku­tuk­sen aivan samoin kuin Heik­ki Iko­nen. Ei niistä lisä­tu­loista kieltäy­dytä sen takia että niistä jää suh­teessa vähem­män käteen. En ole tavan­nut vielä ketään sel­l­ais­takaan joka kieltäy­ty­isi otta­mas­ta vas­taan palkanko­ro­tus­ta tai parem­min palkat­tua työtäkään sik­si että joutuu mak­samaan suurem­mas­ta tulosta suh­teel­lis­es­ti enem­män veroa. Niis­sä tulolu­okissa jois­sa sovitel­tua päivära­haa yleen­sä saadaan jokaisel­la lisäeu­rol­la on suuri merk­i­tys ja ne eurot todel­la kiin­nos­ta­vat. Jos vaik­ka yli 6000€/kk ansait­se­vaa ei kympit ja jotkut sataset kiin­nos­takaan, niin tilanne on aivan toinen niiden kohdal­la joiden tulot ovat selvästi alle suo­ma­lais­ten mediaaniansioiden. 

      Puheet siitä että työt­tömyys­tur­va ylipäätään olisi kan­nustin­loukku on enem­mänkin myyt­ti jota ylläpi­de­tään sik­si että voitaisi­in leika­ta työt­tömien sosi­aal­i­tur­vas­ta. Kan­nustin­loukku­na työt­tömyys­tur­vaa pitävät yleen­sä hyvä­tu­loiset jot­ka eivät ole itse olleet työt­tömiä ja ne jot­ka hyö­tyvät siitä että työn­tek­i­jä suos­tu­isi töi­hin ehdol­la mil­lä hyvänsä.

      Sekin uno­htuu yleen­sä maini­ta että ansiosi­don­naisen työt­tömyys­tur­va täytenäkään ei ole kovin korkea, palkkata­sos­ta riip­puen vain n. 40–60% sen perus­teena olev­as­ta palka­s­ta ja vieläpä rajatun ajan. Köy­hyytähän työt­tömäk­si jäämi­nen tarkoit­taa suurim­malle osalle työt­tömistä mikäli uut­ta työtä ei löy­dy. Leikkauk­set työt­tömyys­tur­vaan vaan lisäävät sitä köyhyyttä.

      Vastaa

      1. Minus­ta on erit­täin loogista kieltäy­tyä kokopäivä­työstä, jos osa-aikatyöstä saa saman kokonaisansion.

      2. Niinkö ne kansane­dus­ta­jat tekevät että kieltäy­tyvät kokoaikatyöstä kos­ta mak­se­taan vähem­män kuin sopeu­tu­mis­ra­ha tai jät­tävät otta­mat­ta osa-aikatyötä kos­ka sopeu­tu­mis­ra­ha. Vai otta­vatko heti hom­man kuin hom­man kuten hal­li­tus nyt halu­aisi muiden tekevän.

         Soisin kyl­lä että työt­tömik­sik­si jääville kansane­dus­ta­jille suo­daan mah­dol­lisu­us mielu­um­min hakeu­tua hom­mi­in joka vas­taa hei­dän osaamis­taan kuin ajaa hei­dät niin nurkkaan että hei­dän on pakko ottaa vas­taan työ kuin työ ja pal­ka­lla kuin pal­ka­lla. Sama pätee mui­hinkin työt­tömi­in. Mut­ta jos sitä ei suo­da muille, niin ei sitä pidä suo­da kansane­dus­ta­jillekaan jot­ka hoke­vat työvoima­pu­laa ja että töitä kyl­lä löytyy.

         Antaa Siper­ian sit­ten opet­taa kansane­dus­ta­ji­akin, siitä vaan osoit­ta­maan esimerkkiä kuin­ka niitä töitä löy­tyy. Mar­jan­poimin­nas­ta voi aloit­taa, siitä vaan hake­muk­sia sisään ja ker­tomaan koko kansalle miten kävi.

         Moni asia on loogista kun uno­htaa kokon­aisu­u­den, mut­ta ei enää sen jäl­keen kun miet­tii myös sitä kokon­aisu­ut­ta. Jos kuvit­telee että ihmiset vain osaop­ti­moi­vat elämään­sä niin ere­htyy var­masti. Todel­lisu­udessa ihmiset pyrkivät kyl­lä tule­maan omil­laan toimeen, kos­ka osit­tainenkin tukien varas­sa elämi­nen on byrokra­t­ian ja epä­var­muu­den takia paljon haas­tavam­paa kuin elämi­nen sään­nöl­liseen toimeen­tu­loon riit­täväl­lä palkalla.

         Jos ei usko, niin kehotan kokeile­maan itse kuin­ka mukavaa on elel­lä työt­tömänä ja vaik­ka sovitel­lul­la päivära­hal­la töitä väl­tellen. Kuka halu­aa kokeil­la jos vai­h­toe­htona on omaa osaamista vas­taa­va kokoaikatyö jos­ta saa aina huo­mat­tavasti parem­paa palkkaa kuin keskimääräi­nen työt­tömyysko­r­vaus (n. 1600€?) on.

10. Ennen 90-luvun lamaa sovitel­lun enim­mäiskesto oli (viimek­si) enin­tään 150 täyt­tä etu­us­päivää vas­taa­va määrä päivära­han (yleistä) enim­mäi­saikaa kohden, mut­ta kuitenkin vähin­tään 18 kalen­terikuukaut­ta enim­mäi­saikana. Esi­tys täk­si ver­siok­si enim­mäiskestos­ta annet­ti­in 30.9.1988, joten pitäisin tätä ver­sio­ta “lamaa edeltävänä”. 🙂

    Julk­i­sis­sa lähteis­sä, esimerkik­si hal­li­tuk­sen esi­tyk­sessä 123/2007, arvioiti­in, että enim­mäi­sai­ka olisi tuol­loin kos­ket­tanut ehkä paria tuhat­ta henkilöä – jos lais­sa ollut­ta enim­mäi­saikaa olisi siis sovel­let­tu. Näistäkään henkilöitä moni ei luul­tavasti pysty­isi tai halu­aisi reagoi­da sovitel­lun lop­pumiseen mitenkään. 

    Ainakin vuodes­ta 1985 läh­tien voimas­sa olleet sovitel­lun enim­mäisa­jat aina ovat nol­lau­tuneet, kun henkilö ansait­see uuden työt­tömyyspäivära­han enim­mäisa­jan (täyt­tää työssäoloe­hdon); ks. lait 602/1984, 226/1987, 69/1989, 1537/1993, 587/1994, 1582/1995, 666/1996, 1401/1997, 1175/1998, 1324/1999, 1290/2002, 970/2003, 1240/2004, 1008/2005 ja 1101/2007. Niil­läkin, jot­ka työsken­televät osa-aikaises­ti tai pätkissä usein, uusi päivära­han yleinen enim­mäi­sai­ka siis katkai­sisi näil­lä sään­nöil­lä sovitel­tu­un päivära­haan sovel­let­ta­van enimmäiskeston.

    Lakien määrä muuten ehkä ker­too jotain siitä, että lain­säätäjä ei ole poli­it­ti­sista suh­dan­teista riip­pumat­ta ollut tästä sovitel­lun rajauk­ses­ta kovinkaan innois­saan: isoin osa näistä säädök­sistä jatkaa sel­l­aisia poikkeuk­sia, jois­sa enim­mäisa­jan käyt­töönot­toa vuosi toisen­sa jäl­keen lykätään. Ainakaan tältä poh­jal­ta en siis ensim­mäisenä ennus­taisi uusillekaan esi­tyk­sille enim­mäisa­jak­si suur­ta poli­it­tista menestystä. 🙂

    Vuo­den 2007 enim­mäiskesto oli pidem­pi, mut­ta mikro­ta­son etu­u­saineis­ton perus­teel­la suu­ru­us­lu­okkata­so olisi sama, jos soveltaisi vuo­den 1989 enim­mäiskestosään­töjä 2010-luvun lop­ul­la. Tämän tarkem­min en aineis­ton tun­nus­luku­ja tähän voine refer­oi­da käyt­tölu­pani puit­teis­sa, mut­ta rohkenisin pitää laskel­maa aika robusti­na, vaik­ka en siihen mon­taa min­u­ut­tia käyttänyt.

    Yksi vai­h­toe­hto olisi pyrk­iä jotenkin rajoit­ta­maan yhtä­jak­soista sovitel­lun saamista riip­pumat­ta siitä, täyt­tyykö uusi työssäoloe­hto välis­sä. (Työssäoloe­hdon­han voi peri­aat­teessa täyt­tää jatku­vasti uudelleen osit­taisel­la työsken­te­lyl­lä, jol­loin henkilö voi peri­aat­teessa olla ikuis­es­ti sovitel­lul­la päivära­hal­la, pois lukien n. ker­ran vuodessa asetet­ta­va omavas­tu­uai­ka.) Pikaisel­la vilka­isul­la: jos “yhtä­jak­soisu­us” katkaistaisi­in vaik­ka 30 päivän jäl­keen, ei tämäkään kauheasti näytä kokon­aisku­vaa muuttavan.

    Rajuin muu­tos olisi kai sel­l­ainen, jos­sa henkilöl­lä on elinikänään tai ver­rat­en pitkäl­lä aikavälil­lä (vaikka­pa 10 vuot­ta) jokin rajalli­nen määrä sovitel­lun päivära­han päiviä käytössään. Täl­lä päästäisi­in jo kiin­ni isom­paan joukkoon ihmisiä. 

    Yksi sovitel­lun enim­mäi­sai­ka / elinikä kuu­lostaa äkkiseltään poten­ti­aalis­es­ti aika ongel­malliselta. Jos ei työssäoloe­htoon tehtäisi mui­ta muu­tok­sia, pitkään osa-aikaises­ti työsken­televä henkilö saisi kyl­lä edelleen oikeu­den uuteen (kokoaikaisen) päivära­han enim­mäiskau­teen, mut­ta osa-aikainen tur­va loppuisi. 

    Tämä tuskin ainakaan paran­taisi kan­nus­timia pysyä ainakin siinä osa-aikatyössä, jos on pienikin ris­ki (tai mah­dol­lisu­us) jäädä kokon­aan työt­tömäk­si ilman sank­tioi­ta. Eri­tyisen iso tämä vaiku­tus lie­nee tilanteis­sa, jois­sa henkilö tien­aa ansiosi­don­naisen enim­mäisa­jan työ­markki­nat­uel­la tai perus­päivära­hal­la ollessaan. Se voisi hel­posti mitätöidä ne mah­dol­liset myön­teiset vaiku­tuk­set, jot­ka saataisi­in siitä, että myös henkilön kan­nustin siir­tyä osa-aikatyöstä kokopäivä­työhön kas­vaa. (Lisäk­si muu­tos väistämät­tä lask­isi kaiken työsken­te­lyn arvoa jonkin ver­ran las­kee nykyjär­jestelmään ver­rat­tuna, kos­ka työssäkäyn­nin tuot­ta­man vaku­u­tus­tur­van odotusar­vo las­kee. Tämän mah­dol­lisen vaiku­tuk­sen uskalta­nee kuitenkin arva­ta hyvin pieneksi.) 

    Kaiken kaikki­aan luulisin, että sovitel­lun enim­mäi­sai­ka tuot­taisi parhaim­mil­laankin vain pieniä työl­lisyyshyö­tyjä. Mui­ta perustei­ta sille toki voi olla.

    Vastaa

11. Olen itsekin hellinyt negati­ivista tuloveroa hyvänä ratkaisuna, joka yksinker­tais­taisi sosi­aal­i­tur­vaa. Nyt kuitenkin VM:n viime vuon­na julkaise­mas­sa Negati­ivi­nen tulovero ja työ­tu­lo­tu­ki ‑rapor­tis­sa suh­taudu­taan tähän tukeen tor­ju­vasti. Raportin mukaan neg.tulovero ei kan­nus­taisi juurikaan työt­tömiä työl­listymään, vaan enem­mänkin opiske­li­joi­ta ja eläkeläisiä, jot­ka muutenkin ovat akti­ivisia. Mikä on kan­tasi raporttiin?

    Vastaa

12. Kun poli­itikko­ja tun­tuu kovasti vaivaa­van sovitel­tu päivära­ha, ja kuitenkin suuri osa sitä saav­ista halu­aisi kokoaikatyöstä jol­la tulee toimeen, niin mik­si ei keski­tytä ensik­si siihen että jokainen kokoaikatyötä halu­a­va saa sitä kokoaikatyötä. Nyt keski­tytään purka­maan sumaa väärästä päästä, ensik­si­hän pitäisi työl­listää kaik­ki ne jot­ka hake­vat sitä kokoaikatyötä! Kyl­lä tukkisumakin pure­taan ensik­si sieltä mis­tä se on hel­poin­ta. No ei halu­ta tosis­saan purkaa vaan syyl­lis­tetään työt­tömiä kos­ka tiede­tään ettei työ­paikko­ja ei ole tosi­asi­as­sa riit­tävästi kaikille niitä var­masti halu­avillekaan. Tuo­ta tosi­asi­aa halu­taan sit­ten peit­el­lä kaikin tavoin, mm. luo­ma­l­la kuvaa että kaikille kyl­lä löy­tyy työ­paik­ka jos vaan halu­aa ottaa työtä vas­taan. Tot­ta­han se ei ole, mut­ta uppoaa ymmärtämät­tömi­in ja palvelee niitä jot­ka halu­a­vat heiken­tää edelleen työt­tömien ja työn­tek­i­jöi­den asemaa.

    Jos jotain asum­is­tu­ille ja työt­tömyys­tur­valle kan­nat­taisi tehdä, niin varmis­taa että ne menevät var­masti tarpeeseen ja jos eivät niin leika­ta sieltä yläpäästä, ei mis­sään tapauk­ses­sa sieltä mis­sä leikkauk­set johta­vat toimeen­tu­loluukulle tai aja­vat pieni­palkkaisten pois sieltä mis­sä niitä pieni­palkkaisia töitä on tar­jol­la kos­ka se ei palvele työ­nan­ta­jienkaan etua eikä varsinkaan tavoitet­ta nos­taa työllisyysastetta.

    Ei kan­na­ta men­nä ojas­ta allikkoon. Hal­li­tu­so­hjel­ma toteutues­saan on valitet­tavasti viemässä juuri siihen allikkoon.

    Vastaa

13. Jos halu­taan pala­ta Suomisen Ollin yhteiskun­taan, jos­sa ylem­män keskilu­okan per­heil­lä oli varaa las­ten­hoita­jaan, niin on hyväksyt­tävä suuret tuloerot. 

    Valitet­tavasti Bau­molin tau­ti johtaa siihen, että henkilöko­htais­ten palvelu­jen hin­ta kohoaa jatku­vasti muun talouden tuot­tavu­u­den mukana. 

    Tähän voidaan vaikut­taa eri­laisil­la tulon­si­ir­roil­la, mut­ta tulon­si­ir­to­han on jollekin tulon­mene­tys. Markki­nat vääristyvät.

    Vastaa

    1. Nim­imerk­ki Kaukp:lle muis­tu­tus että syy mik­si Suomisen Ollin kaltaisel­la keskilu­okan per­heil­lä oli las­ten­hoita­ja joh­tui siitä ettei yhteiskun­ta jär­jestänyt päivähoitoa. Suuret tulo­erot eivät liity päivähoitoon mitenkään kos­ka päivähoito oikeus on ollut sub­jek­ti­ivi­nen tai sit­ten ei-subjektiivinen.

       Vastaa

14. Asum­istues­ta…

    Onko nyt todel­la niin, että 50 000 euron pankki­tilil­lä tai osake­salkul­la ei jatkos­sa saisi asumistukea?

    Jos näin on, niin se mullis­taa säästämisen ja sijoit­tamisen kan­nus­timet sekä loisi erit­täin epäreilun tilanteen.

    Toinen ostaa työu­ran alku­vai­heessa mökin ja veneen velak­si ja mak­se­lee niitä ja varsinkin naut­tii niistä. Toinen päät­tää olla naut­ti­mat­ta elämästään nyt ja sijoit­taa. Sit­ten he jäävät työt­tömik­si eivätkä ansiosi­don­naisen pää­tyt­tyä saa töitä. Molem­mat asu­vat vuokral­la. Jatkossa(kin) tämä mökil­lään paljua läm­mit­tävä voisi saa­da asum­is­tukea vaikka­pa 450e/kk, kun taas tämä, joka ei aiem­min ole naut­tin­ut elämästään mate­ri­al­is­tis­es­ti, saa kiitok­sek­si yhteiskunnal­ta 450e/kk vähem­män kuin tämä, joka on tähänkin asti käyt­tänyt rahaa enemmän.

    Meneekö tämä nyt ihan reilusti?

    Toiv­ot­tavasti olen ymmärtänyt väärin eikä 51 000e pankki­tilil­lä tai kasvu­ra­has­tossa vaikut­taisi vaan pelkästään oikeat tulot. Mut­ta pahaa pelkään, että Orpon pop­ulisti­nen vaali­nalus­puhe “Lot­tovoit­ta­jakin voi saa­da asum­is­tukea” osuu nyt pieni­in säästäji­in. 10 000e ja 50 000e ovat härskit rajat, kun puhe oli aiem­min lottovoittajista.

    Vastaa

15. Soin­in­vaara kir­joit­ti blogissaan:

    “Nämä toimet kohdis­tu­vat todel­la rajusti pieni­palkkaista osa-aikatyötä tekevään, Helsingis­sä asu­vaan yksin­huolta­jaan, jon­ka tulot laske­vat noin 600 eurol­la kuus­sa. Se pudot­taa hänet vuoren­var­masti toimeen­tu­lotuelle. Toimeen­tu­lotuel­la ole­van taas ei kan­na­ta tehdä työtä kuin 150 euron edestä kuukaudessa. Tämä kokon­aisu­us tun­tuu niin kohtu­ut­toma­l­ta, etten usko hal­li­tuk­sen täl­laista kokon­aisu­ut­ta lop­ul­takaan esittävän.”

    Ei taitaisi vuoren­var­masti tipah­taa hal­li­tu­so­hjel­man mukaisil­la toimil­la silti toimeen­tu­lotuelle. Jos olen oikein ymmärtänyt, hal­li­tu­so­hjel­mas­sa palapeli­in kuu­luu myös toimeen­tu­lotuen muut­ta­mi­nen niin, että toimeen­tu­lotuen voisi työkykyi­nen menet­tää tai sen määrä voisi ainakin kutis­tua, jos ehdoin tah­doin jät­tää kan­nustin­loukku­jen takia saatavil­la ole­via lisätöitä tekemät­tä. Lisäk­si hal­li­tu­so­hjel­mas­sa taisi olla mukana myös pyrkimys saa­da toimeen­tu­lotuen osalta asum­is­menoi­hin omavas­tu­u­o­su­us. Näi­den yhteis­vaiku­tuk­se­na tähdätään siihen, että jatkos­sa toimeen­tu­lo­tukea saa­van ei kan­na­ta laskea sen varaan, että yli 150 euron ansio­tu­lon tien­aami­nen ei kan­na­ta. Pien­i­t­u­loiselle yksin­huolta­jalle tulisi täl­löin painet­ta lisätä työaikaansa täysi­aikaises­ti tai hakea parem­min palkat­tui­hin hommiin.

    Taloudel­lis­es­ti itse olen eniten huolis­sani vaiku­tuk­sista kah­den van­hem­man per­heisi­in. Jos molem­mat van­hem­mat jäävät jatkos­sa työt­tömik­si, ja työt­tömyys­tur­van lap­siko­ro­tuk­set tip­pu­vat, pudo­tus tulois­sa voi olla mon­es­sa per­heessä varsin raju — ilman mah­dol­lisu­ut­ta saa­da asum­is­tukea lainkaan. Asum­istuen ehdothan on nyky­isin sel­l­aiset, että yleistä asum­is­tukea voivat saa­da eri­tyis­es­ti yksi­na­su­vat, ja lap­siper­heistä yksinhuoltajat.

    Soin­in­vaara kir­joit­ti myös:

    “Osana pieni­palkkaisten tukea säi­lyt­täisin asum­istuen, jot­ta tuki ei olisi liian run­saskäti­nen velat­tomas­sa omis­tusasun­nos­sa tai van­hempi­en­sa nurkissa asuvalle.”

    Itse olen sitä mieltä, että van­hempi­en nurkissa asumiseen yhteiskun­ta voisi kan­nus­taa vähän nyky­istä enem­mänkin. On taval­laan jär­jetön­tä, että jos vanhemmalla/vanhemmilla on 200 neliön asun­to nuoren opiskelu­paikkakun­nal­la, joka nuoren muutet­tua jää puoli­ty­hjäk­si, niin yhteiskun­ta mielum­min mak­saa yli 5000 euroa vuodessa asum­is­tukea ja mui­ta tukia päälle, kuin mak­saa sent­tiäkään tukea asum­is­menoi­hin, joi­ta aiheutuu siitä, että nuori asuu van­hempansa luona. Ainakin takavu­osi­na on ollut tilantei­ta, jois­sa opiske­li­jat ovat vuokran­neet edullisimpia ARA-opiske­li­ja-asun­to­ja mitä löy­tyi, ja jät­täneet ne tyhjilleen, kos­ka asu­vat oikeasti muual­la. Syynä se, että kotona asu­va ei saanut lainkaan asum­is­tukea ja opin­totuenkin sai huonom­pana, jol­loin käteen jäi enem­män rahaa, jos siir­si kir­jat muualle, mak­soi tyhjästä asun­nos­ta vuokrat, ves­i­mak­sut ja sähkö­mak­sut ja nos­ti Kelal­ta tuen siihen asun­toon, jos­sa oli kir­joil­la, jol­loin sai korkeam­man opin­totuen ja asum­istuen. Tuk­i­jär­jestelmis­sä on mon­en­laisia erikoisia kan­nustin­loukku­ja. Jos halu­taan min­i­moi­da val­tion meno­ja, tuk­i­jär­jestelmästä tulee aika eri­lainen kuin sil­loin, jos sil­lä tavoitel­laan vaik­ka sen ehkäisyä, ettei jokin toinen osa tuk­i­jär­jestelmästä ole liian runsas.

    Vastaa

16. OS: “Miten voit luva­ta tulospalkkioi­ta rekry­toin­ti­vai­heessa? Eikö tulospalkkio määräy­dy sit­ten aikanaan tulok­sen perusteella?”

    Työ­nan­ta­ja voi rekry­toin­ti­vai­heessa ker­toa, että yri­tyk­sessä on käytössä seu­raa­van­lainen tulospalkkio, ja että sen määrä on nykysään­nöin vai­hdel­lut välil­lä xyz. Rekry­toi­ja ei tietenkään voi luva­ta, mitä se on jatkos­sa. … Koke­muk­seni mukaan huolel­lis­es­ti taken­net­tu tulospalkkio on todel­la hyödylli­nen sekä yri­tyk­selle että sen palkol­lisille, jos se on raken­net­tu tii­mi- ja/tai yksilö­ta­solle. Isos­sa yri­tyk­sessä yri­tyk­sen tulok­seen perus­tu­va yleinen palkkio tuskin ketään kannustaa.

    Vastaa

    1. Juuri noin. Sil­loin kun olin työelämässä rekry­toimas­sa, niin nämä palkkausasi­at käyti­in läpi bonuksi­neen jne. Ihan oli HRn ohjeistuksessa.

       Vastaa