Tiedän, ettei ole poliittisesti viisasta kirjoitta mitään ulkomaalaispolitiikasta, mutta asenteeni tällaisia kysymyksiä kohtaan on, että mistä ei pidä puhua, siitä ei voi vaieta. Tämä puheenvuorona on yksityisajattelua, eivätkä esimerkiksi vihreät ole siitä vastuussa.
Ulkomaalaispolitiikka on valtavien muutospaineiden alaisena, koska työikäisten ikäluokkien pienentyessä Eurooppa ja moni muu maa tarvitsee väistämättä työvoimaa maan rajojen ulkopuolta. Toisaalta Afrikan väestöräjähdys pakottaa korjaamaan humanitäärisen maahanmuuton sääntöjä.
Tilastokeskus ei ole laskenut nettouusiutumislukua viime vuodelta, mutta koska viimeisen 12 kuukauden syntyneiden määrä oli enää 44 270 nettouusiutumisluvun on oltava jotain vähän alle 0.65. Se tarkoittaa, että syntyvyyden ollessa ikäluokittain sama, sata naista synnyttäisi keskimäärin 65 tyttöä. (Poikia ei tässä lasketa, ja siksi kai nettouusiutumislukua ei epäkorrektina lukuna julkisteta.) Jos tilanne jatkuu tällaisena, jokainen ikäluokka olisi kooltaan 65 % vanhempiensa ikäluokasta ja 42 % isovanhempiensa ikäluokasta.
Työikäisten määrä on kääntymässä jyrkkään laskuun. Koska vanhustenhoito ja sote ylipäänsä tarvitsee paljon lisää väkeä, työvoiman määrä soten ulkopuolella laskee vielä jyrkemmin. Näiden jälkimmäisten pitäisi kuitenkin verorahoilla rahoittaa esimerkiksi se paisuva sote. Edessämme on joko talouden jyrkkä supistuminen ja veroasteen jyrkkä nousu tai voimaperäinen työvoiman maahan tuonti.
Eikö voitaisi ensin työllistää Suomen 300 000 tai 500 000 työtöntä? Kun ei päästetä ulkomaalaisia maahan, työnantajien ei auta kuin palkata suomalaisia työttömiä.
Onnea ja menestystä vain! Työvoimapula on nyt niin paha, ettei se voi tällaisena jatkua, ja silti työttömät eivät työllisty. En ryhdy erittelemään, johtuuko suuri työttömyys työhalujen puutteesta tai työnantajien nirsoudesta, vai pitäisikö suuri määrä työttömiä siirtää sairauseläkkeelle. Totean vain, etteivät työttömät näytä työllistyvän. Kun työvoimapula tästä vielä pahenee, työnantajat alkavat kilpailla työvoimasta nousevin tarjouksin keskenään. Suomen kustannustaso nousee, maan kilpailukyky menee, talous sakkaa, ja työvoimapula poistuu, mutta työttömyys ei sula.
Olisi erittäin tyhmää ilmoittaa ulkomaista työvoimaa tarvitseville yrityksille, että täällä ette voi laajentua, siirtäkää siis koko yritys ulkomaille. Näin ne nimittäin joutuvat tekemään.
Minulla on ajatuksia siitäkin, miten työttömyyttä voitaisiin pienentää, mutta se on toisen kirjoituksen aihe. Sen verran voin salaisuutta raottaa, että se edellyttäisi alimpien palkkojen alentamista, pienipalkkaisten tukemista täydentävillä tulonsiirroilla, ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentämistä, eli kaikkea sellaista, jota yksikään puolue ei kannata. Niinpä oletan, että työttömät eivät tule työvoimapulaa paikkaamaan vaan työttömyys jatkuu ennallaan.
Otetaan edes ne jotka saadaan
Minä avaisin ovet työperäiselle maahanmuutolle levälleen. Se kannattaa avata kokonaan, koska meidän on vaikea houkutella tähän maahan työvoimaa: kummallinen kieli, ksenofobinen ilmapiiri ja marraskuu. Emme tule ikinä saamaan niin paljon maahanmuuttajia kuin tarvitsemme, joten ottakaamme kaikki jotka saamme.
Olisi kiva saada Suomeen ulkomaisia huippuosaajia, mutta eivät taida tulla. Heidän kannaltaan etenemismahdollisuudet ovat täällä huonot ja suurten tulojen verotus korkeaa. Sen vastapainona koulutus on ilmaista, mutta se ei heitä hyödytä, koska heillä on jo itse maksettu kallis koulutus.
Niinpä keskityn matalapalkkaisen työn maahantuontiin.
Maahanmuuttajien ansiosta kantaväestö korkeapalkkaisemmissa töissä
Muuta Euroopan maat ja muut Pohjoismaat ovat tuoneet ulkomaista työvoimaa matalapalkkatöihin pitkään. Sen ansioista niiden kantaväestö on voinut hankkiutua hyvin palkattuihin töihin. Se on nostanut kantaväestön tulotasoa noissa maissa merkittävästi.
Tämä voi kuulostaa riistolta, mutta se on oikeasti win-win ‑tilanne, sillä noiden hanttihommiin tulleiden ulkomaalaisten asema omissa maissaan olisi selvästi huonompi. Eivät kai ne muuten tulisi. Minun on vaikea ymmärtää ajatusta, että maailman eriarvoisuudesta pääsee eroon sillä, että siivoaa sen pois silmistä.
Perussuomalaisten ajatus, että Suomeen saisi tulla vain hyvätuloisia ulkomaalaisia ja kantaväestön tulisi vastaavasti keskittyä tekemään huonosti palkattuja ja likaisia töitä, on kansallisesti perin epäitsekäs. Siis ulkomaalaistaustainen yläluokka ja kantasuomalaisen alaluokka. Onkohan tätä ajateltu loppuun saakka, vaikkapa 50 vuoden tähtäimellä?
Töihin, ei sosiaaliturvalle
Työperäiseen maahanmuuttoon on syytä suhtautua itsekkäästi. Sen tarkoituksena on hyödyttää Suomea ja suomalaisia. Humanitäärinen maahanmuutto on tiettyyn rajaan asti velvollisuutemme, mutta työperäiseen maahanmuuttoon ei ole mitään velvollisuutta.
EU:n sisältä tänne saa tulla vapaasti kolmeksi kuukaudeksi hakemaan töitä, mutta sinä aikana mahdollinen työttömyysturva ja muu sosiaaliturva on aiemman kotimaan vastuulla. Näin pitäisi olla myös EU:n ulkopuolelta tulevien osalta: työtä saa tulla hakemaan, mutta oikeutta työttömyysturvaan ei ole. Tätä on lehtitietojen mukaan esittänyt myös Maria Ohisalo.
Jossain vaiheessa tietysti siirtyy asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin, mutta ei kovin nopeasti. Silloin ei maahanmuuttoviranomaisten tarvitsisi laskea, pärjääkö myös puoliso työntekijän palkalla.
Väärinkäytön riski
Kun maahanmuuttajien on erittäin kannattavaa päästä töihin Suomeen — ovathan palkat täällä yli kymmenkertaisia heidän kotimaidensa palkkatasoon nähden, moni pyrkii hyötymään heistä. Mahdollisuus hyötymiseen liittyy juuri siihen, ettei maahantulo ole vapaa. Joku ”omistaa” työluvan ja vaatii tuottoa rahasta itselleen. Tämä ei ole peruste rajoittaa työlupien saantia, vaikka demarit ja vasemmistoliitto näin esittävätkin, vaan poistaa rajoitukset.
Vihon viimeistä on, että työlupa on sidottu yhteen työnantajaan. Silloin on pakko hyväksyä, vaikka millainen alipalkkaus ja orjatyö hyvänsä, koska jos valittaa, joutuu pois maasta. Tämä riippuvuus on katkaistava sillä, että työluvalla olevalla on oikeus vaihtaa työnantajaa.
Köyhät ovat usein pahimpia toisiaan kohtaan. Wolt-kuskien ansiotaso ai ole päätähuimaava, mutta Wolt-lisenssejäkin vuokrataan ilman työlupaa oleville 30 %:n osuudella ansioista.
Työvoimaa ulkomailta rekrytoivilta edellytetään korkeaa moraalia. Sitä moraalia pitäisi suomalaisten viranomaisten myös valvoa. Tältä osin lainsäädännössä on paljon kuntoon saamista.
Suomessa ei pitäisi olla kaksia työmarkkinoita. Siksi työluvalla tulleiden maahanmuuttajien on oltava juridisesti samassa asemassa kuin muiden.
Heikentää työttömien asemaa työmarkkinoillamme
Tähän tietysti liittyy huonosti koulutettujen suomalaisten ongelma. Tämä on se syy, miksi SAK:ta edustavat vasemmistopuolueet vastustavat tarveharkinnan purkamista. Väittävät vastustavansa sitä, jotta muuttajat eivät joutuisi Suomessa hyväksikäytön. Ymmärtävät varmasti itsekin, että tarveharkinnan olemassaolo altistaa hyväksikäytölle.
Olisi toivottavaa, että SAK innostuisi karsimaan hyväksikäytön muotoja. Tässä he tiettävästi ovatkin olleet aloitteellisia.
Maahanmuuttajat kilpailevat suomalaisten työttömien kanssa samoista työpaikoista. Suomalainen on etulyöntiasemassa jo kielitaitonsa ansiosta, jos on muuten saman veroinen. Moni työnantaja kuitenkin suosii maahanmuuttajia huolimatta näiden kielitaidottomuudesta: ovat tunnollisempia, ahkerampia, raittiimpia ja luotettavampia. Näin minulle ovat kertoneet erityisesti maataloudessa kausityövoimaa tarvitsevat.
Työttömyys painottuu Suomessa vähän koulutettuihin. He ovat omalla tavallaan valikoitunut joukko. Maahanmuuttajatkin ovat valikoitunut joukko, mutta toisin päin. Fiksuimmat ja aloitekykyisimmät pystyvät muuttamaan.
Suomalaisilla työttömillä on ollut viime aikoina työvoimapulan tuottama tilaisuutensa, mutta kovin moni ei ole työllistynyt.
Onko väärin houkutella osaajia köyhistä maista?
Aikanaan peruspalveluministerinä pysäytin lääkäreiden rekrytoinnin Venäjän Karjalasta, koska arvelin heitä tarvittavan siellä enemmän. En tiedä, oliko päätökseni oikea. Ainakin seuraajani kumosi sen.
Tätä pitää kysyä lähettäviltä mailta ja on kysyttykin. Ne lähettävät osaajansa mielellään teollisuusmaihin toivoen, että nämä palaavat joskus vielä osaavampina ja kontakteja luoneina. Vaikka eivät palaisi, he lähettävät rahaa kotimaahansa. Tämä maahan muuttajien rahavirta kotimaihinsa ylittää selvästi kaiken kansainvälisen kehitysavun. Filippiinit kouluttaa tietoisesti hoitajia muuttamaan muualle.
= = = =
Enää on jäljellä pahin: seuraavassa osassa humanitäärinen maahanmuutto
Soininvaara esittää asiansa, niin että sitä alkaa miettimään. Toisin, kuin vihreiden tyyli yleensä, mikä nostattaa vain niskakarvat pystyyn.
Kirjoituksesta kuuluu järjen ääni. Voisin hyvin laittaa nimeni myös tämän alle.
Hei, pieniä korjauksia: Työlupaa ei ole nytkään sidottu yhteen yritykseen vaan työnantajaa saa kyllä halutessaan vaihtaa vaikka heti maahan saapuessaan. Tämä ei varsinaisesti ratkaise työlupien myymisen ongelmaa, koska oleellista on se ensimmäinen työlupa, jota täkäläiset maahanmuuttajat myyvät maanmiehilleen. Ja tässä mielessä Jarkko Eloranta on oikeassa että se (alipalkkaus ja työlupien myynti) on kannattavaa bisnestä koska olemattomiem työsuhteiden tekaisemista ei juuri tutkita, ei välttämättä ole rikos, ja jos hakija maksaa välitysmaksun jo kotimaassaan, ei siitä juurikaan jää kiinni. Väitän, että 99% mahdollisista sanktioista kohdistuu työlupien hakijoihin, ei työnantajiin . Toinen juttu on, että tosiasiassa tarveharkinta on enimmäkseen symbolipolitiikkaa, tällä hetkellä erittäin pieni osa työlupaa hakevista saa tällä perusteella kielteisen päätöksen, koska jos työnantaja voi osoittaa, että tosiasiassa muita hakijoita ei ole ja työvoimasta on pulaa, TE-toimisto kyllä puoltaa luvan myöntämistä.
Hmm.. Onkohan näin? AVIn sivuilla on listattu suoraan lääneittäin mille aloille ei anneta työlupia. Esim. Uudellamaalle ei hyväksytä siivoajia mutta taas Hämeeseen hyväksytään.
Kaikki lisävaiva joka työnantajalle sysätään vähentää todennäköisyyttä sen työpaikan syntymiseen.
Ylipäätään se, että joutuu TE-toimiston kanssa olemaan tekemisissä on ihan suora turn-off kun voisi vaan allekirjoittaa sopparin työntekijän kanssa ja sillä selvä.
Matalapalkkatyö voi olla maahan tulleelle parannus aiempiin oloihin, mutta toinen sukupolvi vertaa olojaan muihin samanikäisiin suomalaisiin, ei lähtömaahan. Tässä on syrjäytymisen ja katkeroitumisen vaaranpaikka, jos ei panosteta huomattavasti nykyistä enemmän luokkaerojen tasaamiseen koulutuksessa.
Toinen sukupolvi voi edetä parempiin palkkoihin kuten toisen sukupolven ruotsinsuomalaiset tai toisen sukupolven britanniaintialaiset mutta skenaario voi olla käänteinen kuten saksanturkkilaisten tai Hollanninmarokkolaisten kohdalla on tapahtunut. Suomen venäläiset on integroituneet Suomeen siinä 3 sukupolvessa . Tällä hetkellä Suomessa ei ole vielä aikuisikäisiä 3. sukupolven venäläistaustaisia siinä määrin että heidän osuus näkyy työmarkkinoilla.
Luulenpa että Venäjän Karjalasta olisi moni lääkäri halunnut muuttaa Suomeen 1990-luvulla.Ainakin Venäjältä lähti Neuvostoliiton hajottua noin 1 miljoonaa korkeastikoulutettua kansalaista länteen kun rajat oli auki .Saksa, Israel, Yhdysvallat, Kanada ja Sveitsi ottivat nämä ihmiset vastaan ilman mitään rajoituksia. Suomen olisi pitänyt helpottaa maahanmuuttoa 1990-luvulla mutta laman takia tuo jäi kaiketi tekemättä korkean työttömyyden takia. SAK oli tiukka tuolloin niistäkin korkeastikoulutetuista työvoimasta joita oli Venäjällä yllinkyllin. Venäjän Karjalassa asuvien ihmisten keskuudessa oli varmaan paljon suomensukuisia joten joku osasi jotenkin auttavasti suomea.Tuolloin olisi pitänyt kartoittaa esim konsulaattien kielipalveluiden kautta.Kun Putin päätti hyökätä Ukrainaan viime vuonna oli samanlainen exodus taas kuin 1991 ja 1917. Aina moni jatkoi Suomesta muualle. Toki moni on jäänyt Suomeen. Maahanmuuttajien kohdalla kielitaito on iso haaste edelleen.
Suomi sai työvoimaa Virosta kun se itsenäistyi.
Suomeen tuli 1990-luvulla työvoimaa myös entisen Neuvostoliiton alueelta saman verran kuin Venäjän vallankumouksen aikana 1917. Historia sinänsä toisti itseään viime vuonna. Suomeen kohdistuva maahanmuutto vuodesta 1812 on ollut pääasiassa idästä. Muutamia poikkeuksia on tullut lännen (Ruotsin ja Saksan) kautta. Virokin lasketaan idäksi.
Viittasitko Maria Ohisalon esityksellä siihen, että hän kannatti EVA:n tästä aiheesta tekemää ehdotusta? Miten suhtaudut asian perustuslaillisuuteen?
Oikeiston esityksiin sosiaaliturvan alentamisesta tietyille ihmisryhmille on suhtauduttu lähtökohtaisesti perustuslain vastaisina. Olisiko mielestäsi perustuslakia syytä muuttaa tältä osin?
Mihin jäi vastaus siihen kysymykseen, että kun matalapalkka töillä ei Suomessa tule suomalainen toimeen, niin miten se ulkomaalainenkaan tulisi? Kyseessä on vääränlaisen yritystoiminnan tekohengittäminen. Jos jokin asia ei kannata pitäisi saada työn tuottavuutta nostettua innovoimalla uusia tapoja tehdä sitä työtä. Aikanaan tätä kutsuttiin teollistumiseksi. Nimen omaan taas ne maat joissa työvoima oli halpaa putosi kelkasta täysin, esimerkiksi Kiina. Halpa työvoima mitä saa loputtomasti ei aja innovoimaan ja keksimään tehokkaampia tapoja tehdä samaa asiaa, se tappaa työn tuottavuuden kehittymisen. Osmo siis peräät mallia missä Suomi jumahtaa menneisyyteen, eikä sen sijaan tähtää tulevaisuuteen.
Toinen ongelma on näiden maahanmuuttajien mukanaan tuomat lieveilmiöt, mihin et viitannut sanallakaan. Käsikranaatit räjähtelee ja rikollisuusjärjestöt kasvavat, koska se on se helpompi ja nopeampi tapa tehdä rahaa kuin painaa ns. paskaduunia pienellä palkalla. Tätäkään ongelmaa et ole millään tavalla tässä mallissa ratkaisemassa, päin vastoin. Ne pienipalkkaisten lapset syrjäytyvät ja rikollisuus kasvaa, koska ei heidän vanhemmilla ole varaa länsimaiseen elämäntasoon ja iPhoneihin. Tämä nimen omaan johtaa siihen syrjätymiseen ja rikollisuuden kasvuun.
Halpatyövoiman saatavuus on siis historiallisestikin todettu olevan kansakuntaa heikentävä asia, ei sitä nostava. Jäänkin innolla odottamaan että miten tämä orjakaupan ja Kiinan esimerkkien jälkeen perustellaan silti toimivaksi juurikin Suomessa, vaikka muualla se ei täysin selvästi ole toiminut.
Täytyisi ensin määritellä millaisten alojen ja koulutusasteiden työntekijöistä on pulaa.
Ei kannata ottaa tänne ketään ruokaläheteiksi huonolla palkalla koska ruokalähettinä voi jokainen toimia itse eli hakea ruokansa kaupasta tai mennä kuppilaan syömään. Myös sellaiset kuppilat jotka toimivat orjatyövoimalla kannattaa lopettaa.
Sellaiset työt ovat tyypillisiä noususuhdanteiden töitä ja taantumassa niiden kuuluisi vähentyä tai kadota ja kyseisten henkilöiden muuttaa pois Suomesta jos ei töitä löydy eikä halua kouluttautua. Koskee myös kantasuomalaisia. Ruotsi ehkä voisi toimia puskurina kuten ennen vanhaan.
Sitten tulevat muut palvelualojen työntekijät kaupoissa, logistiikassa, kunnossapidossa ym. Näissä on se hyvä puoli että jos aloituspalkat ovat huonot voi edetä kyllä ylöspäin organisaatiossa tai ryhtyä yrittäjäksi itse ja se suosii sellisia jotka osaavat suomea hyvin. Työvoimapulaa voi helpottaa karsimalla turhia toimintoja pois. Esim joka kaupan ei tarvitsisi olla auki 08–24.
Sitten on Sote-ala. Se vaatii kouluttautumista siihen ja että on asennoitunut siihen. Kaikista ei ole siihen. Ensisijaiseesti kannattaisi siis työllistää maassa jo olevia. Ei kannata aloittaa mitään palkka-aletta tuomalla ulkomaisia tänne koska sitten ei suomalaisetkaan enää halua alalle. Jos Sote-alue-byrokratia vie liikaa rahaa niin sitä on kevennettävä. Sote-alueille pitää antaa myös verotusoikeus. Sitten alueiden asukkaat alkavat arvostaa palveluja kun siitä joutuu myös maksamaan.
Sote-alalle sukua ovat muu julkinen sektori kuten opetus, poliisi ja maanpuolustus. Ne imevät paljon veroja ja vaatii omat koulutetut henkilönsä. Suomessa on varmaan tehty opetuksessa ja poliisissa kaikki mikä mahdollista kustannusten karsimiseksi.
Sitten on teollisuus. Pitäisi määritellä tarkemmin mitkä teollisuusalat kärsivät työntekijäpulasta ja missä on liikaa. Teollisuuden ongelma on että tehtaat sijaitsevat usein ruuhka-Suomen ulkopuolella ja se ehkäisee ihmisiä hakeutumasta niihin. Pienillä teollisuuspaikkakunnilla taas on ns yhden työnantajan ongelma ja asukkaista suurin osa on miehiä ja paikkakunnalla viihtyminen sen mukaista. Teollisuus on kuitenkin tärkeä koska siitä saadaan vientituloja. Tekeekö meidän teollisuutemme vääriä tuotteita jos valmistaminen ei kannata? Esim onko metsäteollisuuden tuotteiden kehitys jäänyt 60-luvulle?
Siten ovat korkeasti koulutetut asiantuntijat. Suomalaisilla firmoilla on jo nyt sivukonttoreita ja tytäryhtiöitä muissa maissa joten ei asiantuntijoiden tarvitse Suomeen tulla ollenkaan jos eivät halua vaan heidät voi palkata niihin. Suomessa on omasta takaa insinöörejä ym työttöminä joiden pitäisi ensisijaisesti saada mahdollisuus päästä uuteen työhön. Sitten kannattaa katsoa paljonko kannattaa kouluttaa lisää.
Tästä olen samaa mieltä:
“…se edellyttäisi alimpien palkkojen alentamista, pienipalkkaisten tukemista täydentävillä tulonsiirroilla, ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentämistä…”
Tästä olen eri mieltä:
“…avaisin ovet työperäiselle maahanmuutolle levälleen. Se kannattaa avata kokonaan…”
En nimittäin usko siihen, että jokainen työtä tekevä maahanmuuttaja on yhteiskuntaamme tai kansantalouttamme hyödyttävä. Jos esimerkiksi henkilö tekee töitä yhden päivän viikossa, hän ei maksa tuloveroja mutta tarvitsee runsaasti sosiaaliturva. Jossain menee raja sille, milloin hyödyttää ja milloin on rasite. Tätä rajaa ei ilmeisesti ole selvitetty.
Mihin perustuu väite, että ulkomailta tuodu matalapalkkatyövoiman ansiosta kantaväestö on voinut hankkiutua paremmin palkattuihin töihin?
Perussuomalaisten ajatus tuskin on, että kantaväestön tulisi keskittyä hanttitöihin. Eiköhän ajatus liene se, että kantaväestöstä osa tekee matalapalkkaisempia töitä ja osa korkeapalkkaisempia, kukin soveltuvuutensa mukaan. Jos maahanmuuttavat ovat korkeasti tuottavia, he hyödyttävät kansantaloutta ja ovat siksi tervetulleita. Varmaankin tässä on (realistisena) oletuksena se, että tällaisia tulijoita olisi niin paljon, että sillä olisi merkittäviä vaikutuksia mm. kieleen ja kulttuuriin.
Kun 300 000 suomalaista muutti Ruotsiin suorittavaan työhön, syntyperäisten ruotsalaisten ei tarvinnut niitä töitä tehdä, vaan voivat siirtyä parempipalkkaisiin töihin.
Ruotsin ei tarvinnut osallistua 2. maailmansotaan ja sen teollisuus oli iskussa heti sodan jälkeen, oli Volvo, Saab, Electrolux, Asea, SKF, ym isoja brändejä ja joka pystyi kilpailemaan muun Euroopan teollisuuden kanssa. Myöhemmin tuli rätti, sisustus- ja viihdeteollisuus.
Mitä kilpailukykyistä teollisuutta Suomella on jolla erottua, ja joka vaatisi paljon ulkomaista työvoimaa ?
Minulla on omaa kokemusta tästä kuviosta, toki pienenpienessä mittakaavassa.
Olin 80-luvulla töissä suomalaisessa hightech-firmassa, joka kasvoi nopeasti. Meillä oli käytössä ladontakoneita ja 5‑akselisia robotteja rutiinitehtäviin, mutta työvoimapula kädentaitoja vaativiin kokoonpanotehtäviin oli huutava. Onnenpotkuksemme osoittautui, että seudulle saapui useina vuosina melkoinen määrä vietnamilaispakolaisia, joista osa sitten kurssitettiin myös meidän tarpeisiimme.
Kurssitus toki antoi heille vain rutiiniosaamisen, joten kokeneet omat työntekijät “joutuivat” kouluttajiksi, työnohjaajiksi tai työsolujen vetäjiksi. Tätä jatkui vuosia, joten uusia työnohjaajia yms. tarvittiin, kun osa edeltäjistä päätyi “pomoiksi”, tai innostui kouluttautaumaan seuraavalle tutkintotasolle.
Eli OS:n väite on sic!
Tapio: Vastauksestasi tulee mieleen, miten ekonomistit monesti vertaavat matalapalkkaisten ja kielitaidottomien työntekijöiden tuloa markkinoille työtä säästävän teknologian kehitykseen: meksikaano tai vietnamilainen on kuin Kenwood tai Husqvarna. Jos joku on muuta mieltä, niin se voi johtua vain hänen ihmisvihastaan.
Kuosmanen kirjoittaa koosteensa “Maahanmuuton vaikutukset paikallisten työllisyyteen ja palkkoihin” (Policy Brief 2/2021) johtopäätösosassa näin:
“Maahanmuuttajien ominaisuudet, kuten ikä, koulutustaso, sukupuoli, sekä maahanmuuton kesto ja syy, määrittelevät auttavatko maahanmuuttajat kattamaan julkispalveluiden kohonneita kustannuksia. Nämä ominaisuudet ovat myös avainasemassa, kun maahanmuutosta kaavaillaan apua eläkejärjestelmän rahoituspaineeseen paikallisväestön ikääntyessä.”
Eli vaikka maahanmuuton työmarkkinavaikutukset saattaisivat olla keskimäärin hienoisesti positiivisia, niin ne voivat enemmän kuin kumoutua julkistaloudelle aiheetuvilla rasitteilla, ellei olla valikoivia.
Noissa laskelmissa unohdetaan helposti se, että maahanmuutto mahdollistaa BKT:n kasvun ja se merkitsee automaattisesti lisätuloja Valtiolle. Olikohan Kuosmanen osannut laskea maahanmuuton vaikutuksen arvonlisäverotuloihin?
Pitää vielä muistuttaa, että kantaväestön palkkojen nousu (kun sivuutetaan työttömäksi jääneet haitarin alapäässä) maahanmuuttajien miehittäessä matalapalkkaiset alat, on matemaattisesti yhteneväistä sen kanssa mitä yleensä nimitetään eriarvoistumiseksi: yksille voidaan maksaa alempaa palkkaa, koska he eivät voi tehdä paremmin palkattuja töitä (tässä tapauksessa lähinnä kielitaidottomuuden takia). Kun ekonomisti sanoo sanan “komplementaarisuus”, hän puhuu juuri näistä eriarvoisuuden iloista.
Ennen vanhaan ihanteena oli tasa-arvoinen ja hyvin koulutettu yhteiskunta. Jos kaikki olisivat yleisneroja, likaiset ja vaaralliset työt olisivat paremmin palkattuja kuin mukavat sisätyöt. Olisiko liikkuminen kohti näitä vanhoja ihanteita – jos vaikka siivojien palkat viimeinkin nousisivat työvoimapulan todisteeksi – suurikin tragedia?
“Klassikko” on David Cardin Floridan kuubalaisia koskeva ns. boatlift-tutkimus, jonka mukaan Kuuban pakolaisten muodostama työntarjontashokki paradoksaalisesti nosti kantaväestön työtuloja. Se on kuitenkin roskaa, kuten myös useimmat muut luonnolliset kokeet joissa vertaillaan alueita tai taloussuhdanteiden vaikutuksia. (Floridassa oli samaan aikaan kokaiinibuumi.)
Asiallisemmasta päästä on tanskalaisia henkilötasolla seuraava Mette Fogedin ja Giovanni Perin tutkimus. Jostakin syystä jättivät kuitenkin Kööpenhaminan pois tarkastelusta.
Nämä työmarkkinavaikutukset ovat tosin täysin toissijainen kysymys: mitä enemmän köyhiä tuodaan hyvinvointivaltioon, sitä enemmän alkuasukkaat kärsivät tulonsiirtojen ja maahanmuutosta johtuvan kestävyysvajeen takia. Ei pidä myöskään unohtaa maan ja sen kansalaisuuden ja oleskeluluvan arvoa. Oma tinkimätön mielipiteeni asiasta on 1 M€ per passi ja 20k per vuosi oleskelua. Ja omaisuus jota ei ole kaupassa erikseen käsitelty ja luetteloitu ei myöskään vaihda omistajaa: Suomi kuuluu vastakin vain suomalaisille.
Ulkomaalaisilla on kyllä maanosto- ja omistusoikeus (tietyin rajoituksin tosin), joten väite siitä, että Suomi ei olisi kaupan ei tarkkaan ottaen pidä paikkaansa.
Nämä tutkimukset olisi hyvä käydä yksityiskohtaisesti läpi koska ne antavat todellakin aitoa tietoa joka on sitten ihan muuta kuin annetaan ymmärtää mutta Olli S:lle vain tiedoksi että tarkistin mitä David Card totesi tuossa tutkimuksessa joka koski tuota Mariel boatlif Kuuban pakolaisten vaikutusta Miamin työmarkkinoille.
Cardinin tutkimus todisti sen että Kuuban pakolaisten muodostama työntarjontashokki vuonna 1980 ei vaikuttanut matalapalkka-alojen palkkojen laskuun vaan palkat pysyivät kontrollissa vaikka työvoiman tarjonta nousikin Miamissa yhtä äkki 7%.
Cardin itse asiassa pitää maahanmuuttoa taloudellisesti hyvänä asiana koska sillä on hyvin minimaalliset vaikutukset esim palkoihin koska ne eivät muuttuneet tuossa 1980 tehdyssä tutkimuksessa. Tuo maintsemasi kokaniinibuumi ei liittynyt mitenkään kyseisten kuubalaisten pakolaisten tuloon tuolloin vaan se oli jo alkanut aiemmin.
Tuohon Olli S:n kommenttiinj jossa Olli S otti esille vertailemalla tässä kohtaa vietnamilaisia pakolaisten työllisyyttä ja kielitaidottomien työntekijöiden tuloa matalapalkkaisille työtehtäviin ei anna oikeaa kuvaa koska moni vietnamilainen ei ollut heikosti koulutettua vaan korkeastikoulutettuja jotka oli Vietnamissa itse asiassa taloudellisesti maan johtavan kiinalaisvähemmistön edustajia jotka pakenivat kommunistihallinnon vainoa ulkomaille menestyivät kansainvälisissä vertailuissa paremmin kuin moni muu pakolainen . Vietnamilaisten työllisyys on ollut Suomessa aina korkeampaa kuin muiden pakolaisten työllisyys. Se on osittain kulttuurillinen tekijä.
Rahul Soman,
samaisesta Kuosmasen koosteesta (Policy Brief 3/2021 [edellä laitoin virheellisesti 2/2021]):
“Tutkimukset ovat päätyneet erilaisiin päätelmiin siitä, millaisia vaikutuksia kuubalaisten saapumisella oli paikallisväestön palkkoihin. Esimerkiksi Card (1990), Peri ja Yasenov (2018), sekä Clemens ja Hunt (2019) tulevat siihen lopputulemaan, ettei kuubalaisten saapuminen juuri vaikuttanut paikallisväestön työmarkkinatulemiin – edes matalasti koulutettuihin, jotka todennäköisemmin kilpailivat työpaikoista kuubalaisten kanssa. Borjas (2017) ja Borjas ja Monras (2017) puolestaan havaitsevat merkittävän negatiivisen vaikutuksen matalasti koulutettujen paikallisten palkkoihin. Tulokset ovat ristiriitaisia, mikä selittyy sekä käytettyjen tutkimusmenetelmien että ennen kaikkea otokseen perustuvien haastattelupohjaisten aineistojen ongelmallisuudella (Clemens ja Hunt, 2019).”
Eli alkuperäinen tutkimus voidaan perustellusti kyseenalaistaa, kuten Olli S. toi esiin.
“Jos tilanne jatkuu tällaisena, jokainen ikäluokka olisi kooltaan 65 % vanhempiensa ikäluokasta”
Lisäksi jo 2100 tai jonkin verran sen jälkeen Suomen väkiluku olisi noin puolittunut nykyiseen verrattuna.
Haittaako se? Siis väkiluvun puolittuminen.
Erästä menneiden vuosien lausuntoa mukaillakseni, maailmassa lisäännytään kyllä, vaikka Suomessa sitä ei tehtäisikään.
Suomi kuuluu suomalaisille on myös historiallisesti melko lyhytnäköinen ajatus. Jos katsotaan vaikka 5–10 sukupolvea eteenpäin, muuttuu aika merkityksettömäksi minkä värisiä ihmisiä täällä asuu ja mitä kieltä he puhuvat.
Sillä voi olla paljonkin merkitystä, mitä kieliä maassa puhutaan ja missä määrissä. Jos muutaman sukupolven kuluttua kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvien lasten osuus on vaikkapa 40 %, kuinka hyvin luulet suomalaisen peruskoulun toimivan?
Vuosi 2223, historian tunti:
Opettaja: Demografisiin mullistuksiin aina sisältyy suunnatonta väkivaltaa, tauteja ja teknologisen kehityksen hyppäys. Näimme tämän niin indoeurooppalaisten tekemissä kansanmurhissa, pronssikauden romahduksessa, kansainvaellusajassa, bantuekspansiossa kuin Amerikan mantereen valloituksessa. Sääntöön on tietenkin aina olemassa poikkeus…kyllä, tänään käsittelemme 2000-luvun Eurooppaa. Aloitetaan esimerkillä, nimimerkki jv:n internet-kommentilla vuodelta 2023.
Oppilas 1: Lol vähänx noloo.
Oppilas 2: lmao mikä *.
Opettaja: Tuollaista kieltä ette käytä tässä luokassa! Meidän pitää myös muistaa minkälainen kemikaalicocktail tuon ajan ihmisillä oli veressään. Myös vanhanaikaiset eturauhaslääkkeet olivat merkittävänä taustatekijänä.
Noin 5 sukupolvea sitten Suomi oli osa Venäjän imperiumia. Noin 10 sukupolvea sitten taas osa Ruotsia. Tähän väliin mahtuu pari maailmansotaa ja lukematon määrä pienempiä kärhämiä, joissa olemme olleet tavalla tai toisella osallisena.
Viiden sukupolven kuluttua voimme olla osa Euro-Aasialaista liittovaltiota, jossa valtikkaa käytetään Kiinasta. Kymmenen sukupolven kuluttua pieni osanen luontotuhon jälkeistä globaalia AI-päätöksentekoon perustuvaa eko-diktatuuria.
Tai voi olla olemassa edelleen ihmisen luoma konstruktio nimeltä Suomi, pieni kansallisvaltio, jossa ihmiset taistelevat pohjoisesta etenevää ikitalvea vastaan Golf-virran sammuttua.
Muutokset ovat todennäköisesti sellaisia, joiden mittaluokkaa emme voi nyt käsittää, ja siihen nähden Suomen alueen demografiset muutokset ovat sivuseikka.
Vaikka toteutunut skenaario olisi jotain vaatimattomampaa, tulee tähän väliin mahtumaan joka tapauksessa globaalisti valtava määrä inhimillistä kärsimystä ja luonnon hävitystä, jota väestönkasvu ja ihmisen esimerkiksi kansallisvaltioiden ihannoinnin muodossa esiintyvä nurkkakuntaisuus pahentaa.
Ihmisen suurin kyky on adaptoituminen. Koska maailma muuttuu joka tapauksessa kiihtyvällä vauhdilla, ei (lähi)historiaan ja nykyisiin rakenteisiin tarttuminen ole mikään ratkaisu. Muutoksen hallinta sukupolvien aikajänteellä on myös suurelta osin illuusiota, joten kannattaa keskittyä sopeutumiseen.
En sano että politiikka ja yhteiskunnallisen muutoksen ajaminen on turhaa, päinvastoin. Tavoitteita ei kuitenkaan kannata hakea peruutuspeilistä.
Meille opetettiin kansantaloustieteen luennolla että palkan tulisi sopettaa työn kysyntä ja tarjonta. Näinhän ei kuitenkaan ole vaan lähinnä ulkomaalainen halpatyövoima toimii nykyään kysynnän sopeuttajana. Aloilla missä ulkomaalaista halpatyövoimaa on saatavilla palkat eivät juuri nouse kun taas aloilla minne sitä ei ole yhtä hyvin saatavilla on palkat nousseet hyvinkin paljon (lääkärit, koodaajat).
Lähteekö nyt kaikki IT-alan yritykset ja yksityiset lääkäriasemat Suomesta pois kun työvoimakustannukset ovat korkeat? Ei siltä vaikuta, mutta samaan aikaan ilmeisesti ollaan kovin huolissaan siivous- ja rakennusalan yritysten joukkopaosta ulkomaille mikäli halpatyövoimaa ei enää saataisikaan.
Koska palkat eivät jousta työn kysynnän ja tarjonnan mukaan ylöspäin kuten niiden luonnollisesti kuuluisi tehdä aiheuttaa se monia ongelmia. Verotulojen ei tarvitsisi olla yhtä korkeat mikäli yhteiskunta ei joutuisi tukemaan työssäkäyviä ihmisiä erilaisten tukien avulla. Mitä enemmän tätä tukien varassa elävää työssäkäyvää luokkaa on sitä suurempi vaje on valtion kassassa. Tälläkö nyt tosiaan meinataan saada valtion velkaatuminen kuriin? Auttaako valtion velkaantumiseen todella se että hankitaan ulkomailta lisää työssäkäyviä tukien varassa eläviä? Mielestäni valtion on täysin järjetöntä kustantaa yritysten alipalkkausta. Kysehän on silloin alipalkkauksesta kun tarjotaan palkkaa missä työn kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa ilman ulkomaalaista halpatyövoimaa.
Alipalkkaus on myös yksi syy miksi meillä on työn kysynnästä huolimatta paljon työttömiä. Lisäksi luonnollinen palkkojen nousu olisi voinut hillitä rakentamisen ylikuumenemista. Nythän Suomeen on käytännössä rakennettu uusia asuntoja enemmän kuin olisi tosiasiallinen tarve ja moni uusi asunto onkin vailla ostajaa tai vuokralaista. Mikäli rakentamisen palkkakustannukset olisivat nousseet kuten luonnollisesti kuuluisi olisi se paitsi hillinnyt rakennusalan ylikuumememista niin myös lisännyt Suomalaisten rakennustyöntekijöiden määrää ja ostovoimaa, sekä vähentänyt työttömyyttä. Aikaisempina vuosikymmeninähän moni työtön saattoi hakeutua rakennustyömaalle töihin muiltakin aloilta. Nykyään kysyntä saattaa olla vähäisempää koska heille joutuisi halpatyövoimaa käyttävän yrityksen “urakkapalkkauksen” sijaan maksamaam työehtosopimuksen mukaista minimipalkkaa.
1. Lähtökohtaisesti vastustan “otetaan maahanmuuttajia tekemään matalapalkkahommia, jotka eivät suomalaisille kelpaa” ‑ajattelua, jossa tehdään aika lailla vääryyttä sekä suomalaiselle työttömälle että maahanmuuttajalle. Tämä on kenties olkiukko ja kärjistys, mutta aika moni vasemmistolaiseksikin tunnustautuva on ääneen sanonut näin.
2. Se mitä tiedetään huono-osaisuuden periytymisestä, pätee myös maahanmuuttajiin. Pian meillä on etnisesti jakaantunut alaluokka, joka asuu omilla asuinalueillaan ja tekee niitä töitä “jotka eivät suomalaisille kelpaa”. Tämä on kasvualustaa katkeruudelle (ks. nimimerkki AM yllä) ja entistä syvemmälle jakaantumiselle. Katkeruudelle syitä löydetään rasismista, joka on olemassa oleva tosiasia, mutta jos maahanmuutto- työllistämis- ja talouspolitiikalla luodaan tällaisia rakenteita, ei niitä pelkällä suvaitsevaisuudella saada purettua, ja kenties siinä vaiheessa toisen polven Wolt-kuskeilla onkin aitoa syytä katkeruuteen.
Joni Kärki: “Lähtökohtaisesti vastustan “otetaan maahanmuuttajia tekemään matalapalkkahommia, jotka eivät suomalaisille kelpaa” ‑ajattelua, jossa tehdään aika lailla vääryyttä […] maahanmuuttajalle.”
Vääryyttä maahanmuuttajalle? Tiedätkö, että aika moni ulkomaalainen mielellään haluaisi päästä tekemään noita matalapalkkahommia Suomeen, ainakin tarpeeksi? Olisi aika paksua väittää, että potentiaalinen maahanmuuttaja on jotenkin tyhmä eikä tässä tajua omaa parastaan. Voit ehkä perustella tällaisten matalapalkkatyöläisten Suomeen pääsyn estämistä jollakin muulla perusteella, mutta se peruste, että antaa tällaisen ihmisen tehdä mitä haluaa on vääryyttä tätä ihmistä kohtaan, kuulostaa aika naurettavalta.
Vastaan tähän vähän myöhässä, koska en seuraa tätä palstaa aktiivisesti. En oikeastaan voi lisätä tähän mitään, mutta yritän muotoilla saman asian toisin.
“Tiedätkö, että aika moni ulkomaalainen mielellään haluaisi päästä tekemään noita matalapalkkahommia Suomeen, ainakin tarpeeksi?”
Tiedän. Käyttämäni idiomi “tehdä vääryyttä” kenties johtaa harhaan, mutta oletko sitä mieltä, että a) on olemassa töitä, jotka eivät suomalaisille kelpaa b) maahanmuuttajat ovat sopivampia tekemään tällaisia töitä c) ja se on heidän omaksi parhaakseen, ja että tällaisessa ajattelussa ei olisi ainakin vähän kolonialismia mukana?
En oleta poliittista kantaasi, mutta tokihan oikeistoliberaalista vinkkelistä vapaus toteutuu parhaiten silloin, kun ihminen on vapaa solmimaan sopimuksia, huonojakin, ja “tekemään mitä haluaa”, eikä ole olemassa mitään rakenteita, vain yksilöiden omia valintoja. Lehdessä oli juttu 24h putkeen töitä painavasta Wolt-kuskista, jolta varmaan ei ahkeruutta puuttunut, mutta tuskin on sattumaa, että ruokakuskit ovat maahanmuuttajia, joilla muihin töihin ei ole mahdollisuutta, eikä kantasuomalaisia niissä hommissa näy.
Puhutaan “asuinalueiden eriytymisestä” ja ainakin Ruotsin maahanmuuttajalähiöissä ollaan aika tyytymättömiä. Jos on olemassa maantieteellistä eriytymistä, niin olettaisin yhteiskuntaluokkien etnisen jakautumisen myös synnyttävän tyytymättömyyttä. Yksittäiset maahanmuuttajat toki voivat tuntea tyytyväisyyttä, ehkä jopa kiitollisuutta (tai ainakin heidän pitäisi!) päästessään kehitysmaan matalasta elintasosta teollisuusmaan suhteellisen matalaan elintasoon, mutta viimeistään heidän lapsensa ihmettelevät, miksi maahanmuuttajataustaiset kelpaavat vain paskaduuneihin.
” ihminen on vapaa solmimaan sopimuksia, huonojakin,”
Ei joku pienipalkkainen työ Suomessa köyhälle ulkomaalaiselle ole huono sopimus, vaikka suomalaiselle olisikin. Suomalainen kun voi nostaa jalat pöydälle ja nauttia fattan antimista , mutta se ei ulkomaalaiselle ole mikään vaihtoehto. Se vaihtoehto kun voi olla vaikkapa asua peltihökkelissä ja nähdä nälkää ja puutetta. Kyllä siinä Suomessa tehty vähän huonompikin duuni on selkeä parannus.
YouTubessa on Hannu Karpon kanavalla hänen juttunsa rakennusalan ulkomaalaisen työvoiman käytöstä. Kannattaa katsoa.
Käytännössä työehtojen valvontaa ei juuri ollut. Tunteja jätettiin kirjaamatta . Yritykset saattoivat huijata työntekijöitä, jotka eivät oikeuksistaan tienneet. Eikä Suomen valta ulotu Viroon, jossa oli voitu sopia kaikenlaisia palkkioita työn järjestämisestä Suomessa.
Aikoinaan rakennusalalla pärjäsi pojat, joille työ maistui, mutta koulu ei. Sitten rakennusala pilattiin ulkomaisella työvoimalla, joka kilpaili kotimainen työvoima pois alalta. Jos työehtoja oikeasti valvottaisiin, niin erilaiset hämäräfirmat eivät voisi toimia. On poliittinen valinta, ettei työehtoja valvota.
Sitten ihmetellään, miksi meillä on paljon poikia, jotka eivät pärjää. No, näiden poikien työt on annettu muille. Ei kaikki pysty kouluttautumaan parempiin hommiin.
Olli S. “Tapio: Vastauksestasi tulee mieleen, miten ekonomistit monesti vertaavat matalapalkkaisten ja kielitaidottomien työntekijöiden tuloa markkinoille työtä säästävän teknologian kehitykseen: meksikaano tai vietnamilainen on kuin Kenwood tai Husqvarna. Jos joku on muuta mieltä, niin se voi johtua vain hänen ihmisvihastaan.”
Jos tarkoitat sitä, että maahanmuuttajatyövoiman tarjonta hidastaa teknologista kehitystä, se ei kuvaamassani tapauksessa pitänyt paikkaansa. Päinvastoin! Yritys pystyi työvoimarajoitteiden (osittain) poistuttua kasvamaan nopeammin ja investoimaan automaatioon sekä muuhun uuteen teknologiaan. … Jopa niin paljon, että se sitten 90-luvulla myytiin ulkomaille.
Automatiikka on kyllä vähentänyt manuaalista työtä jonka Osmo Soininvaara on kyllä todennut mutta esimerkiksi palvelu elinkeinot kuten terveydenhuollossa ja maatalouden kausityövoimassa on edelleen manuaalista tuotantoa erittäin paljonkin suhteessa kuinka paljon teknologia on näistäkin aloja muuttanut esimerkiksi perunannostokone joka mullisti maataloudessa suuren rakennemuutoksen muun muassa Suomessa 1960-luvulla
Tuota ei varmaan yritys osannut ennustaa… mutta tuo kertomus muistuttaa hieman niitä tarinoita työvoimapulasta, jossa miljoonaprojektit kusevat ja valtava lisäarvo jää tuottamatta, koska Migri asettui poikkiteloin muutaman ulkomaisen hanttityöläisen suhteen. Jokin ei täsmää.
@Olli S.
Ei todellakaan täsmää, sillä kuvaamasssani tapauksessa nuo töihin tulleet vietnamilaiset olivat humanitäärisiä, n.s. venepakolaisia. Heille työluvat olivat jostain syystä ongelmattomia. He todella mahdollistivat useiden miljoonaprojektien toteutuksen etuajassa.
Vietnaminvenepakolaiset pääsivät työelämään nopeammin kuin esim somalialaiset 1990-luvulla, johtuu siitä että kiintiöpakolaiset pääsevät heti tultuaan Suomeen työluvan piiriin koska heidän lupa prosessit hoidetaan jo etukäteen pakolaisleireillä. Tämä prosessi ei ole automaattinen turvapaikanhakijoille. Suurin osa somalialaisista oli alussa turvapaikanhakijoita myöhemmin somalialaisia alettiin ottaman suoraan leireilä kiintiöpakolaisina
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen laskee tuoreessa Uuden Suomen blogauksessaan rajan sille, hyödyttääkö vai rasittaako henkilö julkista taloutta. Hänen laskelmansa mukaan raja menee siinä, maksaako veroja (tulo‑, kulutus‑, kiinteistö- ym. veroja) noin 22 366 € vuodessa eli noin 1700 € kuukaudessa.
Jotta työperäinen maahanmuuttaja voisi maksaa noin paljon veroja suoraan palkastaan (valtion tulovero, kunnallisvero yms.), bruttopalkan pitäisi olla noin 4100 € kuukaudessa. Jos otetaan mukaan kulutusverot, sanotaanko 20 % nettotuloista, niin bruttopalkan pitäisi olla noin 3300 € kuukaudessa. (Tällöin suoria palkasta pidätettäviä veroja ja maksuja noin 1272 € ja kulutusveroja noin 406 €.)
Elinkaaren (siis maassa olemisen) aikana keskimääräiset tulot voivat olla pienemmät tai suuremmat kuin maahan tullessa. Jos henkilön viettää useita eläkevuosia maassa, keskimääräiset tulot voivat jäädä selvästi pienemmiksi. Jos taas henkilö tulee maahan nuorena ja etenee urallaan tuottavampiin tehtäviin, kesimääräiset tulot voivat olla suuremmat. Odotusarvolle voitaneen esittää hyviä arvioita henkilön profiilin (ikä, sukupuoli, äidinkieli, koulutus, yms.) perusteella.
Kanniainen unohtaa, että näistä aikuisina Suomeen muuttavista ei ole maksettu lapsilisiä eikä maksettu koulutuksesta.
Sinä unohdat, että ihmiset eivät maksa veroja valtion tai maahanmuuttajien iloksi vaan saadakseen palveluja itselleen ja lapsilleen. Lapsemme ovat meille tärkeitä ja olemme heihin valmiita sijoittamaan.
Unohdat myös tässä kuten aina ennenkin, että työläiset ovat myös ihmisiä, joilla voi olla lapsia mukanaan. Päivähoito tai peruskoulu maksaa n. 10000 € vuodessa. Pitää olla melkoisen suuret tulot, että yksin tuo tulee maksetuksi.
Totuus on, ettet sinä tai muutkaan työperäisen maahanmuuton kannattajat välitä julkisesta taloudesta. Pääomapiirien alhaisimmilla ja ahneimmilla edustajilla motivaationa on kasvattaa markkinoita ja heikentää suomalaisten työläisten markkina-asemaa, kansalaisten ja korkean tuottavuuden alojen kustannuksella. Kysy itseltäsi, mikä on sinun motivaatiosi?
Kanniaisen laskelma tosiaan olettaa jokaisen käyttävän yhtä paljon verovaroin rahoitettuja palveluja. Todellisuudessa yksi käyttää enemmän ja toinen vähemmän. Jos huomioimme sen, että työperäinen maahanmuuttaja ei käytä päivähoito- ja koulutuspalveluja, laskennallinen tuloraja muuttuu hieman.
Oletetaan, että maassa syntynyt käyttää päivähoito- ja koulutuspalveluja 6000 euron edestä vuosittain 24 vuoden ajan. Tästä tulee 80 vuoden elinkaaressa kustannuksia 150 euroa kuukaudelle. Annetaan tämä hyvityksenä maahan 24-vuotiaana saapuvalle. Veroraja on siis 1550 euroa 1700 euron sijaan. Tähän pääsee noin 3100 euron bruttotuloilla.
Edellinen laskelma olettaa, että 80 vuoden elinkaaren ajan tilanne on stabiili eli että populaation koko, tulot ja menot pysyvät samana kuin Kanniaisen laskelman esimerkkivuotena. Jos jakajaksi otetaan 40 tuon 80:n sijaan, niin veroraja on 1400 ja vaaditut bruttotulot noin 2800 euroa.
Näiden arvioiden valossa hallitusneuvotteluissa sovittu 1600 euron raja vaikuttaa naurettavan matalalta.
Ihan hyvä aloitus Kanniaiselta, enkä ole yllättynyt, että juuri hän osaa katsoa asiaa ab initio, Etlan hokemista ja kulttuurisodan intohimoista välittämättä.
Seuraavaksi joku tuon ammattikunnan edustajista voisi innovatiivisesti ottaa huomioon myös julkisen omaisuuden ja infrastruktuurin arvon. Tällä haavaa ekonomistien suosituksissa on erikoinen epäsymmetria: yksityinen omistusoikeus on pyhä, jonka loukkaja ampuu vain itseään jalkaan. Julkinen omaisuus on taas epäentiteetti: siitä ei puhuta, ja vaikka puhuttaisiinkin niin ei haittaa, vaikka kyseisestä omaisuudesta pääsisi osille vain lompsimalla sisään maahan ja odottamalla neljä vuotta.
Kanniaisen verolaskelmaan joku voisi huomauttaa: “ENtä eikö pienipalkkainenkin työntekijä saata hyvinkin tuottaa niin paljon lisäarvoa työnantajalleen, että yhteisö- ja pääomatuloverojen summa lopulta ylittää kynnyksen?”
Siihen taas voisi esittää kaksi vasta-argumenttia:
Miksi tulonjako on tuossa hypoteettisessa tapauksessa noin kieroutunut? Olisiko jotain muuta tehtävissä työvoimapulan korjaamiseksi, esim. palkankorotus, ennen kuin alkaa vaatimaan valtiota tuomaan kuleja kaukoidästä?
Mikähän mahtaisi olla esimerkki tälläisestä vinon tulojaon työpaikasta? Todellisuudessa pienipalkkaisia ulkomaalaisia tunnutaan kaivattavan erityisesti matalan pääomaintensiivisyyden aloille: ravintoloihin, siivoukseen, maatalouteen ja hoitotyöhön. Nämä eivät myöskään tarkalleen ottaen ole mitään “blue ocean” ‑bisneksiä, vaan kilpailtuja ja marginaalisesti kannattavia. Maahanmuutto näihin työpaikkoihin ei tule johtamaan investointeihin ulkomailta.
Oletko todella sitä mieltä ettei ravintoloita, siivouspalveluita, maataloutta tai hoitotyötä ei tarvita ja nuo tehtävät voidaan siis tehdä kaikki siis perheen piirissiä ja alan firmat on siis ajettava konkurssiin valtio vallan toimesta?Silloihan olemme itse luoneet työttömyyttä ja irtisanomisia kuten osittain 1990-luvulla kun markan devalvaation aikana ajettiin moni pk-yritys konkurssiin.Vaihtoehtona olisi ollut työmarkkinaratkaisu joka olisi hillinnyt palkankorotuksia.Siihen ei ay-liike suostunut ja lopputulos oli laaja konkurssiaalto . Suomeen on tullut paljon korkeastikoulutettuja maahanmuuttajia pääasiassa Intiasta ja Venäjältä joiden medinaani tulovat ovat jopa korkeammat suomalaisen keskiluokan tulot.