Miten ja miksi humanitäärisin perustein Suomeen tulleiden sosiaaliturva pitää eriyttää.

46 vastausta artikkeliin “Miten ja miksi humanitäärisin perustein Suomeen tulleiden sosiaaliturva pitää eriyttää.”

1. En ainakaan nopeal­la Googlet­tamisel­la löytänyt eri­tyis­es­ti maa­han­muut­ta­jien työl­listämiseen liit­tyvää palkkatuki­mallia (palkkat­uethan itse asi­as­sa mut­tui­v­at heinäku­un alus­ta). Ymmärsinkö asian jotenkin väärin vai enkö vain löytänyt oikeaa sivua? Palkkatu­ki on hie­man haas­teelli­nen haku­sanana, sivu­ja on paljon!

   Vastaa

   1. Hyvä kysymys. Kir­joit­taes­sani tätä löysin sivun, jon­ka mukaan maa­han­muut­ta­ju­us on peruste palkkat­uelle, mut­ta en löy­dä sitä sivua enää.

      Vastaa

      1. Olisiko kyse siitä, että uud­is­te­tus­sa palkkat­ues­sa tuen taso ei enää määräy­dy työt­tömyy­den keston mukaan ja sik­si se sovel­tuu entistä parem­min myös maa­han­muut­ta­jien työl­listymisen tukemiseen? Esim. https://kotoutuminen.fi/tyollisyyspolitiikan-kehittaminen

      2. Peruste löy­tyy julkises­ta työvoima- ja yri­tys­palvelus­ta annetus­ta laista, 7 luku 2 §, 1.1.2025 alka­en työvoima­palvelu­iden jär­jestämis­es­tä annetus­ta laista 82 §. Maa­han­muut­to on vas­taa­va palkkat­uen peruste kuin nuori ikä (15–24), van­hempi ikä (yli 50), puut­tu­va toisen asteen tutk­in­to ja yli 6 kk työt­tömyys. Lisäk­si pitää arvioi­da työt­tömyy­den johtu­van ammatil­lisen osaamisen puut­teista ja palkkat­uel­la tue­tun työn paran­ta­van palkat­ta­van ammatil­lista osaamista ja mah­dol­lisuuk­sia työl­listyä avoimille työ­markki­noille. Tuo 50 % tuki ei kuitenkaan ole vain maa­han­muut­ta­jille vaan se on tuen määrä näi­den kaikkien mainit­tu­jen ryh­mien kohdalla.

2. Vaikea on kuvitel­la Suomeen sel­l­aista sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmää jos­sa pysyvästi Suomeen jäävät jätet­täisi­in ilman yhden­ver­taista perus­toimeen­tu­lo­tur­vaa. Sen sijaan voisi ajatel­la että kan­nustet­taisi­in ihmisiä mak­samal­la jotain lisää vasti­neek­si siitä että he osal­lis­tu­vat toimi­in jot­ka edis­tävät hei­dän kotoutumistaan.

   Sama pätee myös muiden perus­tur­vaan, kan­nat­taisi mielu­um­min palki­ta akti­ivi­su­ud­es­ta kuin uha­ta leikkauk­sil­la. Käytän­nössä se tarkoit­taisi vaik­ka perus­tu­loa jon­ka päälle olisi mah­dol­lista saa­da jotain lisää jos osal­lis­tuu kotou­tu­mista tai työl­listymistä edis­tävi­in toimi­in. Ehkä myös kod­in­hoidon­tu­ki voitaisi­in sitoa kotou­tu­miseen. Ainakin niin että se ei jatkuisi yhtä pitkään mikäli van­hempi ei kykene osoit­ta­maan kotou­tu­miseen tarpeel­lista kieli­taitoa. Toki sil­loin perheelle/lapsille olisi tar­jot­ta­va valit­tavak­si päivähoitopaik­ka kodin ulkop­uolelta. Las­ten kotou­tu­miseen varmis­t­a­mi­nen olisi myös paina­va peruste ja ainakin suomen (ruotsin) kie­len taitoa voisi pitää oppivelvol­lisu­u­teen kuu­lu­vana asiana myös alle kouluikäsille maahanmuuttajille.

   Kun läh­estytään asi­aa posi­ti­ivi­su­u­den kaut­ta, niin perus­tus­lakikaan ei ole este!

   Em. kos­kee sel­l­aise­naan tietysti vain perus­tur­vaa, muut tur­vat kuten ansiosi­don­nainen ja työeläk­keet ovat sit­ten asia erikseen. 

   Työperäis­ten maa­han­muut­ta­jien sosi­aal­i­tur­van osalta lisäisin kyl­lä reilusti työ­nan­ta­jien vas­tu­u­ta. Hehän niitä maa­han­muut­ta­jia tarvit­se­vat joten eikö sil­loin olisi reilu­akin että he myös kan­ta­vat enem­män vas­tu­u­ta maa­han houkut­telemien­sa sosi­aal­i­tur­vas­ta. Samal­la­han se olisi myös kan­nustin rekry­toi­da työt­tömiä suo­ma­laisia ilman ylimääräistä vas­tu­u­ta hei­dän sosi­aal­i­tur­vas­taan. Mielu­um­min niin kuin pelot­tele­mal­la työperäisiä maa­han­muut­ta­jia maas­ta karko­tuk­sel­la jos he menet­tävät työn­sä eivätkä työl­listy heti uudelleen.

   Vastaa

   1. Artikke­lin viimeiset virk­keet kuu­lu­vat näin:
      Täl­lainen maa­han­muut­ta­jien eri­tyisko­htelu olisi tietysti väli­aikaista, korkein­taan muu­ta­man vuo­den kestävää. Tarkoi­tus tietysti olisi, että heistä tulisi saman­laisia suo­ma­laisia kuin muutkin ovat, mut­ta alku­un pitäisi päästä.

      Vastaa

      1. Koris­tit myös edel­lisessä kir­joituk­ses­sa että maa­han­muut­ta­jien sosi­aal­i­tur­van tulisi olla vastik­keel­lista jon­ka ehtona olisi osal­lis­tu­mi­nen kotout­tamis­palvelui­hin. Onko täl­läistä muu­tos­ta koskaan ehdotet­tu ja jos on onko se kaatunut perustuslakiin?

3. Kan­nat­taa myös ottaa huomioon se, että pääkaupunkiseudul­la neljännes kaik­ista lap­sista on vierask­ielisiä, jol­loin päiväkodis­sa saate­taan käyt­tää omaa äidinkieltä suomen sijas­ta, kos­ka köy­hem­mil­lä alueil­la vierask­ielis­ten määrä nousee enem­mistök­si ryh­mässä. Jokin insen­ti­ivi pitäisi löytää siihen, miten vierask­ieliset saadaan levit­tymään tasaisem­min Suomeen, jot­ta suomen kieli ei jää heiltä oppimatta.

   Vastaa

   1. Tämä nim­imerk­ki helsinkiläisen näkökul­ma on erit­täin tärkeä. En tiedä onko pääkaupunkiseudun kaupunkien kaupungi­nosien kohdal­la eril­listä tilas­toa tuos­ta vierask­ielis­ten osu­ud­es­ta per kaupungi­nosa? Van­taal­la ja Helsingis­sä luvut on toden­näköis­es­ti suurem­mat erot kaupungi­nosien välil­lä. Espoos­sa jos­sa itse asun on kaupungi­nosien erot itse asi­as­sa pienem­mät. Espoos­sa asuu kuitenkin enem­män ulko­maalais­taus­taisia kuin Vantaalla

      Vastaa

      1. Espoon keskuk­sen sekä Suur-Lep­pä­vaaran vuokrak­er­rostaloalueet ovat Espoon maahanmuuttajakeskittymiä.

   2. Näin kävisi, jos maail­mas­sa olisi kak­si kieltä, suo­mi ja ulko­maankieli, mut­ta ulko­maankieliä on usei­ta. Jos toisen kotikieli on urdu ja toisen soma­li, he joutu­vat käyt­tämään suomea, joka on hei­dän ain­oa yhteinen kie­len­sä — ellei siis englan­ti ole.

      Vastaa

      1. Kyl­lä englan­ti on mon­en työ ja opiskelu­peräis­ten maa­han­muut­ta­jien ns toinen kieli kos­ka heitä ei velvoite­ta suomenkie­len opiskelua. Toki lapset joutu­at oppi­maan sitä koulus­sa. Juuri tuo kod­in­hoito­tu­ki jon­ka nos­tit esille jon­ka halu­si­vat raja pois maa­han­muut­ta­jil­ta on hyvä esimerk­ki siitä että se vaikeut­taisi integraatiota.

         Tur­va­paikan­hak­i­jat ja kiin­tiö­pako­laiset velvoite­taan opiskele­maan suomea jos­sa vai­heessa. Suomenkie­len opetuk­sen jär­jestämi­nen on itse asi­as­sa hajautet­tu kah­den min­is­ter­iön vas­tu­ulle jot­ka ovat TEM ja STM. Juuri tämän takia Suomeen on muo­dos­tunut ns korkeastik­oulutet­tu­jen ekspat­tien yhteisö jot­ka käyt­tävät kodin ulkop­uolel­la pääasi­as­sa englantia.

4. Kir­joi­tat terävästi

   Kuitenkin Bri­tan­ni­as­sa ja Yhdys­val­lois­sa soma­lien työl­lisyysaste on aivan hyvä.

   Suo­mi on todel­la huono työl­listämään maa­han­muut­ta­jia, mikä tulee meille hyvin kalliiksi.

   Yritin löytää tilas­to­ja soma­lien työl­lisyysas­teesta Yhdys­val­lois­sa ja Iso-Bri­tan­ni­asss, mut­ten osan­nut. Onko todel­lakin niin, että muual­la soma­lien työl­listymi­nen on onnis­tunut niin hyvin, ettei hei­dän työl­lisyysas­teen­sa eroa muun väestö työllisyysasteesta?

   Onko Ruot­si onnis­tunut parem­min kuin Suomi?

   Vastaa

   1. Ruot­si ei ole onnis­tunut eri­tyisen hyvin.

      Vastaa

   2. Yhdys­val­lois­sa tuet­tua elämää on tar­jol­la hyvin rajoite­tusti. Hämärä muis­tiku­va jostain doku­ment­ti ohjel­mas­ta, että 8kk sopeu­tu­so­hjel­man jäl­keen on pär­jät­tävä omil­laan. tekee ihmeitä moti­vaa­ti­olle, kun seu­raa­va ruokailu on kiin­ni siitä onnis­tuuko han­kki­maan rahaa. Mut­ta ei sekään ihmeitä tee. Mod­erni län­ti­nen yhteiskun­ta on siitä han­kala, että työl­listymiseen tarvi­taan taito­ja, joi­ta har­val­la pako­laisel­la on. Wikipediasta
      “Many Soma­li refugees in the US have expe­ri­enced dif­fi­cul­ties access­ing the labour mar­ket. Accord­ing to the 2010 cen­sus, 47% of Soma­lis in Min­neso­ta were employed, 13% unem­ployed and 40% were eco­nom­i­cal­ly inac­tive. By com­par­i­son, the unem­ploy­ment amongst the state’s over­all for­eign-born pop­u­la­tion was 6%.”
      Toi tiet­ty paljon parem­min kuin vaik­ka lon­toos­sa, mut­ta vaikea tuo­ta on men­estyk­sek­si kutsua

      Vastaa

5. Mikä on läh­teesi soma­lien eri­no­maiseen työl­lisyy­teen muualla?

   ” Accord­ing to Trust for Lon­don, at 37 per cent in 2015–2016, Soma­lia is the only coun­try of birth for Lon­don res­i­dents where male workless­ness (the pro­por­tion of the work­ing-age pop­u­la­tion who are unem­ployed or eco­nom­i­cal­ly inac­tive) is above 30 per cent. Female workless­ness for those born in Soma­lia was 71 per cent.”
   Wikipedia:Somalis in UK

   Vastaa

   1. Kyl­lä, taisin esit­tää Bri­tann­ian soma­lien työl­lisyys­ti­lanteen aivan liian posi­ti­ivise­na, eri­tyis­es­ti nais­ten osalta. Tuo miesten 63 pros­entin työl­lisyysaste on olen­nais­es­ti korkeampi kuin Suomes­sa. Vuon­na 2016 Soma­l­im­i­esten työl­lisyys oli Suomes­sa 27 ja nais­ten 17 eli paljon enem­män kuin Bri­tan­ni­as­sa 63% ja 29 %. Bri­tann­ian on siis onnis­tunut paljon parem­min. Soma­lien työl­lisyys on sen jäl­keen nous­sut ja niin on var­maan Bri­tan­ni­as­sakin. Suomes­sa vuon­na 2021 soma­l­im­i­esten työl­lisyysaste oli 46 % ja nais­ten 35 %.

      Vastaa

      1. Kun ihme­tel­lään maa­han­muut­ta­jien työl­lisyysastet­ta, niin ei kan­na­ta jät­tää huomiotta sitä kuin­ka suo­ma­laiset työ­nan­ta­jat suh­tau­tu­vat maa­han­muut­ta­jien työhake­muk­si­in. Siitä voisi päätel­lä jopa että suh­tau­tu­mi­nen on saman­laista läpi koko rekry­toin­tipros­essin, mikä ei var­mas­tikaan lisää maa­han­muut­ta­jien, varsinkaan soma­lien, mah­dol­lisuuk­sia työllistyä.
         https://yle.fi/a/3–11023468

   2. Itse asi­as­sa tuo Jalosen esit­tämät luvut soma­lei­den työl­lisyy­destä kos­ki vain Lon­toos­sa asu­via soma­lei­ta. Trust for Lon­don on Lon­toon työllisyyspalvelut.

      Vastaa

6. > Kir­joituk­seni Maa­han­muu­ton vaikeat kysymyk­set sai vas­taan­oton, joka yllät­ti min­ut. Tek­stiä on luet­tu yli 25 000 kertaa.

   Uskon että suuri osa uusista luk­i­joista on ollut perus­suo­ma­laisia, tai henkilöitä jot­ka eivät ole olleet eri­tyisen tyy­tyväisiä vihrei­den tapaan suh­tau­tua maa­han­mut­topoli­ti­ikkaan. Itse asi­as­sa minäkin löysin tuon kir­joituk­sen niin, että tör­mäsin ensin toiseen kir­joituk­seen, jos­sa ihme­telti­in sitä, mitä Soin­in­vaara on nyt men­nyt kir­joit­ta­maan. Moni on var­masti käynyt kat­so­mas­sa tuol­lais­ten jako­jen myötä.

   Moni perus­suo­ma­lainen on var­maankin nau­reskel­lut, ja tun­tenut läh­es luke­vansa perus­suo­ma­lais­ten puolueo­hje­maa. Se että liitit perus­suo­ma­laiset heti kir­joituk­sen alus­sa “erot­ta­mat­tomasti rasis­mi­in”, ei ehkä häirin­nyt tun­nel­maa, kos­ka perus­suo­ma­laiset ovat niin tot­tuneet tuo­hon. Ehkä kyse on samas­ta ilmiöstä kuin Ruot­sis­sa ja Tan­skas­sa, mis­sä muut puolueet ovat hil­jalleen lipuneet “pop­ulistien” suun­taan omas­sa maa­han­muut­topoli­ti­ikas­saan. Kat­sotko että olisit itse muut­tunut hie­man perus­suo­ma­lais­ten viitoit­ta­maan suun­taan (ilman rasis­mia tietenkin), vaik­ka san­otkin myös, että olet “kir­joit­tanut samat asi­at mon­ta ker­taa aiemminkin”?

   Vastaa

   1. Perus­suo­ma­laiset ovat tosi­aan kaa­pan­neet maa­han­muut­tokeskustelun itselleen, öyhöt­tämäl­lä, maalit­ta­mal­la ja uhkaile­mal­la mui­ta. Sit­ten ovat luoneet kaik­ista muista jotain ”rajat auki” mielip­iteisiä olk­iukko­ja. Olk­iukko ei tietenkään pidä paikkaansa, eikä ”rajat auki” kan­na­ta kuin hyvin mar­gin­aa­li­nen ryh­mä viher­vasem­mis­tonkaan sisällä.

      Useim­mat kyl­lä kan­nat­ta­vat nyky­mallin uud­is­tamista, sil­lä se on ongel­malli­nen moninkin eri tavoin, joi­ta Soin­in­vaara on hyvin useis­sa kir­joituk­sis­sa kuvannutkin.

      ”Mik­sei kukaan muu puhu maa­han­muu­tos­ta?” Kysyy perus­suo­ma­lainen kun on ensin haukkunut maa­han­muut­ta­jat kaikin mah­dol­lisin slur­rein sekä maalit­tanut ja lait­tanut uhkauk­sia niille jot­ka eivät ole 100% samaa mieltä hänen kanssaan.

      Vastaa

      1. Perus­suo­ma­laiset ovat kyl­lä (kansane­dus­ta­jien tasol­la) öyhöt­täneet, mut­ta maalit­ta­mi­nen ja uhkailu taita­vat olla vähän niin ja näin. Ter­miä “rajat auki” on käytet­ty, mut­ta en tiedä ovatko perus­suo­ma­liset tosis­saan väit­täneet, että joku muu puolue halu­aa oikeasti ava­ta rajat siinä mielessä, että kuka tahansa voisi kävel­lä sisään. Tuo olisi olk­iukko. Toisaal­ta sanon­nat “rajat kiin­ni” ja “rajat auki” luon­nehti­vat aika hyvin (tietenkin molem­mat liioitellen) perus­suo­ma­lais­ten ja joidenkin muiden puoluei­den eroa, joten nuo ovat ihan käyt­tökelpoisia lyhy­itä (kär­jistäviä mut­ta ymmär­ret­täviä) ilmauk­sia, joil­la noi­hin kah­teen laitaan voi viitata.

         Perus­suo­ma­laiset eivät myöskään ole ain­oa puolue, joka puhuu maa­han­muu­tos­ta, eikä hei­dän aja­mansa lin­ja ole ain­oa lin­ja, jos­ta keskustel­laan (eli eivät ole tuos­sa mielessä kaa­pan­neet keskustelua).

         Voi kai sanoa, että mon­et muut puolueet ovat tulleet lähemäs perus­suo­ma­lais­ten poli­ti­ikkaa, kun ovat alka­neet puhua maa­han­muut­topoli­ti­ikan kor­jaamis­tarpeista (oletet­tavasti perus­suo­ma­lais­ten halu­a­maan suun­taan). Pros­es­sia voi hidas­taa se, kun pitäisi tun­nus­taa ole­vansa jois­sain asi­as­sa samaa mieltä (jo demon­isoitu­jen?) perus­suo­ma­lais­ten kanssa.

         Kun kuvaat perus­suo­ma­laiset uhkaile­mas­sa kaikkia, jot­ka eivät ole 100% samaa mieltä, tai­dat vähän liioitel­la. On käytet­ty kovaa kieltä ja liioitel­tu molem­pi­in suun­ti­in. Perus­suo­ma­laiset taita­vat saa­da kuraa päälleen yhtä paljon kuin tois­t­en päälle heit­tävät. Min­un kan­tani on se, että mus­ta­maalailus­ta, jär­jet­tömästä haukku­mis­es­ta, ja tilanteen polar­isoin­nista olisi hyvä luop­ua molem­min puolin. Minne on kadon­nut val­is­tusa­jan kolmisa­tavuoti­nen perinne, jos­sa yritetään keskustel­la järkevästi ja kohteliaasti, kaikkia mielip­iteitä kuun­nelleen, ja tilaa toista mieltä olevillekin antaen. Itse asi­as­sa perus­suo­ma­lais­ten vas­tus­ta­jat ovat tässä suh­teessa huonom­pia kuin perus­suo­ma­laiset. Nat­si- ja rasis­tiko­r­tit tun­te­vat lentävän kevyem­min kuin vas­taa­vat toiseen suuntaan.

7. Joskus mietin, kuin­ka reilua Ruot­sia on syyt­tää epäon­nis­tu­mi­sista maa­han­muut­topoli­ti­ikas­saan. Toden­näköis­es­ti Ruot­sis­sa on kek­sit­ty kaik­ki mah­dol­liset tavat kotout­taa ja tukea maahanmuuttajia. 

   Olisiko jos­sain vai­heessa ollut poli­it­tis­es­ti mah­dol­lista tehdä parem­pia päätöksiä? 

   Onko Ruotsin ope­tus lop­pu­jen lopuk­si se, että ain­oa keino vähen­tää maa­han­muu­ton ongelmia on rajoit­taa maa­han­muu­ton määrä sel­l­aiselle tasolle, minkä yhteiskun­ta kestää.

   Yhdys­val­lat teki juuri näin 1920-luvul­la ja rajoit­ti maa­han­muut­toa 1960-luvulle asti. Luul­tavasti tämän takia Yhdys­val­loista tuli sula­tusu­u­ni: tuli­joiden oli sopeuduttava.

   Vastaa

   1. Nim­imerk­ki Kaukolle kom­ment­ti­na että Yhdys­val­lat aset­ti 1920-luvul­la maanosa kohtaiset kiin­tiö siten että Aasia sul­jet­ti­in kokon­aan pois. Euroop­pa jae­taan kolmeen osaan Itä, Län­si- ja Etelä-Euroop­pa joiden kohdal­la pis­teti­in omat kiin­tiö ja kri­teer­it. Yhdys­val­lat suosi täl­lä kiin­tiöl­lä skan­d­i­naave­ja, ger­maane­ja ja anglosak­se­ja. Mik­si sit­ten 1960-luvul­la tämä kiin­tiö puret­ti­in? Työvoima­pu­lan takia. Sil­loin ymmär­ret­ti­in poli­it­ti­sista syistä että Aasi­as­ta on saata­va työvoimaa kos­ka Neu­vos­toli­iton vaiku­tus­ta ja kom­mu­nis­min lev­iämist halut­ti­in estää Kylmän sodan asetelmissa.

      Vastaa

8. “Yhdys­val­lat teki juuri näin 1920-luvul­la ja rajoit­ti maa­han­muut­toa 1960-luvulle asti. Luul­tavasti tämän takia Yhdys­val­loista tuli sula­tusu­u­ni: tuli­joiden oli sopeuduttava.”
   1) Maa­han­muut­toa rajoitet­ti­in sik­si, että maa­han ei halut­tu rodullis­es­ti huonom­pia ainek­sia Etelä- ja Itä-Euroopas­ta. Kos­ki juu­ta­laisia eri­tyis­es­ti, mut­ta muutkin ei ihan tarpeek­si arjalaiset kansal­lisu­udet halut­ti­in pitää ulkopuolella.
   2) Yksi merkit­tävä seu­raus tästä poli­ti­ikas­ta oli, että Itä-Euroopan juu­ta­laisil­la ei käytän­nössä ollut mitään paikkaa, mihin pae­ta kolmekym­men­tälu­vul­la, kun tilanne alkoi kehit­tyä kohti kansanmurhaa.
   3) Tuli­jat sopeu­tu­vat edelleen, vaik­ka enää ei vaa­di­ta vaaleaa ihoa ja län­si­maalaista kansal­lisu­ut­ta. Jotain Yhdys­val­lat tekee oikein, mut­ta 20-luvun rasis­mi tuskin on se, mikä kan­nat­taa kopioida.

   Vastaa

   1. Nim­imerk­ki Nimi… kom­men­ti­in kohtaan 1. että Yhdys­val­lat rajoit­ti 1920-luvul­la maa­han­muut­toa Itä-Euroopas­ta. His­to­ri­al­lise­na huomiona että suo­ma­laiset kuu­lui­v­at tuo­hon Itä-Euroopan kat­e­go­ri­aan ja Skan­di­vian­maat taas Län­si-Euroopan kat­e­go­ri­aan. Suo­ma­lais­ten maa­han­muut­to Yhdys­val­toi­hin 1920-luvul­la käytän­nössä lop­pui. Poikkeuk­se­na oli suomen­ruot­salaiset jot­ka pystyivät kiertämään tuo­ta Itä-Euroopan kat­e­go­ri­aa hei­dä äidinkie­len­sä takia sanom­al­la että he ovat ruot­salaisia (riik­in­ruot­salaisia) jot­ta Yhdys­val­tain maa­han­muut­tovi­ra­nomaiset päästäi­sivät maa­han. Kana­da teki tosin poikkeuk­sen ja sal­li etelä- ja itäeu­roop­palais­ten maa­han­tu­lon jos­ta moni sit­ten myöhem­min ylit­ti Yhdys­val­tain ja Kanadan rajan kun he oli­vat asuneet Kanadas­sa sal­li­tun ajan

      Vastaa

9. yksi kum­ma­li­nen kommentti.

   teo­ri­as­sa ei saisi syr­jiä ja tehdä eri­ar­voisia jär­jestelmiä, mut­ta on yksi merkit­tävä poikkeus. se on maan kansalaisu­us. jos esim. joku on tur­isti­na toises­sa maas­sa, niin tur­is­til­la on eri oikei­det ja velvol­lisu­udet, tun­tuu ehkä selkeältä. mut­ta vas­taa­va pätee myös oleskelulupi­in, työlupi­in, opiskelu­un, pako­laisu­u­teen ja ym. vas­ta sit­ten kun kansalaisu­us on saatu niin voidaan alkaa argu­men­toimaan tasaver­taisil­la järjestelmällä.

   eli ei-kansalaisia voi kohdel­la eri taval­la kuin kansalaisia. tämä ei sit­ten suo­ranais­es­ti tarkoi­ta huonom­min, vaik­ka siihenkin on mahdollisuus.

   (kak­sois-kansalaisu­udelle voi sanoa vas­taavaa vähän eri tavalla).

   Vastaa

   1. Kansalaisu­u­teen voisi tosi­aan sitoa enem­män oikeuk­sia kuin on täl­lä het­kel­lä tehty. Saat­taa kuitenkin edel­lyt­tää muu­tok­sia perus­tus­laki­imme. Ja sit­ten on vielä se, mitä on sovit­tu EU-kansalais­ten oikeuk­sista jäsenmaissa.

      Vastaa

   2. Tuo on ihan tot­ta. Kansalaisu­u­den ja sen tuo­mat edut saa joko syn­tyältään tai se pitää ansai­ta asumal­la riit­tävän kauan ja todis­ta­mal­la että halu­aa sitoutua ole­maan osa yhteiskuntaa.

      Jos ajatel­laan sosi­aal­i­tur­vaa ja mui­ta etu­ja niin mielestäni on ihan oikein että kansalaisil­la ne voi ja kuu­luukin olla parem­pia, kos­ka kansalaiselle ei voi sanoa että “lähde takaisin koti­maa­hasi”. Suomen kansalaiselle Suo­mi on koti­maa eikä mikään muu. 

      Eli jos esim työt­tömyys­tur­vaa ale­taan rajusti leika­ta, niin mielestäni kansalaisille pitää olla parem­mat tur­vaverkot ja palve­lut kuin maa­han äsken tulleille, oli sit­ten kyse työperäi­sistä maa­han­muut­ta­jista tai human­itääri­sistä syistä tulleille.

      Vastaa

   3. Val­tio­ta voisi ajatel­la klu­bi­na tai jopa osakey­htiönä, jon­ka omis­ta­ja­jäseniä kansalaiset ovat. Täl­löin vaikut­taisi erikoiselta, että jäsenek­si pää­sisi tuo­mat­ta mukanaan mitään arvokas­ta. Niin­pä yksi­tyiselle pääo­ma­lle kumar­ta­va ekon­o­mistikun­ta viimeiseen asti vält­tää täl­laista tarkastelua. Kun omaisu­ut­ta ei kir­ja­ta, se on helpom­pi kavaltaa.

      Vastaa

10. Yhdys­val­lat kuitenkin päät­ti rajoit­taa maa­han­muut­toa ihan demokra­t­ian pelisään­nöil­lä 1920-luvul­la, kos­ka enem­mistö halusi rajoit­taa maahanmuuttoa. 

    Ei kukaan voin­ut aav­is­taa 1920-luvul­la, mitä 1930-luvul­la tapah­tu­isi. Iloisen 1920-luvun nousukau­den aikana ei tiedet­ty 1930-luvun lamas­ta, jol­loin Yhdys­val­lois­sa miljoonat jou­tu­i­v­at työt­tömyy­teen ja köyhyyteen. 

    Emme­hän mekään osan­neet aav­is­taa 2019, että Uusi­maa sul­je­taan kevääl­lä 2020.

    Toisi­naan kum­nastel­laan, mik­si sak­salaiset äänes­tivät nat­se­ja. Paljon vähem­män kysel­lään, mitä vai­h­toe­hto­ja Sak­san äänestäjil­lä oli 1932.

    Sak­san van­hat puolueet vas­ta­si­vat suun­nilleen Suomen kokoomus­ta, demare­i­ta ja maalais­li­it­toa. Nämä puolueet oli­vat vie­neet Sak­san ensim­mäiseen maail­man­so­taan ja aja­neet masn syvään lamaan 1930-luvun alussa.

    Näi­hinkö puolueisi­in olisi edelleen pitänyt luot­taa, vaik­ka ne oli­vat tuoneet taval­liselle äänestäjälle pelkkää kur­ju­ut­ta ja kuolemaa?

    Vasem­mal­la laidal­la äänestäjä saat­toi vali­ta kom­mu­nis­tit, oikeal­la nat­sit. Neu­vos­toli­iton tilanne tun­net­ti­in aika hyvin, eikä se houkut­tanut kaikkia. Jäl­jelle jäivät nat­sit, jot­ka eivät olleet päässeet vielä val­taan mis­sään, oli­vat kir­joit­tam­a­ton lehti.

    Vastaa

    1. Se mikä ajoi Weimarin Tasaval­lan kur­ju­u­teen oli­vat sotako­r­vauk­set 1. maail­man­so­das­ta, vaik­ka Sak­sa ei edes aloit­tanut sotaa, mut­ta piti vain mak­saa. Nat­sit val­taan päästyään lopet­ti­vat niiden mak­samisen ja talous sai liikku­mavaraa. Muista puolueista koot­tu hal­li­tus olisi voin­ut kanssa tehdä niin mut­ta sitä vaan ei tapahtunut.

       Vastaa

    2. Nim­imerk­ki Kaukolle kom­ment­ti­na että eivät Sak­san ns van­hat puolueet vie­neet Sak­saa ensim­mäiseen maail­man­so­taan sen teki Sak­san keis­ari ja Preussin asevoimien ken­raalit. Kysessä oli pitkä 1900-luvul­la kestänyt ase­varustelu. Eivät nuo van­hat puolueet aja­neet Sak­saa lamaan 1930-luvul­la vaan laman syy oli Wall Streetin rom­ah­tus 1929 ja Yhdys­val­lois­sa säädet­ty suo­jat­ul­lit lait jot­ka rajoit­ti­vat ulkomaankauppaa.

       Vastaa

       1. Nimeno­maan. Sak­san keis­arikun­ta oli epä­par­la­men­taari­nen monarkia, jos­sa val­takun­nankans­leri, virkakun­ta ja sotavoimat oli­vat vas­tu­us­sa keis­ar­ille, eivät val­tiopäiville. Par­la­men­taris­mi­in siir­ryt­ti­in vas­ta juuri ennen rom­ah­dus­ta: https://en.wikipedia.org/wiki/German_constitutional_reforms_of_October_1918

11. En tiedä, onko tämä oikea paik­ka käy­dä keskustelua Sak­san 1900-luvun his­to­ri­as­ta, mut­ta eikö Sak­san van­hois­sa val­ta­puolueis­sa ollut mitään vikaa?

    Kun tarkastelee tilan­net­ta taval­lisen äänestäjän nälökul­mas­ta 1932, niin hän toden­näköis­es­ti tun­si jonkun, joka oli kuol­lut sodas­sa, menet­tänyt kaiken 1923 hyper­in­flaa­tios­sa tai 1930-luvun lamassa.

    Olisiko hänen edelleen pitänyt äänestää niitä puoluei­ta, jot­ka hänen näkökul­mas­taan oli­vat vain kur­ju­ut­ta tuoneet? Ei hän näh­nyt muu­ta kuin sil­loisen tilanteen ja menneisyyden. 

    Tule­vaisu­ut­ta­han ei vielä ollut.

    Vastaa

    1. Nim­imerk­ki Kaukolle kom­ment­ti­na että Keis­ar­il­lisen Sak­san suurin puolue ensim­n­mäisen maail­man­so­dan aat­tona oli Sak­san sosi­aalidemokraat­ti­nen puolue joka on nykyi­nen kans­leri puolue. Sak­san kansal­lis­sosial­isti­nen työn­väen­puolue oli kah­den ns van­han puolueen yhteen liit­tymä. Olen aiem­min avan­nut hiukan Sak­san 1920-luvun ja 1900-luvun alun poli­it­tista sys­teemia . Samoin nim­imerk­ki Nimi…

       Vastaa

12. Eikö isoin ongel­ma tässä ole se, että yhdenkin euron tulo­ja rasit­taa nol­la pros­ent­tia vero­ja ja 25% eläkevakuutusmaksuja?

    Niin kauan kuin eläke­vaku­u­tus­mak­su­ja ei muute­ta jol­lain tapaa pro­gres­si­ivisek­si, ei “hal­pa” työn­teko ole mahdollista.

    Toinen vai­h­toe­hto on tietysti verovaroin kom­pen­soi­da tuo eläke­vaku­u­tus­mak­su, mut­ta siitähän tulee aivan liian suuri numero budjettiin.

    Käytän­nössähän vakku­tus­mak­sun mak­sa­ja saa siitä mitään itselleen vas­ta sit­ten, kun eläke ylit­tää taku­ueläk­keen. Ja siitä vähän eteen­päin sit­ten eläke­mak­sun “mar­gin­aali” on lähel­lä sataa.

    Jos ja kun ajateltaisi­in, että kaik­ki saa­vat taku­ueläk­keen, riip­pumat­ta siitä ovatko tehneet työtä, niin työeläk­keen voisi laskea nos­ta­van tuo­ta taku­ueläket­tä heti ensim­mäis­es­tä mak­se­tus­ta eurosta. Ei siis niinkuin nykyään, että ensik­si mak­sat 100k€, jot­ta pääset samaan mitä saisit kokon­aan ilman työn­tekoa ja vas­ta sit­ten alat saa­maan muru­sia sen päälle.

    Työt­tömyys­tur­vas­sakin val­tio mak­saa kas­soille perus­päivära­han ja kas­sa kat­taa mak­suil­laan vain ansiosi­don­naisen ja perus­päivära­han ero­tuk­sen, ainakin teo­ri­as­sa, jos olen ymmärtänyt oikein?

    Vastaa

    1. Toke kir­joit­ti:

       “Eikö isoin ongel­ma tässä ole se, että yhdenkin euron tulo­ja rasit­taa nol­la pros­ent­tia vero­ja ja 25% eläkevakuutusmaksuja?”

       Ei ole noin. Eläke­vaku­u­tus­mak­su­ja ei Suomes­sa ihan pien­im­mistä tuloista lak­isääteis­es­ti mene, ellei työ­nan­ta­ja vapaae­htois­es­ti halua mak­saa euronkin tuloista jo työeläke­mak­su­ja. Eläke­mak­su­jen mak­samisvelvol­lisu­us alkaa lain mukaan vuo­den 2024 hin­tata­sos­sa 68,57 €/kk tuloista. Eläke­mak­su­is­sa on tässä mielessä pieni pro­gres­sio alus­sa. Tosin vas­taavasti eläket­tä ei sit­ten ker­ry, jos ei mak­suakaan mak­se­ta. Näil­lä alara­joil­la on rajat­tu palka­n­mak­su­un liit­tyviä hallintoku­lu­ja ihan pien­impi­en tulo­jen osalta.

       Jos palkkaa koti­in­sa siivoo­jan niin, että tämä tekee esim. 4 tun­tia töitä kuukaudessa tun­tipal­ka­lla 15 €/tunti + verot­tomat matkaku­lut, ei tarvitse vält­tämät­tä täl­lais­es­ta palkkatyöstä mak­saa eläke­mak­su­ja. Se on työl­listäjälle iso etu ver­rat­tuna siihen, jos han­kkisi siivoo­jan fir­man kaut­ta ja mak­saisi 25,5 %:n ALVin vielä taval­laan kaik­ista työ­nan­ta­jaku­luis­takin (jot­ka ovat kokon­aishin­nas­sa mukana). Koti­talousvähen­nys­täkin leikataan vuo­den 2025 alusta.

       Vastaa

       1. Var­maan ehkä kuitenkin pystyt ymmärtämään sen, että kansal­lisel­la tasol­la sil­lä, että joku mak­saa jollekin lik­saa alle 70€/kk, ei ole mitään merkitystä?

          Fak­tati­etoa ansiosi­don­naisen rahoit­tamis­es­ta pitää etsiä Archives­ta, jos­ka TYJ on onnis­tunut hukkaa­maan omat sivunsa:
          https://web.archive.org/web/20230930190454/https://www.tyj.fi/faktaa-ansioturvasta/

          “Kas­san jäsenet ja työ­nan­ta­jat rahoit­ta­vat ansiopäivära­han ansiosi­don­naisen osan kokonaisuudessaan
          Val­tio rahoit­taa ansio­tur­vas­ta perus­päivähaa tai työ­markki­natukea vas­taa­van määrän.”

          “Palka­nsaa­jien työt­tömyyskas­sois­sa päivära­han ansiosi­don­nainen osa rahoite­taan työ­nan­ta­jien työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­suil­la sekä kas­san jäsen­ten mak­samil­la työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­suil­la ja jäsen­mak­suil­la. Yrit­täjäkas­sas­sa koko ansiosi­don­nainen osa rahoite­taan jäsenmaksuilla.

          Val­tio tai kas­saan kuu­lumat­tomat henkilöt eivät osal­lis­tu päivära­han ansiosi­don­naisen osan rahoit­tamiseen lainkaan.”

          “Kas­saan kuu­lumat­tomien on myös mak­set­ta­va työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­su. Täl­lä mak­sul­la ei kuitenkaan rahoite­ta ansio­tur­vaa, vaan perusturvaa.

          Kelalle mak­se­taan vuosit­tain yli 200 miljoon­aa työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­su­ja. Tämä tarkoit­taa, että perus­päivära­ha rahoite­taan täl­lä het­kel­lä kokon­aisu­udessaan vakuutusmaksuilla.”

          “Työt­tömyys­vaku­tu­us­mak­sul­la rahoite­taan ansiopäivära­han ja perus­päivära­han lisäk­si eläkkeitä, aikuisk­oulu­tus­ta ja palkkaturvaa.

          Eläkkei­den rahoi­tus johtuu siitä, että työt­tömyys- ja aikuisk­oulu­tu­sai­ka huomioidaan eläkkeis­sä, vaik­ka työtön tai opiske­li­ja ei mak­sa etu­ud­estaan eläke­mak­su­ja. Aikuisk­oulu­tuk­seen meneväl­lä rahoituk­sel­la tue­taan aikuis­ten ammatil­lista kehit­tymistä. Palkkatur­vana taas kor­vataan työn­tek­i­jälle palkkasaatavia sil­loin, kun työ­nan­ta­ja on maksukyvytön.”

          Tarvi­iko ehkä lisätä tietoa?

       2. Sil­lä ei ole merk­i­tys­tä, kum­man rahak­si kut­su­tan sitä rahaa, joka läh­tee työ­nan­ta­j­na tililtä palkkakus­tan­nuksi­na mut­ta pää­tyy val­ti­olle tai työt­tömyyskas­salle. Olen­naista on, että myös kas­sanku­u­lumat­toman palka­s­ta menee rahaa työt­tömyys­vaku­u­tuk­seen, vak­ka palka­nsaa­ja ei ole vaku­utet­tu. Jos tätä ei olisi, työ­nan­ta­ja tietysti mak­saisi saman sum­man palka­nsaa­jalle, eli hän saisi vaku­u­tus­mak­sun ver­ran suurem­paa palkkaa. Tämä olisi mah­do­ton­ta, kos­ka työt­tömyy­den ris­ki on toisil­la suurem­pi kuin toisil­la , joten yksinker­tais­in­ta on liit­tää vaku­ute­tuik­si kaik­ki, joiden palkan perus­teel­la mak­se­taan vakuutusmaksu.

    2. Toke kir­joit­ti:
       “Työt­tömyys­tur­vas­sakin val­tio mak­saa kas­soille perus­päivära­han ja kas­sa kat­taa mak­suil­laan vain ansiosi­don­naisen ja perus­päivära­han ero­tuk­sen, ainakin teo­ri­as­sa, jos olen ymmärtänyt oikein?”

       Ei ole noin. Perus­päivära­haa vas­taa­van määrä rahoite­taan lak­isääteisil­lä työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­suil­la, jot­ka per­itään työ­nan­ta­jil­ta ja kaik­il­ta palka­nsaa­jil­ta suo­raan palka­s­ta, ovat nämä sit­ten kas­san jäseniä tai eivät. Ansiosi­don­nainen osu­us rahoite­taan lähin­nä lak­isääteisil­lä työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­suil­la myöskin. Työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­sua mak­sa­vat sekä kas­so­jen jäsenet että niihin kuu­lumat­tomat täs­mälleen samoil­la pros­en­teil­la. Työt­tömyyskas­so­jen omara­hoi­tu­so­su­us oli ainakin takavu­osi­na tilas­to­jen mukaan vain noin 5,5 %. Työt­tömyyskas­sat mak­sa­vat jäsen­mak­suil­laan lähin­nä kas­san itsen­sä hallintoku­lut, kun taas työt­tömyysko­r­vauk­set rahoite­taan lähin­nä lak­isääteisil­lä palka­n­mak­sun yhtey­dessä perit­tävil­lä työttömyysvakuutusmaksuilla.

       Vastaa

       1. Pakol­lisia palka­s­ta perit­täviä mak­su­ja kut­su­taan veroiksi.

       2. a:
          “Sil­lä ei ole merk­i­tys­tä, kum­man rahak­si kut­su­tan sitä rahaa, joka läh­tee työ­nan­ta­j­na tililtä palkkakus­tan­nuksi­na mut­ta pää­tyy val­ti­olle tai työt­tömyyskas­salle. Olen­naista on, että myös kas­sanku­u­lumat­toman palka­s­ta menee rahaa työt­tömyys­vaku­u­tuk­seen, vak­ka palka­nsaa­ja ei ole vaku­utet­tu. Jos tätä ei olisi, työ­nan­ta­ja tietysti mak­saisi saman sum­man palka­nsaa­jalle, eli hän saisi vaku­u­tus­mak­sun ver­ran suurem­paa palkkaa. Tämä olisi mah­do­ton­ta, kos­ka työt­tömyy­den ris­ki on toisil­la suurem­pi kuin toisil­la , joten yksinker­tais­in­ta on liit­tää vaku­ute­tuik­si kaik­ki, joiden palkan perus­teel­la mak­se­taan vakuutusmaksu.”

          Kär­päsen sijas­ta kandee keskit­tyä härkäseen.
          Jos siis vaik­ka tark­istaisit sen työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­sun prossan ja sit­ten eläke­mak­sun kokonaisprossan?

13. Ode:
    “Pakol­lisia palka­s­ta perit­täviä mak­su­ja kut­su­taan veroiksi.”

    Pait­si kun usein ja yleen­sä ei kutsuta.
    Niitä voidaan kut­sua “veronkaltaisik­si”.
    Oikeis­ton “töntekeminenainakannattavaksi”-kampanjassa keski­tytään lähin­nä val­tion ansio­tulovero­tuk­seen, joka pieni sivua­sia todel­lisu­udessa niiden kohdal­la, joil­la voi olla vaikeuk­sia työl­listyä. Eli ihan silkkaa sumutusta.

    KV-tutkimuk­sista voi havai­ta, että Suomes­sa, kun ote­taan kaik­ki huomioon, veronkaltaiset mak­sut oli­vat ennen nyky­hal­li­tus­ta yhtä suuri osa tuloista desi­ileil­lä 2.–9.. Nyky­hal­li­tuk­sen muu­tok­set ovat siis johta­neet siihen, että pien­i­t­u­lois­t­en kokon­aisvero­prossa on nyt siis iso­tu­loisia isom­pi. Kuitenkin jak­se­taan jauhaa jostain mar­gin­aalipros­en­tista, jon­ka todel­lista merk­i­tys­tä epäilen vahvasti.

    Jos joku haluu tehdä töitä, ei siinä mar­gin­aale­ja tui­jote­ta. Jos joku ei halua tehdä töitä, niin ihan sama hom­ma. Mis­tä saadaan se ryh­mä homo eco­nom­icuk­sia, joka suun­nit­telee elämän­sä tun­nit excelil­lä ja euroilla?

    Vastaa

    1. Veroik­si kut­su­taan niitä, jot­ka las­ke­taan mukaan Suomen kokonaisveroasteeksi.

       Vastaa

       1. Jep.
          Tuos­sa on siis se ongel­ma, että yleen­sä eläke­vaku­u­tus­mak­sua ei las­ke­ta tuohon.
          Kun se on kuitenkin se ele­fant­ti lasikaupassa.

          Kun tarkastelee kv-tutkimus­ta, jos­sa se on las­ket­tu mukaan, tilan­neku­va on huimasti eri, mitä Suomes­sa keskustelevil­la suomalaisilla.
          Tuolta:
          https://wid.world/wp-content/uploads/2020/10/BCG2021Appendix.pdf
          kandee kaivaa sivut 74 & 75 antaa hyvän kuvan, kun eläke­mak­sua ei las­ke­ta mukaan. Ja sit­ten 77 & 78.