Miten ja miksi humanitäärisin perustein Suomeen tulleiden sosiaaliturva pitää eriyttää.

Kir­joituk­seni Maa­han­muu­ton vaikeat kysymyk­set sai vas­taan­oton, joka yllät­ti min­ut. Tek­stiä on luet­tu yli 25 000 ker­taa. Olen kuitenkin kir­joit­tanut samat asi­at mon­ta ker­taa aiem­minkin, viimek­si toukoku­us­sa. Kir­joituk­si­in pääsee tästä ja tästä. Jok­seenkin samaa olen kir­joit­tanut mon­ta ker­taa viimeisen 20 vuo­den aikana. Lai­ta blo­gin hakukent­tää ”maa­han­muut­to” niin saat run­saasti osumia.

Olen pöl­lämystynyt tästä keskustelus­ta, jos­sa puheen­vuoroi­hin asen­noidu­taan vain sen mukaan, onko kir­joit­ta­ja maa­han­muut­ta­jien puolel­la vai heitä vas­taan, eikä muul­la ole merk­i­tys­tä. Maa­han­muut­toon liit­tyvät kysymyk­set ovat vaikei­ta ja muut­tuvat koko ajan vaikeam­mik­si. Järkevät pelisään­nöt, ”yhteiskun­nalli­nen insinööriosaami­nen”, tulee koko ajan tärkeämmäksi.

Kir­joitin siitä, että sosi­aal­i­tur­van tulisi olla human­itäärisen maa­han­muut­ta­jien kohdal­la eri­lainen kuin se on maas­sa pitkään asu­vien kohdal­la. Tarkoi­tan täl­lä human­itäärisin perustein oleskelu­lu­van saa­jia, en vas­taan­ot­tokeskuk­sis­sa ole­via, joiden hake­mus­ta vas­ta käsitel­lään – heil­lähän on jo nyt eri­lainen sosi­aal­i­tur­va – enkä myöskään työperäistä maahanmuuttoa. 

Min­un asen­teeni yhteiskun­nan sään­töi­hin on, että niiden pitää olla kunkin yksilön ja ryh­män kannal­ta mah­dol­lisim­man tarkoituk­sen­mukaisia. Sik­si eri ase­mas­sa ole­via on kohdelta­va eri taval­la ja samas­sa ase­mas­sa ole­via samal­la taval­la. On toinenkin tapa ajatel­la. Sen mukaan sään­tö­jen on olta­va saman­laisia sil­loinkin kun tilanteet ovat erilaisia.

Meil­lä maa­han­muut­ta­jat rin­naste­taan pitkäaikaistyöt­tömi­in. Hei­dän pääasialli­nen tulon­si­ir­ton­sa on työ­markki­natu­ki ja toimeen­tu­lo­tu­ki sekä tietysti myös asum­is­tu­ki ja/tai ARA-asunto.

Maa­han­muut­ta­jien tilanne poikkeaa suo­ma­lai­sista pitkäaikaistyöt­tömistä monel­la tavoin:

  • Har­va on tuonut mukanaan mitään mainit­tavaa omaisu­ut­ta, eli alka­en kodin irtaimis­tos­ta he lähtevät nol­las­ta. Päin vas­toin, monel­la on huo­mat­ta­va vel­ka matkas­taan Suomeen.
  • He ovat suo­ma­laisia pitkäaikaistyöt­tömiä työkykyisem­piä ja työhaluisempia.
  • Heille on yleen­sä tar­jol­la vain hyvin pieni­palkkaista työtä, kos­ka vaik­ka osaamista olisi, Suomes­sa kovin arvostet­tua muodol­lista, Suomes­sa hyväksyt­tävää tutk­in­to­todis­tus­ta ei ole, ja kos­ka hei­hin suh­taudu­taan ennakkoluuloisesti.
  • Moni on perus­tanut yri­tyk­sen tai tekee tosi­asial­lista palkkatyötä yrit­täjäs­tatuk­sel­la, esimerkik­si Wolt-kuskeina.
  • Taloudel­liset kan­nus­timet vaikut­ta­vat hei­dän työl­listymiseen­sä pitkäaikaistyöt­tömiä enemmän.
  • He koke­vat suo­ma­lais­ten ennakkolu­u­lo­jen takia merkit­tävää syr­jin­tää työhönotossa.
  • Mon­en on perustel­tua tehdä osa-aikatyötä osal­lis­tu­ak­seen kotout­tamiseen ja kielikoulutukseen.

Pelisäännöillä on suuri merkitys

Hyvänä osoituk­sen siitä, kuin­ka merkit­tävä asia työ­markki­noiden pelisään­nöt ovat, on soma­lien työl­lisyys. Se on Suomes­sa surkea, mitä perus­suo­ma­laiset käyt­tävät todis­teena rasis­tisille ennakkolu­u­loilleen. Kuitenkin Bri­tan­ni­as­sa ja Yhdys­val­lois­sa soma­lien työl­lisyysaste on aivan hyvä.

Suo­mi on todel­la huono työl­listämään maa­han­muut­ta­jia, mikä tulee meille hyvin kalli­ik­si. Näis­sä sään­nöis­sä on siis todel­la paljon korjattavaa.

Suomes­sa on fatal­isti­nen käsi­tys, että pitkäaikaistyöt­tömät eivät työl­listyy kuitenkaan, joten hei­dän osaltaan taloudel­lisil­la kan­nus­timil­la ei ole merk­i­tys­tä. Sik­si pitkäaikaistyöt­tömien efek­ti­ivi­nen mar­gin­aaliv­ero on jos­sain 70 ja sadan pros­entin välis­sä. Jos he ovat uloso­to­ssa, mar­gin­aaliv­ero voi olla selvästi yli 100 pros­ent­tia. En mene tähän sen enem­pää kuin totean, että iso osa ongel­maa on se, että meil­lä viime­si­jainen tuki, toimeen­tu­lo­tu­ki, takaa korkeam­man tulota­son kuin ensisi­jainen tuki, siis työ­markki­natu­ki ja asumistuki.

Hallitusohjelma vaikeuttaa tilannetta lisää

Hal­li­tu­so­hjel­mas­sa ensisi­jaista tukea vähen­netään eri­tyis­es­ti osa-aikatyöt­tömiltä merkit­tävästi. Helsingis­sä vuokral­la asu­val­ta kau­pas­sa osa-aikatyötä tekevältä kah­den lapsen yksin­huolta­jal­ta tuki piene­nee liki 600 euroa kuus­sa. Toimeen­tu­lotuelle­han hän tietysti joutuu, minkä jäl­keen työtä kan­nat­taa tehdä kuukaudessa vain 150 euron edestä. Eilen tele­vi­sios­sa San­ni Grahn-Laa­so­nen myön­si, että hal­li­tuk­sen toimet lisäävät toimeen­tu­lotuen käyt­töä aluk­si, vaik­ka hal­li­tu­so­hjel­man mukaan sen pitäisi puolit­tua. Kuin ihmeen kau­pal­la pitkäaikaistyöt­tömät menevätkin sit­ten töi­hin, vaik­ka siitä tehdään heille kannattamatonta.

Sip­ilän hal­li­tuk­sen aikana tehtyyn perus­tu­lokokeilu­un kelpu­utet­ti­in vain työ­markki­natukea saavia – siis lähin­nä pitkäaikaistyöt­tömiä. Hei­hin eivät taloudel­liset kan­nus­timet vaikut­ta­neet – pait­si joukkoon osuneisi­in maa­han­muut­ta­ji­in, joiden työl­listymistä se edesaut­toi selvästi. Vähän vahin­gos­sa saati­in siis tutkimus­tu­los, jon­ka mukaan taloudel­lisil­la kan­nus­timille on huo­mat­tavasti suurem­pi vaiku­tus maa­han­muut­ta­jien työl­listymiseen kuin pitkäaikaistyöt­tömien työllistymiseen.

Kom­menteis­sa moni on sanonut, että mik­si järkeis­tet­täisi­in vain maa­han­muut­ta­jien sosi­aal­i­tur­vaa eikä kaikkien. Sitä minäkin ihmette­len. Olen puhunut köy­hien pitämis­es­tä työt­töminä ainakin 40 vuot­ta tulok­set­ta. Olen tul­lut vaku­ut­tuneek­si, ettei tälle asialle ole tarkoi­tus tehdä mitään. En tiedä, miten hal­li­tu­so­hjel­maa on luet­ta­va, mut­ta jos sitä lue­taan niin kuin se on kir­joitet­tu, pitkäaikaistyöt­tömien työl­listymistä on tarkoi­tus merkit­tävästi vaikeut­taa elleivät he saa kokoaikatyötä.  Joka ei kokopäivä­työtä tee, sen ei pidä leipääkään syömän.

Alempi efektiivinen marginaalivero

Mil­lä taval­la maa­han­muut­ta­jien sosi­aal­i­tur­van pitäisi sit­ten ero­ta kantaväestöstä?

Efek­ti­ivisen mar­gin­aaliv­eron on olta­va olen­nais­es­ti mata­lampi kuin pitkäaikaistyöt­tömien nykyi­nen 70 — 100 pros­ent­tia. Kos­ka se olisi näin ollen parem­pi, pitäisikö sen sil­loin alkaa alem­paa? Ehkä pitäisi, mut­ta siitä taas pitäisi sil­loin eriyt­tää pois ne maa­han­muut­ta­jat, joil­la ei ole edel­ly­tyk­siä saa­da työtä. Perus­tu­lo sopisi tähän oikein hyvin, mut­ta sil­loin pitäisi eriyt­tää myös verotus.

Maa­han­muut­ta­jien työl­listymistä tue­taan jo nyt 50 pros­entin palkkat­uel­la. (erään­laista eriyt­tämistä sekin!) Erit­täin tehokas keino syr­jin­tää vas­taan työhöno­to­ssa. Tämä toimisi vielä parem­min, jos siitä ker­rot­taisi­in työnantajille.

Kotihoidon tuki

En tiedä, onko koti­hoidon tuki ylipään­säkään järkevä, mut­ta suo­ma­laisen (äidin) osalta voi ajatel­la, että on oma asia vali­ta huono men­estys työ­markki­noil­la ja tästä johtu­va surkea eläke.

Maa­han­muut­ta­jan kohdal­la kyse ei ole vain omas­ta asi­as­ta vaan las­ten sopeu­tu­mis­es­ta suo­ma­laiseen  yhteiskun­taan. Kieli opi­taan varhais­lap­su­udessa, jos sen aikoo oppia kun­nol­la. Päivähoito on las­ten kotouttamista.

Kaiken maa­han­muut­ta­jien sosi­aal­i­tur­van tulisi olla vastik­keel­lista siten, että ehtona on osal­lis­tu­mi­nen kotouttamispalveluihin.

Vapaakuukausia?

Kos­ka mitään var­al­lisu­ut­ta ei aluk­si ole, olisi kohtu­ullista, että ansio­tu­lot leikkaisi­vat sosi­aal­i­tur­vaa vas­ta muu­ta­man kuukau­den viipeen jäl­keen. Vaat­teet, tuolit, pöy­dät ja kat­ti­lat pitäisi voi­da siinä välis­sä ostaa.  Näitä vapaakuukau­sia kukin voisi käyt­tää vain ker­ran, jot­ta työt­tömyys­jak­soista ei tulisi kan­nat­tavia. On otet­ta­va huomioon, että moni toimii tosi­asial­lis­es­ti tai muodol­lis­es­ti yrit­täjinä, joten yhteenso­vi­tuk­sen pitäisi perus­tua vain tuloi­hin, ei tehty­i­hin työtunteihin.

Minus­ta on huono aja­tus keskit­tää maa­han­muut­ta­jat ARA-asun­toi­hin, joten maa­han­muut­ta­jien asum­istuen pitäisi ainakin aluk­si hyväksyä vähän korkeampia vuokria.

Täl­lainen maa­han­muut­ta­jien eri­tyisko­htelu olisi tietysti väli­aikaista, korkein­taan muu­ta­man vuo­den kestävää. Tarkoi­tus tietysti olisi, että heistä tulisi saman­laisia suo­ma­laisia kuin muutkin ovat, mut­ta alku­un pitäisi päästä.

 

36 vastausta artikkeliin “Miten ja miksi humanitäärisin perustein Suomeen tulleiden sosiaaliturva pitää eriyttää.”

  1. En ainakaan nopeal­la Googlet­tamisel­la löytänyt eri­tyis­es­ti maa­han­muut­ta­jien työl­listämiseen liit­tyvää palkkatuki­mallia (palkkat­uethan itse asi­as­sa mut­tui­v­at heinäku­un alus­ta). Ymmärsinkö asian jotenkin väärin vai enkö vain löytänyt oikeaa sivua? Palkkatu­ki on hie­man haas­teelli­nen haku­sanana, sivu­ja on paljon!

    1. Hyvä kysymys. Kir­joit­taes­sani tätä löysin sivun, jon­ka mukaan maa­han­muut­ta­ju­us on peruste palkkat­uelle, mut­ta en löy­dä sitä sivua enää.

      1. Peruste löy­tyy julkises­ta työvoima- ja yri­tys­palvelus­ta annetus­ta laista, 7 luku 2 §, 1.1.2025 alka­en työvoima­palvelu­iden jär­jestämis­es­tä annetus­ta laista 82 §. Maa­han­muut­to on vas­taa­va palkkat­uen peruste kuin nuori ikä (15–24), van­hempi ikä (yli 50), puut­tu­va toisen asteen tutk­in­to ja yli 6 kk työt­tömyys. Lisäk­si pitää arvioi­da työt­tömyy­den johtu­van ammatil­lisen osaamisen puut­teista ja palkkat­uel­la tue­tun työn paran­ta­van palkat­ta­van ammatil­lista osaamista ja mah­dol­lisuuk­sia työl­listyä avoimille työ­markki­noille. Tuo 50 % tuki ei kuitenkaan ole vain maa­han­muut­ta­jille vaan se on tuen määrä näi­den kaikkien mainit­tu­jen ryh­mien kohdalla.

  2. Vaikea on kuvitel­la Suomeen sel­l­aista sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmää jos­sa pysyvästi Suomeen jäävät jätet­täisi­in ilman yhden­ver­taista perus­toimeen­tu­lo­tur­vaa. Sen sijaan voisi ajatel­la että kan­nustet­taisi­in ihmisiä mak­samal­la jotain lisää vasti­neek­si siitä että he osal­lis­tu­vat toimi­in jot­ka edis­tävät hei­dän kotoutumistaan.

    Sama pätee myös muiden perus­tur­vaan, kan­nat­taisi mielu­um­min palki­ta akti­ivi­su­ud­es­ta kuin uha­ta leikkauk­sil­la. Käytän­nössä se tarkoit­taisi vaik­ka perus­tu­loa jon­ka päälle olisi mah­dol­lista saa­da jotain lisää jos osal­lis­tuu kotou­tu­mista tai työl­listymistä edis­tävi­in toimi­in. Ehkä myös kod­in­hoidon­tu­ki voitaisi­in sitoa kotou­tu­miseen. Ainakin niin että se ei jatkuisi yhtä pitkään mikäli van­hempi ei kykene osoit­ta­maan kotou­tu­miseen tarpeel­lista kieli­taitoa. Toki sil­loin perheelle/lapsille olisi tar­jot­ta­va valit­tavak­si päivähoitopaik­ka kodin ulkop­uolelta. Las­ten kotou­tu­miseen varmis­t­a­mi­nen olisi myös paina­va peruste ja ainakin suomen (ruotsin) kie­len taitoa voisi pitää oppivelvol­lisu­u­teen kuu­lu­vana asiana myös alle kouluikäsille maahanmuuttajille.

    Kun läh­estytään asi­aa posi­ti­ivi­su­u­den kaut­ta, niin perus­tus­lakikaan ei ole este!

    Em. kos­kee sel­l­aise­naan tietysti vain perus­tur­vaa, muut tur­vat kuten ansiosi­don­nainen ja työeläk­keet ovat sit­ten asia erikseen. 

    Työperäis­ten maa­han­muut­ta­jien sosi­aal­i­tur­van osalta lisäisin kyl­lä reilusti työ­nan­ta­jien vas­tu­u­ta. Hehän niitä maa­han­muut­ta­jia tarvit­se­vat joten eikö sil­loin olisi reilu­akin että he myös kan­ta­vat enem­män vas­tu­u­ta maa­han houkut­telemien­sa sosi­aal­i­tur­vas­ta. Samal­la­han se olisi myös kan­nustin rekry­toi­da työt­tömiä suo­ma­laisia ilman ylimääräistä vas­tu­u­ta hei­dän sosi­aal­i­tur­vas­taan. Mielu­um­min niin kuin pelot­tele­mal­la työperäisiä maa­han­muut­ta­jia maas­ta karko­tuk­sel­la jos he menet­tävät työn­sä eivätkä työl­listy heti uudelleen.

    1. Artikke­lin viimeiset virk­keet kuu­lu­vat näin:
      Täl­lainen maa­han­muut­ta­jien eri­tyisko­htelu olisi tietysti väli­aikaista, korkein­taan muu­ta­man vuo­den kestävää. Tarkoi­tus tietysti olisi, että heistä tulisi saman­laisia suo­ma­laisia kuin muutkin ovat, mut­ta alku­un pitäisi päästä.

      1. Koris­tit myös edel­lisessä kir­joituk­ses­sa että maa­han­muut­ta­jien sosi­aal­i­tur­van tulisi olla vastik­keel­lista jon­ka ehtona olisi osal­lis­tu­mi­nen kotout­tamis­palvelui­hin. Onko täl­läistä muu­tos­ta koskaan ehdotet­tu ja jos on onko se kaatunut perustuslakiin?

  3. Kan­nat­taa myös ottaa huomioon se, että pääkaupunkiseudul­la neljännes kaik­ista lap­sista on vierask­ielisiä, jol­loin päiväkodis­sa saate­taan käyt­tää omaa äidinkieltä suomen sijas­ta, kos­ka köy­hem­mil­lä alueil­la vierask­ielis­ten määrä nousee enem­mistök­si ryh­mässä. Jokin insen­ti­ivi pitäisi löytää siihen, miten vierask­ieliset saadaan levit­tymään tasaisem­min Suomeen, jot­ta suomen kieli ei jää heiltä oppimatta.

    1. Tämä nim­imerk­ki helsinkiläisen näkökul­ma on erit­täin tärkeä. En tiedä onko pääkaupunkiseudun kaupunkien kaupungi­nosien kohdal­la eril­listä tilas­toa tuos­ta vierask­ielis­ten osu­ud­es­ta per kaupungi­nosa? Van­taal­la ja Helsingis­sä luvut on toden­näköis­es­ti suurem­mat erot kaupungi­nosien välil­lä. Espoos­sa jos­sa itse asun on kaupungi­nosien erot itse asi­as­sa pienem­mät. Espoos­sa asuu kuitenkin enem­män ulko­maalais­taus­taisia kuin Vantaalla

      1. Espoon keskuk­sen sekä Suur-Lep­pä­vaaran vuokrak­er­rostaloalueet ovat Espoon maahanmuuttajakeskittymiä.

    2. Näin kävisi, jos maail­mas­sa olisi kak­si kieltä, suo­mi ja ulko­maankieli, mut­ta ulko­maankieliä on usei­ta. Jos toisen kotikieli on urdu ja toisen soma­li, he joutu­vat käyt­tämään suomea, joka on hei­dän ain­oa yhteinen kie­len­sä — ellei siis englan­ti ole.

      1. Kyl­lä englan­ti on mon­en työ ja opiskelu­peräis­ten maa­han­muut­ta­jien ns toinen kieli kos­ka heitä ei velvoite­ta suomenkie­len opiskelua. Toki lapset joutu­at oppi­maan sitä koulus­sa. Juuri tuo kod­in­hoito­tu­ki jon­ka nos­tit esille jon­ka halu­si­vat raja pois maa­han­muut­ta­jil­ta on hyvä esimerk­ki siitä että se vaikeut­taisi integraatiota.

        Tur­va­paikan­hak­i­jat ja kiin­tiö­pako­laiset velvoite­taan opiskele­maan suomea jos­sa vai­heessa. Suomenkie­len opetuk­sen jär­jestämi­nen on itse asi­as­sa hajautet­tu kah­den min­is­ter­iön vas­tu­ulle jot­ka ovat TEM ja STM. Juuri tämän takia Suomeen on muo­dos­tunut ns korkeastik­oulutet­tu­jen ekspat­tien yhteisö jot­ka käyt­tävät kodin ulkop­uolel­la pääasi­as­sa englantia.

  4. Kir­joi­tat terävästi

    Kuitenkin Bri­tan­ni­as­sa ja Yhdys­val­lois­sa soma­lien työl­lisyysaste on aivan hyvä.

    Suo­mi on todel­la huono työl­listämään maa­han­muut­ta­jia, mikä tulee meille hyvin kalliiksi.

    Yritin löytää tilas­to­ja soma­lien työl­lisyysas­teesta Yhdys­val­lois­sa ja Iso-Bri­tan­ni­asss, mut­ten osan­nut. Onko todel­lakin niin, että muual­la soma­lien työl­listymi­nen on onnis­tunut niin hyvin, ettei hei­dän työl­lisyysas­teen­sa eroa muun väestö työllisyysasteesta?

    Onko Ruot­si onnis­tunut parem­min kuin Suomi?

    1. Yhdys­val­lois­sa tuet­tua elämää on tar­jol­la hyvin rajoite­tusti. Hämärä muis­tiku­va jostain doku­ment­ti ohjel­mas­ta, että 8kk sopeu­tu­so­hjel­man jäl­keen on pär­jät­tävä omil­laan. tekee ihmeitä moti­vaa­ti­olle, kun seu­raa­va ruokailu on kiin­ni siitä onnis­tuuko han­kki­maan rahaa. Mut­ta ei sekään ihmeitä tee. Mod­erni län­ti­nen yhteiskun­ta on siitä han­kala, että työl­listymiseen tarvi­taan taito­ja, joi­ta har­val­la pako­laisel­la on. Wikipediasta
      “Many Soma­li refugees in the US have expe­ri­enced dif­fi­cul­ties access­ing the labour mar­ket. Accord­ing to the 2010 cen­sus, 47% of Soma­lis in Min­neso­ta were employed, 13% unem­ployed and 40% were eco­nom­i­cal­ly inac­tive. By com­par­i­son, the unem­ploy­ment amongst the state’s over­all for­eign-born pop­u­la­tion was 6%.”
      Toi tiet­ty paljon parem­min kuin vaik­ka lon­toos­sa, mut­ta vaikea tuo­ta on men­estyk­sek­si kutsua

  5. Mikä on läh­teesi soma­lien eri­no­maiseen työl­lisyy­teen muualla?

    ” Accord­ing to Trust for Lon­don, at 37 per cent in 2015–2016, Soma­lia is the only coun­try of birth for Lon­don res­i­dents where male workless­ness (the pro­por­tion of the work­ing-age pop­u­la­tion who are unem­ployed or eco­nom­i­cal­ly inac­tive) is above 30 per cent. Female workless­ness for those born in Soma­lia was 71 per cent.”
    Wikipedia:Somalis in UK

    1. Kyl­lä, taisin esit­tää Bri­tann­ian soma­lien työl­lisyys­ti­lanteen aivan liian posi­ti­ivise­na, eri­tyis­es­ti nais­ten osalta. Tuo miesten 63 pros­entin työl­lisyysaste on olen­nais­es­ti korkeampi kuin Suomes­sa. Vuon­na 2016 Soma­l­im­i­esten työl­lisyys oli Suomes­sa 27 ja nais­ten 17 eli paljon enem­män kuin Bri­tan­ni­as­sa 63% ja 29 %. Bri­tann­ian on siis onnis­tunut paljon parem­min. Soma­lien työl­lisyys on sen jäl­keen nous­sut ja niin on var­maan Bri­tan­ni­as­sakin. Suomes­sa vuon­na 2021 soma­l­im­i­esten työl­lisyysaste oli 46 % ja nais­ten 35 %.

      1. Kun ihme­tel­lään maa­han­muut­ta­jien työl­lisyysastet­ta, niin ei kan­na­ta jät­tää huomiotta sitä kuin­ka suo­ma­laiset työ­nan­ta­jat suh­tau­tu­vat maa­han­muut­ta­jien työhake­muk­si­in. Siitä voisi päätel­lä jopa että suh­tau­tu­mi­nen on saman­laista läpi koko rekry­toin­tipros­essin, mikä ei var­mas­tikaan lisää maa­han­muut­ta­jien, varsinkaan soma­lien, mah­dol­lisuuk­sia työllistyä.
        https://yle.fi/a/3–11023468

    2. Itse asi­as­sa tuo Jalosen esit­tämät luvut soma­lei­den työl­lisyy­destä kos­ki vain Lon­toos­sa asu­via soma­lei­ta. Trust for Lon­don on Lon­toon työllisyyspalvelut.

  6. > Kir­joituk­seni Maa­han­muu­ton vaikeat kysymyk­set sai vas­taan­oton, joka yllät­ti min­ut. Tek­stiä on luet­tu yli 25 000 kertaa.

    Uskon että suuri osa uusista luk­i­joista on ollut perus­suo­ma­laisia, tai henkilöitä jot­ka eivät ole olleet eri­tyisen tyy­tyväisiä vihrei­den tapaan suh­tau­tua maa­han­mut­topoli­ti­ikkaan. Itse asi­as­sa minäkin löysin tuon kir­joituk­sen niin, että tör­mäsin ensin toiseen kir­joituk­seen, jos­sa ihme­telti­in sitä, mitä Soin­in­vaara on nyt men­nyt kir­joit­ta­maan. Moni on var­masti käynyt kat­so­mas­sa tuol­lais­ten jako­jen myötä.

    Moni perus­suo­ma­lainen on var­maankin nau­reskel­lut, ja tun­tenut läh­es luke­vansa perus­suo­ma­lais­ten puolueo­hje­maa. Se että liitit perus­suo­ma­laiset heti kir­joituk­sen alus­sa “erot­ta­mat­tomasti rasis­mi­in”, ei ehkä häirin­nyt tun­nel­maa, kos­ka perus­suo­ma­laiset ovat niin tot­tuneet tuo­hon. Ehkä kyse on samas­ta ilmiöstä kuin Ruot­sis­sa ja Tan­skas­sa, mis­sä muut puolueet ovat hil­jalleen lipuneet “pop­ulistien” suun­taan omas­sa maa­han­muut­topoli­ti­ikas­saan. Kat­sotko että olisit itse muut­tunut hie­man perus­suo­ma­lais­ten viitoit­ta­maan suun­taan (ilman rasis­mia tietenkin), vaik­ka san­otkin myös, että olet “kir­joit­tanut samat asi­at mon­ta ker­taa aiemminkin”?

    1. Perus­suo­ma­laiset ovat tosi­aan kaa­pan­neet maa­han­muut­tokeskustelun itselleen, öyhöt­tämäl­lä, maalit­ta­mal­la ja uhkaile­mal­la mui­ta. Sit­ten ovat luoneet kaik­ista muista jotain ”rajat auki” mielip­iteisiä olk­iukko­ja. Olk­iukko ei tietenkään pidä paikkaansa, eikä ”rajat auki” kan­na­ta kuin hyvin mar­gin­aa­li­nen ryh­mä viher­vasem­mis­tonkaan sisällä.

      Useim­mat kyl­lä kan­nat­ta­vat nyky­mallin uud­is­tamista, sil­lä se on ongel­malli­nen moninkin eri tavoin, joi­ta Soin­in­vaara on hyvin useis­sa kir­joituk­sis­sa kuvannutkin.

      ”Mik­sei kukaan muu puhu maa­han­muu­tos­ta?” Kysyy perus­suo­ma­lainen kun on ensin haukkunut maa­han­muut­ta­jat kaikin mah­dol­lisin slur­rein sekä maalit­tanut ja lait­tanut uhkauk­sia niille jot­ka eivät ole 100% samaa mieltä hänen kanssaan.

      1. Perus­suo­ma­laiset ovat kyl­lä (kansane­dus­ta­jien tasol­la) öyhöt­täneet, mut­ta maalit­ta­mi­nen ja uhkailu taita­vat olla vähän niin ja näin. Ter­miä “rajat auki” on käytet­ty, mut­ta en tiedä ovatko perus­suo­ma­liset tosis­saan väit­täneet, että joku muu puolue halu­aa oikeasti ava­ta rajat siinä mielessä, että kuka tahansa voisi kävel­lä sisään. Tuo olisi olk­iukko. Toisaal­ta sanon­nat “rajat kiin­ni” ja “rajat auki” luon­nehti­vat aika hyvin (tietenkin molem­mat liioitellen) perus­suo­ma­lais­ten ja joidenkin muiden puoluei­den eroa, joten nuo ovat ihan käyt­tökelpoisia lyhy­itä (kär­jistäviä mut­ta ymmär­ret­täviä) ilmauk­sia, joil­la noi­hin kah­teen laitaan voi viitata.

        Perus­suo­ma­laiset eivät myöskään ole ain­oa puolue, joka puhuu maa­han­muu­tos­ta, eikä hei­dän aja­mansa lin­ja ole ain­oa lin­ja, jos­ta keskustel­laan (eli eivät ole tuos­sa mielessä kaa­pan­neet keskustelua).

        Voi kai sanoa, että mon­et muut puolueet ovat tulleet lähemäs perus­suo­ma­lais­ten poli­ti­ikkaa, kun ovat alka­neet puhua maa­han­muut­topoli­ti­ikan kor­jaamis­tarpeista (oletet­tavasti perus­suo­ma­lais­ten halu­a­maan suun­taan). Pros­es­sia voi hidas­taa se, kun pitäisi tun­nus­taa ole­vansa jois­sain asi­as­sa samaa mieltä (jo demon­isoitu­jen?) perus­suo­ma­lais­ten kanssa.

        Kun kuvaat perus­suo­ma­laiset uhkaile­mas­sa kaikkia, jot­ka eivät ole 100% samaa mieltä, tai­dat vähän liioitel­la. On käytet­ty kovaa kieltä ja liioitel­tu molem­pi­in suun­ti­in. Perus­suo­ma­laiset taita­vat saa­da kuraa päälleen yhtä paljon kuin tois­t­en päälle heit­tävät. Min­un kan­tani on se, että mus­ta­maalailus­ta, jär­jet­tömästä haukku­mis­es­ta, ja tilanteen polar­isoin­nista olisi hyvä luop­ua molem­min puolin. Minne on kadon­nut val­is­tusa­jan kolmisa­tavuoti­nen perinne, jos­sa yritetään keskustel­la järkevästi ja kohteliaasti, kaikkia mielip­iteitä kuun­nelleen, ja tilaa toista mieltä olevillekin antaen. Itse asi­as­sa perus­suo­ma­lais­ten vas­tus­ta­jat ovat tässä suh­teessa huonom­pia kuin perus­suo­ma­laiset. Nat­si- ja rasis­tiko­r­tit tun­te­vat lentävän kevyem­min kuin vas­taa­vat toiseen suuntaan.

  7. Joskus mietin, kuin­ka reilua Ruot­sia on syyt­tää epäon­nis­tu­mi­sista maa­han­muut­topoli­ti­ikas­saan. Toden­näköis­es­ti Ruot­sis­sa on kek­sit­ty kaik­ki mah­dol­liset tavat kotout­taa ja tukea maahanmuuttajia. 

    Olisiko jos­sain vai­heessa ollut poli­it­tis­es­ti mah­dol­lista tehdä parem­pia päätöksiä? 

    Onko Ruotsin ope­tus lop­pu­jen lopuk­si se, että ain­oa keino vähen­tää maa­han­muu­ton ongelmia on rajoit­taa maa­han­muu­ton määrä sel­l­aiselle tasolle, minkä yhteiskun­ta kestää.

    Yhdys­val­lat teki juuri näin 1920-luvul­la ja rajoit­ti maa­han­muut­toa 1960-luvulle asti. Luul­tavasti tämän takia Yhdys­val­loista tuli sula­tusu­u­ni: tuli­joiden oli sopeuduttava.

    1. Nim­imerk­ki Kaukolle kom­ment­ti­na että Yhdys­val­lat aset­ti 1920-luvul­la maanosa kohtaiset kiin­tiö siten että Aasia sul­jet­ti­in kokon­aan pois. Euroop­pa jae­taan kolmeen osaan Itä, Län­si- ja Etelä-Euroop­pa joiden kohdal­la pis­teti­in omat kiin­tiö ja kri­teer­it. Yhdys­val­lat suosi täl­lä kiin­tiöl­lä skan­d­i­naave­ja, ger­maane­ja ja anglosak­se­ja. Mik­si sit­ten 1960-luvul­la tämä kiin­tiö puret­ti­in? Työvoima­pu­lan takia. Sil­loin ymmär­ret­ti­in poli­it­ti­sista syistä että Aasi­as­ta on saata­va työvoimaa kos­ka Neu­vos­toli­iton vaiku­tus­ta ja kom­mu­nis­min lev­iämist halut­ti­in estää Kylmän sodan asetelmissa.

  8. “Yhdys­val­lat teki juuri näin 1920-luvul­la ja rajoit­ti maa­han­muut­toa 1960-luvulle asti. Luul­tavasti tämän takia Yhdys­val­loista tuli sula­tusu­u­ni: tuli­joiden oli sopeuduttava.”
    1) Maa­han­muut­toa rajoitet­ti­in sik­si, että maa­han ei halut­tu rodullis­es­ti huonom­pia ainek­sia Etelä- ja Itä-Euroopas­ta. Kos­ki juu­ta­laisia eri­tyis­es­ti, mut­ta muutkin ei ihan tarpeek­si arjalaiset kansal­lisu­udet halut­ti­in pitää ulkopuolella.
    2) Yksi merkit­tävä seu­raus tästä poli­ti­ikas­ta oli, että Itä-Euroopan juu­ta­laisil­la ei käytän­nössä ollut mitään paikkaa, mihin pae­ta kolmekym­men­tälu­vul­la, kun tilanne alkoi kehit­tyä kohti kansanmurhaa.
    3) Tuli­jat sopeu­tu­vat edelleen, vaik­ka enää ei vaa­di­ta vaaleaa ihoa ja län­si­maalaista kansal­lisu­ut­ta. Jotain Yhdys­val­lat tekee oikein, mut­ta 20-luvun rasis­mi tuskin on se, mikä kan­nat­taa kopioida.

    1. Nim­imerk­ki Nimi… kom­men­ti­in kohtaan 1. että Yhdys­val­lat rajoit­ti 1920-luvul­la maa­han­muut­toa Itä-Euroopas­ta. His­to­ri­al­lise­na huomiona että suo­ma­laiset kuu­lui­v­at tuo­hon Itä-Euroopan kat­e­go­ri­aan ja Skan­di­vian­maat taas Län­si-Euroopan kat­e­go­ri­aan. Suo­ma­lais­ten maa­han­muut­to Yhdys­val­toi­hin 1920-luvul­la käytän­nössä lop­pui. Poikkeuk­se­na oli suomen­ruot­salaiset jot­ka pystyivät kiertämään tuo­ta Itä-Euroopan kat­e­go­ri­aa hei­dä äidinkie­len­sä takia sanom­al­la että he ovat ruot­salaisia (riik­in­ruot­salaisia) jot­ta Yhdys­val­tain maa­han­muut­tovi­ra­nomaiset päästäi­sivät maa­han. Kana­da teki tosin poikkeuk­sen ja sal­li etelä- ja itäeu­roop­palais­ten maa­han­tu­lon jos­ta moni sit­ten myöhem­min ylit­ti Yhdys­val­tain ja Kanadan rajan kun he oli­vat asuneet Kanadas­sa sal­li­tun ajan

  9. yksi kum­ma­li­nen kommentti.

    teo­ri­as­sa ei saisi syr­jiä ja tehdä eri­ar­voisia jär­jestelmiä, mut­ta on yksi merkit­tävä poikkeus. se on maan kansalaisu­us. jos esim. joku on tur­isti­na toises­sa maas­sa, niin tur­is­til­la on eri oikei­det ja velvol­lisu­udet, tun­tuu ehkä selkeältä. mut­ta vas­taa­va pätee myös oleskelulupi­in, työlupi­in, opiskelu­un, pako­laisu­u­teen ja ym. vas­ta sit­ten kun kansalaisu­us on saatu niin voidaan alkaa argu­men­toimaan tasaver­taisil­la järjestelmällä.

    eli ei-kansalaisia voi kohdel­la eri taval­la kuin kansalaisia. tämä ei sit­ten suo­ranais­es­ti tarkoi­ta huonom­min, vaik­ka siihenkin on mahdollisuus.

    (kak­sois-kansalaisu­udelle voi sanoa vas­taavaa vähän eri tavalla).

    1. Kansalaisu­u­teen voisi tosi­aan sitoa enem­män oikeuk­sia kuin on täl­lä het­kel­lä tehty. Saat­taa kuitenkin edel­lyt­tää muu­tok­sia perus­tus­laki­imme. Ja sit­ten on vielä se, mitä on sovit­tu EU-kansalais­ten oikeuk­sista jäsenmaissa.

    2. Tuo on ihan tot­ta. Kansalaisu­u­den ja sen tuo­mat edut saa joko syn­tyältään tai se pitää ansai­ta asumal­la riit­tävän kauan ja todis­ta­mal­la että halu­aa sitoutua ole­maan osa yhteiskuntaa.

      Jos ajatel­laan sosi­aal­i­tur­vaa ja mui­ta etu­ja niin mielestäni on ihan oikein että kansalaisil­la ne voi ja kuu­luukin olla parem­pia, kos­ka kansalaiselle ei voi sanoa että “lähde takaisin koti­maa­hasi”. Suomen kansalaiselle Suo­mi on koti­maa eikä mikään muu. 

      Eli jos esim työt­tömyys­tur­vaa ale­taan rajusti leika­ta, niin mielestäni kansalaisille pitää olla parem­mat tur­vaverkot ja palve­lut kuin maa­han äsken tulleille, oli sit­ten kyse työperäi­sistä maa­han­muut­ta­jista tai human­itääri­sistä syistä tulleille.

    3. Val­tio­ta voisi ajatel­la klu­bi­na tai jopa osakey­htiönä, jon­ka omis­ta­ja­jäseniä kansalaiset ovat. Täl­löin vaikut­taisi erikoiselta, että jäsenek­si pää­sisi tuo­mat­ta mukanaan mitään arvokas­ta. Niin­pä yksi­tyiselle pääo­ma­lle kumar­ta­va ekon­o­mistikun­ta viimeiseen asti vält­tää täl­laista tarkastelua. Kun omaisu­ut­ta ei kir­ja­ta, se on helpom­pi kavaltaa.

  10. Yhdys­val­lat kuitenkin päät­ti rajoit­taa maa­han­muut­toa ihan demokra­t­ian pelisään­nöil­lä 1920-luvul­la, kos­ka enem­mistö halusi rajoit­taa maahanmuuttoa. 

    Ei kukaan voin­ut aav­is­taa 1920-luvul­la, mitä 1930-luvul­la tapah­tu­isi. Iloisen 1920-luvun nousukau­den aikana ei tiedet­ty 1930-luvun lamas­ta, jol­loin Yhdys­val­lois­sa miljoonat jou­tu­i­v­at työt­tömyy­teen ja köyhyyteen. 

    Emme­hän mekään osan­neet aav­is­taa 2019, että Uusi­maa sul­je­taan kevääl­lä 2020.

    Toisi­naan kum­nastel­laan, mik­si sak­salaiset äänes­tivät nat­se­ja. Paljon vähem­män kysel­lään, mitä vai­h­toe­hto­ja Sak­san äänestäjil­lä oli 1932.

    Sak­san van­hat puolueet vas­ta­si­vat suun­nilleen Suomen kokoomus­ta, demare­i­ta ja maalais­li­it­toa. Nämä puolueet oli­vat vie­neet Sak­san ensim­mäiseen maail­man­so­taan ja aja­neet masn syvään lamaan 1930-luvun alussa.

    Näi­hinkö puolueisi­in olisi edelleen pitänyt luot­taa, vaik­ka ne oli­vat tuoneet taval­liselle äänestäjälle pelkkää kur­ju­ut­ta ja kuolemaa?

    Vasem­mal­la laidal­la äänestäjä saat­toi vali­ta kom­mu­nis­tit, oikeal­la nat­sit. Neu­vos­toli­iton tilanne tun­net­ti­in aika hyvin, eikä se houkut­tanut kaikkia. Jäl­jelle jäivät nat­sit, jot­ka eivät olleet päässeet vielä val­taan mis­sään, oli­vat kir­joit­tam­a­ton lehti.

    1. Se mikä ajoi Weimarin Tasaval­lan kur­ju­u­teen oli­vat sotako­r­vauk­set 1. maail­man­so­das­ta, vaik­ka Sak­sa ei edes aloit­tanut sotaa, mut­ta piti vain mak­saa. Nat­sit val­taan päästyään lopet­ti­vat niiden mak­samisen ja talous sai liikku­mavaraa. Muista puolueista koot­tu hal­li­tus olisi voin­ut kanssa tehdä niin mut­ta sitä vaan ei tapahtunut.

    2. Nim­imerk­ki Kaukolle kom­ment­ti­na että eivät Sak­san ns van­hat puolueet vie­neet Sak­saa ensim­mäiseen maail­man­so­taan sen teki Sak­san keis­ari ja Preussin asevoimien ken­raalit. Kysessä oli pitkä 1900-luvul­la kestänyt ase­varustelu. Eivät nuo van­hat puolueet aja­neet Sak­saa lamaan 1930-luvul­la vaan laman syy oli Wall Streetin rom­ah­tus 1929 ja Yhdys­val­lois­sa säädet­ty suo­jat­ul­lit lait jot­ka rajoit­ti­vat ulkomaankauppaa.

  11. En tiedä, onko tämä oikea paik­ka käy­dä keskustelua Sak­san 1900-luvun his­to­ri­as­ta, mut­ta eikö Sak­san van­hois­sa val­ta­puolueis­sa ollut mitään vikaa?

    Kun tarkastelee tilan­net­ta taval­lisen äänestäjän nälökul­mas­ta 1932, niin hän toden­näköis­es­ti tun­si jonkun, joka oli kuol­lut sodas­sa, menet­tänyt kaiken 1923 hyper­in­flaa­tios­sa tai 1930-luvun lamassa.

    Olisiko hänen edelleen pitänyt äänestää niitä puoluei­ta, jot­ka hänen näkökul­mas­taan oli­vat vain kur­ju­ut­ta tuoneet? Ei hän näh­nyt muu­ta kuin sil­loisen tilanteen ja menneisyyden. 

    Tule­vaisu­ut­ta­han ei vielä ollut.

    1. Nim­imerk­ki Kaukolle kom­ment­ti­na että Keis­ar­il­lisen Sak­san suurin puolue ensim­n­mäisen maail­man­so­dan aat­tona oli Sak­san sosi­aalidemokraat­ti­nen puolue joka on nykyi­nen kans­leri puolue. Sak­san kansal­lis­sosial­isti­nen työn­väen­puolue oli kah­den ns van­han puolueen yhteen liit­tymä. Olen aiem­min avan­nut hiukan Sak­san 1920-luvun ja 1900-luvun alun poli­it­tista sys­teemia . Samoin nim­imerk­ki Nimi…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.