Hallituksen asuntopolitiikka muuttaa Suomea syvällisesti

130 vastausta artikkeliin “Hallituksen asuntopolitiikka muuttaa Suomea syvällisesti”

1. Muu­ta­ma irralli­nen ajatus.

   ”On parem­pi tukea huonoa palkkaa vähän, kun mak­saa henkilön koko ela­tus työt­tömyys­tur­vana tai muu­na tulonsiirtona. ”
   Samaa mieltä. Mik­si siis mak­samme ide­ol­o­gis­es­ti työt­tömille asum­is­tukea, kun voisimme mielu­um­min tukea työ­nan­ta­jia? Perus­ta Kain­u­useen vaatete­hdas, niin val­tio mak­saa tehtaasi palkoista 50 %. Tuol­la taval­la voitaisi­in saa­da Suomeen palautet­tua edes osa siitä teol­lisu­ud­es­ta, joka täältä on val­unut kehi­tys­mai­hin, kun ei mei­dän palkkata­sol­la kan­na­ta tehdä enää mitään, vaan väki oleskelee kotona eri­lais­ten tukien varas­sa. Tukien, jot­ka mak­se­taan lainarahalla.

   ”Ajatuk­se­na var­maankin on, että köy­hien ei tarvitse asua Helsingis­sä vaan voivat matkus­taa töi­hin jostain kauempaa.”
   Eiköhän tässä ole ensisi­jaise­na ajatuk­se­na se, että jos köy­hää ei kiin­nos­ta men­nä töi­hin ollenkaan, niin koete­taan ainakin kan­nus­taa hän­tä vapaut­ta­maan asun­ton­sa Helsingistä sel­l­aiselle, jon­ka oikeasti pitää siel­lä asua ja muut­ta­maan halvem­paan asun­toon jon­nekin kauem­mas jatka­maan työttömyysuraansa.

   ”Jos asum­ista ei tuet­taisi lainkaan, lähi­hoita­jan ja kau­pan myyjän pal­ka­lla ei voisi asua Helsin­gin seudul­la.  Kaupois­sa ja hoito­laitok­sis­sa olisi kuitenkin pakko olla työn­tek­i­jöitä. Heille pitäisi vain mak­saa enemmän.”
   Minne kato­si­vat työ­suhdea­sun­not? Tehokas keino saa­da työvoimaa ja myös sitout­taa se työvoima, kos­ka asun­to läh­tee sit­ten alta, jos työn­tek­i­jä vai­h­taa työ­paikkaa. Liit­tyy myös vah­vasti edel­liseen irral­liseen ajatuk­seeni. Minus­ta on suo­ras­taan törkeää, että pieni­palkkainen lähi­hoita­ja joutuu tule­maan töi­hin Helsinki­in Hyvinkäältä ja samaan aikaan tukien varas­sa ide­ol­o­gis­es­ti työt­tämänä ole­va asustelee Helsingissä.

   ”Kun olin lap­si, baariru­uan hin­ta oli jo Lahdessa olen­nais­es­ti alem­pi kuin Helsingis­sä, kos­ka palkat oli­vat Helsingis­sä korkeammat.”
   Tämä pätee edelleenkin vaik­ka paina­tustöis­sä tai par­turis­sa. Halvem­mal­la saa maakun­nista, mis­sä tilavuokra on mata­lampi ja ehkä yrit­täjäkin tyy­tyy mata­lam­paan tuot­toon, kun asumisku­lut ovat matalammat.

   Minus­ta mei­dän ensisi­jainen ongel­mamme on se, että meil­lä on lasku­tavas­ta riip­puen kaiketi 300 000–400 000 työikäistä ihmistä, jot­ka eivät käy töis­sä, ja työssäkäyvien pitää mak­saa hei­dän elämän­sä, kaikkine asum­is­tuki­neen sun muineen. Hei­dät pitää saa­da töi­hin. Se ei onnis­tu nyt, kun (1) tuk­i­jär­jestelmä pitää huolen siitä, että fak­ti­nen net­topalk­ka on luokkaa pari euroa per tun­ti, eli ide­ol­o­gis­es­ti työtön saa niin suuret tuet, ettei vapaa-aikaansa kan­na­ta myy­dä tuol­la hin­nal­la pois, ja kun (2) läh­es kaik­ki yksinker­tainen suorit­ta­va työ on siir­tynyt pois Suomes­ta halvem­pi­in mahin, kun kuitenkin tosi­a­sia on se, että meil­lä on, ja on aina ollut, paljon sel­l­aista väkeä, joka ei kykene mihinkään muun­laiseen työhön. Jos me siir­rämme hei­dät pysyvästi työvoiman ja yhteiskun­nan ulkop­uolelle, niin sen seu­rauk­set voivat olla katastrofaaliset.

   Selvyy­den vuok­si sanon vielä, että en syytä ide­ol­o­gis­es­ti työtön­tä yksilöä hänen valin­nas­taan. Se on yksilö­ta­sol­la aivan fik­su val­in­ta hänen kannal­taan ja näkökul­mas­taan. Vika on yhteiskun­nas­sa, joka mah­dol­lis­taa tuol­laisen valin­nan, ja se on se asia, joka pitäisi korjata.

   Vastaa

   1. Kyl­lä työt­tömyys on Suomes­sa melko korkea, mut­ta min­un käsit­tääk­seni työt­tömyyt­tä on suh­teel­lis­es­ti eniten juuri pienis­sä kun­nis­sa kauem­pana pääkaupunkiseudul­ta tai muista kasvukeskuk­sista. Eli mon­en ehdot­ta­maa työt­tömien siirtämistä pääkaupunkiseudun ulkop­uolelle on oikeas­t­aan tapah­tunut, tai he asu­vat jo valmi­ik­si siel­lä mis­sä “pitääkin”. Huo­mat­ta­van suuri meno­erä ovat kuitenkin eläk­keet eli niitä nk. elätet­täviä riit­tää muual­lakin kuin työikäi­sis­sä. Täl­lä het­kel­lä kerät­tävistä eläke­mak­su­ista rahas­toidaan vain n. viides­osa ja lop­ut menevät nykyeläkkei­den mak­su­un. Ymmärtääk­seni aiemp­ina vuosikym­meninä työssäkäyviltä kerät­ti­in vähem­män rahaa tähän tarkoituk­seen kuin nykyään, mikä tietenkin on nos­tanut työvoimakus­tan­nuk­sia. Minus­ta on hyvä muis­taa tämäkin detalji tässä samal­la ettei tule sem­moista käsi­tys­tä että ide­ol­o­gis­es­ti työt­tömät oli­si­vat Suomen ain­oa ongelma.

      Vastaa

      1. “Kyl­lä työt­tömyys on Suomes­sa melko korkea, mut­ta min­un käsit­tääk­seni työt­tömyyt­tä on suh­teel­lis­es­ti eniten juuri pienis­sä kun­nis­sa kauem­pana pääkaupunkiseudul­ta tai muista kasvukeskuksista.”

         Asia on siis tilas­to­jen mukaan niin päin, että kasvukeskuk­sis­sa on yleen­sä alueen­sa kunkin alueen isoim­mat työt­tömyysas­teet — jos ei ote­ta luku­un ihan pien­impiä kun­tia, jois­sa yhdenkin per­heen työl­lisyys­ti­lanteen muu­tos voi heilut­taa työl­lisyys­ti­las­to­ja, ja jois­sa työl­lisyys­ti­las­to­jen heilun­ta on suur­ta. Syynä on se, että työt­tömät ja opiske­li­jat hakeu­tu­vat asumaan alueen keskuskaupunkiin.

         Esimerkik­si TEMin julkaise­man eloku­u­ta 2023 koske­neen tuoreen työt­tömyyskat­sauk­sen mukaan Helsingis­sä oli koko Uuden­maan korkein työt­tömyysaste. Helsingis­sä työt­tömyysaste oli 10,8 %. Toisek­si korkein työt­tömyysaste oli Van­taal­la (10,7 %). Maakun­nan matal­im­mat työt­tömyysas­teet oli­vat Asko­las­sa (työt­tömyysaste 5,0 %), Siun­tios­sa (5,0 %), Inkoos­sa (5,2 %), Kau­ni­ai­sis­sa (5,4 %), Sipoos­sa (6,1 %), Por­nai­sis­sa (6,2 %) ja Mäntsälässä (6,4 %).

      2. Kan­nat­taisi ver­ra­ta työl­lisyysastei­ta. Työn­haun lopet­ta­mi­nen on synkem­min työtön kuin tilas­tois­sa näkyvät työtä hake­vat työttömät.

      3. Ide­ol­o­gis­es­ti työt­tömät ovat niin mar­gin­aa­li­nen ilmiö että ei sitä edes ongel­mak­si voi sanoa. Väestön ikään­tymi­nen ja Euroopan toisek­si huonoin huolto­suhde sen sijaan on val­ta­va ongel­ma ainakin talouden kannalta.

         Ikävää että hal­li­tus keskit­tyy ensim­mäisen ”kor­jaamiseen” kepil­lä, ja jälkim­mäisen kor­jaamisen estämiseen kiristämäl­lä ja vähen­tämäl­lä maahanmuuttoa.

   2. Koment­ti­na Daniel Fed­er­leylle että Espoon väestöstä suurin on maa­han­muut­ta­jia. Espoos­sa asuu korkeasti koulutet­tu­ja maa­ham­muut­ta­jia suh­teessa enem­män kuin mitä asuu Van­taal­la tai Helsingissä.

      Vastaa

   3. Helsingis­sä ei ide­ol­o­gi­sista syistä täysin työtön voi elää kalli­iden elinkus­tan­nusten vuok­si muus­sa kuin joko itsen­sä tai jonkun lähiomaisen tai suku­laisen omis­ta­mas­sa asunnossa.

      Vastaa

   4. Kos­ka nykyään läh­es kaik­keen sosi­aal­i­tur­vaa ja asun­topoli­ti­ikkaa koske­vaan keskustelu­un nos­te­taan hyvin pain­okkaasti “ide­ol­o­giset” työt­tömät, niin olen jäänyt miet­timään sitä kuin­ka rel­e­vant­tia on läh­estyä asioi­ta tuos­ta näkökul­mas­ta? Eikö kan­nat­taisi ratkoa asioi­ta ennem­minkin niiden muiden työt­tömien ja olo­suhtei­den pakos­ta pien­i­t­u­lois­t­en näkökulmasta.

      Kan­nat­taa ensik­sikin miet­tiä mon­tako “ide­ol­o­gis­es­ti” työtön­tä Suomes­sa vaik­ka omas­ta mielestä on ja sit­ten suh­teut­taa se vaik­ka mui­hin työt­tömi­in ja asumiseen­sa tukea tarvit­se­vi­in. Niin, mikä on se “ide­ol­o­gis­es­ti” työkyky­is­ten työt­tömien määrä ja kuin­ka rel­e­vant­tia on pain­ot­taa sitä asun­topoli­ti­ikas­sa siinä määrin kuin sitä nyt tehdään? Eikö kan­nat­taisi miet­tiä asi­aa kuitenkin ensisi­jaiseti suuren enem­mistön asum­is­tarpei­den kannal­ta, eikä marginaaliryhmän. 

      Sil­loin kun tehdään mar­gin­aaliryh­mi­in vedoten ratkaisu­ja jot­ka heiken­tävät kaikkien elämää ollaan pahasti hakoteil­lä. Orpon hal­li­tus on siitä varoit­ta­va esimerk­ki. Kokon­aisu­u­den kannal­ta merk­i­tyk­set­tömil­lä yksi­tyisko­hdil­la perustellen riko­taan sitä mikä ei pitäisi rikkoa.

      Vastaa

      1. Ide­ol­o­gised­sti työt­tömiä taitaa olla eniten syr­jäisel­lä maaseudulla.

   5. Vapaae­htois­es­ti työt­tömiä on niin vähän että mak­san hei­dän siivun­sa verois­tani ihan mielel­läni. Eri asia on varakkaiden lap­sil­isät, pöljät yri­tystuet, vaku­u­tuskuoret ja muut por­saan­reiät, kan­nat­ta­mat­tomat “tun­nin” junat jne. Ne ovat ne todel­liset yhteiskun­nan häpeäpilkut, muu­ta­man elämän­ta­painti­aanin elät­tämi­nen on hal­paa ja helppoa.

      Vastaa

   6. Tot­ta joka sana. 

      Odelta jää ymmärtämät­tä tai ide­ol­o­gis­es­ta syys­tä myön­tämät­tä, että jouti­las tuki­ais­poruk­ka prime-aluei­den asun­nois­sa aiheut­taa paikallista asun­top­u­laa, joka nos­taa asun­to­jen hin­nat ja vuokrat ainakin alem­man keskilu­okan ulottumattomiin. 

      Tuet­tu asum­i­nen ja eri­tyis­es­ti tur­va­paikan­hak­i­joiden majoi­tus olisi järkev­in­tä keskit­tää muut­to­tap­pioalueille, kuten Kain­u­un tai Lapin syr­jäkylille. Pait­si että tämä keven­täisi julkisen talouden kus­tan­nus­r­a­situs­ta, se myös vapaut­taisi tilaa paran­taisi pääkaupunkiseudun uhkaavasti slum­mi­u­tu­vista lähiöistä ja paran­taisi niiden houkut­tele­vu­ut­ta työssäkäyvän väestön kannalta.

      Vastaa

2. Asum­istuen vaiku­tus yleiseen vuokrata­soon riip­puu ihan täysin siitä, kuin­ka suuri osa vuokra-asu­jista saa asum­is­tukea. Jos osu­us on korkea, asum­istuen muu­tok­set vaikut­ta­vat suo­raan koko vuokral­la asu­vien joukon kykyyn mak­saa vuokraa, ja mak­sukyvyn paran­tu­mi­nen tai heiken­tymi­nen johtaa melko suo­raan hin­to­jen nousu­un tai laskuun—asuntomarkkinoilla kun tar­jon­ta jous­taa todel­la hitaasti.

   Ongel­ma on siis siinä, että merkit­tävä osu­us vuokra-asu­jista saa asum­is­tukea, ei asum­istuen määrä itsessään. Ja syy on ilmeinen: omis­tusasum­i­nen on kevyen veroko­htelun vuok­si niin jär­jet­tömän hyvä sijoi­tus, että jo keski­t­u­loisen kan­nat­taa mielu­um­min kitkut­taa ruuhkavuodet mas­si­ivisen korkean säästöas­teen (=lainan­ly­hen­nyk­set) kanssa umpivelkaises­sa omis­tusasun­nos­sa vuokral­la asumisen sijaan. Sivu­vaiku­tuk­se­na saadaan sairaat asun­tomarkki­nat ja kansal­lis­var­al­lisu­u­den sitou­tu­mi­nen mata­lasti verotet­tui­hin seini­in tuot­ta­van liike­toimin­nan sijaan.

   Asum­istuen ja vuokra-asun­to­jen sijaan kan­nat­taisi mielu­um­min tehdä jotain omis­tusasumisen lep­sulle veroko­htelulle: asun­to­tu­lon vero­tus mah­dol­lis­taisi kevyem­män ansio­tulovero­tuk­sen, ja eri­tyis­es­ti ikään­tyvien omis­tusasu­jien kan­nus­timet työn­tekoon kas­vaisi­vat aivan oleellisesti.

   Vastaa

   1. Nim­imerk­ki arkkite­hdille mainit­taakkoon että vierask­ielis­ten osu­us Suve­las­ta on korkeampi ja ARA asun­to­ja siel­lä on enem­män kuin muis­sa Espoon lähiöis­sä mut­ta Suve­lan väk­iluku on Espoon alhaisimpia. Suur-Tapi­o­las­sa asuu hyvä­tu­loisia ulko­maalaisia jot­ka työs­ten­televät pääasi­as­sa Keilaniemessä ja Otaniemessä. Espoon kaupunkisu­un­nit­telus­sa pien­talo­jen ja ker­rostalo­jen läheisyys on se mis­sä Helsin­ki ja Van­taa voisi­vat ottaa mallia.

      Vastaa

   2. Miten omis­tusaumisen veroko­htelu on lep­sua? Ja miten saat työ­nan­ta­jat pitämään ikään­tyneitä töis­sä tai palkkaa­maan niitä?

      Ja ei kukaan seit­emän- kahdek­sankymp­pinen pienel­lä eläk­keel­lä halua mak­saa kovia markki­navuokria tai muut­taa pie­neen kopperoon.

      Vastaa

      1. R.Silfverberg: “Miten omis­tusaumisen veroko­htelu on lepsua?”

         Vuokras­ta pitää mak­saa pääo­mat­uloveroa. Vas­taavaa veroa ei omis­tusasumiseen kohdis­tu. Neu­traali veroko­htelu näi­den kah­den välil­lä vaatisi joko omis­tusasu­jan lasken­nal­lisen asun­to­tu­lon verot­tamista tai vuokrat­u­lo­jen verovapautta.

      2. Ossi Saare­so­ja: Tarkoi­tatko ihan tosisasi että jos on vuosikau­sia säästänyt ja venyt­tänyt pen­nejä että pääsee omaan asun­toon niin pitää vielä alkaa mak­saa jotain pääomatuloveroa?

         Asun­to­jen vuokraami­nen pitäisi ensisi­jais­es­ti olla joko kun­tien tai muiden julk­ishyödyl­lis­ten yhteisö­jen rahoit­ta­maa, olkoot sit­ten vaik­ka ammat­tili­itot, vaik­ka ne ovat kirosana joidenkin mielestä. 

         Yksi­tyiset vuokra­markki­nat ovat lähin­nä keinot­telua ja sel­l­aisen tarve voidaan perustel­la vain jos se toimii var­avent­ti­il­inä tilanteis­sa jol­loin on asun­top­u­la, tai jos esim vuokrataan vuokralaisille jot­ka halu­a­vat jotain extraa kuten lois­tosi­jain­nin ja on valmis mak­samaan siitä. Mikään val­lit­se­va asun­tomarkki­na­muo­to yksi­tyi­nen vuokraami­nen ei pitäisi olla kos­ka siihen investoidut rahat tuot­taisi­vat parem­min esim teol­lisu­udessa tai muus­sa tuot­tavas­sa toiminnassa.

      3. Tarkoi­tatko nyt ihan oikeasti, etä jos omis­taa asun­non Helsingis­sä ja saa kah­den vuo­den komen­nuk­sen Brys­seli­in, asun­to pitää jät­tää tyhjilleen tai myy­dä SAK:lle?

      4. R.Silfverberg: “Tarkoi­tatko ihan tosisasi että jos on vuosikau­sia säästänyt ja venyt­tänyt pen­nejä että pääsee omaan asun­toon niin pitää vielä alkaa mak­saa jotain pääomatuloveroa?”

         Ihan samaa voit sanoa siitä, että on venyt­tänyt pitkään pen­niä ja saanut säästet­tyä sijoi­tusasun­non tai vaik­ka osake­salkun. Kuten sanoin, tas­a­puo­li­nen kohtelu omis­tus- ja vuokra-asumisen välil­lä olisi mah­dol­lista saavut­taa myös tekemäl­lä vuokrat­u­loista verova­pai­ta. Toisaal­ta, jot­tei vero­tus vääristäisi sijoit­ta­maan asun­toi­hin liikaa, niin oikeas­t­aan sil­loin pitäisi myös muutkin pääo­mat­u­lot vapaut­taa veroista. En nyt kuitenkaan tässä ota kan­taa siihen, pitääkö pääo­mat­u­lo­ja verot­taa ja jos niin kuin­ka paljon. Kom­men­toin vain, että vero­tuk­sen pitäisi olla neu­traalia eikä kohdel­la esim omis­tusasun­toon sijoit­tamista kevyemmin.

         “Yksi­tyiset vuokra­markki­nat ovat lähin­nä keinottelua”

         En kyl­lä usko tuo­hon väit­teeseen. Useim­mat sijoi­tusasun­not pide­tään pitkähkön aikaa sen sijaan, että yritet­täisi­in ostaa ja myy­dä edestakas tuot­taval­la ajoituksella.

         “Mikään val­lit­se­va asun­tomarkki­na­muo­to yksi­tyi­nen vuokraami­nen ei pitäisi olla kos­ka siihen investoidut rahat tuot­taisi­vat parem­min esim teol­lisu­udessa tai muus­sa tuot­tavas­sa toiminnassa.”

         Ihan samaa voit sanoa omis­tusasumis­es­ta tai kun­tien tms. omis­tamista asun­noista. Ja nykyi­nen omis­tusasumisen kevyem­pi veroko­hteluhan nimeno­maan vääristää tilan­net­ta niin, että kotei­hin pää­tyy enem­män pääo­mia kuin tilanteessa, jos­sa yri­tyso­maisu­ut­ta ei verotet­taisi kireäm­min. (Aiem­min tilanne oli vielä pahempi, kun asun­to­lainan korot pystyi vähen­tämään vaikkei lainal­la han­kit­tua tuloa edes verotet­tu ollenkaan.)

      5. OS: “Tarkoi­tatko nyt ihan oikeasti, etä jos omis­taa asun­non Helsingis­sä ja saa kah­den vuo­den komen­nuk­sen Brys­seli­in, asun­to pitää jät­tää tyhjilleen tai myy­dä SAK:lle?”

         En tarkoit­tanut sitä että yksi­tyi­nen vuokraami­nen pitäisi kieltää, mut­ta yhteiskun­nan ei tulisi tukea keinot­telua sijoi­tusasun­noil­la jois­sa omis­ta­ja ei asu itse mis­sään vai­heessa. Ja jos muut­taa kokon­aan pois eikä ole aiko­mus­ta pala­ta niin myyn­ti­in vaan.

      6. Sare­so­ja:

         “Vuokras­ta pitää mak­saa pääo­mat­uloveroa. Vas­taavaa veroa ei omis­tusasumiseen kohdis­tu. Neu­traali veroko­htelu näi­den kah­den välil­lä vaatisi joko omis­tusasu­jan lasken­nal­lisen asun­to­tu­lon verot­tamista tai vuokrat­u­lo­jen verovapautta.”

         Tarkoi­tat siis, että omis­tusasu­ja saa jotain hyö­tyä kun ei kisko itseltään enem­pää kuin asun­non kului­hin menee?

         Vuokrien pääo­mat­ulovero mak­se­taan vain siitä osas­to, jon­ka vuokrankisko­ja ottaa itselleen ihan vain siitä hyvästä, että omis­taa asunnon. 

         Jos omis­tusasu­jaa alet­taisi­in verot­taa oman asun­ton­sa omis­tamis­es­ta, se johtaisi tilanteeseen, jos­sa sijoi­tusasun­to­ja omis­ta­van pitäisi asua itse vuokral­la. Jos tuo­hon men­nään, sil­loin omis­tusasu­jan pitää saa­da mak­saa vuokraa itselleen ja määrätä vuokrata­so aivan kuten vuokranan­ta­jakin määrää.

         Veroko­htelu on aivan saman­laista jo nyt. Ei kenenkään asun­toa vuokralle anta­van ole pakko ottaa vuokraa yhtään enem­män kuin asun­non kului­hin menee, vaan hekin voivat toimia kuten oman asun­ton­sa omis­ta­vat ja olla kisko­mat­ta mitään silka­s­ta omistamisesta.

      7. näin sen näen: “Jos omis­tusasu­jaa alet­taisi­in verot­taa oman asun­ton­sa omis­tamis­es­ta, se johtaisi tilanteeseen, jos­sa sijoi­tusasun­to­ja omis­ta­van pitäisi asua itse vuokralla.”

         Eikä johtaisi (siis kun­han lasken­nal­lista asun­to­tu­loa ei las­ket­taisi liian suurek­si). Se tek­isi veroko­htelun lähem­mäk­si neu­traalia omis­tusasumisen ja vuokral­la asumisen välillä.

         Ajat­tele asi­aa seu­raavasti. Joku henkilö (jol­la voi ennestään olla sijoi­tus asun­to­ja tai sit­ten ei) asuu vuokral­la. Sit­ten hän ostaa asun­non (kokon­aan käteisel­lä), joka on oman asun­ton­sa vier­essä ja käytän­nössä ident­ti­nen ja sen markki­navuokra olisi sama kuin oman asun­non. San­o­taan, että vuokra olisi vaik­ka 1500 € / kk ja vähen­nyskelpoiset kulut 500 € / kk (kum­mas­sakin asun­nos­sa). Hänel­lä on nyt 2 vaihtoehtoa:

         1) Hän voi lait­taa osta­mansa asun­non vuokralle. Hän saa siitä kulu­jen jäl­keen 1000 € / kk. Verot­ta­ja vie tästä 30% eli net­to­hyö­ty on 700 € /kk.
         2) Hän voi itse muut­taa osta­maansa asun­toon. Sil­loin 1500 € / kk vuokra vai­h­tuu 500 € / kk itse mak­set­tavi­in kului­hin, eli kulut huomioiden hyö­ty on 1000 € / kk. Jos verot­ta­ja veisi tästä lasken­nal­lis­es­ta asun­to­tu­losta 30%, niin net­to­hyö­ty olisi 700 € / kk. Täl­löin tilanne olisi neu­traali näi­den kah­den vai­h­toe­hdon välil­lä. Kun näin ei ole, suosii vero­tus keinotekois­es­ti omis­tusasum­ista suh­teessa vuokral­la asumiseen.

         “Veroko­htelu on aivan saman­laista jo nyt.”

         Ei kyl­lä ole. Ote­taan toinen esimerk­ki. Ole­ta, että pääo­mat­uloveroa ei menisi sen koom­min omis­tusasun­nos­ta kuin vuokrat­u­lois­takaan (ja vas­taavasti myöskään meno­ja ei saisi vähen­tää, eikä korko­ja). Pitäisi olla selvää, että sil­loin veroko­htelu olisi saman­laista, kun mitään eroa tapausten välil­lä ei vero­tus tee; kum­mas­takaan ei mene veroa. Jos sit­ten lätkäiset nykyisen­laisen pääo­mat­uloveron vuokrat­u­loille mut­tet tee mitään vas­taavaa muu­tos­ta omis­tusasumisen veroko­htelu­un, syn­tyy selvästi ero näi­den kah­den asum­is­muodon välille.

         “Ei kenenkään asun­toa vuokralle anta­van ole pakko ottaa vuokraa yhtään enem­män kuin asun­non kului­hin menee”

         Ja vas­taavasti voit sanoa, että työn­tek­i­jäkin voi tehdä työtä ilmaisek­si pyytämät­tä palkkaa. Sil­loin ei mene ansio­tuloveroakaan. Tämä on kuitenkin täysin yhden­tekevä argumentti.

      8. Sare­so­ja:

         Jos asuu omis­ta­mas­saan asun­nosaan niin siitä ei ole mitään rahal­lista hyö­tyä, on vain kulu­ja. Jos­sain­han sitä täy­tyy kum­minkin asua. Ne ihmiset joil­la on varaa ostaa asun­to­ja käteisel­lä ilman mui­ta panos­tuk­sia ovat per­i­neet omaisu­ut­ta tai äkkirikas­tuneet muil­la keinoin, ja sitä varten verot­ta­jal­la on mui­ta instru­ment­te­ja joil­la ottaa omansa pois, tai ainakin pitäisi olla. 

         Ihmisiä jot­ka ovat säästäneet pitkän pen­nin voidak­seen ostaa asun­non, etteivät lennä kadulle sit­ten van­hana kun tulot ovat tip­puneet ja sairaudet vaivaa­vat, ei pidä ran­gaista mil­lään “asun­to­tuloverol­la” . Jos­sain menee raja miten paljon sosial­is­mia voi sietää. Ainakaan keinot­telu­sosial­is­mia minä en siedä.

      9. R.Silfverberg: “Jos asuu omis­ta­mas­saan asun­nosaan niin siitä ei ole mitään rahal­lista hyö­tyä, on vain kuluja.”

         Siitä saa kyl­lä raha­nar­voista hyö­tyä. Siitä tulee vähem­män kulu­ja kuin siitä, että pitäisi mak­saa vuokraa saman­lais­es­ta asun­nos­ta. Se on tuot­toa ker­ry­tetylle pääo­ma­lle eikä talousti­eteel­lis­es­ti eroa esim osake­salkun tuotosta.

      10. Näin­hän se menee. Jos rak­en­taa talon per­in­tö­maalle itse oman met­sän puista jää paljon vero­tu­lo­ja saa­mat­ta työmi­esten palkoista ja raken­nus­pu­u­tavaran alvista läh­tien. Jos talo on jär­ven ran­nas­sa ja ahve­nia syödään, oste­taan vas­taavasti kau­pas­ta vähem­män. Lasken­nal­lista hyö­tyä ker­tyy siitäkin, että kylälle men­nään jalan tai pyöräl­lä. Auto­han on verot­ta­jalle mieleinen hankinta.

      11. Saare­so­ja:
          Omis­tusasun­non itselleen osta­va mak­saa asumis­es­taan etu­pain­ot­teis­es­ti. Tavoite on että viimeistään kun ollaan eläk­keel­lä on asun­to mak­set­tu ja kulut tip­pu­vat. Joidenkin kohdal­la se on jo mak­set­tu aikaisem­min mut­ta nyky­isil­lä hin­noil­la ainakin kasvuk­seskuk­sis­sa se ei vält­tämät­tä toteudu. Omas­sa asun­nos­sa saa toteut­taa remont­te­ja ja jos se on pien­talos­sa naut­tia omas­ta puu­tarhas­ta. Mah­dol­lisen avio­eron kohdal­la kumpikin puoliso saa yhtä suuren osu­u­den asun­nos­ta jol­la voi sit­ten aloit­taa uusi elämä. 

          Vuokral­la asu­va mak­saa koko elämän­sä aikana yhtä paljon asumis­es­taan , myös sil­loin kun tulot tip­pu­vat. Vuokral­la asumises­sa on aina ris­ki että lentää käm­pästä ulos ja vielä huonoon ajanko­htaan, jos vuokraa yksi­tyiseltä. Jos vuokraa kaupungilta tai insti­tu­tion­aaliselta vuokraisän­nältä ris­ki on pienem­pi mut­ta voi olla mui­ta kom­mer­venkke­jä. Kaupun­gin tms sosi­aalis­es­ti tuote­tuis­sa asun­nois­sa tyyp­il­listä ovat epä­sosi­aaliset naa­pu­rit ja asun­to­jen huono kun­to. Muiden tyyli­in Koja­mon omis­tamis­sa kun­nos­ta huole­hdi­taan parem­min mut­ta kallis vuokra tekee asumisen pien­i­t­u­loisille mah­dot­tomak­si. Mut­ta niistäkin voi joutua ulos. Äiti­ni jou­tui ulos kahdek­si vuodek­si kun Koja­mon omis­ta­maa taloa remontoitiin. 

          Osake­salkku, että se saadaan tuot­ta­maan jotain, vaatii osaamista ja riskinot­tokykyä jota kaikil­la ei ole. Muis­tan että ennen 1990-luvun lamaa se oli help­poa kos­ka Helsin­gin pörssis­sä oli vain n 50 eri­laista osaket­ta kau­pan, suurin osa iso­jen teol­lisu­usyri­tys­ten ja pankkien ja vaku­u­tusy­htiöi­den. Tuot­to oli var­maa osinko­jen ja osakeantien ja hitaan mut­ta vakaan kurssike­hi­tyk­sen takia. Nykyään on miljoona eri­laista osaket­ta ja lap­pua johon voi sijoit­taa. Salkun hallinta vaatii rek­isteröin­te­jä ja palkkioi­ta jot­ka mak­saa ja neu­vo­ja satelee sieltä ja täältä. Pankit yrit­tävät myy­dä lisäeläket­tä säästäville jotain rahas­to­ja jot­ka käytän­nössä tuot­ta­vat p‑rsnettoa. Moni on menet­tänyt säästön­sä kun on sijoit­tanut väärin. Taval­lisil­la ihmisil­lä ei ole juuri mui­ta var­mo­ja sijoi­tusko­htei­ta kuin oma asun­to ja mah­dol­lis­es­ti kesämök­ki tai perintömetsää.

      12. Kyl­lä vuokral­la asu­va mak­saa asumis­es­taan elämän­sä aikana huo­mat­tavasti enem­män kun omistusasuja.

   3. Arkkite­hti on täysin väärässä. Turhan­päiväi­nen ajanku­lu­työn­teko, nykyisel­lään vieläpä velka­ra­hal­la tuet­tuna, johtaa pait­si luon­non turmeltumiseen ja lajika­toon, myös hirveään velkataakkaan lapsillemme.

      Työn vero­tus­ta pitäisi nos­taa niin, että turha, ketään hyödyt­tämätön näperte­ly loppuisi.

      Sijoi­tusasun­not tosi­aan voisi lait­taa reilusti korkeam­malle vero­pros­en­tille, että niistä saataisi­in pääo­mat tuot­tavam­paan käyt­töön, ja samal­la omas­sa asun­nos­sa asum­ista voitaisi­in hal­ven­taa ja siten vähen­tää palkanko­ro­tus paineita.

      Vastaa

      1. Nim­imerk­ki näin sen näen­lle kom­ment­ti­na että Bri­tan­nia erosi Euroopan union­ista vas­ta vuo­den 2020 lop­ul­la ja oli osa sisä­markki­noi­ta koko vuo­den 2021. Vuo­den 2022 Bri­tann­ian talous on laskenut enem­män kuin minkään muun Euroopan maan talous yhteen­sä siis Venäjän jäl­keen. Jopa Puolan talous on kasvoi enem­män kuin Bri­tann­ian talous viime vuon­na. Puo­la toden­näköis­es­ti ohit­taa Bri­tann­ian talouden vuosikymme­nen lop­pu­un asti.

      2. Rahul Somani

         OECD:n omien tilas­to­jen mukaan Bri­tan­nia kasvu oli vuosi­na 2021 ja 2022 selvästi yli OECD:n ja euroalueen keskimääräisen kasvun ja tun­tu­vasti parem­pi kuin Sak­san ja Japanin.

         https://www.oecd.org/newsroom/gdp-growth-fourth-quarter-2022-oecd.htm

         kohdas­ta:
         Fig­ure 3: Gross domes­tic product
         Annu­al growth (per­cent­age)

         Voinet ker­toa, mis­tä ovat peräisin sin­un “tietosi” Bri­tann­ian kasvuluvuista?

      3. Nim­imerk­ki näin sen näelle kom­ment­ti­na tuo­hon Bri­tann­ian talouden kasvulle se että ver­tailus­sa Japanin kohdal­la ei ole mitenkään eri­tyisen poikkeusta että Bri­tan­ni­as­sa olisi ollut kovem­pi kasvu kos­ka Japanis­sa ei ole ollut kasvua 30 vuo­teen . Sak­san talous on ihan eri ase­mas­sa kuin Bri­tann­ian. Sak­sa on teol­lisu­usve­toinen kansan­talous joka on riip­pu­vainen maail­man­talouden kasvus­ta .Tietoni perus­tuu ihan yleiseen talousuutisi­in ja Bri­tann­ian talous ajau­tui jo viime vuon­na taan­tu­maan. Brex­i­t­il­lä on ollut suurem­pi vaiku­tus esimerkik­si Bri­tann­ian kaup­paan Euroopan kanssa. Bri­tan­nia on palvelu­ve­toinen kansan­talous jota pitää yllä koti­mainen kysyntä.

      4. Rahul Somani:

         “Bri­tann­ian talous ajau­tui jo viime vuon­na taantumaan”

         Väitätkö, että OECD:n tilas­tot vale­htel­e­vat? Kuten itse näet linkistä, Bri­tann­ian talous kasvoi vuon­na 2022 ja vieläpä selvästi nopeam­min kuin EU-alueel­la keskimäärin. Talous, joka kas­vaa noin nopeasti, ei todel­lakaan ole lamas­sa. Se kas­vaa vähin­täänkin yhtä nopeasti kuin kasvoi ennen Brexitiä.

         Se on täysin ymmär­ret­tävää. EU:n sisä­markki­noiden kysynytä ei määräy­dy sen mukaan, kuin­ka suuren osan tuon­nista tul­lim­iehet otta­vat (siis palkkauk­sen­sa kaut­ta, kor­rup­tio ja varas­t­a­mi­nen ovat kuitenkin min­i­maal­ista Euroopas­sa) ja eikä ihmis­ten tarve kulut­taa ole kas­vanut yli sen, mitä heil­lä on aikaa ja fyy­sisiä mah­dol­lisuuk­sia kulut­taa. Ja sil­lä tasol­la kysyn­tä on ollut jo kym­meniä vuosia useim­mis­sa mais­sa täysin riip­pumat­ta siitä, kuu­luuko maa EU:iin vai ei. Ain­oas­taan Itä-Euroopan net­tosaa­ja­mais­sa EU on kas­vat­tanut kysyn­tää ja jos ne eroaisi­vat union­ista, se alen­taisi kysyn­tää ja vaikut­taisi lamaan­nut­tavasti tuotan­toon EU:n alueella. 

         Tul­li­ra­joil­la ei todel­lisu­udessa ole väl­itön­tä vaiku­tus­ta ja mik­si olisi. Jos tulle­ja on, ne mak­se­taan ja kus­tan­nus lisätään hin­taan ja tullin per­i­jä lait­taa rahan taas kier­toon lisäten ostovoimaa vas­taaval­la määräl­lä. Vas­ta jos on tar­jo­ta edullisem­paa koti­maista tuotan­toa tilalle, alkaa tul­li­ra­ja vaikut­taa, mut­ta tuotan­toa ei laa­jen­neta het­kessä. Epäilen, että EU olisi nos­tanut kovinkaan korkeaa tul­li­ra­jaa juuri Bri­tann­ian ja itsen­sä väli­in, kos­ka sil­loin myös Bri­tan­nia nos­taisi tulle­ja tyre­hdyt­tääk­seen tuon­tia EU:sta. Bri­tan­nia ei ole mikään olema­ton markki­na EU:n alueen yri­tyk­sille, EU:lla ei ole varaa tulliso­taan kär­simät­tä siitä huo­mat­tavasti itse. Kaup­pa­so­das­sa EU:n kanssa Bri­tan­nia pystyy kään­tämään vientin­sä EU:n ulkop­uolelle paljon helpom­min kuin EU pystyy kor­vaa­maan Bri­tan­ni­aan kohdis­tu­van vientin­sä viemäl­lä jon­nekin muualle.

         Brex­i­tiä koske­va uuti­soin­ti on ollut suo­ras­taan totu­u­den­vas­taista, kos­ka melkoisel­la osal­la medi­aa ja toimit­ta­jia on agen­da ajet­ta­vanaan. Ne jutut ovat olleet lähin­nä huonoa huumo­ria, kos­ka mitään todel­lisia luku­ja­han niis­sä ei esitetä, sik­si, ettei todel­lis­ten luku­jen mukaan mitään ongelmia ole.

         Nyky­isin ei tarvitse, eikä kan­na­ta, olla vain tiedo­tusvä­linei­den varas­sa kun voi aivan itse hakea myös alku­peräistä tietoa suo­raan luotet­tavista lähteistä.

      5. Nim­imerk­ki näin sen näen­lle kom­ment­ti­na tuo­hon Bri­tann­ian talouden kasvulle. 

         En ole väit­tänyt että OECD:n tilas­tot oli­si­vat harhaan­jo­htavia. Kysyn­näl­lä on kah­den­laisia ele­ment­te­jä; koti­mainen ja ulkoiset. Bri­tann­ian talous kasvoi pelkästään vuosi­na 2021–2022 koti­maisen kysyn­nän avulla. 

         Bri­tan­nia ja Euroopan unioni eivät ole onnek­si joutuneet laa­jaan kaup­pa­so­taan mut­ta lisäkus­tan­nuk­sia se on tuonut EU:lle ja Bri­tan­ni­alle kos­ka tul­li muodol­lisu­udet lisäävät byrokra­ti­aa vaik­ka niistä ei tul­li­mak­su­ja peritä. 

         Jos vien­nin kään­tämi­nen EU:n ulkop­uolelle on niin help­poa kuten nim­imerk­ki Näin sen antaa ymmärtää niin mik­si sit­ten Bri­tan­nia ei ole siihen onnis­tunut 2 vuo­den aikana lisäämään kaup­paa Euroopan ulkopuolelle?Britannia ei ole onnis­tunut neu­vot­tele­maan kat­tavia vapaakaup­pa­sopimuk­sia EU:n ulkop­uolis­ten maid­en kanssa kuten Yhdys­val­tain ja Kanadan kanssa. 

         Bri­tann­ian vien­ti EU:hun oli jo ennen brex­i­tiä volyymil­ta vähempää mut­ta Bri­tann­ian tuon­ti EU:sta oli taas suurem­paa kuin vien­ti. Tämä johtuu Bri­tann­ian talouden rak­en­teesta. Bri­tan­nia on palvelu­ve­toinen kansan­talous ja Euroopan unioni on teol­lisu­usve­toinen kansan­talous. Palve­lut eivät kuu­lu aina vapaakaup­pa­sopimusten piiriin. 

         Brex­it ei ain­os­taan vaikut­tanut Bri­tann­ian talouden vien­ti­in ja tuon­ti­in negati­ivis­es­ti Brex­it vaikut­ti miljoonien brit­tiläis­ten arkeen. Brex­it näkyy työvoima­pu­las­sa niin julkises­sa kuin yksi­tyisessä sek­to­ril­la. Yliopis­tois­sa Brex­it näkyy siinä että ulko­maalais­ten opiske­li­joiden lukumäärä on rom­ah­tanut Brex­itin jäl­keen joka vaikut­taa yliopis­to­jen tuloi­hin jon­ka seu­rauk­se­na lukukausi­mak­su­ja on joudut­tu korot­ta­maan. Matkus­t­a­mi­nen Man­ner-Euroop­paan vaikeu­tui brex­itin myötä kos­ka raja ja tul­li muodol­lisu­udet vaikeut­ta­vat liikku­mista. Nämä ongel­mat eivät ole medi­an kek­sim­iä ongelmia vaan aito­ja teknisiä ongelmia jot­ka tuli­vat esille brex­itin jäl­keen näkyvi­in yri­tyk­sen ja ihmis­ten arjes­sa joista Bri­tan­ni­as­sa on tehty riip­pumat­to­mia tutkimuk­sia siitä että Brex­it vaikut­ti erit­täin paljon Bri­tann­ian talouteen negati­ivis­es­ti epä­suo­rasti ja suo­rasti. Bri­tann­ian talous ei rom­ah­tanut mut­ta sen kaup­pa Euroopan union­in kanssa tip­pui 40% kah­den vuo­den aikana 2021–2022 siis brex­itin jäl­keen. Brex­itin vaiku­tus­ta käy­dään edelleen laa­jalti Bri­tan­ni­as­sa julkises­sa keskustelus­sa ja se toden­näköis­es­ti näkyy kah­den vuo­den päästä kun Bri­tan­ni­as­sa on parlamenttivaalit.

   4. Nim­imerk­ki arkkite­hti kirjoitti:

      “Ongel­ma on siis siinä, että merkit­tävä osu­us vuokra-asu­jista saa asum­is­tukea, ei asum­istuen määrä itsessään. Ja syy on ilmeinen: omis­tusasum­i­nen on kevyen veroko­htelun vuok­si niin jär­jet­tömän hyvä sijoi­tus, että jo keski­t­u­loisen kan­nat­taa mielu­um­min kitkut­taa ruuhkavuodet mas­si­ivisen korkean säästöas­teen (=lainan­ly­hen­nyk­set) kanssa umpivelkaises­sa omis­tusasun­nos­sa vuokral­la asumisen sijaan. Sivu­vaiku­tuk­se­na saadaan sairaat asun­tomarkki­nat ja kansal­lis­var­al­lisu­u­den sitou­tu­mi­nen mata­lasti verotet­tui­hin seini­in tuot­ta­van liike­toimin­nan sijaan.”

      Kom­ment­ti piti jos­sain vai­heessa paikkansa. Kun omis­tusasun­to­lain­o­jen korko­jen vähen­nysoikeus on pois­tet­tu ja kun ensi vuon­na omis­tusasun­noil­ta pois­tuu asum­is­tukikin, ja kun kiin­teistöveron minim­itkin on päätet­ty nos­taa, tilanne on kuitenkin jo varsin eri­lainen. Uusien asun­to­lain­o­jen keskiko­rko on täl­lä het­kel­lä noin 5 % lainapääo­mas­ta. Esimerkik­si 400 000 euron asun­to­lainas­ta saa mak­saa täl­lä het­kel­lä pelkkää korkoa noin 20 000 euroa ensim­mäisenä vuon­na, ja lyhen­nyk­set päälle.

      Omis­tusasumises­sa ei ole enää mitään eri­tyisen kevyt­tä veroko­htelua toisin kuin vai­h­toe­htoisi­in sijoi­tus­muo­toi­hin, kun taas vuokra-asumiseen liit­tyy hyvä toden­näköisyys saa­da asum­is­tu­ki. Aika moni on laskenut tänä vuon­na tilanteen ole­van, että kan­nat­taa asua vuokral­la ja lait­taa sijoi­tus­var­al­lisuuten­sa itse asu­tun asun­non sijaan muualle. Osa on laskenut jopa sen kan­nat­ta­van, että asuu itse vuokral­la ja ostaa sijoi­tusasun­non, johon toinen menee vuokralle. Siitä lainas­ta saa sijoi­tus­menot verovähen­tää. Eli korko­jen lisäk­si aika paljon mon­en­laista muu­takin. Vaik­ka jääkaapit, kalus­teet yms. Kun niitä on pari vuot­ta sijoi­tusasun­nos­sa käytet­ty ja verovähen­nyk­set tehty, ja sit­ten oste­taan tilalle uudet vielä parem­mat, saa omis­ta­ja pitää van­ho­ja kalus­tei­ta arvot­tom­i­na jät­teinä ja ottaa ne verova­paasti omaan asun­toon­sa. Veroe­tu­udet ja verovähen­nysoikeudet liit­tyvät sijoit­tamiseen, eivät omas­sa asun­nos­sa asumiseen.

      Vastaa

      1. Kaik­ista muista sijoi­tus­muodoista pitää mak­saa veroa, omas­ta asun­nos­ta ei tarvitse eikä edes myyn­tivoit­to ole verotet­tavaa. On se aika lievä verokohtelu.

      2. Soin­in­vaara kirjoitti:

         “Kaik­ista muista sijoi­tus­muodoista pitää mak­saa veroa, omas­ta asun­nos­ta ei tarvitse eikä edes myyn­tivoit­to ole verotet­tavaa. On se aika lievä verokohtelu.”

         Yli puo­lessa Suomes­sa omis­tusasun­non myyn­tivoiton verot­to­muus eli myyn­ti­tap­pi­on verovähen­nysoikeudet­to­muus on sank­tio, ei veroe­tu. Se on veroe­tu vain kasvukeskuk­sis­sa, jois­sa asun­to­jen arvot nou­se­vat van­hetes­saan. Muual­la Suomes­sa asun­non ikään­tymi­nen tarkoit­taa yleen­sä arvon laskua, ja asun­nos­ta saa myy­dessään yleen­sä vähem­män rahaa kuin ostaes­saan. Jos asuu omis­ta­mas­saan asun­nos­sa yli 2 vuot­ta, myyn­ti­tap­pi­oi­ta ei saa verovähentää.

         Myyn­tivoiton verot­to­muus eli myyn­ti­tap­pi­on verovähen­nysoikeudet­to­muus on käytän­nössä epä­suo­ra tulon­si­ir­to niiden aluei­den omis­tusasu­jil­ta, jois­sa asun­to­jen arvot laske­vat niiden aluei­den omis­tusasu­jille, joil­la niiden arvot nou­se­vat. Tuo­ta vero­tussään­töä kan­nate­taan pk-seudul­la ja vas­tuste­taan syr­jäseuduil­la, jois­sa asun­to­jen arvot laskevat.

      3. OS: “Kaik­ista muista sijoi­tus­muodoista pitää mak­saa veroa, omas­ta asun­nos­ta ei tarvitse eikä edes myyn­tivoit­to ole verotet­tavaa. On se aika lievä verokohtelu.”

         Jos omaan asumiseen tarkoite­tus­sa omis­tusasun­nos­sa asumis­es­ta pitää alkaa mak­saa veroa varain­si­ir­toveron lisäk­si, niin sil­loin vuokral­la asu­vienkin pitää alkaa mak­saa veroa. Miten olisi, vaik­ka ALV:ia vuokran päälle?

         Aina ei asun­non myymi­nen onnis­tu niin että siitä saisi jotain voit­toa. Olen myynyt 1990-luvul­la yhden asun­non jos­sa itse asuin tap­pi­ol­la, enkä saanut mitään veronalen­nus­ta siitä vaan kaik­ki piti ottaa omaan takkiin. 

         Vuokra-asun­to­jen omis­ta­jat taas saa­vat vähen­tää tuloista mah­dol­liset myyntitappiot.

      4. Vuokralaiset mak­sa­vat veroa sitä kaut­ta, että vuokrat­u­lo on verotet­tavaa. On aivan sdama, mak­saako vuokranan­ta­ja vuokras­ta arvon­lisäveroa vai omaisu­us­tuloveroa, kuitenkn olet sitä mieltä että tuo jälkim­mä­nen olisi vuokralaisen vero.

      5. “Kaik­ista muista sijoi­tus­muodoista pitää mak­saa veroa, omas­ta asun­nos­ta ei tarvitse eikä edes myyn­tivoit­to ole verotet­tavaa. On se aika lievä verokohtelu.”

         Vuokral­la asum­i­nen on ihan yhtä vero­ton­ta, jos vuokranan­ta­ja perii vain asumisku­lut eikä voittoa.

         Mik­si ihmeessä omis­tusasu­jan pitäisi mak­saa veroa siitä, ettei elätä ylimääräistä välikättä?

         Jos omis­tusasum­ista on pakko verot­taa, mikä kyl­lä ajatuk­se­nakin on täysin jär­jetön, niin sit­ten se luovu­tusvoit­tovero. Oma asun­to kun on sel­l­ainen säästämis­muo­to, joka ei kas­va korkoa korolle kun ei tuo­ta mitään rahal­lista tuot­toa joka vuosi.

         Sekin ihme­tyt­tää, miten vuokral­la-asu­jat perustel­e­vat sen, että omis­tusasu­jan pitäisi mak­saa ylimääräistä veroa. Ainakaan se ei laske vuokral­la asumisen hin­taa, jos suurem­pi määrä siir­ty­isi omis­tusasumis­es­ta vuokralle.

         Oman asun­ton­sa tilapäis­es­ti vuokraa­va kyl­lä saa korono­maista tuloa, ellei vuokraa vain kus­tan­nusten hin­nal­la, ja se on korkoa korolle tyyp­pistä säästämistä, jos­ta kuu­luukin mak­saa pääomatulovero.

         Pien­o­mis­tus­vas­taisu­us on usko­ma­ton jäänne ääri­vasem­mis­to­laisu­ud­es­ta, jol­la pyritään luokka­jakoon kap­i­tal­is­tei­hin ja hei­dän elät­ti­ji­in­sä. Min­ulle oikeis­to­laisu­us on por­var­il­lista pien­o­mis­tus­ta, jota aiem­min myös demar­it puo­lus­ti­vat sil­loin kun heil­lä vielä oli kesämök­it ja moot­torive­neet. Uudessa uljaas­sa piz­zan­polk­i­joiden taloudessa duu­nar­it tietysti eivät tule koskaan omis­ta­maan mitään vaan elävät kädestä suuhun jatku­van epä­var­muu­den usko­mat­toman stres­saavas­sa tilas­sa ja siten jatku­van mie­len­ter­veysavun tarpeessa.

         Enkä ymmär­rä, miten vuor­ka-asum­i­nen edis­täisi vihre­itä arvo­ja. Jos men­nään luon­toar­vo­ja pidem­mälle, niin asumisen luulisi ole­van ainakin Suomen ilmas­tossa peru­soikeus jos minkä, jol­loin ihmisiä ei pidä ehdoin tah­doin pyrk­iä tekemään riip­pu­vaisik­si vuorkalo­or­di­en mielivallasta.

         Kuulen puheis­sa verot­taa omis­tusasum­ista vain ääliö­tais­to­laisu­u­den huu­to­laulukaiku­ja. Tais­to­laiset eivät onnek­si saa­neet tuol­laisia aikoinaan läpi kun demaridu­u­nar­itkin pyrkivät itse rikas­tu­maan pois pro­le­taar­i­ud­es­ta, sen sijaan, että oli­si­vat pyrki­neet kur­jis­ta­maan muutkin onnet­tomimpi­en ase­maan, joka ääri­vasem­mal­la on aina käsitet­ty “tasa-arvoisu­udek­si”.

      6. näin sen näen: “Vuokral­la asum­i­nen on ihan yhtä vero­ton­ta, jos vuokranan­ta­ja perii vain asumisku­lut eikä voittoa.”

         Ja vas­taavasti työn­tekokin on yhtä vero­ton­ta, kun­han vain ei pyy­dä työ­nan­ta­jal­ta palkkaa vaan työsken­telee ilmaisek­si. Sil­loin ei muo­dos­tu verotet­tavaa ansio­tu­loa. Ei tämä kyl­läkään mikään kovin hyvä argu­ment­ti ole asun­to­tu­lon verot­tamista vastaan.

3. Eipä tässä paljon lisättävää.

   Kokoomus ja Per­sut ovat joko täysin ide­ol­o­gis­es­ti pöl­höjä jot­ka halu­a­vat Suomen paras­ta, mut­ta sös­sivät asi­at pahasti hyvistä aikeista huoli­mat­ta — Tai sit­ten strate­gis­es­ti älykkäitä jot­ka tur­vaa­vat omaa val­taa pitkälle tule­vaisu­u­teen aja­mal­la Suomen taan­tu­muk­sen ja näivet­tymisen tielle. Ja nimeno­maan myös juuri sille Ruotsin tielle jos­ta per­sut jak­sa­vat pelotella.

   Ruotsin tie kun on juurikin:
   a) Lisätään eriarvoisuutta
   b) Lisätään sergregaatiota

   Nyt tehtäväl­lä poli­ti­ikalla saamme kyl­lä ennem­min tai myöhem­min ne palavat lähiöt kun hal­li­tus keskit­tyy molem­pi­en juurisyyn pahentamiseen.

   Lisäk­si kokoomus saa kyl­lä lisää velkaa jota kauhis­tel­la myöhem­min esimerkik­si vaikeut­ta­mal­la osa-aikaisen ja mata­la­palkkatyön tekemistä heiken­tämäl­lä niiden kan­nus­tavu­ut­ta sosi­aal­i­tur­vaa saaville.

   Aus­ter­i­ty-poli­ti­ik­ka kun nimeno­maan vain lisää niitä ongelmia joi­ta aus­ter­i­ty-poli­itikot teesken­televät kor­jaa­vansa. Kat­sokaa vaik­ka Iso-Britanniaa:
   https://yle.fi/aihe/a/20–10005476

   Vastaa

   1. Nim­imerk­ki Kil­go­relle kom­ment­ti­na Ruotsin virheet ovat jo 1960-luvul­la tehty asun­topoli­ti­ik­ka joka tun­net­ti­in nimel­lä Miljoonao­hjel­ma (miljonprogrammet).Vaikka tuo Miljoonao­hjel­ma lakkautet­ti­in jo 1974 lähiöi­den sunnnit­telua ei jatket­tu. Suomes­sa ei ole tehty vas­tavaa ohjel­maa mut­ta kaupunkipoli­ti­ikkaa ei ole kir­jat­tu edel­lis­ten keskus­ta­jo­htois­t­en hal­li­tusten ohjelmi­in jois­sa on ollut mukana niin Kokoomus kuin SDP. Orpon hal­li­tuk­ses­sa on kaupunkipolit­ti­nen ohjel­ma jota muun muas­sa kun­t­a­min­is­teri Iko­nen ja Helsin­gin pormes­tari Var­ti­ainen ovat olleet mukana laa­ti­mas­sa. Mitä tulee Bri­tann­ian ongelmi­in ne johtu­vat Brexi­tistä ja siitä että covid pan­demia tuli Brex­itin aikana jon­ka seu­rauk­se­na suuret elvy­tys­toimet Bri­tan­ni­as­sa kas­vat­ti­vat Bri­tann­ian ali­jämää läh­es 90% BKT:hen jon­ka yhdeyssä tulovero­tus­ta kiris­tet­ti­in vaik­ka Bri­tan­ni­as­sa oli Brex­itin jäl­keen huo­mat­ta­va taloudelli­nen taan­tu­ma kun koko Brex­it menikin pui­hin ja kak­si päämin­is­ter­iä ero­si­vat vuo­den sisällä .

      Vastaa

      1. Ihan nyt vaan Rahul Somanille tiedok­si, että Bri­tann­ian talous on kas­vanut selvästi EU:n talouk­sia nopeam­min jo vuodes­ta 2016, eli siitä saak­ka kun päätös Brexi­tistä tehti­in, ja kas­vaa edelleen. Brex­itin aiheut­tamia “ongelmia” ei näy mis­sään tilastoissa.

         Sen sijaan tulo­ero­jen aiheut­ta­mat ongel­mat ovat kas­va­neet sitä mukaa kuin tuloerotkin.

4. Leikkaus­poli­ti­ik­ka on aina yhteiskun­nalli­nen koe, joka tehdään puo­lus­tuskyvyt­tömil­lä ihmisil­lä. Sitä ei voi­da tehdä niil­lä, jot­ka kykenevät puo­lus­tau­tu­maan. Poli­ti­ikan kohteena ole­via ihmisiä käsitel­lään oikei­s­tore­tori­ikas­sa objek­teina, jot­ka ovat hie­man yksinker­taisia, ja sik­si yhteiskun­nan on viisaana van­hempana ajatelta­va hei­dän puolestaan. Kuvitel­laan, että kokeesta aina seu­raa vain sitä, mitä halut­ti­in. Pien­i­t­u­loiset alka­vat tien­ata jostain syys­tä enem­män tai ymmärtävät muut­taa Kajaani­in. Näin ei vält­tämät­tä käy, mut­ta kyse onkin kokeesta.

   Orpo-Purran hal­li­tuk­sen asun­topoli­ti­ik­ka vahvis­taa var­muudel­la Mat­teus- vaiku­tus­ta. Hyvä­tu­loiset saa­vat vero­helpo­tuk­sia ja yhteiskun­ta antaa julk­ista tukea parem­man pariskun­nan keit­tiöre­mont­ti­in, kos­ka he saa­vat edelleen tehdä kotitalousvähennyksen.
   Pien­i­t­u­loinen ei vält­tämät­tä pysty pitämään asun­toaan, tai jos pystyy, niin hänen on tin­git­tävä vaik­ka ravin­nos­taan, las­ten har­ras­tuk­sista puhu­mat­takaan. Tätä osa kansas­ta halusi vaaleis­sa, näin se meille kerrotaan.

   Jos oikeis­toa aidosti huo­let­taisi yhteiskun­nan eriy­tymi­nen, he eivät kiihdyt­täisi sitä täl­laisel­la poli­ti­ikalla. On kiva huu­taa jen­girikol­lisille kovia ran­gais­tuk­sia, mut­ta kan­nat­taako samaan aikaan syven­tää ero­ja? Tehokkaam­mat keinot yhteiskun­ta­rauhan säi­lyt­tämisek­si ovat niitä van­ho­ja tyl­siä: tulon­si­ir­rot, mah­dol­lisuuk­sien tasaami­nen, toivon ylläpitäminen.

   Asum­is­tu­ki on varsin toimi­va mata­la­palkkat­uen muo­to: neu­traali, jous­ta­va, nykyisel­lään jopa kan­nus­ta­va, leimaam­a­ton. Hyödyt­tää monia. Tässä hajote­taan nyt sel­l­aista mikä toimii, eikä tilalle ole tulos­sa mitään.

   Vastaa

5. “Tosin hal­li­tus aikoo ajaa alas myös ARA-asun­to­jen tuotan­non – var­maankin kos­ka Ara-asun­nois­sa asuu paljon maa­han­muut­ta­jia ja mitäpä hal­li­tus ei tek­isi hei­dän kiusaamisekseen.”

   Tästä täysin eri mieltä. Esim. Helsin­gin kaupun­gin asun­nois­sa asuu paljon, tietenkin kaupungi­nosas­ta riip­puen, myös suo­ma­lais­taus­taisia ihmisiä. Mm. hyvin paljon varhaiskas­vatuk­sen työn­tek­i­jöitä, sairaan­hoita­jia, yksinyrit­täjiä, ylipäätään ihmisiä jot­ka pyörit­tävät mata­las­ta tai mata­lahkos­ta palkkata­sos­ta huoli­mat­ta tätä kaupunkia sen avainaloilla.
   Toki tässä joukos­sa on myös maa­han­muut­ta­jataus­taisia työllistyneitä. 

   Jos tulo­ra­jatarkas­tuk­set aja­vat hei­dät pois ara-asun­nois­taan, tule­vat mon­et lähtemään pk-seudul­ta kokon­aan, tuskin jäävät tänne yksi­tyiselle vuokrasek­torin epä­var­moi­hin kalli­isi­in vuokrasuhteisiin.
   Kaikil­la ei myöskään eri syistä ole mah­dol­lisu­ut­ta omis­tusasumiseen, toisin kuin siel­lä keskilu­okas­sa kuvitel­laan, ei varsinkaaan jos on ikää. Tätä joukkoa on paljon. 

   Henkilöko­htais­es­ti tun­nen jo nyt lastentarhanopettaja/sairaanhoitajapariskunnan ja luokanopettaja/kiinteistöhuoltajapariskunnan, jot­ka ovat jo tämän epä­var­muu­den vuok­si tehneet ratkaisun toisaalle, noin 100 kilo­metrin päähän muuttamisesta. 

   Nekin asun­not sit­ten kaiketi kyl­lä täyt­tyvät ja toden­näköis­es­ti heil­lä jot­ka ovat kokon­aan tulon­si­ir­to­jen varassa.
   Ja tämän jäl­keen Soini­vaaran lainaa­mani väite­lause on vas­ta totta. 

   Ilmiö tulee ole­maan laa­ja ja tulee vahvis­ta­maan avainalo­jen koulute­tun työvoiman pulaa entis­es­tään ainakin pk-seudulla.
   Edullisem­man asumisen pikkukun­nat tietenkin voit­ta­vat tässä.

   Vastaa

   1. Tämä ARA-asun­tovi­ha osana ulko­maalaisvi­haa on perus­suo­ma­lais­ten eikä min­un keksin­töäni. Tämä on tul­lut hyvin ilmi valtuustokeskusteluissa.

      Vastaa

      1. Perus­suo­ma­lais­ten ARA-asun­tovi­han taustal­la on ilmeis­es­ti ulko­maalaisvi­ha mut­ta maa­han­muut­ta­jien suosi­mat asuinalueet Helsingis­sä on kieltämät­tä hyvin eri­lainen koke­mus kuin ne asuinalueet jois­sa asuu keskilu­okkaisia kan­ta­suo­ma­laisia. Espoos­sa ei ole varsi­nais­es­ti maa­han­muut­ta­jien suosimia asuinaluei­ta jois­sa väk­iluku olisi kovinkaan suuri. Voin tode­ta rehellis­es­ti että Espoon hajaute­tut keskuk­set eri kaupungi­nosit­tain ovat palvelleet Espoo­ta parem­min kuin Helsin­gin keskitet­ty kaupunkikeskus­ta johtoinen ajat­telu. Espoon kaupunkisu­un­nit­telu tukee enem­män kaupunkikeskuk­sia kuin yhtä keskus­taa jota Espoos­sa ei ole.

      2. Kyl­lä Espoost­akin maa­han­muut­ta­jalähiöt löy­tyvät, esimerkik­si Suvela, jos­sa asuu saman ver­ran vierask­ielisiä kuin koko Suur-Tapi­olan alueel­la, jos teekkarikylää ei las­ke­ta. Väestöo­su­us n. kolmannes.

         Espoo on toki onnis­tunut tor­ju­maan heikom­pio­sais­ten aset­tumista alueelleen kaavoitus­ratkaisuil­la (esimerkik­si pien­talo­jen suosimi­nen ja henkilöau­tokeskeinen kaupunki­rakenne), mut­ta en tiedä voiko sitä minään eri­tyisenä onnis­tu­mise­na pitää…

      3. Rahul: Et ole ilmeis­es­ti tutus­tunut Suvelaan?

      4. Tiedän, ei ole sin­un eikä vihrei­den keksin­töä, mut­ta hyvä tietää val­tu­us­tonkin, että avainaloil­ta ollaan lähdössä kaupun­gin asun­noista, jos hal­li­tu­so­hjel­ma tältä kohdin toteutuu.
         Per­sut saa­vat täl­lä menol­la kaik­ki Hekan asun­not täy­teen maa­han­muut­ta­jia kun sote- ja kas­va­tusa­loil­ta lähde­tään muualle Etelä-Suomeen.
         Tästä puhutaan nyt jo paljon. Vinkke­jä ja linkke­jä vaihdetaan. 

         Me (olemme näitä työn­tek­i­jöitä) mak­samme ara-vuokra-asun­nos­tamme 1280 euroa vuokraa, ensi vuon­na noin 1400. Mak­samme joka euron ilman asum­is­tukea. Kuten muutkin kuvaa­mani ihmiset.
         Asun­nos­samme saat­taa hyvinkin olla vuo­den päästä per­he jon­ka koko vuokran mak­saa yhteiskun­ta. Tämä ker­taa 5000 vas­taavaa tapausta.
         Hienoa per­sut ja kokoomus.
         Uusi osoit­teemme tulee toden­näköis­es­ti ole­maan Lahti, mis­tä järjestyvät kohtu­uhin­taiset työsuhdeasunnot.

6. Onko veron­mak­sajien asia tukea pääkaupunkiseu­tu­lais­ten palvelusväkeä? Tai mata­la­palk­ka-alo­ja? Tun­netusti sitä saadaan mitä tue­taan, eli tässä tapauk­ses­sa tuot­tavu­u­den laskua.

   Asuinaluei­den eriy­tymi­nen ei ole ongelmien lähde, vaan maahan_muutto. Eriy­tymisel­lä on myös posi­ti­ivisia vaiku­tuk­sia. Ulko­maalaisia voisi eriyt­tää val­takun­nan rajo­jen ulkopuolellekin.

   Vastaa

   1. Pääkaupunkiseudun palve­lut (julki­nen liikenne (mukaan lukien tak­sit), kau­pat ja julkiset palve­lut pyörivät pääasi­as­sa maa­han­muut­ta­jien työvoimal­la. Ongel­ma ei ole mata­lat palkat vaan se että työvoimaa ei saa­da kan­ta­suo­ma­lai­sista nuorista jot­ka koulut­tau­tu­vat eri aloille eikä niille aloille jois­sa olisi avoimia työ­paikko­ja. Esim kiin­teistöhuolto yhtiöi­den työn­tek­i­jöi­den palkat on Espoos­sa jo 2000–3000€ kuus­sa mut­ta alal­la on silti työvoima­pu­la jon­ka aukon täyt­tää ulko­maalaiset. Tässä ei ole kyse jostain men­nen ajan palvelusväestä joi­ta ei ole enään ole­mas­sa tai mata­la­palkoista siivousalal­la. Vaan hyvä­palkkaises­ta työstä joka on fyy­sistä työtä joka ei yksinker­tais­es­ti kiin­nos­ta kan­ta­suo­ma­laisia nuoria.

      Vastaa

      1. “Hyvä­palkkaises­ta”? Avaatko hiukan lisää..

   2. Heko heko. Kun pien­i­t­u­lois­t­en ja osa-aikaisten asum­is­tu­ki heikke­nee huo­mat­tavasti, joko palvelu­iden tuotan­to kär­sii kun ei saa­da työvoimaa tai sit­ten pitää mak­saa suurem­paa palkkaa. Sit­ten jos työvoimaa joutuu pitämään ja houkut­tele­maan suurem­mal­la pal­ka­lla niin nopeasti myös hin­to­ja joutuu nos­ta­maan. Tämä ketju nos­taa tuot­tavu­ut­ta, mot.

      Vastaa

7. Pari Tilas­toa kuvaa hyvin Helsin­gin viime vuosien kehi­tys­tä: Helsinki­in pen­delöivien korkeak­oulu­tutkin­non suorit­tanei­den osu­us työssäkäyvistä väheni 2020 saak­ka, mut­ta hypähti ylös kun etä­työ käytän­nöt yleistyivät. Sen sijaan vähem­män koulutet­tu­jen pen­delöin­ti alkoi kas­vaa jo 2015-. Muut kuin koti­maankielis­ten ovat Helsingis­sä keskim. koti­maankielisiä vähä­tu­loisem­pia, ja hei­dän lähtö­muut­toalt­tiuten­sa muulle pääkaupunkiseudulle on 50/1000, kun “kan­taväestöl­lä” 20/1000.

   Muuten pidän kyl­lä aja­tus­ta Aran kor­vaamisel­la parem­min kohdis­tu­val­la asum­istuel­la ideaal­i­maail­mas­sa oikeana, mut­ta reaal­i­maail­mas­sa sinän­sä tavoitelta­va kus­tan­nusten läpinäkyväk­si tekem­i­nen antaa paljon ket­teräm­män työkalun sille 200 hen­gen ryh­mälle, jon­ka enem­mistön mielestä Helsin­gin köy­hien asumisen tukem­i­nen on juuri oikea säästökohde.

   Vastaa

8. Olen Soin­in­vaaran kanssa hiukan eri mieltä tuos­ta ske­naar­ios­ta että köy­hät muut­taisi­vat Helsingistä Espooseen. Toden­näköis­es­ti Van­taalle muut­ta­mi­nen Helsingistä tulee lisääntymään. 

   Espoon onnis­tunut kaupunkisu­un­nit­te­lut jos­sa vuokra-asun­not ja omis­tusasun­not on kaavoitet­tu samoille alueille on aut­tanut Espoos­sa vähen­tämään seg­re­graa­tio­ta. Tämä näkyy etenkin Espoon­alahdessa ja myös Matinkylän alueel­la kun Hauk­i­lahti ote­taan mukaan tarkastelu­un. Olari-Matinkylän seu­tu ei ole kieltämät­tä kovinkaan onnis­tunut kaavoitus mut­ta eipä ole Helsingis­sä Itäkeskuk­sen alue jos­sa asuu paljon maa­han­muut­ta­jia joiden tulot ovat suh­teel­lisen pienet.Se muis­tut­taa enem­män Rinke­bytä kuin mitkään muut Espoon lähiöt. 

   Espoo on onnis­tunut huokut­tele­maan korkeastik­oulutet­tu­ja maa­han­muut­ta­jia etenkin kun Espoo otti vuon­na 2017 englan­ninkie­len kol­man­nek­si palvelukielek­si suomen ja ruotsin rinan­lle. Tätä Espoon mallia ehdot­ti Helsin­gin kaupun­gin pormes­tari Var­ti­ainen vuon­na 2021.Sekin tyr­mät­ti­in heti eikä asi­as­ta ei edes käy­ty järkevää asial­lista keskustelua. 

   Espoos­sa kuun­nelti­in elinkei­noelämän toivei­ta ja päätös oli lop­pu­jen lopuk­si hyvä Espoolle. Keilaniemen alueen yri­tys­ten men­estys on juuri Espoon men­estyk­sen salaisu­us. Jos Helsin­gin päät­täjät halu­a­vat men­estyvän Helsin­gin niin pormes­tari Var­ti­aisen aja­tus siitä että englan­ninkieli pitäisi ottaa käyt­töön Helsingis­sä kol­man­nek­si palvelukielek­si olisi syytä toteut­taa kos­ka se palvelisi Helsin­gin asukkaiden ja asuinaluei­den etuja.

   Vastaa

9. Perus­suo­ma­laiset ovat (muu­ta­maa poikesta luku­unot­ta­mat­ta) aina vas­tus­ta­neet urban­isaa­tio­ta ja nimeno­maan Helsin­gin kasvua, aivan kuten Keskus­ta. PS:n ide­ologi­nen viholli­nen on aina ollut “Kallion punav­ihreä kupla” joka esim halu­aa vain vaikeut­taa autoilua ja suosia eri­laisia vähem­mistöjä sen enem­pää erittelemättä.

   Hei­dän mielestään mut­toli­ike pitää kään­tää pois Helsingistä, sik­si Helsingis­sä asumisen tukemista pitää vähen­tää, jot­ta ihmiset joil­la ei ole varaa muuten asua pk-seudul­la saataisi­in muut­ta­maan pois. Helsin­ki-viha on heil­lä niin kovaa että eivät väl­itä mis­tä hoita­jia ym saadaan pääkaupunki­in, olkoot ilman. Moni­han on myös ollut sitä mieltä että koko pääkaupun­ki pitäisi siirtää jon­nekin muuanne. Täl­laista kuulee myös keskusta­lais­ten suusta.

   Mikä sit­ten Kokoomuk­sen rooli tässä on, ei ole oikein auen­nut. Ehkä Kok on sopin­ut PS:n kanssa että he saa­vat heiken­tää palka­nsaa­jien ase­maa ja PS hoitaa “alue­poli­ti­ikan”.

   Vastaa

   1. en hirveästi halu­aisi levit­tä tarkko­ja tieto­ja itses­täni, mut­ta asuste­len pikkuka­pungis­sa ja korves­sa on tul­lut asustel­tua. noin 1990-luvul­la ja vähän sen jäl­keen ns. unel­moin helsingistä, toiveet helsingis­sä asumis­es­ta on lai­men­tuneet. mut­ta jos oikeis­tokatas­rofi jatkuu edes kak­si vuot­ta, niin eipä huvi­ta suuri­in kaupunkei­hin muut­taa. tosin sopi­vasti olisi keskisu­uri kapun­ki lähel­lä, jonne voisi mennä.

      en usko että urban­isaa­tio päät­tyy tähän, paisuuko keskisu­uret kaupun­git. vähän helsin­ki saat­taa saa­da jarrua.

      >“Mikä sit­ten Kokoomuk­sen rooli tässä on, ei ole oikein auen­nut. Ehkä Kok on sopin­ut PS:n kanssa että he saa­vat heiken­tää palka­nsaa­jien ase­maa ja PS hoitaa “alue­poli­ti­ikan”.”
      kokoomus voidaan oikeas­t­aan selit­tää yhdel­lä sanal­la, “veroale”. kun tuo veroale-huumepi­ik­ki on selässä kiin­ni ei tuos­ta puolueesta ole mihinkään enää, esim val­tion­ve­lan hoitoon.

      Vastaa

      1. Nim­imerk­ki qua­si­minuk­selle tietok­si että Pääkaupunkiseudun kehyskun­nat Kirkkon­um­mi, Jär­ven­pää, Tuusula,Hyvinkää, Ker­a­va ja Sipoo kas­vat­ta­vat väk­ilukua . Sama kos­kee Turun ja Tam­pereen kehyskun­tia. Suomen yksi taloudelli­nen haaste on liikku­vu­us. Ihmis­ten muut­ta­mi­nen kaupunkei­hin olisi erit­täin hyvä kehi­tys­tä talouskasvun kannal­ta. En tässä kohtaa sano että kaik­ki pääkaupunkiseudulle vaan kuten aiem­min totesin kehyskun­nil­la on iso rooli kuin­ka ne saa­vat uusia asukkai­ta ja siinä kun­tien keskus­to­jen kaupunkisu­un­nit­telul­la on oleelli­nen rooli. Mäntsälä on hyvä esimerk­ki kun­nas­ta joka taas ei onnis­tu hyö­dyn­tämään sitä vetovoimaa mitä sen naa­purikun­nat (esim Hyvinkää ja Tuusu­la) ovat onnis­tuneet hyö­dyn­tämään. Se on kunnnas­ta kiin­ni kuin­ka se onnis­tuu samaana uusia asukkai­ta ja samal­la uusia työpaikkoja.

      2. “Se on kunnnas­ta kiin­ni kuin­ka se onnis­tuu samaana uusia asukkai­ta ja samal­la uusia työpaikkoja.”

         Osin noinkin. Mut­ta esimerkik­si Piek­sämäen kehi­tys­tä kat­soes­sa tulee aika väistämät­tä mieleen kysymys, kuin­ka eri­lainen kaupun­gin kehi­tys olisi voin­ut olla, ellei val­tio olisi estänyt Idea­parkin rak­en­tamista sinne. Lop­putu­lok­se­na on ollut sen kaupun­gin näivet­tymi­nen. Ympäristömin­is­ter­iö esti alueen kau­pal­lisen kehit­tämisen, joka olisi tuonut mukanaan mon­en­laisia työ­paikko­ja. Lie­nee tot­ta, että jos Piek­sämäen olisi annet­tu kehit­tyä, se olisi hajaut­tanut yhdyskun­taraken­net­ta. Mut­ta moni kun­ta on ihan käde­tön oman kehi­tyk­sen­sä edis­tämisessä, kun esimerkik­si kun­nan alueen palvelu­jen ja työ­paikko­jen määrän merkit­tävä kas­vat­ta­mi­nen on val­tion toimes­ta eri­laisil­la säädök­sil­lä käytän­nössä kielletty.

         On täysin selvää, että vaikka­pa uusia Tuurin kyläkau­pan tyyp­pisiä kau­pal­lisia keskuk­sia ei nyky­is­ten säädösten mukaan ole lupaa enää pieni­in kun­ti­in rak­en­taa. Siinä on puolen­sa ympäristönäkökul­mas­ta, mut­ta myös sosioekonomiset ongelmakohtansa.

   2. Rain­er Sil­fver­bergille kom­ment­ti­na tuo­hon PS:n Helsin­ki-vihaan niin se johtuu siitä että PS:llä on vain 3 kansane­dus­ta­jaa Helsingistä joista yksi on loikkari. Perus­suo­ma­laiset ovat aina olleet aliedustet­tuina Helsingis­sä. Kallios­sa asu­vat äänestäjät eivät äänestä niinkään Kokoomus­ta vaan Vihre­itä ja Vasem­mis­toli­it­toa joten Kokoomus ei hei­dän äänistä hyödy. Mitä tule tulee Orpon hal­li­tuk­sen alue­poli­ti­ikkaan niin sel­l­aista ei ole kuten oli Keskus­ta­jo­htois­t­en hal­li­tusten ohjelmissa.Tästä Keskus­ta on usein huo­maut­tanut etenkin Perus­suo­ma­laisia. Kyl­lä Orpon hal­li­tus tukee kaupungis­tu­mista kokon­aisu­udessa. Sip­ilän hal­li­tuk­senkin aikana kaupungis­tu­mi­nen kiihtyi vaik­ka Keskus­ta oli hal­li­tuk­ses­sa kos­ka Kokoomus sai eräät Keskus­tan aja­mat alue­poli­it­tiset han­kkeet tor­jut­tua. Nykyiset hyv­in­voin­tialueet syn­tyivät SDP:n ja Keskus­tan lehmänkau­pan yhtey­dessä joi­ta Vihreät ja Vasem­mis­toli­it­to tuki­vat ilman mitään kri­ti­ikkiä. Vihreät ja Vasem­mis­toli­it­to epäon­nis­tu­i­v­at puo­lus­ta­maan omia etu­ja Marinin hal­li­tuk­ses­sa sil­loin kun SDP liit­tou­tui Keskus­tan kanssa. 

      Perus­suo­ma­lais­ten osu­us Orpon hal­li­tu­so­hjel­mas­sa on vain human­itäärisen maa­han­muu­ton kiristyk­set ja polt­toain­evero­tuk­sen alen­t­a­mi­nen joka ei tietenkään näy pumpul­la ja sen PS tietää vaik­ka ei sano ääneen. Perus­suo­ma­lais­ten nousu hal­li­tuk­seen joh­tui siitä että Keskus­ta ilmoit­ti heti vaal­i­t­u­lok­sen jäl­keen että se menee oppo­si­tioon kos­ka se tiesie että PS:n vaalilu­pauk­sis­sa (ben­san­hin­ta) oli pelkkää ilmaa.

      Vastaa

      1. Mitkä ovat Orpon hal­li­tuk­sen ohjel­man kaupunkipoli­it­tiset kir­jauk­set? Itsel­leni ei tulee mieleen muu­ta kuin uusi Tun­nin Juna ‑rautatie Espoos­ta Turkuun.

      2. Onko­han arvon Rahul Somani koskaan ajatel­lut sitä, miten ne maaseudun van­huk­set hoide­taan, jos kaupungis­tu­mista kiihdytetään niin, että kaik­ki työhön kykenevät ja kel­paa­vat muut­ta­vat niihin kasvukeskuksiin?

         Sekin kun on epä­selvää, mitä talouskasvua niis­sä sen seu­rauk­se­na syn­tyy muu­ta kuin se, että maal­ta­muut­ta­jille pitää keskuk­si­in rak­en­taa uudet asun­not, samal­la kun maaseudul­la hei­dän entiset asun­ton­sa menet­tävät arvon­sa ja joutu­vat purettaviksi?

         Sel­l­ainen pyra­midi­ra­hoituk­selle rak­en­tu­va kasvu tietenkin lop­puu heti kun muut­toli­ike lop­puu, ja Suomen maaseudul­ta sitä muut­toli­iket­tä ei enää pitkään tule. Sen jäl­keen kaupun­git alka­vat syödä toisiaan.

         Sitäkään en ole oikein ymmärtänyt, mik­si kaik­ki maaseudun elinkeinot pitäisi saa­da ajet­tua alas tai ainakin suun­na­ta kaik­ki raha kasvukeskus­tan elinkeino­jen kehit­tämiseen, joiden kehutaan jo muutenkin ole­van niin paljon maaseu­tua dynaamisem­pia ja kehit­tyvämpiä, kun sit­ten vas­taavasti huude­taan siitä, että kaupun­git joutu­vat elät­tämään ne maaseudun van­huk­set ja hei­dän hoita­jansa. Mitä vähem­män maaseudul­la on tulon­lähteitä, sen enem­män elät­tämistä kaupunkien “net­toveron­mak­sajil­la” riittää.

         Min­ulle on jok­seenkin hämärää se, mik­si aina Lip­posen hal­li­tuk­sista saak­ka maaseudun ja kaupunkien vas­takkainaset­telua on pyrit­ty liet­so­maan täysin jär­jet­tömäl­lä tavalla.

         Ehkä siihen löy­tyy poli­it­ti­nen seli­tys. Ääniä saadaan suuria tun­tei­ta herät­tämäl­lä. Per­sut lietso­vat vihaa maa­han­muut­ta­jia kohtaan, ja ns urbaa­nipuolueet, jot­ka ovat jo use­am­paan ker­taan pitäneet perunk­ir­joituk­set kepulle, hake­vat maal­ta muut­ta­van nuori­son ääniä. Per­in­teis­es­ti maaseudul­ta muut­ta­va nuoriso kun muut­taa koulu­tuk­sen ja työn perässä, he halvek­si­vat kotiseu­tu­aan ja vihaa­vat sen “luuseri­ut­ta”, ja tuo­ta­han ilmeni juuri Lip­posen sukupol­ven maal­ta­muut­ta­jien kesku­udessa ja vielä enem­män seu­raa­van kaupunkei­hin syn­tyneen Hur­ri­g­anes-sukupol­ven myötä (viit­taan tässä vain aikakau­teen, sil­lä arvostan erit­täin paljon Hur­ri­g­ane­sia ja Remua, enkä vähiten sik­si, että he jos ketkä kier­sivät koko Suomea ja heistä pidet­ti­in kaikkialla).

         Kaupunkien ongel­mat eivät ihan var­masti johdu siitä, ettei maaseu­tu ole köy­htynyt ja tyh­jen­tynyt tarpeek­si nopeasti. Sen sijaan val­ta­van nopea muut­tovyöry aiheut­ti kyl­lä ongelmia, mm niitä huono­s­ti­raken­net­tu­ja ja suun­nitel­tu­ja lähiöitä. Jar­rut­taa olisi kan­nat­tanut jopa enemmän.

      3. Maaseudul­ta ei juuri enää muute­ta kaupunkei­hin vaan hau­taus­maille. Maaseu­tu on jok­seenkin tyhjä muut­ta­jista. Pienistä kaupungheista muute­taan suuriin.

      4. “Maaseudul­ta ei juuri enää muute­ta kaupunkei­hin vaan hau­taus­maille. Maaseu­tu on jok­seenkin tyhjä muut­ta­jista. Pienistä kaupungheista muute­taan suuriin.”

         No miten se Kepu sit­ten jar­rut­taa kaupunkien kehitystä?

         Maaseu­tu tosi­aan on tyh­jen­tynyt työvoimas­ta juuri kun suuret ikälu­okat siel­läkin ovat tulos­sa ja osit­tain jo tulleet hoivaikään. Seu­raavak­si sama tapah­tuu osalle kaupunke­ja ja jälleen nähdään sama rum­ba, jos­sa samoille ihmisille raken­netaan asun­not use­am­paan ker­taan. Ja yritetään etsiä rahoi­tus­ta ja työvoimaa hoivakuor­man hoita­misek­si, kun van­hainko­ti­a­sukkaat eivät kuitenkaan muu­ta suurkaupunkien vil­li­in syk­keeseen katu­jengien ryöstettäviksi?

         Min­ulle ei ole selvin­nyt, mitä täl­lä aluei­den välisel­lä kil­pa­juok­sul­la on tarkoi­tus saavut­taa, kun tähänkään men­nessä sil­lä ei ole saavutet­tu muu­ta kuin tyh­jenevien aluei­den taloudel­liset ongel­mat ja kas­vavien aluei­den sosi­aaliset ongelmat.

         Vapaavuori­maisel­la uhol­la on puhut­tu, että mei­dän tulee kiireesti keskit­tää koko maa pääkaupunkiseudulle, että voimme kaupunkien Euroopas­sa (sitä luvat­tua maakun­tien Euroop­paa kun ei tul­lutkaan) pär­jätä kil­pailus­sa Tallinnaa ja Tukhol­maa ja ken­ties jopa Kööpen­ham­i­naa vastaan.

         Emme voi pär­jätä, yhtään sen enem­pää kuin Rovanie­mi pär­jää nyt Helsinkiä vastaan.

   3. Sil­fver­bergille vas­tauk­se­na tuo­hon Suvelaan.Suvelan asukasluku on 13 000 as. joka ei ole kovin suuri väk­iluku ver­rat­tuna mui­hin Espoon lähiöihin.Suvelaan on raken­net­tu myös uud­is­as­u­tus­ta joten sen ima­go on paran­tunut. Juuri tästä syys­tä Espoos­sa ei ole Itäkeskuk­sen tai Myyr­mäen kaltaisia lähiöitä. Espoon kaupunkisu­un­nit­telu läh­tee myös siitä että uud­is­rak­en­tamista on tehty van­hoi­hin lähiöi­hin. Souk­ka on nyt siinä tilanteessa että sinne pitäisi kokon­aan rak­en­taa uut­taa kuin kor­ja­ta van­hat kiinteistöt.

      Vastaa

      1. Eihän siitä ole kuin pari vuot­ta, kun lehdet otsikoi­vat, että Espoon väestönkasvus­ta on 99 % maa­han­muu­tos­ta johtu­vaa. Lep­pä­vaara ja Matinkylä, samoin kun muu rak­en­tu­va metron­va­r­si, ovat aluei­ta, joil­la väestöstä hyvin merkit­tävä osa on maahanmuuttajia.

      2. Olen asunut sekä Van­taal­la Kor­sos­sa että Suve­lan viereisessä Sunas­sa enkä näh­nyt Van­taan lähiöi­den ja esim Espoon keskuk­sen ympäristön välil­lä mitään suur­ta eroa. Eli aika basaari­mainen tun­nel­ma kaiken kaikki­aan. Espoon keskuk­ses­sa omis­tusasun­to­jen neliöhin­nat taitaa alit­taa itä-Helsingin.

   4. Sil­fver­bergille kom­ment­ti­na Orpon hal­li­tuk­sen kaupunkio­hjel­maan sen perus­ta löy­tyy hal­li­tu­so­hjel­mas­ta “Kun­nat ja kaupun­git elin­voiman vetureina”. Esim Lentora­ta on kir­jat­tu hal­li­tu­so­hjel­maan joka olisi merkit­tävä rata­hanke joka yhdis­täisi Helsin­ki-Van­taan myös kaukojunaliikenteeseen

      Vastaa

      1. Jos nuo pari rata­hankket­ta jätetään pois niin hal­li­tu­so­hjel­mas­sa on vain kiel­teisiä vaiku­tuk­sia kaupungeille. Kuten ARA-asun­to­jen ja asum­isoikeusasun­to­jen rak­en­tamisen lopet­ta­mi­nen ja kult­tuuri­palveluista leikkaaminen.

      2. “Jos nuo pari rata­hankket­ta jätetään pois niin hal­li­tu­so­hjel­mas­sa on vain kiel­teisiä vaiku­tuk­sia kaupungeille. Kuten ARA-asun­to­jen ja asum­isoikeusasun­to­jen rak­en­tamisen lopet­ta­mi­nen ja kult­tuuri­palveluista leikkaaminen.”

         Hal­li­tuk­sen esit­tämi­in muu­tok­si­in sisäl­tyy mm. kotikun­ta­lain muu­tos, jos­sa kiel­let­täisi­in opiske­li­joi­ta pitämästä kir­jo­ja van­has­sa kotikun­nas­saan, jos aiko­vat asua opiskelu­paikkakun­nal­laan yli vuo­den. Se muu­tos tulee muut­ta­maan Suomen asuinkun­tati­las­to­ja, ja kutis­ta­maan joidenkin pien­ten kun­tien viral­lista asukaslukua ja veron­mak­sa­jakan­taa merkittävästi.

         Kaupunke­ja tulee kas­vat­ta­maan myös mm. hal­li­tu­so­hjel­man tavoite saa­da nos­tet­tua koulu­tus­ta­soa niin, että noin 50 % nuorista ikälu­ok­ista saadaan korkeak­oulutet­tua. Käytän­nössä asia tarkoit­taa korkeak­oulu­jen aloi­tu­s­paikko­jen kas­vat­tamista olen­nais­es­ti, mah­dol­lis­es­ti monen­nen tutkin­non suorit­ta­jien tiput­tamista sisään­pääsykri­teereis­sä alaspäin, ja lisäk­si nuorten aikuis­ten muut­toli­ik­keen voimis­tamista kaupunke­ja kohti. Jot­ta 50 % ikälu­okas­ta saa korkeak­oulu­tutkin­non, pitää aika paljon isom­man osan ikälu­okas­ta sel­l­aisen opiskelu aloittaa.

   5. Koment­ti­na R.Silfverbergille tuo­hon Kor­son ja Suve­lan vertailuun.Korson väestöstä vain 18% on vierask­ielisiä. Eniten vierask­ielisiä Van­taal­la asuu Haku­ni­las­sa jos­sa luku on jo 30%. Suve­laan on raken­net­tu myös hil­jat­tain myös asumisoikeus‑, opiske­li­ja- ja omis­tusasun­to­ja joten sen asun­tokan­ta on muut­tunut. Espoon kaupunkisu­un­nit­telu läh­tee nimeno­mana siitä että asun­non­tuotan­non monipuolisu­ut­ta on otet­tu huomioon kaavois­sa. Basaari­maisu­us johtuu var­maankin siitä että Espoon­torin ja Entressen kaup­pakeskusten vuokrat ovat alhaisem­mat kuin muiden kauppakeskusten.

      Vastaa

      1. Käsi­tys Suve­las­ta jonkin­laise­na basaa­ri­na näyt­tää elävän ja voivan hyvin. Kehotan pistäy­tymään paikan pääl­lä, saat­taa mieli muuttua.

         #https://www.espoonasunnot.fi/uutiset/suvelan-uudiskortteleille-hurraa-palkinto

   6. R.Silfverberg: “Hei­dän mielestään mut­toli­ike pitää kään­tää pois Helsingistä, sik­si Helsingis­sä asumisen tukemista pitää vähen­tää, jot­ta ihmiset joil­la ei ole varaa muuten asua pk-seudul­la saataisi­in muut­ta­maan pois.”

      On vähän vaikea uskoa, että ainakaan asum­istuen leikkaus lisäisi net­to­muut­toa pois Helsingistä. Jos joku muut­taa Helsingistä pois asun­non jää­tyä liian kalli­ik­si, niin var­maan siihen tulee joku muu tilalle; eihän se muuten olisi kallis.

      Vastaa

      1. Kir­joitin perus­suo­ma­lai­sista ja miten he toivo­vat että muut­toli­ike kehit­tyy. En ole itse perus­suo­ma­lainen enkä toi­vo sel­l­aista kehi­tys­tä. Toisaal­ta jos se muut­toli­ike kuitenkin kään­ty­isi sosi­aal­i­tur­van leikkausten takia niin alkaa se jonkin ajan päästä näkyä asun­tomarkki­noil­la. Ja ne joil­la rahaa on eivät ole kiin­nos­tunei­ta asumaan asun­nois­sa jois­sa ennen asut­ti­in KELAn tuilla.

      2. Kom­ment­ti­na tuo­hon asum­istuen leikkauk­ses­ta joka lisäisi net­to­muut­toa pois Helsingistä.Itse asi­as­sa ulko­mail­ta muute­taan eniten pääkaupunkiseudulle kuin muual­ta Suomea. Tam­pere on Suomen muut­tovoit­toisin kaupun­ki kun asi­aa kat­soo Suomen sisäis­es­tä muut­toli­iken­teen kannalta.

   7. “aina vas­tus­ta­neet urban­isaa­tio­ta ja nimeno­maan Helsin­gin kasvua, aivan kuten Keskusta.”

      Ei todel­lakaan pidä paikkaansa. Tutus­tu Helsin­gin keskus­tan peri­aa­teo­hjel­maan puolueen sivuil­la. Siel­lä mm: Keskus­ta tekee työtä toimi­van ja suju­van arjen sekä vireän, vihreän ja kestävän Helsin­gin puolesta.

      Ote:“Työhön, yrit­täjyy­teen ja opiskelu­un kan­nus­t­a­mi­nen merk­it­see itsel­lisyyt­tä ja mah­dol­lisuuk­sia. Kaupun­gin tulee tehdä enem­män töitä työl­listymisen ja kasvun edistämiseksi.”

      Ja paljon , paljon muu­ta. Olisi todel­la ensiar­voisen tärkeää tutus­tua puolueemme tee­sei­hin eikä heit­el­lä lonkalta van­ho­ja ‑60- luvun ennakkoluuloja.

      Vastaa

      1. Jotenkin Eemelin omista puheen­vuoroista on tul­lut vaikutel­ma, että et niin haikail­isi Helsin­gin kasvun perään.

      2. Eemille kom­ment­ti­na että Helsin­gin keskustal­la on Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­tossa 2 val­tu­utet­tua joiden poli­it­ti­nen vaiku­tu­val­ta Helsin­gin kaupun­gin kehi­tyk­seen on alle 1%. Kysynkin Eemil sin­ul­ta ketä tohto­ria sinä kan­na­ta pres­i­den­tik­si citylib­er­aa­likeskusta­laista Olli Rehniä vai alki­o­laista Paa­vo Väyrystä?

      3. Keskus­tan Helsin­gin kaupung­in­val­tu­utet­tu Lau­ra Kolbe on selvästi oman tien kulk­i­ja ja mon­es­sa suh­teessa epäkeskusta­lainen. Hän voisi ihan hyvin olla vihreä tai RKP:läinen, mik­si on päät­tänyt liit­tyä Keskus­taan on arvoitus, onko se joku suvun sisäi­nen jut­tu? Luen aina mie­lenki­in­nol­la hänen artikkeleitaan ja haas­tat­telu­ja. Mut­ta mui­ta keskusta­laisia vaikut­ta­jia Helsingistä ja Uudelta­maal­ta joiden mielip­i­teet oli­si­vat pk-seu­tua tuke­via ei ole tul­lut esi­in. Antti Kaikko­nen ansait­see tosin kiitok­seet eri­no­mais­es­ti hoide­tus­ta puo­lus­tus­min­is­terin tehtävästä kun ei alka­nut jar­rutel­la Nato-jäsenyy­destä päätet­täessä. Miten olisi mah­tanut käy­dä jos olisi ollut aito K‑linjalainen siinä tehtävässä?

10. Soin­in­vaara kirjoitti:

    “Val­tio leikkaa asum­is­tukea koko maas­sa, mut­ta Helsingis­sä voimakkaam­min kuin muual­la, jos­sa korkeim­mat huomioon otet­ta­vat vuokrat alen­netaan samalle tasolle kuin muis­sa pääkaupunkiseudun kun­nis­sa. Ajatuk­se­na var­maankin on, että köy­hien ei tarvitse asua Helsingis­sä vaan voivat matkus­taa töi­hin jostain kauempaa.”

    Taustal­la lie­nee myös ainakin pari fak­taa. Ensin­näkin se, että toimeen­tu­lotuen hyväksy­tyt asum­is­menot Kelan ns. normis­sa ovat perus­toimeen­tu­lotuen Kela-siir­ron jäl­keen olleet samat Helsingis­sä, Van­taal­la, Espoos­sa ja Kau­ni­ai­sis­sa, ja ovat sitä myös nyt. On nähtävis­sä perustel­tuna, että täl­löin Kelas­sa myös asum­istuen asum­is­meno­jen huomioin­nin olisi perustel­tua men­nä keskenään samoin näis­sä neljässä kun­nas­sa. Taus­ta­syy sille, mik­si toimeen­tu­lotues­sa on samat rajat normis­sa kaikissa neljässä kun­nas­sa, ovat olleet asum­istuen saa­jien asum­is­menoti­las­tois­sa, joiden mukaan mm. Van­taal­la asum­istuen saa­jil­la asum­is­menot ovat olleet itse asi­as­sa isom­mat kuin Helsingis­sä asum­is­tukea saaneil­la samankokoisil­la ruokakun­nil­la. Asi­aan saat­taa hei­jas­tua se, että Helsingis­sä asuu niin paljon suh­teessa enem­män opiske­li­joi­ta, joiden vuokrat ovat alle markkinavuokrien.

    On vaikea uskoa, että muu­tos aiheut­taisi merkit­tävää muut­toli­iket­tä Helsingistä vaikka­pa Van­taalle, jos­sa asum­is­menot ovat suun­nilleen samaa luokkaa.

    Mitä sen sijaan voi seu­ra­ta, on yhteisas­umisen suo­sioon lievää kasvua sekä vuokrien nousun hidas­tu­mista suh­teessa siihen, miten hin­take­hi­tys olisi muuten men­nyt. Asum­is­tu­ki on kan­nus­tanut voimakkaasti yksi­na­sumiseen — ainakin paper­il­la. Jos on hyvin tien­aa­va puoliso, asum­is­tu­ki kan­nus­taa jatkos­sakin mon­es­sa tapauk­ses­sa molem­pia pitämään eril­lisiä asun­to­ja ja kir­jo­jaan niis­sä, mut­ta taloudelli­nen hyö­ty ylimääräisen asun­non pitämis­es­tä ei ole jatkos­sa niin iso kuin aiemmin.

    Vastaa

    1. Syynä asum­is­tukea saanei­den alem­mis­sa asum­is­menois­sa on lähin­nä Helsin­gin tois­teisek­si edulli­sis­sa ARA-asun­nois­sa. Jos puhutaan vapaara­hoit­tei­sista vuokrista, ne ovat var­masti Helsingis­sä korkeam­mat kun Espoos­sa ja Van­taal­la. Kun asum­istuen rajo­ja las­ke­taan ja toimeen­tu­loten vuokrara­jat pysyvät ennal­laan, aiem­paa enem­män ihmisiä siir­tyy toimeentulotuelle.

       Vastaa

       1. Asia on juuri noin, että vapaara­hoit­tei­sis­sa vuokris­sa Helsin­gin hin­tata­so on korkeampi kuin Van­taal­la. ARA-kohtei­den osaltakin hin­tati­lanne saat­taa muut­tua Hekan 12 %:n vuokranko­ro­tusten jälkeen.

          Toimeen­tu­lo­tuk­i­huomiosi on aivan oikea. Kos­ka pk-seudul­la Kelan asum­is­meno­jen toimeen­tu­lotuen nor­mi on sama joka kun­nas­sa ( https://www.kela.fi/documents/20124/410315/asumismenojen_rajat_2023.pdf/d01f54b6-2240–3eb4-5139–94caaa5598a1?t=1669183666975 ), niin asum­istuen muu­tos ei aiheuta muut­toli­iket­tä Helsingistä Van­taalle tai tois­in­päin toimeen­tu­lo­tukea saavien joukos­sa, kos­ka näis­sä tapauk­sis­sa toimeen­tu­lotuen nor­mi on jo sama kaupunkien välil­lä ja sen mitä asum­is­tukimuu­tos leikkaa, toimeen­tu­lo­tu­ki täydentää.

          Iso toimeen­tu­lotuelle tipah­ta­va ryh­mä tulee ole­maan omis­tusasu­jis­sa. Heiltä kun asum­is­tu­ki tip­puu hal­li­tuk­sen esi­tyk­sis­sä nol­laan. Jos vaikka­pa edel­lisen esimerkkik­si Anna tai Liisa olisi omis­tusasu­ja, kum­mal­takin asum­is­tu­ki tip­puisi nol­laan. Kum­mankaan ei kan­nat­taisi sil­loin tehdä osa-aikaista työtä yli 150 €/kk lainkaan, kos­ka käteen jäävät tulot eivät nousisi ensim­mäistä 150 €/kk työ­tu­loa luku­unot­ta­mat­ta lainkaan ensim­mäisen 2450€/kk tuloi­hin asti, mut­ta menot nousi­si­vat (tulisi töi­hin liit­tyviä kulu­ja, kuten työ­vaate­hank­in­to­ja, matkus­tamista ja muu­ta). Toimeen­tu­lotues­sa asum­is­menot huomioidaan sen sijaan myös omis­tusasu­jal­ta suo­raan lasku­jen mukaan. Siinä on jatkos­sa melkoinen poten­ti­aa­li­nen kannustinloukku.

       2. nii: Oletko var­ma siitä että jos asuu omis­ta­mas­saan asun­nos­sa saisi toimeen­tu­lo­tukea? Mun käsit­tääk­seni ei saa nyt eikä saa hal­li­tuk­sen tule­vien leikkausten jälkeen. 

          Omis­tusasu­ja ei oikein pär­jää pelkäl­lä työ­markki­nat­uel­la kos­ka jo sähkö, läm­mi­tys, vastik­keet, lain­o­jen korot ja muut pakol­liset mak­sut ylit­tävät sen, ja KELA ei mak­sa mitään ennenkuin asun­to on myy­ty ja rahat käytet­ty elämiseen. Omis­tusasu­jan joil­ta läh­tee työ­paik­ka alta ja ansiosi­don­nainen leikataan tai lop­ul­ta tip­puu työ­markki­nat­uelle ain­oa mah­dol­lisu­us on han­kkia kokoaikainen työ jostain, kos­ka muuten iskee henkilöko­htainen konkurssi, tulee luot­to­häir­iömerk­in­töjä ja joutuu lop­ul­ta asun­not­tomak­si. Uusi elämä on sil­loin pakko aloit­taa muut­ta­mal­la vuokralle johonkin slum­mi­in tai asun­to­vaunuun. Tämän hal­li­tuk­sen leikkauk­set varmis­ta­vat sen että omis­tusasun­to­jen uus­jako työt­tömiltä keinot­telijoille toteu­tuu, ja nopeutetusti. Varsinkin ikään­tyneet tai sairaat työt­tömät jot­ka ovat työssäoloaikanaan vielä hoi­ta­neet asiansa kun­nol­la ja han­kki­neet oman asun­non van­ho­jen päivien var­alle voivat ajau­tua näi­den leikkausten takia todel­la pahaan köy­hyyskier­teeseen eikä KELA eikä kukaan pelas­ta. Tämä ei koske pelkästään Helsinkiä vaan koko maata.

11. Soin­in­vaara kirjoitti:

    “Teo­ria menee niin, että net­toan­siot vähen­net­tynä asum­is­menoil­la ovat sitä alem­mat, mitä halu­tumpi paik­ka on asumisen ja elämisen kannal­ta. Jos helsinkiläi­nen insinööri saa vain vähän parem­paa palkkaa Helsingis­sä niin, ettei ero­tus peitä asumisen hin­taeroa, hän halu­aa asua Helsingis­sä mielu­um­min kuin muual­la maas­sa. Se, että lääkäreille pitää mak­saa syr­jäseudul­la enem­män vaik­ka asum­i­nen on hal­paa, ker­too siitä, etteivät lääkärit halua asua syrjäseuduilla.”

    Insinöörien osalta val­takun­nan sisäiset sijain­ti­in perus­tu­vat palkkaerot ovat täl­lä het­kel­lä erikoisia, kos­ka työt tehdään joka tapauk­ses­sa ympäri Suomen ja osin sen rajo­jen ulkop­uolellekin, ja kom­mu­nikoin­ti tapah­tuu Team­sil­la yhä use­am­min sil­loinkin, vaik­ka palaveris­sa oli­jat työsken­telisivät samas­sa rakennuksessakin.

    Lääkärikun­nas­sa ymmärtääk­seni tilanne on se, että ns. syr­jäseuduil­la yleis­es­ti lääkärien palkat eivät ole kovin hyviä. Mut­ta sil­loin jos jos­sain oli lääkäri eläköi­tynyt tai läht­enyt muuten pois, eikä mis­tään mis­tään saatu tilalle lääkäriä, on saatet­tu joutua mak­samaan vuokralääkäreille huikei­ta sum­mia. Ennen hyv­in­voin­tialueu­ud­is­tus­ta osa näistä kun­nista pää­tyi mak­samaan sit­ten virkalääkäreille korkei­ta palkko­ja. Mut­ta ei läh­eskään kaik­ki pienet kun­nat. Moni pieni kun­ta sai pidet­tyä lääkärit töis­sä toisaal­ta myös ihan tes-palkoillakin.

    Kun kun­nat oli­vat työ­nan­ta­jia, oli mah­dol­lista jakaa pienelle porukalle parem­pia palkko­ja. Hyv­in­voin­tialueil­la vaa­di­taan palkka­har­mon­isaa­tio­ta koko alueen sisälle, mikä käytän­nössä nyt ajaa siihen, että isom­pia palkko­ja vaa­ti­vat pitää palkata vuokratyöläis­inä tai yrit­täjinä, kos­ka korkeampia virka­palkko­ja ei voi enää sijain­nin perus­teel­la saman Hyv­in­voin­tialueen sisäl­lä antaa. Kokon­aiskus­tan­nus lääkäreistä on uudessa mallis­sa toden­näköis­es­ti selvästi korkeampi. Ei ole myöskään selvää, siir­tyvätkö lääkärit lakkautet­tavien ter­veysasemien palvelu­jen siir­to­jen mukana Hyv­in­voin­tialuei­den muille toimip­is­teille. Monel­la on ihmis­suhde­v­erkos­tot jo siel­lä, mis­sä asuu. Ter­veysasemisen lakkau­tusten jäl­keen peri­aat­teessa paikkakun­nal­la voi olla valmis asi­akasverkos­to, ja jos julki­nen sek­torikaan ei ole enää kil­paile­mas­sa lähel­lä asi­akkaista, niin pienen yksi­tyisen lääkäri­ase­man perus­t­a­mi­nenkin lie­nee mon­elle entiselle kun­nan lääkärille koh­ta poten­ti­aa­li­nen vai­h­toe­hto. Kun­nat saat­ta­vat vielä sub­ven­toi­da sel­l­aisia ratkaisu­ja, jos halu­a­vat esim. paikallis­ten työter­veyspalvelu­iden edes jol­lain tavoin säi­lyvän. Mut­ta tämä on jo toinen aihe.

    Sote-uud­is­tuk­seen liit­tyy kuitenkin se, että on toden­näköis­es­tä, että moni sote-palve­lut kokon­aan menet­tävä kun­ta tulee menet­tämään jatkos­sa myös asukkai­ta. Jos kun­nas­sa ei ole ter­veyspalvelui­ta, sinne ei jatkos­sa enää muu­ta sote-alan nuo­ria vas­ta valmis­tuneitakaan per­heitä perus­ta­maan. Mikä saat­taa itse asi­as­sa jatkos­sa kiihdyt­tää kaupungistumista.

    Vastaa

12. Kokoomuk­sen kaiken­laista sosi­aal­i­tur­vaa ja perus­suo­ma­lais­ten eri­tyis­es­ti maa­han­muut­ta­jien sosi­aal­i­tur­vaa heiken­tävä poli­ti­ikas­sa uno­hde­taan myös mik­si sitä asun­topoli­ti­ikkaa tehdään ja mitkä ovat olleet sen tavoit­teet. Nyt ollaan ainakin menos­sa aivan toiseen suun­taan kuin mitkä asun­topoli­ti­ikan tavoit­teet ovat olleet tähän saakka.
    https://ym.fi/asuntopolitiikka

    Herääkin kysymys, mitkä ovat Orpon hal­li­tuk­sen asun­topoli­ikana tavoitteet?
    Väitän että hal­li­tu­so­hjel­man mukaises­ti toteutet­tuna se vaan vähen­tää työl­lis­ten määrää aja­mal­la ihmisiä pois sieltä mis­tä ylipäätään (pieni­palkkaisia) töitä löy­tyy, se ei myöskään huole­h­di niistä jot­ka tukea kipeim­min tarvitsevat. 

    Ja kaikkea tuo­ta ide­ol­o­gis­es­ta hämär­tynyt­tä Orpon hal­li­tuk­sen asun­to- ja työelämää riitaut­tavaa poli­iti­ikkaa tuke­vat nyt sit­ten myös RKP ja KD. Ei hyvä Suomen tule­vaisu­u­den kannalta!

    Vastaa

13. “Ajatuk­se­na var­maankin on, että köy­hien ei tarvitse asua Helsingis­sä vaan voivat matkus­taa töi­hin jostain kauem­paa. Tarkoituk­set­tomana seu­rauk­se­na tästä saat­taa olla Helsin­gin kaupun­gin taloudel­lisen tilanteen vahvis­tu­mi­nen, kun köy­hien tilalle muut­taa parem­pia veron­mak­sajia, ja köy­hät muut­ta­vat Espooseen ja Van­taalle tai vielä kauem­mas. Työvoima­pu­laa se kyl­lä pahen­taa mata­la­palk­ka-aloil­la Helsingissä.

    Eräs maakun­nis­sa asu­va kokoomus­lainen sanoi min­ulle, että vaik­ka kuin­ka väitän, ettei asum­is­tu­ki nos­ta vuokria, heil­lä vuokrapyyn­nöt kum­masti aset­tuvat asum­istuen mak­simivuokrien mukaan. Näin voi maakun­nis­sa ollakin. Sil­loin asum­is­tu­ki todel­la nos­taa vuokria. Helsingis­sä näin ei kuitenkaan ole. Enim­mäisas­um­is­meno Helsingis­sä on yksin asu­valle 582 euroa kuus­sa. Niin halpo­ja vuokra-asun­to­ja Helsingis­sä ei ole. Ensi vuon­na tuo raja las­kee samalle tasolle kuin Espoos­sa ja Van­taal­la eli 563 euroon. Asum­is­tu­ki nos­taa Helsingis­sä vuokria samal­la mekanis­mil­la kuin työt­tömyys­tur­va tai palkko­jen nousu, ei enempää.”

    En tietenkään osaa ottaa kan­taa siihen, mikä hal­li­tuk­sen tavoite tältä osin on, mut­ta halu­aisin tässä kohtaa kom­men­toi­da erästä pien­tä teo­reet­tista ongel­maa; nimit­täin näyt­täisi siltä, että jatka­mal­la tätä reit­tiä ajaudut ns. mikroekonometriseen lim­boon ja muo­do­stat ris­tiri­itaisia päätelmiä.

    Jos lähdemme puh­taasti teo­ri­as­ta liik­keelle, niin teo­ria kai sanoo, että asun­to­jen hin­toi­hin vaikut­taa asun­to­jen kysyn­tä. Lyhyem­mäl­lä aikavälil­lä voimme leikkiä, että asun­to­jen tar­jon­ta on suh­teel­lisen jäykkää, joten hin­to­jen muu­tok­set seu­raa­vat pääasi­as­sa kysyn­nän muutoksista.

    Kysyn­tä taas ei ole mitään kauhean maag­ista: gryn­der­itkään tuskin han­kki­vat itselleen kiin­teistöjä vain sitä varten, että voisi­vat pitää niitä tyhjil­lään. Määritel­lään siis kysyn­tä käytän­nössä sik­si ihmis­ten määräk­si, jot­ka halu­a­vat asua alueel­la annet­tuna tiet­ty tulota­so ja kysyntäfunktio.

    Työn­netään tähän malli­in hie­man väk­isin nyt sisälle väite siitä, että asum­is­tu­ki ei vaiku­ta asun­to­jen hin­taan Helsingis­sä (juurikaan). Samaan hen­gen­ve­toon tietenkin huude­taan kovaan ääneen, että asum­istuen leikkaus saa pien­i­t­u­loiset muut­ta­maan pois Helsingistä ja työvoiman saatavu­us heiken­tyy olennaisesti.

    Tässä kohtaa meil­lä on käsis­sämme pähk­inä. Jos olemme määritelleet kysyn­nän ja tar­jon­nan näin; ja sit­ten joku poruk­ka muut­taa pois Helsingistä, niin kävisi jär­keen, että tämä poruk­ka voi muut­taa pois Helsingistä vain, jos hei­dän Helsin­gin alueel­la sijait­se­vi­in asun­toi­hin­sa kohden­tu­va kysyn­tä heikke­nee. Mut­ta olemme jo määritelleet, että asum­istuen muu­tok­set eivät voi vaikut­taa hin­toi­hin! Niin­pä meil­lä on kak­si vai­h­toe­htoa: kysyn­tä- ja tar­jonta­funk­tiot ovat käsit­telemäl­lämme aikavälil­lä perin eriskum­mallisen muo­toiset eikä kysyn­nän muu­tok­sil­la ole vaiku­tus­ta hin­taan. Tämä on tiet­ty mah­dol­lista. Toinen vai­h­toe­hto on, että katoa­va kysyn­tä kor­vaan­tuu jol­lain toisel­la kysyn­näl­lä. Kos­ka tässä on nyt oletet­tu, että köy­hät katoa­vat, niin tilalle tulee sit­ten kaiketi rikkaita?

    Point­ti­ni on, että on todel­la vaikeaa minkään teo­ri­an tasol­la istut­taa samaan kehikkoon aja­tus­ta siitä, että yleisen asum­istuen taso ei vaiku­ta vuokri­in Helsingis­sä, mut­ta sen muu­tok­set voisi­vat ajaa ihmisiä muut­ta­maan pois Helsingistä.

    Yksinker­taisem­pi seli­tys voisi olla, että ole­tus siitä että yleisen asum­istuen muu­tok­set aja­vat ihmisiä muut­ta­maan pois Helsingistä on väärä, ja kysyn­tä on jäykem­pää kuin tämä ole­tus antaisi ymmärtää. Täl­löin yleisen asum­istuen muu­tok­sil­la ei olisi vaiku­tus­ta hin­tata­soon, mut­ta eipä myöskään mainit­tavaa vaiku­tus­ta asun­to­jen kysyn­tään Helsingissä.

    Jos taas vaiku­tuk­sia asun­to­jen kysyn­tään ei ole, kul­mi­noituu vaikka­pa työn tar­jon­tavaiku­tus keskustelu nyt fun­da­men­taalis­es­ti keskustelu­un toimeen­tu­lotues­ta. Mut­ta ei men­nä sinne. Minus­ta on vaan hyvin han­kalaa ajatel­la, että yhtäaikaises­ti ole­tus siitä, että kysyn­tä­vaiku­tus­ta hin­toi­hin ei ole, mut­ta kysyn­tä jotenkin las­kee ihmis­ten muut­taes­sa pois, pitäi­sivät paikkansa. 

    Kor­jaa toki, jos olen tältä osin ilmeiseen väärässä.

    terv,
    jukka

    Vastaa

    1. En ollut se, jolle kom­men­toiti­in. Mut­ta vas­taan silti tähän:

       “Point­ti­ni on, että on todel­la vaikeaa minkään teo­ri­an tasol­la istut­taa samaan kehikkoon aja­tus­ta siitä, että yleisen asum­istuen taso ei vaiku­ta vuokri­in Helsingis­sä, mut­ta sen muu­tok­set voisi­vat ajaa ihmisiä muut­ta­maan pois Helsingistä.”

       Oma arvauk­seni täl­lä het­kel­lä on, että asum­istuen leikkauk­set eivät vält­tämät­tä aiheuta merkit­tävää muut­toli­iket­tä toisi­in kun­ti­in. Samat aju­rit, jot­ka aja­vat asumaan tiety­il­lä paikkakun­nil­la säi­lyvät tuen muu­tok­sista huoli­mat­ta, ja tuki leikkaan­tuu nyt niistä muis­takin vai­h­toe­htoi­sista asuinkun­nista Suomessa.

       Mut­ta ole­tan että asum­istuen lasku ohjaa monia ihmisiä osta­maan vähem­män asum­ista. Asum­istuen saa­jista noin 2/3 on nyky­isin yksin asu­via. Näistä moni ei saisi asum­is­tukea lainkaan, jos asu­isi yhdessä toisen kanssa. Kun asum­is­tu­ki vähe­nee, saate­taan muut­taa enem­män yhteen asumiskus­tan­nusten pienen­tämisek­si, tai jäädä herkem­min van­hempi­en luo asumaan jo alun­perin opin­to­jen alka­es­sa. Myös opiske­li­joiden solu­a­sumisen vähen­e­m­i­nen saat­taa ainakin hidas­tua, jos isom­pi osa yksiön tai kak­sion kuluista tulee itse mak­set­tavak­si. Kesä­työa­jak­si saate­taan jatkos­sa etsiä herkem­min taas alivuokralaista vuokra­meno­ja kutis­ta­maan jne.

       On mah­dol­lista, että asum­is­tukimuu­tosten tämä vai­he ei riitä paina­maan yleistä vuokrata­soa alas. Vuokrien nousua se voi kuitenkin hidas­taa. Tämä ei kuitenkaan ole asum­is­tukimuu­tosten viimeinen vai­he. Hal­li­tu­so­hjel­mas­ta on tämän jäl­keen toteut­ta­mat­ta vielä ainakin yleisen asum­istuen omaisu­u­den huomion­tikri­teeri, joka leikkaisi varakkaam­mil­ta pien­i­t­u­loisil­ta asum­istuen pois, ja ohjaisi asum­istuen vain suh­teel­lisen vähän omaisu­ut­ta omaav­ille. Itse veikkaan, että varakkaampi­en asum­istuen saa­jien joukko saat­taa olla kysyn­täjous­toltaan keskimääräistä suurem­paa. Eli jos heiltä leikkau­tuu asum­is­tu­ki, he saat­ta­vat mui­ta herkem­min muut­taa joko asum­istapaansa edullisem­mak­si tai omaisuuten­sa olo­muo­toa — tai molempia.

       Vastaa

    2. Asun­to ja työ­markki­nat ovat toisi­in­sa kytket­tynä. Jos työt­tömyys kas­vaa ja tukia samaan aikaan leikataan niin väkeä alkaa muut­taa muualle ja asun­to­jen myyn­ti­hin­nat ja vuokrat tule­vat alas . 1990-luvun lamas­sa kun asun­toku­pla puhke­si kävi juuri niin.

       Suurkaupungeis­sa ympäri maail­man näitä asun­toku­plia ja niiden puhkeamisia esi­in­tyy jatku­vasti. Niiden mekanis­meista on tehty hyl­ly­metre­it­täin väitöskirjoja .

       Vastaa

       1. Sil­fver­bergille kom­ment­ti­na että kaupun­ki kohtaiset asun­toku­plat ovat eri asia kuin val­takun­nal­liset asun­toku­plat. 1980-luvun lopus­sa syn­tynyt asun­toku­pla oli val­takun­nalli­nen. Suomes­sa on viimeiset 20 vuo­den aikana asun­tomarkki­nat erkaan­tuneet kasvukaupungeista (Pääkaupunkiseu­tu, Tam­pereen seu­tu ja Turun seu­tu) . Esim Lon­toon asun­toku­pla oli paljolti luo­tu ulko­maalais­ten sijoit­ta­jien tyhjien asun­to­jen varaan eikä niis­sä asuttu.

14. Mik­si työt­tömän tai osa-aikaise. pitää asua Helsingis­sä ? Kyl­lä kehyskun­natkin käy kuten käy monille itsen­sä elät­täville joil­la ei ole varaa Helsinkiin

    Vastaa

    1. Se vaatii auton han­kkimista ja kaikil­la ei ole varaa. Kehyskun­nis­sa tai ainakin muis­sa kuin Ker­a­va ja Jär­ven­pää ei pääse edes kaup­paan ostok­sille ilman autoa saati sit­ten töi­hin jos työ­paikan onnis­tuu saamaan.

       Vastaa

       1. Sil­fver­berg uno­hdit että pääkaupunkiseudun toi­sista suuri­mas­sa kehyskun­nas­sa Kirkkon­u­mel­la (asukkai­ta 40 715) on lähi­ju­na yhteys Helsinki­in. Jär­ven­pää ei tosin kuu­lu HSL:ään.

       2. Jär­ven­pään ja Ker­a­van mainitsin sik­si että ne ovat kom­pak­te­ja pikkukaupunke­ja jois­sa koko asu­tus on käve­ly­matkan päässä ase­mal­ta, ja min­ul­la on ollut mon­ta työkave­ria jot­ka ovat asuneet niis­sä ja pystyneet hoita­maan työ­matkansa Helsinki­in ilman autoa.
          Vihdis­sä , Nur­mi­järvel­lä, Sipoos­sa, Tuusu­las­sa ja Kirkkon­um­mel­la varsi­naisen kun­takeskuk­sen ulkop­uolel­la on mah­do­ton­ta pär­jätä arkielämässä ilman autoa. Niis­sä on hal­paa asua peri­aat­teessa mut­ta liikku­mi­nen tulee kalliiksi.

       3. RAhul Somanille:
          Evits­gsko­gis­takin tarvit­see sen auton, että pääsee junaan!

    2. “Mik­si työt­tömän tai osa-aikaise. pitää asua Helsingis­sä ? Kyl­lä kehyskun­natkin käy kuten käy monille itsen­sä elät­täville joil­la ei ole varaa Helsinkiin”

       Sik­si, että heil­lä ei ole varaa pitki­in työ­matkoi­hin, kuten “itsen­säelät­tävil­lä” on. Työ­matkoi­hin kun ei mak­se­ta tukea kuten asumiseen. Pienistä tuloista taas vähen­nys ei auta mitään.

       Vastaa

    3. Niin, jos aikoo olla ikuis­es­ti työtön voi toki asua mis­sä vaan, mut­ta sehän ei ole tavoite eikä real­is­mia. Ja jos se osa-aikainen työ löy­tyy muual­ta niin ei toki tarvitse asua Helsingis­sä. Mut­ta jos työt ovat Helsingis­sä, niin kovin pitkä työ­mat­ka voi tehdä sel­l­aisen työn tekemisen kan­nat­tomak­si ja pitkän päälle myös liian raskaak­sikin. Eivätkä ne vuokrat kehyskun­nis­sakaan halpo­ja ole. Ohes­ta löy­tyy perustei­ta sille mik­si niitä asun­to­ja pitäisi löy­tyä kuitenkin juuri sieltä mis­sä niitä töitäkin on.
       https://ym.fi/asuntopolitiikka

       Vastaa

    4. Kos­ka emme halua seg­re­gaa­tio­ta: https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Segregaatio

       Tai no san­o­taanko että järkevät ihmiset eivät sitä halua, mut­ta hal­li­tus tun­tuu haluavan.

       Vastaa

    5. Olen kyl­lä muu­ta­man ker­ran kat­sel­lut melko nor­maal­i­t­u­loise­na muut­tamista pois Helsingistä esim Ker­avalle. Mut­ta siel­läkin vuokra-asun­not ovat sen ver­ran hin­tavia lähel­lä ase­maa, että korkeampi­en matkaku­lu­jen ja ajankäytön jäl­keen säästöä ei tule juuri edes rahal­lis­es­ti. Helsingis­sä sen­tään saa huo­mat­tavaa säästöä pyöräilemäl­lä, nytkin läh­es koko tämän vuo­den säästin 70€ kuus­sa kun en tarvin­nut HSL:n matkalip­pua, lisäk­si sai hyvää hyötyli­ikun­taa, vaik­ka ei julk­i­sis­sa sinän­sä mitään vikaa ole.
       Yksinker­tais­es­ti minus­ta osa-aikaisen kan­nat­taa vielä vähem­män muut­taa kauem­mak­si Helsingistä kuin kokoaikaisen. Fik­sumpaa olisi osa-aikaiselle saman tien muut­taa vaik­ka Turku­un, Tam­pereelle tai Ouluun.

       Vastaa

15. O.S:“helsinkiläiset tuke­vat asum­is­tuk­i­jär­jestelmän kaut­ta muu­ta maa­ta eikä päin­vas­toin, kos­ka helsinkiläis­ten osu­us val­tion veroista on suurem­pi kuin helsinkiläis­ten osu­us asumistuesta”

    Soin­in­vaara jät­tää häveliäisyyt­tään mainit­se­mat­ta, että val­tioveroa mak­se­taan todel­la suurista palkkat­u­loista. Hän väit­tää tämän johtu­van siitä, että helsinkiläiset työ­paikat ovat muu­ta maa­ta tuottavampia. 

    Hesas­sa työsken­telee kova­palkkaisia virkamiehiä byrokra­t­ian ja hallinnon rat­tais­sa. Har­va kuitenkin osaa mieltää byrokra­t­ian ole­van tuot­tavaa työtä. Mut­ta onhan se tuot­tavaa, nimit­täin byrokraatille, jon­ka lomp­sa tur­poaa ihan sairaasti.

    Maakun­tien asukkaat tekevät työtään alku­tuotan­non ja muun mata­lan jalostusas­teen töis­sä. Jalostuk­sen jäl­keen isot kaupun­git kor­jaa­vat arvon­nousun hedelmät. Vien­nin eurot hyödyt­tävät eniten välikäsiä. Nämä välikädet toimi­vat isois­sa kaupungeissa. 

    Yhtiöi­den pääkont­torit sijait­se­vat pääosin Helsingis­sä. Näis­sä kont­tor­eis­sa tehdään se tuot­tavin työ tavaroiden ja palvelu­jen arvoketjus­sa . Ainakin palk­ka on siel­lä suurin. Joten , ettei O.S:n tarvit­sisi aina kitistä helsinkiläis­ten huono-osaisu­ud­es­ta, niin kan­nat­taa siir­tyä keskus­tan hajaute­tun , tasa-arvoisen yhteiskun­nan malliin. 

    Siinä aluei­den tasa-arvoisu­u­den myötä tarvi­taan min­i­maalis­es­ti tulon­si­ir­to­ja takaisin sinne, mis­tä rahat ovat alun­perin lähteneet.

    Vastaa

    1. Eemille kom­ment­ti­na että tuo Keskus­tan hajautet­tu yhteiskun­ta­malli on ollut Keskus­tan agen­dal­la jo vuodes­ta 1983 eikä Paa­vo Väyry­sen lanseera­ma luon­non­mukainen hajautet­tua tieto- ja sivistysy­hteiskun­ta ole tote­unut vaik­ka Keskus­ta on ollut vuodes­ta 1983 hal­li­tuk­ses­sa yhteen­sä 7 kertaa.

       Vastaa

    2. Jak­sat aina vaan tois­taa sitä maalais­ten hel­limää myyt­tiä että Helsin­gin pääkont­tor­eis­sa olisi vain byrokraat­te­ja. Nuo pääkont­torit pitävät sisäl­lään ensin­näkin suun­nit­teluyk­siköitä ja lab­o­ra­to­ri­oi­ta jois­sa suun­nitel­laan lait­tei­ta ja pros­esse­ja ja tietoko­neo­hjelmia joi­ta teol­lisu­us muual­la Suomes­sa sekä ulko­mail­la käyt­tää. Ilman Helsingis­sä ja Tam­pereel­la ym yliopis­tokaupungeis­sa suun­nitel­tua teknolo­giaa ei alku­tuotan­non raa­ka-aineista saataisi mitään arvokas­ta aikaan vaan kaik­ki eläi­sivät kuin Impi­vaaras­sa 1800-luvulla.

       Vastaa

    3. Eemil: “Hesas­sa työsken­telee kova­palkkaisia virkamiehiä byrokra­t­ian ja hallinnon rattaissa.”

       Val­tion virkamiehet kuitenkin lienevät melko pieni osa Helsin­gin työvoimasta.

       “Har­va kuitenkin osaa mieltää byrokra­t­ian ole­van tuot­tavaa työtä.”

       Olisi kyl­lä syytä mieltää. Yhteiskun­ta tuskin toimisi kovin hyvin ilman byrokraat­te­ja. (On toki mah­dol­lista, että byrokraat­te­ja on epäop­ti­maalisen paljon, mut­ta aivan tuot­ta­mat­to­mia he eivät ole.)

       “Maakun­tien asukkaat tekevät työtään alku­tuotan­non ja muun mata­lan jalostusas­teen töis­sä. Jalostuk­sen jäl­keen isot kaupun­git kor­jaa­vat arvon­nousun hedelmät.”

       Var­maan alku­tuotan­non työstä mak­se­taan (vähin­tään) markki­nahin­ta. Tämä ei ole mikään tulon­si­irot kaupunkeihin.

       Vastaa

    4. Eemil mitä tarkoi­tat virkamiehillä. Tarkoi­tatko val­tion virkamiehiä vai Helsin­gin kaupun­gin virkamiehiä?Helsingin kaupun­gin työn­tek­i­jöitä (37 531) on yhteen­sä enem­män kuin Suomen val­ti­ol­la on virkamiehiä Helsingis­sä. Julki­nen val­ta ei ohjaile yksi­tyisen sek­torin palkkaus­ta (pait­si Venäjäl­lä tiet­ty­jen val­tiony­htiöi­den kohdal­la kun siel­lä on siiret­ty sotat­alouteen). Mis­sä Eemil sinus­ta nämä pääkont­torit pitäisi sijai­ta? Yksikään kv-yhtiön pääkont­tori ei siir­ry Helsingistä, Tam­pereelta ja Turus­ta taa­jaa­maan jon­ka asukukasluku on alle 100 000 as vaik­ka se saisi kaik­ki yhteisöverot anteek­si kos­ka kv-yhtiöi­den työn­tek­i­jät eivät suos­tu muut­ta­maan taaa­jami­in. Val­tion­vi­ras­to­jen siir­to ei toi­mi. Tästä hyvä esimerk­ki oli Fimea joka siiret­ti­in näen­näis­es­ti Kuo­pi­oon mut­ta sen henkilökun­ta jäi Helsinki­in joten mitään siir­toa ei todel­lisu­udessa tehty. Kehi­tyskun­nat ovat asia erik­seen kuten Van­taa jonne on siiret­ty val­tion­vi­ras­to­jen toim­intaa Helsin­gin keskustasta.

       Vastaa

       1. Fimeas­ta siir­tyi peräti kolme työn­tek­i­jää Helsingistä Kuo­pi­oon. Oli paljon helpom­pi löytää entiselle fimealaiselle uusi työ­paik­ka Helsingistä kin tämän puolisolle Kuopiosta.

       2. Fimea on oma lukun­sa. Siel­lä peri­aat­teessa tiedotet­ti­in, että pääkont­tori siir­tyy, mut­ta samanaikaises­ti sisäis­es­ti oli tosi­asial­lis­es­ti infot­tu, ettei siir­tyä tarvitse, ja ylin johto ei mis­sään vai­heesas itse siir­tynyt. Joten ei henkilöstökään sil­loin tietenkään siir­tynyt, jos esi­henkilötkään eivät siirtyneet.

          Jos kyse olisi ollut yksi­tyis­es­tä fir­mas­ta, jos­sa omis­ta­ja olisi päät­tänyt siir­tymis­es­tä, fir­ma olisi siir­tynyt. Moni olisi jäänyt sit­ten etätöi­hin, ja käynyt vain sil­loin uudessa pääkont­toris­sa, mut­ta siir­tymä olisi toteutunut.

          Val­tion­vi­ras­to­jen siir­roista yksi ihan toisel­la taval­la toteu­tunut esimerk­ki on nykyisen Luken isoim­man yksikön siir­to aikoinaan Tikkuri­las­ta 1970-luvul­la Hämeeseen keskelle pel­to­ja (tosin Tikkuri­lakin oli ollut sil­loin vielä pel­to­ja, ja siir­to vapaut­ti sen sit­ten rak­en­tamisalueek­si). Korkeasti koulutet­tu henkilöstö siir­tyi viras­ton mukana, kun johtokin siirtyi.

       3. Eivät ne yksi­tyiset yri­tyk­setkään yleen­sä saa henkilökun­taa mukaansa. Aikoinaan eräs saha (yksi­tyisko­h­dat olen jo uno­htanut) siir­tyi muualle ja vain pieni osa henkilökun­taa siir­tyi mukana. Val­taosa piti rekry­toi­da uudelta paikkakunnalta.

       4. “Eivät ne yksi­tyiset yri­tyk­setkään yleen­sä saa henkilökun­taa mukaansa.”

          Ei saakaan kaikkia työn­tek­i­jöitä var­masti mukaansa, mut­ta yksi­tyisel­lä puolel­la pääkont­tori kyl­lä siir­tyy, jos omis­ta­ja niin päät­tää. Fime­as­sa sen enem­pää asi­at kuin ihmisetkään eivät käytän­nössä sit­ten siir­tyneet, kun johto ei siirtynyt.

          Ehkä eniten esil­lä ollut, jo rekry­vai­heista alka­en valmis­tel­tu fir­man pääkont­torin siir­to on takavu­osi­na ollut var­maan Fen­novoimaa koskien, jol­la pk-seudun pääkont­to­rille tehdyis­sä työ­paikkail­moituk­sis­sa luki alus­ta läh­tien tiet­ona, että työ siir­tyy myöhem­min pohjoiseen sit­ten kun voimala rak­en­tuu. Se ei rak­en­tunut, eikä työ­paikat ehti­neet siir­tyä, vaan työvoima vapau­tui sit­ten mui­hin töi­hin. Poh­jan­maal­la on ainakin yksi 200 työn­tek­i­jän tehdas parhail­laan siir­tymässä. Työn­tek­i­jöistä osa siir­tyy mukana, mut­ta osa ei, jol­loin uusia työn­tek­i­jöitä sit­ten rekry­toidaan tilalle. Mut­ta fir­ma toimip­is­tei­neen yksi­tyisel­lä puolel­la kyl­lä yleen­sä siir­tyy, jos omis­ta­ja niin päättää.

    5. Keskus­ta kyl­lä puhuu hajaute­tus­ta yhteiskun­ta­mallista ja tasa-arvos­ta mut­ta kun se samal­la kan­nat­taa oikeis­to­laista eri­ar­vois­tavaa talous­poli­ti­ikkaa jos­sa tulo­erot vaan kas­va­vat, niin jokin yhtälössä mättää.
       Keskus­tan kaksi­naa­maisu­ut­ta osoit­taa mm. kuin­ka se suo­jelee suu­rit­u­loisimpi­en ja varakkaimpi­en veroe­tu­ja, mut­ta samal­la vaatii lisää tukia maat­aloudelle joka pyörii tukien varas­sa. Jos edes maat­alous pyörisi omil­laan ilman tukia, niin keskus­tan hajaus­tus­poli­ti­ikalle olisi jotain edel­ly­tyk­siä, mut­ta kun ei. 

       Vain julk­isil­la palveluil­la, tulon­si­ir­roil­la ja yhteil­lä päätök­sil­lä voidaan pitää huol­ta siitä että Suo­mi pysyy edes kohtu­ullisen tasa-arvoise­na ja tasais­es­ti asut­tuna. Kap­i­tal­is­min ja pelkästään markki­noiden ehdoil­la se ei ole mah­dol­lista. Siihen vaa­di­taan tuek­si vasem­mis­to­laista poli­ti­ikkaa, mut­ta sitähän ei edes keskus­ta halua, puhu­mat­takaan kokoomuk­ses­ta ja per­su­ista. Vai halu­a­vatko ne sit­tenkin tehdä vasem­mis­to­laista poli­ti­ikkaa jol­la ohjataan yhteiskun­taa tasa-arvoisem­paan suun­taan, pide­tään huol­ta kaik­ista ja kaikkial­la Suomessa?
       Jos joku luulee että Suomea voidaan rak­en­taa hajaute­tumpaan ja tasa-arvoisem­paan asu­un­taan oikeis­to­laisel­la markki­nae­htoisel­la poli­ti­ikalla, niin hän ei ymmär­rä yhteiskun­nan dynami­ikas­ta mitään.

       Kan­nat­taa googlata sana kaupungis­tu­mi­nen niin ymmärtää mihin kap­i­tal­is­mi ja markki­na­t­alous vievät yhteiskun­tarak­en­teen muu­tos­ta ilman sitä ohjaavia ja inhimil­listäviä vasem­mis­to­laisik­si luet­tavia toimia. Hajau­tus­ta se ei mis­sään nimessä tue, kuten ei myöskään tasa-arvoistumista!

       Vaik­ka keskus­ta halu­aakin esi­in­tyä oikeis­to­laise­na, niin ei se sen­tään niin raa­ka ole kuin nykyi­nen sin­imus­ta hal­li­tus joka pistää köy­hät ja pien­i­t­u­loiset tosi­aan kyykkyyn ja vie heiltä palve­lut, elämisen edel­ly­tyk­set sekä toivon sekä kaupungeis­sa että niiden ulkop­uolel­la. Että sel­l­aista tasa-arvoa ja hajautet­tua yhteiskun­taa per­sut, kokoomus, RKP ja KD nyt rak­en­ta­vat, romut­ta­vat pieni- ja keski­t­u­lois­t­en elämän sekä maal­la että kaupungeis­sa. Mut­ta kehtaa­vat silti antaa suu­rit­u­loisille huo­mat­ta­vat veronalen­nuk­set ja vieläpä velak­si! On ne ahnei­ta ja häikäilemät­tömiä kun pet­tävät myös vaalilupauksensa!

       Vastaa

       1. ” samal­la vaatii lisää tukia maat­aloudelle joka pyörii tukien varas­sa. Jos edes maat­alous pyörisi omil­laan ilman tukia, niin keskus­tan hajaus­tus­poli­ti­ikalle olisi jotain edel­ly­tyk­siä, mut­ta kun ei. ”

          Niin men­nyt­tä aikaa, päiv­itä tietosi tälle vuosi­tuhan­nelle. Keskus­ta ei vaa­di lisää tukia maat­aloudelle. Tuet määräy­tyvät EU:sta. Pieni kansal­lisen tuen osu­us on mar­gin­aa­li­nen. Maat­alout­ta tue­taan koko maail­mas­sa. Jopa USA tukee maatalouttaan. 

          Tähän ei pidä sotkea Kurvisen maat­alous­min­is­ter­inä aikaansaa­maaa kri­isi­tukea. Kri­i­sis­sä tuet­ti­in kaikkia yrityksiä. 

          Saresoja:“Varmaan alku­tuotan­non työstä mak­se­taan (vähin­tään) markki­nahin­ta. Tämä ei ole mikään tulon­si­irot kaupunkeihin.”

          Ei todel­lakaan mak­se­ta . Kaup­pa ja teol­lisu­us kyykyt­tävät alku­tuot­ta­jaa, me emme voi lakkoil­la SAK­lais­ten tapaan.

       2. Eemil: “Ei todel­lakaan mak­se­ta . Kaup­pa ja teol­lisu­us kyykyt­tävät alkutuottajaa”

          Tässä ei ole kyse siitä, että alku­tuot­ta­jalle ei mak­set­taisi markki­nahin­taa, vaan että alku­tuot­tei­den markki­nahin­ta on alhaisem­pi, kuin sinä tai alku­tuot­ta­jat tykkäi­sivät. Siinä on kyse kysyn­nästä ja tarjonnasta.

16. O.S:“että et niin haikail­isi Helsin­gin kasvun perään.”

    En ajat­tele mus­tavalkois­es­ti. Helsin­gin kehit­tymi­nen tulee viisaal­la poli­ti­ikalla ohja­ta hal­lit­tuun kasvu­un. Ei voi olla niin, että hesa haalii työ­paikko­ja kaupunki­in , jois­sa työn­tek­i­jöil­lä ei ole varaa asua . Sit­ten asum­ista tue­taan val­tion varoin eri mekanis­mien kaut­ta. Se on epäter­vet­tä työl­listämis­poli­ti­ikkaa. Tämä johtaa myös ruuhkau­tu­miseen ja tilanpuutteeseen.

    Kaupun­ki ei voi kas­vaa merelle päin, vaik­ka Laut­tasaa­res­sa tätä yritetäänkin. Tila loppuu.

    Vastaa

    1. Eemille kom­ment­ti­na että pääkaupunkiseudun työvoimas­ta suurin osa on ulko­maalaisia joten uusia työ­paikko­ja syn­tyy muista tek­i­jöistä kuin sisäi­sistä tek­i­jöistä. Helsin­ki voi laa­jen­tua merelle esim jos ulkosaaret ote­taan kaavoituk­sen piiriin.

       Vastaa

       1. Ei nyt sen­tään suurin osa.

    2. Eemil eivät kaik­ki maail­man­taloudte tue maat­alout­ta. Vain rikkaat OECD maat tuke­vat maat­alout­ta jos­ta mainit­se­masi Yhdys­val­lat tukee eniten. EU tukee toisek­si eniten. Suo­mi mak­saa omas­ta bud­jetista 141 tukea joka on kansalli­nen tuki jon­ka osu­us on 330,2 miljoon­aa euroa. Ruot­si ei mak­sa mitään kansal­lis­tatukea kaik­ki Ruot­si­in maket­tu tuki on EU:n tukea.

       Vastaa

       1. Myöskin Uusi See­lan­ti taisi jos­sain vai­heessa lopet­taa maat­alous­tuken­sa. Toki siel­lä taide­taan silti käytän­nössä jonkin ver­ran maat­alout­ta epä­suo­rasti silti tukea, esim halvem­man polt­toaineen kautta.

    3. Vaik­ka et ajat­telisi mus­tavalkois­es­ti, kir­joituk­sis­tasi on aika loogista päätel­lä niin. Tyyli­isi kuu­luu heit­el­lä kär­jistäviä ja suo­ras­taan paikkansapitämät­tömiä väit­teitä. Enkä nyt jak­sa ruve­ta tässä niitä kaikkia ruve­ta tuol­ta pal­stan syövereistä kaivele­maan, tode­taan nyt vaik­ka tuo byrokraat­ti­saar­na esimerkik­si sel­l­ais­es­ta. Edelleenkin, vaik­ka väität ettet ajat­tele mus­tavalkois­es­ti, on sitä aika vaikea uskoa.

       Vastaa

17. R.S:“ketä tohto­ria sinä kan­na­ta pres­i­den­tik­si citylib­er­aa­likeskusta­laista Olli Rehniä vai alki­o­laista Paa­vo Väyrystä?”

    Olli Rehniä. Media on kuitenkin valin­nut jo kakkoskier­rokselle meni­jät , Haav­is­to ja Stubb. Eli­itin Suomelle ne ovat sopivim­mat ehdokkaat.

    Molem­mat asu­vat etelässä, jos­ta media kerää suurim­man eurosaali­in. Jo tähän men­nessä nämä ehdokkaat Aal­tolan lisäk­si ovat saa­neet eniten medi­anäkyvyyt­tä. Aal­to­la voidaan pitää tässä joukos­sa mukana, kos­ka hänel­lä ei ole real­is­tisia läpi­menom­ah­dol­lisuuk­sia. Äänestäjät eivät huo­maa itäu­lot­tuvu­ut­ta. Venäjä on jo sot­keen­tunut presidenttipeliin.

    Venäläis­ten tekemä palvelunesto­hyökkäys Suomen pankki­in on päivän­selvä merk­ki. Toisek­seen venäjä halu­aa Suomeen heikon pres­i­dentin. Ts. sel­l­aisen, joka jakaa kansaa mah­dol­lisim­man selvästi. Suuri osa kansas­ta on per­in­teis­ten arvo­jen kannalla.

    Stub­bin fal­s­ki kukkoil­i­jan ole­mus ei ker­takaikki­aan ole val­tiomies­lu­okkaa. Häneen ei voi tavalli­nen suo­ma­lainen samas­tua, ero Niin­istöön on val­ovu­osien luokkaa.

    Vastaa

    1. Eemil, myös Olli Rehn edus­taa sitä kauheaa etelää, taitaa olla peräti helsinkiläinen.

       Vastaa

       1. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na tuo­hon Helsin­gin laa­jen­tu­miselle ulkosaari­in. Tarkoitin sitä että Helsin­ki voisi laa­jen­tua Santahaminaan,Vartiosaareen ja Val­lisaa­reen jos niiden maankäyt­tö ote­taan yleisen kaavoituk­sen piiri­in. Tämä edel­lyt­täisi sitä että Puo­lus­tusvoimat luovut­taa San­ta­ham­i­nan pois.

       2. Etelän eli­it­ille on aivan tekemätön paik­ka käsit­tää kyseistä ter­miä. Se ei johdu asuin­paikas­ta vaan ajat­te­lu­tavas­ta . Esim. Rovaniemel­lä asu­va kokoomuk­se­lainen edus­taa poli­it­tiselta kannal­taan etelän eliittiä.

          Kaiken keskit­tävä, vah­vat pär­jäävät omil­laan ja muut ovat syöt­tiläitä ajat­te­lu­ta­pa on etelän elit­ismiä. Käsite on laa­ja. Vasem­mis­to­lainen , yhteiskun­ta hoitaa kaiken, on myös etelän eli­itin ilmenemismuoto. 

          Keskus­ta on näi­den ääripäi­den keskel­lä. Sen vuok­si sitä on nyky­ih­misen vaikea käsit­tää, pitäisi syven­tyä asioi­hin kun­nol­la ei pelkästään otsikko /yläkäsitetasolla. Esim. keskus­ta on markki­na­t­alouden kan­nat­ta­ja, mut­ta hah­mot­taa yhteiskun­nan ohjaa­van toimin­nan välttämättömyyden. 

          Kokoomuk­sel­la on sokea usko markki­na­t­alouden hoita­van kaiken, väli­in­putoa­jaryh­mät saa­vat syyt­tää itseään. Keskus­ta ymmärtää sosi­aalisen oikeu­den­mukaisu­u­den vaa­ti­van yhteiskun­nan ohjaavia toimia. 

          Vihreät van­no­vat ympäristön suo­jelus­sa kiel­to­jen ja sank­tioiden nimi­in. Keskus­ta pitää suo­jelus­sa maa- ja met­sän­o­mis­ta­jien näkökul­maa esil­lä. Viher­puna­me­dia on kään­tänyt tämän niin, että keskus­ta on luon­non­suo­jelua vastaan.

          Rehnil­lä on keskusta­lainen filosofia ja vah­va talousosaami­nen. Täl­laista koko kansan pres­i­dent­tiä Suo­mi olisi nyt vail­la, mut­ta etelän media on päät­tänyt toisin.

    2. Eemil miten muka Venäjä olisi sot­keen­tunut Suomen pres­i­dent­tipeli­in? Kaik­ki pres­i­dent­ti ehdokkaat kan­nat­ta­vat Suomen NATO jäsenyyt­tä ja ovat otta­neet erit­täin jyrkän lin­jan suheessa Venäjään, pait­si Paa­vo Väyry­nen joka edelleen ajaa Keskus­tan van­haa per­in­teistä K‑linjan mukaista ulko-ja turvallisuuspolitiikkaa.

       Vastaa

       1. Tekemäl­lä palvelunesto­hyökkäyk­sen Suomen pankkiin. 

          “Keskus­pankin sivus­tolle hyökät­ti­in myös keskivi­ikkona. Venäläi­nen NoN­ame05716-nimi­nen hakkeriryh­mä ker­toi keskivi­ikkona Telegram-palvelus­sa tehneen­sä palvelunesto­hyökkäyk­siä Suomen Pankin sivus­ton ohel­la useille muille suo­ma­laisille verkkosivustoille.”

          Suomen Pankin pääjo­hta­ja on Olli Rehn. Venäjä pelkää Rehniä , kos­ka hänen val­in­tansa ei jaa kansaa. Kah­ti­a­jakau­tunut kansa on putin­is­teille oiva hybridi­vaikut­tamisen maaperä.

    3. Eemil, muis­tut­taisin että Keskus­tan val­tio­varain­min­is­ter­iön kaudel­la Suo­mi velka­an­tui 40 mil­jardil­la eurol­la vuo­den aikana jol­loin korot oli­vat 4% luokkaa. Kun taas Olli Rehn on aina liput­tanut markki­na­t­alouden puoles­ta. Rehn on ollut viimeiset 4 vuo­den aikana päät­tämässä EKP:n kok­ouk­sis­sa korko­jen laskus­ta ja nostoista.

       Vastaa

    4. Eemilille tiedok­si että palvelunesto­hyökkäys oli laa­jem­pi kuin pelkästään hyökkäys Suomen pankki­in. Sil­lä on aivan eri moti­ivi kuin tule­vat pres­i­dentin­vaalit. Kysymys Eemille kuin­ka sit­ten muut ehdokkaat etenkin Stubb, Haav­is­to ja Aal­to­la, joiden gallup kan­na­tus on korkeampi kuin Rehinin jaka­vat kansaa enem­män kuin Olli Rehn jon­ka gallup kan­na­tus on alhaisem­pi? Arvostan Rehnin asiantun­te­vu­ut­ta mut­ta pres­i­dentin­vaalit ovat henkilö­vaalit eivätkä linjavaalit.

       Vastaa

       1. Media on valin­nut Haav­is­ton ja Stub­bin toiselle kierrokselle. 

          Ver­tailkaa media jaka­maa julk­isu­ut­ta, se pain­ot­tuu näi­hin kolmeen henkilöön. Tuon kansan jakau­tu­misen mekanis­min olen selit­tänyt tässä ketjus­sa jo pari­inkin ker­taan . Voisiko Somani lukea huolel­la kaik­ki postaukset ?

    5. Eemil, olen kyl­lä lukenut kaik­ki sin­un kom­ment­tisi ja kysynkin miten muka media on valin­nut Haav­is­ton ja Stub­bin toiselle kierrokselle?Eikös se ole lop­ul­ta äänestäjien äänet jot­ka ratkai­se­vat pres­i­dentin­vaalit? Jos gallup kyse­lyis­sä on kärkinimet Stubb ja Haav­is­to niin eikös nekin ole kysyt­ty mielipi­deky­se­ly­jen kaut­ta? Vaa­likeskuste­lut yleen­sä ratkai­se­vat vaalien­tu­lok­sen. Pitäisikö Eemil sinus­ta siis kaik­ki vaa­likeskuste­lut lopet­taa ja samoin ehokkaiden vaa­likiertueet ja tilaisu­udet ja annetaan siis äänestäjien äänestää umpios­sa jol­la väl­tetään mediapelit?

       Vastaa

       1. “muka media on valin­nut Haav­is­ton ja Stub­bin toiselle kierrokselle?”

          Siten, ett’ media jakaa julk­isu­ut­ta ain­oas­taan näille kolmelle. Aal­to­la ei ole uhka Stub­bille ja Haav­is­tolle, joten hän saa olla julk­isu­udessa. Rehn on uhka, joten media-aikaa ei heru hänelle.

          ” Jos gallup kyse­lyis­sä on kärkinimet Stubb ja Haav­is­to niin eikös nekin ole kysyt­ty mielipi­deky­se­ly­jen kautta?”

          Nythän ei ole esitet­ty vaa­likeskustelui­ta. Esimerk­ki medi­an vaalipelistä:“Presidenttiehdokkaat Mika Aal­to­la, Pekka Haav­is­to ja Alexan­der Stubb keskustel­e­vat Suomen tur­val­lisu­usti­lanteesta tänään Asian ytimessä ‑ohjel­mas­sa”

          Media on valin­nut nämä kolme , joiden ehdokku­ut­ta pro­mo­taan. Lähi-idän asin­tun­ti­jana käytetään Pekka Haav­is­toa ja häpeilemät­tä, vaa­likaran­teenista ei tietoakaan. 

          Media esit­telee ain­oas­taan kyse­ly­jen tulok­sia ja alle­vi­ivaa nyt joh­dos­sa ole­vien pää­sevän toiselle kier­rokselle. Gallup­pi­en kyse­ly­i­hin ihmiset vas­taat perustuen gallup­pi­en tulok­si­in. Itse ehdokkaista ei jae­ta tietoa, siis ain­oas­taan gallupjärjestyksestä.

    6. Eemil, pres­i­dentin­vaali­pa­neelei­ta jos­sa Olli Rehn on ollut mukana on jär­jestet­ty jo eloku­us­ta läh­tien ensim­mäi­nen oli Talk Helsin­ki-fes­ti­vaaleil­la 19.8.2023, toinen oli Kou­volan tur­val­lisu­uskon­fer­enssis­sa 18.9.2023 sekä viimeinen tähän men­nessä oli Porin yrit­täjäpäivil­lä 7.10.2023. Se että Olli Rehn ei ollut MTV3:n Asian ytimessä ‑ohjel­mas­sa ei ole medi­an syytä kos­ka olen var­ma että Rehn olisi kut­sut­tu jos hän olisi päässyt. En usko että media syr­jii Rehniä kosk hän oli aikaisem­mis­sa paneeleis­sa jos­sa oli media paikalla . Nuo kolme vaali­pa­neel­ia ovat muuten nähtävis­sä edelleen verkossa. 

       Mis­sä muka Eemil media olisi sanonut että Haav­is­to olisi Lähi-idän asintuntija?Se että Haav­is­tol­la on koke­mus­ta kan­sain­välis­es­tä diplo­ma­ti­as­ta, kun hän oli YK:n palveluk­ses­sa, on samas­sa argu­ment­ti että Olli Rehn on EU asiantun­ti­ja kos­ka hän oli EU komisaa­ri­na. Tätä ei media kiel­lä eikä peit­tele. Päin­vas­toin. Gallu­peis­sa Rehn on ollut aina mukana. Ihmiset tekevät johtopäätök­set gallup kyseilyis­sä joten media voisi heitä siinä ohjailla?

       Vastaa

18. Artikke­lista olen kutakuinkin kaikesta samaa mieltä. Kauhis­tut­taa (entisen min­is­terin) real­is­mi: Nopeasti ei voi muut­taa mitään. Ja toisaal­ta tässä pop­ulis­min maail­mas­sa vai­heit­tainen muu­tos kaatuu joka vai­heessa. Eli asioiden tode­taan ole­van pielessä ja menevän huonoon suun­taan, mut­ta mitään ei ole tehtävissä.
    Mut­ta tarken­ta­va kysymys. Kir­joitit Helsin­gin asun­topoli­itikas­ta: ”Se on suun­nat­tu enem­män tor­ju­maan rikkaiden asuinaluei­ta kuin köy­hyys­tasku­ja.” Tarkoitiko suo­jele­maan rikkaiden asuinaluei­ta vai estämään niiden muodostumista?

    Vastaa

    1. Mut­ta tarken­ta­va kysymys. Kir­joitit Helsin­gin asun­topoli­itikas­ta: ”Se on suun­nat­tu enem­män tor­ju­maan rikkaiden asuinaluei­ta kuin köyhyystaskuja.”

       On mah­dol­lista asut­taa joukko kiin­tiököy­hiä rikkaiden alueille, esimerkik­si Jätkäsaa­reen, mut­ta ei ole mah­dol­lista pakot­taa kiin­tiörikkai­ta asumaan huono-osais­ten asuinalueille. Sik­si emme pysty tor­ju­maan köy­hyys­tasku­ja, mut­ta pystymme estämään uusien vain rikkaille tarkoitet­tu­jen asuinaluei­den muo­dos­tu­misen. Sit­ten enää pohti­maan, kumpaa tässä piti torjua.

       Vastaa