Hallituksen asuntopolitiikka muuttaa Suomea syvällisesti

 

Maan hallitus on päättänyt vähentää olennaisesti tukea  pienituloisten asumiseen kasvukeskuksissa ja erityisesti Helsingissä. Tarkoitus on sekä leikata asumistukea että käytännössä lakkauttaa kohtuuhintaisten asuntojen rakentaminen. Tällä on todella kauaskantoiset vaikutukset maahamme. Yritän hahmottaa asiaa seuraavassa, mutta joudun turvautumaan aika paljon mutuiluun, koska ainakaan minun tiedossani ei kunnollisia tutkimuksia asiasta. Asia ei ole kuitenkaan täysin mustavalkoinen  

Asumistuki

Minulla on henkilökohtainen suhde asumistukeen. Teimme Juhana Vartiaisen kanssa kymmenen vuotta sitten raportin siitä, miten vähän koulutetuille tai muuten huonotuottoiselle työvoimalle saataisiin työpaikkoja. Raportti julkaistiin nimellä ”Lisää matalapalkkatyötä”.
Huono palkka ei tietenkään ollut tavoite vaan väistämätön seuraus huonosta osaamisesta ja/tai työkyvystä. Raportin toimenpidesuosituksista on toteutettu varsin huomattava osa.

Esitimme raportissa asumistukeen 400 euron suojaosaa palkkatuloille.
Otan vastuun tuosta ehdotuksesta – varsinkinkin kun Juhana on kääntänyt asiassa kelkkansa.

Ajatuksena oli tehdä asumistuesta köyhän maan matalapalkkatuki. Kaikki ne teollisuusmaat, jotka ovat onnistuneet painamaan työttömyyden alas, tukevat huonotuottoista työtä jotenkin. On parempi tukea huonoa palkkaa vähän kuin maksaa henkilön koko elatus työttömyysturvana tai muuna tulonsiirtona. Kun se sidottiin asumistukeen, pois rajautuivat ne, joilla asumiskustannukset olivat olemattomat – asuvat vanhempiensa luona tai elävät muuttotappioalueilla – ja jotka tulivat siksi toimeen huonolla palkallaan. Valtiovarainministeriö oli kanssamme samaa mieltä, mutta napsaisi kuitenkin 400 eurosta satasen pois. Asumistuen etuoikeutettu tulo on lisännyt asumistuen kustannuksia, mikä oli sen tarkoituskin. Se ei voinut yllättää ketään.

Matalapalkkaisen työn subventointi on tullut tarpeelliseksi, koska vuoden 1990 jälkeen reaaliansiot ovat nousseet 50 % ja tämä koskee myös alimpia palkkoja. Se tarkoittaa, että minimituotto työlle on noussut myös 50 %, mikä karsii monia töitä kokonaan pois. Tämän seurauksena rakenteellinen työttömyys tai oikeammin tasapainotyöttömyys on noussut merkittävästi.

Nyt tilanne on erilainen kuin kymmenen vuotta sitten, kun tuota suojaosaa esitimme. Silloin oli todella kyse siitä, että osa työttömistä pystyy työllistymään tuettuna tai he eivät työllisty lainkaan.  Nyt on toisin – tai oli ainakin puoli vuotta sitten ja niin ainakin hallitus uskoo. Työvoimapulan vuoksi tämä kohdejoukko pystyykin työllistymään ilman tukea. Sen mukaan asumistuen kautta jaettavalta matalapalkkatuelta ja siten ainakin suojaosalta olisi mennyt perusteet. En ole yhtä vakuuttunut, että pitkäaikaistyöttömien terveys, osaaminen ja raittius ovat parantuneet äkisti niin paljon, että työnantajien kannattaa maksaa heille sellaista palkkaa, että he voivat maksaa helsinkiläisiä vuokria.

Valtio leikkaa asumistukea koko maassa, mutta Helsingissä voimakkaammin kuin muualla, jossa korkeimmat huomioon otettavat vuokrat alennetaan samalle tasolle kuin muissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Ajatuksena varmaankin on, että köyhien ei tarvitse asua Helsingissä vaan voivat matkustaa töihin jostain kauempaa. Tarkoituksettomana seurauksena tästä saattaa olla Helsingin kaupungin taloudellisen tilanteen vahvistuminen, kun köyhien tilalle muuttaa parempia veronmaksajia, ja köyhät muuttavat Espooseen ja Vantaalle tai vielä kauemmas. Työvoimapulaa se kyllä pahentaa matalapalkka-aloilla Helsingissä.

Eräs maakunnissa asuva kokoomuslainen sanoi minulle, että vaikka kuinka väitän, ettei asumistuki nosta vuokria, heillä vuokrapyynnöt kummasti asettuvat asumistuen maksimivuokrien mukaan. Näin voi maakunnissa ollakin. Silloin asumistuki todella nostaa vuokria. Helsingissä näin ei kuitenkaan ole. Enimmäisasumismeno Helsingissä on yksin asuvalle 582 euroa kuussa. Niin halpoja vuokra-asuntoja Helsingissä ei ole.  Ensi vuonna tuo raja laskee samalle tasolle kuin Espoossa ja Vantaalla eli 563 euroon. Asumistuki nostaa Helsingissä vuokria samalla mekanismilla kuin työttömyysturva tai palkkojen nousu, ei enempää.

Helsinkiläiset tukevat asumistukijärjestelmän kautta muuta maata

Moni muualla asuva väittää, että muu maa tukee asumista Helsingissä, koska Helsingin osuus asumistukimenoista on suurempi kuin Helsingin osuus asukkaista. Ensiksikin Helsingissä asumistukea nostavista merkittävä osa on muualta maasta tulleita opiskelijoita. Vaikka tätä ei otettaisi huomioon, helsinkiläiset tukevat asumistukijärjestelmän kautta muuta maata eikä päinvastoin, koska helsinkiläisten osuus valtion veroista on suurempi kuin helsinkiläisten osuus asumistuesta. Helsinkiläiset siis voittaisivat, jos asumistuki muutettaisiin kunnan maksamaksi etuudeksi ja valtion verotusta vastaavasti alennettaisiin.

Asumistuki vai ARA-asunnot

Toukokuussa Helsingin kaupunginvaltuustossa käytiin keskustelu aiheena asumistuki vai ARA-asunnot. Kokoomuslaiset, erityisesti Otto Meri sanoi, että asumistuki kohdentuu paljon paremmin kuin Ara-asuntojen kautta jaettava vuokratuki. Tuin tätä voimakkaasti. Tällä kannalla varmaankin ovat jokseenkin kaikki ekonomistit. Niinpä olin yllättänyt, että sama puolue päätti iskeä voimalla asumistukea vastaan ja vielä erityisesti Helsingissä. Tosin hallitus aikoo ajaa alas myös ARA-asuntojen tuotannon – varmaankin koska Ara-asunnoissa asuu paljon maahanmuuttajia ja mitäpä hallitus ei tekisi heidän kiusaamisekseen.

Köyhät muuttakoot ”Rinkebyhyn”

Politiikkaa, jonka mukaan köyhien ei pidä asua lähelläkään hyviä kaupunginosia on toteutettu Ranskassa ja esimerkiksi Ruotsissa. Jäljet pelottavat. Tämä on kuitenkin aika monimutkainen asia, enkä ole lainkaan varma siitä, että esimerkiksi Helsingin asuntopolitiikka on tässä kovin kustannustehokas ratkaisu. Se on suunnattu enemmän torjumaan rikkaiden asuinalueita kuin köyhyystaskuja, mutta tämä on asia erikseen. Essi Eerolan ja Tuukka Saarimaan jo vähän vanhentuneen tutkimuksen mukaan asumistuen turvin yksityisissä vuokra-asunnoissa asuvat köyhät ovat jakautuneet paljon tasaisemmin ympäri kaupunkia kun kaupungin vuokrataloissa asuvat. Mutta nyt olen joutumassa kauas aiheestani.

Tukeeko asumistuki asukasta vai hänen työnantajaansa?

Jos asumista ei tuettaisi lainkaan, lähihoitajan ja kaupan myyjän palkalla ei voisi asua Helsingin seudulla.  Kaupoissa ja hoitolaitoksissa olisi kuitenkin pakko olla työntekijöitä. Heille pitäisi vain maksaa enemmän. Näin ajatellen asumisen tuki on matalapalkka-alojen työnantajien tukemista. Ehkä juuri siksi EK, joka vastustaa ylipäänsä kaikkia tulonsiirtoja, kannattaa ARA-politiikkaa ja asumistukea.

Jos tätä oikein tutkittaisiin, päädyttäisin varmaan siihen, että tuki jakautuu asujan ja hänen työnantajansa kesken.

Huomattakoon, että asumista tuetaan vain melko huonopalkkaisissa ammateissa. Ara-asuntoja on hyvätuloisilla ja tulee näillä säännöillä olemaankin, koska vuokrasopimuksen voi siirtää lapsilleen tai jollekin toiselle, jolle päättää sen siirtää ottamalla tämän vähäksi aikaa kanssaan asumaan, ennen kuin muuttaa siitä itse asunnosta pois. (Tämä pitäisi kyllä estää!) Tämän seurauksena hyväpalkkaisissa ammateissa palkat ovat yleensä parempia kuin muualla maassa.

Teoria menee niin, että nettoansiot vähennettynä asumismenoilla ovat sitä alemmat, mitä halutumpi paikka on asumisen ja elämisen kannalta. Jos helsinkiläinen insinööri saa vain vähän parempaa palkkaa Helsingissä niin, ettei erotus peitä asumisen hintaeroa, hän haluaa asua Helsingissä mieluummin kuin muualla maassa. Se, että lääkäreille pitää maksaa syrjäseudulla enemmän vaikka asuminen on halpaa, kertoo siitä, etteivät lääkärit halua asua syrjäseuduilla.

Ehkä asumista ei kannata tukea lainkaan

Voitaisiin hyvin ajatella, ettei asumista tueta lainkaan. Sellainen maailma olisi huonompi, mutta siinä maailmassa julkista rahaa riittäisi johonkin muuhun, josta nyt joudumme luopumaan. Matalapalkka-alojen palkkojen pitäisi olla kasvukeskuksissa selvästi parempia kuin nyt. Tämä karsisi työpaikkoja ennen kaikkea palvelualoilla. Esimerkiksi ravintoloissa pitäisi maksaa selvästi parempaa palkkaa, mikä tarkoittaisi, että ulkona syöminen muuttuisi kalliimmaksi ja ravintoloita suljettaisiin. Kaupungeissa olisi entistä vähemmän työtä huonosti koulutetulle työvoimalla, joka joutuisi muuttamaan muualla maahan tai ulkomaille. Pientä eläkettä saavat eivät voisi Helsingissä asua.

Jos asumista ei tuettaisi ja politiikka olisi maassa muutenkin rationaalista, säästöä syntyisi paitsi asumisen tukemisessa myös aluepolitiikassa, koska alueelliset palkkaerot sinänsä edesauttaisivat työpaikkojen siirtymistä kasvukeskusten ulkopuolelle. Nyt rahaa menee paljon kaupunkeihin muuton jarruttamiseen. Loogisesti ottaen sitä tarvittaisiin vähemmän. En tosin tiedä, toimittaisiinko näin loogisesti.

Näin itse asiassa oli ennen. Kun olin lapsi, baariruuan hinta oli jo Lahdessa olennaisesti alempi kuin Helsingissä, koska palkat olivat Helsingissä korkeammat. Silloin tässä ei nähty mitään outoa. Sittemmin valtakunnalliset työehtosopimukset – ja asumisen tukeminen – ovat poistaneet tämän eron. Nyt olemme kaukana tuosta toisenlaisesta tasapainopisteestä.

Ongelmana on polkuriippuvuus. Jos nyt äkisti siirrymme maailmaan, jossa asumista ei tuettaisi kalliissa kaupungeissa, moni asuisi nyt väärässä paikassa ja moni työpaikka olisi väärässä osassa maata tai maailmaa. Esimerkiksi jo mainittu ravintola-ala joutuisi sopeutumaan kalliisti uuteen tilanteeseen.

Ehkä teimme runsaat 50 vuotta sitten virheen alkamalla tukemaan asumista. Nyt toisenlaiseen politiikkaan siirtyminen olisi hyvin tuskallista.

Miksi pienituloisten asumisen tukeminen tekee Suomesta paremman?

Maailma, jossa vähävaraisten asumista tuetaan kasvukeskuksissa, on parempi, mutta onko se niin paljon parempi, että siitä kannattaisi maksaa noin paljon – ja kannattaisi maksaa sen vastalääkkeestä, kaupungistumisen jarruttamisesta?

Miksi se on parempi? Suomen väestö eriytyisi entistä pahemmin, jos menestyvissä kaupungeissa olisi tilaa lähinnä vain hyväpalkkaisille ja hyvin koulutetuille ja muut asuisivat jossain muuttotappioalueilla.

Pienten palkkojen nousu Helsingissä merkitsisi työllisyyden heikkenemistä Helsingissä, mutta vain osa noista työpaikoista siirtyisi muualla maahan – esimeriksi helsinkiläisten nälkää tyydyttävät ravintolapalvelut eivät siirtyisi vaan niiden työllisyys heikkenisi. En sinänsä usko. että tällä olisi merkittävää vaikutusta työllisyyteen, koska minun ajatuksissani työllisyys määräytyy dynaamisena tasapainotilana vähän niin kuin veden määrä kaivossa. Mutta kyllä rakenteellinen työttömyys voisi jonkin verran lisääntyä, koska vähän koulutusta vaativia työpaikkoja voi syntyä oikeastaan vain palvelualoille ja niiden taas pitäisi olla lähellä asiakkaitaan, niitä maksukykyisiä kaupunkilaisia. Ajatuksena on ilmeisesti myös häätää työttömät kauas työpaikoista, mikä ei edistä heidän työllistymistään.

Kun pienipalkkaiset ja työttömät joutuisivat muuttamaan muualle Suomeen tai ulkomaille, heiltä vapautuisi asuntoja paremmin koulutetuille ja parempipalkkaisille. Tällä voi olla hyvin myönteinen vaikutus maan talouteen, mutta en ole varma.

Pahinta kuitenkin olisi segregaation lisääntyminen Helsingin seudulla. Kaikki pienipalkkaiset ja työttömät eivät muuttaisi muualle maahan. Moni muuttaisi seudun sisälle vain syrjemmälle. Syntyisi köyhyystaskuja, jollaisista on ikäviä kokemuksia jo Tukholmassa.

Muutos vaatii aikaa

Joka tapauksessa muutos toisenlaiseen tasapainotilanteeseen vaatii pitkän ajan. Siirtymävaihe on yhtä tuskaa. Muutosten pitäisi tulla voimaan vaiheittain ja siitä pitäisi tiedottaa hyvissä ajoin, jotta ihmiset ja yritykset pystyisivät varautumaan.

Täysin epätarkoituksenmukaista on rysäyttää tämä kuristus samanaikaisesti samoja pienipalkkaisia vastaan asumistuessa ja työttömyysturvassa. Niiden yhteisvaikutus on musertava. Ensin toinen ja vähän myöhemmin toinen. Kannattaisi siirtää asumistuen kuristus myöhemmäksi tai päinvastoin.

 

 

 

130 vastausta artikkeliin “Hallituksen asuntopolitiikka muuttaa Suomea syvällisesti”

  1. Muutama irrallinen ajatus.

    ”On parempi tukea huonoa palkkaa vähän, kun maksaa henkilön koko elatus työttömyysturvana tai muuna tulonsiirtona. ”
    Samaa mieltä. Miksi siis maksamme ideologisesti työttömille asumistukea, kun voisimme mieluummin tukea työnantajia? Perusta Kainuuseen vaatetehdas, niin valtio maksaa tehtaasi palkoista 50 %. Tuolla tavalla voitaisiin saada Suomeen palautettua edes osa siitä teollisuudesta, joka täältä on valunut kehitysmaihin, kun ei meidän palkkatasolla kannata tehdä enää mitään, vaan väki oleskelee kotona erilaisten tukien varassa. Tukien, jotka maksetaan lainarahalla.

    ”Ajatuksena varmaankin on, että köyhien ei tarvitse asua Helsingissä vaan voivat matkustaa töihin jostain kauempaa.”
    Eiköhän tässä ole ensisijaisena ajatuksena se, että jos köyhää ei kiinnosta mennä töihin ollenkaan, niin koetetaan ainakin kannustaa häntä vapauttamaan asuntonsa Helsingistä sellaiselle, jonka oikeasti pitää siellä asua ja muuttamaan halvempaan asuntoon jonnekin kauemmas jatkamaan työttömyysuraansa.

    ”Jos asumista ei tuettaisi lainkaan, lähihoitajan ja kaupan myyjän palkalla ei voisi asua Helsingin seudulla.  Kaupoissa ja hoitolaitoksissa olisi kuitenkin pakko olla työntekijöitä. Heille pitäisi vain maksaa enemmän.”
    Minne katosivat työsuhdeasunnot? Tehokas keino saada työvoimaa ja myös sitouttaa se työvoima, koska asunto lähtee sitten alta, jos työntekijä vaihtaa työpaikkaa. Liittyy myös vahvasti edelliseen irralliseen ajatukseeni. Minusta on suorastaan törkeää, että pienipalkkainen lähihoitaja joutuu tulemaan töihin Helsinkiin Hyvinkäältä ja samaan aikaan tukien varassa ideologisesti työttämänä oleva asustelee Helsingissä.

    ”Kun olin lapsi, baariruuan hinta oli jo Lahdessa olennaisesti alempi kuin Helsingissä, koska palkat olivat Helsingissä korkeammat.”
    Tämä pätee edelleenkin vaikka painatustöissä tai parturissa. Halvemmalla saa maakunnista, missä tilavuokra on matalampi ja ehkä yrittäjäkin tyytyy matalampaan tuottoon, kun asumiskulut ovat matalammat.

    Minusta meidän ensisijainen ongelmamme on se, että meillä on laskutavasta riippuen kaiketi 300 000–400 000 työikäistä ihmistä, jotka eivät käy töissä, ja työssäkäyvien pitää maksaa heidän elämänsä, kaikkine asumistukineen sun muineen. Heidät pitää saada töihin. Se ei onnistu nyt, kun (1) tukijärjestelmä pitää huolen siitä, että faktinen nettopalkka on luokkaa pari euroa per tunti, eli ideologisesti työtön saa niin suuret tuet, ettei vapaa-aikaansa kannata myydä tuolla hinnalla pois, ja kun (2) lähes kaikki yksinkertainen suorittava työ on siirtynyt pois Suomesta halvempiin mahin, kun kuitenkin tosiasia on se, että meillä on, ja on aina ollut, paljon sellaista väkeä, joka ei kykene mihinkään muunlaiseen työhön. Jos me siirrämme heidät pysyvästi työvoiman ja yhteiskunnan ulkopuolelle, niin sen seuraukset voivat olla katastrofaaliset.

    Selvyyden vuoksi sanon vielä, että en syytä ideologisesti työtöntä yksilöä hänen valinnastaan. Se on yksilötasolla aivan fiksu valinta hänen kannaltaan ja näkökulmastaan. Vika on yhteiskunnassa, joka mahdollistaa tuollaisen valinnan, ja se on se asia, joka pitäisi korjata.

    1. Kyllä työttömyys on Suomessa melko korkea, mutta minun käsittääkseni työttömyyttä on suhteellisesti eniten juuri pienissä kunnissa kauempana pääkaupunkiseudulta tai muista kasvukeskuksista. Eli monen ehdottamaa työttömien siirtämistä pääkaupunkiseudun ulkopuolelle on oikeastaan tapahtunut, tai he asuvat jo valmiiksi siellä missä ”pitääkin”. Huomattavan suuri menoerä ovat kuitenkin eläkkeet eli niitä nk. elätettäviä riittää muuallakin kuin työikäisissä. Tällä hetkellä kerättävistä eläkemaksuista rahastoidaan vain n. viidesosa ja loput menevät nykyeläkkeiden maksuun. Ymmärtääkseni aiempina vuosikymmeninä työssäkäyviltä kerättiin vähemmän rahaa tähän tarkoitukseen kuin nykyään, mikä tietenkin on nostanut työvoimakustannuksia. Minusta on hyvä muistaa tämäkin detalji tässä samalla ettei tule semmoista käsitystä että ideologisesti työttömät olisivat Suomen ainoa ongelma.

      1. ”Kyllä työttömyys on Suomessa melko korkea, mutta minun käsittääkseni työttömyyttä on suhteellisesti eniten juuri pienissä kunnissa kauempana pääkaupunkiseudulta tai muista kasvukeskuksista.”

        Asia on siis tilastojen mukaan niin päin, että kasvukeskuksissa on yleensä alueensa kunkin alueen isoimmat työttömyysasteet – jos ei oteta lukuun ihan pienimpiä kuntia, joissa yhdenkin perheen työllisyystilanteen muutos voi heiluttaa työllisyystilastoja, ja joissa työllisyystilastojen heilunta on suurta. Syynä on se, että työttömät ja opiskelijat hakeutuvat asumaan alueen keskuskaupunkiin.

        Esimerkiksi TEMin julkaiseman elokuuta 2023 koskeneen tuoreen työttömyyskatsauksen mukaan Helsingissä oli koko Uudenmaan korkein työttömyysaste. Helsingissä työttömyysaste oli 10,8 %. Toiseksi korkein työttömyysaste oli Vantaalla (10,7 %). Maakunnan matalimmat työttömyysasteet olivat Askolassa (työttömyysaste 5,0 %), Siuntiossa (5,0 %), Inkoossa (5,2 %), Kauniaisissa (5,4 %), Sipoossa (6,1 %), Pornaisissa (6,2 %) ja Mäntsälässä (6,4 %).

      2. Kannattaisi verrata työllisyysasteita. Työnhaun lopettaminen on synkemmin työtön kuin tilastoissa näkyvät työtä hakevat työttömät.

      3. Ideologisesti työttömät ovat niin marginaalinen ilmiö että ei sitä edes ongelmaksi voi sanoa. Väestön ikääntyminen ja Euroopan toiseksi huonoin huoltosuhde sen sijaan on valtava ongelma ainakin talouden kannalta.

        Ikävää että hallitus keskittyy ensimmäisen ”korjaamiseen” kepillä, ja jälkimmäisen korjaamisen estämiseen kiristämällä ja vähentämällä maahanmuuttoa.

    2. Komenttina Daniel Federleylle että Espoon väestöstä suurin on maahanmuuttajia. Espoossa asuu korkeasti koulutettuja maahammuuttajia suhteessa enemmän kuin mitä asuu Vantaalla tai Helsingissä.

    3. Helsingissä ei ideologisista syistä täysin työtön voi elää kalliiden elinkustannusten vuoksi muussa kuin joko itsensä tai jonkun lähiomaisen tai sukulaisen omistamassa asunnossa.

    4. Koska nykyään lähes kaikkeen sosiaaliturvaa ja asuntopolitiikkaa koskevaan keskusteluun nostetaan hyvin painokkaasti ”ideologiset” työttömät, niin olen jäänyt miettimään sitä kuinka relevanttia on lähestyä asioita tuosta näkökulmasta? Eikö kannattaisi ratkoa asioita ennemminkin niiden muiden työttömien ja olosuhteiden pakosta pienituloisten näkökulmasta.

      Kannattaa ensiksikin miettiä montako ”ideologisesti” työtöntä Suomessa vaikka omasta mielestä on ja sitten suhteuttaa se vaikka muihin työttömiin ja asumiseensa tukea tarvitseviin. Niin, mikä on se ”ideologisesti” työkykyisten työttömien määrä ja kuinka relevanttia on painottaa sitä asuntopolitiikassa siinä määrin kuin sitä nyt tehdään? Eikö kannattaisi miettiä asiaa kuitenkin ensisijaiseti suuren enemmistön asumistarpeiden kannalta, eikä marginaaliryhmän.

      Silloin kun tehdään marginaaliryhmiin vedoten ratkaisuja jotka heikentävät kaikkien elämää ollaan pahasti hakoteillä. Orpon hallitus on siitä varoittava esimerkki. Kokonaisuuden kannalta merkityksettömillä yksityiskohdilla perustellen rikotaan sitä mikä ei pitäisi rikkoa.

    5. Vapaaehtoisesti työttömiä on niin vähän että maksan heidän siivunsa veroistani ihan mielelläni. Eri asia on varakkaiden lapsilisät, pöljät yritystuet, vakuutuskuoret ja muut porsaanreiät, kannattamattomat ”tunnin” junat jne. Ne ovat ne todelliset yhteiskunnan häpeäpilkut, muutaman elämäntapaintiaanin elättäminen on halpaa ja helppoa.

    6. Totta joka sana.

      Odelta jää ymmärtämättä tai ideologisesta syystä myöntämättä, että joutilas tukiaisporukka prime-alueiden asunnoissa aiheuttaa paikallista asuntopulaa, joka nostaa asuntojen hinnat ja vuokrat ainakin alemman keskiluokan ulottumattomiin.

      Tuettu asuminen ja erityisesti turvapaikanhakijoiden majoitus olisi järkevintä keskittää muuttotappioalueille, kuten Kainuun tai Lapin syrjäkylille. Paitsi että tämä keventäisi julkisen talouden kustannusrasitusta, se myös vapauttaisi tilaa parantaisi pääkaupunkiseudun uhkaavasti slummiutuvista lähiöistä ja parantaisi niiden houkuttelevuutta työssäkäyvän väestön kannalta.

  2. Asumistuen vaikutus yleiseen vuokratasoon riippuu ihan täysin siitä, kuinka suuri osa vuokra-asujista saa asumistukea. Jos osuus on korkea, asumistuen muutokset vaikuttavat suoraan koko vuokralla asuvien joukon kykyyn maksaa vuokraa, ja maksukyvyn parantuminen tai heikentyminen johtaa melko suoraan hintojen nousuun tai laskuun—asuntomarkkinoilla kun tarjonta joustaa todella hitaasti.

    Ongelma on siis siinä, että merkittävä osuus vuokra-asujista saa asumistukea, ei asumistuen määrä itsessään. Ja syy on ilmeinen: omistusasuminen on kevyen verokohtelun vuoksi niin järjettömän hyvä sijoitus, että jo keskituloisen kannattaa mieluummin kitkuttaa ruuhkavuodet massiivisen korkean säästöasteen (=lainanlyhennykset) kanssa umpivelkaisessa omistusasunnossa vuokralla asumisen sijaan. Sivuvaikutuksena saadaan sairaat asuntomarkkinat ja kansallisvarallisuuden sitoutuminen matalasti verotettuihin seiniin tuottavan liiketoiminnan sijaan.

    Asumistuen ja vuokra-asuntojen sijaan kannattaisi mieluummin tehdä jotain omistusasumisen lepsulle verokohtelulle: asuntotulon verotus mahdollistaisi kevyemmän ansiotuloverotuksen, ja erityisesti ikääntyvien omistusasujien kannustimet työntekoon kasvaisivat aivan oleellisesti.

    1. Nimimerkki arkkitehdille mainittaakkoon että vieraskielisten osuus Suvelasta on korkeampi ja ARA asuntoja siellä on enemmän kuin muissa Espoon lähiöissä mutta Suvelan väkiluku on Espoon alhaisimpia. Suur-Tapiolassa asuu hyvätuloisia ulkomaalaisia jotka työstentelevät pääasiassa Keilaniemessä ja Otaniemessä. Espoon kaupunkisuunnittelussa pientalojen ja kerrostalojen läheisyys on se missä Helsinki ja Vantaa voisivat ottaa mallia.

    2. Miten omistusaumisen verokohtelu on lepsua? Ja miten saat työnantajat pitämään ikääntyneitä töissä tai palkkaamaan niitä?

      Ja ei kukaan seitemän- kahdeksankymppinen pienellä eläkkeellä halua maksaa kovia markkinavuokria tai muuttaa pieneen kopperoon.

      1. R.Silfverberg: ”Miten omistusaumisen verokohtelu on lepsua?”

        Vuokrasta pitää maksaa pääomatuloveroa. Vastaavaa veroa ei omistusasumiseen kohdistu. Neutraali verokohtelu näiden kahden välillä vaatisi joko omistusasujan laskennallisen asuntotulon verottamista tai vuokratulojen verovapautta.

      2. Ossi Saaresoja: Tarkoitatko ihan tosisasi että jos on vuosikausia säästänyt ja venyttänyt pennejä että pääsee omaan asuntoon niin pitää vielä alkaa maksaa jotain pääomatuloveroa?

        Asuntojen vuokraaminen pitäisi ensisijaisesti olla joko kuntien tai muiden julkishyödyllisten yhteisöjen rahoittamaa, olkoot sitten vaikka ammattiliitot, vaikka ne ovat kirosana joidenkin mielestä.

        Yksityiset vuokramarkkinat ovat lähinnä keinottelua ja sellaisen tarve voidaan perustella vain jos se toimii varaventtiilinä tilanteissa jolloin on asuntopula, tai jos esim vuokrataan vuokralaisille jotka haluavat jotain extraa kuten loistosijainnin ja on valmis maksamaan siitä. Mikään vallitseva asuntomarkkinamuoto yksityinen vuokraaminen ei pitäisi olla koska siihen investoidut rahat tuottaisivat paremmin esim teollisuudessa tai muussa tuottavassa toiminnassa.

      3. Tarkoitatko nyt ihan oikeasti, etä jos omistaa asunnon Helsingissä ja saa kahden vuoden komennuksen Brysseliin, asunto pitää jättää tyhjilleen tai myydä SAK:lle?

      4. R.Silfverberg: ”Tarkoitatko ihan tosisasi että jos on vuosikausia säästänyt ja venyttänyt pennejä että pääsee omaan asuntoon niin pitää vielä alkaa maksaa jotain pääomatuloveroa?”

        Ihan samaa voit sanoa siitä, että on venyttänyt pitkään penniä ja saanut säästettyä sijoitusasunnon tai vaikka osakesalkun. Kuten sanoin, tasapuolinen kohtelu omistus- ja vuokra-asumisen välillä olisi mahdollista saavuttaa myös tekemällä vuokratuloista verovapaita. Toisaalta, jottei verotus vääristäisi sijoittamaan asuntoihin liikaa, niin oikeastaan silloin pitäisi myös muutkin pääomatulot vapauttaa veroista. En nyt kuitenkaan tässä ota kantaa siihen, pitääkö pääomatuloja verottaa ja jos niin kuinka paljon. Kommentoin vain, että verotuksen pitäisi olla neutraalia eikä kohdella esim omistusasuntoon sijoittamista kevyemmin.

        ”Yksityiset vuokramarkkinat ovat lähinnä keinottelua”

        En kyllä usko tuohon väitteeseen. Useimmat sijoitusasunnot pidetään pitkähkön aikaa sen sijaan, että yritettäisiin ostaa ja myydä edestakas tuottavalla ajoituksella.

        ”Mikään vallitseva asuntomarkkinamuoto yksityinen vuokraaminen ei pitäisi olla koska siihen investoidut rahat tuottaisivat paremmin esim teollisuudessa tai muussa tuottavassa toiminnassa.”

        Ihan samaa voit sanoa omistusasumisesta tai kuntien tms. omistamista asunnoista. Ja nykyinen omistusasumisen kevyempi verokohteluhan nimenomaan vääristää tilannetta niin, että koteihin päätyy enemmän pääomia kuin tilanteessa, jossa yritysomaisuutta ei verotettaisi kireämmin. (Aiemmin tilanne oli vielä pahempi, kun asuntolainan korot pystyi vähentämään vaikkei lainalla hankittua tuloa edes verotettu ollenkaan.)

      5. OS: ”Tarkoitatko nyt ihan oikeasti, etä jos omistaa asunnon Helsingissä ja saa kahden vuoden komennuksen Brysseliin, asunto pitää jättää tyhjilleen tai myydä SAK:lle?”

        En tarkoittanut sitä että yksityinen vuokraaminen pitäisi kieltää, mutta yhteiskunnan ei tulisi tukea keinottelua sijoitusasunnoilla joissa omistaja ei asu itse missään vaiheessa. Ja jos muuttaa kokonaan pois eikä ole aikomusta palata niin myyntiin vaan.

      6. Saresoja:

        ”Vuokrasta pitää maksaa pääomatuloveroa. Vastaavaa veroa ei omistusasumiseen kohdistu. Neutraali verokohtelu näiden kahden välillä vaatisi joko omistusasujan laskennallisen asuntotulon verottamista tai vuokratulojen verovapautta.”

        Tarkoitat siis, että omistusasuja saa jotain hyötyä kun ei kisko itseltään enempää kuin asunnon kuluihin menee?

        Vuokrien pääomatulovero maksetaan vain siitä osasto, jonka vuokrankiskoja ottaa itselleen ihan vain siitä hyvästä, että omistaa asunnon.

        Jos omistusasujaa alettaisiin verottaa oman asuntonsa omistamisesta, se johtaisi tilanteeseen, jossa sijoitusasuntoja omistavan pitäisi asua itse vuokralla. Jos tuohon mennään, silloin omistusasujan pitää saada maksaa vuokraa itselleen ja määrätä vuokrataso aivan kuten vuokranantajakin määrää.

        Verokohtelu on aivan samanlaista jo nyt. Ei kenenkään asuntoa vuokralle antavan ole pakko ottaa vuokraa yhtään enemmän kuin asunnon kuluihin menee, vaan hekin voivat toimia kuten oman asuntonsa omistavat ja olla kiskomatta mitään silkasta omistamisesta.

      7. näin sen näen: ”Jos omistusasujaa alettaisiin verottaa oman asuntonsa omistamisesta, se johtaisi tilanteeseen, jossa sijoitusasuntoja omistavan pitäisi asua itse vuokralla.”

        Eikä johtaisi (siis kunhan laskennallista asuntotuloa ei laskettaisi liian suureksi). Se tekisi verokohtelun lähemmäksi neutraalia omistusasumisen ja vuokralla asumisen välillä.

        Ajattele asiaa seuraavasti. Joku henkilö (jolla voi ennestään olla sijoitus asuntoja tai sitten ei) asuu vuokralla. Sitten hän ostaa asunnon (kokonaan käteisellä), joka on oman asuntonsa vieressä ja käytännössä identtinen ja sen markkinavuokra olisi sama kuin oman asunnon. Sanotaan, että vuokra olisi vaikka 1500 € / kk ja vähennyskelpoiset kulut 500 € / kk (kummassakin asunnossa). Hänellä on nyt 2 vaihtoehtoa:

        1) Hän voi laittaa ostamansa asunnon vuokralle. Hän saa siitä kulujen jälkeen 1000 € / kk. Verottaja vie tästä 30% eli nettohyöty on 700 € /kk.
        2) Hän voi itse muuttaa ostamaansa asuntoon. Silloin 1500 € / kk vuokra vaihtuu 500 € / kk itse maksettaviin kuluihin, eli kulut huomioiden hyöty on 1000 € / kk. Jos verottaja veisi tästä laskennallisesta asuntotulosta 30%, niin nettohyöty olisi 700 € / kk. Tällöin tilanne olisi neutraali näiden kahden vaihtoehdon välillä. Kun näin ei ole, suosii verotus keinotekoisesti omistusasumista suhteessa vuokralla asumiseen.

        ”Verokohtelu on aivan samanlaista jo nyt.”

        Ei kyllä ole. Otetaan toinen esimerkki. Oleta, että pääomatuloveroa ei menisi sen koommin omistusasunnosta kuin vuokratuloistakaan (ja vastaavasti myöskään menoja ei saisi vähentää, eikä korkoja). Pitäisi olla selvää, että silloin verokohtelu olisi samanlaista, kun mitään eroa tapausten välillä ei verotus tee; kummastakaan ei mene veroa. Jos sitten lätkäiset nykyisenlaisen pääomatuloveron vuokratuloille muttet tee mitään vastaavaa muutosta omistusasumisen verokohteluun, syntyy selvästi ero näiden kahden asumismuodon välille.

        ”Ei kenenkään asuntoa vuokralle antavan ole pakko ottaa vuokraa yhtään enemmän kuin asunnon kuluihin menee”

        Ja vastaavasti voit sanoa, että työntekijäkin voi tehdä työtä ilmaiseksi pyytämättä palkkaa. Silloin ei mene ansiotuloveroakaan. Tämä on kuitenkin täysin yhdentekevä argumentti.

      8. Saresoja:

        Jos asuu omistamassaan asunnosaan niin siitä ei ole mitään rahallista hyötyä, on vain kuluja. Jossainhan sitä täytyy kumminkin asua. Ne ihmiset joilla on varaa ostaa asuntoja käteisellä ilman muita panostuksia ovat perineet omaisuutta tai äkkirikastuneet muilla keinoin, ja sitä varten verottajalla on muita instrumentteja joilla ottaa omansa pois, tai ainakin pitäisi olla.

        Ihmisiä jotka ovat säästäneet pitkän pennin voidakseen ostaa asunnon, etteivät lennä kadulle sitten vanhana kun tulot ovat tippuneet ja sairaudet vaivaavat, ei pidä rangaista millään ”asuntotuloverolla” . Jossain menee raja miten paljon sosialismia voi sietää. Ainakaan keinottelusosialismia minä en siedä.

      9. R.Silfverberg: ”Jos asuu omistamassaan asunnosaan niin siitä ei ole mitään rahallista hyötyä, on vain kuluja.”

        Siitä saa kyllä rahanarvoista hyötyä. Siitä tulee vähemmän kuluja kuin siitä, että pitäisi maksaa vuokraa samanlaisesta asunnosta. Se on tuottoa kerrytetylle pääomalle eikä taloustieteellisesti eroa esim osakesalkun tuotosta.

      10. Näinhän se menee. Jos rakentaa talon perintömaalle itse oman metsän puista jää paljon verotuloja saamatta työmiesten palkoista ja rakennuspuutavaran alvista lähtien. Jos talo on järven rannassa ja ahvenia syödään, ostetaan vastaavasti kaupasta vähemmän. Laskennallista hyötyä kertyy siitäkin, että kylälle mennään jalan tai pyörällä. Autohan on verottajalle mieleinen hankinta.

      11. Saaresoja:
        Omistusasunnon itselleen ostava maksaa asumisestaan etupainotteisesti. Tavoite on että viimeistään kun ollaan eläkkeellä on asunto maksettu ja kulut tippuvat. Joidenkin kohdalla se on jo maksettu aikaisemmin mutta nykyisillä hinnoilla ainakin kasvukseskuksissa se ei välttämättä toteudu. Omassa asunnossa saa toteuttaa remontteja ja jos se on pientalossa nauttia omasta puutarhasta. Mahdollisen avioeron kohdalla kumpikin puoliso saa yhtä suuren osuuden asunnosta jolla voi sitten aloittaa uusi elämä.

        Vuokralla asuva maksaa koko elämänsä aikana yhtä paljon asumisestaan , myös silloin kun tulot tippuvat. Vuokralla asumisessa on aina riski että lentää kämpästä ulos ja vielä huonoon ajankohtaan, jos vuokraa yksityiseltä. Jos vuokraa kaupungilta tai institutionaaliselta vuokraisännältä riski on pienempi mutta voi olla muita kommervenkkejä. Kaupungin tms sosiaalisesti tuotetuissa asunnoissa tyypillistä ovat epäsosiaaliset naapurit ja asuntojen huono kunto. Muiden tyyliin Kojamon omistamissa kunnosta huolehditaan paremmin mutta kallis vuokra tekee asumisen pienituloisille mahdottomaksi. Mutta niistäkin voi joutua ulos. Äitini joutui ulos kahdeksi vuodeksi kun Kojamon omistamaa taloa remontoitiin.

        Osakesalkku, että se saadaan tuottamaan jotain, vaatii osaamista ja riskinottokykyä jota kaikilla ei ole. Muistan että ennen 1990-luvun lamaa se oli helppoa koska Helsingin pörssissä oli vain n 50 erilaista osaketta kaupan, suurin osa isojen teollisuusyritysten ja pankkien ja vakuutusyhtiöiden. Tuotto oli varmaa osinkojen ja osakeantien ja hitaan mutta vakaan kurssikehityksen takia. Nykyään on miljoona erilaista osaketta ja lappua johon voi sijoittaa. Salkun hallinta vaatii rekisteröintejä ja palkkioita jotka maksaa ja neuvoja satelee sieltä ja täältä. Pankit yrittävät myydä lisäeläkettä säästäville jotain rahastoja jotka käytännössä tuottavat p-rsnettoa. Moni on menettänyt säästönsä kun on sijoittanut väärin. Tavallisilla ihmisillä ei ole juuri muita varmoja sijoituskohteita kuin oma asunto ja mahdollisesti kesämökki tai perintömetsää.

    3. Arkkitehti on täysin väärässä. Turhanpäiväinen ajankulutyönteko, nykyisellään vieläpä velkarahalla tuettuna, johtaa paitsi luonnon turmeltumiseen ja lajikatoon, myös hirveään velkataakkaan lapsillemme.

      Työn verotusta pitäisi nostaa niin, että turha, ketään hyödyttämätön näpertely loppuisi.

      Sijoitusasunnot tosiaan voisi laittaa reilusti korkeammalle veroprosentille, että niistä saataisiin pääomat tuottavampaan käyttöön, ja samalla omassa asunnossa asumista voitaisiin halventaa ja siten vähentää palkankorotus paineita.

      1. Nimimerkki näin sen näenlle kommenttina että Britannia erosi Euroopan unionista vasta vuoden 2020 lopulla ja oli osa sisämarkkinoita koko vuoden 2021. Vuoden 2022 Britannian talous on laskenut enemmän kuin minkään muun Euroopan maan talous yhteensä siis Venäjän jälkeen. Jopa Puolan talous on kasvoi enemmän kuin Britannian talous viime vuonna. Puola todennäköisesti ohittaa Britannian talouden vuosikymmenen loppuun asti.

      2. Rahul Somani

        OECD:n omien tilastojen mukaan Britannia kasvu oli vuosina 2021 ja 2022 selvästi yli OECD:n ja euroalueen keskimääräisen kasvun ja tuntuvasti parempi kuin Saksan ja Japanin.

        https://www.oecd.org/newsroom/gdp-growth-fourth-quarter-2022-oecd.htm

        kohdasta:
        Figure 3: Gross domestic product
        Annual growth (percentage)

        Voinet kertoa, mistä ovat peräisin sinun ”tietosi” Britannian kasvuluvuista?

      3. Nimimerkki näin sen näelle kommenttina tuohon Britannian talouden kasvulle se että vertailussa Japanin kohdalla ei ole mitenkään erityisen poikkeusta että Britanniassa olisi ollut kovempi kasvu koska Japanissa ei ole ollut kasvua 30 vuoteen . Saksan talous on ihan eri asemassa kuin Britannian. Saksa on teollisuusvetoinen kansantalous joka on riippuvainen maailmantalouden kasvusta .Tietoni perustuu ihan yleiseen talousuutisiin ja Britannian talous ajautui jo viime vuonna taantumaan. Brexitillä on ollut suurempi vaikutus esimerkiksi Britannian kauppaan Euroopan kanssa. Britannia on palveluvetoinen kansantalous jota pitää yllä kotimainen kysyntä.

      4. Rahul Somani:

        ”Britannian talous ajautui jo viime vuonna taantumaan”

        Väitätkö, että OECD:n tilastot valehtelevat? Kuten itse näet linkistä, Britannian talous kasvoi vuonna 2022 ja vieläpä selvästi nopeammin kuin EU-alueella keskimäärin. Talous, joka kasvaa noin nopeasti, ei todellakaan ole lamassa. Se kasvaa vähintäänkin yhtä nopeasti kuin kasvoi ennen Brexitiä.

        Se on täysin ymmärrettävää. EU:n sisämarkkinoiden kysynytä ei määräydy sen mukaan, kuinka suuren osan tuonnista tullimiehet ottavat (siis palkkauksensa kautta, korruptio ja varastaminen ovat kuitenkin minimaalista Euroopassa) ja eikä ihmisten tarve kuluttaa ole kasvanut yli sen, mitä heillä on aikaa ja fyysisiä mahdollisuuksia kuluttaa. Ja sillä tasolla kysyntä on ollut jo kymmeniä vuosia useimmissa maissa täysin riippumatta siitä, kuuluuko maa EU:iin vai ei. Ainoastaan Itä-Euroopan nettosaajamaissa EU on kasvattanut kysyntää ja jos ne eroaisivat unionista, se alentaisi kysyntää ja vaikuttaisi lamaannuttavasti tuotantoon EU:n alueella.

        Tullirajoilla ei todellisuudessa ole välitöntä vaikutusta ja miksi olisi. Jos tulleja on, ne maksetaan ja kustannus lisätään hintaan ja tullin perijä laittaa rahan taas kiertoon lisäten ostovoimaa vastaavalla määrällä. Vasta jos on tarjota edullisempaa kotimaista tuotantoa tilalle, alkaa tulliraja vaikuttaa, mutta tuotantoa ei laajenneta hetkessä. Epäilen, että EU olisi nostanut kovinkaan korkeaa tullirajaa juuri Britannian ja itsensä väliin, koska silloin myös Britannia nostaisi tulleja tyrehdyttääkseen tuontia EU:sta. Britannia ei ole mikään olematon markkina EU:n alueen yrityksille, EU:lla ei ole varaa tullisotaan kärsimättä siitä huomattavasti itse. Kauppasodassa EU:n kanssa Britannia pystyy kääntämään vientinsä EU:n ulkopuolelle paljon helpommin kuin EU pystyy korvaamaan Britanniaan kohdistuvan vientinsä viemällä jonnekin muualle.

        Brexitiä koskeva uutisointi on ollut suorastaan totuudenvastaista, koska melkoisella osalla mediaa ja toimittajia on agenda ajettavanaan. Ne jutut ovat olleet lähinnä huonoa huumoria, koska mitään todellisia lukujahan niissä ei esitetä, siksi, ettei todellisten lukujen mukaan mitään ongelmia ole.

        Nykyisin ei tarvitse, eikä kannata, olla vain tiedotusvälineiden varassa kun voi aivan itse hakea myös alkuperäistä tietoa suoraan luotettavista lähteistä.

      5. Nimimerkki näin sen näenlle kommenttina tuohon Britannian talouden kasvulle.

        En ole väittänyt että OECD:n tilastot olisivat harhaanjohtavia. Kysynnällä on kahdenlaisia elementtejä; kotimainen ja ulkoiset. Britannian talous kasvoi pelkästään vuosina 2021-2022 kotimaisen kysynnän avulla.

        Britannia ja Euroopan unioni eivät ole onneksi joutuneet laajaan kauppasotaan mutta lisäkustannuksia se on tuonut EU:lle ja Britannialle koska tulli muodollisuudet lisäävät byrokratiaa vaikka niistä ei tullimaksuja peritä.

        Jos viennin kääntäminen EU:n ulkopuolelle on niin helppoa kuten nimimerkki Näin sen antaa ymmärtää niin miksi sitten Britannia ei ole siihen onnistunut 2 vuoden aikana lisäämään kauppaa Euroopan ulkopuolelle?Britannia ei ole onnistunut neuvottelemaan kattavia vapaakauppasopimuksia EU:n ulkopuolisten maiden kanssa kuten Yhdysvaltain ja Kanadan kanssa.

        Britannian vienti EU:hun oli jo ennen brexitiä volyymilta vähempää mutta Britannian tuonti EU:sta oli taas suurempaa kuin vienti. Tämä johtuu Britannian talouden rakenteesta. Britannia on palveluvetoinen kansantalous ja Euroopan unioni on teollisuusvetoinen kansantalous. Palvelut eivät kuulu aina vapaakauppasopimusten piiriin.

        Brexit ei ainostaan vaikuttanut Britannian talouden vientiin ja tuontiin negatiivisesti Brexit vaikutti miljoonien brittiläisten arkeen. Brexit näkyy työvoimapulassa niin julkisessa kuin yksityisessä sektorilla. Yliopistoissa Brexit näkyy siinä että ulkomaalaisten opiskelijoiden lukumäärä on romahtanut Brexitin jälkeen joka vaikuttaa yliopistojen tuloihin jonka seurauksena lukukausimaksuja on jouduttu korottamaan. Matkustaminen Manner-Eurooppaan vaikeutui brexitin myötä koska raja ja tulli muodollisuudet vaikeuttavat liikkumista. Nämä ongelmat eivät ole median keksimiä ongelmia vaan aitoja teknisiä ongelmia jotka tulivat esille brexitin jälkeen näkyviin yrityksen ja ihmisten arjessa joista Britanniassa on tehty riippumattomia tutkimuksia siitä että Brexit vaikutti erittäin paljon Britannian talouteen negatiivisesti epäsuorasti ja suorasti. Britannian talous ei romahtanut mutta sen kauppa Euroopan unionin kanssa tippui 40% kahden vuoden aikana 2021-2022 siis brexitin jälkeen. Brexitin vaikutusta käydään edelleen laajalti Britanniassa julkisessa keskustelussa ja se todennäköisesti näkyy kahden vuoden päästä kun Britanniassa on parlamenttivaalit.

    4. Nimimerkki arkkitehti kirjoitti:

      ”Ongelma on siis siinä, että merkittävä osuus vuokra-asujista saa asumistukea, ei asumistuen määrä itsessään. Ja syy on ilmeinen: omistusasuminen on kevyen verokohtelun vuoksi niin järjettömän hyvä sijoitus, että jo keskituloisen kannattaa mieluummin kitkuttaa ruuhkavuodet massiivisen korkean säästöasteen (=lainanlyhennykset) kanssa umpivelkaisessa omistusasunnossa vuokralla asumisen sijaan. Sivuvaikutuksena saadaan sairaat asuntomarkkinat ja kansallisvarallisuuden sitoutuminen matalasti verotettuihin seiniin tuottavan liiketoiminnan sijaan.”

      Kommentti piti jossain vaiheessa paikkansa. Kun omistusasuntolainojen korkojen vähennysoikeus on poistettu ja kun ensi vuonna omistusasunnoilta poistuu asumistukikin, ja kun kiinteistöveron minimitkin on päätetty nostaa, tilanne on kuitenkin jo varsin erilainen. Uusien asuntolainojen keskikorko on tällä hetkellä noin 5 % lainapääomasta. Esimerkiksi 400 000 euron asuntolainasta saa maksaa tällä hetkellä pelkkää korkoa noin 20 000 euroa ensimmäisenä vuonna, ja lyhennykset päälle.

      Omistusasumisessa ei ole enää mitään erityisen kevyttä verokohtelua toisin kuin vaihtoehtoisiin sijoitusmuotoihin, kun taas vuokra-asumiseen liittyy hyvä todennäköisyys saada asumistuki. Aika moni on laskenut tänä vuonna tilanteen olevan, että kannattaa asua vuokralla ja laittaa sijoitusvarallisuutensa itse asutun asunnon sijaan muualle. Osa on laskenut jopa sen kannattavan, että asuu itse vuokralla ja ostaa sijoitusasunnon, johon toinen menee vuokralle. Siitä lainasta saa sijoitusmenot verovähentää. Eli korkojen lisäksi aika paljon monenlaista muutakin. Vaikka jääkaapit, kalusteet yms. Kun niitä on pari vuotta sijoitusasunnossa käytetty ja verovähennykset tehty, ja sitten ostetaan tilalle uudet vielä paremmat, saa omistaja pitää vanhoja kalusteita arvottomina jätteinä ja ottaa ne verovapaasti omaan asuntoonsa. Veroetuudet ja verovähennysoikeudet liittyvät sijoittamiseen, eivät omassa asunnossa asumiseen.

      1. Kaikista muista sijoitusmuodoista pitää maksaa veroa, omasta asunnosta ei tarvitse eikä edes myyntivoitto ole verotettavaa. On se aika lievä verokohtelu.

      2. Soininvaara kirjoitti:

        ”Kaikista muista sijoitusmuodoista pitää maksaa veroa, omasta asunnosta ei tarvitse eikä edes myyntivoitto ole verotettavaa. On se aika lievä verokohtelu.”

        Yli puolessa Suomessa omistusasunnon myyntivoiton verottomuus eli myyntitappion verovähennysoikeudettomuus on sanktio, ei veroetu. Se on veroetu vain kasvukeskuksissa, joissa asuntojen arvot nousevat vanhetessaan. Muualla Suomessa asunnon ikääntyminen tarkoittaa yleensä arvon laskua, ja asunnosta saa myydessään yleensä vähemmän rahaa kuin ostaessaan. Jos asuu omistamassaan asunnossa yli 2 vuotta, myyntitappioita ei saa verovähentää.

        Myyntivoiton verottomuus eli myyntitappion verovähennysoikeudettomuus on käytännössä epäsuora tulonsiirto niiden alueiden omistusasujilta, joissa asuntojen arvot laskevat niiden alueiden omistusasujille, joilla niiden arvot nousevat. Tuota verotussääntöä kannatetaan pk-seudulla ja vastustetaan syrjäseuduilla, joissa asuntojen arvot laskevat.

      3. OS: ”Kaikista muista sijoitusmuodoista pitää maksaa veroa, omasta asunnosta ei tarvitse eikä edes myyntivoitto ole verotettavaa. On se aika lievä verokohtelu.”

        Jos omaan asumiseen tarkoitetussa omistusasunnossa asumisesta pitää alkaa maksaa veroa varainsiirtoveron lisäksi, niin silloin vuokralla asuvienkin pitää alkaa maksaa veroa. Miten olisi, vaikka ALV:ia vuokran päälle?

        Aina ei asunnon myyminen onnistu niin että siitä saisi jotain voittoa. Olen myynyt 1990-luvulla yhden asunnon jossa itse asuin tappiolla, enkä saanut mitään veronalennusta siitä vaan kaikki piti ottaa omaan takkiin.

        Vuokra-asuntojen omistajat taas saavat vähentää tuloista mahdolliset myyntitappiot.

      4. Vuokralaiset maksavat veroa sitä kautta, että vuokratulo on verotettavaa. On aivan sdama, maksaako vuokranantaja vuokrasta arvonlisäveroa vai omaisuustuloveroa, kuitenkn olet sitä mieltä että tuo jälkimmänen olisi vuokralaisen vero.

      5. ”Kaikista muista sijoitusmuodoista pitää maksaa veroa, omasta asunnosta ei tarvitse eikä edes myyntivoitto ole verotettavaa. On se aika lievä verokohtelu.”

        Vuokralla asuminen on ihan yhtä verotonta, jos vuokranantaja perii vain asumiskulut eikä voittoa.

        Miksi ihmeessä omistusasujan pitäisi maksaa veroa siitä, ettei elätä ylimääräistä välikättä?

        Jos omistusasumista on pakko verottaa, mikä kyllä ajatuksenakin on täysin järjetön, niin sitten se luovutusvoittovero. Oma asunto kun on sellainen säästämismuoto, joka ei kasva korkoa korolle kun ei tuota mitään rahallista tuottoa joka vuosi.

        Sekin ihmetyttää, miten vuokralla-asujat perustelevat sen, että omistusasujan pitäisi maksaa ylimääräistä veroa. Ainakaan se ei laske vuokralla asumisen hintaa, jos suurempi määrä siirtyisi omistusasumisesta vuokralle.

        Oman asuntonsa tilapäisesti vuokraava kyllä saa koronomaista tuloa, ellei vuokraa vain kustannusten hinnalla, ja se on korkoa korolle tyyppistä säästämistä, josta kuuluukin maksaa pääomatulovero.

        Pienomistusvastaisuus on uskomaton jäänne äärivasemmistolaisuudesta, jolla pyritään luokkajakoon kapitalisteihin ja heidän elättijiinsä. Minulle oikeistolaisuus on porvarillista pienomistusta, jota aiemmin myös demarit puolustivat silloin kun heillä vielä oli kesämökit ja moottoriveneet. Uudessa uljaassa pizzanpolkijoiden taloudessa duunarit tietysti eivät tule koskaan omistamaan mitään vaan elävät kädestä suuhun jatkuvan epävarmuuden uskomattoman stressaavassa tilassa ja siten jatkuvan mielenterveysavun tarpeessa.

        Enkä ymmärrä, miten vuorka-asuminen edistäisi vihreitä arvoja. Jos mennään luontoarvoja pidemmälle, niin asumisen luulisi olevan ainakin Suomen ilmastossa perusoikeus jos minkä, jolloin ihmisiä ei pidä ehdoin tahdoin pyrkiä tekemään riippuvaisiksi vuorkaloordien mielivallasta.

        Kuulen puheissa verottaa omistusasumista vain ääliötaistolaisuuden huutolaulukaikuja. Taistolaiset eivät onneksi saaneet tuollaisia aikoinaan läpi kun demariduunaritkin pyrkivät itse rikastumaan pois proletaariudesta, sen sijaan, että olisivat pyrkineet kurjistamaan muutkin onnettomimpien asemaan, joka äärivasemmalla on aina käsitetty ”tasa-arvoisuudeksi”.

      6. näin sen näen: ”Vuokralla asuminen on ihan yhtä verotonta, jos vuokranantaja perii vain asumiskulut eikä voittoa.”

        Ja vastaavasti työntekokin on yhtä verotonta, kunhan vain ei pyydä työnantajalta palkkaa vaan työskentelee ilmaiseksi. Silloin ei muodostu verotettavaa ansiotuloa. Ei tämä kylläkään mikään kovin hyvä argumentti ole asuntotulon verottamista vastaan.

  3. Eipä tässä paljon lisättävää.

    Kokoomus ja Persut ovat joko täysin ideologisesti pölhöjä jotka haluavat Suomen parasta, mutta sössivät asiat pahasti hyvistä aikeista huolimatta – Tai sitten strategisesti älykkäitä jotka turvaavat omaa valtaa pitkälle tulevaisuuteen ajamalla Suomen taantumuksen ja näivettymisen tielle. Ja nimenomaan myös juuri sille Ruotsin tielle josta persut jaksavat pelotella.

    Ruotsin tie kun on juurikin:
    a) Lisätään eriarvoisuutta
    b) Lisätään sergregaatiota

    Nyt tehtävällä politiikalla saamme kyllä ennemmin tai myöhemmin ne palavat lähiöt kun hallitus keskittyy molempien juurisyyn pahentamiseen.

    Lisäksi kokoomus saa kyllä lisää velkaa jota kauhistella myöhemmin esimerkiksi vaikeuttamalla osa-aikaisen ja matalapalkkatyön tekemistä heikentämällä niiden kannustavuutta sosiaaliturvaa saaville.

    Austerity-politiikka kun nimenomaan vain lisää niitä ongelmia joita austerity-poliitikot teeskentelevät korjaavansa. Katsokaa vaikka Iso-Britanniaa:
    https://yle.fi/aihe/a/20-10005476

    1. Nimimerkki Kilgorelle kommenttina Ruotsin virheet ovat jo 1960-luvulla tehty asuntopolitiikka joka tunnettiin nimellä Miljoonaohjelma (miljonprogrammet).Vaikka tuo Miljoonaohjelma lakkautettiin jo 1974 lähiöiden sunnnittelua ei jatkettu. Suomessa ei ole tehty vastavaa ohjelmaa mutta kaupunkipolitiikkaa ei ole kirjattu edellisten keskustajohtoisten hallitusten ohjelmiin joissa on ollut mukana niin Kokoomus kuin SDP. Orpon hallituksessa on kaupunkipolittinen ohjelma jota muun muassa kuntaministeri Ikonen ja Helsingin pormestari Vartiainen ovat olleet mukana laatimassa. Mitä tulee Britannian ongelmiin ne johtuvat Brexitistä ja siitä että covid pandemia tuli Brexitin aikana jonka seurauksena suuret elvytystoimet Britanniassa kasvattivat Britannian alijämää lähes 90% BKT:hen jonka yhdeyssä tuloverotusta kiristettiin vaikka Britanniassa oli Brexitin jälkeen huomattava taloudellinen taantuma kun koko Brexit menikin puihin ja kaksi pääministeriä erosivat vuoden sisällä .

      1. Ihan nyt vaan Rahul Somanille tiedoksi, että Britannian talous on kasvanut selvästi EU:n talouksia nopeammin jo vuodesta 2016, eli siitä saakka kun päätös Brexitistä tehtiin, ja kasvaa edelleen. Brexitin aiheuttamia ”ongelmia” ei näy missään tilastoissa.

        Sen sijaan tuloerojen aiheuttamat ongelmat ovat kasvaneet sitä mukaa kuin tuloerotkin.

  4. Leikkauspolitiikka on aina yhteiskunnallinen koe, joka tehdään puolustuskyvyttömillä ihmisillä. Sitä ei voida tehdä niillä, jotka kykenevät puolustautumaan. Politiikan kohteena olevia ihmisiä käsitellään oikeistoretoriikassa objekteina, jotka ovat hieman yksinkertaisia, ja siksi yhteiskunnan on viisaana vanhempana ajateltava heidän puolestaan. Kuvitellaan, että kokeesta aina seuraa vain sitä, mitä haluttiin. Pienituloiset alkavat tienata jostain syystä enemmän tai ymmärtävät muuttaa Kajaaniin. Näin ei välttämättä käy, mutta kyse onkin kokeesta.

    Orpo-Purran hallituksen asuntopolitiikka vahvistaa varmuudella Matteus- vaikutusta. Hyvätuloiset saavat verohelpotuksia ja yhteiskunta antaa julkista tukea paremman pariskunnan keittiöremonttiin, koska he saavat edelleen tehdä kotitalousvähennyksen.
    Pienituloinen ei välttämättä pysty pitämään asuntoaan, tai jos pystyy, niin hänen on tingittävä vaikka ravinnostaan, lasten harrastuksista puhumattakaan. Tätä osa kansasta halusi vaaleissa, näin se meille kerrotaan.

    Jos oikeistoa aidosti huolettaisi yhteiskunnan eriytyminen, he eivät kiihdyttäisi sitä tällaisella politiikalla. On kiva huutaa jengirikollisille kovia rangaistuksia, mutta kannattaako samaan aikaan syventää eroja? Tehokkaammat keinot yhteiskuntarauhan säilyttämiseksi ovat niitä vanhoja tylsiä: tulonsiirrot, mahdollisuuksien tasaaminen, toivon ylläpitäminen.

    Asumistuki on varsin toimiva matalapalkkatuen muoto: neutraali, joustava, nykyisellään jopa kannustava, leimaamaton. Hyödyttää monia. Tässä hajotetaan nyt sellaista mikä toimii, eikä tilalle ole tulossa mitään.

  5. Ara-muutos toteutuessaan lähettää avainalojen työntekijät muualle sanoo:

    ”Tosin hallitus aikoo ajaa alas myös ARA-asuntojen tuotannon – varmaankin koska Ara-asunnoissa asuu paljon maahanmuuttajia ja mitäpä hallitus ei tekisi heidän kiusaamisekseen.”

    Tästä täysin eri mieltä. Esim. Helsingin kaupungin asunnoissa asuu paljon, tietenkin kaupunginosasta riippuen, myös suomalaistaustaisia ihmisiä. Mm. hyvin paljon varhaiskasvatuksen työntekijöitä, sairaanhoitajia, yksinyrittäjiä, ylipäätään ihmisiä jotka pyörittävät matalasta tai matalahkosta palkkatasosta huolimatta tätä kaupunkia sen avainaloilla.
    Toki tässä joukossa on myös maahanmuuttajataustaisia työllistyneitä.

    Jos tulorajatarkastukset ajavat heidät pois ara-asunnoistaan, tulevat monet lähtemään pk-seudulta kokonaan, tuskin jäävät tänne yksityiselle vuokrasektorin epävarmoihin kalliisiin vuokrasuhteisiin.
    Kaikilla ei myöskään eri syistä ole mahdollisuutta omistusasumiseen, toisin kuin siellä keskiluokassa kuvitellaan, ei varsinkaaan jos on ikää. Tätä joukkoa on paljon.

    Henkilökohtaisesti tunnen jo nyt lastentarhanopettaja/sairaanhoitajapariskunnan ja luokanopettaja/kiinteistöhuoltajapariskunnan, jotka ovat jo tämän epävarmuuden vuoksi tehneet ratkaisun toisaalle, noin 100 kilometrin päähän muuttamisesta.

    Nekin asunnot sitten kaiketi kyllä täyttyvät ja todennäköisesti heillä jotka ovat kokonaan tulonsiirtojen varassa.
    Ja tämän jälkeen Soinivaaran lainaamani väitelause on vasta totta.

    Ilmiö tulee olemaan laaja ja tulee vahvistamaan avainalojen koulutetun työvoiman pulaa entisestään ainakin pk-seudulla.
    Edullisemman asumisen pikkukunnat tietenkin voittavat tässä.

    1. Tämä ARA-asuntoviha osana ulkomaalaisvihaa on perussuomalaisten eikä minun keksintöäni. Tämä on tullut hyvin ilmi valtuustokeskusteluissa.

      1. Perussuomalaisten ARA-asuntovihan taustalla on ilmeisesti ulkomaalaisviha mutta maahanmuuttajien suosimat asuinalueet Helsingissä on kieltämättä hyvin erilainen kokemus kuin ne asuinalueet joissa asuu keskiluokkaisia kantasuomalaisia. Espoossa ei ole varsinaisesti maahanmuuttajien suosimia asuinalueita joissa väkiluku olisi kovinkaan suuri. Voin todeta rehellisesti että Espoon hajautetut keskukset eri kaupunginosittain ovat palvelleet Espoota paremmin kuin Helsingin keskitetty kaupunkikeskusta johtoinen ajattelu. Espoon kaupunkisuunnittelu tukee enemmän kaupunkikeskuksia kuin yhtä keskustaa jota Espoossa ei ole.

      2. Kyllä Espoostakin maahanmuuttajalähiöt löytyvät, esimerkiksi Suvela, jossa asuu saman verran vieraskielisiä kuin koko Suur-Tapiolan alueella, jos teekkarikylää ei lasketa. Väestöosuus n. kolmannes.

        Espoo on toki onnistunut torjumaan heikompiosaisten asettumista alueelleen kaavoitusratkaisuilla (esimerkiksi pientalojen suosiminen ja henkilöautokeskeinen kaupunkirakenne), mutta en tiedä voiko sitä minään erityisenä onnistumisena pitää…

      3. Rahul: Et ole ilmeisesti tutustunut Suvelaan?

      4. Tiedän, ei ole sinun eikä vihreiden keksintöä, mutta hyvä tietää valtuustonkin, että avainaloilta ollaan lähdössä kaupungin asunnoista, jos hallitusohjelma tältä kohdin toteutuu.
        Persut saavat tällä menolla kaikki Hekan asunnot täyteen maahanmuuttajia kun sote- ja kasvatusaloilta lähdetään muualle Etelä-Suomeen.
        Tästä puhutaan nyt jo paljon. Vinkkejä ja linkkejä vaihdetaan.

        Me (olemme näitä työntekijöitä) maksamme ara-vuokra-asunnostamme 1280 euroa vuokraa, ensi vuonna noin 1400. Maksamme joka euron ilman asumistukea. Kuten muutkin kuvaamani ihmiset.
        Asunnossamme saattaa hyvinkin olla vuoden päästä perhe jonka koko vuokran maksaa yhteiskunta. Tämä kertaa 5000 vastaavaa tapausta.
        Hienoa persut ja kokoomus.
        Uusi osoitteemme tulee todennäköisesti olemaan Lahti, mistä järjestyvät kohtuuhintaiset työsuhdeasunnot.

  6. Onko veronmaksajien asia tukea pääkaupunkiseutulaisten palvelusväkeä? Tai matalapalkka-aloja? Tunnetusti sitä saadaan mitä tuetaan, eli tässä tapauksessa tuottavuuden laskua.

    Asuinalueiden eriytyminen ei ole ongelmien lähde, vaan maahan_muutto. Eriytymisellä on myös positiivisia vaikutuksia. Ulkomaalaisia voisi eriyttää valtakunnan rajojen ulkopuolellekin.

    1. Pääkaupunkiseudun palvelut (julkinen liikenne (mukaan lukien taksit), kaupat ja julkiset palvelut pyörivät pääasiassa maahanmuuttajien työvoimalla. Ongelma ei ole matalat palkat vaan se että työvoimaa ei saada kantasuomalaisista nuorista jotka kouluttautuvat eri aloille eikä niille aloille joissa olisi avoimia työpaikkoja. Esim kiinteistöhuolto yhtiöiden työntekijöiden palkat on Espoossa jo 2000-3000€ kuussa mutta alalla on silti työvoimapula jonka aukon täyttää ulkomaalaiset. Tässä ei ole kyse jostain mennen ajan palvelusväestä joita ei ole enään olemassa tai matalapalkoista siivousalalla. Vaan hyväpalkkaisesta työstä joka on fyysistä työtä joka ei yksinkertaisesti kiinnosta kantasuomalaisia nuoria.

      1. ”Hyväpalkkaisesta”? Avaatko hiukan lisää..

    2. Heko heko. Kun pienituloisten ja osa-aikaisten asumistuki heikkenee huomattavasti, joko palveluiden tuotanto kärsii kun ei saada työvoimaa tai sitten pitää maksaa suurempaa palkkaa. Sitten jos työvoimaa joutuu pitämään ja houkuttelemaan suuremmalla palkalla niin nopeasti myös hintoja joutuu nostamaan. Tämä ketju nostaa tuottavuutta, mot.

  7. Pari Tilastoa kuvaa hyvin Helsingin viime vuosien kehitystä: Helsinkiin pendelöivien korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus työssäkäyvistä väheni 2020 saakka, mutta hypähti ylös kun etätyö käytännöt yleistyivät. Sen sijaan vähemmän koulutettujen pendelöinti alkoi kasvaa jo 2015-. Muut kuin kotimaankielisten ovat Helsingissä keskim. kotimaankielisiä vähätuloisempia, ja heidän lähtömuuttoalttiutensa muulle pääkaupunkiseudulle on 50/1000, kun ”kantaväestöllä” 20/1000.

    Muuten pidän kyllä ajatusta Aran korvaamisella paremmin kohdistuvalla asumistuella ideaalimaailmassa oikeana, mutta reaalimaailmassa sinänsä tavoiteltava kustannusten läpinäkyväksi tekeminen antaa paljon ketterämmän työkalun sille 200 hengen ryhmälle, jonka enemmistön mielestä Helsingin köyhien asumisen tukeminen on juuri oikea säästökohde.

  8. Olen Soininvaaran kanssa hiukan eri mieltä tuosta skenaariosta että köyhät muuttaisivat Helsingistä Espooseen. Todennäköisesti Vantaalle muuttaminen Helsingistä tulee lisääntymään.

    Espoon onnistunut kaupunkisuunnittelut jossa vuokra-asunnot ja omistusasunnot on kaavoitettu samoille alueille on auttanut Espoossa vähentämään segregraatiota. Tämä näkyy etenkin Espoonalahdessa ja myös Matinkylän alueella kun Haukilahti otetaan mukaan tarkasteluun. Olari-Matinkylän seutu ei ole kieltämättä kovinkaan onnistunut kaavoitus mutta eipä ole Helsingissä Itäkeskuksen alue jossa asuu paljon maahanmuuttajia joiden tulot ovat suhteellisen pienet.Se muistuttaa enemmän Rinkebytä kuin mitkään muut Espoon lähiöt.

    Espoo on onnistunut huokuttelemaan korkeastikoulutettuja maahanmuuttajia etenkin kun Espoo otti vuonna 2017 englanninkielen kolmanneksi palvelukieleksi suomen ja ruotsin rinanlle. Tätä Espoon mallia ehdotti Helsingin kaupungin pormestari Vartiainen vuonna 2021.Sekin tyrmättiin heti eikä asiasta ei edes käyty järkevää asiallista keskustelua.

    Espoossa kuunneltiin elinkeinoelämän toiveita ja päätös oli loppujen lopuksi hyvä Espoolle. Keilaniemen alueen yritysten menestys on juuri Espoon menestyksen salaisuus. Jos Helsingin päättäjät haluavat menestyvän Helsingin niin pormestari Vartiaisen ajatus siitä että englanninkieli pitäisi ottaa käyttöön Helsingissä kolmanneksi palvelukieleksi olisi syytä toteuttaa koska se palvelisi Helsingin asukkaiden ja asuinalueiden etuja.

  9. Perussuomalaiset ovat (muutamaa poikesta lukuunottamatta) aina vastustaneet urbanisaatiota ja nimenomaan Helsingin kasvua, aivan kuten Keskusta. PS:n ideologinen vihollinen on aina ollut ”Kallion punavihreä kupla” joka esim haluaa vain vaikeuttaa autoilua ja suosia erilaisia vähemmistöjä sen enempää erittelemättä.

    Heidän mielestään muttoliike pitää kääntää pois Helsingistä, siksi Helsingissä asumisen tukemista pitää vähentää, jotta ihmiset joilla ei ole varaa muuten asua pk-seudulla saataisiin muuttamaan pois. Helsinki-viha on heillä niin kovaa että eivät välitä mistä hoitajia ym saadaan pääkaupunkiin, olkoot ilman. Monihan on myös ollut sitä mieltä että koko pääkaupunki pitäisi siirtää jonnekin muuanne. Tällaista kuulee myös keskustalaisten suusta.

    Mikä sitten Kokoomuksen rooli tässä on, ei ole oikein auennut. Ehkä Kok on sopinut PS:n kanssa että he saavat heikentää palkansaajien asemaa ja PS hoitaa ”aluepolitiikan”.

    1. en hirveästi haluaisi levittä tarkkoja tietoja itsestäni, mutta asustelen pikkukapungissa ja korvessa on tullut asusteltua. noin 1990-luvulla ja vähän sen jälkeen ns. unelmoin helsingistä, toiveet helsingissä asumisesta on laimentuneet. mutta jos oikeistokatasrofi jatkuu edes kaksi vuotta, niin eipä huvita suuriin kaupunkeihin muuttaa. tosin sopivasti olisi keskisuuri kapunki lähellä, jonne voisi mennä.

      en usko että urbanisaatio päättyy tähän, paisuuko keskisuuret kaupungit. vähän helsinki saattaa saada jarrua.

      >”Mikä sitten Kokoomuksen rooli tässä on, ei ole oikein auennut. Ehkä Kok on sopinut PS:n kanssa että he saavat heikentää palkansaajien asemaa ja PS hoitaa “aluepolitiikan”.”
      kokoomus voidaan oikeastaan selittää yhdellä sanalla, ”veroale”. kun tuo veroale-huumepiikki on selässä kiinni ei tuosta puolueesta ole mihinkään enää, esim valtionvelan hoitoon.

      1. Nimimerkki quasiminukselle tietoksi että Pääkaupunkiseudun kehyskunnat Kirkkonummi, Järvenpää, Tuusula,Hyvinkää, Kerava ja Sipoo kasvattavat väkilukua . Sama koskee Turun ja Tampereen kehyskuntia. Suomen yksi taloudellinen haaste on liikkuvuus. Ihmisten muuttaminen kaupunkeihin olisi erittäin hyvä kehitystä talouskasvun kannalta. En tässä kohtaa sano että kaikki pääkaupunkiseudulle vaan kuten aiemmin totesin kehyskunnilla on iso rooli kuinka ne saavat uusia asukkaita ja siinä kuntien keskustojen kaupunkisuunnittelulla on oleellinen rooli. Mäntsälä on hyvä esimerkki kunnasta joka taas ei onnistu hyödyntämään sitä vetovoimaa mitä sen naapurikunnat (esim Hyvinkää ja Tuusula) ovat onnistuneet hyödyntämään. Se on kunnnasta kiinni kuinka se onnistuu samaana uusia asukkaita ja samalla uusia työpaikkoja.

      2. ”Se on kunnnasta kiinni kuinka se onnistuu samaana uusia asukkaita ja samalla uusia työpaikkoja.”

        Osin noinkin. Mutta esimerkiksi Pieksämäen kehitystä katsoessa tulee aika väistämättä mieleen kysymys, kuinka erilainen kaupungin kehitys olisi voinut olla, ellei valtio olisi estänyt Ideaparkin rakentamista sinne. Lopputuloksena on ollut sen kaupungin näivettyminen. Ympäristöministeriö esti alueen kaupallisen kehittämisen, joka olisi tuonut mukanaan monenlaisia työpaikkoja. Lienee totta, että jos Pieksämäen olisi annettu kehittyä, se olisi hajauttanut yhdyskuntarakennetta. Mutta moni kunta on ihan kädetön oman kehityksensä edistämisessä, kun esimerkiksi kunnan alueen palvelujen ja työpaikkojen määrän merkittävä kasvattaminen on valtion toimesta erilaisilla säädöksillä käytännössä kielletty.

        On täysin selvää, että vaikkapa uusia Tuurin kyläkaupan tyyppisiä kaupallisia keskuksia ei nykyisten säädösten mukaan ole lupaa enää pieniin kuntiin rakentaa. Siinä on puolensa ympäristönäkökulmasta, mutta myös sosioekonomiset ongelmakohtansa.

    2. Rainer Silfverbergille kommenttina tuohon PS:n Helsinki-vihaan niin se johtuu siitä että PS:llä on vain 3 kansanedustajaa Helsingistä joista yksi on loikkari. Perussuomalaiset ovat aina olleet aliedustettuina Helsingissä. Kalliossa asuvat äänestäjät eivät äänestä niinkään Kokoomusta vaan Vihreitä ja Vasemmistoliittoa joten Kokoomus ei heidän äänistä hyödy. Mitä tule tulee Orpon hallituksen aluepolitiikkaan niin sellaista ei ole kuten oli Keskustajohtoisten hallitusten ohjelmissa.Tästä Keskusta on usein huomauttanut etenkin Perussuomalaisia. Kyllä Orpon hallitus tukee kaupungistumista kokonaisuudessa. Sipilän hallituksenkin aikana kaupungistuminen kiihtyi vaikka Keskusta oli hallituksessa koska Kokoomus sai eräät Keskustan ajamat aluepoliittiset hankkeet torjuttua. Nykyiset hyvinvointialueet syntyivät SDP:n ja Keskustan lehmänkaupan yhteydessä joita Vihreät ja Vasemmistoliitto tukivat ilman mitään kritiikkiä. Vihreät ja Vasemmistoliitto epäonnistuivat puolustamaan omia etuja Marinin hallituksessa silloin kun SDP liittoutui Keskustan kanssa.

      Perussuomalaisten osuus Orpon hallitusohjelmassa on vain humanitäärisen maahanmuuton kiristykset ja polttoaineverotuksen alentaminen joka ei tietenkään näy pumpulla ja sen PS tietää vaikka ei sano ääneen. Perussuomalaisten nousu hallitukseen johtui siitä että Keskusta ilmoitti heti vaalituloksen jälkeen että se menee oppositioon koska se tiesie että PS:n vaalilupauksissa (bensanhinta) oli pelkkää ilmaa.

      1. Mitkä ovat Orpon hallituksen ohjelman kaupunkipoliittiset kirjaukset? Itselleni ei tulee mieleen muuta kuin uusi Tunnin Juna -rautatie Espoosta Turkuun.

      2. Onkohan arvon Rahul Somani koskaan ajatellut sitä, miten ne maaseudun vanhukset hoidetaan, jos kaupungistumista kiihdytetään niin, että kaikki työhön kykenevät ja kelpaavat muuttavat niihin kasvukeskuksiin?

        Sekin kun on epäselvää, mitä talouskasvua niissä sen seurauksena syntyy muuta kuin se, että maaltamuuttajille pitää keskuksiin rakentaa uudet asunnot, samalla kun maaseudulla heidän entiset asuntonsa menettävät arvonsa ja joutuvat purettaviksi?

        Sellainen pyramidirahoitukselle rakentuva kasvu tietenkin loppuu heti kun muuttoliike loppuu, ja Suomen maaseudulta sitä muuttoliikettä ei enää pitkään tule. Sen jälkeen kaupungit alkavat syödä toisiaan.

        Sitäkään en ole oikein ymmärtänyt, miksi kaikki maaseudun elinkeinot pitäisi saada ajettua alas tai ainakin suunnata kaikki raha kasvukeskustan elinkeinojen kehittämiseen, joiden kehutaan jo muutenkin olevan niin paljon maaseutua dynaamisempia ja kehittyvämpiä, kun sitten vastaavasti huudetaan siitä, että kaupungit joutuvat elättämään ne maaseudun vanhukset ja heidän hoitajansa. Mitä vähemmän maaseudulla on tulonlähteitä, sen enemmän elättämistä kaupunkien ”nettoveronmaksajilla” riittää.

        Minulle on jokseenkin hämärää se, miksi aina Lipposen hallituksista saakka maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelua on pyritty lietsomaan täysin järjettömällä tavalla.

        Ehkä siihen löytyy poliittinen selitys. Ääniä saadaan suuria tunteita herättämällä. Persut lietsovat vihaa maahanmuuttajia kohtaan, ja ns urbaanipuolueet, jotka ovat jo useampaan kertaan pitäneet perunkirjoitukset kepulle, hakevat maalta muuttavan nuorison ääniä. Perinteisesti maaseudulta muuttava nuoriso kun muuttaa koulutuksen ja työn perässä, he halveksivat kotiseutuaan ja vihaavat sen ”luuseriutta”, ja tuotahan ilmeni juuri Lipposen sukupolven maaltamuuttajien keskuudessa ja vielä enemmän seuraavan kaupunkeihin syntyneen Hurriganes-sukupolven myötä (viittaan tässä vain aikakauteen, sillä arvostan erittäin paljon Hurriganesia ja Remua, enkä vähiten siksi, että he jos ketkä kiersivät koko Suomea ja heistä pidettiin kaikkialla).

        Kaupunkien ongelmat eivät ihan varmasti johdu siitä, ettei maaseutu ole köyhtynyt ja tyhjentynyt tarpeeksi nopeasti. Sen sijaan valtavan nopea muuttovyöry aiheutti kyllä ongelmia, mm niitä huonostirakennettuja ja suunniteltuja lähiöitä. Jarruttaa olisi kannattanut jopa enemmän.

      3. Maaseudulta ei juuri enää muuteta kaupunkeihin vaan hautausmaille. Maaseutu on jokseenkin tyhjä muuttajista. Pienistä kaupungheista muutetaan suuriin.

      4. ”Maaseudulta ei juuri enää muuteta kaupunkeihin vaan hautausmaille. Maaseutu on jokseenkin tyhjä muuttajista. Pienistä kaupungheista muutetaan suuriin.”

        No miten se Kepu sitten jarruttaa kaupunkien kehitystä?

        Maaseutu tosiaan on tyhjentynyt työvoimasta juuri kun suuret ikäluokat sielläkin ovat tulossa ja osittain jo tulleet hoivaikään. Seuraavaksi sama tapahtuu osalle kaupunkeja ja jälleen nähdään sama rumba, jossa samoille ihmisille rakennetaan asunnot useampaan kertaan. Ja yritetään etsiä rahoitusta ja työvoimaa hoivakuorman hoitamiseksi, kun vanhainkotiasukkaat eivät kuitenkaan muuta suurkaupunkien villiin sykkeeseen katujengien ryöstettäviksi?

        Minulle ei ole selvinnyt, mitä tällä alueiden välisellä kilpajuoksulla on tarkoitus saavuttaa, kun tähänkään mennessä sillä ei ole saavutettu muuta kuin tyhjenevien alueiden taloudelliset ongelmat ja kasvavien alueiden sosiaaliset ongelmat.

        Vapaavuorimaisella uholla on puhuttu, että meidän tulee kiireesti keskittää koko maa pääkaupunkiseudulle, että voimme kaupunkien Euroopassa (sitä luvattua maakuntien Eurooppaa kun ei tullutkaan) pärjätä kilpailussa Tallinnaa ja Tukholmaa ja kenties jopa Kööpenhaminaa vastaan.

        Emme voi pärjätä, yhtään sen enempää kuin Rovaniemi pärjää nyt Helsinkiä vastaan.

    3. Silfverbergille vastauksena tuohon Suvelaan.Suvelan asukasluku on 13 000 as. joka ei ole kovin suuri väkiluku verrattuna muihin Espoon lähiöihin.Suvelaan on rakennettu myös uudisasutusta joten sen imago on parantunut. Juuri tästä syystä Espoossa ei ole Itäkeskuksen tai Myyrmäen kaltaisia lähiöitä. Espoon kaupunkisuunnittelu lähtee myös siitä että uudisrakentamista on tehty vanhoihin lähiöihin. Soukka on nyt siinä tilanteessa että sinne pitäisi kokonaan rakentaa uuttaa kuin korjata vanhat kiinteistöt.

      1. Eihän siitä ole kuin pari vuotta, kun lehdet otsikoivat, että Espoon väestönkasvusta on 99 % maahanmuutosta johtuvaa. Leppävaara ja Matinkylä, samoin kun muu rakentuva metronvarsi, ovat alueita, joilla väestöstä hyvin merkittävä osa on maahanmuuttajia.

      2. Olen asunut sekä Vantaalla Korsossa että Suvelan viereisessä Sunassa enkä nähnyt Vantaan lähiöiden ja esim Espoon keskuksen ympäristön välillä mitään suurta eroa. Eli aika basaarimainen tunnelma kaiken kaikkiaan. Espoon keskuksessa omistusasuntojen neliöhinnat taitaa alittaa itä-Helsingin.

    4. Silfverbergille kommenttina Orpon hallituksen kaupunkiohjelmaan sen perusta löytyy hallitusohjelmasta ”Kunnat ja kaupungit elinvoiman vetureina”. Esim Lentorata on kirjattu hallitusohjelmaan joka olisi merkittävä ratahanke joka yhdistäisi Helsinki-Vantaan myös kaukojunaliikenteeseen

      1. Jos nuo pari ratahankketta jätetään pois niin hallitusohjelmassa on vain kielteisiä vaikutuksia kaupungeille. Kuten ARA-asuntojen ja asumisoikeusasuntojen rakentamisen lopettaminen ja kulttuuripalveluista leikkaaminen.

      2. ”Jos nuo pari ratahankketta jätetään pois niin hallitusohjelmassa on vain kielteisiä vaikutuksia kaupungeille. Kuten ARA-asuntojen ja asumisoikeusasuntojen rakentamisen lopettaminen ja kulttuuripalveluista leikkaaminen.”

        Hallituksen esittämiin muutoksiin sisältyy mm. kotikuntalain muutos, jossa kiellettäisiin opiskelijoita pitämästä kirjoja vanhassa kotikunnassaan, jos aikovat asua opiskelupaikkakunnallaan yli vuoden. Se muutos tulee muuttamaan Suomen asuinkuntatilastoja, ja kutistamaan joidenkin pienten kuntien virallista asukaslukua ja veronmaksajakantaa merkittävästi.

        Kaupunkeja tulee kasvattamaan myös mm. hallitusohjelman tavoite saada nostettua koulutustasoa niin, että noin 50 % nuorista ikäluokista saadaan korkeakoulutettua. Käytännössä asia tarkoittaa korkeakoulujen aloituspaikkojen kasvattamista olennaisesti, mahdollisesti monennen tutkinnon suorittajien tiputtamista sisäänpääsykriteereissä alaspäin, ja lisäksi nuorten aikuisten muuttoliikkeen voimistamista kaupunkeja kohti. Jotta 50 % ikäluokasta saa korkeakoulututkinnon, pitää aika paljon isomman osan ikäluokasta sellaisen opiskelu aloittaa.

    5. Komenttina R.Silfverbergille tuohon Korson ja Suvelan vertailuun.Korson väestöstä vain 18% on vieraskielisiä. Eniten vieraskielisiä Vantaalla asuu Hakunilassa jossa luku on jo 30%. Suvelaan on rakennettu myös hiljattain myös asumisoikeus-, opiskelija- ja omistusasuntoja joten sen asuntokanta on muuttunut. Espoon kaupunkisuunnittelu lähtee nimenomana siitä että asunnontuotannon monipuolisuutta on otettu huomioon kaavoissa. Basaarimaisuus johtuu varmaankin siitä että Espoontorin ja Entressen kauppakeskusten vuokrat ovat alhaisemmat kuin muiden kauppakeskusten.

      1. Käsitys Suvelasta jonkinlaisena basaarina näyttää elävän ja voivan hyvin. Kehotan pistäytymään paikan päällä, saattaa mieli muuttua.

        #https://www.espoonasunnot.fi/uutiset/suvelan-uudiskortteleille-hurraa-palkinto

    6. R.Silfverberg: ”Heidän mielestään muttoliike pitää kääntää pois Helsingistä, siksi Helsingissä asumisen tukemista pitää vähentää, jotta ihmiset joilla ei ole varaa muuten asua pk-seudulla saataisiin muuttamaan pois.”

      On vähän vaikea uskoa, että ainakaan asumistuen leikkaus lisäisi nettomuuttoa pois Helsingistä. Jos joku muuttaa Helsingistä pois asunnon jäätyä liian kalliiksi, niin varmaan siihen tulee joku muu tilalle; eihän se muuten olisi kallis.

      1. Kirjoitin perussuomalaisista ja miten he toivovat että muuttoliike kehittyy. En ole itse perussuomalainen enkä toivo sellaista kehitystä. Toisaalta jos se muuttoliike kuitenkin kääntyisi sosiaaliturvan leikkausten takia niin alkaa se jonkin ajan päästä näkyä asuntomarkkinoilla. Ja ne joilla rahaa on eivät ole kiinnostuneita asumaan asunnoissa joissa ennen asuttiin KELAn tuilla.

      2. Kommenttina tuohon asumistuen leikkauksesta joka lisäisi nettomuuttoa pois Helsingistä.Itse asiassa ulkomailta muutetaan eniten pääkaupunkiseudulle kuin muualta Suomea. Tampere on Suomen muuttovoittoisin kaupunki kun asiaa katsoo Suomen sisäisestä muuttoliikenteen kannalta.

    7. ”aina vastustaneet urbanisaatiota ja nimenomaan Helsingin kasvua, aivan kuten Keskusta.”

      Ei todellakaan pidä paikkaansa. Tutustu Helsingin keskustan periaateohjelmaan puolueen sivuilla. Siellä mm: Keskusta tekee työtä toimivan ja sujuvan arjen sekä vireän, vihreän ja kestävän Helsingin puolesta.

      Ote:”Työhön, yrittäjyyteen ja opiskeluun kannustaminen merkitsee itsellisyyttä ja mahdollisuuksia. Kaupungin tulee tehdä enemmän töitä työllistymisen ja kasvun edistämiseksi.”

      Ja paljon , paljon muuta. Olisi todella ensiarvoisen tärkeää tutustua puolueemme teeseihin eikä heitellä lonkalta vanhoja -60- luvun ennakkoluuloja.

      1. Eemille kommenttina että Helsingin keskustalla on Helsingin kaupunginvaltuustossa 2 valtuutettua joiden poliittinen vaikutuvalta Helsingin kaupungin kehitykseen on alle 1%. Kysynkin Eemil sinulta ketä tohtoria sinä kannata presidentiksi cityliberaalikeskustalaista Olli Rehniä vai alkiolaista Paavo Väyrystä?

      2. Keskustan Helsingin kaupunginvaltuutettu Laura Kolbe on selvästi oman tien kulkija ja monessa suhteessa epäkeskustalainen. Hän voisi ihan hyvin olla vihreä tai RKP:läinen, miksi on päättänyt liittyä Keskustaan on arvoitus, onko se joku suvun sisäinen juttu? Luen aina mielenkiinnolla hänen artikkeleitaan ja haastatteluja. Mutta muita keskustalaisia vaikuttajia Helsingistä ja Uudeltamaalta joiden mielipiteet olisivat pk-seutua tukevia ei ole tullut esiin. Antti Kaikkonen ansaitsee tosin kiitokseet erinomaisesti hoidetusta puolustusministerin tehtävästä kun ei alkanut jarrutella Nato-jäsenyydestä päätettäessä. Miten olisi mahtanut käydä jos olisi ollut aito K-linjalainen siinä tehtävässä?

  10. Soininvaara kirjoitti:

    ”Valtio leikkaa asumistukea koko maassa, mutta Helsingissä voimakkaammin kuin muualla, jossa korkeimmat huomioon otettavat vuokrat alennetaan samalle tasolle kuin muissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Ajatuksena varmaankin on, että köyhien ei tarvitse asua Helsingissä vaan voivat matkustaa töihin jostain kauempaa.”

    Taustalla lienee myös ainakin pari faktaa. Ensinnäkin se, että toimeentulotuen hyväksytyt asumismenot Kelan ns. normissa ovat perustoimeentulotuen Kela-siirron jälkeen olleet samat Helsingissä, Vantaalla, Espoossa ja Kauniaisissa, ja ovat sitä myös nyt. On nähtävissä perusteltuna, että tällöin Kelassa myös asumistuen asumismenojen huomioinnin olisi perusteltua mennä keskenään samoin näissä neljässä kunnassa. Taustasyy sille, miksi toimeentulotuessa on samat rajat normissa kaikissa neljässä kunnassa, ovat olleet asumistuen saajien asumismenotilastoissa, joiden mukaan mm. Vantaalla asumistuen saajilla asumismenot ovat olleet itse asiassa isommat kuin Helsingissä asumistukea saaneilla samankokoisilla ruokakunnilla. Asiaan saattaa heijastua se, että Helsingissä asuu niin paljon suhteessa enemmän opiskelijoita, joiden vuokrat ovat alle markkinavuokrien.

    On vaikea uskoa, että muutos aiheuttaisi merkittävää muuttoliikettä Helsingistä vaikkapa Vantaalle, jossa asumismenot ovat suunnilleen samaa luokkaa.

    Mitä sen sijaan voi seurata, on yhteisasumisen suosioon lievää kasvua sekä vuokrien nousun hidastumista suhteessa siihen, miten hintakehitys olisi muuten mennyt. Asumistuki on kannustanut voimakkaasti yksinasumiseen – ainakin paperilla. Jos on hyvin tienaava puoliso, asumistuki kannustaa jatkossakin monessa tapauksessa molempia pitämään erillisiä asuntoja ja kirjojaan niissä, mutta taloudellinen hyöty ylimääräisen asunnon pitämisestä ei ole jatkossa niin iso kuin aiemmin.

    1. Syynä asumistukea saaneiden alemmissa asumismenoissa on lähinnä Helsingin toisteiseksi edullisissa ARA-asunnoissa. Jos puhutaan vapaarahoitteisista vuokrista, ne ovat varmasti Helsingissä korkeammat kun Espoossa ja Vantaalla. Kun asumistuen rajoja lasketaan ja toimeentuloten vuokrarajat pysyvät ennallaan, aiempaa enemmän ihmisiä siirtyy toimeentulotuelle.

      1. Asia on juuri noin, että vapaarahoitteisissa vuokrissa Helsingin hintataso on korkeampi kuin Vantaalla. ARA-kohteiden osaltakin hintatilanne saattaa muuttua Hekan 12 %:n vuokrankorotusten jälkeen.

        Toimeentulotukihuomiosi on aivan oikea. Koska pk-seudulla Kelan asumismenojen toimeentulotuen normi on sama joka kunnassa ( https://www.kela.fi/documents/20124/410315/asumismenojen_rajat_2023.pdf/d01f54b6-2240-3eb4-5139-94caaa5598a1?t=1669183666975 ), niin asumistuen muutos ei aiheuta muuttoliikettä Helsingistä Vantaalle tai toisinpäin toimeentulotukea saavien joukossa, koska näissä tapauksissa toimeentulotuen normi on jo sama kaupunkien välillä ja sen mitä asumistukimuutos leikkaa, toimeentulotuki täydentää.

        Iso toimeentulotuelle tipahtava ryhmä tulee olemaan omistusasujissa. Heiltä kun asumistuki tippuu hallituksen esityksissä nollaan. Jos vaikkapa edellisen esimerkkiksi Anna tai Liisa olisi omistusasuja, kummaltakin asumistuki tippuisi nollaan. Kummankaan ei kannattaisi silloin tehdä osa-aikaista työtä yli 150 €/kk lainkaan, koska käteen jäävät tulot eivät nousisi ensimmäistä 150 €/kk työtuloa lukuunottamatta lainkaan ensimmäisen 2450€/kk tuloihin asti, mutta menot nousisivat (tulisi töihin liittyviä kuluja, kuten työvaatehankintoja, matkustamista ja muuta). Toimeentulotuessa asumismenot huomioidaan sen sijaan myös omistusasujalta suoraan laskujen mukaan. Siinä on jatkossa melkoinen potentiaalinen kannustinloukku.

      2. nii: Oletko varma siitä että jos asuu omistamassaan asunnossa saisi toimeentulotukea? Mun käsittääkseni ei saa nyt eikä saa hallituksen tulevien leikkausten jälkeen.

        Omistusasuja ei oikein pärjää pelkällä työmarkkinatuella koska jo sähkö, lämmitys, vastikkeet, lainojen korot ja muut pakolliset maksut ylittävät sen, ja KELA ei maksa mitään ennenkuin asunto on myyty ja rahat käytetty elämiseen. Omistusasujan joilta lähtee työpaikka alta ja ansiosidonnainen leikataan tai lopulta tippuu työmarkkinatuelle ainoa mahdollisuus on hankkia kokoaikainen työ jostain, koska muuten iskee henkilökohtainen konkurssi, tulee luottohäiriömerkintöjä ja joutuu lopulta asunnottomaksi. Uusi elämä on silloin pakko aloittaa muuttamalla vuokralle johonkin slummiin tai asuntovaunuun. Tämän hallituksen leikkaukset varmistavat sen että omistusasuntojen uusjako työttömiltä keinottelijoille toteutuu, ja nopeutetusti. Varsinkin ikääntyneet tai sairaat työttömät jotka ovat työssäoloaikanaan vielä hoitaneet asiansa kunnolla ja hankkineet oman asunnon vanhojen päivien varalle voivat ajautua näiden leikkausten takia todella pahaan köyhyyskierteeseen eikä KELA eikä kukaan pelasta. Tämä ei koske pelkästään Helsinkiä vaan koko maata.

  11. Soininvaara kirjoitti:

    ”Teoria menee niin, että nettoansiot vähennettynä asumismenoilla ovat sitä alemmat, mitä halutumpi paikka on asumisen ja elämisen kannalta. Jos helsinkiläinen insinööri saa vain vähän parempaa palkkaa Helsingissä niin, ettei erotus peitä asumisen hintaeroa, hän haluaa asua Helsingissä mieluummin kuin muualla maassa. Se, että lääkäreille pitää maksaa syrjäseudulla enemmän vaikka asuminen on halpaa, kertoo siitä, etteivät lääkärit halua asua syrjäseuduilla.”

    Insinöörien osalta valtakunnan sisäiset sijaintiin perustuvat palkkaerot ovat tällä hetkellä erikoisia, koska työt tehdään joka tapauksessa ympäri Suomen ja osin sen rajojen ulkopuolellekin, ja kommunikointi tapahtuu Teamsilla yhä useammin silloinkin, vaikka palaverissa olijat työskentelisivät samassa rakennuksessakin.

    Lääkärikunnassa ymmärtääkseni tilanne on se, että ns. syrjäseuduilla yleisesti lääkärien palkat eivät ole kovin hyviä. Mutta silloin jos jossain oli lääkäri eläköitynyt tai lähtenyt muuten pois, eikä mistään mistään saatu tilalle lääkäriä, on saatettu joutua maksamaan vuokralääkäreille huikeita summia. Ennen hyvinvointialueuudistusta osa näistä kunnista päätyi maksamaan sitten virkalääkäreille korkeita palkkoja. Mutta ei läheskään kaikki pienet kunnat. Moni pieni kunta sai pidettyä lääkärit töissä toisaalta myös ihan tes-palkoillakin.

    Kun kunnat olivat työnantajia, oli mahdollista jakaa pienelle porukalle parempia palkkoja. Hyvinvointialueilla vaaditaan palkkaharmonisaatiota koko alueen sisälle, mikä käytännössä nyt ajaa siihen, että isompia palkkoja vaativat pitää palkata vuokratyöläisinä tai yrittäjinä, koska korkeampia virkapalkkoja ei voi enää sijainnin perusteella saman Hyvinvointialueen sisällä antaa. Kokonaiskustannus lääkäreistä on uudessa mallissa todennäköisesti selvästi korkeampi. Ei ole myöskään selvää, siirtyvätkö lääkärit lakkautettavien terveysasemien palvelujen siirtojen mukana Hyvinvointialueiden muille toimipisteille. Monella on ihmissuhdeverkostot jo siellä, missä asuu. Terveysasemisen lakkautusten jälkeen periaatteessa paikkakunnalla voi olla valmis asiakasverkosto, ja jos julkinen sektorikaan ei ole enää kilpailemassa lähellä asiakkaista, niin pienen yksityisen lääkäriaseman perustaminenkin lienee monelle entiselle kunnan lääkärille kohta potentiaalinen vaihtoehto. Kunnat saattavat vielä subventoida sellaisia ratkaisuja, jos haluavat esim. paikallisten työterveyspalveluiden edes jollain tavoin säilyvän. Mutta tämä on jo toinen aihe.

    Sote-uudistukseen liittyy kuitenkin se, että on todennäköisestä, että moni sote-palvelut kokonaan menettävä kunta tulee menettämään jatkossa myös asukkaita. Jos kunnassa ei ole terveyspalveluita, sinne ei jatkossa enää muuta sote-alan nuoria vasta valmistuneitakaan perheitä perustamaan. Mikä saattaa itse asiassa jatkossa kiihdyttää kaupungistumista.

  12. Kokoomuksen kaikenlaista sosiaaliturvaa ja perussuomalaisten erityisesti maahanmuuttajien sosiaaliturvaa heikentävä politiikassa unohdetaan myös miksi sitä asuntopolitiikkaa tehdään ja mitkä ovat olleet sen tavoitteet. Nyt ollaan ainakin menossa aivan toiseen suuntaan kuin mitkä asuntopolitiikan tavoitteet ovat olleet tähän saakka.
    https://ym.fi/asuntopolitiikka

    Herääkin kysymys, mitkä ovat Orpon hallituksen asuntopoliikana tavoitteet?
    Väitän että hallitusohjelman mukaisesti toteutettuna se vaan vähentää työllisten määrää ajamalla ihmisiä pois sieltä mistä ylipäätään (pienipalkkaisia) töitä löytyy, se ei myöskään huolehdi niistä jotka tukea kipeimmin tarvitsevat.

    Ja kaikkea tuota ideologisesta hämärtynyttä Orpon hallituksen asunto- ja työelämää riitauttavaa poliitiikkaa tukevat nyt sitten myös RKP ja KD. Ei hyvä Suomen tulevaisuuden kannalta!

  13. ”Ajatuksena varmaankin on, että köyhien ei tarvitse asua Helsingissä vaan voivat matkustaa töihin jostain kauempaa. Tarkoituksettomana seurauksena tästä saattaa olla Helsingin kaupungin taloudellisen tilanteen vahvistuminen, kun köyhien tilalle muuttaa parempia veronmaksajia, ja köyhät muuttavat Espooseen ja Vantaalle tai vielä kauemmas. Työvoimapulaa se kyllä pahentaa matalapalkka-aloilla Helsingissä.

    Eräs maakunnissa asuva kokoomuslainen sanoi minulle, että vaikka kuinka väitän, ettei asumistuki nosta vuokria, heillä vuokrapyynnöt kummasti asettuvat asumistuen maksimivuokrien mukaan. Näin voi maakunnissa ollakin. Silloin asumistuki todella nostaa vuokria. Helsingissä näin ei kuitenkaan ole. Enimmäisasumismeno Helsingissä on yksin asuvalle 582 euroa kuussa. Niin halpoja vuokra-asuntoja Helsingissä ei ole. Ensi vuonna tuo raja laskee samalle tasolle kuin Espoossa ja Vantaalla eli 563 euroon. Asumistuki nostaa Helsingissä vuokria samalla mekanismilla kuin työttömyysturva tai palkkojen nousu, ei enempää.”

    En tietenkään osaa ottaa kantaa siihen, mikä hallituksen tavoite tältä osin on, mutta haluaisin tässä kohtaa kommentoida erästä pientä teoreettista ongelmaa; nimittäin näyttäisi siltä, että jatkamalla tätä reittiä ajaudut ns. mikroekonometriseen limboon ja muodostat ristiriitaisia päätelmiä.

    Jos lähdemme puhtaasti teoriasta liikkeelle, niin teoria kai sanoo, että asuntojen hintoihin vaikuttaa asuntojen kysyntä. Lyhyemmällä aikavälillä voimme leikkiä, että asuntojen tarjonta on suhteellisen jäykkää, joten hintojen muutokset seuraavat pääasiassa kysynnän muutoksista.

    Kysyntä taas ei ole mitään kauhean maagista: grynderitkään tuskin hankkivat itselleen kiinteistöjä vain sitä varten, että voisivat pitää niitä tyhjillään. Määritellään siis kysyntä käytännössä siksi ihmisten määräksi, jotka haluavat asua alueella annettuna tietty tulotaso ja kysyntäfunktio.

    Työnnetään tähän malliin hieman väkisin nyt sisälle väite siitä, että asumistuki ei vaikuta asuntojen hintaan Helsingissä (juurikaan). Samaan hengenvetoon tietenkin huudetaan kovaan ääneen, että asumistuen leikkaus saa pienituloiset muuttamaan pois Helsingistä ja työvoiman saatavuus heikentyy olennaisesti.

    Tässä kohtaa meillä on käsissämme pähkinä. Jos olemme määritelleet kysynnän ja tarjonnan näin; ja sitten joku porukka muuttaa pois Helsingistä, niin kävisi järkeen, että tämä porukka voi muuttaa pois Helsingistä vain, jos heidän Helsingin alueella sijaitseviin asuntoihinsa kohdentuva kysyntä heikkenee. Mutta olemme jo määritelleet, että asumistuen muutokset eivät voi vaikuttaa hintoihin! Niinpä meillä on kaksi vaihtoehtoa: kysyntä- ja tarjontafunktiot ovat käsittelemällämme aikavälillä perin eriskummallisen muotoiset eikä kysynnän muutoksilla ole vaikutusta hintaan. Tämä on tietty mahdollista. Toinen vaihtoehto on, että katoava kysyntä korvaantuu jollain toisella kysynnällä. Koska tässä on nyt oletettu, että köyhät katoavat, niin tilalle tulee sitten kaiketi rikkaita?

    Pointtini on, että on todella vaikeaa minkään teorian tasolla istuttaa samaan kehikkoon ajatusta siitä, että yleisen asumistuen taso ei vaikuta vuokriin Helsingissä, mutta sen muutokset voisivat ajaa ihmisiä muuttamaan pois Helsingistä.

    Yksinkertaisempi selitys voisi olla, että oletus siitä että yleisen asumistuen muutokset ajavat ihmisiä muuttamaan pois Helsingistä on väärä, ja kysyntä on jäykempää kuin tämä oletus antaisi ymmärtää. Tällöin yleisen asumistuen muutoksilla ei olisi vaikutusta hintatasoon, mutta eipä myöskään mainittavaa vaikutusta asuntojen kysyntään Helsingissä.

    Jos taas vaikutuksia asuntojen kysyntään ei ole, kulminoituu vaikkapa työn tarjontavaikutus keskustelu nyt fundamentaalisesti keskusteluun toimeentulotuesta. Mutta ei mennä sinne. Minusta on vaan hyvin hankalaa ajatella, että yhtäaikaisesti oletus siitä, että kysyntävaikutusta hintoihin ei ole, mutta kysyntä jotenkin laskee ihmisten muuttaessa pois, pitäisivät paikkansa.

    Korjaa toki, jos olen tältä osin ilmeiseen väärässä.

    terv,
    jukka

    1. En ollut se, jolle kommentoitiin. Mutta vastaan silti tähän:

      ”Pointtini on, että on todella vaikeaa minkään teorian tasolla istuttaa samaan kehikkoon ajatusta siitä, että yleisen asumistuen taso ei vaikuta vuokriin Helsingissä, mutta sen muutokset voisivat ajaa ihmisiä muuttamaan pois Helsingistä.”

      Oma arvaukseni tällä hetkellä on, että asumistuen leikkaukset eivät välttämättä aiheuta merkittävää muuttoliikettä toisiin kuntiin. Samat ajurit, jotka ajavat asumaan tietyillä paikkakunnilla säilyvät tuen muutoksista huolimatta, ja tuki leikkaantuu nyt niistä muistakin vaihtoehtoisista asuinkunnista Suomessa.

      Mutta oletan että asumistuen lasku ohjaa monia ihmisiä ostamaan vähemmän asumista. Asumistuen saajista noin 2/3 on nykyisin yksin asuvia. Näistä moni ei saisi asumistukea lainkaan, jos asuisi yhdessä toisen kanssa. Kun asumistuki vähenee, saatetaan muuttaa enemmän yhteen asumiskustannusten pienentämiseksi, tai jäädä herkemmin vanhempien luo asumaan jo alunperin opintojen alkaessa. Myös opiskelijoiden soluasumisen väheneminen saattaa ainakin hidastua, jos isompi osa yksiön tai kaksion kuluista tulee itse maksettavaksi. Kesätyöajaksi saatetaan jatkossa etsiä herkemmin taas alivuokralaista vuokramenoja kutistamaan jne.

      On mahdollista, että asumistukimuutosten tämä vaihe ei riitä painamaan yleistä vuokratasoa alas. Vuokrien nousua se voi kuitenkin hidastaa. Tämä ei kuitenkaan ole asumistukimuutosten viimeinen vaihe. Hallitusohjelmasta on tämän jälkeen toteuttamatta vielä ainakin yleisen asumistuen omaisuuden huomiontikriteeri, joka leikkaisi varakkaammilta pienituloisilta asumistuen pois, ja ohjaisi asumistuen vain suhteellisen vähän omaisuutta omaaville. Itse veikkaan, että varakkaampien asumistuen saajien joukko saattaa olla kysyntäjoustoltaan keskimääräistä suurempaa. Eli jos heiltä leikkautuu asumistuki, he saattavat muita herkemmin muuttaa joko asumistapaansa edullisemmaksi tai omaisuutensa olomuotoa – tai molempia.

    2. Asunto ja työmarkkinat ovat toisiinsa kytkettynä. Jos työttömyys kasvaa ja tukia samaan aikaan leikataan niin väkeä alkaa muuttaa muualle ja asuntojen myyntihinnat ja vuokrat tulevat alas . 1990-luvun lamassa kun asuntokupla puhkesi kävi juuri niin.

      Suurkaupungeissa ympäri maailman näitä asuntokuplia ja niiden puhkeamisia esiintyy jatkuvasti. Niiden mekanismeista on tehty hyllymetreittäin väitöskirjoja .

      1. Silfverbergille kommenttina että kaupunki kohtaiset asuntokuplat ovat eri asia kuin valtakunnalliset asuntokuplat. 1980-luvun lopussa syntynyt asuntokupla oli valtakunnallinen. Suomessa on viimeiset 20 vuoden aikana asuntomarkkinat erkaantuneet kasvukaupungeista (Pääkaupunkiseutu, Tampereen seutu ja Turun seutu) . Esim Lontoon asuntokupla oli paljolti luotu ulkomaalaisten sijoittajien tyhjien asuntojen varaan eikä niissä asuttu.

  14. Miksi työttömän tai osa-aikaise. pitää asua Helsingissä ? Kyllä kehyskunnatkin käy kuten käy monille itsensä elättäville joilla ei ole varaa Helsinkiin

    1. Se vaatii auton hankkimista ja kaikilla ei ole varaa. Kehyskunnissa tai ainakin muissa kuin Kerava ja Järvenpää ei pääse edes kauppaan ostoksille ilman autoa saati sitten töihin jos työpaikan onnistuu saamaan.

      1. Silfverberg unohdit että pääkaupunkiseudun toisista suurimassa kehyskunnassa Kirkkonumella (asukkaita 40 715) on lähijuna yhteys Helsinkiin. Järvenpää ei tosin kuulu HSL:ään.

      2. Järvenpään ja Keravan mainitsin siksi että ne ovat kompakteja pikkukaupunkeja joissa koko asutus on kävelymatkan päässä asemalta, ja minulla on ollut monta työkaveria jotka ovat asuneet niissä ja pystyneet hoitamaan työmatkansa Helsinkiin ilman autoa.
        Vihdissä , Nurmijärvellä, Sipoossa, Tuusulassa ja Kirkkonummella varsinaisen kuntakeskuksen ulkopuolella on mahdotonta pärjätä arkielämässä ilman autoa. Niissä on halpaa asua periaatteessa mutta liikkuminen tulee kalliiksi.

      3. RAhul Somanille:
        Evitsgskogistakin tarvitsee sen auton, että pääsee junaan!

    2. ”Miksi työttömän tai osa-aikaise. pitää asua Helsingissä ? Kyllä kehyskunnatkin käy kuten käy monille itsensä elättäville joilla ei ole varaa Helsinkiin”

      Siksi, että heillä ei ole varaa pitkiin työmatkoihin, kuten ”itsensäelättävillä” on. Työmatkoihin kun ei makseta tukea kuten asumiseen. Pienistä tuloista taas vähennys ei auta mitään.

    3. Niin, jos aikoo olla ikuisesti työtön voi toki asua missä vaan, mutta sehän ei ole tavoite eikä realismia. Ja jos se osa-aikainen työ löytyy muualta niin ei toki tarvitse asua Helsingissä. Mutta jos työt ovat Helsingissä, niin kovin pitkä työmatka voi tehdä sellaisen työn tekemisen kannattomaksi ja pitkän päälle myös liian raskaaksikin. Eivätkä ne vuokrat kehyskunnissakaan halpoja ole. Ohesta löytyy perusteita sille miksi niitä asuntoja pitäisi löytyä kuitenkin juuri sieltä missä niitä töitäkin on.
      https://ym.fi/asuntopolitiikka

    4. Olen kyllä muutaman kerran katsellut melko normaalituloisena muuttamista pois Helsingistä esim Keravalle. Mutta sielläkin vuokra-asunnot ovat sen verran hintavia lähellä asemaa, että korkeampien matkakulujen ja ajankäytön jälkeen säästöä ei tule juuri edes rahallisesti. Helsingissä sentään saa huomattavaa säästöä pyöräilemällä, nytkin lähes koko tämän vuoden säästin 70€ kuussa kun en tarvinnut HSL:n matkalippua, lisäksi sai hyvää hyötyliikuntaa, vaikka ei julkisissa sinänsä mitään vikaa ole.
      Yksinkertaisesti minusta osa-aikaisen kannattaa vielä vähemmän muuttaa kauemmaksi Helsingistä kuin kokoaikaisen. Fiksumpaa olisi osa-aikaiselle saman tien muuttaa vaikka Turkuun, Tampereelle tai Ouluun.

  15. O.S:”helsinkiläiset tukevat asumistukijärjestelmän kautta muuta maata eikä päinvastoin, koska helsinkiläisten osuus valtion veroista on suurempi kuin helsinkiläisten osuus asumistuesta”

    Soininvaara jättää häveliäisyyttään mainitsematta, että valtioveroa maksetaan todella suurista palkkatuloista. Hän väittää tämän johtuvan siitä, että helsinkiläiset työpaikat ovat muuta maata tuottavampia.

    Hesassa työskentelee kovapalkkaisia virkamiehiä byrokratian ja hallinnon rattaissa. Harva kuitenkin osaa mieltää byrokratian olevan tuottavaa työtä. Mutta onhan se tuottavaa, nimittäin byrokraatille, jonka lompsa turpoaa ihan sairaasti.

    Maakuntien asukkaat tekevät työtään alkutuotannon ja muun matalan jalostusasteen töissä. Jalostuksen jälkeen isot kaupungit korjaavat arvonnousun hedelmät. Viennin eurot hyödyttävät eniten välikäsiä. Nämä välikädet toimivat isoissa kaupungeissa.

    Yhtiöiden pääkonttorit sijaitsevat pääosin Helsingissä. Näissä konttoreissa tehdään se tuottavin työ tavaroiden ja palvelujen arvoketjussa . Ainakin palkka on siellä suurin. Joten , ettei O.S:n tarvitsisi aina kitistä helsinkiläisten huono-osaisuudesta, niin kannattaa siirtyä keskustan hajautetun , tasa-arvoisen yhteiskunnan malliin.

    Siinä alueiden tasa-arvoisuuden myötä tarvitaan minimaalisesti tulonsiirtoja takaisin sinne, mistä rahat ovat alunperin lähteneet.

    1. Eemille kommenttina että tuo Keskustan hajautettu yhteiskuntamalli on ollut Keskustan agendalla jo vuodesta 1983 eikä Paavo Väyrysen lanseerama luonnonmukainen hajautettua tieto- ja sivistysyhteiskunta ole toteunut vaikka Keskusta on ollut vuodesta 1983 hallituksessa yhteensä 7 kertaa.

    2. Jaksat aina vaan toistaa sitä maalaisten hellimää myyttiä että Helsingin pääkonttoreissa olisi vain byrokraatteja. Nuo pääkonttorit pitävät sisällään ensinnäkin suunnitteluyksiköitä ja laboratorioita joissa suunnitellaan laitteita ja prosesseja ja tietokoneohjelmia joita teollisuus muualla Suomessa sekä ulkomailla käyttää. Ilman Helsingissä ja Tampereella ym yliopistokaupungeissa suunniteltua teknologiaa ei alkutuotannon raaka-aineista saataisi mitään arvokasta aikaan vaan kaikki eläisivät kuin Impivaarassa 1800-luvulla.

    3. Eemil: ”Hesassa työskentelee kovapalkkaisia virkamiehiä byrokratian ja hallinnon rattaissa.”

      Valtion virkamiehet kuitenkin lienevät melko pieni osa Helsingin työvoimasta.

      ”Harva kuitenkin osaa mieltää byrokratian olevan tuottavaa työtä.”

      Olisi kyllä syytä mieltää. Yhteiskunta tuskin toimisi kovin hyvin ilman byrokraatteja. (On toki mahdollista, että byrokraatteja on epäoptimaalisen paljon, mutta aivan tuottamattomia he eivät ole.)

      ”Maakuntien asukkaat tekevät työtään alkutuotannon ja muun matalan jalostusasteen töissä. Jalostuksen jälkeen isot kaupungit korjaavat arvonnousun hedelmät.”

      Varmaan alkutuotannon työstä maksetaan (vähintään) markkinahinta. Tämä ei ole mikään tulonsiirot kaupunkeihin.

    4. Eemil mitä tarkoitat virkamiehillä. Tarkoitatko valtion virkamiehiä vai Helsingin kaupungin virkamiehiä?Helsingin kaupungin työntekijöitä (37 531) on yhteensä enemmän kuin Suomen valtiolla on virkamiehiä Helsingissä. Julkinen valta ei ohjaile yksityisen sektorin palkkausta (paitsi Venäjällä tiettyjen valtionyhtiöiden kohdalla kun siellä on siiretty sotatalouteen). Missä Eemil sinusta nämä pääkonttorit pitäisi sijaita? Yksikään kv-yhtiön pääkonttori ei siirry Helsingistä, Tampereelta ja Turusta taajaamaan jonka asukukasluku on alle 100 000 as vaikka se saisi kaikki yhteisöverot anteeksi koska kv-yhtiöiden työntekijät eivät suostu muuttamaan taaajamiin. Valtionvirastojen siirto ei toimi. Tästä hyvä esimerkki oli Fimea joka siirettiin näennäisesti Kuopioon mutta sen henkilökunta jäi Helsinkiin joten mitään siirtoa ei todellisuudessa tehty. Kehityskunnat ovat asia erikseen kuten Vantaa jonne on siiretty valtionvirastojen toimintaa Helsingin keskustasta.

      1. Fimeasta siirtyi peräti kolme työntekijää Helsingistä Kuopioon. Oli paljon helpompi löytää entiselle fimealaiselle uusi työpaikka Helsingistä kin tämän puolisolle Kuopiosta.

      2. Fimea on oma lukunsa. Siellä periaatteessa tiedotettiin, että pääkonttori siirtyy, mutta samanaikaisesti sisäisesti oli tosiasiallisesti infottu, ettei siirtyä tarvitse, ja ylin johto ei missään vaiheesas itse siirtynyt. Joten ei henkilöstökään silloin tietenkään siirtynyt, jos esihenkilötkään eivät siirtyneet.

        Jos kyse olisi ollut yksityisestä firmasta, jossa omistaja olisi päättänyt siirtymisestä, firma olisi siirtynyt. Moni olisi jäänyt sitten etätöihin, ja käynyt vain silloin uudessa pääkonttorissa, mutta siirtymä olisi toteutunut.

        Valtionvirastojen siirroista yksi ihan toisella tavalla toteutunut esimerkki on nykyisen Luken isoimman yksikön siirto aikoinaan Tikkurilasta 1970-luvulla Hämeeseen keskelle peltoja (tosin Tikkurilakin oli ollut silloin vielä peltoja, ja siirto vapautti sen sitten rakentamisalueeksi). Korkeasti koulutettu henkilöstö siirtyi viraston mukana, kun johtokin siirtyi.

      3. Eivät ne yksityiset yrityksetkään yleensä saa henkilökuntaa mukaansa. Aikoinaan eräs saha (yksityiskohdat olen jo unohtanut) siirtyi muualle ja vain pieni osa henkilökuntaa siirtyi mukana. Valtaosa piti rekrytoida uudelta paikkakunnalta.

      4. ”Eivät ne yksityiset yrityksetkään yleensä saa henkilökuntaa mukaansa.”

        Ei saakaan kaikkia työntekijöitä varmasti mukaansa, mutta yksityisellä puolella pääkonttori kyllä siirtyy, jos omistaja niin päättää. Fimeassa sen enempää asiat kuin ihmisetkään eivät käytännössä sitten siirtyneet, kun johto ei siirtynyt.

        Ehkä eniten esillä ollut, jo rekryvaiheista alkaen valmisteltu firman pääkonttorin siirto on takavuosina ollut varmaan Fennovoimaa koskien, jolla pk-seudun pääkonttorille tehdyissä työpaikkailmoituksissa luki alusta lähtien tietona, että työ siirtyy myöhemmin pohjoiseen sitten kun voimala rakentuu. Se ei rakentunut, eikä työpaikat ehtineet siirtyä, vaan työvoima vapautui sitten muihin töihin. Pohjanmaalla on ainakin yksi 200 työntekijän tehdas parhaillaan siirtymässä. Työntekijöistä osa siirtyy mukana, mutta osa ei, jolloin uusia työntekijöitä sitten rekrytoidaan tilalle. Mutta firma toimipisteineen yksityisellä puolella kyllä yleensä siirtyy, jos omistaja niin päättää.

    5. Keskusta kyllä puhuu hajautetusta yhteiskuntamallista ja tasa-arvosta mutta kun se samalla kannattaa oikeistolaista eriarvoistavaa talouspolitiikkaa jossa tuloerot vaan kasvavat, niin jokin yhtälössä mättää.
      Keskustan kaksinaamaisuutta osoittaa mm. kuinka se suojelee suurituloisimpien ja varakkaimpien veroetuja, mutta samalla vaatii lisää tukia maataloudelle joka pyörii tukien varassa. Jos edes maatalous pyörisi omillaan ilman tukia, niin keskustan hajaustuspolitiikalle olisi jotain edellytyksiä, mutta kun ei.

      Vain julkisilla palveluilla, tulonsiirroilla ja yhteillä päätöksillä voidaan pitää huolta siitä että Suomi pysyy edes kohtuullisen tasa-arvoisena ja tasaisesti asuttuna. Kapitalismin ja pelkästään markkinoiden ehdoilla se ei ole mahdollista. Siihen vaaditaan tueksi vasemmistolaista politiikkaa, mutta sitähän ei edes keskusta halua, puhumattakaan kokoomuksesta ja persuista. Vai haluavatko ne sittenkin tehdä vasemmistolaista politiikkaa jolla ohjataan yhteiskuntaa tasa-arvoisempaan suuntaan, pidetään huolta kaikista ja kaikkialla Suomessa?
      Jos joku luulee että Suomea voidaan rakentaa hajautetumpaan ja tasa-arvoisempaan asuuntaan oikeistolaisella markkinaehtoisella politiikalla, niin hän ei ymmärrä yhteiskunnan dynamiikasta mitään.

      Kannattaa googlata sana kaupungistuminen niin ymmärtää mihin kapitalismi ja markkinatalous vievät yhteiskuntarakenteen muutosta ilman sitä ohjaavia ja inhimillistäviä vasemmistolaisiksi luettavia toimia. Hajautusta se ei missään nimessä tue, kuten ei myöskään tasa-arvoistumista!

      Vaikka keskusta haluaakin esiintyä oikeistolaisena, niin ei se sentään niin raaka ole kuin nykyinen sinimusta hallitus joka pistää köyhät ja pienituloiset tosiaan kyykkyyn ja vie heiltä palvelut, elämisen edellytykset sekä toivon sekä kaupungeissa että niiden ulkopuolella. Että sellaista tasa-arvoa ja hajautettua yhteiskuntaa persut, kokoomus, RKP ja KD nyt rakentavat, romuttavat pieni- ja keskituloisten elämän sekä maalla että kaupungeissa. Mutta kehtaavat silti antaa suurituloisille huomattavat veronalennukset ja vieläpä velaksi! On ne ahneita ja häikäilemättömiä kun pettävät myös vaalilupauksensa!

      1. ” samalla vaatii lisää tukia maataloudelle joka pyörii tukien varassa. Jos edes maatalous pyörisi omillaan ilman tukia, niin keskustan hajaustuspolitiikalle olisi jotain edellytyksiä, mutta kun ei. ”

        Niin mennyttä aikaa, päivitä tietosi tälle vuosituhannelle. Keskusta ei vaadi lisää tukia maataloudelle. Tuet määräytyvät EU:sta. Pieni kansallisen tuen osuus on marginaalinen. Maataloutta tuetaan koko maailmassa. Jopa USA tukee maatalouttaan.

        Tähän ei pidä sotkea Kurvisen maatalousministerinä aikaansaamaaa kriisitukea. Kriisissä tuettiin kaikkia yrityksiä.

        Saresoja:”Varmaan alkutuotannon työstä maksetaan (vähintään) markkinahinta. Tämä ei ole mikään tulonsiirot kaupunkeihin.”

        Ei todellakaan makseta . Kauppa ja teollisuus kyykyttävät alkutuottajaa, me emme voi lakkoilla SAKlaisten tapaan.

      2. Eemil: ”Ei todellakaan makseta . Kauppa ja teollisuus kyykyttävät alkutuottajaa”

        Tässä ei ole kyse siitä, että alkutuottajalle ei maksettaisi markkinahintaa, vaan että alkutuotteiden markkinahinta on alhaisempi, kuin sinä tai alkutuottajat tykkäisivät. Siinä on kyse kysynnästä ja tarjonnasta.

  16. O.S:”että et niin haikailisi Helsingin kasvun perään.”

    En ajattele mustavalkoisesti. Helsingin kehittyminen tulee viisaalla politiikalla ohjata hallittuun kasvuun. Ei voi olla niin, että hesa haalii työpaikkoja kaupunkiin , joissa työntekijöillä ei ole varaa asua . Sitten asumista tuetaan valtion varoin eri mekanismien kautta. Se on epätervettä työllistämispolitiikkaa. Tämä johtaa myös ruuhkautumiseen ja tilanpuutteeseen.

    Kaupunki ei voi kasvaa merelle päin, vaikka Lauttasaaressa tätä yritetäänkin. Tila loppuu.

    1. Eemille kommenttina että pääkaupunkiseudun työvoimasta suurin osa on ulkomaalaisia joten uusia työpaikkoja syntyy muista tekijöistä kuin sisäisistä tekijöistä. Helsinki voi laajentua merelle esim jos ulkosaaret otetaan kaavoituksen piiriin.

    2. Eemil eivät kaikki maailmantaloudte tue maataloutta. Vain rikkaat OECD maat tukevat maataloutta josta mainitsemasi Yhdysvallat tukee eniten. EU tukee toiseksi eniten. Suomi maksaa omasta budjetista 141 tukea joka on kansallinen tuki jonka osuus on 330,2 miljoonaa euroa. Ruotsi ei maksa mitään kansallistatukea kaikki Ruotsiin makettu tuki on EU:n tukea.

      1. Myöskin Uusi Seelanti taisi jossain vaiheessa lopettaa maataloustukensa. Toki siellä taidetaan silti käytännössä jonkin verran maataloutta epäsuorasti silti tukea, esim halvemman polttoaineen kautta.

    3. Vaikka et ajattelisi mustavalkoisesti, kirjoituksistasi on aika loogista päätellä niin. Tyyliisi kuuluu heitellä kärjistäviä ja suorastaan paikkansapitämättömiä väitteitä. Enkä nyt jaksa ruveta tässä niitä kaikkia ruveta tuolta palstan syövereistä kaivelemaan, todetaan nyt vaikka tuo byrokraattisaarna esimerkiksi sellaisesta. Edelleenkin, vaikka väität ettet ajattele mustavalkoisesti, on sitä aika vaikea uskoa.

  17. R.S:”ketä tohtoria sinä kannata presidentiksi cityliberaalikeskustalaista Olli Rehniä vai alkiolaista Paavo Väyrystä?”

    Olli Rehniä. Media on kuitenkin valinnut jo kakkoskierrokselle menijät , Haavisto ja Stubb. Eliitin Suomelle ne ovat sopivimmat ehdokkaat.

    Molemmat asuvat etelässä, josta media kerää suurimman eurosaaliin. Jo tähän mennessä nämä ehdokkaat Aaltolan lisäksi ovat saaneet eniten medianäkyvyyttä. Aaltola voidaan pitää tässä joukossa mukana, koska hänellä ei ole realistisia läpimenomahdollisuuksia. Äänestäjät eivät huomaa itäulottuvuutta. Venäjä on jo sotkeentunut presidenttipeliin.

    Venäläisten tekemä palvelunestohyökkäys Suomen pankkiin on päivänselvä merkki. Toisekseen venäjä haluaa Suomeen heikon presidentin. Ts. sellaisen, joka jakaa kansaa mahdollisimman selvästi. Suuri osa kansasta on perinteisten arvojen kannalla.

    Stubbin falski kukkoilijan olemus ei kertakaikkiaan ole valtiomiesluokkaa. Häneen ei voi tavallinen suomalainen samastua, ero Niinistöön on valovuosien luokkaa.

      1. Soininvaaralle kommenttina tuohon Helsingin laajentumiselle ulkosaariin. Tarkoitin sitä että Helsinki voisi laajentua Santahaminaan,Vartiosaareen ja Vallisaareen jos niiden maankäyttö otetaan yleisen kaavoituksen piiriin. Tämä edellyttäisi sitä että Puolustusvoimat luovuttaa Santahaminan pois.

      2. Etelän eliitille on aivan tekemätön paikka käsittää kyseistä termiä. Se ei johdu asuinpaikasta vaan ajattelutavasta . Esim. Rovaniemellä asuva kokoomukselainen edustaa poliittiselta kannaltaan etelän eliittiä.

        Kaiken keskittävä, vahvat pärjäävät omillaan ja muut ovat syöttiläitä ajattelutapa on etelän elitismiä. Käsite on laaja. Vasemmistolainen , yhteiskunta hoitaa kaiken, on myös etelän eliitin ilmenemismuoto.

        Keskusta on näiden ääripäiden keskellä. Sen vuoksi sitä on nykyihmisen vaikea käsittää, pitäisi syventyä asioihin kunnolla ei pelkästään otsikko /yläkäsitetasolla. Esim. keskusta on markkinatalouden kannattaja, mutta hahmottaa yhteiskunnan ohjaavan toiminnan välttämättömyyden.

        Kokoomuksella on sokea usko markkinatalouden hoitavan kaiken, väliinputoajaryhmät saavat syyttää itseään. Keskusta ymmärtää sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vaativan yhteiskunnan ohjaavia toimia.

        Vihreät vannovat ympäristön suojelussa kieltojen ja sanktioiden nimiin. Keskusta pitää suojelussa maa- ja metsänomistajien näkökulmaa esillä. Viherpunamedia on kääntänyt tämän niin, että keskusta on luonnonsuojelua vastaan.

        Rehnillä on keskustalainen filosofia ja vahva talousosaaminen. Tällaista koko kansan presidenttiä Suomi olisi nyt vailla, mutta etelän media on päättänyt toisin.

    1. Eemil miten muka Venäjä olisi sotkeentunut Suomen presidenttipeliin? Kaikki presidentti ehdokkaat kannattavat Suomen NATO jäsenyyttä ja ovat ottaneet erittäin jyrkän linjan suheessa Venäjään, paitsi Paavo Väyrynen joka edelleen ajaa Keskustan vanhaa perinteistä K-linjan mukaista ulko-ja turvallisuuspolitiikkaa.

      1. Tekemällä palvelunestohyökkäyksen Suomen pankkiin.

        ”Keskuspankin sivustolle hyökättiin myös keskiviikkona. Venäläinen NoName05716-niminen hakkeriryhmä kertoi keskiviikkona Telegram-palvelussa tehneensä palvelunestohyökkäyksiä Suomen Pankin sivuston ohella useille muille suomalaisille verkkosivustoille.”

        Suomen Pankin pääjohtaja on Olli Rehn. Venäjä pelkää Rehniä , koska hänen valintansa ei jaa kansaa. Kahtiajakautunut kansa on putinisteille oiva hybridivaikuttamisen maaperä.

    2. Eemil, muistuttaisin että Keskustan valtiovarainministeriön kaudella Suomi velkaantui 40 miljardilla eurolla vuoden aikana jolloin korot olivat 4% luokkaa. Kun taas Olli Rehn on aina liputtanut markkinatalouden puolesta. Rehn on ollut viimeiset 4 vuoden aikana päättämässä EKP:n kokouksissa korkojen laskusta ja nostoista.

    3. Eemilille tiedoksi että palvelunestohyökkäys oli laajempi kuin pelkästään hyökkäys Suomen pankkiin. Sillä on aivan eri motiivi kuin tulevat presidentinvaalit. Kysymys Eemille kuinka sitten muut ehdokkaat etenkin Stubb, Haavisto ja Aaltola, joiden gallup kannatus on korkeampi kuin Rehinin jakavat kansaa enemmän kuin Olli Rehn jonka gallup kannatus on alhaisempi? Arvostan Rehnin asiantuntevuutta mutta presidentinvaalit ovat henkilövaalit eivätkä linjavaalit.

      1. Media on valinnut Haaviston ja Stubbin toiselle kierrokselle.

        Vertailkaa media jakamaa julkisuutta, se painottuu näihin kolmeen henkilöön. Tuon kansan jakautumisen mekanismin olen selittänyt tässä ketjussa jo pariinkin kertaan . Voisiko Somani lukea huolella kaikki postaukset ?

    4. Eemil, olen kyllä lukenut kaikki sinun kommenttisi ja kysynkin miten muka media on valinnut Haaviston ja Stubbin toiselle kierrokselle?Eikös se ole lopulta äänestäjien äänet jotka ratkaisevat presidentinvaalit? Jos gallup kyselyissä on kärkinimet Stubb ja Haavisto niin eikös nekin ole kysytty mielipidekyselyjen kautta? Vaalikeskustelut yleensä ratkaisevat vaalientuloksen. Pitäisikö Eemil sinusta siis kaikki vaalikeskustelut lopettaa ja samoin ehokkaiden vaalikiertueet ja tilaisuudet ja annetaan siis äänestäjien äänestää umpiossa jolla vältetään mediapelit?

      1. ”muka media on valinnut Haaviston ja Stubbin toiselle kierrokselle?”

        Siten, ett’ media jakaa julkisuutta ainoastaan näille kolmelle. Aaltola ei ole uhka Stubbille ja Haavistolle, joten hän saa olla julkisuudessa. Rehn on uhka, joten media-aikaa ei heru hänelle.

        ” Jos gallup kyselyissä on kärkinimet Stubb ja Haavisto niin eikös nekin ole kysytty mielipidekyselyjen kautta?”

        Nythän ei ole esitetty vaalikeskusteluita. Esimerkki median vaalipelistä:”Presidenttiehdokkaat Mika Aaltola, Pekka Haavisto ja Alexander Stubb keskustelevat Suomen turvallisuustilanteesta tänään Asian ytimessä -ohjelmassa”

        Media on valinnut nämä kolme , joiden ehdokkuutta promotaan. Lähi-idän asintuntijana käytetään Pekka Haavistoa ja häpeilemättä, vaalikaranteenista ei tietoakaan.

        Media esittelee ainoastaan kyselyjen tuloksia ja alleviivaa nyt johdossa olevien pääsevän toiselle kierrokselle. Galluppien kyselyihin ihmiset vastaat perustuen galluppien tuloksiin. Itse ehdokkaista ei jaeta tietoa, siis ainoastaan gallupjärjestyksestä.

    5. Eemil, presidentinvaalipaneeleita jossa Olli Rehn on ollut mukana on järjestetty jo elokuusta lähtien ensimmäinen oli Talk Helsinki-festivaaleilla 19.8.2023, toinen oli Kouvolan turvallisuuskonferenssissa 18.9.2023 sekä viimeinen tähän mennessä oli Porin yrittäjäpäivillä 7.10.2023. Se että Olli Rehn ei ollut MTV3:n Asian ytimessä ‑ohjelmassa ei ole median syytä koska olen varma että Rehn olisi kutsuttu jos hän olisi päässyt. En usko että media syrjii Rehniä kosk hän oli aikaisemmissa paneeleissa jossa oli media paikalla . Nuo kolme vaalipaneelia ovat muuten nähtävissä edelleen verkossa.

      Missä muka Eemil media olisi sanonut että Haavisto olisi Lähi-idän asintuntija?Se että Haavistolla on kokemusta kansainvälisestä diplomatiasta, kun hän oli YK:n palveluksessa, on samassa argumentti että Olli Rehn on EU asiantuntija koska hän oli EU komisaarina. Tätä ei media kiellä eikä peittele. Päinvastoin. Gallupeissa Rehn on ollut aina mukana. Ihmiset tekevät johtopäätökset gallup kyseilyissä joten media voisi heitä siinä ohjailla?

  18. Artikkelista olen kutakuinkin kaikesta samaa mieltä. Kauhistuttaa (entisen ministerin) realismi: Nopeasti ei voi muuttaa mitään. Ja toisaalta tässä populismin maailmassa vaiheittainen muutos kaatuu joka vaiheessa. Eli asioiden todetaan olevan pielessä ja menevän huonoon suuntaan, mutta mitään ei ole tehtävissä.
    Mutta tarkentava kysymys. Kirjoitit Helsingin asuntopoliitikasta: ”Se on suunnattu enemmän torjumaan rikkaiden asuinalueita kuin köyhyystaskuja.” Tarkoitiko suojelemaan rikkaiden asuinalueita vai estämään niiden muodostumista?

    1. Mutta tarkentava kysymys. Kirjoitit Helsingin asuntopoliitikasta: ”Se on suunnattu enemmän torjumaan rikkaiden asuinalueita kuin köyhyystaskuja.”

      On mahdollista asuttaa joukko kiintiököyhiä rikkaiden alueille, esimerkiksi Jätkäsaareen, mutta ei ole mahdollista pakottaa kiintiörikkaita asumaan huono-osaisten asuinalueille. Siksi emme pysty torjumaan köyhyystaskuja, mutta pystymme estämään uusien vain rikkaille tarkoitettujen asuinalueiden muodostumisen. Sitten enää pohtimaan, kumpaa tässä piti torjua.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.