Kategoria: Matalapalkkatyö

Maahanmuuttopolitiikka (1/2) työperäinen maahanmuutto

Tiedän, ettei ole poli­it­tis­es­ti viisas­ta kir­joit­ta mitään ulko­maalais­poli­ti­ikas­ta, mut­ta asen­teeni täl­laisia kysymyk­siä kohtaan on, että mis­tä ei pidä puhua, siitä ei voi vai­eta. Tämä puheen­vuorona on yksi­ty­isa­jat­telua, eivätkä esimerkik­si vihreät ole siitä vastuussa.

Ulko­maalais­poli­ti­ik­ka on val­tavien muu­to­spainei­den alaise­na, kos­ka työikäis­ten ikälu­okkien pienen­tyessä Euroop­pa ja moni muu maa tarvit­see väistämät­tä työvoimaa maan rajo­jen ulkop­uol­ta. Toisaal­ta Afrikan väestöräjähdys pakot­taa kor­jaa­maan human­itäärisen maa­han­muu­ton sääntöjä.

Tilas­tokeskus ei ole laskenut net­tou­u­si­u­tu­mis­lukua viime vuodelta, mut­ta kos­ka viimeisen 12 kuukau­den syn­tynei­den määrä oli enää 44 270 net­tou­u­si­u­tu­mis­lu­vun on olta­va jotain vähän alle 0.65. Se tarkoit­taa, että syn­tyvyy­den ollessa ikälu­okit­tain sama, sata naista syn­nyt­täisi keskimäärin 65 tyt­töä.   (Poikia ei tässä las­ke­ta, ja sik­si kai net­tou­u­si­u­tu­mis­lukua ei epäko­r­rek­ti­na luku­na julk­iste­ta.) Jos tilanne jatkuu täl­laise­na, jokainen ikälu­ok­ka olisi kooltaan 65 % van­hempi­en­sa ikälu­okas­ta ja 42 % iso­van­hempi­en­sa ikäluokasta.

Työikäis­ten määrä on kään­tymässä jyrkkään lasku­un. Kos­ka van­hus­ten­hoito ja sote ylipään­sä tarvit­see paljon lisää väkeä, työvoiman määrä soten ulkop­uolel­la las­kee vielä jyrkem­min. Näi­den jälkim­mäis­ten pitäisi kuitenkin verora­hoil­la rahoit­taa esimerkik­si se paisu­va sote. Edessämme on joko talouden jyrkkä supis­tu­mi­nen ja veroas­t­een jyrkkä nousu tai voimaperäi­nen työvoiman maa­han tuon­ti. Jat­ka lukemista “Maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka (1/2) työperäi­nen maahanmuutto”

Onko maatalouden kausityövoima orjuutta?

Onko väärin käyt­tää maat­aloudessa ulko­maista sesonkityövoimaa?

Todet­takoon ensin, että ulko­mainen työvoima on jok­seenkin vält­tämät­tömyys toimin­nalle. Ilman sitä ei vil­jeltäisi lainkaan vaan nekin elin­tarvikkeet joudut­taisi­in osta­maan ulkomailta.

Keskustelin asi­as­ta pari vuot­ta sit­ten erään suo­ma­laisen puu­tarhav­il­jeli­jän kanssa. Hän käyt­ti joka vuosi ulko­maalaisia sadonko­r­ju­us­sa ja mak­soi työe­htosopimuk­sen mukaista palkkaa. Tuo palk­ka on mon­en suo­ma­laisen silmis­sä mata­la, mut­ta hänen työn­tek­i­jöilleen suo­ras­taan unel­ma. He tien­asi­vat kuukaudessa sen mitä vuodessa koti­maas­saan. Syy tähän on pait­si koti­maid­en köy­hyys ennen kaikkea val­u­ut­takurssiero. Pal­ka­lla ei Suomes­sa eläisi kovinkaan hyvin, mut­ta hei­dän koti­mais­saan aivan lois­teliaasti, kos­ka kaik­ki on siel­lä paljon halvempaa.

Tämä on itse asi­as­sa val­u­ut­takurssien tarkoi­tus – tuot­taa kan­nat­tavia työti­laisuuk­sia köy­hien maid­en kansalaisille. Kun ostamme Aasi­as­sa valmis­te­tun T‑paidan, käytämme hyväk­si vielä paljon mata­lampia palkko­ja, siis ilman sitä kym­menker­tais­tu­mista. Jat­ka lukemista “Onko maat­alouden kausi­työvoima orjuutta?”

Ei taida kuusi miljardia riittää Petterin lupausten lunastamiseksi

Ajat­telin ensin kir­joit­taa julkisen talouden sopeu­tuk­ses­ta perus­teel­lisen selvit­tämisen jäl­keen, mut­ta se ei valmis­tu­isi koskaan. Sik­si kir­joi­ta vähän lonkalta, mitä siitä ajat­te­len nyt.

Sopeuttaa pitäisi, mutta ei ole paniikin kaltaista kiirettä

Aku­ut­tia hätää meil­lä ei ole val­tion velka­an­tu­misen kanssa. En muista kos­ka val­tion lainan reaa­liko­rko on ollut näin paljon miinuk­sel­la. Kun korko on alle inflaa­tion, rahan arvon heikken­e­m­i­nen on velal­lisen ystävä.

Voi olla, että inflaa­tion las­ket­tua taas nor­maali­in lukemi­in­sa — mikä voi viedä vuosia, kos­ka palka­nsaa­jien ymmär­ret­tävät palkkavaa­timuk­set ruokki­vat sitä – nimel­lisko­rko pysyy jonkin aikaa korkeahkona, jol­loin val­tion lainan reaa­liko­rko nousee positiiviseksi.

Ei ole hyvä aja­tus pitää val­tion­talout­ta ali­jäämäisenä nor­maal­isuh­dan­tei­den aikana. Nyt työl­lisyys on niin hyvä kuin se näil­lä sään­nöil­lä voi ylipään­sä olla. Täl­laise­na aikana ei val­tion­talouden pitäisi olla ali­jäämäi­nen. Ali­jäämä kuu­luu työt­tömyyskausien ajalle.

Meil­lä on ollut neljä vuot­ta käytän­tö, että demari-ikäiset elävät kat­teet­toma­l­la elin­ta­sol­la velak­si ja jät­tävät velat vihrei­den kohort­tien taakak­si. En oikein ymmär­rä, miten vihreät ovat tämän hyväksyneet.

Työllisyyden nostamien vaatii uusia toimia

Jat­ka lukemista “Ei tai­da kuusi mil­jar­dia riit­tää Pet­terin lupausten lunastamiseksi”

Vastaukseni Orpolle, osa 1

Pet­teri hyvä!

Sain sin­ul­ta tukun haas­tavia kysymyk­siä. En ole var­ma, oli­vat ne tarkoitet­tu min­ulle, mut­ta vas­taan nyt kuitenkin, oli­vat ne sen ver­ran mielenkiintoisia.

  1. Mitkä ovat ne keskeiset yhteiskun­nal­liset muu­tok­set, joi­ta seu­raa­van hal­li­tuk­sen pitäisi mielestänne saa­da aikaan?
  • Mata­la­palkkatu­ki pieni­palkkaisille, jot­ta olisi mah­dol­lista laa­jen­taa työl­lisyyt­tä niihin, joiden osaamises­sa ja/tai työkyvyssä on puutteita.
  • Alue­poli­it­tisen välineistön täy­delli­nen perkaami­nen pois­ta­mal­la tehot­tomat ja keskenään ris­tiri­itaiset tukimuodot ja eri­tyis­es­ti sel­l­aiset pekkaroin­nit, joiden tarkoi­tus on vain aut­taa kaverin liike­toim­intaa. Tutkit­tua tietoa toimien tehos­ta pitäisi käyt­tää. Jos sel­l­aista ei ole (min­un tiedos­sani ei ole), sitä pitäisi han­kkia. Tässä on Kepun jäljiltä melkoinen savot­ta. Ne on pekkaroin­ut niitä vähän joka momentille.
  • Tulisi edis­tää kas­vavien kaupunkien men­estys­tä, jot­ta muun muas­sa val­tion­talous pysy­isi kunnossa.
  • Käsi­tyk­seni ilmas­tokysymyk­sistä var­maan arvaatkin, joten ei siitä sen enempää.
  1. Yhdyt­tekö val­tio­varain­min­is­ter­iön 12.2022 esit­tämään tilan­neku­vaan Suomen taloudel­lis­es­ta tilas­ta ja julkisen talouden sopeut­tamis­tarpeesta? Sitoudut­teko val­tio­varain­min­is­ter­iön virkatyönä esit­tämään julkisen talouden tas­apain­ot­tamisen mit­talu­okkaan tule­val­la vaa­likaudel­la? Mil­lä keinoil­la olette valmi­ita tas­apain­ot­ta­maan julk­ista taloutta?

Jat­ka lukemista “Vas­tauk­seni Orpolle, osa 1”

Miksi pienipalkkaisia kannattaa tukea?

Tavoit­teena on hyv­in­voin­ti­val­tion pelas­tamisek­si nos­taa työl­lisyysaste 80 pros­ent­ti­in. Sil­loin töi­hin on saata­va myös niitä, joil­la on puut­tei­ta osaamises­sa ja työkyvyssä sekä sen mukana myös tuottavuudessa.

Julki­nen sek­tori voi tietysti palkata ketä tahansa mil­laisel­la pal­ka­lla hyvän­sä vaik­ka pat­saan var­ti­joik­si, mut­ta näin ei hyv­in­voin­ti­val­tio­ta pelaste­ta. Yksi­tyisel­lä puolel­la ei ketään palkata tap­pi­ol­la. Jos palk­ka on korkeampi kuin työn tuot­to rahak­si muutet­tuna, työ­suhdet­ta ei syn­ny. Sik­si meil­lä ei ole esimerkik­si enää tankkaus­palvelua huoltoasemil­la, vaik­ka ennen oli.

Viimeisen 30 vuo­den aikana reaali­palkat ovat nousseet 50 pros­ent­tia. Niin ovat nousseet myös alim­mat palkat. Näin kaik­ki palka­nsaa­jat ovat päässeet osal­lisik­si elin­ta­son nousus­ta, mikä on tietysti hyvä asia niiden kannal­ta, jot­ka ovat yhä töissä.

Har­mi kyl­lä, myös se raja, kuin­ka paljon työn on tuotet­ta­va, on nous­sut 50 pros­en­til­la. Tämä on hin­noitel­lut kas­va­van osan työvoimas­ta ulos. Kun pelkän perusk­oulun tai kansak­oulun varas­sa ollei­den työt­tömyys oli vuon­na 1989 5,7 pros­ent­tia, oli se vuon­na 2021 jo 24 pros­ent­tia. Eikä tässä kaik­ki. Tuos­ta joukos­ta oli töis­sä enää vain 45 %.

Rak­en­teelli­nen työt­tömyys on nous­sut. Maas­sa on paha työvoima­pu­la, mut­ta työt­tömien määrä on 7,6 % työvoimas­ta. Jat­ka lukemista “Mik­si pieni­palkkaisia kan­nat­taa tukea?”

Veroja voidaan tuskin alentaa

Suomen talouden haas­teet ovat niin vihe­liäisiä, ettei kukaan vaaleis­sa ehdol­la ole­va uskalla puhua niistä taval­la, johon uskoisi edes itse.

Akuutisti val­tion velan korko ei ole ongel­ma, kos­ka val­tion kannal­ta vain reaa­liko­rol­la on merk­i­tys­tä, eikä se ole ollut koskaan näin paljon miinuk­sel­la. Joskus ne kuitenkin nou­se­vat positiivisiksi.

Jotkut ovat valmi­ita leikkaa­maan julk­isia meno­ja par­il­la mil­jardil­la, toiset kuudel­la. Tilalle pus­kee kuitenkin mil­jardi­tolkul­la uusia vält­tämät­tömiä meno­ja. Sik­si en oikein usko, että julk­isia meno­ja voidaan leika­ta juuri lainkaan, mut­ta samal­la pidän vält­tämät­tömänä leika­ta nyky­isiä meno­ja isol­la kädel­lä, jot­ta tilaa tulisi uusille.

Mil­jar­di tai pari solah­taa puo­lus­tuk­seen syistä, jot­ka kaik­ki tuntevat.

Nykyisel­lä syn­tyvyy­del­lä jokainen sukupolvi tulee ole­maan kol­man­nek­sen edeltäjään­sä pienem­pi. Pieneville ikälu­okille kaatuu sekä eläke­pom­mi että hoivapommi.

Van­henevia ikälu­okkia on enem­män, he elävät kauem­min ja vaa­ti­vat pidem­pään kallista hoitoa, kos­ka nopeasti tap­pa­vat tau­dit väistyvät ja hitaasti tap­pa­va demen­tia jää.

Jat­ka lukemista “Vero­ja voidaan tuskin alentaa”

Mietteitä kaupan lakosta

En viitsinyt tästä kir­joit­taa niin kauan kuin lakko oli pääl­lä. Nyt voi kysymyk­seni esit­tää. Kau­pan lakos­ta oli hait­taa ja harmia työn­tek­i­jöille, mut­ta oliko siitä taloudel­lista hait­taa kauppiaille?

Väit­täisin, ettei juuri mitään jäänyt osta­mat­ta. Osa ostok­sista aikaistet­ti­in, osaa myöhen­net­ti­in, joitakin herä­teostok­sia jäi ehkä lop­ullis­es­ti tekemät­tä, mut­ta sitä vas­taan kaup­pi­aat vält­tyivät kah­den päivän palkan mak­sul­ta. Jotkut City­mar­ketit menet­tivät asi­akkai­ta pienem­mil­lä kaupoille. S‑ryhmän osalta Pris­mo­jen mene­tyk­setkään eivät olleet tap­pio, kos­ka Ale­pois­sa samoista tuot­teista mak­set­ti­in enemmän.

Täl­lä ker­taa olisin halun­nut, että myyjät oli­si­vat saa­neet halu­a­mansa 200 euron palkanko­ro­tuk­sen. Kan­natan pieniä tulo­ero­ja. Olen kuitenkin yleen­sä olen sanonut, ettei alimpia palkko­ja kan­na­ta korot­taa, kos­ka se vain vähen­tää työ­paikko­ja. Parem­pi on tukea pieni­palkkaisia tulon­si­ir­roin. Kau­pan tilanne on kuitenkin eri­lainen, kos­ka kau­pat ovat välttämättömyys.

Kyl­lä palkanko­ro­tuk­set kau­pan alal­lakin vähen­tävät työ­paikko­ja. Parem­mat palkat tuo­vat esimerkik­si enem­män itsepa­lvelukas­so­ja, mut­ta se on vain hyvä. Elämme työvoima­pu­lan aikaa. Jos kaup­pa selviää tavaroiden jake­lute­htävästään vähem­mäl­lä työvoimal­la, se on vain hyvä kansan­talouden kannalta.

Tärkeämpi peruste min­ul­la kuitenkin on se, että kan­nat­taisi vai­heit­tain valmis­tau­tua siihen työ­paikko­jen rom­ah­duk­seen, joka seu­raa automaat­tikas­so­jen läpimur­rosta. En tarkoi­ta itsepa­lvelukas­so­ja vaan sitä, että kas­san muo­dostaa port­ti, jon­ka läpi ostoskär­ryt aja­vat. Automatik­ka skan­naa kär­ryn sisäl­lön ja laskut­taa sen asi­akkaan tililtä. Kun tämä teknolo­gia on valmis, sen monist­a­mi­nen on hal­paa ja sik­si se tulee yhdel­lä rysäyk­sel­lä. Suomes­sa on paljon enem­män kau­pan kas­soil­la työtä teke­viä kuin maanviljelijöitä.

Työllisyys ja kokoomuksen halu leikata asumistukea

Suo­ma­laisen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan peru­songel­ma on ikä­jakau­ma, jon­ka seu­rauk­se­na net­tosaa­jia on aina vain enem­män ja net­tomak­sajia, työssä käyviä, aina vain vähemmän.

Kos­ka ikä­jakau­maa ei noin vain muute­ta, on nos­tet­ta­va työl­lisyyt­tä. Työperäi­nen maa­han­muut­to olisi hyväk­si, mut­ta Suo­mi ei ole muut­ta­jille san­ot­ta­van houkut­tel­e­va, kos­ka mar­raskuu, kum­malli­nen kieli — tai oikeas­t­aan kak­si — ja muukalais­vas­tainen ilmapiiri.

Työl­lisyyt­tä pitäisi nos­taa paljon, mielu­um­min jon­nekin noin 80 pros­ent­ti­in. Tämä taas tarkoit­taa, että on työl­lis­tet­tävä myös niitä, joiden osaamises­sa, työkyvyssä tai muis­sa omi­naisuuk­sis­sa on puutteita.

Hei­dän osaltaan taas haaveet kol­men ton­nin palka­s­ta ovat utopis­tisia. Jos työn on tuotet­ta­va niin paljon, että siitä voi kan­nat­tavasti mak­saa 3 000  €/kk, aika paljon töitä ja työn­tek­i­jöitä kar­si­u­tuu pois.

Julki­nen sek­tori voi tietysti mak­saa mitä vain tuot­tavu­ud­es­ta piit­taa­mat­ta, mut­ta siihen tarvi­taan iloisia veron­mak­sajia. Jos ongel­mana on julkisen talouden kestävyys­va­je, huono­tuot­toisen työvoiman palkkaami­nen kun­ti­in korkeal­la pal­ka­lla ei san­ot­tavasti auta.

Niin­pä tarvi­taan täy­den­täviä tulon­si­ir­to­ja. En tiedä, onko aja­tus huono­jen palkko­jen tukemis­es­ta täy­den­tävil­lä tulon­si­ir­roil­la oikeis­to­laista vai vasem­mis­to­laista poli­ti­ikkaa, mut­ta kokoomus­laista se ei ainakaan näytä ole­van. Jat­ka lukemista “Työl­lisyys ja kokoomuk­sen halu leika­ta asumistukea”

2020-luvun yhteiskuntapolitiikka 11: Työmarkkinat

(tämä menee nyt aika kur­soris­es­ti, kos­ka kir­jan luku on kovin pitkä)

Kehi­tys työ­markki­noil­la on merkit­tävänä syynä siihen, että elämä ei ole niin auvoista kuin Väinö (ja Keynes) ajat­teli. Taustal­la on tuot­tavu­useroista johtu­va eri­ar­voisu­u­den kasvu työmarkkinoilla.

Palk­ka on työn­tek­i­jälle tulo ja työ­nan­ta­jalle työvoiman hin­ta. Jot­ta työ­markki­nat toimi­si­vat kun­nol­la, pitäisi hin­nan työ­nan­ta­jien silmis­sä olla osa­puilleen työn mar­gin­aa­li­nen tuot­tavu­us. Se johtaisi kuitenkin hyvin epäoikeu­den­mukaiseen tulon­jakoon. Vielä 30 vuot­ta sit­ten oikeu­den­mukainen ja tehokas palkkarakenne eivät eron­neet toi­sis­taan lainkaan niin paljon kuin nyt.

Jotkut, kuten Jere­my Rifkin ovat pelotelleet työn lop­pumisel­la automaa­tion vuok­si. Työ ei lopu, mut­ta kas­vavalle osalle työvoimaa ei ole ilman sub­ven­tio­ta tar­jol­la sel­l­aista työtä, jos­ta saata­va palk­ka riit­tää kun­nol­liseen elämään. Jat­ka lukemista “2020-luvun yhteiskun­tapoli­ti­ik­ka 11: Työmarkkinat”

2020-luvun yhteiskuntapolitiikka (10) Hallittu kaupungistuminen

Teol­lisu­us­mais­sa viimeaikainen kehi­tys on ollut kiihtyvää kaupungis­tu­misen aikaa. Se ei tarkoi­ta enää niinkään muut­toa maal­ta kaupunkei­hin, kos­ka maaseudun työvoimare­servi on liki tyhji­in ammen­net­tu. Niin Suomes­sa kuin muual­lakin se tarkoit­taa ennen kaikkea muut­toa pienistä kaupungeista suuri­in ja teol­lisu­uskaupungeista yliopis­tokaupunkei­hin. Muu­tok­sen taustal­la on elinkeino­rak­en­teen muu­tos, joka vie työvoimaa teol­lisu­ud­es­ta luovien alo­jen toimis­to­työhön. Sosi­olo­gi Mat­ti Vir­ta­nen kir­joit­ti tästä ennakoivasti jo vuon­na 1987 kir­jas­saan Tehtaas­ta studioon.

Osaamisalat men­estyvät siel­lä, mis­sä on paljon mui­ta osaa­jia. Sik­si muut­toli­ik­keen voit­ta­ji­in kuu­luu pieni määrä men­estyviä kaupunke­ja samal­la kun val­taosa paikkakun­nista kuu­luu väestöä menettäviin.

Suomen kannal­ta on vähän ikävä asia, että taloudel­lisen kehi­tyk­sen kär­jessä ole­vat elinkeinoalat viihtyvät parhait­en suuris­sa kaupungeis­sa. Suomes­sa ei ole yhtään suur­ta kaupunkia, on vain yksi keskisu­uri kaupun­ki, jol­la on hädin tuskin miljoona asukas­ta ja muu­ta­ma men­estyvä pieni yliopis­tokaupun­ki. Jat­ka lukemista “2020-luvun yhteiskun­tapoli­ti­ik­ka (10) Hal­lit­tu kaupungistuminen”