Onko väärin käyttää maataloudessa ulkomaista sesonkityövoimaa?
Todettakoon ensin, että ulkomainen työvoima on jokseenkin välttämättömyys toiminnalle. Ilman sitä ei viljeltäisi lainkaan vaan nekin elintarvikkeet jouduttaisiin ostamaan ulkomailta.
Keskustelin asiasta pari vuotta sitten erään suomalaisen puutarhaviljelijän kanssa. Hän käytti joka vuosi ulkomaalaisia sadonkorjuussa ja maksoi työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Tuo palkka on monen suomalaisen silmissä matala, mutta hänen työntekijöilleen suorastaan unelma. He tienasivat kuukaudessa sen mitä vuodessa kotimaassaan. Syy tähän on paitsi kotimaiden köyhyys ennen kaikkea valuuttakurssiero. Palkalla ei Suomessa eläisi kovinkaan hyvin, mutta heidän kotimaissaan aivan loisteliaasti, koska kaikki on siellä paljon halvempaa.
Tämä on itse asiassa valuuttakurssien tarkoitus – tuottaa kannattavia työtilaisuuksia köyhien maiden kansalaisille. Kun ostamme Aasiassa valmistetun T-paidan, käytämme hyväksi vielä paljon matalampia palkkoja, siis ilman sitä kymmenkertaistumista.
Mitään kuluja veronmaksajille hänen työntekijöistään ei koitunut.
Viljelijä kertoi minulle, että oli palkannut työttömiä työvoimatoimiston kanssa, mutta ei aio tehdä sitä uudestaan. Suomalaisten työpanos oli määrältään ja laadultaan surkea ulkomaisiin nähden.
Maailmassa on myös oikeaa orjuutta. On orjuuden mitätöintiä kutsua orjuudeksi työtä, jota toinen tekee vapaaehtoisesti ja erityisesti, jos se on hänen silmissään valtavan hyvin palkattua. Orjuudella tarkoitetaan pakkotyötä, johon liittyy vapauden riisto. Orja ei saa hakeutua töihin muualle eikä lähteä kotiinsa.
Mahdollisuus ansaita Suomessa moninkertaisesti sen mitä kotimaassa yhdistettynä vaikeaan työluvan saantiin altistaa ulkomaisen työvoiman säälimättömälle hyväksikäytölle, jollaista on tapahtunut lehtitietojen mukaan myös Närpiössä. Hyväksikäyttö olisi vaikeampaa, jos työluvan saaminen ei olisi sellainen etuoikeus kuin se nyt on. Niinpä on suoranaista valehtelua sanoa, että haluamme tehdä työluvan saamisesta vaikeamman välttääksemme työvoiman hyväksikäyttöä. Sillähän sitä juuri aikaan saadaan.
On ilmeinen ongelma, että työlupa on sidottu yhteen työnantajaan. Tämä voi kiristää työntekijää suostumaan melkein mihin tahansa, koska vaihtoehtona on karkotus maasta. Asiat olisivat paljon paremmin, jos työluvan saanut olisi vapaa hakemaan työtä naapuritilalta. Usein työntekijän kiristämiseen ei kuitenkaan syyllisty työnantaja vaan työntekijän maanmies.
Tällaiset rikokset tulisi sanktioida voimakkaasti. Tapaus on selvä, jos on takavarikoinut toisen passin.
Pitääkö rajat siis avata kaikille tulla Suomeen sosiaaliturvasta nauttimaan? Minun lähtökohtani on, että työluvalla maahan tullut ei ole oikeutettu työttömyysturvaan Suomessa. Oleskelulupa päättyy, jos työpaikka menee alta, ellei hanki heti uutta. Tietysti jos on oleskellut Suomessa pitkään ja maksanut veroja, on oikeutettu siihen, mitä niillä veroilla kustannetaan, mutta maatalouden kausityöläiset eivät tähän joukkoon kuulu.
Suomessa maatalous on tuettua toimintaa (tuen tarkoituksenmukaisuus ei liity tähän työvoimaan). Siltikin työehtosopimuksen mukainen palkka on vaatimaton ja työntekijällä tulee olla kyky tehdä tätä työtä. Kausityöpaikat tulee kertoa avoimesti työnvälityksessä. Työnantaja huolehtii näiden ulkomaalaisten työntekijöidensä kuluista, ei veronmaksajat. Minusta on parempi, että työlupa on sidottu yhteen työnantajaan ja tällä työnantajalla on kokonaisvaltainen vastuu. Euroopan ulkopuolelta, eri kulttuurista tulleen voi olla vaikeuksia etsiä uutta, vastaavanlaista työpaikkaa täällä paikan päällä. Suomessa ulkomaisia kausityöläisiä palkkaavan tulee tietää ankarat sanktiot väärinkäytöksistä.
”Orjuuttaminen”, pakkotyö, vapauden riisto, kiristys, uhkailu, hyväksikäyttö jne. eivät kuulu suomalaiseen työympäristöön ja siksi tällaiset rikokset tulisi sanktioida voimakkaasti ja sanktiona tulisi olla myös maatalouden ulkomaisen sesonkityövoiman käyttökielto.
Vähän aiheesta ohi, mutta liittyy työn sallimisen ja mahdollistamisen probleemaan: mietin joskus mitä järkeä on järjestää vuorohoitoa yö- ja viikonloppuaikaan, jos sen järjestäminen maksaa paljon enemmän kuin hoidossa olevan lapsen/lasten vanhemman työn arvo on. Käytännössä tällä tuetaan tärkeää työtä, kuten hoitotyötä, ilman että maksettaisiin suoraan parempaa palkkaa, jolla voisi maksaa itse hoidon, koska korkeampaa palkkaa ei tunnetuista syistä voida maksaa kaikille. Kyynisesti ajatellen kannattaisi maksaa vanhemmalle nettopalkka ilman työvelvoitetta, kun se tulisi halvemmaksi. Tämäkään ei tietenkään toimisi, vaikka kyseessä olisi suojattu ammatti, koska liian moni voisi käyttää tätä hyväksi… Päiväaikaisten työvuorojen järjestämisen vaatiminen pienten lasten vanhemmille voisi kuitenkin toimia. Jos yötöiden lisät ovat toimeentulon edellytys, pitää keksiä muita tapoja tukea kuin yötyöt.
Hiljattain uutisoitiin ruokakuljetuspalveluiden ongelmasta, jossa työluvalliset henkilöt delegoivat keikat työluvattomille ja ottivat provision välistä. Aitoa markkinataloutta siis 😉
Jonkinlaisena johtopäätöksenä kaikki työnteon rajoittaminen on pahasta, mutta ei myöskään pitäisi luoda huonoja kannusteita.
Ulkomailta ostaminen voisi tulla halvemmaksi. Ulkomaisia työntekijöitä käyttävä maatalous ei oikein täytä huoltovarmuus- eikä kotimaisuusperusteita kansallisille maataloustuille.
Orjuudesta puhuvat varmaankin viittaavat siihen, miten kurjaa ja huonosti palkattua työ on suomalaisten ja heidän elinkustannustensa näkökulmasta. Työolojen standardi ml. työehtosopimukset ei ole taivaasta annettu laki tai Suomen maaperästä versonut luonnonilmiö, vaan funktio siitä, keitä työmarkkinoilla on ja keitä neuvottelupöydässä istuu. Nämä kausityöpaikat eivät ole riippumattomia muusta yhteiskunnasta: Emme voi olla varmoja standardien säilymisestä, vaikka kyseisten ulkomaalaisten ja suomalaisten työläisten potentiaalisten työpaikkojen leikkaus olisi tyhjä. Työ- ynnä muita markkinoita ei voi näin yksinkertaisesti jakaa erillisiin ja riippumattomiin osiin, ainakaan ilman jonkinlaista apartheidia. Alempana sanotkin, ettei kausityöntekijöiden pitäisi olla sidottuja alkuperäiseen työpaikkaansa!
Entä jos lähtömaassa lapset joka tapauksessa joutuvat maatöihin, eikö olisi paljon parempi päästää heidät tekemään työtä Suomeen, jossa palkka on hieman parempi ja madot ja trooppiset taudit eivät uhkaa? Näin yhdistyisi globaali vastuu, lasten arvostus ja kypsä taloudellinen realismi moderniin pohjoismaiseen tyyliin.
Raskaat kyykyssä tehtävät maataloustyöt eivät todellakaan ole mitään herkkua, vaan voivat helposti johtaa tuki- ja liikuntaelinvaivoihin. Olisi yleisinhimillinen etu, jos emme antaisi viljelijöiden korvata pääomaa, teknisiä ja kemiallisia ratkaisuja ja automatisaatiota ihmisraadannalla.
Et voi korjata kurjuutta ja pahuutta kasvattamalla sen mittakaavaa. Työlupia voisi edelleen myydä ja Suomessa olisi myös yhä enemmän epärehellisiä ulkomaalaisia työnantajia.
Kaikki vilunkeihin syyllistyneet ulkomaalaiset pitää karkoittaa pikamenettelyllä, ml. uhrit. Jos nykyiseen tapaan palkitsemme pulaan joutuneita oleskeluluvalla, ei ole suuri ihme jos sellaisia Suomesta löydämme.
Näin, etenkin koska rikokset ovat vaikeasti löydettäviä ja laittomuudet vallitsevat. Suomalainen työnantaja tai tilaaja ei myöskään saa selvitä ilman seuraamuksia.
Tuo onkin kausityövoiman paras puoli.
Matalapalkkaiset ulkomaalaiset eivät normaalilla verotuksella tule ikinä maksamaan veroja siinä määrin, että voisivat niillä oikeutetusti saada täydet palvelut. Mutta ilmankaan ei heitä voi missään nimessä jättää, Suomi ei ole apartheid-valtio. Heidän työsuhteitaan pitäisi siis verottaa huomattavasti normaalia ankarammin, tai vaihtoehtoisesti palvelut laskutettaisiin heidän työnantajaltaan, eli todennäköisemmin työnantajien yhteiseltä vakuutusjärjestelmältä. Tämä tietenkin muuttaisi työnantajien ”työvoimapulaa” huomattavasti pienemmäksi. Suomelle tästä ylimääräisestä verotuksesta ei olisi mitään haittaa.
PS. On kyllä yllätys huomata, että vihreät vihaavat suomalaista työläistä jopa enemmän kuin maajusseja.
Eikös tuossa kaikilla ole paremmin, kun joku saa tomaattinsa ja toinen palkkansa. Itse en ymmärrä mikä vika nyt työnteossakin on jos sitä tekee ulkomaalainen. Minusta on mukava katsella muiden työntekoa. Hassua tässä median suhtautumisessa persuihin on, että heidän tahtonsa toteutuessa talous tekee äkkijarrutuksen. Degrowth ei ole ollut kovin suosittua, mutta nyt persujen sitä ajaessa talousoikeisto on haltioissaan kun saavat kokoomukselle tällaisen kaverin. Ihan kuin ajatus on, että persuja tullaan taas viemään kuin pässiä narussa kuten viime kerralla ja heidän höpinöillä ei ole lopulta väliä. Olisi ihan kiva jos myöntäisivät sitten ajavansa talouden alasajoa väen yksinkertaisesti loppuessa tulevina vuosina. Mediakin voisi kerrankin kysyä tästä ristiriidasta, kun persut ja kokkarit ajavat talouden kasvua ja ”pelastamista”, mutta sitten ylin vaatimus on painaa tärkeimmässä kohdassa jarru pohjaan. Ihan hyvin voi elää matalammalla elintasolla, mutta ei samalla voi luvata talouskasvua ja parempia palveluita. Ihan sairasta on sekin, että ensin joltain pakolaisryhmältä kielletään työnteko ja sitten poliitikot tekevät uransa haukkumalla että eivät tee töitä. Sitten töitä tehdään pimeänä ilman papereita ja verotuloja. Taas poliitikot valitsevat sen mistä yhteiskunta saa haitat, mutta ei hyötyjä. Voittaja on vain tuo poliitikko joka tekee tyhjänpäiväisen uransa tuolla tavoin parantamatta mitään tässä maassa, ja media ei koskaan kysy onko tuossa valinnassa mitään järkeä.
”Itse en ymmärrä mikä vika nyt työnteossakin on jos sitä tekee ulkomaalainen.”
Ei siitä koulutetun hyväosaisen suomalaisen näkökulmasta olekaan. Ongelma on se, että mitä enemmän halpaa työvoimaa Suomeen tuodaan, sitä heikommaksi muuttuu pitkällä aikavälillä suomalaisen pienipalkkaisimpia töitä tekevän asema.
Jotkut vaativat, että pieniä palkkoja pitää täydentää tuilla, mutta nämä ratkaisut ovat riippuvaisia poliittisista päätöksistä. Ensin ulkomaisen halpatyövoiman avulla luodaan hyvin pienipalkkaisia, raskaita ja epämielekkäitä töitä, joiden tekijöitä tuetaan tuilla, kunnes ei enää tuetakaan.
Vihreässä ajattelussa yllättävän usein törmää siihen, että jos ihminen ei pärjää markkinatalouden kilpailussa, hänelle kuuluukin raskas ja pienipalkkainen työ.
Vihreiden yleisen arvomaailman perusteella kuvittelisi, että vihreät kannattaisivat raskaan ja tylsän työn kompensointia korkeammilla palkoilla, mutta suunta näyttää olevan päinvastoin siihen, että joidenkin ihmisten elämän tuleekin olla kurjaa, jos he eivät kilpailussa pärjää. Se siitä inhimillisyydestä ja ihmisarvosta.
Mites jos vaan ulotetaan perustuslaki koskemaan kaikkia? Siellä on jotain mainittu, että kaikilla on oikeus työhön ja kieltoa kohdella ihmisiä eri tavalla kansallisuuden perusteella jne…
Jos vaikka siirrettään kaunis sanahelinä käytäntöön ja todetaan että työluvat ovat perustuslain hengen vastainen konsepti ja sellaisia ei enää jatkossa tarvita?
Soininvaara nosti hyviä pointteja esille jota yleisessä keskustelussa unohtuu . Tuo työttömyysturvan evääminen ulkomaalaisilta (EU/ETA maiden ulkopuolisilta) kausityöntekijöiltä helpottaisi tilannetta jos työviisumeista tehdään väliaikaisia kuten B-tyyppiset viisumit ovat jo tällä hetkellä Yhdysvalloissa. Saat oleskella Suomessa niin kauan kuin sinulla on työpaikka ja sen jälkeen sinulla on 6 kuukautta aikaa lähteä takaisin kotimaahan. Toki siinä välissä voi hakea uutta työtä. Tälläinen järjestely pitäisi olla kaikille EU/ETA maiden väliaikaisille työvoimalle kunnes työsuhde vakinaistetaan ja verot on maksettu useilta vuosilta eteenpäin. Suomen tämän hetkinen ongelma ei ole saatavuus vaan byrokratia. Ehdot voi olla tiukat jos byrokatia on löysää. Näin esim moni EU/ETA maa ja Sveitsi sekä Britannia toimivat. Myös Australia ja Uusi-Seelanti sekä Kanada. Yhdysvalloissa tilanne on eri koska Yhdysvaltain huolena on laiton maahanmuutto Latinalaisesta Amerikasta. Euroopan huoli on laiton maahanmuutto Saharan etelänpuolisesta Afrikasta, joka on etupääsä Välimeren maiden riesa, jossa on osittain sisällissota (johon Wagnerin on sotkeunut ja Ranska vetäynyt taas pois) ja osittain sitten muut ongelmat kuten ilmastonmuutoksen aiheuttama kuivuus.
Esimerkki niukan hyödykkeen korkeasta hinnasta on HS:n juttu Woltin ja Foodoran kuskintunnuksista, joita kuskitunnuksen omistajat ovat jakaneet eteenpäin työluvattomille ja vetäneet siivun välistä. Kyseessä perinteinen markkinatalouden vääristymä rent-seeking, ja ilmeisesti juurisyiltään yhtä vaikea korjattava kuin muut vuokranmetsästyksen muodot.
Artikkelissa pisti silmään joidenkin haastateltujen maahanmuuttajien kommentit, joissa heitä korpeaa että törmäävät Suomessa samaan korruptioon jota ovat lähteneet pakoon kotimaastaan. Ei kai ole mitään mikä suojelisi korruption pesiytymiseltä Suomeenkin, jos kannusteet ovat samat ja rakenteet ovat samat – eivät välttämättä ole, mutta pohdinnan väärti mikä meitä fundamentaalilla tasolla suojelee, ja jos ei suojele, mitä ehkä pitäisi muuttaa.
Soininvaara kirjoitti:
”Mitään kuluja veronmaksajille hänen työntekijöitään ei koitunut.”
Epäilen vahvasti tuota väitettä. Esimerkiksi kuluja alempi Myel-maksu koskee myös ulkomaalaistyöntekijöitä ja kyseinen maataloustuki on kulu veronmaksajien kannalta.
Työterveyden kuluista puolestaan osan maksaa lain mukaan työnantaja ja osan valtio. Esimerkiksi ehkäisevän työterveyshuollon osalta tukiosuus on 60 % ja omavastuuosuus 40 %. Jos työterveyshuolto on järjestetty. Lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluvat työhön liittyvät terveystarkastukset, työpaikkaselvitys, työkyvyn tukeminen ja sairauksien tai oireiden selvittely, joilla on yhteyttä työhön. En tiedä, kuinka todennäköisesti siitä nykyään jää kiinni, jos edes lakisääteisiä työterveyspalveluja ei osta kausityöntekijöilleen, ja jos työpaikalla ei ole työntekijöille lainkaan esimerkiksi terveystarkastuksia tai jos työpaikkaselvityksiä ei koskaan tehdä. Ainakaan takavuosina juuri minkäänlaista näkyvää valvontaa ei siinä asiassa ole ollut viranomaisten suunnasta. Tapaturmavakuutuksen voimassaoloa Suomessa seurataan, mutta työterveyspalveluiden osalta se ei näy työntekijälle edes tulorekisteristä, että mitä työterveyspalveluita on ostettu vai onko ostettu mitään.
Taloustieteen perusoppeja on kysynnän ja tarjonnan laki. Jos tarjonta lisääntyy, niin hinta laskee ceteris paribus. Tällähän perustellaan, miksi Helsinkiin rakennetaan koko ajan lisää.
Työmarkkinoiden puolella sama oppi tarkoittaisi, että työvoimapula nostaa palkkoja. Sairaanhoitajista sanotaan olevan työvoimapulaa. Miksi työvoimapula ei näy heidän palkoissaan?
Työnhakijoiden voi ajatella muodostavan jakauman, jonka toisessa laidassa ovat kaikkein halutuimmat, toisessa kaikkein vähiten halutut.
Työnantaja totta kai palkkaa paremman jos voi valita. Jos ulkomailta tuodaan hyvää työvoimaa, väistämättä vähemmän haluttu kotimainen työvoima syrjäytyy ceteris paribus.
Mitä töitä heille jää? Yksittäinen työnantaja voi todeta: ei ole mun ongelma. Muulle yhteiskunnalle ongelma kuitenkin jää.
Sairaanhoitajat ja lähihoitajat kyllä saivat historiallisen palkan korotukset viime vuonna. Työvoimapula johtuu terveydenhuollon puolella COVID pandemian aikaisesta työpaineista jotka saivat monet hoitajat vaihtamaan alaa
Jos työlupa ei ole sidottu työpaikkaan, niin pitäisikö työlupaan olla kirjattu myös palkka ym tärkeimmät työehdot? Muuten vaarana on että ensin solmitaan näennäinen työsopimus mutta heti kun työntekijä tulee Suomeen, hän joutuu tekemään uuden työsopimuksen riistopalkalla. Eli työpaikkaa saa vaihtaa kunhan työntekijä löytää uuden työpaikan vähintään yhtä hyvillä työehdoilla.
Työlupa on nyt sidottu työnantajaan ei työtehtävään. Työlupaan pitäisi olla ehtona esimerkiksi oikeus kuulua ay-liikkeeseen tai riippumattomaan Loimaan kassaan. Tämä auttaa kun riistopalkkausta yritetään edistää. TES sopimuksen oikeudet pitäisi myös tuoda esille työluvissa. Kaikki nämä on otettava huomioon seuraavissa hallitusneuvotteluissa
Tuo yhteen työnantajaan sitomisen malli on sangen tuttu meille Lähi-Idässä työskenneille. Antaa työnantajalle aikamoisen valta-aseman työntekijään ja pahimmillaan mahdollistaa orjuuden.
Tuosta olisi järkevää luopua mitä pikimmin, jos on työllistynyt Suomessa saa myös vaihtaa työnantajaa. Jos halutaan edelleenkin pitää kiinni tuosta ikävästä tarveharkinnasta, niin sitten tarveharkinnan kautta.
kiravuo
Te jotka olitte työssä lähi-idän maissa ette olleet työperäisiä maahanmuuttajia jotka tulevat ulkomaille töihin kyseisen maan työmarkkinoille te olitte ulkomaan komennuksella teidän suomalaisen työnantajan lähettäminä. Teidän työsuhteet ja ehdot ja palkat oli samat kuin suomalaisten palkat Suomessa eikä lähi-idän palkkoja. Olitte myös vapautettu tuloverotuksesta koska kommennus oli ulkomailla.
Minä en ole tuohon maahanmuuttoasiaan kovin paljon perehtynyt. Mutta jotenkin tuntuu, että ne Närpiön kurkut ja tomaatit voisi ihan yhtähyvin kasvattaa Espanjassa tai Marokossa. Ei niitä kannattaisi Suomessa maahanmuuttajatyövoimalla tuottaa. Kai ne tomaatit saisivat siellä etelässä marras-helmikuussa edes auringon valoa kasvuunsa.
Mielelläni ostan kesällä suomalaisia kurkkuja ja tomaatteja. Talvella en niitä paljoa syö.
Kotimaiset tomaatit ja kurkut maksavat kaupassa 15 euroa kilo talvella.Oletko valmis maksamaan kotimaisesta esim 30 euroa kilo jos maahanmuuttajatyövoimaa ei ole saatavilla? Jos halutaan kotimaista ruokaa ei pidä valittaa että se on liian kallista jos työvoima on kotimaista. Jos haluaa edullista kotimaista ruokaa pitää hyväksyä että työvoima on ulkomaalaista työvoimaa. Myös Espanjassa käytetään tomaatin viljelyyn maahanmuuttajatyövoimaa
Tomaatit ja kurkut ovat pelkkää vettä. Talvella keinovalossa kasvatetut tomaatit ja kurkut ovat kaupan mainoslehtien ylistämä kotimainen tuote. Sen voi korvata paljon paremmilla ruuan lisukkeilla. Tällä hetkellä minulla on esim salaatin korvikkeena suikaloitua kaalia puolukkahillolla makeutettuna. Sitä voi laittaa vaikka voileivän päälle jos pelkkä juusto on liian vähän.
Suomalainen talvivihannes on älyttömyys hinnasta riipumatta.
@Pentti A K Häkkinen
Olet ihan oikeassa. Kurkkuja ja tomaatteja ostetaan vain siksi että ne ovat helppoja käsitellä. Kiireinen ihminen viipaloi kurkusta ja tomaatista muutaman siivun aamiaisleipien päälle. Muiden rehujen kanssa ”säätäminen” vie liikaa aikaa. Pitää minunkin kokeilla tuota kaali-puolukkahilloreseptiä.
Kun kuitenkin syöt kesällä suomalaista kurkkua ja tomaattia niin ne ovat pääasiassa myös kerätty ulkomaalaisen kausityövoiman voimin. Jos työvoima olisi pelkästään kotimaista kyseiset kesä kurkut ja tomaatit maksaisivat kesälläkin 20€/kilo.