Onko maatalouden kausityövoima orjuutta?

21 vastausta artikkeliin “Onko maatalouden kausityövoima orjuutta?”

1. Suomes­sa maat­alous on tuet­tua toim­intaa (tuen tarkoituk­sen­mukaisu­us ei liity tähän työvoimaan). Siltikin työe­htosopimuk­sen mukainen palk­ka on vaa­ti­ma­ton ja työn­tek­i­jäl­lä tulee olla kyky tehdä tätä työtä. Kausi­työ­paikat tulee ker­toa avoimesti työn­väl­i­tyk­sessä. Työ­nan­ta­ja huole­htii näi­den ulko­maalais­ten työn­tek­i­jöi­den­sä kuluista, ei veron­mak­sa­jat. Minus­ta on parem­pi, että työlu­pa on sidot­tu yhteen työ­nan­ta­jaan ja täl­lä työ­nan­ta­jal­la on kokon­ais­val­tainen vas­tuu. Euroopan ulkop­uolelta, eri kult­tuurista tulleen voi olla vaikeuk­sia etsiä uut­ta, vas­taa­van­laista työ­paikkaa tääl­lä paikan pääl­lä. Suomes­sa ulko­maisia kausi­työläisiä palkkaa­van tulee tietää ankarat sank­tiot väärinkäytöksistä.
   ”Orju­ut­ta­mi­nen”, pakko­työ, vapau­den riis­to, kiristys, uhkailu, hyväk­sikäyt­tö jne. eivät kuu­lu suo­ma­laiseen työym­päristöön ja sik­si täl­laiset rikok­set tulisi sank­tioi­da voimakkaasti ja sank­tiona tulisi olla myös maat­alouden ulko­maisen sesonki­työvoiman käyttökielto.

   Vastaa

2. Vähän aiheesta ohi, mut­ta liit­tyy työn sal­limisen ja mah­dol­lis­tamisen prob­leemaan: mietin joskus mitä järkeä on jär­jestää vuoro­hoitoa yö- ja viikon­lop­puaikaan, jos sen jär­jestämi­nen mak­saa paljon enem­män kuin hoi­dos­sa ole­van lapsen/lasten van­hem­man työn arvo on. Käytän­nössä täl­lä tue­taan tärkeää työtä, kuten hoito­työtä, ilman että mak­set­taisi­in suo­raan parem­paa palkkaa, jol­la voisi mak­saa itse hoidon, kos­ka korkeam­paa palkkaa ei tun­ne­tu­ista syistä voi­da mak­saa kaikille. Kyynis­es­ti ajatellen kan­nat­taisi mak­saa van­hem­malle net­topalk­ka ilman työvelvoitet­ta, kun se tulisi halvem­mak­si. Tämäkään ei tietenkään toimisi, vaik­ka kyseessä olisi suo­jat­tu ammat­ti, kos­ka liian moni voisi käyt­tää tätä hyväk­si… Päiväaikaisten työvuoro­jen jär­jestämisen vaa­timi­nen pien­ten las­ten van­hem­mille voisi kuitenkin toimia. Jos yötöi­den lisät ovat toimeen­tu­lon edel­ly­tys, pitää kek­siä mui­ta tapo­ja tukea kuin yötyöt.
   Hil­jat­tain uuti­soiti­in ruokakul­je­tus­palvelu­iden ongel­mas­ta, jos­sa työlu­val­liset henkilöt dele­goi­vat keikat työlu­vat­tomille ja otti­vat pro­vi­sion välistä. Aitoa markki­na­t­alout­ta siis 😉
   Jonkin­laise­na johtopäätök­senä kaik­ki työn­teon rajoit­ta­mi­nen on pahas­ta, mut­ta ei myöskään pitäisi luo­da huono­ja kannusteita.

   Vastaa

3. Todet­takoon ensin, että ulko­mainen työvoima on jok­seenkin vält­tämät­tömyys toimin­nalle. Ilman sitä ei vil­jeltäisi lainkaan vaan nekin elin­tarvikkeet joudut­taisi­in osta­maan ulkomailta.

   Ulko­mail­ta ost­a­mi­nen voisi tul­la halvem­mak­si. Ulko­maisia työn­tek­i­jöitä käyt­tävä maat­alous ei oikein täytä huolto­var­muus- eikä koti­maisu­us­pe­rustei­ta kansal­lisille maataloustuille.

   On orju­u­den mitätöin­tiä kut­sua orju­udek­si työtä, jota toinen tekee vapaae­htois­es­ti ja eri­tyis­es­ti, jos se on hänen silmis­sään val­ta­van hyvin palkattua.

   Orju­ud­es­ta puhu­vat var­maankin viit­taa­vat siihen, miten kur­jaa ja huonos­ti palkat­tua työ on suo­ma­lais­ten ja hei­dän elinkus­tan­nusten­sa näkökul­mas­ta. Työolo­jen stan­dar­di ml. työe­htosopimuk­set ei ole taivaas­ta annet­tu laki tai Suomen maaperästä ver­son­ut luon­non­ilmiö, vaan funk­tio siitä, keitä työ­markki­noil­la on ja keitä neu­vot­telupöy­dässä istuu. Nämä kausi­työ­paikat eivät ole riip­pumat­to­mia muus­ta yhteiskun­nas­ta: Emme voi olla var­mo­ja stan­dar­d­i­en säi­lymis­es­tä, vaik­ka kyseis­ten ulko­maalais­ten ja suo­ma­lais­ten työläis­ten poten­ti­aal­is­ten työ­paikko­jen leikkaus olisi tyhjä. Työ- ynnä mui­ta markki­noi­ta ei voi näin yksinker­tais­es­ti jakaa eril­lisi­in ja riip­pumat­tomi­in osi­in, ainakaan ilman jonkin­laista aparthei­dia. Alem­pana san­otkin, ettei kausi­työn­tek­i­jöi­den pitäisi olla sidot­tu­ja alku­peräiseen työpaikkaansa!

   Entä jos lähtö­maas­sa lapset joka tapauk­ses­sa joutu­vat maatöi­hin, eikö olisi paljon parem­pi päästää hei­dät tekemään työtä Suomeen, jos­sa palk­ka on hie­man parem­pi ja madot ja troop­piset tau­dit eivät uhkaa? Näin yhdis­ty­isi globaali vas­tuu, las­ten arvos­tus ja kyp­sä taloudelli­nen real­is­mi mod­erni­in pohjo­is­maiseen tyyliin.

   Raskaat kyykyssä tehtävät maat­aloustyöt eivät todel­lakaan ole mitään herkkua, vaan voivat hel­posti johtaa tuki- ja liikun­taelin­vaivoihin. Olisi yleis­in­himilli­nen etu, jos emme antaisi vil­jeli­jöi­den kor­va­ta pääo­maa, teknisiä ja kemi­al­lisia ratkaisu­ja ja automa­ti­saa­tio­ta ihmisraadannalla.

   Hyväk­sikäyt­tö olisi vaikeam­paa, jos työlu­van saami­nen ei olisi sel­l­ainen etuoikeus kuin se nyt on.

   Et voi kor­ja­ta kur­ju­ut­ta ja pahu­ut­ta kas­vat­ta­mal­la sen mit­takaavaa. Työlu­pia voisi edelleen myy­dä ja Suomes­sa olisi myös yhä enem­män epäre­hellisiä ulko­maalaisia työnantajia.

   Kaik­ki vilunkei­hin syyl­listyneet ulko­maalaiset pitää karkoit­taa pikamenet­te­lyl­lä, ml. uhrit. Jos nykyiseen tapaan palk­it­semme pulaan joutunei­ta oleskelu­lu­val­la, ei ole suuri ihme jos sel­l­aisia Suomes­ta löydämme.

   Täl­laiset rikok­set tulisi sank­tioi­da voimakkaasti.

   Näin, etenkin kos­ka rikok­set ovat vaikeasti löy­det­täviä ja lait­to­muudet val­lit­se­vat. Suo­ma­lainen työ­nan­ta­ja tai tilaa­ja ei myöskään saa selvitä ilman seuraamuksia.

   Tietysti jos on oleskel­lut Suomes­sa pitkään ja mak­sanut vero­ja, on oikeutet­tu siihen, mitä niil­lä veroil­la kus­tan­netaan, mut­ta maat­alouden kausi­työläiset eivät tähän joukkoon kuulu.

   Tuo onkin kausi­työvoiman paras puoli.

   Mata­la­palkkaiset ulko­maalaiset eivät nor­maalil­la vero­tuk­sel­la tule ikinä mak­samaan vero­ja siinä määrin, että voisi­vat niil­lä oikeutetusti saa­da täy­det palve­lut. Mut­ta ilmankaan ei heitä voi mis­sään nimessä jät­tää, Suo­mi ei ole apartheid-val­tio. Hei­dän työ­suhteitaan pitäisi siis verot­taa huo­mat­tavasti nor­maalia ankaram­min, tai vai­h­toe­htois­es­ti palve­lut laskutet­taisi­in hei­dän työ­nan­ta­jal­taan, eli toden­näköisem­min työ­nan­ta­jien yhteiseltä vaku­u­tusjär­jestelmältä. Tämä tietenkin muut­taisi työ­nan­ta­jien “työvoima­pu­laa” huo­mat­tavasti pienem­mäk­si. Suomelle tästä ylimääräis­es­tä vero­tuk­ses­ta ei olisi mitään haittaa.

   PS. On kyl­lä yllä­tys huo­ma­ta, että vihreät vihaa­vat suo­ma­laista työläistä jopa enem­män kuin maajusseja.

   Vastaa

4. Eikös tuos­sa kaikil­la ole parem­min, kun joku saa tomaat­tin­sa ja toinen palkkansa. Itse en ymmär­rä mikä vika nyt työn­teossakin on jos sitä tekee ulko­maalainen. Minus­ta on muka­va kat­sel­la muiden työn­tekoa. Has­sua tässä medi­an suh­tau­tu­mises­sa per­sui­hin on, että hei­dän tah­ton­sa toteutues­sa talous tekee äkki­jar­ru­tuk­sen. Degrowth ei ole ollut kovin suosit­tua, mut­ta nyt per­su­jen sitä ajaes­sa talousoikeis­to on hal­tiois­saan kun saa­vat kokoomuk­selle täl­laisen kaverin. Ihan kuin aja­tus on, että per­su­ja tul­laan taas viemään kuin päs­siä narus­sa kuten viime ker­ral­la ja hei­dän höpinöil­lä ei ole lop­ul­ta väliä. Olisi ihan kiva jos myön­täi­sivät sit­ten aja­vansa talouden alasajoa väen yksinker­tais­es­ti lop­pues­sa tulev­ina vuosi­na. Medi­akin voisi ker­rankin kysyä tästä ris­tiri­idas­ta, kun per­sut ja kokkar­it aja­vat talouden kasvua ja “pelas­tamista”, mut­ta sit­ten ylin vaa­timus on painaa tärkeim­mässä kohdas­sa jar­ru poh­jaan. Ihan hyvin voi elää mata­lam­mal­la elin­ta­sol­la, mut­ta ei samal­la voi luva­ta talouskasvua ja parem­pia palvelui­ta. Ihan sairas­ta on sekin, että ensin joltain pako­lais­ryh­mältä kiel­letään työn­teko ja sit­ten poli­itikot tekevät uransa haukku­mal­la että eivät tee töitä. Sit­ten töitä tehdään pimeänä ilman papere­i­ta ja vero­tu­lo­ja. Taas poli­itikot val­it­se­vat sen mis­tä yhteiskun­ta saa hai­tat, mut­ta ei hyö­tyjä. Voit­ta­ja on vain tuo poli­itikko joka tekee tyhjän­päiväisen uransa tuol­la tavoin paran­ta­mat­ta mitään tässä maas­sa, ja media ei koskaan kysy onko tuos­sa valin­nas­sa mitään järkeä.

   Vastaa

5. “Itse en ymmär­rä mikä vika nyt työn­teossakin on jos sitä tekee ulkomaalainen.”

   Ei siitä koulute­tun hyväo­saisen suo­ma­laisen näkökul­mas­ta olekaan. Ongel­ma on se, että mitä enem­män hal­paa työvoimaa Suomeen tuo­daan, sitä heikom­mak­si muut­tuu pitkäl­lä aikavälil­lä suo­ma­laisen pieni­palkkaisimpia töitä tekevän asema.

   Jotkut vaa­ti­vat, että pieniä palkko­ja pitää täy­den­tää tuil­la, mut­ta nämä ratkaisut ovat riip­pu­vaisia poli­it­ti­sista päätök­sistä. Ensin ulko­maisen hal­patyövoiman avul­la luo­daan hyvin pieni­palkkaisia, raskai­ta ja epämielekkäitä töitä, joiden tek­i­jöitä tue­taan tuil­la, kunnes ei enää tuetakaan.

   Vihreässä ajat­telus­sa yllät­tävän usein tör­mää siihen, että jos ihmi­nen ei pär­jää markki­na­t­alouden kil­pailus­sa, hänelle kuu­luukin raskas ja pieni­palkkainen työ. 

   Vihrei­den yleisen arvo­maail­man perus­teel­la kuvit­telisi, että vihreät kan­nat­taisi­vat raskaan ja tyl­sän työn kom­pen­soin­tia korkeam­mil­la palkoil­la, mut­ta suun­ta näyt­tää ole­van päin­vas­toin siihen, että joidenkin ihmis­ten elämän tuleekin olla kur­jaa, jos he eivät kil­pailus­sa pär­jää. Se siitä inhimil­lisyy­destä ja ihmisarvosta.

   Vastaa

6. Mites jos vaan ulote­taan perus­tus­la­ki koske­maan kaikkia? Siel­lä on jotain mainit­tu, että kaikil­la on oikeus työhön ja kiel­toa kohdel­la ihmisiä eri taval­la kansal­lisu­u­den perus­teel­la jne…

   Jos vaik­ka siir­ret­tään kau­nis sana­he­linä käytän­töön ja tode­taan että työlu­vat ovat perus­tus­lain hen­gen vas­tainen kon­sep­ti ja sel­l­aisia ei enää jatkos­sa tarvita?

   Vastaa

7. Soin­in­vaara nos­ti hyviä point­te­ja esille jota yleisessä keskustelus­sa uno­htuu . Tuo työt­tömyys­tur­van eväämi­nen ulko­maalaisil­ta (EU/ETA maid­en ulkop­uolisil­ta) kausi­työn­tek­i­jöiltä helpot­taisi tilan­net­ta jos työvi­isumeista tehdään väli­aikaisia kuten B‑tyyppiset viisum­it ovat jo täl­lä het­kel­lä Yhdys­val­lois­sa. Saat oleskel­la Suomes­sa niin kauan kuin sin­ul­la on työ­paik­ka ja sen jäl­keen sin­ul­la on 6 kuukaut­ta aikaa lähteä takaisin koti­maa­han. Toki siinä välis­sä voi hakea uut­ta työtä. Täl­läi­nen jär­jeste­ly pitäisi olla kaikille EU/ETA maid­en väli­aikaisille työvoimalle kunnes työ­suhde vak­i­nais­te­taan ja verot on mak­set­tu useil­ta vuosil­ta eteen­päin. Suomen tämän het­ki­nen ongel­ma ei ole saatavu­us vaan byrokra­tia. Ehdot voi olla tiukat jos byroka­tia on löysää. Näin esim moni EU/ETA maa ja Sveit­si sekä Bri­tan­nia toimi­vat. Myös Aus­tralia ja Uusi-See­lan­ti sekä Kana­da. Yhdys­val­lois­sa tilanne on eri kos­ka Yhdys­val­tain huole­na on laiton maa­han­muut­to Lati­nalais­es­ta Amerikas­ta. Euroopan huoli on laiton maa­han­muut­to Saha­ran etelän­puolis­es­ta Afrikas­ta, joka on etupääsä Välimeren maid­en riesa, jos­sa on osit­tain sisäl­lis­so­ta (johon Wag­ner­in on sotke­unut ja Ran­s­ka vetäynyt taas pois) ja osit­tain sit­ten muut ongel­mat kuten ilmas­ton­muu­tok­sen aiheut­ta­ma kuivuus.

   Vastaa

8. Hyväk­sikäyt­tö olisi vaikeam­paa, jos työlu­van saami­nen ei olisi sel­l­ainen etuoikeus kuin se nyt on. Niin­pä on suo­ranaista vale­htelua sanoa, että halu­amme tehdä työlu­van saamis­es­ta vaikeam­man vält­tääk­semme työvoiman hyväksikäyttöä. 

   Esimerk­ki niukan hyödyk­keen korkeas­ta hin­nas­ta on HS:n jut­tu Woltin ja Foodor­an kuskin­tun­nuk­sista, joi­ta kuski­tun­nuk­sen omis­ta­jat ovat jaka­neet eteen­päin työlu­vat­tomille ja vetäneet siivun välistä. Kyseessä per­in­teinen markki­na­t­alouden vääristymä rent-seek­ing, ja ilmeis­es­ti juurisy­iltään yhtä vaikea kor­jat­ta­va kuin muut vuokran­metsästyk­sen muodot.

   Artikke­lis­sa pisti silmään joidenkin haas­tatel­tu­jen maa­han­muut­ta­jien kom­men­tit, jois­sa heitä kor­peaa että tör­määvät Suomes­sa samaan kor­rup­tioon jota ovat läht­e­neet pakoon koti­maas­taan. Ei kai ole mitään mikä suo­jelisi kor­rup­tion pesiy­tymiseltä Suomeenkin, jos kan­nus­teet ovat samat ja rak­en­teet ovat samat — eivät vält­tämät­tä ole, mut­ta pohdin­nan väär­ti mikä meitä fun­da­men­taalil­la tasol­la suo­jelee, ja jos ei suo­jele, mitä ehkä pitäisi muuttaa.

   Vastaa

9. Soin­in­vaara kirjoitti:

   “Mitään kulu­ja veron­mak­sajille hänen työn­tek­i­jöitään ei koitunut.”

   Epäilen vah­vasti tuo­ta väitet­tä. Esimerkik­si kulu­ja alem­pi Myel-mak­su kos­kee myös ulko­maalaistyön­tek­i­jöitä ja kyseinen maat­alous­tu­ki on kulu veron­mak­sajien kannalta. 

   Työter­vey­den kuluista puolestaan osan mak­saa lain mukaan työ­nan­ta­ja ja osan val­tio. Esimerkik­si ehkäi­sevän työter­veyshuol­lon osalta tukio­su­us on 60 % ja omavas­tu­u­o­su­us 40 %. Jos työter­veyshuolto on jär­jestet­ty. Lak­isääteiseen työter­veyshuoltoon kuu­lu­vat työhön liit­tyvät ter­veystarkas­tuk­set, työ­paikka­selvi­tys, työkyvyn tukem­i­nen ja sairauk­sien tai oirei­den selvit­te­ly, joil­la on yhteyt­tä työhön. En tiedä, kuin­ka toden­näköis­es­ti siitä nykyään jää kiin­ni, jos edes lak­isääteisiä työter­veyspalvelu­ja ei osta kausi­työn­tek­i­jöilleen, ja jos työ­paikalla ei ole työn­tek­i­jöille lainkaan esimerkik­si ter­veystarkas­tuk­sia tai jos työ­paikka­selvi­tyk­siä ei koskaan tehdä. Ainakaan takavu­osi­na juuri minkään­laista näkyvää valvon­taa ei siinä asi­as­sa ole ollut vira­nomais­ten suun­nas­ta. Tap­atur­mavaku­u­tuk­sen voimas­saoloa Suomes­sa seu­rataan, mut­ta työter­veyspalvelu­iden osalta se ei näy työn­tek­i­jälle edes tulorek­ister­istä, että mitä työter­veyspalvelui­ta on ostet­tu vai onko ostet­tu mitään.

   Vastaa

10. Talousti­eteen peru­soppe­ja on kysyn­nän ja tar­jon­nan laki. Jos tar­jon­ta lisään­tyy, niin hin­ta las­kee ceteris paribus. Täl­lähän perustel­laan, mik­si Helsinki­in raken­netaan koko ajan lisää.

    Työ­markki­noiden puolel­la sama oppi tarkoit­taisi, että työvoima­pu­la nos­taa palkko­ja. Sairaan­hoita­jista san­o­taan ole­van työvoima­pu­laa. Mik­si työvoima­pu­la ei näy hei­dän palkoissaan? 

    Työn­hak­i­joiden voi ajatel­la muo­dosta­van jakau­man, jon­ka toises­sa laidas­sa ovat kaikkein halu­tu­im­mat, toises­sa kaikkein vähiten halutut.

    Työ­nan­ta­ja tot­ta kai palkkaa parem­man jos voi vali­ta. Jos ulko­mail­ta tuo­daan hyvää työvoimaa, väistämät­tä vähem­män halut­tu koti­mainen työvoima syr­jäy­tyy ceteris paribus.

    Mitä töitä heille jää? Yksit­täi­nen työ­nan­ta­ja voi tode­ta: ei ole mun ongel­ma. Muulle yhteiskun­nalle ongel­ma kuitenkin jää.

    Vastaa

    1. Sairaan­hoita­jat ja lähi­hoita­jat kyl­lä sai­vat his­to­ri­al­lisen palkan koro­tuk­set viime vuon­na. Työvoima­pu­la johtuu ter­vey­den­huol­lon puolel­la COVID pan­demi­an aikaises­ta työ­paineista jot­ka sai­vat mon­et hoita­jat vai­h­ta­maan alaa

       Vastaa

11. Jos työlu­pa ei ole sidot­tu työ­paikkaan, niin pitäisikö työlu­paan olla kir­jat­tu myös palk­ka ym tärkeim­mät työe­hdot? Muuten vaarana on että ensin solmi­taan näen­näi­nen työ­sopimus mut­ta heti kun työn­tek­i­jä tulee Suomeen, hän joutuu tekemään uuden työ­sopimuk­sen riistopal­ka­lla. Eli työ­paikkaa saa vai­h­taa kun­han työn­tek­i­jä löytää uuden työ­paikan vähin­tään yhtä hyvil­lä työehdoilla.

    Vastaa

    1. Työlu­pa on nyt sidot­tu työ­nan­ta­jaan ei työte­htävään. Työlu­paan pitäisi olla ehtona esimerkik­si oikeus kuu­lua ay-liik­keeseen tai riip­pumat­tomaan Loimaan kas­saan. Tämä aut­taa kun riistopalkkaus­ta yritetään edis­tää. TES sopimuk­sen oikeudet pitäisi myös tuo­da esille työlu­vis­sa. Kaik­ki nämä on otet­ta­va huomioon seu­raavis­sa hallitusneuvotteluissa

       Vastaa

12. Tuo yhteen työ­nan­ta­jaan sit­o­misen malli on san­gen tut­tu meille Lähi-Idässä työsken­neille. Antaa työ­nan­ta­jalle aikamoi­sen val­ta-ase­man työn­tek­i­jään ja pahim­mil­laan mah­dol­lis­taa orjuuden.

    Tuos­ta olisi järkevää luop­ua mitä pikim­min, jos on työl­listynyt Suomes­sa saa myös vai­h­taa työ­nan­ta­jaa. Jos halu­taan edelleenkin pitää kiin­ni tuos­ta ikävästä tarve­harkin­nas­ta, niin sit­ten tarve­harkin­nan kautta.

    kiravuo

    Vastaa

    1. Te jot­ka olitte työssä lähi-idän mais­sa ette olleet työperäisiä maa­han­muut­ta­jia jot­ka tule­vat ulko­maille töi­hin kyseisen maan työ­markki­noille te olitte ulko­maan komen­nuk­sel­la tei­dän suo­ma­laisen työ­nan­ta­jan lähet­täminä. Tei­dän työ­suh­teet ja ehdot ja palkat oli samat kuin suo­ma­lais­ten palkat Suomes­sa eikä lähi-idän palkko­ja. Olitte myös vapautet­tu tulovero­tuk­ses­ta kos­ka kom­men­nus oli ulkomailla.

       Vastaa

13. Minä en ole tuo­hon maa­han­muut­toasi­aan kovin paljon pere­htynyt. Mut­ta jotenkin tun­tuu, että ne När­piön kurkut ja tomaatit voisi ihan yhtähyvin kas­vat­taa Espan­jas­sa tai Marokos­sa. Ei niitä kan­nat­taisi Suomes­sa maa­han­muut­ta­jatyövoimal­la tuot­taa. Kai ne tomaatit saisi­vat siel­lä etelässä mar­ras-helmiku­us­sa edes auringon val­oa kasvuunsa.
    Mielel­läni ostan kesäl­lä suo­ma­laisia kurkku­ja ja tomaat­te­ja. Talvel­la en niitä paljoa syö.

    Vastaa

    1. Koti­maiset tomaatit ja kurkut mak­sa­vat kau­pas­sa 15 euroa kilo talvella.Oletko valmis mak­samaan koti­mais­es­ta esim 30 euroa kilo jos maa­han­muut­ta­jatyövoimaa ei ole saatavil­la? Jos halu­taan koti­maista ruokaa ei pidä valit­taa että se on liian kallista jos työvoima on koti­maista. Jos halu­aa edullista koti­maista ruokaa pitää hyväksyä että työvoima on ulko­maalaista työvoimaa. Myös Espan­jas­sa käytetään tomaatin vil­je­lyyn maahanmuuttajatyövoimaa

       Vastaa

       1. Tomaatit ja kurkut ovat pelkkää vet­tä. Talvel­la keino­val­os­sa kas­vate­tut tomaatit ja kurkut ovat kau­pan main­osle­htien ylistämä koti­mainen tuote. Sen voi kor­va­ta paljon parem­mil­la ruuan lisukkeil­la. Täl­lä het­kel­lä min­ul­la on esim salaatin korvikkeena suikaloitua kaalia puolukkahillol­la makeutet­tuna. Sitä voi lait­taa vaik­ka voileivän päälle jos pelkkä juus­to on liian vähän.

       2. Suo­ma­lainen tal­vivi­hannes on älyt­tömyys hin­nas­ta riipumatta.

       3. @Pentti A K Häkkinen

          Olet ihan oike­as­sa. Kurkku­ja ja tomaat­te­ja oste­taan vain sik­si että ne ovat help­po­ja käsitel­lä. Kiireinen ihmi­nen viipaloi kurkus­ta ja tomaatista muu­ta­man siivun aami­aisleip­i­en päälle. Muiden rehu­jen kanssa “säätämi­nen” vie liikaa aikaa. Pitää min­unkin kokeil­la tuo­ta kaali-puolukkahilloreseptiä.

    2. Kun kuitenkin syöt kesäl­lä suo­ma­laista kurkkua ja tomaat­tia niin ne ovat pääasi­as­sa myös kerät­ty ulko­maalaisen kausi­työvoiman voimin. Jos työvoima olisi pelkästään koti­maista kyseiset kesä kurkut ja tomaatit mak­saisi­vat kesäl­läkin 20€/kilo.

       Vastaa