Veroja voidaan tuskin alentaa

Suomen talouden haas­teet ovat niin vihe­liäisiä, ettei kukaan vaaleis­sa ehdol­la ole­va uskalla puhua niistä taval­la, johon uskoisi edes itse.

Akuutisti val­tion velan korko ei ole ongel­ma, kos­ka val­tion kannal­ta vain reaa­liko­rol­la on merk­i­tys­tä, eikä se ole ollut koskaan näin paljon miinuk­sel­la. Joskus ne kuitenkin nou­se­vat positiivisiksi.

Jotkut ovat valmi­ita leikkaa­maan julk­isia meno­ja par­il­la mil­jardil­la, toiset kuudel­la. Tilalle pus­kee kuitenkin mil­jardi­tolkul­la uusia vält­tämät­tömiä meno­ja. Sik­si en oikein usko, että julk­isia meno­ja voidaan leika­ta juuri lainkaan, mut­ta samal­la pidän vält­tämät­tömänä leika­ta nyky­isiä meno­ja isol­la kädel­lä, jot­ta tilaa tulisi uusille.

Mil­jar­di tai pari solah­taa puo­lus­tuk­seen syistä, jot­ka kaik­ki tuntevat.

Nykyisel­lä syn­tyvyy­del­lä jokainen sukupolvi tulee ole­maan kol­man­nek­sen edeltäjään­sä pienem­pi. Pieneville ikälu­okille kaatuu sekä eläke­pom­mi että hoivapommi.

Van­henevia ikälu­okkia on enem­män, he elävät kauem­min ja vaa­ti­vat pidem­pään kallista hoitoa, kos­ka nopeasti tap­pa­vat tau­dit väistyvät ja hitaasti tap­pa­va demen­tia jää.

Hoita­jia tarvi­taan paljon lisää ja heille pitää mak­saa paljon parem­paa palkkaa, jot­ta ala houkut­telisi. Tähän solah­taa pari mil­jar­dia eikä tai­da riittääkään.

Huonos­ti koulute­tut eivät saa Suomes­sa töitä, jos hei­dän palkko­jaan nos­te­taan muiden palkko­jen tahdis­sa. Pelkän perusk­oulun suorit­taneista jo nyt alle puo­let on töis­sä. Tähän on kak­si kallista ratkaisua: hyväksytään kas­va­va raken­netyöt­tömyys tai käytetään paljon rahaa täy­den­tävi­in tulonsiirtoihin.

Kas­va­va joukko on syr­jäy­tynyt kokon­aan työ­markki­noiden ulkop­uolelle elämään toi­men­tu­lotuen varas­sa. Mitä isom­mak­si tämä alakult­tuuri kas­vaa, sitä enem­män se houkut­telee rajat­a­pauk­sia. Keino­ja on, mut­ta ei halpo­ja. Edelli­nen koh­ta liit­tyy vähän tähänkin.

Suomes­sa käytetään paljon rahaa kaupungis­tu­misen estämiseen. Jatkos­sa koko maan pitämi­nen asut­tuna tulee yhä kalli­im­mak­si. Kun lukee vaalilu­pauk­sia, ei mil­jar­di tai­da riit­tää. Onhan alue­poli­ti­ikkaa käytet­ty raha tähänkin asti ollut halpaa.

Lis­taa on valitet­tavasti help­po jatkaa. Muiden maid­en kir­im­i­nen kiin­ni koulu­tuk­ses­sa, rapis­tu­va tiev­erkko ja niin edelleen.

Järkevä leikat­tavaa löy­tyy yri­tys­tukien puolelta, mut­ta niiden leikkaami­nen vas­ta on vaikea­ta. Jokuhan niitä saa ja sik­si niil­lä on raivoisia puolustajia.

On epäuskot­tavaa puhua vero­tuk­sen alen­tamis­es­ta ja ali­jäämän selättämisestä.

Vaik­ka vero­ja ei voi­da alen­taa, niitä kan­nat­taa kerätä toisin.

Palkkaverot ovat myrkkyä palvelu­aloille ja vain palvelu­alat voivat työl­listää lisää väkeä.

Työn vero­tus­ta tulee vähen­tää merkit­tävästi ja lisätä hait­to­jen vero­tus­ta ja esimerkik­si tont­ti­maan kiin­teistövero­tus­ta. Hyvä vero­tusko­hde on myös luon­non­va­ro­jen käyt­tö, kos­ka meil­lä on vain yksi maapallo.

Iso lovi vero­tu­loi­hin tulee liiken­teen puolelta. Polt­toainei­den käyt­tö vähe­nee eikä sähköau­toista ei muutenkaan paljon vero­ja makseta.

Osaavaa väkeä pitäisi houkutel­la maa­han. Suomes­sa koulu­tus on ilmaista ja vas­taavasti koulutet­tu­jen net­toan­siot alem­pia kuin muual­la – ei kovin houkut­tel­e­vaa sille, joka on mak­sanut kalli­in koulu­tuk­sen­sa omas­sa maas­saan itse.  Tämäkin on ratkaistavis­sa, mut­ta niin kuin aina, viisaus alkaa tosi­a­sioiden tunnustamisesta.

Suomen malli­in kohdis­tuu iso paine, sil­lä yhä houkut­tel­e­vam­mak­si tulee ottaa ilmainen koulu­tus Suomes­ta ja muut­taa korkeampi­en palkko­jen ja alem­man vero­tuk­sen perässä muualle.

= = = = =

Tek­sti on julka­istu kolumn­i­na Talouselämän nettisivuilla.

26 vastausta artikkeliin “Veroja voidaan tuskin alentaa”

  1. Ehkä pitäisi vaan hyväksyä ne tosi­asi­at ja tode­ta, että van­huk­sia ei voi­da hoitaa sil­lä tasol­la kuin he itse halu­aisi­vat tul­la hoide­tuk­si muiden piikki­in. Demokra­ti­as­sa todel­lisu­u­den hyväksymistä hidas­taa se, että se poruk­ka jolle totu­us tekee kipein­tä on kas­va­va väestönosta…

    Joko lap­sille jää per­in­töä tai oma hyv­in­voin­ti vähän kär­sii. On moraalis­es­ti kestämätön­tä että varakkaat eläkeläiset hoide­taan hyvin ja he eivät mak­sa pen­nin jeniä siitä huvista. Ei voi pitää kakkua itsel­lään ja syödä sitä samal­la kertaa.

    Las­ten into hoitaa van­huk­si­aan kas­vaa jos vai­h­toe­htona on perin­nöstä luopuminen.

    1. Per­in­töoikeus on has­su jut­tu noin yleisem­minkin. Jos esimerkik­si kokoomus edus­taisi oikeasti sitä arvo­maail­maa, jota se väit­tää edus­ta­vansa, se ajaisi per­in­töveron korot­tamista sataan pros­ent­ti­in ja sen tuo­ton käyt­tämistä täysimääräis­es­ti työn vero­tuk­sen alentamiseen.

      Nyt kuitenkin jopa ne kokoomus­laiset, jot­ka menevät Ven­nin dia­gram­mis­sa edes osit­tain päällekkäin vaikka­pa oman yhteiskun­nal­lisen ajat­telu­ni kanssa (esim. Eli­na Val­to­nen), aja­vat päin­vas­toin per­in­töveron pois­tamista kokon­aan. Sata-komitea immu­nisoi aikoinaan mei­dän blog­gaa­jamme tehokkaasti kokoomus­lais­tu­mista vas­taan, kuten hän on useis­sa yhteyk­sis­sä kuvail­lut. Min­ut immu­nisoi vas­taavasti mm. tämä.

      1. Sadan pros­entin per­in­tövero kan­nus­taa has­saa­maan kaiken omaisu­u­den viimeis­inä elin­vu­osi­naan. Paljon fik­sumpi on per­in­tövero, joka on isältä pojalle 0 %, isoisältä pojan­po­jalle 50 % ja isoi­son­isältä pojan­po­jan­po­jalle 100 %. Toisin sanoen, siitä omaisu­ud­es­ta, jon­ka perit­tävä on eli­naikanaan kar­tut­tanut, per­itään 0 %, siitä, jon­ka tämä oli saanut oma­l­ta isältään 50 % ja niin edelleen.

      2. Jos noin olisi antaisin kaiken pois ennen kuolemaa 

        Niin teen ehkä nytkin 70 v alkaen

    2. “On moraalis­es­ti kestämätön­tä että varakkaat eläkeläiset hoide­taan hyvin ja he eivät mak­sa pen­nin jeniä siitä huvista.”

      Siis jos puhutaan van­hus­ten hoi­dos­ta siinä vai­heessa kun kotona ei enää pär­jää niin kyl­lähän täl­läkin het­kel­lä se on hoitokodeis­sa mak­sullista, yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la mak­sat sen minkä var­al­lisu­ute­si antaa myö­den, ellei sitä ole joudut tur­vau­tu­maan julkisen sek­torin palvelui­hin, niis­sä taas mak­su määräy­tyy tulo­je­si mukaan, mikäli eläk­keesi sekä muut tulot on suuri, se kat­taa hoidon kulut, mikäli tulosi ovat pienet, ero­tus mak­se­taan verovaroista. Tulois­tasi ei jää käyt­töösi kuin enää murto-osa.

      Mikäli kir­joit­ta­ja tarkoit­taa van­henevan väestön ter­vey­den­huoltoku­lu­ja niin mis­sä kir­joit­ta­jan mielestä kul­kee raja kenen ter­veyt­tä hoide­taan ja kenen ei. Var­al­lisu­usko tässä olisi ratkai­se­va tek­i­jä eli mikäli sin­ul­la ei ole varo­ja yksi­tyisen sek­torin hoitoku­lui­hin jää ter­veysongel­masi hoita­mat­ta USAn malliin ?

      Tulee mieleen eräs val­takun­ta kahdek­sankym­men­tä vuot­ta sit­ten… ellet ollut “Reichille” hyödylli­nen niin hen­ki pois ja uuniin.

      1. Kum­mal­ta on reilumpa laskut­taa enem­män? Siltä jol­la on miljoo­nan omaisu­us ja eläke on 1500€/kk vai siltä jon­ka omaisu­us on nol­la ja eläke 1800€/kk?

  2. Kun kat­soo nyky­is­ten poli­itikko­jen kykyä tehdä ikäviä päätök­siä niin täysin toiv­ot­toma­l­ta näyt­tää Suomen mah­dol­lisu­udet selviy­tyä maini­tu­ista haasteista. Tois­tan jälleen ker­ran idean siitä että yhdet tai jopa kahdet eduskun­ta- ja kun­tavaalit jätetään väli­in. Täl­lä tavoin päät­täjille annetaan rauha tehdä ikävät päätök­set ilman että tämä kostau­tuu heti koh­ta pidet­tävis­sä vaaleissa.

    Toinen vai­h­toe­hto on, että päätösten puuttues­sa päädytään vielä 90-luvun alun lamaa pahempaan kri­isi­in. Sit­ten jostakin toiv­ot­tavasti löy­de­tään Lipponen@Viinanen puske­maan päätök­set läpi vaaleista välittämättä. 

    Ensin mainit­tu vai­h­toe­hto on hal­lit­tu, toises­sa voidaan sukeltaa tosi syvälle.

    1. Vaa­likausien piden­tämisessäkin on omat ongel­mansa. Val­ta keskit­tyy ja huono­jen päät­täjien vai­h­t­a­mi­nen on vaikeam­paa. Asi­aa voisi ajatel­la myös tois­in­päin: onko ongel­ma sit­tenkin äänestäjis­sä, joiden heikko ymmär­rys ja/tai itsekäs ajat­te­lu­ta­pa ajaa poli­itikko­ja huono­jen päätösten suun­taan? Toimi­ak­seen kuun­nol­la demokra­tia vaatii sivistystä.

  3. “Osaavaa väkeä pitäisi houkutel­la maa­han. Suomes­sa koulu­tus on ilmaista ja vas­taavasti koulutet­tu­jen net­toan­siot alem­pia kuin muual­la – ei kovin houkut­tel­e­vaa sille, joka on mak­sanut kalli­in koulu­tuk­sen­sa omas­sa maas­saan itse. Tämäkin on ratkaistavis­sa, mut­ta niin kuin aina, viisaus alkaa tosi­a­sioiden tunnustamisesta.”

    Oma koke­muk­seni on että Suo­mi on houkut­tel­e­va ulko­maalaisille, mut­ta tänne ei ole kovinkaan help­po tulla:
    * Tarveharkinta
    * Migrin toim­intakult­tuuri ja hake­muk­sien jonot (täl­lä var­maankin isoin vaiku­tus ulko­maalaisille suus­ta-suuhun koke­muk­sien kautta)
    * Järkevän työ­paikan (ei siis mar­jan­poim­intaa tai siivous­ta) saami­nen vaikeaa osin tarve­harkin­nan vuok­si, mut­ta toinen iso on kieli­taito­vaa­timuk­set — Nati­ivin tasoinen kieli­taito mon­es­sa paikas­sa vaa­timuk­se­na mis­sä sitä vaikea ymmärtää vaa­timuk­se­na. Oman lisän­sä toki tuo vielä mon­en julkisen sek­torin työ­paikan vaa­timuk­set myös toisen koti­maisen osaamisesta.

    Ainakin eräs tohtorisih­mi­nen joka miet­ti tänne tulemista ei kyl­lä miet­tinytkään mitään net­toan­siomääriä tai vero­pros­ent­te­ja tai mitään vas­taavaa, vaan ihan puh­taasti ihas­tui täkäläiseen yhteiskun­taan joka on mon­een muuhun ver­rat­tuna aikamoinen onnela joka puo­lil­laan sosi­aal­ista pääo­maa, yhteiskun­ta jota kil­pailukult­tuuri ei ole vielä kokon­aan lävistänyt. Eri­tyis­es­ti iso asia lap­sien­sa näkökulmasta. 

    Toki vaikeudek­si hänelle muo­dos­tui löytää se väylä jol­la hän tänne pää­sisi. Toki voi tul­la siivo­jak­si tai mar­jan­poim­i­jak­si kunnes oppii kie­len nati­iv­i­ta­soisek­si, mut­ta se on aika paljon vaa­dit­tu noin koulut­tau­tuneelta henkilöltä.

    Yri­tyk­sen perus­tamis­takin hän miet­ti kos­ka kyl­lä siihenkin olisi varaa, mut­ta se ei tietääk­seni ole mikään peruste oleskelulu­paan? Eli pitäisi tul­la ensin sik­si siivo­jak­si, ja perus­taa se yri­tys sit­ten siivous­toimin­nan ohes­sa (ja toivoa että Migri ei hylkää työvi­isum­in uus­in­taa yri­tyk­sen perus­tamis­vai­heessa jos se tulk­it­see että todel­li­nen syy oli jokin muu kuin tul­la yhteiskun­nan kannal­ta tui­ki tärkeäk­si siivojaksi).

    Paljon olisi maas­samme tekemistä täl­lä saralla.

    1. Nati­ivin kieli­tai­do oppii vain Suomeen syn­tynyt, joka on käyt­tänyt kieltä koko ikän­sä. Poh­jan­maan ruotsinkieli­nen har­voin saavut­taa nati­ivia tasoa.

  4. Tarvi­taan tapo­ja siirtää ter­vey­den­huoltomeno­ja kansalais­ten itsen­sä mak­set­tavak­si. Tämän ei pitäisi olla ongel­ma jos koet­tu lisäar­vo on riittävä.

    Muu­ta­ma päivä sit­ten Antti Rinne osoit­ti poikkeuk­sel­lista kansalais­rohkeut­ta avaa­mal­la keskustelun aikuis­neu­voloista. Poikkeuk­sel­lisen keskustelu­navauk­ses­ta tekee se että media- ja some­julk­isu­us toimii sel­l­aisel­la logi­ikalla että ensin etsitään ehdo­tuk­ses­ta yhteen­sopi­mat­to­muudet val­lit­se­vaan todel­lisu­u­teen ja tyr­mätään ehdo­tus julkises­ti. Yllät­tävää näin vaalien alla.

    Asiantun­ti­jat lienevät yhtä mieltä siitä että ehdo­tus olisi hyvä, jos olisi lop­ut­tomat resurssit. Sen korol­laari lie­nee että ehdo­tuk­sen se osa, joka on resurssiri­ip­puma­ton, on hyvä. Resurssiri­ip­pumat­tomana voidaan aivan hyvin pitää sel­l­ais­takin toim­intaa jon­ka kansalaiset kus­tan­ta­vat itse, ja joka ei keskimäärin aiheuta niukku­ut­ta tai kus­tan­nu­s­painei­ta muualle terveydenhoitosektoriin.

    Esimerk­ki tämänkaltais­es­ta toimin­nas­ta on sel­l­ainen tiedonkeruu joka mah­dol­lis­taa tehokkaam­man seu­lon­nan. Kus­tan­nuk­set eivät ole ongel­ma kenellekään sil­loin kun tiedonkeru­un (=lab­o­ra­to­riokokei­den + ana­lyysin) rajakus­tan­nus läh­estyy nol­laa ja joka tapauk­ses­sa on vähem­män kuin kansalaisen mak­suhalukku­us. Tämä on real­isti­nen ole­tus sil­loin kun toim­i­taan suuren mit­takaa­van automa­ti­soidus­sa ympäristössä (esimerkik­si Hus­lab, Syn­lab). Kerät­tävä tieto voi olla myös häh­mäisem­pää, poten­ti­aalisen poti­laan omaan koke­muk­seen perustuvaa. 

    Bayesi­laises­sa mielessä kyse on pri­or­ien keru­un kus­tan­nusten siirtämistä poti­laalle. Jot­ta moti­vaa­tio mak­samiseen on riit­tävä, pitää rahalle saa­da vastinet­ta. Bayesi­laisen päät­te­lyn soveltamisen kansan­ter­veys- ja poti­lastyössä voi jät­tää lääketi­eteen disi­pli­inin itsen­sä ratkaistavak­si, kun­han lain­säädän­nölli­nen viiteke­hys on riit­tävän selkeä jot­ta kerät­ty data muut­tuu riit­tävän avoimek­si niille jot­ka saa­vat siitä irti jotain hyödyllistä.

    Tarkoit­taa siis ettei aikuis­neu­volan tarvitse olla Laitos per­in­teiseen demar­i­tyyli­in vaan tieto­varas­to, jon­ka tarkoituk­se­na on paran­taa lääketi­eteel­lis­ten ennustei­den oikeel­lisu­ut­ta ja käyt­tökelpoisu­ut­ta, ja siinä sivus­sa tietysti säästää verovaroja.

  5. Esitän tyh­män kysymyksen.

    Min­ua saa haukkua siitä. Olen valmis tun­nus­ta­maan tyhmyyteni.

    Siis:

    Melkein kaik­ki käyt­tämämme “asi­at” ovat suh­teel­lis­es­ti ottaen hal­ven­tuneet viime vuosikym­meninä. Kuulin radios­ta että kun 80-luvul­la per­hei­den ruoka­menot oli­vat noin 20–25 % tuloista, niin nykyään ne ovat n 12 % (saatan muis­taa pros­en­tit hie­man väärin, mut­ta suun­ta tämä). Telkkar­it, lenkkar­it, läp­pärit, vaat­teet jne jne ovat kaik­ki halvem­pia kuin koskaan ennen.

    Mik­si julki­nen talous menee täysin vas­takkaiseen suun­taan? Mik­si se mak­saa koko ajan yhä enem­män? Eikä mei­dän van­hem­i­nen voi tätä yksin selittää.

    Yksi tyh­mä vas­taus voisi olla: se mikä halpe­nee, on glob­al­isaa­tion ansio­ta. Se mikä kallis­tuu, on nation­al­is­min tulosta.

    1. Julkisen talouden suh­teelli­nen kallis­tu­mi­nen johtuu niin san­otus­ta Bau­molin taud­ista. Vaik­ka työn tuot­tavu­us teol­lisu­udessa on moninker­tais­tunut, opet­ta­ja ei pysty opet­ta­maan nopeam­min eikä hoita­ja pitää kuol­e­van poti­laan kädestä nopeam­min kiinni.
      Lisäk­si ihmisille ei riitä sel­l­ainen ter­vey­den­huolto, jota heille tar­jot­ti­in 1980-luvulla.
      Julkisen sek­torin kaut­ta kulke­vat myös eläk­keet. Niitä on enem­män, kos­ka van­huk­sia on enem­män. Itse asi­as­sa eläke­menoista puhdis­te­tut julkiset menot eivät ole kasvaneet.

      1. Bau­molin tau­ti­in vetoami­nen on käsien pystyyn nos­tamista. Tietysti ilmiö aset­taa raja-arvon sille kuin­ka paljon julk­istasek­to­ria voidaan tehostaa, mut­ta ei ole mitään perustei­ta käyt­tää sitä (teko)syynä sil­lä, ettei mitään muka­mas voitaisi tehdä.

        Asiantun­ti­jat ovat jo pitkään puhuneet siitä, että pelkästään ottam­mal­la käyt­töön julkisen sek­torin parhaat käytän­nöt maan laa­juis­es­ti säätet­täisi­in vaikka­pa ter­veyshuol­los­sa hel­posti sato­ja miljoo­nia ellei enem­mänkin vuosit­tain. Tämän jäl­keen voisi kysyä sitä, että mik­si vaikka­pa van­hus­ten laitoshoitopaikat tup­paa­vat mak­samaan julkisen sek­torin puolel­la hel­posti 1,3–1.5x enem­män kuin yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la. Tähän ei seli­tyk­sek­si kel­paa kit­inä yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la kir­ja­tu­ista ongelmista, kos­ka tässä suh­teessa tilas­tot ovat pahasti bia­soitunei­ta — kun­tia on velvoitet­tu valvo­maan yksi­ty­isiä palvelui­ta tark­istuskäyn­nein, kun taas kun­tien oman tuotan­non “valvon­taan” on riit­tänyt palveluyk­siköi­den omavalvon­ta. Lisäk­si jostain kum­man syys­tä yksi­ty­is­ten laitosten asukkaat ovat tyy­tyväisem­piä kuin julkisen sek­torin asiakkaat.

        Olen ymmärtänyt, että Suomes­sa laa­ja ja kat­ta­va hoidon tehokku­u­den ja kus­tan­nusten tilas­toin­ti on, jos nyt ei käytän­nössä melkeim­pä kiel­let­tyä, niin ainakin heikko­ta­soista ja hajanaista. Ainakin (viher)vasemmiston suun­nas­ta tun­tuu kuu­lu­van kom­ment­te­ja, ettei näitä asioi­ta nyt vain yksinker­tais­es­ti pidä / voi mita­ta rahal­lis­es­ti (ikään kuin seu­ran­nan puute tek­isi hoi­dos­ta jotenkin humaan­im­paa?). Kuitenkin, jos asioi­ta ei mita­ta kun­nol­la ja huolel­lis­es­ti, niin miten niitä voidaan parantaa?

        Kun ottaa huomioon tuon perus­ta­van laa­tuisen vas­ten­mielisyy­den tehostamiseen (miten joku voi vas­tus­taa sitä, että samal­la raha­sum­mal­la saataisi­in enem­män hyv­in­voin­tia?) ja sote-uud­is­tuk­sen yleisen keskusjo­htoisu­ususko­vaisu­u­den yhdis­tet­tynä äärim­mäiseen yksi­tyisen sek­torin ja kil­pailun vihaamiseen, niin miten asi­at voisi­vat kehit­tyä muuten kuin pahempaan suun­taan? Hoi­da työsi kuin­ka huonos­ti tahansa, niin val­tio mät­tää sys­teemi­in lisää veron­mak­sajien raho­ja — ja lop­ul­ta “asi­akas” (eli kuluerän muo­dosta­va poti­las) on se joka tilanteesta kär­sii — ei viranhaltija.

      2. ksee kir­joit­ti:

        Asiantun­ti­jat ovat jo pitkään puhuneet siitä, että pelkästään ottam­mal­la käyt­töön julkisen sek­torin parhaat käytän­nöt maan laa­juis­es­ti säätet­täisi­in vaikka­pa ter­veyshuol­los­sa hel­posti sato­ja miljoo­nia ellei enem­mänkin vuosittain. 

        Toim­into­jen tehost­a­mi­nen on hyvä tavoite. Varsinkin jos se tehdään niin että tehost­a­mi­nen ei ole vain uuskieltä tarkoit­ta­maan meno­jen kar­simista käytet­tävien resurssien vähen­tämäl­lä ja pitämäl­lä muut asiat/käytännöt ennal­laan. Eli samo­jen käytän­tei­den tekemistä kuin ennenkin mut­ta vaa­ti­mal­la suorit­ta­van työn tek­i­jää tekemään vähem­mäl­lä enem­män ja nopeammin.

        Juuri kenel­läkään ei var­masti ole mitään sitä vas­taan että asioi­ta tehtäisi­in fik­sum­min, niin että ketään ei ajet­taisi muu­tok­sel­la kohtu­ut­tomaan ase­maan. Usein se ylhäältä-alas pakotet­tu “tehost­a­mi­nen” jos­sa tavoitel­laan vain rahan säästämistä sel­l­aiseen johtaa. Että teet samat asi­at mitä ennenkin, mut­ta nopeam­min ja ilman tauko­ja. Ja että teet sit­ten palkat­ta yli­a­jal­la mitä et siltikään ehdi.

        Tätä “tehostamista” mon­et siis vas­tus­ta­vat. Ilmiö on nähty niin mon­esti, että mon­et ovat kyynistyneet. En ihmettele.

        Ja edelleenkin, tehost­a­mi­nen on tavoite, maali. Se ei ole toi­mi. Kokoomus jak­saa tois­taa tuo­ta tyhjää “jos kaik­ki ter­veysyk­siköt toimi­si­vat yhtä tehokkaasti kuin mit­tar­il­la mitat­tuna tehokkain yksikkö niin säästet­täisi­in mil­jar­di”. Yhtä hyvin voisi sanoa että jos kaik­ki yksi­tyiset yri­tyk­set toimi­si­vat yhtä tehokkaasti kuin tehokkaim­min toimi­vat yri­tyk­set niin talous vähin­täänkin tuplaan­tu­isi ja ohes­sa julkisen sek­torinkin kestävyys­va­je olisi enem­män kuin ratkaistu. 

        Kaiken­maail­man haavei­ta voi toki heit­el­lä, mut­ta oleel­lisem­paa on että mitä toimia halu­taan tehdä tavoitet­ta kohti pääsemisek­si. Pahoin pelkään että kiky‑, eikun siis anteek­si kyky-puolueen toimet vievät vain kauem­mas siitä maalista.

        Tehostamisel­la on huono maine ihan valideista syistä. Mon­et suh­tau­tu­vatkin koko “säästöjä tehosta­mal­la” puheeseen epähedelmäl­lisenä läh­estymiskul­mana, vaik­ka aja­mat toimet ovatkin ihan hyvin sen kanssa lin­jas­sa. Itsekin kuu­lun ehkä näi­hin, esimerkik­si juurikin Kokoomuk­sen julk­i­lausut­tu tavoite että “mil­jardin säästö bud­jetista soten toim­intaa tehosta­mal­la” kuu­lostaa juuri niin perse-edel­lä puuhun men­e­miseltä että en usko että se tulee päät­tymään hyvin.

        Parem­pi lähtöko­h­ta olisi vaik­ka tosi­aan pistää ensin niitä mittare­i­ta ja tilan­neana­lyysia kun­toon ja sit­ten miet­tiä niiden tuot­ta­man parem­man datan poh­jal­ta mitä voidaan tehdä, ja kan­nat­taako tehost­a­mi­nen ulos­mi­ta­ta vaik­ka parem­pana ennal­taehkäi­sevänä ter­vey­den­hoitona, vaiko vaikka­pa julkisen sek­torin välit­töminä budjettisäästöinä. 

        Mut­ta Kokoomus on jo niin mon­esti luvan­nut mil­jardil­la säästää “tehosta­mal­la”, että eiköhän mil­jardin leikkaus tosi­aan ole tulos­sa jos Kokoomuk­ses­ta päämin­is­teripuolue tulee, ja se tullee tapah­tu­maan että rahoi­tus­ta leikataan ja saatekir­jeessä san­o­taan että nyt sitä tehostamista, saa suorittaa.

        Ja taas tehostamisen nimis­sä tehdyt hölmöi­lyt tuot­ta­vat tulok­se­na lisää kur­ju­ut­ta ja uusia “tehostamis­lud­dit­tee­ja” jot­ka ennem­min vas­tus­ta­vat kaikkia muu­tok­sia kos­ka kaik­ki men­neet tehostamisu­ud­is­tuk­set vain polki­vat suorit­ta­van työn tek­i­jöitä yhä syvem­pään suohon.

  6. Ahon-Viinasen hal­li­tus osasi kyl­lä nos­taa vero­ja ja keskiä uusia vero­ja ja sil­lä saati­in val­tion velka­an­tu­mi­nen pysähtymään. Lisäk­si tarvit­ti­in toki tuuria mm Nokian muodossa.

    Sen ajan veroista muis­tan mm:
    — raip­paveron, eli tulovero­ja korotet­ti­in tilapäis­es­ti parin vuo­den ajaksi
    — lainako­rko­jen verovähen­nysoikeut­ta leikat­ti­in kun pääo­mat­ulovero­tus­ta uudistettiin
    — auto­jen vuosit­tainen käyt­tö­mak­su tuli, ja jäi
    — polt­toain­evero­ja korotet­ti­in jatkuvasti
    — autovero oli paljon korkeampi, EU-jäsenyy­den takia joudut­ti­in alen­ta­maan käytet­ty­jen tuon­ti­au­to­jen osalta.
    — alko­ho­liv­ero oli paljon korkeampi, ja matkus­ta­jatuon­nille oli tiukat sään­nöt, joi­ta joudut­ti­in muut­ta­maan EU-jäsenyy­den takia.
    — matkus­tusvero laiva­matkoille ja lentäen tehtäville loma­matkoille, oli pari vuot­ta voimassa
    — var­maan oli muitakin vero­ja siihen aikaan joi­ta ei enää ole, omaisu­usvero, leimavero, koiravero???

  7. Ode kir­joit­ti pitkän ongel­ma-lis­tan, mut­ta ei mitään kokreet­tista ratkaisua Suomen pääosin itse aiheutet­tuun talouskatastrofiin. 

    Oden kir­joituk­ses­ta huokuu sama neu­vot­to­muus, joka läpäisee nyt koko Suomen poli­it­tisen kentän. 

    Tätä surkeut­ta komp­paa medi­amme, joka on uno­htanut jour­nal­is­min peri­aat­teet: ”Jour­nal­isti on vas­tu­us­sa ennen kaikkea luk­i­joilleen, kuuli­joilleen ja kat­seli­joilleen. Heil­lä on oikeus saa­da tietää, mitä yhteiskun­nas­sa tapahtuu.”

    Huoli­mat­ta Neu­vos­toli­iton ”reaal­isosial­is­min” konkurssista 1991 ja siitä, että sosial­isti­nen talouskokeilu on epäon­nis­tunut kaikkial­la muual­lakin, Suomes­sa jatket­ti­in sosial­is­min rak­en­tamista niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. 

    Suo­ma­laisen sosial­is­mi­in rak­en­tamises­sa keskeisessä osas­sa on ollut yber-besser­wis­ser­imme, Mauno Koivis­ton aja­ma bern­steini­lainen idea, jon­ka mukaan val­lanku­mous­ta ei tarvi­ta sosial­is­min saavut­tamisek­si, vaan pitää käyt­tää ”pikkuhil­jaa hivuttamista”. 

    Nyt tuon hivu­tuk­sen tulos on kaikkien nähtävis­sä: Isän­maamme on menos­sa selvi­tys­ti­laan, velko­jien holhottavaksi!

    Onko Suo­mi jo menetet­ty tapaus?

    Ei ole, jos teemme taloutemme täys­re­mon­tin markki­na­t­alouden ehto­jen mukaan. Se on todis­te­tusti tuonut mil­jardeille työtä ja hyv­in­voin­tia, sekä pelas­tanut miljoonat nälältä.

    Nyt mei­dän on heit­et­tävä kehi­in per­in­teiset ylivoimatekijämme:
    1) Harv­inainen kykymme tulosta tuot­tavaan ja vas­tu­u­ta ottavaan tiimityöskentelyyn
    2) Eri­no­maiset johta­jamme, jos­ta todis­teena raket­ti­mainen elin­ta­somme nousu sodan­jälkeis­es­tä konkurssista maail­man huip­pu­jen joukkoon
    3) Kykymme kehit­tää ja ottaa käyt­töön uut­ta tekniikkaa
    4) Eri­no­mainen koulu­jär­jestelmämme, joka on kiireesti päivitet­tävä takaisin huipulle
    5) Ei-kor­rup­toitunut ja tehokas hallintomme, joka on nopeasti skaalat­ta­va kan­tokykymme mukaiseksi

    Sep­po Korp­poo, joka uskoo isän­maamme kykyyn uud­is­tua niin, että yrit­täjil­lä on mah­dol­lisu­us kas­vat­taa tääl­lä var­al­lisu­ut­ta, ottaa rik­siä, investoi­da uuteen tekni­ikkaan ja työllistää.

  8. “Iso lovi vero­tu­loi­hin tulee liiken­teen puolelta. Polt­toainei­den käyt­tö vähe­nee eikä sähköau­toista ei muutenkaan paljon vero­ja makseta.”

    Eikös se ole päivän­selvä asia että nyt polt­toaineista kerät­tävä 2,5 mrd vero kerätään myös sähköau­toilus­ta taval­la tai toisel­la. Toden­näköis­es­ti alueit­tain vai­htel­e­va kilo­metrivero, jota voisi kerätä pakol­lisel­la GPS seurannalla.

  9. Tule­vaisu­u­denku­vasi on turhan opti­misti­nen. Suo­ma­lais­ten kestävyyskun­to 20–40-vuotiaissa on niin surkea, että 20 vuo­den päästä puo­let viiskymp­pi­sistä ei pysty tekemään täyt­tä työpäivää vaan ovat itse hoivan tarpeessa.

  10. Kan­nat­taa lukea Björn Wahlroosin kir­ja Kuinkas tässä näin kävi? Mik­si maal­lamme ei ollut malt­tia vaurastua

    Hän tarkastelee näitä samo­ja kysymyk­siä aina perus­teel­lis­es­ti . Hänen mukaansa Suomel­la ja Ruot­sil­la on kak­si olen­naista eroa. 

    Ensin­näkin Ruot­si arvostaa ja kan­nus­taa koti­maista omis­tus­ta. Ruot­sis­sa ei ole per­in­töveroa. Niin­pä Ruot­sis­sa onkin monia suuria koti­maisia omis­ta­jia, muitakin kuin Wal­len­ber­git. Koti­mainen omis­ta­ja välit­tää koti­maas­taan. Kun Porin jääkaap­pite­hdas sul­jet­ti­in, luot­ta­mus­mies valit­ti, ettei omis­ta­jaa näe ksukoputkellakaan.

    Toisek­si Ruot­sil­la on oma val­u­ut­ta, joka jous­taa talouden mukaan. 

    Kun Suomen euro­jäsenyyt­tä mietit­ti­in, keskeisenä ongel­mana nähti­in työ­markki­noiden jäykkyy­det. Parinkymme­nen vuo­den jäl­keen voidaan tode­ta, että peloille oli syytä. 

    Näyt­tää vähän siltä, että voi vali­ta joko euron tai Suomen työ­markki­na­mallin, jos­sa kil­pailukyky palaute­taan tarvit­taes­sa devalvaatiolla. 

    Jos halu­taan säi­lyt­tää Suomen malli, täy­tyy ero­ta eurosta.

    1. “Kun Suomen euro­jäsenyyt­tä mietit­ti­in, keskeisenä ongel­mana nähti­in työ­markki­noiden jäykkyy­det. Parinkymme­nen vuo­den jäl­keen voidaan tode­ta, että peloille oli syytä. ”

      Perustuen mihin? Koko 2010-luvun palkko­ja nos­tet­tu vähem­män kuin inflaa­tio, ja nyt tänä vuon­na vielä räikeästi vähemmän.

      Ja Ruot­sis­sa muuten kut­sut­tu jo kau­pan edus­ta­jia hätäkok­ouk­si­in selit­tämään mik­si ruuan inflaa­tio ollut yli 20% vaik­ka yleis­in­flaa­tio ei ole lähel­läkään tätä. Mut­ta on se vaan niin paljon parem­pi maa, eikö?

      1. Kyl­lä Suo­mi ajet­ti­in kymme­nen vuot­ta kestävään kasvun pysähdyk­seen yli­hin­noit­tele­mal­la suo­ma­lainen työ van­haan tapaan. Van­haan tapaan olisi asia kor­jat­tu devalvoimalla.

      2. Suomen työelämän jäykkyy­det on myyt­ti. Suomes­sa irti­sanomi­nen on help­poa, hal­paa ja hauskaa, kun vaivau­tuu jär­jestämään muu­tosneu­vot­te­lut ja pidät­täy­tyy rekry­toimes­ta samaan hom­maan 3kk aikana. Sopii yrit­tää samaa Sak­sas­sa ja Ruot­sis­sa. Mak­saa muuten aikalailla.

  11. Ihmette­len, minkälaisia yri­tys­tukia meil­lä mak­se­taan, näköjään vähin­tään sato­ja miljoo­nia euro­ja vuodessa. Voiko joku ava­ta minkälaiseen yri­tys­toim­intaan täl­laista tukea jae­taan / tarvitaan.

    Yrit­täjänä B‑to-B- palvelu­alal­la toim­i­neena täl­laiset tuet kuu­losta­vat uskomattomilta.

    1. Yri­tystuet taita­vat nykyään olla selvästi päälle 9 mil­jar­dia euroa vuodessa. Ne ovat enim­mäk­seen eri­laisia vero­tukia. Tuet ovat pääosin joko huonos­ti tuot­tavia tai jopa suo­ras­taan haitallisia taloudelle niiden kil­pailua vääristävän vaiku­tuk­sen takia. Ympäristölle haitallisia tukia Luon­non­suo­jeluli­iton arvion mukaan on noin 3,5 mil­jardin edestä. Eri­laisia ener­giantuotan­non tukia on varsin paljon. 

      Tuoteke­hi­tys­tä ja yri­tys­ten kan­sain­välistymistä tue­taan jol­lain 400 miljoon­al­la eurol­la, mikä on jokunen pros­ent­ti tukien kokon­ais­määrästä. Nämä oli­si­vat niitä hyödyl­lisimpiä ja parhait­en vaikut­tavia tukia. Sen sijaan tukia val­uu auringonlaskun aloille, joil­ta työ­paikat hiipu­vat pois ennem­min tai myöhemmin.

      Yri­tys­tu­ista on ihan hyvä Wikipedia artikke­li. Sivu­men­nen sanoen se on hul­vat­toman hauskaa luet­tavaa. Vaikka­pa se kuu­luisa työryh­mä, joka näen­näis­es­ti asetet­ti­in perkaa­maan tukia, mut­ta hom­ma vesitet­ti­in otta­mal­la mukaan kaik­ki mah­dol­liset edun­valvo­jat ja aset­ta­mal­la Mau­ri Pekkari­nen ryh­män puheenjohtajaksi…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.