Perussuomalaisten uusi tuleminen

Twit­te­ris­sä on ilkut­tu sii­tä, kuin­ka vää­rin veik­ka­sin kak­si vuot­ta sit­ten perus­suo­ma­lais­ten tule­vai­suu­den Hal­la-ahon joh­ta­ma­na. Ana­lyy­si­ni perus­tui sii­hen, että Soi­nin perus­ta­ma puo­lue jou­tui omaa tyh­myyt­tään viha­mie­li­sen val­tauk­sen koh­teek­si. Eri­lai­sil­la ulko­maa­lais­vas­tai­sil­la ja äärioi­keis­to­lai­sil­la sivus­toil­la oli aika avoi­mes­ti kes­kus­tel­tu sii­tä, että on talou­del­li­ses­ti edul­li­sem­paa val­la­ta van­ha puo­lue kuin perus­taa uusi.

Ole­tuk­se­ni oli, että Hal­la-ahon joh­ta­ma­na puo­lue kerää taak­seen eri­lai­sis­ta kiih­ko­kan­sal­lis­mie­li­sis­tä pii­reis­tä koos­tu­van pis­kui­sen jouk­kion, mut­ta pet­ty­nyt duu­na­ri­po­ruk­ka palaa dema­rei­hin, joi­den kan­na­tus nousee sel­väs­ti yli 20 prosentin.

Näin ei kui­ten­kaan käy­nyt, osit­tain dema­reis­ta joh­tu­vis­ta syis­tä. Hal­la-ahon puo­lue onnis­tui ole­tuk­se­ni vas­tai­ses­ti aja­maan kak­sil­la vank­ku­reil­la. Tosin edus­kun­ta­ryh­mä näyt­tää pai­not­tu­van kovas­ti noi­hin toi­siin vank­ku­rei­hin niin, että Hal­la-aho­kin alkaa tun­tua sii­nä jou­kos­sa maltilliselta.

Vaa­li­kes­kus­te­luis­sa muut puo­lu­eet teki­vät las­ten­tar­ha­mai­sel­la kinas­te­lul­laan Hal­la-ahol­le hel­pok­si argu­men­toi­da omaa agen­daan­sa. Hän puhui loo­gi­ses­ti ja voit­ti väit­te­lyt sil­loin­kin, kun oli vää­räs­sä. Täs­sä hän on Pet­te­ri Orpon pei­li­ku­va. Orpo onnis­tui esi­mer­kik­si hoi­ta­ja­mi­toi­tuk­ses­sa häviä­mään väit­te­lyn, vaik­ka oli oikeas­sa vain kos­ka ei osan­nut asiaansa.

En jak­sa­nut kaik­kia vaa­li­kes­kus­te­lu­ja kuun­nel­la, kos­ka niis­tä tuli niin huo­no olo, mut­ta tämä kes­kus­te­lu on kuvaava:

Juon­ta­ja: Eikö pidä lisä­tä työ­pe­räis­tä maa­han­muut­toa, kos­ka työ­pe­räis­ten maa­han­muut­ta­jien kes­kuu­des­sa työl­li­syy­sas­te on kor­keam­pi kuin kan­ta­suo­ma­lais­ten keskuudessa? 

Hal­la-aho: Tämä joh­tuu asian­tun­ti­jois­ta. Tar­ve­har­kin­nan pii­ris­sä ole­vien kes­kuu­des­sa työl­li­syys on vain aluk­si kor­keam­pi, mut­ta las­kee muu­ta­man vuo­den kulut­tua kan­ta­väes­tön alapuolelle.

Tähän ei vas­tat­tu mitään, joten Hal­la-aho voit­ti argu­men­toin­nin, vaik­ka oli vää­räs­sä. Oli­si pitä­nyt sanoa, että kan­ta­suo­ma­lai­ses­ta on mak­set­tu 17 vuot­ta lap­si­li­sää ja hänet on kou­lu­tet­tu ilmai­sek­si, kun taas työ­pe­räi­nen maa­han­muut­ta­ja muut­taa Suo­meen työi­käi­se­nä. Sik­si hän on elä­män­kaar­ta aja­tel­len sel­keä net­to­mak­sa­ja vähän mata­lam­mal­la­kin työllisyysasteella.

Täl­lai­sia kes­kus­te­lu­ja oli luke­mat­to­mia. Hal­la-ahon kun­niak­si on sanot­ta­va, että hän argu­men­toi huo­mat­ta­vas­ti loo­gi­sem­min kuin muut puo­lue­joh­ta­jat. Haa­vis­to myös yrit­ti, mut­ta ei saa­nut puheen­vuo­ro­ja. En ymmär­rä, mik­si puo­lue­joh­ta­jat kuvit­te­le­vat, että menes­ty­vät vaa­leis­sa parem­min, jos näyt­te­le­vät tyh­mem­pää kuin ovat.

Hal­la-ahoa­kin parem­min vaa­li­kes­kus­te­luis­sa menes­tyi Sam­po Ter­ho, mut­ta vaa­li­me­nes­tys jäi vaatimattomaksi.

Mut­ta ei perus­suo­ma­lais­ten uusi nousu vaa­li­kes­kus­te­luis­ta johtunut.

Tek­no­lo­gian muu­tos on koh­del­lut työ­väen­luok­kais­ta mies­tä huo­nos­ti. Duu­na­ri­työ­paik­ko­jen katoa­mi­nen pan­naan her­käs­ti glo­ba­li­saa­tion piik­kiin, mut­ta pää­sään­töi­ses­ti työ­paik­ka­ka­to joh­tuu tek­no­lo­gias­ta ja auto­maa­tios­ta. Teol­li­suus­tuo­tan­to on kyl­lä Suo­mes­sa kas­va­nut, vaik­ka työ­pai­kat ovat teh­das­sa­leis­ta kadonneet.

Kun työ­mie­hel­tä vie­dään työ­mie­hen kun­nia, hän on vihai­nen. Aika­naan pien­vil­je­li­jät­kin oli­vat vihai­sia pel­to­jen pake­toin­nis­ta, vaik­ka kukaan ei käs­ke­nyt pake­toi­maan pel­to­ja. Mut­ta itse­tun­to vie­tiin, kos­ka tar­jous osoit­ti, ettei omal­la työl­lä ollut arvoa.

Työ­läis­taus­tai­sen kes­ki­luo­kan ahdin­ko on syy­nä elii­tin vas­tai­seen kat­ke­ruu­teen ja suu­reen osan epä-älyl­li­sen oikeis­ton nousus­ta, joka näkyy Trum­pin valin­ta­na ja Brexit-äänes­tyk­ses­sä. Se on asia, jol­le ei oikein osa­ta teh­dä mitään. Kun Bri­tan­nia toi­vot­ta­vas­ti pian ero­aa EU:sta, ne kan­san­osat, jot­ka Brexi­tin puo­les­ta äänes­ti­vät, saa­vat huo­ma­ta ase­man­sa hei­ken­ty­neen enti­ses­tään. Mitä­hän sit­ten tapahtuu?

Tämä on iso ongel­ma, mut­ta ei sii­hen kukaan, eivät popu­lis­tit­kaan, ole mitään lää­ket­tä löytäneet.

On kyl­lä vaa­dit­tu teol­li­suusau­to­maa­tion kiel­tä­mis­tä työ­pai­ko­jen säi­lyt­tä­mi­sek­si. Ihan­ko oikeas­ti? Jos esi­mer­kik­si päät­täi­sim­me, että teol­li­suusau­to­maa­tio kiel­let­täi­siin auto­teh­tail­la, auto­jen hin­nat moninkertaistuisivat.

Kes­ki-luo­kan ase­ma las­ki muu­ten myös 1930-luvulla.

Mut­ta sit­ten ovat myös luon­ne­ky­sy­myk­set. Kuu­lim­me juu­ri väi­tös­kir­jas­ta, jon­ka mukaan perus­suo­ma­lais­ten äänes­tä­jiin kuu­luu pal­jon ihmi­siä, jot­ka luot­ta­vat huo­nos­ti kans­saih­mi­siin­sä. Hei­dän tär­kein moti­voi­va tun­teen­sa on viha. Maa­il­mas­sa tulee aina ole­maan para­noi­di­sia ihmi­siä, eikä sitä mil­lään poliit­ti­sel­la ohjel­mal­la muuk­si muu­ta­ta. Van­han hyvän luok­ka­vi­han aika­na näi­den viha kana­voi­tui perin­teis­ten puo­luei­den kaut­ta. Hert­ta Kuusi­nen oli­si vetä­nyt hei­dät Vasemmistoliittoon.

(Saman tut­ki­muk­sen mukaan kokoo­mus­lai­set ovat pin­nal­li­sia kulu­tus­kes­kei­siä shop­pai­li­joi­ta. Minun sil­mis­sä­ni ei kovin mai­rit­te­le­va omi­nai­suus tämäkään. )

Hal­la-aho ryh­tyi heti sopui­le­maan. Hän ilmoit­ti, että kiin­tiö­pa­ko­lais­ten mää­rää voi­si nos­taa, jos tur­va­paik­kas­hop­pai­luun puu­tut­tai­siin. Minus­ta täs­sä on jär­keä. Suo­men on kan­net­ta­va osuu­ten­sa pako­lai­son­gel­mas­ta, mut­ta osa täs­tä rahas­ta menee vää­riin koh­tei­siin. Spon­taa­ni­pa­ko­lai­sik­si ei vali­koi­du suu­rim­mas­sa hädäs­sä ole­via vaan nii­tä, joil­la on resurs­se­ja mat­kus­taa tuhan­sia kilo­met­re­jä ja mak­saa ihmis­sa­la­kul­jet­ta­jil­le ja jos­kus myös viranomaisille.

Pai­ne tur­va­paik­kas­hop­pai­luun pie­ne­ni­si, jos ovia työ­pe­räi­sel­le maa­han­muu­tol­le avat­tai­siin. Työ­pe­räi­nen maa­han­muut­to antaa oikeu­den tul­la maa­han ansait­se­maan elan­ton­sa työl­lä, mut­ta ei oikeu­ta muut­ta­maan maa­han elä­mään sosi­aa­li­tur­van varas­sa. Se ei ole kus­tan­nus vaan tukee talout­ta. Esi­mer­kik­si van­hus­ten hoi­dos­ta ei sel­vi­tä ilman työ­pe­räis­tä maahanmuuttoa.

Miksi hoitajamitoitus kannattaa määritellä vanhuksen kunnon, ei keskiarvon perusteella.

Kun vies­ti ei men­nyt peril­le, yri­tän nyt vie­lä ker­ran selos­taa, mik­si kiin­teä, kaik­kia eri­kun­toi­sia van­huk­sia samal­la taval­la koh­te­le­va hen­ki­lö­mi­toi­tus on hai­tal­li­nen, haas­kaa rahaa ja joh­taa van­hus­ten huo­noon hoitoon.

On tär­keä­tä paran­taa van­hus­ten hoi­don laa­tua ja voi olla perus­tel­tua pal­ka­ta todel­la 4 500 hoi­ta­jaa lisää, mut­ta se ei tar­koi­ta sil­ti, että sään­tö­jen pitäi­si olla sel­lai­sia, että ne joh­ta­vat type­rään käyttäytymiseen.

Ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­seen hoi­toon tule­vat van­huk­set ovat nykyi­sin pal­jon huo­no­kun­toi­sem­pia kuin oli­vat 20 vuot­ta sit­ten. Sik­si on perus­tel­tua nos­taa kes­ki­mää­räis­tä mitoi­tus­ta. Van­hus­ten kes­ki­mää­räi­nen huo­no­kun­toi­suus on kui­ten­kin juu­ri huo­non ohjauk­sen tulos­ta, ja tämä tuli­si vain pahen­ta­maan sitä entisestää.

Mei­dän pitäi­si men­nä samaan käy­tän­töön kuin Hol­lan­nis­sa, jos­sa van­huk­set pis­tey­te­tään RAI-indek­sil­lä. Koh­ta­lai­sen hyvä­kun­toi­nen van­hus tar­vit­see hoi­to­jaa ehkä mitoi­tuk­sel­la 0,2 ja hyvin huo­no­kun­toi­nen mitoi­tuk­sel­la 1,2. Suu­rin piir­tein tätä suu­ruus­luok­kaa ovat hoi­toi­suuse­rot. Jos tämä on kes­ki­mää­rin 0,7, eikö 0,7 ole sil­loin hyvä luku?

Ei ole, sil­lä kun­nat eivät pääs­tä näi­tä 0,2‑vanhuksia hoi­to­lai­tok­siin, vaan pakot­ta­vat nämä koti­hoi­toon. Minä puol­lan voi­mak­kaas­ti van­huk­sen oikeut­ta asua mah­dol­li­sim­man pit­kään koto­na, mut­ta pidän todel­la huo­no­na, ettei van­hus halu­tes­saan pää­se kun­nan mak­sa­maan hoi­to­lai­tok­seen vain sik­si, ettei ole tar­peek­si huonokuntoinen.

Eri­tyi­ses­ti pelk­kää muis­ti­sai­raut­ta pote­va ei vaa­ti­si pal­jon­kaan hoi­toa, mut­ta hänen asu­mi­sen­sa yksin koto­na ei ole turvallista.

Puhu­taan täs­tä eteen­päin rahas­ta, jot­ta voim­me ver­ra­ta hoi­to­lai­tos­ta koti­hoi­toon, kos­ka lai­tok­sen hoi­to­mi­toi­tus­ta ei voi muu­ten ver­ra­ta kotihoitoon.

Tuo 0,7:n mitoi­tus tar­koit­taa, että hoi­to­kuu­kausi mak­saa noin 4 000 euroa. Tuo 0:2:n mitoi­tus hyvä­kun­toi­sel­le muis­ti­sai­raal­le tar­koit­taa, että hoi­to­kuu­kausi mak­saa ehkä 1 500 euroa.

Mis­sä vai­hees­sa van­hus kan­nat­taa siir­tää koti­hoi­dos­ta lai­tos­hoi­toon? Peri­aat­tees­sa sii­nä vai­hees­sa, kun hänen hoi­ton­sa lai­tok­ses­sa on hal­vem­paa kuin koto­na. Tämä raja tulee vas­taan yllät­tä­vän nopeas­ti, sil­lä onhan joten­kin ratio­naa­li­sem­paa annos­tel­la lää­ke van­huk­sel­le, joka on lai­tok­ses­sa, kuin van­huk­sel­le, jon­ka luo pitää mat­kus­taa pit­kä matka.

(Tähän las­kel­maan vai­kut­taa huo­mat­ta­vas­ti se, miten suh­tau­dum­me asu­mis­kus­tan­nuk­siin. Koto­na asu­val­la van­huk­sel­la on tie­tys­ti olta­va se asun­to. Kuva muut­tui­si aivan toi­sek­si, jos tämä asun­to pan­tai­siin vuo­kral­le ja vuo­kra­tu­lol­la mak­set­tai­siin lai­tos­hoi­toa, mut­ta se on taas oman tari­nan­sa aihe. Nyt jär­jes­tel­mä kan­nus­taa jät­tä­mään asun­to tyhjäksi.)

Jos mitoi­tus ja hoi­to­lai­tok­sen las­ku­tus kun­nal­le perus­tui­si RAI-indek­siin, jol­loin koh­ta­lai­sen hyvä­kun­toi­nen van­hus mak­sai­si 1 500 euroa, hän pää­si­si halu­tes­saan huo­mat­ta­vas­ti aikai­sem­min lai­tok­seen. Kodin­omai­ses­sa lai­tok­ses­sa elä­mä voi­si olla pal­jon muka­vam­paa kuin yksin pelois­saan koto­na. Van­huk­sen kun­to yleen­sä las­kee ajan mit­taan. Sik­si RAI-indek­si tulee mita­ta sään­nöl­li­sin välein uudes­taan. Kos­ka hoi­to­lai­tos saa rahan­sa RAI-indek­sin peruis­teel­la, ei ole pel­koa, ettei lai­tos rea­goi­si van­huk­sen kun­non alentumiseen.

Käy­tin täs­sä sanaa las­ku­tus, joka viit­taa osto­pal­ve­lui­hin. Asia ei muu­tu muuk­si sil­lä, että hoi­to­lai­tos on kun­nan oma.

Nyt van­hus pää­see lai­tok­seen vas­ta, kun hän on niin huo­no­kun­toi­nen, että koti­hoi­don hin­ta on tuo 4 000 euroa tai aina­kin lähel­lä sitä. Se on jo lähel­lä heit­teil­le jät­töä, mut­ta jok­seen­kin jokai­sen kun­nan stra­te­gias­sa on pyr­kiä hoi­ta­maan van­huk­sia koto­na kau­em­min. Huo­maam­me, että lai­tok­sis­sa on tämän jäl­keen van­huk­sia, joi­den hoi­don­tar­ve vaih­te­lee välil­lä 0,7 – 1,2. Hoi­to on taas ali­mi­toi­tet­tua, joten nor­mi nos­te­taan 0,9:ään ja ihan aihees­ta. Sen jäl­keen lai­tok­sis­sa on van­huk­sia, joi­den hoi­don tar­ve vaih­te­lee 0,9 – 1,2 välillä.

Joku voi­si sanoa, että kun­nat­han ovat onnis­tu­neet nos­ta­maan rajaa lai­tos­hoi­toon pää­sys­tä ilman­kin kiin­te­ää hen­ki­lös­tö­mi­toi­tus­ta. Ovat, sil­lä kun­tien kyky las­kea eri vaih­toeh­to­jen talou­del­li­suut­ta on heik­ko. Täs­sä ehkä yksi syy sii­hen, että yksi­tyi­set tuot­ta­vat yhtä hyvää hoi­toa hal­vem­mal­la. Mut­ta tuo lakiin semen­toi­tu hoi­ta­ja­mi­toi­tus teki­si täs­tä vää­rin las­ke­mi­ses­ta pakollista.

Sik­si oli­si pal­jon parem­pi mää­rit­tää hoi­don tar­ve yksi­lö­koh­tai­ses­ti eikä val­ta­kun­nal­lis­ta kes­kiar­voa käyt­täen. Hoi­to oli­si parem­paa ja rahaa säästyisi.

On hyvä, että van­hus­ten hoi­don huo­nos­ta tilas­ta on nousut häly, mut­ta on myös hyvä, ettei asias­ta sää­de­tä vaa­li­kii­man olois­sa. Uskon, että vaa­lien jäl­keen pää­dy­tään kel­vol­li­seen ratkaisuun.

Voi Petteri, minkä teit!

Kokoo­mus ja Pet­te­ri Orpo jäi­vät vähän yksin kysy­myk­ses­sä, pitäi­si­kö van­hus­ten­huol­toon tul­la tiuk­ka ja jous­ta­ma­ton mitoi­tus seit­se­män hoi­ta­jaa kym­men­tä hoi­det­ta­vaa koh­taan. Nyt Pet­te­ri on muut­ta­nut miel­tään, var­maan­kin kos­ka vaa­lit ovat lähel­lä ja pää­mi­nis­te­rin paik­ka on uhattuna.

Jos täl­lai­nen van­hem­pi polii­tik­ko saa neu­vo­ta nuo­rem­paan­sa, tuo ei kan­na­ta. Jos olet ensin suu­tut­ta­nut ihmi­set ole­mal­la yhdel­lä kan­nal­la, et saa menet­tä­miä­si tuki­joi­ta ker­to­mal­la, että olit koko ajan vää­räs­sä. Sen sijaan mene­tät loputkin.

Sinän­sä on aivan oikein, jos vaih­taa kan­taa huo­mat­tu­aan ereh­ty­neen­sä. Tämän voi ker­toa ihmi­sil­le selos­ta­mal­la, mikä on muut­tu­nut täs­sä välis­sä.  Minä olen mon­ta ker­taa huo­man­nut ollee­ni vää­räs­sä ja ker­to­nut, mikä sai mie­le­ni muuttumaan.

On pal­jon hel­pom­pi ker­toa, mik­si on ollut vää­räs­sä, jos ei ole itse asias­sa ollut oikeas­sa. Pet­te­ri Orpo oli ensin oikeas­sa, mut­ta on nyt väärässä.

Tämä kiin­teä 0,7‑kerroin kai­kil­le van­huk­sel­la nimit­täin sekä hei­ken­tää van­hus­ten hoi­toa että tulee kalliiksi.

Ensik­si on todet­ta­va, että on erin­omai­nen asia, että van­hus­ten hoi­don heik­koon laa­tuun kiin­ni­te­tään huo­mio­ta. Sii­nä­kään ei voi tar­koi­tuk­se­na olla käyt­tää mah­dol­li­sim­man pal­jon rahaa vaan saa­da mah­dol­li­sim­man hyvää hoi­toa. Tuo dema­rien 0,7‑mitoitus on täs­sä suh­tees­sa aivan pöhkö.

Ensim­mäi­nen ongel­ma on, että kan­nat­taa­ko hoi­don laa­tu mita­ta sii­hen käy­te­tyil­lä panok­sil­la. Se on vähän sama kuin kan­nat­taa­ko asun­to­tuo­tan­toa mita­ta asun­to­ne­liöil­lä vai käy­te­tyn beto­nin mää­räl­lä. Sivuu­te­taan kui­ten­kin tämä. Jos ei pys­ty­tä mit­taa­maan hoi­don laa­tua, on toi­sek­si paras vaih­toeh­to mita­ta käy­tet­ty­jä panok­sia. Siis vaik­ka asun­to­tuo­tan­toa beto­nin määrällä.

Tuos­sa kiin­teäs­sä hoi­to­mi­toi­tuk­ses­sa suu­rin ongel­ma on se, että van­huk­set eivät ole kes­ke­nään saman­lai­sia. Toi­set tar­vit­se­vat enem­män hoi­toa, vaik­ka­pa ker­toi­mel­la 0,9 ja toi­sen todel­la pal­jon vähem­män, vaik­ka­pa ker­toi­mel­la 0,2. Jou­du­taan suu­riin vai­keuk­siin, jos kai­kil­le mää­rä­tään sama ker­roin, 0,7. Tämän seu­rauk­se­na mene­te­tään hihas­ta vede­tyn arvion mukaan aina­kin sata mil­joo­naa euroa ver­rat­tu­na sii­hen, että samaan hoi­don tasoon pyrit­täi­siin ilman tuo­ta kiin­teä­tä normia.

Huo­mat­ta­koon, että nor­mi koh­dis­tuu kun­tiin, ei raha­nah­nei­siin Pör­riä­siin. Jos nii­den suit­si­mi­ses­ta oli­si kyse, se kävi­si par­hai­ten kun­nil­ta, kun nämä teke­vät ostosopimuksia.

Kun kun­ta jou­tuu irti­sa­no­maan yhden opet­ta­jan (bud­jet­ti­ra­joi­tus) aina kun se ottaa koti­hoi­dos­ta kak­si van­hus­ta lai­tos­hoi­toon, kun­ta tie­tys­ti yrit­tää hoi­taa van­huk­sia koto­na niin pit­kään kuin mah­dol­lis­ta ja vali­tet­ta­vas­ti vähän sen ylikin.

Täs­sä on kak­si ongel­maa. Haja-asu­tusa­lueil­la koti­hoi­to tulee tosi kal­liik­si, kos­ka yhtä lääk­keen jake­lua var­ten pitää ajaa kym­me­niä kilo­met­re­jä autol­la. Tii­viis­sä kau­pun­ki­ra­ken­tees­sa tilan­ne on toi­nen.  Sik­si mel­ko hyvä­kun­toi­sia van­huk­sia kan­nat­tai­si ottaa lai­tos­hoi­toon, mut­ta ei kan­na­ta, jos on tuo mitoi­tus, joka hei­dän koh­dal­laan on tär­keäs­ti yliväljä.

Toi­sen ongel­ma ovat hyvä­kun­toi­set muis­ti­sai­raat. Muis­ti­sai­ras saat­taa kye­tä huo­leh­ti­maan itses­tään aivan hyvin, jol­loin tuo mitoi­tus 0.2 on lähem­pä­nä totuut­ta kuin 0,7, mut­ta hänen jät­tä­mi­sen­sä asu­maan kak­sis­taan kaa­su­hel­lan kans­sa on vain vaa­ral­lis­ta. Nyt pako­te­taan jät­tä­mään. Toi­vot­ta­vas­ti ulko­puo­li­sia ei kuo­le tuli­pa­los­sa. Lähi­pii­ris­sä­ni on täl­lai­nen van­hus, joka hoi­to­jak­son­sa alku­vai­hees­sa oli mel­kein enem­män resurs­si per­he­muo­toi­ses­sa hoi­dos­sa, kos­ka hän oli halu­kas aut­ta­maan kaikessa.

Ei ole opti­maa­lis­ta mita­ta hoi­don laa­tua sii­hen käy­te­tyil­lä panok­sil­la, mut­ta voi olla, että ei ole parem­paa­kaan ei ole, joten tyy­dy­tään siis huonompaan.

Jos men­nään hoi­ta­ja­mi­toi­tuk­seen, pitää mitoit­taa hoi­don tar­ve yksi­lö­koh­tai­ses­ti. Tähän on ole­mas­sa eri­lai­sia hoi­don tar­peen mit­ta­rei­ta, jois­ta ylei­sim­min on RAI-indek­si. Se on kau­pal­li­nen tuo­te, joten en mai­nos­ta sitä sen enempää. 

Olen­nais­ta on, että jokin osta­jas­ta ja myy­jäs­tä riip­pu­ma­ton taho mit­taa van­huk­sen hoi­don tar­peen ja hoi­ta­ja­mi­toi­tus teh­dään tämän mukaan. Sil­loin ei tar­vit­se pitää huo­no­kun­toi­sia van­huk­sia heit­teil­le jätet­tyi­nä koti­hoi­dos­sa, kuten täs­sä demarien/Orpon mallissa.

Täs­sä on kysy­mys todel­la suu­ris­ta raha­sum­mis­ta ja pal­jon parem­mas­ta hoi­dos­ta ver­rat­tu­na tuo­hon onnet­to­maan kiin­te­ään 0,7‑mitoitukseen van­huk­sen kun­nos­ta rippumatta. 

Tämä oli­si jo pal­jon parem­pi kuin tuo nor­su­mai­nen sama mitoi­tus kai­kil­le malli. 

Voi­si myös laa­tia ker­toi­men tiloil­la. Kuten Hesa­ri muu­ta­ma päi­vä sit­ten kir­joit­ti, yksi­tyi­set sel­viä­vät pie­nem­mäl­lä mitoi­tuk­sel­la kos­ka nii­den tilat ovat tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sem­pia. Tiloil­le pitää antaa oma kertoimensa.

Mut­ta sit­ten tek­no­lo­gia. Yllä oli tuo esi­merk­ki beto­nin mää­rän käyt­tä­mi­ses­tä asun­to­tuo­tan­non mit­ta­ri­na. Aina­kin se syr­jii puurakentamista.

Me monet ajat­te­lem­me kou­lua sel­lai­se­na kuin se oli omas­sa nuo­ruu­des­sam­me ja jot­kut van­hus­ten hoi­toa sel­lai­se­na kuin se oli aika­naan kun­nal­lis­ko­deis­sa. Hoi­ta­via käsiä tar­vi­taan aina, mut­ta moder­ni tek­no­lo­gia voi vapaut­taa ihmis­työ­tä juu­ri sii­hen, mitä ihmi­nen tar­vit­see, inhi­mil­li­seen kanssakäymiseen.

Sit­ten kun minä ja luok­ka­to­ve­ri­ni olem­me lai­tos­hoi­toiäs­sä, mei­tä on pal­jon ja työi­käi­siä on vähän. Emme voi jää­dä sii­hen kun­nal­lis­ko­tien toi­mi­ta­ta­poi­hin, vaan on otet­ta­va huo­mioon tek­no­lo­gian kehi­tys ja orga­ni­saa­tioi­den kehi­tys. Sii­tä­kin pitäi­si saa­da tähän nor­miin jokin parametri.

Dema­rit ovat vas­tan­neet tähän, että muu­tos voi­daan teh­dä sit­ten, kun tätä tek­no­lo­gi­aa on otet­tu laa­jal­ti käyt­töön. Miten sitä voi­daan kehit­tää ja ottaa käyt­töön, jos sen käyt­tä­mi­nen on kannattamatonta?

 

Eräs selitys Suomen pitkään lamaan

Juu­tuin Twit­ter-väit­te­lyyn sii­tä, onko nousu­kau­den yli­kuu­men­ta­mi­nen veron­alen­nuk­sil­la hyvää talouspolitiikkaa:

 

Osmo Soi­nin­vaa­ra‏ @OsmoSoininvaara 21. elok.

LisääJos vasem­mis­ton on nousu­kau­del­la vai­keuk­sia säi­lyt­tää malt­ti meno­jen lisäyk­ses­sä, on oikeis­ton yhtä vai­kea hil­li­tä itse­ään vero­jen alen­ta­mi­sen kans­sa. Suo­men talous on tuhot­tu kak­si ker­taa (1989 ja 2007) nousu­kau­teen sijoi­te­tuil­la veronalennuksilla.

32 vas­taus­ta 60 uudel­leentwiit­taus­ta 454 tykkäystä 

 

 

Vas­taa

 

Täs­sä vähän perus­teel­li­sem­pi ana­lyy­si samas­ta asias­ta. Vuo­den 1990 tuna­roin­ti on oma surul­li­nen lukun­sa, jos­sa myö­tä­syklis­tä talous­po­li­tiik­kaa täy­den­net­tiin kata­stro­faa­li­sel­la vah­van mar­kan poli­tii­kal­la, joten ei sii­tä enem­pää. Kes­ki­tyn 2000-luvun puo­li­vä­lin tunarointiin.

Olen otta­nut tähän työ­voi­ma­kus­tan­nuk­set työ­tun­tia koh­den indek­soi­tu­na pitäen perus­vuo­te­na vuot­ta 2004. Myön­nän, että olen valin­nut perus­vuo­den tar­koi­tuk­sel­li­ses­ti tuke­maan hypo­tee­sia­ni.  Kuvan tar­koi­tuk­se­na on osoit­taa, että Suo­men kil­pai­lu­ky­ky vau­rioi­tui pahas­ti nousu­kau­den palk­kain­flaa­tion vuok­si. Itse asias­sa koko­nais­tuo­tan­non sukel­lus jat­kui jok­seen­kin yhtä kau­an kuin tuo kil­pai­lu­ky­vyn mene­tys, mut­ta tätä en väi­tä suo­raan kausaaliseksi.

Myön­nän, että kuva vetää vähän kotiin­päin, kos­ka Sak­san kes­ki­palk­ko­ja pai­noi­vat alas Hartz ‑refor­mit, mut­ta kyl­lä Sak­sa paran­si niil­lä myös kilpailukykyään.

Joku parem­pi eko­no­met­rik­ko arvioi­koon, kuin­ka pal­jon tuos­ta vuo­sien 2000-luvun puo­li­vä­lin yli­kuu­me­ne­mi­sen tuot­ta­mas­ta palk­kain­flaa­tios­ta joh­tui myö­tä­sykli­ses­tä talous­po­li­tii­kas­ta.  Vää­rään suun­taan se joka tapauk­ses­sa vaikutti.

Suo­men veron­alen­nuk­set eivät tie­ten­kään aiheut­ta­neet kv. finans­si­krii­siä, mut­ta hei­ken­si­vät olen­nai­ses­ti Suo­men toi­pu­mis­ta sii­tä. Sen ei pitäi­si olla kenel­le­kään yllä­tys, että nousu­kaut­ta seu­raa laskukausi.

Suo­ma­lai­nen käy­tän­tö, jos­sa pal­kat nouse­vat työ­voi­ma­pu­lan aika­na mut­ta eivät las­ke las­kusuh­dan­tees­sa, on vähän huo­no yhteis­va­luu­tan aika­na. Ennen asia hoi­det­tiin deval­voi­mal­la, nyt pitäi­si teh­dä sisäi­nen devalvaatio.

Jous­ta­mat­to­muus on kir­joi­tet­tu työ­eh­to­so­pi­muk­siin. Jos yri­tys nos­taa palk­ko­jaan yli työ­eh­to­so­pi­muk­sen vaa­ti­mus­ten pai­ka­tak­seen työ­voi­ma­pu­laa – kuten Lidl tekee nyt Hel­sin­gis­sä – se ei saa tilan­teen tasaan­nut­tua pala­ta TES:n mukai­siin palk­koi­hin. Yleis­ko­ro­tuk­set on teh­tä­vä myös noi­hin TES:n ylit­tä­viin palk­koi­hin. AY-liik­keen kapea-alai­sen edus­val­von­nan kan­nal­ta kat­sot­tu­na tämä on ymmär­ret­tä­vää, mut­ta se voi joh­taa pit­kiin las­ku­kausiin, kuten joh­ti kym­me­nen vuot­ta sit­ten. Kun näin on, pitäi­si kaik­kea yli­kuu­me­ne­mis­ta vält­tää kei­nol­la mil­lä hyvän­sä. Nyt esi­mer­kik­si pitäi­si mie­luum­min nos­taa kuin las­kea veroja.

Jos meil­lä oli­si kykyä tar­vit­taes­sa sisäi­siin deval­vaa­tioi­hin, voi­sim­me yrit­tää pon­nek­kaam­min pus­kea nousu­kau­den aika­na työt­tö­myyt­tä mah­dol­li­sim­man alas ja palaut­taa töi­hin nii­tä, jot­ka ovat pudon­neet jo peruut­ta­mat­to­man oloi­ses­ti pois työmarkkinoilta.

Sisäi­nen deval­vaa­tio on sekin aika han­ka­la, kos­ka monen vel­kai­sen koti­ta­lou­den tilan­ne voi pahen­tua kohtuuttomasti.

Oli­ko­han se Euroon liit­ty­mi­nen sit­ten­kään järkevää?

Liikennevaalit

Por­mes­ta­ri­ten­tit ovat suju­neet kovin saman­mie­li­ses­ti. Suu­ria ero­ja ei ole saa­tu syn­ty­mään kuin reto­rii­kal­la. Hel­sin­gin kun­nal­lis­po­li­tiik­ka on sen ver­ran pit­käl­le kehit­ty­nyt­tä, että pää­suun­nis­ta ollaan yksimielisiä.

Se, mikä todel­la erot­taa ja jol­la on todel­lis­ta mer­ki­tys­tä, on liikenne.

Edes lii­ken­ne ei erot­te­le niin pal­jon kuin ennen, kos­ka kokoo­mus­kin on ymmär­tä­nyt, että kau­pun­ki­ra­ken­teen tii­vis­tyes­sä uuden yleis­kaa­van muka­na ei ole mah­dol­lis­ta säi­lyt­tää hen­ki­lö­au­to­jen kul­ku­muo­to-osuut­ta niin suu­re­na kuin se nyt on. Eivät mah­du. Sik­si on koh­ta­lai­nen yksi­mie­li­syys tukeu­tu­mi­ses­ta pika­ra­ti­koi­hin, jos­kin nii­den raken­ta­mi­sen aika­tau­lus­ta on eri­mie­li­syyt­tä. Kysy­mys inves­toin­tien rahoit­ta­mi­ses­ta on kes­kei­nen. Jat­ka luke­mis­ta “Lii­ken­ne­vaa­lit”

Investointeja, ei veronalennuksia

Näin vaa­lien alla kokoo­mus­lai­set, eri­tyi­ses­ti Tatu Rau­ha­mä­ki ja Jan Vapaa­vuo­ri ovat esit­tä­neet, että kun Hel­sin­gin talou­des­sa on taas saa­tu nenä niu­kin nau­kin veden­pin­nan ylä­puo­lel­le, on syy­tä rien­tää alen­ta­maan veroja.

[Lisäys  3.4.  klo 19:30. Jan Vapaa­vuo­ri näyt­tää otta­neen vähän etäi­syyt­tä puo­lu­to­ve­rei­den­sa vero­lin­jauk­siin viik­ko sit­ten Kaup­pa­leh­den por­mes­ta­ri­pa­nee­lis­sa, ja tyy­tyy esit­tä­mään, että veron­alen­nuk­sis­ta pitäi­si keskustella.]

Samat kokoo­mus­lai­set kir­joit­ti­vat pian tämän jäl­keen yhtei­sen vetoo­muk­sen, että val­tion on huo­leh­dit­ta­va rahan­jaos­sa sii­tä, että suur­ten kau­pun­kien kyky teh­dä inves­toin­te­ja para­nee. Jat­ka luke­mis­ta “Inves­toin­te­ja, ei veronalennuksia”

Pihisikö populismista ilma ulos?

Popu­lis­mi on osoit­tau­tu­mas­sa val­heek­si, mut­ta tilal­le voi tul­la jotain pahem­paa, ellei eriar­vois­tu­mi­sel­le teh­dä jotain. Edis­tyk­sen rin­ta­maan tar­vit­tai­siin myös demareita. 

= = =

Oikeis­to­po­pu­lis­min aal­to, jon­ka piti pyyh­kiä tänä vuo­na yli Euroo­pan, laan­tui Hol­lan­nin vaaleissa.

Hol­lan­nin tulok­sen kan­nal­ta rat­kai­se­vat sei­kat eivät ehkä tapah­tu­neet­kaan Hol­lan­nis­sa vaan Bri­tan­nias­sa ja Yhdysvalloissa.

Monel­le Bri­til­le on pal­jas­tu­nut, että Brexit-kam­pan­ja perus­tui lähin­nä valheelle.EU-jäsenmaksua ei voi­kaan sel­lai­se­naan siir­tää ter­vey­den­huol­lon rahoit­ta­mi­seen eikä muis­sa­kaan väit­teis­sä ollut totuut­ta kuin nimek­si. Jat­ka luke­mis­ta “Pihi­si­kö popu­lis­mis­ta ilma ulos?”

Perässähiihtäjä-blogi loppuu

Unto Hämä­läi­nen näkö­jään lopet­taa Peräs­sä­hiih­tä­jä-blo­gin­sa.  Vii­mei­ses­sä pos­tauk­ses­saan hän kiit­tää kom­men­toi­jia, joil­ta on tul­lut vuo­des­ta 2005 perä­ti 15 000 kom­ment­tia. Tätä blo­gia on jul­kais­tu vuo­des­ta 2007 ja kom­ment­te­ja on tul­lut 170 000.

 

Keskusta voittoon sammutetuin lyhdyin

Vaa­li­kam­pan­jois­sa puo­lueil­la pitäi­si olla vel­vol­li­suus ker­toa, mitä he aiko­vat seu­raa­val­la vaa­li­kau­del­la teh­dä, leh­dis­tön teh­tä­vä on tiva­ta vas­tauk­sia niil­tä, jot­ka eivät aikeis­taan ker­ro ja puo­lue­joh­ta­jien kes­kus­te­luis­sa puo­luei­den pitäi­si patis­taa toi­si­aan tule­vis­ta aikeista.

Kes­kus­tan Juha Sipi­lä ei ole ker­to­nut oikein mitään, leh­dis­tö on koh­del­lut hän­tä silk­ki­han­sik­kain eivät­kä muut puo­lue­joh­ta­jat­kaan ole halun­neet ärsyt­tää tule­vaa kunin­kaan teki­jää. Sik­si kes­kus­tan ei ole tar­vin­nut ker­toa, mitä se oikein aikoo tehdä.

Minä olen hel­sin­ki­läi­se­nä vih­reä­nä huo­lis­sa­ni kas­va­vien kau­pun­kien ja ympä­ris­tö­hal­lin­non koh­te­lus­ta. Jat­ka luke­mis­ta “Kes­kus­ta voit­toon sam­mu­te­tuin lyhdyin”

Kokoomuksen hallitusohjelma (6) Valinnanvapautta hyvinvointipalveluihin

Lisä­tään ihmis­ten mah­dol­li­suuk­sia valin­nan­va­pau­teen hyvin­voin­ti­pal­ve­luis­sa tulo­luok­kaan ja yhteis­kun­nal­li­seen ase­maan kat­so­mat­ta. Jokai­nen suo­ma­lai­nen on oman hyvin­voin­tin­sa paras asiantuntija. 

Valin­nan­va­paut­ta tuloi­hin kat­so­mat­ta ja vie­lä niin, että jul­ki­set menot kään­ty­vät las­kuun. Kuka kek­sii tuol­lai­sia slo­ga­nei­ta kuin ”Jokai­nen suo­ma­lai­nen on oman hyvin­voin­tin­sa paras asiantuntija?

Toteu­te­taan ter­vey­den­huol­los­sa valin­nan­va­paus­mal­li, jos­sa perus­ter­vey­den­huol­lon rahoi­tuso­suus kul­kee ihmi­sen valit­se­mal­le pal­ve­lun­tuot­ta­jal­le. Sama rahoi­tuso­suus, joka tulee esi­mer­kik­si kun­nan ter­veys­kes­kuk­sel­le, mak­se­taan kun­kin asiak­kaan itse valit­se­mal­le, hyväk­sy­tyl­le pal­ve­lun­tuot­ta­jal­le. Rahan on seu­rat­ta­va poti­las­ta, ei päinvastoin. 

Minä olen peri­aat­tees­sa tykäs­ty­nyt tähän raha seu­raa poti­las­ta –mal­liin, mut­ta en uskal­tai­si läh­teä toteut­ta­maan sitä kokoo­mus­joh­toi­ses­ti. Jat­ka luke­mis­ta “Kokoo­muk­sen hal­li­tus­oh­jel­ma (6) Valin­nan­va­paut­ta hyvinvointipalveluihin”