Mietteitä kaupan lakosta

30 vastausta artikkeliin “Mietteitä kaupan lakosta”

1. Osmo: “Jotkus City-mar­ketit menet­tivät asi­akkai­ta pienem­mil­lä kaupoille.”

   Tässä var­maan pitäisi olla “Pris­ma” eikä “City-mar­ket”? City-mar­ket taisi olla K‑puolen kauppa.

   Vastaa

   1. Tarkoitin molem­pia. Täs­mensin tekstiä.

      Vastaa

   2. Olen itse siir­tynyt isoista markeista pienem­pi­in kaupoi­hin. En ole näh­nyt eroa. City­mar­ket vai­h­tui min­ul­la Super­mar­ket­ti­in ja S‑market Lidliin.

      Vastaa

2. Outo jut­tu. Kau­pan kas­sa oli ole­mas­sa, kos­ka muu­ta tapaa rahas­taa ei osat­tu. Nyt osa­taan. Kyse on samas­ta kuin pöllinkuori­jas­ta lanssil­la 1930–40 luvul­la. Työ lop­pui., kun hom­ma hoi­tui koneel­lis­es­ti. Ei Suo­mi kaatunut.

   Vastaa

   1. Ei se mikään outo jut­tu ole. Elinkeino­rak­en­tei­den muu­tok­sia tapah­tuu, ja niihin on hyvä varautua. Kun olin yläas­teel­la, meille pojille esitelti­in ammat­in­valin­nas­sa kovasti mm. met­sä­työmiehen uraa. Kuulem­ma töitä riit­tää ja hyvät tien­estit on. No ei siitä men­nyt kuin muu­ta­ma vuosi kun motot kor­vasi melkein kaik­ki sahamiehet, sadoit­tain met­sure­i­ta valmis­tui suo­raan kortistoon. 

      Suo­tavaa olisi että kun vähit­täiskau­pan teknologi­nen mur­ros tapah­tuu, niin olemme etunenässä valmis­ta­mas­sa ja myymässä käytet­tävää tekni­ikkaa, eikä niin että pidämme suuret määrät hal­patyövoimaa van­hen­tuneis­sa työtehtävissä.

      Vastaa

      1. Tuo hal­patyövoima noil­la aloil­la pois­tuu hyvin nopeasti kuten met­surit. Valitet­tavasti eduskun­nas­sa on eräs puolue joka vas­tus­taa täl­lä het­kel­lä niin paljon kaikkea muu­tos­ta että sen vaalivoit­to ei ole help­po asia kun seu­raa­va hal­li­tus muodostetaan

3. Näin var­maan on, mut­ta lakon tiimoil­ta haas­tatel­lut ker­toi­vat tekevän­sä paljon muu­takin kuin kas­satyötä. Lähialepan ain­oa kas­sa on koko ajan työn touhus­sa myymälässä: purka­mas­sa ja täyt­tämässä hyl­lyjä, ja joutuu keskeyt­tämään tämän työn kun kas­salle ilmestyy asi­akas, näin ainakin ruuhkahuip­pu­jen ulkop­uolel­la. Eli onko ””kau­pan kas­sa” osit­tain myytti.

   Vastaa

4. Minus­ta Osmo jät­ti vision­sa kesken. Jos ne ostok­set voi kär­rystä lukea ja laskut­taa niin ne voi robot­ti kerätäkin. Ei tarvitse kuin kotona näpytel­lä kän­nykkään ostoslis­tan ja hakea kaupasta.
   Miten lie sit­ten hoita­vat kaupunkisu­un­nit­telun. Eikö yksi peri­aate ole, että ihmis­ten kohtaamista ja sosi­aal­ista kanssakäymistä pitäisi edistää.

   Vastaa

   1. Ehdot­tomasti samaa mieltä. Kau­pat, kaupun­git ja taa­ja­mat ylipään­sä ovat sitä varten että syn­tyy kohtaamisia ja verkostoitumista.
      Vaik­ka elin­tarvikeostok­sil­la käyn­ti on mon­en työssäkäyvän kiireisen ihmisen mielestä tyl­sää ja rasit­tavaa niin joillekin eläkeläisille esim se on viikon kohokohta.

      Vastaa

      1. Tuo riip­puu mis­sä päin lähin vähit­täiskaup­pa sijait­see. Kävin itse use­asti Helsin­gin keskus­tas­sa käy­dessäni ostok­sil­la vähit­täiskau­pas­sa. En enään sen jäl­keen kun Lip­pu­lai­va avat­ti­in Espoon­lah­teen jonne pääsee nyt bus­sil­la hyvin usein lyhyel­lä aikataul­ul­la. Sieltä pääsee Isoon Ome­naan metrol­la 5 min­uutis­sa jos ei löy­dä mitään sitä mitä on Lippulaivassa.

   2. Pen­tille: Tämä toimisi var­maan hyvin ns. bulkki­tuot­tei­den kanssa eli eli tutut vakio-ostok­set, joiden laadun, määrän ja säi­lyvyy­den kanssa ei ole epäi­lyk­siä etänäkään ostaes­sa. Eli saa var­masti sitä mitä tilaa. Samantien voi lait­taa myös robotin/droonin tuo­maan ne koti­in asti. Sit­ten on mui­ta, lähin­nä tuore­tuot­tei­ta, jot­ka var­maan edelleenkin halu­taan hyp­is­tel­lä (tai keskustel­la liha/kalatiskin Väiskin kanssa) paikan­pääl­lä kau­pas­sa jot­ta voi henkilöko­htais­es­ti varmis­tua niit­ten laadus­ta ja sopivu­ud­es­ta. Eli päivit­täis­tavaroiden ostoske­hi­tys on kah­ti­a­jakoinen: nor­mi­tuot­teille automaa­tio, muille entistä mielekkäämpi ostoskoke­mus paikan pääl­lä oikei­den myyjien (ja ehkä kanssaosta­jienkin) kanssa. Vrt. tori,- ja hal­likaup­pa. Rahas­tus sit­ten automaat­tis­es­ti esim. Osmon kuvaa­mal­la tavalla.

      Vastaa

      1. Todel­lisu­us on kuitenkin sitä, että pääosa per­in­tei­sistä palve­lutiski­tuot­teista myy­dään nykyään hyllystä valmi­ik­si pakat­tuina. Palve­lutiske­jä ei ole enää ole­mas­sakaan mon­es­sa myymälässä ja jos onkin, tiskit eivät ole kuin osan aikaa auki. Henkilöko­htaiselle palvelulle löy­tyy var­maan jatkos­sakin kysyn­tää, mut­ta tuore­tuot­tei­den tilaami­nen koti­inkul­je­tuk­sel­la on jo ihan ruti­ini­toim­intaa. Jos joku fir­ma kehtaa toimit­taa kol­hit­tu­ja omenoi­ta tai huomen­na van­hen­tu­via tuot­tei­ta, asi­akas karhuaa nopeasti rahansa takaisin ja jos ongel­ma kuitenkin tois­tuu, asi­akas alkaa var­masti kat­sel­la tois­t­en toimit­ta­jien suuntaan.

   3. Korona aikana vähit­täiskau­pan verkkokaup­pa tilauk­set räjäh­tivät . Koti­inkul­je­tuk­ses­ta vas­tasi kyl­lä kau­pan oma kul­je­tus­palvelu joka oli myös lakon piirissä.Nyt markki­noil­la on tul­lut uusi kul­je­tus­palvelu ODA joka ei ole sidot­tu liittoihin.

      Vastaa

   4. No on se robotin keräämä ostoskär­ry jo kyl­lä teknis­es­ti paljon mon­imutkaisem­pi pros­es­si kuin että lue­taan vain koko kär­ryn sisältö etänä. Toki jos kaik­ki tuot­teet pakataan stan­dard­i­maisi­in suo­rakul­maisi­in sär­miöi­hin niin robot­ti voisi selvitä pros­es­sista jo paremmin.

      Toisaal­ta on Osmonkin visio vielä aika ufo: tämä vaatii että jokaises­sa tuot­teessa tulee olla UNIIKKI etäluet­ta­va ID. Jos tuol­laisia etäluet­tavia hin­ta­lap­pu­ja (huo­matkaa ettei per­in­teinen hin­ta­lap­pu ole uni­ik­ki — samoissa tuot­teis­sa on sama hin­ta­lap­pu) ale­taan lyödä tuot­teisi­in niin luk­i­jan tulisi skan­na­ta sisältö erit­täin hyväl­lä tarkku­udel­la jot­tei samaa tuotet­ta lue­ta kah­ta ker­taa tai kah­ta tuotet­ta vain ker­ran, jos ovat esimerkik­si vierekkäin. Eli onnea vaan käytän­nön toteu­tuk­seen, en pidä tätä kovinkaan realistisena.

      Vastaa

      1. ama­zonil­la on jo kaup­po­ja jois­sa kameroil­la kat­so­taan mitä ostaa. eli kyl­lä tuol­laiset täysin kas­sat­tomat ysteemit tule­vat. Kyse on vain siitä mikä toteustustapa yleistyy.

      2. Ama­zonil­la taisi jo muu­ta­ma vuosi sit­ten olla kokeilu­lu­on­toine ruokakaup­pa mis­sä tämä toi­mi. Etäluet­tavien uni­ikkien koo­d­i­en sijaan kaup­pa oli täyn­nä kameroi­ta, jot­ka konenäön avul­la seura­si­vat mitä ihmiset lait­toi­vat ostoskärryihinsä.

         Täl­lähän ei tarvitse olla ihan täy­delli­nen onnis­tu­mis­pros­ent­ti — kaup­pa kyl­lä voi syötää jonkin ver­ran hävikkiä jos saman ver­ran säästetään työn­tek­i­jöi­den palkoissa.

      3. Robotin keräämä “ostoskär­ry” on jo tätä päivää — toki keräys tapah­tuu varas­tossa eikä myymäläti­las­sa ja ostok­set kerätään kär­ryn sijaan laatikkoon.

         Nopeal­la haulla esim. IS: Robot­te­ja ja pika­toim­i­tuk­sia – näin Kesko vas­taa ruuan verkkokau­pan kovenevaan kisaan

         Ruo­ho­lah­teen robotteja

         Kesko aikoo vas­ta­ta kil­pailu­un useil­la tavoil­la, kuten automaat­ti­avusteisel­la keräysjär­jestelmäl­lä. Ostok­sia kerääviä robot­te­ja on 45 kappaletta.

         Jär­jestelmä ote­taan käyt­töön K‑Citymarket Ruo­ho­lahdessa arvi­ol­ta ensi vuo­den alkupuoliskol­la. Vas­taa­va MFC-kon­sep­ti (micro full­fill­ment cen­ter) on käytössä muun muas­sa Wal­mar­tis­sa ja Tescossa.

         Rajala lupaa asi­akkaille lisää nopei­ta toim­i­tuk­sia, tarkem­paa keräi­lyä ja myös palve­lutiskin tai tuoreleipomon tuot­tei­ta. Teho nousee man­u­aaliseen keräi­lyyn ver­rat­tuna noin nelinkertaiseksi.

         Ostosten skan­naus ostoskär­rystäkin on jo wan­ha jut­tu (ts. teknolo­gia on ollut jo ole­mas­sa pidem­män aikaa) — eli skan­naus sujuu näp­pärästi rfid:n avul­la ja ain­oa on hidas­tanut sys­teemin läpimur­toa on ollut rfid-tagien hin­ta ja sitä myö­den niiden puut­tumi­nen päivit­täis­tavaratuot­teista, mut­ta kehi­tys kehit­tyy täl­läkin sar­al­la ja jos­sain vai­heessa yksikkökus­tan­nuk­set painut­vat niin alhaisik­si, ettei yleistymiselle ole estettä.

         Toki rfid:t tuo­vat mukanaan muitakin etu­ja — kuten vaik­ka automaat­tisen ja ajan­ta­saisen inven­taar­i­on — ja sen vuok­si kau­pan kan­nat­taisi jopa itse mak­saa osa niiden tuomista kustannuksista.

5. Soin­in­vaara kirjoitti:

   “Tärkeämpi peruste min­ul­la kuitenkin on se, että kan­nat­taisi vai­heit­tain valmis­tau­tua siihen työ­paikko­jen rom­ah­duk­seen, joka seu­raa automaat­tikas­so­jen läpimur­rosta. En tarkoi­ta itsepa­lvelukas­so­ja vaan sitä, että kas­san muo­dostaa port­ti, jon­ka läpi ostoskär­ryt aja­vat. Automatik­ka skan­naa kär­ryn sisäl­län ja laskut­taa Kär­ryn sisältä ja joka skan­naa kär­ryn sisäl­lön ja laskut­taa sen asi­akkaan tililtä. Kun tämä teknolo­gia on valmis, sen monist­a­mi­nen on hal­paa ja sik­si se tulee yhdel­lä rysäyk­sel­lä. Suomes­sa on paljon enem­män kau­pan kas­soil­la työtä teke­viä kuin maanviljelijöitä”

   Tuo kehi­tys on jo vai­heit­tain menos­sa. Tuskin siihen kauheasti pystytään nyt enää edes varautu­maan. Yksi vai­he ovat ne itsepa­lvelukas­sat, jos­sa yksi työn­tek­i­jä saa vahdit­tua 3–10 kas­satyön­tek­i­jän vauhdil­la eteneviä ostok­sia. Alku­un yksi työn­tek­i­jä vahti noin 3 itsepa­lvelukas­saa, nyt monis­sa paikois­sa yksi työn­tek­i­jä valvoo jo yli 10 automa­ti­soitua itsepa­lvelukas­saa ja kas­satyön­tek­i­jöi­den tarve on jo nyt tip­punut reilusti. Sama tulee kuitenkin käymään myös tavaroiden hyl­lyt­tämiselle ja noutamiselle. Sekä S‑ryhmä että K‑ryhmä investoi­vat kovaa vauh­tia osit­tain robo­t­i­soi­tu­i­hin varas­to­myymälöi­hin, jois­sa robot­ti aset­taa ja noutaa varas­tos­ta tavaraa.

   Tuo kehi­tys tulee leikkaa­maan eri­tyis­es­ti opiske­li­joiden opiskelun aikaisia ensim­mäisiä työ­paikko­ja. Koulut­ta­mat­to­mia kiirea­pu­laisia tarvi­taan paljon vähem­män kaup­poi­hin, kun aiem­min tarvit­tu apu­laisen työ automa­ti­soidaan. Tosin kehi­tys ei vain syö työ­paikko­ja, vaan myös luo niitä. Robo­t­i­saa­tion myötä ostosten keräilystä tulee niin hal­paa, että koti­inkul­je­tusten hin­nat halpenevat, ja uut­ta vähäisel­lä koulu­tuk­sel­la tehtävis­sä ole­vaa työtä muo­dos­tuu kotiinkuljetustehtäviin.

   Vastaa

6. Osmol­la oli taas hyviä point­te­ja. Automaat­tikas­sat tule­vat mullis­ta­maan vähit­täiskau­pan. Viime aikoina on työvoima­pu­lan takia vään­net­ty kät­ti perus­suo­ma­lais­ten hal­patyövoima käsit­teestä. Nyt kun automaat­tikas­sat tule­vaisu­udessa luke­vat ostok­set vapau­tuu paljon työvoimaa mui­hin tehtävi­in. Hal­patyövoima onkin muut­tunut automaa­tiok­si. Kuiten kukaan ei mainitse että siivous­palve­lutkin voidaan robo­t­i­soi­da. Tapi­olan Ain­oas­sa siivoo lat­ti­aa automa­ti­soitu roboot­ti imuri. Vielä kun bus­sili­ikenne automa­ti­soidaan on kom­mu­nis­mi saavutettu.

   Vastaa

7. En nyt oikein ymmär­rä tätä matal­ien palkko­jen ihannointia.

   Wolt ja Foodo­ra ovat melkoisen hieno­ja esimerkke­jä siitä kuin­ka liian mata­lat palkat luo­vat suo­raan san­ot­tuna teho­ton­ta työtä. Noi­ta ruokalähetyk­siä ei val­taosas­sa tapauk­sia mitenkään merkit­tävästi ketjuteta/reititetä, vaan kul­jet­ta­vat vievät safkat korkein­taan 1–3 kolmeen paikkaan ker­ral­laan. Sit­ten kun yritet­täisi­in isom­pia reiti­tyk­siä niin asi­akkaat vinku­vat että ruo­ka myöhässä tai/ja jopa kylmänä. Mainit­takoon tosin että näi­den fir­mo­jen tapauk­ses­sa toim­intaa laitet­ti­in rav­in­to­lat ja sijoit­ta­jat rahoit­ta­maan, kos­ka toimin­nan todel­lista kulua ei arvioi­da voita­van laskut­taa suo­raan asiakkaalta.

   Sit­ten jos ale­taan kaikin keinoin tuke­maan mata­la­palkkatyötä julk­isin tuin niin työvoiman tehokas kohden­tu­mi­nen korkean tuot­tavu­u­den aloille heiken­tyy entisestään.

   Ja kyl­lä, oma diag­noosi Suomen heikos­ta tuot­tavu­uske­hi­tyk­ses­tä 2010-luvul­la on työvoiman yli­tar­jon­ta joka on pitänyt palkkaku­lut kuris­sa ja näin mah­dol­lis­tanut heikon tuot­tavu­u­den yri­tys­ten kan­nat­ta­van toimin­nan. Tämä on vain sel­l­aista ‘väärää’ markki­na-ana­lyysiä jota eivät markki­naih­miset esitä, heille kun logi­ik­ka on karkeasti niin että mata­lat palkat = aina hyvä jut­tu, toisin sanoen logi­ik­ka heit­etään jor­pakkoon jo heti kät­telyssä ja tukeudu­taan itsekkäseen ideologiaan.

   Vastaa

   1. Bin­go. Vielä kun saat oikean laidan ja työ­nan­ta­jat ymmärtämään tämän, se on Nobelin paikka.

      Vastaa

      1. Ei tämä vai­h­toe­hto toi­mi. Yksinker­tais­es­ti sen takia kos­ka mata­la­palkkaisten alo­jen työ­suh­teessa on yleen­sä mata­lak­oulu­tuk­sen saa­neet ihmiset jot­ka eivät niin nopeasti siir­ry korkeastik­oulute­tu­i­hin ammat­tei­hin. Myös aka­teem­i­nen työt­tömyys johtuu siitä että on ammat­in­vai­h­to on hyvin pien­tä esimerkik­si aka­teemises­sa alois­sa. Kir­jal­lisu­u­den tutk­i­joi­ta ei kyl­lä koulut­taudu IT alalle ammat­in­vai­h­to mielessä.

   2. Näis­sä mata­la­palk­ka alo­jen työ­suh­teessa pitää ymmärtää että mata­lank­oulu­tuk­sen saa­neet ihmiset on parem­pi työl­listää mata­la­palk­ka aloille kuin pitää hei­dät työt­töminä vaik­ka sosi­aal­i­tur­va on kuin­ka korkea.Matalankoulutuksen saa­neet ihmiset eivät siir­ry kovinkaan nopeasti korkean tuot­tavu­u­den ammat­tei­hin. Logi­ik­ka on mata­la­palkkaisten alo­jen tukemises­sa on juuri se että korkeastik­oulute­tut alat ovat niin kil­pail­tu että työvoiman liikku­vu­us on haas­teel­lista. Teknologi­nen kehi­tys on osa tek­i­jä. Tästä Osmo Soin­in­vaara kir­joit­ti vuo­den 2019 eduskun­tavaalien jäl­keen jos­sa hän analysoi SDP:n kan­na­tus ta joka pitkään vuoti Perus­suo­ma­laisi­in ja vuo­taa edelleen. Perus­suo­ma­laiset eivät vas­tus­ta mata­la­palkkaisten alo­jen kieltämistä vaan vain rajoit­tamista kiristämäl­lä työperäistä maa­han­muut­toa Euroopan ulkop­uolelta. Perus­suo­ma­laiset eivät ole kuitenkaan sanoneet kuin­ka he kor­vaa­vat nuo mata­la­palkkaiset alat parem­man tuot­tavu­u­den aloil­la. Yrit­täjien kannal­ta tulisi vain turhia konkursse­ja jos val­tio­val­ta alkaa säädel­lä yksi­tyisen sek­torin rekrytointia.

      Vastaa

   3. Wolt ja Foodo­ra toimi­si­vat parem­min jos työn­tek­i­jät oli­si­vat työ­suh­teessa suo­raan Wolti­in ja Foodor­aan. Ihmette­len mik­si Ay-liike ei ole ajanut tätä. Ay-liike pitäisi pala­ta juurilleen eikä puut­tua työ­markki­noiden teknisi­in yksi­tyisko­hti­in (saatavu­ushark­in­ta, eläkeikä, oppisopimusk­oulu­tus, sosiaaliturvajärjestelmä)

      Vastaa

      1. Olisiko Woltia tai Foodor­aa ole­mas­sa (Suomes­sa), jos työn­tek­i­jöi­den pitäisi olla työ­suh­teessa — ja ken­ties vielä jonkun yleis­si­to­van piirissä?

   4. Sit­ten kun Foodo­ra- ja Wolt-kuskit jäävät eläk­keelle, ollaan uusien ongelmien edessä. Eläkek­er­tymä on luul­tavasti hyvin mitätön ja niin­pä sit­ten hei­dän eläkkei­den­sä mak­sami­nen jää muiden kon­tolle. Samoin kuin monien pienyrit­täjien. Maat­alouden eläk­keet ehkä hoitu­vat jatkos­sa vähän parem­min, kun tilat ovat suurentuneet.

      Vastaa

      1. Yksi vai­h­toe­hto olisi se että Wolt ja Foodo­ra kuri­ir­it oli­si­vat fran­chise yrit­täjiä jot­ka ovat YEL:in piirissä

8. > Parem­pi on tukea pieni­palkkaisia tulon­si­ir­roin. Kau­pan tilanne on kuitenkin eri­lainen, kos­ka kau­pat ovat välttämättömyys.

   Kaupois­sakin isom­mat palkkaku­lut saa­vat ehkä investoimaan enem­män itsepa­lvelukas­soi­hin. Lähim­mässä City­mar­ketis­sani ne työl­listävät noin kuudes­osan taval­lis­ten kas­so­jen henkilömäärästä (yksi työn­tek­i­jä valvoo kuut­ta itsepalvelukassaa).

   Jos itsepa­lvelukas­so­jen laa­jamit­taisem­pi käyt­tö vähen­tää kaup­po­jen henkilöstömäärää selvästi — ei ehkä ihan tuo­hon yhteen kuudes­osaan, kos­ka pienem­mis­sä kaupois­sa ei ole alun­perinkään kuut­ta kas­saa joista väkeä voitaisi­in vähen­tää, mut­ta selvästi kuitenkin.

   Vastaa

9. Meil­lä on auto (täyssähkösel­lainen), mut­ta teemme päivit­täisos­tok­set oikeas­t­aan pelkästään Liisankadun pienis­sä Alepas­sa ja K‑kaupassa, jonkin ver­ran lisäk­si töistä tul­lessa S‑Herkussa Stock­alla. Lauan­tain kohoko­h­ta on käyn­ti Hakaniemen hal­lis­sa ja toril­la. Eikö täl­lainen suh­teel­lisen ”vaa­ti­ma­ton” elämän­ta­pa olisi monis­tet­tavis­sa: mik­si Odan pitäisi tuo­da min­ulle ostok­set koti­in, kun min­ul­la on ter­veet jalat. Pienis­sä kivi­jalka­kaupois­sa myyjien työ on aika monipuolista ja he saisi­vat pitää työn­sä. Krunikas­sakin on yhteen­sä 4 täl­laista korttelikauppaa.

   Vastaa

   1. Eikö tuo ole parem­minkin vaa­ti­mat­toman elämän vas­tako­h­ta? Asutte kalli­il­la alueel­la ja haette ruokanne kalleim­mista myymälöistä.

      Vastaa