Vastaukseni Orpolle, osa 1

Pet­teri hyvä!

Sain sin­ul­ta tukun haas­tavia kysymyk­siä. En ole var­ma, oli­vat ne tarkoitet­tu min­ulle, mut­ta vas­taan nyt kuitenkin, oli­vat ne sen ver­ran mielenkiintoisia.

  1. Mitkä ovat ne keskeiset yhteiskun­nal­liset muu­tok­set, joi­ta seu­raa­van hal­li­tuk­sen pitäisi mielestänne saa­da aikaan?
  • Mata­la­palkkatu­ki pieni­palkkaisille, jot­ta olisi mah­dol­lista laa­jen­taa työl­lisyyt­tä niihin, joiden osaamises­sa ja/tai työkyvyssä on puutteita.
  • Alue­poli­it­tisen välineistön täy­delli­nen perkaami­nen pois­ta­mal­la tehot­tomat ja keskenään ris­tiri­itaiset tukimuodot ja eri­tyis­es­ti sel­l­aiset pekkaroin­nit, joiden tarkoi­tus on vain aut­taa kaverin liike­toim­intaa. Tutkit­tua tietoa toimien tehos­ta pitäisi käyt­tää. Jos sel­l­aista ei ole (min­un tiedos­sani ei ole), sitä pitäisi han­kkia. Tässä on Kepun jäljiltä melkoinen savot­ta. Ne on pekkaroin­ut niitä vähän joka momentille.
  • Tulisi edis­tää kas­vavien kaupunkien men­estys­tä, jot­ta muun muas­sa val­tion­talous pysy­isi kunnossa.
  • Käsi­tyk­seni ilmas­tokysymyk­sistä var­maan arvaatkin, joten ei siitä sen enempää.
  1. Yhdyt­tekö val­tio­varain­min­is­ter­iön 12.2022 esit­tämään tilan­neku­vaan Suomen taloudel­lis­es­ta tilas­ta ja julkisen talouden sopeut­tamis­tarpeesta? Sitoudut­teko val­tio­varain­min­is­ter­iön virkatyönä esit­tämään julkisen talouden tas­apain­ot­tamisen mit­talu­okkaan tule­val­la vaa­likaudel­la? Mil­lä keinoil­la olette valmi­ita tas­apain­ot­ta­maan julk­ista taloutta?

  • Pojat siel­lä VM:ssä vetää aina vähän överik­si, mut­ta on niil­lä tuos­sa tiet­ty point­ti. Minus­ta on ikävää, että oma ikälu­okkani demarien johta­mana pitää yllä kat­tee­ton­ta elin­ta­soa ja jät­tää tästä koitu­vat velat nuorten, esimerkik­si min­un las­teni taakaksi.
  • Toinen poruk­ka, joka vetää vähän överik­si ovat lib­er­aalit sen leikat­tavaa löy­tyy ‑lis­tansa kanssa, mut­ta nämä kak­si yhdis­tämäl­lä syn­ty­isi var­maan jotain.
  • Min­ul­la olisi hyviä esi­tyk­siä säästöistä ener­giantuotan­non tukien suh­teen, mut­ta kun olen vielä kuukau­den ajan Helenin hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­ja, ei niistä sen enem­pää. Joskus voin yksi­tyis­es­ti kuiska­ta sin­ulle niistä jotain.
  • Nyt kun on tilaisu­us, voitaisi lopet­taa tämä kepu­lainen kas­vavien kaupunkien sor­simi­nen. Paljon käyn­nisty­isi tuot­tavaa taloudel­lista toim­intaa, jos­ta mukavasti valuisi rahaa myös val­tion kirstun pohjalle.
  1. Miten edis­täisitte vero­tuk­sen kan­nus­tavu­ut­ta? Mitkä ovat tärkeim­mät tavoit­teenne vero­tuk­sen kehittämisessä?

Hait­taverot ylös ja tuloverot alas mut­ta ehdot­tomasti tulon­jakoa kär­jistämät­tä. Hol­lan­ti teki näin vuon­na 2001 ja otti käyt­töön pienen perus­tu­lon tulon­jaon oikaisemiseksi.

  1. Olet­teko valmi­ita sitou­tu­maan siihen, että seu­raa­va hal­li­tus aset­taa julk­ista talout­ta vahvis­tavien työl­lisyys­toimien tavoit­teek­si 100 000 uut­ta työl­listä? Mitkä ovat tärkeim­mät keinonne julk­ista talout­ta vahvis­taviksi työl­lisyys­toimik­si? Mil­laisi­in keinoi­hin olette valmi­ita työ­markki­noiden uud­is­tamisek­si ja sopimisen vapau­den edistämiseksi?

Aina kan­nat­taa pitää rima korkeal­la. Kun jäl­jel­lä on lähin­nä niitä, joiden työkyvyssä ja osaamises­sa on toivom­isen varaa, ei ole real­is­tista, että heitä palkataan kovin korkea­palkkaisin töi­hin. Sik­si on varaudut­ta­va mak­samaan jonkin­laista tulo­tukea, sil­lä ei ole kovin houkut­tel­e­vaa men­nä töi­hin, jos tulot eivät yhtään nouse.

Min­un on vaikea ymmärtää, mik­si te siel­lä kokoomuk­ses­sa keuhkoat­te asum­is­tukea vas­taan. Se on sel­l­ainen köy­hän miehen mata­la­palkkatu­ki, jos­ta ei valu turhia ropo­ja niille, jot­ka eivät ole sen tarpeessa, kos­ka asu­vat isukin osta­mas­sa velat­tomas­sa omis­tusasun­nos­sa. Me itse asi­as­sa esitet­ti­in tämän käyt­töä Juhanan kanssa (muis­tathan tyypin, se oli joskus tei­dän ryh­mässä, nyt tuskailee Helsin­gin kaupungis­sa. Tosin sil­loin kun teimme tämän paperin, hän oli demari) ja VM nielaisi koukun. Nyt ovat asum­is­menot sen takia vähän nousseet, mut­ta se tekee  työn vas­taan­ot­tamis­es­ta kan­nat­tavam­paa — ja aut­taa kavere­itasi mak­samaan huonoa palkkaa myös kasvukeskuk­sis­sa. Jos kek­sit parem­man mata­la­palkkat­uen, niin siitä vain, mut­ta pelkään, että siitä tulee kalliimpi.

Tiedät var­maan, että kan­natan perus­tu­loa ja sen suo­maa mah­dol­lisu­ut­ta kieltäy­tyä suo­ranai­sista riis­totöistä ja ennen kaikkea, kos­ka se tukee pieni­palkkaisia, mut­ta perus­tu­lon on pitäisi olla hyvin niuk­ka. En hyväksy, että meil­lä on työvoima­pu­la-aloil­la korkeaa ansiosi­don­naista naut­tivia työt­tömiä. Ansiosi­don­naisen kestoa voisi lyhen­tää sen pituisek­si, jol­laisen muut Pohjo­is­maat ovat näh­neet järkeväk­si. Työt­tömille pitää tehdä myös työhön osoituk­sia. Se, että pitkäaikaistyöt­tömät pan­naan hake­maan min­is­ter­iöi­den kansli­apääl­likön tehtäviä, ei edis­tä oikein mitään.

Yri­tys­ten pitäisi saa­da tiedot työt­tömistä työn­hak­i­joista, jot­ta voivat tehdä heille työ­tar­jouk­sia. Tekoä­ly voisi olla työn­välit­täjänä aika hyvä. Kos­ka työt­tömil­lä on usein aika vähän työkoke­mus­ta, työl­lisyyt­tä voisi edis­tää, jos työssä ole­vat siir­ty­i­sivät työu­ral­la eteen­päin ja jät­täi­sivät entiset helpom­mat työn­sä työttömille.

  1. Miten vas­taisitte laa­ja-alaiseen työvoima­pu­laan Suomes­sa? Mil­lä keinoin lisäisitte kan­sain­välistä rekry­toin­tia työvoiman saatavu­u­den turvaamiseksi?

Jotkut ovat ehdot­ta­neet, että eläk­keel­lä  ole­vat saisi­vat työtä tehdessään veronalen­nuk­sen, kos­ka pro­gres­sio puree lisäan­sioi­hin niin ikävästi. Näin eläk­keel­lä ole­vana hal­li­tusam­mat­ti­laise­na otan riemul­la nuokin rahat vas­taan, jos vaik­ka maail­manympärys­matkalle pää­sisi. Meitä eläk­keel­lä ole­via hal­li­tusam­mat­ti­laisia on paljon ja monil­la on min­u­akin parem­pi eläke. Näin mei­dän kesken, pär­jäisin kyl­lä ilmankin. Lento­häpeän takia jäisi se maail­manympärys­mat­ka kuitenkin tekemättä.

En tiedä, hyväksyvätkö juris­tit tämän, mut­ta eläk­keel­lä oleville hoita­jille voisi täl­laisen vero­helpo­tuk­sen kohden­netusti antaakin.

Nyt kun SAK on myötäpuoluei­neen menos­sa oppo­si­tioon, voisi tarve­harkin­nan pois­taa. Ihmiset voisi­vat EU:n ulkop­uolelta päästää tänne töi­hin samoil­la ehdoil­la kuin EU:sta: töi­hin vaik­ka heti, mut­ta sosi­aal­i­tur­va aluk­si kotimaasta.

Ulko­maille voisi perus­taa rekry­toin­tikeskuk­sia. Ei mitenkään pahal­la, mut­ta yksi­tyiset yri­tyk­set oli­si­vat tässä ehkä val­tion vira­nomaisia parempia.

= = = =

Nyt pitää lähteä kon­sert­ti­in, ennen kuin te Riikan kanssa kiel­lätte kulttuurin.

Nuo kysymyk­set ovat sen ver­ran kimu­rant­te­ja, että en ehdi tänään enem­pää. Jatkan huomen­na tai ehkä sun­nun­taina. Sinähän pyysit vas­taus­ta vas­ta maanantaiksi.

88 vastausta artikkeliin “Vastaukseni Orpolle, osa 1”

  1. Kävisikö tohon kohtaan 1 vas­tauk­sek­si ket­terämpi sosi­aal­i­tur­va ja keikkatyön byrokra­t­ian vähentäminen?

  2. Olisi haus­ka nähdä vihreän puolueen vas­tauk­sek­set kokon­aisu­udessaan, jot­ta pysty­isi näkemään kuin­ka kom­maria siel­lä oikein ollaan, jos tämä lista on jotenkin sitä sinivihreää ääri­oikeis­toa ja täysin pois­sul­jet­tu sille korkeim­malle kon­klaav­ille jolle Pur­si­ainen oli liikaa. Tuos­sakin perusvire se, että niiltä ote­taan joil­la menee hyvin ja muiden mah­dol­lisuuk­sia paran­netaan vaik­ka ei olisi mak­sanutkaan jäsen­mak­su­ja. Jos tämä on jotenkin nykyvihreille kaikessa sosi­aalidemokra­ti­as­saan liian oikeis­to­laista, niin pikkuisen ihmette­len. Enää ei edes tiedä mitä oikeis­to ja vasem­mis­to tarkoittaa.

  3. >“Nyt kun SAK on menos­sa oppositioon,”
    joo heit­etään SAK oppo­si­tioon, ote­taan demar­it avuk­si tässä heitto-operaatiossa!!

  4. Nyt kun SAK on menos­sa oppo­si­tioon, voisi tarve­harkin­nan poistaa.

    Mikä on Osmo oma näke­myk­sesi, mitä tämän seu­rauk­se­na tapah­tuu val­tion menoille, kun olete­taan että edel­lä ehdot­ta­masi kan­nustin­loukku­jen tasaamiset rahal­la on toteutettu?

    Kuin­ka paljon olisit valmis mak­samaan Suomen kansalaisu­ud­es­ta, jos sel­l­ainen pitäisi ostaa? Mitä mak­saisit Ruotsin, USA:n, Kore­an kansan­tasaval­lan, Pak­istanin kansalaisuudesta?

    Mitä tapah­tuu työ­markki­noille tapah­tuu, jos paikalli­nen sopimi­nen on tul­lut val­lit­se­vak­si menettelyksi?

    Pli­is vastaa.

    Sin­ul­la on nyt pakko olla jotain varsin epäin­tu­iti­ivisia odotuk­sia köy­hälistön maa­han­tuon­nin eduista suo­ma­laisille. Vai eikö tarkoi­tus olekaan ajaa suo­ma­lais­ten asiaa?

    1. Nämä kyssärit eivät olleet min­ulle, mut­ta kom­men­toin­pa nyt kuitenkin tuo­ta jäsen­mak­suasi­aa. Jäsenyyshän ei perus­tu mak­su­un vaan sen saa syn­tymässä. Toisille se tarkoit­taa USA-klu­bin jäsenyyt­tä ja toisille Kon­go-klu­bin. Klube­ja löy­tyy myös val­tioiden rajo­jen sisäpuolelta. Jenkeis­sä tun­netaan käsite “wrong side of town”, jonne siis ei kan­na­ta syn­tyä. Ihmisiä kuitenkin tup­paa syn­tymään myös sinne ja täm­möi­nen ongel­maih­mis­ten mas­sa on tietenkin iso yhteiskun­nalli­nen haaste. Vähän tulok­se­ton­ta sitä on ratkoa niinkään, että toteaa jälkikä­teen: mitäs menit syntymään.

      1. Jäsenyyshän ei perus­tu mak­su­un vaan sen saa syntymässä.

        Ihmiset eivät tosi­aan mak­sa vero­ja tai sodi val­tion ilok­si, vaan saadak­seen jotain itselleen ja jälkikasvulleen. Olet var­maan huo­man­nut täl­laista omia lap­sia suo­si­vaa puolueel­lisu­ut­ta muis­sakin yhteyk­sis­sä. Emme esim. odota ihmis­ten todis­ta­van läheisiään vas­taan oikeudessa.

        mitäs menit syntymään

        En syyl­listä ketään asioista joi­hin he eivät voi vaikut­taa. Huono­ja jut­tu­ja sat­tuu eikä se ole aina kenenkään vika. Jos halu­at aut­taa vähem­män onnel­lisi­in mai­hin syn­tyneitä, siitä vaan. Mut­ta älä ryöstä suo­ma­lais­ten yhteistä maa­ta ja kas­saa omaan hyvän­tekeväisyy­teesi. Se on mon­es­sa mielessä kestämätön tapa.

      2. Olli S: Kyl­lä minä tiedän että veri on vet­tä sakeam­paa. Mut­ta tiedän myös että kaik­ki liialli­nen on turmiokas­ta, sik­sipä esimerkik­si nepo­tismi­in suh­taudu­taan kiel­teis­es­ti. Omien etu­jen suo­jelem­i­nen siten, että jät­tää toiset täysin osat­tomik­si luo yleen­sä yhteiskun­nan, jos­sa on korkea väki­val­lan uhka. Suomes­sa on pyrit­ty pääsään­töis­es­ti toim­i­maan toisel­la taval­la, tuke­maan heikom­mas­sa ase­mas­sa ole­via ihmisiä. Ei siitä yleen­sä puhuta yhteisen kas­san ryöstämisenä. Jos on sitä­pait­si maan kansalainen, eikö sil­loin ole oikeutet­tu johonkin osaan tästä kas­sas­ta? Hyvin on tiedos­sa sekin, että toisil­la se kas­san osu­us on paljon tuhdimpi kuin muil­la, eikä sen keven­tämi­nen epäoikeu­den­mukaisu­u­den koke­mus­ta (kaikil­la on oikeus tun­teisi­in­sa) luku­unot­ta­mat­ta tosi­asi­as­sa vaikeut­taisi hei­dän elämään­sä juurikaan. Tämän toim­inta­pe­ri­aat­teen rajaami­nen kansal­lis­val­tioiden sisälle taas tekee mah­dot­tomak­si globaalien ongelmien — joi­ta tun­netusti on — ratkaisemisen.

    2. Ruotsin ja USA:n kansalaisu­ut­ta ei ole voi ostaa. Jos ver­rataan kuin­ka help­poa on saa­da esimerkik­si Ruotsin kansalaisu­us se on suh­teel­lisen help­poa kos­ka Ruot­sis­sa ei ole kielikoet­ta, Yhdys­val­tain kansalaisu­u­den saa jos on syn­tynyt siel­lä vaik­ka van­hem­mat eivät ole Yhdys­val­tain kansalaisia (Jus soli; oikeus maasta).Suomen kansalaisu­us on Ius san­gui­nis menetelmä eli jokainen jol­la on suo­ma­laisia suku­ju­uria saa­vat Suomen kansalaisu­u­den automaat­tis­es­ti ilman kielikoet­ta. Muus­sa yhtey­dessä Suomen kansalaisu­u­den saami­nen vaatii kieliko­keen. Irlan­ti on hyvä esimerk­ki joka antaa kansalaisu­u­den jos on suku­lais­siteitä Irlan­nin saarelle.

    3. Saatavu­ushark­in­ta (tarve­hark­in­ta) on ylimääräi­nen byrokra­t­ian este. Kyseessä mekanis­mi jol­la pyritään ensin työl­listämään koti­maas­ta työn­tek­i­jä mut­ta jos tämä ei kuitenkaan ole mah­dol­lista niin ulko­maalaisen työvoiman rekry­toin­ti ote­taan käyt­töön. Aikaväli on jotain 6 kuukaut­ta. Olli S voisi ker­toa kuin­ka 300 000 työvoiman ulkop­uolel­la ole­vaa ihmistä ja 200 000 avoin­ta työ­paikkaa kohtaa­vat toisen­sa hänen omas­ta mielestä? Kuin­ka sys­teemiä sit­ten muute­taan ilman maa­han­muut­toa tai ilman paikallista sopimus­ta? Kuten Osmo Soin­in­vaara kir­joit­ti tähän sys­teemi­in on saata­va sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmän uud­is­tus ja työ­markki­noi­hin paikalli­nen sopimi­nen . Soin­in­vaara nos­ti esille esimerkik­si Työt­tömien työhön osoituk­set eli velvoit­ta­va mekanis­mi jol­la työt­tömät velvoite­taan otta­maan työtä vas­taan. Tätä yritet­ti­in Sip­ilän hal­li­tuk­ses­sa (akti­ivi­malli 1&2) mut­ta SAK:lle se ei kel­van­nut. Rinteen/Marinin hal­li­tus sanoi että se pois­taa akti­ivi­mallin mut­ta Keskus­tan pain­os­tuk­sen alla akti­ivi­malli ei pois­tet­tu vaan muutet­ti­in toiselle nimelle 2020. SAK ei sanonut sil­loin juu­ta eikä jaata.

    4. En tiedä mihin tietoon peru­s­tat tietosi että esimerkik­si Sak­san turkki­lais­ten lapset ovat jotenkin rasite Sak­san kansan­taloudelle. Mut­ta jos sin­ul­la on jotain näyt­töä tähän olisin kiin­nos­tunut siitä. Onko Turk­ki sit­ten Euroopan ulkop­uo­li­nen val­tio on keskustelu joka enem­minkin maanti­eteel­lis-kult­tuurilli­nen kysymys kuin taloudelli­nen tai poliittinen

    5. Sanoit että kyseessä on volyymil­taan häviävän pieni osuus.

      Voitko edes nimetä ne kansal­lisu­udet jot­ka ovat omas­ta mielestäsi net­to maa­han­muut­ta­jia ja ne jot­ka ovat negati­ivisia maa­han­muut­ta­jia? Voitko ker­toa kuin­ka paljon heitä on Suomessa.

  5. Siitä on ihan koti­mainen empi­iri­nen tutkimuskin (no joo PTT:n) että ker­talu­on­teisen irti­sanomisko­r­vauk­sen kor­vaami­nen ansiosi­don­naisen piden­tämisel­lä ei lainkaan yllät­täen piden­si työt­tömys­jak­so­ja. Sem­moinen sopuisa ratkaisu on että lyhen­netään vaan ansiosi­don­naisen kestoa, ja vas­taavasti tuo­daan irti­sanomis­ra­ha tilalle.

  6. Hauskasti kieli poskessa vedetty. 

    Mut­ta kult­tuu­ri­ta­pah­tu­mia ei sodan jäl­keen ole kieltänyt kuin yksi hal­li­tus, siinä olitte mukana.

    1. Itse asi­as­sa Vihrei­den ja vasem­mis­toli­iton vaal­i­tap­pi­on taustal­la voi olla juuri korona ajan kult­tuurille aset­ta­mat taloudel­liset rasit­teet. Päämin­is­teri lahjoi kult­tuuri alo­jen taitelijoi­ta Kul­taran­nas­sa mut­ta seu­raa­vana viikkona tuli Keskustal­ta ilmoi­tus ettei kult­tuuri ala saa niitä tukia mitä oli luvat­tu. Päämin­is­teri syyt­ti kepua vaik­ka hän oli hyväksymässä tämän päätök­sen ennen tuo­ta Kul­taran­nan kekkere­itä. Vihrei­den olisi pitänyt olla hereil­lä tuol­loin kuin kat­soi­vat tätäkin teat­te­ria sivusta.

      1. R.S:“Tässäkin näkee että hal­li­tus­rin­ta­ma ei ollut aivan yhtenäinen”

        Nytkö kepu on jo syylli­nen vihrei­denkin vaal­i­tap­pi­oon ? Somani esit­tää, että Kurvi­nen halusi jät­tää kult­tuurin ilman tukea, mut­ta Marin tuli häti­in ja päät­ti toisin.

        Totu­us on kuitenkin niin, että vas­tu­umin­is­teri tekee päätök­set hal­li­tuk­sen lin­jan ja rahapäätösten mukaises­ti. Kurvi­nen ei voin­ut jakaa rahaa, kos­ka siitä ei ollut hal­li­tuk­sen päätöstä eikä rahaa ollut .
        On pöyristyt­tävää väit­tää Kurvisen leikkaa­van kult­tuuril­ta oman agen­dansa perus­teel­la. Jokainen min­is­teri halu­aa oman hallinnon­alansa men­estys­tä ei menetystä.

        “Kepu­ju­u­ta­lais­ten ” syyk­si on nyt las­ket­tu jo aivan kaik­ki, puut­tuvat enää ne Orpon lanseer­aa­mat heinäsirkat.

    2. Mas­sa­t­a­pah­tu­mat kiel­let­ti­in. Tietenkään kukaan ei voi kieltää sin­ua koke­mas­ta noin.

      1. Kesäl­lä 2021 noin 12 000 kult­tuuri­alan työn­tek­i­jää ja 171 etu­jär­jestö­jen edus­ta­jia osoit­ti Eduskun­nan edessä huono­jen taloudel­lis­ten kor­vausten puut­teet­ta kun covid sulut oli vienyt 120 000 alan työl­lisen toimeen­tu­lot . Saman vuo­den syksyl­lä päämin­is­teri Marin jär­jesti tuon kult­tuuri­alo­je artistien keskuste­lu­ti­laisu­u­den Kesäran­nas­sa jos­sa oli mukana myös kult­tuuri­m­in­is­teri Antti Kurvi­nen. Viikon päästä kult­tuuri­m­in­is­teri ilmoit­ti ettei mitään lisära­hoi­tus­ta ole tulos­sa kult­tuuri­alalle kos­ka siitä ei ollut päätet­ty lisäbud­jetis­sa. Kuitenkin kan­natuk­sen puut­teen var­jelemisen takia päämin­is­teri Marin tuli toisi­in aatok­si­in ja ilmoit­tikin että kult­tuuri­alat saa­vat lisä­tukea. Tässäkin näkee että hal­li­tus­rin­ta­ma ei ollut aivan yhtenäinen

  7. “Ihmiset voisi­vat EU:n ulkop­uolelta päästää tänne töi­hin samoil­la ehdoil­la kuin EU:sta: töi­hin vaik­ka heti, mut­ta sosi­aal­i­tur­va aluk­si kotimaasta.”

    Jäävätkö tuos­sa ulkois­vaiku­tuk­set huomioimat­ta? Maas­sa oleskel­e­va henkilö net­tona lask­ien joko hyödyt­tää tai rasit­taa kansan­talout­ta (mis­sä tahansa tarkasteltavas­sa aikaikku­nas­sa). Se, hyödyt­tääkö vaiko rasit­taako tuli­ja kansan­talout­ta, jää tuos­sa kon­trol­loimat­ta. Palkkaa­va yri­tys ei sitä tee. 

    Tuli­jan koti­maa olisi kai se uusi koti­maa eli Suo­mi. Siis sosi­aal­i­tur­van mak­saisi Suo­mi. Meil­lä on pitkälti asum­is­pe­rus­tainen sosiaaliturva.

    Mut­ta rasite ei aiheudu pelkästään sosi­aal­i­tur­vas­ta. Rasitet­ta aiheut­ta­vat myöt mon­et muut palve­lut ja infra­struk­tu­uri, jot­ka kus­tan­netaan yhteis­es­ti, kuten poli­isi, päiväkodit ja koulut. 

    Jos muis­tan oikein, Suomes­sa toinen puoli väestöstä on net­tona lask­ien rasite kansan­taloudelle elinkaaren­sa aikana. Jos näin on, niin töi­hin tulisi päästä EU:n ulkop­uolelta vain, jos tuot­tavu­us on läh­es medi­aan­i­tuot­tavu­u­den tasoa. Tarkem­pia laskelmia tarvi­taan. Mik­si sel­l­aisia ei ole esitet­ty tai sel­l­aista ei ole keskusteltu?

    1. Onko nim­imerk­ki Aikaa ajatel­la dataa kuin­ka paljon Euroopan ulkop­uolelta tule­vat maa­han­muut­ta­jat rasit­ta­vat palvelui­ta kuten julk­ista infraa tai vira­nomais­palvelui­ta ja koulu­ja ja päiväkoti palvelui­ta? Jos Suomeen tulee per­heet­tömiä työvoimaa nämäö palve­lut ovat heille min­i­maal­lisia. Jos Suomeen tulee per­heel­lisiä työvoimaa niin pitkäl­lä aikavälil­lä lapset ovat net­to kos­ka he oppi­vat suomenkie­len nopeam­min kuin hei­dän van­hempanasa ja kun lapset kas­va­vat aikuisek­si hei­dän kieli­taito on jo kan­ta­suo­ma­lais­ten tasolla.

      1. Kos­ka elinkei­noelämäl­lä tun­tuu ole­van niin kova pula työvoimas­ta, ovat he var­maan valmi­it mak­samaan kaik­ki nämä arvioitu­jen vero­tuot­to­jen ylitse menevät kulut ja niiden seu­ran­nan ylimääräiset kustannukset?

        Euroopan ulkop­uoliset lapset eivät ole net­to, ks. esim turkki­laiset Sak­sas­sa. Ne kansal­lisu­udet, joille tämä ei päde ovat volyymil­taan häviävän pieniä.

      2. Min­ul­la ei ole dataa. Toiv­ot­tavasti joil­lakin on. Selvää kuitenkin lie­nee, että maas­saoloa­jan yli tarkastel­tuna yhdet hyödyt­tävät kansan­talout­ta, kun taas toiset rasit­ta­vat sitä. Epä­selvää on, miten maa­han pyrk­i­jöitä tulisi pisteyt­tää niin, että maa­han päästet­täisi­in lähin­nä ensin mainit­tu­ja. Tätä varten tarvit­taisi­in dataa ja laskelmia. Muuten joudu­taan men­emään val­is­tuneil­la arvauksilla.

    2. Jos nim­imerk­ki Aikaa ajatel­la ei ole dataa niin tarkoit­taa että nim­imerk­ki Aikaa ajatel­la on retooris­es­ti vain toden­nut että maa­han­muut­ta­jat rasit­ta­vat kos­ka jotkut tilas­tot korosta­vat tiet­ty­jen maa­han­muut­ta­jien osu­ut­ta esim Kelan tilas­tois­sa. Keskustelu olisi hedelmäl­lisem­pää jos keskusteli­jat pysty­i­sivät tuot­ta­maan tutkit­tua tietoa kaik­ista maa­han­muut­ta­ja ryhmistä.

      1. Keskustelu olisi toki hedelmäl­lisem­pää, jos olisi dataa ja tutkit­tua tietoa. Toi­vokaamme siis, että Suomes­sa ryhdytään näitä tuot­ta­maan. Mut­ta ei keskustelu kokon­aan hedelmätön­tä ole ilman tuol­laista dataa. Voim­me­han ilman dataakin päätel­lä, että jotkut rasit­ta­vat kansan­talout­ta ja toiset eivät. Kun olemme tästä lähtölko­hdas­ta yksimielisiä, voimme ede­tä pohti­maan sitä, pitäisikö oleskelulu­pia pyrk­iä myön­tämään hyödyl­lisyy­teen perustuen ja mil­lä keinoil­la sitä voitaisi­in käytän­nössä toteuttaa. 

        Kun nyt tääl­lä tuli keskustelua Sak­san turkki­lai­sista, niin kan­nat­taa kat­soa esim. Jörg Hart­manin artikke­lia “Do sec­ond-gen­er­a­tion Turk­ish migrants in Ger­many assim­i­late into the mid­dle class?”, Eth­nic­i­ties, 2016, Vol. 16(3) 368–392.

        Ote tiivis­telmästä:

        “The find­ings are robust for two unique def­i­n­i­tions of hold­ing a mid­dle-class posi­tion, and sug­gest that large dif­fer­ences exist between native-born Ger­mans and sec­ond-gen­er­a­tion Turks, and espe­cial­ly between sec­ond-gen­er­a­tion Turk­ish women and native Ger­man women. The results for sec­ond-gen­er­a­tion Turk­ish men indi­cate that their dif­fer­ences can be explained entire­ly by edu­ca­tion. In the case of sec­ond-gen­er­a­tion Turk­ish women, the caus­es for their dis­ad­van­tage are more com­plex and include their low­er edu­ca­tion, lan­guage skills, and host-coun­try-spe­cif­ic social cap­i­tal as well as group-spe­cif­ic penal­ties for mar­riage and childbirth.”

    3. Pelkil­lä oleskelulu­pa tilas­toil­la ei voi päätel­lä onko jotkut kansalaisu­udet oli­si­vat hyödyk­si tai haitak­si yhteiskun­nalle. Ain­oa tapa tutkia kah­ta väestön­ryh­miä joiden työl­lisyy­dessä ja kieli­tai­dos­sa olisi iso vai­htelui­ta ja analysoi­da mik­si näin on .Täl­läi­nen tutkimus on mah­dol­lis­ta­ta vain tehdä maas­sa ole­vien ulko­maalais­ten kohdal­la jot­ka ovat olleet Suomes­sa 10–15 vuot­ta. Tuo mainit­se­masi Kun nyt tääl­lä tuli keskustelua Sak­san turkki­lai­sista, niin kan­nat­taa kat­soa esim. Jörg Hart­manin artikke­lin ote käsit­telee sak­san­turkki­lais­ten nais­ten ase­maa Sak­sas­sa suh­teessa sak­san­turkki­lais­ten miesten ase­maa Sak­sas­sa. Se ei anna koko kuvaa sak­san­turkki­lai­sista. Vas­taa­van­laista tutkimus­ta Suomes­sa voi tehdä suomen­venäläi­sistä jot­ka muut­ti­vat Suomeen vuo­den 1992 jäl­keen ja arvioi­da suomen­venäläis­ten nais­ten ase­maa Suomes­sa suh­teessa suomen­venäläisi­in miehi­in. Venäjäl­lä esim per­heväki­val­ta ei ole ole­mas­sa rikoslais­sa kos­ka se kuu­luu yksi­tyisen elämän piiri­in. Venäjäl­lä nais­ten tasa-arvo on eri­lainen kuin Suomes­sa. Turkissa nais­ten ase­ma vai­htelee Turkissa alueit­tain. Tuo sak­san­turkki­laiset ovat asuneet Sakas­sa jo 1960-luvul­ta ja lukumäärä on yli miljoonaa.

  8. Help­po tehdä talou­s­ana­lyy­se­jä ja ehdo­tuk­sia kun voi käyt­tää muiden rahoja?
    Voisitko eka pistää oman talon asi­at kun­toon kiitos?

    Mites nämä salaiset sopimuk­set mei­dän omis­ta­jien rahoilla?!?

    “Helsin­gin ener­giay­htiön johdon palkkiot paisui­v­at sähkökri­isin aikaan – Syynä salainen sopimus Helenin ex-toim­i­tusjo­hta­jan kanssa.

    Helsin­gin kaupun­gin ener­giay­htiön johdon palkkiot nousi­vat samal­la, kun sähkökri­isi kurit­ti suo­ma­lais­ten taloutta. 

    Helenin ex-toim­i­tusjo­hta­ja sai salaisen eroamis­sopimuk­sen vuok­si kak­si tulospalkkiota.”

    1. Tuo talouselämän jut­tu oli silkkaa roskaa. Toim­i­tusjo­hta­jan vai­h­dok­sen vuok­si toim­i­tusjo­hta­jan tulospalkkio kir­jau­tui edel­liselle vuodelle, jol­loin niitä tuli kak­si. Jos se olisi mak­set­tu tam­miku­un toinen, mikään ei olisi muuttunut.

      1. O.S:“Toimitusjohtajan vai­h­dok­sen vuok­si toim­i­tusjo­hta­jan tulospalkkio kir­jau­tui edel­liselle vuodelle, ”

        O. kir­joit­taa, kuin tulospalkkio olisi normi­jut­tu. Ei se ole, se on pahim­man laa­tu­ista rosvous­ta veron- ja ener­gian mak­sajil­ta. Tavalli­nen kuukausi­palk­ka pitää riit­tää. Tulospalkkioi­ta perustel­laan sil­lä, että “huip­pu­jo­hta­jil­la” on näin enem­män moti­vaa­tio­ta tehdä voit­toa yritykselle. 

        Min­ul­la on moti­vaa­tio-ongelmi­in parem­pi kon­sti. Se on sama kuin yri­tyk­sen muillekin työn­tek­i­jöille, joil­la on moti­vaa­tio-ongel­ma. Se on :potkut, fudut, kenkää, monoa. Toinen seli­tys on , ettei Suomes­sa ole riit­tävästi huip­pu­jo­hta­jia. Ja paskan­mar­jat. Jos tuol­laiset ekonomi­hom­mat oavt suo­ma­laisille liian vaikei­ta, niin tuokaa johta­jia ulko­mail­ta. Ja ihan normi­pal­ka­lla , eikä mil­lään poli­it­tisil­la läänitysnimityksillä. 

        Nälkäisiä tek­i­jöitä on maail­man­sivu väärällään.

  9. Julkiset menot pitäisi tutkia perus­teel­lis­es­ti. Esimerkik­si voisi ver­ra­ta Helsin­gin ope­tusvi­ras­ton perusk­oul­ulin­jan henkilöstöä 1980 ja 2020. Toden­näköis­es­ti henkilöstö on lisääntynyt.

    Voisi sit­ten kysyä, mitä työtä tehdään nyt, mitä ei tehty 1980. Voisi jatkaa pohti­mal­la, mitä hyö­tyä tästä uud­es­ta työstä on taval­liselle perusk­oul­u­laiselle. Jos ei ole hyö­tyä, niin työ on turhaa ja pitää lopettaa.

    Näin pitäisi käy­dä koko julk­ishallinto läpi ja lopet­taa turha työ. Var­maankaan nykyi­nen henkilöstö ei tähän suos­tu, joten vaikeal­ta näyttää.

  10. Voitko Osmo ava­ta mitä konkreet­tis­es­ti tarkoi­tat että sosi­aal­i­tur­va aluk­si koti­maas­ta EU:n ulkop­uolelta tulevil­ta työntekijöiltä?

      1. Miten tuo toteutetaan EU:n ulkop­uolis­ten maid­en kohdal­la? EU /ETA maat ovat sopi­neet perus­sopimuk­sis­sa sosaal­i­tur­van jäsen­maa kohtai­sista velvoit­teista ja vas­tu­ista. Euroopan ulkop­uolis­ten maid­en kohdal­la mitää täl­läistä sopimus­ta ei ole tehty. Kah­den­välisiä sopimuk­sia voi jäsen­maa tehdä mut­ta ne ovat mon­imutkaisia pros­esse­ja ja neu­vot­telu kysymyksiä.Britannia yrit­tää tehdä saman­laisia sopimuk­sia Euroopan union­in ulkop­uolis­ten maid­en kanssa vapaakaup­pa­sopimuk­sia mut­ta moni Aasian maa etenkin Intia halu­a­vat vapaakaup­pa­sopimuk­si­in työvoimalle helpo­tuk­sia muun muas­sa työvi­isu­mi kri­teerei­hin jos­sa ote­taan huomioon saatavu­usharkin­nan byroka­t­ian poistaminen.

  11. Kult­tuuria ei kiel­letä pait­si tämä koronahallitus
    Mut­ta mak­sat itse.

    Mut­ta rahaa jää kun maail­manympäri ei reis­sa­ta ja fil­laroin­ti käy kauralla

  12. O:han pop­ulistien äiti:“lopettaa tämä kepu­lainen kas­vavien kaupunkien sor­simi­nen. Paljon käyn­nisty­isi tuot­tavaa taloudel­lista toim­intaa, jos­ta mukavasti valuisi rahaa myös val­tion kirstun pohjalle.” 

    Maaseudulle ohjat­tu raha on pekkaroin­tia, mut­ta kaupunkei­hin vas­taa­va on jees. Asum­is­tu­ki onkin ok, mut­ta vas­taa­van suu­ru­inen maat­alous­tu­ki pekkaroin­tia. Asum­is­tu­ki ohjau­tuu Koja­mon ja AY-liik­keen taskui­hin. Gryn­de­rien ja kaupunkien pyhä allianssi on pyy­teetön­tä vähä­tu­lois­t­en auttamista. 

    Har­janne on pelin­sä pelan­nut vihrei­den johtoon. O. pien­tä rajaa populismilla.

    1. Tiedätkö Eemil, että jos asum­istues­ta tehtäisi­in kun­nalli­nen tuki, jon­ka siis mak­saisi kotikun­ta, Helsin­ki ja Uusi­maa oli­si­vat suurimpia voit­ta­jia ja haja-asu­tusalueet häviäjiä.

      1. Niin­pä, tässäkin näkyy maakun­tien rahavir­rat kaupunkeihin.

      2. Nyt ymmär­sit väärin. Uusi­maa ja Helsin­ki tuke­vat asum­istues­sa maakun­tia — niiden osu­us val­tion vero­tu­loista on suurem­pi kuin niiden osu­us asumistuesta.

    2. Eemil, maat­alous­tu­ki mak­se­taan EU:n yhteis­es­tä maat­alous­bud­jetista. Tuo pekkaroin­ti on taloudel­lis­es­ti hyvä veli verkos­to­jen sulle mulle rahan jakoa han­kkeisi­in joil­la yritetään paika­ta maakun­tien kun­tien pääkatuja

      1. Maat­aloustuet mak­se­taan mei­dän veron­mak­sajien EU:n kaut­ta kier­räte­ty­istä rahoista.

      2. Suomes­sa on myös kansal­lisia maataloustukia.

      3. Kaupungeis­sa on ihan samat hyväve­liv­erkos­tot, kir­joitap­pa niistä joskus. Toisaal­la O.S. heku­moi hal­li­tusam­mati­lais­ten hyväveliverkostosta.

        R.S:“hankkeisiin joil­la yritetään paika­ta maakun­tien kun­tien pääkatuja”

        Jos tarkoi­tat EU:n eri­laisia raken­netukia, niin onko parem­pi että ne menevät Espan­jaa ja Ital­i­aan? Kateus vie kalatkin vesistä.

        Maakun­tien tiet ovat rap­pi­ol­la, mut­ta liiken­ne­m­i­nis­teri Harak­ka on tyy­tyväi­nen. Medi­akaan ei ole nos­tanut esi­in tätä epäko­htaa, kos­ka min­is­teri on oikeas­ta puolueesta.

    3. Nuo EU:n raken­netuet kier­rätetään EU:n kaut­ta vaik­ka ne varat voisi rahoit­taa suo­raan koti­maas­ta. Suo­mi siirtää raho­ja EU:hun joka sit­ten antaa ne takaisin Suomelle ja EU:n yhteis­es­tä varoista mak­se­taan Suomelle 10% näi­hin han­kkeisi­in. Suurim­mat tuet eivät mene Etelä-Euroop­paan vaan Itä-Euroop­paan . Kun Eemil todel­lakin olet turhau­tunut maakun­tien tiev­erkos­ton tilas­ta ja syyt­tää siitä liiken­ne­m­i­nis­teri Harakkaa niin oikea kysymys Eemil on se että mik­si Kepu sitou­tui 4 vuodek­si velka­hump­pa vasem­mis­to­hal­li­tuk­sen pikavip­pi­en mak­sa­jak­si? Kun VM salkku oli jopa kah­den kepu­laisen min­is­terin näpeis­sä mitään muu­tos­ta velka­r­al­li­in ei tehty. Medi­aa on turha syyt­tää Eemil.Kepu itse on vasem­mis­ton käskys­tä vipan­nut ja jakanut kiltisti velka­ra­haa ilman huo­lia huomis­es­ta enem­män kuin yksikään hal­li­tus Suomes­sa ikinä 100 vuo­den aikana. Syyt­tämäl­lä medi­astä Eemil ei auta. Kepun täy­tyy yksinker­tais­es­ti kat­soa peilistä mitä se on tehnyt 4 vuo­den aikana. Sen jäl­keen viisas­tu­mi­nen on sallittua.

  13. @Johnny W kom­ment­ti­na että EU maat­aloustuet mak­se­taan Euroopan union­in jäsen­maid­en yhteis­es­tä maat­alous­bud­jetista 5 vuo­den välein kansan­talouden koon mukaan. Tämä jär­jestelmä joka on nimeltään CAP määrit­telee myös kuin­ka paljon tuli on eurois­sa per jäsen­maa. Ne eivät ole osa EU jäsen­mak­su­ja vaan niistä sovi­taan erikseen

  14. Olen kanssasi samaa mieltä eläk­keel­lä työtä teke­vien veroalen­nuk­ses­ta. Se pitää kohdis­taa eläk­keel­lä oleville hoita­jille. Jos kohden­t­a­mi­nen ei onnis­tu, ei ko. veroalea pidä antaa ollenkaan.

  15. O.S:“Minulla olisi hyviä esi­tyk­siä säästöistä ener­giantuotan­non tukien suh­teen, mut­ta kun olen vielä kuukau­den ajan Helenin hal­li­tuk­sen puheenjohtaja,”

    Ilmeis­es­ti Helenin kivi­hi­ilen polt­tamista on tuet­tu avokätisesti. 

    O.S:“Näin eläk­keel­lä ole­vana hal­li­tusam­mat­ti­laise­na otan riemul­la nuokin rahat vas­taan, jos vaik­ka maail­manympärys­matkalle pääsisi. ”

    Kyseessä on suo­ma­lainen vas­ten­mieli­nen hyväveli­jär­jestelmä. Hal­li­tusam­mat­ti­laiset ehdot­ta­vat toisilleen vuorope­ri­aat­teel­la palkkioko­ro­tuk­sia ja uusia hal­li­tu­s­paikko­ja. Törkein tämän ilmiön tunkioru­usu saati­in juuri, kun For­tu­min hal­li­tus­neu­vos­to ehdot­ti Markus Rau­ramolle kan­nustepalkkio­ta 710 000 euroa vuosil­ta 2020–2021.

    For­tu­min bis­nek­set on rys­sit­ty perus­teel­lis­es­ti ja nyt johdolle ehdotet­ti­in lisä­palkkioi­ta. Käsit­tämätön­tä ja törkeää ahneut­ta. Julk­isu­u­den paineessa bonus­ta hark­i­taan uudelleen.

    Tätä anheus­bisnestä pyörit­tävät hal­li­tusam­mat­ti­laiset. Tämä kuvot­ta­va jär­jestelmä keskit­tyy suuri­in kaupunkei­hin, jois­sa yri­tys­ten pääkont­torit ja hallinto sijait­se­vat. Mut­ta tämä on Soin­in­vaaran mielestä Suomelle hyväksi.

    1. Kivi­hi­ilen polt­toa on verotet­tu niin paljon, ettei se kan­nat­tanut ja sik­si se lopetet­ti­in. Kan­nat­ta­mat­to­muu­teen loop­pui myös turpeen polt­ta­mi­nen, vaik­ka sitä ei verotet­tu juuri lainkaan. Ei vain kestänyt päästömaksuja.

      1. Vai ei turpeen polt­tamista verotet­tu. Minus­ta tuo on sanakikkailua. Turpeen polt­toon saamiseen oli tehtävä kun­nol­la työtä. Kyl­lä he ovat joutuneet ansio­tuloveron­sa mak­samaan. Se, että työn­teko pakote­taan lopet­ta­maan jol­lain päästö­mak­sul­la lie­nee tätä nykya­jan yltäkyl­läisyy­den tuo­maa vihreyttä.
        En yhtään ihmettele, että per­su­jen kan­na­tus on lisään­tynyt. Kiel­to­ja tulee, mut­ta vai­h­toe­hto­ja parem­paan tai edes läh­es yhtähyvään ei anneta,

      2. Työstä mak­set­ta­va tulovero ei ole mikään turpeen eri­ty­isvero. Vapo suun­nit­telee vuokraa­vansa turvesoi­ta aurinkovoimaloi­ta varten Tuot­ta­vat hehtaaria kohden satak­er­tais­es­ti ener­giaa turpeen kasvu­un ver­rat­tuna. Mik­si pitäisi tyy­tyä mität­tömään tuot­toon, kun voi tuot­taa kunnolla?

    2. Eemille tiedok­si että For­tum on val­tiony­htiö ja täl­läi­nen bonus ja optio jär­jestelmä on kopi­oitu val­tiony­htiöi­hin yksi­ty­i­sistä pörssiy­htiöistä kos­ka muuten toim­i­tusjo­hta­jia siir­tyy val­tiony­htiöistä yksi­ty­isi­in pörssiy­htiöi­hin jos­sa on parem­mat etu­udet. Tietääkö Eemil yhtää suury­htiötä (val­tion tai yksi­ty­istä) jon­ka pääkont­tori ei sijait­si isois­sa kaupungeis­sa? Eemil et halua edelleen myön­tää että Pääkaupunkiseu­tu ei kil­paile maakun­tien keskuskaupunkien kanssa vaan muiden Pohjo­is­maid­en pääkaupunkien kanssa.

      1. Rahul Somanil­la on hyvä kysymys noista suury­htiöi­den pääkont­tor­eista. Taitaa Eemil olla oike­as­sa tuos­ta keskit­tymis­es­tä pääkaupunkiseudulle hyvävelikerhoineen.
        Tuli­pa­han mieleeni suuryri­tys nimeltä Nes­tle Sweit­sis­sä. Sen pääkont­tori sijait­see melko pienessä kaupungis­sa. Miten lie heil­lä hyväveliporukat.

      2. R.S:“Tietääkö Eemil yhtää suury­htiötä (val­tion tai yksi­ty­istä) jon­ka pääkont­tori ei sijait­si isois­sa kaupungeissa?”

        Tuo­ta ei vaan voi sulat­taa. Mik­si pääkont­torit ovat isois­sa, kalleis­sa kaupungeis­sa ? Kaik­ki mak­saa niis­sä enem­män. Nykyaikainen digiy­hteiskun­ta ei vaa­di keskit­tymiä. Varsinkin hallinnoin­ti voidaan hoitaa etänä.

      3. Sen takia, että suuris­sa kaupungeis­sa on kon­tak­te­ja. Pääkont­tori eris­tet­tynä jon­nekin keskelle met­sää ei nyt vain olisi kovin tuot­ta­va eikä sinne saisi erikois­tunut­ta työvoimaa.

    3. Tietätkö Eemil yhtään isoa monikansal­lista kon­ser­nia joka olisi sijoit­tanut pääkont­torin Pääkaupunkiseudun tai Tam­pereen ulkop­uolelle ? Jos maakun­nis­sa on kus­tan­nuk­set halvem­mat niin mik­si kan­sain­väliset monikansal­liset kon­ser­nit tai jopa isot suo­ma­laiset yhtiöt ei ole sit­ten sijoit­tanut Suomes­sa pääkont­to­ria Pääkaupunkiseudun ulkopuolelle?

      1. Mä en ole Eemil ja mä en ole 100% var­ma tästä asi­as­ta , mut­ta on sel­l­ainen käi­tys että Pon­sse Oyj toimii Vieremäl­lä, luul­tavasti myös kon­sernin pääkont­tori ja tuotekehitys.
        Viimeisessä Insinööri-lehdessä oli artikke­li Pon­ss­es­ta ja he myön­sivät että on vaikeuk­sia saa­da koulutet­tua työvoimaa kuten insinööre­jä Vieremälle. Taval­lisia duunare­i­ta he saa­vat kyllä. 

        Kyl­lähän Pon­s­sel­la olisi enem­män kasvupo­ten­ti­aalia esim Tam­pereel­la joka on van­has­taan konepa­ja­te­ol­lisu­u­den kehto ja koulutet­tua väkeä löytyy.

  16. Nämä Osmon vas­tauk­set hal­li­tus­tun­nusteli­jan kysymyk­si­in ovat paljon hauskem­min kir­joitet­tu­ja kuin mihin tekoä­ly pystyi. Ja ovathan ne myös fik­sumpia. Tosin jäin ihmettelemään main­in­taa Hol­lan­nin perus­tu­losta, sil­lä googlet­ta­mal­la en löytänyt siitä mitään tarkem­paa tietoa. 

    Jos kiin­nos­taa ver­tail­la näitä tekoä­lyn antami­in vas­tauk­si­in, niin niitä löy­tyy esimerkik­si täältä: https://politiikkaajarjella.blogspot.com/2023/04/chatgptn-vastauksia-hallitustunnustelij.html

    1. Ne eivät kut­su sitä perus­tu­lok­si. Tämä uud­is­tus tehti­in vuon­na 2001. En tiedä, onko se voimas­sa enää. Googlaa vuo­den 2001 green tax ‑uud­is­tus.

  17. @Pentti A K Häkkiselle kom­ment­ti­na että Nestlen pääkont­tori sijait­see Vaudin kan­tonis­sa vero­tuk­sel­lista syistä. Sveitsin kan­tonit ovat itsenäisiä päät­tämään yhteisövero­tuk­ses­ta ja moni kan­sain­vä­li­nen yhtiö pitää pääkont­to­ria pienis­sä Kan­toneis­sa vero­tuk­sel­lista syistä. Suomes­sa ei ole täl­läistä maakun­ta kohtaista yhteisövero helpo­tus­ta. Oikeas­t­aan Sveitsin kohdal­la kyseessä on veronkier­rosta jota tukee Sveitsin pankkisalaisuus .

    1. Jotenkin tun­tuu, että Rahul Somanil­la on rajoit­tunut aja­tus­maail­man tässä cityasiassa.
      Vilka­isin Nes­tle, Vevey his­to­ri­aa. Alkoi vaikut­ta­maan, että tuos­sa pikkukaupungis­sa pysymisessä on syynä sveit­siläisit­täin sovel­let­tu pekkaroin­ti, sil­tarumpupoli­ti­ik­ka. Val­tio­val­ta on luonut puit­teet, että yhtiö voi pysyä kotikon­nuil­laan, vaik­ka kas­vaisi vähän isommaksikin.

      1. Häkki­nen uno­htaa kyl­lä itse maantiedon tuos­sa Nestleen pääkont­torin sijain­niss­sa. Vevey sijait­see Gen­even­jär­ven ran­nal­la jon­ka ympäristössä asuu 1 399 400 eli Uuden­maan kokoinen väestö.
        Sveitsin kan­tonit ovat luon­neet puit­teet jon­ka yksi tun­nus­merk­ki on yhteisövero­tuk­ses­ta vapaaa liike­toim­inta Eli kyseessä on vero­tuk­sen kier­to. Sama koskaa liike­toim­intaa esim Zug­in kan­tonis­sa. Nord­streamin yhtiön pääkont­tori oli Zug­in kan­tonis­sa Sveit­sis­sä vaik­ka Nord­streamin enem­mistöstä omisti venäläi­nen Gazprom. Yhtään liike­toim­intaa ei Gazprom oper­oin­ut Zugis­sa vaa piti siel­lä pien­tä olema­ton­ta kont­to­ria. Sama kos­kee Nestlen toim­intaa. Sveitsin kan­tonit on yksinker­tais­es­ti pieniä veroparati­ise­jä. Sil­tarumpupoli­ti­ikas­ta tai pekkaroin­nista ei ole Sveitsin kan­tonien kohdal­la mitään tekemistä. Sveitsin liit­to­val­tio ei ole lait­tanut julk­ista rahaa aut­taek­seen Nestlen tai muiden yhtiöi­den toim­intaa mil­lään taval­la . Toisin kuin kepu on tehnyt Suomessa.

  18. O.S:“Sen takia, että suuris­sa kaupungeis­sa on kontakteja.”

    Heh, O. muo­toilee hyväveli- ja siskok­er­hot kor­rek­til­la ilmaisul­la, mikä ei herätä negati­ivisia miel­ley­htymiä. Ilmankos lääke­laitok­sen siir­toa Kuo­pi­oon vas­tustet­ti­in pääkaupunkiseudul­la raivokkaasti.

    Ei muka löy­dy osaa­jia… tähän sopisi taan­noin youtube-videoil­la pöyrinyt espan­jalais­mies , jon­ka räkäi­nen nau­ru tem­paisi kuuli­jan mukaan sketsiin.

    Kyseessä on suo­ma­lainen kor­rup­tion ja poli­it­tis­ten johta­ja­man­daat­tien sovel­lus. Suo­ma­laises­sa kor­rup­tiosovel­luk­ses­sa ei liiku raha, joten siihen ei ole oikeuslaitok­sel­la puut­tumista. Onhan yleis­es­ti tun­nustet­tua fak­ta, että tietyt poli­it­tistaloudel­liset diilit toteu­tu­vat “hyvien miesten ja sisko­jen” kesken. 

    Ja suuris­sa kaupungeis­sa nämä piir­it ovat pienet ja tiiviit.Tälle kon­klaav­ille on keskus­tan keskeinen poli­it­ti­nen ase­ma ollut trau­ma­ti­soi­va koke­mus. Tässä epäpy­hässä jär­jestelmässä ovat mukana kokoomus, vihreät, demar­it , sak, raken­nusala , ja val­tion , kun­tien virkamiesjohto.

    Asi­at hoitu­vat yhteistyössä vuorot­telun peri­aat­tein. Tee palvelus min­ulle, minä jeesaan sit­ten sopi­vas­sa kohdas­sa myöhem­min. Allianssin pysyvyy­delle on tärkeää, että mitään lait­to­muuk­sia ei tehdä. Sel­l­ainen kaataisi vuosia raken­netun kaikkia osa­puo­lia hyödyt­tävän ekosysteemin.

    Pan­elistien jäsenet tyr­määvät täl­laisen ole­mas­solon ja vaa­ti­vat todis­tei­ta. Kuvit­teleeko joku, että näitä käytän­töjä doku­men­toitaisi­in jon­nekin ? Ja kun ei ole doku­ment­te­ja, niin mitään täl­laista ei ole koskaan eikä mis­sään tapahtunut.

    1. Kai näistä keskinäi­sistä palveluista mak­se­taan verot?
      Fimeaa ei saatu siir­re­tyk­si Kuo­pi­oon, kos­ka Kuo­pio oli liian pieni paikkakun­ta työl­listämään henkilökun­nan korkean koulu­tuk­sen saa­neet puolisot. Maat­alous­lomit­ta­jik­si oli­si­vat päässeet, mut­ta ei vas­tan­nut kus­tan­nuk­sia. Osaamisalat keskit­tyvät kaikkial­la maail­mas­sa niin,e ttä Helsin­gin miljoona asukas­ta on aika alakantissa.

      1. “Maat­alous­lomit­ta­jik­si oli­si­vat päässeet, mut­ta ei vas­tan­nut kustannuksia”

        Eivät olisi kyen­neet oikeisi­in töi­hin ‚kuten maat­alous­lomit­ta­ja. Ne, joiden puolisot eivät olisi työl­listyneet ammat­ti­taidon puuttues­sa (maat­alous­lomit­ta­ja) , voisi­vat käy­dä viikkokun­nas­sa Kuo­pios­sa. Viikon­lopuk­si Hesaan naut­ti­maan luk­suskult­tuurista. Onhan oop­per­alipun hin­nas­sa sadan euron tuki, joten sitä kan­nat­taa hyödyntää.

        Har­mi kun Orpon työl­listämis­toimet tule­vat vas­ta nyt aktuelleik­si. Korkeasti koulute­tut puolisot tule­vat velvoite­tuik­si otta­maan vas­taan mitä työtä tahansa lyhenevän ansiosi­don­naisu­u­den jäl­keen. 100 000 työl­listeyn tavoit­teeseen pitää jokaisen ryhtyä talkoisiin.

        Maakun­nista on käy­ty viikkokun­tatöis­sä maail­man sivu. Se on niin kivaa, että sen soisi myös hesalaisille.

        O.S:“Kai näistä keskinäi­sistä palveluista mak­se­taan verot?”

        Et nyt tavoit­tanut aja­tus­tani, kyseiset palve­lut ovat off the record-järjestelmää.

      2. Yksinker­tais­in­ta oli pysyä Helsingis­sä, jos­sa molem­mil­la oli koulu­tus­taan vas­taavaa työtä. Jos olisi ollut pakko ero­ta Fimeas­ta, olisi otet­tu riemus­ta kirkuen johonkin lääkefirmaan.

      3. Eemilille vas­taisin että se ei ole mikään hyväveli­jär­jestelmä joka pitää koulute­tut ihmiset ja suurem­pi­en yri­tys­ten tuoteke­hi­tyk­sen ja hallinnon suurem­mis­sa kaupungeissa. 

        Kuo­pio esim ei sinän­sä ole yhtään hul­lumpi paik­ka asua. Onhan se sen­tään yliopis­tokaupun­ki, maise­mat ovat komeat, on kaiken­laista vapaa-ajan aktivi­teet­tia ja kult­tuuri­akin, ja moni koulutet­tukin on löytänyt työ­paikan ja hyvän ympäristön per­het­tään varten. 

        Mut­ta sit­ten on paljon sel­l­aisia paikkakun­tia jos­sa ei ole sit­ten yhtään mitään, pait­si joku tehdas. Se että palve­lut ovat vain muu­ta­ma koulu ja ter­veysase­ma ei houkut­tele syn­type­r­äisiä suurkaupunki­laisia muut­ta­maan niihin vaik­ka asun­not oli­si­vat puoli-ilmaisia. Ei vaik­ka työt voi tehdä eteänä. Evät kaik­ki tarvitse mitään oop­per­aa mut­ta se että ei ole edes muu­ta rav­in­to­laa kuin ABC-huoltoase­ma tai piskuinen kebab-pizze­ria ei yksinker­tais­es­ti sytytä. Sosi­aalisen elämän puut­tumi­nen on se pääl­lim­mäi­nen syy, muual­ta muut­tanei­ta vieroksu­taan eikä ote­ta mukaan niihin har­ras­tuk­si­in kuin mitä paikkakun­ta­laiset har­ras­ta­vat, esim metsästystä.

        Pent­ti A K Häkki­nen otti esimerkkinä Sveitsin. Sveit­si ja muut kes­ki-Euroopan maat ovat paljon tiheäm­min asut­tu­ja kuin Suo­mi, ja maaseudul­la ja pikkukaupungeis­sakin on palvelu­ja. Siis muu­takin kuin ter­veysase­ma, koulut ja huoltoase­makahvi­la. Lisäk­si kylät on raken­net­tu tiheästi ettei tarvitse autoa joka matkoihin.

    2. Eemil nyt uno­htaa että Kepu tuh­lasi 12 miljoon­aa euroa Ähtäri­in sijoitet­tui­hin pan­doi­hin joiden kus­tan­nus on 800 000–900 000 euroa vuodessa . Ex-puo­lus­tus­min­is­teri Savola on Ähtärin kaupung­in­val­tu­us­toon pitkäaikainen jäsen. Tätä Ähtärin pan­da tuh­laus­ta Soin­in­vaara tarkoit­taa Kepun pekkaroinil­la jos­sa lop­ul­ta Kepu tuh­laa rahat han­kkeisi­in jot­ka ovat susi syntyessä

      1. Eemil taitaa nähdä tämän niin, että kukaan ei asu­isi kaupungeis­sa ellei olisi pakko tai sitä ei sub­ven­toitaisi julk­isin varoin (jot­ka kerätään muual­ta kuin kaupungeista). Eli ikään kuin kaupunki­a­sumises­sa ei olisi mitään luon­nol­lisia hyö­tyjä. Kaupungis­tu­mis­es­ta löy­tyy kyl­lä paljon tutkit­tua tietoa, Wikipedi­as­sakin on ihan oma artikke­li jos­sa sitä käsitel­lään ja näitä eri­laisia syitä tälle kehi­tyk­selle selitetään. Eemil ei ehkä ole edes halun­nut pere­htyä aiheeseen, luulen että hän kokee koko ilmiön niin vastenmielisenä. 

        Tuo käsi­tys sub­ven­toin­nista on myös aika absur­di ottaen huomioon että Suomes­sakin val­taosa ihmi­sistä (tilas­tos­ta riip­puen 70–80 %) asuu kaupungeis­sa. Eli lop­pu 30 % sub­ven­toisi näitä kaupungis­sa asu­via. Vero­ker­tymätiedot tuskin tuke­vat tätä käsi­tys­tä. Mut­ta Eemilin jutut nyt ovat yleen­säkin aika huu­ruisia. Kuten esimerkik­si sen vih­jaami­nen, että nk. hyväveli-jär­jestelmä ja muu suh­muroin­ti jotenkin rajoit­tuisi suuri­in kaupunkei­hin ja kaikki­in mui­hin puolueisi­in pait­si Keskus­taan. Min­ua vähän ihme­tyt­tää, että kuin­ka tyh­mik­si Eemil mei­dät muut oikein kuvittelee.

      2. Mitenkä kepu liit­tyy puolueena Pan­doi­hin, oliko keis­sistä keskus­tan puoluekok­ouk­sen päätös ?
        Ketä oli­vat ne, jot­ka osti­vat Sak­sas­ta ilmaa ? For­tum, Uniper, Son­era ? Kaik­ki ilmeis­es­ti kepun pekkaroin­te­ja. Suomen suurim­mat yri­tysmokat ovat näi­den nk. huip­pu­jo­hta­jien käden­jälk­iä. Kyl­lä juuri niiden, joi­ta ei tah­do Suomes­ta löy­tyä. Niiden harv­inaisu­u­den vuok­si heille täy­tyy räätälöidä bonus­palkkio­jär­jestelmä, jot­ta heil­lä olisi työ­mo­ti­vaa­tio­ta. Ja näi­den palkkio­jär­jestelmien taku­uhenkilöinä toimi­vat hallintoneuvostot.

        Onnek­si suo­ma­laiset bonus­palkkiot ovat pieniä ver­ratt­tuna amerikkalaisi­in, joi­ta meil­lä on kopi­oitu. Jos näil­lä huip­pu­jo­hta­jil­la olisi ollut suurem­mat bonuk­set, niin hei­dän aikaansaa­ma vahinko olisi ollut vieläkin mit­tavampi. Me suo­ma­laiset veron­mak­sa­jat olisimme joutuneet konkurssi­in niiden tap­pi­oiden kattamisessa.

    3. Eemil, luitko mitä sanoin Ähtärin eläin­puis­ton pan­doista? Pan­do­jen saami­nen Ähtäri­in oli keskusta­laisen kansane­dus­ta­ja Mikko Savolan (joka on myös Ähtärin kun­nan­val­tu­us­ton jäsen) aloite kun Keskus­ta oli päämin­is­teripuolue Sip­ilän hallituksessa.

    4. Eemil jos muis­tan oikein niin omis­ta­jao­h­jaus­min­is­terin vas­tu­ut siiret­ti­in 1993 pois Kaup­pa-ja teol­lisu­us­min­is­ter­iöstä sen jäl­keen kun kepu­lainen min­is­teri Kauko Juhan­ta­lo oli siirtänyt val­tion raho­ja omien tap­pi­ol­lis­ten bisnesten paikkaamisek­si. Juhan­ta­lo erotet­ti­in lop­ul­ta eduskun­nas­ta ja tuomit­ti­in val­takun­nanoikeudessa. Eemil voisi pere­htyä Keskus­tan his­to­ri­aan ja kysyä oliko Juhan­ta­lo ensim­mäi­nen keskusta­lainen joka on ollut hyvä-veli ker­hon jäsen Val­tioneu­vos­tossa? Eemil voisi ker­toa myös mitä Esko Aho on tehnyt päämin­is­terikaut­en­sa jäl­keen esim Venäjäl­lä ja kenen etu­ja Esko on siel­lä ajanut.

  19. S.Silfv..:” insinööre­jä Vieremälle”

    Kyl­lä työt­tömiä insinööre­jä on vaik­ka miten paljon. Kyse on head­hunterei­den kädet­tömyy­destä. Kuten tun­net­tua perusin­gen­jööri ei ole vält­tämät­tä mikään sosi­aal­is­ten taito­jen riemukulkue. Näin ollen naimat­to­mia perusinsinööri­jant­tere­i­ta on ylet­tömästi työttöminä. 

    Hei­dän on help­po lähteä työn perässä , kun­han vain malt­taa lähteä äipän hyvistä ruuista etääm­mälle. Pon­ssen nimeen liit­tyy haus­ka tarina:

    “Vuon­na 1970 Vieremäl­lä Einari Vid­grén rak­en­si ensim­mäisen met­säkoneen omaan tarpeeseen­sa, kos­ka markki­noil­la ei ollut tarpeek­si kestävää konet­ta. Pian saman­laisen koneen halu­si­vat muutkin ja näin per­heyri­tys sai alkun­sa. Trak­to­ril­la ei kuitenkaan ollut vielä nimeä. Seudul­la eleli Pon­sse-nimi­nen koira, jon­ka tiedet­ti­in kulke­van talosta taloon astu­mas­sa nart­tukoiria, jos vain silmä vält­ti. Einari päät­ti nimetä trak­torin­sa tuon koiran mukaan, sen elin­voimaisu­u­den ja itsenäisen luon­teen vuoksi.”

    Ja tästä pääsem­mekin itse asi­aan. Vieremäl­lä jär­jestetään kesäl­lä tre­f­firekryt. Lähi­tienoon neiti-ihmiset hake­vat seu­raa tosi­tarkoituk­sel­la. Bash­elorin peruse­htona on insinöörin tutk­in­to. Kyl­lä alkaa käy­dä suti­na ja Pon­ssen työ­maakopil­la on jonok­si asti töi­hin tule­via insinöörejä.

    1. Met­säkonete­hdas on sen ver­ran erikoinen että sinne paikan päälle hakeu­tuu etupäässä ne insinöörit jot­ka ovat ensin toim­i­neet har­joit­teli­jana siel­lä tai tehneet diplomi­työn­sä heille eli ovat erikois­tunei­ta met­säkoneisi­in, ja ovat joko kotoisin Pohjois-Savos­ta tai on jotain mui­ta siteitä sinne. Siel­lä kun ei oikein koulute­ta niihin hommiin. 

      Pon­ssen sivu­jen mukaan hei­dän, ja tytäry­htiö Epecin, avoimet työ­paikkansa jot­ka edel­lyt­tyvät insinööri- tai IT-osaamista ovat Vieremän lisäk­si Kuo­pios­sa, Iisalmel­la, Seinäjoel­la, Turus­sa tai Tam­pereel­la, joten niihin voi hakea vaik­ka ei aio Vieremälle muut­taa, ja ilmeis­es­ti ihan sen takia että olisi enem­män valin­nan­varaa hakijoista. 

      Voi sil­läkin taval­la yrit­tää rekry­toi­da että jär­jestää samal­la deit­te­jä työn­hak­i­joille, mut­ta jos työn­haku ei joh­da tulok­seen tai deitit ei nat­saa niin voi tul­la vaikea val­in­ta tai nolo­ja tilantei­ta eteen. Tietysti huumo­ria täy­tyy olla pakaa­sis­sa mukana.

  20. O.S:“Maatalouslomittajiksi oli­si­vat päässeet, mut­ta ei vas­tan­nut kustannuksia. ”

    Palaan vielä tuo­hon O:n heit­toon, joka viit­taa siihen, että maat­alous­lomit­ta­jan työhön kel­paisi kuka vain. Toki kel­paa, mut­ta ensin täy­tyy olla alalle sopi­va koulu­tus. Lainaan suo­ma­laisen maaseudun tuot­ta­jan Piia Leho­jär­ven pääkir­joi­tus “Maaseu­tuikävä”

    Lomit­ta­jan ammat­ti on raskas ja haas­ta­va. Pitää hal­li­ta eri­laiset lyp­syjär­jestelmät (automaa­tio), on olta­va tark­ka ja huolelli­nen työssään, hygien­i­as­ta ja siistey­destä ei voi lip­sua piiru­akaan. On osat­ta­va käyt­tää eri­laisia työkonei­ta ja ruok­in­ta­lait­tei­ta ja olta­va fyy­sis­es­ti hyvässä kun­nos­sa jaka­maan rehu­paali vaikka­pa talikol­la. Sosi­aal­i­tilo­ja ja esim. pääsyä ves­saan ei ainakaan omana aikanani ollut kovin monel­la tilalla.

    On helpom­paa hoitaa eläim­iä, jot­ka tun­tee. Uuteen paikkaan men­nessä sai aina vähän jän­nit­tää, että minkälaisia lehmiä siel­lä on vas­tas­sa. Kun lehmän tun­tee, tietää jos sen utare pitää vaikka­pa pestä tietyl­lä taval­la tai rap­sut­taa juuri tietys­tä kohdas­ta hän­nän­tyvestä, jot­ta lyp­sy olisi helpom­paa. Lomit­ta­jana näitä pieniä yksi­tyisko­htia ei voi hallita. .……

    Palaan edelleen muis­tois­sani siihen kesän ensim­mäiseen hel­leaa­muun, kun karautin polkupyöräl­lä navet­ta­haalari ja ‑saap­paat tarakalla muu­ta­man sadan metrin päähän naa­purin parsi­navet­taan amu­lyp­sylle. Kun muu kylä vielä nukkui ja ilmas­sa tuok­sui aamukaste ja maa.

    Ja niihin keskustelui­hin ja kohtaamisi­in, joi­ta aamukahvipöy­dis­sä käyti­in. Tar­jol­la oli voileipää ja puuroa sekä aito­ja hymyjä, nau­ru­ja ja tari­noi­ta. Niihin iltapäivi­in, kun lehmiä haet­ti­in kaukaa lai­tumelta ja koko lau­ma seurasi kuu­li­ais­es­ti nätis­sä jonos­sa navet­taan asti.

    Hie­man lyhen­net­ty ver­sio, mut­ta kau­nis tun­nel­ma välit­tyy. Suomes­sa kar­jat­alous ei ole suur­te­ol­lisu­ut­ta vaan eläimet ovat yksilöitä. Jos halu­at halvem­paa hin­taa, niin uno­h­da edel­lä kuvat­tu. Miet­inpä vaan miten O. olisi pehtoo­ri­na joh­dat­tanut lääke­laitok­sen johta­jien rou­via maat­alouden lomi­tusko­hteisi­in. Olisi siinä raken­nekyn­net saa­neet kyytiä.

    Tässähän oiva for­maat­ti TV ‑sar­jaan, heh.

    1. Voi olla, etteivät olisi päässeet edes maat­alous­lomit­ta­jik­si. Olen­naista oli, että Kuo­pio oli liian pieni paikkakn­ta tar­joa­maan puolisoille hei­dän koulu­tus­taan vas­taavaa työtä. Sen takia korkean osaamisen työ­paikat keskit­tyvät kaikkial­la maail­mas­sa. Suomen ongel­ma on, ettei maas­samme ole yhtä suur­ta kaupunkia.

      1. Se keskit­tymi­nen suuri­in kaupunkei­hin ei koske ain­oas­taan korkean osaamisen työ­paikko­ja. Jostain luin, että esim pitkäaikaistyöt­tömyys on uudel­la­maal­la pros­en­tu­aalis­es­ti suurem­pi kuin muual­la maas­sa. Voisiko tästä vetää sel­l­aisen johtopäätök­sen, että suuris­sa kaupungeis­sa myös eri­ar­voisu­us yhteiskun­talu­okkien välil­lä lisääntyy.

      2. Jo Aris­tote­les sanoi, että työt­tömien kan­nat­taa muu­taa maaseudul­ta kaupunki­in. Siel­lä voi edes teo­ri­as­sa saa­da työtä.

      3. Tarkoi­tatko että Suomen ongel­ma on, ettei maas­samme ole kah­ta suur­ta kaupunkia? Suomes­sa on yksi suurkaupunkialue eli Pääkaupunkiseutu

      4. Jos ver­rataan Pohjo­is­maista Kööpen­ham­i­naa jon­ka väk­iluku on 1 847 147 ja Osloa jon­ka väk­iluku on alle 1 miljoona niin pääkaupunkiseu­tu on jos­sain tuos­sa välis­sä. Tukhol­maa ei kan­na­ta ver­ra­ta kos­ka Ruotsin väk­iluku on sama kuin Tan­skas­sa ja Nor­jas­sa yhteen­sä on asukkaita.

      5. Pienessä maas­sa on tietysti pienet kaupun­git, mut­ta pienen maan viesti­joukkue pär­jää juuri sen takia huonom­min kin suuren maan. Suu­ru­u­den ekonono­mia suosii suuria kaupunke­ja ja se on Suomen ongelma.

      6. @Pentti A K Häkkinen:

        Uuden­maan muu­ta maa­ta korkeam­mat työt­tömyys­lu­vut ovat noloa luet­tavaa kos­ka ennen on ollut toisin päin.

        Syy siihen on että teol­lisu­us- ja mui­ta käden taito­ja vaa­tivia työ­paikko­ja on kadon­nut, tai niitä on perustet­tu etupäässä muualle. Helsin­gin seudul­la tarvi­taan vain korkean teknolo­gian päälle ymmärtäviä ihmisiä tai sit­ten ope­tus- ja hoitoaloille tai mata­la­palkkatöi­hin. Ne viimek­si maini­tut eivät tar­joa edes kokopäivä­työtä eikä jatku­via työ­suhtei­ta kos­ka työt­tömiä ja huonos­ti koulutet­tu­ja on niin help­po kil­pailut­taa ts kyykyttää.

        PK-seu­tu tarvi­ti­sisi takaisin niitä tehtai­ta jot­ka ovat läht­e­neet ja Nokian kaltainen suurkon­sernikaan ei olisi haitaksi.

      7. En tiedä kuin­ka suuri Kööpen­ham­i­nan pääkaupunkiseu­tu ver­rat­tuna Helsin­gin pääkaupunkiseu­tu­un molem­mis­sa kai asuu yhtä paljon ihmisiä. Se on otet­ta­va huomioon että Sjæl­landin­saaren pin­ta-ala per asukas on pienem­pi kuin Uuden­maan. Tan­skan saarten koko ( kun ei ote­ta huomioon Jyl­lan­nin niemi­maa­ta) on pienem­pi kuin Uuden­maan maakun­ta. Oleelli­nen tek­i­jä mik­si pääkaupunkiseu­tu Suomes­sa ei ole vetovoimainen suh­teessa esimerkik­si Kööpen­ham­i­naan on muut tek­i­jät kuin esimerkik­si vero­tus ja kallis hin­tata­so. Tan­s­ka on Euroopan kallein maa ja siel­lä on korkeampi vero­tus kuin Suomes­sa. Yksi tek­i­jä Tan­skan ja Suomen kohdal­la on kieli ja ilmas­to ja maanti­eteelli­nen sijain­ti. Suo­mi on saari jos­ta ei ole suo­raa maay­hteyt­tä Kes­ki-Euroop­paan. Tan­skas­ta on suo­ra maay­hteys Sak­saan. Myös NATO:n ja EU jäsenyys on aut­tanut Tan­skaa enem­män kuin Suomea. Venäjän rajanaa­pu­ri­na on aina ris­ki . Vaik­ka Suomen puo­lus­tusvoimat ovat kuin­ka modernit

  21. O.S:“Taisi olla Juha Sip­ilä, joka käs­ki For­tu­mia investoimeen suuren kas­sansa jonnekin.”

    Olisi pitänyt Sip­ilän tehdä itse For­tu­min investoin­nit. Sil­loin ne oli­si­vat onnis­tuneet, Sip­iläl­lä on täl­lais­es­ta näyttöä.

    No ainakin Vor­tu­min johta­jat osaa­vat ottaa bonuk­sia itselleen. Siihen ne taidot sit­ten tyssäävät, tärkein on oman lomp­san täyttäminen.

    1. Eemil, Sip­iläl­lä oli omis­ta­jao­h­jaus­min­is­terin salkku samaan aikaan kun hänel­lä oli päämin­is­terin salkku. Sip­ilä todel­la halusi akti­ivista roo­lia val­tiony­htiöille pörssis­sä muun muas­sa myymäl­lä niiden osakkei­ta pörssis­sä mut­ta olen ymmärtänyt että tämä jär­jeste­ly ei käynyt Perus­suo­ma­laisille. Sip­ilän hal­li­tuk­sen aikana For­tum osti Uniperin. Kokoomuk­selle olisi käynyt jos val­tiony­htiöi­den osak­keet oli­si­vat noteer­at­tu pörssis­sä laa­jem­min . Esimerkik­si Finnairin ja For­tu­min osake enem­mistö on joko pidet­tävä val­tion­o­mis­tuk­ses­sa tai myytävä pois yksi­tyiselle omis­ta­jille. Se että val­tio omis­taa pörssis­sä lis­tatun yhtiön osakkeista enem­mistön on ongel­ma juuri täl­lai­sis­sa tapauksissa

  22. Osmo tuol­la esit­teli Aris­toteleen ajatuk­sia kaupunkien työllisvaikutuksesta.
    Jotenkin epäilen, että Osmo heit­ti väärän teo­ri­an pitkäaikaistyöt­tömyy­den kasvus­ta Uudel­la­maal­la. Tilas­tois­ta­han se saat­taisi selvitä. Eli onko pitkäaikaistyöt­tömis­sä paljon sel­l­aisia, joiden syn­tymäkotikun­ta on Uuden­maan ulkopuolella.
    Kun sel­l­ainenkin mah­dol­lisu­us on, että muual­ta tule­vat syr­jäyt­tävät paikallisia työn­tek­i­jöinä. Maa­han­muut­tokeskustelus­sa tämä on sel­l­ainen kuuma peruna varsinkin pikak­oulu­tuk­sel­la töi­hin otet­tavil­la. Maaseudul­la esim met­sän­hoito­työt näyt­tävät siir­tyneen Suomen ulkop­uolelta tuleville työn­tek­i­jöille pääosin.

    1. Osmol­la on osit­tain oike­as­sa Uuden­maan työvoima­pu­las­ta mut­ta uno­hti maini­ta että muis­sa maakun­nis­sa on myös kova työvoima­pu­la kuten Pirkan­maal­la, Vaasan seudul­la ja Varsi­nais-Suomes­sa ja myös yllät­täen Lapis­sa (kausi­työn­tek­i­jöistä). Itä-Suomes­sa on taas työvoima reserviä joka joh­tui Venäjän hyökkäys­so­das­ta eli rajali­iken­teen radikaalis­es­ta vähen­e­mis­es­tä viime vuo­den syksyllä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.