Petteri hyvä!
Sain sinulta tukun haastavia kysymyksiä. En ole varma, olivat ne tarkoitettu minulle, mutta vastaan nyt kuitenkin, olivat ne sen verran mielenkiintoisia.
- Mitkä ovat ne keskeiset yhteiskunnalliset muutokset, joita seuraavan hallituksen pitäisi mielestänne saada aikaan?
- Matalapalkkatuki pienipalkkaisille, jotta olisi mahdollista laajentaa työllisyyttä niihin, joiden osaamisessa ja/tai työkyvyssä on puutteita.
- Aluepoliittisen välineistön täydellinen perkaaminen poistamalla tehottomat ja keskenään ristiriitaiset tukimuodot ja erityisesti sellaiset pekkaroinnit, joiden tarkoitus on vain auttaa kaverin liiketoimintaa. Tutkittua tietoa toimien tehosta pitäisi käyttää. Jos sellaista ei ole (minun tiedossani ei ole), sitä pitäisi hankkia. Tässä on Kepun jäljiltä melkoinen savotta. Ne on pekkaroinut niitä vähän joka momentille.
- Tulisi edistää kasvavien kaupunkien menestystä, jotta muun muassa valtiontalous pysyisi kunnossa.
- Käsitykseni ilmastokysymyksistä varmaan arvaatkin, joten ei siitä sen enempää.
- Yhdyttekö valtiovarainministeriön 12.2022 esittämään tilannekuvaan Suomen taloudellisesta tilasta ja julkisen talouden sopeuttamistarpeesta? Sitoudutteko valtiovarainministeriön virkatyönä esittämään julkisen talouden tasapainottamisen mittaluokkaan tulevalla vaalikaudella? Millä keinoilla olette valmiita tasapainottamaan julkista taloutta?
- Pojat siellä VM:ssä vetää aina vähän överiksi, mutta on niillä tuossa tietty pointti. Minusta on ikävää, että oma ikäluokkani demarien johtamana pitää yllä katteetonta elintasoa ja jättää tästä koituvat velat nuorten, esimerkiksi minun lasteni taakaksi.
- Toinen porukka, joka vetää vähän överiksi ovat liberaalit sen leikattavaa löytyy -listansa kanssa, mutta nämä kaksi yhdistämällä syntyisi varmaan jotain.
- Minulla olisi hyviä esityksiä säästöistä energiantuotannon tukien suhteen, mutta kun olen vielä kuukauden ajan Helenin hallituksen puheenjohtaja, ei niistä sen enempää. Joskus voin yksityisesti kuiskata sinulle niistä jotain.
- Nyt kun on tilaisuus, voitaisi lopettaa tämä kepulainen kasvavien kaupunkien sorsiminen. Paljon käynnistyisi tuottavaa taloudellista toimintaa, josta mukavasti valuisi rahaa myös valtion kirstun pohjalle.
- Miten edistäisitte verotuksen kannustavuutta? Mitkä ovat tärkeimmät tavoitteenne verotuksen kehittämisessä?
Haittaverot ylös ja tuloverot alas mutta ehdottomasti tulonjakoa kärjistämättä. Hollanti teki näin vuonna 2001 ja otti käyttöön pienen perustulon tulonjaon oikaisemiseksi.
- Oletteko valmiita sitoutumaan siihen, että seuraava hallitus asettaa julkista taloutta vahvistavien työllisyystoimien tavoitteeksi 100 000 uutta työllistä? Mitkä ovat tärkeimmät keinonne julkista taloutta vahvistaviksi työllisyystoimiksi? Millaisiin keinoihin olette valmiita työmarkkinoiden uudistamiseksi ja sopimisen vapauden edistämiseksi?
Aina kannattaa pitää rima korkealla. Kun jäljellä on lähinnä niitä, joiden työkyvyssä ja osaamisessa on toivomisen varaa, ei ole realistista, että heitä palkataan kovin korkeapalkkaisin töihin. Siksi on varauduttava maksamaan jonkinlaista tulotukea, sillä ei ole kovin houkuttelevaa mennä töihin, jos tulot eivät yhtään nouse.
Minun on vaikea ymmärtää, miksi te siellä kokoomuksessa keuhkoatte asumistukea vastaan. Se on sellainen köyhän miehen matalapalkkatuki, josta ei valu turhia ropoja niille, jotka eivät ole sen tarpeessa, koska asuvat isukin ostamassa velattomassa omistusasunnossa. Me itse asiassa esitettiin tämän käyttöä Juhanan kanssa (muistathan tyypin, se oli joskus teidän ryhmässä, nyt tuskailee Helsingin kaupungissa. Tosin silloin kun teimme tämän paperin, hän oli demari) ja VM nielaisi koukun. Nyt ovat asumismenot sen takia vähän nousseet, mutta se tekee työn vastaanottamisesta kannattavampaa – ja auttaa kavereitasi maksamaan huonoa palkkaa myös kasvukeskuksissa. Jos keksit paremman matalapalkkatuen, niin siitä vain, mutta pelkään, että siitä tulee kalliimpi.
Tiedät varmaan, että kannatan perustuloa ja sen suomaa mahdollisuutta kieltäytyä suoranaisista riistotöistä ja ennen kaikkea, koska se tukee pienipalkkaisia, mutta perustulon on pitäisi olla hyvin niukka. En hyväksy, että meillä on työvoimapula-aloilla korkeaa ansiosidonnaista nauttivia työttömiä. Ansiosidonnaisen kestoa voisi lyhentää sen pituiseksi, jollaisen muut Pohjoismaat ovat nähneet järkeväksi. Työttömille pitää tehdä myös työhön osoituksia. Se, että pitkäaikaistyöttömät pannaan hakemaan ministeriöiden kansliapäällikön tehtäviä, ei edistä oikein mitään.
Yritysten pitäisi saada tiedot työttömistä työnhakijoista, jotta voivat tehdä heille työtarjouksia. Tekoäly voisi olla työnvälittäjänä aika hyvä. Koska työttömillä on usein aika vähän työkokemusta, työllisyyttä voisi edistää, jos työssä olevat siirtyisivät työuralla eteenpäin ja jättäisivät entiset helpommat työnsä työttömille.
- Miten vastaisitte laaja-alaiseen työvoimapulaan Suomessa? Millä keinoin lisäisitte kansainvälistä rekrytointia työvoiman saatavuuden turvaamiseksi?
Jotkut ovat ehdottaneet, että eläkkeellä olevat saisivat työtä tehdessään veronalennuksen, koska progressio puree lisäansioihin niin ikävästi. Näin eläkkeellä olevana hallitusammattilaisena otan riemulla nuokin rahat vastaan, jos vaikka maailmanympärysmatkalle pääsisi. Meitä eläkkeellä olevia hallitusammattilaisia on paljon ja monilla on minuakin parempi eläke. Näin meidän kesken, pärjäisin kyllä ilmankin. Lentohäpeän takia jäisi se maailmanympärysmatka kuitenkin tekemättä.
En tiedä, hyväksyvätkö juristit tämän, mutta eläkkeellä oleville hoitajille voisi tällaisen verohelpotuksen kohdennetusti antaakin.
Nyt kun SAK on myötäpuolueineen menossa oppositioon, voisi tarveharkinnan poistaa. Ihmiset voisivat EU:n ulkopuolelta päästää tänne töihin samoilla ehdoilla kuin EU:sta: töihin vaikka heti, mutta sosiaaliturva aluksi kotimaasta.
Ulkomaille voisi perustaa rekrytointikeskuksia. Ei mitenkään pahalla, mutta yksityiset yritykset olisivat tässä ehkä valtion viranomaisia parempia.
= = = =
Nyt pitää lähteä konserttiin, ennen kuin te Riikan kanssa kiellätte kulttuurin.
Nuo kysymykset ovat sen verran kimurantteja, että en ehdi tänään enempää. Jatkan huomenna tai ehkä sunnuntaina. Sinähän pyysit vastausta vasta maanantaiksi.
Kävisikö tohon kohtaan 1 vastaukseksi ketterämpi sosiaaliturva ja keikkatyön byrokratian vähentäminen?
Olisi hauska nähdä vihreän puolueen vastauksekset kokonaisuudessaan, jotta pystyisi näkemään kuinka kommaria siellä oikein ollaan, jos tämä lista on jotenkin sitä sinivihreää äärioikeistoa ja täysin poissuljettu sille korkeimmalle konklaaville jolle Pursiainen oli liikaa. Tuossakin perusvire se, että niiltä otetaan joilla menee hyvin ja muiden mahdollisuuksia parannetaan vaikka ei olisi maksanutkaan jäsenmaksuja. Jos tämä on jotenkin nykyvihreille kaikessa sosiaalidemokratiassaan liian oikeistolaista, niin pikkuisen ihmettelen. Enää ei edes tiedä mitä oikeisto ja vasemmisto tarkoittaa.
>”Nyt kun SAK on menossa oppositioon,”
joo heitetään SAK oppositioon, otetaan demarit avuksi tässä heitto-operaatiossa!!
Mikä on Osmo oma näkemyksesi, mitä tämän seurauksena tapahtuu valtion menoille, kun oletetaan että edellä ehdottamasi kannustinloukkujen tasaamiset rahalla on toteutettu?
Kuinka paljon olisit valmis maksamaan Suomen kansalaisuudesta, jos sellainen pitäisi ostaa? Mitä maksaisit Ruotsin, USA:n, Korean kansantasavallan, Pakistanin kansalaisuudesta?
Mitä tapahtuu työmarkkinoille tapahtuu, jos paikallinen sopiminen on tullut vallitsevaksi menettelyksi?
Pliis vastaa.
Sinulla on nyt pakko olla jotain varsin epäintuitiivisia odotuksia köyhälistön maahantuonnin eduista suomalaisille. Vai eikö tarkoitus olekaan ajaa suomalaisten asiaa?
Nämä kyssärit eivät olleet minulle, mutta kommentoinpa nyt kuitenkin tuota jäsenmaksuasiaa. Jäsenyyshän ei perustu maksuun vaan sen saa syntymässä. Toisille se tarkoittaa USA-klubin jäsenyyttä ja toisille Kongo-klubin. Klubeja löytyy myös valtioiden rajojen sisäpuolelta. Jenkeissä tunnetaan käsite ”wrong side of town”, jonne siis ei kannata syntyä. Ihmisiä kuitenkin tuppaa syntymään myös sinne ja tämmöinen ongelmaihmisten massa on tietenkin iso yhteiskunnallinen haaste. Vähän tuloksetonta sitä on ratkoa niinkään, että toteaa jälkikäteen: mitäs menit syntymään.
Ihmiset eivät tosiaan maksa veroja tai sodi valtion iloksi, vaan saadakseen jotain itselleen ja jälkikasvulleen. Olet varmaan huomannut tällaista omia lapsia suosivaa puolueellisuutta muissakin yhteyksissä. Emme esim. odota ihmisten todistavan läheisiään vastaan oikeudessa.
En syyllistä ketään asioista joihin he eivät voi vaikuttaa. Huonoja juttuja sattuu eikä se ole aina kenenkään vika. Jos haluat auttaa vähemmän onnellisiin maihin syntyneitä, siitä vaan. Mutta älä ryöstä suomalaisten yhteistä maata ja kassaa omaan hyväntekeväisyyteesi. Se on monessa mielessä kestämätön tapa.
Olli S: Kyllä minä tiedän että veri on vettä sakeampaa. Mutta tiedän myös että kaikki liiallinen on turmiokasta, siksipä esimerkiksi nepotismiin suhtaudutaan kielteisesti. Omien etujen suojeleminen siten, että jättää toiset täysin osattomiksi luo yleensä yhteiskunnan, jossa on korkea väkivallan uhka. Suomessa on pyritty pääsääntöisesti toimimaan toisella tavalla, tukemaan heikommassa asemassa olevia ihmisiä. Ei siitä yleensä puhuta yhteisen kassan ryöstämisenä. Jos on sitäpaitsi maan kansalainen, eikö silloin ole oikeutettu johonkin osaan tästä kassasta? Hyvin on tiedossa sekin, että toisilla se kassan osuus on paljon tuhdimpi kuin muilla, eikä sen keventäminen epäoikeudenmukaisuuden kokemusta (kaikilla on oikeus tunteisiinsa) lukuunottamatta tosiasiassa vaikeuttaisi heidän elämäänsä juurikaan. Tämän toimintaperiaatteen rajaaminen kansallisvaltioiden sisälle taas tekee mahdottomaksi globaalien ongelmien – joita tunnetusti on – ratkaisemisen.
Ruotsin ja USA:n kansalaisuutta ei ole voi ostaa. Jos verrataan kuinka helppoa on saada esimerkiksi Ruotsin kansalaisuus se on suhteellisen helppoa koska Ruotsissa ei ole kielikoetta, Yhdysvaltain kansalaisuuden saa jos on syntynyt siellä vaikka vanhemmat eivät ole Yhdysvaltain kansalaisia (Jus soli; oikeus maasta).Suomen kansalaisuus on Ius sanguinis menetelmä eli jokainen jolla on suomalaisia sukujuuria saavat Suomen kansalaisuuden automaattisesti ilman kielikoetta. Muussa yhteydessä Suomen kansalaisuuden saaminen vaatii kielikokeen. Irlanti on hyvä esimerkki joka antaa kansalaisuuden jos on sukulaissiteitä Irlannin saarelle.
Saatavuusharkinta (tarveharkinta) on ylimääräinen byrokratian este. Kyseessä mekanismi jolla pyritään ensin työllistämään kotimaasta työntekijä mutta jos tämä ei kuitenkaan ole mahdollista niin ulkomaalaisen työvoiman rekrytointi otetaan käyttöön. Aikaväli on jotain 6 kuukautta. Olli S voisi kertoa kuinka 300 000 työvoiman ulkopuolella olevaa ihmistä ja 200 000 avointa työpaikkaa kohtaavat toisensa hänen omasta mielestä? Kuinka systeemiä sitten muutetaan ilman maahanmuuttoa tai ilman paikallista sopimusta? Kuten Osmo Soininvaara kirjoitti tähän systeemiin on saatava sosiaaliturvajärjestelmän uudistus ja työmarkkinoihin paikallinen sopiminen . Soininvaara nosti esille esimerkiksi Työttömien työhön osoitukset eli velvoittava mekanismi jolla työttömät velvoitetaan ottamaan työtä vastaan. Tätä yritettiin Sipilän hallituksessa (aktiivimalli 1&2) mutta SAK:lle se ei kelvannut. Rinteen/Marinin hallitus sanoi että se poistaa aktiivimallin mutta Keskustan painostuksen alla aktiivimalli ei poistettu vaan muutettiin toiselle nimelle 2020. SAK ei sanonut silloin juuta eikä jaata.
En tiedä mihin tietoon perustat tietosi että esimerkiksi Saksan turkkilaisten lapset ovat jotenkin rasite Saksan kansantaloudelle. Mutta jos sinulla on jotain näyttöä tähän olisin kiinnostunut siitä. Onko Turkki sitten Euroopan ulkopuolinen valtio on keskustelu joka enemminkin maantieteellis-kulttuurillinen kysymys kuin taloudellinen tai poliittinen
Sanoit että kyseessä on volyymiltaan häviävän pieni osuus.
Voitko edes nimetä ne kansallisuudet jotka ovat omasta mielestäsi netto maahanmuuttajia ja ne jotka ovat negatiivisia maahanmuuttajia? Voitko kertoa kuinka paljon heitä on Suomessa.
Siitä on ihan kotimainen empiirinen tutkimuskin (no joo PTT:n) että kertaluonteisen irtisanomiskorvauksen korvaaminen ansiosidonnaisen pidentämisellä ei lainkaan yllättäen pidensi työttömysjaksoja. Semmoinen sopuisa ratkaisu on että lyhennetään vaan ansiosidonnaisen kestoa, ja vastaavasti tuodaan irtisanomisraha tilalle.
Hauskasti kieli poskessa vedetty.
Mutta kulttuuritapahtumia ei sodan jälkeen ole kieltänyt kuin yksi hallitus, siinä olitte mukana.
Itse asiassa Vihreiden ja vasemmistoliiton vaalitappion taustalla voi olla juuri korona ajan kulttuurille asettamat taloudelliset rasitteet. Pääministeri lahjoi kulttuuri alojen taitelijoita Kultarannassa mutta seuraavana viikkona tuli Keskustalta ilmoitus ettei kulttuuri ala saa niitä tukia mitä oli luvattu. Pääministeri syytti kepua vaikka hän oli hyväksymässä tämän päätöksen ennen tuota Kultarannan kekkereitä. Vihreiden olisi pitänyt olla hereillä tuolloin kuin katsoivat tätäkin teatteria sivusta.
R.S:”Tässäkin näkee että hallitusrintama ei ollut aivan yhtenäinen”
Nytkö kepu on jo syyllinen vihreidenkin vaalitappioon ? Somani esittää, että Kurvinen halusi jättää kulttuurin ilman tukea, mutta Marin tuli hätiin ja päätti toisin.
Totuus on kuitenkin niin, että vastuuministeri tekee päätökset hallituksen linjan ja rahapäätösten mukaisesti. Kurvinen ei voinut jakaa rahaa, koska siitä ei ollut hallituksen päätöstä eikä rahaa ollut .
On pöyristyttävää väittää Kurvisen leikkaavan kulttuurilta oman agendansa perusteella. Jokainen ministeri haluaa oman hallinnonalansa menestystä ei menetystä.
”Kepujuutalaisten ” syyksi on nyt laskettu jo aivan kaikki, puuttuvat enää ne Orpon lanseeraamat heinäsirkat.
Massatapahtumat kiellettiin. Tietenkään kukaan ei voi kieltää sinua kokemasta noin.
Kesällä 2021 noin 12 000 kulttuurialan työntekijää ja 171 etujärjestöjen edustajia osoitti Eduskunnan edessä huonojen taloudellisten korvausten puutteetta kun covid sulut oli vienyt 120 000 alan työllisen toimeentulot . Saman vuoden syksyllä pääministeri Marin järjesti tuon kulttuurialoje artistien keskustelutilaisuuden Kesärannassa jossa oli mukana myös kulttuuriministeri Antti Kurvinen. Viikon päästä kulttuuriministeri ilmoitti ettei mitään lisärahoitusta ole tulossa kulttuurialalle koska siitä ei ollut päätetty lisäbudjetissa. Kuitenkin kannatuksen puutteen varjelemisen takia pääministeri Marin tuli toisiin aatoksiin ja ilmoittikin että kulttuurialat saavat lisätukea. Tässäkin näkee että hallitusrintama ei ollut aivan yhtenäinen
”Ihmiset voisivat EU:n ulkopuolelta päästää tänne töihin samoilla ehdoilla kuin EU:sta: töihin vaikka heti, mutta sosiaaliturva aluksi kotimaasta.”
Jäävätkö tuossa ulkoisvaikutukset huomioimatta? Maassa oleskeleva henkilö nettona laskien joko hyödyttää tai rasittaa kansantaloutta (missä tahansa tarkasteltavassa aikaikkunassa). Se, hyödyttääkö vaiko rasittaako tulija kansantaloutta, jää tuossa kontrolloimatta. Palkkaava yritys ei sitä tee.
Tulijan kotimaa olisi kai se uusi kotimaa eli Suomi. Siis sosiaaliturvan maksaisi Suomi. Meillä on pitkälti asumisperustainen sosiaaliturva.
Mutta rasite ei aiheudu pelkästään sosiaaliturvasta. Rasitetta aiheuttavat myöt monet muut palvelut ja infrastruktuuri, jotka kustannetaan yhteisesti, kuten poliisi, päiväkodit ja koulut.
Jos muistan oikein, Suomessa toinen puoli väestöstä on nettona laskien rasite kansantaloudelle elinkaarensa aikana. Jos näin on, niin töihin tulisi päästä EU:n ulkopuolelta vain, jos tuottavuus on lähes mediaanituottavuuden tasoa. Tarkempia laskelmia tarvitaan. Miksi sellaisia ei ole esitetty tai sellaista ei ole keskusteltu?
Onko nimimerkki Aikaa ajatella dataa kuinka paljon Euroopan ulkopuolelta tulevat maahanmuuttajat rasittavat palveluita kuten julkista infraa tai viranomaispalveluita ja kouluja ja päiväkoti palveluita? Jos Suomeen tulee perheettömiä työvoimaa nämäö palvelut ovat heille minimaallisia. Jos Suomeen tulee perheellisiä työvoimaa niin pitkällä aikavälillä lapset ovat netto koska he oppivat suomenkielen nopeammin kuin heidän vanhempanasa ja kun lapset kasvavat aikuiseksi heidän kielitaito on jo kantasuomalaisten tasolla.
Koska elinkeinoelämällä tuntuu olevan niin kova pula työvoimasta, ovat he varmaan valmiit maksamaan kaikki nämä arvioitujen verotuottojen ylitse menevät kulut ja niiden seurannan ylimääräiset kustannukset?
Euroopan ulkopuoliset lapset eivät ole netto, ks. esim turkkilaiset Saksassa. Ne kansallisuudet, joille tämä ei päde ovat volyymiltaan häviävän pieniä.
Minulla ei ole dataa. Toivottavasti joillakin on. Selvää kuitenkin lienee, että maassaoloajan yli tarkasteltuna yhdet hyödyttävät kansantaloutta, kun taas toiset rasittavat sitä. Epäselvää on, miten maahan pyrkijöitä tulisi pisteyttää niin, että maahan päästettäisiin lähinnä ensin mainittuja. Tätä varten tarvittaisiin dataa ja laskelmia. Muuten joudutaan menemään valistuneilla arvauksilla.
Jos nimimerkki Aikaa ajatella ei ole dataa niin tarkoittaa että nimimerkki Aikaa ajatella on retoorisesti vain todennut että maahanmuuttajat rasittavat koska jotkut tilastot korostavat tiettyjen maahanmuuttajien osuutta esim Kelan tilastoissa. Keskustelu olisi hedelmällisempää jos keskustelijat pystyisivät tuottamaan tutkittua tietoa kaikista maahanmuuttaja ryhmistä.
Keskustelu olisi toki hedelmällisempää, jos olisi dataa ja tutkittua tietoa. Toivokaamme siis, että Suomessa ryhdytään näitä tuottamaan. Mutta ei keskustelu kokonaan hedelmätöntä ole ilman tuollaista dataa. Voimmehan ilman dataakin päätellä, että jotkut rasittavat kansantaloutta ja toiset eivät. Kun olemme tästä lähtölkohdasta yksimielisiä, voimme edetä pohtimaan sitä, pitäisikö oleskelulupia pyrkiä myöntämään hyödyllisyyteen perustuen ja millä keinoilla sitä voitaisiin käytännössä toteuttaa.
Kun nyt täällä tuli keskustelua Saksan turkkilaisista, niin kannattaa katsoa esim. Jörg Hartmanin artikkelia ”Do second-generation Turkish migrants in Germany assimilate into the middle class?”, Ethnicities, 2016, Vol. 16(3) 368–392.
Ote tiivistelmästä:
”The findings are robust for two unique definitions of holding a middle-class position, and suggest that large differences exist between native-born Germans and second-generation Turks, and especially between second-generation Turkish women and native German women. The results for second-generation Turkish men indicate that their differences can be explained entirely by education. In the case of second-generation Turkish women, the causes for their disadvantage are more complex and include their lower education, language skills, and host-country-specific social capital as well as group-specific penalties for marriage and childbirth.”
Pelkillä oleskelulupa tilastoilla ei voi päätellä onko jotkut kansalaisuudet olisivat hyödyksi tai haitaksi yhteiskunnalle. Ainoa tapa tutkia kahta väestönryhmiä joiden työllisyydessä ja kielitaidossa olisi iso vaihteluita ja analysoida miksi näin on .Tälläinen tutkimus on mahdollistata vain tehdä maassa olevien ulkomaalaisten kohdalla jotka ovat olleet Suomessa 10-15 vuotta. Tuo mainitsemasi Kun nyt täällä tuli keskustelua Saksan turkkilaisista, niin kannattaa katsoa esim. Jörg Hartmanin artikkelin ote käsittelee saksanturkkilaisten naisten asemaa Saksassa suhteessa saksanturkkilaisten miesten asemaa Saksassa. Se ei anna koko kuvaa saksanturkkilaisista. Vastaavanlaista tutkimusta Suomessa voi tehdä suomenvenäläisistä jotka muuttivat Suomeen vuoden 1992 jälkeen ja arvioida suomenvenäläisten naisten asemaa Suomessa suhteessa suomenvenäläisiin miehiin. Venäjällä esim perheväkivalta ei ole olemassa rikoslaissa koska se kuuluu yksityisen elämän piiriin. Venäjällä naisten tasa-arvo on erilainen kuin Suomessa. Turkissa naisten asema vaihtelee Turkissa alueittain. Tuo saksanturkkilaiset ovat asuneet Sakassa jo 1960-luvulta ja lukumäärä on yli miljoonaa.
Helppo tehdä talousanalyysejä ja ehdotuksia kun voi käyttää muiden rahoja?
Voisitko eka pistää oman talon asiat kuntoon kiitos?
Mites nämä salaiset sopimukset meidän omistajien rahoilla?!?
”Helsingin energiayhtiön johdon palkkiot paisuivat sähkökriisin aikaan – Syynä salainen sopimus Helenin ex-toimitusjohtajan kanssa.
Helsingin kaupungin energiayhtiön johdon palkkiot nousivat samalla, kun sähkökriisi kuritti suomalaisten taloutta.
Helenin ex-toimitusjohtaja sai salaisen eroamissopimuksen vuoksi kaksi tulospalkkiota.”
Tuo talouselämän juttu oli silkkaa roskaa. Toimitusjohtajan vaihdoksen vuoksi toimitusjohtajan tulospalkkio kirjautui edelliselle vuodelle, jolloin niitä tuli kaksi. Jos se olisi maksettu tammikuun toinen, mikään ei olisi muuttunut.
O.S:”Toimitusjohtajan vaihdoksen vuoksi toimitusjohtajan tulospalkkio kirjautui edelliselle vuodelle, ”
O. kirjoittaa, kuin tulospalkkio olisi normijuttu. Ei se ole, se on pahimman laatuista rosvousta veron- ja energian maksajilta. Tavallinen kuukausipalkka pitää riittää. Tulospalkkioita perustellaan sillä, että ”huippujohtajilla” on näin enemmän motivaatiota tehdä voittoa yritykselle.
Minulla on motivaatio-ongelmiin parempi konsti. Se on sama kuin yrityksen muillekin työntekijöille, joilla on motivaatio-ongelma. Se on :potkut, fudut, kenkää, monoa. Toinen selitys on , ettei Suomessa ole riittävästi huippujohtajia. Ja paskanmarjat. Jos tuollaiset ekonomihommat oavt suomalaisille liian vaikeita, niin tuokaa johtajia ulkomailta. Ja ihan normipalkalla , eikä millään poliittisilla läänitysnimityksillä.
Nälkäisiä tekijöitä on maailmansivu väärällään.
Julkiset menot pitäisi tutkia perusteellisesti. Esimerkiksi voisi verrata Helsingin opetusviraston peruskoululinjan henkilöstöä 1980 ja 2020. Todennäköisesti henkilöstö on lisääntynyt.
Voisi sitten kysyä, mitä työtä tehdään nyt, mitä ei tehty 1980. Voisi jatkaa pohtimalla, mitä hyötyä tästä uudesta työstä on tavalliselle peruskoululaiselle. Jos ei ole hyötyä, niin työ on turhaa ja pitää lopettaa.
Näin pitäisi käydä koko julkishallinto läpi ja lopettaa turha työ. Varmaankaan nykyinen henkilöstö ei tähän suostu, joten vaikealta näyttää.
Voitko Osmo avata mitä konkreettisesti tarkoitat että sosiaaliturva aluksi kotimaasta EU:n ulkopuolelta tulevilta työntekijöiltä?
Samaa kuin EU-maista tulevilta. Työttömyysturva kotimaasta.
Miten tuo toteutetaan EU:n ulkopuolisten maiden kohdalla? EU /ETA maat ovat sopineet perussopimuksissa sosaaliturvan jäsenmaa kohtaisista velvoitteista ja vastuista. Euroopan ulkopuolisten maiden kohdalla mitää tälläistä sopimusta ei ole tehty. Kahdenvälisiä sopimuksia voi jäsenmaa tehdä mutta ne ovat monimutkaisia prosesseja ja neuvottelu kysymyksiä.Britannia yrittää tehdä samanlaisia sopimuksia Euroopan unionin ulkopuolisten maiden kanssa vapaakauppasopimuksia mutta moni Aasian maa etenkin Intia haluavat vapaakauppasopimuksiin työvoimalle helpotuksia muun muassa työviisumi kriteereihin jossa otetaan huomioon saatavuusharkinnan byrokatian poistaminen.
Kulttuuria ei kielletä paitsi tämä koronahallitus
Mutta maksat itse.
Mutta rahaa jää kun maailmanympäri ei reissata ja fillarointi käy kauralla
O:han populistien äiti:”lopettaa tämä kepulainen kasvavien kaupunkien sorsiminen. Paljon käynnistyisi tuottavaa taloudellista toimintaa, josta mukavasti valuisi rahaa myös valtion kirstun pohjalle.”
Maaseudulle ohjattu raha on pekkarointia, mutta kaupunkeihin vastaava on jees. Asumistuki onkin ok, mutta vastaavan suuruinen maataloustuki pekkarointia. Asumistuki ohjautuu Kojamon ja AY-liikkeen taskuihin. Grynderien ja kaupunkien pyhä allianssi on pyyteetöntä vähätuloisten auttamista.
Harjanne on pelinsä pelannut vihreiden johtoon. O. pientä rajaa populismilla.
Tiedätkö Eemil, että jos asumistuesta tehtäisiin kunnallinen tuki, jonka siis maksaisi kotikunta, Helsinki ja Uusimaa olisivat suurimpia voittajia ja haja-asutusalueet häviäjiä.
Niinpä, tässäkin näkyy maakuntien rahavirrat kaupunkeihin.
Nyt ymmärsit väärin. Uusimaa ja Helsinki tukevat asumistuessa maakuntia – niiden osuus valtion verotuloista on suurempi kuin niiden osuus asumistuesta.
Eemil, maataloustuki maksetaan EU:n yhteisestä maatalousbudjetista. Tuo pekkarointi on taloudellisesti hyvä veli verkostojen sulle mulle rahan jakoa hankkeisiin joilla yritetään paikata maakuntien kuntien pääkatuja
Maataloustuet maksetaan meidän veronmaksajien EU:n kautta kierrätetyistä rahoista.
Suomessa on myös kansallisia maataloustukia.
Kaupungeissa on ihan samat hyväveliverkostot, kirjoitappa niistä joskus. Toisaalla O.S. hekumoi hallitusammatilaisten hyväveliverkostosta.
R.S:”hankkeisiin joilla yritetään paikata maakuntien kuntien pääkatuja”
Jos tarkoitat EU:n erilaisia rakennetukia, niin onko parempi että ne menevät Espanjaa ja Italiaan? Kateus vie kalatkin vesistä.
Maakuntien tiet ovat rappiolla, mutta liikenneministeri Harakka on tyytyväinen. Mediakaan ei ole nostanut esiin tätä epäkohtaa, koska ministeri on oikeasta puolueesta.
Nuo EU:n rakennetuet kierrätetään EU:n kautta vaikka ne varat voisi rahoittaa suoraan kotimaasta. Suomi siirtää rahoja EU:hun joka sitten antaa ne takaisin Suomelle ja EU:n yhteisestä varoista maksetaan Suomelle 10% näihin hankkeisiin. Suurimmat tuet eivät mene Etelä-Eurooppaan vaan Itä-Eurooppaan . Kun Eemil todellakin olet turhautunut maakuntien tieverkoston tilasta ja syyttää siitä liikenneministeri Harakkaa niin oikea kysymys Eemil on se että miksi Kepu sitoutui 4 vuodeksi velkahumppa vasemmistohallituksen pikavippien maksajaksi? Kun VM salkku oli jopa kahden kepulaisen ministerin näpeissä mitään muutosta velkaralliin ei tehty. Mediaa on turha syyttää Eemil.Kepu itse on vasemmiston käskystä vipannut ja jakanut kiltisti velkarahaa ilman huolia huomisesta enemmän kuin yksikään hallitus Suomessa ikinä 100 vuoden aikana. Syyttämällä mediastä Eemil ei auta. Kepun täytyy yksinkertaisesti katsoa peilistä mitä se on tehnyt 4 vuoden aikana. Sen jälkeen viisastuminen on sallittua.
@Johnny W kommenttina että EU maataloustuet maksetaan Euroopan unionin jäsenmaiden yhteisestä maatalousbudjetista 5 vuoden välein kansantalouden koon mukaan. Tämä järjestelmä joka on nimeltään CAP määrittelee myös kuinka paljon tuli on euroissa per jäsenmaa. Ne eivät ole osa EU jäsenmaksuja vaan niistä sovitaan erikseen
Olen kanssasi samaa mieltä eläkkeellä työtä tekevien veroalennuksesta. Se pitää kohdistaa eläkkeellä oleville hoitajille. Jos kohdentaminen ei onnistu, ei ko. veroalea pidä antaa ollenkaan.
O.S:”Minulla olisi hyviä esityksiä säästöistä energiantuotannon tukien suhteen, mutta kun olen vielä kuukauden ajan Helenin hallituksen puheenjohtaja,”
Ilmeisesti Helenin kivihiilen polttamista on tuettu avokätisesti.
O.S:”Näin eläkkeellä olevana hallitusammattilaisena otan riemulla nuokin rahat vastaan, jos vaikka maailmanympärysmatkalle pääsisi. ”
Kyseessä on suomalainen vastenmielinen hyvävelijärjestelmä. Hallitusammattilaiset ehdottavat toisilleen vuoroperiaatteella palkkiokorotuksia ja uusia hallituspaikkoja. Törkein tämän ilmiön tunkioruusu saatiin juuri, kun Fortumin hallitusneuvosto ehdotti Markus Rauramolle kannustepalkkiota 710 000 euroa vuosilta 2020-2021.
Fortumin bisnekset on ryssitty perusteellisesti ja nyt johdolle ehdotettiin lisäpalkkioita. Käsittämätöntä ja törkeää ahneutta. Julkisuuden paineessa bonusta harkitaan uudelleen.
Tätä anheusbisnestä pyörittävät hallitusammattilaiset. Tämä kuvottava järjestelmä keskittyy suuriin kaupunkeihin, joissa yritysten pääkonttorit ja hallinto sijaitsevat. Mutta tämä on Soininvaaran mielestä Suomelle hyväksi.
Kivihiilen polttoa on verotettu niin paljon, ettei se kannattanut ja siksi se lopetettiin. Kannattamattomuuteen looppui myös turpeen polttaminen, vaikka sitä ei verotettu juuri lainkaan. Ei vain kestänyt päästömaksuja.
Vai ei turpeen polttamista verotettu. Minusta tuo on sanakikkailua. Turpeen polttoon saamiseen oli tehtävä kunnolla työtä. Kyllä he ovat joutuneet ansiotuloveronsa maksamaan. Se, että työnteko pakotetaan lopettamaan jollain päästömaksulla lienee tätä nykyajan yltäkylläisyyden tuomaa vihreyttä.
En yhtään ihmettele, että persujen kannatus on lisääntynyt. Kieltoja tulee, mutta vaihtoehtoja parempaan tai edes lähes yhtähyvään ei anneta,
Työstä maksettava tulovero ei ole mikään turpeen erityisvero. Vapo suunnittelee vuokraavansa turvesoita aurinkovoimaloita varten Tuottavat hehtaaria kohden satakertaisesti energiaa turpeen kasvuun verrattuna. Miksi pitäisi tyytyä mitättömään tuottoon, kun voi tuottaa kunnolla?
Eemille tiedoksi että Fortum on valtionyhtiö ja tälläinen bonus ja optio järjestelmä on kopioitu valtionyhtiöihin yksityisistä pörssiyhtiöistä koska muuten toimitusjohtajia siirtyy valtionyhtiöistä yksityisiin pörssiyhtiöihin jossa on paremmat etuudet. Tietääkö Eemil yhtää suuryhtiötä (valtion tai yksityistä) jonka pääkonttori ei sijaitsi isoissa kaupungeissa? Eemil et halua edelleen myöntää että Pääkaupunkiseutu ei kilpaile maakuntien keskuskaupunkien kanssa vaan muiden Pohjoismaiden pääkaupunkien kanssa.
Rahul Somanilla on hyvä kysymys noista suuryhtiöiden pääkonttoreista. Taitaa Eemil olla oikeassa tuosta keskittymisestä pääkaupunkiseudulle hyvävelikerhoineen.
Tulipahan mieleeni suuryritys nimeltä Nestle Sweitsissä. Sen pääkonttori sijaitsee melko pienessä kaupungissa. Miten lie heillä hyväveliporukat.
R.S:”Tietääkö Eemil yhtää suuryhtiötä (valtion tai yksityistä) jonka pääkonttori ei sijaitsi isoissa kaupungeissa?”
Tuota ei vaan voi sulattaa. Miksi pääkonttorit ovat isoissa, kalleissa kaupungeissa ? Kaikki maksaa niissä enemmän. Nykyaikainen digiyhteiskunta ei vaadi keskittymiä. Varsinkin hallinnointi voidaan hoitaa etänä.
Sen takia, että suurissa kaupungeissa on kontakteja. Pääkonttori eristettynä jonnekin keskelle metsää ei nyt vain olisi kovin tuottava eikä sinne saisi erikoistunutta työvoimaa.
Tietätkö Eemil yhtään isoa monikansallista konsernia joka olisi sijoittanut pääkonttorin Pääkaupunkiseudun tai Tampereen ulkopuolelle ? Jos maakunnissa on kustannukset halvemmat niin miksi kansainväliset monikansalliset konsernit tai jopa isot suomalaiset yhtiöt ei ole sitten sijoittanut Suomessa pääkonttoria Pääkaupunkiseudun ulkopuolelle?
Mä en ole Eemil ja mä en ole 100% varma tästä asiasta , mutta on sellainen käitys että Ponsse Oyj toimii Vieremällä, luultavasti myös konsernin pääkonttori ja tuotekehitys.
Viimeisessä Insinööri-lehdessä oli artikkeli Ponssesta ja he myönsivät että on vaikeuksia saada koulutettua työvoimaa kuten insinöörejä Vieremälle. Tavallisia duunareita he saavat kyllä.
Kyllähän Ponssella olisi enemmän kasvupotentiaalia esim Tampereella joka on vanhastaan konepajateollisuuden kehto ja koulutettua väkeä löytyy.
Sponse on siirtänyt tuotekehityksen käytännössä Tampereelle.
Nämä Osmon vastaukset hallitustunnustelijan kysymyksiin ovat paljon hauskemmin kirjoitettuja kuin mihin tekoäly pystyi. Ja ovathan ne myös fiksumpia. Tosin jäin ihmettelemään mainintaa Hollannin perustulosta, sillä googlettamalla en löytänyt siitä mitään tarkempaa tietoa.
Jos kiinnostaa vertailla näitä tekoälyn antamiin vastauksiin, niin niitä löytyy esimerkiksi täältä: https://politiikkaajarjella.blogspot.com/2023/04/chatgptn-vastauksia-hallitustunnustelij.html
Ne eivät kutsu sitä perustuloksi. Tämä uudistus tehtiin vuonna 2001. En tiedä, onko se voimassa enää. Googlaa vuoden 2001 green tax -uudistus.
@Pentti A K Häkkiselle kommenttina että Nestlen pääkonttori sijaitsee Vaudin kantonissa verotuksellista syistä. Sveitsin kantonit ovat itsenäisiä päättämään yhteisöverotuksesta ja moni kansainvälinen yhtiö pitää pääkonttoria pienissä Kantoneissa verotuksellista syistä. Suomessa ei ole tälläistä maakunta kohtaista yhteisövero helpotusta. Oikeastaan Sveitsin kohdalla kyseessä on veronkierrosta jota tukee Sveitsin pankkisalaisuus .
Jotenkin tuntuu, että Rahul Somanilla on rajoittunut ajatusmaailman tässä cityasiassa.
Vilkaisin Nestle, Vevey historiaa. Alkoi vaikuttamaan, että tuossa pikkukaupungissa pysymisessä on syynä sveitsiläisittäin sovellettu pekkarointi, siltarumpupolitiikka. Valtiovalta on luonut puitteet, että yhtiö voi pysyä kotikonnuillaan, vaikka kasvaisi vähän isommaksikin.
Häkkinen unohtaa kyllä itse maantiedon tuossa Nestleen pääkonttorin sijainnisssa. Vevey sijaitsee Genevenjärven rannalla jonka ympäristössä asuu 1 399 400 eli Uudenmaan kokoinen väestö.
Sveitsin kantonit ovat luonneet puitteet jonka yksi tunnusmerkki on yhteisöverotuksesta vapaaa liiketoiminta Eli kyseessä on verotuksen kierto. Sama koskaa liiketoimintaa esim Zugin kantonissa. Nordstreamin yhtiön pääkonttori oli Zugin kantonissa Sveitsissä vaikka Nordstreamin enemmistöstä omisti venäläinen Gazprom. Yhtään liiketoimintaa ei Gazprom operoinut Zugissa vaa piti siellä pientä olematonta konttoria. Sama koskee Nestlen toimintaa. Sveitsin kantonit on yksinkertaisesti pieniä veroparatiisejä. Siltarumpupolitiikasta tai pekkaroinnista ei ole Sveitsin kantonien kohdalla mitään tekemistä. Sveitsin liittovaltio ei ole laittanut julkista rahaa auttaekseen Nestlen tai muiden yhtiöiden toimintaa millään tavalla . Toisin kuin kepu on tehnyt Suomessa.
O.S:”Sen takia, että suurissa kaupungeissa on kontakteja.”
Heh, O. muotoilee hyväveli- ja siskokerhot korrektilla ilmaisulla, mikä ei herätä negatiivisia mielleyhtymiä. Ilmankos lääkelaitoksen siirtoa Kuopioon vastustettiin pääkaupunkiseudulla raivokkaasti.
Ei muka löydy osaajia… tähän sopisi taannoin youtube-videoilla pöyrinyt espanjalaismies , jonka räkäinen nauru tempaisi kuulijan mukaan sketsiin.
Kyseessä on suomalainen korruption ja poliittisten johtajamandaattien sovellus. Suomalaisessa korruptiosovelluksessa ei liiku raha, joten siihen ei ole oikeuslaitoksella puuttumista. Onhan yleisesti tunnustettua fakta, että tietyt poliittistaloudelliset diilit toteutuvat ”hyvien miesten ja siskojen” kesken.
Ja suurissa kaupungeissa nämä piirit ovat pienet ja tiiviit.Tälle konklaaville on keskustan keskeinen poliittinen asema ollut traumatisoiva kokemus. Tässä epäpyhässä järjestelmässä ovat mukana kokoomus, vihreät, demarit , sak, rakennusala , ja valtion , kuntien virkamiesjohto.
Asiat hoituvat yhteistyössä vuorottelun periaattein. Tee palvelus minulle, minä jeesaan sitten sopivassa kohdassa myöhemmin. Allianssin pysyvyydelle on tärkeää, että mitään laittomuuksia ei tehdä. Sellainen kaataisi vuosia rakennetun kaikkia osapuolia hyödyttävän ekosysteemin.
Panelistien jäsenet tyrmäävät tällaisen olemassolon ja vaativat todisteita. Kuvitteleeko joku, että näitä käytäntöjä dokumentoitaisiin jonnekin ? Ja kun ei ole dokumentteja, niin mitään tällaista ei ole koskaan eikä missään tapahtunut.
Kai näistä keskinäisistä palveluista maksetaan verot?
Fimeaa ei saatu siirretyksi Kuopioon, koska Kuopio oli liian pieni paikkakunta työllistämään henkilökunnan korkean koulutuksen saaneet puolisot. Maatalouslomittajiksi olisivat päässeet, mutta ei vastannut kustannuksia. Osaamisalat keskittyvät kaikkialla maailmassa niin,e ttä Helsingin miljoona asukasta on aika alakantissa.
”Maatalouslomittajiksi olisivat päässeet, mutta ei vastannut kustannuksia”
Eivät olisi kyenneet oikeisiin töihin ,kuten maatalouslomittaja. Ne, joiden puolisot eivät olisi työllistyneet ammattitaidon puuttuessa (maatalouslomittaja) , voisivat käydä viikkokunnassa Kuopiossa. Viikonlopuksi Hesaan nauttimaan luksuskulttuurista. Onhan oopperalipun hinnassa sadan euron tuki, joten sitä kannattaa hyödyntää.
Harmi kun Orpon työllistämistoimet tulevat vasta nyt aktuelleiksi. Korkeasti koulutetut puolisot tulevat velvoitetuiksi ottamaan vastaan mitä työtä tahansa lyhenevän ansiosidonnaisuuden jälkeen. 100 000 työllisteyn tavoitteeseen pitää jokaisen ryhtyä talkoisiin.
Maakunnista on käyty viikkokuntatöissä maailman sivu. Se on niin kivaa, että sen soisi myös hesalaisille.
O.S:”Kai näistä keskinäisistä palveluista maksetaan verot?”
Et nyt tavoittanut ajatustani, kyseiset palvelut ovat off the record-järjestelmää.
Yksinkertaisinta oli pysyä Helsingissä, jossa molemmilla oli koulutustaan vastaavaa työtä. Jos olisi ollut pakko erota Fimeasta, olisi otettu riemusta kirkuen johonkin lääkefirmaan.
Eemilille vastaisin että se ei ole mikään hyvävelijärjestelmä joka pitää koulutetut ihmiset ja suurempien yritysten tuotekehityksen ja hallinnon suuremmissa kaupungeissa.
Kuopio esim ei sinänsä ole yhtään hullumpi paikka asua. Onhan se sentään yliopistokaupunki, maisemat ovat komeat, on kaikenlaista vapaa-ajan aktiviteettia ja kulttuuriakin, ja moni koulutettukin on löytänyt työpaikan ja hyvän ympäristön perhettään varten.
Mutta sitten on paljon sellaisia paikkakuntia jossa ei ole sitten yhtään mitään, paitsi joku tehdas. Se että palvelut ovat vain muutama koulu ja terveysasema ei houkuttele syntyperäisiä suurkaupunkilaisia muuttamaan niihin vaikka asunnot olisivat puoli-ilmaisia. Ei vaikka työt voi tehdä eteänä. Evät kaikki tarvitse mitään oopperaa mutta se että ei ole edes muuta ravintolaa kuin ABC-huoltoasema tai piskuinen kebab-pizzeria ei yksinkertaisesti sytytä. Sosiaalisen elämän puuttuminen on se päällimmäinen syy, muualta muuttaneita vieroksutaan eikä oteta mukaan niihin harrastuksiin kuin mitä paikkakuntalaiset harrastavat, esim metsästystä.
Pentti A K Häkkinen otti esimerkkinä Sveitsin. Sveitsi ja muut keski-Euroopan maat ovat paljon tiheämmin asuttuja kuin Suomi, ja maaseudulla ja pikkukaupungeissakin on palveluja. Siis muutakin kuin terveysasema, koulut ja huoltoasemakahvila. Lisäksi kylät on rakennettu tiheästi ettei tarvitse autoa joka matkoihin.
Eemil nyt unohtaa että Kepu tuhlasi 12 miljoonaa euroa Ähtäriin sijoitettuihin pandoihin joiden kustannus on 800 000–900 000 euroa vuodessa . Ex-puolustusministeri Savola on Ähtärin kaupunginvaltuustoon pitkäaikainen jäsen. Tätä Ähtärin panda tuhlausta Soininvaara tarkoittaa Kepun pekkaroinilla jossa lopulta Kepu tuhlaa rahat hankkeisiin jotka ovat susi syntyessä
Eemil taitaa nähdä tämän niin, että kukaan ei asuisi kaupungeissa ellei olisi pakko tai sitä ei subventoitaisi julkisin varoin (jotka kerätään muualta kuin kaupungeista). Eli ikään kuin kaupunkiasumisessa ei olisi mitään luonnollisia hyötyjä. Kaupungistumisesta löytyy kyllä paljon tutkittua tietoa, Wikipediassakin on ihan oma artikkeli jossa sitä käsitellään ja näitä erilaisia syitä tälle kehitykselle selitetään. Eemil ei ehkä ole edes halunnut perehtyä aiheeseen, luulen että hän kokee koko ilmiön niin vastenmielisenä.
Tuo käsitys subventoinnista on myös aika absurdi ottaen huomioon että Suomessakin valtaosa ihmisistä (tilastosta riippuen 70-80 %) asuu kaupungeissa. Eli loppu 30 % subventoisi näitä kaupungissa asuvia. Verokertymätiedot tuskin tukevat tätä käsitystä. Mutta Eemilin jutut nyt ovat yleensäkin aika huuruisia. Kuten esimerkiksi sen vihjaaminen, että nk. hyväveli-järjestelmä ja muu suhmurointi jotenkin rajoittuisi suuriin kaupunkeihin ja kaikkiin muihin puolueisiin paitsi Keskustaan. Minua vähän ihmetyttää, että kuinka tyhmiksi Eemil meidät muut oikein kuvittelee.
Mitenkä kepu liittyy puolueena Pandoihin, oliko keissistä keskustan puoluekokouksen päätös ?
Ketä olivat ne, jotka ostivat Saksasta ilmaa ? Fortum, Uniper, Sonera ? Kaikki ilmeisesti kepun pekkarointeja. Suomen suurimmat yritysmokat ovat näiden nk. huippujohtajien kädenjälkiä. Kyllä juuri niiden, joita ei tahdo Suomesta löytyä. Niiden harvinaisuuden vuoksi heille täytyy räätälöidä bonuspalkkiojärjestelmä, jotta heillä olisi työmotivaatiota. Ja näiden palkkiojärjestelmien takuuhenkilöinä toimivat hallintoneuvostot.
Onneksi suomalaiset bonuspalkkiot ovat pieniä verratttuna amerikkalaisiin, joita meillä on kopioitu. Jos näillä huippujohtajilla olisi ollut suuremmat bonukset, niin heidän aikaansaama vahinko olisi ollut vieläkin mittavampi. Me suomalaiset veronmaksajat olisimme joutuneet konkurssiin niiden tappioiden kattamisessa.
Taisi olla Juha Sipilä, joka käski Fortumia investoimeen suuren kassansa jonnekin.
Eemil, luitko mitä sanoin Ähtärin eläinpuiston pandoista? Pandojen saaminen Ähtäriin oli keskustalaisen kansanedustaja Mikko Savolan (joka on myös Ähtärin kunnanvaltuuston jäsen) aloite kun Keskusta oli pääministeripuolue Sipilän hallituksessa.
Eemil jos muistan oikein niin omistajaohjausministerin vastuut siirettiin 1993 pois Kauppa-ja teollisuusministeriöstä sen jälkeen kun kepulainen ministeri Kauko Juhantalo oli siirtänyt valtion rahoja omien tappiollisten bisnesten paikkaamiseksi. Juhantalo erotettiin lopulta eduskunnasta ja tuomittiin valtakunnanoikeudessa. Eemil voisi perehtyä Keskustan historiaan ja kysyä oliko Juhantalo ensimmäinen keskustalainen joka on ollut hyvä-veli kerhon jäsen Valtioneuvostossa? Eemil voisi kertoa myös mitä Esko Aho on tehnyt pääministerikautensa jälkeen esim Venäjällä ja kenen etuja Esko on siellä ajanut.
S.Silfv..:” insinöörejä Vieremälle”
Kyllä työttömiä insinöörejä on vaikka miten paljon. Kyse on headhuntereiden kädettömyydestä. Kuten tunnettua perusingenjööri ei ole välttämättä mikään sosiaalisten taitojen riemukulkue. Näin ollen naimattomia perusinsinöörijanttereita on ylettömästi työttöminä.
Heidän on helppo lähteä työn perässä , kunhan vain malttaa lähteä äipän hyvistä ruuista etäämmälle. Ponssen nimeen liittyy hauska tarina:
”Vuonna 1970 Vieremällä Einari Vidgrén rakensi ensimmäisen metsäkoneen omaan tarpeeseensa, koska markkinoilla ei ollut tarpeeksi kestävää konetta. Pian samanlaisen koneen halusivat muutkin ja näin perheyritys sai alkunsa. Traktorilla ei kuitenkaan ollut vielä nimeä. Seudulla eleli Ponsse-niminen koira, jonka tiedettiin kulkevan talosta taloon astumassa narttukoiria, jos vain silmä vältti. Einari päätti nimetä traktorinsa tuon koiran mukaan, sen elinvoimaisuuden ja itsenäisen luonteen vuoksi.”
Ja tästä pääsemmekin itse asiaan. Vieremällä järjestetään kesällä treffirekryt. Lähitienoon neiti-ihmiset hakevat seuraa tositarkoituksella. Bashelorin perusehtona on insinöörin tutkinto. Kyllä alkaa käydä sutina ja Ponssen työmaakopilla on jonoksi asti töihin tulevia insinöörejä.
Metsäkonetehdas on sen verran erikoinen että sinne paikan päälle hakeutuu etupäässä ne insinöörit jotka ovat ensin toimineet harjoittelijana siellä tai tehneet diplomityönsä heille eli ovat erikoistuneita metsäkoneisiin, ja ovat joko kotoisin Pohjois-Savosta tai on jotain muita siteitä sinne. Siellä kun ei oikein kouluteta niihin hommiin.
Ponssen sivujen mukaan heidän, ja tytäryhtiö Epecin, avoimet työpaikkansa jotka edellyttyvät insinööri- tai IT-osaamista ovat Vieremän lisäksi Kuopiossa, Iisalmella, Seinäjoella, Turussa tai Tampereella, joten niihin voi hakea vaikka ei aio Vieremälle muuttaa, ja ilmeisesti ihan sen takia että olisi enemmän valinnanvaraa hakijoista.
Voi silläkin tavalla yrittää rekrytoida että järjestää samalla deittejä työnhakijoille, mutta jos työnhaku ei johda tulokseen tai deitit ei natsaa niin voi tulla vaikea valinta tai noloja tilanteita eteen. Tietysti huumoria täytyy olla pakaasissa mukana.
Tämänkin jälkeen Sponse on siirtänyt tuotekehitystään Tampereelle.
O.S:”Maatalouslomittajiksi olisivat päässeet, mutta ei vastannut kustannuksia. ”
Palaan vielä tuohon O:n heittoon, joka viittaa siihen, että maatalouslomittajan työhön kelpaisi kuka vain. Toki kelpaa, mutta ensin täytyy olla alalle sopiva koulutus. Lainaan suomalaisen maaseudun tuottajan Piia Lehojärven pääkirjoitus ”Maaseutuikävä”
Lomittajan ammatti on raskas ja haastava. Pitää hallita erilaiset lypsyjärjestelmät (automaatio), on oltava tarkka ja huolellinen työssään, hygieniasta ja siisteydestä ei voi lipsua piiruakaan. On osattava käyttää erilaisia työkoneita ja ruokintalaitteita ja oltava fyysisesti hyvässä kunnossa jakamaan rehupaali vaikkapa talikolla. Sosiaalitiloja ja esim. pääsyä vessaan ei ainakaan omana aikanani ollut kovin monella tilalla.
On helpompaa hoitaa eläimiä, jotka tuntee. Uuteen paikkaan mennessä sai aina vähän jännittää, että minkälaisia lehmiä siellä on vastassa. Kun lehmän tuntee, tietää jos sen utare pitää vaikkapa pestä tietyllä tavalla tai rapsuttaa juuri tietystä kohdasta hännäntyvestä, jotta lypsy olisi helpompaa. Lomittajana näitä pieniä yksityiskohtia ei voi hallita. …….
Palaan edelleen muistoissani siihen kesän ensimmäiseen helleaamuun, kun karautin polkupyörällä navettahaalari ja -saappaat tarakalla muutaman sadan metrin päähän naapurin parsinavettaan amulypsylle. Kun muu kylä vielä nukkui ja ilmassa tuoksui aamukaste ja maa.
Ja niihin keskusteluihin ja kohtaamisiin, joita aamukahvipöydissä käytiin. Tarjolla oli voileipää ja puuroa sekä aitoja hymyjä, nauruja ja tarinoita. Niihin iltapäiviin, kun lehmiä haettiin kaukaa laitumelta ja koko lauma seurasi kuuliaisesti nätissä jonossa navettaan asti.
Hieman lyhennetty versio, mutta kaunis tunnelma välittyy. Suomessa karjatalous ei ole suurteollisuutta vaan eläimet ovat yksilöitä. Jos haluat halvempaa hintaa, niin unohda edellä kuvattu. Mietinpä vaan miten O. olisi pehtoorina johdattanut lääkelaitoksen johtajien rouvia maatalouden lomituskohteisiin. Olisi siinä rakennekynnet saaneet kyytiä.
Tässähän oiva formaatti TV -sarjaan, heh.
Voi olla, etteivät olisi päässeet edes maatalouslomittajiksi. Olennaista oli, että Kuopio oli liian pieni paikkaknta tarjoamaan puolisoille heidän koulutustaan vastaavaa työtä. Sen takia korkean osaamisen työpaikat keskittyvät kaikkialla maailmassa. Suomen ongelma on, ettei maassamme ole yhtä suurta kaupunkia.
Se keskittyminen suuriin kaupunkeihin ei koske ainoastaan korkean osaamisen työpaikkoja. Jostain luin, että esim pitkäaikaistyöttömyys on uudellamaalla prosentuaalisesti suurempi kuin muualla maassa. Voisiko tästä vetää sellaisen johtopäätöksen, että suurissa kaupungeissa myös eriarvoisuus yhteiskuntaluokkien välillä lisääntyy.
Jo Aristoteles sanoi, että työttömien kannattaa muutaa maaseudulta kaupunkiin. Siellä voi edes teoriassa saada työtä.
Tarkoitatko että Suomen ongelma on, ettei maassamme ole kahta suurta kaupunkia? Suomessa on yksi suurkaupunkialue eli Pääkaupunkiseutu
Pääkaupunkiseudulla asuu vain miljoona asukasta. Se on aika vähän noin kansainvälisesti.
Jos verrataan Pohjoismaista Kööpenhaminaa jonka väkiluku on 1 847 147 ja Osloa jonka väkiluku on alle 1 miljoona niin pääkaupunkiseutu on jossain tuossa välissä. Tukholmaa ei kannata verrata koska Ruotsin väkiluku on sama kuin Tanskassa ja Norjassa yhteensä on asukkaita.
Pienessä maassa on tietysti pienet kaupungit, mutta pienen maan viestijoukkue pärjää juuri sen takia huonommin kin suuren maan. Suuruuden ekononomia suosii suuria kaupunkeja ja se on Suomen ongelma.
@Pentti A K Häkkinen:
Uudenmaan muuta maata korkeammat työttömyysluvut ovat noloa luettavaa koska ennen on ollut toisin päin.
Syy siihen on että teollisuus- ja muita käden taitoja vaativia työpaikkoja on kadonnut, tai niitä on perustettu etupäässä muualle. Helsingin seudulla tarvitaan vain korkean teknologian päälle ymmärtäviä ihmisiä tai sitten opetus- ja hoitoaloille tai matalapalkkatöihin. Ne viimeksi mainitut eivät tarjoa edes kokopäivätyötä eikä jatkuvia työsuhteita koska työttömiä ja huonosti koulutettuja on niin helppo kilpailuttaa ts kyykyttää.
PK-seutu tarvitisisi takaisin niitä tehtaita jotka ovat lähteneet ja Nokian kaltainen suurkonsernikaan ei olisi haitaksi.
En tiedä kuinka suuri Kööpenhaminan pääkaupunkiseutu verrattuna Helsingin pääkaupunkiseutuun molemmissa kai asuu yhtä paljon ihmisiä. Se on otettava huomioon että Sjællandinsaaren pinta-ala per asukas on pienempi kuin Uudenmaan. Tanskan saarten koko ( kun ei oteta huomioon Jyllannin niemimaata) on pienempi kuin Uudenmaan maakunta. Oleellinen tekijä miksi pääkaupunkiseutu Suomessa ei ole vetovoimainen suhteessa esimerkiksi Kööpenhaminaan on muut tekijät kuin esimerkiksi verotus ja kallis hintataso. Tanska on Euroopan kallein maa ja siellä on korkeampi verotus kuin Suomessa. Yksi tekijä Tanskan ja Suomen kohdalla on kieli ja ilmasto ja maantieteellinen sijainti. Suomi on saari josta ei ole suoraa maayhteyttä Keski-Eurooppaan. Tanskasta on suora maayhteys Saksaan. Myös NATO:n ja EU jäsenyys on auttanut Tanskaa enemmän kuin Suomea. Venäjän rajanaapurina on aina riski . Vaikka Suomen puolustusvoimat ovat kuinka modernit
O.S:”Taisi olla Juha Sipilä, joka käski Fortumia investoimeen suuren kassansa jonnekin.”
Olisi pitänyt Sipilän tehdä itse Fortumin investoinnit. Silloin ne olisivat onnistuneet, Sipilällä on tällaisesta näyttöä.
No ainakin Vortumin johtajat osaavat ottaa bonuksia itselleen. Siihen ne taidot sitten tyssäävät, tärkein on oman lompsan täyttäminen.
Eemil, Sipilällä oli omistajaohjausministerin salkku samaan aikaan kun hänellä oli pääministerin salkku. Sipilä todella halusi aktiivista roolia valtionyhtiöille pörssissä muun muassa myymällä niiden osakkeita pörssissä mutta olen ymmärtänyt että tämä järjestely ei käynyt Perussuomalaisille. Sipilän hallituksen aikana Fortum osti Uniperin. Kokoomukselle olisi käynyt jos valtionyhtiöiden osakkeet olisivat noteerattu pörssissä laajemmin . Esimerkiksi Finnairin ja Fortumin osake enemmistö on joko pidettävä valtionomistuksessa tai myytävä pois yksityiselle omistajille. Se että valtio omistaa pörssissä listatun yhtiön osakkeista enemmistön on ongelma juuri tällaisissa tapauksissa
Osmo tuolla esitteli Aristoteleen ajatuksia kaupunkien työllisvaikutuksesta.
Jotenkin epäilen, että Osmo heitti väärän teorian pitkäaikaistyöttömyyden kasvusta Uudellamaalla. Tilastoistahan se saattaisi selvitä. Eli onko pitkäaikaistyöttömissä paljon sellaisia, joiden syntymäkotikunta on Uudenmaan ulkopuolella.
Kun sellainenkin mahdollisuus on, että muualta tulevat syrjäyttävät paikallisia työntekijöinä. Maahanmuuttokeskustelussa tämä on sellainen kuuma peruna varsinkin pikakoulutuksella töihin otettavilla. Maaseudulla esim metsänhoitotyöt näyttävät siirtyneen Suomen ulkopuolelta tuleville työntekijöille pääosin.
Osmolla on osittain oikeassa Uudenmaan työvoimapulasta mutta unohti mainita että muissa maakunnissa on myös kova työvoimapula kuten Pirkanmaalla, Vaasan seudulla ja Varsinais-Suomessa ja myös yllättäen Lapissa (kausityöntekijöistä). Itä-Suomessa on taas työvoima reserviä joka johtui Venäjän hyökkäyssodasta eli rajaliikenteen radikaalisesta vähenemisestä viime vuoden syksyllä.