Tavoitteena on hyvinvointivaltion pelastamiseksi nostaa työllisyysaste 80 prosenttiin. Silloin töihin on saatava myös niitä, joilla on puutteita osaamisessa ja työkyvyssä sekä sen mukana myös tuottavuudessa.
Julkinen sektori voi tietysti palkata ketä tahansa millaisella palkalla hyvänsä vaikka patsaan vartijoiksi, mutta näin ei hyvinvointivaltiota pelasteta. Yksityisellä puolella ei ketään palkata tappiolla. Jos palkka on korkeampi kuin työn tuotto rahaksi muutettuna, työsuhdetta ei synny. Siksi meillä ei ole esimerkiksi enää tankkauspalvelua huoltoasemilla, vaikka ennen oli.
Viimeisen 30 vuoden aikana reaalipalkat ovat nousseet 50 prosenttia. Niin ovat nousseet myös alimmat palkat. Näin kaikki palkansaajat ovat päässeet osallisiksi elintason noususta, mikä on tietysti hyvä asia niiden kannalta, jotka ovat yhä töissä.
Harmi kyllä, myös se raja, kuinka paljon työn on tuotettava, on noussut 50 prosentilla. Tämä on hinnoitellut kasvavan osan työvoimasta ulos. Kun pelkän peruskoulun tai kansakoulun varassa olleiden työttömyys oli vuonna 1989 5,7 prosenttia, oli se vuonna 2021 jo 24 prosenttia. Eikä tässä kaikki. Tuosta joukosta oli töissä enää vain 45 %.
Rakenteellinen työttömyys on noussut. Maassa on paha työvoimapula, mutta työttömien määrä on 7,6 % työvoimasta. Jatka lukemista ”Miksi pienipalkkaisia kannattaa tukea?”