Miksi pienipalkkaisia kannattaa tukea?

Tavoit­teena on hyv­in­voin­ti­val­tion pelas­tamisek­si nos­taa työl­lisyysaste 80 pros­ent­ti­in. Sil­loin töi­hin on saata­va myös niitä, joil­la on puut­tei­ta osaamises­sa ja työkyvyssä sekä sen mukana myös tuottavuudessa.

Julki­nen sek­tori voi tietysti palkata ketä tahansa mil­laisel­la pal­ka­lla hyvän­sä vaik­ka pat­saan var­ti­joik­si, mut­ta näin ei hyv­in­voin­ti­val­tio­ta pelaste­ta. Yksi­tyisel­lä puolel­la ei ketään palkata tap­pi­ol­la. Jos palk­ka on korkeampi kuin työn tuot­to rahak­si muutet­tuna, työ­suhdet­ta ei syn­ny. Sik­si meil­lä ei ole esimerkik­si enää tankkaus­palvelua huoltoasemil­la, vaik­ka ennen oli.

Viimeisen 30 vuo­den aikana reaali­palkat ovat nousseet 50 pros­ent­tia. Niin ovat nousseet myös alim­mat palkat. Näin kaik­ki palka­nsaa­jat ovat päässeet osal­lisik­si elin­ta­son nousus­ta, mikä on tietysti hyvä asia niiden kannal­ta, jot­ka ovat yhä töissä.

Har­mi kyl­lä, myös se raja, kuin­ka paljon työn on tuotet­ta­va, on nous­sut 50 pros­en­til­la. Tämä on hin­noitel­lut kas­va­van osan työvoimas­ta ulos. Kun pelkän perusk­oulun tai kansak­oulun varas­sa ollei­den työt­tömyys oli vuon­na 1989 5,7 pros­ent­tia, oli se vuon­na 2021 jo 24 pros­ent­tia. Eikä tässä kaik­ki. Tuos­ta joukos­ta oli töis­sä enää vain 45 %.

Rak­en­teelli­nen työt­tömyys on nous­sut. Maas­sa on paha työvoima­pu­la, mut­ta työt­tömien määrä on 7,6 % työvoimasta.

Työl­lisyysastet­ta ei saa nos­te­tuk­si 80 pros­ent­ti­in ellei huono­tuot­toisen työvoiman hin­ta alene työ­nan­ta­jien silmis­sä. Jos se ei tästä kiikas­taisi, mata­lasti koulute­tut oli­si­vat jo töis­sä.  Kos­ka emme halua työssä käyvien köy­hien luokkaa, pieni­palkkaisia on tuet­ta­va täy­den­tävil­lä tulon­si­ir­roil­la (negati­ivi­nen tulovero tai perus­tu­lo) tai hei­dän työ­nan­ta­ji­aan on tuet­ta­va palkkatuella.

Palkkatukea käytetään Ruot­sis­sa suh­teessa Suomeen kuusi ker­taa enem­män. Palkkatu­ki näyt­tää siis­tim­mältä, kos­ka siinä työ­nan­ta­ja on mak­sav­inaan kun­non palkkaa, vaik­ka val­tio mak­saakin siitä suuren osan. Siinä on kuitenkin täy­den­tävi­in tulon­si­ir­toi­hin näh­den se ongel­ma, ettei palka­nsaa­jal­la ole mah­dol­lisu­ut­ta vai­h­taa työ­paikkaa, kos­ka palkkatu­ki on sidot­tu työ­nan­ta­jaan. Pidän tätä todel­la isona ongel­mana, sil­lä kaik­ki työ­nan­ta­jat eivät ole hyvän­tah­toisia pulmusia.

Sik­si tuki pitäisi mak­saa palka­nsaa­jalle suo­raan ilman sen kier­rät­tämistä työ­nan­ta­jien kautta.

Nyt olisi aika nostaa palkkoja työvoimapula-aloilla

Yllä ole­va kos­kee lähin­nä niitä työ­paikko­ja, joi­ta ei nyt ole ole­mas­sa, mut­ta joi­ta tarvit­taisi­in työl­lisyy­den radikaali­in nostamiseen.

Suuri osa mata­la­palkkai­sista töistä ei ole mata­la­palkkaisia sen vuok­si, että oli­si­vat niin tuot­ta­mat­to­mia, vaan kos­ka niin on aina ollut. Työ­markki­nakäytän­nöt ovat suosi­neet mies­val­taisia alo­ja ja sor­ta­neen nais­val­taisia. Jotenkin me kaik­ki tuemme sitä, että veturinkul­jet­ta­jan palk­ka 7,5 kuukau­den koulu­tuk­sel­la on 5000 €/kk, ja hoitoalan palkat puo­let tästä, vaik­ka koulu­tus on paljon pidem­pi ja vuorotyötä on siinäkin.

Suomes­sa on pulaa työvoimas­ta rav­in­tolois­sa, siivouk­ses­sa, kul­je­tuk­sis­sa ja vaik­ka mis­sä. Työvoima­pu­la tarkoit­taa, että palkat ovat alle markki­nae­htois­t­en palkko­jen eli työe­htosopimuk­set säätelevät niitä alaspäin.

Nyt olisi aika nos­taa liuku­mien kaut­ta pieniä palkko­ja työvoima­pu­la-aloil­la, hoitoala mukaan luet­tuna. Palkkaraken­net­ta ei voi kor­ja­ta kuin liuku­mien avul­la. Tes-jär­jestelmän sisäl­lä se on mah­do­ton­ta, kos­ka työn­tek­i­jäjär­jestöt valvo­vat silmä kovana, ettei kukaan saa enem­pää kuin muut.

Tämä aika-ikku­na ei vält­tämät­tä ole auki pitkään.

Liuku­mi­in on kil­pailukyvyn kannal­ta onnek­si tilaa, kos­ka monis­sa euro­mais­sa palkanko­ro­tuk­set ovat olleet suurem­pia kuin Suomessa.

Työehtosopimukset torjuvat liukumia

Työe­htosopimuk­set eivät kiel­lä liuku­mia, mut­ta jar­rut­ta­vat niitä tehokkaasti. Jos yri­tys nos­taa palkko­ja yli työe­htosopimusten tason, yri­tys sitoutuu samal­la mak­samaan kil­pail­i­joi­ta korkeampia palkko­ja his­to­ria lop­pu­un tai ainakin omaan lop­pu­un­sa. Vaik­ka palkat ovat yli sopimus­palkko­jen, niitä on nos­tet­ta­va työe­htosopimusten mukaisil­la koro­tuk­sil­la, eli ne pysyvät aina mui­ta korkeampina.

Tämä saa yri­tyk­set hyvin varovaisik­si liuku­mien suh­teen. Se ei estä liuku­mia, mut­ta pienen­tää niitä . Kuu­lostaa tietysti työn­tek­i­jän kannal­ta hyvältä, että hän saa samat koro­tuk­set kuin muutkin, mut­ta jos näin ei olisi, hänen palkkansa olisi toden­näköis­es­ti korkeampi .

37 vastausta artikkeliin “Miksi pienipalkkaisia kannattaa tukea?”

  1. Siivoo­jat yrit­tää saa­da epä­toivois­es­ti koro­tus­ta surkeisi­in palkkoi­hin­sa. Miten siivoo­jan työn tuot­tavu­us las­ke­taan rahana? Palkan mak­saji­a­han on siivous­fir­mat, jot­ka on kil­pailleet itsen­sä piloille siivoo­jien kus­tan­nuk­sel­la. Siivouk­sen kan­nat­tavu­ushan riip­puu niistä huoneista, joi­ta siiv­otaan, mihin niitä käytetään ja kuin­ka tärkeää toimin­nalle siisteys on.

    1. Siivoo­jien palkois­sa on suur­ta koro­tu­s­painet­ta, kos­ka työvoima­pu­la. Huono on kil­pail­la siivouk­ses­ta, jos ei pysty sitä tekemään.

      1. Ei ole täl­lä het­kel­lä Uudel­la­maal­la mitään koro­tu­s­painet­ta, kos­ka saatavu­ushark­in­ta on alako­htais­es­ti puret­tu ja uusia saa vähem­män onnel­li­sista maista. Mikä tahansa nimelli­nen palk­ka ja työ­nan­ta­jan vuokraa­ma jatku­vasti lämpimänä ole­va pat­ja lat­tial­la kel­paa, kos­ka työn­tek­i­jäl­lä on tähtäimessä oleskelulu­pa ja pidem­mäl­lä tähtäimel­lä Suomen kansalaisuus. 

        Osmo, voisit joku ker­ta mata­lan tuot­tavu­u­den työ­suhtei­den tukemista käsitel­lessäsi lisätä sen main­in­nan, että tämä tuki pitää ehdot­tomasti raja­ta vain kansalais­ten käyt­töön. Vapaaseen maa­han­muut­toon yhdis­tet­tynä se on ilmeinen moraal­i­hasar­di ja raskaasti tap­pi­olli­nen julk­istaloudelle, puhu­mat­takaan kansalaisu­ustap­pi­oista (Suo­mi Oyn osakkei­ta jae­taan ilmaisek­si muille). Maa­han­muu­ton rajoit­tamisel­la olisi myös posi­ti­ivisia tasa-arvois­tavia työmarkkinavaikutuksia.

        Täl­lainen lisäys olisi var­masti sin­ulle iso uhraus ja jou­tu­isit sitä selit­telemään muille siel­lä her­ro­jen kaupungis­sa. Mut­ta jos puo­lus­taisit har­mon­isia työ­markki­noi­ta sekä suo­ma­laisia ja hei­dän omis­tu­soikeut­taan omaan maa­hansa, alka­isit var­masti tun­temaan jonkin­laista kohtalony­hteyt­tä tämän maan vähäis­ten ihmis­ten kanssa. Me emme olisi sin­ulle vain jotain yli­sairas­tavia surkuteltavia jos­sain siel­lä kainuussa.

  2. Kir­joit­ta­jal­ta uno­htuu, että palka­nsaa­ja­jär­jestö­jen lisäk­si myös työ­nan­ta­ja­jär­jestöt vah­ti­vat tiukasti, että mikään ala ei saa toista alaa suurem­pia palkanko­ro­tuk­sia. Siitä on kyse “yleisessä lin­jas­sa”, jota ovat rak­en­ta­neet työ­nan­ta­jat, eivät työntekijät.

    En ole myöskään näh­nyt mis­sään tutkimus­tu­losta, jon­ka perus­teel­la työ­nan­ta­jat mak­saisi­vat suurem­pia palkkaliuku­mia, jos palkanko­ro­tuk­set eivät tulisi kaikille. Ymmär­rän logi­ikan, mut­ta todel­lises­sa elämässä liuku­mia on eniten teol­lisu­udessa (jos­sa on tehty pros­ent­tiko­ro­tuk­sia) eikä niil­lä pieni­palkkaisil­la palvelu­aloil­la, joil­la on tehty euromääräisiä koro­tuk­sia taulukkopalkkoihin.

    Työn­tek­i­jän näkökul­mas­ta ei ole syytä alkaa sopia palkanko­ro­tuk­sia vain taulukkopalkkoi­hin — niin kauan kuin luot­ta­mus työ­markki­naos­a­puolten välil­lä ei kas­va. Luot­ta­mus­ta pitää rak­en­taa molem­pi­en osa­puolten. Siinä olisi työtä tehtäväksi.

    1. Vuo­teen 2021 saak­ka painet­ta oli liuku­mi­in korkea­palkkaises­sa päässä, mut­ta tilanne on muut­tunut nopeasti. Nyt on työvoima­pu­laa nimeno­maan mata­la­palkkaises­sa työssä.

      1. Työn kysyn­nässä on tapah­tunut muu­tos. Syyt ovat mon­imutkaisem­pia. Min­un ajatuk­sis­sani se johtuu koronas­ta, joka sai ihmisiä siir­tymään esimerkik­si rav­in­to­la- ja tapah­tu­ma-alal­ta mui­hin elinkeinoi­hin, työn lisään­tynyt tar­jon­ta lisäsi nois­sa muis­sa elinkeinois­sa työn kysyn­tää ja nyt on työvoima­pu­la, kun väkeä tarvit­taisi­in tkaisin van­hoi­hin töi­hin korona­sulku­jen men­tyä ohi.

  3. Onko oikeasti ole­mas­sa tuol­lainen sys­tee­mi, joka rankaisee työ­nan­ta­jaa, joka päät­tää mak­saa TES:iä korkeam­paa palkkaa? Kuu­lostaa ihan jär­jet­tömältä sys­teemiltä, vaikea kek­siä kuka tuos­ta hyötyy.

    Olen aina ollut siinä käsi­tyk­sessä, että TES säätelee työe­htoi­hin ain­oas­taan min­imin. Hölmöä, jos se säätää myös maksimin.

    1. Työe­htosopimusten koro­tuk­set koske­vat myös palkko­ja, jot­ka ovast yli TES:n. Joskus tehdään ratkaisu, jos­sa yleisko­ro­tus on kak­si pros­ent­tia, mut­ta taulukkopalkko­ja nos­te­taan enem­män, m,utta niitä en ole huo­man­nut tehtävät aikoihin.

      1. Palka­n­tark­istuk­sia voi tehdä hyvin monel­la tapaa. Esimerkik­si palkkausjär­jestelmän eri osia voi tark­istaa eri sum­mil­la tai pros­en­teil­la, jol­loin min­im­iä korkeam­mat palkat eivät automaat­tis­es­ti tark­istu yhtään.

        Käytän­nössä työ­nan­ta­jat voivat alen­taa liian korkei­ta palkko­ja yt-neu­vot­telu­jen kaut­ta, jol­loin väkeä vähen­netään kalli­ista ja van­has­ta päästä. Jois­sakin yri­tyk­sis­sä yt-neu­vot­te­lut vaikut­ta­vat ole­van aika säännöllisiä.

        Jos jär­jestelmiä osaa käyt­tää, niin kaiken­laisia keino­ja kus­tan­nusten alen­tamiseen kyl­lä keksii.

      2. Kauko sanoo:

        “Palka­n­tark­istuk­sia voi tehdä hyvin monel­la tapaa. Esimerkik­si palkkausjär­jestelmän eri osia voi tark­istaa eri sum­mil­la tai pros­en­teil­la, jol­loin min­im­iä korkeam­mat palkat eivät automaat­tis­es­ti tark­istu yhtään.”

        Voi tehdä, jos onnis­tuu, mut­ta usein ei onnistu.

        “Käytän­nössä työ­nan­ta­jat voivat alen­taa liian korkei­ta palkko­ja yt-neu­vot­telu­jen kautta”

        Onko tämä muka jonkun mielestä hyvä tapa alen­taa yksit­täisen työn­tek­i­jän tuot­tavu­u­teen näh­den liian korkeak­si karan­nut­ta palkkaa?

      3. Kauko — korkeak­oulutet­tu­jen kesku­udessa “liian korkei­ta palkko­ja” voidaan yt-neu­vot­teluis­sa alen­taa hel­posti myös ilmoit­ta­mal­la “kus­tan­nuserälle”, että sun tehtävää ei enää ole, mut­ta tässä olisi tar­jol­la palkkalu­okkaa alem­pi työ — jos­sa on toki edelleen samat työt kuin ennenkin, mut­ta mukavasti halpu­utet­tuna. Kiva lisäfea­ture tässä on se, että jos halpu­utet­tu työ ei kel­paa, niin sit­ten ain­oa vai­h­toe­hto on de fac­to irti­sanou­tu­mi­nen karens­sei­neen ja muineen. Luot­ta­mus­miehen ilmoit­ta­ma liiton kan­ta oli se, ettei näistä oikein kan­na­ta lähteä oikeudessa riitelemään.

        Koke­muk­se­ta voin ker­toa, että veti aika totisek­si, kun oli kuvitel­lut, että pahin mitä voi tapah­tua on irti­sanomi­nen 6kk pal­ka­lla + lomat joi­ta ei ole kerin­nyt pitämään + irti­sanomis­paket­ti + työ­nan­ta­jan mak­sama urakon­sulent­ti. Ei liene kenel­läkään yllä­tys, jos pal­jas­taa, että kyseessä on enti­nen val­tion laitos.

        Noh, yt-neu­vot­telu­jen jälkeis­ten irti­san­omis­ten ja vapaae­htoisen joukkopaon jälkeinen val­ta­va työvoima­pu­la, jota pahen­taa se, ettei uusi­in avoimi­in paikkoi­hin ole ensim­mäistkään pätevää hak­i­jaa. Sat­tumal­ta joil­lakuil­la taloon­jääneil­läkin on jo tak­ki niskas­sa ja suun­ta kohti ulko-ovea — tun­tuu niin mukaval­ta ajatel­la mieliku­vaa, jos­sa nämä yt-neu­vot­telui­ta aja­neet ja vetäneet pomot selit­tävät EU komis­si­olle ja muille rahoit­ta­jielle, että myön­net­tyä rahoi­tus­ta ei saatukaan käytet­tyä ja ennen kaikkia mitään tulok­sia ei saatu aikaiseksi…

  4. Suo­ma­lainen sovit­telu­jär­jestelmä on ongel­malli­nen palkko­jen alako­htaisen kehit­tymisen kannal­ta. Val­takun­nanso­vit­teli­jan toimis­tos­ta on tul­lut mil­tei ident­tisiä esi­tyk­siä kus­tan­nus­vaiku­tusten osalta alalle kuin alalle viime kuukausi­na — vaik­ka eri aloil­la työvoima­pu­la- ja palkkakuop­pati­lanteet ovat hyvin vai­htele­via. En tiedä, onko muis­sa mais­sa vas­taavaa insti­tuu­tio­ta, joka käytän­nössä estää taulukkopalkko­jen kehi­tyk­sen työvoima­pu­lati­lanteen mukaan. Työvoima­pu­la-aloille tulee sovit­telu­jär­jestelmästä yhtä huonot palkanko­ro­tuk­set kuin muillekin aloille, vaik­ka ei ole edes tupoa neu­vot­telun kohteena, jol­loin käy juuri niin, että veturim­i­esten palkat jämähtävät pysyvästi korkeam­mik­si kuin tois­t­en alo­jen — sen takia, että veturim­iehistä oli eri­ty­istä pulaa vuosikym­meniä takaperin, ja että palkat kehit­tyvät varsin pitkälti indek­siko­ro­tuksin muiden kuin eri­ty­isas­iantun­ti­ja-alo­jen ja johta­jien osalta, jois­sa ei ole taulukkopalkko­ja, vaan henkilöko­htaiset palkat.

    Jos­sain kohtaa nykyisen palkkakier­roksen jäl­keen voisi olla aiheel­lista kyseenalais­taa nykyisen sovit­teli­ja­toimin­nan mielekkyys — jos tarkoi­tus on, että palkat voisi­vat alkaa kehit­tyä myös niin, että eri aloista voi tul­la kova­palkkaisia kuin mitä aiem­min on ollut, tai että joku aiem­min korkea­palkkaisem­pi ala voisi myös matalapalkkaistua.

  5. Selitä Sveitsin täystyöl­lisyys. Tulon­si­ir­to­ja on min­i­maalis­es­ti. Lukioonkaan ei pääse kuin 20% koul­u­lai­sista, joten koulu­tusar­gu­ment­ti tuskin toimii (Suomes­sa tun­tuu menevän kor­re­laa­tiot ja kausaa­tiot tuos­sa asi­as­sa armot­toman sekaisin)

    Jos vas­taus on nat­sikul­ta, älä vaivaudu.. tulon­si­ir­rot ja hyv­in­voin­ti­val­tio on juurisyy jota yritetään tässä ratkaista lisäämäl­lä molem­pia, epäilen toimivuutta.

    1. Sveitsin mata­la­palkkatyöläiset asu­vat Ran­skas­sa ja Sak­sas­sa ja pen­delöivät joka aamu rajan yli Zürichi­in, Baseli­in ja Gen­eveen (mat­ka 1–30 km).

      1. Ok, eli argu­ment­ti­ni on vielä vahvem­pi, on enem­män kuin täystyöllisyys.

    2. Osin sama seli­tys kuin Ahve­nan­maan täystyöl­lisyy­del­lä. Eli alueel­la on vero­tuk­ses­sa veroparati­isi­maisia etu­ja + sosi­aal­i­tur­vaa ja mui­ta asioi­ta jär­jestet­tynä niin, että alue saa hyvä­tu­lois­t­en yri­tys­ten ja yksi­ty­ishenkilöi­den tuloista pro­vi­sion, mut­ta huono­tu­lois­t­en ihmis­ten kus­tan­nuk­sista vas­taa vas­taavasti etenkin muut, eikä alue täysimääräis­es­ti itse. Sveit­si kerää hyvä­tu­loisia asukkaiseen ja ottaa myös mata­la­palkkaisten työläis­ten osalta hyödyt itselleen, kun saa näi­den tekemän työn, mut­ta mata­la­palkkaisten ja työt­tömien sosi­aal­i­tur­van kus­tan­nus jää naa­puri­maille, joiden puolel­la nämä suurelta osin asu­vat. Sveit­sis­sä on tietyltä osin veroparati­isi­mais­ten olo­suhtei­den lisäk­si myös aika tur­val­lise­na pidet­ty lain­säädän­tö, mitä yri­tyk­set arvosta­vat myös.

    3. Ainakin vielä 90-luvul­la Sveit­si käyt­ti vierastyövöi­maa myös sisä­maas­sa todel­la härskisti hyväkseen. 

      Olin siel­lä 90-luvul­la töis­sä muu­tamia vuosia. Seu­raa­va kuvaus ei ole vält­tämät­tä täs­mälli­nen esim aiko­jen osalta, mut­ta ker­ronpa­han muistamani.

      Työlu­pia oli mon­en­laisia. Yksi alim­mista tasoista oli se, että teit töitä yhdelle ja vain yhdelle työ­nan­ta­jalle. Per­het­tä ei saanut mukaan, ja jos työt lop­pui­v­at, ulos kahdessa viikos­sa. Mitään sosi­aal­i­tur­vaa ei ollut, hätäpäivystyk­seen kuitenkin pääsi. Seu­raa­va taso oli, että sait per­heen mukaasi, mut­ta samal­la työ­nan­ta­jal­la piti pysyä. Jos työt lop­pui­v­at, ulos piti lähteä paris­sa kuukaudessa. Sosi­aal­i­tur­vas­ta saa­toit jopa naut­tia, mut­ta se riip­pui täysin työ­nan­ta­jas­tasi ja kant­toon­istasi. Seu­raaval­la tasol­la sait vai­h­taa työ­nan­ta­jaa ja jopa etsiskel­lä uut­ta työtä puolisen vuot­ta, mut­ta jos ei onnis­tunut, niin ulos muu­ta­mas­sa kuukaudessa. Täl­lä tasol­la saa­toit saa­da mukaasi eläke­jär­jestelmään mak­samasi mak­sut. Siitä sit­ten edet­ti­in A‑lupaan, joka oli erään­lainen Sveitsin kansalaisu­u­den odotushuone. Olit jok­seenkin samas­sa ase­mas­sa kuin Sveitsin kansalainen luku­unot­ta­mat­ta äänestysoikeut­ta etc. Jos työsken­telit A‑luvalla nuh­teet­tomasti x vuot­ta, ja hait Sveitsin kansalaisu­ut­ta, sait sen. Tuo x riip­pui paljon siitä, miten osal­lis­tu­it paikallisy­hteisön toim­intaan, mitä lahjoituk­sia teit, jne…

      Läheltä nähtynä todel­lisu­us on mon­esti eri­lainen kuin sen yleinen kuva.

  6. PITÄÄ TEHDÄ TÄYDELLINEN TYÖREFORMI

    Täl­lä het­kel­lä suurim­mat esteet työl­listämisessä ovat pysyviä työ­paikko­ja varten tehdyt, 300 sata­sivuista TES-sopimus­ta ja yleis­si­tovu­us, jot­ka eivät ollenkaan sovi nykytodellisuuteen. 

    Kan­nat­taa myös muis­taa sekin, että stim­u­loi­va ja mielekäs työ, sekä upea työy­hteisö ovat paras­ta ter­api­aa työt­tömälle! Se romaut­taa syr­jäy­tyneen aiheut­ta­man sote-kuor­man ja lisää vero­ja mak­savia työssä käyviä.

    On kor­jat­ta­va työ­sopimus­lait, vero­tus ja työt­tömyys-/sosi­aal­ituet sel­l­aisik­si, että saadaan 300 000 työtön­tämme ja menetet­ty nuorten sukupolvi töi­hin varsinkin pk-sektorille.

    Pääosa uusista työ­paikoista syn­tyy juuri pk-sek­to­rille, jos­sa on tar­jol­la pätkä­työtä, etä­työtä, use­am­man työn yhtäaikaisu­ut­ta, sesonki­työtä, työn/opiskelun/lastenhoidon yhdis­telmiä, matkatyötä, pro­vi­sio-myyn­tiä, kevy­tyrit­täjyyt­tä, työhar­joit­telua, paikallis­es­ti sovi­tu­il­la työe­hdoil­la tehtävää työtä, jne.

    Työ­sopimus­lait pitää muut­taa sel­l­aisik­si, että täl­lais­ten töi­den vas­taan­ot­ta­mi­nen on aina kan­nat­tavaa ja mahdollista.

    Pitää myös uudistaa/ ottaa laa­jaan käyt­töön yri­tyk­sis­sä tapah­tu­va oppisopimusk­oulu­tus, jol­la on esimerkik­si Sak­sas­sa jo pitkään saatu eri­no­maisia tulok­sia. Tässä kan­nat­ta muis­taa, että työt ovat nyky­isin jakaan­tuneet tuhan­si­in eri­laisi­in erikoisa­loi­hin niin, ettei niihin julki­nen sek­tori voi tuot­taa valmi­ita työntekijöitä.

    Pitää siis lopet­taa TESit ja työvoimakartel­lien yleis­si­tovu­us, pan­ta­va ay-politruk­it eläk­keelle ja annet­ta­va ris­ki-yrit­täjälle mah­dol­lisu­us vauras­tua, investoi­da uuteen tekni­ikkaan ja työllistää. 

    Saamme Suomen taas kovaan kasvu­un, kun heitämme kehi­in hyviksi koe­tut ylivoimatekijämme:
    1) Poikkeuk­selli­nen, luon­tainen kykymme tulok­sia tuot­tavaan ja vas­tu­u­ta ottavaan tiimityöhön
    2) Kyky nopean-ket­terästi kehit­tää ja ottaa käyt­töön uut­ta tekniikkaa
    3) Eri­no­mainen koulu­tussys­tee­mi, joka pitää kiireesti päivit­tää takaisin huipputasolle
    4) Ei-kor­rup­toitunut ja tehokas julki­nen sek­tori, joka pitää skaala­ta kan­tokykymme mukaiseksi

    Sep­po Korp­poo, isän­maas­taan huolestunut, 30+ vuot­ta 24/7 pk-vien­tiyrit­täjä, uuden tekni­ikan kehit­täjä ja varsinkin nuorten työllistäjä.

    1. Usko­ma­ton­ta paskaa taas ker­ran. Noista TES­seistä huoli­mat­ta Suomes­sa on kosolti men­estyviä ja kas­vavia yri­tyk­siä, ehkäpä Korp­poon taaper­ruk­sen syy löy­tyy peilistä?

  7. Poli­it­tis­es­ti help­po tapa voisi olla toimeen­tu­lotuen lasken­tata­van muut­ta­mi­nen. Jos joku keskusteli­ja ei satu tietämään, nykyisel­lään toimeen­tu­lotues­sa jätetään otta­mat­ta huomioon palka­s­ta 150 euroa, jon­ka jäl­keen palk­ka leikkaa toimeen­tu­lo­tukea 100 pros­ent­tia. Esimerkik­si 500 euroa palkkaa siis las­kee toimeen­tu­lo­tukea 350 euroa. 

    Jos toimeen­tu­lo­tu­ki leikkaan­tu­isi ennem­minkin luokkaa 40 tai 50 pros­ent­tia palka­s­ta, olisi mah­dol­lista yhdis­tää työ ja sosi­aal­ituet nyky­istä mielekkääm­mäl­lä taval­la, ja kun toimeen­tu­lo­tu­ki aut­taisi pien­i­t­u­loisia työn­tek­i­jöitä saa­maan tarpeek­si hyvän elin­ta­son, voisi hei­dän palkkansa laskea.

    Esimerkik­si yksin asu­val­la, jon­ka vuokra on 675 euroa, tilanne on nyky­isin seuraava.

    Ei töis­sä: toimeen­tu­lo­tukea peru­sosa 555 € + vuokra 675 € = yht. 1 230 €

    Palkkaa 1000 €/kk: toimeen­tu­lo­tukea peru­sosa 555 € + vuokra 675 € — palkkat­u­lon aiheut­ta­ma vähen­nys 850 € + palk­ka 1 000 € = yht. 1 380 €

    Esimerkik­si 40 pros­entin leikkuril­la tilanne olisi seuraava:

    Palkkaa 1000 €/kk: toimeen­tu­lo­tukea peru­sosa 555 € + vuokra 675 € — palkkat­u­lon aiheut­ta­ma vähen­nys 400 € + palk­ka 1 000 € = yht. 1 830 €

    Palkan ei siis tarvit­sisi olla kuin vähän yli ton­ni kuus­sa net­tona, jot­ta saisi säädyl­lisen elin­ta­son, kak­si ton­nia kuus­sa net­tona. Työ­nan­ta­jalle riit­täisi, että tuot­taisi tuon ton­nin ver­ran net­tona arvoa kuukaudessa eli brut­tona ja työ­nan­ta­jaku­luineen jotain 1 400 €.

    1. @Makkaratalon Hau­tu­umaa
      joku demari var­maan tulee, tämä on etäi­nen pii­itkä piilokon­sti tuo­da perus­tu­lo, ei tällaisia.

      vai­h­toe­hto­ja on ole­mas­sa mut­ta ei ole vuosi­in näkynyt eduskun­nas­sa tai hallituksessa.

    2. “Jos toimeen­tu­lo­tu­ki leikkaan­tu­isi ennem­minkin luokkaa 40 tai 50 pros­ent­tia palka­s­ta, olisi mah­dol­lista yhdis­tää työ ja sosi­aal­ituet nyky­istä mielekkääm­mäl­lä taval­la, ja kun toimeen­tu­lo­tu­ki aut­taisi pien­i­t­u­loisia työn­tek­i­jöitä saa­maan tarpeek­si hyvän elin­ta­son, voisi hei­dän palkkansa laskea.”

      Tuo on tot­ta, mut­ta asi­aan liit­tyy myös kulupuoli. Jos toimeen­tu­lo­tu­ki leikkau­tu­isi 40 tai 50 pros­entin tah­tia, käytän­nössä tuen tulo­ra­jat pomp­paisi­vat usei­ta sato­ja euro­ja ylöspäin, jol­loin tukeen oikeutet­tu­jen määrä voisi kas­vaa tyyli­in yli 100 000 koti­taloudel­la — ja toimeen­tu­losta muo­dos­tu­isi kan­nustin­loukku vuorostaan aika mon­elle uudelle koti­taloudelle. Lisäk­si täl­löin työl­lis­tet­täisi­in ehkä noin vajaa 1000 uut­ta etu­uskäsit­telijää Kelaan ja kun­ti­in. Toimeen­tu­lo­tuk­i­hake­musten käsit­te­ly on Kelan käsit­te­lykus­tan­nuk­sil­taan kalleimpia yleisiä etuuk­sia, kun joka ain­oa hake­mus käsitel­lään man­u­aalis­es­ti. Lap­sil­isä puolestaan edus­taa käsit­te­lykus­tan­nusten edullisim­paa ääripäätä, kun se myön­netään lapsen syn­nyt­tyä 17 vuodek­si eteen­päin, tehden välis­sä vain ilman hake­mus­ta indek­siko­ro­tuk­sia ilman, että man­u­aal­ista käsit­te­lyä tarvitaan.

      1. Toinen asia jota tuon toimeen­tu­lon leikkaan­tu­vu­u­den myötä pitäisi muut­taa olisi muut sosi­aaliet­tudet. Jos ja kun esim työt­tömyystuen ja asum­is­lisän leikkaan­tu­vu­us on yleen­sä jotain 70–100% välil­lä, niin jos toimeen­tu­los­sa se olisi vähem­män tulisi per­verssi kan­nustin esim han­kkia karenssi.

        Mut­ta koko sys­tee­mi pitää kyl­lä rem­pa­ta kun­nol­la ettei efek­ti­iviset mar­gin­aaliv­erot koskaan nousisi yli san­o­taan vaik­ka 70% tason.

  8. Palkkatyöy­hteiskun­nan his­to­ri­alli­nen kirous on siinä, että säälli­nen työ ei koskaan jakaudu tasais­es­ti. Sitä ei vaan riitä kaikille. Työ­markki­nat ovat lohk­outuneet, mikä tarkoit­taa, että avoimet paikat täyt­tyvät enim­mäk­seen niil­lä, jot­ka ovat jo töis­sä. Työtön ei tah­do kel­va­ta min­nekään, kos­ka on työtön. Kaik­ki eivät mene mil­lään kau­pak­si. Sik­si meil­lä on samaan aikaan kova työvoima­pu­la ja laa­jahko työt­tömyys. Tätä on itket­ty kym­meniä vuosia.

    Kuitenkaan kaikkia keino­ja ei ole käytet­ty koskaan, ja yksi olisi juuri joku suo­ra tuki pien­i­t­u­loiselle, perus­tu­lo tai negati­ivi­nen tulovero. Kan­nat­taisi ainakin kokeil­la. Ikävää siinä on, että osa työ­nan­ta­jista voi siirtää palkkakus­tan­nuk­si­aan muiden maksettaviksi.

    Lop­u­ton­ta nöyryyt­tämistä on jo kokeil­tu, viimek­si moraalit­toman akti­ivi­mallin avul­la. Ehkä saamme sitä koh­ta lisää. Ei ketään pidä pakot­taa töi­hin perus­tur­van kokoisel­la “pal­ka­lla”. Kenenkään köy­hyys ei helpo­tu sil­lä, mut­ta katkeru­us kyl­lä kasvaa.

    Palkkatyöy­hteiskun­nas­sa on pakko olla myös työt­tömyys­tur­va, joka Suomes­sa on etuute­na tun­net­tu varsi­nais­es­ti vuodes­ta 1972. Hätäa­putöi­den hyödyt­tömyys oli tul­lut siihen men­nessä nähtyä. Tästä taas seu­raa, että työt­tömänä voi olla. Sen on pakko olla mah­dol­lista, ja sil­loin joku aina on. Veikkaan että jol­lain pieni­palkkaisen tukimuodol­la voitaisi­in kuitenkin päästä enim­mil­lään siihen 80 pros­entin työl­lisyysas­teeseen. Kaik­ki hyötyisivät.

  9. On ole­mass­sa paljon sel­l­ai­sisa töitä joi­ta nykyäään teetetän sik­si että toiset ovat laisko­ja ja sik­si että kyseiset työläiset eivät muu­ta työtä saa.

    Ennen pär­jät­ti­in kokon­aan ilman ruokalähet­te­jä, baris­to­ja ja puhe­lin­myyjiä, kaupois­sa oli vähem­män henkilökun­taa kos­ka kau­pat oli ark­isin klo 20 jäl­keen ja sun­nun­taisin kiin­ni, taksinkul­jet­ta­jia oli vähem­män kos­ka tak­si­toim­inta oli luvan­varaista mut­ta kum­minkin taksin sai aina kun tarvit­si, kotisi­ivoo­jat oli­vat harv­inaisia jne.

    Täl­laiset työt ja palve­lut ovat noususuh­dan­teen ilmiö. Niiden kuu­luisi vähetä jos tulee laskusuh­danne, mut­ta jos yhteiskun­taa ale­taan muut­taa sel­l­aisek­si että noiden töi­den tek­i­jöille mak­se­taan tukea oli suh­danne mikä tahansa, ja riip­pumat­ta tarvi­taanko hei­dän palvelu­ja. voidaan melkein puhua uud­es­ta huutolais-ilmiöstä. 

    Ongel­ma on lähinnnä se että mihin nämä ihmiset laitet­taisi­in jos töitä ei tuet­taisi tai jos hei­dän pitämi­nen jouti­laana tulee yhteiskun­nalle liian kalli­ik­si. Osa suos­tu­isi ehkä vapaae­htois­es­ti muut­ta­maan ulkomaille.
    Tois­taisek­si ollaan opti­mistisia ja toiv­otaan että noususuh­danne palaa joskus.

    1. Esimerkik­si koti­a­pu­laisia kyl­lä oli ja nimeno­maan vielä 60-luvul­la. Virkamies­per­he ei saanut eikä olisi halun­nutkaan seimi­paikkaa oppik­oulunopet­ta­jaäidin 3 kk äitiys­lo­man lop­ut­tua. Suuret tulo­erot mah­dol­lis­ti­vat koti­a­pu­laisen pitämisen ja vieläpä niin, että tämä asui per­heessä, omas­sa huoneessaan.

      1. Koti­a­pu­laisia oli n 60 vuot­ta sit­ten. Ja jos ei ollut per­heel­lä sel­l­ainen niin äiti oli kotona kos­ka päivähoitoa ei ollut kehitet­ty vielä.

        Minä tarkoitin 1980–2000 ‑luku­ja. Oliko sil­loin puhe­lin­myyjiä? Tai kotisi­ivous­ta tai ruokalähet­te­jä? Oliko mar­ketit auki sun­nun­taisin klo 23 asti?

  10. Lueske­lin val­tion talousarvio­ta. Nyt puhutaan paljon rahasta.
    Ajat­telin lait­taa lyhen­nelmän luettavaksi.
    Suomes­sa kansane­dus­ta­jat päät­tävät val­tion tasol­la, kun­nis­sa ja alueil­la valtuutetut.
    Meil­lä on paljon lob­bare­i­ta l. eri yhteisö­jen johta­jia hoita­mas­sa hei­dän edun­valvon­taansa (eli val­ti­ol­ta rahaa ja etu­ja heille). Mon­et henkilöt kiertelevät eri tehtävis­sä, mil­loin päät­täjänä, mil­loin lob­ba­ri­na. Toimit­ta­jatkin haas­tat­tel­e­vat lob­bare­i­ta ”oikeina asiantun­ti­joina”. Lob­bari näkee vain oman tarpeen­sa. Toiv­ot­tavasti päät­täjä huole­htii kokonaisuudesta.

    Val­tion Talousarvio 2023
    Talousarvio 83,5 mrd € (83.461.731.000 €)
    Tuloarviot mrd €
    verot ja verolu­on­teiset tulot 64,4
    tulo- ja var­al­lisu­usvero 31,0
    (ansio ja pääo­ma 23,9 ja yhteisövero 6 ja korkotulojen
    lähde­vero 0,2 ja per­in­tö ja lah­ja 0,9)
    liike­vai­h­don perus­teel­la 23,4
    (ALV 22,2 ja vaku­u­tus­mak­su­ista 0,9 ja apteekkivero 0,2)
    valmis­teverot 7,4
    (tupak­ka 1,2 ja alko­holi 1,5 ja ener­gia 4,5)
    muut verot 2,5
    (autovero 0,5 ja varain­si­ir­to 0,8 ja ajoneu­vo 1,1)
    sekalaiset tulot (min­is­ter­iöt) 6,6
    korot, osak­keet, voitot 1,9
    lainat 10,6
    83,5
    erit­te­lyt esimerkkejä

    Määrära­hat / min­is­ter­iöt (mrd €) 83,5
    oikeus 1,1 ja sisä 2,5 ja puo­lus­tus 6,2 ja val­tion­va­rain 34,6 ja ope­tus 7,8 ja maa- ja met­sä­talous 2,8
    liikenne 3,4 ja työ 4,3 ja sosi­aali ja ter­veys 16,1 ja ympäristö 0,4 ja val­tion velan korot 2,6

    muu­ta­ma esi­in nosto
    kan­sain­vä­li­nen kehi­tystyö 0,9
    maa­han­muut­to ja kotiu­tu­mi­nen 0,8
    VM eläk­keet 5,7
    hyv­in­voin­tialueet ja HUS 21,1
    kun­tien tukem­i­nen 3,6
    varhaiskas­vatuk­ses­ta korkeak­oulu­un 5,8
    per­he ja asum­i­nen 4,7
    (jos­ta per­he-etu­udet 1,6 ja asum­is­tu­ki 1,8 ja perus­toimeen­tu­lo 0,7 ja muut 0,6)
    työt­tömyys­tur­va, val­tion osu­us 2,4
    (jos­ta perus­tur­va 1,5 ja ansio­tur­va 0,9)
    sairaus­vaku­u­tus, val­tion osu­us 2,3
    eläk­keet 5,3
    (jos­ta mer­im­ies 0,1 ja maat­alousyrit­täjä 0,8 ja yrit­täjä 0,5 ja kansaneläk­keet 3,9)
    val­tion velan korot 2,6

    1. Mon­et henkilöt kiertelevät eri tehtävis­sä, mil­loin päät­täjänä, mil­loin lobbarina.

      Poli­itikko­jen kova kysyn­tä etu­jär­jestö­jen ja EU:n insti­tuu­tioiden palveluk­seen on tosi­aan askar­rut­ta­va ilmiö, kun ottaa huomioon hei­dän näyt­tön­sä mei­dän etu­ja valvoessaan.

  11. Sekä vasem­mis­ton että oikeis­ton piiristä on esitet­ty se virheelli­nen käsi­tys, että palkan pitäisi riit­tää elämiseen. Ei pidä. Syy tähän on juuri se, jon­ka blo­gisti esit­tää: markki­na­t­aloudessa työan­ta­ja ei voi mak­saa työn­tek­i­jälle tämän tuot­tavu­ut­ta enem­pää. Ja silti on (tai olisi) parem­pi, että henkilö tekee mata­lan tuot­tavu­u­den työtä kuin että ei tee työtä ollenkaan. Korkean elin­ta­son hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nas­sa jokaises­ta kansalais­es­ta pide­tään huol­ta, siis ihmiselle taataan elin­ta­so, joka voi olla korkeampi kuin tämän tuot­tavu­ut­ta vas­taa­va elintaso.

    Edel­lä selostet­tu logi­ik­ka ei kuitenkaan päde, kun puhutaan työperäis­es­tä maa­han­muu­tos­ta – moni ei vaiku­ta tätä oival­ta­ne­en. Se ei päde, kos­ka yhteiskun­nal­lamme on velvol­lisu­us huole­htia omista kansalai­sis­taan (tai laa­jem­min maas­sa oleskele­vista) mut­ta ei muista. Sik­si maa­han­muut­toa tarkasteltaes­sa olisi oleel­lista tehdä ero kansan­talout­ta ja yhteiskun­taa hyödyt­tävän ja näitä rasit­ta­van maa­han­muu­ton välil­lä. Medi­as­sa tätä aihet­ta koske­va keskustelu on ollut vielä kovin epäanalyyttistä.

    1. Hyvä Aika ajatella,

      Kir­joi­tat: “markki­na­t­aloudessa työan­ta­ja ei voi mak­saa työn­tek­i­jälle tämän tuot­tavu­ut­ta enempää.”

      Yleisel­lä tasol­la tuo on tietenkin aivan totta.

      Työ­nan­ta­ja kuitenkin ajat­telee käytän­nössä näin: Uuden työn­tek­i­jän otta­mi­nen on iso ris­ki, vaik­ka hän paper­il­la ja haas­tat­telus­sa näyt­tää ole­van ihan OK. Tästä syys­tä taval­lis­es­ti on käytössä max 6 kuukau­den koeaika.

      Min­ulle on kuitenkin useinkin sat­tunut “yllä­tyk­siä” niin, että koeaikana “epäi­lyt­tävä” uusi työn­tek­i­jä onkin “puh­jen­nut kukkaan”, onkin osoit­tau­tunut nopeaa oppimiskykyä ja tul­lut ajan mit­taan yhtiölle erit­täin arvokkaak­si osaajaksi.

      Ope­tus: Ihmiselle pitää antaa mah­dol­lisu­us löytää oma paikkansa / kehit­tää markki­noil­la tarvit­tavaa ammat­ti­taitoa nykyisessä, tuhan­si­in erikoisa­loi­hin jakaan­tuneessa työelämässä. 

      Mielestäni parhait­en tämä voi tapah­tua ket­teris­sä ja kas­vavis­sa pk-yrityksissä.

      1. @Seppo Korp­poo
        “Min­ulle on kuitenkin useinkin sat­tunut “yllä­tyk­siä” niin, että koeaikana “epäi­lyt­tävä” uusi työn­tek­i­jä onkin “puh­jen­nut kukkaan”, onkin osoit­tau­tunut nopeaa oppimiskykyä ja tul­lut ajan mit­taan yhtiölle erit­täin arvokkaak­si osaajaksi.”

        Niin min­ullekin, lukuisia. Erit­täin tärkeä näkökulma! 

        Omas­sa työy­hteisössäni suosimme oppisopimusk­oulu­tus­ta, mikä tuot­ti tulok­sia juuri mainit­se­mas­sasi mielessä. Tule­val­la esimiehel­lä ja alaisel­la oli aikaa tutus­tua toisi­in­sa sekä ammat­ti­laisi­na että ihmis­inä ilman joka­hetk­istä suorituspainetta.

        Ymmärtääk­seni opisopimusk­oulu­tus­ta soimataan nyt muodol­lisek­si ja raskasli­ikkeisek­si. Voisiko­han siitä kehit­tää kevytver­sion, joka sopisi myös matalapalkka-aloille?

  12. “Sik­si tuki pitäisi mak­saa palka­nsaa­jalle suo­raan ilman sen kier­rät­tämistä työ­nan­ta­jien kautta.”

    Kan­natet­ta­va aja­tus, mut­ta miten estetään se että työ­nan­ta­jat siirtävät osan nyky­i­sistä palkoista val­tion mak­set­taviksi? Eli jos vaik­ka joku siivoo­ja saa nykyään 1800€/ kuus­sa, kävisikö tämän jär­jestelmän alla niin että fir­ma mak­saa ton­nin, ja sanoo että hae lop­ut Kelalta?

    Ja vaik­ka työl­listymisas­te sinän­sä on tärkeä ja tavoitelta­va tun­nus­luku, se on lop­pu­jen lopuk­si kuitenkin vain väline, ei päämäärä. On toki sosi­aalis­es­ti toiv­ot­tavaa että ihmiset tek­i­sivät jotain vähäistäkin työtä sen sijaan etteivät tee mitään, mut­tei mata­lan tuot­tavu­u­den työ­paikoista kan­na­ta odot­taa mitään kansan­talouden pelas­tavaa ihmelääket­tä. Korkean tuot­tavu­u­den työ­paikat määräävät sen miten maa makaa, ei mata­lan. Yksi ain­oa tehokas ohjel­moi­ja vas­taa aika mon­taa laukunkan­ta­jaa tai ostostenpakkaajaa.

    1. Ei ole tarkoi­tus, että val­tio kor­vaa 100 % tietyn rajan alit­tavista palkoista, vaan kuten nimikin sanoo, negati­ivi­nen tulovero, kor­vaa osan. Jos yrit­tää alen­ta palkkaa, työn­tek­i­jä menee muualle, jos­ta saa parem­paa palkkaa..

      1. Negati­ivi­nen palkkavero on hyvä idea!

  13. Iltale­hdessä olikin 10.4. aika karu uuti­nen tästä aiheesta:

    “Hin­to­jen raju nousu näkyy pien­i­t­u­lois­t­en elämässä ja joka kol­mat­ta duu­nar­ia uhkaa köy­hyys. Lähi­hoita­ja Jon­na Tuomisa­lo ker­too minkälaista elämä on kun pal­ka­lla ei pärjää.”

    https://www.soininvaara.fi/2023/03/29/miksi-pienipalkkaisia-kannattaa-tukea/#more-20361

    Mikä avuk­si?

    “Kan­gashar­ju: Väite, että pal­ka­lla pitää tul­la toimeen on jul­maa puhetta”

    https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009235812.html

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.