Ei taida kuusi miljardia riittää Petterin lupausten lunastamiseksi

Ajat­telin ensin kir­joit­taa julkisen talouden sopeu­tuk­ses­ta perus­teel­lisen selvit­tämisen jäl­keen, mut­ta se ei valmis­tu­isi koskaan. Sik­si kir­joi­ta vähän lonkalta, mitä siitä ajat­te­len nyt.

Sopeuttaa pitäisi, mutta ei ole paniikin kaltaista kiirettä

Aku­ut­tia hätää meil­lä ei ole val­tion velka­an­tu­misen kanssa. En muista kos­ka val­tion lainan reaa­liko­rko on ollut näin paljon miinuk­sel­la. Kun korko on alle inflaa­tion, rahan arvon heikken­e­m­i­nen on velal­lisen ystävä.

Voi olla, että inflaa­tion las­ket­tua taas nor­maali­in lukemi­in­sa — mikä voi viedä vuosia, kos­ka palka­nsaa­jien ymmär­ret­tävät palkkavaa­timuk­set ruokki­vat sitä – nimel­lisko­rko pysyy jonkin aikaa korkeahkona, jol­loin val­tion lainan reaa­liko­rko nousee positiiviseksi.

Ei ole hyvä aja­tus pitää val­tion­talout­ta ali­jäämäisenä nor­maal­isuh­dan­tei­den aikana. Nyt työl­lisyys on niin hyvä kuin se näil­lä sään­nöil­lä voi ylipään­sä olla. Täl­laise­na aikana ei val­tion­talouden pitäisi olla ali­jäämäi­nen. Ali­jäämä kuu­luu työt­tömyyskausien ajalle.

Meil­lä on ollut neljä vuot­ta käytän­tö, että demari-ikäiset elävät kat­teet­toma­l­la elin­ta­sol­la velak­si ja jät­tävät velat vihrei­den kohort­tien taakak­si. En oikein ymmär­rä, miten vihreät ovat tämän hyväksyneet.

Työllisyyden nostamien vaatii uusia toimia

Työl­lisyys ei ole näil­lä sään­nöil­lä nouse­mas­sa, sil­lä työ­paikko­ja olisi, mut­ta tek­i­jöitä ei löy­dy. Työl­lisyys ei pysty san­ot­tavasti nouse­maan ellei sään­töjä muute­ta. Jos työl­lisyy­den halu­taan tästä vielä nou­se­van, on hyväksyt­tävä, että töi­hin otet­tavil­la on puut­tei­ta työkyvyssä ja osaamises­sa. Sik­si ei ole real­is­tista ajatel­la, että työ­nan­ta­jat palkkaa­vat heitä kovin korkeal­la palkalla.

On joko varaudut­ta­va käyt­tämään huo­mat­tavasti nyky­istä enem­män rahaa palkkatu­keen tai on hyväksyt­tävä, että palk­ka on TES:n alara­joil­la tai jopa alle. Sel­l­aista työ­paikkaa taas ei kan­na­ta ottaa vas­taan, ellei siihen liity jonk­i­nasteinen täy­den­tävä tulonsiirto.

Raken­nusalal­la täl­laista nuorten hyvin mata­laa palkkaa kokeilti­in työ­nan­ta­jien ja palka­nsaa­ja­jär­jestö­jen hyvässä yhteistyössä. Palk­ka kokopäivä­työstä oli noin tuhat euroa kuus­sa eli ei juuri mitään. Kokeilu epäon­nis­tui täysin, kos­ka siitä puut­tui täy­den­tävä tulon­si­ir­to. Ei kenenkään kan­nat­tanut ottaa moista työtä vas­taan. Saman sai fattasta.

Täl­lainen täy­den­tävä tulon­si­ir­to meil­lä on. Sitä kut­su­taan asum­istuek­si. Aikanaan esitimme Juhana Var­ti­aisen kanssa asum­istuen sään­tö­jen muut­tamista niin, että sitä voidaan mak­saa myös pieni­palkkaisille. Tämän tarkoituk­se­na oli paran­taa työl­lisyyt­tä. Se myös toteutet­ti­in, sil­lä VM uskoi argu­ment­tei­himme. Pidän aivan pösilönä, että kokoomus halu­aa perua tämän uud­is­tuk­sen. Se tulee heiken­tämään työl­lisyyt­tä. En tiedä paljonko, mut­ta tulee.

Työl­lisyy­den heikken­e­mien tulee sitä kaut­ta, että alimpia palkko­ja on nos­tet­ta­va korkei­den asumiskus­tan­nusten alueil­la — siis siel­lä, mis­sä työ­paikko­ja noin ylipään­sä syn­tyy. Vähem­mäl­lä ei pysty asumaan siel­lä mis­sä on työ­paikko­ja. Tämän seu­rauk­se­na osa työte­htävistä tulee kar­si­u­tu­maan pois kan­nat­ta­mat­tom­i­na. Osa työn­hak­i­joista taas kar­si­u­tuu, kos­ka heille ei kan­na­ta huonon osaamisen tai työkyvyn vuok­si mak­saa uut­ta kohon­nut­ta palkkaa. Vain nuori, osaa­va ja reipas pääsee töihin.

Ei siis näytä siltä, että työl­lisyys tulisi vahvis­tu­maan ja sitä kaut­ta haalit­taisi­in vero­tu­lo­ja val­ti­olle ja kunnille.

Paniikkijarrutus toisi laman

Kun vero­jakaan ei voi korot­taa, pitäisi siis sopeut­taa alen­ta­mal­la julk­isia meno­ja kuusi mil­jar­dia. Sil­loin kun opiske­lin kansan­talout­ta, val­tion meno­jen supis­t­a­mi­nen kuudel­la mil­jardil­la olisi laskenut kokon­ais­tuotan­toa 18 mil­jardil­la niin san­otun ker­roin­vaiku­tuk­sen kaut­ta. En tiedä, mil­laisek­si ker­roin­vaiku­tus esti­moidaan nyt ja käytetäänkö koko käsitet­tä, mut­ta var­maankin se on pienem­pi kulu­tuk­sen lisätessä aiem­paa enem­män tuon­tia ja rahamarkki­noil­la tapah­tunei­den muu­tosten vuoksi.

Kyl­lä edelleen julk­isten meno­jen nopea pudo­tus tuot­taa työttömyyttä.

Suh­dan­nepoli­ti­ikan tavoite on pitää pyörät pyörimässä sopi­val­la nopeudel­la. En ole var­ma, että on järkevää suh­dan­nepoli­ti­ikkaa painaa noin rajusti jar­rua. Ei mei­dän talouskasvumme niin vankalla poh­jal­la ole.

Menopaineita on miljardien edestä

Mut­ta sit­ten, mis­tä se kuusi mil­jar­dia leikataan? Tai siis kuusi mil­jar­dia ei riitä mihinkään, kos­ka jotkin menot lisään­tyvät väkisin.

Maan­puo­lus­tuk­seen menee mil­jar­di. Ainakin kokoomus ja PS ovat uhon­neet nos­ta­vansa puo­lus­tus­menot Naton mukaiseen kah­teen pros­ent­ti­in. Se tarkoit­taa naf­tia mil­jar­dia. Lisäk­si pitää tietysti tukea Ukrainaa sen sankar­il­lises­sa tais­telus­sa orju­ut­ta­jaa vas­taan sum­mil­la, jot­ka salataan.

Suomes­sa on auki noin 20 000 hoita­jan paikkaa eri puo­lil­la Sotea. Jos nämä paikat saataisi­in yhtäkkiä täyte­tyik­si, solah­taisi pelkästään siihen mil­jar­di. Ei niitä kuitenkaan saa­da. Sik­si palkko­ja on nos­tet­ta­va merkit­tävästi ja tämä mak­saa todel­la paljon. Pan­naan siihen kak­si mil­jar­dia, jol­loin sote yhteen­sä olisi kolme miljardia

Olen ilok­seni lukenut, että tarkoi­tus on nos­taa TKI-menot neljään pros­ent­ti­in kansan­tu­losta, siis kolmel­la mil­jardil­la eurol­la.  Osa tästä on toiv­ot­tavasti yri­tys­ten rahaa, mut­ta on siinä val­tionkin jotain porkkanaa käytet­tävä eikä vain toiv­ot­ta­va, että yri­tyk­set muut­ta­vat käyt­täy­tymistään — varsinkin kun Suomen talous­roo­lik­si näyt­tää muo­dos­tu­van nerokkaiden yri­tysideoiden alkuki­ihdy­tys ja myymi­nen ulko­maille. Ulko­maille menevät herkästi myös yri­tyk­sen tutkimus- ja kehittämistoiminta.

Kun uusia meno­ja pukkaa mil­jardi­tolkul­la, olisi säästet­tävä löy­det­tävä paljon yli kuusi mil­jar­dia. Pikem­minkin puhutaan yli kymme­nen mil­jardin leikkaustarpeesta.

Toiv­otan onnea kohtei­den etsimisessä. Onnek­si ei tarvitse osal­lis­tua siihen savottaan.

73 vastausta artikkeliin “Ei taida kuusi miljardia riittää Petterin lupausten lunastamiseksi”

  1. Miten ihmeessä Saarikko ja kepu on muka vapautet­tu vas­tu­us­ta kun jah­dataan velak­si eläviä? Heil­lä se kirstu oli ja he myös kek­sivät yhä lisää tehot­to­mia ja perus­teet­to­mia rahan upo­tusko­htei­ta. Ihan nau­ret­ta­van esik­oul­u­lais­ta­sol­la poli­it­ti­nen keskustelu, kun kepu ilmoit­taa nyt ole­vansa oikeis­toa, niin he saa­vat pestä käten­sä syytellen vain vasem­mis­toa siitä mis­tä oli­vat itse vas­tu­us­sa. Mik­si kepua ei koskaan vaa­di­ta perustele­maan esimerkik­si tehot­to­mia maat­alous­tukia? Vihreil­lä luulisi ole­van iso lista mis­tä voisi leika­ta, mut­ta totu­tusti kukaan ei uskalla ava­ta suu­taan. Tai sit­ten ei ole, kuten ei ollut hal­li­tuskaudel­lakaan, vaik­ka var­maan oli, mut­ta kukaan ei uskaltanut mitään vaa­tia. Mitenköhän vihreät muut­ta­vat maail­maa jos eivät uskalla julkises­ti mui­ta pain­os­taa? Ei voi men­nä nyky­istä huonom­minkaan, vaik­ka joku sikalan emän­tä putin­isti kepu­lainen suuttuisikin.

  2. Miten niin onnek­si ei tarvitse osal­lis­tua savot­taan? Esim eläkeläis­ten vero­ja voi nos­taa kos­ka he eivät käy töis­sä. Ja kaikkea muu­ta kivaa.
    Ehdo­tat että asum­is­tu­ki kom­pen­soi huono­ja palkko­ja. Mut­ta jos huonoa palkkaa saa­va asuu omis­tusaun­nos­sa, pitääkö hänen real­isoi­da asun­to että voi käy­dä töis­sä tai ylipään­sä elää?

      1. Vuokral­la asum­i­nen on tyyp­illi­nen nuorten asum­is­muo­to, jois­sakin tapauk­sis­sa yksin asu­vien eläkeläis­ten. Sit­ten kun on per­het­tä ja lap­sia han­ki­taan omistusasunto.
        Mut­ta voi sitä joutua työt­tömäk­si sil­loinkin, ei ne per­heen menot mihinkään katoa vaik­ka ei asu vuokral­la. Jos työt­tömiltä leikataan ansiosi­don­nainen pois niin mil­lä omis­tusasun­nos­sa asu­vat sit­ten elävät kun ei saa asum­is­tukeakaan, jos joutuu tekemään huonopalkkaista työtä tai ole­maan ns tempputyöllistetty?

      2. Kyl­lä sitä asum­is­tukea saa ihan samoin ehdoin kuin vuokra-asun­toon, pitää kuitenkin olla niitä asum­is­meno­ja. Yhtiö­vastike on meno, lyhen­nys ei tietenkään ole.

      3. Ne tuet mitä omis­tusasun­nos­sa asu­va voi saa­da ovat ihan mität­tömät vuokral­la asu­jaan ver­ratt­tuna. Nykyiset ener­gian hin­nat pitävät huolen että läm­mi­tyskus­tan­nuk­set ovat omis­tusasu­jil­la tulev­ina vuosi­na 1.5 — 2 ker­taiset aikaisem­pi­in vuosi­in ver­rat­tuna, vaik­ka sel­l­aiset sähkön shokki­hin­nat kuin men­neenä tal­ve­na eivät tois­tu­isi. Asun­to­jen hin­nat ovat laske­mas­sa johtuen lainako­rko­jen nousus­ta, joten raha­pu­laan joutunut omis­tusasu­ja ei saa vält­tämät­tä asun­toaan myy­tyä siihen hin­tan että saisi edes jotain laas­taria havoille.

        Jos työt­tömys ei ole oma val­in­ta niin onko oikein että pakote­taan otta­maan vas­taan ns mata­la­palkkatöitä pal­ka­lla joka olisi puo­let ansiosi­don­naisen määrästä? Jos ikää on niin paljon että nyky­isil­lä ehdoil­la saisi jatkaa ansiosi­don­naisen lisäpäivil­lä (ns eläkeputkessa) , eläkeikään asti, mut­ta jos oikeus ote­taan pois, ja kun­nol­lista töitä ei saa, niin mitä tukea voi sit­ten saada?

        Suomes­sa jär­jesteti­in työt­tömille ns pakkotöitä 1970-luvun alku­un asti. Ne jot­ka eivät työl­listyneet koti­paikkakun­nal­la kuskat­ti­in val­tion hätäa­putyö­maille lapi­o­hom­mi­in ja asumaan parakkei­hin. Ne lopetet­ti­in epäinhimillisinä. 

        Perus­suo­ma­lais­ten vas­tauk­ses­sa Orpon hal­li­tus­tun­nustelui­hin vas­tataan näin: “Työn­teon vas­taan­oton velvoit­tavu­u­den lisäämi­nen täy­tyy kytkeä mata­lan osaamis­ta­son työperäisen maa­han­muu­ton rajoit­tamiseen EU:n ulkop­uolelta, jot­ta maas­sa jo ole­vien työt­tömien määrä läh­tee selvään lasku­un. Näin saadaan taitet­tua val­tion mak­samien työt­tömyy­se­tu­isuuk­sien kasvu.” Ihan suomek­si tarkoit­taa että työt­tämät, iästä ja aikaisem­mas­ta työuras­ta ja osaamis­es­ta riip­pumat­ta, jos eivät itse työl­listy, laite­taan pakkotyöhön. 

        Ovatko pal­stan päivys­tävät kokoomus­laiset samaa mieltä?

      4. Nyky­isin yhä use­ampi omis­tusasun­to asuu vuokra­ton­til­la. Täl­löin voi olla sekä omis­tusasu­ja, että joutua mak­samaan vuokraa sen lisäk­si vuokraa esim. 200–300 €/kk ton­tista. Nykyi­nen asum­is­tuk­i­lain­säädän­tö ei tunne sel­l­aista vai­h­toe­htoa, että omis­tu­so­makoti­talos­sa asu­va voisi ilmoit­taa ton­tin vuokran asumismenokseen.

        Eläk­keen­saa­jan asum­is­tu­ki muut­tui vuo­den 2023 alus­ta inflaa­tioko­ro­tusten takia niin, että taku­ueläkeläis­pariskun­nat alkoi­vat voi­da saa­da asum­is­tukea omas­sa omakoti­talos­sa asuvinakin. Vuo­den 2022 nor­mit oli­vat vielä sel­l­aiset, että taku­ueläke ylit­ti Kelan tulo­ra­jan. Ener­gian hin­nan voimakkaan nousun ansios­ta omakoti­talos­sa asu­vat taku­ueläkeläiset sai­vat mah­dol­lisu­u­den alkaa saa­da asum­is­tukea, kos­ka ener­gian hin­ta nousi niin paljon enem­män kuin eläk­keet. Vuosien ajan se, että min­imieläket­tä saa­vat taku­ueläkeläis­pariskun­nat oli­vat eläk­keen­saa­jan asum­istuen tulo­ra­jan automaat­tis­es­ti ylit­täviä, oli asum­is­tuk­i­jär­jestelmän yksi erikoinen yksityiskohta.

      5. Soin­in­vaara kirjoitti:

        “Kyl­lä sitä asum­is­tukea saa ihan samoin ehdoin kuin vuokra-asun­toon, pitää kuitenkin olla niitä asum­is­meno­ja. Yhtiö­vastike on meno, lyhen­nys ei tietenkään ole.”

        Samoin ehdoin ei saa, mut­ta eri ehdoin voi saa­da. Eri­tyis­es­ti pariskun­tien on vaikea saa­da asum­is­tukea omis­tusasun­toon, jos se on omakoti­ta­lo — kos­ka meno­ja ei huomioi­da todel­lis­ten asum­is­meno­jen mukaan. Kävin äsken läpi asum­istuen saa­jati­las­to­ja. Omakoti­taloi­hin yleistä asum­is­tukea saa­neet oli­vat yleen­sä joko yksi­na­su­jia, tai sit­ten use­an lapsen suurperheitä. 

        Tuor­ein yleisen asum­istuen kuukausi­ti­las­to (julka­istu huhtiku­us­sa 2023) ker­too, että omakoti­taloon asum­is­tukea saaneista 2 421 on yksin asu­via, 96 lapset­to­mia pare­ja, 1420 kah­den huolta­jan per­heitä ja 1624 yksin­huolta­japer­heitä. Lisäk­si oli tilas­toitu pieni määrä ryh­mään muut tai tieto puut­tuu. Yhteen­sä asum­is­tukea omakoti­taloon sai 5680 ruokakuntaa.

        Vuokral­la asu­vista lapset­tomista pareista vas­taavasti 21 244 sai samaan aikaan asum­is­tukea kun omakoti­talos­sa asu­vista vain 96 sai, vaik­ka omakoti­talos­sa lapset­to­mia pare­ja asuu varsin paljon. Asia johtuu asum­istuen ehto­jen yksi­tyisko­hdista, jois­sa ehdot eivät ole samat vuokra- ja omistusasunnoissa.

        Yleisen asum­istuen saa­jati­eto­ja voi tutkia vapaasti tarkem­min tästä:
        https://raportit.kela.fi/ibi_apps/WFServlet?IBIF_ex=NIT150AL&YKIELI=S

      6. Töis­sä käyvät pariskun­nat eivät voi saa­da asum­is­tukea myöskään vuokra-asun­toon. Mitä omakoti­talon asum­is­meno­ja ei huomioi­da asumistuessa?

      7. Soin­in­vaara kirjoitti:

        “Töis­sä käyvät pariskun­nat eivät voi saa­da asum­is­tukea myöskään vuokra-asun­toon. Mitä omakoti­talon asum­is­meno­ja ei huomioi­da asumistuessa?”

        Keskimääräi­sistä omakoti­talon asum­is­menoista huomioidaan asum­istues­sa käytän­nössä vain keskimääräiset ves­i­mak­sut ja osa keskimääräi­sistä läm­mi­tys­menoista sekä lisäk­si 73 % korkomenoista, jos on lainaa. Eläk­keen­saa­jan asum­is­tu­ki eroaa yleis­es­tä asum­istues­ta omakoti­talo­jen osalta siinä, että eläk­keen­saa­jil­la asum­istues­sa asum­is­menok­si huomioidaan myös hie­man korjausmenoja.

        Kelan sivus­tol­la on mainit­tu esimerkkinä asum­is­menoista, joi­ta omakoti­taloa­su­jil­la ei asum­istues­sa huomioi­da (mut­ta jot­ka voivat sisäl­tyä vuokraan tai osakea­sun­nos­sa vastik­keen kaut­ta huomioitavi­in menoihin):
        — kiinteistövero
        — ton­tin vuokra
        — jätemaksu
        — lainaturvavakuutus
        — inter­netli­it­tymän maksu.
        https://www.kela.fi/yleinen-asumistuki-eri-asumismuotoihin#omakotitalo

        Tuos­sa on lis­tat­tu vain osa menoista. Mui­ta ovat esimerkik­si asun­toi­hin liit­tyvät yksi­ty­is­tei­den tiemak­sut, lak­isääteiset huleves­i­mak­sut, kiin­teistön itsen­sä vaku­u­tuk­set (eri asia kuin vuokra-asukkaan vaku­u­tus joka on sup­peampi ja halvem­pi; vuokralainen ei vas­taa yleen­sä palo- ja myrsky­vahin­go­ista tai vesi­vahin­go­ista, joi­ta kiin­teistön vaku­u­tuk­sel­la vaku­ute­taan), lak­isääteisen nuo­houk­sen kulut ja niin edelleen. Nuo ovat kyl­lä toimeen­tu­lotues­sa huomioitavia asum­is­meno­ja: https://www.kela.fi/toimeentulotuki-asumismenot

        Lisäk­si asum­is­meno­ja aiheutuu siitä, että etenkin van­hempia asun­to­ja pitää usein jol­lain tavoin kor­ja­ta. Vaikka­pa ulko­valais­tuk­sen lamp­pu voi palaa, ilman­vai­h­toa pitää joskus nuo­ho­ta, ilman­vai­h­tokoneeseen pitää ostaa sään­nöl­lis­es­ti uusia suo­dat­timia, putket voivat alkaa jos­sain vai­heessa vuo­taa, kat­toa saat­taa joutua joskus kor­jaa­maan ja niin edelleen. Kor­jaus- ja huolto menot mak­saa taloy­htiössä ja vuokra-asun­nos­sa yleen­sä taloy­htiö tai vuokranan­ta­ja, jol­loin ne huomioidaan myös asum­istues­sa menoina sitä kaut­ta. Toimeen­tu­lo­tukea hakies­sa tuol­lais­ten meno­jen vält­tämät­tömyys pitää perustel­la, ja riip­puu käsit­telijästä, pitääkö tämä vaikka­pa ilman­vai­h­don suo­dat­timien sään­nöl­listä vai­h­toa vält­tämät­tömänä asum­is­menona vaiko ei, jos tuen hak­i­ja esit­tää suo­dat­ti­men osto­laskun asumismenokseen.

        Luku 73 % johtuu siitä, että kun asum­is­tuk­i­la­ki viimek­si kir­joitet­ti­in uudelleen vuon­na 2014, asun­to­lainan korkovähen­nysoikeus oli 75 pros­ent­tia. Sen jäl­keen asun­to­lainan korkovähen­nysoikeus on tiputet­tu 0 pros­ent­ti­in eli nyky­isin asun­tove­lalli­nen vas­taa itse 100 %:sti korois­taan, mut­ta asum­istues­sa koroista huomioitavaa pros­ent­tilukua ei ole vuo­den 2014 jäl­keen päivitet­ty 73 pros­en­tista ker­taakaan silti ylöspäin, vaik­ka asukkaalle jäävä osu­us korkomenoista on sit­tem­min kas­vanut muun lain­säädän­nön muu­tosten takia.

        Edel­lä linkite­tyn Kelan tilas­to­sivun mukaan lapset­tomista töis­sä käyvistä pariskun­nista 1790 sai tukea vuokra-asun­toon. Asum­istuen saami­nen sel­l­aises­sa tilanteessa ei ole siiskovin yleistä, mut­ta kuitenkin mah­dol­lista, jos palk­ka tai ilmoitet­tu YEL-yrit­täjä­tu­lo on pieni työ­markki­natu­keen suh­teutet­tuna ja on kuitenkin isot asumismenot.

      8. Markki­navuokrat eivät ole kus­tan­nus­pe­rusteisia joten vuokranan­ta­jan kulut eivät väl­i­ty vuokraan. ARA-vuokran osalta tilanne on toinen.

      9. Saako asum­is­tukea kaik­keen, minkä voisi myös vähen­tää vuokrat­u­losta? Jos ei saa, tuis­sa on epäsuhta.

        Jos Jope ja Rape asu­vat vierekkäi­sis­sä, saman­lai­sis­sa omakoti­talois­sa, saa­vatko he parem­mat tuet hake­mal­la niitä suo­raan vai vuokraa­mal­la talon­sa toisilleen ja hake­mal­la asum­is­tukea vuokraan, jon­ka he ovat määritelleet kat­ta­maan talon reaaliset hoit­o­menot (eli tilanne, jos­sa kumpikaan ei saa vuokraamis­es­ta pääomatuloja)?

      10. He saisi­vat vuokraa­mal­la ris­ti­in enem­män asum­is­tukea, jos­sa he voisi­vat sit­ten mak­saa osan vuokra-asun­non tuot­ta­mas­ta pääomatuloverosta.

      11. Tästä on ennakko­ta­paus. Tuol­laises­sa ris­ti­in vuokrauk­ses­sa verot­ta­ja määrit­tää vuokran markki­navuokran suu­ruisek­si ja lätkäisee verot­sen pojalta.

      12. Tuos­ta ristiinvuokrauksesta: 

        Simo Mele­nius kysyi var­maan sik­si, että halusi tietää kan­nat­taako vuokral­la asum­i­nen ver­rat­tuna omas­sa asun­nos­sa asumiseen jos on 2 saman­laista asun­toa, toises­sa asuu omis­ta­ja ja toises­sa vuokralainen. Ole­tus että lainat on mak­set­tu, mut­ta yhtiö­vastiket­ta ja sähköä ym joutuu mak­samaan molem­mista, ja asukkaat suht pien­i­t­u­loisia, esim eläkeläisiä.
        Kan­nat­taako esim perin­nön saanut jatkaa asum­ista vuokral­la ja sijoit­taa per­in­töra­hat muuhun, sen­si­jaan että ostaisi oman asunnon?
        Paljonko yhteiskun­ta mak­saa siitä että asun­non omis­taa muu kuin asukas?
        Ja jos mak­saa, mikä on sen tarkoitus?

      13. “Tästä on ennakko­ta­paus. Tuol­laises­sa ris­ti­in vuokrauk­ses­sa verot­ta­ja määrit­tää vuokran markki­navuokran suu­ruisek­si ja lätkäisee verot­sen pojalta.”

        Joskus käy noinkin. Mut­ta hyvin har­voin. Ei verot­ta­jal­la ole nor­maal­isti aikaa selvitel­lä yksit­täis­ten pien­vuokranan­ta­jien vuokrien osalta sitä, mikä olisi “oikea” markki­navuokra, joka puolestaan riip­puu käytän­nössä niin kohteen sijain­nista kuin kiin­teistön tosi­asial­lis­es­ta kun­nos­takin — jos­ta verot­ta­jal­la ei ole yleen­sä mitään tietoa ilman tarkem­pi­en selvi­tys­ten tekemistä. Purkukun­toisen talon markki­navuokra on jotain ihan muu­ta kuin viimeisen päälle kun­nos­sa ole­van. Verot­ta­jan työ on isol­ta osin automa­ti­soitu, ja man­u­aaliseen tarkem­paan tarkastelu­un ote­taan lähin­nä isom­man volyymin verov­elvol­liset, ja pienem­mistä verov­elvol­li­sista tarkas­tuk­sia tehdään lähin­nä poimintana.

        Tiedän paljon tapauk­sia, jois­sa vuokraus on tehty lähin­nä kulut kat­taval­la vuokra­sopimuk­sel­la, jon­ka mukaiset tulot on ilmoitet­tu sit­ten myös tulok­si verot­ta­jalle, eikä verot­ta­ja ole koskaan puut­tunut yhteenkään näistä tapauksista.

        Jos joku on huolis­saan siitä, että verot­ta­ja voisi vai­h­taa vero­tus­pe­rus­teek­si korkeam­man vuokran tosi­as­sa mak­se­tun vuokran sijaan, voi aina sopia korkeam­man vuokrata­son, ja teet­tää sil­lä asun­toon vaik­ka sopi­van määrän remont­te­ja tai ostel­la vaik­ka uuden jääkaapin tai lieden, tai ostaa vaik­ka nur­mikon­leikkaus­palvelua vuokra­sopimuk­sen vasti­neek­si niin, että pääo­mat­uloverotet­tavaa tulos ei korkeam­mas­ta vuokras­ta huoli­mat­ta vähen­nys­ten jäl­keen joko lainkaan tai ainakaan olen­naista määrää jää maksettavaksi.

      14. “Kyl­lä sitä asum­is­tukea saa ihan samoin ehdoin kuin vuokra-asun­toon, pitää kuitenkin olla niitä asum­is­meno­ja. Yhtiö­vastike on meno, lyhen­nys ei tietenkään ole.”

        Kyl­lä rahoi­tus­vastike eli yhtiölainan lyhen­nys on asum­istuel­la tuet­tu meno.

        Ode,
        kan­deisko vih­doin tarkem­min selvit­tää itelleen, miten se Yleinen asum­is­tu­ki tarkem­min toimii?

        Allekir­joit­tanut saat­toi itse olla osal­lise­na siihen, että Kela nykyään julkaisee sivuil­laan matemaat­tiset lausek­keet, joil­la tuki tosi­asial­lis­es­ti lasketaan.

        https://www.kela.fi/yleinen-asumistuki-maara-ja-maksaminen#asumistuen-laskukaava

        Halu­aisitko ehkä keskustel­la siitä, mik­si rahoi­tus­vastik­keelle mak­se­taan tukea?

  3. Ei, hoita­jien palkko­ja ei ole mitään syytä “nos­taa merkit­tävästi”. Osa hoita­jista toki tekee oikeasti tarkkaa ja vaa­ti­vaa työtä, mut­ta se ei ole mikään syy palki­ta kaikkia jot­ka sat­tui­v­at joskus samaan opis­toon pääsemään. Tehkööt vaik­ka saman ver­ran tun­te­ja vuodessa kuin teol­lisu­udessa tehdään, siinä on melkein 10 pin­nan koro­tus vuosi­t­u­loi­hin. Ja miten niin vero­ja ei voi korot­taa? Aluk­si kaik­ki verova­paudet kaik­il­ta säätiöiltä ja yhdis­tyk­siltä pois ilman poikkeuk­sia (oikeis­to­han tuo­ta vas­tus­taa) ja lis­taa­mat­tomat ruo­tu­un. Säästöjä saa vaikka­pa täysin hyödyt­tömien TE-keskusten alasajol­la, tilalle joku ver­sio perus­tu­losta. — Ei kokoomus­ta velka­an­tu­mi­nen huo­le­ta, tavoite on vain ottaa per­sauk­isil­ta ja antaa hyväo­saisille. Ja vaa­likar­ja hur­raa, myös ne persaukiset.

    1. Kun meiltä puut­tuu 25 000 hoita­jaa ja poti­lai­ta lähetetään hoidet­tavak­si ulko­maille, niin tuskin tilan­net­ta paran­taa palkko­jen jäädyt­tämi­nen. Raha liikut­taa ihmisiä. Mil­läs muul­lakaan hoita­jia houkut­telet kuin rahal­la? Ehdota.

  4. “En muista kos­ka val­tion lainan reaa­liko­rko on ollut näin paljon miinuk­sel­la. Kun korko on alle inflaa­tion, rahan arvon heikken­e­m­i­nen on velal­lisen ystävä.”

    Tästäkö se johtuu, etteivät val­tiot ole kovin huolis­saan taval­lisi­in ihmisi­in kohdis­tu­vas­ta inflaa­tios­ta. Siis kun omat lainaolo­suh­teet ovat vielä hyvät, niin ei ole kan­nustet­ta. Nykyi­nen inflaa­tio on yri­tysve­toinen ja rahas­tus­ta kri­isil­lä. Yri­tyk­set ovat nos­ta­neet hin­to­ja enem­män kuin on tarvin­nut. Sel­l­ainen kollek­ti­ivi­nen hölmöys johtaa keskus­pankin rajumpi­in koron­nos­toi­hin ja se vähen­tää sit­ten vielä reip­paam­min kulu­tus­ta, joten hin­to­ja ylös vedät­täneil­lä yri­tyk­sil­lä on ankean­mat ajat edessä. Olen hie­man yli keski­t­u­loinen ja jos muut ihmiset ovat pudot­ta­neet hin­to­jen nousun seu­rauk­se­na kulu­tus­ta samal­la taval­la kun minä, niin yri­tyk­sil­lä on edessä katas­trofi ja var­masti. Varsinkin ruokakaup­pa, rav­in­to­lat ja muut vähit­täiskau­pat ajau­tu­vat kriisiin.

    En ymmär­rä tätä miten ei ole jak­set­tu kehitel­lä kri­isi­a­jan talouk­si­in kun­nol­lisia ohjaus­mekanis­me­ja. Talouden ohjauk­ses­sa on heikkoa innovointia.

    Velal­liset ovat huolis­saan lain­oista. Sel­l­ainen on turhaan aiheutet­tua huol­ta, kos­ka siihen on ole­mas­sa kri­isi­a­jan kor­jaus­mekanis­mi, jota ei käytetä. Se on pitkät lyhennysvapaat.

    1. Insinöörikielel­lä korko on kap­i­tal­is­min moot­tori ja inflaa­tio sen automaat­ti­nen voiman­si­ir­to. Ne ohjaa­vat resurssit parhait­en tuot­tavi­in kohteisi­in. Viime vuosikym­men las­ketelti­in vapaal­la ja resurssien käyt­tö muut­tui tehot­ta­mam­mak­si. Inflaa­tio mah­dol­lis­taa riit­tävästi arvoa asi­akkaille tuot­tavien yri­tys­ten hin­to­jen nos­ton. Arvoa huonom­min tuot­ta­vat yri­tyk­set eivät pysty nos­ta­maan hin­to­jaan ja resurssien käyt­tö vähe­nee tai lop­puu. Näin pitääkin kap­i­tal­is­mis­sa käydä.

      Vihrei­den kielel­lä: korkeam­mat korot vaa­ti­vat puul­ta entistä nopeampia toimia var­jos­sa ole­vien oksien kui­h­dut­tamisek­si ja inflaa­tio mah­dol­lis­taa auringos­sa ole­vien oksien nopeam­man kasvattamisen.

      1. Kuvaa­masi tilanne toimii nor­maali­olo­suhteis­sa noin, mut­ta kri­isi­aikana tilan­net­ta käytetään hyödyk­si ja lop­ul­ta hyö­tyjät aiheut­ta­vat tilanteen jos­sa kär­sivät itsekin.

        Korko on aika jäykkä sääte­lykeino siitä kär­sivät muutkin kuin yri­tyk­set ja siitä syys­tä, kos­ka yhteiskun­ta on hyvin kankea sopeu­tu­ja koron­nos­toi­hin. Koron­nos­toil­la on tarkoi­tus vaieut­taa myös taval­lis­ten ihmis­ten elämää ja sil­lä saa­da niiden vähen­tämään kulu­tus­taan. Siinä samal­la ajau­tuu ihmisiä taloudel­lisi­in vaikeuk­si­in. Eli sen moot­torin toim­inta menee kri­isi­ti­lanteessa sel­l­aisille kier­roksille, jos­ta aiheutuu hait­taa, tai pahempaa vahinkoa myös muillekin kuin yrityksille.

  5. Eiköhän leikkausten logi­ik­ka ole kuvat­tu jo läh­es kak­sisa­taa vuot­ta sit­ten Karl Marx­in toimes­ta: kun huonos­ti tuot­tavia resursse­ja (esimerkik­si julkises­ti rahoite­tu­ista ter­vey­den­huol­lon organ­isaa­toista) vapaute­taan por­varei­den käytet­täviksi, niin ne tuot­ta­vat parem­min. Tosin yleis­es­ti ottaen markki­namekanis­mit, esimerkik­si korko, on parem­pi resurssien ohjaa­ja kuin hallinnolli­nen byrokra­tia, esimerkik­si valtiovarainministeriö.

    Vihreälle kielelle kään­net­tynä: kun osa puun latvus­tos­ta joutuu muiden puiden var­joon, puu kui­h­dut­taa var­jos­sa ole­vat oksat ja ohjaa resurssin­sa auringos­sa ole­vien oksien kasvattamiseen.

    1. “kun huonos­ti tuot­tavia resursse­ja (esimerkik­si julkises­ti rahoite­tu­ista ter­vey­den­huol­lon organ­isaa­toista) vapaute­taan por­varei­den käytet­täviksi, niin ne tuot­ta­vat paremmin.”

      Näin­hän se on esimerkik­si Amerikan ihmemaas­sa. Yksi­tyi­nen ja yksi­tyis­es­ti rahoitet­tu ter­vey­den­huolto on halvem­paa ja sen tulok­set (elinikänä tms) parem­pia. Vai onko sittenkään?

      1. Yhdys­val­lois­sa on vaku­u­tus­po­h­jainen yksi­tyi­nen ter­veysjär­jestelä joka on erit­täin kallis ver­rat­tuna esim Kanadan vaku­u­tus­po­h­jaiseen ter­veysjär­jestelmään jon­ka mak­saa provinsssit

      2. Kak­si eri asi­aa: yksi­tyi­nen tuot­ta­mi­nen ja yksi­tyi­nen rahoi­tus. Eli kuten Osmo on esit­tänyt: hoidon tarveesta päät­tämistä ei saa antaa por­var­i­or­gan­isaa­tion käsiin.

      3. Kysymys kuu­luukin ter­vey­den­hoi­dos­ta puhut­taes­sa: mitä tarkoite­taan huonos­ti tuot­tavil­la resursseilla?
        Poti­laan hoito kun­nol­la tehtynä vaati­nee julkisel­la ja yksi­tyisel­lä puolel­la saman määrän henkilöstöä. Tai päiväkoti- tai koulu­ope­tus tuskin on sen tehokkaam­paa yksi­tyisel­lä puolel­la kuin julkisel­la. Sama ope siihen hom­maan tarvi­taan sek­torista riip­pumat­ta. Tai jos kat­so­taan van­hus­ten hoitoa, luuleeko joku, että hoito on laadukkaam­paa ja korkeata­soisem­paa yksi­tyisel­lä samal­la kun tuot­tavu­ut­ta lisätään henkilökun­taa karsimalla?
        Jos tässä yleen­sä halu­taan tuot­tavu­ut­ta paran­taa hoi­vatyössä tai koulu­tuk­ses­sa tai palokunta‑, poliisi‑, puolustus‑, tai vaik­ka oikeuslaitok­sen toimis­sa, tarkoit­taa se automaat­tis­es­ti palve­lu­ta­son heiken­tämistä. Ja sitäkö oikeis­tosi­ipi ehdoin tah­doin tavoit­telee? Pitäisikö syyt­täjälaitos tai tuo­mar­i­toimet yksi­ty­istää tuot­tavu­u­den nimis­sä, kos­ka ne nyt kär­sivät liial­lis­es­ta jut­tu­jen määristä. Vaik­ka saman määrän tuo­mare­i­ta ja juris­te­ja jokainen jut­tu vaati­nee päätök­seen viemisek­si niin yksi­tyisel­lä kuin julkisel­la puolellakin.

    2. Yhdys­val­lois­sa on yksi­tyisen sek­torin tuot­ta­ma ja yksi­tyisen sek­torin rahoit­ta­ma ter­vey­den­huolto (pait­si Yhdys­val­tain asevoimis­sa on julki­nen ter­vey­den­huolto ja julkiset koulut ja päivähoito). Suomes­sa on julkisen rahoit­ta­ma ja seka­jär­jestelmä jos­sa tuot­ta­ja voi olla yksi­tyi­nen, julki­nen tai 3 sek­tori. Vaku­u­tus­po­h­jainen malli jos siinä on julki­nen mak­sa­ja ei ole yksi­tyi­nen vaan julki­nen kos­ka mak­sa­ja on julkinen.

  6. Voit­to on aina voit­to, on kuitenkin hyvä tiedostaa kol­men tilanne.

    Eduskun­tavaalit 2023

    puolueet ään­imäärä % paikat
    kokoomus 644.555 20,8 48
    perus­suo­ma­laiset 620.981 20,1 46
    sosi­aalidemokraatit 617.552 19,9 43

    644.555 644.555 620.981
    620.981 617.552 617.552
    23.574 27.003 3.429

    perus­suo­ma­lais­ten ja sosi­aalidemokraat­tien paikkaero 3 ja ääniero 3.429 ääntä
    48–46=2 48–43=5 46–43=3

    ääniä yht. 3.095.604 hyväksyt­tyjä äänioikeutet­tu­ja 4.540.437 72 %

  7. En yllät­ty­isi, jos hal­li­tu­so­hjel­maa päädyt­täisi­in kir­jaa­maan VM:n lop­putalves­ta julka­istu­jen muis­tioiden ja niiden taus­tatyön poh­jal­ta. Pain­o­tuk­set sen mukaan, mille puolueelle val­tio­varain­min­is­terin salkku pää­tyy. Tätä kaut­ta tarken­tunee myös sopeu­tus­tarve: maal­likkona en ymmär­rä, mik­si kuusi mil­jar­dia on opti­maalisem­pi kuin vaikka­pa 5,7 tai 6,2 miljardia.

    Oma­lle leikkaus­listal­leni nos­taisin alku­vuodes­ta sosiaalitukiin/eläkkeisiin teh­dyn indek­siko­ro­tuk­sen peru­misen tai verot­tamisen pois. Etenkin, kun palka­nsaa­jien osak­si koi­tu­i­v­at merkit­tävästi alhaisem­mat koro­tuk­set. Sinipuna­hal­li­tuk­sel­la ja demari-val­tio­varain­min­is­ter­il­lä tämä saat­taa jäädä toiveajatteluksi.

    Toisek­si kär­jek­si nos­tan SOTE:lla tavoitel­tu­jen säästö­jen lunas­tamisen. Nyt olisi jo aika.

  8. Voi olla, että inflaa­tion las­ket­tua taas nor­maali­in lukemi­in­sa — mikä voi viedä vuosia, kos­ka palka­nsaa­jien ymmär­ret­tävät palkkavaa­timuk­set ruokki­vat sitä – nimel­lisko­rko pysyy jonkin aikaa korkeahkona, jol­loin val­tion lainan reaa­liko­rko nousee positiiviseksi.

    Pieni sivu­juonne, mut­ta euroalueen CPI on nous­sut viime lokaku­un jäl­keen reilun pros­entin. Annu­al­isoitu­na tuo on vähän päälle 2 pros­ent­tia. En oikein ymmär­rä mik­si täl­laises­sa shokkiym­päristössä tarkastel­laan vain YoY luku­ja. Maal­likon silmään kun näyt­täisi että head­line-inflaa­tio tait­tui merkit­tävästi jo lokaku­us­sa, ja ainakin karkean his­to­ri­al­lisen ana­lyysin perus­teel­la tuo tait­tumi­nen ei seli­ty vain nor­maalil­la kausivaihtelulla.

  9. Omis­tusasun­nos­sa vastike ja korko on kulu­ja ja kor­vat­tavia, mut­ta lyhen­nys ei. Kun asut vuokral­la koko sum­ma on kor­vat­tavaan kulua, myös se on mil­lä vuokranan­ta­ja mak­saa lyhen­nyk­siä. Asum­istuel­la voi tukea asun­tosi­joit­ta­jan asun­non pääo­man takaisin­mak­sua mut­ta ei pien­palkkaisen itselleen mak­samaa asun­toa. Olenko ymmärtänyt jotain väärin?

  10. “Aku­ut­tia hätää meil­lä ei ole val­tion velka­an­tu­misen kanssa. En muista kos­ka val­tion lainan reaa­liko­rko on ollut näin paljon miinuk­sel­la. Kun korko on alle inflaa­tion, rahan arvon heikken­e­m­i­nen on velal­lisen ystävä.”

    Kyl­lä meil­lä on ihan oikea ongel­ma val­tion velka­an­tu­misen kanssa. Reaa­liko­ron reaali-ter­mi riip­puu siitä, mitä sil­lä tarkoit­taa. Nyt inflaa­tio on ollut luon­teeltaan sel­l­aista, jos­sa yhteiskun­nan menot ovat nousseet paljon nopeam­min kuin val­tion tulot. Korko on miinuk­sel­la yhteiskun­nan meno­jen kasvu­vauhti­in näh­den, jot­ka paisu­vat kovaa vauh­tia. Mut­ta mitä järkeä on ver­ra­ta korkoa yhteiskun­nan meno­jen kasvuvauhtiin?

    Val­ti­olle korko­jen nousus­ta on monia ongelmia. Val­ti­ol­la on val­ta­vat määrät myön­net­tyjä yhteisöille ja koti­talouk­sille myön­net­tyjä korko­tukia, jot­ka laukea­vat val­tion mak­set­taviksi korko­jen noustes­sa tiet­ty­jen rajo­jen yli. Sieltä on tulos­sa mil­jar­di­en lisä­meno­ja vuosi­ta­sol­la, jos korko­jen nousu jatkuu — ja samal­la entistä enem­män haastei­ta meno­jen ja tulo­jen tas­apain­ot­tamisen kannalta.

  11. Hyv­in­voin­ti­val­tio­ta pitäisi miet­tiä tarkem­min. Mitä palvelu­ja tarvi­taan ja kuka ne järjestää.

    Kat­selin joskus Kun­tali­iton sivul­ta kun­tien palvelu­jen kus­tan­nuk­sia. Perusk­oulun oppi­laan koulu­tus mak­soi suun­nilleen 10 000 euroa vuodessa ja päiväkoti­lapsen hoit­a­mi­nen 12 000 euroa, kun kaik­ki kus­tan­nuk­set huomioidaan.

    Jos meille olisi mak­set­tu oman lapsen hoita­mis­es­ta 1000 euroa kuukaudessa, niin olisimme vetäneet pitkää tikkua, kumpi jää koti­in lap­sia hoita­maan. Jos kun­ta on laskenut kus­tan­nuk­sen­sa oikein, niin ratkaisu on sille kus­tan­nus­neu­traali. Lisäk­si kiin­teistöris­ki jää pois. Ei ole pelkoa homeis­es­ta päiväkodista.

    Jos jokaiselle oppi­laalle jaet­taisi­in 5000 euron ope­tus­seteli, niin opet­ta­jat voisi­vat perus­taa pieniä koulu­ja. 20 oppi­las­ta toisi 100 000 euroa. 

    Har­joi­tus­ta voi jatkaa hoitop­uolelle. Aikoinaan päiväkodit toi­vat talouskasvua, kun äid­it saat­toi­vat siir­tyä parem­min palkat­tui­hin töi­hin, mut­ta Bau­molin tau­ti on muut­tanut julkiset palve­lut yhä kalli­im­mik­si. Eikä sille oikein voi mitään, kos­ka hoitoa ja koulu­tus­ta on vaikea tehostaa.

    1. Jos toinen teistä olisi jäänyt pois töistä, yhteiskun­ta olisi med­net­tänyt vero­tu­lo­ja suun­nilleen tuon 12000 euroa. Julkisen talouden kannal­ta välit­tömästi lask­ienkin olisi ollut kan­nat­tavam­paa, että lap­si hoide­taan päivähoi­dos­sa, jos­ta olisitte sen­tään mak­sa­neet jotain, sen sijaan, että teille olisi mak­set­tu koti­in jäämis­es­tä. Pidem­mäl­lä aikavälil­lä julkisen talouden intres­si on vielä suurem­pi, kos­ka se koti­in jäänyt olisi jäänyt ura- ja palkkake­hi­tyk­sessään jäl­keen ja lisi mak­sanut vero­ja koko ikän­sä vähemmän.

      1. “Pidem­mäl­lä aikavälil­lä julkisen talouden intres­si on vielä suurem­pi, kos­ka se koti­in jäänyt olisi jäänyt ura- ja palkkake­hi­tyk­sessään jälkeen”

        Koti­in jäämi­nen taitaapi paran­taa urake­hi­tys­tä. Ainakin meil­lä julkisel­la puolel­la. Omaan työhön on löy­tynyt koti­in jäämisen ajak­si toinen tek­i­jä ja uusi räätälöi­ty työ­suhde ei koskaan ali­ta edel­lisen ehtoja.

  12. Koti­in jäämi­nen ei mitenkään automaat­tis­es­ti tarkoi­ta sitä, että olisi myös pois työelämästä — jos vain lain­säädän­nön kan­nus­timet työsken­te­lyyn ovat ole­mas­sa. Koti­in jäämi­nen tarkoit­taa työstä pois­sa oloa yleen­sä van­hempainva­paal­la, kos­ka laki kieltää samanaikaisen työsken­te­lyn min­imipäivära­halle joka työpäivän osalta tiput­tamisen uhal­la. Mut­ta muu­toin kotona las­ten kanssa ole­va pystyy tekemään myös usein töitä ainakin osa-aikaises­ti, etenkin asiantun­ti­jate­htävis­sä, joi­ta voi tehdä etänä. Tehdastyötä on vaikeampi tehdä kotoa käsin, mut­ta esimerkik­si ohjel­moin­ti­työtä ja jopa lääkärin tehtäviä pystyy nykyään tekemään kotoa käsinkin tar­joten etä­vas­taan­ot­to­ja. Jos tekee töitä kotoa käsin, ei tipu niin pahasti ura- ja palkkake­hi­tyk­sessäkään kuin jos on pitkään kokon­aan ulkona työelämästä.

    Viime vuosi­na on men­ty päiväkoti­hoito edel­lä poli­ti­ikas­sa, mikä on hyvin kallis las­ten hoit­o­muo­to, kun huomioi kokon­aisku­lut. Varsinkin nyt kun päivähoit­o­mak­sut tip­pui­v­at tänä vuon­na entistä use­am­mal­la nol­laan. Jos vaikka­pa 3 lapsen van­hempi menee töi­hin tien­aa­maan 2000 €/kk ja mak­saa siitä vero­ja muu­ta­ma tuhat euroa vuodessa, mut­ta aiheut­taa töi­hin men­e­misel­lään yli 30 000 euron laskun yhteiskun­nalle las­ten päivähoi­dos­ta, niin ei tilanne vält­tämät­tä ole mitenkään julkisen talouden kannal­ta kan­nat­ta­va, vaan van­hem­man töi­hin meno voi useis­sa tapauk­sis­sa jopa pahen­taa julkisen talouden ali­jäämää. Pitäisi kehit­tää tapo­ja voi­da hoitaa lapset edullisem­min kuin ainakaan täysi­aikaises­sa päivähoi­dos­sa siten, että van­hempi kuitenkin pysyy mukana työelämässä sel­l­aisel­la aktivi­teetil­lä, jol­la tämä ei syr­jäy­dy työelämästä.

    1. Kan­nat­taa tarkastel­la asioi­ta määräl­lis­es­ti. Kuin­ka suuri osa koti­hoidon valin­neista tekee siinä sivus­sa ansiotylötä ja kuin­ka merkit­täväl­lä osal­la väestöstä on kolme tarhaikäistä lasta?

      1. Määrälli­nen tieto olisi kiin­nos­ta­va asia. Mut­ta niihin tietoi­hin ei rivikansalaisel­la ole suo­raa pääsyä, kun tiedot ovat mm. tulorek­isterin takana, eikä julka­istua tietoa aiheesta ole.

        Väestörak­en­teesta on parem­min tieto­ja. Suo­ma­lais­ten eniten toivo­ma ikäero lap­sille on noin 2 vuot­ta. Vähin­tään kah­den tarhaikäisen lapsen per­heitä on varsin paljon. Kol­men tarhaikäisen lapsen per­heitä on vähem­män. Nykyti­lanteessa kun päivähoito on ilmaista, moni kotona ole­va van­hempikin on toisaal­ta kotona vain yhden lapsen kanssa, ja vie sis­aruk­set hoitoon, kun yhteiskun­ta tar­joaa ilmaisen las­ten­hoidon. Niis­sä tilanteis­sa sis­arusten päivähoitopaikat eivät vapau­ta ketään töihin.

      2. “Nykyti­lanteessa kun päivähoito on ilmaista”

        Ensim­mäi­nen 295 euroa ja toinen 118 euroa. Tähän päälle muut kulut kuten pakolli­nen kakkosauto las­ten kuljettamiseen.

      3. “Ensim­mäi­nen 295 euroa ja toinen 118 euroa. Tähän päälle muut kulut kuten pakolli­nen kakkosauto las­ten kuljettamiseen.”

        Tuo on lak­isääteinen mak­si­mi hoit­o­mak­suille nykyään julkisen sek­torin las­ten­tarhois­sa, jota mak­sa­vat suu­rit­u­loisim­mat. Yhteiskun­nalle vas­tu­ulle voi jäädä siinäkin tapauk­ses­sa läh­es 20 000 euron mak­sut per vuosi kahdes­ta laps­es­ta. Pien­i­t­u­loisem­mil­la vas­taa­vat mak­sut ovat pienem­piä tai nol­la. Hoitoon kuskaus toki mak­saa, ja yksi­tyi­nen hoito voi olla kalli­im­paakin. Mut­ta olet oike­as­sa siinä, että kaikil­la hoit­o­mak­sut eivät ole tasan nol­la. 1.3.2023 jäl­keen kuitenkin aika monel­la per­heel­lä hoit­o­mak­sut ovat tasan nol­la. Lap­sia viedään hoitoon nykyään usein myös sil­loin, vaik­ka van­hempi ei olisi töis­sä. Jos per­heille jaet­taisi­in edes puo­let kulu­ja vas­taavas­ta sum­mas­ta rahana käteen, jos jär­jestää las­ten hoidon toisel­la tavoin, aika moni jär­jestäisi las­ten­hoidon jol­lain muul­la taval­la. Nyt kun yhteiskun­ta mak­saa, piik­ki on auki, eikä kuluista tarvitse välittää.

  13. Kireä vero­tus yhdis­tet­tynä mata­la­palkkatuki­in tuhoaa hyödyl­lisiä kan­nustei­ta. Veroki­ila on hiek­ka hyv­in­voin­nin rat­tais­sa. Palkka­sum­man vero­tuk­sen alen­t­a­mi­nen ei onnis­tu kos­ka lei­jo­nanosa työn vero­tuk­ses­ta dele­goiti­in 1970-luvul­la työ­markki­na­jär­jestöille (ansiosi­don­nainen työt­tömyys­tur­va ja eläk­keet). Työ­markki­na­jär­jestöt eivät halua verot­taa vähempää, kos­ka ne pystyvät verot­ta­maan enem­män ja he ovat kerän­neet hallinnoitavak­seen vas­ta 235mrd€ sijoi­tu­so­maisu­u­den eikä se riitä heille. Kun­tavero ja val­tion­vero taas ovat muru­sia, joten niiden alen­t­a­mi­nen ei ratkaise ongel­maa. Lisäk­si val­tio ja moni kun­ta ovat niin san­otusti PA, joten niiden osalta vero­tuk­sen alen­t­a­mi­nen on sik­sikin han­kalaa. Näivet­tymi­nen jatkuu kunnes eduskun­ta ottaa työn vero­tuk­sen kokon­aisu­u­den hallintaansa pois jär­jestö­jen hoidosta.

    1. “Veroki­ila on hiek­ka hyv­in­voin­nin rattaissa.”

      Ehkä ide­ol­o­gi­sista wan­han kansan usko­muk­sista pitäisi päästä eroon?

      Mik­si veroki­ila ei syökse perika­toon Tan­skaa tai Ruotsia?

      Mik­si 80% suo­ma­lai­sista halu­aa mak­saa sitä kiilaa, jos sil­lä taataan hyvinvointivaltio?

  14. Val­ti­olle on hyvä innovoi­da uusia tulon­lähteitä vaik­ka päivän uuti­sista. Mon­et asi­at on ole­mas­sa, kun­han vain ote­taan käyttöön. 

    Innovoi­da voi vaik­ka tämän päivän uuti­sista. Koirat on pitänyt ilmoit­taa rek­isteri­in 1.1.2023 alka­en ja jos tätä ei tee voi saa­da 5000 euron sakon. Rek­ister­iä ei tosin ole ole­mas­sakaan. Tässä on help­po tulon­lähde. Jokainen, jol­la on koira, niin 5000 euron lap­pu käteen. Koiria on suomes­sa 700 000 ja sys­temaat­tis­es­ti nämä läpikäymäl­lä saatasi­i­in val­ti­olle 3,5 mil­jar­dia ja jos käy­dään koira­nomais­ta­jat läpi kahdesti, niin se on jo 7 mil­jar­dia. Kun­han vaan pide­tään huoli siitä, että ruokavi­ras­to ei käm­mää tätä saa­mal­la lop­ul­ta aikaan sitä ruokarek­ister­iä koirista.

    Toinen, mil­lä val­tio voisi paika­ta talout­taan olisi matkasel­lien valvon­takam­er­an kuva­ma­te­ri­aalin kaup­pa. Se kun taitaapi olla lail­lista ker­toa murhaa­jille, että tässä on teille lapsen­raiskaa­ja, pitäkää hyvänänne ja sit­ten seu­ra­ta pari päivää mitä tapah­tuu. Tämän kun jakaisi net­ti­in, niin jenkit mak­saisi­vat tuostakin hyviä sum­mia. UFC tekee yli mil­jardin vuodessa, joten täl­lä saisi var­maan kaksi.

    Kol­mas voisi olla tämä herkku­vero. Suo­lalle, sok­er­ille ja ras­valle sen ver­ran rankem­paa veroko­htelua, että läskikin lai­h­tuu. Ja jos ei lai­h­du, niin ainakin val­tio rikastuu

  15. Puhutaan että Suo­mi tarvit­see 50 000 uut­ta maa­han­muut­ta­jaa vuodessa jot­ta pula työvoimas­ta helpot­taa ja taouskin voi alkaa sopeutua.
    Ok.
    Mut­ta mis­sä mietitään sitä mis­tä he saa­vat asun­non? Ja mihin hintaan?
    Onko heil­lä varaa ?
    Vas­taa­pa Osmo tähän.
    Suurin osa maa­hamuu­tos­ta tulee todennköis­es­ti pk-seudulle. Pk-seudun asun­non­tuotan­to ei ole lähel­läkään noi­ta luku­ja joiden vält­tämät­tömään tarpeeseen vedo­taan nyt kaikkial­la pait­si per­su­jen suunnassa.

    1. Pääkaupunkiseudul­la on paljon tyhjiä kiin­teistöjä joiden uusio käyt­tö pitäisi tehdä helpom­mak­si. Van­ho­jen teol­lisu­usaluei­den muut­ta­mi­nen asuinalueik­si on jo esim Espoos­sa käyn­nis­sä. Lupa ja val­i­tus­pros­es­sit ovat tässä iso este. Nim­byjä löy­tyy ihan kaikkial­ta. Pääkaupunkiseu­tu pitäisi käsit­teenä laa­jen­taa Helsin­gin, Van­taan ja Espoon ulkop­uolelle. Se kat­taa myös kaupun­git kuten Kirkkon­um­men, Jär­ven­pään, Hyvinkään, Sipoon, Ker­a­van ja Tuusulan.

      1. 50 tuhat­ta vuodessa, 250 tuhat­ta viidessä vuodessa? Taitaa jäädä asut­ta­mat­ta tämä työvoima­pu­lan paikkaa­jien määrä. Ellei sit­ten suun­nitel­la telt­ta­ma­joi­tus­ta. Omena-hotellit? 

        Hie­man real­is­mia tähän maa­han­muut­to pelas­taa kaiken ‑aja­tushoke­maan.

        Pahin­ta että vaikut­taa että toiv­ot­tua maa­han­muut­toa asun­topoli­ti­ikan suh­teen ei tun­nu ajat­tel­e­van, suun­nit­tel­e­van kukaan. Hoetaan että tänne, tänne, tarvitaan,tarvitaan, mut­ta pitäähän ihmisen asuakin.

        Ehkä kok, rkp, sdp jne. ajat­tel­e­vat näi­den osaa­jien ole­van pelkkää ilmaa työpäivän jälkeen.

    2. Pysyvän oleskelu­lu­van tai kansalaisu­u­den saamiseen asti fir­man asun­nos­sa, asum­istuel­la. Sen jäl­keen kaupun­gin asun­nos­sa, asumistuella.

      1. Asum­is­tu­ki ei ole automaa­tio oleskelu­vulle. Ja kansalaisu­u­den saami­nen ei ole edes niin yksinker­taista kuin annat ymmärtää siihen tarvi­taan suomen tai ruotsinkie­len suulli­nen ja kir­jalli­nen vaa­timus ja oleskelu Suomes­sa 5 vuot­ta. Kelan sivul­ta löy­tyy kri­teer­it asum­istuelle .Sopii tutus­tua; https://www.kela.fi/yleinen-asumistuki ja Maa­han­muut­tovi­ras­ton sivul­ta kansalaisu­u­teen vaa­di­tut kri­teer­it. Sopii tutus­tua: https://migri.fi/kansalaisuus-aikuiselle

      2. Kaupun­gin asun­not ainakin pk-seudul­la ovat täyn­nä. Jokainen asun­to­jonos­sa ollut tietää.
        Uusien asun­to­jen määrä kas­vaa toiv­ot­tuun muut­tovir­taan ver­rat­tuna todel­la hitaasti eikä mitenkään tule riittämään. 

        Jos sit­ten lähde­tään siitä että tämä ali­palkat­tu­jen tuli­joiden vir­ta (200 tuhat­ta viidessä vuodessa kuten toiv­otaan + hei­dän lapsen­sa jne. ) asute­taan yksi­ty­isille markki­noille asum­istuel­la, niin las­ke­taan­pa siitä sit­ten. Tekee hyvää sopeutukselle…

        Tässä asetel­mas­sa on ihan aito gäp­pi. Ja se on juuri tuo minne uudet työn­tek­i­jät sit­ten muuttavat?
        Korkea­palkkaisten suh­teen ihan eri jut­tu sit­ten, mut­ta nythän edelleen haaveil­laan tästä min­imi­palkkatyövoimas­ta suures­sa määrässä.
        Miten houkutel­la hei­dät tänne 800 euroa/pikkuyksiö hin­noil­la kun vero­tuk­sen jäl­keen käteen jää jotain 1400 euroa? Elä siinä sitten.

      3. Kaupun­gin asun­not ainakin pk-seudul­la ovat täyn­nä. Jokainen asun­to­jonos­sa ollut tietää.
        Uusien asun­to­jen määrä kas­vaa toiv­ot­tuun muut­tovir­taan ver­rat­tuna todel­la hitaasti eikä mitenkään tule riittämään. 

        Emme elä suun­nitel­mat­aloudessa, vaan jär­jestelmässä mis­sä kysyn­nän ja tar­jon­nan välil­lä on akti­ivi­nen ja toimi­va suhde.

    3. Per­sut eivät ole otta­neet asun­to kysymys­tä agen­dalle vaan palkka+sosiaaliturva yhdis­telmän. Soin­in­vaara on myös ottanut kan­taa että Euroopan ulkop­uoli­sista maista pitäisi soveltaa EU/ETA maid­en yhteistä sopimus­ta jos­sa sosi­aal­i­tur­va mak­se­taan koti­maas­ta . EU/ETA maid­en kansalaisil­la on tietääk­seni 3 kuukaut­ta aikaa pois­tua takaisin koti­maa­hansa jos jää työt­tömäk­si. Maa­han­tu­lon kri­teer­it Euroopan ulkop­uolelta pitäsi olla sel­l­aiset että henkilö ei voi Suomes­sa hakea esim opiskelu­paikkaa työvi­isum­in umpeudet­tua vaan hänen pitäisi pala­ta takaisin koti­maa­hansa ja hakea opiskelu­vi­isum­ia. Yhdys­val­lois­sa ja Kanadas­sa on tiukat ehdot eri viisu­mi tyypeille

      1. “Yhdys­val­lois­sa ja Kanadas­sa on tiukat ehdot eri viisu­mi tyypeille”

        Molem­pi­in on men­nyt tut­tu­ja sik­si, että suo­mi on osoit­tau­tunut liian hankalaksi.

  16. Niin eikös se men­nyt niin että päivähoito — siis varhaiskas­va­tus on lapsen, ei van­hem­man oikeus. Jol­loin päikkytädin mukaan van­hempi­en työssäkäyn­nil­lä ei ole väliä 

    Toki mis­sä sitä kieltä opit­taisi­in jos ei päikyssä? Saam­meko parem­pia kansalaisia nyt tarha­tu­ista lapsista?

  17. Nim­imerkille Ei tää silti vaan toi­mi totean että Suomes­sa on 50 000 ukrainalaista pako­laista. Mis­sä luulet että he asu­vat täl­lä het­kel­lä? Mitä luulet ovatko majoitet­tu telt­taan? Pääkaupunkiseudul­la ei ole asun­top­u­laa vaa päin­vas­toin. Tyhjiä kiin­teistöjä on paljon pääkaupunkiseudul­la jot­ka ovat van­ho­ja toimis­toraken­nuk­sia. Ne pitäisi saa­da nopeal­la lupa pros­es­sil­la muutet­tua asun­nok­si. Työvoima­pu­la on todel­li­nen ja toivoisin että per­sut ymmärtäi­sivät rehellis­es­ti tämän ongel­man. Se on eri asia kuin­ka työvoiman kri­teer­it ja rek­ty­roin­ti pitäisi tehdä jot­ta se ei joh­da väärinkäyttöihin.

  18. “Täy­den­tävä tulonsiirto”

    Ensim­mäistä ker­taa tör­mäsin kyseiseen ter­mi­in. Nyt kun edelleen puhutaan kan­nustin­loukuista ja joitakin hirvit­tää sana perus­tu­lo ja toisia kauhis­tut­taa perustili, niin itse olen alka­nut käyt­tämään ter­miä: “Perus­ra­ha.”

    Mut­ta myös täy­den­tävä tulon­si­ir­to voi olla hyvä.

    Itse, kun en ole oikeal­la enkä vasem­mal­la vaan ihan yhteiskun­nan ja yksilön asial­la, niin olisi todel­la tärkeää saa­da työn­teon kan­nus­timet kun­toon. Ja ain­oa tapa on jol­lain perus­ra­hal­la, jon­ka päälle saa tien­ata niin, että ikinä seu­raavas­ta eurosta ei viedä 80 tai 90 pros­ent­tia pois eli ei saisi tul­la mitään hyp­päyk­siä siinä kuin­ka paljon tukia läh­tee, jos tekee vähän enemmän.

    On ihan tois­si­jaista onko sen rahamäärän taso satasen kovem­pi vai kak­si sataa vähempi tai onko se täysin vastik­kee­ton­ta vai ei; oleel­lista on, että se perus­ra­ha on sel­l­ainen, että sen päälle saa tienata.

    Mik­si tätä ei pystytä luomaan?

    Taidan tietää. Suurim­mat duu­nar­ipuolueet eli SDP ja PS vas­tus­taa. Osa siitä syys­tä, että jos ei tee työtä, niin ei kuu­lu syömänkään ja osa siitä syys­tä, että työ­nan­ta­jan kuu­luu mak­saa palkat, ei valtion.

    Voi voi, miten van­hanaikaises­ti ne ajattelee.

    1. Sosi­aalidemokaatit vas­tus­ta­vat perus­tu­lo eri syys­tä kuin per­sut mut­ta per­su­ja jakaa sisältä esim kiis­tel­ty Kiky-mak­sut jot­ka siiret­ti­in työ­nan­ta­ja­jil­ta palka­nsaa­jille 2016 . Per­su­is­sa on kak­si leir­iä yrit­täjä ja duu­nari siipi ja kun rahas­ta ale­taan puhu­maan hal­li­tuk­ses­sa ihan konkreet­tis­es­ti niin sil­loin per­sut tois­ta­vat vuo­den 2017 käsikir­joi­tus­ta jos ovat mukana hallituksessa.

  19. vielä lisäperuste nimimerkiltä "tämä yhtälö ei toimi" sanoo:

    https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000009519109.html

    Tuos­ta hie­man lisää real­is­mia näi­hin haaveisi­in kym­me­nien- ja sato­jen tuhan­sien ihmis­ten palkkaamisek­si ulko­mail­ta suo­ma­laisi­in matalapalkkatöihin. 

    Jos joku per­su tai vas­taa­va halu­aa sulkea tänne tulon köy­hiltä ihmisiltä Euroopan ulkop­uolelta niin palvelushan se niille ihmisille on. Ei tänne kan­na­ta tul­la. Elämään köy­hänä. Nor­ja, Sak­sa, Hol­lan­ti on oikeampi suunta.

    1. Nim­imerk­ki Tämä Yhtälö Ei Toi­mi uno­htaa nyt tässä mata­la­palkkatöi­hin rekry­toin­nis­sa että palkat Suomes­sa on paljon suurem­mat kuin palkat kehitysmaissa.Myös hin­tata­so Hol­lan­nis­sa on sama kuin Suomes­sa. Puhu­mat­takaan Nor­jas­sa joka on yksi Euroopan kallein maa Sveitsin ja Tan­skan jäl­keen. Myös Tan­skas­sa ja Nor­jas­sa on korkea vero­tus. Perus­suo­ma­lais­ten pitäisi ehdot­taa mallia kuin­ka suo­ma­laiset pien­tu­loiset saadaan
      mata­la­palkkatyön piiri­in. Palkat eivät nouse lain­säädän­nön avulla.

    2. Pääkaupunkiseudun asun­to­jen hin­nat vai­htel­e­vat huo­mat­tavasti mis­sä päin pääkaupunkiseu­tua asuu. Onko nim­imerk­ki “Tämä Yhtälö Ei Toi­mi” todel­la sitä mieltä että Suomes­sa ei ole työvoima­pu­laa? Perus­suo­ma­laiset eivät kiel­lä työvoima­pu­laa mut­ta puolue ei anna vai­h­toa koti­maas­ta kuin­ka työvoiman ulkop­uolel­la saadaan työvoimaa. Perus­suo­ma­laisil­la on tässä kohtaa hal­li­tuk­ses­sa näytön paikat mikäli he halu­a­vat ottaa vas­tu­u­ta hal­li­tuk­ses­sa. Palkat on Tan­skas­sa ja Nor­jas­sa toki korkeampi kuin Suomes­sa mut­ta hin­tata­so on vielä korkeampi kuin Suomes­sa. Miten tilanne voi olla asumisen kohdal­la eri Suomes­sa ja Norjassa?

  20. Ode: “Ei ole hyvä aja­tus pitää val­tion­talout­ta ali­jäämäisenä nor­maal­isuh­dan­tei­den aikana.”

    Eri­tyis­es­ti Vihrei­den, mut­ta myös muidenkin puoluei­den ja medi­an virhe ja vika tämänker­tais­ten vaali­teemo­jen kanssa oli, että ei nos­tet­tu tapetille sitä, että puolue (kok), joka kirkuu ali­jäämästä, oli itse otta­mas­sa val­tion­velkaa 100mrd 2008–2019. Eikä sil­loin pitänyt sitä minään ongel­mana. Eli lainas­ta tehti­in ongel­ma, kun siitä oli puolueelle eniten hyö­tyä ja olti­in hil­jaa, kun taas siitä oli hyö­tyä. Ei siis mitään selkärankaa.

    Toinen toksi­nen kokkarei­den perussyn­ti on tietysti se, että halu­a­vat laskea vero­ja, riip­pumat­ta suh­dan­teista. Joka sit­ten tiet­ty osaltaan johti tuo­hon val­tion­ve­lan kasvuun.
    Demar­it yrit­ti epä­selvästi ker­toa, että jos vero­prossa olis pidet­ty Tan­skan tasol­la, ei vajet­ta olisi koskaan syn­tyny. Olisi pitänyt suo­raan ja selkeästi syyl­listää kok+kepu siitä, että he lask­i­vat vero­prossaa tieten tah­toen, eivätkä tietenkään pystyneet leikkaa­maan meno­ja samaa määrää.

    Mie­lenki­in­tois­ta­han tässä on nyt, että tehdäänkö sama virhe uudestaan?
    Eli veronalen­nuk­set etukä­teen ja “sopeu­tus” sit­ten onnis­tuu miten onnis­tuu, kos­ka sehän on tässä juus­to­höylä­tyssä julkises­sa taloudessa hyvin vaikeaa.

  21. Minä en oikein pääse jyvälle tästä maahanmuutto/asuminen keskustelusta.
    Miten olisi täl­lainen läh­estymistapa: Helsingis­sä yhden henkilön asun­to mak­saa n 200 000 euroa. Yhden henkilön työvoimaku­lut ovat n 100 000 eur/vuosi. Voidaanko tästä päätel­lä, että kun ote­taan yksi maa­han­muut­ta­ja niin tarvi­taan 2 maa­han­muut­ta­jaa rak­en­ta­maan hänelle asun­to jne. Jos per­heen yhdis­tämi­nen tulee vielä kysymyk­seen niin työtä kyl­lä piisaa. Tämähän vaikut­taa todel­liselta bkt automaatilta.

    1. Otta­mat­ta kan­taa asun­to tilanteeseen pääkaupunkiseudul­la niin en oikein ymmär­rä mitä konkreet­tis­es­ti Pent­ti Häkki­nen halu­aa korostaa? Asun­top­u­laa vai työvoima kus­tan­nuk­sia? Ensim­mäi­nen mainit­tu ei ole työ­markki­na kysymys.

      1. Minä mietin nois­sa maahanmuutto/ asun­toasiaois­sa hyvin yksinker­taista asi­aa. Hoita­jami­toi­tus on 0,6. Tarkoit­taa, että tarvi­taan n yksi hoita­ja kahdelle ikäih­miselle. Asun­top­uolel­la tämä tarkoit­taa, että hoita­jalle on löy­dyt­tävä asun­to, mut­ta samal­la vähin­tään yksi asun­to jää tyhjäk­si, kun joutuu laitoshoitoon.
        Jos tätä iäkkäi­den laitoshoitoa ratko­taan maa­han­muu­tol­la eikä pystytä ratkaise­maan hoidet­tavien asumat­tomak­si jäävien asun­to­jen ongel­maa, niin kansan­taloudelli­nen ongel­ma siitä tulee. Oliko se hypo­teekkiy­hdis­tys, joka ostaa omis­ta­jal­ta asun­non ja takaa hoitokoti­paikan ja sääl­lisen hoidon. Siinä on järkeä.

    2. Asun­topoli­ti­ikan ja van­hus­ten hoitoa on turha liit­tää yhteenä keinotekois­es­ti. On vain tekosyy yhdis­tää nämä kak­si teema. Asun­not­to­muus vähe­nee kun lisätään asun­to­tuotan­toa mut­ta se ei paikkaa van­hus­ten hoidon ongelmia tule­vaisu­udessa. Asun­to­tuotan­to on tuotan­nol­lista toim­intaa toisin kuin työvoima rekry­toin­ti joka on sidot­tu kuin­ka paljon on avoimia työ­paikko­ja auki. Kansan­taloudelli­nen ongel­ma tulee kun molem­pia kohtia ei paika­ta niil­lä keinoil­la mitä on ehdotettu.

  22. Osmo, sinä jos kuka tiedät mitä tapah­tuu, jos eläkkeisi­in puututaan.
    Käytän­nössä val­tion kulu­jen kasvu johtuu väestön ikään­tymis­es­tä, joka tarkoit­taa eläke­meno­jen ja hoiva­meno­jen kasvua. suuret ikälu­okat siir­tyvät hoivaikään ja PS-vuosikym­men on estänyt maahanmuuttoa.

    Val­tion meno­ja voi merkit­tävästi vähen­tää leikkaa­mal­la eläkkeitä, pois­ta­mal­la kansal­liset maat­aloustuet ja leikkaa­mal­la muut kuin TKI-yri­tystuet. Lyhen­tämäl­lä asevelvol­lisu­ut­ta neljään kuukau­teen nopeutetaan siir­tymistä työelämään ja vähen­netään turhia välivu­osia. Ase­hank­in­to­jen tarpeel­lisu­us väheni Nato-jäsenyy­den myötä, Viro pär­jää oikein hyvin ilman ilmavoimia. Muut leikkaukse ovat näi­den rin­nal­la lillukanvarsia.

    Sit­ten on 50 000 EU:n ulkop­uolelta tul­lut­ta ei-työperäistä pako­laista Ukrainas­ta, jot­ka pitäsi PS:n lin­jan mukaan karkoit­taa jonnekin.

    Kokoomuk­sen jo lupaa­mat meno­lisäyk­set ja sote-kulu­jen pakolli­nen kasvu on läh­es ylivoimaista kat­taa. Lisäk­si on alen­net­ta­va vero­ja. PS lupasi alen­taa ben­san hintaa.

    Marinin hal­li­tus­to­ki tuh­lasi kun­tien ja yri­tys­ten covid-tuki­in, joi­ta ilmeis­es­ti ei olisi pitänyt antaa. Poli­it­ti­nen päätös oppivelvol­lisu­u­den piden­tämis­es­tä oli läh­es ain­oa kaikkien aiko­jen maaseu­tumyön­teisen hal­li­tuk­sen lin­javal­in­ta kuluissa.

  23. Nim­imerk­ki Toke: “Toinen toksi­nen kokkarei­den perussyn­ti on tietysti se, että halu­a­vat laskea vero­ja, riip­pumat­ta suh­dan­teista. Joka sit­ten tiet­ty osaltaan johti tuo­hon val­tion­ve­lan kasvuun.”

    Kyl­lä se vero­ta­son laskem­i­nen on Toke home­opaat­tisek­si efek­tik­si jäänyt. Olema­ton­ta on ollut lasku. Elämme yhdessä maail­man korkeim­man veroas­t­een maas­sa. Ei siitä päästä yli eikä ympäri. 

    Julki­nen sek­torimme on tavat­toman laaja.
    Tämän pur­sun­nan rahoit­tamiseen ei tietenkään rahat, mitkään rahat, vero- tai vel­ka, tule riit­tämään oikein minkään­laises­sa suhdannetilanteessa.

    1. Aivan katas­tro­faal­ista seu­rauk­sil­taan oli vero­jen alen­t­a­mi­nen 1989 ja uud­estaan 2006. Kun val­ti­olle tulee suh­dan­tei­den yliku­umen­e­misen seu­rauk­se­na paljon rahaa, demarien on mah­do­ton­ta olla lisäämät­tä meno­ja ja kokoomuk­sen alen­ta­mat­ta vero­ja. Molem­mat yhtä tyh­miä ahneudessaan.

      1. Vuon­na 1989 ja 2006 ei tosin ollut edes talouden ennusteis­sa taan­tu­man tai laman merkke­jä. Asun­tomarkki­nat oli­vat sta­bilit ja täystyöl­lisyys oli saavutet­tu. Syyt oli ulkoiset tek­i­jät 1991–1992 ja 2008–2009. Vuon­na 1991 se oli Neu­vos­toli­iton hajoami­nen ja pankkikri­isi. 2008 se oli Yhdys­val­tain sub­prime kri­isi Täl­lä het­kel­lä tilanne on aika eri­lainen kos­ka kyseessä on ulkoinen shok­ki (COVID+Ukrainan sota) . Tilanne muis­tut­taa vuo­den 1973 öljykri­isin aikaista tilannetta.

  24. Velan määrää oleel­lisem­pi asia on miten lainara­han käyt­tää. Mikäli rahan käyt­tö­tarkoi­tus on tarpeek­si järkevä ja tuot­ta­va on velan­ot­to järkevää. Marinin hal­li­tus lahjoit­ti yli 6,6miljardia EU:n elvy­tys­paket­ti­in eli toisin­sa­noen Suomen kil­pail­i­ja­maille. Nyt sit­ten on yli 6miljardin sopeut­tamis­tarve. Tämä vain yht­enä esimerkkinä äärim­mäisen type­r­ästä lainanotosta.

  25. Kuu­den mil­jardin saavut­ta­mi­nen ainakin helpot­tuu nyt, kun soten arvioidaan kulut­ta­van mil­jardikau­pal­la aiem­min arvoitua enem­män rahaa vuodessa. Mitä isom­pi kulu­tusarvio on ver­rokki­na, sitä helpom­pi 6 mil­jardin vähen­nys on saa­da aikaan. Talouden tas­apain­oon saami­nen on toinen asia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *