Ei taida kuusi miljardia riittää Petterin lupausten lunastamiseksi

Ajattelin ensin kirjoittaa julkisen talouden sopeutuksesta perusteellisen selvittämisen jälkeen, mutta se ei valmistuisi koskaan. Siksi kirjoita vähän lonkalta, mitä siitä ajattelen nyt.

Sopeuttaa pitäisi, mutta ei ole paniikin kaltaista kiirettä

Akuuttia hätää meillä ei ole valtion velkaantumisen kanssa. En muista koska valtion lainan reaalikorko on ollut näin paljon miinuksella. Kun korko on alle inflaation, rahan arvon heikkeneminen on velallisen ystävä.

Voi olla, että inflaation laskettua taas normaaliin lukemiinsa – mikä voi viedä vuosia, koska palkansaajien ymmärrettävät palkkavaatimukset ruokkivat sitä – nimelliskorko pysyy jonkin aikaa korkeahkona, jolloin valtion lainan reaalikorko nousee positiiviseksi.

Ei ole hyvä ajatus pitää valtiontaloutta alijäämäisenä normaalisuhdanteiden aikana. Nyt työllisyys on niin hyvä kuin se näillä säännöillä voi ylipäänsä olla. Tällaisena aikana ei valtiontalouden pitäisi olla alijäämäinen. Alijäämä kuuluu työttömyyskausien ajalle.

Meillä on ollut neljä vuotta käytäntö, että demari-ikäiset elävät katteettomalla elintasolla velaksi ja jättävät velat vihreiden kohorttien taakaksi. En oikein ymmärrä, miten vihreät ovat tämän hyväksyneet.

Työllisyyden nostamien vaatii uusia toimia

Työllisyys ei ole näillä säännöillä nousemassa, sillä työpaikkoja olisi, mutta tekijöitä ei löydy. Työllisyys ei pysty sanottavasti nousemaan ellei sääntöjä muuteta. Jos työllisyyden halutaan tästä vielä nousevan, on hyväksyttävä, että töihin otettavilla on puutteita työkyvyssä ja osaamisessa. Siksi ei ole realistista ajatella, että työnantajat palkkaavat heitä kovin korkealla palkalla.

On joko varauduttava käyttämään huomattavasti nykyistä enemmän rahaa palkkatukeen tai on hyväksyttävä, että palkka on TES:n alarajoilla tai jopa alle. Sellaista työpaikkaa taas ei kannata ottaa vastaan, ellei siihen liity jonkinasteinen täydentävä tulonsiirto.

Rakennusalalla tällaista nuorten hyvin matalaa palkkaa kokeiltiin työnantajien ja palkansaajajärjestöjen hyvässä yhteistyössä. Palkka kokopäivätyöstä oli noin tuhat euroa kuussa eli ei juuri mitään. Kokeilu epäonnistui täysin, koska siitä puuttui täydentävä tulonsiirto. Ei kenenkään kannattanut ottaa moista työtä vastaan. Saman sai fattasta.

Tällainen täydentävä tulonsiirto meillä on. Sitä kutsutaan asumistueksi. Aikanaan esitimme Juhana Vartiaisen kanssa asumistuen sääntöjen muuttamista niin, että sitä voidaan maksaa myös pienipalkkaisille. Tämän tarkoituksena oli parantaa työllisyyttä. Se myös toteutettiin, sillä VM uskoi argumentteihimme. Pidän aivan pösilönä, että kokoomus haluaa perua tämän uudistuksen. Se tulee heikentämään työllisyyttä. En tiedä paljonko, mutta tulee.

Työllisyyden heikkenemien tulee sitä kautta, että alimpia palkkoja on nostettava korkeiden asumiskustannusten alueilla – siis siellä, missä työpaikkoja noin ylipäänsä syntyy. Vähemmällä ei pysty asumaan siellä missä on työpaikkoja. Tämän seurauksena osa työtehtävistä tulee karsiutumaan pois kannattamattomina. Osa työnhakijoista taas karsiutuu, koska heille ei kannata huonon osaamisen tai työkyvyn vuoksi maksaa uutta kohonnutta palkkaa. Vain nuori, osaava ja reipas pääsee töihin.

Ei siis näytä siltä, että työllisyys tulisi vahvistumaan ja sitä kautta haalittaisiin verotuloja valtiolle ja kunnille.

Paniikkijarrutus toisi laman

Kun verojakaan ei voi korottaa, pitäisi siis sopeuttaa alentamalla julkisia menoja kuusi miljardia. Silloin kun opiskelin kansantaloutta, valtion menojen supistaminen kuudella miljardilla olisi laskenut kokonaistuotantoa 18 miljardilla niin sanotun kerroinvaikutuksen kautta. En tiedä, millaiseksi kerroinvaikutus estimoidaan nyt ja käytetäänkö koko käsitettä, mutta varmaankin se on pienempi kulutuksen lisätessä aiempaa enemmän tuontia ja rahamarkkinoilla tapahtuneiden muutosten vuoksi.

Kyllä edelleen julkisten menojen nopea pudotus tuottaa työttömyyttä.

Suhdannepolitiikan tavoite on pitää pyörät pyörimässä sopivalla nopeudella. En ole varma, että on järkevää suhdannepolitiikkaa painaa noin rajusti jarrua. Ei meidän talouskasvumme niin vankalla pohjalla ole.

Menopaineita on miljardien edestä

Mutta sitten, mistä se kuusi miljardia leikataan? Tai siis kuusi miljardia ei riitä mihinkään, koska jotkin menot lisääntyvät väkisin.

Maanpuolustukseen menee miljardi. Ainakin kokoomus ja PS ovat uhonneet nostavansa puolustusmenot Naton mukaiseen kahteen prosenttiin. Se tarkoittaa naftia miljardia. Lisäksi pitää tietysti tukea Ukrainaa sen sankarillisessa taistelussa orjuuttajaa vastaan summilla, jotka salataan.

Suomessa on auki noin 20 000 hoitajan paikkaa eri puolilla Sotea. Jos nämä paikat saataisiin yhtäkkiä täytetyiksi, solahtaisi pelkästään siihen miljardi. Ei niitä kuitenkaan saada. Siksi palkkoja on nostettava merkittävästi ja tämä maksaa todella paljon. Pannaan siihen kaksi miljardia, jolloin sote yhteensä olisi kolme miljardia

Olen ilokseni lukenut, että tarkoitus on nostaa TKI-menot neljään prosenttiin kansantulosta, siis kolmella miljardilla eurolla.  Osa tästä on toivottavasti yritysten rahaa, mutta on siinä valtionkin jotain porkkanaa käytettävä eikä vain toivottava, että yritykset muuttavat käyttäytymistään – varsinkin kun Suomen talousrooliksi näyttää muodostuvan nerokkaiden yritysideoiden alkukiihdytys ja myyminen ulkomaille. Ulkomaille menevät herkästi myös yrityksen tutkimus- ja kehittämistoiminta.

Kun uusia menoja pukkaa miljarditolkulla, olisi säästettävä löydettävä paljon yli kuusi miljardia. Pikemminkin puhutaan yli kymmenen miljardin leikkaustarpeesta.

Toivotan onnea kohteiden etsimisessä. Onneksi ei tarvitse osallistua siihen savottaan.

75 vastausta artikkeliin “Ei taida kuusi miljardia riittää Petterin lupausten lunastamiseksi”

  1. Miten ihmeessä Saarikko ja kepu on muka vapautettu vastuusta kun jahdataan velaksi eläviä? Heillä se kirstu oli ja he myös keksivät yhä lisää tehottomia ja perusteettomia rahan upotuskohteita. Ihan naurettavan esikoululaistasolla poliittinen keskustelu, kun kepu ilmoittaa nyt olevansa oikeistoa, niin he saavat pestä kätensä syytellen vain vasemmistoa siitä mistä olivat itse vastuussa. Miksi kepua ei koskaan vaadita perustelemaan esimerkiksi tehottomia maataloustukia? Vihreillä luulisi olevan iso lista mistä voisi leikata, mutta totutusti kukaan ei uskalla avata suutaan. Tai sitten ei ole, kuten ei ollut hallituskaudellakaan, vaikka varmaan oli, mutta kukaan ei uskaltanut mitään vaatia. Mitenköhän vihreät muuttavat maailmaa jos eivät uskalla julkisesti muita painostaa? Ei voi mennä nykyistä huonomminkaan, vaikka joku sikalan emäntä putinisti kepulainen suuttuisikin.

  2. Miten niin onneksi ei tarvitse osallistua savottaan? Esim eläkeläisten veroja voi nostaa koska he eivät käy töissä. Ja kaikkea muuta kivaa.
    Ehdotat että asumistuki kompensoi huonoja palkkoja. Mutta jos huonoa palkkaa saava asuu omistusaunnossa, pitääkö hänen realisoida asunto että voi käydä töissä tai ylipäänsä elää?

      1. Vuokralla asuminen on tyypillinen nuorten asumismuoto, joissakin tapauksissa yksin asuvien eläkeläisten. Sitten kun on perhettä ja lapsia hankitaan omistusasunto.
        Mutta voi sitä joutua työttömäksi silloinkin, ei ne perheen menot mihinkään katoa vaikka ei asu vuokralla. Jos työttömiltä leikataan ansiosidonnainen pois niin millä omistusasunnossa asuvat sitten elävät kun ei saa asumistukeakaan, jos joutuu tekemään huonopalkkaista työtä tai olemaan ns tempputyöllistetty?

      2. Kyllä sitä asumistukea saa ihan samoin ehdoin kuin vuokra-asuntoon, pitää kuitenkin olla niitä asumismenoja. Yhtiövastike on meno, lyhennys ei tietenkään ole.

      3. Ne tuet mitä omistusasunnossa asuva voi saada ovat ihan mitättömät vuokralla asujaan verratttuna. Nykyiset energian hinnat pitävät huolen että lämmityskustannukset ovat omistusasujilla tulevina vuosina 1.5 – 2 kertaiset aikaisempiin vuosiin verrattuna, vaikka sellaiset sähkön shokkihinnat kuin menneenä talvena eivät toistuisi. Asuntojen hinnat ovat laskemassa johtuen lainakorkojen noususta, joten rahapulaan joutunut omistusasuja ei saa välttämättä asuntoaan myytyä siihen hintan että saisi edes jotain laastaria havoille.

        Jos työttömys ei ole oma valinta niin onko oikein että pakotetaan ottamaan vastaan ns matalapalkkatöitä palkalla joka olisi puolet ansiosidonnaisen määrästä? Jos ikää on niin paljon että nykyisillä ehdoilla saisi jatkaa ansiosidonnaisen lisäpäivillä (ns eläkeputkessa) , eläkeikään asti, mutta jos oikeus otetaan pois, ja kunnollista töitä ei saa, niin mitä tukea voi sitten saada?

        Suomessa järjestetiin työttömille ns pakkotöitä 1970-luvun alkuun asti. Ne jotka eivät työllistyneet kotipaikkakunnalla kuskattiin valtion hätäaputyömaille lapiohommiin ja asumaan parakkeihin. Ne lopetettiin epäinhimillisinä.

        Perussuomalaisten vastauksessa Orpon hallitustunnusteluihin vastataan näin: ”Työnteon vastaanoton velvoittavuuden lisääminen täytyy kytkeä matalan osaamistason työperäisen maahanmuuton rajoittamiseen EU:n ulkopuolelta, jotta maassa jo olevien työttömien määrä lähtee selvään laskuun. Näin saadaan taitettua valtion maksamien työttömyysetuisuuksien kasvu.” Ihan suomeksi tarkoittaa että työttämät, iästä ja aikaisemmasta työurasta ja osaamisesta riippumatta, jos eivät itse työllisty, laitetaan pakkotyöhön.

        Ovatko palstan päivystävät kokoomuslaiset samaa mieltä?

      4. Nykyisin yhä useampi omistusasunto asuu vuokratontilla. Tällöin voi olla sekä omistusasuja, että joutua maksamaan vuokraa sen lisäksi vuokraa esim. 200-300 €/kk tontista. Nykyinen asumistukilainsäädäntö ei tunne sellaista vaihtoehtoa, että omistusomakotitalossa asuva voisi ilmoittaa tontin vuokran asumismenokseen.

        Eläkkeensaajan asumistuki muuttui vuoden 2023 alusta inflaatiokorotusten takia niin, että takuueläkeläispariskunnat alkoivat voida saada asumistukea omassa omakotitalossa asuvinakin. Vuoden 2022 normit olivat vielä sellaiset, että takuueläke ylitti Kelan tulorajan. Energian hinnan voimakkaan nousun ansiosta omakotitalossa asuvat takuueläkeläiset saivat mahdollisuuden alkaa saada asumistukea, koska energian hinta nousi niin paljon enemmän kuin eläkkeet. Vuosien ajan se, että minimieläkettä saavat takuueläkeläispariskunnat olivat eläkkeensaajan asumistuen tulorajan automaattisesti ylittäviä, oli asumistukijärjestelmän yksi erikoinen yksityiskohta.

      5. Soininvaara kirjoitti:

        ”Kyllä sitä asumistukea saa ihan samoin ehdoin kuin vuokra-asuntoon, pitää kuitenkin olla niitä asumismenoja. Yhtiövastike on meno, lyhennys ei tietenkään ole.”

        Samoin ehdoin ei saa, mutta eri ehdoin voi saada. Erityisesti pariskuntien on vaikea saada asumistukea omistusasuntoon, jos se on omakotitalo – koska menoja ei huomioida todellisten asumismenojen mukaan. Kävin äsken läpi asumistuen saajatilastoja. Omakotitaloihin yleistä asumistukea saaneet olivat yleensä joko yksinasujia, tai sitten usean lapsen suurperheitä.

        Tuorein yleisen asumistuen kuukausitilasto (julkaistu huhtikuussa 2023) kertoo, että omakotitaloon asumistukea saaneista 2 421 on yksin asuvia, 96 lapsettomia pareja, 1420 kahden huoltajan perheitä ja 1624 yksinhuoltajaperheitä. Lisäksi oli tilastoitu pieni määrä ryhmään muut tai tieto puuttuu. Yhteensä asumistukea omakotitaloon sai 5680 ruokakuntaa.

        Vuokralla asuvista lapsettomista pareista vastaavasti 21 244 sai samaan aikaan asumistukea kun omakotitalossa asuvista vain 96 sai, vaikka omakotitalossa lapsettomia pareja asuu varsin paljon. Asia johtuu asumistuen ehtojen yksityiskohdista, joissa ehdot eivät ole samat vuokra- ja omistusasunnoissa.

        Yleisen asumistuen saajatietoja voi tutkia vapaasti tarkemmin tästä:
        https://raportit.kela.fi/ibi_apps/WFServlet?IBIF_ex=NIT150AL&YKIELI=S

      6. Töissä käyvät pariskunnat eivät voi saada asumistukea myöskään vuokra-asuntoon. Mitä omakotitalon asumismenoja ei huomioida asumistuessa?

      7. Soininvaara kirjoitti:

        ”Töissä käyvät pariskunnat eivät voi saada asumistukea myöskään vuokra-asuntoon. Mitä omakotitalon asumismenoja ei huomioida asumistuessa?”

        Keskimääräisistä omakotitalon asumismenoista huomioidaan asumistuessa käytännössä vain keskimääräiset vesimaksut ja osa keskimääräisistä lämmitysmenoista sekä lisäksi 73 % korkomenoista, jos on lainaa. Eläkkeensaajan asumistuki eroaa yleisestä asumistuesta omakotitalojen osalta siinä, että eläkkeensaajilla asumistuessa asumismenoksi huomioidaan myös hieman korjausmenoja.

        Kelan sivustolla on mainittu esimerkkinä asumismenoista, joita omakotitaloasujilla ei asumistuessa huomioida (mutta jotka voivat sisältyä vuokraan tai osakeasunnossa vastikkeen kautta huomioitaviin menoihin):
        – kiinteistövero
        – tontin vuokra
        – jätemaksu
        – lainaturvavakuutus
        – internetliittymän maksu.
        https://www.kela.fi/yleinen-asumistuki-eri-asumismuotoihin#omakotitalo

        Tuossa on listattu vain osa menoista. Muita ovat esimerkiksi asuntoihin liittyvät yksityisteiden tiemaksut, lakisääteiset hulevesimaksut, kiinteistön itsensä vakuutukset (eri asia kuin vuokra-asukkaan vakuutus joka on suppeampi ja halvempi; vuokralainen ei vastaa yleensä palo- ja myrskyvahingoista tai vesivahingoista, joita kiinteistön vakuutuksella vakuutetaan), lakisääteisen nuohouksen kulut ja niin edelleen. Nuo ovat kyllä toimeentulotuessa huomioitavia asumismenoja: https://www.kela.fi/toimeentulotuki-asumismenot

        Lisäksi asumismenoja aiheutuu siitä, että etenkin vanhempia asuntoja pitää usein jollain tavoin korjata. Vaikkapa ulkovalaistuksen lamppu voi palaa, ilmanvaihtoa pitää joskus nuohota, ilmanvaihtokoneeseen pitää ostaa säännöllisesti uusia suodattimia, putket voivat alkaa jossain vaiheessa vuotaa, kattoa saattaa joutua joskus korjaamaan ja niin edelleen. Korjaus- ja huolto menot maksaa taloyhtiössä ja vuokra-asunnossa yleensä taloyhtiö tai vuokranantaja, jolloin ne huomioidaan myös asumistuessa menoina sitä kautta. Toimeentulotukea hakiessa tuollaisten menojen välttämättömyys pitää perustella, ja riippuu käsittelijästä, pitääkö tämä vaikkapa ilmanvaihdon suodattimien säännöllistä vaihtoa välttämättömänä asumismenona vaiko ei, jos tuen hakija esittää suodattimen ostolaskun asumismenokseen.

        Luku 73 % johtuu siitä, että kun asumistukilaki viimeksi kirjoitettiin uudelleen vuonna 2014, asuntolainan korkovähennysoikeus oli 75 prosenttia. Sen jälkeen asuntolainan korkovähennysoikeus on tiputettu 0 prosenttiin eli nykyisin asuntovelallinen vastaa itse 100 %:sti koroistaan, mutta asumistuessa koroista huomioitavaa prosenttilukua ei ole vuoden 2014 jälkeen päivitetty 73 prosentista kertaakaan silti ylöspäin, vaikka asukkaalle jäävä osuus korkomenoista on sittemmin kasvanut muun lainsäädännön muutosten takia.

        Edellä linkitetyn Kelan tilastosivun mukaan lapsettomista töissä käyvistä pariskunnista 1790 sai tukea vuokra-asuntoon. Asumistuen saaminen sellaisessa tilanteessa ei ole siiskovin yleistä, mutta kuitenkin mahdollista, jos palkka tai ilmoitettu YEL-yrittäjätulo on pieni työmarkkinatukeen suhteutettuna ja on kuitenkin isot asumismenot.

      8. Markkinavuokrat eivät ole kustannusperusteisia joten vuokranantajan kulut eivät välity vuokraan. ARA-vuokran osalta tilanne on toinen.

      9. Saako asumistukea kaikkeen, minkä voisi myös vähentää vuokratulosta? Jos ei saa, tuissa on epäsuhta.

        Jos Jope ja Rape asuvat vierekkäisissä, samanlaisissa omakotitaloissa, saavatko he paremmat tuet hakemalla niitä suoraan vai vuokraamalla talonsa toisilleen ja hakemalla asumistukea vuokraan, jonka he ovat määritelleet kattamaan talon reaaliset hoitomenot (eli tilanne, jossa kumpikaan ei saa vuokraamisesta pääomatuloja)?

      10. He saisivat vuokraamalla ristiin enemmän asumistukea, jossa he voisivat sitten maksaa osan vuokra-asunnon tuottamasta pääomatuloverosta.

      11. Tästä on ennakkotapaus. Tuollaisessa ristiin vuokrauksessa verottaja määrittää vuokran markkinavuokran suuruiseksi ja lätkäisee verotsen pojalta.

      12. Tuosta ristiinvuokrauksesta:

        Simo Melenius kysyi varmaan siksi, että halusi tietää kannattaako vuokralla asuminen verrattuna omassa asunnossa asumiseen jos on 2 samanlaista asuntoa, toisessa asuu omistaja ja toisessa vuokralainen. Oletus että lainat on maksettu, mutta yhtiövastiketta ja sähköä ym joutuu maksamaan molemmista, ja asukkaat suht pienituloisia, esim eläkeläisiä.
        Kannattaako esim perinnön saanut jatkaa asumista vuokralla ja sijoittaa perintörahat muuhun, sensijaan että ostaisi oman asunnon?
        Paljonko yhteiskunta maksaa siitä että asunnon omistaa muu kuin asukas?
        Ja jos maksaa, mikä on sen tarkoitus?

      13. ”Tästä on ennakkotapaus. Tuollaisessa ristiin vuokrauksessa verottaja määrittää vuokran markkinavuokran suuruiseksi ja lätkäisee verotsen pojalta.”

        Joskus käy noinkin. Mutta hyvin harvoin. Ei verottajalla ole normaalisti aikaa selvitellä yksittäisten pienvuokranantajien vuokrien osalta sitä, mikä olisi ”oikea” markkinavuokra, joka puolestaan riippuu käytännössä niin kohteen sijainnista kuin kiinteistön tosiasiallisesta kunnostakin – josta verottajalla ei ole yleensä mitään tietoa ilman tarkempien selvitysten tekemistä. Purkukuntoisen talon markkinavuokra on jotain ihan muuta kuin viimeisen päälle kunnossa olevan. Verottajan työ on isolta osin automatisoitu, ja manuaaliseen tarkempaan tarkasteluun otetaan lähinnä isomman volyymin verovelvolliset, ja pienemmistä verovelvollisista tarkastuksia tehdään lähinnä poimintana.

        Tiedän paljon tapauksia, joissa vuokraus on tehty lähinnä kulut kattavalla vuokrasopimuksella, jonka mukaiset tulot on ilmoitettu sitten myös tuloksi verottajalle, eikä verottaja ole koskaan puuttunut yhteenkään näistä tapauksista.

        Jos joku on huolissaan siitä, että verottaja voisi vaihtaa verotusperusteeksi korkeamman vuokran tosiassa maksetun vuokran sijaan, voi aina sopia korkeamman vuokratason, ja teettää sillä asuntoon vaikka sopivan määrän remontteja tai ostella vaikka uuden jääkaapin tai lieden, tai ostaa vaikka nurmikonleikkauspalvelua vuokrasopimuksen vastineeksi niin, että pääomatuloverotettavaa tulos ei korkeammasta vuokrasta huolimatta vähennysten jälkeen joko lainkaan tai ainakaan olennaista määrää jää maksettavaksi.

      14. ”Kyllä sitä asumistukea saa ihan samoin ehdoin kuin vuokra-asuntoon, pitää kuitenkin olla niitä asumismenoja. Yhtiövastike on meno, lyhennys ei tietenkään ole.”

        Kyllä rahoitusvastike eli yhtiölainan lyhennys on asumistuella tuettu meno.

        Ode,
        kandeisko vihdoin tarkemmin selvittää itelleen, miten se Yleinen asumistuki tarkemmin toimii?

        Allekirjoittanut saattoi itse olla osallisena siihen, että Kela nykyään julkaisee sivuillaan matemaattiset lausekkeet, joilla tuki tosiasiallisesti lasketaan.

        https://www.kela.fi/yleinen-asumistuki-maara-ja-maksaminen#asumistuen-laskukaava

        Haluaisitko ehkä keskustella siitä, miksi rahoitusvastikkeelle maksetaan tukea?

  3. Ei, hoitajien palkkoja ei ole mitään syytä ”nostaa merkittävästi”. Osa hoitajista toki tekee oikeasti tarkkaa ja vaativaa työtä, mutta se ei ole mikään syy palkita kaikkia jotka sattuivat joskus samaan opistoon pääsemään. Tehkööt vaikka saman verran tunteja vuodessa kuin teollisuudessa tehdään, siinä on melkein 10 pinnan korotus vuosituloihin. Ja miten niin veroja ei voi korottaa? Aluksi kaikki verovapaudet kaikilta säätiöiltä ja yhdistyksiltä pois ilman poikkeuksia (oikeistohan tuota vastustaa) ja listaamattomat ruotuun. Säästöjä saa vaikkapa täysin hyödyttömien TE-keskusten alasajolla, tilalle joku versio perustulosta. – Ei kokoomusta velkaantuminen huoleta, tavoite on vain ottaa persaukisilta ja antaa hyväosaisille. Ja vaalikarja hurraa, myös ne persaukiset.

    1. Kun meiltä puuttuu 25 000 hoitajaa ja potilaita lähetetään hoidettavaksi ulkomaille, niin tuskin tilannetta parantaa palkkojen jäädyttäminen. Raha liikuttaa ihmisiä. Milläs muullakaan hoitajia houkuttelet kuin rahalla? Ehdota.

  4. ”En muista koska valtion lainan reaalikorko on ollut näin paljon miinuksella. Kun korko on alle inflaation, rahan arvon heikkeneminen on velallisen ystävä.”

    Tästäkö se johtuu, etteivät valtiot ole kovin huolissaan tavallisiin ihmisiin kohdistuvasta inflaatiosta. Siis kun omat lainaolosuhteet ovat vielä hyvät, niin ei ole kannustetta. Nykyinen inflaatio on yritysvetoinen ja rahastusta kriisillä. Yritykset ovat nostaneet hintoja enemmän kuin on tarvinnut. Sellainen kollektiivinen hölmöys johtaa keskuspankin rajumpiin koronnostoihin ja se vähentää sitten vielä reippaammin kulutusta, joten hintoja ylös vedättäneillä yrityksillä on ankeanmat ajat edessä. Olen hieman yli keskituloinen ja jos muut ihmiset ovat pudottaneet hintojen nousun seurauksena kulutusta samalla tavalla kun minä, niin yrityksillä on edessä katastrofi ja varmasti. Varsinkin ruokakauppa, ravintolat ja muut vähittäiskaupat ajautuvat kriisiin.

    En ymmärrä tätä miten ei ole jaksettu kehitellä kriisiajan talouksiin kunnollisia ohjausmekanismeja. Talouden ohjauksessa on heikkoa innovointia.

    Velalliset ovat huolissaan lainoista. Sellainen on turhaan aiheutettua huolta, koska siihen on olemassa kriisiajan korjausmekanismi, jota ei käytetä. Se on pitkät lyhennysvapaat.

    1. Insinöörikielellä korko on kapitalismin moottori ja inflaatio sen automaattinen voimansiirto. Ne ohjaavat resurssit parhaiten tuottaviin kohteisiin. Viime vuosikymmen lasketeltiin vapaalla ja resurssien käyttö muuttui tehottamammaksi. Inflaatio mahdollistaa riittävästi arvoa asiakkaille tuottavien yritysten hintojen noston. Arvoa huonommin tuottavat yritykset eivät pysty nostamaan hintojaan ja resurssien käyttö vähenee tai loppuu. Näin pitääkin kapitalismissa käydä.

      Vihreiden kielellä: korkeammat korot vaativat puulta entistä nopeampia toimia varjossa olevien oksien kuihduttamiseksi ja inflaatio mahdollistaa auringossa olevien oksien nopeamman kasvattamisen.

      1. Kuvaamasi tilanne toimii normaaliolosuhteissa noin, mutta kriisiaikana tilannetta käytetään hyödyksi ja lopulta hyötyjät aiheuttavat tilanteen jossa kärsivät itsekin.

        Korko on aika jäykkä säätelykeino siitä kärsivät muutkin kuin yritykset ja siitä syystä, koska yhteiskunta on hyvin kankea sopeutuja koronnostoihin. Koronnostoilla on tarkoitus vaieuttaa myös tavallisten ihmisten elämää ja sillä saada niiden vähentämään kulutustaan. Siinä samalla ajautuu ihmisiä taloudellisiin vaikeuksiin. Eli sen moottorin toiminta menee kriisitilanteessa sellaisille kierroksille, josta aiheutuu haittaa, tai pahempaa vahinkoa myös muillekin kuin yrityksille.

  5. Eiköhän leikkausten logiikka ole kuvattu jo lähes kaksisataa vuotta sitten Karl Marxin toimesta: kun huonosti tuottavia resursseja (esimerkiksi julkisesti rahoitetuista terveydenhuollon organisaatoista) vapautetaan porvareiden käytettäviksi, niin ne tuottavat paremmin. Tosin yleisesti ottaen markkinamekanismit, esimerkiksi korko, on parempi resurssien ohjaaja kuin hallinnollinen byrokratia, esimerkiksi valtiovarainministeriö.

    Vihreälle kielelle käännettynä: kun osa puun latvustosta joutuu muiden puiden varjoon, puu kuihduttaa varjossa olevat oksat ja ohjaa resurssinsa auringossa olevien oksien kasvattamiseen.

    1. ”kun huonosti tuottavia resursseja (esimerkiksi julkisesti rahoitetuista terveydenhuollon organisaatoista) vapautetaan porvareiden käytettäviksi, niin ne tuottavat paremmin.”

      Näinhän se on esimerkiksi Amerikan ihmemaassa. Yksityinen ja yksityisesti rahoitettu terveydenhuolto on halvempaa ja sen tulokset (elinikänä tms) parempia. Vai onko sittenkään?

      1. Yhdysvalloissa on vakuutuspohjainen yksityinen terveysjärjestelä joka on erittäin kallis verrattuna esim Kanadan vakuutuspohjaiseen terveysjärjestelmään jonka maksaa provinsssit

      2. Kaksi eri asiaa: yksityinen tuottaminen ja yksityinen rahoitus. Eli kuten Osmo on esittänyt: hoidon tarveesta päättämistä ei saa antaa porvariorganisaation käsiin.

      3. Kysymys kuuluukin terveydenhoidosta puhuttaessa: mitä tarkoitetaan huonosti tuottavilla resursseilla?
        Potilaan hoito kunnolla tehtynä vaatinee julkisella ja yksityisellä puolella saman määrän henkilöstöä. Tai päiväkoti- tai kouluopetus tuskin on sen tehokkaampaa yksityisellä puolella kuin julkisella. Sama ope siihen hommaan tarvitaan sektorista riippumatta. Tai jos katsotaan vanhusten hoitoa, luuleeko joku, että hoito on laadukkaampaa ja korkeatasoisempaa yksityisellä samalla kun tuottavuutta lisätään henkilökuntaa karsimalla?
        Jos tässä yleensä halutaan tuottavuutta parantaa hoivatyössä tai koulutuksessa tai palokunta-, poliisi-, puolustus-, tai vaikka oikeuslaitoksen toimissa, tarkoittaa se automaattisesti palvelutason heikentämistä. Ja sitäkö oikeistosiipi ehdoin tahdoin tavoittelee? Pitäisikö syyttäjälaitos tai tuomaritoimet yksityistää tuottavuuden nimissä, koska ne nyt kärsivät liiallisesta juttujen määristä. Vaikka saman määrän tuomareita ja juristeja jokainen juttu vaatinee päätökseen viemiseksi niin yksityisellä kuin julkisella puolellakin.

    2. Yhdysvalloissa on yksityisen sektorin tuottama ja yksityisen sektorin rahoittama terveydenhuolto (paitsi Yhdysvaltain asevoimissa on julkinen terveydenhuolto ja julkiset koulut ja päivähoito). Suomessa on julkisen rahoittama ja sekajärjestelmä jossa tuottaja voi olla yksityinen, julkinen tai 3 sektori. Vakuutuspohjainen malli jos siinä on julkinen maksaja ei ole yksityinen vaan julkinen koska maksaja on julkinen.

  6. Voitto on aina voitto, on kuitenkin hyvä tiedostaa kolmen tilanne.

    Eduskuntavaalit 2023

    puolueet äänimäärä % paikat
    kokoomus 644.555 20,8 48
    perussuomalaiset 620.981 20,1 46
    sosiaalidemokraatit 617.552 19,9 43

    644.555 644.555 620.981
    620.981 617.552 617.552
    23.574 27.003 3.429

    perussuomalaisten ja sosiaalidemokraattien paikkaero 3 ja ääniero 3.429 ääntä
    48-46=2 48-43=5 46-43=3

    ääniä yht. 3.095.604 hyväksyttyjä äänioikeutettuja 4.540.437 72 %

  7. En yllättyisi, jos hallitusohjelmaa päädyttäisiin kirjaamaan VM:n lopputalvesta julkaistujen muistioiden ja niiden taustatyön pohjalta. Painotukset sen mukaan, mille puolueelle valtiovarainministerin salkku päätyy. Tätä kautta tarkentunee myös sopeutustarve: maallikkona en ymmärrä, miksi kuusi miljardia on optimaalisempi kuin vaikkapa 5,7 tai 6,2 miljardia.

    Omalle leikkauslistalleni nostaisin alkuvuodesta sosiaalitukiin/eläkkeisiin tehdyn indeksikorotuksen perumisen tai verottamisen pois. Etenkin, kun palkansaajien osaksi koituivat merkittävästi alhaisemmat korotukset. Sinipunahallituksella ja demari-valtiovarainministerillä tämä saattaa jäädä toiveajatteluksi.

    Toiseksi kärjeksi nostan SOTE:lla tavoiteltujen säästöjen lunastamisen. Nyt olisi jo aika.

  8. Voi olla, että inflaation laskettua taas normaaliin lukemiinsa — mikä voi viedä vuosia, koska palkansaajien ymmärrettävät palkkavaatimukset ruokkivat sitä – nimelliskorko pysyy jonkin aikaa korkeahkona, jolloin valtion lainan reaalikorko nousee positiiviseksi.

    Pieni sivujuonne, mutta euroalueen CPI on noussut viime lokakuun jälkeen reilun prosentin. Annualisoituna tuo on vähän päälle 2 prosenttia. En oikein ymmärrä miksi tällaisessa shokkiympäristössä tarkastellaan vain YoY lukuja. Maallikon silmään kun näyttäisi että headline-inflaatio taittui merkittävästi jo lokakuussa, ja ainakin karkean historiallisen analyysin perusteella tuo taittuminen ei selity vain normaalilla kausivaihtelulla.

  9. Omistusasunnossa vastike ja korko on kuluja ja korvattavia, mutta lyhennys ei. Kun asut vuokralla koko summa on korvattavaan kulua, myös se on millä vuokranantaja maksaa lyhennyksiä. Asumistuella voi tukea asuntosijoittajan asunnon pääoman takaisinmaksua mutta ei pienpalkkaisen itselleen maksamaa asuntoa. Olenko ymmärtänyt jotain väärin?

  10. ”Akuuttia hätää meillä ei ole valtion velkaantumisen kanssa. En muista koska valtion lainan reaalikorko on ollut näin paljon miinuksella. Kun korko on alle inflaation, rahan arvon heikkeneminen on velallisen ystävä.”

    Kyllä meillä on ihan oikea ongelma valtion velkaantumisen kanssa. Reaalikoron reaali-termi riippuu siitä, mitä sillä tarkoittaa. Nyt inflaatio on ollut luonteeltaan sellaista, jossa yhteiskunnan menot ovat nousseet paljon nopeammin kuin valtion tulot. Korko on miinuksella yhteiskunnan menojen kasvuvauhtiin nähden, jotka paisuvat kovaa vauhtia. Mutta mitä järkeä on verrata korkoa yhteiskunnan menojen kasvuvauhtiin?

    Valtiolle korkojen noususta on monia ongelmia. Valtiolla on valtavat määrät myönnettyjä yhteisöille ja kotitalouksille myönnettyjä korkotukia, jotka laukeavat valtion maksettaviksi korkojen noustessa tiettyjen rajojen yli. Sieltä on tulossa miljardien lisämenoja vuositasolla, jos korkojen nousu jatkuu – ja samalla entistä enemmän haasteita menojen ja tulojen tasapainottamisen kannalta.

  11. Hyvinvointivaltiota pitäisi miettiä tarkemmin. Mitä palveluja tarvitaan ja kuka ne järjestää.

    Katselin joskus Kuntaliiton sivulta kuntien palvelujen kustannuksia. Peruskoulun oppilaan koulutus maksoi suunnilleen 10 000 euroa vuodessa ja päiväkotilapsen hoitaminen 12 000 euroa, kun kaikki kustannukset huomioidaan.

    Jos meille olisi maksettu oman lapsen hoitamisesta 1000 euroa kuukaudessa, niin olisimme vetäneet pitkää tikkua, kumpi jää kotiin lapsia hoitamaan. Jos kunta on laskenut kustannuksensa oikein, niin ratkaisu on sille kustannusneutraali. Lisäksi kiinteistöriski jää pois. Ei ole pelkoa homeisesta päiväkodista.

    Jos jokaiselle oppilaalle jaettaisiin 5000 euron opetusseteli, niin opettajat voisivat perustaa pieniä kouluja. 20 oppilasta toisi 100 000 euroa.

    Harjoitusta voi jatkaa hoitopuolelle. Aikoinaan päiväkodit toivat talouskasvua, kun äidit saattoivat siirtyä paremmin palkattuihin töihin, mutta Baumolin tauti on muuttanut julkiset palvelut yhä kalliimmiksi. Eikä sille oikein voi mitään, koska hoitoa ja koulutusta on vaikea tehostaa.

    1. Jos toinen teistä olisi jäänyt pois töistä, yhteiskunta olisi mednettänyt verotuloja suunnilleen tuon 12000 euroa. Julkisen talouden kannalta välittömästi laskienkin olisi ollut kannattavampaa, että lapsi hoidetaan päivähoidossa, josta olisitte sentään maksaneet jotain, sen sijaan, että teille olisi maksettu kotiin jäämisestä. Pidemmällä aikavälillä julkisen talouden intressi on vielä suurempi, koska se kotiin jäänyt olisi jäänyt ura- ja palkkakehityksessään jälkeen ja lisi maksanut veroja koko ikänsä vähemmän.

      1. ”Pidemmällä aikavälillä julkisen talouden intressi on vielä suurempi, koska se kotiin jäänyt olisi jäänyt ura- ja palkkakehityksessään jälkeen”

        Kotiin jääminen taitaapi parantaa urakehitystä. Ainakin meillä julkisella puolella. Omaan työhön on löytynyt kotiin jäämisen ajaksi toinen tekijä ja uusi räätälöity työsuhde ei koskaan alita edellisen ehtoja.

  12. Kotiin jääminen ei mitenkään automaattisesti tarkoita sitä, että olisi myös pois työelämästä – jos vain lainsäädännön kannustimet työskentelyyn ovat olemassa. Kotiin jääminen tarkoittaa työstä poissa oloa yleensä vanhempainvapaalla, koska laki kieltää samanaikaisen työskentelyn minimipäivärahalle joka työpäivän osalta tiputtamisen uhalla. Mutta muutoin kotona lasten kanssa oleva pystyy tekemään myös usein töitä ainakin osa-aikaisesti, etenkin asiantuntijatehtävissä, joita voi tehdä etänä. Tehdastyötä on vaikeampi tehdä kotoa käsin, mutta esimerkiksi ohjelmointityötä ja jopa lääkärin tehtäviä pystyy nykyään tekemään kotoa käsinkin tarjoten etävastaanottoja. Jos tekee töitä kotoa käsin, ei tipu niin pahasti ura- ja palkkakehityksessäkään kuin jos on pitkään kokonaan ulkona työelämästä.

    Viime vuosina on menty päiväkotihoito edellä politiikassa, mikä on hyvin kallis lasten hoitomuoto, kun huomioi kokonaiskulut. Varsinkin nyt kun päivähoitomaksut tippuivat tänä vuonna entistä useammalla nollaan. Jos vaikkapa 3 lapsen vanhempi menee töihin tienaamaan 2000 €/kk ja maksaa siitä veroja muutama tuhat euroa vuodessa, mutta aiheuttaa töihin menemisellään yli 30 000 euron laskun yhteiskunnalle lasten päivähoidosta, niin ei tilanne välttämättä ole mitenkään julkisen talouden kannalta kannattava, vaan vanhemman töihin meno voi useissa tapauksissa jopa pahentaa julkisen talouden alijäämää. Pitäisi kehittää tapoja voida hoitaa lapset edullisemmin kuin ainakaan täysiaikaisessa päivähoidossa siten, että vanhempi kuitenkin pysyy mukana työelämässä sellaisella aktiviteetillä, jolla tämä ei syrjäydy työelämästä.

    1. Kannattaa tarkastella asioita määrällisesti. Kuinka suuri osa kotihoidon valinneista tekee siinä sivussa ansiotylötä ja kuinka merkittävällä osalla väestöstä on kolme tarhaikäistä lasta?

      1. Määrällinen tieto olisi kiinnostava asia. Mutta niihin tietoihin ei rivikansalaisella ole suoraa pääsyä, kun tiedot ovat mm. tulorekisterin takana, eikä julkaistua tietoa aiheesta ole.

        Väestörakenteesta on paremmin tietoja. Suomalaisten eniten toivoma ikäero lapsille on noin 2 vuotta. Vähintään kahden tarhaikäisen lapsen perheitä on varsin paljon. Kolmen tarhaikäisen lapsen perheitä on vähemmän. Nykytilanteessa kun päivähoito on ilmaista, moni kotona oleva vanhempikin on toisaalta kotona vain yhden lapsen kanssa, ja vie sisarukset hoitoon, kun yhteiskunta tarjoaa ilmaisen lastenhoidon. Niissä tilanteissa sisarusten päivähoitopaikat eivät vapauta ketään töihin.

      2. ”Nykytilanteessa kun päivähoito on ilmaista”

        Ensimmäinen 295 euroa ja toinen 118 euroa. Tähän päälle muut kulut kuten pakollinen kakkosauto lasten kuljettamiseen.

      3. ”Ensimmäinen 295 euroa ja toinen 118 euroa. Tähän päälle muut kulut kuten pakollinen kakkosauto lasten kuljettamiseen.”

        Tuo on lakisääteinen maksimi hoitomaksuille nykyään julkisen sektorin lastentarhoissa, jota maksavat suurituloisimmat. Yhteiskunnalle vastuulle voi jäädä siinäkin tapauksessa lähes 20 000 euron maksut per vuosi kahdesta lapsesta. Pienituloisemmilla vastaavat maksut ovat pienempiä tai nolla. Hoitoon kuskaus toki maksaa, ja yksityinen hoito voi olla kalliimpaakin. Mutta olet oikeassa siinä, että kaikilla hoitomaksut eivät ole tasan nolla. 1.3.2023 jälkeen kuitenkin aika monella perheellä hoitomaksut ovat tasan nolla. Lapsia viedään hoitoon nykyään usein myös silloin, vaikka vanhempi ei olisi töissä. Jos perheille jaettaisiin edes puolet kuluja vastaavasta summasta rahana käteen, jos järjestää lasten hoidon toisella tavoin, aika moni järjestäisi lastenhoidon jollain muulla tavalla. Nyt kun yhteiskunta maksaa, piikki on auki, eikä kuluista tarvitse välittää.

  13. Kireä verotus yhdistettynä matalapalkkatukiin tuhoaa hyödyllisiä kannusteita. Verokiila on hiekka hyvinvoinnin rattaissa. Palkkasumman verotuksen alentaminen ei onnistu koska leijonanosa työn verotuksesta delegoitiin 1970-luvulla työmarkkinajärjestöille (ansiosidonnainen työttömyysturva ja eläkkeet). Työmarkkinajärjestöt eivät halua verottaa vähempää, koska ne pystyvät verottamaan enemmän ja he ovat keränneet hallinnoitavakseen vasta 235mrd€ sijoitusomaisuuden eikä se riitä heille. Kuntavero ja valtionvero taas ovat murusia, joten niiden alentaminen ei ratkaise ongelmaa. Lisäksi valtio ja moni kunta ovat niin sanotusti PA, joten niiden osalta verotuksen alentaminen on siksikin hankalaa. Näivettyminen jatkuu kunnes eduskunta ottaa työn verotuksen kokonaisuuden hallintaansa pois järjestöjen hoidosta.

    1. ”Verokiila on hiekka hyvinvoinnin rattaissa.”

      Ehkä ideologisista wanhan kansan uskomuksista pitäisi päästä eroon?

      Miksi verokiila ei syökse perikatoon Tanskaa tai Ruotsia?

      Miksi 80% suomalaisista haluaa maksaa sitä kiilaa, jos sillä taataan hyvinvointivaltio?

  14. Valtiolle on hyvä innovoida uusia tulonlähteitä vaikka päivän uutisista. Monet asiat on olemassa, kunhan vain otetaan käyttöön.

    Innovoida voi vaikka tämän päivän uutisista. Koirat on pitänyt ilmoittaa rekisteriin 1.1.2023 alkaen ja jos tätä ei tee voi saada 5000 euron sakon. Rekisteriä ei tosin ole olemassakaan. Tässä on helppo tulonlähde. Jokainen, jolla on koira, niin 5000 euron lappu käteen. Koiria on suomessa 700 000 ja systemaattisesti nämä läpikäymällä saatasiiin valtiolle 3,5 miljardia ja jos käydään koiranomaistajat läpi kahdesti, niin se on jo 7 miljardia. Kunhan vaan pidetään huoli siitä, että ruokavirasto ei kämmää tätä saamalla lopulta aikaan sitä ruokarekisteriä koirista.

    Toinen, millä valtio voisi paikata talouttaan olisi matkasellien valvontakameran kuvamateriaalin kauppa. Se kun taitaapi olla laillista kertoa murhaajille, että tässä on teille lapsenraiskaaja, pitäkää hyvänänne ja sitten seurata pari päivää mitä tapahtuu. Tämän kun jakaisi nettiin, niin jenkit maksaisivat tuostakin hyviä summia. UFC tekee yli miljardin vuodessa, joten tällä saisi varmaan kaksi.

    Kolmas voisi olla tämä herkkuvero. Suolalle, sokerille ja rasvalle sen verran rankempaa verokohtelua, että läskikin laihtuu. Ja jos ei laihdu, niin ainakin valtio rikastuu

  15. Puhutaan että Suomi tarvitsee 50 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa jotta pula työvoimasta helpottaa ja taouskin voi alkaa sopeutua.
    Ok.
    Mutta missä mietitään sitä mistä he saavat asunnon? Ja mihin hintaan?
    Onko heillä varaa ?
    Vastaapa Osmo tähän.
    Suurin osa maahamuutosta tulee todennköisesti pk-seudulle. Pk-seudun asunnontuotanto ei ole lähelläkään noita lukuja joiden välttämättömään tarpeeseen vedotaan nyt kaikkialla paitsi persujen suunnassa.

    1. Pääkaupunkiseudulla on paljon tyhjiä kiinteistöjä joiden uusio käyttö pitäisi tehdä helpommaksi. Vanhojen teollisuusalueiden muuttaminen asuinalueiksi on jo esim Espoossa käynnissä. Lupa ja valitusprosessit ovat tässä iso este. Nimbyjä löytyy ihan kaikkialta. Pääkaupunkiseutu pitäisi käsitteenä laajentaa Helsingin, Vantaan ja Espoon ulkopuolelle. Se kattaa myös kaupungit kuten Kirkkonummen, Järvenpään, Hyvinkään, Sipoon, Keravan ja Tuusulan.

      1. 50 tuhatta vuodessa, 250 tuhatta viidessä vuodessa? Taitaa jäädä asuttamatta tämä työvoimapulan paikkaajien määrä. Ellei sitten suunnitella telttamajoitusta. Omena-hotellit?

        Hieman realismia tähän maahanmuutto pelastaa kaiken -ajatushokemaan.

        Pahinta että vaikuttaa että toivottua maahanmuuttoa asuntopolitiikan suhteen ei tunnu ajattelevan, suunnittelevan kukaan. Hoetaan että tänne, tänne, tarvitaan,tarvitaan, mutta pitäähän ihmisen asuakin.

        Ehkä kok, rkp, sdp jne. ajattelevat näiden osaajien olevan pelkkää ilmaa työpäivän jälkeen.

    2. Pysyvän oleskeluluvan tai kansalaisuuden saamiseen asti firman asunnossa, asumistuella. Sen jälkeen kaupungin asunnossa, asumistuella.

      1. Asumistuki ei ole automaatio oleskeluvulle. Ja kansalaisuuden saaminen ei ole edes niin yksinkertaista kuin annat ymmärtää siihen tarvitaan suomen tai ruotsinkielen suullinen ja kirjallinen vaatimus ja oleskelu Suomessa 5 vuotta. Kelan sivulta löytyy kriteerit asumistuelle .Sopii tutustua; https://www.kela.fi/yleinen-asumistuki ja Maahanmuuttoviraston sivulta kansalaisuuteen vaaditut kriteerit. Sopii tutustua: https://migri.fi/kansalaisuus-aikuiselle

      2. Kaupungin asunnot ainakin pk-seudulla ovat täynnä. Jokainen asuntojonossa ollut tietää.
        Uusien asuntojen määrä kasvaa toivottuun muuttovirtaan verrattuna todella hitaasti eikä mitenkään tule riittämään.

        Jos sitten lähdetään siitä että tämä alipalkattujen tulijoiden virta (200 tuhatta viidessä vuodessa kuten toivotaan + heidän lapsensa jne. ) asutetaan yksityisille markkinoille asumistuella, niin lasketaanpa siitä sitten. Tekee hyvää sopeutukselle…

        Tässä asetelmassa on ihan aito gäppi. Ja se on juuri tuo minne uudet työntekijät sitten muuttavat?
        Korkeapalkkaisten suhteen ihan eri juttu sitten, mutta nythän edelleen haaveillaan tästä minimipalkkatyövoimasta suuressa määrässä.
        Miten houkutella heidät tänne 800 euroa/pikkuyksiö hinnoilla kun verotuksen jälkeen käteen jää jotain 1400 euroa? Elä siinä sitten.

      3. Kaupungin asunnot ainakin pk-seudulla ovat täynnä. Jokainen asuntojonossa ollut tietää.
        Uusien asuntojen määrä kasvaa toivottuun muuttovirtaan verrattuna todella hitaasti eikä mitenkään tule riittämään.

        Emme elä suunnitelmataloudessa, vaan järjestelmässä missä kysynnän ja tarjonnan välillä on aktiivinen ja toimiva suhde.

    3. Persut eivät ole ottaneet asunto kysymystä agendalle vaan palkka+sosiaaliturva yhdistelmän. Soininvaara on myös ottanut kantaa että Euroopan ulkopuolisista maista pitäisi soveltaa EU/ETA maiden yhteistä sopimusta jossa sosiaaliturva maksetaan kotimaasta . EU/ETA maiden kansalaisilla on tietääkseni 3 kuukautta aikaa poistua takaisin kotimaahansa jos jää työttömäksi. Maahantulon kriteerit Euroopan ulkopuolelta pitäsi olla sellaiset että henkilö ei voi Suomessa hakea esim opiskelupaikkaa työviisumin umpeudettua vaan hänen pitäisi palata takaisin kotimaahansa ja hakea opiskeluviisumia. Yhdysvalloissa ja Kanadassa on tiukat ehdot eri viisumi tyypeille

      1. ”Yhdysvalloissa ja Kanadassa on tiukat ehdot eri viisumi tyypeille”

        Molempiin on mennyt tuttuja siksi, että suomi on osoittautunut liian hankalaksi.

  16. Niin eikös se mennyt niin että päivähoito – siis varhaiskasvatus on lapsen, ei vanhemman oikeus. Jolloin päikkytädin mukaan vanhempien työssäkäynnillä ei ole väliä

    Toki missä sitä kieltä opittaisiin jos ei päikyssä? Saammeko parempia kansalaisia nyt tarhatuista lapsista?

  17. Nimimerkille Ei tää silti vaan toimi totean että Suomessa on 50 000 ukrainalaista pakolaista. Missä luulet että he asuvat tällä hetkellä? Mitä luulet ovatko majoitettu telttaan? Pääkaupunkiseudulla ei ole asuntopulaa vaa päinvastoin. Tyhjiä kiinteistöjä on paljon pääkaupunkiseudulla jotka ovat vanhoja toimistorakennuksia. Ne pitäisi saada nopealla lupa prosessilla muutettua asunnoksi. Työvoimapula on todellinen ja toivoisin että persut ymmärtäisivät rehellisesti tämän ongelman. Se on eri asia kuinka työvoiman kriteerit ja rektyrointi pitäisi tehdä jotta se ei johda väärinkäyttöihin.

  18. ”Täydentävä tulonsiirto”

    Ensimmäistä kertaa törmäsin kyseiseen termiin. Nyt kun edelleen puhutaan kannustinloukuista ja joitakin hirvittää sana perustulo ja toisia kauhistuttaa perustili, niin itse olen alkanut käyttämään termiä: ”Perusraha.”

    Mutta myös täydentävä tulonsiirto voi olla hyvä.

    Itse, kun en ole oikealla enkä vasemmalla vaan ihan yhteiskunnan ja yksilön asialla, niin olisi todella tärkeää saada työnteon kannustimet kuntoon. Ja ainoa tapa on jollain perusrahalla, jonka päälle saa tienata niin, että ikinä seuraavasta eurosta ei viedä 80 tai 90 prosenttia pois eli ei saisi tulla mitään hyppäyksiä siinä kuinka paljon tukia lähtee, jos tekee vähän enemmän.

    On ihan toissijaista onko sen rahamäärän taso satasen kovempi vai kaksi sataa vähempi tai onko se täysin vastikkeetonta vai ei; oleellista on, että se perusraha on sellainen, että sen päälle saa tienata.

    Miksi tätä ei pystytä luomaan?

    Taidan tietää. Suurimmat duunaripuolueet eli SDP ja PS vastustaa. Osa siitä syystä, että jos ei tee työtä, niin ei kuulu syömänkään ja osa siitä syystä, että työnantajan kuuluu maksaa palkat, ei valtion.

    Voi voi, miten vanhanaikaisesti ne ajattelee.

    1. Sosiaalidemokaatit vastustavat perustulo eri syystä kuin persut mutta persuja jakaa sisältä esim kiistelty Kiky-maksut jotka siirettiin työnantajajilta palkansaajille 2016 . Persuissa on kaksi leiriä yrittäjä ja duunari siipi ja kun rahasta aletaan puhumaan hallituksessa ihan konkreettisesti niin silloin persut toistavat vuoden 2017 käsikirjoitusta jos ovat mukana hallituksessa.

  19. vielä lisäperuste nimimerkiltä "tämä yhtälö ei toimi" sanoo:

    https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000009519109.html

    Tuosta hieman lisää realismia näihin haaveisiin kymmenien- ja satojen tuhansien ihmisten palkkaamiseksi ulkomailta suomalaisiin matalapalkkatöihin.

    Jos joku persu tai vastaava haluaa sulkea tänne tulon köyhiltä ihmisiltä Euroopan ulkopuolelta niin palvelushan se niille ihmisille on. Ei tänne kannata tulla. Elämään köyhänä. Norja, Saksa, Hollanti on oikeampi suunta.

    1. Nimimerkki Tämä Yhtälö Ei Toimi unohtaa nyt tässä matalapalkkatöihin rekrytoinnissa että palkat Suomessa on paljon suuremmat kuin palkat kehitysmaissa.Myös hintataso Hollannissa on sama kuin Suomessa. Puhumattakaan Norjassa joka on yksi Euroopan kallein maa Sveitsin ja Tanskan jälkeen. Myös Tanskassa ja Norjassa on korkea verotus. Perussuomalaisten pitäisi ehdottaa mallia kuinka suomalaiset pientuloiset saadaan
      matalapalkkatyön piiriin. Palkat eivät nouse lainsäädännön avulla.

    2. Pääkaupunkiseudun asuntojen hinnat vaihtelevat huomattavasti missä päin pääkaupunkiseutua asuu. Onko nimimerkki ”Tämä Yhtälö Ei Toimi” todella sitä mieltä että Suomessa ei ole työvoimapulaa? Perussuomalaiset eivät kiellä työvoimapulaa mutta puolue ei anna vaihtoa kotimaasta kuinka työvoiman ulkopuolella saadaan työvoimaa. Perussuomalaisilla on tässä kohtaa hallituksessa näytön paikat mikäli he haluavat ottaa vastuuta hallituksessa. Palkat on Tanskassa ja Norjassa toki korkeampi kuin Suomessa mutta hintataso on vielä korkeampi kuin Suomessa. Miten tilanne voi olla asumisen kohdalla eri Suomessa ja Norjassa?

      1. Ei ole työvoimapulaa, jota ei normaalilla markkinamekanismin ja EUn sisämarkkinoiden yhteistyöllä saataisi ratkaistua.
        Elämme markkinataloudessa niin ratkaistaan ongelmat markkinatalouden keinoin: palkkoja ylös kunnes löytyy työlle tekijöitä. Muuten pärjätköön ilman, en minäkään ole itkemässä turuilla ja toreilla jos en löydä 5€ urakkapalkalla ketään kotiani siivoamaan. Hinta on oikea kun sillä saa tekijän, minkä tahansa muun väittäminen on älyllisesti epärehellistä.

  20. Ode: ”Ei ole hyvä ajatus pitää valtiontaloutta alijäämäisenä normaalisuhdanteiden aikana.”

    Erityisesti Vihreiden, mutta myös muidenkin puolueiden ja median virhe ja vika tämänkertaisten vaaliteemojen kanssa oli, että ei nostettu tapetille sitä, että puolue (kok), joka kirkuu alijäämästä, oli itse ottamassa valtionvelkaa 100mrd 2008-2019. Eikä silloin pitänyt sitä minään ongelmana. Eli lainasta tehtiin ongelma, kun siitä oli puolueelle eniten hyötyä ja oltiin hiljaa, kun taas siitä oli hyötyä. Ei siis mitään selkärankaa.

    Toinen toksinen kokkareiden perussynti on tietysti se, että haluavat laskea veroja, riippumatta suhdanteista. Joka sitten tietty osaltaan johti tuohon valtionvelan kasvuun.
    Demarit yritti epäselvästi kertoa, että jos veroprossa olis pidetty Tanskan tasolla, ei vajetta olisi koskaan syntyny. Olisi pitänyt suoraan ja selkeästi syyllistää kok+kepu siitä, että he laskivat veroprossaa tieten tahtoen, eivätkä tietenkään pystyneet leikkaamaan menoja samaa määrää.

    Mielenkiintoistahan tässä on nyt, että tehdäänkö sama virhe uudestaan?
    Eli veronalennukset etukäteen ja ”sopeutus” sitten onnistuu miten onnistuu, koska sehän on tässä juustohöylätyssä julkisessa taloudessa hyvin vaikeaa.

  21. Minä en oikein pääse jyvälle tästä maahanmuutto/asuminen keskustelusta.
    Miten olisi tällainen lähestymistapa: Helsingissä yhden henkilön asunto maksaa n 200 000 euroa. Yhden henkilön työvoimakulut ovat n 100 000 eur/vuosi. Voidaanko tästä päätellä, että kun otetaan yksi maahanmuuttaja niin tarvitaan 2 maahanmuuttajaa rakentamaan hänelle asunto jne. Jos perheen yhdistäminen tulee vielä kysymykseen niin työtä kyllä piisaa. Tämähän vaikuttaa todelliselta bkt automaatilta.

    1. Ottamatta kantaa asunto tilanteeseen pääkaupunkiseudulla niin en oikein ymmärrä mitä konkreettisesti Pentti Häkkinen haluaa korostaa? Asuntopulaa vai työvoima kustannuksia? Ensimmäinen mainittu ei ole työmarkkina kysymys.

      1. Minä mietin noissa maahanmuutto/ asuntoasiaoissa hyvin yksinkertaista asiaa. Hoitajamitoitus on 0,6. Tarkoittaa, että tarvitaan n yksi hoitaja kahdelle ikäihmiselle. Asuntopuolella tämä tarkoittaa, että hoitajalle on löydyttävä asunto, mutta samalla vähintään yksi asunto jää tyhjäksi, kun joutuu laitoshoitoon.
        Jos tätä iäkkäiden laitoshoitoa ratkotaan maahanmuutolla eikä pystytä ratkaisemaan hoidettavien asumattomaksi jäävien asuntojen ongelmaa, niin kansantaloudellinen ongelma siitä tulee. Oliko se hypoteekkiyhdistys, joka ostaa omistajalta asunnon ja takaa hoitokotipaikan ja säällisen hoidon. Siinä on järkeä.

    2. Asuntopolitiikan ja vanhusten hoitoa on turha liittää yhteenä keinotekoisesti. On vain tekosyy yhdistää nämä kaksi teema. Asunnottomuus vähenee kun lisätään asuntotuotantoa mutta se ei paikkaa vanhusten hoidon ongelmia tulevaisuudessa. Asuntotuotanto on tuotannollista toimintaa toisin kuin työvoima rekrytointi joka on sidottu kuinka paljon on avoimia työpaikkoja auki. Kansantaloudellinen ongelma tulee kun molempia kohtia ei paikata niillä keinoilla mitä on ehdotettu.

  22. Osmo, sinä jos kuka tiedät mitä tapahtuu, jos eläkkeisiin puututaan.
    Käytännössä valtion kulujen kasvu johtuu väestön ikääntymisestä, joka tarkoittaa eläkemenojen ja hoivamenojen kasvua. suuret ikäluokat siirtyvät hoivaikään ja PS-vuosikymmen on estänyt maahanmuuttoa.

    Valtion menoja voi merkittävästi vähentää leikkaamalla eläkkeitä, poistamalla kansalliset maataloustuet ja leikkaamalla muut kuin TKI-yritystuet. Lyhentämällä asevelvollisuutta neljään kuukauteen nopeutetaan siirtymistä työelämään ja vähennetään turhia välivuosia. Asehankintojen tarpeellisuus väheni Nato-jäsenyyden myötä, Viro pärjää oikein hyvin ilman ilmavoimia. Muut leikkaukse ovat näiden rinnalla lillukanvarsia.

    Sitten on 50 000 EU:n ulkopuolelta tullutta ei-työperäistä pakolaista Ukrainasta, jotka pitäsi PS:n linjan mukaan karkoittaa jonnekin.

    Kokoomuksen jo lupaamat menolisäykset ja sote-kulujen pakollinen kasvu on lähes ylivoimaista kattaa. Lisäksi on alennettava veroja. PS lupasi alentaa bensan hintaa.

    Marinin hallitustoki tuhlasi kuntien ja yritysten covid-tukiin, joita ilmeisesti ei olisi pitänyt antaa. Poliittinen päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä oli lähes ainoa kaikkien aikojen maaseutumyönteisen hallituksen linjavalinta kuluissa.

  23. Nimimerkki Toke: ”Toinen toksinen kokkareiden perussynti on tietysti se, että haluavat laskea veroja, riippumatta suhdanteista. Joka sitten tietty osaltaan johti tuohon valtionvelan kasvuun.”

    Kyllä se verotason laskeminen on Toke homeopaattiseksi efektiksi jäänyt. Olematonta on ollut lasku. Elämme yhdessä maailman korkeimman veroasteen maassa. Ei siitä päästä yli eikä ympäri.

    Julkinen sektorimme on tavattoman laaja.
    Tämän pursunnan rahoittamiseen ei tietenkään rahat, mitkään rahat, vero- tai velka, tule riittämään oikein minkäänlaisessa suhdannetilanteessa.

    1. Aivan katastrofaalista seurauksiltaan oli verojen alentaminen 1989 ja uudestaan 2006. Kun valtiolle tulee suhdanteiden ylikuumenemisen seurauksena paljon rahaa, demarien on mahdotonta olla lisäämättä menoja ja kokoomuksen alentamatta veroja. Molemmat yhtä tyhmiä ahneudessaan.

      1. Vuonna 1989 ja 2006 ei tosin ollut edes talouden ennusteissa taantuman tai laman merkkejä. Asuntomarkkinat olivat stabilit ja täystyöllisyys oli saavutettu. Syyt oli ulkoiset tekijät 1991-1992 ja 2008-2009. Vuonna 1991 se oli Neuvostoliiton hajoaminen ja pankkikriisi. 2008 se oli Yhdysvaltain subprime kriisi Tällä hetkellä tilanne on aika erilainen koska kyseessä on ulkoinen shokki (COVID+Ukrainan sota) . Tilanne muistuttaa vuoden 1973 öljykriisin aikaista tilannetta.

  24. Velan määrää oleellisempi asia on miten lainarahan käyttää. Mikäli rahan käyttötarkoitus on tarpeeksi järkevä ja tuottava on velanotto järkevää. Marinin hallitus lahjoitti yli 6,6miljardia EU:n elvytyspakettiin eli toisinsanoen Suomen kilpailijamaille. Nyt sitten on yli 6miljardin sopeuttamistarve. Tämä vain yhtenä esimerkkinä äärimmäisen typerästä lainanotosta.

  25. Kuuden miljardin saavuttaminen ainakin helpottuu nyt, kun soten arvioidaan kuluttavan miljardikaupalla aiemmin arvoitua enemmän rahaa vuodessa. Mitä isompi kulutusarvio on verrokkina, sitä helpompi 6 miljardin vähennys on saada aikaan. Talouden tasapainoon saaminen on toinen asia.

  26. Oliko sinulle tuttu asia, että Valtiokonttori on ”strategian mukaisesti” vaihtanut valtion miinuskorkoiset lainat markkinakorkoisiksi vai selvisikö vasta Hesarin jutusta kuten meille muille?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.