Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusongelma on ikäjakauma, jonka seurauksena nettosaajia on aina vain enemmän ja nettomaksajia, työssä käyviä, aina vain vähemmän.
Koska ikäjakaumaa ei noin vain muuteta, on nostettava työllisyyttä. Työperäinen maahanmuutto olisi hyväksi, mutta Suomi ei ole muuttajille sanottavan houkutteleva, koska marraskuu, kummallinen kieli – tai oikeastaan kaksi – ja muukalaisvastainen ilmapiiri.
Työllisyyttä pitäisi nostaa paljon, mieluummin jonnekin noin 80 prosenttiin. Tämä taas tarkoittaa, että on työllistettävä myös niitä, joiden osaamisessa, työkyvyssä tai muissa ominaisuuksissa on puutteita.
Heidän osaltaan taas haaveet kolmen tonnin palkasta ovat utopistisia. Jos työn on tuotettava niin paljon, että siitä voi kannattavasti maksaa 3 000 €/kk, aika paljon töitä ja työntekijöitä karsiutuu pois.
Julkinen sektori voi tietysti maksaa mitä vain tuottavuudesta piittaamatta, mutta siihen tarvitaan iloisia veronmaksajia. Jos ongelmana on julkisen talouden kestävyysvaje, huonotuottoisen työvoiman palkkaaminen kuntiin korkealla palkalla ei sanottavasti auta.
Niinpä tarvitaan täydentäviä tulonsiirtoja. En tiedä, onko ajatus huonojen palkkojen tukemisesta täydentävillä tulonsiirroilla oikeistolaista vai vasemmistolaista politiikkaa, mutta kokoomuslaista se ei ainakaan näytä olevan.
Kokoomus on kiinnittänyt huomiota siihen, että jopa töissä käyvät nostavat Suomessa asumistukea. Niin nostavat. Se on lapsilisien ohella merkittävin pienipalkkaisia tukeva tulonsiirto.
Itse asiassa esitin vajaa kymmenen vuotta sitten yhdessä sen aikaisen demarin, Juhana Vartiaisen kanssa asumistukeen muutosta, jossa asumistukea määrättäessä osa palkasta jätetään ottamatta huomioon. (Katso lisää tästä) Esitimme 400 euroa kuussa, mutta hallitus hyväksyi 300 €/kk. Tämän piti olla eräänlainen köyhän miehen matalapalkkatuki, joka kohdistuisi sinne, missä pienellä palkalla ei tule toimeen, eli korkeiden asumiskustannusten kasvukeskuksiin.
Kokoomus on ilmoittanut, että se haluaa leikata asumistuesta merkittävästi. Puolue on viisaasti jättänyt kertomatta, miten se sitä leikkaisi, mutta oikein muualta ei voi leikata kuin tästä palkansaajien suojaosuudesta. Se taas tarkoittaisi, että pienellä palkalla ei tule kasvukeskuksissa toimeen, vaan kannattaa hakeutua työttömäksi ja toimeentulotuelle.
Jos kokoomus haluaakin leikata työttömien saamasta asumistuesta, se tarkoittaa, että normityötön tulee sen jälkeen saamaan toimeentulotukea eikä hänen kannata enää ottaa työtä vastaan.
Jos kokoomus haluaa estää asumistuen laikkauksen valumisen toimeentulotukeaan, puolue pakottaa työttömät muuttamaan pois kasvukeskuksista syrjäseutujen halpoihin asuntoihin. Asutuskeskuksista vapautuisi asuntoja työssä käyvillä, mikä sinänsä olisi hyvä asia talouden kannalta, mutta työttömät tuomittaisiin ikuiseen työttömyyteen karkottamalla heidät pois työpaikkojen läheisyydestä.
Hiljaa! Median päättämät talousnerot käskee, niin siinä on vihreän viherpiipittäjän oltava hiljaa. Ja kun asumistuen ei ole todettu valuvan vuokranantajille vuokria nostaen, niin siinä vielä enemmän syytä leikata sitä, kun se ei toimi kuten kokoomus haluaisi.
”Asutuskeskuksista vapautuisi asuntoja työssä käyvillä, mikä sinänsä olisi hyvä asia talouden kannalta, mutta työttömät tuomittaisiin ikuiseen työttömiin karkottamalla heidät pois työpaikkojen läheisyydestä.”
Meillä on jo karkotettu matalapalkkaisi kauas työpaikoistaan, koska Helsingissä asuminen on niin kallista. Menkää vaikka kysymään Meilahden sairaalalaueen duunareilta, kuinka pitkä on heidän työmatkansa. Jostain siivoojista ja jakelijoista puhumattakaan.
Toimeentulotukea nauttiville tarvitaan vuokriin edes pieni omavastuu.
Paljon asumistukea suurempi syöpä on yhteisten rahojen jakaminen jollekin etuoikeutetulle alihintaan. Esimerkiksi Helsingin kaupungin vuokrat on joidenkin lähteiden mukaan 40% alle markkinahinnan. Sama koskee kaupungin vuokratontteja.
Itsekin sain kaupungilta (ei Helsinki) 50000e arvoisen vuokratontin omakotitalolle, vuokrattua 28000e lunastushintaa vastaavasti. Eli muiden veronmaksajien subventiota noin. 22000e keskituloiselle perheelle koko vuokra-ajalle arvioituna. Kuukautta kohtihan siitä ei tule kuin noin 100e luokkaa.
Eikö asumistuki subventoi työnantajien palkkakustannuksia? Eikö voisi kuvitella että työpaikat siirtyisivät pois kalliilta alueilta jos lakataan tukemasta työntekijöiden asumista kalliilla alueilla?
Mistä tulee käsitys, että Suomeen ei olisi tulijoita?
Suomeen on vähemmän tukijoita työperäiselle maahanmuutolle Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen ulkopuolelta kuin esimerkiksi Ruotsiin ja Tanskaan. Syynä ei ole vain ilmasto vaikka Osmo Soininvaara otti marraskuisen ilmaston esimerkkinä.
Syynä on suomenkieli joka on rakenteeltaan hyvin erilainen kuin muiden Pohjoismaiden kielet joiden opiskelu on helpompaa jos puhuu jo esimerkiksi englantia tai muita indoeurooppalaisia kieliä.
Monessa keskustelussa on otettu korkea verotuksen taso mutta niin on korkea verotus muun muassa Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa.
Suomen työlupa byrokratia on itse asiassa hitaampi kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa joten työluvan saaminen kestää hitaammin. Tarveharkinnan poistaminen aloilta joihin on työvoimapulaa auttaisi paljon. Onko tähän poliittista tahtoa on eri asia
Tiedät kyllä, ettei tuo ei ole totta. Ei ole tulossa sellaisia muuttajia, jotka olisivat keskimääräistä suomalaista tuottavampia, ja ne suomalaisetkin ovat kaikesta päätellen vähän tappiollisia julkistaloudelle. Olisi pikemminkin hyväksi passittaa kotiin suuri osa tänne jo tulleista työntekijöistä. Jos on tarkoitus korjata vain ikäjakaumaa, pienemmillä vahingoilla päästään kun annetaan Metsähallituksen kuusille kansalaisuus. Ne kun hakataan reilusti ennen eläkeikää.
Ja en ole tässä vielä nostanut esiin sitä epäkohtaa, että maahanmuuttajat pääsisivät ilmaiseksi osakkaiksi Suomi oy:hyn. Aika epäreilua huomioon ottaen, että itse jos kunkin vaarit ovat sen firman edestä ottaneet sirpaleita takapuoleen.
Avaatko vielä vähän tuota ajatusta, jonka mukaan ”suomalaisetkin ovat tappiollisia julkistaloudelle”? Vaatii aika yksinkertaista talousosaamista, samoin kuin työperäisen maahanmuuton haitallisuuskin…
Ei olekaan kyse mistään monimutkaisesta: Valtion velka on kasvanut yhtä soittoa 80-luvulta asti, vaikka ikäjakauma on ollut viime vuosituhannen puolella erittäin suotuisa. ”Valtion kansalaisesta saama voitto” ei ole kovin mielekäs suure, mutta juuri em. velkaantumista tai kassavajetta yritetään maahanmuutolla näennäisesti korjata.
Tuloja katsoessa mediaanisuomalainen perhekunta tunnetusti maksaa vähemmän veroja kuin mitä se saa tulonsiirtoja. Muitakin veroluonteisia maksuja on, mutta silti mennään vielä enemmän miinukselle, kun otetaan palvelut huomioon.
Nykyistenkin maahanmuuttajien keskimääräinen palkka jää reilusti suomalaisten alle. Muistelen HS:ssä nähneeni yli 5 vuotta sitten luvun 2/3-70% suomalaisten keskipalkasta. Tämä suhde on varmasti huonontunut entisestään, kun mm. Uudenmaan ELY:n aluella on purettu monien matalapalkkaisten ammattien saatavuusharkinta. Ne marginaaliset muuttajat joita olisi tulossa (esim. saatavuusharkinnan valtakunnallisella purkamisella), vastaavasti olisivat matalapalkkaista porukkaa, joka ei rahoita omia palveluitakaan. Eläkkeiden rahoittamisesta voi kyllä puhua, mutta kokonaisuuden kannalta mennään kuitenkin miinukselle, eli kyse on typerästä osaoptimoinnista.
Mitä jos työnantajat joutuisivat maksamaan kaikki ulkomailta rekrytoidusta työntekijästä julkiselle sektorille ja kansalaisille koituvat kulut? Luuletko että meillä olisi edelleen ärjyvä pula? Entä jos pysyvää oleskelulupaa saati kansalaisuutta ei voisi saada maksamatta itseään sisään?
Jos edelleen olet sitä mieltä, että Suomi voi rikastua tuomalla köyhiä ihmisiä, voin yrittää havainnollistaa totuutta toisella yksinkertaisella tavalla. Voimme pelata peliä, jossa sinä nimeät 2000€/kk ansaitsevan helsinkiläismaahanmuuttajan maksamat verot ja veroluonteiset maksut (muista huomioida työtulo- ym. vähennykset), minä taas listaan muuttajasta seuraavaa menopuolta. Kun koetimme tätä harjoitusta blogi-isännän kanssa, päädyttiin lopulta railakkaasti punaiselle. N.B., nyt puhutaan välittömistä fiskaalisista vaikutuksista, eläkevuosien kulut tulevat toiseen laskuun.
On helppo uskoa, mitä poliitikot ja lehdet kaikki hokevat. Mutta se taloustiede, jonka mukaan työperäinen maahanmuutto auttaisi kestävyysvajeeseen, perustuu erittäin naiviin yksinkertaistukseen muuttajien ja suomalaisten samasta tulojakaumasta.
Myös abstraktimmalla tasolla taloustieteilijöiden maahanmuuttomyönteisyys perustuu karkeaan olennaisten tekijöiden sivuuttamiseen: Lähes aina muuttoliikkeen hehkutus lähtee liikkeelle analogialla vapaakaupan hyödyistä. Tavaroiden ja ihmisten maahantulolla on tietenkin huikean erilaiset vaikutukset ja seuraamukset, joita ekonomistit eivät siis lähtökohtaisesti erikseen tarkastele.
Olen myös käynyt työmarkkinoihin liittyvää väittelyä, jossa vastapuoli piti maahanmuuttaneen keittiötyöntekijän vaikutusta paikalliseen työntekijään käytännössä samana, kuin jos keittiöön saataisiin vähän parempi Kenwood tai muu työtä säästävä vimpain.
Miten ja millä työvoimalla Olli S korvaisi kotimaasta ne ulkomaalaisten työntekijät jotka Olli S:n mielestä pitäisi passittaa pois Suomesta? Suomessa on 44 000 ukrainalaista pakolaista joista enemmistö on korkeakoulutettuja mutta eivät ole vielä päässeet työvoimapalveluihin koska ovat olleet alle 1 vuoden Suomessa. Näistä 44 000 ukrainalaista löytyy korkeakoulutettua osaamista ja työvoimaa . Tässä on reservi joita pitäisi hyödyntää. Yksikään ulkomaalainen työntekijä ei saa automaattisesti ilmaisia sosiaalipalveluita ennen kuin hän on maksanut Suomeen veroja eli tehnyt töitä tai saanut Suomen kansalaisuuden (kansalaisuuden saamisessa on muun muassa kielitaidon
edellytykset) . Olen seurannut monesti paneelikeskusteluita työvoimapulasta ja perussuomalaisten sanoma on aina ollut sama työperäisen maahanmuuton kiristäminen mutta koskaan perussuomalaiset eivät ole kertoneet mikä on sen vaihtoehto nykyiselle työvoimapulalle siis sille että avoimia työpaikkoja on yhtä paljon kuin työttömiä työnhakijoita. Muissa puolueissa tälle on annettu selvästi vaihtoehto eli työperäinen maahanmuutto tai eläkeläisten työverotuksen alentaminen mikäli eläkeläinen haluaa jatkaa työelämässä. Mikä on Olli S:n vaihtoehto työvoimapulalle ? Mikä on Perussuomalaisten vaihtoehto työvoimapulaan? En ole vielä kuullut vaihtoehtoa. Olen kuullut että mitä ei pitäisi tehdä mutta en ole kuullut mitä pitäisi tehdä.
Minä kun pidin sinua talouslukutaitoisena ihmisenä. Työt jäävät tekemättä? Ei työllä ole mitään subjektiivista oikeutta tulla tehdyksi. Jos jotain tarvitsee oikeasti tehdä, markkinatalous kyllä tasapainottaa tilanteen. Ehkä niitä tomaatteja ei ole pakko kasvattaa 30 asteen pakkasessa.
Meillä on kuulemma ollut työvoimapula 40 vuotta, ja erityisen ärjyvä se on ollut juuri viime vuosina. Voidaanko osoittaa tästä johtuneen jonkinlaista palkkainflaatiota?
Sen sijaan kun öljyjalosteisiin ja energiaan tuli pieniä saatavuusvaikeuksia, hyppäsi inflaatio heti lukuihin joita ei ole nähty sitten… 70-luvun öljykriisin. Ihmisiä menee ensi talvena konkurssiin hieman eri tavalla kuin koronakriisissäkään.
Ei meillä ole pulaa karvaisista käsistä, vaan resursseista. Mukaan lukien maasta täällä 10 asteen kulmassa paistavassa auringossa.
Mistä sosiaalipalveluista nyt puhutaan? Sipilän ankara hallitus viime töinään lavensi monia tulonsiirtoja alkamaan ilman työntekijän maassaolovaatimuksia. En olisi varma tuosta veronmaksuvaatimuksesta.
Suomalaisten työllisyysaste on luokkaa 53-54% jos katsotaan kansalaiset vauvasta vaariin.
Jos verrataan tätä esim. Viron kansalaisten työllisyysasteeseen, niin uskoisin helposti, että heillä kokonaistetyöllisyysaste on korkeampi, koska virolaiset eläkeläiset ovat kotimaassaan ja tänne muuttaneet ovat 100%:sesti työn perässä tulleita.
Sama homma puolalaisten ja slovakialaisten raksatyöläisten kanssa. Lähes kaikki tänne tulevat ovat työikäisiä ja tulevat 100%:sesti töiden perässä (pl. turistit jotka eivät käytännössä rasita julkista sektoria).
Työperäinen maahanmuutto on usein juuri sitä itseään – tullaan ilman lapsia ja puolisoa.
Se mistä nyt puhutaan eli ETA:n ulkopuolinen maahanmuutto taas on hyvinkin perhevetoista. Eivät ihmiset tule samalla tavoin toiselle puolen maapalloa ”keikalle”, tai elämään loppuelämäänsä yksin, urheana suomalaisten eläkeläisten hoitajana.
Tuo riippuu siitä onko korkeastikoulutettu vai ns duunari. Rakennusalalla työskentelevät eivät tuo perhettä mukaan koska työ on vaihtelevaa suhdanteiden takia mutta korkeastikoulutetut tulevat myös perheen kanssa koska puoliso voi olla myös korkeastikoulutettu. Tarvitsemme Suomessa tällä hetkellä molempia. Jos joku väittää ettemme tarvitse kuin yhtä (korkeastikoulutettuja) niin toivoisin että hän kertoisi sitten kuinka työvoimapula ratkaistaan kyseisellä alalla pelkästään kotimaan työvoimasta!
Kirjoituksessa kiteytyy aika hyvin se, miksi en tule äänestämään 2023 vaaleissa kokoomusta.
Koronan jälkeisessä Suomessa eletään tilanteessa, jossa PK-seutu kärvistelee työvoimapulassa. Tämä ei toki tarkoita sitä, että jokaisen ammatin harjoittajasta olisi pulaa.
Toista on työmarkkinoiden normaalitilanteessa, jossa työvoimapula ei ole lainkaan yhtä akuutti. Monilla, Suomen elinkeinorakenteelle ominaisilla ”kitkatyöttömyyden” aloilla erittäin korkean ammattitaidon omaava työntekijä voi joutua odottelemaan sopivaa työpaikkaa yli vuoden. Puhumattakaan tilanteesta, joissa pienen paikkakunnan tehdas laittaa ovet säppiin, ja melkoinen joukko erikoistunutta, paikkakunnalla yllättäen tarpeetonta työvoimaa vapautuu hetkellisesti olemattoman kysynnän työmarkkinaan.
Tästä syystä pidän ansiosidonnaisen lyhentämistä vastustamisen arvoisena ideana. Poliittisen vision toteutuessa viisaat hankkisivat pankki- tai vakuutusyhtiöiltä työttömyysturvaa lyhentyvää ansiosidonnaista korvaamaan. Ja tämä taas olisi omiaan vähentämään veronmaksuhalukkuutta. Jos maksan itse turvasta, miksi haluaisin maksaa myös yhteiskunnan tarjoamasta turvasta?
Työllisyydestä ja etenkin pitkittyneestä työttömyydestä löytyy Suomesta runsaasti tutkimus- ja tilastodataa. Näiden pohjalta toivoisi fiksumpia avauksia. Olisiko polttavampi ongelma esimerkiksi se, että työmarkkinatuki+asumistuki -yhdistelmä mahdollistaa Suomen suurkaupungeissa monelle riittävän pitkäaikaisen elintason, joka on turhan lähellä pienipalkkaisten palvelualojen tulotasoa?
Ode avaa tärkeätä keskustelua työllisyydestä ja pakollisista leikkauksista.
Ode kirjoittaa, että työllisyysaste pitäisi olla luokkaa 80 %. Tässä kannattaa muistaa sekin, että työlliseksi lasketaan vähintään tunnin verran ansiotyötä viikoittain tekevä 15 – 64-vuotias henkilö. Eihän tällaisella mittarilla ole juurikaan merkitystä!
Mielestäni tämä keskustelu lähtee heti väärälle uralle, jos ei oteta mukaan Suomen yritysvastaisuutta ja hirmuverotustamme.
Suurin osa uusista työpaikoistamme syntyy 300 000 yrityksen pk-sektorille, sillä suuryhtiömme investoivat ja työllistävät pääasiassa ulkomailla.
Ja parhaat pk-yrityksetkin ostetaan / karkaavat ulkomaille heti kun ovat saaneet uudet kilpailukykyiset tuotteensa markkinoille.
Suomen talous on ollut jo parikymmentä vuotta pahassa, pääosin itse aiheutetussa stagnaatio-jumissa. Presidentti Koiviston sanoja lainaten: ”Tarttis tehrä jotain…”
Mitä tulee yritysvastaiseen ilmapiiriimme, yrittäjät muistavat vielä hyvin 6. toukokuuta 1992 Presidentinlinnassa kokoontuneen ”Koiviston konklaavin,” jonka seurauksena 50 000 yritystä (suuri osa aivan kannattavia) teki konkurssin ja 500 000 jäi työttömiksi. Tuon konklaavin asiakirjat ovat vieläkin salaisia!
Kenellekään ei pitäisi olla yllätys, että Suomen yrityssektori ei luota suomalaisiin poliitikkoihin juuri ollenkaan!
Nyt on aika tunnustaa, että Suomen sosialistinen talouskokeilu on epäonnistunut, samoin kuin kaikkialla muuallakin.
On palautettava yritysten luottamus Suomeen ja tehtävä talouden täysremontti markkinatalouden ehtojen mukaan. Varsinkin työlainsäädäntömme ja verotuksemme on täysin uudistettava.
On tehtävä yrityksille taas mahdolliseksi ottaa riskiä, investoida uuteen tekniikkaan ja työllistää varsinkin traagisella tavalla hylätty nuorten sukupolvi, joista kolmasosa kokee, ettei heidän elämällään ole merkitystä.
Tässä pitää ottaa laajasti käyttöön Saksassa toimivaksi todettu, yrityksissä tapahtuva koulutus / työharjoittelu. Siellä voi käytännön työssä kasvattaa ammattitaitoaan, osallistua stimuloivaan työporukkaan ja saada ihan oikeaa palkkaa.
Näin 105-vuotias isänmaamme talous saadaan taas rajuun kasvuun, jolloin voimme turvata hyvinvointimme ja varjella kallista itsenäisyyttämme, arvaamattoman ja brutaalia sotaa käyvän Venäjän naapurina.
Väsynyttä tyhjän puhumista.
Ei pitäisi olla yllätys, että työntekijä ei luota yrittäjänä esiintyvän puheisiin lainkaan. Minä ja minulle ja muut kyykkyyn. Kiitos ei Seppo
Seppo Korppoo on edelleen katkera siitä että 1980-luvun lopussa moni pk yrittäjä teki
loppujen lopuksi vääriä valintoja kun ottivat yli suuria ulkomaan valuuttalainoja vain sen takia koska korko taso oli hiukan pienempi ulkomaan valuutassa vain sen takia koska Suomen markan kurssi oli ulkoisesti kiinteä vain sen takia koska kotimaan rahamarkkinat olivat vapautettu väärässä järjestyksessä. Suomen Pankin toimesta. Syyttöämällä Mauno Koivistoa jostain talouspoliittisesta seminaarista Presidentinlinnassa 1992 ei kyllä ole mitään tekemistä sen kanssa että yksityiset liikepankit, joista yksi sai
jopa Finanssivalvonnalta
miljoonien markkojen sakkoa finanssi lainsäädännön rikkomisesta, alkoivat oikeusteitse perimään velkoja pienemmiltäkin yrittäjiltä vaikka nämä liikepankit olivat nostaneet miljardeja markkojen arvosta pankkitukea suoraan veronmaksajien rahoista. . Syytämällä Mauno Koivistoa on Seppo Korppoolle tullut tavaksi vaikka ongelma oli nimenomaan liikepankit ja niiden tarjoamat riskisijoitukset ja osittain puutteellinen lainsäädäntö esimerkiksi sillä kohtaa että jos pankki joutuu turvautumaan hätälainaan velkasaneeraukseen aikana sillä ei olisi oikeutta saada jo olemassa olevia velkoja takaisin oikeusteitse vaan hätälaina olisi vanhojen velkojen uudelleen
järjestelyä.
Tilanne sama jos esimerkiksi Alfa TV
suurimmat osakkeen omistajat alkaisivat syyttämään Alfa TV:n tappioita Yleisradiota siitä että Alfa TV ei pystynyt kilpailemaan 5 miljoonaan asukkaan maassa vain sen takia koska Ylellä on paremmat resurssit. Vaikka todellisuudessa Alfa TV ei koskaan ostanut TV-mittaritutkimus palvelua Finnpanelilta jotta se olisi voinut tietää ainakin suunnilleen kuinka paljon katsojia sillä oli per kotitalous. Tässä kohtaa siis Alfa TV säästi vaikka säästö oli väärä kohde säästää. Onneksi Alfa TV:n suurimmat osakkeen omistajat käynnistävät puolueettoman tutkimuksen mitä virheitä Alfa TV:ssä ylinjohto teki. Koska Seppo Korppoo myöntää että ns Koiviston konklaavi jonka virallinen nimi oli Tasavallan presidentin järjestämä oikeuspoliittinen keskustelutilaisuus oli yksinkertaisesti pelkästään talouspoliittinen seminaari ?eikä mikään poliittinen päätöksenteko elin joka olisi tehnyt sitovia poliittisin päätöksiä . Olen yhdessä asiassa Seppo Korppoon kansaa samaa mieltä että tuon seminaarin asiakirjat olisi syytä julkistaa. Yrittäjien uskottavuus tulee paremmin kaikkien kansalaisten keskuuteen vain siten että yrittäjä itse myös ottaa vastuun omista sijoituksista ja tekee selvityksen riskeistä ennen niiden ottamista ja konkurssin jälkeen teettää selvityksen mikä meni pieleen ja missä tehtiin virheitä
Hyvä Jaakko ja Raul,
90-luvun lama oli pääosin itse-aiheutettu ja lähti liikkeelle Koiviston älyttömästä ”vahvan markan” politiikasta ja lainamarkkinoitten holtittomasta vapauttamisesta.
Tuosta Koiviston konklaavista: Sen perimmäinen tarkoitus oli PELASTAA HOLTITTOMASTI VALUUTTALAINOJA ANTANEET PANKIT romahdukselta.
Raul aivan oikein kirjoittaa: ”… jos pankki joutuu turvautumaan hätälainaan velkasaneeraukseen aikana sillä ei olisi oikeutta saada jo olemassa olevia velkoja takaisin oikeusteitse vaan hätälaina olisi vanhojen velkojen uudelleen
järjestelyä…”
Näin ollen Konklaavissa faktisesti päätettiin antaa pankeille OIKEUS YKSIPUOLISESTI IRTISANOA lainasopimuksensa, mikä on tietenkin laitonta ja rikkoo Perustuslain Perusoikeutta / 15 § Omaisuuden suoja, sekä montaa muutakin lakia.
Tuossa 90-traagisessa rytäkässä 50 000 yritystä ajettiin äkki-konkursseihin, vaikka niiden joukossa oli paljon aivan vastuullisia ja kannattavia yrityksiä.
Silloin Suomen pankit ja heidän lähipiirinsä tekivät VUOSISADAN SUURIMMAN PUHALLUKSEN, kun kannattavienkin yritysten ja niiden omistajien omaisuus pilkkahintaan sosialisoitiin ja tuhannet suomalaiset joutuivat ”ikuiseen” velkakurimukseen.
Monet firmat ottivat 90-luvun alussa ”halpaa valuuttalainaa” joissain tapauksessa enemmän kuin olisi pitänyt, mutta pelkästään yrittäjien syyttäminen 90-luvun lamasta on historian vääristelyä ja varsinaisten syyllisten piilottelua.
Koiviston konklaavien laittomuuksien edelleen jatkuva kieltäminen ja salaaminen kuvastaa laajemminkin tämänkin päivän Suomessa vallitsevaa yritysvastaista, sosialistista politiikkaa.
Tässä on siten kyseessä vieläkin avoin vertavuotava haava, jonka surutyö on Suomessa edelleen tekemättä.
Kannattaa tässä yhteydessä muistaa, että Marxin luokkataisteluun perustuvissa teorioissa ei ole ihmisen käsitettä ollenkaan, saati sitten ihmisoikeuksia tai riski-yrittäjiä.
Kaikille pitäisi olla jo selvää, että Suomen sosialistinen talouskokeilu on epäonnistunut. Tilalle tarvitaan kiireesti taloutemme täysreformi markkinatalouden ehtojen mukaan.
Seppo Korppoo, isänmaastaan huolestunut asekätkijäsuvun edustaja, 3 yhtiön toimitusjohtaja, uusien vientituotteitten kehittäjä ja ajankohtaisten huippukoulutuksten järjestäjä vuorittain 6000 suomalaiselle ja varsinkin nuorten työllistäjä.
Erittäin hyvä alku.
Mutta… vaatisi myös Euroopan talousjärjestelmän muokkaamista.
Nykyisessä järjestelmässä valtioiden alijäämät synnyttävät lopulta mahdollisuuden luottojen luomiseen – eli valuutan ”syntymiseen”.
Tämä siksi että jossakinnvaiheessa jonkin tahon on ostettava luotettavana pidetyn valtion velkaa ja tämän jälkeen eri talousen toimijat luovat valuuttaa lainattavaksi.
Isoilla yrityksillä on omat kanavansa laittaa liikkeelle bondejaan, mutta nekin kietoutuvat lopulta mutkien jälkeen yhteen valtioiden velan luonnin kanssa.
Saksa on Euroalueen normaalisti vahvin talous. Tilanne on ehkä muuttumassa tai vaikeutumassa laskusuhdanteen takia.
Saksa ei ole laskenut liikkeelle riittävästi tarpeeksi likvidiä velkaa ja näin koko Euroalue kärsii – toiset maat enemmän kuin toiset.
Samoin yritysten väliset erot kasvavat.
Suuri yritys saa velkaa helpommin kuin toinen – varsinkin kun pieni yhtiö joka ei ole pörssissä, ei käytännössä voi saada rahoitusta samalla tavalla bondien kautta kuin suurempi yritys joka on pörssissä noteerattu.
Korkojen nousu samalla laskee bondien arvoa ja osa rahoituslaitoksista joutuu luopumaan bondien hallussapidosta esim. riskitekijöiden tai tuotto-vaatimusten takia.
Euroalueen ongelma on myös yritysten lainoituksen pankkikeskeisyys. Wnnen koronaa noin 70% lainoista myönnettiin pankkien kautta.
Yhdysvalloissa osuus oli noin 30%.
Rahoitusmarkkina on aivan erilainen.
Matalien korkojen – NIRP ja ZIRP nolla- tai miinuskorot – olivat tiukkaa rahapolitiikkaa jolla pelattiin ulos pienimmät pankit ja valta on keskittynyt suurille toimijoille sekä jossain määrin keskuspankeille.
Kuitenkin keskuspankkien rooli varsinaisessa käytännön taloudessa on aika pieni. Niiden rooli on olla sääntelyn valvoja ja toteuttaja.
Kyllä pienet yritykset ovat erittäin suurissa ongelmissa tässä ympäristössä.
Oli näkemys 1990-luvun lamasta sitten kuinka ikävä näin jälkikäteen, enkä vähättele noita konkursseja olleenkaan, mutta kun kyseessä oli yritysten ja pankkien välinen lainasopimus joka oli myös puuttellisen lainsäädännön pohjalta perustuva sopimuspohja on kyseessä pankkien ja yritysten välinen juridillinen sopimus.
Toki jos vaihtoehto olisi ollut eduskunnan säätämä velallisen armahdus tiettyyn summaan tai kokonaan asti olisi tilanne ollut erilainen ja varmasti helpompi. Olen samaa Seppo Korppoon kanssa miten pankkikriisi olisi pitänyt hoitaa jälkikäteen mutta kun riskit ovat yksityiset ja velat yksityiset niin yksityinen sektorin on ne riskit myös kannettava, tietyyn pisteeseen asti toki eduskunta voi armahtaa poikkeuslailla. Näin ei tehty joka oli sinänsä jälkikäteen väärää politikkkaa. Mutta eduskunnan säätämä pankkituki johon osallistui kaikki eduskuntapuolueet hallitus /oppoisitio yhteisellä päätöksellä ei Koiviston järjestämän seminaarin päätös eikä sitä voida pitää syyllisenä koska sillä ei ollut siihen juridillista valtaa koska valitseva lainsäädäntö oli silloin voimassa ja lainsäädäntö valta on eduskunnassa jossa on omat enemmistöt ja vähemmistöt.
Jos yrittäjät syyllistävät vain maan hallitusta ja istuvaa tasavallan presidenttiä vain hänen edustamasta jäsenkortin väristä johtuen ja syyttämällä siitä että he pitävät suljettuja seminaareja (joita pidän itse näin avoimen yhteiskunna kannttajana hiukan kyseenalaisena nykymaailmassa) niin silti pankkien ja yritysten väliset lainat ovat lainmukaan niiden välinen juridillinen sopimus ellei sitten eduskunta säädä armahduslakia.
Sosialismilla, marxilaisuudella ja muilla teorioilla ei ollut mitään tekemistä pankkikriisin kanssa. Sitä kutsuttiin kasinokapinalismiksi ja yrityspuolella on vain hyväksyttävä se että kasinokapitalismissa on isot riskit ja isot voitot mutta eri molempia samaan aikaan . Niistä on kannettava vastuu eli ottamalla riski sitten suoraan vastaan koska on itse pistänyt omia rahoja niihen ihan tietoisesti. Jos ei tiedä kasinokapitalismin teoriasta olisi syytä välttää siihen menemistä koska riskit ovat aina isot. Näin oli suprime kriisin aikana 2008-2009 Yhdysvalloissa ja samoin 1990-luvun pankkikriisin aikana Suomessa.
Silloin kun yrittäjät tiedostavat sijoituksensa riskin ja myös kun ay-liike ottaa laittomista työtaisteluista oman vastuun ja molemmat ymmärtävät että molempien toimet eivät palvele yhteiskuntaa kokonaisuudessa on yhteiskunnassa terve yrittäjä ja työntekijä luottamus ja terve ilmapiiri.
Asumistuelle kannattaa tehdä jotain. Mutta ei sitä mitä Kokoomus ehdottaa eli että omaisuus alkaisi vaikuttamaan. Silloin taas vähän vähenisi kannustimet säästää työelämässä, kun työttömäksi joutuessa olisi eri asemassa kuin se, joka ei ole säästänyt.
Asumistuen tasoa pitäisi laskea nykyisestä 80%:sta 60%:in asteittain vaikkapa 5 prosenttiyksikköä vuosittain.
En nimittäin keksi mitään huonoa siinä, että ihmisiä houkuteltaisiin etsimään halvempaa asumista. Sehän ei aina tarkoita muuttamista eri paikkakunnalle vaan vaikka vaan kolmiosta kaksioon.
Ja jotta toimeentulotuelle valuminen ei olisi liian vauhdikasta, niin sinne pitäisi saada asumisen omavastuu.
Täysin parasta olisi tulevaisuudessa perustulo + nykyistä matalampi asumistuki.
Kyllä nyt joku omavastuukin on perusteltua olla, jos on paljon omaisuutta. Eläkkeensaajan asumistuessa on jo omaisuusleikkuri, pois lukien omistetut osakeasunnot, joita ei huomioida omaisuudeksi, vaikka olisivat sijoitusasuntoja. Mutta on kuitenkin. Yleisessä asumistuessa ei ole lainkaan omaisuusleikkuria nykyisin. Sijoitusten tuotot huomioidaan, mutta nekin vain, jos nostaa niitä ulos, eli jos eivät ole esim. tuottosijoitusrahastossa tai vakuutuskuoren takana. Ei esim. satojen tuhansien eurojen tai enemmänkin netto-omaisuutta omaaville tarvitsisi maksaa asumistukea, vaan asumistukea saisi perustellusti kohdentaa tarveperustaisesti. Iso omaisuus vähentää taloudellisen tuen aitoa tarvetta, jos omaisuus on realisoimiskelpoista. Sitten on toki sellaistakin omaisuutta, jota voi olla paperilla, mutta josta ei pääse millään hinnalla edes eroon, ja se on asia erikseen.
Tuossa omaisuuden luomassa omavastuussa on oikeasti syytä olla tarkkana. Haluammeko nimittäin ohjata siihen, että säästäminen ei ole kannattavaa? Mielestäni se, että asumistuki on täysin tulosidonnainen, on hyvä juttu. Meillä on sitten marginaalisia ryhmiä kuten lottovoittajat tai oloneuvoksettaret, jotka saattavat olla ilman tuloja ja saada asumistukea, mutta eiköhän heistäkin monella ole pääomatuloja eivätkä siten oikeutettuja asumistukeen.
”Tuossa omaisuuden luomassa omavastuussa on oikeasti syytä olla tarkkana. Haluammeko nimittäin ohjata siihen, että säästäminen ei ole kannattavaa?”
Ei varallisuusraja sitä automaattisesti tarkoita, etteikö säästäminen voisi kannattaa. Mutta rajansa kaikella. Jos jollain on vaikka puoli miljoonaa euroa tai enemmän omaisuutta, niin ei hän tarvitse sosiaalitukea taloudellisesta syystä voidakseen säästää valtion maksaman asumistuen verran joka kuukausi vielä lisää. Tuet eivät kohdistu eniten tarvitseville, jos asumistukea saavat myös hyvin varakkaat.
”Meillä on sitten marginaalisia ryhmiä kuten lottovoittajat tai oloneuvoksettaret, jotka saattavat olla ilman tuloja ja saada asumistukea, mutta eiköhän heistäkin monella ole pääomatuloja eivätkä siten oikeutettuja asumistukeen.”
Pääomatuet on erittäin helppo saada asumistuen tulohuomioinnin ulkopuolelle. Onnistuu esimerkiksi laittamalla ne vakuutuskirjan taakse tai sellaiseen sijoitusrahastoon, joka ei jaa voittoja ulos, vaan voitot jäävät arvonnousuksi. Silloin Kelan tulkinnan mukaan ihmisellä ei ole pääomatuloja lainkaan yleisessä asumistuessa. Eläkkeensaajan asumistuessa varallisuus sen sijaan vaikuttaa tuen saamiseen.
@Lappi
Kela ei muuten maksa asumistukea tulottomalle, sillä pitäähän ihmisellä tuloja olla. Tiedän 100% varmaksi että tällä perusteella on hylätty asumistukia.
”sellaiseen sijoitusrahastoon, joka ei jaa voittoja ulos, vaan voitot jäävät arvonnousuksi.”
Mutta mikä ongelma? Silloinhan ihminen valitsee elämäntavan, jossa hän saa käyttöönsä aika vähän rahaa. Muistakaa, että asumistukea saadaan vain pienillä tuloilla.
Kuvitellaan, että on kaksi yksinhuoltajakotiäitiä, joista toinen jostain kumman syystä elää niin vaatimatonta elämää, että pystyy säästämään 300e/kk kasvurahastoihin. Tinkii siis kaikesta mahdollisesta, jotta tulevaisuudessa asiat olisivat paremmin.
Tätä voisi ”suotuisissa” tapauksissa tapahtua vaikka 12 vuoden ajan, kun lapsia syntyy sopivaan tahtiin. Jos markkina on ollut lähelläkään normaalia, niin hänen salkkunsa on tämän jälkeen yli 80 000 euron arvoinen.
Pidättekö reiluna, että esim. silloin hänen varallisuutensa alkaisi vaikuttamaan hänen asumistukeensa, kun hän palaa vaikka osa-aikatöihin pienellä palkalla ja olisi oikeutettu vaikkapa 300e/kk kokoiseen asumistukeen, mutta ei saisi sitä, koska on varallisuutta?
Esimerkkini oli varmaan melko fiktiivinen, mutta mahdollinen.
Entä kaksi keskipalkkaista työntekijää. Toinen hummaa rahansa ja toinen säästää ja sijoittaa. Toinen sijoittaa 500e/kk 22 vuoden ajan ja saa aikaan lähes 400 000 euron salkun. Sitten nämä molemmat jäävät työttömiksi ja pääsevät asumistuen piiriin. Tai toinen ei pääsiskään, koska on tuo salkku.
Eli se, joka on tehnyt ne etelänmatkat, ylläpitänyt uudehkoa autoa ja syönyt ahkerasti ulkona, saisi asumistukea työttömyyden koittaessa, mutta tämä säästäjä ei.
Tällaisia ei vaan saa päästää syntymään oikeudenmukaisuuden takia! Lisäksi vaikutukset valtion talouteen ovat pieniä, koska em. tapauksia tuskin montaa on ja jälkimmäisessäkin töitä varmaan löydetään kohtuu nopeesti. Eikä tosiaan niitä tulottomia oloneuvoksittariakaan taida montaa olla.
Toivottavasti tuohon ei puututa. Se oli Kokoomukselta suorastaan populistista, että ”nykyään lottovoittajakin voi saada asumistuka”. Puuttuisivat asumistukeen tavalla, jolla siihen meneviä rahoja saataisiin vähennettyä esim. miljardilla eikä tuollaisella tavalla, joka toisi ehkä 20 miljoonan säästöt…jos sitäkään.
Eniten täysin tulottomia kansalaisia on Kauniaisissa. Jos perii miljoonaomaisuuden, sijoittaa sen osakerahastoon niin, että tuotto sijoitetaan aina takaisin ja panee vaikkapa vaatimattomat 200 000 euroa pankkitilille tulevaa kulutusta varten, ei minusta ole oikeutettu asumistukeen, vaikka onkin täysin tuloton.
Soininvaara–>No voisiko sitten jatkossa erotella ”säästämällä vaurastuneet” ja ”perimällä tai voittamalla vaurastuneet”, niin päästäisiin mainitsemastani ongelmasta?
Asiasta vähän sivuun:
Minä itse kannatan perustuloa + maltillista asumistukea (nykyistä pienempää).
Maltillista siksikin ettei se liikaa sekoita perustulon tavoitetta, joka kuitenkin on luoda ihmisille hyvät mahdollisuudet tehdä omia valintoja tulojen kasvattamisesta ilman, että tarvii pelätä käteen jäävien tienestien olevan olemattomia tai vähäisiä.
Nämä tulottomat miljonäärit lienevät täysin marginaalinen ryhmä, eikä heidän takia kannata alkaa lainsäädäntöä sorvaamaan. Senkin ajan & lainsäädäntöpuhkun, mikä tällaisen ongelman korjaamiseen kuluu, pitäisi käyttää järkevämmin.
Nyt ollaan jo useampi vaalikausi valitettu, että lainsäädännön valmisteluun ei ole riittävästi aikaa ja laeista tulee osaltaan siksi huonoja, on ihan älytöntä miettiä tämmöisen nappikaupan korjaamista.
Ihan sama juttu jonkun ääriharvinaisen sosiaalitukihuijauksen tai porsaanreiän kohdalla.
Valvonta & muutokset maksavat ja vievät lainsäätäjän huomion, joten kannattaa keskittyä näpertelyn ja pelkän signaloinnin sijasta olennaiseen.
Asumistuessa suurimpia ongelmia on ollut se, että sitä ehkä eniten tarvitsevista osa ei sitä saa. Ja vastaavasti sen piiriin on helppo järjestää monen, joka ei tukea edes tarvitsisi. Asiaan liityy ruokakuntakäsitteen ongelmallisuus sekä kysymys itse lämmityskustannuksensa maksavien tuen oikeasta määrästä. Vuodenvaihteessa 2023 asumistuen lämmitysnormit muuttuvat olennaisesti ensimmäistä kertaa moneen vuosikymmeneen lämmityskulujen noustua. Lämmityskuluissa nousua on ollut vuosikymmenten ajan enemmän kuin mitä inflaatio on ollut ja keskimääräinen asuntojen neliökokokin per henkilö on noussut viime vuosikymmeninä, mutta normit on jätetty päivittämättä vuosikymmenten ajan siltä osin. On mielenkiintoista nähdä, paljonko asumistukeen tulee vuonna 2023 sellaisia uusia saajia lämmitysnormipäivityksen takia, joille tuen saaminen on aiemmin ollut mahdotonta – ei pienten tulojen, tai isojen asumismenojen, vaan asumistuen erikoisten normien takia, joiden luvut eivät ole vastanneet todellisia euroja, jotka lukevat laskuilla. Kun eduskunta käsitteli asiaa tänä syksynä, STM:ltä asia oli malliesimerkki siitä, miten lakeja Suomessa valmistellaan, eli lakiesityksen vaikutusarviosta unohdettiin kokonaan sellaisen asian käsittely kuin että moniko uusi ruokakunta voi ehtojen muutosten jälkeen tulla tuen piiriin, ikään kuin lain valmistelussa ei tajuttaisi, että tukiehdoilla on vaikutusta siihen, moniko tukea voi ylipäätään saada ja minkä verran.
Heitän tähän oikein kolme kertaa keikkatyö, keikkatyö ja keikkatyö! Minulla on lähipiirissä keikkatyöntekijöitä, toinen on 55-vuotias helsinkiläinen ja toinen on 46-vuotias helsinkiläinen. Heistä ensimmäinen aloittaa nyt keikkatyön oheen opiskelun työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi ja jälkimmäiselle tarjottiin vakituista työtä.
Pitää parantaa keikkatyöhön liittyviä ongelmakohtia antaa kaikille työttömille aito mahdollisuus keikkatöihin. Työnantajilla on huomattavasti matala kynnys palkata myös kauemmin työttömänä olleita, kun voivat palkata heitä keikkatöihin. Keikkatyö on myös työkokeiluakin parempi vaihtoehto työhön paluussa, koska kynnys on paljon matalampi. Työkokeilussa on epäonnistumisen kynnys, keikkatöissä se vain tarkoittaa, ettei ota sitä seuraavaa keikkaa sille työnantajalle. Voi myös pitää taukoa jos on vaikeuksia sopeuumisessa ja yrittää pienemmillä askeleilla ottaen pikku hiljaa keikkoja. Ansiorajaa työttömyyskorvauksissa keikkatöiden osalta pitäisi reippaasti nostaa, koska se kyllä tulee maksamaan itsensä takaisin ja on hyvä tapa saada matalalla kynnyksellä ihmisiä työelämään takaisin.
Taas Kokoomuksella jo ainakin pari vuosikymmentä vanha samanlainen temppu, eli leikataan kustannuksista puuttumatta juurisyihin. Oikeastaan valtion budjetin ongelmat johtuvat juuri siitä kun ei ole haluttu korjata niitä juurisyitä eli niitä yhteiskunnan jäykkyyksiä, joiden takia ihmiset jäävät työttömyyden vangiksi. Eli ei mitään uutta auringon alla.
Yhteiskuntamme onkin vähän sairas. Ekonomistit ihan avoimesti myöntävät että tavoiteltava työttömyyden taso on jossain 4-5% alueella eikä suinkaan nollassa, sillä heille on tärkeämpää pitää palkkakuria yllä kuin ajatella mitään ihmisten hyvinvointia. Heti tämän myönnettyään he ovatkin usein jo vaatimassa työttömyystukien leikkauksia, koska jälleen kerran palkkakuri ja budjettitasapaino.
Hyvä havainto.
Nyt EUn jäsenenä ja Eurossa väitteen mukaan tärkein taloudesta päättävä elin on keskuspankki ECB tai EKP joka tekee aina oikeita ja kohdalleen osuvia päätöksiä.
Mikään muu taho ei ilmeisestikään vaikuta päätöksiin eikä niillä ole merkitystä.
Tässä laa-laa -maailmassa on liian iso osa ekonomisteista.
Minun mielestäni EKP:n politiikkaa arvostellaan todella rajusti ja arvostelijoissa on merkittäviä taloustieteilijöitä.
”Jos kokoomus haluaa estää asumistuen laikkauksen valumisen toimeentulotukeaan, puolue pakottaa työttömät muuttamaan pois kasvukeskuksista syrjäseutujen halpoihin asuntoihin.”
Onko kasvukeskusten ulkopuolella nykyisellään paljon tyhjänä olevia asuntoja, joihin pienituloiset sitten muuttaisivat, vai rakentavatko he omat talonsa syrjäseuduille? Jos lähdetään siitä, että kasvukeskuksissa on asuntoja vain rajattu määrä, niin eikö pienipalkkaisten niissä asumisen tukeminen tarkoita sitä, että vähän paremmin palkatut potkitaan noille syrjäseuduille? Onko tämä jotenkin parempi vaihtoehto?
Mitä välillä lukee kommentteja ja kuulee keskusteluja niin osa paremmin palkatuista nimenomaan haluaa pois kasvukeskuksista ja varsinkin ”Hellsingistä”. Syitä löytyy mm. mamuista, pyöräilijöistä, autoilun hankaloittamisesta, kaavoitustyranniasta tai sitten taustalla on ihan vain pakko saada OKT isolla pihalla joka nyt sattuvista syistä on vähän hankalaa jo Helsingin kaltaisissa paikoissa. Ja osalle näistä kerrostaloasuminen ja jopa rivariasuminen on ihan helvettiä, eli jossain määrin näiden paremmin palkattujen ja työttömien tarpeet eivät kilpaile keskenään.
Tästä ei nyt oikein ole tilastollista näyttöä. Valitettavasti tilastokeskuksen sivuilla ei ole vielä vuoden 2021 kunnittaisia tulotilastoja, mutta vuoteen 2020 saakka suurituloisimman kymmenyksen osuus helsinkiläisistä ruokakunnista on ollut nousemaan päin, kun taas se on ollut laskemaan päin Espoossa Vamntaalla ja melkein kaikissa kehyskunnissa. Vuoden verokertymä yllätti budjetoidun reilusti Helsingissä, joten mitään slummiutumista ei ole vieläkään näkyvissä.
Helsingistä muutti 2020 paljon lapsiperheitä kehyskuntiin kuten Järvenpäähän ja Kirkkonummelle sekä Tuusulaan josta sai isommat asunnot. Maaseudulle muutto ei ole mitenkään ollut trendi vaan kehyskunnat jotka ovat 30 kilometrin päässä Helsingistä ovat olleet hyvässä nousussa.
Ainakin Helsingin imu on ollut hiipumaan päin, noinkohan lähtijöiden tilalle löytyisi niitä paremmin toimeentulevia. Siinä vuokramarkkina väistämättä joutuu sopeutumaan melko nopeasti. Voihan kaupunki tarvittaessa osallistua talkoisiin puuttumalla juurisyyhyn laskemalla yhtiöidesä voittotuottovaatimuksia kun jos 90% vastikemenoista kiertää tavalla tai toisella kaupungin kassaan, niin vaikuttanee vallitsevaan vuokratasoon ja siten asumistukimenoihin nostavasti.
Kysyin tekoälyltä asumistuen leikkaamisesta.
Kannattaako asumistukea leikata talouden parantamiseksi?
”Asumistukea ei yleensä suositella leikattavaksi talouden parantamiseksi. Asumistuki on tarkoitettu auttamaan ihmisiä, jotka eivät pysty maksamaan asumismenojaan ja jotka tarvitsevat taloudellista tukea asumiseen. Jos asumistukea leikataan, se voi heikentää ihmisten elämänlaatua ja lisätä heidän taloudellista ahdinkoaan.”
”Asumistuen leikkaaminen voi myös vaikuttaa negatiivisesti talouteen yleisemminkin. Jos ihmisillä on vaikeuksia maksaa asumismenojaan, he joutuvat käyttämään enemmän rahaa asumiseen ja vähemmän muuhun, kuten kulutukseen tai säästämiseen. Tämä voi heikentää kulutuskysyntää ja hidastaa talouskasvua.”
”Lisäksi asumistuen leikkaaminen voi johtaa siihen, että ihmiset joutuvat muuttamaan halvempiin asuntoihin tai muuttamaan pois alueilta, joilla he ovat asuneet ja joilla heillä on verkostoja. Tämä voi johtaa sosiaaliseen syrjäytymiseen.”
https://chat.openai.com/chat
ChatGPT on jonkinlainen yhdistelmä kaikesta siihen syötetystä valtavasta harjoitusmateriaalista. Tämän seurauksena sillä vaikuttaa olevan erittäin laaja tietämys ja keskimääräisyydestä seuraava kaunis, erinomaisen täysjärkinen ja hyvää tapaa noudattava ilmaisu (vrt. kauniit keskimääräistetyt kasvot, ”kaikki onnelliset perheet ovat samanlaisia). Ja se keskimääräinen oivallus kaiken tuotetun tekstin taustalla.
Ja siinähän on ilmiselvästi myös käsin säädetty epäsovinnaisuuksien (kuten oikeistolaisuus) suodatin, jonka kiertäminen on ollut joulukuun suurin huvitus Twitterissä.
Hauska kysymys: Milloin GPT:n ajatukset (sellaisista voi totisesti puhua) syntyivät?
Jatkokysymys: Milloin ihmiset oppivat pelkäämään pimeää, milloin tuo pelko sai sisältönsä?
Moro
Ok, tää jo vanha lanka, mut hauska juttu toi:::::”””Stadist sanoo:
9.12.2022 10:03
Kela ei muuten maksa asumistukea tulottomalle, sillä pitäähän ihmisellä tuloja olla. Tiedän 100% varmaksi että tällä perusteella on hylätty asumistukia. ””””””””””””””
xxxxxxxxxxxxxxxxxx
mjaa, miten Suomessa teoriassakaan , voisi olla ”tuloton” oleskelija.? Siis suomalainen, täällä kirjoilla jossain(ei ei kirjoilla maistraatin kautta) …tai vaikka asunut siellä ”Karin” veneen alla 20v ja katsellut tapin läpi taivaalle.
Jos veneen alla eikä sossukelan kirjoissa tai muuallakaan(teoriassa)…….niin kunhan kävelee sossukelaan, paperit sisään, ja ensin tipahtaa kai perustoimeentulotuki käteen, onko tänään 2023 n 530e…. No sitten asuntoa alle, ja asunnoton sen kai nopsaan saisi jostain päin Suomea….ja tipahtaa työttömyyskorvauskin käteen (sen työn hakemisen kanssa)……., samoin se asumistuki ihan sen pelkän tilanteen takia—kun asunnon neliöt ja vuokra kunnossa.
Eli, mitään ”normituloja/palkkatuloa” ei lie pakko olla, että kuvio lähtee käyntiin….ja sehän vaatii vain laskelman teon sossukelassa. Nollatilanne muuttuu toiseksi, kunhan laittaa itsensä systeemin sisään. // Mistä tuollaisia ufo-jengiläisiä voi ilmestyä kotomaahan, ketkä eivät siis kuuluisi normitukien piiriin. En väitä mitään, mutta kunhan sormilämmittelynä ihmettelen.