Työllisyys ja kokoomuksen halu leikata asumistukea

Suo­ma­laisen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan peru­songel­ma on ikä­jakau­ma, jon­ka seu­rauk­se­na net­tosaa­jia on aina vain enem­män ja net­tomak­sajia, työssä käyviä, aina vain vähemmän.

Kos­ka ikä­jakau­maa ei noin vain muute­ta, on nos­tet­ta­va työl­lisyyt­tä. Työperäi­nen maa­han­muut­to olisi hyväk­si, mut­ta Suo­mi ei ole muut­ta­jille san­ot­ta­van houkut­tel­e­va, kos­ka mar­raskuu, kum­malli­nen kieli — tai oikeas­t­aan kak­si — ja muukalais­vas­tainen ilmapiiri.

Työl­lisyyt­tä pitäisi nos­taa paljon, mielu­um­min jon­nekin noin 80 pros­ent­ti­in. Tämä taas tarkoit­taa, että on työl­lis­tet­tävä myös niitä, joiden osaamises­sa, työkyvyssä tai muis­sa omi­naisuuk­sis­sa on puutteita.

Hei­dän osaltaan taas haaveet kol­men ton­nin palka­s­ta ovat utopis­tisia. Jos työn on tuotet­ta­va niin paljon, että siitä voi kan­nat­tavasti mak­saa 3 000  €/kk, aika paljon töitä ja työn­tek­i­jöitä kar­si­u­tuu pois.

Julki­nen sek­tori voi tietysti mak­saa mitä vain tuot­tavu­ud­es­ta piit­taa­mat­ta, mut­ta siihen tarvi­taan iloisia veron­mak­sajia. Jos ongel­mana on julkisen talouden kestävyys­va­je, huono­tuot­toisen työvoiman palkkaami­nen kun­ti­in korkeal­la pal­ka­lla ei san­ot­tavasti auta.

Niin­pä tarvi­taan täy­den­täviä tulon­si­ir­to­ja. En tiedä, onko aja­tus huono­jen palkko­jen tukemis­es­ta täy­den­tävil­lä tulon­si­ir­roil­la oikeis­to­laista vai vasem­mis­to­laista poli­ti­ikkaa, mut­ta kokoomus­laista se ei ainakaan näytä olevan.

Kokoomus on kiin­nit­tänyt huomio­ta siihen, että jopa töis­sä käyvät nos­ta­vat Suomes­sa asum­is­tukea. Niin nos­ta­vat. Se on lap­sil­isien ohel­la merkit­tävin pieni­palkkaisia tuke­va tulonsiirto.

Itse asi­as­sa esitin vajaa kymme­nen vuot­ta sit­ten yhdessä sen aikaisen demarin, Juhana Var­ti­aisen kanssa asum­is­tu­keen muu­tos­ta, jos­sa asum­is­tukea määrät­täessä osa palka­s­ta jätetään otta­mat­ta huomioon. (Kat­so lisää tästä) Esitimme 400 euroa kuus­sa, mut­ta hal­li­tus hyväksyi 300 €/kk. Tämän piti olla erään­lainen köy­hän miehen mata­la­palkkatu­ki,  joka kohdis­tu­isi sinne, mis­sä pienel­lä pal­ka­lla ei tule toimeen, eli korkei­den asumiskus­tan­nusten kasvukeskuksiin.

Kokoomus on ilmoit­tanut, että se halu­aa leika­ta asum­istues­ta merkit­tävästi. Puolue on viisaasti jät­tänyt ker­tomat­ta, miten se sitä leikkaisi, mut­ta oikein muual­ta ei voi leika­ta kuin tästä palka­nsaa­jien suo­jao­su­ud­es­ta. Se taas tarkoit­taisi, että pienel­lä pal­ka­lla ei tule kasvukeskuk­sis­sa toimeen, vaan kan­nat­taa hakeu­tua työt­tömäk­si ja toimeentulotuelle.

Jos kokoomus halu­aakin leika­ta työt­tömien saa­mas­ta asum­istues­ta, se tarkoit­taa, että nor­mi­työtön tulee sen jäl­keen saa­maan toimeen­tu­lo­tukea eikä hänen kan­na­ta enää ottaa työtä vastaan.

Jos kokoomus halu­aa estää asum­istuen laikkauk­sen val­u­misen toimeen­tu­lo­tukeaan, puolue pakot­taa työt­tömät muut­ta­maan pois kasvukeskuk­sista syr­jäseu­tu­jen halpoi­hin asun­toi­hin. Asu­tuskeskuk­sista vapau­tu­isi asun­to­ja työssä käyvil­lä, mikä sinän­sä olisi hyvä asia talouden kannal­ta, mut­ta työt­tömät tuomit­taisi­in ikuiseen työt­tömyy­teen karkot­ta­mal­la hei­dät pois työ­paikko­jen läheisyydestä.

44 vastausta artikkeliin “Työllisyys ja kokoomuksen halu leikata asumistukea”

  1. Hil­jaa! Medi­an päät­tämät talous­nerot käs­kee, niin siinä on vihreän viher­pi­ipit­täjän olta­va hil­jaa. Ja kun asum­istuen ei ole todet­tu val­u­van vuokranan­ta­jille vuokria nos­taen, niin siinä vielä enem­män syytä leika­ta sitä, kun se ei toi­mi kuten kokoomus haluaisi.

  2. “Asu­tuskeskuk­sista vapau­tu­isi asun­to­ja työssä käyvil­lä, mikä sinän­sä olisi hyvä asia talouden kannal­ta, mut­ta työt­tömät tuomit­taisi­in ikuiseen työt­tömi­in karkot­ta­mal­la hei­dät pois työ­paikko­jen läheisyydestä.” 

    Meil­lä on jo karkotet­tu mata­la­palkkaisi kauas työ­paikois­taan, kos­ka Helsingis­sä asum­i­nen on niin kallista. Menkää vaik­ka kysymään Meilah­den sairaalalaueen duunareil­ta, kuin­ka pitkä on hei­dän työ­matkansa. Jostain siivoo­jista ja jake­li­joista puhumattakaan.
    Toimeen­tu­lo­tukea naut­tiville tarvi­taan vuokri­in edes pieni omavastuu.

  3. Paljon asum­is­tukea suurem­pi syöpä on yhteis­ten raho­jen jakami­nen jollekin etuoikeutetulle ali­hin­taan. Esimerkik­si Helsin­gin kaupun­gin vuokrat on joidenkin lähtei­den mukaan 40% alle markki­nahin­nan. Sama kos­kee kaupun­gin vuokratontteja.
    Itsekin sain kaupungilta (ei Helsin­ki) 50000e arvoisen vuokra­ton­tin omakoti­talolle, vuokrat­tua 28000e lunas­tush­in­taa vas­taavasti. Eli muiden veron­mak­sajien sub­ven­tio­ta noin. 22000e keski­t­u­loiselle per­heelle koko vuokra-ajalle arvioitu­na. Kuukaut­ta kohti­han siitä ei tule kuin noin 100e luokkaa.

  4. Eikö asum­is­tu­ki sub­ven­toi työ­nan­ta­jien palkkakus­tan­nuk­sia? Eikö voisi kuvitel­la että työ­paikat siir­ty­i­sivät pois kalli­il­ta alueil­ta jos lakataan tuke­mas­ta työn­tek­i­jöi­den asum­ista kalli­il­la alueilla?

    1. Suomeen on vähem­män tuk­i­joi­ta työperäiselle maa­han­muu­tolle Euroopan union­in ja Euroopan talousalueen ulkop­uolelta kuin esimerkik­si Ruot­si­in ja Tan­skaan. Syynä ei ole vain ilmas­to vaik­ka Osmo Soin­in­vaara otti mar­raskuisen ilmas­ton esimerkkinä. 

      Syynä on suomenkieli joka on rak­en­teeltaan hyvin eri­lainen kuin muiden Pohjo­is­maid­en kielet joiden opiskelu on helpom­paa jos puhuu jo esimerkik­si englan­tia tai mui­ta indoeu­roop­palaisia kieliä. 

      Mon­es­sa keskustelus­sa on otet­tu korkea vero­tuk­sen taso mut­ta niin on korkea vero­tus muun muas­sa Tan­skas­sa, Nor­jas­sa ja Ruotsissa. 

      Suomen työlu­pa byrokra­tia on itse asi­as­sa hitaampi kuin esimerkik­si Ruot­sis­sa ja Tan­skas­sa joten työlu­van saami­nen kestää hitaam­min. Tarve­harkin­nan pois­t­a­mi­nen aloil­ta joi­hin on työvoima­pu­laa aut­taisi paljon. Onko tähän poli­it­tista tah­toa on eri asia

  5. Työperäi­nen maa­han­muut­to olisi hyväksi

    Tiedät kyl­lä, ettei tuo ei ole tot­ta. Ei ole tulos­sa sel­l­aisia muut­ta­jia, jot­ka oli­si­vat keskimääräistä suo­ma­laista tuot­tavampia, ja ne suo­ma­laisetkin ovat kaikesta päätellen vähän tap­pi­ol­lisia julk­istaloudelle. Olisi pikem­minkin hyväk­si pas­sit­taa koti­in suuri osa tänne jo tulleista työn­tek­i­jöistä. Jos on tarkoi­tus kor­ja­ta vain ikä­jakau­maa, pienem­mil­lä vahin­goil­la päästään kun annetaan Met­sähal­li­tuk­sen kuusille kansalaisu­us. Ne kun hakataan reilusti ennen eläkeikää.

    Ja en ole tässä vielä nos­tanut esi­in sitä epäko­htaa, että maa­han­muut­ta­jat pää­si­sivät ilmaisek­si osakkaik­si Suo­mi oy:hyn. Aika epäreilua huomioon ottaen, että itse jos kunkin vaar­it ovat sen fir­man edestä otta­neet sir­palei­ta takapuoleen.

    1. Avaatko vielä vähän tuo­ta aja­tus­ta, jon­ka mukaan “suo­ma­laisetkin ovat tap­pi­ol­lisia julk­istaloudelle”? Vaatii aika yksinker­taista talousosaamista, samoin kuin työperäisen maa­han­muu­ton haitallisuuskin…

      1. Ei olekaan kyse mis­tään mon­imutkaises­ta: Val­tion vel­ka on kas­vanut yhtä soit­toa 80-luvul­ta asti, vaik­ka ikä­jakau­ma on ollut viime vuosi­tuhan­nen puolel­la erit­täin suo­tu­isa. “Val­tion kansalais­es­ta saa­ma voit­to” ei ole kovin mielekäs suure, mut­ta juuri em. velka­an­tu­mista tai kas­sava­jet­ta yritetään maa­han­muu­tol­la näen­näis­es­ti korjata.

        Tulo­ja kat­soes­sa medi­aanisuo­ma­lainen per­hekun­ta tun­netusti mak­saa vähem­män vero­ja kuin mitä se saa tulon­si­ir­to­ja. Muitakin verolu­on­teisia mak­su­ja on, mut­ta silti men­nään vielä enem­män miinuk­selle, kun ote­taan palve­lut huomioon.

        Nyky­is­tenkin maa­han­muut­ta­jien keskimääräi­nen palk­ka jää reilusti suo­ma­lais­ten alle. Muis­te­len HS:ssä näh­neeni yli 5 vuot­ta sit­ten luvun 2/3–70% suo­ma­lais­ten keskipalka­s­ta. Tämä suhde on var­masti huonon­tunut entis­es­tään, kun mm. Uuden­maan ELY:n aluel­la on puret­tu monien mata­la­palkkaisten ammat­tien saatavu­ushark­in­ta. Ne mar­gin­aaliset muut­ta­jat joi­ta olisi tulos­sa (esim. saatavu­usharkin­nan val­takun­nal­lisel­la purkamisel­la), vas­taavasti oli­si­vat mata­la­palkkaista porukkaa, joka ei rahoi­ta omia palveluitakaan. Eläkkei­den rahoit­tamis­es­ta voi kyl­lä puhua, mut­ta kokon­aisu­u­den kannal­ta men­nään kuitenkin miinuk­selle, eli kyse on type­r­ästä osaoptimoinnista.

        Mitä jos työ­nan­ta­jat jou­tu­isi­vat mak­samaan kaik­ki ulko­mail­ta rekry­toidus­ta työn­tek­i­jästä julkiselle sek­to­rille ja kansalaisille koitu­vat kulut? Luuletko että meil­lä olisi edelleen ärjyvä pula? Entä jos pysyvää oleskelulu­paa saati kansalaisu­ut­ta ei voisi saa­da mak­samat­ta itseään sisään?

        Jos edelleen olet sitä mieltä, että Suo­mi voi rikas­tua tuo­ma­l­la köy­hiä ihmisiä, voin yrit­tää havain­nol­lis­taa totu­ut­ta toisel­la yksinker­taisel­la taval­la. Voimme pela­ta peliä, jos­sa sinä nimeät 2000€/kk ansait­se­van helsinkiläis­maa­han­muut­ta­jan mak­samat verot ja verolu­on­teiset mak­sut (muista huomioi­da työ­tu­lo- ym. vähen­nyk­set), minä taas lis­taan muut­ta­jas­ta seu­raavaa menop­uol­ta. Kun koe­timme tätä har­joi­tus­ta blo­gi-isän­nän kanssa, päädyt­ti­in lop­ul­ta railakkaasti punaiselle. N.B., nyt puhutaan välit­tömistä fiskaal­i­sista vaiku­tuk­sista, eläke­vu­osien kulut tule­vat toiseen laskuun.

        On help­po uskoa, mitä poli­itikot ja lehdet kaik­ki hoke­vat. Mut­ta se taloustiede, jon­ka mukaan työperäi­nen maa­han­muut­to aut­taisi kestävyys­va­jeeseen, perus­tuu erit­täin naivi­in yksinker­tais­tuk­seen muut­ta­jien ja suo­ma­lais­ten samas­ta tulojakaumasta.

        Myös abstrak­tim­mal­la tasol­la talousti­eteil­i­jöi­den maa­han­muut­to­myön­teisyys perus­tuu karkeaan olen­nais­ten tek­i­jöi­den sivu­ut­tamiseen: Läh­es aina muut­toli­ik­keen hehku­tus läh­tee liik­keelle analo­gial­la vapaakau­pan hyödy­istä. Tavaroiden ja ihmis­ten maa­han­tu­lol­la on tietenkin huikean eri­laiset vaiku­tuk­set ja seu­raa­muk­set, joi­ta ekon­o­mistit eivät siis lähtöko­htais­es­ti erik­seen tarkastele.

        Olen myös käynyt työ­markki­noi­hin liit­tyvää väit­te­lyä, jos­sa vastapuoli piti maa­han­muut­ta­neen keit­tiö­työn­tek­i­jän vaiku­tus­ta paikalliseen työn­tek­i­jään käytän­nössä samana, kuin jos keit­tiöön saataisi­in vähän parem­pi Ken­wood tai muu työtä säästävä vimpain.

    2. Miten ja mil­lä työvoimal­la Olli S kor­vaisi koti­maas­ta ne ulko­maalais­ten työn­tek­i­jät jot­ka Olli S:n mielestä pitäisi pas­sit­taa pois Suomes­ta? Suomes­sa on 44 000 ukrainalaista pako­laista joista enem­mistö on korkeak­oulutet­tu­ja mut­ta eivät ole vielä päässeet työvoima­palvelui­hin kos­ka ovat olleet alle 1 vuo­den Suomes­sa. Näistä 44 000 ukrainalaista löy­tyy korkeak­oulutet­tua osaamista ja työvoimaa . Tässä on reservi joi­ta pitäisi hyö­dyn­tää. Yksikään ulko­maalainen työn­tek­i­jä ei saa automaat­tis­es­ti ilmaisia sosi­aali­palvelui­ta ennen kuin hän on mak­sanut Suomeen vero­ja eli tehnyt töitä tai saanut Suomen kansalaisu­u­den (kansalaisu­u­den saamises­sa on muun muas­sa kielitaidon
      edel­ly­tyk­set) . Olen seu­ran­nut mon­esti panee­likeskustelui­ta työvoima­pu­las­ta ja perus­suo­ma­lais­ten sanoma on aina ollut sama työperäisen maa­han­muu­ton kiristämi­nen mut­ta koskaan perus­suo­ma­laiset eivät ole ker­toneet mikä on sen vai­h­toe­hto nykyiselle työvoima­pu­lalle siis sille että avoimia työ­paikko­ja on yhtä paljon kuin työt­tömiä työn­hak­i­joi­ta. Muis­sa puolueis­sa tälle on annet­tu selvästi vai­h­toe­hto eli työperäi­nen maa­han­muut­to tai eläkeläis­ten työvero­tuk­sen alen­t­a­mi­nen mikäli eläkeläi­nen halu­aa jatkaa työelämässä. Mikä on Olli S:n vai­h­toe­hto työvoima­pu­lalle ? Mikä on Perus­suo­ma­lais­ten vai­h­toe­hto työvoima­pu­laan? En ole vielä kuul­lut vai­h­toe­htoa. Olen kuul­lut että mitä ei pitäisi tehdä mut­ta en ole kuul­lut mitä pitäisi tehdä.

      1. Minä kun pidin sin­ua talous­luku­taitoise­na ihmisenä. Työt jäävät tekemät­tä? Ei työl­lä ole mitään sub­jek­ti­ivista oikeut­ta tul­la tehdyk­si. Jos jotain tarvit­see oikeasti tehdä, markki­na­t­alous kyl­lä tas­apain­ot­taa tilanteen. Ehkä niitä tomaat­te­ja ei ole pakko kas­vat­taa 30 asteen pakkasessa.

        Meil­lä on kuulem­ma ollut työvoima­pu­la 40 vuot­ta, ja eri­tyisen ärjyvä se on ollut juuri viime vuosi­na. Voidaanko osoit­taa tästä johtuneen jonkin­laista palkkainflaatiota?

        Sen sijaan kun öljy­jalosteisi­in ja ener­giaan tuli pieniä saatavu­us­vaikeuk­sia, hyp­päsi inflaa­tio heti lukui­hin joi­ta ei ole nähty sit­ten… 70-luvun öljykri­isin. Ihmisiä menee ensi tal­ve­na konkurssi­in hie­man eri taval­la kuin koronakriisissäkään.

        Ei meil­lä ole pulaa kar­vai­sista käsistä, vaan resurs­seista. Mukaan lukien maas­ta tääl­lä 10 asteen kul­mas­sa pais­tavas­sa auringossa.

        Yksikään ulko­maalainen työn­tek­i­jä ei saa automaat­tis­es­ti ilmaisia sosi­aali­palvelui­ta ennen kuin hän on mak­sanut Suomeen vero­ja eli tehnyt töitä tai saanut Suomen kansalaisu­u­den (kansalaisu­u­den saamises­sa on muun muas­sa kielitaidon
        edellytykset) .

        Mis­tä sosi­aali­palveluista nyt puhutaan? Sip­ilän ankara hal­li­tus viime töinään laven­si monia tulon­si­ir­to­ja alka­maan ilman työn­tek­i­jän maas­saolo­vaa­timuk­sia. En olisi var­ma tuos­ta veronmaksuvaatimuksesta.

    3. Suo­ma­lais­ten työl­lisyysaste on luokkaa 53–54% jos kat­so­taan kansalaiset vau­vas­ta vaariin. 

      Jos ver­rataan tätä esim. Viron kansalais­ten työl­lisyysas­teeseen, niin uskoisin hel­posti, että heil­lä kokon­ais­te­työl­lisyysaste on korkeampi, kos­ka viro­laiset eläkeläiset ovat koti­maas­saan ja tänne muut­ta­neet ovat 100%:sesti työn perässä tulleita.

      Sama hom­ma puo­lalais­ten ja slo­va­kialais­ten rak­satyöläis­ten kanssa. Läh­es kaik­ki tänne tule­vat ovat työikäisiä ja tule­vat 100%:sesti töi­den perässä (pl. tur­is­tit jot­ka eivät käytän­nössä rasita julk­ista sektoria).

      Työperäi­nen maa­han­muut­to on usein juuri sitä itseään — tul­laan ilman lap­sia ja puolisoa.

      1. Työperäi­nen maa­han­muut­to on usein juuri sitä itseään — tul­laan ilman lap­sia ja puolisoa.

        Se mis­tä nyt puhutaan eli ETA:n ulkop­uo­li­nen maa­han­muut­to taas on hyvinkin per­heve­toista. Eivät ihmiset tule samal­la tavoin toiselle puolen maa­pal­loa “keikalle”, tai elämään lop­puelämään­sä yksin, urheana suo­ma­lais­ten eläkeläis­ten hoitajana.

      2. Tuo riip­puu siitä onko korkeastik­oulutet­tu vai ns duu­nari. Raken­nusalal­la työsken­televät eivät tuo per­het­tä mukaan kos­ka työ on vai­htel­e­vaa suh­dan­tei­den takia mut­ta korkeastik­oulute­tut tule­vat myös per­heen kanssa kos­ka puoliso voi olla myös korkeastik­oulutet­tu. Tarvit­semme Suomes­sa täl­lä het­kel­lä molem­pia. Jos joku väit­tää ettemme tarvitse kuin yhtä (korkeastik­oulutet­tu­ja) niin toivoisin että hän ker­toisi sit­ten kuin­ka työvoima­pu­la ratkaistaan kyseisel­lä alal­la pelkästään koti­maan työvoimasta!

  6. Kir­joituk­ses­sa kitey­tyy aika hyvin se, mik­si en tule äänestämään 2023 vaaleis­sa kokoomusta.

    Koro­nan jälkeisessä Suomes­sa eletään tilanteessa, jos­sa PK-seu­tu kärvis­telee työvoima­pu­las­sa. Tämä ei toki tarkoi­ta sitä, että jokaisen ammatin har­joit­ta­jas­ta olisi pulaa. 

    Toista on työ­markki­noiden nor­maal­i­ti­lanteessa, jos­sa työvoima­pu­la ei ole lainkaan yhtä aku­ut­ti. Monil­la, Suomen elinkeino­rak­en­teelle omi­naisil­la ”kitkatyöt­tömyy­den” aloil­la erit­täin korkean ammat­ti­taidon omaa­va työn­tek­i­jä voi joutua odot­tele­maan sopi­vaa työ­paikkaa yli vuo­den. Puhu­mat­takaan tilanteesta, jois­sa pienen paikkakun­nan tehdas lait­taa ovet säp­pi­in, ja melkoinen joukko erikois­tunut­ta, paikkakun­nal­la yllät­täen tarpee­ton­ta työvoimaa vapau­tuu het­kel­lis­es­ti olemat­toman kysyn­nän työmarkkinaan. 

    Tästä syys­tä pidän ansiosi­don­naisen lyhen­tämistä vas­tus­tamisen arvoise­na ideana. Poli­it­tisen vision toteutues­sa viisaat han­kki­si­vat pank­ki- tai vaku­u­tusy­htiöiltä työt­tömyys­tur­vaa lyhen­tyvää ansiosi­don­naista kor­vaa­maan. Ja tämä taas olisi omi­aan vähen­tämään veron­mak­suhalukku­ut­ta. Jos mak­san itse tur­vas­ta, mik­si halu­aisin mak­saa myös yhteiskun­nan tar­joa­mas­ta turvasta?

    Työl­lisyy­destä ja etenkin pitkit­tyneestä työt­tömyy­destä löy­tyy Suomes­ta run­saasti tutkimus- ja tilas­to­dataa. Näi­den poh­jal­ta toivoisi fik­sumpia avauk­sia. Olisiko polt­tavampi ongel­ma esimerkik­si se, että työmarkkinatuki+asumistuki ‑yhdis­telmä mah­dol­lis­taa Suomen suurkaupungeis­sa mon­elle riit­tävän pitkäaikaisen elin­ta­son, joka on turhan lähel­lä pieni­palkkaisten palvelu­alo­jen tulotasoa?

  7. Ode avaa tärkeätä keskustelua työl­lisyy­destä ja pakol­li­sista leikkauksista.

    Ode kir­joit­taa, että työl­lisyysaste pitäisi olla luokkaa 80 %. Tässä kan­nat­taa muis­taa sekin, että työl­lisek­si las­ke­taan vähin­tään tun­nin ver­ran ansio­työtä viikoit­tain tekevä 15 — 64-vuo­tias henkilö. Eihän täl­laisel­la mit­tar­il­la ole juurikaan merkitystä!

    Mielestäni tämä keskustelu läh­tee heti väärälle uralle, jos ei ote­ta mukaan Suomen yri­tys­vas­taisu­ut­ta ja hirmuverotustamme.

    Suurin osa uusista työ­paikois­tamme syn­tyy 300 000 yri­tyk­sen pk-sek­to­rille, sil­lä suury­htiömme investoi­vat ja työl­listävät pääasi­as­sa ulkomailla. 

    Ja parhaat pk-yri­tyk­setkin oste­taan / karkaa­vat ulko­maille heti kun ovat saa­neet uudet kil­pailukykyiset tuot­teen­sa markkinoille.

    Suomen talous on ollut jo parikym­men­tä vuot­ta pahas­sa, pääosin itse aiheutetus­sa stag­naa­tio-jumis­sa. Pres­i­dent­ti Koivis­ton sano­ja lainat­en: ”Tart­tis tehrä jotain…”

    Mitä tulee yri­tys­vas­taiseen ilmapi­iri­imme, yrit­täjät muis­ta­vat vielä hyvin 6. toukoku­u­ta 1992 Pres­i­dentin­lin­nas­sa kokoon­tuneen ”Koivis­ton kon­klaavin,” jon­ka seu­rauk­se­na 50 000 yri­tys­tä (suuri osa aivan kan­nat­tavia) teki konkurssin ja 500 000 jäi työt­tömik­si. Tuon kon­klaavin asi­akir­jat ovat vieläkin salaisia!

    Kenellekään ei pitäisi olla yllä­tys, että Suomen yri­tyssek­tori ei luo­ta suo­ma­laisi­in poli­itikkoi­hin juuri ollenkaan!

    Nyt on aika tun­nus­taa, että Suomen sosial­isti­nen talouskokeilu on epäon­nis­tunut, samoin kuin kaikkial­la muuallakin.

    On palautet­ta­va yri­tys­ten luot­ta­mus Suomeen ja tehtävä talouden täys­re­mont­ti markki­na­t­alouden ehto­jen mukaan. Varsinkin työlain­säädän­tömme ja vero­tuk­semme on täysin uudistettava.

    On tehtävä yri­tyk­sille taas mah­dol­lisek­si ottaa riskiä, investoi­da uuteen tekni­ikkaan ja työl­listää varsinkin traagisel­la taval­la hylät­ty nuorten sukupolvi, joista kol­ma­sosa kokee, ettei hei­dän elämäl­lään ole merkitystä. 

    Tässä pitää ottaa laa­jasti käyt­töön Sak­sas­sa toimi­vak­si todet­tu, yri­tyk­sis­sä tapah­tu­va koulu­tus / työhar­joit­telu. Siel­lä voi käytän­nön työssä kas­vat­taa ammat­ti­taitoaan, osal­lis­tua stim­u­loivaan työ­porukkaan ja saa­da ihan oikeaa palkkaa.

    Näin 105-vuo­tias isän­maamme talous saadaan taas raju­un kasvu­un, jol­loin voimme tur­va­ta hyv­in­voin­timme ja var­jel­la kallista itsenäisyyt­tämme, arvaa­mat­toman ja bru­taalia sotaa käyvän Venäjän naapurina.

    1. Väsynyt­tä tyhjän puhumista. 

      Ei pitäisi olla yllä­tys, että työn­tek­i­jä ei luo­ta yrit­täjänä esi­in­tyvän puheisi­in lainkaan. Minä ja min­ulle ja muut kyykkyyn. Kiitos ei Seppo

      1. Sep­po Korp­poo on edelleen katk­era siitä että 1980-luvun lopus­sa moni pk yrit­täjä teki
        lop­pu­jen lopuk­si vääriä val­in­to­ja kun otti­vat yli suuria ulko­maan val­u­ut­ta­lain­o­ja vain sen takia kos­ka korko taso oli hiukan pienem­pi ulko­maan val­u­u­tas­sa vain sen takia kos­ka Suomen markan kurssi oli ulkois­es­ti kiin­teä vain sen takia kos­ka koti­maan rahamarkki­nat oli­vat vapautet­tu väärässä järjestyk­sessä. Suomen Pankin toimes­ta. Syyt­töämäl­lä Mauno Koivis­toa jostain talous­poli­it­tis­es­ta sem­i­naarista Pres­i­dentin­lin­nas­sa 1992 ei kyl­lä ole mitään tekemistä sen kanssa että yksi­tyiset liikepankit, joista yksi sai
        jopa Finanssivalvonnalta
        miljoonien markko­jen sakkoa finanssi lain­säädän­nön rikkomis­es­ta, alkoi­vat oikeusteitse per­imään velko­ja pienem­miltäkin yrit­täjiltä vaik­ka nämä liikepankit oli­vat nos­ta­neet mil­jarde­ja markko­jen arvos­ta pankki­tukea suo­raan veron­mak­sajien rahoista. . Syytämäl­lä Mauno Koivis­toa on Sep­po Korp­poolle tul­lut tavak­si vaik­ka ongel­ma oli nimeno­maan liikepankit ja niiden tar­joa­mat riskisi­joituk­set ja osit­tain puut­teelli­nen lain­säädän­tö esimerkik­si sil­lä kohtaa että jos pank­ki joutuu tur­vau­tu­maan hätälainaan velka­sa­neer­auk­seen aikana sil­lä ei olisi oikeut­ta saa­da jo ole­mas­sa ole­via velko­ja takaisin oikeusteitse vaan hätälaina olisi van­ho­jen velko­jen uudelleen
        järjestelyä. 

        Tilanne sama jos esimerkik­si Alfa TV
        suurim­mat osak­keen omis­ta­jat alka­isi­vat syyt­tämään Alfa TV:n tap­pi­oi­ta Yleis­ra­dio­ta siitä että Alfa TV ei pystynyt kil­paile­maan 5 miljoon­aan asukkaan maas­sa vain sen takia kos­ka Ylel­lä on parem­mat resurssit. Vaik­ka todel­lisu­udessa Alfa TV ei koskaan ostanut TV-mit­tar­i­­tutkimus palvelua Finnpan­elil­ta jot­ta se olisi voin­ut tietää ainakin suun­nilleen kuin­ka paljon kat­so­jia sil­lä oli per koti­talous. Tässä kohtaa siis Alfa TV säästi vaik­ka säästö oli väärä kohde säästää. Onnek­si Alfa TV:n suurim­mat osak­keen omis­ta­jat käyn­nistävät puolueet­toman tutkimuk­sen mitä virheitä Alfa TV:ssä ylin­jo­hto teki. Kos­ka Sep­po Korp­poo myön­tää että ns Koivis­ton kon­klaavi jon­ka viralli­nen nimi oli Tasaval­lan pres­i­dentin jär­jestämä oikeuspoli­it­ti­nen keskuste­lu­ti­laisu­us oli yksinker­tais­es­ti pelkästään talous­poli­it­ti­nen sem­i­naari ?eikä mikään poli­it­ti­nen päätök­sen­teko elin joka olisi tehnyt sitovia poli­it­tisin päätök­siä . Olen yhdessä asi­as­sa Sep­po Korp­poon kansaa samaa mieltä että tuon sem­i­naarin asi­akir­jat olisi syytä julk­istaa. Yrit­täjien uskot­tavu­us tulee parem­min kaikkien kansalais­ten kesku­u­teen vain siten että yrit­täjä itse myös ottaa vas­tu­un omista sijoituk­sista ja tekee selvi­tyk­sen riskeistä ennen niiden ottamista ja konkurssin jäl­keen teet­tää selvi­tyk­sen mikä meni pieleen ja mis­sä tehti­in virheitä

      2. Hyvä Jaakko ja Raul,

        90-luvun lama oli pääosin itse-aiheutet­tu ja lähti liik­keelle Koivis­ton älyt­tömästä “vah­van markan” poli­ti­ikas­ta ja laina­markki­noit­ten holtit­tomas­ta vapauttamisesta. 

        Tuos­ta Koivis­ton kon­klaav­ista: Sen per­im­mäi­nen tarkoi­tus oli PELASTAA HOLTITTOMASTI VALUUTTALAINOJA ANTANEET PANKIT romahdukselta.

        Raul aivan oikein kir­joit­taa: “… jos pank­ki joutuu tur­vau­tu­maan hätälainaan velka­sa­neer­auk­seen aikana sil­lä ei olisi oikeut­ta saa­da jo ole­mas­sa ole­via velko­ja takaisin oikeusteitse vaan hätälaina olisi van­ho­jen velko­jen uudelleen
        järjestelyä…”

        Näin ollen Kon­klaavis­sa fak­tis­es­ti päätet­ti­in antaa pankeille OIKEUS YKSIPUOLISESTI IRTISANOA laina­sopimuk­sen­sa, mikä on tietenkin laiton­ta ja rikkoo Perus­tus­lain Peru­soikeut­ta / 15 § Omaisu­u­den suo­ja, sekä mon­taa muu­takin lakia.

        Tuos­sa 90-traagises­sa rytäkässä 50 000 yri­tys­tä ajet­ti­in äkki-konkurs­sei­hin, vaik­ka niiden joukos­sa oli paljon aivan vas­tu­ullisia ja kan­nat­tavia yrityksiä.

        Sil­loin Suomen pankit ja hei­dän lähipi­irin­sä tekivät VUOSISADAN SUURIMMAN PUHALLUKSEN, kun kan­nat­tavienkin yri­tys­ten ja niiden omis­ta­jien omaisu­us pilkkahin­taan sosial­isoiti­in ja tuhan­net suo­ma­laiset jou­tu­i­v­at ”ikuiseen” velkakurimukseen.

        Mon­et fir­mat otti­vat 90-luvun alus­sa “hal­paa val­u­ut­ta­lainaa” jois­sain tapauk­ses­sa enem­män kuin olisi pitänyt, mut­ta pelkästään yrit­täjien syyt­tämi­nen 90-luvun lamas­ta on his­to­ri­an vääris­te­lyä ja varsi­nais­ten syyl­lis­ten piilottelua.

        Koivis­ton kon­klaavien lait­to­muuk­sien edelleen jatku­va kieltämi­nen ja salaami­nen kuvas­taa laa­jem­minkin tämänkin päivän Suomes­sa val­lit­se­vaa yri­tys­vas­taista, sosial­is­tista politiikkaa.

        Tässä on siten kyseessä vieläkin avoin ver­tavuo­ta­va haa­va, jon­ka suru­työ on Suomes­sa edelleen tekemättä.

        Kan­nat­taa tässä yhtey­dessä muis­taa, että Marx­in luokkatais­telu­un perus­tu­vis­sa teo­ri­ois­sa ei ole ihmisen käsitet­tä ollenkaan, saati sit­ten ihmisoikeuk­sia tai riski-yrittäjiä.

        Kaikille pitäisi olla jo selvää, että Suomen sosial­isti­nen talouskokeilu on epäon­nis­tunut. Tilalle tarvi­taan kiireesti taloutemme täys­re­for­mi markki­na­t­alouden ehto­jen mukaan. 

        Sep­po Korp­poo, isän­maas­taan huolestunut asekätk­i­jä­su­vun edus­ta­ja, 3 yhtiön toim­i­tusjo­hta­ja, uusien vien­ti­tuot­teit­ten kehit­täjä ja ajanko­htais­ten huip­puk­oulu­tuk­sten jär­jestäjä vuorit­tain 6000 suo­ma­laiselle ja varsinkin nuorten työllistäjä.

    2. Erit­täin hyvä alku.

      Mut­ta… vaatisi myös Euroopan talousjär­jestelmän muokkaamista.

      Nykyisessä jär­jestelmässä val­tioiden ali­jäämät syn­nyt­tävät lop­ul­ta mah­dol­lisu­u­den luot­to­jen luomiseen — eli val­u­u­tan “syn­tymiseen”.

      Tämä sik­si että jos­sakin­nvai­heessa jonkin tahon on ostet­ta­va luotet­ta­vana pide­tyn val­tion velkaa ja tämän jäl­keen eri talousen toim­i­jat luo­vat val­u­ut­taa lainattavaksi.

      Isoil­la yri­tyk­sil­lä on omat kana­vansa lait­taa liik­keelle bon­de­jaan, mut­ta nekin kietoutu­vat lop­ul­ta mutkien jäl­keen yhteen val­tioiden velan luon­nin kanssa.

      Sak­sa on Euroalueen nor­maal­isti vahvin talous. Tilanne on ehkä muut­tumas­sa tai vaikeu­tu­mas­sa laskusuh­dan­teen takia.

      Sak­sa ei ole laskenut liik­keelle riit­tävästi tarpeek­si lik­vidiä velkaa ja näin koko Euroalue kär­sii — toiset maat enem­män kuin toiset.

      Samoin yri­tys­ten väliset erot kasvavat.

      Suuri yri­tys saa velkaa helpom­min kuin toinen — varsinkin kun pieni yhtiö joka ei ole pörssis­sä, ei käytän­nössä voi saa­da rahoi­tus­ta samal­la taval­la bon­di­en kaut­ta kuin suurem­pi yri­tys joka on pörssis­sä noteerattu.

      Korko­jen nousu samal­la las­kee bon­di­en arvoa ja osa rahoi­tus­laitok­sista joutuu luop­umaan bon­di­en hal­lus­sapi­dos­ta esim. riskitek­i­jöi­den tai tuot­to-vaa­timusten takia.

      Euroalueen ongel­ma on myös yri­tys­ten lain­oituk­sen pankkikeskeisyys. Wnnen koron­aa noin 70% lain­oista myön­net­ti­in pankkien kautta.

      Yhdys­val­lois­sa osu­us oli noin 30%.

      Rahoi­tus­markki­na on aivan erilainen.

      Matal­ien korko­jen — NIRP ja ZIRP nol­la- tai mii­nusko­rot — oli­vat tiukkaa rahapoli­ti­ikkaa jol­la pelat­ti­in ulos pien­im­mät pankit ja val­ta on keskit­tynyt suurille toim­i­joille sekä jos­sain määrin keskuspankeille.

      Kuitenkin keskus­pankkien rooli varsi­naises­sa käytän­nön taloudessa on aika pieni. Niiden rooli on olla sään­te­lyn valvo­ja ja toteuttaja.

      Kyl­lä pienet yri­tyk­set ovat erit­täin suuris­sa ongelmis­sa tässä ympäristössä.

    3. Oli näke­mys 1990-luvun lamas­ta sit­ten kuin­ka ikävä näin jälkikä­teen, enkä vähät­tele noi­ta konkursse­ja olleenkaan, mut­ta kun kyseessä oli yri­tys­ten ja pankkien väli­nen laina­sopimus joka oli myös puut­tel­lisen lain­säädän­nön poh­jal­ta perus­tu­va sopimus­po­h­ja on kyseessä pankkien ja yri­tys­ten väli­nen juridilli­nen sopimus. 

      Toki jos vai­h­toe­hto olisi ollut eduskun­nan säätämä velal­lisen armah­dus tiet­tyyn sum­maan tai kokon­aan asti olisi tilanne ollut eri­lainen ja var­masti helpom­pi. Olen samaa Sep­po Korp­poon kanssa miten pankkikri­isi olisi pitänyt hoitaa jälkikä­teen mut­ta kun riskit ovat yksi­tyiset ja velat yksi­tyiset niin yksi­tyi­nen sek­torin on ne riskit myös kan­net­ta­va, tietyyn pis­teeseen asti toki eduskun­ta voi armah­taa poikkeuslail­la. Näin ei tehty joka oli sinän­sä jälkikä­teen väärää poli­tikkkaa. Mut­ta eduskun­nan säätämä pankki­tu­ki johon osal­lis­tui kaik­ki eduskun­ta­puolueet hal­li­tus /oppoisitio yhteisel­lä päätök­sel­lä ei Koivis­ton jär­jestämän sem­i­naarin päätös eikä sitä voi­da pitää syyl­lisenä kos­ka sil­lä ei ollut siihen juridil­lista val­taa kos­ka val­it­se­va lain­säädän­tö oli sil­loin voimas­sa ja lain­säädän­tö val­ta on eduskun­nas­sa jos­sa on omat enem­mistöt ja vähemmistöt. 

      Jos yrit­täjät syyl­listävät vain maan hal­li­tus­ta ja istu­vaa tasaval­lan pres­i­dent­tiä vain hänen edus­ta­mas­ta jäsenko­rtin väristä johtuen ja syyt­tämäl­lä siitä että he pitävät sul­jet­tu­ja sem­i­naare­ja (joi­ta pidän itse näin avoimen yhteiskun­na kan­nt­ta­jana hiukan kyseenalaise­na nyky­maail­mas­sa) niin silti pankkien ja yri­tys­ten väliset lainat ovat lain­mukaan niiden väli­nen juridilli­nen sopimus ellei sit­ten eduskun­ta säädä armahduslakia. 

      Sosial­is­mil­la, marx­i­laisu­udel­la ja muil­la teo­ri­oil­la ei ollut mitään tekemistä pankkikri­isin kanssa. Sitä kut­sut­ti­in kasi­nokap­inal­is­mik­si ja yri­tyspuolel­la on vain hyväksyt­tävä se että kasi­nokap­i­tal­is­mis­sa on isot riskit ja isot voitot mut­ta eri molem­pia samaan aikaan . Niistä on kan­net­ta­va vas­tuu eli otta­mal­la ris­ki sit­ten suo­raan vas­taan kos­ka on itse pistänyt omia raho­ja niihen ihan tietois­es­ti. Jos ei tiedä kasi­nokap­i­tal­is­min teo­ri­as­ta olisi syytä vält­tää siihen men­e­mistä kos­ka riskit ovat aina isot. Näin oli suprime kri­isin aikana 2008–2009 Yhdys­val­lois­sa ja samoin 1990-luvun pankkikri­isin aikana Suomessa. 

      Sil­loin kun yrit­täjät tiedosta­vat sijoituk­sen­sa riskin ja myös kun ay-liike ottaa lait­tomista työ­tais­teluista oman vas­tu­un ja molem­mat ymmärtävät että molem­pi­en toimet eivät palvele yhteiskun­taa kokon­aisu­udessa on yhteiskun­nas­sa ter­ve yrit­täjä ja työn­tek­i­jä luot­ta­mus ja ter­ve ilmapiiri.

  8. Asum­istuelle kan­nat­taa tehdä jotain. Mut­ta ei sitä mitä Kokoomus ehdot­taa eli että omaisu­us alka­isi vaikut­ta­maan. Sil­loin taas vähän vähenisi kan­nus­timet säästää työelämässä, kun työt­tömäk­si joutues­sa olisi eri ase­mas­sa kuin se, joka ei ole säästänyt.

    Asum­istuen tasoa pitäisi laskea nykyis­es­tä 80%:sta 60%:in asteit­tain vaikka­pa 5 pros­ent­tiyk­sikköä vuosittain.

    En nimit­täin kek­si mitään huonoa siinä, että ihmisiä houkuteltaisi­in etsimään halvem­paa asum­ista. Sehän ei aina tarkoi­ta muut­tamista eri paikkakun­nalle vaan vaik­ka vaan kolmios­ta kaksioon.

    Ja jot­ta toimeen­tu­lotuelle val­u­mi­nen ei olisi liian vauhdikas­ta, niin sinne pitäisi saa­da asumisen omavastuu.

    Täysin paras­ta olisi tule­vaisu­udessa perus­tu­lo + nyky­istä mata­lampi asumistuki.

    1. Kyl­lä nyt joku omavas­tuukin on perustel­tua olla, jos on paljon omaisu­ut­ta. Eläk­keen­saa­jan asum­istues­sa on jo omaisu­usleikkuri, pois lukien omis­te­tut osakea­sun­not, joi­ta ei huomioi­da omaisu­udek­si, vaik­ka oli­si­vat sijoi­tusasun­to­ja. Mut­ta on kuitenkin. Yleisessä asum­istues­sa ei ole lainkaan omaisu­usleikkuria nyky­isin. Sijoi­tusten tuo­tot huomioidaan, mut­ta nekin vain, jos nos­taa niitä ulos, eli jos eivät ole esim. tuot­tosi­joi­tus­ra­has­tossa tai vaku­u­tuskuoren takana. Ei esim. sato­jen tuhan­sien euro­jen tai enem­mänkin net­to-omaisu­ut­ta omaav­ille tarvit­sisi mak­saa asum­is­tukea, vaan asum­is­tukea saisi perustel­lusti kohden­taa tarvepe­rus­tais­es­ti. Iso omaisu­us vähen­tää taloudel­lisen tuen aitoa tarvet­ta, jos omaisu­us on real­isoimiskelpoista. Sit­ten on toki sel­l­ais­takin omaisu­ut­ta, jota voi olla paper­il­la, mut­ta jos­ta ei pääse mil­lään hin­nal­la edes eroon, ja se on asia erikseen.

      1. Tuos­sa omaisu­u­den luo­mas­sa omavas­tu­us­sa on oikeasti syytä olla tarkkana. Halu­am­meko nimit­täin ohja­ta siihen, että säästämi­nen ei ole kan­nat­tavaa? Mielestäni se, että asum­is­tu­ki on täysin tulosi­don­nainen, on hyvä jut­tu. Meil­lä on sit­ten mar­gin­aal­isia ryh­miä kuten lot­tovoit­ta­jat tai oloneu­vok­settaret, jot­ka saat­ta­vat olla ilman tulo­ja ja saa­da asum­is­tukea, mut­ta eiköhän heistäkin monel­la ole pääo­mat­u­lo­ja eivätkä siten oikeutet­tu­ja asumistukeen.

      2. “Tuos­sa omaisu­u­den luo­mas­sa omavas­tu­us­sa on oikeasti syytä olla tarkkana. Halu­am­meko nimit­täin ohja­ta siihen, että säästämi­nen ei ole kannattavaa?”

        Ei var­al­lisu­us­ra­ja sitä automaat­tis­es­ti tarkoi­ta, etteikö säästämi­nen voisi kan­nat­taa. Mut­ta rajansa kaikel­la. Jos jol­lain on vaik­ka puoli miljoon­aa euroa tai enem­män omaisu­ut­ta, niin ei hän tarvitse sosi­aal­i­tukea taloudel­lis­es­ta syys­tä voidak­seen säästää val­tion mak­saman asum­istuen ver­ran joka kuukausi vielä lisää. Tuet eivät kohdis­tu eniten tarvit­seville, jos asum­is­tukea saa­vat myös hyvin varakkaat.

      3. “Meil­lä on sit­ten mar­gin­aal­isia ryh­miä kuten lot­tovoit­ta­jat tai oloneu­vok­settaret, jot­ka saat­ta­vat olla ilman tulo­ja ja saa­da asum­is­tukea, mut­ta eiköhän heistäkin monel­la ole pääo­mat­u­lo­ja eivätkä siten oikeutet­tu­ja asumistukeen.”

        Pääo­mat­uet on erit­täin help­po saa­da asum­istuen tulo­huomioin­nin ulkop­uolelle. Onnis­tuu esimerkik­si lait­ta­mal­la ne vaku­u­tuskir­jan taakse tai sel­l­aiseen sijoi­tus­ra­has­toon, joka ei jaa voit­to­ja ulos, vaan voitot jäävät arvon­nousuk­si. Sil­loin Kelan tulkin­nan mukaan ihmisel­lä ei ole pääo­mat­u­lo­ja lainkaan yleisessä asum­istues­sa. Eläk­keen­saa­jan asum­istues­sa var­al­lisu­us sen sijaan vaikut­taa tuen saamiseen.

      4. @Lappi

        Kela ei muuten mak­sa asum­is­tukea tulot­toma­lle, sil­lä pitäähän ihmisel­lä tulo­ja olla. Tiedän 100% var­mak­si että täl­lä perus­teel­la on hylät­ty asumistukia.

      5. “sel­l­aiseen sijoi­tus­ra­has­toon, joka ei jaa voit­to­ja ulos, vaan voitot jäävät arvonnousuksi.”

        Mut­ta mikä ongel­ma? Sil­loin­han ihmi­nen val­it­see elämän­ta­van, jos­sa hän saa käyt­töön­sä aika vähän rahaa. Muis­takaa, että asum­is­tukea saadaan vain pie­nil­lä tuloilla.

        Kuvitel­laan, että on kak­si yksin­huolta­jakotiäi­tiä, joista toinen jostain kum­man syys­tä elää niin vaa­ti­ma­ton­ta elämää, että pystyy säästämään 300e/kk kasvu­ra­has­toi­hin. Tin­kii siis kaikesta mah­dol­lis­es­ta, jot­ta tule­vaisu­udessa asi­at oli­si­vat paremmin.

        Tätä voisi “suo­tu­i­sis­sa” tapauk­sis­sa tapah­tua vaik­ka 12 vuo­den ajan, kun lap­sia syn­tyy sopi­vaan tahti­in. Jos markki­na on ollut lähel­läkään nor­maalia, niin hänen salkkun­sa on tämän jäl­keen yli 80 000 euron arvoinen.

        Pidät­tekö reilu­na, että esim. sil­loin hänen var­al­lisuuten­sa alka­isi vaikut­ta­maan hänen asum­is­tu­keen­sa, kun hän palaa vaik­ka osa-aikatöi­hin pienel­lä pal­ka­lla ja olisi oikeutet­tu vaikka­pa 300e/kk kokoiseen asum­is­tu­keen, mut­ta ei saisi sitä, kos­ka on varallisuutta?

        Esimerkki­ni oli var­maan melko fik­ti­ivi­nen, mut­ta mahdollinen.

        Entä kak­si keskipalkkaista työn­tek­i­jää. Toinen hum­maa rahansa ja toinen säästää ja sijoit­taa. Toinen sijoit­taa 500e/kk 22 vuo­den ajan ja saa aikaan läh­es 400 000 euron salkun. Sit­ten nämä molem­mat jäävät työt­tömik­si ja pää­sevät asum­istuen piiri­in. Tai toinen ei pää­siskään, kos­ka on tuo salkku.

        Eli se, joka on tehnyt ne etelän­matkat, ylläpitänyt uudehkoa autoa ja syönyt ahk­erasti ulkona, saisi asum­is­tukea työt­tömyy­den koit­taes­sa, mut­ta tämä säästäjä ei.

        Täl­laisia ei vaan saa päästää syn­tymään oikeu­den­mukaisu­u­den takia! Lisäk­si vaiku­tuk­set val­tion talouteen ovat pieniä, kos­ka em. tapauk­sia tuskin mon­taa on ja jälkim­mäisessäkin töitä var­maan löy­de­tään kohtuu nopeesti. Eikä tosi­aan niitä tulot­to­mia oloneu­vok­sit­tari­akaan tai­da mon­taa olla.

        Toiv­ot­tavasti tuo­hon ei puu­tu­ta. Se oli Kokoomuk­selta suo­ras­taan pop­ulis­tista, että “nykyään lot­tovoit­ta­jakin voi saa­da asum­is­tu­ka”. Puut­tuisi­vat asum­is­tu­keen taval­la, jol­la siihen meneviä raho­ja saataisi­in vähen­net­tyä esim. mil­jardil­la eikä tuol­laisel­la taval­la, joka toisi ehkä 20 miljoo­nan säästöt…jos sitäkään.

      6. Eniten täysin tulot­to­mia kansalaisia on Kau­ni­ai­sis­sa. Jos perii miljoonao­maisu­u­den, sijoit­taa sen osak­er­a­has­toon niin, että tuot­to sijoite­taan aina takaisin ja panee vaikka­pa vaa­ti­mat­tomat 200 000 euroa pankki­tilille tule­vaa kulu­tus­ta varten, ei minus­ta ole oikeutet­tu asum­is­tu­keen, vaik­ka onkin täysin tuloton.

      7. Soininvaara–>No voisiko sit­ten jatkos­sa erotel­la “säästämäl­lä vauras­tuneet” ja “per­imäl­lä tai voit­ta­mal­la vauras­tuneet”, niin päästäisi­in mainit­se­mas­tani ongelmasta?

        Asi­as­ta vähän sivuun:

        Minä itse kan­natan perus­tu­loa + maltil­lista asum­is­tukea (nyky­istä pienempää).

        Maltil­lista sik­sikin ettei se liikaa sekoi­ta perus­tu­lon tavoitet­ta, joka kuitenkin on luo­da ihmisille hyvät mah­dol­lisu­udet tehdä omia val­in­to­ja tulo­jen kas­vat­tamis­es­ta ilman, että tarvii pelätä käteen jäävien tien­estien ole­van olemat­to­mia tai vähäisiä.

      8. Nämä tulot­tomat miljonäärit lienevät täysin mar­gin­aa­li­nen ryh­mä, eikä hei­dän takia kan­na­ta alkaa lain­säädän­töä sor­vaa­maan. Senkin ajan & lain­säädän­töpuhkun, mikä täl­laisen ongel­man kor­jaamiseen kuluu, pitäisi käyt­tää järkevämmin. 

        Nyt ollaan jo use­ampi vaa­likausi valitet­tu, että lain­säädän­nön valmis­telu­un ei ole riit­tävästi aikaa ja laeista tulee osaltaan sik­si huono­ja, on ihan älytön­tä miet­tiä täm­möisen nap­pikau­pan korjaamista. 

        Ihan sama jut­tu jonkun ääri­harv­inaisen sosi­aal­i­tuk­i­hui­jauk­sen tai por­saan­reiän kohdalla. 

        Valvon­ta & muu­tok­set mak­sa­vat ja vievät lain­säätäjän huomion, joten kan­nat­taa keskit­tyä näperte­lyn ja pelkän sig­naloin­nin sijas­ta olennaiseen.

  9. Asum­istues­sa suurimpia ongelmia on ollut se, että sitä ehkä eniten tarvit­se­vista osa ei sitä saa. Ja vas­taavasti sen piiri­in on help­po jär­jestää mon­en, joka ei tukea edes tarvit­sisi. Asi­aan liityy ruokakun­takäsit­teen ongel­mallisu­us sekä kysymys itse läm­mi­tyskus­tan­nuk­sen­sa mak­savien tuen oikeas­ta määrästä. Vuo­den­vai­h­teessa 2023 asum­istuen läm­mi­tys­nor­mit muut­tuvat olen­nais­es­ti ensim­mäistä ker­taa mon­een vuosikymme­neen läm­mi­tysku­lu­jen nous­tua. Läm­mi­tysku­luis­sa nousua on ollut vuosikym­menten ajan enem­män kuin mitä inflaa­tio on ollut ja keskimääräi­nen asun­to­jen neliökokokin per henkilö on nous­sut viime vuosikym­meninä, mut­ta nor­mit on jätet­ty päivit­tämät­tä vuosikym­menten ajan siltä osin. On mie­lenki­in­toista nähdä, paljonko asum­is­tu­keen tulee vuon­na 2023 sel­l­aisia uusia saa­jia läm­mi­tys­normipäiv­i­tyk­sen takia, joille tuen saami­nen on aiem­min ollut mah­do­ton­ta — ei pien­ten tulo­jen, tai iso­jen asum­is­meno­jen, vaan asum­istuen erikois­t­en normien takia, joiden luvut eivät ole vas­tan­neet todel­lisia euro­ja, jot­ka luke­vat laskuil­la. Kun eduskun­ta käsit­teli asi­aa tänä syksynä, STM:ltä asia oli mallies­imerk­ki siitä, miten lake­ja Suomes­sa valmis­tel­laan, eli lakiesi­tyk­sen vaiku­tusarvios­ta uno­hdet­ti­in kokon­aan sel­l­aisen asian käsit­te­ly kuin että moniko uusi ruokakun­ta voi ehto­jen muu­tosten jäl­keen tul­la tuen piiri­in, ikään kuin lain valmis­telus­sa ei tajut­taisi, että tukiehdoil­la on vaiku­tus­ta siihen, moniko tukea voi ylipäätään saa­da ja minkä verran.

  10. Heitän tähän oikein kolme ker­taa keikkatyö, keikkatyö ja keikkatyö! Min­ul­la on lähipi­iris­sä keikkatyön­tek­i­jöitä, toinen on 55-vuo­tias helsinkiläi­nen ja toinen on 46-vuo­tias helsinkiläi­nen. Heistä ensim­mäi­nen aloit­taa nyt keikkatyön oheen opiskelun työl­listymis­mah­dol­lisuuk­sien paran­tamisek­si ja jälkim­mäiselle tar­jot­ti­in vak­i­tu­ista työtä.

    Pitää paran­taa keikkatyöhön liit­tyviä ongel­mako­htia antaa kaikille työt­tömille aito mah­dol­lisu­us keikkatöi­hin. Työ­nan­ta­jil­la on huo­mat­tavasti mata­la kyn­nys palkata myös kauem­min työt­tömänä ollei­ta, kun voivat palkata heitä keikkatöi­hin. Keikkatyö on myös työkokeilu­akin parem­pi vai­h­toe­hto työhön palu­us­sa, kos­ka kyn­nys on paljon mata­lampi. Työkokeilus­sa on epäon­nis­tu­misen kyn­nys, keikkatöis­sä se vain tarkoit­taa, ettei ota sitä seu­raavaa keikkaa sille työ­nan­ta­jalle. Voi myös pitää taukoa jos on vaikeuk­sia sopeu­umises­sa ja yrit­tää pienem­mil­lä askeleil­la ottaen pikku hil­jaa keikko­ja. Ansio­ra­jaa työt­tömyysko­r­vauk­sis­sa keikkatöi­den osalta pitäisi reip­paasti nos­taa, kos­ka se kyl­lä tulee mak­samaan itsen­sä takaisin ja on hyvä tapa saa­da mata­lal­la kyn­nyk­sel­lä ihmisiä työelämään takaisin.

    Taas Kokoomuk­sel­la jo ainakin pari vuosikym­men­tä van­ha saman­lainen temp­pu, eli leikataan kus­tan­nuk­sista puut­tumat­ta juurisy­i­hin. Oikeas­t­aan val­tion bud­jetin ongel­mat johtu­vat juuri siitä kun ei ole halut­tu kor­ja­ta niitä juurisy­itä eli niitä yhteiskun­nan jäykkyyk­siä, joiden takia ihmiset jäävät työt­tömyy­den vangik­si. Eli ei mitään uut­ta auringon alla.

    1. Yhteiskun­tamme onkin vähän sairas. Ekon­o­mistit ihan avoimesti myön­tävät että tavoitelta­va työt­tömyy­den taso on jos­sain 4–5% alueel­la eikä suinkaan nol­las­sa, sil­lä heille on tärkeäm­pää pitää palkkakuria yllä kuin ajatel­la mitään ihmis­ten hyv­in­voin­tia. Heti tämän myön­net­tyään he ovatkin usein jo vaa­ti­mas­sa työt­tömyys­tukien leikkauk­sia, kos­ka jälleen ker­ran palkkakuri ja budjettitasapaino.

      1. Hyvä havain­to.

        Nyt EUn jäse­nenä ja Eurossa väit­teen mukaan tärkein taloud­es­ta päät­tävä elin on keskus­pank­ki ECB tai EKP joka tekee aina oikei­ta ja kohdalleen osu­via päätöksiä.

        Mikään muu taho ei ilmeis­es­tikään vaiku­ta päätök­si­in eikä niil­lä ole merkitystä.

        Tässä laa-laa ‑maail­mas­sa on liian iso osa ekonomisteista.

      2. Min­un mielestäni EKP:n poli­ti­ikkaa arvostel­laan todel­la rajusti ja arvostelijois­sa on merkit­täviä taloustieteilijöitä.

  11. “Jos kokoomus halu­aa estää asum­istuen laikkauk­sen val­u­misen toimeen­tu­lo­tukeaan, puolue pakot­taa työt­tömät muut­ta­maan pois kasvukeskuk­sista syr­jäseu­tu­jen halpoi­hin asuntoihin.”

    Onko kasvukeskusten ulkop­uolel­la nykyisel­lään paljon tyhjänä ole­via asun­to­ja, joi­hin pien­i­t­u­loiset sit­ten muut­taisi­vat, vai rak­en­ta­vatko he omat talon­sa syr­jäseuduille? Jos lähde­tään siitä, että kasvukeskuk­sis­sa on asun­to­ja vain rajat­tu määrä, niin eikö pieni­palkkaisten niis­sä asumisen tukem­i­nen tarkoi­ta sitä, että vähän parem­min palkatut potk­i­taan noille syr­jäseuduille? Onko tämä jotenkin parem­pi vaihtoehto?

    1. Mitä välil­lä lukee kom­ment­te­ja ja kuulee keskustelu­ja niin osa parem­min palka­tu­ista nimeno­maan halu­aa pois kasvukeskuk­sista ja varsinkin “Hellsingistä”. Syitä löy­tyy mm. mamuista, pyöräil­i­jöistä, autoilun han­kaloit­tamis­es­ta, kaavoitustyran­ni­as­ta tai sit­ten taustal­la on ihan vain pakko saa­da OKT isol­la pihal­la joka nyt sat­tuvista syistä on vähän han­kalaa jo Helsin­gin kaltai­sis­sa paikois­sa. Ja osalle näistä ker­rostaloa­sum­i­nen ja jopa rivari­a­sum­i­nen on ihan hel­vettiä, eli jos­sain määrin näi­den parem­min palkat­tu­jen ja työt­tömien tarpeet eivät kil­paile keskenään.

      1. osa parem­min palka­tu­ista nimeno­maan halu­aa pois kasvukeskuk­sista ja varsinkin ”Hellsingistä”.

        Tästä ei nyt oikein ole tilas­tol­lista näyt­töä. Valitet­tavasti tilas­tokeskuk­sen sivuil­la ei ole vielä vuo­den 2021 kun­nit­taisia tuloti­las­to­ja, mut­ta vuo­teen 2020 saak­ka suu­rit­u­loisim­man kym­menyk­sen osu­us helsinkiläi­sistä ruokakun­nista on ollut nouse­maan päin, kun taas se on ollut laske­maan päin Espoos­sa Vam­n­taal­la ja melkein kaikissa kehyskun­nis­sa. Vuo­den vero­ker­tymä yllät­ti bud­je­toidun reilusti Helsingis­sä, joten mitään slum­mi­u­tu­mista ei ole vieläkään näkyvissä.

      2. Helsingistä muut­ti 2020 paljon lap­siper­heitä kehyskun­ti­in kuten Jär­ven­päähän ja Kirkkon­um­melle sekä Tuusu­laan jos­ta sai isom­mat asun­not. Maaseudulle muut­to ei ole mitenkään ollut tren­di vaan kehyskun­nat jot­ka ovat 30 kilo­metrin päässä Helsingistä ovat olleet hyvässä nousussa.

  12. Ainakin Helsin­gin imu on ollut hiipumaan päin, noinko­han lähti­jöi­den tilalle löy­ty­isi niitä parem­min toimeen­tule­via. Siinä vuokra­markki­na väistämät­tä joutuu sopeu­tu­maan melko nopeasti. Voihan kaupun­ki tarvit­taes­sa osal­lis­tua talkoisi­in puut­tumal­la juurisyy­hyn laske­mal­la yhtiöidesä voit­to­tuot­to­vaa­timuk­sia kun jos 90% vastike­menoista kiertää taval­la tai toisel­la kaupun­gin kas­saan, niin vaikut­ta­nee val­lit­se­vaan vuokrata­soon ja siten asum­is­tuki­menoi­hin nostavasti.

  13. Kysyin tekoä­lyltä asum­istuen leikkaamisesta.

    Kan­nat­taako asum­is­tukea leika­ta talouden parantamiseksi?

    “Asum­is­tukea ei yleen­sä suositel­la leikat­tavak­si talouden paran­tamisek­si. Asum­is­tu­ki on tarkoitet­tu aut­ta­maan ihmisiä, jot­ka eivät pysty mak­samaan asum­is­meno­jaan ja jot­ka tarvit­se­vat taloudel­lista tukea asumiseen. Jos asum­is­tukea leikataan, se voi heiken­tää ihmis­ten elämän­laat­ua ja lisätä hei­dän taloudel­lista ahdinkoaan.”

    “Asum­istuen leikkaami­nen voi myös vaikut­taa negati­ivis­es­ti talouteen yleisem­minkin. Jos ihmisil­lä on vaikeuk­sia mak­saa asum­is­meno­jaan, he joutu­vat käyt­tämään enem­män rahaa asumiseen ja vähem­män muuhun, kuten kulu­tuk­seen tai säästämiseen. Tämä voi heiken­tää kulu­tuskysyn­tää ja hidas­taa talouskasvua.”

    “Lisäk­si asum­istuen leikkaami­nen voi johtaa siihen, että ihmiset joutu­vat muut­ta­maan halvem­pi­in asun­toi­hin tai muut­ta­maan pois alueil­ta, joil­la he ovat asuneet ja joil­la heil­lä on verkos­to­ja. Tämä voi johtaa sosi­aaliseen syrjäytymiseen.”

    https://chat.openai.com/chat

    1. Chat­G­PT on jonkin­lainen yhdis­telmä kaikesta siihen syöte­tys­tä val­tavas­ta har­joi­tus­ma­te­ri­aal­ista. Tämän seu­rauk­se­na sil­lä vaikut­taa ole­van erit­täin laa­ja tietämys ja keskimääräisyy­destä seu­raa­va kau­nis, eri­no­maisen täysjärki­nen ja hyvää tapaa nou­dat­ta­va ilmaisu (vrt. kau­ni­it keskimääräis­te­tyt kasvot, “kaik­ki onnel­liset per­heet ovat saman­laisia). Ja se keskimääräi­nen oival­lus kaiken tuote­tun tek­stin taustalla.

      Ja siinähän on ilmi­selvästi myös käsin säädet­ty epäso­vin­naisuuk­sien (kuten oikeis­to­laisu­us) suo­datin, jon­ka kiertämi­nen on ollut jouluku­un suurin huvi­tus Twitterissä.

      Haus­ka kysymys: Mil­loin GPT:n ajatuk­set (sel­l­ai­sista voi totis­es­ti puhua) syntyivät?

      Jatkokysymys: Mil­loin ihmiset oppi­vat pelkäämään pimeää, mil­loin tuo pelko sai sisältönsä?

  14. Moro
    Ok, tää jo van­ha lan­ka, mut haus­ka jut­tu toi:::::””“Stadist sanoo:
    9.12.2022 10:03
    Kela ei muuten mak­sa asum­is­tukea tulot­toma­lle, sil­lä pitäähän ihmisel­lä tulo­ja olla. Tiedän 100% var­mak­si että täl­lä perus­teel­la on hylät­ty asumistukia. “”””””””””””””
    xxxxxxxxxxxxxxxxxx

    mjaa, miten Suomes­sa teo­ri­as­sakaan , voisi olla “tulo­ton” oleske­li­ja.? Siis suo­ma­lainen, tääl­lä kir­joil­la jossain(ei ei kir­joil­la mais­traatin kaut­ta) …tai vaik­ka asunut siel­lä “Karin” veneen alla 20v ja kat­sel­lut tapin läpi taivaalle.
    Jos veneen alla eikä sos­suke­lan kir­jois­sa tai muuallakaan(teoriassa).……niin kun­han kävelee sos­suke­laan, paper­it sisään, ja ensin tipah­taa kai perus­toimeen­tu­lo­tu­ki käteen, onko tänään 2023 n 530e.… No sit­ten asun­toa alle, ja asun­no­ton sen kai nop­saan saisi jostain päin Suomea.…ja tipah­taa työt­tömyysko­r­vauskin käteen (sen työn hakemisen kanssa).……, samoin se asum­is­tu­ki ihan sen pelkän tilanteen takia—kun asun­non neliöt ja vuokra kunnossa. 

    Eli, mitään “normituloja/palkkatuloa” ei lie pakko olla, että kuvio läh­tee käyntiin.…ja sehän vaatii vain laskel­man teon sos­suke­las­sa. Nol­lati­lanne muut­tuu toisek­si, kun­han lait­taa itsen­sä sys­teemin sisään. // Mis­tä tuol­laisia ufo-jengiläisiä voi ilmestyä kotomaa­han, ketkä eivät siis kuu­luisi nor­mi­tukien piiri­in. En väitä mitään, mut­ta kun­han sormiläm­mit­te­lynä ihmettelen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.