2020-luvun yhteiskuntapolitiikka (10) Hallittu kaupungistuminen

Teol­lisu­us­mais­sa viimeaikainen kehi­tys on ollut kiihtyvää kaupungis­tu­misen aikaa. Se ei tarkoi­ta enää niinkään muut­toa maal­ta kaupunkei­hin, kos­ka maaseudun työvoimare­servi on liki tyhji­in ammen­net­tu. Niin Suomes­sa kuin muual­lakin se tarkoit­taa ennen kaikkea muut­toa pienistä kaupungeista suuri­in ja teol­lisu­uskaupungeista yliopis­tokaupunkei­hin. Muu­tok­sen taustal­la on elinkeino­rak­en­teen muu­tos, joka vie työvoimaa teol­lisu­ud­es­ta luovien alo­jen toimis­to­työhön. Sosi­olo­gi Mat­ti Vir­ta­nen kir­joit­ti tästä ennakoivasti jo vuon­na 1987 kir­jas­saan Tehtaas­ta studioon.

Osaamisalat men­estyvät siel­lä, mis­sä on paljon mui­ta osaa­jia. Sik­si muut­toli­ik­keen voit­ta­ji­in kuu­luu pieni määrä men­estyviä kaupunke­ja samal­la kun val­taosa paikkakun­nista kuu­luu väestöä menettäviin.

Suomen kannal­ta on vähän ikävä asia, että taloudel­lisen kehi­tyk­sen kär­jessä ole­vat elinkeinoalat viihtyvät parhait­en suuris­sa kaupungeis­sa. Suomes­sa ei ole yhtään suur­ta kaupunkia, on vain yksi keskisu­uri kaupun­ki, jol­la on hädin tuskin miljoona asukas­ta ja muu­ta­ma men­estyvä pieni yliopistokaupunki.

Luovien alo­jen keskit­tymistä ei Suomes­sa kan­na­ta jar­rut­taa, kos­ka se merk­it­sisi vain näi­den alo­jen näivet­tämistä. Ongel­mana sen sijaan on, että vähän kaik­ki muukin pyrkii keskit­tymään muu­ta­maan kasvukeskuk­seen. Se tulee kalli­ik­si jo senkin vuok­si, että muut­ta­jille pitää rak­en­taa asun­not, kau­pat, päiväkodit ja ties mitä.

Tämä muu­tos on Suomelle kallis, kos­ka olemme EU:n ylivoimais­es­ti maaseu­tu­val­taisin maa. Niin­pä meil­lä on paljon enem­män asun­to­ja vääris­sä paikois­sa kuin muual­la. Se näkyy myös niiden arvon rom­ah­tamise­na ja suure­na asun­to­tuotan­non tarpeena toisaalla.

Jos maakun­tien tyh­jen­e­mistä halu­taan jar­rut­taa, sen tulee keskit­tyä niihin elinkeinoi­hin ja työte­htävi­in, jot­ka hyö­tyvät vain vähän tai eivät lainkaan sijoit­tumis­es­ta yliopistokaupunkeihin.

Kun kat­so­taan euroop­palaista muut­toli­iket­tä, pistää silmi­in, kuin­ka vähän on muutet­tu parem­man palkan perässä maas­ta toiseen ja kuin­ka paljon on muutet­tu maakun­nista suuri­in kaupunkei­hin saman maan sisäl­lä. Alem­mat palkat vetävät puoleen­sa työ­paikko­ja ja korkeam­mat palkat työvoimaa. Edelli­nen voima näyt­tää ole­van selvästi voimakkaampi. Sik­si maid­en väliset palkkaerot tasoit­ta­vat alueel­lista kehi­tys­tä eivätkä kär­jistä sitä. Jos EU:ssa palkat har­mon­isoitaisi­in, Bul­gar­ia tyh­jenisi työ­pakoista ja läh­es kaikkien bul­gar­i­alais­ten olisi muutet­ta­va maas­ta – niin kuin ihmis­ten on ollut pakko muut­taa maakun­nista rintamaille.

Ovatko valtakunnalliset työehtosopimukset helsinkiläisyritysten etu?

Ensim­mäi­nen val­takun­nalli­nen työe­htosopimus oli kir­jatyön­tek­i­jöi­den sopimus vuodelta 1900. Se oli paljolti helsinkiläis­ten kir­japain­o­jen masi­noima ja sen tarkoi­tus oli estää maakun­tien kir­japain­o­ja val­taa­mas­ta markki­noi­ta halvoil­la hinnoilla.

Pitäisikö meil­lä olla maan sisäl­lä selkeämpiä alueel­lisia palkkaero­ja maakun­tien työ­paikko­jen suo­jelemisek­si? Se kuu­lostaisi ensi­tun­tu­mal­ta epäoikeu­den­mukaiselta, mut­ta se ei johtaisi niin suuri­in elin­ta­so­eroi­hin, kuin luulisi, kos­ka paikalliset palve­lut oli­si­vat vas­taavasti halvempia.

Suo­ma­lainen elää pal­ka­llaan ihan tyy­dyt­tävästi Suomes­sa, mut­ta ei pär­jäisi sil­lä lainkaan Sveit­sis­sä, jos­sa palkkata­so on 80 % korkeampi kuin Suomes­sa. Hin­nat ovat Sveit­sis­sä noin 40 % korkeampia. Mut­ta vaik­ka suo­ma­lainen saisi palkkaansa tuon 40 pros­entin hyvi­tyk­sen kalli­impi­in hin­toi­hin, hän pär­jäisi silti huonom­min Sveit­sis­sä kuin Suomes­sa, kos­ka olisi yhä mui­ta sveit­siläisiä selvästi pien­i­t­u­loisem­pi. Sveit­siläi­nen elämä­muo­to on muo­dos­tunut sel­l­aisek­si, että rahaa tarvi­taan paljon.

Palkkaero­jen pitäisi olla todel­la suuria, ennen kuin samas­ta työstä saisi asum­is­meno­jen jäl­keen käteen Helsingis­sä saman ver­ran kuin maakun­nis­sa. Markki­nae­htois­es­ti määräy­tyvät palkat johtaisi­vat isom­pi­in alueel­lisi­in palkkaeroi­hin, mut­ta eivät niin isoi­hin, että se riit­täisi paikkaa­maan asumisen hinnan.

Alue­poli­it­ti­nen tilanteemme olisi paljon tas­apain­oisem­pi, jos alueel­liset palkkaerot oli­si­vat suurem­pia. Sil­loin taval­liset työ­paikat kart­taisi­vat kalli­ita kasvukeskuk­sia samal­la kun luo­vat alat voisi­vat paremin siel­lä, mis­sä niiden on hyvä olla.

Asumisen tukeminen on virhe?

Asum­ista tue­taan kaupungeis­sa ARA-asun­noil­la, asum­istuel­la ja toimeen­tu­lotuel­la. Ara-asun­not kehitet­ti­in aikanaan tuke­maan työ­nan­ta­jia, jot­ta näi­den ei tarvit­sisi mak­saa niin suuria palkko­ja. Kir­jas­sa analysoin näitä keino­ja perus­teel­lisem­min. Tässä tyy­dyn vain sanomaan, että asumisen tukimuo­to­jen muo­dosta­ma kokon­aisu­us on todel­la epäjohdonmukainen.

Mitä tapah­tu­isi, jos asum­ista ei lainkaan tuettaisi?

Sil­loin ei kau­pan kas­san pal­ka­lla pysty­isi elämään pääkaupunkiseudul­la. Se ei kuitenkaan tarkoit­taisi, ettei kaupois­sa olisi henkilökun­taa tai peräti, ettei kaup­po­ja olisi lainkaan, vaan palkko­jen pitäisi olla korkeampia. Eteläran­nas­sa ei yleen­sä pide­tä sosi­aal­i­sista tuista, mut­ta ARA-asun­to­ja siel­lä halu­taan, kos­ka ne ovat selvä tuki työnantajille.

Moni asia voisi olla parem­min, jos asum­ista ei olisi ryhdyt­ty koskaan tuke­maan, mut­ta polkuri­ip­pu­vu­u­teen liit­tyvistä syistä johtuen tästä käytän­nöstä on liki mah­do­ton­ta luop­ua. Niin­pä tämän pohdin­nan voisi lopet­taa tähän, mut­ta jatke­taan kuitenkin tätä entä jos ‑pohdiskelua.

Jos asum­ista ei tuet­taisi vaan palkko­jen olisi Helsingis­sä olta­va korkeampia, taval­lisia työ­paikko­ja siir­ty­isi pois Helsingistä. Samal­la luoville aloille, jot­ka ovat riip­pu­vaisia yliopis­tokaupungista, jäisi asun­tokan­nas­sa enem­män tilaa.

Mitä tapah­tu­isi työt­tömyysko­r­vauk­sille? Niis­sä oli ennen kalli­in paikan lisä, mut­ta Esko Ahon (kesk) hal­li­tus lakkaut­ti ne. Jos asum­ista ei tuet­taisi eikä työt­tömyysko­r­vauk­sia Helsingis­sä nos­tet­taisi, työt­tömät jou­tu­isi­vat hakeu­tu­maan muut­to­tap­pioalueille asumaan hal­val­la. Sen jäl­keen he ainakin pysy­i­sivät työttöminä.

(Olin suun­nitel­lut kir­jaan huo­mat­tavasti kat­tavam­paa kat­saus­ta kaupunkien kehit­tämiseen, mut­ta päätin kar­sia sen pois julka­istavak­si jos­sain muus­sa yhteydessä.)

13 vastausta artikkeliin “2020-luvun yhteiskuntapolitiikka (10) Hallittu kaupungistuminen”

  1. Asum­istuen rahoit­ta­mi­nen val­ti­ol­lisel­la asuin­raken­nusten markki­nahin­taan perus­tu­val­la kiin­teistöverol­la voisi olla tyy­likäs ratkaisu asumisen tukemisen alueke­hi­tyk­sel­lisi­in ongelmi­in. Käytän­nössä vero kerät­täisi­in samoil­ta alueil­ta jonne tuki myös mak­se­taan (eli siis mis­sä asum­i­nen on kallista), ja toisin kuin hypo­teet­tises­sa kun­nal­lises­sa asum­istues­sa mak­su­velvoit­teesta ei pää­sisi eroon kaavoit­ta­mal­la ain­oas­taan niin kalli­ita asun­to­ja, että asum­istuen saa­jat muut­taisi­vat naa­purin puolelle. 

    Korkeampi kiin­teistövero myös kan­nus­taisi omis­tusasu­jia val­it­se­maan asuin­paikkansa opti­maalisem­min, ja esimerkik­si hyv­in­voivien eläkeläis­ten voisi olla nyky­istä kan­nat­tavam­paa muut­taa pääkaupunkiseudul­ta mui­hin kaupunkei­hin naut­ti­maan asun­toon säästyneistä varoistaan.

    1. Kiin­teistövero on oleelli­nen tulon­lähde kun­nille mis­sä tahansa maail­man mais­sa. kiin­teistöveron siirtämi­nen val­ti­olle ei ole mis­sään maas­sa tehty kos­ka sen tasaus on mah­do­ton­ta tehtä siten että kaik­ki kun­nat hyö­tyvät win win tilanteessa. Täl­läistä win win tilan­net­ta ei ole ole­mas­sa jos kiin­teistövero ote­taan kun­nil­ta ja val­tio tasaa sen ympäri maa­ta kos­ka alueel­liset tek­i­jät ovat iso­ja. Jopa Uudel­la­maal­la on eri­laisia kun­tia joiden olo­suh­teet ovat eri­laisia vaik­ka ovatkin samas­sa maakun­nas­sa. Parem­pi vai­h­toe­hto olisi kun­tali­itok­set johtuen muun muas­sa kun­tien asukasti­lanteesta ja etenkin ikään­tyvästä väestöstä. Uudel­la­maal­la on paljon pieniä kun­tia joiden tilanne on aika heikko. Pääkaupunkiseudul­la asuu mon­e­nalaisia ihmisiä ja moni hyv­in­voi­va ja hyvä­tu­loinen eläkeläi­nen halu­aa asua pääkaupunkiseudul­la kos­ka palve­lut ja lähiomaiset ovat lähel­lä. Joukkoli­iken­teessä saa alen­nus­ta sekä kult­tuu­ri­tar­jon­ta on lähel­lä. Kir­jas­to verkos­to on myös saatavil­la läheltä jne.

      1. En nyt oikein ymmär­rä mik­si kiin­teistövero poikkeaisi jotenkin eri­tyisen merkit­tävästi muista pääo­maveroista. Kyl­lä pääo­mat­u­lois­sakin alueel­liset erot ovat val­tavia, mut­ta niin vaan val­tio kerää nekin verot ja tasaa ympäri maata.

        Toki paikallisu­udessa on se jär­ki, että kiin­teistö­jen arvon määrit­tävät päätök­set tehdään tyyp­il­lis­es­ti paikallisel­la tasol­la, jol­loin paikalli­nen kiin­teistövero tuot­taa järkevän kan­nus­timet paikalliselle kiin­teistö­jen arvoa nos­tavalle päätöksenteolle.

    2. Kiin­teistövero on mon­es­sa yhtey­dessä kun­ta sidon­nainen kos­ka kiin­teistöt sijait­se­vat maanti­eteel­lis­es­ti kiin­teinä sijoi­tusko­hteina kun­nis­sa joiden siirtämi­nen on läh­es mahdonta. 

      Yhtiöi­den mak­sama pääo­maveron voi kiertää muun muas­sa siirtämäl­lä oper­ati­ivisen toimin­nan esim Viroon vaik­ka tuotan­to on edelleen Suomessa. 

      Kiin­teistö­jen siirtämi­nen kun­tara­jan yli tai kokon­aan ulko­maille on fysi­ikan lakien vas­taista, ellei sit­ten kun­tara­ja ja tai val­takun­nan­ra­ja siiretä siten että kyseinen kiin­teistö siir­tyy teknis­es­ti uudelle omis­ta­jalle. Juuri tämän takia kiin­teistövero, kaikissa mais­sa jos­sa se on käytössä, on annet­tu paikalliselle yhteisölle (kun­nille) kerät­täväk­si. Toki on tasaus­mekanis­mi joka tasaa tulo­ja mut­ta sekin riip­puu kun­nan asukaslu­vus­ta kuin­ka paljon tasaus­ta mak­se­taan. Esim Yhdys­val­loiss­sa piirikun­nat mak­sa­vat koult läh­es kokon­aan kiin­teistöveros­ta. Jos kiin­teistöveroa halu­taan jostain syys­tä korot­taa se on parem­pi demokraat­tis­es­ti tehdä paikallisel­la tasol­la kuin val­takun­nal­lisel­la tasolla.

    3. Kiin­teistövero on nykyään syr­jäisil­lä alueil­la kohtu­ut­toman suuri asun­non todel­liseen arvoon ver­rat­tuna kos­ka se las­ke­taan kaava­mais­es­ti raken­nuskus­tan­nusin­deksin mukaan, vuo­den 2022 rak­en­tamisen tason mukaan. Ikävähen­nys on korkein­taan 30% joka on epärealistista.

      1. Kiin­teistövero kos­kee tietääk­seni myös jos­sain kun­nis­sa rak­en­tam­a­ton­ta tont­ti mai­ta joten sen per­im­i­nen on mon­es­sa yhtey­dessä kun­ta kohtainen. Juuri tämän takia kiin­teistövero on mon­es­sa suh­teessa paikalli­nen vero kos­ka se mak­se­taan kun­ta kohtais­es­ti. Jos­sain mais­sa kuten esimerkik­si Sak­sas­sa osaval­tiot keräävät myös valmis­tevero­ja kuten Suomes­sa on vas­taa­van­lais­es­ti alv vero­ja sekä kiin­teistöveroa. Suomes­sa alv vero­ja ei mak­se­ta kun­nille vaan suo­raan val­tion kas­saan. Joten ain­oa suo­ra tulon­lähde on kun­nille mon­es­sa yhtey­dessä on kiin­teistövero. Jos kyseessä on pieni syr­jäi­nen paikkakun­ta jon­ka väestö poh­ja on ikään­tyvä ja muut­toli­ikenne on negati­ivi­nen olisi parem­pi vai­h­toe­hto tehdä usei­ta kun­tali­itok­sia edelleen juuri tuon heikon väestö poh­jan takia

  2. Eikö se jonkin ver­ran ter­ve­hdyt­täisi vuokra­markki­noi­ta ja aut­taisi kan­nustin­loukku­jen purkua, jos toimeen­tu­lotuen asum­isosa ei enää kat­taisi koko vuokraa, vaan ain­oas­taan esim. n 80 %? Nyt moni pitkäaikaistyötön ei halua vähääkään töitä, ettei menetä asum­is­tukeaan ja toisaal­ta moni pieni palkkainen joutuu etsimään asun­non kehyskunnista. 

    Ainakin minus­ta on älyl­lis­es­ti epäre­hellistä puo­lus­taa nykysys­teemiä sil­lä, että toimeen­tu­lotuen varas­sa elävät eivät sit­ten ainakaan työl­listäisi muut­taes­saan pois Helsingistä. Helsinki­in tul­laan töi­hin aika kaukaakin ja toisaal­ta stoimeen­tu­lotuelle pudon­noil­la on jo valmi­ik­si mon­ta kyn­nys­tä päästä (tai men­nä) töi­hin. Ei ole edes kovin vaikeaa löytää Helsingistä ihmistä, joka on ollut työtön yli 5 vuotta.

    1. Helsingis­sä ja pääkaupunkiseudul­la on kyl­lä enem­män mah­dol­lisuuk­sia saa­da uusi työ­paik­ka kuin syr­jäseuduil­la. Tuokin malli on hyvä mut­ta se ratkaise tilan­net­ta syr­jäseuduil­la vaan lisää Helsinki­in päin suun­tau­tu­vaa työssä käyntiä

    2. Vielä n 10 vuot­ta sit­ten työt­tömyysaste oli Helsingis­sä huo­mat­tavasti alem­pi kuin maas­sa keskimäärin, nyt se on korkeampi. Jotain on men­nyt pieleen metropo­lialueen elinkeinois­sa tai sit­ten tänne on muut­tanut ihmisiä ilmaisen asumisen perässä?

  3. Jut­tu­jen oikoluku olisi tarpeen, vähän häir­it­see muu­ta­mat kir­joi­tusvirheet muuten hyvää tari­naa. Osan näistä kor­jaisi jo automaat­ti­nen oikoluku, vaik­ka Voikko.

    Esimerkke­jä tästä jutusta:

    parem­man palkat perässä
    niidenon
    halutaankoska

  4. OS:“Aluepoliittinen tilanteemme olisi paljon tas­apain­oisem­pi, jos alueel­liset palkkaerot oli­si­vat suurem­pia. Sil­loin taval­liset työ­paikat kart­taisi­vat kalli­ita kasvukeskuk­sia samal­la kun luo­vat alat voisi­vat paremin siel­lä, mis­sä niide­non hyvä olla.”

    Terävä avaus. Pienessä mit­takavas­sa tätä tosin tapah­tuu, sil­lä ainakin toimhenkilöpuolel­la Helsin­gin seudun palkat ovat hie­man korkeampia kuin muual­la. …Täysimit­tainen hyö­ty edel­lyt­täisi yri­tys- ja työ­paikkako­htaista sopimista työe­hdoista. Tas­apain­ok­si tarvit­taisi­in var­maan lak­isääteiset min­imi­palkat. — Ei näytä vieläkään kuu­lu­van KEPUn vaa­timus­listalle, vaik­ka tämä olisi mitä tehokkain­ta ja hai­tat­tom­inta aluepolitiikkaaa.

    Detalji: 70-luvul­la ja 80-luvun alus­sa Etelä-Suomen lakko­herk­iltä alueil­ta siir­tyi jonkin ver­ran yri­tyk­siä maakun­ti­in. Ainakin Pohjois-Poh­jan­maal­la ja Kain­u­us­sa mon­et niistä ovat men­estyneet, elos­sa vieläkin.

    Yrit­täjä toi mukanaan oman sub­stanssiosaamisen­sa lisäk­si jo aiem­min etelässä syn­tyneet verkos­tot, jot­ka sil­loisil­ta maakun­tien yrit­täjiltä puut­tui­v­at, ja sai käyt­töön­sä työhaluisia ihmisiä. Myös oppisopimusk­oulu­tus toi­mi silloin.

  5. ”Asum­ista tue­taan kaupungeis­sa ARA-asun­noil­la, asum­istuel­la ja toimeentulotuella.
    Ara-asun­not kehitet­ti­in aikanaan tuke­maan työnantajia,
    jot­ta näi­den ei tarvit­sisi mak­saa niin suuria palkkoja.”
    ARA-asun­not ovat omakus­tan­teisia (siltikin voimakkaasti tuettuja).
    Onnek­si Suomen liike-elämä takoo voit­toa, muuten ei olisi vuosit­tain 10 mrd €:n osinko­ja sijoittajille.
    ARA-arpa­jai­sis­sa palk­in­to on elinikäi­nen (tois­t­en ylläpitämä).
    Esimerk­ki; yksiöi­den (35,5 m²) asumisku­lu­ja kuukaudessa (Kalasa­ta­mas­sa, Helsingissä)
    vapail­la markki­noil­la 33 € / m2 eli 1.170 € / kk
    ARA tuet­tuna 15 € / m2 eli 532,50 € / kk
    vela­ton omis­tusasun­to 160 € / kk
    156.000 henkilöä matkus­taa päivit­täin Helsinki­in töihin.
    Jatke­taan perin­net­tä perus­tu­lol­la, (ei niin eri­ar­vois­ta­va) ”työ­nan­ta­jien tukemista”
    Nyt on yksinker­tais­tet­ta­va rahan­jako, kootaan sosi­aal­i­tur­va perusturvaksi
    Jär­jestelmä on muutettava,
    jokaiselle perus­tu­lo (ilman mui­ta tukia), ja jokainen päät­tää itse rahankäytön
    ei niin, että tukien saa­ja päät­tää, mitä halu­aa, ja muut maksaa
    Kos­ka mei­dän ei kan­na­ta ylläpitää tuet­tua, kan­nat­tam­a­ton­ta yri­tys­toim­intaa eri­laisil­la yri­tys­tu­il­la (hait­taa kil­pailua), niin siir­retään tämä raha (10 mrd €) perus­tu­lon kat­tamiseen (eli kaikille yrit­täjille ”poh­japalkkat­uek­si”, pien­ten ansio­tu­lo­jen täydentäminen)
    raha ja päätös­val­ta kul­kee aina käsi kädessä
    Kaik­ki työ­nan­ta­jat ja yrit­täjät hoita­vat eläke- ja sosiaalimaksut
    Kan­nat­ta­mat­tomista, tue­tu­ista yri­tyk­sistä, saadaan työn­tek­i­jöitä työntekijäpulaan.
    Tule­va perus­tu­lo (hengis­säpysymis­ra­ha) 1.200 €/kk (tarvit­si­joille) (vastik­kee­ton, mut­ta tilitet­tävä) kat­taa kaik­ki elämän kulut, ruuan, asun­non, yms. Sosi­aaliset piilotuet kaikkial­ta tulee purkaa. Perus­tu­lo hoide­taan yli 25-vuo­ti­aille, Suomen vero­tuk­sen piiris­sä oleville, vero­tuk­sen yhteydessä.
    Ansio- ja pääo­mat­u­lo ovat yhdenvertaisia.
    Vuosi­tu­ki tarvit­si­jalle max 14.400 €, päälle työn­teko-oikeus 9.600 €. Tulot ovat verotet­tavaa, mut­ta tulovero­tus alkaa vas­ta 24.000 €:n kohdal­la. Verot kerätään muil­la tavoin, esim. korote­tu­il­la veroil­la; ALV, eri­laiset kulu­tus- ja hait­taverot ja saas­tut­tamisverot ja raa­ka-aineen maastavientivero.
    Ansio­tur­va on erikseen.
    v. 2020 Kelan tukien saa­jia oli läh­es 4,5 miljoon­aa (1 henkilö voi saa­da use­am­paa etu­ut­ta) ja
    Kelan etuuk­sia mak­set­ti­in 15,6 mrd € (n. 80 % suo­ma­lai­sista sai jonkin­laista etuutta)
    Toimi­va palveluy­hteiskun­ta, korkea­palkkaisten asiantun­ti­jate­htävien ja mata­la­palkkaisten palvelu­alan työ­paikko­jen lisäk­si on eri­laisia palvelu- ja mui­ta työte­htäviä ”keikkalu­on­teis­es­ti”.
    Jokaisel­la on oikeus työhön, sanoo perustuslaki.
    Kun työn­teko on vapaae­htoista, niin työ­nan­ta­ja saat­taa sat­sa­ta työhyv­in­voin­ti­in toisin kuin nyt Suo­ma­laisil­la on häm­mästyt­tävän paljon kaiken­laisia terveyshuolia.
    Jopa 1,9 miljoon­al­la työikäisel­lä suo­ma­laisel­la on jokin pitkäaikais­sairaus tai vamma.
    Kyse on yli puoles­ta työikäisiä.
    Hyv­in­voin­ti ja ostovoima omaan päätöksentekoon.
    150.000 las­ta tarvit­see lap­sil­isän lisäk­si harkin­nan­varaisen, tilitet­tävän erityislapsilisän.
    Muis­te­taan, että jokaisel­la on oikeus työhön.
    Työn­teko on kansakun­nan men­estyk­sen edel­ly­tys ja työt on jaet­ta­va ja ajankäyt­tö on jaettava.
    Työn tuot­tavu­us kas­vaa, kun jokainen käyt­tää työ­panok­sen­sa ja ajankäyt­tön­sä osaamisen­sa ja koulu­tuk­sen­sa mukaiseen työhön ja han­kkii tarvit­semi­ansa palvelu­ja koti­talousvähen­nyk­sen avulla.
    Nykyisen työte­htävän sisäl­lön tarkas­t­a­mi­nen; tehokku­us vaatisi apute­htävien siir­ron apu­laisille ja uudelleen koulu­tus­ta on tarjottava.
    Kaikille tar­jo­taan tarpeel­lista työtä, jota tämä pystyy tekemään (työn­väl­i­tys­palve­lut)
    Kos­ka tulovero­tus alkaa vas­ta 2.000 € / kk eli 24.000 € /v kohdal­la, ja
    kaik­ki muut tuet ja avus­tuk­set pois­tu­vat, niin
    saamme pätkä- ja keikkatöi­hin 800.000 ihmistä.
    Työl­lisyysaste on 72,8 % ja työt­tömyysaste 6,9 %
    Meil­lä on nyt työt­töminä 372.000 ihmistä ja kokon­aan työvoiman ulkop­uolel­la (25–59 v.) 318.000 ihmistä, yhteen­sä 690.000 ihmistä ja lisätään vielä (työ)eläkeläisiä, niin koos­sa on 800.000.
    8.2021 työl­lisyysaste oli 73,4 %, siis työl­lisiä 2,6 miljoonaa.
    Oma hyv­in­voin­ti on omis­sa käsissä.
    Kansalais­ten ensim­mäiset 25 vuot­ta ovat melko tuet­tu­ja, ja sit­ten on tarkoi­tus alkaa mak­saa veroja.
    Ylpeil­lään, että jostain opinahjos­ta 15 % valmis­tuneista läh­tee vuosit­tain ulko­maille (aivovuo­to). USA:ssa palkkapoli­ti­ik­ka huomioi työn­tek­i­jän itse mak­saman koulutuksen.
    Vihreä teknolo­gia, kehit­tämi­nen ja vien­ti, ovat tule­vaisu­udessa avainase­mas­sa vau­rau­den tuojana.
    Työn tuot­tavu­ut­ta voidaan hoitaa muutenkin kuin vain työn­tek­i­jän pienel­lä pal­ka­lla, investoimalla.
    Työelämässä on riskin­sä. Oikea rekry­toin­ti ja palk­ka on osa sitä riskiä ja tätä riskiä ei tule siirtää työn­tek­i­jöille, kos­ka he eivät voi vaikut­taa riskinhallintaan.
    Paikalli­nen sopimi­nen, (yhdestä suus­ta huudetaan)
    Paikallisel­la sopimisel­la on riskin­sä työn­tek­i­jöille. Eräskin ”main­os­taa” esimerkkinä, kuin­ka hän onnis­tui saa­maan 8 työn­tek­i­jän lahjoit­ta­maan 12 vapaapäivää yri­tyk­selle (8 x 12 = 96 pv), vai­h­toe­hto olisi ollut irtisanominen
    Yhteisövero %
    1993 – 1995-> 25 %, 1996 – 1999->28 %, 2000 – 2004->29 %, 2005 – 2011->26 %, 2012 – 2013->24,5 ja
    2014 – 2021->20 %
    Yhteisövero­pros­ent­tia alen­net­ti­in jatku­vasti, perustelu­na investoin­tei­hin satsaaminen.
    Ei tul­lut investoin­te­ja, mut­ta osin­got kasvoivat val­tavasti (use­ana vuon­na yli 10 mrd €)
    Verot ja veron­lu­on­teiset mak­sut v, 2020 oli 99,5 mrd €, jos­ta esimerkke­jä; koti­taloudet 29,8 mrd €, yhteisöt 4,9 mrd €, kulu­tus 33,5 mrd €
    esimerkke­jä kulu­tusveroista; mrd €
    Arvon­lisävero 22.0 Ener­giavero 4.3, Alko­holi 1.5, Ajoneu­vovero 1.2, Tupakkavero 1.1
    On hyö­dyn­net­tävä teknolo­gia, dig­i­tal­isaa­tio, automaa­tio, tekoä­ly, etä­työ, jot­ta työn­tek­i­jät riittävät.
    Suomes­sa on työelämää palvel­e­va lomautusjärjestelmä.
    Taulukkopalkka­sopimus on min­i­mi, korkeampia palkko­ja voi ja saa maksaa.
    Aiem­min Suo­mi kor­jasi kil­pailukykyään tiuhaan tahti­in devalvoimal­la, sil­loin palka­nsaa­jien ostovoima väheni. Nyt sama saadaan aikaisek­si pienen­tämäl­lä työn­tek­i­jöi­den palkkoja.
    Eri­tyis­es­ti kiin­nitetään huomio­ta elinkeino­rak­en­teen muu­tok­seen ja monipuolis­tamiseen ja annetaan ohjaus­ta vähiten koulute­tu­ille (koulu­tus, uudelleen koulu­tus, oppisopimuskoulutus).
    Sat­sa­taan vien­nin lisäämiseen ja jalostusas­teen nostamiseen.
    Aute­taan 390.000 mak­suhäir­iöisen asi­at kun­toon. Toiv­ot­tavasti posi­ti­ivi­nen luot­torek­isteri tulee aut­ta­maan velanan­ta­jaa toiminnassaan.
    Ulko­maalaisia työn­tek­i­jöitä EU:sta ei ole tul­lut tarpeek­si (mik­siköhän).
    Muis­te­taan, että ulko­maalaisen on oman kie­len­sä ja tod. näk. myös englan­nin kie­len lisäk­si opiskelta­va ”suo­ma­lainen toim­intat­a­pa amma­tis­sa”, kult­tuuri, suomen kieli ja ruotsin kieli.
    12‑v. Suomes­sa ollut Tri-rou­va ylpeili, että koulu jär­jestää hänelle tulkin las­ten vanhempainiltaan.

  6. 2020-luvun yhteiskun­tapoli­ti­ik­ka (10) Hal­lit­tu kaupungistuminen
    Jokainen suo­ma­lainen on yhtä oikeutet­tu saman­su­u­ruisi­in yhteiskun­nan sosi­aal­i­tuki­in, niitä tarvites­saan. Takaa parem­min yleisen hyväksyttävyyden.
    Jär­jestelmä, että ihmi­nen päät­tää ja veronmaksaja/naapuri mak­saa on muutet­ta­va jär­jestelmäk­si, jos­sa yhteiskun­ta tar­joaa tarvit­si­joille saman­su­u­ruisen tuen ja ihmi­nen itse päät­tää, mihin sen oman rahansa käyttää.
    s.250
    ”Entä, jos asum­ista ei tuet­taisi, vaan kaik­ki jou­tu­isi­vat mak­samaan asumis­es­taan markkinahinnan.”
    ARA-asun­to­ja (”arvon­ta, oikeus elinikäiseen asumiseen”) ei riitä läh­eskään kaikille pieni­palkkaisille, eikä matal­ien enim­mäisvuokrien vuok­si asum­is­tukikaan juuri kom­pen­soi Helsin­gin korkei­ta vuokria pienipalkkaisille.
    ”Entä työt­tömät? Miten heille kävisi, jos meil­lä ei olisi sosi­aal­ista asum­is­tukea eikä asumistukea?”
    ”Työt­tömil­lä on suku­laisia, ystäviä, har­ras­tuk­sia ja kiin­tymys­tä kotiseutuunsa.”
    Päivit­täin 156.000 ihmistä matkus­taa Helsinki­in töihin.
    Heil­lä voi olla myös suku­laisia, ystäviä, har­ras­tuk­sia ja kiin­tymys­tä kotiseu­tu­un­sa ja lisäk­si työ Helsingissä.
    asukasluku 5.430.312, jos­ta 678.789 eli 12,5 % on pienituloisia
    pien­i­t­u­loisia 678.789 eli 12,5 % väestöstä
    Helsin­ki 73.367 ihmistä eli 11,5 %
    Hki. Van­taa, Espoo, Kau­ni­ainen yht. 121.396 ihmistä eli 17,9 % pienituloisista
    Helsin­gin kaupun­ki ker­too, että asut­taes­sa kaupun­gin työ­suhdea­sun­nos­sa, saa verotet­tavaa asun­toe­t­ua, mut­ta tue­tus­sa Helsin­gin kaupun­gin vuokra-asun­nos­sa ei ole veroseuraamuksia
    Asun­non koko 35,5 m², sijain­ti postinu­mero 00540
    Näil­lä tiedoil­la asun­non vero­tusar­vo on 720,00 €
    Esimerkki;
    yksiöi­den (35,5 m²) asumisku­lu­ja kuukaudessa (Kalasa­ta­mas­sa, Helsingissä)
    vapail­la markki­noil­la 33 € / m2 eli 1.170 € / kk
    ARA tuet­tuna 15 € / m2 eli 532,50 € / kk
    vela­ton omis­tusasun­to 160 € / kk

    Tilas­tokeskus kertoo
    v. 2020 kokonaisansiot/mediaani (kokoaikaiset palka­nsaa­jat 1,4 miljoonaa)
    3.217 € / kk (naiset 2.950 € ja miehet 3.555 €)
    pien­i­t­u­lois­ra­ja koti­taloudessa (läh­es 50 % helsinkiläi­sistä asuu yksin)
    1 hlö 15.320 € / v 1.277 € / kk
    1 lap­si 4.596 € / v eli 383 € / kk eli n. 4.600 € / v
    Työ­nan­ta­ja ei mak­sa palkkalisää työn­tek­i­jän lapsista.
    Sik­si lap­si­in liit­tyvät lisät eivät saa vaikut­taa tuki­in (ja estää työllistymistä).
    150.000 las­ta tarvit­see harkin­nan­varaisen ja tilitet­tävän eri­ty­is­lap­sil­isän 4.600 € / v köy­hyy­den estämiseksi.
    Hyv­in­voin­tialueil­la on n. 700 000 pien­tu­loista kansalaista, joille ain­oa mah­dol­lisu­us on toimi­va julki­nen sosi­aali- ja ter­vey­den­huolto. Palvelu­jen tulee olla yhden­ver­taisia. Ja se ei tarkoi­ta ajal­lis­es­ti tai matkan suh­teen. Asuin­paikan on jokainen itse valin­nut. Esim. nuorukainen Lapis­sa kom­puroitu­aan vaati, että hänet pitää kul­jet­taa helikopter­il­la lääkäri­in, kos­ka Helsingis­säkin mat­ka sujuu 5 min­uutis­sa lääkäriin.
    Pien­i­t­u­loiset ovat hyv­in­voin­tialuei­den pääasi­akkaat (ter­vey­den­huolto, erikois­sairaan­hoito ja sosi­aal­i­toi­mi). Muis­te­taan myös, että työter­veyshuolto on työn­tek­i­jälle mak­su­ton. Mik­si Suomen pien­i­t­u­loisim­mil­ta pitää per­iä mak­su­ja, eikö riitä vain sakko­mak­su, jos ei peru­u­ta aikaansa. Muis­te­taan, että eläkeläisen medi­aanieläke on 1.534 €/kk ja 1/3 eläkeläi­sistä saa alle 1.250 €/kk

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.