2020-luvun yhteiskuntapolitiikka 11: Työmarkkinat

(tämä menee nyt aika kur­soris­es­ti, kos­ka kir­jan luku on kovin pitkä)

Kehi­tys työ­markki­noil­la on merkit­tävänä syynä siihen, että elämä ei ole niin auvoista kuin Väinö (ja Keynes) ajat­teli. Taustal­la on tuot­tavu­useroista johtu­va eri­ar­voisu­u­den kasvu työmarkkinoilla.

Palk­ka on työn­tek­i­jälle tulo ja työ­nan­ta­jalle työvoiman hin­ta. Jot­ta työ­markki­nat toimi­si­vat kun­nol­la, pitäisi hin­nan työ­nan­ta­jien silmis­sä olla osa­puilleen työn mar­gin­aa­li­nen tuot­tavu­us. Se johtaisi kuitenkin hyvin epäoikeu­den­mukaiseen tulon­jakoon. Vielä 30 vuot­ta sit­ten oikeu­den­mukainen ja tehokas palkkarakenne eivät eron­neet toi­sis­taan lainkaan niin paljon kuin nyt.

Jotkut, kuten Jere­my Rifkin ovat pelotelleet työn lop­pumisel­la automaa­tion vuok­si. Työ ei lopu, mut­ta kas­vavalle osalle työvoimaa ei ole ilman sub­ven­tio­ta tar­jol­la sel­l­aista työtä, jos­ta saata­va palk­ka riit­tää kun­nol­liseen elämään.

Miten eriarvoisuuteen työmarkkinoilla pitäisi suhtautua?

  1. Hyväksytään kas­va­va työt­tömyys ja kus­tan­netaan yhteiskun­nan varoi­ta työt­tömille leipää ja sirkushuveja.
  2. Ollaan vain sol­i­daarisia ja mak­se­taan kaikille kun­non palkkaa, vaik­ka hänen työ­panok­sen­sa ei palkkaa vastaisikaan.
  3. Pyritään erot­ta­maan työn hin­ta ja työn­tek­i­jän saa­ma tulo toisistaan.

Useim­mat var­maankin kavah­ta­vat ensim­mäistä vai­h­toe­htoa, mut­ta sitä kohti ollaan menos­sa, jos ei tehdä mitään. Tässä kir­jas­sa suositel­laan vai­h­toe­htoa 3.

Palkkasopimusten vähenevä rooli

”Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nas­sa on neljä pääasial­lista tapaa tasa­ta kulu­tus­mah­dol­lisuuk­sia: sol­i­daari­nen palkkapoli­ti­ik­ka, vero­tus, tulon­si­ir­rot ja ilmaiset tai ali­hin­noitel­lut julkiset palve­lut. Tähän neljän­teen ryh­mään lasken myös ilmaisen koulu­tuk­sen, joka tasaa henkisen pääo­man ero­ja. Näi­den työn­jako on muotoutunut his­to­ri­an kulus­sa ilman, että sitä olisi koskaan tietois­es­ti suun­nitel­tu – tai vaik­ka onkin suun­nitel­tu, eri taho­jen suun­nitel­mat ovat olleet ris­tiri­itaisia, minkä täh­den lop­putu­los on muo­vau­tunut kom­pro­missien tulok­se­na sat­un­nais­es­ti.” (s. 264)

Työväen­li­ik­keelle on kun­ni­akas perinne palkkaero­jen kohtu­ullis­ta­jana, mut­ta mikä toi­mi aiem­min, ei toi­mi ehkä enää yhtä hyvin. Palkko­jen poikkeami­nen markki­nae­htoi­sista on tuot­tanut aina hait­taa, mut­ta aiem­min sen tuo­mat hyödyt ovat olleet selvästi hait­to­ja suurem­mat. Nyt hai­tat ovat alka­neet kas­vaa. Sik­si val­tion tulisi ottaa köy­hyy­den tor­jun­nas­ta suurem­pi vas­tuu. Työvoiman hin­nan on voita­va läh­estyä mar­gin­aalisen tuot­tavu­u­den aset­tamia rajo­ja, mut­ta se ei saa tehdä palka­nsaa­jas­ta köyhää.

Alimpi­en palkko­jen nos­to karkot­ti tek­sti­ili­te­ol­lisu­u­den pois Suomes­ta. Moni työn­tek­i­jä olisi var­maankin hyväksynyt mata­lam­man palkan sen sijaan, että menet­ti työ­paikkansa, mut­ta koko kansan­talouden tasol­la sol­i­daarisen palkkapoli­tikan tuot­ta­ma luo­va tuho joudut­ti Suomen taloudel­lista kasvua, kun työvoimaa vapau­tui tuot­tavam­paan työhön.

Sen jäl­keen on ollut ris­tiri­itaisem­paa. Luo­van tuhon sijas­ta on tul­lut silkkaa tuhoa. Kolmes­sakymme­nessä vuodessa palkat, myös alim­mat palkat ovat nousseet reaalis­es­ti 50 %. Valitet­tavasti se tarkoit­taa, että raja sille, kuin­ka tuot­tam­a­ton­ta työtä kan­nat­taa teet­tää, on myös nous­sut 50 %, mikä on hin­noitel­lut paljon työtä ja työvoimaa ulos.

Oikeu­den­mukaiset palkat tuot­ta­vat taloudel­lista tehot­to­muut­ta, mut­ta tämä ei ole mikään ongel­ma. Ongel­ma on siinä, että laskun mak­sa­vat ne huono-osaisim­mat, jot­ka on suis­tet­tu pitkäaikaistyöt­tömyy­den tuot­ta­maan köy­hyy­teen. Työ­markki­natu­ki on niin mata­la, että useimpi­en pitää täy­den­tää sitä toimeentulotuesta.

Maahanmuuttajien työllisyys

On pidet­ty kun­nia-asiana, ettei Suomes­sa toisin kuin monis­sa muis­sa mais­sa maa­han­muut­ta­jille saa mak­saa huonom­paa palkkaa kuin syn­type­r­äisille suo­ma­laisille. Siinä on se huono puoli, etteivät he voi sil­loin kom­pen­soi­da huonoa suomenkie­len taitoaan tai puut­teel­lista koulu­tus­taan. Ovatko ne, jot­ka tätä vaa­ti­vat, huolestuneem­pia maa­han­muut­ta­jien eduista vai omista työpaikoistaan?

Käytän­tö ajaa maa­han­muut­ta­jat sel­l­aisille paikkakun­nille ja sel­l­aisille aloille, joil­la käytän­nön palkat ovat nousseet yli taulukkopalkko­jen. Sil­loin onkin lail­lista mak­saa maa­han­muut­ta­jille enem­män. Niin­pä he työl­listyvät kasvukeskuk­sis­sa raken­nusalalle, hoi­va-alalle, kau­pan alalle ja siivouk­seen. Suh­teessa eniten vierastyövoimaa kuitenkin on maat­aloudessa, eri­tyis­es­ti puu­tarhatiloil­la. Yrit­täjyys on maa­han­muut­ta­jien kesku­udessa selvästi yleisem­pää kuin syn­type­r­äis­ten suo­ma­lais­ten, kos­ka yrit­täjiä eivät taulukkopalkat koske. Palka­nsaa­jan ja yrit­täjän väli­maas­toon sijoit­tuvat Uber-kul­jet­ta­jat ja Wolt-lähetit ovat usein maahanmuuttajia.

Käytän­nössä maa­han­muut­ta­jat ovat siis huonom­min palkat­tu kuin kan­ta­suo­ma­laiset, mut­ta he voivat työl­listyä vain rajat­tui­hin ammat­tei­hin. Kaiken tämän jäl­keen maa­han­muut­ta­jien työl­lisyys on Suomes­sa todel­la huonoa mui­hin Euroopan mai­hin verrattuna.

Jok­seenkin automaat­ti­nen palkkat­uen käyt­tö voisi olla tapa kom­pen­soi­da maa­han­muut­ta­jien huonoa ase­maa työ­markki­noil­la. Kuitenkin 30 pros­entin palkkatu­ki on aivan liian korkea. Kan­ta­suo­ma­lais­ten työ­paikko­ja tämä ei tietenkään suojelisi.

Kasvava osa palkoista sopimusten yläpuolella

Lääkärit oli­vat vuon­na 2001 viisi kuukaut­ta lakos­sa. Sen seu­rauk­se­na taulukkopalkko­ja korotet­ti­in merkit­tävästi. Silti lakko oli hyödytön. Lääkärien todel­liset palkat ovat nousseet reilusti yli taulukkopalkko­jen, joten on aivan sama, mitä työe­htosopimuk­ses­sa lukee.

Asiantun­ti­ja-ammateis­sa ei juuri palkkataulukko­ja kat­sel­la. Ne ovat tosi­asi­as­sa markki­nae­htoisia ja usein myös henkilökohtaisia.

Työehtosopimusten kaventuva liikkuma-ala

Sul­je­tus­sa taloudessa tai oman val­u­u­tan olois­sa oli suurem­pi liikku­ma-ala sopia palkko­ja niin kuin halut­ti­in. Nyt liian korkeat palkat tuot­ta­vat työt­tömyyt­tä, kos­ka vien­ti­tuot­teet eivät men­esty tai kulut­ta­jat eivät halua Suomes­sa mak­saa kalli­ista palveluista.

Liian pieniäkään palkko­ja ei voi­da mak­saa, kos­ka väki vai­h­taa alaa (hoito­työ) tai läh­tee ulko­maille. Aivovi­en­ti on Suomes­ta jo nyt suurta.

Etätöi­den helpot­tumi­nen tuot­taa uuden harp­pauk­sen glob­al­isaa­tioon, kun Suomes­sa ole­va työ­paik­ka kil­pailee piuhan päässä Inti­as­sa ole­van työ­paikan kanssa.

13 vastausta artikkeliin “2020-luvun yhteiskuntapolitiikka 11: Työmarkkinat”

  1. “Asiantun­ti­ja-ammateis­sa ei juuri palkkataulukko­ja kat­sel­la. Ne ovat tosi­asi­as­sa markki­nae­htoisia ja usein myös henkilökohtaisia.” 

    Noin se taitaa olla. Olin itse paljon tekemi­sis­sä toim­i­henkilö­työe­htosopimusten kanssa. Min­ul­la on sel­l­ainen muis­tiku­va, että ne oli­si­vat salli­neet käytän­nön palkko­ja paljon pienem­pi­en palkko­jen mak­samisen. Rekry­toitavalle kyl­lä sovit­ti­in aivan räätälöi­ty palk­ka tai parem­minkin sopi­va por­ras palkkataulukosta.

    Ehkä työn­tek­i­jöi­den sopimuk­sis­sa on toisin. Siel­läkin on työn ammat­ti­taito­vaa­timusten mukainen por­ras­tus. Ja aina voi jous­taa ylöspäin.

    Vastaa

    1. ” Min­ul­la on sel­l­ainen muis­tiku­va, että ne oli­si­vat salli­neet käytän­nön palkko­ja paljon pienem­pi­en palkko­jen maksamisen”

      Esimerkik­si suun­nit­telu- ja kon­sul­toin­tialan ylem­pi­en toim­i­henkilöi­den TES ei edes sisäl­lä ollenkaan palkkataulukko­ja. Palk­ka on se, mitä työn­tek­i­jä- ja anta­ja sopi­vat keskenään. TES-koro­tuk­set sit­ten kyl­lä löy­tyvät, yleen­sä n. jakau­tuneet n. 50–50 yleis- ja työ­nan­ta­jan jakami­in eri­in. Työn­tek­i­jän voi palkata vaik­ka siivoo­jan lik­sal­la, jos joku vain suos­tuu tule­maan sil­lä töihin.

      Siitä huoli­mat­ta palkat ovat selvästi parem­pia jos vaikka­pa ver­taa suun­nit­telu- ja kon­sult­tialan toim­i­henkilöi­den palkkataulukoihin.

      Vastaa

      1. STTK-lai­sis­sa sopimuk­sis­sa oli jos­sain vai­heessa palkkataulukot. Myöhem­min tehti­in toimien vaa­tivu­us­lu­ok­i­tuk­sia. Henkilön palk­ka muo­dos­tui vaa­tivu­u­den ja henkilöko­htaisen osu­u­den sum­mas­ta. Tuo henkilöko­htainen osu­us saat­toi olla aika suurikin.

  2. Minus­ta tässä puut­tuu kokon­aan yksi vai­h­toe­hto: Lähde­tään mah­dol­lis­ta­maan pienel­lä pal­ka­lla eläminen.

    Kaiken kus­tan­nus­ta­soa olisi syytä pyrk­iä laske­maan mak­si­maalis­es­ti, jot­ta pie­nil­lä palkoil­la tulisi toimeen. Ei ole mikään luon­non­la­ki, että kaiken pitää mak­saa Suomes­sa paljon enem­män mui­hin mai­hin verrattuna.

    On suo­ras­taan huimaavaa, että Helsingis­sä asi­at mak­sa­vat melkein yhtä paljon kuin Sveit­sis­sä, vaik­ka palkkata­so on puo­let alempi.

    Vero­jen lasku, veroki­ilan kaven­nus, julk­isten palvelu­iden radikaalit leikkauk­set (kor­vataan keskilu­okalle vero­jen alen­nuk­sil­la + tar­jo­taan köy­hille palveluseteleitä ilmais­palvelu­iden sijaan) jne. voisi­vat laskea elinkus­tan­nuk­sia Suomes­sa aivan val­tavasti, jol­loin pienem­mäl­läkin pal­ka­lla eläisi parem­mal­la elin­ta­sol­la (+ töitä olisi parem­min kun käsit­tämät­tömän pak­su veroki­ila ei kan­nus­taisi keski­t­u­loisia / varakkai­ta vält­telemään palvelu­iden ostoa).

    Vastaa

    1. Tämä vaatisi joko 1) vah­vaa seg­re­gaa­tio­ta siten, että köy­hät elävät omil­la paikkakun­nil­laan jois­sa asum­i­nen on hal­paa tai 2) korkeaa asum­is­tukea. Suurin osa pien­i­t­u­loisen var­al­lisu­ud­es­ta menee asumiseen (ainakin jos sen joutuu mak­samaan markki­nae­htois­es­ti). En tiedä onko kumpikaan näistä kahdes­ta vai­h­toe­hdos­ta eri­tyisen kannatettava.

      Vastaa

      1. Asum­i­nen on mallies­imerk­ki asi­as­ta joka mak­saa aivan tolkut­tomasti nimeno­maan julkisen reg­u­laa­tion takia. Kaupun­gin­su­un­nit­telu­vi­ras­to on vuosikym­menten ajan tais­tel­lut kaikin sille suo­duin voimin sitä vas­taan, että raken­net­taisi­in kysyn­tää vastaavasti.

        Nyt kun Osmo & Co. on viimein saanut vähän vauh­tia kaavoituk­seen, niin vuokrat ovat heti lasku­paineessa aav­is­tuk­sen syr­jem­mäl­lä — asumisen hin­ta on viimein saatu lasku­un ja nimeno­maan sil­lä, että on pois­tet­tu rak­en­tamisen rajoitteita.

      2. seg­re­gaa­tio­ta voi kyl­lä ehkäistä kaupunkisu­un­nit­telul­la jot­ta köy­hien ei tarvitse elävät omil­la asuinalueil­la. Niis­sä paikkakun­nil­la jois­sa on pien­tu­loisia enem­män suh­teessa väk­iluku­un on pääasi­as­sa köy­hiä eläkeläisiä. Myös pääkaupunkiseudul­la on asuinaluei­ta jois­sa on onnis­tut­tu ehkäisemään seg­re­gaa­tio­ta kaupunkisuunnittelulla

    2. Helsingis­sä ei ole kyl­lä Sveitsin hin­tata­so joka on mon­es­sa ver­tailuis­sa Euroopan korkeimpia. Maa kohtai­sis­sa hin­taver­tailus­sa ei olisi syytä ver­ra­ta palkko­ja asumiskus­tan­nuk­si­in tai sähkö hin­toi­hin vaan hyvä ver­tailu on ruokako­ri. Kaikkial­la Euroopas­sa kulute­taan hyvin saman­laisia elin­tarvikei­ta joten ruokakassin hin­ta on hyvä hin­ta ver­tailu kohde. Jos Sveitsin ja Suomen hin­to­ja on Suomes­sa halvem­pi vähit­täiskau­pan ruokakas­si. Rav­in­to­la ruuan hin­ta on sit­ten ihan toinen jut­tu. Suomes­sa korkei­ta hin­to­ja selit­tää pääasi­as­sa vähit­täiskau­pan keskit­tymi­nen pääasi­as­sa kah­teen toimiaan.

      Vastaa

  3. Liit­tyen kom­ment­ti­isi maa­han­muut­ta­jien työl­listymis­es­tä ja siitä, ettei heille saa mak­saa huonom­paa palkaa kuin muille: Yhdys­val­lois­sa min­imi­palkkakeskustelun yhtey­dessä tämän asian Mil­ton Fried­man tiivisti muo­toon “min­imi­palkkala­ki on rasis­tisin laki koko Yhdys­val­lois­sa”. Peruste­lut hänel­lä oli­vat täs­mälleen samat kuin sin­ul­la; heiltä viedään pois ain­oa keino tais­tel­la työ­paikoista (ja siten han­kkia aito­ja, joiden avul­la tule­vaisu­udessa voisi saa­da parem­min palkatun työpaikan)

    Vastaa

    1. Yhdys­val­lois­sa min­imi­palkkaa saa myös valkoinen keskilu­okkaan kuu­lu­vat joiden palkat eivät ole nousseet 30 vuo­teen. Min­imi­palkan piiris­sä Yhdys­val­lois­sa ei ole pelkästään maa­han­muut­ta­jat vaan myös vaikeasti työl­lis­te­tyt sekä kehi­tys­vam­maiset . Perus­suo­ma­laiset pelot­tel­e­vat täl­lä het­kel­lä ulko­maalaisen työvoiman lisäämisen aiheut­ta­van palkko­jen alen­nus­ta mut­ta todel­lisu­udessa työvoima­pu­la lisää hin­to­jen nousua eli inflaa­tio­ta. Tätä yhtälöä ei ole koskaan onnis­tut­tu kon­trol­loimaan nos­ta­mal­la palkko­ja samal­la ehkäisemäl­lä hin­to­jen nousua. Sitä yritet­ti­in tehdä 1920-luvul­la Neu­vos­to-Venäjäl­lä mut­ta huonos­ti kävi.

      Vastaa

      1. Olen samaa mieltä kanssasi: min­imi­palkkala­ki kos­kee kansalaisia etnis­es­tä taus­tas­ta riip­pumat­ta. Itse kuitenkin ymmärsin Fried­manin kär­jistyk­sen kohdis­te­tuk­si enem­mänkin hyvän­tek­i­jä-wannabe vasem­mis­to­laisia kohtaan, joka halu­si­vat kohen­taa (tum­mai­hois­t­en) pien­i­t­u­lois­t­en ase­maa nos­ta­mal­la min­imi­palkkaa, vaik­ka makro­ta­sol­la min­imi­palkan nos­t­a­mi­nen tuot­taa myös (pien­i­t­u­loisia häviäjiä. 

        Vas­taus siihen onko min­imi­palk­ka hyvä vai huono on aivan sama kuin mainit­se­masi Per­su­jen pelot­telu: mikro­ta­son häviäjät (mata­latuot­toi­sis­sa töis­sä) ovat täysin oike­as­sa kos­ka hei­dän palkkansa on pienem­pi kuin ilman minimipalkkaa/maahanmuuttoa, ja samaan aikaan sinä olet täysin oike­as­sa siinä, että makro­ta­sol­la työvoima­pu­la pakot­taa nos­ta­maan palkko­jen nousun myötä hin­to­ja aiheut­taen inflaatiota. 

        Itseasi­as­sa ymmärtääk­seni kri­ti­soit sitä kun Per­sut pelot­tel­e­vat maa­han­muut­ta­jien laske­van palkkata­soa, kos­ka suures­sa mit­takaavas­sa maa­han­muut­to vähen­tää palkkak­il­pailua ja siten hillit­see palkko­jen nousua. Nähdäk­seni kum­matkin ovat oike­as­sa omas­sa viitekehyksessään.

    2. Vas­taus minimipalkkaan.Suomessa ei ole min­imi­palkkaa joten tämä perssuo­ma­lais­ten kri­ti­ik­ki toimisi jos Suomes­sa olisi min­imi­palk­ka jota ei mak­se­ta pien­tu­loisille palkasaajille.Perussuomalaisten logi­ikkalla olisi poh­ja jos perus­suo­ma­laiset ajaisi­vat kaille samaa min­imi­palkkaa . Perus­suo­ma­laiset eivät aja Suomeen min­imi­palkkaa vaan pelkästään työperäisille maa­han­muut­ta­jille noin 3 000 euron min­i­mi kuukausi­palkan. Yksikin pk-yrit­täjä joka kär­sii työvoima­pu­las­ta jo nyt voivat laskea että onko tämä sum­ma taloudel­lis­es­ti kestäväl­lä poh­jal­la. Voin merkonom­i­na tode­ta että aika moni pk-yrit­täjä näk­isi tässä kohtaa ison esteen työl­listämiselle. Jos perssuo­ma­laiset kan­nat­taisivät työperäistä maa­han­muut­toa ja kaikille Suomes­sa oleville samaa min­imi­palkkaa olisi siinä jokin konkreet­ti­nen malli. 

      Ei vain makro­ta­sol­la työvoima­pu­la pakot­ta nos­ta­maan palkko­ja joka vaikut­taa hin­to­jen nousuu eli aiheut­ta­mal­la inflaa­tio­ta vaan myös mikro­ta­sol­la kuten maat­alouden kausi­työn­tek­i­jöi­den saami­nen Suomeen on hyvä esimerk­ki tästä. Siinä oli ongelmia 2020 ja 2021 kesäl­lä covidin maa­han­tu­lo­rajoi­tusten takia. Myös Bri­tan­ni­as­sa brex­itin jäl­keen paikalliset maat­alousyrit­täjät ja rav­in­to­la ja hotel­liyrit­täjtä jou­tu­i­v­at samaan noidan kehään.Mistä saa­da työvoimaa kausi­työhön? Bri­tan­ni­as­sa hal­li­tus jou­tui anta­maan poikkeuslu­vat ulko­maalaisille työvoimalle Itä-Euroopas­ta vuosi­na 2020 ja 2021. Toden­näköis­es­ti tois­tui tänä vuon­na 2022. Yksinker­tais­es­ti työvoimaa kausi­työhön ei saa­da edes riit­tävin isois­sa mais­sa koti­markki­noil­ta kuten Bri­tan­ni­as­sa joten miten sitä saisi pienis­sä mais­sa kuten Suomes­sa kotimarkkinoilta? 

      Tätä sol­mua perssuo­ma­laiset eivät ole vielä onnis­tuneet katkaise­maan vai­h­toe­hoisil­la ratkaisul­la. He puhu­vat palkoista mut­ta todel­li­nen syy on työvoiman fyysin­nen saatavu­us. Ruuan­hin­ta nousee myös siitä syys­tä että kausi­työvoiman saatavu­us ei ole riit­tävä maat­aloudelle kesäk­si kuten Suomes­sa oli tilanne 2020 ja 2021. Onko vai­h­toe­hto itse aiheutet­tu pulakausi (hin­to­jen nousu) ? Vai sit­tenkin tilanne onkin se että Suomes­sa ei ole tarpeek­si työvoimaa kausityövoimaksi.

      Näi­denkin tosi­a­sioiden tun­nus­t­a­mi­nen olisi viisauden alku.

      Vastaa

  4. Asum­istues­ta joka on mainit­tu use­aan otteeseen mis­tä päästään asun­to-osakey­htiöi­den hoito­vastike­menoi­hin jot­ka on jatku­vas­sa nousus­sa. Esim läm­mi­tys noin 1/3 kuluista.

    Mah­dol­lis­es­ti tule­vaisu­udessa ener­gia­ratkaisu­jen maavesi­il­maläm­pö edelleen kehit­tyessä yhä use­am­man on mah­dol­lista irtau­tua kaupun­gin kaukoläm­pöy­htiön ikeestä jos val­tion tar­joa­mat kan­nus­timet on kohdal­laan ja näin vähen­tää kulu­jen nousu­painet­ta. Samoin sähköpuolel­la nestemet­al­li akut tulee paran­ta­maan aurinkosähkön hyödyntämismahdollisuuksia. 

    Tosin ei liene vaikea arva­ta että jos kaupungille ker­tyvät tuloutuk­set radikaal­isti vähen­ty­isi toisaal­la niin saavutet­tu hyö­ty ulos­mi­tat­taisi­in nos­ta­mal­la kiin­teistöveroa / tonttivuokria.

    Isän­nöin­tialal­lakin on ongelmia ja voitelua, huono hallinto ei ainakaan paran­na tilan­net­ta kus­tan­nusten nousun suhteen.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.