Soviteltu ansiosidonnainen todella kaipaa uudistusta

Ansiosi­don­nainen työt­tömyys­tur­va tuot­taa sovitel­tuna päivära­hana ison kan­nusti­non­gel­man, kos­ka tulot — palk­ka ja työt­tömyys­tur­va yhteen­sä — tör­määvät kat­toon, sil­lä nämä eivät saa yhdessä tuot­taa korkeam­paa tulota­soa kuin päivära­han poh­jana ole­va palk­ka. Sen sään­nöt ovat todel­la huonot. 

Kuvitelka­amme, että edel­lisen esimerkin Annan kaltainen kau­pan työn­tek­i­jä Liisa, jol­la olisi kaik­ki muut asi­at samoin kuin Annal­la pait­si, että hän olisi oikeutet­tu ansiosi­don­naiseen työt­tömyys­tur­vaan perus­teena aiem­pi 2000 euron palk­ka kokoaikatyöstä. Hänel­lä olisi siis kak­si las­ta ja hän mak­saisi vuokraa asun­nos­taan Helsingis­sä 1100 euroa kuussa.

Liisan täysi työt­tömyysko­r­vaus lap­siko­ro­tuksi­neen olisi 1520€. Hän ei saa toimeen­tu­lo­tukea, joten jokainen euro, jon­ka hän ansait­see, lisää hänen net­to­tu­lo­jaan – aluk­si. Asum­is­tukea Liisa saa 818. Kun mukaan las­ke­taan ela­tus­tu­ki ja lap­sil­isät sekä päivära­has­ta mak­set­ta­va vero (300 euroa), Liisan net­toan­sioik­si tulee noin  2750 eli tur­val­lis­es­ti yli toimeen­tu­lotuen, joka siis takaisi hänelle 2400 € tulot kuus­sa kuten Annallekin.

Kun hänen ansion­sa nousi­si­vat 660 euroon, työt­tömyysko­r­vaus ja palk­ka yhteen­sä oli­si­vat täysi­aikaisen palkan suu­ru­inen. Sitä ne eivät voisi työt­tömyysko­r­vauk­sen sään­tö­jen mukaan ylit­tää – mitä voi sinän­sä pitää perustel­tuna. Siitä eteen­päin palk­ka leikkaisi työt­tömyysko­r­vaus­ta sat­apros­ent­tis­es­ti. Täysin hyödytön­tä työn­teko ei Annalle kuitenkaan olisi, sil­lä palkkaa verote­taan lievem­min kuin työt­tömyysko­r­vaus­ta, joten työ­tun­tien kas­vaes­sa vero­tus vähän lievenisi, mut­ta heikok­si jäisi Annan kor­vaus menete­tys­tä vapaa-ajas­ta. Liisan kan­nat­taisi tehdä työtä vain 13 tun­tia viikos­sa ja sehän kaup­pi­aalle sopii, kos­ka osa-aikaista työvoimaa tarvi­taan vain ruuhkatunneiksi.

Tässä asetel­mas­sa todel­lakin on kor­jat­tavaa. Ei hal­li­tus kaikessa ole väärässä.

Hallitus kannustaa Liisaa leikkaamalla hänen etujaan

Hal­li­tus kor­jaa tätä heiken­tämäl­lä kaava­mais­es­ti Liisan etu­ja. Häneltä viedään työt­tömyyspäivära­han lap­siko­ro­tuk­set, minkä jäl­keen hänen työt­tömyyspäivära­hansa las­kee 1300 euroon.  Kun myös asum­is­tu­ki las­kee samal­la yli 170 eurol­la, Liisa putoaa toimeen­tu­lotuelle, ellei tee työtä. Yhteen­sä Liisan ensisi­jaisen sosi­aal­i­tur­van mene­tyk­set ovat siis 390 euroa tähän vuo­teen ver­rat­tuna ja jos hän tekee työtä, suo­jao­suuk­sien pois­tu­mi­nen lisää hänen mene­tys­tään vielä liki par­il­la sadal­la eurolla.

Kovin osa-aikainen työ ei Liisalle enää kan­na­ta: hän pääsee kyl­lä toimeen­tu­lotuen yläpuolelle, mut­ta aika vähän. Tulo­jen­sa huip­ulle hän pääsee 1400 euron pal­ka­lla eli 28 tun­nin työvi­ikol­la. Sen yli menevästä hän ei juuri hyödy, kos­ka työt­tömyyspäivära­han ja palkan sum­ma tör­mää 2000 euron kat­toon. Tämä on tietysti selvästi enem­män kuin tämän vuoti­nen 660 euron tulot mak­si­moi­va palk­ka, joten on hal­li­tuk­sel­la tässä point­ti. Hal­li­tus siirtää kan­nustin­loukun toiseen paikkaan.

Ver­rat­tuna tähän vuo­teen, Liisan kan­nat­taa siis lisätä työ­tun­te­jaan, mut­ta ei vieläkään kan­na­ta siir­tyä kokoaikatyöhön.

Hal­li­tuk­sen ajatuk­se­na on patis­taa Liisa kokoaikatyöhön. Se kan­nat­taa parem­min kuin työt­tömyys, mut­ta ei paljon paremmin.

Net­toan­sioik­si kokoaikatyöstä tulisi vajaat 3000 euroa kuten Annallekin. Kumpikaan ei saa kokoaikatyöhön tietenkään työt­tömyysko­r­vaus­ta, joten nais­ten välil­lä ei ole eroa. Tekemäl­lä kak­si tun­tia viikos­sa töitä Liisa pää­sisi Annan tavoin 2600 euroon, joten hyö­ty lopuista työ­tun­neista on vain 390 euroa kuus­sa. Tästä pitää mak­saa työ­matkaku­lut ja kotiru­uan vai­h­tu­mi­nen kalli­im­paan einesruokaan.

Työn teon kan­nat­tavu­ut­ta piti lisätä, mut­ta Liisan tapauk­ses­sa kokoaikatyön tuot­ta­ma net­to­tu­lo pienenisi yli 300 euroa, siis kymme­nen pros­ent­tia. Toimeen­tu­lo­tu­ki sen sijaan pysy­isi yhtä suure­na. Indek­siko­ro­tuk­set siitäkin viedään, vaik­ka kokoomuk­sen kansane­dus­ta­ja tänään radios­sa muu­ta väitti.

Mata­la­palkkaisil­la aloil­la ansiosi­don­nainen sosi­aal­i­tur­va ei oikein sovel­lu nykysään­nöil­lä sovitel­tu­un päivära­haan. Taloudel­liset kan­nus­timet ovat siinä aivan vinksal­laan. Jotain tarvit­sisi tehdä, mut­ta nyt esitet­ty malli on kohtu­u­ton ja hölmö ainakin työ­markki­natukea saa­van Annan kohdal­la ja kyl­lä Liisankin on vaikea itseään ja kah­ta las­taan elät­tää, kun käteen jää vuokran mak­sun jäl­keen 1900 euroa kuus­sa. Joskus köy­hyyt­tään mure­hti­va Liisa joutuu myön­tämään, että hänen taloudelli­nen ahdinkon­sa johtuu hänen lapsistaan.

Ennen 1990-luvun lamaa sovitel­tua päivära­haa sai nos­taa vain rajoite­tun ajan. Tämä laskuri pysäytet­ti­in parem­pia aiko­ja odot­ta­maan, kos­ka moni ei laman aikana kokopäivä­työtä saanut, vaik­ka olisi kuin­ka halun­nut.  Parem­mat ajat eivät koit­ta­neet koskaan, eivät edes vuo­den 2007 suh­dan­tei­den yliku­umen­e­misen aikana. Joskus noin vuon­na 2010 leikkuri katkaisti­in lop­ullis­es­ti. Sovitel­tua päivära­haa voi nos­taa vaik­ka koko ikän­sä. Välil­lä vain pitää tehdä vähän aikaa kokopäivä­työtä, kos­ka työt­tömyys­tur­va heikke­nee hitaasti. Sen poh­jana ole­vaa palkkaa alen­netaan muis­taak­seni kol­men vuo­den välein 20 prosentilla.

En ole ollut kär­päsenä katossa kat­so­mas­sa, mil­lä perus­teel­la hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa hylät­ti­in luon­te­van tun­tu­inen vai­h­toe­hto pala­ta sovitel­lus­sa päivära­has­sa lamaa edeltävään ajal­liseen leikkuriin.

Soviteltua päivärahaa käytetään kaupan alalla väärin

Nyt sovitel­tua päivära­haa käytetään kau­pan alal­la selvästi väärin. Se hyödyt­tää sekä palka­nsaa­jia, jot­ka saa­vat täy­den ansion hyvin osa-aikaisel­la työl­lä ja kaup­pi­ai­ta, joille osa-aikatyön teet­tämi­nen on edullista, kos­ka ruuhkatun­nit eivät kauan kestä. Kysyt­täessä työn­tek­i­jät vas­taa­vat halu­a­vansa kokoaikaista työtä. Toisen­lainen vas­taus tulisi heille kalli­ik­si. Veisi­hän se oikeu­den sovitel­tu­un päivära­haan. Ehkä jotkut pitävät työstään niin paljon, että tekevät käytän­nössä ilmaisek­si, mut­ta en usko tämän ole­van kovin yleistä.

Kun täl­lainen käytän­tö on, siitä on tul­lut vält­tämät­tömyys. On totut­tu jär­jestämään työt ja auki­oloai­ka käyt­täen osa-aikaista työvoimaa. Jos sovitel­tua päivära­haa ei lainkaan olisi, kau­pan alal­la olisi enem­män kokoaikatyötä, auki­oloa­jat oli­si­vat toisen­laiset ja itsepa­lvelukas­so­ja enem­män. Var­maan kaup­po­jakin olisi vähemmän.

Ymmär­rän jos­sain määrin aja­tus­ta pois­taa lap­siko­ro­tuk­set ansiosi­don­nais­es­ta työt­tömyys­tur­vas­ta, kos­ka eihän palkois­sakaan niitä ole. Työ­markki­nat­uel­la ole­vat taas ver­taa­vat tilan­net­taan toimeen­tu­lo­tu­keen ja siinä on jopa paljon isom­mat lap­siko­ro­tuk­set. Työtön yksin­huolta­ja joutuu työ­markki­nat­uel­la syvälle köyhyyteen.

Nyt tehty kokon­aisu­us on kuitenkin kohtu­u­ton ja vielä type­r­äkin, kos­ka se tuot­taa toimeen­tu­lo­tukiri­ip­pu­vu­ut­ta, vaik­ka hal­li­tus julisti aiko­vansa puolit­taa toimeen­tu­lotuel­la ole­vien määrän.

Seu­raavas­sa postauk­ses­sa pohdin asum­istuen leikkausta.

 

 

27 vastausta artikkeliin “Soviteltu ansiosidonnainen todella kaipaa uudistusta”

  1. Sin­ul­la on pieni virhe seu­raavas­sa: “Täysin hyödytön­tä työn­teko ei Annalle kuitenkaan olisi, sil­lä palkkaa verote­taan lievem­min kuin työt­tömyysko­r­vaus­ta, joten työ­tun­tien kas­vaes­sa vero­tus vähän lievenisi, mut­ta heikok­si jäisi Annan kor­vaus menete­tys­tä vapaa-ajasta.”

    Jos saa työt­tömyysko­r­vaus­ta ja palkkaa, niin sil­loin voi hakea veroko­rt­tia työttömyyskorvaukselle.
    Ja sil­loin vero­pros­ent­ti on reilusti alle 20% — en muista ihan tarkkaan, mut­ta joskus se on tip­punut alle 10%.

    1. Ei tuos­sa virhet­tä ole. Veroko­rt­ti vaikut­taa vain ennakon­pidä­tyspros­ent­ti­in, ei vero­pros­ent­ti­in. Se, mihin Osmo viit­tasi, on se, että palkkaan sovel­letaan ansio­tulovähen­nys­tä mut­ta työt­tömyysko­r­vauk­seen ei.

  2. Tuo pitää paikkansa vain siihen saak­ka kunnes tehdään ansiopäivära­han uudelleen­lasken­ta. Tarkoi­tushan se että töi­den osa-aikatöi­den vas­taan­ot­ta­mi­nen on kan­nat­tavaa, ei ainakaan kan­nat­ta­mat­tomam­paa kuin elämi­nen pelkän ansiopäivära­han varas­sa. Nyt ollaan sit­ten uno­hta­mas­sa se mik­si näin on ja annetaan kuva että tuo osa-aikatyön ja päivära­han sovit­ta­mi­nen jatkuisi saman­laise­na koko alku­peräisen päivärähakau­den. Ei jatku, vaan ansiopäivära­ha las­ke­taan uudelleen tietyn ajan jäl­keen, mikä estää käytän­nössä sen että osa-aikatyöl­lä voisi kikkail­la esimerkin mukaises­ti. https://www.tyj.fi/jos-jaat-tyottomaksi/tyoskentely-ansiopaivarahalla/

    Mie­lenki­in­toista että nyt ne jot­ka oli­vat vielä joitakin vuosia sit­ten sitä mieltä että kaik­ki työ on arvokas­ta ja että ihmisiä pitää kan­nus­taa myös osa-aikatyöhön ovat uno­hta­neet sen että tuo “täysimääräi­nen” kan­nus­t­a­mi­nen osa-aikatyöhön on rajat­tu ajal­lis­es­ti. Ansio­tu­lon ja sovitel­lun päivära­han yhteen las­ket­tu las­kee kyl­lä nykyisel­läänkin, mikäli ansio­tu­lon määrä tip­puu ja se tapah­tuu uudelleen lasken­nan kautta.

    Ja mikä kan­nustin­loukku se on jos on tiedos­sa että ansiot tip­pu­vat 6kk kulut­tua, mikäli jatkaa edelleen osa-aikatyössä? Herää kysymys että kuin­ka hyvin työt­tömyys­tur­va­jär­jestelmää oikein tun­netaankaan, ja tun­netaanko kunol­la lainkaan kun ilmoil­la on mitä erikoisimpia käsi­tyk­siä sen anteliaisu­ud­es­ta läh­tien päivära­han tasos­ta ja myös sovitel­lun päivära­han muo­dos­tu­mis­es­ta jne. Ilmoil­la on selvästi vaan halu heiken­tää työn­tek­i­jöi­den tur­vaa ja sitä sit­ten perustel­laan asioil­la jot­ka eivät pidä paikkaansa tai sit­ten osato­tuuk­sil­la jot­ka saa­vat näyt­tämään mm. sovitel­lun päivära­han jatku­vana kan­nustin­loukku­na esimerkik­si kokoaikaisen parem­min palkatun työn vas­taan­ot­tamiselle, mitä se ei todel­lakaan ole. Asia selviää kyl­lä kun pere­htyy huolel­la aiheeseen.

      1. Se kuitenkin pitää huomio­da ettei päivära­ho­jen ja työ­tu­lon veroko­htelu ole sama. Saman­su­u­ruis­es­ta brut­to­tu­losta jää palka­nsaa­jlle kyl­lä enem­män käteen kuin työt­tömälle joka saa kaiken päivära­hana tai edes osan. Sekin kan­nat­taa huomioi­da että jos vaik­ka 300€ ei tun­nu jollekin 6000+ euroa ansait­se­valle oikein miltää, niin tuo 300€ on merkit­tävä sum­ma niille jot­ka tarvit­se­vat sen päivit­täiseen elämiseensä. 

        Entä jos saman­laskel­man tek­isi vaik­ka 3500€ tai vaikka­pa 6000€ ansioiden mukaan työt­tömyysko­r­vaus­ta saavalle. Kan­nat­taisiko hänen ottaa vas­taan mata­la­palk­ka töitä ja vai onko hänel­lä kan­nustin­loukku ottaa vas­taan töitä joista saa vähem­män käteen kuin mitä päivära­ha on ja vieläpä töitä jot­ka eivät vas­taa ollenkaan omaa osaamista.

      2. Jos on joutunut5 työt­tömäk­si korkea­palkkaises­ta työstä (esim paperite­hdas) ja ottaa mata­la­palkkaisen työn, ansait­see enem­män kuin pelkäl­lä työt­tömyysko­r­vauk­sel­la, jos tyy­tyy nelipäiväiseen työvi­ikkoon. Jos ere­htyy tekemään täyt­tä työaikaa, saa vain sen mata­la­palk­ka-alan palkan, joka voi olla huo­mat­tavasti pienem­pi kui työttömyyskorvaus.

      3. O.S.: “Jos on joutunut työt­tömäk­si korkea­palkkaises­ta työstä (esim paperite­hdas) ja ottaa mata­la­palkkaisen työn, ansait­see enem­män kuin pelkäl­lä työt­tömyysko­r­vauk­sel­la, jos tyy­tyy nelipäiväiseen työviikkoon.”

        Eikö suo­jaosan pois­to joka astuu voimaan ensi vuon­na, aiheuta juuri sitä että ei saa mitään työt­tömyysko­r­vaus­ta jos käy töis­sä osan ajas­taan? Vai onko tämä aivan toinen korvausmuoto?

      4. Eikö suo­jaosan pois­to joka astuu voimaan ensi vuon­na, aiheuta juuri sitä että ei saa mitään työt­tömyysko­r­vaus­ta jos käy töis­sä osan ajastaan?

        Ei sen­tään.
        Ansio­tu­lot alen­ta­vat työt­tömyysko­r­vaus­ta 50 pros­entin yhteenso­vi­tuk­sel­la. Kun ansait­set 50 €, kor­vaus iene­nee 50 euroa ja sin­ul­la ja verot­ta­jalle jää jaet­tavak­si 50 euroa. Suo­jaosa tarkoit­ti, että 300 euroa saa ansai­ta ilman, että sil­lä on vaiku­tus­ta työttömyyskorvaukseen.

      5. Eli kaikkien kan­nat­taa tehdä työt­tömänä töitä sovitel­lun päivära­han turvin. Mikäli tekee töitä joiden mukaan ei halua työt­tömyyspäivära­han uudelleen lasken­taa niin työn tun­timäärä kan­nat­taa pitää alle sen rajan jon­ka jäl­keen kor­vaus las­ke­taan uudelleen. Jos ajatel­laan työt­tömien taloudel­lista etua työt­tömyy­den aikana, niin mon­en­lainen osaop­ti­moin­ti ainakin paper­il­la on toki mah­dol­lista. Todel­lisu­us on kuitenkin se että työtön pyrkii pysyvään työ­suh­teeseen jon­ka tuloil­la pär­jää ilman jatku­vaa pelkoa tip­pumis­es­ta tukivi­idakkoon. Työt­tömyys­tur­va on vaan raken­net­tu nyt sel­l­aisek­si ettei sen takia tarvitse kieltäy­tyä osa-aikatyöstä. Nyt todel­lakin tun­tuu siltä että halu­taan uno­htaa se mik­si jär­jestelmä on mikä on ja syyl­lis­tetään työt­tömät siitä että he tekevät osa-aikatyötä. Eli “kaik­ki työ on arvokasta”-ajattelu on kään­tynyt “osa-aikatyöläiset ovat työt­tömyys­tur­val­la keinottelijoita”-ajatteluksi. Ensin houkutel­laan ihmiset pienel­lä pal­ka­lla osa-aikatyöhön, sit­ten syyl­lis­tetään heitä kun eivät tee kokoaikatyötä. Mis­sä ihmeessä ne kokoaikaiset työ­paikat oikein ovat kun kukaan ei kykene niitä osoit­ta­maan. Työt­tömien syyl­listämi­nen­hän on kuin suo­raan uus­lib­er­al­istien käsikir­jas­ta, teet mitä vaan niin aina olet syylli­nen omaan tilanteeseesi ja työt­tömyys­tur­val­la keinot­teli­ja. Ja syyl­lisiähän pitää sit­ten ran­gaista viemäl­lä ainakin tuet aitoon kokoomus- ja persuhenkeen.

      1. No mik­si ei esimerkki­henkilö sit­ten tee jatku­vasti kokoaikatyötä jos sitä olisi tar­jol­la? Onko tämä esimerk­ki ollenkaan todel­lis­es­ta maailmasta?

        Orpon hal­li­tuk­sen leikkausten todel­liset häviäjät tule­vat ole­maan ne jot­ka menet­tävät kokoaikatyön­sä YT-neu­vot­telu­jen seu­rauk­se­na pidem­mäk­si aikaa ja joil­la on sel­l­ainen koulu­tus ja työkoke­mus että osa-aikatyöt esim kau­pan alal­la eivät ole ratkaisu, ja vielä lisäk­si asu­vat omis­tusasun­nos­sa jos­ta on velkaa. Esim yksin­huolta­jakin voi asua sel­l­aises­sa jos erotes­sa on myy­ty yhteinen asun­to ja kumpikin puoliso ostanut oman. Lisäk­si jos on las­ten yhteishuolta­ju­us joutuu hom­maa­maan sel­l­aisen asun­non että lap­sil­lakin on huone eli yksiö tai har­voin edes kak­sio käy.

        Ei ken­estäkään joka asuu omis­ta­mas­saan asun­nosaan tarvitse luul­la että naut­tii ansiosi­don­nais­es­ta sik­si että “muuten jou­tu­isi pitämään työstään niin paljon että tekee sitä ilmaiseksi”. 

        Sel­l­aiset ihmiset jot­ka ainakin ennen joskus ovat äänestäneet Kokoomus­ta tai Vihreää Liit­toa tule­vat saa­maan leikkureista eniten turpi­in­sa! Var­maan niitä ns hyödyl­lisiä idiootteja.

      2. Suosit­te­len pere­htymään todel­lisu­udessa siihen mil­laista on toimia noin. Siitä vaanko hypätään kokoaikatyöhön ker­ryt­tämään uut­ta ruhti­nal­lista 2000€ tuloon perus­tu­vaa “ruhti­naal­lista” ansiopäivära­haa. On kyl­lä pakko tode­ta ettei monel­lakaaan kaikkein pien­i­t­u­loisimpi­en ns. kan­nustin­loukui­ta puhuvil­la ole hajuakaan siitä mil­laista pien­i­t­u­loisen , ilman vak­i­naista työtä ole­van elämä oikeasti on. Jotenkin jää kuva että heitä jopa kade­hdi­taan ja edes hei­dän lap­silleen ei suo­taisi mitään kos­ka “hyvä hal­li­tu­so­hjel­ma” ja “kan­nustin­loukut”. Jos min­ulle ei merk­itse 100, 300 tai vaik­ka 1000€ juuri mitään, niin kyl­lä ne merk­it­sevät niille jot­ka elävät kädestä suuhun. Mie­lenki­in­toista on myös se että jotkut tun­tu­vat luule­van toimeen­tu­lotuen varas­sa elävät pää­sevät helpol­la ja sik­si eivä­to­tav vas­taan kokopäivä­työtä. Väitän kyl­lä että helpom­mal­la pääsee otta­mal­la vas­taan työtä jol­la tulee toimeen ilman tukia, siis jos sel­l­aista työtä on tar­jol­la. Mut­ta kun ei ole tar­jol­la niin moni joutuu tur­vau­tu­maan työt­tömyyspäi­va­haan ja mui­hin tukimuo­toi­hin. Valitet­tavasti nyt sin­imus­ta oikeis­to­hal­li­tus on aja­mas­sa ihmisiä vain syvem­mälle ahdinkoon sosi­aal­i­tur­valeikkuk­sil­la sen sijaan että loisi oikeasti niitä työ­paikko­ja joista saataval­la tulol­la pär­jää ilman tukia.

        “Meil­lä on hyvä hal­li­tu­so­hjel­ma” sin­imu­s­tat puhu­vat kyl­lä kau­ni­isti työperäis­es­tä maa­han­muu­tos­ta, mut­ta ovat samal­la leikkaa­mas­sa rajusti suo­ma­lais­ten sosiaaliturvasta.
        Juuri noil­ta esimerkin mukaisil­ta lap­siper­heiltäkin, kun se “kan­nustin­loukku”.

        Vaalien alla puhut­ti­in osaa­jatarpeesta ja eri­tyis­es­ti perus­suo­ma­laiset lupa­si­vat pitää kiin­ni siitä että niille osaa­jille mak­se­taan kun­non palkkaa, niin että he ovat jo tulessaan net­tomak­sjia. Mut­ta miten kävi, työperäisien maa­han­muu­ton tulo­ra­jak­si hal­li­tus esit­tää 1600€/kk ja sen päälle raju­ja leikkauk­sia suo­ma­lais­ten sosi­aal­i­tur­vaan. Itse en ole uskonut het­keäkään perus­suo­ma­lais­ten vaalilu­pauk­si­in, mut­ta joku aivan selvästi uskoi. Ja taitaa uskoa vieläkin vaik­ka mikään lupaus ei ole pitänyt. Ajatelkaa että Suomeen haal­i­taan koko ajan työperäisiä maa­han­muut­ta­jia jot­ka eivät ansaitse edes sitä 2000€ jota esimerkisssä pide­tään niin pienenä ettei sil­läkään tule toimeen, ei ainakaan ker­ry­tä sel­l­aista työeläket­tä jol­la olisi merk­i­tys­tä eläket­tä kerryttäneelle.

        Orpon hal­li­tus on viemässä Suomea ihan oikeasti Ruotsin tielle, leikkaa­mas­sa sosi­aal­i­tur­vas­ta, lisäämässä seg­re­gaa­tio­ta ja vieläpä haal­i­mas­sa työperäisiä maa­han­mut­ta­jia “ruhti­naal­lisel­la” 1600€ pal­ka­lla. Olis nyt ollut edes sen 2000€! Se siitä per­su­jen tiukas­ta maa­han­muut­topoli­ti­ikas­ta 😎, tehdään juuri ne virheet mitkä Ruot­si teki ja jos­ta ruot­salaiset ovat meistä varoitelleet. Ja samal­la suo­ma­laisil­ta pien­i­t­u­loisil­ta halu­taan viedä kaik­ki kos­ka “kan­nustin­loukku”. Loukus­ta­han pääsee hel­posti irti kun tar­jo­taan työ­paikko­ja jois­sa ansait­see enem­män kuin ennen työt­tömyyt­tä, niin help­poa se on. Mut­ta eihän se käy, kos­ka pitää halpu­ut­taa. Ja kun halpu­ute­taan niin sit­ten pitää leika­ta lisää sosi­aal­i­tur­vas­ta kos­ka “kan­nustin­loukku”, että voidaan halpu­ut­taa lisää jne. Niin, se sin­imus­ta oikeis­to­laisu­us toimii.

  3. Het­ko­nen eikö toimeen­tu­lotuen peru­sosa nouse kuiten­ki ainakin yksin asu­valle 33,31 € kk ensi vuo­den alus­ta? Ainakin talous­sanomat (Iltasanomat) kir­joit­ti aiheesta 23.9.23 Otsikol­la Näin hal­li­tuk­sen leikkauk­set iskevät eri­laisi­in perheisiin…

    Joka tapauk­ses­sa hyvä esimerk­ki ja selkeyt­tävä tek­sti sinulta.

  4. Mites jos sido­taan ansiosi­don­nainen ja eläke yhteen?

    Saat nos­taa ansiosi­don­naista sen ver­ran kuin halu­at ja niin pitkään kuin halu­at perus­päivära­han yli, mut­ta jokainen euro joka nos­taa on negati­ivista eläke­mak­sua ja pienen­tää eläkekertymää.

    Kan­nustin­loukut katoa­vat todel­la tehokkaasti kun jokainen tien­at­tu euro säästää omaa eläkekertymää.

    1. Esimerkkimme naiset saa­vat niin pien­tä palkkaa, että ovat joka tapauk­ses­sa taku­ueläk­keel­lä van­hu­u­den päivänsä.

      1. Eikö työeläke­jär­jestelmä ole sit­ten varsi­nainen kan­nustin­loukku jos 2000€ ansait­se­va ei hyödy siitä var­masti mitään, ja jos siitä ei hyödy edes medi­aan­i­t­u­loinen. Mitähän asialle tehdään Orpon käyn­nistämässä ja main­os­ta­mas­sa eläkeu­ud­is­tuk­ses­sa, saadaanko suurille eläkkeille edes jonkin­lainen kat­to. Tuskin­pa, vaan pyritään heiken­tämään entis­es­tään pieni- ja keski­t­u­lois­t­en tule­vaisu­us­dessa saamia työeläkkeitä “kun niin hyvä hallitusohjelma”.

      2. “Esimerkkimme naiset saa­vat niin pien­tä palkkaa, että ovat joka tapauk­ses­sa taku­ueläk­keel­lä van­hu­u­den päivänsä.”

        Jos tulota­so on läpi työu­ran lähel­läkään tuo­ta tasoa kuin esimerkissä (ansio­tu­lota­so 2000 €/kk ja työt­tömyysko­r­vaus­ta­so ollut 1520€), niin eläket­tä on kyl­lä ker­tymässä sen ver­ran paljon, että taku­ueläk­keen sijaan esimerkki­henkilö pää­tyy aika toden­näköis­es­ti kyl­lä taku­ueläk­keen tulo­rajo­jen yli, kun huomioidaan myös kansaneläke­la­ki. Taku­ueläk­keel­lä elävil­lä keskimääräi­nen eläke­tu­lo­ja ker­ryt­tävä tulota­so elämän aikana on yleen­sä selvästi alle 1000 €/kk.

        Ansiosi­don­naisen eläke­tur­van eläkek­er­tymän tapa on kyl­lä varsin erikoinen muuhun sosi­aal­i­tur­vaan näh­den. Eläket­tä ker­tyy 75 % edeltävistä ansioista eli ansiosi­don­naisen päivära­han perus­tana ole­vista ansioista. Siinä — toisin kuin työt­tömyys­tur­vas­sa — ei ole tulo­jen kas­vaes­sa lainkaan leikkuria. Jos edeltävät päivära­han lasken­nas­sa huomioita­vat tulot ovat olleet 20 000 €/kk, saa 5100 €/kk ansiosi­don­naista työt­tömyysko­r­vaus­ta, mut­ta 15 000 €/kk eläkek­er­tymää. Esimerkin Liisal­la puolestaan eläkekart­tumas­sa huomioita­va tulo ansiosi­don­nais­es­ta työt­tömyysko­r­vauk­ses­ta hie­man ilmeis­es­ti alit­taisi tämän vuo­den 2023 ansiosi­don­naisen työt­tömyysko­r­vauk­sen määrän — siinä, mis­sä iso­tu­loisel­la eläkekart­tuma voi olla kolminker­tainen ansiosi­don­naiseen päivära­haan nähden.

        Onko sin­ul­la Osmo tietoa siitä, mik­si eläkekart­tuma ansiosi­don­nais­es­ta työt­tömyysko­r­vauk­ses­ta on eduskun­nas­sa aikoinaan säädet­ty lais­sa niin merkit­tävästi enem­män iso­tu­loisille eläket­tä ker­ryt­täväk­si ansiosi­don­naisen työt­tömyysko­r­vauk­sen määrään itseen­sä verrattuna?

      3. Mitä tekemistä eduskun­nal­la on eläke­lakien kanssa? Niistä päätetään työ­markki­na­jär­jestö­jen kesken.

      4. Mik­siköhän Orpo sit­ten aset­ti taas eläketyöryh­män eläkeu­ud­is­tus­ta pohti­maan jos, eduskun­nal­la jon­ka “alainen” hal­li­tus on, ei olisi asian kanssa mitään tekemistä. 

        Kyl­lä se vaan niin on että eduskun­ta ne eläke­laitkin säätää, kuten kaik­ki muutkin lait. 

        Muut sit­ten nou­dat­ta­vat niitä lake­ja ja sopi­vat lakien puit­teis­sa. Työ­markki­na­jär­jestöil­lä on kyl­lä oma roolin­sa, mut­ta laeista ne eivät päätä eivätkä niitä säädä.

      5. Soin­in­vaara kirjoitti:

        “Mitä tekemistä eduskun­nal­la on eläke­lakien kanssa? Niistä päätetään työ­markki­na­jär­jestö­jen kesken.”

        Kiitos. Asian taus­ta selkeni. Eduskun­ta siis vain eläkea­siois­sa säätää lain ja virkamiehet kir­joit­ta­vat jälkikä­teen peruste­lut sen jäl­keen, kun lain sisäl­lön ovat ensin päät­täneet työ­markki­na­jär­jestöt. Sisältökin löy­tyi nyt etsimäl­lä syysku­un 2002 työ­markki­na­jär­jestö­jen sopimuksesta:

        “Ansiosi­don­nais­ten päivära­ha-aiko­jen osalta van­hu­useläket­tä kart­tuu perus­teesta, joka on 100 pros­ent­tia päivära­han perus­teena olev­as­ta ansios­ta äitiys‑, isyys- ja van­hempainra­hakausil­ta. Ansiosi­don­naisen työt­tömyyspäivära­han ja vuorot­telu­va­paan kart­tuman perus­teena on 75 pros­ent­tia ja muiden ansiosi­don­nais­ten päivära­ha-aiko­jen osalta 65 pros­ent­tia etu­u­den perus­teena ole­vista ansioista. Tule­van ajan eläk­keen osalta peruste on kaikissa
        etu­usajois­sa 100 prosenttia.”

        https://www.etk.fi/wp-content/uploads/2020/05/vuoden-2005-elakeuudistuksen-taydennyssopimus-05092002.pdf

    2. Eläkkeitä pitää siinä tapauk­ses­sa nos­taa jos TEL mak­su­ja halu­taan pitää samankokoisia.

      Se mihin hal­li­tus näköjään tähtää kun aikoo vetää turpi­in ikään­tyneitä työt­tömiä pois­ta­mal­la ikäsi­don­naiset poikkeussään­nöt, on että hei­dän on ansiosi­don­naisen lop­ut­tua alet­ta­va nos­taa osit­taista varhen­net­tuna eläket­tä 61 ikävuodes­ta alka­en, mikä todel­lakin pienen­tää lop­ullista eläket­tä, jos eivät saa työtä enää.

    3. en tiedä taus­taasi, mut­ta olisi hyvä tietää miten eläke­jär­jestelmä toimii. eläke­jär­jestelmä on suo­ril­la rahan­si­ir­roil­la toimi­va ohjel­ma. jos­sa eläk­keen suu­ru­us vain riip­puu van­hoista palkoista. ihmiset ajat­telee että siel­lä säästetään suuria määriä rahaa ja sieltä saadaan ne samat rahat takaisin. eli nuoret mak­saa van­ho­jen eläkkeet.

      no yli­jäämä tosin säästetään johonkin sijoituk­si­in, mut­ta niis­säkin laskin että nekin kestää jotain 8 vuot­ta jos sisään tule­va raha menisi nol­laan, (en ole päivt­tänyt tätä laske­maa viime aikoina).

      tämän oikeis­tokauhuhal­li­tuk­sen jäl­keen olen joutunut miet­timään suomen taloudel­lista tule­vaisu­ut­ta. kun alkaa olla selvä että oikei­ta lääkkeitä ei ole oikeis­tokauhul­la, niin onko eläke­jär­jestelmälle mak­sajia tule­vaisu­udessa. taitaa eläkeleikkauk­set näkyä jo horisontissa.

      1. “tämän oikeis­tokauhuhal­li­tuk­sen jäl­keen olen joutunut miet­timään suomen taloudel­lista tule­vaisu­ut­ta. kun alkaa olla selvä että oikei­ta lääkkeitä ei ole oikeis­tokauhul­la, niin onko eläke­jär­jestelmälle mak­sajia tule­vaisu­udessa. taitaa eläkeleikkauk­set näkyä jo horisontissa.”

        Tämä oikeis­to’kauhu’hal­li­tus ei saa mitään merkit­täviä säästöjä aikaisek­si. Velka­an­tu­mi­nen jatkuu edel­lisen hal­li­tuk­sen tahdis­sa ja jopa kovem­paa, ilman mitään samanaikaisia kri­ise­jä. Eli se siitä oikeis­ton vastuullisuudesta.

        Lop­ul­ta päädytään niihin eläkeleikkauk­si­in ja eläkeläisille suun­nat­tu­jen palvelu­iden leikkauk­si­in, kun taju­taan että ne ovat aivan taju­ton rahareikä Suomen julkises­sa taloudessa jar­rut­taen samal­la kovasti Suomen kus­tan­nuskil­pailukykyä. Tässä ja mon­es­sa muus­sa asi­as­sa todel­lisu­us voit­taa lop­ul­ta, vaik­ka kuin­ka oikeis­to uskot­telee itselleen että lai­va saataisi­in kään­tymään sosi­aal­i­tur­van leikkauk­sil­la. Kum­masti kuitenkin myöskään oikeis­toa ei näytä kiin­nos­ta­van byrokra­t­ian leikkaami­nen, taita­vat mon­et hyvä­palkkaiset byrokraatit olla kokoomuslaisia?

        Suo­ma­lainen demokra­tia on toim­intakyvytön ja ennen kaikkea kyvytön kor­jaavi­in toimi­in, suurin syy tähän ovat eläkeläiset ja melko iäkkäät henkilöt miehit­tämässä val­tion ja julk­ishallinnon byrokra­ti­aa. Nämä demografiset seikat varmis­ta­vat sen, ettei niitä oikei­ta ja tarpeel­lisia leikkauk­sia ja kor­jauk­sia tul­la tekemään. Sit­ten toiv­otaan että jol­lain magial­la tänne saadaan hyvä­tu­loisia maa­han­muut­ta­jia, samal­la kun lop­pu euroop­pa kil­pailee samoista ihmi­sistä, mut­ta tämä on luon­nol­lista kun niitä oikei­ta säästöjä ei saa tehdä, pitää saa­da joku ‘real­isti­nen’ vai­h­toe­hto jota tavoitel­la ettei tarvitse tehdä niitä oikei­ta ratkaisuja.

        Eniten ihme­tyt­tää miten Suomen läh­es kaik­ki päät­tävän ase­man tehtävät voivat olla niin läpiko­taisin miehitet­ty itsekkäil­lä ja hyödyt­tömil­lä ihmisil­lä? Jär­jestelmä ei ole kuin nimel­lis­es­ti ja koulu­tus­muodol­lis­es­ti mer­i­tokraat­ti­nen, eli käytän­nössä ja todel­lisu­udessa ei ole meritokraattinen.

      2. Niin ja jatkona kaikille teille vanhemmille:

        Kun kur­ju­us lisään­tyy niin samoin lisään­tyy nuorem­pi­en tyy­tymät­tömyys tei­dän per­seilyynne ja mitään aikaansaa­mat­to­muut­teenne. Se oikea Kor­jaus­li­ike on tulos­sa, te ette sitä pysty estämään, ja te olette sen ihan itse aiheut­ta­neet. En siis puhu mis­tään val­lanku­mouk­ses­ta, puhun vain siitä että eläke­jär­jestelmä tul­laan “reiluis­ta­maan” tai lopet­ta­maan nykyisen­laise­na ennem­min tai myöhem­min, samoin menevät tei­dän edulliset SOTE-palvelut.

        Sitä niit­tää mitä kylvää.

  5. Mitäs jos ne suurim­mat kor­jaus­tarpeet oli­si­vatkin hyvä­tu­lois­t­en työt­tömyys­tur­vas­sa? Iltasanomat, vaikkei selvästikään ole per­il­lä työt­tömyys­tur­van ehdoista, nos­taa ohes­sa esimerkik­si sen mil­lainen kan­nustin­loukku työt­tömyys­tur­va on hyvä­tu­loiselle. 3000€ puh­taana käteen kun jotkut kauhis­tel­e­vat sitä kah­den ton­nin brut­to ei kan­nus­ta pien­i­t­u­loista. Ja mil­loinka­han kansane­dus­ta­jat laite­taan samalle viivalle muiden kanssa oppi­si­vat hekin miet­timään mitä työt­tömyys oikeasti tarkoit­taa ja kuin­ka hei­dän laa­ti­mat lait toimi­vat. Mut­ta näin nyt kansaa huudatetaan !
    https://kallemikkolainen.fi/kirjoituksia/taas-huudatetaan-kansaa/

  6. Jos ajatel­laan vaik­ka, että erikois­lääkäri työsken­nel­lessään on arvoltaan sel­l­aisen 300 euroa tun­ti. Se on joku van­ha keskiar­vo suo­ran poti­lastyön keskiar­vo­hin­nas­ta. Sit­ten meil­lä on vaik­ka kymme­nen täl­laistä, jot­ka jokainen tekee vaik­ka kymme­nen matkalaskua vuodessa ja kos­ka se ei ole osaamisalueel­la, niin tähän käytetään vaik­ka kak­si tun­tia kap­paleelta. Kus­tan­nus: 60000 euroa. Sit­ten meil­lä on välil­lä se sivari, joka tekee nämä lääkärei­den puoles­ta ja sil­lä menee hom­maan kymme­nen min­u­ut­tia kap­paleelta. Mikä oli sivarin tuotto?

    Meil­lä ei ole suomes­sa ensim­mäistäkään ihmistä, joka tek­isi oma­l­la työl­lään oman tulok­sen. Min­unkin työn tekemisen mah­dol­lis­taa kymmenet tai sadat ihmiset joka päivä. Joku keit­tää min­ulle kahvit, siivoaa min­un perässä, tekee min­ulle lounaat, pesee min­un pyyk­it, huoltaa min­un työka­lut, rak­en­taa min­un toim­intaym­päristön. Se, että minä saan keskit­tyä omaan työhöni vaatii aika mon­en muun ihmisen työpanosta.

    Itse näen tuon mata­la­palk­ka ajatuk­sen vähän siitä näkökul­mas­ta, että jos työstä voi mak­saa huonom­min, niin tuot­tam­a­ton­ta työtä kan­nat­taa teet­tää. Mitä korkeampi min­imi­palk­ka on sitä parem­paa tuot­tavu­ut­ta vaa­di­taan työstä. Jos lait­taa maat rivi­in min­imi­palkan mukaan, niin se on sama lista kuin se, mikä tulee jos lait­taa maat parem­muusjärjestyk­seen ihmis­ten sub­jek­ti­ivisen mieliku­van perus­teel­la, mikä maas­ta on syntynyt.

    Pitäisin tärkeänä, että mei­dän poli­tikot ver­taisi­vat meitä jatkos­sakin län­si­mai­hin tai pohjo­is­mai­hin. Nyt halu­taan hakea ver­rokke­ja itä-euroopas­ta. Veikkaan, että suo­mi ei kestä tätä kokoomushal­li­tus­ta, kun edel­lis­es­tä kokoomushal­li­tuk­ses­ta ei ole vielä kokon­aan toivuttu

    1. Tosi­aan Kokoomus elää fan­tasi­as­sa, että sosi­aal­i­tur­va on liian korkeaa sen sijaan että näk­isi palkko­jen ole­van liian matalia. Tähän päät­te­lyyn viit­taa ainakin pakono­mainen tarve leika­ta sosi­aal­i­tur­vaa, joka on jo ennestään aika mata­lal­la tasol­la ainakin ansiosi­don­naisen ulkop­uolel­la ole­valle työn­hak­i­jalle. Samoin ansiosi­don­nais­es­ta leikataan lyhen­tämäl­lä sitä.

      Mys­teeri on myös, miten Kokoomus ajat­teli koulu­tusas­teen nou­se­van kun opiskelu muut­tuu yhä han­kalam­mak­si. Opiskelu­a­han pitäisi helpot­taa, ei vaikeut­taa, mut­ta Kokoomuk­sen lääk­keet ovat vaivaan kuin vaivaan suo­raan kuin Var­ti­aisen sup­ply-side ekono­mi­as­ta, eli pyritään puske­maan vain mah­dol­lisim­man paljon väkeä työ­markki­noille keinol­la mil­lä hyvän­sä. Ruot­sis­sa näemme kuin­ka ter­ve yhteiskun­ta täl­lä on saatu luo­tua. Samaan aikaan työ­nan­ta­jat ovat 1) tajut­toman nir­so­ja työn­hak­i­joi­ta kohtaan, käytän­nössä yhtään pidem­män työt­tömänä olleen on läh­es mah­do­ton­ta työl­listyä 2) mon­een tehtävään vaa­di­taan koulu­tus tai use­ampia koulu­tuk­sia, ihan vaan ikään kuin var­al­ta ja sen vuok­si että koulu­tuk­sen arvo on kärsinyt inflaa­tion kun monel­la on koulu­tuk­sia. Kuitenkin samaan aikaan juuri Kokoomus ja Per­sut tekevät har­ti­avoimin töitä etteivät ihmiset vahin­gos­sakaan pääse uudelleen koulut­tau­tu­maan. Suo­ma­lainen jär­jestelmä on tajut­toman sekaisin, lähin­nä sen vuok­si kun jokainen työtön nähdään moral­is­tis­es­ti laiskana työn­vält­telijänä ja kohtelu on sen mukaista joka asiassa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.