Ansiosidonnainen työttömyysturva tuottaa soviteltuna päivärahana ison kannustinongelman, koska tulot — palkka ja työttömyysturva yhteensä — törmäävät kattoon, sillä nämä eivät saa yhdessä tuottaa korkeampaa tulotasoa kuin päivärahan pohjana oleva palkka. Sen säännöt ovat todella huonot.
Kuvitelkaamme, että edellisen esimerkin Annan kaltainen kaupan työntekijä Liisa, jolla olisi kaikki muut asiat samoin kuin Annalla paitsi, että hän olisi oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan perusteena aiempi 2000 euron palkka kokoaikatyöstä. Hänellä olisi siis kaksi lasta ja hän maksaisi vuokraa asunnostaan Helsingissä 1100 euroa kuussa.
Liisan täysi työttömyyskorvaus lapsikorotuksineen olisi 1520€. Hän ei saa toimeentulotukea, joten jokainen euro, jonka hän ansaitsee, lisää hänen nettotulojaan – aluksi. Asumistukea Liisa saa 818. Kun mukaan lasketaan elatustuki ja lapsilisät sekä päivärahasta maksettava vero (300 euroa), Liisan nettoansioiksi tulee noin 2750 eli turvallisesti yli toimeentulotuen, joka siis takaisi hänelle 2400 € tulot kuussa kuten Annallekin.
Kun hänen ansionsa nousisivat 660 euroon, työttömyyskorvaus ja palkka yhteensä olisivat täysiaikaisen palkan suuruinen. Sitä ne eivät voisi työttömyyskorvauksen sääntöjen mukaan ylittää – mitä voi sinänsä pitää perusteltuna. Siitä eteenpäin palkka leikkaisi työttömyyskorvausta sataprosenttisesti. Täysin hyödytöntä työnteko ei Annalle kuitenkaan olisi, sillä palkkaa verotetaan lievemmin kuin työttömyyskorvausta, joten työtuntien kasvaessa verotus vähän lievenisi, mutta heikoksi jäisi Annan korvaus menetetystä vapaa-ajasta. Liisan kannattaisi tehdä työtä vain 13 tuntia viikossa ja sehän kauppiaalle sopii, koska osa-aikaista työvoimaa tarvitaan vain ruuhkatunneiksi.
Tässä asetelmassa todellakin on korjattavaa. Ei hallitus kaikessa ole väärässä.
Hallitus kannustaa Liisaa leikkaamalla hänen etujaan
Hallitus korjaa tätä heikentämällä kaavamaisesti Liisan etuja. Häneltä viedään työttömyyspäivärahan lapsikorotukset, minkä jälkeen hänen työttömyyspäivärahansa laskee 1300 euroon. Kun myös asumistuki laskee samalla yli 170 eurolla, Liisa putoaa toimeentulotuelle, ellei tee työtä. Yhteensä Liisan ensisijaisen sosiaaliturvan menetykset ovat siis 390 euroa tähän vuoteen verrattuna ja jos hän tekee työtä, suojaosuuksien poistuminen lisää hänen menetystään vielä liki parilla sadalla eurolla.
Kovin osa-aikainen työ ei Liisalle enää kannata: hän pääsee kyllä toimeentulotuen yläpuolelle, mutta aika vähän. Tulojensa huipulle hän pääsee 1400 euron palkalla eli 28 tunnin työviikolla. Sen yli menevästä hän ei juuri hyödy, koska työttömyyspäivärahan ja palkan summa törmää 2000 euron kattoon. Tämä on tietysti selvästi enemmän kuin tämän vuotinen 660 euron tulot maksimoiva palkka, joten on hallituksella tässä pointti. Hallitus siirtää kannustinloukun toiseen paikkaan.
Verrattuna tähän vuoteen, Liisan kannattaa siis lisätä työtuntejaan, mutta ei vieläkään kannata siirtyä kokoaikatyöhön.
Hallituksen ajatuksena on patistaa Liisa kokoaikatyöhön. Se kannattaa paremmin kuin työttömyys, mutta ei paljon paremmin.
Nettoansioiksi kokoaikatyöstä tulisi vajaat 3000 euroa kuten Annallekin. Kumpikaan ei saa kokoaikatyöhön tietenkään työttömyyskorvausta, joten naisten välillä ei ole eroa. Tekemällä kaksi tuntia viikossa töitä Liisa pääsisi Annan tavoin 2600 euroon, joten hyöty lopuista työtunneista on vain 390 euroa kuussa. Tästä pitää maksaa työmatkakulut ja kotiruuan vaihtuminen kalliimpaan einesruokaan.
Työn teon kannattavuutta piti lisätä, mutta Liisan tapauksessa kokoaikatyön tuottama nettotulo pienenisi yli 300 euroa, siis kymmenen prosenttia. Toimeentulotuki sen sijaan pysyisi yhtä suurena. Indeksikorotukset siitäkin viedään, vaikka kokoomuksen kansanedustaja tänään radiossa muuta väitti.
Matalapalkkaisilla aloilla ansiosidonnainen sosiaaliturva ei oikein sovellu nykysäännöillä soviteltuun päivärahaan. Taloudelliset kannustimet ovat siinä aivan vinksallaan. Jotain tarvitsisi tehdä, mutta nyt esitetty malli on kohtuuton ja hölmö ainakin työmarkkinatukea saavan Annan kohdalla ja kyllä Liisankin on vaikea itseään ja kahta lastaan elättää, kun käteen jää vuokran maksun jälkeen 1900 euroa kuussa. Joskus köyhyyttään murehtiva Liisa joutuu myöntämään, että hänen taloudellinen ahdinkonsa johtuu hänen lapsistaan.
Ennen 1990-luvun lamaa soviteltua päivärahaa sai nostaa vain rajoitetun ajan. Tämä laskuri pysäytettiin parempia aikoja odottamaan, koska moni ei laman aikana kokopäivätyötä saanut, vaikka olisi kuinka halunnut. Paremmat ajat eivät koittaneet koskaan, eivät edes vuoden 2007 suhdanteiden ylikuumenemisen aikana. Joskus noin vuonna 2010 leikkuri katkaistiin lopullisesti. Soviteltua päivärahaa voi nostaa vaikka koko ikänsä. Välillä vain pitää tehdä vähän aikaa kokopäivätyötä, koska työttömyysturva heikkenee hitaasti. Sen pohjana olevaa palkkaa alennetaan muistaakseni kolmen vuoden välein 20 prosentilla.
En ole ollut kärpäsenä katossa katsomassa, millä perusteella hallitusneuvotteluissa hylättiin luontevan tuntuinen vaihtoehto palata sovitellussa päivärahassa lamaa edeltävään ajalliseen leikkuriin.
Soviteltua päivärahaa käytetään kaupan alalla väärin
Nyt soviteltua päivärahaa käytetään kaupan alalla selvästi väärin. Se hyödyttää sekä palkansaajia, jotka saavat täyden ansion hyvin osa-aikaisella työllä ja kauppiaita, joille osa-aikatyön teettäminen on edullista, koska ruuhkatunnit eivät kauan kestä. Kysyttäessä työntekijät vastaavat haluavansa kokoaikaista työtä. Toisenlainen vastaus tulisi heille kalliiksi. Veisihän se oikeuden soviteltuun päivärahaan. Ehkä jotkut pitävät työstään niin paljon, että tekevät käytännössä ilmaiseksi, mutta en usko tämän olevan kovin yleistä.
Kun tällainen käytäntö on, siitä on tullut välttämättömyys. On totuttu järjestämään työt ja aukioloaika käyttäen osa-aikaista työvoimaa. Jos soviteltua päivärahaa ei lainkaan olisi, kaupan alalla olisi enemmän kokoaikatyötä, aukioloajat olisivat toisenlaiset ja itsepalvelukassoja enemmän. Varmaan kauppojakin olisi vähemmän.
Ymmärrän jossain määrin ajatusta poistaa lapsikorotukset ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta, koska eihän palkoissakaan niitä ole. Työmarkkinatuella olevat taas vertaavat tilannettaan toimeentulotukeen ja siinä on jopa paljon isommat lapsikorotukset. Työtön yksinhuoltaja joutuu työmarkkinatuella syvälle köyhyyteen.
Nyt tehty kokonaisuus on kuitenkin kohtuuton ja vielä typeräkin, koska se tuottaa toimeentulotukiriippuvuutta, vaikka hallitus julisti aikovansa puolittaa toimeentulotuella olevien määrän.
Seuraavassa postauksessa pohdin asumistuen leikkausta.
Sinulla on pieni virhe seuraavassa: “Täysin hyödytöntä työnteko ei Annalle kuitenkaan olisi, sillä palkkaa verotetaan lievemmin kuin työttömyyskorvausta, joten työtuntien kasvaessa verotus vähän lievenisi, mutta heikoksi jäisi Annan korvaus menetetystä vapaa-ajasta.”
Jos saa työttömyyskorvausta ja palkkaa, niin silloin voi hakea verokorttia työttömyyskorvaukselle.
Ja silloin veroprosentti on reilusti alle 20% — en muista ihan tarkkaan, mutta joskus se on tippunut alle 10%.
Ei tuossa virhettä ole. Verokortti vaikuttaa vain ennakonpidätysprosenttiin, ei veroprosenttiin. Se, mihin Osmo viittasi, on se, että palkkaan sovelletaan ansiotulovähennystä mutta työttömyyskorvaukseen ei.
Tuo pitää paikkansa vain siihen saakka kunnes tehdään ansiopäivärahan uudelleenlaskenta. Tarkoitushan se että töiden osa-aikatöiden vastaanottaminen on kannattavaa, ei ainakaan kannattamattomampaa kuin eläminen pelkän ansiopäivärahan varassa. Nyt ollaan sitten unohtamassa se miksi näin on ja annetaan kuva että tuo osa-aikatyön ja päivärahan sovittaminen jatkuisi samanlaisena koko alkuperäisen päivärähakauden. Ei jatku, vaan ansiopäiväraha lasketaan uudelleen tietyn ajan jälkeen, mikä estää käytännössä sen että osa-aikatyöllä voisi kikkailla esimerkin mukaisesti. https://www.tyj.fi/jos-jaat-tyottomaksi/tyoskentely-ansiopaivarahalla/
Mielenkiintoista että nyt ne jotka olivat vielä joitakin vuosia sitten sitä mieltä että kaikki työ on arvokasta ja että ihmisiä pitää kannustaa myös osa-aikatyöhön ovat unohtaneet sen että tuo “täysimääräinen” kannustaminen osa-aikatyöhön on rajattu ajallisesti. Ansiotulon ja sovitellun päivärahan yhteen laskettu laskee kyllä nykyiselläänkin, mikäli ansiotulon määrä tippuu ja se tapahtuu uudelleen laskennan kautta.
Ja mikä kannustinloukku se on jos on tiedossa että ansiot tippuvat 6kk kuluttua, mikäli jatkaa edelleen osa-aikatyössä? Herää kysymys että kuinka hyvin työttömyysturvajärjestelmää oikein tunnetaankaan, ja tunnetaanko kunolla lainkaan kun ilmoilla on mitä erikoisimpia käsityksiä sen anteliaisuudesta lähtien päivärahan tasosta ja myös sovitellun päivärahan muodostumisesta jne. Ilmoilla on selvästi vaan halu heikentää työntekijöiden turvaa ja sitä sitten perustellaan asioilla jotka eivät pidä paikkaansa tai sitten osatotuuksilla jotka saavat näyttämään mm. sovitellun päivärahan jatkuvana kannustinloukkuna esimerkiksi kokoaikaisen paremmin palkatun työn vastaanottamiselle, mitä se ei todellakaan ole. Asia selviää kyllä kun perehtyy huolella aiheeseen.
Käytin laskelmissa lopullista verotusta.
Se kuitenkin pitää huomioda ettei päivärahojen ja työtulon verokohtelu ole sama. Samansuuruisesta bruttotulosta jää palkansaajlle kyllä enemmän käteen kuin työttömälle joka saa kaiken päivärahana tai edes osan. Sekin kannattaa huomioida että jos vaikka 300€ ei tunnu jollekin 6000+ euroa ansaitsevalle oikein miltää, niin tuo 300€ on merkittävä summa niille jotka tarvitsevat sen päivittäiseen elämiseensä.
Entä jos samanlaskelman tekisi vaikka 3500€ tai vaikkapa 6000€ ansioiden mukaan työttömyyskorvausta saavalle. Kannattaisiko hänen ottaa vastaan matalapalkka töitä ja vai onko hänellä kannustinloukku ottaa vastaan töitä joista saa vähemmän käteen kuin mitä päiväraha on ja vieläpä töitä jotka eivät vastaa ollenkaan omaa osaamista.
Jos on joutunut5 työttömäksi korkeapalkkaisesta työstä (esim paperitehdas) ja ottaa matalapalkkaisen työn, ansaitsee enemmän kuin pelkällä työttömyyskorvauksella, jos tyytyy nelipäiväiseen työviikkoon. Jos erehtyy tekemään täyttä työaikaa, saa vain sen matalapalkka-alan palkan, joka voi olla huomattavasti pienempi kui työttömyyskorvaus.
O.S.: “Jos on joutunut työttömäksi korkeapalkkaisesta työstä (esim paperitehdas) ja ottaa matalapalkkaisen työn, ansaitsee enemmän kuin pelkällä työttömyyskorvauksella, jos tyytyy nelipäiväiseen työviikkoon.”
Eikö suojaosan poisto joka astuu voimaan ensi vuonna, aiheuta juuri sitä että ei saa mitään työttömyyskorvausta jos käy töissä osan ajastaan? Vai onko tämä aivan toinen korvausmuoto?
Ei sentään.
Ansiotulot alentavat työttömyyskorvausta 50 prosentin yhteensovituksella. Kun ansaitset 50 €, korvaus ienenee 50 euroa ja sinulla ja verottajalle jää jaettavaksi 50 euroa. Suojaosa tarkoitti, että 300 euroa saa ansaita ilman, että sillä on vaikutusta työttömyyskorvaukseen.
Eli kaikkien kannattaa tehdä työttömänä töitä sovitellun päivärahan turvin. Mikäli tekee töitä joiden mukaan ei halua työttömyyspäivärahan uudelleen laskentaa niin työn tuntimäärä kannattaa pitää alle sen rajan jonka jälkeen korvaus lasketaan uudelleen. Jos ajatellaan työttömien taloudellista etua työttömyyden aikana, niin monenlainen osaoptimointi ainakin paperilla on toki mahdollista. Todellisuus on kuitenkin se että työtön pyrkii pysyvään työsuhteeseen jonka tuloilla pärjää ilman jatkuvaa pelkoa tippumisesta tukiviidakkoon. Työttömyysturva on vaan rakennettu nyt sellaiseksi ettei sen takia tarvitse kieltäytyä osa-aikatyöstä. Nyt todellakin tuntuu siltä että halutaan unohtaa se miksi järjestelmä on mikä on ja syyllistetään työttömät siitä että he tekevät osa-aikatyötä. Eli “kaikki työ on arvokasta”-ajattelu on kääntynyt “osa-aikatyöläiset ovat työttömyysturvalla keinottelijoita”-ajatteluksi. Ensin houkutellaan ihmiset pienellä palkalla osa-aikatyöhön, sitten syyllistetään heitä kun eivät tee kokoaikatyötä. Missä ihmeessä ne kokoaikaiset työpaikat oikein ovat kun kukaan ei kykene niitä osoittamaan. Työttömien syyllistäminenhän on kuin suoraan uusliberalistien käsikirjasta, teet mitä vaan niin aina olet syyllinen omaan tilanteeseesi ja työttömyysturvalla keinottelija. Ja syyllisiähän pitää sitten rangaista viemällä ainakin tuet aitoon kokoomus- ja persuhenkeen.
Testissä sanotaan, ettämuutaman vuoden välein on tehtävä jokin aika kokoaikatyötä
No miksi ei esimerkkihenkilö sitten tee jatkuvasti kokoaikatyötä jos sitä olisi tarjolla? Onko tämä esimerkki ollenkaan todellisesta maailmasta?
Orpon hallituksen leikkausten todelliset häviäjät tulevat olemaan ne jotka menettävät kokoaikatyönsä YT-neuvottelujen seurauksena pidemmäksi aikaa ja joilla on sellainen koulutus ja työkokemus että osa-aikatyöt esim kaupan alalla eivät ole ratkaisu, ja vielä lisäksi asuvat omistusasunnossa josta on velkaa. Esim yksinhuoltajakin voi asua sellaisessa jos erotessa on myyty yhteinen asunto ja kumpikin puoliso ostanut oman. Lisäksi jos on lasten yhteishuoltajuus joutuu hommaamaan sellaisen asunnon että lapsillakin on huone eli yksiö tai harvoin edes kaksio käy.
Ei kenestäkään joka asuu omistamassaan asunnosaan tarvitse luulla että nauttii ansiosidonnaisesta siksi että “muuten joutuisi pitämään työstään niin paljon että tekee sitä ilmaiseksi”.
Sellaiset ihmiset jotka ainakin ennen joskus ovat äänestäneet Kokoomusta tai Vihreää Liittoa tulevat saamaan leikkureista eniten turpiinsa! Varmaan niitä ns hyödyllisiä idiootteja.
Suosittelen perehtymään todellisuudessa siihen millaista on toimia noin. Siitä vaanko hypätään kokoaikatyöhön kerryttämään uutta ruhtinallista 2000€ tuloon perustuvaa “ruhtinaallista” ansiopäivärahaa. On kyllä pakko todeta ettei monellakaaan kaikkein pienituloisimpien ns. kannustinloukuita puhuvilla ole hajuakaan siitä millaista pienituloisen , ilman vakinaista työtä olevan elämä oikeasti on. Jotenkin jää kuva että heitä jopa kadehditaan ja edes heidän lapsilleen ei suotaisi mitään koska “hyvä hallitusohjelma” ja “kannustinloukut”. Jos minulle ei merkitse 100, 300 tai vaikka 1000€ juuri mitään, niin kyllä ne merkitsevät niille jotka elävät kädestä suuhun. Mielenkiintoista on myös se että jotkut tuntuvat luulevan toimeentulotuen varassa elävät pääsevät helpolla ja siksi eivätotav vastaan kokopäivätyötä. Väitän kyllä että helpommalla pääsee ottamalla vastaan työtä jolla tulee toimeen ilman tukia, siis jos sellaista työtä on tarjolla. Mutta kun ei ole tarjolla niin moni joutuu turvautumaan työttömyyspäivahaan ja muihin tukimuotoihin. Valitettavasti nyt sinimusta oikeistohallitus on ajamassa ihmisiä vain syvemmälle ahdinkoon sosiaaliturvaleikkuksilla sen sijaan että loisi oikeasti niitä työpaikkoja joista saatavalla tulolla pärjää ilman tukia.
“Meillä on hyvä hallitusohjelma” sinimustat puhuvat kyllä kauniisti työperäisestä maahanmuutosta, mutta ovat samalla leikkaamassa rajusti suomalaisten sosiaaliturvasta.
Juuri noilta esimerkin mukaisilta lapsiperheiltäkin, kun se “kannustinloukku”.
Vaalien alla puhuttiin osaajatarpeesta ja erityisesti perussuomalaiset lupasivat pitää kiinni siitä että niille osaajille maksetaan kunnon palkkaa, niin että he ovat jo tulessaan nettomaksjia. Mutta miten kävi, työperäisien maahanmuuton tulorajaksi hallitus esittää 1600€/kk ja sen päälle rajuja leikkauksia suomalaisten sosiaaliturvaan. Itse en ole uskonut hetkeäkään perussuomalaisten vaalilupauksiin, mutta joku aivan selvästi uskoi. Ja taitaa uskoa vieläkin vaikka mikään lupaus ei ole pitänyt. Ajatelkaa että Suomeen haalitaan koko ajan työperäisiä maahanmuuttajia jotka eivät ansaitse edes sitä 2000€ jota esimerkisssä pidetään niin pienenä ettei silläkään tule toimeen, ei ainakaan kerrytä sellaista työeläkettä jolla olisi merkitystä eläkettä kerryttäneelle.
Orpon hallitus on viemässä Suomea ihan oikeasti Ruotsin tielle, leikkaamassa sosiaaliturvasta, lisäämässä segregaatiota ja vieläpä haalimassa työperäisiä maahanmuttajia “ruhtinaallisella” 1600€ palkalla. Olis nyt ollut edes sen 2000€! Se siitä persujen tiukasta maahanmuuttopolitiikasta 😎, tehdään juuri ne virheet mitkä Ruotsi teki ja josta ruotsalaiset ovat meistä varoitelleet. Ja samalla suomalaisilta pienituloisilta halutaan viedä kaikki koska “kannustinloukku”. Loukustahan pääsee helposti irti kun tarjotaan työpaikkoja joissa ansaitsee enemmän kuin ennen työttömyyttä, niin helppoa se on. Mutta eihän se käy, koska pitää halpuuttaa. Ja kun halpuutetaan niin sitten pitää leikata lisää sosiaaliturvasta koska “kannustinloukku”, että voidaan halpuuttaa lisää jne. Niin, se sinimusta oikeistolaisuus toimii.
Hetkonen eikö toimeentulotuen perusosa nouse kuitenki ainakin yksin asuvalle 33,31 € kk ensi vuoden alusta? Ainakin taloussanomat (Iltasanomat) kirjoitti aiheesta 23.9.23 Otsikolla Näin hallituksen leikkaukset iskevät erilaisiin perheisiin…
Joka tapauksessa hyvä esimerkki ja selkeyttävä teksti sinulta.
Mites jos sidotaan ansiosidonnainen ja eläke yhteen?
Saat nostaa ansiosidonnaista sen verran kuin haluat ja niin pitkään kuin haluat peruspäivärahan yli, mutta jokainen euro joka nostaa on negatiivista eläkemaksua ja pienentää eläkekertymää.
Kannustinloukut katoavat todella tehokkaasti kun jokainen tienattu euro säästää omaa eläkekertymää.
Esimerkkimme naiset saavat niin pientä palkkaa, että ovat joka tapauksessa takuueläkkeellä vanhuuden päivänsä.
Eikö työeläkejärjestelmä ole sitten varsinainen kannustinloukku jos 2000€ ansaitseva ei hyödy siitä varmasti mitään, ja jos siitä ei hyödy edes mediaanituloinen. Mitähän asialle tehdään Orpon käynnistämässä ja mainostamassa eläkeuudistuksessa, saadaanko suurille eläkkeille edes jonkinlainen katto. Tuskinpa, vaan pyritään heikentämään entisestään pieni- ja keskituloisten tulevaisuusdessa saamia työeläkkeitä “kun niin hyvä hallitusohjelma”.
“Esimerkkimme naiset saavat niin pientä palkkaa, että ovat joka tapauksessa takuueläkkeellä vanhuuden päivänsä.”
Jos tulotaso on läpi työuran lähelläkään tuota tasoa kuin esimerkissä (ansiotulotaso 2000 €/kk ja työttömyyskorvaustaso ollut 1520€), niin eläkettä on kyllä kertymässä sen verran paljon, että takuueläkkeen sijaan esimerkkihenkilö päätyy aika todennäköisesti kyllä takuueläkkeen tulorajojen yli, kun huomioidaan myös kansaneläkelaki. Takuueläkkeellä elävillä keskimääräinen eläketuloja kerryttävä tulotaso elämän aikana on yleensä selvästi alle 1000 €/kk.
Ansiosidonnaisen eläketurvan eläkekertymän tapa on kyllä varsin erikoinen muuhun sosiaaliturvaan nähden. Eläkettä kertyy 75 % edeltävistä ansioista eli ansiosidonnaisen päivärahan perustana olevista ansioista. Siinä — toisin kuin työttömyysturvassa — ei ole tulojen kasvaessa lainkaan leikkuria. Jos edeltävät päivärahan laskennassa huomioitavat tulot ovat olleet 20 000 €/kk, saa 5100 €/kk ansiosidonnaista työttömyyskorvausta, mutta 15 000 €/kk eläkekertymää. Esimerkin Liisalla puolestaan eläkekarttumassa huomioitava tulo ansiosidonnaisesta työttömyyskorvauksesta hieman ilmeisesti alittaisi tämän vuoden 2023 ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen määrän — siinä, missä isotuloisella eläkekarttuma voi olla kolminkertainen ansiosidonnaiseen päivärahaan nähden.
Onko sinulla Osmo tietoa siitä, miksi eläkekarttuma ansiosidonnaisesta työttömyyskorvauksesta on eduskunnassa aikoinaan säädetty laissa niin merkittävästi enemmän isotuloisille eläkettä kerryttäväksi ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen määrään itseensä verrattuna?
Mitä tekemistä eduskunnalla on eläkelakien kanssa? Niistä päätetään työmarkkinajärjestöjen kesken.
Miksiköhän Orpo sitten asetti taas eläketyöryhmän eläkeuudistusta pohtimaan jos, eduskunnalla jonka “alainen” hallitus on, ei olisi asian kanssa mitään tekemistä.
Kyllä se vaan niin on että eduskunta ne eläkelaitkin säätää, kuten kaikki muutkin lait.
Muut sitten noudattavat niitä lakeja ja sopivat lakien puitteissa. Työmarkkinajärjestöillä on kyllä oma roolinsa, mutta laeista ne eivät päätä eivätkä niitä säädä.
Soininvaara kirjoitti:
“Mitä tekemistä eduskunnalla on eläkelakien kanssa? Niistä päätetään työmarkkinajärjestöjen kesken.”
Kiitos. Asian tausta selkeni. Eduskunta siis vain eläkeasioissa säätää lain ja virkamiehet kirjoittavat jälkikäteen perustelut sen jälkeen, kun lain sisällön ovat ensin päättäneet työmarkkinajärjestöt. Sisältökin löytyi nyt etsimällä syyskuun 2002 työmarkkinajärjestöjen sopimuksesta:
“Ansiosidonnaisten päiväraha-aikojen osalta vanhuuseläkettä karttuu perusteesta, joka on 100 prosenttia päivärahan perusteena olevasta ansiosta äitiys‑, isyys- ja vanhempainrahakausilta. Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan ja vuorotteluvapaan karttuman perusteena on 75 prosenttia ja muiden ansiosidonnaisten päiväraha-aikojen osalta 65 prosenttia etuuden perusteena olevista ansioista. Tulevan ajan eläkkeen osalta peruste on kaikissa
etuusajoissa 100 prosenttia.”
https://www.etk.fi/wp-content/uploads/2020/05/vuoden-2005-elakeuudistuksen-taydennyssopimus-05092002.pdf
Eläkkeitä pitää siinä tapauksessa nostaa jos TEL maksuja halutaan pitää samankokoisia.
Se mihin hallitus näköjään tähtää kun aikoo vetää turpiin ikääntyneitä työttömiä poistamalla ikäsidonnaiset poikkeussäännöt, on että heidän on ansiosidonnaisen loputtua alettava nostaa osittaista varhennettuna eläkettä 61 ikävuodesta alkaen, mikä todellakin pienentää lopullista eläkettä, jos eivät saa työtä enää.
en tiedä taustaasi, mutta olisi hyvä tietää miten eläkejärjestelmä toimii. eläkejärjestelmä on suorilla rahansiirroilla toimiva ohjelma. jossa eläkkeen suuruus vain riippuu vanhoista palkoista. ihmiset ajattelee että siellä säästetään suuria määriä rahaa ja sieltä saadaan ne samat rahat takaisin. eli nuoret maksaa vanhojen eläkkeet.
no ylijäämä tosin säästetään johonkin sijoituksiin, mutta niissäkin laskin että nekin kestää jotain 8 vuotta jos sisään tuleva raha menisi nollaan, (en ole päivttänyt tätä laskemaa viime aikoina).
tämän oikeistokauhuhallituksen jälkeen olen joutunut miettimään suomen taloudellista tulevaisuutta. kun alkaa olla selvä että oikeita lääkkeitä ei ole oikeistokauhulla, niin onko eläkejärjestelmälle maksajia tulevaisuudessa. taitaa eläkeleikkaukset näkyä jo horisontissa.
“tämän oikeistokauhuhallituksen jälkeen olen joutunut miettimään suomen taloudellista tulevaisuutta. kun alkaa olla selvä että oikeita lääkkeitä ei ole oikeistokauhulla, niin onko eläkejärjestelmälle maksajia tulevaisuudessa. taitaa eläkeleikkaukset näkyä jo horisontissa.”
Tämä oikeisto’kauhu’hallitus ei saa mitään merkittäviä säästöjä aikaiseksi. Velkaantuminen jatkuu edellisen hallituksen tahdissa ja jopa kovempaa, ilman mitään samanaikaisia kriisejä. Eli se siitä oikeiston vastuullisuudesta.
Lopulta päädytään niihin eläkeleikkauksiin ja eläkeläisille suunnattujen palveluiden leikkauksiin, kun tajutaan että ne ovat aivan tajuton rahareikä Suomen julkisessa taloudessa jarruttaen samalla kovasti Suomen kustannuskilpailukykyä. Tässä ja monessa muussa asiassa todellisuus voittaa lopulta, vaikka kuinka oikeisto uskottelee itselleen että laiva saataisiin kääntymään sosiaaliturvan leikkauksilla. Kummasti kuitenkin myöskään oikeistoa ei näytä kiinnostavan byrokratian leikkaaminen, taitavat monet hyväpalkkaiset byrokraatit olla kokoomuslaisia?
Suomalainen demokratia on toimintakyvytön ja ennen kaikkea kyvytön korjaaviin toimiin, suurin syy tähän ovat eläkeläiset ja melko iäkkäät henkilöt miehittämässä valtion ja julkishallinnon byrokratiaa. Nämä demografiset seikat varmistavat sen, ettei niitä oikeita ja tarpeellisia leikkauksia ja korjauksia tulla tekemään. Sitten toivotaan että jollain magialla tänne saadaan hyvätuloisia maahanmuuttajia, samalla kun loppu eurooppa kilpailee samoista ihmisistä, mutta tämä on luonnollista kun niitä oikeita säästöjä ei saa tehdä, pitää saada joku ‘realistinen’ vaihtoehto jota tavoitella ettei tarvitse tehdä niitä oikeita ratkaisuja.
Eniten ihmetyttää miten Suomen lähes kaikki päättävän aseman tehtävät voivat olla niin läpikotaisin miehitetty itsekkäillä ja hyödyttömillä ihmisillä? Järjestelmä ei ole kuin nimellisesti ja koulutusmuodollisesti meritokraattinen, eli käytännössä ja todellisuudessa ei ole meritokraattinen.
Niin ja jatkona kaikille teille vanhemmille:
Kun kurjuus lisääntyy niin samoin lisääntyy nuorempien tyytymättömyys teidän perseilyynne ja mitään aikaansaamattomuutteenne. Se oikea Korjausliike on tulossa, te ette sitä pysty estämään, ja te olette sen ihan itse aiheuttaneet. En siis puhu mistään vallankumouksesta, puhun vain siitä että eläkejärjestelmä tullaan “reiluistamaan” tai lopettamaan nykyisenlaisena ennemmin tai myöhemmin, samoin menevät teidän edulliset SOTE-palvelut.
Sitä niittää mitä kylvää.
Mitäs jos ne suurimmat korjaustarpeet olisivatkin hyvätuloisten työttömyysturvassa? Iltasanomat, vaikkei selvästikään ole perillä työttömyysturvan ehdoista, nostaa ohessa esimerkiksi sen millainen kannustinloukku työttömyysturva on hyvätuloiselle. 3000€ puhtaana käteen kun jotkut kauhistelevat sitä kahden tonnin brutto ei kannusta pienituloista. Ja milloinkahan kansanedustajat laitetaan samalle viivalle muiden kanssa oppisivat hekin miettimään mitä työttömyys oikeasti tarkoittaa ja kuinka heidän laatimat lait toimivat. Mutta näin nyt kansaa huudatetaan !
https://kallemikkolainen.fi/kirjoituksia/taas-huudatetaan-kansaa/
Jos ajatellaan vaikka, että erikoislääkäri työskennellessään on arvoltaan sellaisen 300 euroa tunti. Se on joku vanha keskiarvo suoran potilastyön keskiarvohinnasta. Sitten meillä on vaikka kymmenen tällaistä, jotka jokainen tekee vaikka kymmenen matkalaskua vuodessa ja koska se ei ole osaamisalueella, niin tähän käytetään vaikka kaksi tuntia kappaleelta. Kustannus: 60000 euroa. Sitten meillä on välillä se sivari, joka tekee nämä lääkäreiden puolesta ja sillä menee hommaan kymmenen minuuttia kappaleelta. Mikä oli sivarin tuotto?
Meillä ei ole suomessa ensimmäistäkään ihmistä, joka tekisi omalla työllään oman tuloksen. Minunkin työn tekemisen mahdollistaa kymmenet tai sadat ihmiset joka päivä. Joku keittää minulle kahvit, siivoaa minun perässä, tekee minulle lounaat, pesee minun pyykit, huoltaa minun työkalut, rakentaa minun toimintaympäristön. Se, että minä saan keskittyä omaan työhöni vaatii aika monen muun ihmisen työpanosta.
Itse näen tuon matalapalkka ajatuksen vähän siitä näkökulmasta, että jos työstä voi maksaa huonommin, niin tuottamatonta työtä kannattaa teettää. Mitä korkeampi minimipalkka on sitä parempaa tuottavuutta vaaditaan työstä. Jos laittaa maat riviin minimipalkan mukaan, niin se on sama lista kuin se, mikä tulee jos laittaa maat paremmuusjärjestykseen ihmisten subjektiivisen mielikuvan perusteella, mikä maasta on syntynyt.
Pitäisin tärkeänä, että meidän politikot vertaisivat meitä jatkossakin länsimaihin tai pohjoismaihin. Nyt halutaan hakea verrokkeja itä-euroopasta. Veikkaan, että suomi ei kestä tätä kokoomushallitusta, kun edellisestä kokoomushallituksesta ei ole vielä kokonaan toivuttu
Tosiaan Kokoomus elää fantasiassa, että sosiaaliturva on liian korkeaa sen sijaan että näkisi palkkojen olevan liian matalia. Tähän päättelyyn viittaa ainakin pakonomainen tarve leikata sosiaaliturvaa, joka on jo ennestään aika matalalla tasolla ainakin ansiosidonnaisen ulkopuolella olevalle työnhakijalle. Samoin ansiosidonnaisesta leikataan lyhentämällä sitä.
Mysteeri on myös, miten Kokoomus ajatteli koulutusasteen nousevan kun opiskelu muuttuu yhä hankalammaksi. Opiskeluahan pitäisi helpottaa, ei vaikeuttaa, mutta Kokoomuksen lääkkeet ovat vaivaan kuin vaivaan suoraan kuin Vartiaisen supply-side ekonomiasta, eli pyritään puskemaan vain mahdollisimman paljon väkeä työmarkkinoille keinolla millä hyvänsä. Ruotsissa näemme kuinka terve yhteiskunta tällä on saatu luotua. Samaan aikaan työnantajat ovat 1) tajuttoman nirsoja työnhakijoita kohtaan, käytännössä yhtään pidemmän työttömänä olleen on lähes mahdotonta työllistyä 2) moneen tehtävään vaaditaan koulutus tai useampia koulutuksia, ihan vaan ikään kuin varalta ja sen vuoksi että koulutuksen arvo on kärsinyt inflaation kun monella on koulutuksia. Kuitenkin samaan aikaan juuri Kokoomus ja Persut tekevät hartiavoimin töitä etteivät ihmiset vahingossakaan pääse uudelleen kouluttautumaan. Suomalainen järjestelmä on tajuttoman sekaisin, lähinnä sen vuoksi kun jokainen työtön nähdään moralistisesti laiskana työnvälttelijänä ja kohtelu on sen mukaista joka asiassa.