Työmarkkinatuella olevaa hallitus ei taida näillä keinoilla saada töihin.

Yritän hah­mot­taa esimerkki­laskelmil­la, mik­si hal­li­tuk­sen sosi­aalipoli­it­tiset aikeet eivät tee työn vas­taan­ot­tamis­es­ta kan­nat­tavam­paa, vaan pikem­minkin vähen­tävät sitä, kun on kyse työ­markki­natukea saavista.

Tässä kir­joituk­ses­sa käsit­te­len työ­markki­nat­uel­la ole­via. Joku voi pitää näitä mar­gin­aalise­na ryh­mänä, mut­ta eri maat eroa­vat työl­lisyy­dessä toi­sis­taan siinä, kuin­ka hyvin ne onnis­tu­vat työl­listämään syys­tä tai tois­es­ta huono­tuot­toista työvoimaa. Osaavien ja hyvin koulutet­tu­jen ja ter­vei­den työl­listämi­nen ei ole vaikeaa mil­läkään maalle.

Otan esimerkin pien­i­t­u­lois­es­ta yksin­huolta­jas­ta nimeltään Anna, jol­la on kolme las­ta, iältään kuusi ja 11 vuot­ta ja joka on töis­sä kau­pan kas­sal­la. Palk­ka on kokoaikatyöstä 2000 €/kk tai 12 €/h. Hänel­lä on hyvät suh­teet työ­nan­ta­jaansa niin, että hän voi tosi­asi­as­sa sopia tekemän­sä tun­timäärän halu­a­mak­seen. Tämä on tietysti lain­vas­taista, kos­ka tehdessään osa-aikatyötä hän saa sovitel­tua päivära­haa, vaik­ka sil­loin hänen oikeas­t­aan pitäisi halu­ta kokoaikatyötä.

Jos Annal­ta kysytään hänen halus­taan tehdä kokoaikatyötä, hän tietysti vas­taa, että halu­aa sitä, kos­ka muun­lainen vas­taus tulisi hänelle kalliiksi.

Sosi­aal­i­tur­vaan liit­tyä lain­säädän­tö on niin mon­imutkaista, että sen tarkastelemisek­si pitäisi oikeas­t­aan olla vira­nomais­ten julkaise­ma lasken­ta­malli. Sel­l­ainen oli ennen kaikkien saatavil­la, mut­ta ei näytä ole­van enää tai en ainakaan ole löytänyt. Täl­laisen mallin ole­mas­saoloa vas­tustet­ti­in, kos­ka se helpot­taa sosi­aal­i­tur­va­su­un­nit­telua. Varoi­tan siis, että laskelmis­sani voi olla virheitä.  Etu­udet on määrät­ty sentin tarkku­udel­la, mut­ta käytän pyöris­tet­tyjä arvoja.

Anna asuu lapsi­neen vapaara­hoit­teises­sa vuokra-asun­nos­sa Helsingis­sä ja mak­saa siitä vuokraa 1100 euroa kuus­sa. Tämä ylit­tää mak­simivuokran sekä asum­istues­sa (1072 euroa) että toimeen­tu­lotues­sa (993€). Vaik­ka Kelas­ta on neu­vot­tu hän­tä muut­ta­maan halvem­paan asun­toon, hän ei halua tehdä sitä las­ten koulun, näi­den kaverei­den ja oma työ­matkansa takia.  Anna pitää ruuan­laitos­ta ja osaa tehdä ter­veel­listä ruokaa halvoista perus­tarvikkeista. Niin­pä hän pystyy mak­samaan normin ylit­tävän osan vuokras­ta itse.

Annan tilanne vuonna 2023

Jos Annal­la ei ole tulo­ja lainkaan, hän saa asum­is­tukea 858 €, työ­markki­natukea 1021, lap­sil­isää 337 , elatustukea/apua 377 €. Veroa hänen on mak­set­ta­va työ­markki­nat­ues­ta 170 € kuus­sa. Niin­pä hän saa käteen 2423 euroa. Hänel­lä on kuitenkin oikeus toimeen­tu­lo­tu­keen 2450€/kk. Kun tästä vähen­netään hänen net­to­tu­lon­sa, hän Kelas­ta saa 27 €/kk, jos viit­sii sitä hakea.

Jos Anna han­kkii palkkat­u­lo­ja, työ­markki­natu­ki alkaa pienen­tyä, kun hänen ansio­tu­lon­sa ylit­tävät 300 euroa. Jokainen ansait­tu euro pienen­tää työ­markki­natukea 50 sen­til­lä. Asum­is­tu­ki alkaa pienen­tyä, kun työ­markki­natu­ki ja palk­ka ylit­tävät yhteen­sä 1408 euroa, mikä raja tulee hänelle vas­taan, kun palk­ka ylit­tää 575 euroa kuus­sa. Yhteenso­vi­tus on 33,2 pros­ent­tia, mut­ta kos­ka palkkat­u­lo vähen­tää työ­markki­natukea, sata­nen lisää palkkaa pienen­tää asum­is­tukea 16,8 euroa ja efek­ti­ivisek­si mar­gin­aaliv­eroksi muo­dos­tuu 66,8 pros­ent­tia. (Itse asi­as­sa hitusen vähem­män, kos­ka palkan noustes­sa ja työ­markki­nat­uen pienen­tyessä vero las­kee hieman.)

Toimeen­tu­lotuen leikkaan­tu­mat­ta Anna saa ansai­ta 150 euroa kuus­sa, minkä hän saa tekemäl­lä ker­ran viikos­sa töitä kak­si tun­tia. Täl­löin hänen net­toan­sion­sa ovat 2600 euroa, jos­ta toimeen­tu­lotuen osu­us on edelleen 27 euroa. Jos hän lisää työ­tun­te­ja, toimeen­tu­lo­tu­ki leikkaa aluk­si ansioi­ta niin, ettei niistä koidu hänelle hyö­tyä, mut­ta tasanne on niin kapea, ettei sil­lä ole käytän­nön merkitystä.

Tekemäl­lä töitä 16 tun­tia viikos­sa,  Anna saa palkkaa 800 €/kk, työ­markki­natu­ki on laskenut 723 euroon ja asum­is­tu­ki 786 €. Vero on pienen­tynyt 106 euroon. Niin­pä Anna saa käteen 2917 euroa eli hän on hyö­tynyt työn­teosta yhteen­sä 457 euroa kuus­sa. Ver­rat­tuna siihen, että hän ansait­sisi vain 150 €/kk Anna on hyö­tynyt 317 euroa/kk.

Jos Anna tek­isi 80 pros­ent­tista työaikaa, esimerkik­si siis nelipäiväistä viikkoa siis, hänen ansio­tu­lon­sa oli­si­vat 1600, asum­is­tu­ki 652 euroa ja työ­markki­natu­ki 371 euroa. Veroa menisi 136 euroa ja käteen jäisi 3201 euroa.

Tässä vai­heessa Annan on olta­va tarkkana, ettei vahin­gos­sakaan tee työtä tun­ti­akaan yli, kos­ka siitä hän­tä ran­gais­taisi­in työ­markki­nat­uen mene­tyk­sel­lä. Ylimääräi­nen tun­nin työ alen­taisi ansioi­ta yli 350 eurol­la. Nipin napin takaisin omilleen hän pää­sisi vas­ta tekemäl­lä täyt­tä työaikaa. Tässä ansain­tara­jas­sa ei ole mitään järkeä minkään näköko­hdan kannal­ta, mut­ta työ­markki­na­jär­jestöt valvo­vat sitä silmä tarkkana, jot­ta perus­tur­vas­sa ei olisi mitään parem­paa kuin ansioturvassa.

Kokoaikatyötä tekemäl­lä Annan net­toan­siot lap­sil­isi­neen ja ela­tusa­puineen olisi 3240 euroa.

Tilanne vuonna 2024

Kat­so­taan miten tämä asetel­ma muut­tuu hal­li­tuk­sen työhön kan­nus­tavien toimien seu­rauk­se­na. Annaa kan­nuste­taan töi­hin leikkaa­mal­la hänen asum­is­tukeaan 140 eurol­la ja työ­markki­natukeaan 221 eurol­la pois­ta­mal­la siitä lap­siko­ro­tuk­set. Annal­la ei ole hätää, kos­ka hän saa yhä entisen suu­ruista toimeen­tu­lo­tukea. Kun ensisi­jaiset tuet ovat nyt pienem­mät, hän saa toimeen­tu­lo­tukea noin euroa 330 euroa. Hän voi edelleen tien­ata 150 euroa kuus­sa menet­tämät­tä euroakaan toimeen­tu­lo­tukea.  Itse asi­as­sa toimeen­tu­lo­tu­ki nousee 75 eurol­la, kos­ka työ­markki­natu­ki piene­nee sen ver­ran yhteenso­vi­tuk­sen ansios­ta, eli toimeen­tu­lo­tu­ki hänelle mak­se­taan nyt noin 400 euroa kuussa.

Sekä asum­istues­ta että työ­markki­nat­ues­ta on pois­tet­tu 300 euron suo­jao­su­us, joten tulot leikkaa­vat näitä etu­ja nyt ahnaam­min. Lisäk­si kun tiet­ty tulo­ra­ja on ylitet­ty, asum­is­tu­ki piene­nee nyt 35 %:n yhteenso­vi­tuk­sel­la, kun se ennen pieneni 33,6 pros­entin yhteensovituksella.

Nyt Annan pitäisi siis ansai­ta net­tona lisää 400 euroa kuus­sa ennen kuin hyö­tyy työn­teosta sent­tiäkään ver­rat­tuna 150 euron tien­esti­in. Tätä helpot­taa hie­man se, että Annan vero­tus piene­nee ansio­tu­lo­jen kas­vaes­sa ja työ­markki­nat­uen pienentyessä.

Vas­ta kun Anna tekee 16 tun­tista työvi­ikkoa ja ansait­see 800 euroa kuus­sa, hän pääsee irti toimeen­tu­lotues­ta. Vas­ta sen jäl­keen hän alkaa hyö­tyä taloudel­lis­es­ti työn­teostaan ver­rat­tuna siihen, että ansait­sisi 150 euroa kuus­sa. Tänä vuon­na 16-tun­ti­nen työvi­ikko tuot­taisi Annalle 2920 euroa, mut­ta ensi vuon­na vain 2600 euroa. Ajatuk­se­na tässä on patis­taa Anna kokopäivätyöhön.

Kos­ka Annan työ­markki­natu­ki lop­puu sopi­vasti, kun tulot nou­se­vat 1600 euroon, sakkoa 80 pros­entin tun­ti­ra­jan ylit­tämis­es­tä ei tulisi. Kokoaikaises­ta työstä Anna ansait­sisi 2990 euroa, kun tänä vuon­na sil­lä ansait­sisi 3240 euroa. Vähen­nys­tä siis yli 350 euroa.

On selvä, että osa-aikatyö ei Annalle enää kan­nat­taisi. Joko kak­si tun­tia viikos­sa tai kokoaikatyö. Muu ei kannata.

Hal­li­tus tekee Annan osalta osa-aikatyöstä taloudel­lis­es­ti jär­jetön­tä, mut­ta las­kee myös kokoaikatyön kan­nat­tavu­ut­ta, eikä edes vähän

Kan­nat­taisiko Annan enää men­nä edes kokoaikatyöhön? Ver­rat­tuna siihen, että tek­isi töitä vain pari tun­tia viikos­sa, hän ansait­sisi kokoaikatyöstä 300 euroa, eli vajaat 15 euroa päivässä. Työssä käyn­ti edel­lyt­täisi kuitenkin sopi­vat vaat­teet, työ­matkan mak­samisen ja saisi aikaan sen, että hal­pa kotiruo­ka vai­h­tu­isi kalli­isi­in einek­si­in. Lap­sille pitäisi antaa rahaa väli­palaan. Anna saat­taisi hyvinkin päät­tää tehdä töitä vain tuo pari tun­tia viikos­sa. Se hoi­tu­isi per­jan­taisin ruuhka-apulaisena.

En oikein usko, että Annan kaltais­ten kesku­udessa hal­li­tuk­sen toimet keskimäärin  lisäävät tehtyjä työtunteja.

Anna on siis työ­markki­nat­uel­la. Tilanne muut­tuu toisen­laisek­si, jos hän onkin ansiosi­don­naisel­la, mut­ta siitä toiste.

Hal­li­tus halusi lap­siko­ro­tuk­set pois työt­tömyys­tur­vas­ta, kos­ka palkois­sakaan ei niitä ole. Työ­markki­natukea sovitel­tuna saa­vat ver­taa­vat kuitenkin tilan­net­ta toimeen­tu­lo­tu­keen ja toimeen­tu­lotues­sa on varsin suuret ”lap­siko­ro­tuk­set”.

Jos ajat­telisimme vain työ­markki­natukea, siinä kan­nat­taisi säi­lyt­tää lap­siko­ro­tuk­set ja pois­taa kiel­to tehdä töitä yli 80 % täy­destä työa­jas­ta. Itse asi­as­sa sovitel­tua päivära­haa kan­nat­taisi mak­saa jopa pieni­palkkaiseen kokoaikatyöhön, jot­ta ei tulisi loukku­ja. Jos köy­hiä on tarve kyykyt­tää, eikö asum­istuen leikkaus riit­täisi aluksi?

Työ­markki­natukea saavien kohdal­la hal­li­tus on toimin­ut suo­ras­taan tyh­mästi. Se johtunee siitä, että työ­markki­nat­uen rakenne on sidot­tu ansiosi­don­naiseen päivära­haan ja tämä kytkös on pyhä. Ansiosi­don­naisen puolel­la taas on kyl­lä korjattavaa.

Tässä esitet­ty kan­nustin­loukku johtuu toimeen­tu­lotues­ta, jota hal­li­tus ei ole alen­ta­mas­sa. Tarkoi­tus on pain­os­taa toimeen­tu­lo­tukea saavia töi­hin pakko­työl­listämäl­lä nämä kun­ti­in. Helsin­gin esimerkik­si pitäisi työl­listää kym­meniä tuhan­sia. Ei tai­da onnistua.

 

 

35 vastausta artikkeliin “Työmarkkinatuella olevaa hallitus ei taida näillä keinoilla saada töihin.”

  1. Hal­li­tus kyl­lä kir­jasi muis­taak­seni hal­li­tu­so­hjel­maan, että toimeen­tu­lotuen ja työ­markki­nat­uen kor­vaavaa ja yhdis­tävää yleis­tukea puuhail­laan. Tosin täl­lainen kir­jaus taisi olla jo Marininkin hal­li­tuk­sen aikana, ja sosi­aal­i­tur­van kokon­aisu­ud­is­tuk­sia on kai puuhail­tu jo Van­hasen hal­li­tuk­ses­ta läh­tien — toinen ikuisu­us­pro­jek­ti SOTE-uud­is­tuk­sen kanssa.

    Oman arvion mukaan tässä on joku outo logi­ik­ka, että ensin ihmiset paine­taan toimeen­tu­lotuelle ja sen jäl­keen sit­ten leikataan myöhem­min toimeen­tu­lo­tukea. Helpom­paa toki olisi kor­ja­ta työ­markki­natukea kan­nus­tavam­mak­si ja johdon­mukaisem­mak­si ja sit­ten leika­ta toimeen­tu­lo­tukea. Mut­ta ongel­mak­si muo­dos­tuu se, että Kokoomuk­selle näyt­tää ole­van tärkeäm­pää vain päästä leikkaa­maan sosi­aal­i­tur­vas­ta ilman että yrit­tävät aidosti sitä ‘kor­ja­ta’ eli jär­jestää uudelleen älykkääm­min. Äly nimit­täin on kaukana mon­es­sakin mielessä hal­li­tuk­sen esi­tyk­sistä, mut­ta velka­an­tu­mi­nen onkin hyvä kep­pi­hevo­nen perustele­maan leikkauk­sia samal­la kun leikataan sit­ten vero­tus­ta muualta.

    1. Eiväthän hal­li­tuk­sen toimet tietenkään saa ketään työl­listymään. Eikä niil­lä saa­da ketään töi­hin. Sen sijaan niil­lä saadaan nimeno­maan mon­en lap­siper­heen ase­ma paljon huonom­mak­si. Jos sopivia työ­paikko­ja ei ole kaikille, niin eivät ihmiset työl­listy töi­hin joista saataval­la pal­ka­lla tulisi toimeen Suomes­sa, vaik­ka meil­lä ei olisi minkään­laista sosiaaliturvaa. 

      Niin kauan kun ei tun­nuste­ta sitä tosi­asi­aa että Suomes­ta puut­tuu jatku­vasti ainakin 100000 sel­l­aista työ­paikkaa joista saata­va tulo riit­täisi elämiseen ilman sosi­aal­i­tur­vaa, niin edes innokkaim­min töitä hake­vat ja ihan sopimusten mukaisil­la min­imi­palkkoil­la töitä hake­vat eivät tule työl­listymään niin että työt­tömien määrä samal­la laskisi.

      Kaiken lisäk­si nykyi­nen hal­li­tus uno­htaa sen että tulok­sekkain­ta olisi keskit­tyä työl­listymään ensik­si ne joiden työl­listymisen esteenä ei var­masti ole mikään kan­nustin­loukku. Sen sijaan keski­tytään ide­ol­o­gis­es­ti rankaise­maan kaikkia työt­tömiä siitä ettei työt­tömille edes löy­dy riit­tävästi työ­paikko­ja joista mak­set­taisi­in sopimusten mukaista palkkaa ja nou­datet­taisi­in työe­htosopimusten mukaisia työehtoja.

      Jokainen omil­la aivoil­laan ajat­tel­e­va kyl­lä ymmärtää etteivät hal­li­tuk­sen toimet luo oikeasti työ­paikko­ja, sen sijaan sosi­aal­i­tur­vaa ja hyv­in­voin­ti­val­tio­ta ne heiken­tävät. Mut­ta sel­l­aista se oikeis­toide­olo­gia, kokoomus­laisu­us, perus­suo­ma­laisu­us, kris­til­lisyys ja RKP-läisyys teet­tää. Kaiken­laista kikkailua sosi­aal­i­tur­van heiken­tämisek­si, sen sijaan että luo­taisi­in aidosti niitä työ­paikko­ja joi­hin ihmiset voisi­vat työllistyä.

    2. >“Hal­li­tus kyl­lä kir­jasi muis­taak­seni hal­li­tu­so­hjel­maan, että toimeen­tu­lotuen ja työ­markki­nat­uen kor­vaavaa ja yhdis­tävää yleis­tukea puuhail­laan. Tosin täl­lainen kir­jaus taisi olla jo Marininkin hal­li­tuk­sen aikana, ja sosi­aal­i­tur­van kokon­aisu­ud­is­tuk­sia on kai puuhail­tu jo Van­hasen hal­li­tuk­ses­ta läh­tien — toinen ikuisu­us­pro­jek­ti SOTE-uud­is­tuk­sen kanssa.”

      jos oikein muis­tan niin taisi olla pahin­ta liirum laaru­mia hal­li­tu­so­hjel­mas­sa. tehdään siis jokin yleise­tu­us, joka todel­lisu­udessa vain on kelan arvio etuuk­sista, mut­ta ei kor­jaa varsi­naisia etuuk­sia mitenkään.

      >“mut­ta velka­an­tu­mi­nen onkin hyvä kep­pi­hevo­nen perustele­maan leikkauk­sia samal­la kun leikataan sit­ten vero­tus­ta muualta”

      lop­putu­los näyt­tää ole­van että edes velka­an­tu­mi­nen ei edes taitu. minä en ollut niin huolis­saan vel­ka ongel­mas­ta ennen vaale­ja, mut­ta nyt alan olla.

      tässä on sopi­vasti pres­san vaalit tulos­sa, odotan innol­la sitä että en äänestä kokoomuk­sen ehdokkai­ta. alexan­der stubb, olet just väärässä puolueessa ja väärään aikaan.

  2. Onko ole­mas­sa laskelmia mitä tapah­tuu Annan tuloille jos hänen asun­toon­sa muut­taa viral­lis­es­ti puoliso jon­ka tulot on a) perus­päivära­hat ja muut yhteiskun­nan tukimuodot b) työ­paikalta tavat­tu joka tien­aa 2000 €/kk
    Onko puoli­son sisään­muut­to taloudelli­nen katastrofi?
    Sitä vaan ettei yhteiskun­nan tuet kan­nus­ta isättömiin/puolisottomiin talouksiin(?)
    Näitäkin speku­laa­tioi­ta esitetään.

    1. “Onko ole­mas­sa laskelmia mitä tapah­tuu Annan tuloille jos hänen asun­toon­sa muut­taa viral­lis­es­ti puoliso jon­ka tulot on a) perus­päivära­hat ja muut yhteiskun­nan tukimuodot b) työ­paikalta tavat­tu joka tien­aa 2000 €/kk”

      Jälkim­mäisessä tapauk­ses­sa eli vai­h­toe­hdos­sa b) Anna tipah­taa pois toimeen­tu­lotuelta automaat­tis­es­ti. Jol­loin osa-aikatyön tekemisen kan­nat­tavu­us para­nee olen­nais­es­ti yli 300 €/kk tulo­jen jäl­keen. 1–300 €/kk ei kan­na­ta tien­ata siinä vai­h­toe­hdos­sa, kos­ka sil­loin tulot laske­vat. Jos tilanteen a) puoliso on myös toimeen­tu­lo­tu­keen oikeutet­tu, niin sit­ten tilanne on suht sama kuin esimerkissä.

      Toimeen­tu­lotues­sa ehtona kuitenkin on kaikkien per­heen­jäsen­ten varat­to­muus. Jos esim. las­ten tileil­lä on suku­lais­ten antamia lahjoituk­sia, ne voivat käytän­nössä estää toimeen­tu­lotuen myön­tämisen per­heelle, kos­ka lapsen osan osalta voidaan laskea lapsen oma­l­la tilil­lä ole­vat varatkin käytet­tävis­sä ole­viksi varoik­si. Suomes­sa on yli 100 000 sel­l­aista koti­talout­ta, jot­ka tulo­jen puoles­ta täyt­tävät toimeen­tu­lotuen kri­teer­it, mut­ta jot­ka eivät täytä varat­to­muuse­htoa. Annakaan ei saa toimeen­tu­lo­tukea, jos hänen tilil­lään on toimeen­tu­lo­tukea ensim­mäistä ker­taa haet­taes­sa rahaa. Jo 30 euron raha­sum­ma tilil­lä voi teo­ri­as­sa estää vuo­den 2023 laskel­mal­la Annal­ta toimeen­tu­lotuen (joka sil­lä laskel­mal­la oli 27 €/kk).

  3. “Tässä ansain­tar­tara­jas­sa ei ole mitään järkeä minkään näköko­hdan kannal­ta, mut­ta työ­markki­na­jär­jestöt valvo­vat sitä silmä tarkkana, jot­ta perus­tur­vas­sa ei olisi mitään parem­paa kuin ansioturvassa.”

    Ymmär­rän, että tässä ei edes viita­ta ns. kat­tosään­töön eli “ansain­tara­jaan”, vaan ansain­tara­jal­la tarkoite­taan työaikara­jaa. Minä olisin varovainen tulk­it­se­maan tätä niin, että työ­markki­na­jär­jestöt valvo­vat ansio­tur­van ja perus­tur­van eroja. 

    Kyse on varsin merkit­tävästä peri­aat­teel­lis­es­ta seikas­ta, joka kytkey­tyy kysymyk­seen siitä, tuleeko kokoaikaises­ti työssä ole­valle henkilölle mak­saa työt­tömyy­se­tu­ut­ta. On hyvä muis­taa, että työt­tömyys­tur­valain tarkoi­tus (1290/2002 1§) on kor­va­ta työt­tömyy­destä aiheutu­via taloudel­lisia menetyksiä. 

    Jos työ­markki­na­jär­jestöt tässä kohtaa jotain kovasti puo­lus­ta­vat, niin en pitäisi mitenkään pois­sul­jet­tuna sitä mah­dol­lisu­ut­ta, että he katso­vat puo­lus­ta­vansa jär­jestelmän vaku­u­tus­pe­ri­aatet­ta peri­aat­teena, ei jon­ain nyanssi­na sovitel­tu­jen etuuk­sien sään­tö­jen puitteissa.

    Fun­da­men­taa­li­nen ongel­ma, mikä tähän tietenkin liit­tyy, on eri­tyis­es­ti toimeen­tu­lotuen mut­ta myös perus­tur­van taso ja sen läheisyys suh­teessa pieni­in palkkoi­hin. Kukaan, edes perus­tur­van riit­tävyy­den arvioin­ti, ei tun­nu ole­van tästä kiin­nos­tunut, kos­ka Suomes­sa kiin­nos­tus on varsin rajau­tunut­ta siihen, miltä pien­i­t­u­loisu­usaste tai viite­bud­jet­tien esimerkki­laskel­mat näyt­tävät. Kos­ka tiedän, että olet kir­joit­tanut tästä paljon, en kom­men­toi sitä tässä enempää.

    Esimerkki­laskel­mat, niin kiehtovia kuin ovatkin, jät­tävät kuitenkin vielä auki kysymyk­sen empiri­as­ta. Sikäli kuin minä mis­tään mitään tiedän, meil­lä on ole­mas­sa kolme ver­rat­tain tuoret­ta kvan­ti­tati­ivista tutkimus­ta, jot­ka käsit­televät tätä kohderyhmää.

    Toinen niistä kos­ket­taa työ­markki­nat­uen suo­jaosan laa­jen­tamista ääret­tömäk­si ja sovit­telun pois­tamista. Tätä kut­su­taan itse asi­as­sa tut­taval­lis­es­ti “perus­tu­lokokeiluk­si”. Sinän­sä kokeilu­un liit­tyy paljon prob­lemati­ikkaa, mut­ta on hyvä tode­ta, ettei se mitenkään mas­si­ivisel­la taval­la vaikut­tanut työ­tun­tien määrään. Siis siitä huoli­mat­ta, että koko työ­markki­nat­uen olisi saanut pitää, vaik­ka olisi työl­listynyt täysi­aikaises­ti töihin.

    Toinen, kaiketi koh­ta julka­ista­va paperi, käsit­telee suo­jaosaa itseään, ja antaa hie­man posi­ti­ivisem­man kuvan, käsit­tääk­seni. Ongel­ma siinä kuitenkin on, että se käsit­telee ain­oas­taan suo­jaosan posi­ti­ivisia vaiku­tuk­sia, ei negati­ivisia. Siis­pä esimerkik­si ns. kat­tosään­nön kaut­ta tule­vat vaiku­tuk­set eivät ehkä siinä näy.

    Joka tapauk­ses­sa, näi­den tutkimusten jonkin­lainen kokon­ais­arvio lie­nee, että ainakaan kauhean val­tavia työ­markki­navaiku­tuk­sia suo­jaosil­la ei ole. Se voi tietenkin johtua myös toimeen­tu­lotuen anteliaisu­ud­es­ta, mut­ta on hyvä muis­taa, että ihan jokainen työ­markki­nat­uen saa­ja ei ole lähtöko­htais­es­ti edes oikeutet­tu, esimerkik­si var­al­lisuuten­sa takia, toimeentulotukeen.

    Kol­mas tutkimus, joka on ole­mas­sa, antaa ymmärtää että työ­markki­nat­uen tasol­la onkin kuitenkin jous­tomielessä merkit­täviä vaiku­tuk­sia työhön pois­tu­miseen. Nämä jous­tot ovat pienem­piä, kuin ansio­tur­vas­ta saata­vat, mut­ta eivät oikeasti kauhean paljoa pienem­piä. Siis­pä työ­markki­nat­uen tasol­la vaikut­taisi ole­van merkitystä.

    Hal­li­tu­so­hjel­man näkökul­mas­ta on myös ehkäpä syytä muis­taa muut hal­li­tu­so­hjel­man kir­jauk­set aiheesta: näitä ovat “Nyky­muo­toinen työ­markki­natu­ki uud­is­te­taan”, “Hal­li­tus toteut­taa toimeen­tu­lotuen kokon­aisu­ud­is­tuk­sen”, ja “Sovitel­lun työt­tömyys­tur­vae­tu­u­den saa­jal­ta voidaan aina edel­lyt­tää kokoaikatyön hakemista”.

    Näil­lä voi vielä joskus olla jotain merk­i­tys­tä tässä käsitel­lyn prob­lemati­ikan osalta. 

    Perus­tu­lo voi tietenkin jonkun mielestä olla ratkaisu tähän kaik­keen, mut­ta sekään ei tietenkään ole auko­ton ratkaisu. Ja tietenkin, jos vas­taus näi­hin kan­nusti­non­gelmi­in on perus­tu­lo, niin sit­ten lie­nee selvää, että keskustelun osa­puo­let jot­ka kan­nat­ta­vat peri­aat­teel­lise­na kysymyk­senä vaku­u­tusjär­jestelmää ovat tästä viime kädessä eri mieltä. Joskus ihan järkevinkin perusteluin. 

    terv,
    jukka

    1. Ymmär­rän, että tässä ei edes viita­ta ns. kat­tosään­töön eli ”ansain­tara­jaan”, vaan ansain­tara­jal­la tarkoite­taan työaikara­jaa. Minä olisin varovainen tulk­it­se­maan tätä niin, että työ­markki­na­jär­jestöt valvo­vat ansio­tur­van ja perus­tur­van eroja.

      Kyse on varsin merkit­tävästä peri­aat­teel­lis­es­ta seikas­ta, joka kytkey­tyy kysymyk­seen siitä, tuleeko kokoaikaises­ti työssä ole­valle henkilölle mak­saa työt­tömyy­se­tu­ut­ta. On hyvä muis­taa, että työt­tömyys­tur­valain tarkoi­tus (1290/2002 1§) on kor­va­ta työt­tömyy­destä aiheutu­via taloudel­lisia menetyksiä.

      Minus­ta tuo työaikara­joi­tus on hölmö, sil­lä en osaa jakaa maail­maa työt­tömyy­se­tuuk­si­in ja mui­hin talouden peri­aat­teisi­in. Minus­r­ta ei olisikaan koskaan tul­lut juristia.

      Haitallisim­mil­laan tämä sään­tö on, kun paperite­hdas sul­je­taan ja paper­i­työläi­nen, jol­la ei ole san­ot­tavasti osaamista, jol­la olisi käyt­töä paperite­htaan ulkop­uolel­la, ottaa vas­taan olen­nais­es­ti pieni­palkkaisem­man työn sen sijaan, että eläisi kak­si vuot­ta ansiosi­don­naisel­la ja alka­isin sen jäl­keen lukea työ­paik­ka-ilmoituk­sia. Hänen on taloudel­lis­es­ti läh­es pakko vali­ta neipäikväi­nen työvi­ikko, kos­ka se viides päivä tulisi hänelle todel­la kalliiksi.

      1. Juu,

        Kat­tosään­töön ja sovit­telu­un liit­tyvät kysymyk­set ovat tietenkin kiin­nos­tavia kysymyk­siä. Ne ovat kuitenkin lop­ul­ta kysymyk­siä, jot­ka kytkey­tyvät ansio­tur­vaan, eri­toten jos puhumme tästä paper­i­työläis­es­tä. Siitäkin voisi keskustel­la, mut­ta ehkä eri palstalla.

        Asian varsi­nainen otsikko kun kuitenkin oli työ­markki­natu­ki. Mikään merk­ki, eri­tyis­es­ti perus­tu­lokokeilun osalta, ei näyt­täisi viit­taa­van siihen että yllä kuva­tu­il­la esimerkki­laskelmil­la ja mar­gin­aaliv­eroast­eil­la olisi kauhean suur­ta merk­i­tys­tä työ­panok­sen kannal­ta. Hyvässä tai huonos­sa, perus­tu­lokokeilu kuitenkin keven­si efek­ti­ivisiä mar­gin­aaliv­eroast­ei­ta reilusti. Työ­panok­sen määrä ei juuri reagoinut.

        Mik­si olisimme kauhean huolis­samme tästä, jos empiria antaa ymmärtää, että huoli voi olla perusteeton?

        terv,
        jukka

  4. Olen urani aikana ollut mm sosi­aal­i­tur­va-asioiden ammat­ti­lainen, toimin­ut tuo­ma­ri­na alan muu­tok­sen­hakue­limis­sä ja istunut alaan liit­tyvässä komite­as­sa, mut­ta en jak­sanut syven­tyä esimerkki­isi. Sin­un pitäisi oppia tiivistämään ja ennen kaikkea varmis­ta­maan, että fak­tat ovat oikein. Muuten viestisi ei mene perille.

    1. Olen pahoil­lani kir­joituk­sen mon­imutkaisu­ud­es­ta. Sosi­aal­i­tur­vaa on mah­do­ton tarkastel­la oikein ja yksinker­tais­es­ti. Todel­lisu­udessa yksinker­taistin huomattavasti.

      1. Asian mon­imutkaisu­ud­es­ta olen samaa mieltä. Minus­ta kir­joi­tus­ta olisi voin­ut kuitenkin selkeyt­tää muun muas­sa esit­tämäl­lä lukemien tilan­n­ev­er­tailut luku­jen osalta vierekkäin. Tek­stien seasta kokon­aisu­ut­ta oli mon­imutkaisem­paa ver­ra­ta. Ver­tailus­sa vuon­na 2023 oli mukana lap­sil­isät, mut­ta vuodelta 2024 oli jäänyt pois lap­sil­isien muu­tos. Kir­joituk­sen seu­rat­tavu­ut­ta han­kaloit­tu turhaan myös pienet sisäiset ris­tiri­itaisu­udet, kuten esimerkik­si se, että per­heen koko vai­hteli kir­joituk­ses­sa. Kir­joituk­sen alus­sa luki: “Anna, jol­la on kolme las­ta, iältään kuusi ja 11 vuot­ta ja joka on töis­sä kau­pan kas­sal­la” eli lap­sia san­ot­ti­in ole­van kolme, ja näille mainit­ti­in kak­si ikää. Laskel­ma oli sit­ten tehty kah­den lapsen yksin­huolta­japer­heel­lä, vaik­ka sanal­lis­es­ti lap­sia oli san­ot­tu ole­van kolme. Eri­laiset pienet virheet kir­joituk­sis­sa ovat inhimil­lisiä ja niitä sat­tuu meistä kaikille.

  5. Entäs jos tukivi­idakko olisi sel­l­ainen, että kun Anna on nos­tanut niitä tukia riit­tävän pitkään, niin Kela ilmoit­taa hänelle, että kos­ka hän elää pysyvästi yhteiskun­nan tukien varas­sa, yhteiskun­ta osoit­taa hänelle asun­non, joka on muka­va ker­rostalokolmio kajaani­laises­sa lähiössä. Kela mak­saa ystäväl­lis­es­ti muut­tokuor­man sinne. Jos Anna halu­aa käyt­tää perus­tus­lail­lista oikeut­ta vali­ta asuin­paikkansa eikä halua lapsi­neen muut­taa Kajaani­in eli kieltäy­tyy otta­mas­ta asun­toa vas­taan, jää vai­h­doe­hdok­si pysyä Helsingis­sä ja mak­saa itse oma elämänsä.

      1. Mahde­taanko edes siel­lä menetel­lä niin? Siel­lä vaan ulosot­tomiehet heit­tää huoneka­lut pihalle ja Anna lapsi­neen joutuu sil­to­jen alle. Life is life.

  6. Hal­li­tuk­sen suun­nitelmi­in sisäl­tyy myös leikkaus toimeen­tu­lo­tu­keen: https://stm.fi/hanke?tunnus=STM061:00/2023

    Eli kir­joituk­sen ole­tus siitä, että toimeen­tu­lo­tuk­i­lain­säädän­tö säi­ly­isi vuodes­ta 2023 ennal­laan vuo­teen 2024 ei pidä vält­tämät­tä paikkaansa.

    Muu­toin kir­joituk­ses­sa on monia mie­lenki­in­toisia huomioita.

    1. Tässä oletet­ti­in, että Kela mak­saa vain hyväksy­tyt asum­is­menot eli 993 euro kuus­sa, joten tuo muu­tos ei tähän laskel­maan vaiku­ta. Pidän tuo­ta tiuken­nus­ta jopa perusteltuna.

  7. Ihan hyvä havain­nol­lis­ta­va esimerk­ki. Toki tosielämässä esimerkin Anna saisi kolmes­ta laps­es­ta var­masti paljon isom­mat ela­tus­mak­sut. Min­imiela­tus­mak­sukin yhdestä laps­es­ta taitaa olla jo yli 200 €, jollen ole ihan hakoteil­lä. Sitä en tiedä miten ne vaikut­ta­vat tarkelleen ottaen toimeen­tu­lo­tu­keen. Koke­mus­ta ei ole. Ehkä peru­sosa las­ke­taan joka tapauk­ses­sa aikuiselle ja jokaiselle alaikäiselle lapselle.

    1. Kyl­lä Osmo on kat­sonut tuon oikein. Tätä on vain vaikea määrit­tää. Min­imis­sään tuo elatustuki/apu on n.188 per lap­si. Eli tuki voi olla huo­mat­tavastikin isompi?

  8. Kaikkein pelot­tavin ske­naario on, että sin­imus­ta hal­li­tus innos­tuu kokeile­maan Bri­tann­ian mallin mukaista yleis­tukea, jon­ka ain­ut tavoite on sosi­aal­i­tur­va­meno­jen leikkaami­nen. Päätetään yleistuen taso sel­l­aisek­si, että sil­lä ei elä, ja var­muudek­si alen­netaan toimeen­tu­lotuen tasoa. Sil­loin toimeen­tu­lo­tu­ki ei kom­pen­soisi eli tek­isi tyhjäk­si mui­ta leikkauk­sia. Bri­tan­ni­as­sa­han lap­siköy­hyy­dessä elää kol­ma­sosa lapsista.
    On siis mah­dol­lista saa­da Anna lapsi­neen muut­ta­maan Helsingistä Kajaani­in, mut­ta se vaatii hie­man viit­seliäisyyt­tä, että häneltä saadaan vietyä viimeinenkin näkökul­ma ja ilo elämään ja moti­ivi työn­tekoon. Yleistuelle kan­nat­taa aset­taa sel­l­ainen ehto vielä, että sitä vas­taan Anna joutuu tekemään kokoaikaista palkaton­ta työtä van­hus­ten hoiva­palveluis­sa ympäri Nälkä­maan maakuntaa.
    En tiedä mik­si tässä maas­sa vielä välil­lä jak­se­taan puhua sosi­aal­i­tur­van yksinker­tais­tamis­es­ta kun sitä on muka yritet­ty hyvinkin 50 vuot­ta put­keen ja lop­putu­los on tasan päinvastainen.
    Perus­tur­van suh­teen on onnis­tut­tu ain­oas­taan yhdessä tavoit­teess­sa: sen varas­sa elämi­nen on todel­la epä­mukavaa. Iloitkaamme siitä ja vero­helpo­tuk­sista, joi­ta parhaas­sa työ­markki­na-ase­mas­sa oleville on luvattu.

    1. Minus­ta ongel­ma on usein pikem­minkin se, että sosi­aal­i­tur­van yksinker­tais­tamista tavoit­tel­e­vat tähtäävät samal­la aina meno­jen huo­mat­tavaan leikkaamiseen. Eli todel­li­nen tavoite on sosi­aal­i­tur­van leikkauk­set, vaik­ka tavoit­teena tulisi olla vain yksinker­tais­taa jär­jestelmää siten, että jokainen aidosti työl­listymis­es­tä kiin­nos­tunut voisi pyrk­iä tätä tavoitet­ta kohti ilman että pitää kikkail­la jär­jestelmän kanssa. Yksinker­tais­ta­mal­la sys­teemiä kulut eivät vält­tämät­tä laske heti, mut­ta jos jär­jestelmä on kan­nus­tavampi ja ihmis­ten sijoit­tumi­nen ja vuo työelämään para­nee niin dynaamiset vaiku­tuk­set luo­vat säästöjä.

      Nythän hal­li­tus odot­taa huo­mat­tavia dynaamisia vaiku­tuk­sia vain pelkästään tukien leikkauk­sil­la. Näitä ole­tuk­sia on syytä epäil­lä. Mut­ta onhan se jo pal­jas­tunut, että Hal­li­tus­ta kiin­nos­taa ain­oas­taan tulon­si­ir­to­jen vähen­tämi­nen ja vero­tuk­sen keven­tämi­nen varsin­ki yläpäästä.

  9. Suomen sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmästä on tehty niin mon­imutkainen että siihen ei enää kan­na­ta tehdä pieniä kor­jauk­sia vaan suo­si­ol­la räjäyt­tää koko malli ja rak­en­taa uusi yksinker­taisem­pi tilalle. Hal­li­tuk­sen suun­nitel­mat leika­ta eri­tyisen paljon lap­siper­heiltä ovat käsit­tämät­tömiä tilanteessa jos­sa väestörakenne ikään­tyy ja syn­tyvyys on ennätysalhaalla.

    1. poli­ti­ikan yksi paradok­si on saa­da ääniä. jos lap­siper­heet vähe­nee niin mah­dol­lisu­us saa­da vähem­män ääniä, jos­ta seu­ra­nee että lap­siper­heitä palvel­laan vähemmän.

      tästä paradok­sista päästään että ketkä äänestää, eläkeläiset. mitä sanoin joskus, jos kim­mo kiljunen liit­tyy kokoomuk­seen niin kukaan ei huo­maa mitään. mietiske­len tässä että jos jutas­ta ei tule sdp:n ehdokas­ta niin onko se sit­ten krista kiuru.

      joo, lap­siper­heitä pitäisi tukea taval­la tai toisel­la tule­vaisu­ut­ta ajatellen.

    2. Hal­li­tus on hyvin suurel­la toden­näköisyy­del­lä vain poimin­ut säästö­toimen­piteitä VM:n valmi­ik­si laa­ti­mal­ta listal­ta. Eli VM vain valmis­tel­lut lis­to­ja eri säästö­toimen­piteistä, joiden vaiku­tuk­set val­tion menoi­hin ja tuloi­hin on arvioitu jol­lain talousti­eteel­lisel­lä ‘teo­ri­al­la’, sit­ten kokon­ais­vaiku­tusten arvioin­ti on jäänyt väli­in kun säästöjä on poimit­tu listal­ta kuin ruoan net­ti­ti­laus­ta. Siel­lä on vain ynnäilty numeroi­ta että on päästy tiet­tyyn säästö­tavoit­teeseen ja jokainen puolue tietysti tavoitel­lut oman poli­it­tisen ohjel­mansa mukaisia toimia, kuten Kokoomus veronalen­nuk­sia ja Per­sut mm. polt­toaineen verotusta.

      Perus­tan tämän ole­tuk­seni siihen, että hal­li­tus­neu­vot­telu­iden aikana käytän­nössä san­ot­ti­in, että val­in­to­ja tehti­in VM:n valmis­telemista säästöko­hteista. On nai­ivia myöskin olet­taa, että nois­sa neu­vot­teluis­sa olisi tehty jotain syvem­pää ana­lyysiä, monel­la puolue­jo­hta­jal­la on aika heikot mer­i­tokraat­tiset näytöt logi­ikan hallinnasta.

      1. Stadist: “Hal­li­tus on hyvin suurel­la toden­näköisyy­del­lä vain poimin­ut säästö­toimen­piteitä VM:n valmi­ik­si laa­ti­mal­ta listalta.”

        Jos noin on, niin hyvä. Var­maan tulisi paljon huonom­pia muu­tok­sia, jos poli­itikot yrit­täi­sivät niitä ensin räpeltää itse ja vas­ta sit­ten päästet­täisi­in teknokraatit kommentoimaan.

  10. Miet­tikääpä miltä täl­laiset jatku­vat keskuste­lut lap­siper­hei­den tuista kan­nustiloukkuina kuu­losta­vat lap­sien han­k­in­taa miet­tivistä. Eivät ne ainakaan kan­nus­ta lap­sia hankkimaan.

    Toisaal­ta taas päivitel­lään sitä mik­si Suomes­sa syn­tyy niin vähän lap­sia, mut­ta samal­la syyl­lis­tetään lap­siper­hei­den van­hempia siitä että he eivät ole töis­sä joiden tekem­i­nen ei kan­na­ta taloudel­lis­es­ti. Eikö van­hem­man aikaa las­ten­sa kanssa arvoste­ta minkään arvoisek­si kun ain­ut tavoite tun­tuu ole­van se että van­hempi­en on men­tävä töi­hin välit­tämät­tä siitä mitä se vaikut­taa per­heen talouteen ja las­ten hyvinvointiin.

    Ei ihme että syn­tyvyys Suomes­sa las­kee kun seu­raa hal­li­tuk­sen toimia. Velka­an­nute­taan nuoret opin­to­lain­oil­la joi­ta mak­sel­lessa joutuu var­masti miet­timään uskaltaako niitä lap­sia edes han­kkia kun töistäkin voi jatkos­sa saa­da potkut vaik­ka lapsen hoi­dos­ta johtu­vista syistä. Todel­la pimeältähän nuorten ja varsinkin lap­siper­hei­den tule­vaisu­us näyt­tää kun kat­soo mihin suun­taan nykyi­nen hal­li­tus sitä ohjaa. Jos ihmiselle ja kaikelle muullekaan ei anneta kuin taloudelli­nen arvo, niin päätök­set ovat juuri sel­l­aisia kuin Orpon hal­li­tuk­sen ohjel­mas­ta ilme­nee. Synkältähän se näyt­tää kuten fik­sut opiske­li­jat toki näyt­tävät ymmärtävänkin.

    1. Suomes­sa kun kaik­ki rahat laite­taan van­huk­si­in, menevät lapset ja nuoret pesuve­den mukana ja sit­ten pohdi­taan mikä meni vikaan kun nuoret aikuiset opin­to­lainavelka­isi­na huonos­ti palka­tuis­sa töis­sä eivät lisään­ny. Korostan yhä, että 20–35-vuotiaiden (lapsen­hankkimisikä jos joku ei TAJUA!) tuloke­hi­tys (ja toden­näköis­es­ti samal­la urake­hi­tys) oli aivan karsean huonoa 2010-luvul­la, käytän­nössä kaikissa muis­sa ikäryh­mis­sä tulot nousi­vat. Sit­ten yhä ihme­tel­lään, mik­si hedelmäl­lisyys sukel­si niin kovaa varsinkin 2010-luvul­la. Ja sukel­lus jatkuu nyt 2020-luvul­la, olisi jälleen ker­ran mie­lenki­in­toista nähdä tuor­eim­mat tilas­tot nuorten aikuis­ten tuloke­hi­tyk­ses­tä, hedelmäl­lisyys­luku­jen perus­teel­la luulen että tuloke­hi­tys jälleen taantunut.

      Suomes­sa on ihan itse aiheutetut ongel­mat, joiden pääsyy on mei­dän erit­täin tehokas geron­tokra­ti­amme. Kukaan ei vieläkään vakavis­saan keskustele siitä, mik­si tääl­lä val­taosa työn­tek­i­jöistä mak­saa enem­män työeläke­mak­su­ja kuin vero­ja samal­la kun nuorem­pi­en eläkeikä on jo jos­sain 70 vuodessa ja eli­naikak­er­roin leikkaa hei­dän eläkkeitään. Eläkeläis­ten medi­aan­i­t­u­lot taita­vat koh­ta men­nä jo ohi nuorten aikuis­ten tuloista.

      1. onkos tämä hyvä het­ki sanoa, että kan­natan äänestysiän alen­tamisen ainakin 11 ikävuoteen.

  11. Voisko alkaa harki­ta että parem­pi tuloisil­ta evät­täisi­in lap­sil­isä. Moni 3000 € /kk tien­aa­va lait­taa rahat lapsen­sa pankki­tilille. Miks antaa jos sille ei ole tarvet­ta. Vuodessa mak­se­taan yli 3 mil­jar­dia euroa lap­sil­isästä. Sieltä ois ollut tilaa leikata.

    1. Tuo olisi sit­ten ylimääräistä mar­gin­aaliv­eroa lap­siper­heille. Se voisi voimis­taa kan­nustin­ta hoitaa las­ta kotona työsken­te­lyn sijaan; tai ainakin osa-aikatyö voisi muut­tua houkut­tel­e­vam­mak­si suh­teessa kokoaikatyöhön.

  12. Onnea yri­tyk­sille kun koet­ta­vat han­kkia osa-aikaisi­in töi­hin työn­tek­i­jöitä ensi vuodes­ta läh­tien. Kokoaikatyöt ovat katoa­va kansan­hu­vi ja ei sekään taloudel­lis­es­ti aina auta. Hal­li­tus saa­nee verovaro­ja ja pyörät jatka­vat pyörim­istä mut­ta vähem­mil­lä öljy­il­lä, pyöril­lä ja osil­la. Kat­so­taan mil­loin tulee lisää ”pal­jas­tuk­sia” tuil­la elävistä Oona Opiske­li­jas­ta ja Timo Työt­tömästä, eikä ”kan­sain­vä­line kil­pailukyky” vielä ome edes esittäytynyt.

  13. Reaalielämässä esimerkin per­heenäi­ti tais­telee “kynsin ja ham­pain”, että tulee pysymään toimeen­tu­lotuen piiris­sä. Elämän/talouden ennakoitavu­us ja net­to­hyö­ty ver­sus oma­l­la pal­ka­lla per­heen elät­tämi­nen ovat tähän suurin syy.
    KELA tekee per­heelle esim. 6kk päätök­sen toimeen­tu­lotues­ta. Tämän päätök­sen (tässä 27€/kk) “päälle” per­heelle mak­se­taan sähkölaskut, lääkäriku­lut (myös ham­maslääriku­lut), sat­un­naiset ja jatku­vat lääkeku­lut (voivat olla tosi isotkin) jne. Mielestäni tämä on se kan­nustin­loukku jos­sa ihmiset “kiemurtel­e­vat”. Elämää ei voi ennus­taa ja ihmi­nen on usen­miten tur­val­lisu­ushakuinen ja tietenkin mukavu­u­den­haluinen. Joten aivan var­masti esimerkin per­heenäi­ti ei aio herätä aamuisin viideltä, lähteä näin talvi­aikaan pilkkopimeässä pakkaseen ja tuisku­un paina­maan työ­maalle kahdek­sak­si tun­niksi, jot­ta saa saman määrän euro­ja käyt­töön­sä kuin par­il­la viikko­tun­nil­la. Käsi sydämelle — lähtisitkö itse?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.