Hallituksen asuntopoliittiset päätökset ovat herättäneet keskustelun siitä, miksi verorahoin pitäisi tukea joidenkin asumista kalliilla alueilla, joihin itse maksavilla keskituloisilla ei ole mitään asiaa. Asia ei koske vain Helsinkiä. Samaa kysyi joku minulta Tampereella Koskipuistossa.
Jos ajattelemme asiaa vain yksilöiden kannalta, vastaus on, ettei minkään takia, mutta jos ajattelemme yhteisötasolla, vastaus on segregaation estämiseksi.
Segregaatio on suurten kaupunkien viheliäinen ongelma, joka tulee hyvin kalliiksi, jos se päästetään irti. Katsokaa vain, miten on käynyt Ruotsissa.
Perussuomalaiset menivät tähän kokoomuksen ansaan varmaan siksi, että eivät näe mitään ulkomaalaisvihansa sokaisemilla silmillä. Segregaatio liittyy maahanmuuttoon, mutta kyllä aivan kotimaisin voimin on saatu aikaan vaarallisella tavalla eriytyneitä asuinalueita jo silloin, kun maahanmuuttajia ei juuri ollut.
Olen tehnyt pintapuolisia tutustumismatkoja eräisiin pääkaupunkiseudun slummiutuneisiin kaupunginosiin. Omien havaintojeni mukaan huonovointiuus ei näy niinkään maahanmuuttajissa vaan heidän kantasuomalaisissa naapureissaan.
Omat kokemukset ovat kuitenkin huono tiedonlähde. Päättäjänä olisin kiinnostunut vähän kattavammasta tiedosta, mutta sitä ei jostain syystä saa tuottaa.
Palkkojen on noustava
Julkisuudessa on huudettu, että asumistuen leikkaukset pienipalkkaisilta merkitsevät, ettei perushoitajan palkalla ole varaa asua pääkaupunkiseudulla. Ei siinä niin käy, että sairaaloista loppuvat hoitajat ja ravintoloista tarjoilijat. Heillä on vain maksettava korkeampaa palkkaa. Koko maan alueellista tasapainoa ajatellen tämä voi olla jopa hyvä asia. Yritysten kannattaa siirtää työpaikkoja muualle Suomeen – tai Viroon.
Ongelmana on kuitenkin valtion rahoittama sote. Onko valtion tarkoitus ottaa huomioon, että alan palkat nousevat pääkaupunkiseudulla väkisin suhteessa muuhun maahan?
Eilen Helsingin valtuustossa salin vasemmalta puolelta vaadittiin työsuhdeasuntoja turvaamaan työvoiman saanti. Olisin olettanut näitä ehdotuksia salin patruunapuolelta. Alipalkatun kannalta on yksi ja hailee, käyttääkö kaupunki hänen palkkansa nostoon 300 euroa vai saman summan hänen vuokransa alentamiseen – eritysesti nyt, kun alihintainen työsuhdeasunto lasketaan verotettavaksi etuudeksi, paitsi jos se on Ara-asunto. Siinä on kuitenkin se vinha ero, että työsuhdeasunto sitoo palkansaajan työnantajaansa. Miten tällainen riippuvuussuhde voi olla vasemmiston tavoitteena?
Segregaation torjuminen Helsingissä
Suhtaudun pessimistisesti siihen, voidaanko segregaatiota torjua suuntaamalla uustuotantoa tasapuolisesti eri tuloluokille. Sillä vaikutetaan ensimmäiseen asukkaaseen, mutta sen jälkeen alkaa muuttoliike, jossa rikkaat muuttavat yhteen suuntaan ja köyhät toiseen. Lopputuloksena on, että huonot alueet jäävät köyhille ja rikkaat asuttavat hyvät alueet.
Olen asunut lapsuuteni Munkkiniemessä. Se oli vielä 1950-luvulla sosiaalisesti monimuotoinen. Me asuimme omistusaravassa, paras kaverini Postipankin vuokratalossa. Nyt Munkkiniemi on puhtaasti rikkaiden aluetta, koska Eliel Saarinen suunnitteli siitä niin hyvän alueen.
Voimme suurella rahalla asuttaa joukon pienituloisia rikkaiden keskelle, mutta meillä ei ole mitään keinoja asuttaa rikkaita köyhien asuinalueille. Kuitenkin segregaation haitallisin pää on siellä köyhien asuinalueilla.
Kaupunkisosiologit ovat minulle kertoneet, että mitään hyvää ei synny siitä, että alimmasta tulodesiilistä siirretään ihmisiä asumaan alueille, jossa muut kuuluvat ylimpään desiiliin. Syntyy vain kaupunginosa, jossa asuu fyysisesti toistensa lomassa kaksi väestöä, joilla ei ole kanssakäymistä keskenään.
Sekä rikkaiden että köyhien alueita pitäisi monipuolistaa keskituloisilla. Siinä tosin uhkaavat keskituloiset loppua kesken.
Rahaa kannattaisi käyttää vähemmän siihen, että ensimmäiset asukkaat jakautuvat tasapuolisesti ja enemmän siihen, ettei huonoja asuinalueita ylipäätänsä tehdä. Jos niitä on satuttu tekemään, niitä kannattaa parantaa suurellakin rahalla. Tehokkainta rahan käyttöä on positiivisen diskriminaation rahat koulutukseen.
Näin on mahdollista torjua segregaatiota Helsingin sisällä, mutta sille ei voida mitään, että kauas on pitkä matka. Hankala työmatka laskee asuntojen arvoa ja vuokraa. Tämä saa köyhät muuttamaan kauas – niin kuin on tapahtunut Pariisin esikaupunkialueilla ja Tukholmassa. Se ei ole hyvä asia. Ellette usko, käykää tutustumassa asiaan Ruotsissa tai Ranskassa.
ARA-asuntoja vai asumistukea?
Toissa valtuustossa tuin kokoomuksen Otto Meren puheenvuoroa, jossa hän sanoi, että pienituloisten asumista on paljon järkevämpää tukea asumistuella kuin tarjoamalla alihinnoiteltuja ARA-asuntoja joillekin onnekkaille.
Asumistuki kohdistuu paremmin pienituloille, se kohtelee kaikkia samassa asemassa olevia samalla tavalla, asukas saa valita asuntonsa vapaasti mistä hyvänsä, se ei synnytä lukitusvaikutusta, niin ettet kannata muuttaa, vaikka työpaikka siirtyisi toiselle puolelle kaupunkia, ARA-asunnot tuottavat enemmän segregaatiota ja niin edelleen.
Nyt oli tietysti riemullista palata Otto Meren puheenvuoroon ja sanoa, että nyt te kokoomuslaiset käytännössä lakkautitte asumistuen pienituloisilta. Silti Otto Meri oli oikeassa – siinä edellisessä kokouksessa.
Asumistuessa tuen saaja on itse vastuussa siitä, kuinka kalliissa asunnossa asuu, kun taas ARA-vuokra on suunnilleen sama Kontulassa ja Katajanokalla. Tämä tietysti synnyttää segregaatiota, vaikka jostain syystä näin ei toistaiseksi ole tapahtunut. ARA-asunnossa asuva köyhä asuu todennäköisesti toisten köyhien kanssa samassa kaupunginosassa kuin asumistukea saava köyhä. Haluaisin saada tämän tutkimuksen aineiston käyttööni nähdäkseni, selittyykö se vain vanhoilla synneillä, sillä, että 1970-luvulla ARA-asuntoja keskitettiin tiettyihin kaupunginosiin.
Toinen syy saattaa olla se, että asumistuessa voi valita paremman sijainnin ja isompien neliöiden välillä vapaasti.
Jos on mahdollista rakentaa ARA-asuntoja arvoalueille niin, että asukkaan saama vuokratuki on huomattavasti suurempi kuin muualla, ei pitäisi olla estettä segregaation estämiseksi myös sille, että asumistuki korvaa korkeammat vuokrat arvokkailla alueilla. Tästä oli kyse siinä, että ARA:n sallimat enimmäisvuokrat ovat vielä toistaiseksi korkeammat Helsingissä kuin muualla pääkaupunkiseudulla, mutta tähän on siis tulossa loppu. Jossain vaiheessa Espoo ja Vantaa ymmärtävät, että tämä on heidän taloudellisten etujensa vastaista, kannustaahan se helsinkiläisiä pienituloisia muuttamaan niiden radanvarsilähiöihin, niin juna- kuin metroradankin varrelle.
Hallitus vähentää myös Ara-asuntojen rakentamista. Tämä olisi järkevää, jos painopistettä muutettaisiin kohti asumistukea, mutta nyt vähennetään molempia.
Tulorajat ovat tulossa takaisin. En pitäisi tätä kovin merkittävänä asiana. Olen ainakin luullut, ettei niitä hyvätuloisille nytkään jaeta.
Merkittävämpää on se, että tulot on tarkoitus tarkistaa määräajoin. Asunnosta lentää ulos, jos on erehtynyt hankkimaan liikaa tuloja. Tästä tulee kaikkien aikojen kannustinloukku, sillä euron ylitulot voivat viedä kymmenien tuhansien eurojen edun. Vuokrantarkistusvuonna on syytä pitää ylimääräistä lomaa omalla kustannuksella. Nettiin tulee varmaankin tulojenseurantaohjelmat tätä varten.
Vaikka tulojen lievä ylitys esimerkiksi 500 eurolla sallittaisiin, eurosta se on silti kiinni. Rajan on vain korkeammalla. Häätö tulee, jos tulot ylittävät rajan 501 eurolla.
Pidän paljon järkevämpänä, että ylituloisille määrätään korkeampi vuokra. Ei tarvitse lasten vaihtaa koulua ja kaveriporukat säilyvät ja asujaimisto on monipuolisempaa.
Kun tulot ylituloisten korkeammasta vuokrasta menevät ARA-yhtiölle, laskevat muiden asukkaiden vuokrat vastaavasti. Todellisuudesta tästä säästöstä menee merkittävä valtiolle asumistukimenojen vähentymisenä. Jos asukas saa asumistukea, kuten monet saavat, kympin vuokranalennuksesta menee asumistuen alenemiseen seitsemän euroa.
Vuokrayhtiöistä se, jonka asiakkaille maksetaan eniten asumistukea, ei ole Kojamo eikä Sato, vaan Helsingin kaupungin ARA-yhtiö Heka. Joku voi kysyä, miten tämä on mahdollista, kun vuokrat ovat Hekassa niin paljon pienemmät. Asumistuki on käytännössä lähes riippumaton vuokrista. Maksimi on aika lähellä Hekan vuokria, vain vähän niiden yläpuolella.
Jos pystyy maksamaan Kojamon vuokran, on todennäköisesti liian suurituloinen saadakseen asumistukea.
Asumistuesta kunnallinen etu?
Hallitusohjelmassa vihjataan, että asumistuki voisi muuttua kunnalliseksi. Kannatan jyrkästi. Nyt äänestäjien enemmistö ei pidä asumistuesta, koska siitä Helsinki hyötyy eniten. Nämä kaunat poistuisivat, jos kunta maksaisi tuen eikä valtio.
Miksi sitten helsinkiläisenä kannata, asumistuen muuttamista kunnalliseksi tueksi? Helsingin osuus asumistuesta on noin 18 % ja sen maksamisesta (veroista) 22 %. Siirto siis kannattaisi helsinkiläisille. Tärkeämpää kuitenkin olisi, että jokainen kunta saisi tehdä asumistuelle omat sääntönsä niin kuin joukkoliikennelipun hintakin on erilainen Helsingissä ja Tampereella. Asumistuesta voitaisiin muodostaa Helsinkiin todella hyvä asuntopolitiikan väline, jos siitä saataisiin päättää itse.
= = = =
Tässä käsitellyt hallitusohjelman kohdat
Asumistuki
- Maksimivuokrat alenevat Helsingissä samalle tasolla kuin Espoossa ja Vantaalla eli asukkaan on kannattavaa muuttaa pois Helsingistä.
- Laskennallisesta vuokrasta (maksimivuokrasta) hyvitetään korkeintaan 70 %. Ennen 80 %.
- Tulojen vaikutus tukee jyrkkenee hieman, ennen 33,7 % nyt 35 % eli sata euroa lisää liksaa pienentää asumistukea 35 €. Tämä tulee sellaisenaan verotuksen marginaalin päälle, koska asumistuki on verotonta ja tukea pienentävät bruttotulot, eivät nettotulot
- Ansiotulojen 300 euron suojaosuus poistuu, joten asumistuen leikkaus kohdistuu voimakkaimmin pienipalkkaisiin. Lukuun ottamatta yksinhuoltajia, palkansaajan on tämän jälkeen jokseenkin mahdotonta saada asumistukea. Koska suojaosuus poistuu myös sovitellusta työmarkkinatuesta samoin kuin lapsikorotukset, leikkaukset kohdistuvat kokonaisuutena erittäin kovasti osa-aikatyötä tekeviin kaupan myyjiin.
Ara-asunnot
- Ara-tuotantoa on tarkoitus leikata niin, että asuntoja rakennetaan vain sellaisilta ajatellen, jotka eivät voi saada asuntoa yksityisiltä vuokramarkkinoilta (Luottotiedot?)
- Tulorajat palaavat ARA-tuotantoon
- Yli 10 000 euron omaisuus pienentää asumistukea suhteellisen voimakkaasti (20 % pääomasta lasketaan tuloksi) ja 50 000 euron omaisuus poistaa oikeuden asumistukeen kokonaan. Omaisuudeksi ei lasketa autoa eikä kesämökkiä – eikä omassa käytössä olevaa kiinteistöä (!)
- ARA:n vuokrasopimuksista on määrä tehdä määräaikaisia, jolloin tulot tarkistetaan määräajan umpeuduttua
- Selvitetään mahdollisuus sitoa ARA-vuokra tuloihin.
Stubbia ja Orpoa yhdistää ainakin se, että jonkun pitää selittää miten asiat toimii yhteiskunnassa sen jälkeen kun ovat nolanneet itsensä sönköttämällä ihan omiaan. Mutta onko näitä selittäjiä enää kokoomuksessa? Lehdistö ainakin iloisesti suojelee häntä asiakysymyksiltä ja Marininkin synnit ovatkin nyt järkivalintoja avustajamäärästä lähtien. Johtavat persutkin veljeilevät äärioikeiston murhamiesten kanssa, mutta Benkku ei ota ohjeita kommarilta, mutta sitten tekee ylpeänä politiikkaa 88-porukan rinnalla valvoen ihmisten silmien väriä. Helsinkiläiset saa taas hanuriin ja siitä saa kiittää pormestaria joka neuvotteli tämän ja joka paljastui puolueen eikä kaupunkilaisten mieheksi. Viimeksi kun helsinkiläispäättäjät päättivät julkisen liikenteen hinnoista, niin helsinkiläiset päättivät olla käyttämättä julkista liikennettä, joten asumistuen tuominen samoille järjen jättiläisille ei kuulosta parannukselta. Koko joukko surkeita päätöksiä hallitukselta, mutta koska lehdet jo maksavat Orpon vaalityönkin, niin maata muuttava ja rakentava kritiikki ei pääse enää näkyviin. Käy kuin briteissä, jossa konservatiivit ajoi maan karille median spinnatessa kaiken heitä suosien. Olisi tilausta niin politiikassa kuin lehdistössä ihan uudelle meiningille.
Ode, kun tämä ei nähdäkseni pidä paikkaansa: ”Alipalkatun kannalta on yksi ja hailee, käyttääkö kaupunki hänen palkkansa nostoon 300 euroa vai saman summan hänen vuokransa alentamiseen…”
Jos nyt katsoo HEKAn vuokria, ja toisaalta markkinavuokria, ero ei nyt vaan selity alemmilla tonttivuokrilla tai muulla vastaavalla. Puhutaan suuruusluokka kympistä neliöltä kuussa.
Millä se sitten selittyisi, miten kaupunki voi muka toteuttaa vuokra-asuntoja tehokkaammin kuin markkinat? Minä arvelen että selitys löytyy siitä että rakentaminen on kovin pääomavaltaista puuhaa, ja kaupunki saa lainaa huomattavan halvemmalla kuin rakennusyritys. Huom. myös että koska ne Hekan asunnot ovat halpoja, normaaliin vuokratoimintaan kuuluvaa riskiä tyhjinä seisovista asunnoista ei ole.
Tämän takia on aivan oikein että EU on kieltänyt kaupunkia kilpailemassa yksityisillä markkinoilla, ja samasta syystä sinänsä teoreettisesti pätevä tapa laskea subventio kaupungin asunnoista niin että otetaan kaupungin perimän vuokran ja markkinahinnan erotus ei käytännössä toimi. Se kun on lailla kielletty että kaupunki toimisi markkinoilla siinä kuin muutkin vuokranantajat.
Kun kysyntä on suurta, markkinavuokra ylittää kustannusperusteiden vuokran. Ei se sen kummempaa ole.
”Kun kysyntä on suurta, markkinavuokra ylittää kustannusperusteiden vuokran. Ei se sen kummempaa ole.”
Se tekee sen myös tilanteessa, jossa kysyntä on pientä.
Taustotan hieman. Olen itse monimuotoisella kv taustalla ja minulle tuli aikoinaan kotikaupungissani vastaan henkilö, joka oli ihmiskaupan ja perheväkivallan uhri. Avunpyyntö kohdistettiin minulle siviilinä ja ohjasin hänet meidän viranomaisten järjestelmään. No henkihän siitä lähti ja tämä on varmaankin niitä harvoja tapauksia, joka meni siihen aikaan ihan kunniamurha tapauksena oikeudessa.
Aiheeseen liittyvät epäkohdat ovat olleet elämääni kuuluvia asioita ennenkin ja pysyneet sellaisina näihin päiviin saakka, mutta tämä on sillä tavalla samassa genressä kuin huumekauppa eli tässä on enemmän tunnetta kuin todellisuuden tunnistamista tai tunnustamista.
Perinteisesti tunnistetaan esim. se, että ”uusi tyttö pantavana tänään.” Ainahan niitä silloin tällöin parsitaan kasaan, mutta voihan ne sitten laittaa kotimaahan paranemaan ja tuoda uusia raiskattavaksi ja samalla saa mahdollisesti myös yhden kiristettävän omaan kumppanuusverkostoon. Tässä ei ole mitään uutta eikä mielenkiintoista. Esim tuosta tuli uutinen aikoinaan kerran vuodessa, mutta nykyisin ei enää kiinnosta. https://hymy.fi/uutiset/suuri-thaihieromokohu-lappeenrannassa-hymy-ratsasi-poliisilaitoksen-talostakin-loytyi-seksiluola/
Mutta takaisin vuokriin. Tuohon kustannusperustaiseen vuokraan liittyen kun heitin tuon päinvastaisen asian, niin perustelen tätä tuon edellisen ohuen taustotuksen kautta. Tuki purkukuntoiseen paskaan perähikijällä määräytyy samoin perustein kuin katajanokalla. Olen muutaman ihmiskaupan tutkinnan kohteena olevan henkilön kanssa keskustellut tämän kevään aikana ja tuo tuen käyttäminen yhtenä tulonmuodostuksen osana vaikuttaa olevan aikalailla vakiintunut käytäntö siinä vaiheessa, kun toimintaa on pyöritetty jo vuosikymmeniä. Siinä vaiheessa kun tukikuviolla on mahdollisuus rahastaa, niin kirjat ovat jonkun perähikijän purkukuntoisessa kerrostalossa. Todellinen asuminen on kommuunissa, kun työpaikalla ei enää kinkkiravintoloiden ratsiarumban jälkeen uskalleta majoittaa.
Eli paskasta maksetaan tukien mahdollistamaa maksimivuokraa. Ja ei tämä ansaintamalli mitenkään pelkästään ravintola alaa ja maanviljelyksen kausityötä koske. On sitä muuallakin. Jonkin verran reilusti näitä kiinteistöjä on siirtynyt laillisille markkinoille, kun niissä on Ukrainalaisia, mutta edelleen merkittävissä määrin niitä on tämän kaltaisen tukikoplauksen kohteena
Markkinavuokra ylittää aina kustannusperusteen 4% (tai enemmän).
Koska muuten vuokraaminen ei olisi kannattavaa toimintaa.
Köyhemmälle väestölle on merkitystä, maksaako asuminen läpi elämän 4% enemmän vai vähemmän. Voit itse laskea paljonkos iitä kertyy lapsenlapsille perintöä.
Jos ja kun hitaksen tapon jälkeen yhä harvemmalla on varaa kustannusperustaiseen omistusasumiseen, pitäisi sitten lisätä sitä kustannusperusteista muuta asumista. Eli siis markkinoiden ulkopuolista asumista. Eli sitä asumista, jossa ei asuta jonkun toisen hyödyksi.
Jos on hyvät tulot, on varaa asua toisten hyödyksi.
Asumistuen siirto valtiolta kunnille olisi ehdottamasti kannatettava hanke. Kepuloisilta poistuisi yksi virheellinen argumentti, miten maakunnat elättävät Helsingin veteliä.
Haastaan Osmo arviosi Munkkiniemestä. Numeroita ei ole käsillä, mutta väitän että 50-70 luvulla Munkkiniemen asukkaat olivat Suomen asukkaista nykyistä korkeammassa tuloryhmässä. ARA- ja yksityinen vuokra-asuminen olivat varakkaimpien herkkua. Itsekin Munkassa lapsesta näihin aikoihin asuneena muistutan että tuolloin keskusta oli huonokuntoisten asuntojen ja surkean ilman takia aivan hylkiöseutua. Westendiä jne Espoota ei juuri ollut. Muita Mniemen kaltaisia olivat Tapiola, Lauttasaari jne. Sinunkin vanhempasi, kun pystyivät, valitsivat Munkkiniemen.
1950-luvulla Munkkiniemessä asui hyvin eri tuloluokkiin kuuluvia. Sitten omistusaravan hintasäännöstely loppui ja asunnot myytiin eniten tarjoavalle ja vakuutusyhtiöäidemn vuokratalon myytiin omistusasunnoiksi. 1970-luvulla alue oli jo rikkaiden reservaatti.
Puhun nyt Munkkiniemen ruutukaava-alueesta. Munkkiniemen ranta oli rikkaiden aluetta jo 1950-luivulla, mikä näkyy kaupunginosan keskiaervossa.
Munkkiniemen asukkaiden varallisuutta voi toki tarkastella kvalitatiivisesti, ”tunteella”, tilastojen ja keskiarvojen sijaan. Huopalahdentien varressa on nykyään pari korttelia HEKAn asuntoja. Miltähän alueen varallisuus sieltä näyttää?
Minä olen skeptinen sen suhteen että pienimmät palkat nousisivat merkittävästi. Menneellä työmarkkinakierroksella vientialojen yleinen linja piti aika hyvin ja palkankorotukset jäivät selvästi alle inflaation, käytännössä siis palkat alenivat. Uuteen hallitusohjelmaan jopa kirjattiin että jatkossa valtakunnansovittelija ei voi tehdä yleisen linjan ylittäviä sovintoesityksiä. Luultavasti pienipalkkaiset vain alistuvat kohtaloonsa.
Olen itsekin kiertänyt ympäri pääkaupunkiseutua ja huomannut saman ilmiön kuin Soininvaara. Tosin olen eri mieltä Soininvaaran väitteen kanssa siitä että huonovointiuus ei näy niinkään maahanmuuttajissa vaan heidän kantasuomalaisissa naapureissaan.
Jos huonovointisuutta mitataan päihdeongelmien kautta niin silloin kantasuomalaisten kohdalla tuo ongelma suurempi kuin maahanmuuttajien. On muistettava sekin asia että maahanmuuttajia on kahdenalaisia. Humanitaarisia ja ei-humanitaarisia maahanmuuttajia. Näiden kahden välillä on myös valtava tulo ja terveys erot. Vertailu voisi tehdä esim aasialaisten (pääasiassa intialaisten ja kiinalaisten) ja afrikkalaisten (pääasiassa somalialaisten) maahanmuuttajien välillä. Hyvä tuloiset maahanmuuttaja ostavat asuntoja jo kantasuomalaisten asuinalueilta välttäekseen niitä asuinalueita joissa on huonovointisia maahanmuuttajia. Espooseen muuttaa hyvätuloisia maahanmuuttajia jotka käyvät Helsingissä ja Keilaniemessä töissä vaikka he voisivat asua Helsingissä. Espoon väestö ja taloudellinen rakenne on erilainen kuin esim Vantaalla.
Sellainenkin huomion olen tehnyt että ne pääkaupunkiseudun lähiöt joiden tuloerot ovat eriytyneet sijaitsevat rannikolla ja sisämaassa. Vantaalla kun ei ole merta niin sen haittapuoli on se että segregaatiolla on suuremmat riskit kuin esim Espoossa ja Helsingissä.
Segrekaatio jos mikä on juuri se ongelma joka vie kohti Ruotsin tietä, ja nyt kokoomus ja perussuomalaiset ovat viemässä Suomea sille tielle ajamalla pienituloiset kokonaan pois ns. kalliimmilta alueilta ja viemällä heiltä myös toimeentulomahdollisuudet. Levottomuushan silloin vaan kasvaa!
Jos vaan pidetään huoli siitä samassa taloudellissa asemassa olevien tuet ovat tasapuoliset, niin sillä ei ole kuitenkaan merkitystä mitä kautta tuki tulee, asumistukea vai halvempana asuntona, jos tuen maksaja on kuitenkin sama taho.
Pelkästään yksityisen tarjonnan varaan vuokra-asuntoja ei missään nimessä pidä jättää, se johtaa väistämättä segrekaation lisääntymiseen. Mikäänhän ei estä sitä että ARA-säännöt laaditaan sellaisiksi että jos ARA-asunnon saaneen tulot nousevat yli asumistukeen oikeuttavan
tason, niin sitten hän joutuu maksamaan lisää mikäli haluaa jatkaa asumista ARA-asunnossa. Jos ei halua maksaa niin muuttaa sitten muualle. Ei ketään tarvitse silloin pakottaa muuttamaan.Tulot voisi tarkistaa sitten vaikka kerran vuodessa.
Perussuomalaisilta, vaiko vaan Purralta, puuttuva empatia vie Suomen varmasti Ruotsin tielle etäännyttämällä entisestään eri väestönosia toisistaan. Samat vaikutukset sillä on onko syrjäytettävän tausta mikä tahansa. Nyt kokoomus ja persut ovat syrjäyttämässä kaikkia köyhiä ja pienituloisia vaikka persut kuvittelevatkin kurmoottavansa nimenomaan maahanmuuttajia. Sitä se teettää kun viha sokaisee ja vielä kun omat älylliset eväätkin ovat sen verran rajalliset etteivät ne riitä ymmärtämään mitä sinimustan hallituksen uuskieli tarkoittaa.
Kerrotaan nyt kuitenkin vielä kerran että asumistuen ja sovitellun päivärahan suojaosan poisto tarkoittavat leikkausta tukiin, kuten tarkoittaa myös 5% suojaosa toimeentulotukeen joka on käytännössä vain toimeentulotuen leikkaus, samoin kuin ansiosidonnaisen porrastaminen on leikkaus. Orpo ja empatiakyvytön Purra eivät vaan kehtaa puhua leikkauksista koska silloin kaikkein tyhmimmätkin saattaisivat tajuta mistä on kyse. Suojaosan poisto, suojaosan lisäys ja ansiosidonnaisen porrastus tarkoittavat kaikki Orpon ja Purran uuskielessä leikkausta! Ja kaiken lisäksi ne lisäävät segrekaatiota ja vievät siten Suomea Ruotsin tielle.
Niin se vaan on että tyhmien eväät syödään aina ensin. Niin nytkin.
Ruotsin keskeisemmän ongelmat oli vapaakoulujen perustaminen joka karkoitti lähiökouluista kantaruotsalaiset ja jäljelle jäi vaan maahanmuuttajat sekä saatavuusharkinnan lopettaminen jonka päälle lopetettiin myös työsuojeluvalvonta . Ruotsin kansalaisuuslaissa myös ei ole otettu kielikoetta toisin kuin Suomessa jossa kielikoe on ollut jo vuodesta 1828. Kun lähikouluissa ei ole kantaväestöä vain maahanmuuuttajia syntyy ongelmia. Onneksi Orpon hallitus panostaa peruskouluun enemmän kuin muut hallitukset. Leikkaukset eivät aina ole ongelma vaan suurin ongelma on lakkautukset. Enemnmän pitäisi puhua lakkautuksista kuin leikkauksista. .
”Asumistuki on käytännössä lähes riippumaton vuokrista.”
Mitä tällä tarkoitat?
Tekstistäsi voi saada kuvan, että asumistuki korvaisi aina koko (Hekan) vuokran, mikä ei tietenkään pidä ollenkaan paikkaansa.
Esimerkkilaskelma (ennen suunniteltuja leikkauksia):
Jos esim. vuokra yksin asuvalla olisi €700,- ja bruttotulot €2000,-, olisi asumistuki € 155,81.
Hyväksyttävät
enimmäisasumismenot 582,00 e/kk (riippumatta vuokran suuruudesta)
Perusomavastuu -387,24 e/kk
Yhteensä 194,76 e/kk
Josta asumistuki 80% 155,81 e/kk
Asumistukeen suunniteltujen leikkausten jälkeen tämä esimerkkitapaus ei enää tukea saisi lainkaan.
”Maksimi on aika lähellä Hekan vuokria, vain vähän niiden yläpuolella. Mitä tällä tarkoitat? Hekan vuokrathan vaihtelevat talokohtaisesti.
”Nyt äänestäjien enemmistö ei pidä asumistuesta, koska siitä Helsinki hyötyy eniten.” Helsingissä vuokrataso on huomattavasti korkeampi, ja niin ovat muutkin hinnat. Miksi tätä ei pitäisi ottaa asumistuessa huomioon?
”Jos pystyy maksamaan Kojamon vuokran, on todennäköisesti liian suurituloinen saadakseen asumistukea.” Asumistukea ei välttämättä tosiaan saa, vaikka ei olisi edes erityisen suurituloinen. Pienituloisen on kuitenkin otettava asunto jonka saa ja asumiskulut voivat nielaista pienipalkkaiselta kohtuuttoman suuren osan palkasta. Ennen puhuttiin, että 1/3 olisi hyvä määrä asumiskuluille. Nykyään vuokra voi niellä palkasta puolet tai ylikin.
Kaikille ei riitä ARA-asuntoja, joten myös asumistuki on välttämätöntä, mikäli ei aleta maksaa sellaisia palkkoja, joilla elämisen kuluista selviää. Kohtuuhintaista asumista on saatava lisää. ARA-rakentamisen vähentäminen on järjetöntä.
Asumistuen siirtäminen kunnille kuulostaa kansalaisia epätasa-arvoistavalta idealta.
veikkaan että tästä lähtee domino effekti, siis kokoomuksessa. helsingin kokoomus rupee repimään kansallista kokoomusta. jossain vaiheessa kokoomus riitely leviää eduskuntaan ja sitten hallitukseen. johtaako riikka purra hallitusta!? vaiko anna-maja henriksson!? onhan siellä vielä sari essayah!?
jotenkin hallitus on kasassa, muiden kuin kokoomuksen toimesta. hassua on se että perussuomalaiset ei aloita tätä sisäistä riitelyä, voi tosin jatkaa.
mites soininvaara sanoen joskus sen supertiivistyksen, ”asuntoja pitää rakentaa lisää”. kyse oli helsingistä, mutta tuon voi laajentaa kansallisestikin. eli tarjontaa lisää. tottakai tarjontaa pitää lisätä suosituilla alueilla.
Onko tästä segregaation estämisestä ja siihen käytettyjen resurssien kustannushyöty suhteesta verrattuna muihin vaihtoehtoihin olemassa tutkimusnäyttöä?
Intuitiivisesti tuntuisi paremmalta strategialta antaa markkinavoimien määrittää missä ja miten ihmiset haluavat ja pystyvät omien resurssiensa puitteissa asumaan.
Monet segregaatioon liittyvät ongelmat olisi jokatapauksessa olemassa, mutta eri tavalla jakautuneena. Sitten vaan segregaation torjumiseen käytetyt resurssit olisivat käytettävissä muuhun ja ne voitaisiin käyttää kohdennetummin.
On.
https://www.jrf.org.uk/report/are-mixed-communities-answer-segregation-and-poverty
”Segregated neighbourhoods and mix communities: A critical analysis”
Tottakai jos perustellaan asiat etuoikeutettujen, hyvätuloisten ja varakkaiden näkökulmasta asiat voidaan nähdä noin. Ainakin USA:ssa ja UK:ssa segregaatio onkin edennyt jo hyvin pitkälle johtuen valinnoista joita tuossa puolustellaan. Kyseessä on meritokraattinen ajattelutapa, joka ei ota huomioon ihmisten epätasa-arvoisia lähtökohtia. Siinä unohdetaan myös ne negatiiviset asiat jotka segregaatiosta aiheutuu ja niitä on paljon. Jos sitten halutaan rakentaa tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin perustuvaa yhteiskuntaa, niin maailma näyttää aivan toiselta.
Ohesta selviää mikä ero on siinä tarkastellaanko asiaa mahdollisuuksien tasa-arvon vai tasa-arvoisten mahdollisuuksien kannalta. Ero on suuri!
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/9cefafb3-61f7-4e02-90ab-e647fd269f02
Niin kauan kuin on poliittisesti mahdotonta hävittää köyhyyttä, sosiaalinen asuntotuotanto ja segrekaation torjunta on sentään jotain.
Kysymyksestä tulee väkisinkin mieleen perussuomalaisten maahanmuuttolinjaukset: Pakolaisia ei tule ottaa koska tehokkaampaa auttaa heitä lähdemaassaan. Kehitysapua taas pitää leikata ihan muista syistä. Perimmäinen sanoma ettei köyhempiä maita tarvitse tai pidä auttaa.
Ja että muiden maiden köyhiä ei pidä auttaa koska pitää ensin auttaa oman maan köyhiä. Mutta oman maan köyhiä taas ei pidä auttaa koska, no, en tiedä millä PS tätä perustelee, koska vihervasemmisto ehkä?
Sama logiikka ulottuu myös talousoikestolaiseen segrekaation torjuntaan. Segrekaation torjuntaa ei pidä tehdä koska tehokkaampaa auttaa köyhiä muilla keinoilla. Köyhien auttamista muilla keinoilla taas ei pidä tehdä ihan muista syistä.
Wikipediasta tai ty32012VaattovaaraKortteinen (1).pdf. saa ainakin jonkun käsityksen siitä mitä tapahtuu kun ihmisten asuminen jätetään markkinavoimien armoille ja annetaan segregaation ongelmien kumuloitua. Lähdeaineistosta löytyy sitten niitä tutkimuksia.
Mihin muuhun ne segregaation torjumiseen käytetyt resurssit sitten kohdennettaisiin?
Enpä ole kuullut edes kaikkein markkinauskovaisimpien ehdottavan että suomalainen asuntopolitiikka pitäisi jättää kokonaan markkinavoimien hoidettavaksi.
Kun puhutaan työsuhdeasumisen tai HEKA-asunnossa asumisen ”edullisuudesta” ja siten saadusta suuresta edusta niin en tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa.
Esimerkiksi onko 90 neliön huonokuntoisesta perheasunnosta 1400 euron kuukausivuokra todellakin edullinen? Tai yksiöstä lähes 900 euroa?
Nämä esimerkkejä Helsingin hinnoittelusta sekä Hekan että työsuhdeasuntojen puolelta.
Lisäksi nyt tammikuussa tulossa rajut hinnankorotukset.
Asuntojen hinnassa otettava huomioon asuntojen yleiskunto joka ei vastaa vastaavaa omistusasumistasoa lainkaan. Naisväki huomaa tämän viimeistään keittiössä: halvimmalla tehtyä. Muutenkin kyllä huomaa. Jokaisessa kaupunginosassa ne puheet: nuo on ne kaupungin talot.
Niissäkö asumisesta todella nyt ollaan kateellisia?
Yleensähän näitä ”kaupunkien kämppien” edullisuutta päivittelevät ihmiset jotka niissä koskaan eivät asu, lukuunottamatta jotain ohimenevää nuoruusvaihetta.
Omalla kohdalla, tämä esimerkkinä, menee siten, että olemme puolisoni kanssa töissä kaupungin ns. avainaloilla, olleet sitä hyvin pitkäaikaisesti. Omaan asuntoon meillä ei ole mahdollisuutta, mm. ikä.
”Vapaiden” markkinoiden vuokriin ja epävarmuuteen tässä iässä ei ole voimia.
Jos Ara-rajat tulevat ja ajavat meidät pois asunnostamme, siis jos hallituksen ajatus, että keskituloisuus on pk-seudulla hyvätuloisuutta, mikä on aivan absurdi ajatus, menettää samalla myös helsinkiläinen päiväkoti että helsinkiläinen peruskoulu vakituiset työntekijänsä. Vaihdamme kuntaa ja pitkälle. Tiedämme ystäväpiiristä että emme tule olemaan ainoita.
Asuntomme voidaankin sitten helposti siirtää ihmisille jotka maksavat vuokransa tulonsiirroilla.
Näinhän valtiontalous paranee että myös segregaatio estyy? Ja Helsingin valtuusto taputtaa?
Osmo
” Tärkeämpää kuitenkin olisi, että jokainen kunta saisi tehdä asumistuelle omat sääntönsä”
Mietitkö nyt ihan loppuun asti tätä?
Kannattava strategia kunnalle on pitää oma asumistuki mahdollisimman niukkana, jolloin köyhät muuttavat naapurikuntiin.
Nyt se tehdään niin, ettei kuntan rakenneta sosiaalista asuntotuotantoa eikä kunta liity HSL:ään.
Jos tarkoitat Järvenpäätä joka on HSL alueen ulkopuolella niin liittyminen HSL:ään ei yksinkertaisesti ole Järvenpäälle taloudellisesti järkevää. Järvenpää olisi vyöhykkeellä D jonka lipun hinta on korkeampi kuin VR:n . Jopa Sipoossa ollaan sitä mieltä että että oli virhe liittyä HSL:ään. Jos C vyöhyke lakkautettaisiin ja se sulautuisi B:hen ja D:stä tulisi C ja hinnat olisivat samat ilman korotuksia ja sakkomaksua nostettaisiin 80€ 100€ . Tällöin Järvenpäällä olisi järkevämpää liittyä HSL:ään. Samoihin myös Porvoolla johon ollaan suunniteltu uudelleen rautatie yhteyttä. Siuntio liittyi HSL:n koska VR päätti lakkauttaa lähiliikenne yhteyden Helsinki -Siuntion. Siuntio neuvotteli HSL:n kanssa hyvän sopimuksen jolla HSL takaa lähiliikenteen jatkuvuuden jonka VR lakkautti.
” Nyt se tehdään niin, ettei kuntan rakenneta sosiaalista asuntotuotantoa eikä kunta liity HSL:ään.”
Tarvitaanko tähän aiis lisää työkaluja? Asumistuen pienentämisellä saadaan ajettua muualle nekin köyhät, jotka eivät asu kunnan asunnoissa.
Saapa nähdä, alkavatko Espoo, Vantaa ja Helsinki kilpailemaan asumistuen mataloittamisella.
Ja Voihan joku muukin suuri kaupunkiseutu alkaa kunta kerrallaan tiputtamaan asumistukia. Jos olisin kunnanjohtaja, laskisin heti asumistuen euroa pienemmäksi kuin naapurissa.
Kehyskunnat varmaankin pitävät tästä ajatuksesta, mahdollistaa kermankuorinnan ihan uudella tavalla.
Ajattelisin, että ne kohdennetummat toimenpiteet voisi olla koululaitokseen liittyvää rahankäyttöä ja kenties vaikka isompi putka, enempi poliisin resursseja tai käyttöhuoneita. Mutta en todellakaan ole asiantuntija tai perehtynyt tutkimustietoon.
Itseäni ei ole haitannut asua suomalaisella ”rökälealueella”. Itse koen, että alueen ”huono/hyvä” maine menee turhankin voimakkaasti hintoihin ja on enempi sellainen brändijuttu, josta en ole halukas maksamaan.
Mietittäväksi toki tulee muutaman vuoden päästä kun lapsi siirtyy yläasteelle, että pitääkö alkaa soittamaan jotain soitinta tai mennä luonnontiedeluokalle. Kaverin vaimo on paikallisessa yläkoulussa opettajana ja vähän varoitteli, että on aika rauhaton koulu.
Ode: ”Siinä on kuitenkin se vinha ero, että työsuhdeasunto sitoo palkansaajan työnantajaansa. Miten tällainen riippuvuussuhde voi olla vasemmiston tavoitteena?”
Kun se työpaikka on HUS tai Hkin sote, niin kuinka pahasti työntekijä pahastuu siitä riippuvuussuhteesta?
Oisko sillon valinnanvaraa ehkä 95% alan työpaikoista?
Vähän outo kirjoitus. Olennaisesti vaikuttaa, että tässä sanottiin:
1) Segregaation torjuntaa ollaan vähentämässä, mutta se on huono asia eikä torjuntaa pitäis vähentää.
2) Segregaation torjunta ei voi onnistua mitenkään ja sen yrittäminen on väistämättä haitallista.
”Asunnosta lentää ulos, jos on erehtynyt hankkimaan liikaa tuloja. Tästä tulee kaikkien aikojen kannustinloukku, sillä euron ylitulot voivat viedä kymmenien tuhansien eurojen edun.”
Yleisen elämänkokemuksen perusteella tulojentarkistus voi osua tapauksiin joissa vuokra-asunnon haltija siirtää, myy tai lahjoittaa vuokra-oikeutensa haluamalleen henkilölle.
En ihan ymmärrä Osmo väitettäsi siitä, että työntekijöille ei voi kohdistaa asumista, vaan se on muka palkkaa. Olen kyllä itse asunut Kontulassa K-ryhmän omistamassa kerrostalossa, mihin hakijat valittiin vain K-ryhmän työntekijöistä. Ihan vuokraa maksoimme, ei saatu mitään etuutta tai palkkaa/työsuhdeasuntoa.
Mikään ei laillisesti estä Helsinkiä rakennuttamasta esim. sairaanhoitajille tai muille kunnan työntekijöille asuntoja ja niitä kohtuullisella vuokralla tarjoamasta heille. Kyseessä ei ole silloin mikään piilotettu palkka. Sen hinnan vaan pitää olla enemmän kuin 0€ tai 1€, mutta se voi silti olla kohtuullinen jos se etukäteen linjataan, että tarkoituksena on vain kattaa rakennuksen ylläpitokustannukset ja se mitä tarvitaan sen maksamiseen X monessa vuodessa esim. 50v-100 hyvä aika. Puhutaan silloin huomattavasti alle markkinahinnalla vuokrattavista asunnoista. Silti täysin lain mukaista toimintaa.
Verottaja on kanssasi eri mieltä.
Ei Osmo hyvä ole. Siitä on, että kun vuokraaja antaa omaksi tappiokseen sitä vuokralle, niin kyseessä on palkan piilottamista. Eli kyseessä on palkkaa. Se ei poista mahdollisuutta jättää voittoja ottamatta ja tehdä 0€ voitoilla vuokraamista. Eli kyseessä täytyy olla avoimen toiminnan, missä vuokraaja maksaa vain todelliset kulut. Se on täysin verolain mukaista ja siihen ei verottaja voi puuttua minään piilotettuna palkkana.
Eli kyseessä ollut tapauksia kun ostettu/hankittu muualta jopa vuokralle asuntoja ja sitten vuokrattu tyyliin 1000€ asuntoa 100€ sille työntekijälle, niin kyseessä on piilotettu palkka. Jos kaupunki sen sijaan rakentaa uuden kerrostalon sairaanhoitajille ja laskuttaa tasan sen mitä menee ylläpitoon ja lainoihin (todella pitkällä laina-ajalla, koska kaupunki sellaisen saa) se on täysin laillista.