33 vastausta artikkeliin “Hallituksen asuntopolitiikan jyrkkä käännös ja Helsinki”

1. Stub­bia ja Orpoa yhdis­tää ainakin se, että jonkun pitää selit­tää miten asi­at toimii yhteiskun­nas­sa sen jäl­keen kun ovat nolan­neet itsen­sä sönköt­tämäl­lä ihan omi­aan. Mut­ta onko näitä selit­täjiä enää kokoomuk­ses­sa? Lehdis­tö ainakin ilois­es­ti suo­jelee hän­tä asi­akysymyk­siltä ja Marininkin syn­nit ovatkin nyt järki­val­in­to­ja avus­ta­jamäärästä läh­tien. Johta­vat per­sutkin vel­jeilevät ääri­oikeis­ton murhami­esten kanssa, mut­ta Benkku ei ota ohjei­ta kom­mar­il­ta, mut­ta sit­ten tekee ylpeänä poli­ti­ikkaa 88-porukan rin­nal­la valvoen ihmis­ten silmien väriä. Helsinkiläiset saa taas hanuri­in ja siitä saa kiit­tää pormes­taria joka neu­vot­teli tämän ja joka pal­jas­tui puolueen eikä kaupunki­lais­ten miehek­si. Viimek­si kun helsinkiläis­päät­täjät päät­tivät julkisen liiken­teen hin­noista, niin helsinkiläiset päät­tivät olla käyt­tämät­tä julk­ista liiken­net­tä, joten asum­istuen tuomi­nen samoille jär­jen jät­tiläisille ei kuu­losta paran­nuk­selta. Koko joukko surkei­ta päätök­siä hal­li­tuk­selta, mut­ta kos­ka lehdet jo mak­sa­vat Orpon vaal­i­työnkin, niin maa­ta muut­ta­va ja rak­en­ta­va kri­ti­ik­ki ei pääse enää näkyvi­in. Käy kuin briteis­sä, jos­sa kon­ser­vati­iv­it ajoi maan kar­ille medi­an spin­nates­sa kaiken heitä suosien. Olisi tilaus­ta niin poli­ti­ikas­sa kuin lehdis­tössä ihan uudelle meiningille.

   Vastaa

2. Ode, kun tämä ei nähdäk­seni pidä paikkaansa: “Ali­palkatun kannal­ta on yksi ja hailee, käyt­tääkö kaupun­ki hänen palkkansa nos­toon 300 euroa vai saman sum­man hänen vuokransa alentamiseen…”

   Jos nyt kat­soo HEKAn vuokria, ja toisaal­ta markki­navuokria, ero ei nyt vaan seli­ty alem­mil­la tont­tivuokril­la tai muul­la vas­taaval­la. Puhutaan suu­ru­us­lu­ok­ka kymp­istä neliöltä kuussa.

   Mil­lä se sit­ten selit­ty­isi, miten kaupun­ki voi muka toteut­taa vuokra-asun­to­ja tehokkaam­min kuin markki­nat? Minä arve­len että seli­tys löy­tyy siitä että rak­en­t­a­mi­nen on kovin pääo­maval­taista puuhaa, ja kaupun­ki saa lainaa huo­mat­ta­van halvem­mal­la kuin raken­nusyri­tys. Huom. myös että kos­ka ne Hekan asun­not ovat halpo­ja, nor­maali­in vuokra­toim­intaan kuu­lu­vaa riskiä tyhjinä seiso­vista asun­noista ei ole.

   Tämän takia on aivan oikein että EU on kieltänyt kaupunkia kil­paile­mas­sa yksi­ty­isil­lä markki­noil­la, ja samas­ta syys­tä sinän­sä teo­reet­tis­es­ti pätevä tapa laskea sub­ven­tio kaupun­gin asun­noista niin että ote­taan kaupun­gin per­imän vuokran ja markki­nahin­nan ero­tus ei käytän­nössä toi­mi. Se kun on lail­la kiel­let­ty että kaupun­ki toimisi markki­noil­la siinä kuin muutkin vuokranantajat.

   Vastaa

   1. Kun kysyn­tä on suur­ta, markki­navuokra ylit­tää kus­tan­nus­pe­rustei­den vuokran. Ei se sen kum­mem­paa ole.

      Vastaa

      1. “Kun kysyn­tä on suur­ta, markki­navuokra ylit­tää kus­tan­nus­pe­rustei­den vuokran. Ei se sen kum­mem­paa ole.”

         Se tekee sen myös tilanteessa, jos­sa kysyn­tä on pientä. 

         Taus­totan hie­man. Olen itse mon­imuo­toisel­la kv taustal­la ja min­ulle tuli aikoinaan kotikaupungis­sani vas­taan henkilö, joka oli ihmiskau­pan ja per­heväki­val­lan uhri. Avun­pyyn­tö kohdis­tet­ti­in min­ulle sivi­il­inä ja ohjasin hänet mei­dän vira­nomais­ten jär­jestelmään. No henki­hän siitä lähti ja tämä on var­maankin niitä har­vo­ja tapauk­sia, joka meni siihen aikaan ihan kun­ni­a­murha tapauk­se­na oikeudessa.

         Aiheeseen liit­tyvät epäko­h­dat ovat olleet elämääni kuu­lu­via asioi­ta ennenkin ja pysyneet sel­l­aisi­na näi­hin päivi­in saak­ka, mut­ta tämä on sil­lä taval­la samas­sa gen­ressä kuin huumekaup­pa eli tässä on enem­män tun­net­ta kuin todel­lisu­u­den tun­nistamista tai tunnustamista.

         Per­in­teis­es­ti tun­nis­te­taan esim. se, että “uusi tyt­tö pan­ta­vana tänään.” Aina­han niitä sil­loin täl­löin par­si­taan kasaan, mut­ta voihan ne sit­ten lait­taa koti­maa­han parane­maan ja tuo­da uusia raiskat­tavak­si ja samal­la saa mah­dol­lis­es­ti myös yhden kiris­tet­tävän omaan kump­panu­usverkos­toon. Tässä ei ole mitään uut­ta eikä mie­lenki­in­toista. Esim tuos­ta tuli uuti­nen aikoinaan ker­ran vuodessa, mut­ta nyky­isin ei enää kiin­nos­ta. https://hymy.fi/uutiset/suuri-thaihieromokohu-lappeenrannassa-hymy-ratsasi-poliisilaitoksen-talostakin-loytyi-seksiluola/

         Mut­ta takaisin vuokri­in. Tuo­hon kus­tan­nus­pe­rus­taiseen vuokraan liit­tyen kun heitin tuon päin­vas­taisen asian, niin peruste­len tätä tuon edel­lisen ohuen taus­to­tuk­sen kaut­ta. Tuki purkukun­toiseen paskaan perähik­i­jäl­lä määräy­tyy samoin perustein kuin kata­janokalla. Olen muu­ta­man ihmiskau­pan tutkin­nan kohteena ole­van henkilön kanssa keskustel­lut tämän kevään aikana ja tuo tuen käyt­tämi­nen yht­enä tulon­muo­dos­tuk­sen osana vaikut­taa ole­van aikalail­la vaki­in­tunut käytän­tö siinä vai­heessa, kun toim­intaa on pyöritet­ty jo vuosikym­meniä. Siinä vai­heessa kun tukiku­vi­o­l­la on mah­dol­lisu­us rahas­taa, niin kir­jat ovat jonkun perähik­i­jän purkukun­toises­sa ker­rostalos­sa. Todel­li­nen asum­i­nen on kom­muu­nis­sa, kun työ­paikalla ei enää kinkki­rav­in­toloiden rat­siarum­ban jäl­keen uskalleta majoittaa.

         Eli paskas­ta mak­se­taan tukien mah­dol­lis­ta­maa mak­simivuokraa. Ja ei tämä ansain­ta­malli mitenkään pelkästään rav­in­to­la alaa ja maanvil­je­lyk­sen kausi­työtä koske. On sitä muual­lakin. Jonkin ver­ran reilusti näitä kiin­teistöjä on siir­tynyt lail­lisille markki­noille, kun niis­sä on Ukrainalaisia, mut­ta edelleen merkit­tävis­sä määrin niitä on tämän kaltaisen tukiko­plauk­sen kohteena

      2. Markki­navuokra ylit­tää aina kus­tan­nus­pe­rus­teen 4% (tai enemmän).
         Kos­ka muuten vuokraami­nen ei olisi kan­nat­tavaa toimintaa.

         Köy­hem­mälle väestölle on merk­i­tys­tä, mak­saako asum­i­nen läpi elämän 4% enem­män vai vähem­män. Voit itse laskea paljonkos iitä ker­tyy lapsen­lap­sille perintöä.

         Jos ja kun hitak­sen tapon jäl­keen yhä harvem­mal­la on varaa kus­tan­nus­pe­rus­taiseen omis­tusasumiseen, pitäisi sit­ten lisätä sitä kus­tan­nus­pe­rusteista muu­ta asum­ista. Eli siis markki­noiden ulkop­uolista asum­ista. Eli sitä asum­ista, jos­sa ei asu­ta jonkun toisen hyödyksi.

         Jos on hyvät tulot, on varaa asua tois­t­en hyödyksi.

3. Asum­istuen siir­to val­ti­ol­ta kun­nille olisi ehdot­ta­masti kan­natet­ta­va han­ke. Kepu­loisil­ta pois­tu­isi yksi virheelli­nen argu­ment­ti, miten maakun­nat elät­tävät Helsin­gin veteliä.

   Vastaa

4. Haas­taan Osmo arviosi Munkkiniemestä. Numeroi­ta ei ole käsil­lä, mut­ta väitän että 50–70 luvul­la Munkkiniemen asukkaat oli­vat Suomen asukkaista nyky­istä korkeam­mas­sa tulo­ryh­mässä. ARA- ja yksi­tyi­nen vuokra-asum­i­nen oli­vat varakkaimpi­en herkkua. Itsekin Munkas­sa laps­es­ta näi­hin aikoi­hin asuneena muis­tu­tan että tuol­loin keskus­ta oli huonokun­tois­t­en asun­to­jen ja surkean ilman takia aivan hylk­iöseu­tua. Wes­t­endiä jne Espoo­ta ei juuri ollut. Mui­ta Mniemen kaltaisia oli­vat Tapi­o­la, Laut­tasaari jne. Sin­unkin van­hempasi, kun pystyivät, val­it­si­vat Munkkiniemen.

   Vastaa

   1. 1950-luvul­la Munkkiniemessä asui hyvin eri tulolu­okki­in kuu­lu­via. Sit­ten omis­tusar­a­van hin­tasään­nöste­ly lop­pui ja asun­not myyti­in eniten tar­joavalle ja vaku­u­tusy­htiöäidemn vuokrat­alon myyti­in omis­tusasun­noik­si. 1970-luvul­la alue oli jo rikkaiden reservaatti.
      Puhun nyt Munkkiniemen ruu­tukaa­va-alueesta. Munkkiniemen ranta oli rikkaiden aluet­ta jo 1950-luiv­ul­la, mikä näkyy kaupungi­nosan keskiaervossa. 

      Vastaa

      1. Munkkiniemen asukkaiden var­al­lisu­ut­ta voi toki tarkastel­la kval­i­tati­ivis­es­ti, ”tun­teel­la”, tilas­to­jen ja keskiar­vo­jen sijaan. Huopalah­den­tien var­res­sa on nykyään pari kort­telia HEKAn asun­to­ja. Miltähän alueen var­al­lisu­us sieltä näyttää?

5. Minä olen skepti­nen sen suh­teen että pien­im­mät palkat nousi­si­vat merkit­tävästi. Men­neel­lä työ­markki­nakier­roksel­la vien­tialo­jen yleinen lin­ja piti aika hyvin ja palkanko­ro­tuk­set jäivät selvästi alle inflaa­tion, käytän­nössä siis palkat aleni­vat. Uuteen hal­li­tu­so­hjel­maan jopa kir­jat­ti­in että jatkos­sa val­takun­nanso­vit­teli­ja ei voi tehdä yleisen lin­jan ylit­täviä sov­in­toe­si­tyk­siä. Luul­tavasti pieni­palkkaiset vain alis­tu­vat kohtaloonsa.

   Vastaa

6. Olen itsekin kiertänyt ympäri pääkaupunkiseu­tua ja huo­man­nut saman ilmiön kuin Soin­in­vaara. Tosin olen eri mieltä Soin­in­vaaran väit­teen kanssa siitä että huonovoin­tiu­us ei näy niinkään maa­han­muut­ta­jis­sa vaan hei­dän kan­ta­suo­ma­lai­sis­sa naapureissaan. 

   Jos huonovoin­tisu­ut­ta mitataan päi­hdeon­gelmien kaut­ta niin sil­loin kan­ta­suo­ma­lais­ten kohdal­la tuo ongel­ma suurem­pi kuin maa­han­muut­ta­jien. On muis­tet­ta­va sekin asia että maa­han­muut­ta­jia on kah­de­nalaisia. Human­i­taarisia ja ei-human­i­taarisia maa­han­muut­ta­jia. Näi­den kah­den välil­lä on myös val­ta­va tulo ja ter­veys erot. Ver­tailu voisi tehdä esim aasialais­ten (pääasi­as­sa intialais­ten ja kiinalais­ten) ja afrikkalais­ten (pääasi­as­sa soma­lialais­ten) maa­han­muut­ta­jien välil­lä. Hyvä tuloiset maa­han­muut­ta­ja osta­vat asun­to­ja jo kan­ta­suo­ma­lais­ten asuinalueil­ta vält­täek­seen niitä asuinaluei­ta jois­sa on huonovoin­tisia maa­han­muut­ta­jia. Espooseen muut­taa hyvä­tu­loisia maa­han­muut­ta­jia jot­ka käyvät Helsingis­sä ja Keilaniemessä töis­sä vaik­ka he voisi­vat asua Helsingis­sä. Espoon väestö ja taloudelli­nen rakenne on eri­lainen kuin esim Vantaalla. 

   Sel­l­ainenkin huomion olen tehnyt että ne pääkaupunkiseudun lähiöt joiden tulo­erot ovat eriy­tyneet sijait­se­vat ran­nikol­la ja sisä­maas­sa. Van­taal­la kun ei ole mer­ta niin sen hait­ta­puoli on se että seg­re­gaa­ti­ol­la on suurem­mat riskit kuin esim Espoos­sa ja Helsingissä.

   Vastaa

7. Seg­rekaa­tio jos mikä on juuri se ongel­ma joka vie kohti Ruotsin tietä, ja nyt kokoomus ja perus­suo­ma­laiset ovat viemässä Suomea sille tielle aja­mal­la pien­i­t­u­loiset kokon­aan pois ns. kalli­im­mil­ta alueil­ta ja viemäl­lä heiltä myös toimeen­tu­lom­ah­dol­lisu­udet. Lev­ot­to­muushan sil­loin vaan kasvaa!

   Jos vaan pide­tään huoli siitä samas­sa taloudel­lis­sa ase­mas­sa ole­vien tuet ovat tas­a­puoliset, niin sil­lä ei ole kuitenkaan merk­i­tys­tä mitä kaut­ta tuki tulee, asum­is­tukea vai halvem­pana asun­tona, jos tuen mak­sa­ja on kuitenkin sama taho.
   Pelkästään yksi­tyisen tar­jon­nan varaan vuokra-asun­to­ja ei mis­sään nimessä pidä jät­tää, se johtaa väistämät­tä seg­rekaa­tion lisään­tymiseen. Mikään­hän ei estä sitä että ARA-sään­nöt laa­di­taan sel­l­aisik­si että jos ARA-asun­non saa­neen tulot nou­se­vat yli asum­is­tu­keen oikeuttavan
   tason, niin sit­ten hän joutuu mak­samaan lisää mikäli halu­aa jatkaa asum­ista ARA-asun­nos­sa. Jos ei halua mak­saa niin muut­taa sit­ten muualle. Ei ketään tarvitse sil­loin pakot­taa muuttamaan.Tulot voisi tark­istaa sit­ten vaik­ka ker­ran vuodessa.

   Perus­suo­ma­laisil­ta, vaiko vaan Purral­ta, puut­tu­va empa­tia vie Suomen var­masti Ruotsin tielle etään­nyt­tämäl­lä entis­es­tään eri väestönosia toi­sis­taan. Samat vaiku­tuk­set sil­lä on onko syr­jäytet­tävän taus­ta mikä tahansa. Nyt kokoomus ja per­sut ovat syr­jäyt­tämässä kaikkia köy­hiä ja pien­i­t­u­loisia vaik­ka per­sut kuvit­tel­e­vatkin kur­moot­ta­vansa nimeno­maan maa­han­muut­ta­jia. Sitä se teet­tää kun viha sokaisee ja vielä kun omat älyl­liset eväätkin ovat sen ver­ran rajal­liset etteivät ne riitä ymmärtämään mitä sin­imus­tan hal­li­tuk­sen uuskieli tarkoittaa.

   Ker­ro­taan nyt kuitenkin vielä ker­ran että asum­istuen ja sovitel­lun päivära­han suo­jaosan pois­to tarkoit­ta­vat leikkaus­ta tuki­in, kuten tarkoit­taa myös 5% suo­jaosa toimeen­tu­lo­tu­keen joka on käytän­nössä vain toimeen­tu­lotuen leikkaus, samoin kuin ansiosi­don­naisen por­ras­t­a­mi­nen on leikkaus. Orpo ja empa­ti­akyvytön Purra eivät vaan kehtaa puhua leikkauk­sista kos­ka sil­loin kaikkein tyh­mim­mätkin saat­taisi­vat taju­ta mis­tä on kyse. Suo­jaosan pois­to, suo­jaosan lisäys ja ansiosi­don­naisen por­ras­tus tarkoit­ta­vat kaik­ki Orpon ja Purran uuskielessä leikkaus­ta! Ja kaiken lisäk­si ne lisäävät seg­rekaa­tio­ta ja vievät siten Suomea Ruotsin tielle.
   Niin se vaan on että tyh­mien eväät syödään aina ensin. Niin nytkin.

   Vastaa

   1. Ruotsin keskeisem­män ongel­mat oli vapaak­oulu­jen perus­t­a­mi­nen joka karkoit­ti lähiök­ouluista kan­taruot­salaiset ja jäl­jelle jäi vaan maa­han­muut­ta­jat sekä saatavu­usharkin­nan lopet­ta­mi­nen jon­ka päälle lopetet­ti­in myös työ­suo­jelu­valvon­ta . Ruotsin kansalaisu­us­lais­sa myös ei ole otet­tu kielikoet­ta toisin kuin Suomes­sa jos­sa kielikoe on ollut jo vuodes­ta 1828. Kun lähik­ouluis­sa ei ole kan­taväestöä vain maa­han­muu­ut­ta­jia syn­tyy ongelmia. Onnek­si Orpon hal­li­tus panos­taa perusk­oulu­un enem­män kuin muut hal­li­tuk­set. Leikkauk­set eivät aina ole ongel­ma vaan suurin ongel­ma on lakkau­tuk­set. Enem­n­män pitäisi puhua lakkau­tuk­sista kuin leikkauksista. .

      Vastaa

8. “Asum­is­tu­ki on käytän­nössä läh­es riip­puma­ton vuokrista.”
   Mitä täl­lä tarkoitat?
   Tek­stistäsi voi saa­da kuvan, että asum­is­tu­ki kor­vaisi aina koko (Hekan) vuokran, mikä ei tietenkään pidä ollenkaan paikkaansa.
   Esimerkki­laskel­ma (ennen suun­nitel­tu­ja leikkauksia):
   Jos esim. vuokra yksin asu­val­la olisi €700,- ja brut­to­tu­lot €2000,-, olisi asum­is­tu­ki € 155,81.

   Hyväksyt­tävät
   enim­mäisas­um­is­menot 582,00 e/kk (riip­pumat­ta vuokran suuruudesta)
   Peru­so­mavas­tuu ‑387,24 e/kk
   Yhteen­sä 194,76 e/kk
   Jos­ta asum­is­tu­ki 80% 155,81 e/kk

   Asum­is­tu­keen suun­nitel­tu­jen leikkausten jäl­keen tämä esimerkki­ta­paus ei enää tukea saisi lainkaan. 

   “Mak­si­mi on aika lähel­lä Hekan vuokria, vain vähän niiden yläpuolel­la. Mitä täl­lä tarkoi­tat? Hekan vuokrathan vai­htel­e­vat talokohtaisesti. 

   “Nyt äänestäjien enem­mistö ei pidä asum­istues­ta, kos­ka siitä Helsin­ki hyö­tyy eniten.” Helsingis­sä vuokrata­so on huo­mat­tavasti korkeampi, ja niin ovat muutkin hin­nat. Mik­si tätä ei pitäisi ottaa asum­istues­sa huomioon? 

   “Jos pystyy mak­samaan Koja­mon vuokran, on toden­näköis­es­ti liian suu­rit­u­loinen saadak­seen asum­is­tukea.” Asum­is­tukea ei vält­tämät­tä tosi­aan saa, vaik­ka ei olisi edes eri­tyisen suu­rit­u­loinen. Pien­i­t­u­loisen on kuitenkin otet­ta­va asun­to jon­ka saa ja asumisku­lut voivat nielaista pieni­palkkaiselta kohtu­ut­toman suuren osan palka­s­ta. Ennen puhut­ti­in, että 1/3 olisi hyvä määrä asumisku­luille. Nykyään vuokra voi niel­lä palka­s­ta puo­let tai ylikin. 

   Kaikille ei riitä ARA-asun­to­ja, joten myös asum­is­tu­ki on vält­tämätön­tä, mikäli ei ale­ta mak­saa sel­l­aisia palkko­ja, joil­la elämisen kuluista selviää. Kohtu­uhin­taista asum­ista on saata­va lisää. ARA-rak­en­tamisen vähen­tämi­nen on järjetöntä. 

   Asum­istuen siirtämi­nen kun­nille kuu­lostaa kansalaisia epä­tasa-arvois­taval­ta idealta.

   Vastaa

9. veikkaan että tästä läh­tee domi­no effek­ti, siis kokoomuk­ses­sa. helsin­gin kokoomus rupee repimään kansal­lista kokoomus­ta. jos­sain vai­heessa kokoomus riite­ly lev­iää eduskun­taan ja sit­ten hal­li­tuk­seen. johtaako riik­ka purra hal­li­tus­ta!? vaiko anna-maja hen­riks­son!? onhan siel­lä vielä sari essayah!?

   jotenkin hal­li­tus on kasas­sa, muiden kuin kokoomuk­sen toimes­ta. has­sua on se että perus­suo­ma­laiset ei aloi­ta tätä sisäistä riite­lyä, voi tosin jatkaa.

   mites soin­in­vaara sanoen joskus sen super­ti­ivistyk­sen, “asun­to­ja pitää rak­en­taa lisää”. kyse oli helsingistä, mut­ta tuon voi laa­jen­taa kansal­lis­es­tikin. eli tar­jon­taa lisää. tot­takai tar­jon­taa pitää lisätä suosi­tu­il­la alueilla.

   Vastaa

10. Onko tästä seg­re­gaa­tion estämis­es­tä ja siihen käytet­ty­jen resurssien kus­tan­nushyö­ty suh­teesta ver­rat­tuna mui­hin vai­h­toe­htoi­hin ole­mas­sa tutkimusnäyttöä?
    Intu­iti­ivis­es­ti tun­tu­isi parem­mal­ta strate­gial­ta antaa markki­navoimien määrit­tää mis­sä ja miten ihmiset halu­a­vat ja pystyvät omien resurssien­sa puit­teis­sa asumaan.
    Mon­et seg­re­gaa­tioon liit­tyvät ongel­mat olisi jokat­a­pauk­ses­sa ole­mas­sa, mut­ta eri taval­la jakau­tuneena. Sit­ten vaan seg­re­gaa­tion tor­ju­miseen käyte­tyt resurssit oli­si­vat käytet­tävis­sä muuhun ja ne voitaisi­in käyt­tää kohdennetummin.

    Vastaa

    1. On.

       https://www.jrf.org.uk/report/are-mixed-communities-answer-segregation-and-poverty

       It seems from this review of the evi­dence that cre­at­ing mixed neigh­bour­hoods treats a symp­tom of inequal­i­ty, not its cause. The prob­lem is pover­ty – what makes peo­ple poor and what keeps them poor – not the type of neigh­bour­hood in which peo­ple live.

       Try­ing to cre­ate mixed neigh­bour­hoods costs sub­stan­tial resources that could be used direct­ly to relieve pover­ty. The onus of proof should be on the advo­cates of mixed neigh­bour­hoods to demon­strate that they are an effec­tive way of reliev­ing pover­ty and reduc­ing social exclu­sion. A care­ful exam­i­na­tion of the evi­dence does not pro­vide much sup­port for this conclusion.

       There is a dan­ger that try­ing to cre­ate mixed neigh­bour­hoods diverts efforts away from tack­ling the under­ly­ing caus­es of pover­ty and social exclu­sion, lulling us into a com­fort­ing but false belief that we are doing some­thing positive. 

       “Seg­re­gat­ed neigh­bour­hoods and mix com­mu­ni­ties: A crit­i­cal analysis”

       The evi­dence reviewed here, par­tic­u­lar­ly the most recent find­ings from cohort stud­ies and the US Mov­ing to Oppor­tu­ni­ty project, does not sup­port the con­clu­sion that neigh­bour­hood effects are quan­ti­ta­tive­ly all that impor­tant nor that mov­ing the poor to afflu­ent neigh­bour­hoods improves their wel­fare overall. 

       Vastaa

       1. Tot­takai jos perustel­laan asi­at etuoikeutet­tu­jen, hyvä­tu­lois­t­en ja varakkaiden näkökul­mas­ta asi­at voidaan nähdä noin. Ainakin USA:ssa ja UK:ssa seg­re­gaa­tio onkin eden­nyt jo hyvin pitkälle johtuen valin­noista joi­ta tuos­sa puo­lus­tel­laan. Kyseessä on mer­i­tokraat­ti­nen ajat­te­lu­ta­pa, joka ei ota huomioon ihmis­ten epä­tasa-arvoisia lähtöko­htia. Siinä uno­hde­taan myös ne negati­iviset asi­at jot­ka seg­re­gaa­tios­ta aiheutuu ja niitä on paljon. Jos sit­ten halu­taan rak­en­taa tasa-arvoisi­in mah­dol­lisuuk­si­in perus­tu­vaa yhteiskun­taa, niin maail­ma näyt­tää aivan toiselta. 

          Ohes­ta selviää mikä ero on siinä tarkastel­laanko asi­aa mah­dol­lisuuk­sien tasa-arvon vai tasa-arvois­t­en mah­dol­lisuuk­sien kannal­ta. Ero on suuri!
          https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/9cefafb3-61f7-4e02-90ab-e647fd269f02

       2. Niin kauan kuin on poli­it­tis­es­ti mah­do­ton­ta hävit­tää köy­hyyt­tä, sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to ja seg­rekaa­tion tor­jun­ta on sen­tään jotain.

          Kysymyk­ses­tä tulee väk­isinkin mieleen perus­suo­ma­lais­ten maa­han­muut­tolin­jauk­set: Pako­laisia ei tule ottaa kos­ka tehokkaam­paa aut­taa heitä lähde­maas­saan. Kehi­tys­a­pua taas pitää leika­ta ihan muista syistä. Per­im­mäi­nen sanoma ettei köy­hempiä mai­ta tarvitse tai pidä auttaa.

          Ja että muiden maid­en köy­hiä ei pidä aut­taa kos­ka pitää ensin aut­taa oman maan köy­hiä. Mut­ta oman maan köy­hiä taas ei pidä aut­taa kos­ka, no, en tiedä mil­lä PS tätä perustelee, kos­ka viher­vasem­mis­to ehkä?

          Sama logi­ik­ka ulot­tuu myös talousoikesto­laiseen seg­rekaa­tion tor­jun­taan. Seg­rekaa­tion tor­jun­taa ei pidä tehdä kos­ka tehokkaam­paa aut­taa köy­hiä muil­la keinoil­la. Köy­hien aut­tamista muil­la keinoil­la taas ei pidä tehdä ihan muista syistä.

    2. Wikipedi­as­ta tai ty32012VaattovaaraKortteinen (1).pdf. saa ainakin jonkun käsi­tyk­sen siitä mitä tapah­tuu kun ihmis­ten asum­i­nen jätetään markki­navoimien armoille ja annetaan seg­re­gaa­tion ongelmien kumu­loitua. Lähdeaineis­tos­ta löy­tyy sit­ten niitä tutkimuksia.

       Mihin muuhun ne seg­re­gaa­tion tor­ju­miseen käyte­tyt resurssit sit­ten kohdennettaisiin?

       Enpä ole kuul­lut edes kaikkein markkin­ausko­vaisimpi­en ehdot­ta­van että suo­ma­lainen asun­topoli­ti­ik­ka pitäisi jät­tää kokon­aan markki­navoimien hoidettavaksi.

       Vastaa

11. Kun puhutaan työ­suhdea­sumisen tai HEKA-asun­nos­sa asumisen “edullisu­ud­es­ta” ja siten saadus­ta suures­ta edus­ta niin en tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa.
    Esimerkik­si onko 90 neliön huonokun­tois­es­ta per­hea­sun­nos­ta 1400 euron kuukau­sivuokra todel­lakin edulli­nen? Tai yksiöstä läh­es 900 euroa?
    Nämä esimerkke­jä Helsin­gin hin­noit­telus­ta sekä Hekan että työ­suhdea­sun­to­jen puolelta.
    Lisäk­si nyt tam­miku­us­sa tulos­sa rajut hinnankorotukset. 

    Asun­to­jen hin­nas­sa otet­ta­va huomioon asun­to­jen yleiskun­to joka ei vas­taa vas­taavaa omis­tusasum­is­ta­soa lainkaan. Naisvä­ki huo­maa tämän viimeistään keit­tiössä: halvim­mal­la tehtyä. Muutenkin kyl­lä huo­maa. Jokaises­sa kaupungi­nosas­sa ne puheet: nuo on ne kaupun­gin talot.
    Niis­säkö asumis­es­ta todel­la nyt ollaan kateellisia? 

    Yleen­sähän näitä “kaupunkien kämp­pi­en” edullisu­ut­ta päivit­televät ihmiset jot­ka niis­sä koskaan eivät asu, luku­unot­ta­mat­ta jotain ohimenevää nuoruusvaihetta.

    Oma­l­la kohdal­la, tämä esimerkkinä, menee siten, että olemme puolisoni kanssa töis­sä kaupun­gin ns. avainaloil­la, olleet sitä hyvin pitkäaikaises­ti. Omaan asun­toon meil­lä ei ole mah­dol­lisu­ut­ta, mm. ikä.
    “Vapaiden” markki­noiden vuokri­in ja epä­var­muu­teen tässä iässä ei ole voimia. 

    Jos Ara-rajat tule­vat ja aja­vat mei­dät pois asun­nos­tamme, siis jos hal­li­tuk­sen aja­tus, että keski­t­u­loisu­us on pk-seudul­la hyvä­tu­loisu­ut­ta, mikä on aivan absur­di aja­tus, menet­tää samal­la myös helsinkiläi­nen päiväkoti että helsinkiläi­nen perusk­oulu vak­i­tuiset työn­tek­i­jän­sä. Vai­h­damme kun­taa ja pitkälle. Tiedämme ystäväpi­iristä että emme tule ole­maan ainoita.

    Asun­tomme voidaankin sit­ten hel­posti siirtää ihmisille jot­ka mak­sa­vat vuokransa tulonsiirroilla.
    Näin­hän val­tion­talous para­nee että myös seg­re­gaa­tio estyy? Ja Helsin­gin val­tu­us­to taputtaa?

    Vastaa

12. Osmo
    ” Tärkeäm­pää kuitenkin olisi, että jokainen kun­ta saisi tehdä asum­istuelle omat sääntönsä”

    Mietitkö nyt ihan lop­pu­un asti tätä? 

    Kan­nat­ta­va strate­gia kun­nalle on pitää oma asum­is­tu­ki mah­dol­lisim­man niukkana, jol­loin köy­hät muut­ta­vat naapurikuntiin.

    Vastaa

    1. Nyt se tehdään niin, ettei kun­tan raken­neta sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa eikä kun­ta liity HSL:ään.

       Vastaa

       1. Jos tarkoi­tat Jär­ven­päätä joka on HSL alueen ulkop­uolel­la niin liit­tymi­nen HSL:ään ei yksinker­tais­es­ti ole Jär­ven­päälle taloudel­lis­es­ti järkevää. Jär­ven­pää olisi vyöhyk­keel­lä D jon­ka lipun hin­ta on korkeampi kuin VR:n . Jopa Sipoos­sa ollaan sitä mieltä että että oli virhe liit­tyä HSL:ään. Jos C vyöhyke lakkautet­taisi­in ja se sulau­tu­isi B:hen ja D:stä tulisi C ja hin­nat oli­si­vat samat ilman koro­tuk­sia ja sakko­mak­sua nos­tet­taisi­in 80€ 100€ . Täl­löin Jär­ven­pääl­lä olisi järkeväm­pää liit­tyä HSL:ään. Samoi­hin myös Por­vool­la johon ollaan suun­nitel­tu uudelleen rautatie yhteyt­tä. Siun­tio liit­tyi HSL:n kos­ka VR päät­ti lakkaut­taa lähili­ikenne yhtey­den Helsin­ki ‑Siun­tion. Siun­tio neu­vot­teli HSL:n kanssa hyvän sopimuk­sen jol­la HSL takaa lähili­iken­teen jatku­vu­u­den jon­ka VR lakkautti.

       2. ” Nyt se tehdään niin, ettei kun­tan raken­neta sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa eikä kun­ta liity HSL:ään.”

          Tarvi­taanko tähän aiis lisää työkalu­ja? Asum­istuen pienen­tämisel­lä saadaan ajet­tua muualle nekin köy­hät, jot­ka eivät asu kun­nan asunnoissa.

          Saa­pa nähdä, alka­vatko Espoo, Van­taa ja Helsin­ki kil­paile­maan asum­istuen mataloittamisella.

          Ja Voihan joku muukin suuri kaupunkiseu­tu alkaa kun­ta ker­ral­laan tiput­ta­maan asum­is­tukia. Jos olisin kun­nan­jo­hta­ja, lask­isin heti asum­istuen euroa pienem­mäk­si kuin naapurissa.

       3. Kehyskun­nat var­maankin pitävät tästä ajatuk­ses­ta, mah­dol­lis­taa ker­mankuorin­nan ihan uudel­la tavalla.

13. Ajat­telisin, että ne kohden­netum­mat toimen­piteet voisi olla koul­u­laitok­seen liit­tyvää rahankäyt­töä ja ken­ties vaik­ka isom­pi put­ka, enem­pi poli­isin resursse­ja tai käyt­töhuonei­ta. Mut­ta en todel­lakaan ole asiantun­ti­ja tai pere­htynyt tutkimustietoon.
    Itseäni ei ole hai­tan­nut asua suo­ma­laisel­la ”rökälealueel­la”. Itse koen, että alueen ”huono/hyvä” maine menee turhankin voimakkaasti hin­toi­hin ja on enem­pi sel­l­ainen brändi­jut­tu, jos­ta en ole halukas maksamaan.
    Mietit­täväk­si toki tulee muu­ta­man vuo­den päästä kun lap­si siir­tyy yläas­teelle, että pitääkö alkaa soit­ta­maan jotain soit­in­ta tai men­nä luon­non­tiedelu­okalle. Kaverin vaimo on paikallises­sa yläk­oulus­sa opet­ta­jana ja vähän varoit­teli, että on aika rauha­ton koulu.

    Vastaa

14. Ode: “Siinä on kuitenkin se vin­ha ero, että työ­suhdea­sun­to sitoo palka­nsaa­jan työ­nan­ta­jaansa. Miten täl­lainen riip­pu­vu­us­suhde voi olla vasem­mis­ton tavoitteena?”

    Kun se työ­paik­ka on HUS tai Hkin sote, niin kuin­ka pahasti työn­tek­i­jä pahas­tuu siitä riippuvuussuhteesta?
    Oisko sil­lon valin­nan­varaa ehkä 95% alan työpaikoista?

    Vastaa

15. Vähän outo kir­joi­tus. Olen­nais­es­ti vaikut­taa, että tässä sanottiin:

    1) Seg­re­gaa­tion tor­jun­taa ollaan vähen­tämässä, mut­ta se on huono asia eikä tor­jun­taa pitäis vähentää.
    2) Seg­re­gaa­tion tor­jun­ta ei voi onnis­tua mitenkään ja sen yrit­tämi­nen on väistämät­tä haitallista.

    Vastaa

16. “Asun­nos­ta lentää ulos, jos on ere­htynyt han­kki­maan liikaa tulo­ja. Tästä tulee kaikkien aiko­jen kan­nustin­loukku, sil­lä euron yli­t­u­lot voivat viedä kym­me­nien tuhan­sien euro­jen edun.”

    Yleisen elämänkoke­muk­sen perus­teel­la tulo­jen­tark­istus voi osua tapauk­si­in jois­sa vuokra-asun­non halti­ja siirtää, myy tai lahjoit­taa vuokra-oikeuten­sa halu­a­malleen henkilölle.

    Vastaa

17. En ihan ymmär­rä Osmo väitet­täsi siitä, että työn­tek­i­jöille ei voi kohdis­taa asum­ista, vaan se on muka palkkaa. Olen kyl­lä itse asunut Kon­tu­las­sa K‑ryhmän omis­ta­mas­sa ker­rostalos­sa, mihin hak­i­jat valit­ti­in vain K‑ryhmän työn­tek­i­jöistä. Ihan vuokraa mak­soimme, ei saatu mitään etu­ut­ta tai palkkaa/työsuhdeasuntoa.

    Mikään ei lail­lis­es­ti estä Helsinkiä raken­nut­ta­mas­ta esim. sairaan­hoita­jille tai muille kun­nan työn­tek­i­jöille asun­to­ja ja niitä kohtu­ullisel­la vuokral­la tar­joa­mas­ta heille. Kyseessä ei ole sil­loin mikään piilotet­tu palk­ka. Sen hin­nan vaan pitää olla enem­män kuin 0€ tai 1€, mut­ta se voi silti olla kohtu­ulli­nen jos se etukä­teen lin­jataan, että tarkoituk­se­na on vain kat­taa raken­nuk­sen ylläpi­tokus­tan­nuk­set ja se mitä tarvi­taan sen mak­samiseen X mon­es­sa vuodessa esim. 50v-100 hyvä aika. Puhutaan sil­loin huo­mat­tavasti alle markki­nahin­nal­la vuokrat­tavista asun­noista. Silti täysin lain mukaista toimintaa.

    Vastaa

    1. Verot­ta­ja on kanssasi eri mieltä.

       Vastaa

       1. Ei Osmo hyvä ole. Siitä on, että kun vuokraa­ja antaa omak­si tap­piok­seen sitä vuokralle, niin kyseessä on palkan piilot­tamista. Eli kyseessä on palkkaa. Se ei poista mah­dol­lisu­ut­ta jät­tää voit­to­ja otta­mat­ta ja tehdä 0€ voitoil­la vuokraamista. Eli kyseessä täy­tyy olla avoimen toimin­nan, mis­sä vuokraa­ja mak­saa vain todel­liset kulut. Se on täysin vero­lain mukaista ja siihen ei verot­ta­ja voi puut­tua minään piilotet­tuna palkkana. 

          Eli kyseessä ollut tapauk­sia kun ostettu/hankittu muual­ta jopa vuokralle asun­to­ja ja sit­ten vuokrat­tu tyyli­in 1000€ asun­toa 100€ sille työn­tek­i­jälle, niin kyseessä on piilotet­tu palk­ka. Jos kaupun­ki sen sijaan rak­en­taa uuden ker­rostalon sairaan­hoita­jille ja laskut­taa tasan sen mitä menee ylläpi­toon ja lain­oi­hin (todel­la pitkäl­lä laina-ajal­la, kos­ka kaupun­ki sel­l­aisen saa) se on täysin laillista.