Hallitus vie Suomea aivan eri suuntaan kuin pitäisi

Olen surulli­nen siitä suun­nas­ta, johon hal­li­tus on Suomea viemässä. En jak­saisi jäkät­tää hal­li­tu­so­hjel­man pöyristyt­tävistä yksi­tyisko­hdista, kos­ka ongel­mana on suun­ta eivätkä yksi­tyisko­h­dat. Enkä sitä pait­si usko, että osa-aikatyötä tekevältä yksin­huolta­jal­ta lop­ul­ta viedään 400 euroa kuus­sa, vaik­ka niin uhotaan.

Olen tavoitel­lut pien­ten tulo­ero­jen yhteiskun­taa, mut­ta aivan eri keinoin kuin poli­it­ti­nen vasem­mis­to on tavoitel­lut. Tarpeesta uud­is­taa työelämää olen samaa mieltä hal­li­tuk­sen kanssa. Se pitäisi tietysti tehdä yhdessä työ­markki­na­jär­jestö­jen kanssa, mut­ta jos palka­nsaa­ja­jär­jestöil­lä ei ole halua uud­is­taa mitään, se on tehtävä hei­dän neli­raa­ja­jar­ru­tuk­ses­taan huolimatta.

Olen näh­nyt jäykän työe­htosopimusjär­jestelmän pait­si köy­hdyt­tävän tätä maa­ta myös ole­van suure­na syynä esimerkik­si miesten ja nais­ten palkkaeroi­hin — sään­nöstelee­hän jär­jestelmä miesten palkko­ja ylöspäin ja nais­ten alaspäin. Mitenkään muuten veturinkul­jet­ta­jan  (koulu­tus 8 kk) palk­ka ei voisi olla kaksinker­tainen lähi­hoita­jan (koulu­tus 2–3 vuot­ta) palkkaan nähden.

Markkinaehtoiset palkat ja täydentävät tulonsiirrot

Min­un ajatuk­seni taloudel­lis­es­ta tasa-arvos­ta on ollut antaa työvoiman hin­nan määräy­tyä melko markki­nae­htois­es­ti ja tasa­ta tästä koitu­vat tulo­erot pieniä palkko­ja täy­den­tävil­lä tulon­si­ir­roil­la. Sel­l­aises­sa yhteiskun­nas­sa rak­en­teelli­nen työt­tömyys olisi paljon pienem­pää kuin säädel­ty­jen palkko­jen yhteiskun­nas­sa ja tulon­jako olisi oikeudenmukaisempi.

Huo­mat­takoon, että palk­ka-asteikon yläpäässä palkat määräy­tyvät jo nyt markki­nae­htois­es­ti, vaik­ka Aka­va ei jär­jestöl­li­sistä syistä sitä tunnustakaan.

Hal­li­tus pyrkii päin­vas­taiseen. Se leikkaa työt­tömiltä ja sairail­ta, mut­ta vielä enem­män se leikkaa pieni­palkkaisil­ta osa-aikatyötä tekeviltä. Tarkoi­tus näyt­tää ole­van lopet­taa täy­den­tävät tulon­si­ir­rot.  Pyritään markki­nae­htoisi­in palkkoi­hin mut­ta niin, ettei ero­ja tasa­ta lainkaan.

Tähän tietysti vas­tataan, että tasaa­han vero­tus. Vero­tus tasaa tulo­ero­ja suuri- ja pieni­palkkaisten välil­lä, mut­ta ei lainkaan pieni- ja vielä pienem­pi­palkkaisten välil­lä. Siihen tarvi­taan täy­den­täviä tulon­si­ir­to­ja. Siinä osas­sa työ­markki­noi­ta myös ovat suurim­mat ongelmat.

Taikasauva laskee tasapainotyöttömyyden nollaan?

En tiedä mitä pitkit­tyneis­sä hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa on oikein tapah­tunut, mut­ta kaik­ki siel­lä olleet tun­tu­vat usko­van kiilu­vasilmäis­es­ti, että kun työt­tömien ja sairaiden tulon­si­ir­to­ja työt­tömiltä ja sairail­ta leikataan, nämä ter­ve­htyvät ja työl­listyvät oitis ja heistä tulee hyvä­palkkaisia ja ammat­ti­taitoisia työntekijöitä.

On jok­seenkin mah­do­ton­ta, että kaik­ki kohtaan­to-ongel­mat katoaisi­vat tuos­ta het­kessä ja tas­apain­o­työt­tömyys painuisi nollaan.

Etteikö sairail­ta leikat­taisi? Sairaus­päivära­haan ei puu­tu­ta eikä työkyvyt­tömyy­seläkkeisi­in, mut­ta sairau­den köy­hdyt­tämälle asum­is­tu­ki on olen­nainen osa talout­ta ja asum­is­tukea leikataan, Helsingis­sä oikein rutkasti.

Työt­tömien köy­hdyt­tämisel­lä tarkoi­tan työ­markki­natukea saavia. Heiltä viedään lap­siko­ro­tuk­set ja heiken­netään asum­is­tukea. Siitä on selvää näyt­töä, että ansiosi­don­naisen työt­tömyys­tur­van keston piden­tämi­nen ja tason por­ras­t­a­mi­nen nopeut­taa työl­listymistä. Ansiosi­don­naista saa­vat ovat työ­markki­noil­la halu­tumpia, ovathan he olleet ennen töissä.

Ramman aasin kepittäminen

Ongel­mana ovat työ­markki­natukea saa­vat, jot­ka eivät ole olleet koskaan tai ainakaan pitkään aikaan töis­sä. Hei­dän joukos­saan on huo­mat­ta­van paljon niitä, joiden mah­dol­lisu­udet työl­listyä ovat vähäiset. Sip­ilän hal­li­tus selvit­ti perus­tu­lokokeilul­la, saadaanko pitkäaikaistyöt­tömät työl­listymään, jos se tehdään heille erit­täin kan­nat­tavak­si. Ei saatu, tosin maa­han­muut­ta­jat saatiin.

Aja­tus patis­taa työt­tömät töi­hin tekemäl­lä heistä köy­hiä johtaa pienel­lä osal­la siihen, että he työl­listyvät, mut­ta val­taos­al­la siihen, että he vain köy­htyvät. Varas­tan tähän Mika Mali­ran­nan ter­min aamun Hesarista. Tämä on ram­man aasin kepit­tämistä. Tosin hän tarkoit­ti sil­lä patis­tamista töi­hin mata­la­suh­dan­teen aikana.

Ei myöskään ole selvä, että työt­tömien köy­hdyt­tämi­nen edes lisää toden­näköisyyt­tä työl­listyä. Noin kymme­nen vuot­ta sit­ten eräät MIT:n ekon­o­mistit pää­tyivät tutkimuk­ses­saan vas­takkaisen tulok­seen. Kun työt­tömästä tehdään niin köy­hä, että hänen arken­sa on pelkkää selviy­tymistä, aikaa ei jäi mihinkään sel­l­aiseen, jota työl­listymi­nen edel­lyt­täisi. Hei­dän aineis­ton­sa kos­ki Yhdys­val­to­ja. Toisen­lai­sista oloista kerä­tyt tulok­set eivät vält­tämät­tä päde Suomes­sa, mut­ta sen tietysti ymmärtää, ettei työl­listymistä edis­tä, jos päivät kulu­vat leipäjonossa.

Olen refer­oin­ut tuo­ta tutkimus­ta täl­lä blogilla, mut­ta en löytänyt aivan pienel­lä etsimisel­lä 3872 kir­joituk­sen joukosta.

Pien­ten tulo­ero­jen mais­sa asi­at ovat parem­min kuin suurten tulo­ero­jen mais­sa. Se, että Suo­mi on maail­man onnel­lisin maa, johtuu ratkai­sev­asti pienistä tulo­eroista. Ennus­tan, että uusi hal­li­tus onnis­tuu pudot­ta­maan Suomen kärkipaikalta.

Voi olla, ettei Gini-ker­roin kovin paljon nouse, mut­ta köy­hyy­dessä elävien ihmis­ten määrä nousee ja hei­dän köy­hyyten­sä syvenee.

Joukoittain väkeä toimeentulotuelle

Hal­li­tu­so­hjel­man mukaan hal­li­tus pyrkii vähen­tämään toimeen­tu­lotuel­la ole­vien määrää. Kaik­ki toimen­piteet näyt­tävät kuitenkin tähtäävän toimeen­tu­lotuel­la ole­vien määrän voimakkaaseen kas­vat­tamiseen. Kun ensisi­jaisia tulon­si­ir­to­ja leikataan jopa sadoil­la euroil­la, mut­ta toimeen­tu­lo­tu­keen ei kos­ke­ta, kymmenet tuhan­net putoa­vat toimeen­tu­lotuelle. Hal­li­tus kuvit­telee, että köy­hdyt­tämäl­lä osa-aikatyötä teke­viä nämä siir­tyvät kokopäivä­työhön, mut­ta use­ampia taitaa pudo­ta toimeen­tu­lotuelle ja luop­ua työn­teosta läh­es kokon­aan. Toimeen­tu­lotues­sa on se vika, että tulot eivät nouse, vaik­ka han­kkii ansio­tu­lo­ja. Saa ansai­ta 150 €/kk, mut­ta kaik­ki sen yli menevä osa vähen­netään toimeen­tu­lotues­ta sat­apros­ent­tis­es­ti.  Se on kuin kär­päs­pa­peri. Kun sille joutuu, ei pois ole pääsyä. Kuitenkin uho­taan, että kaik­ki työl­listymi­nen muka kan­nat­taa. Tämän jäl­keen ei kannata.

Työvoimas­sa on niitä, jot­ka eivät töi­hin kel­paa ja eri­tyisen paljon niitä, jot­ka voivat tehdä vain suh­teel­lisen huono­tuot­toista työtä, jos­sa ei edel­lytetä mitään eri­ty­isosaamista eikä täyt­tä työkykyä. Tämä uusi lin­ja tuomit­see töi­hin kel­paa­mat­tomat köy­hyy­teen, mut­ta myös pieni­palkkaiset joko työt­tömik­si köy­hik­si tai työssäkäyviksi köyhiksi.

Niis­sä mais­sa, jot­ka ovat onnis­tuneet nos­ta­maan työl­lisyy­den korkeak­si, yleen­sä tue­taan mata­la­palkkaista työtä. Näin tehdään kan­nat­tavak­si myös huono­tuot­toinen työ, jon­ka tekem­i­nen on parem­pi kuin ei tee työtä ollenkaan. Jopa Yhdys­val­lois­sa on varsin antelias vero­hyvi­tysjär­jestelmä, Earned Income Tax Cred­it. Kun ansait­see itse dol­lar­in, yhteiskun­ta antaa 40 sent­tiä sen päälle. Sen käyt­töönot­to lisäsi työl­lisyyt­tä melkoisesti.

Yhteiskun­nalli­nen ilmapi­iri tulee muut­tumaan leipäjono­jen piden­tyessä. Nuori, joka ei näe tule­vaisu­udessaan mitään toivoa, joutuu hel­posti rikol­lisille poluille. Jen­giväki­val­taan syyl­listyvät nuoret ovat suurim­mal­ta osaltaan heitä, joil­ta on evät­ty mah­dol­lisu­udet men­estyä lail­lisin keinoin.

Onko vasemmisto sittenkin oikeassa

Pitääkö min­un siis hylätä ajatuk­seni oikeu­den­mukaises­ta markki­na­t­alous­maas­ta ja ryhtyä tuke­maan ay-liik­keen tavoit­tei­ta ajaa etu­jaan lakkoile­mal­la? Risoo, mut­ta ehkä silti pitää, mut­ta se tie on köy­htyvän kansan­talouden ja eri­ar­voisu­u­den tie, sil­lä lakkoase on tehokkain mies­val­taisil­la aloil­la. Kir­jas­ton­hoita­jaa se ei auta.

Se myös lisää rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä ja sitä kaut­ta köy­hdyt­tää kansan­talout­ta. Ay-liik­keen keino on talouden kannal­ta työn tar­jon­takartel­li. Ajatuk­se­na on vähen­tää työn tar­jon­taa palkko­jen nos­tamisek­si.  Näin päästään markki­nae­htois­t­en palkko­jen yläpuolelle, mut­ta sen hin­tana on, että työl­listynei­den määrä vähe­nee. Niiden pieni­palkkaisten ase­ma tietysti para­nee, jot­ka onnis­tu­isi­vat pysymään töis­sä ja niiden huononee entis­es­tään, jot­ka näin hin­noitel­laan ulos työmarkkinoilta.

Voi hyvinkin olla, että tämä oikeis­tokon­ser­vati­ivi­nen hal­li­tus kaatuu seu­raavis­sa vaaleis­sa ja saamme tilalle tuhoa täy­den­tävän kiilu­vasilmäisen vasem­mis­to­hal­li­tuk­sen, joka läh­tee kään­tämään maatamme takaisin  men­neisyy­teen. Ojas­ta allikkoon?

= = = =

Niis­sä sosi­aal­i­tur­van muodois­sa, joi­hin hal­li­tus lekallaan iskee, on kyl­lä kor­jat­tavaa. On type­r­ää, että sovitel­tua päivära­haa saa­va pääsee kokopäivä­työtä vas­taavi­in tuloi­hin jopa alle 20 tun­nin viikko­työmääräl­lä ja on type­r­ää tukea verovaroin kau­pan alan halua teet­tää osa-aikatyötä. Voidaan myös  kysyä, kan­nat­taako yhteiskun­nan tukea kalli­ita asumiskus­tan­nuk­sia kaupungeis­sa, vai olisiko parem­pi, että korkei­den asumiskus­tan­nusten kaupungeis­sa mak­set­taisi­in korkeampia palkko­ja sen sijaan, mut­ta näitä asioi­ta tulisi kor­ja­ta taidol­la eikä lekalla iskemällä.

Kir­joi­tan näistä seu­raavis­sa postauksissa.

77 vastausta artikkeliin “Hallitus vie Suomea aivan eri suuntaan kuin pitäisi”

  1. Soin­in­vaaran näke­mys että lakkoase olisi tehokkain mies­val­taisil­la aloil­la ei ole ollut kuitenkaan ole yleistä viime aikoina vaan muun muas­sa OAJ, Tehy ja Super ovat pääasi­as­sa nais­val­taisia jois­sa lakot ovat olleet yleisem­piä. Myös vai­h­toe­hto nykyiselle oikeis­tokon­ser­vati­ivi­nen hal­li­tus on todel­la pien­tä kos­ka en usko että Keskus­ta läh­tee SDP:n ‚Vihrei­den ja Vasem­mis­toli­iton kanssa samaan hal­li­tuk­seen jot­ta enem­mistöhal­li­tus olisi tältä poh­jal­ta enään mah­dol­lista. Myös RKP ei lähde enään vasem­mis­ton kanssa hallitukseen.

      1. Niin hoita­jat menivät lakkoon kevääl­lä ja syksyl­lä 2022 mut­ta sai­vat palkanko­ro­tuk­set. Tuo laki muu­tos eduskun­nas­sa jota rajoit­ti hoita­jien lakkoa, jota muuten perus­suo­ma­laiset vas­tus­ti­vat ain­oana oppo­si­tiop­uolueena, kos­ki vain aku­ut­tis­ten hoito­jen rajoit­tamista lakon piiristä

      2. “Eikö hoita­jien lakko kiel­let­ty käytännössä?”

        Korona-aikana oli koko ajan lakon uhka mut­ta mitään ei tehty.

      3. Korona-aikana ei nyt vaan voin­ut men­nä lakkoon.

        Hoita­jien olisi kan­nat­tanut keskit­tyä lakkokas­san paisut­tamiseen, eikä agi­toin­ti­in ja vaa­timiseen. En ymmär­rä, mitä ihmettä he oikein kuvit­te­liv­at tekevänsä?

      1. Nim­imerk­ki jt:lle kom­ment­ti­na että nimeno­maan VR Group koulut­taa kaik­ki veturinkul­jet­ta­jat kos­ka sil­lä on edelleen rautatei­hin mon­po­liase­ma. HSL vuokraa vain junakalus­ton VR:ltä mut­ta oper­ati­ivisen työn tekee edellen VR. Juna liikkenne tul­laan automa­ti­soimaan kokon­aan 20 vuo­den aikana jol­loin veturinkul­jet­ta­jien määrä tulee vähen­emään radikaalisesti.

      2. Niin mik­si ei?

        Riip­puu aika paljon mitä tarkoite­taan vasem­mis­tol­la, kuten mitä tarkoite­taan oikeistolla.
        SDP ja Vas ovat selviä vasem­mistop­uoluei­ta, ja Kok ja PS oikeis­to, mut­ta mitä ne muut ovat?
        RKP:llä on käytän­nössä 2 eri lin­jan kup­pikun­taa, oikeis­to ja keskus­ta joka venyy tarvit­taes­sa vasemmalle.

      3. HSL:n lähili­iken­teen junat omis­taa pääkaupunkiseudun kun­nat oman kalu­os­toy­htiön kaut­ta, ei VR. Junien ajami­nen määräa­jak­si eteen­päin kil­pailutet­ti­in mut­ta VR voit­ti kil­pailu­tuk­sen, mut­ta jou­tui alen­ta­maan hin­to­ja n 20% aikaisem­mas­ta monop­o­li­a­jan hin­tata­sos­ta jos en muista väärin. VR halusi, kos­ka tulot pieneni, säästää muut­ta­mal­la lähi­ju­nien kul­jet­ta­jien työaika­jär­jeste­lyjä mut­ta se aiheut­ti lakko­ja tässä pari vuo­ta sit­ten. Kul­jet­ta­jat protestoi­vat mm sitä että tablet­tikokoinen laite piti työvuoron jäl­keen kuska­ta oma­l­la ajal­laan Ilmalan varikolle tai ottaa mukanaan koti­in, ja ruokatau­os­ta VR ei halun­nut enää mak­sa palkkaa vaan piti ajoit­taa työvuoro­jen väliin.
        Rautatiealan Union­il­la on kova lakkoase eikä kavah­da käyt­tää sitä jos jol­lain henkilöstöryh­mäl­lä yritetään muut­taa työaiko­ja tai mui­ta ehto­ja huonom­paan suuntaan. 

        Veturinkul­jet­ta­jien ja muun rautatiehenkilökun­nan koulu­tus tapah­tuu nyky­isin ammat­tik­oulus­sa joka ei ole enää VR:n. Käytän­nössä kurs­seille ote­taan vain se määrä uusia oppi­lai­ta joi­ta VR kat­soo tarvit­se­vansa. Työt­tömyyt­tä ei ole ymmärtääk­seni alalla. 

        VR:n kil­pail­i­joi­ta on vain tavar­ali­iken­teessä ja Fen­niarail ja North Rail palkkaa kul­jet­ta­jansa ilmeis­es­ti huokut­tele­mal­la VR:läisiä.

  2. “Olen näh­nyt jäykän työe­htosopimusjär­jestelmän pait­si köy­hdyt­tävän tätä maa­ta myös ole­van suure­na syynä esimerkik­si miesten ja nais­ten palkkaeroi­hin — sään­nöstelee­hän jär­jestelmä miesten palkko­ja ylöspäin ja nais­ten alaspäin. Mitenkään muuten veturinkul­jet­ta­jan (koulu­tus 8 kk) palk­ka ei voisi olla kaksinker­tainen lähi­hoita­jan (koulu­tus 2–3 vuot­ta) palkkaan nähden.”

    Pois­tu­vatko palkkaerot jos veturinkul­jet­ta­jik­si palkataan naisia ja lähi­hoita­jik­si miehiä?

    1. Pert­ti Pulkki­nen osui hyvään kysymyk­seen. Veturinkul­jet­ta­jien ja hoita­jien palkkauk­ses­sa on iso­ja ero­ja samoin koulu­tuk­ses­sa mut­ta Veturinkul­jet­ta­jien työ läh­es 24h. Sairaan­hoita­jien työ ei ole niinkään 24h vaan lähi­hoita­ja on sairaan­hoita­jan apuna. Sekin ollut Tehyn vaa­timus ettei lähi­hoita­jal­la (jot­ka kuu­lu­vat Superi­in) ei ole lääk­in­täoikeut­ta vaan sairaa­han­hoita­jil­la on lääk­in­täoikeut­ta . Poikkeus on tehty yöl­lä jol­loin lähi­hoita­jal­la on lääk­in­täoikeus. Tässä kohtaa ay-liike rajoit­taa keskenään velvol­lisuuk­sia joka vaikut­taa kokon­aisu­u­teen ei työ­nata­ja ole aina ongel­ma vaan ay-liikeen sisäi­nen kilpailu.

      1. Ei kaik­ki pro­fes­sioiden väli­nen kamp­pailu liity ay-liik­keeseen tai sitä on ja tulee ole­maan huoli­mat­ta ay-liik­keen ase­mas­ta tietyssä yhteiskun­nas­sa. Ei lääkärei­den kohdal­la puhuta ay-liik­keestä vaan lääkärili­itos­ta. Naisam­mat­teista nyt vaan puhutaan eri tavoin.

    2. Veturinkul­jet­ta­jien korkeat palkat johtu­vat VR:n monopoliasemasta.
      Paper­i­työlästen korkeat palkat johtu­vat alue­poli­it­tis­es­ta his­to­ri­as­ta tyyli­in “Suo­mi elää met­sästä” ja ahtaa­jien korkeat palkat siitä että Suo­mi on saari.

      Naisia on em ammat­tiryh­mis­sä kanssa nykyään, ja enenevässä päin.
      Lähi­hoita­ji­na on miehiä kanssa ainakin kasvukeskuksissa.

      1. Tuo­hon Sil­fver­ber­gin näke­myk­seen että Veturinkul­jet­ta­jien korkeat palkat johtu­vat VR:n monop­o­liase­mas­ta on toden­näköis­es­ti pienem­pi tek­i­jä se että Veturinkul­jet­ta­jien työ on läh­es ympärivuorokau­ti­nen jos­sa on vähän tauko­ja kos­ka junien aikataulu­jen vai­h­to välit ovat lyhyet. Toden­näköis­es­ti jos VR:n lähili­ikenne avataan kil­pailulle esim pääkaupunkiseudul­la toden­näköis­es­ti palkat nou­se­vat kos­ka yksi­tyi­nen rautatiey­htiö joka har­joit­taa lähili­iken­net­tä voi rekry­toi­da veturinkul­jet­ta­jia VR:ne kan­nat­ta­mat­tomil­ta linjoilta.

      2. Niin eiköhän veturinkul­jet­ta­jien koulut­tamis­es­ta vas­taa ain­oas­taan VR. Mikähän olisi kul­jet­ta­jan palk­ka, jos näitä tulisi ulos esim. sata per vuosi?
        Ja Rahulille tiedok­si, että molem­mil­la on 24 työ, jos­sa olet­taisin että veturinkul­jet­ta­jal­la on tarkem­min määritel­lyt tauot (samal­la lail­la kuin muil­lakin ammat­tikul­jet­ta­jil­la). Ei se veturikaan kul­je samoil­la silmil­lä määrättömästi.

      3. En nyt kyl­lä oikein ymmär­rä , miten paper­i­työläis­ten korkeat palkat joh­tu­isi­vat aluepolitiikasta.
        Eiköhän nämä öky­palkat ole seu­raus­ta ay-liik­keen röyhkeydestä.

  3. >“Voi hyvinkin olla, että tämä oikeis­tokon­ser­vati­ivi­nen hal­li­tus kaatuu seu­raavis­sa vaaleis­sa ja saamme tilalle tuhoa täy­den­tävän kiilu­vasilmäisen vasem­mis­to­hal­li­tuk­sen, joka läh­tee kään­tämään maatamme takaisin men­neisyy­teen. Ojas­ta allikkoon?”

    itsekin mietin että tämän oikeis­to­jät­teen pahin syn­ti ei ole menete­tyt neljä vuot­ta, vaan kahdek­san vuot­ta kun las­ke­taan demari val­ta sen jäl­keen päälle. ja ne demar­it voivat olla vielä huonom­pia. nyt tek­isi mieli ottaa giga­foni ja suun­na­ta niihin vihreisi­in jot­ka tak­tikoi demare­i­ta ja kokoomus­ta, KANNATTIKO! 

    seu­raavas­ta var­maan saan satiku­tia, mut­ta mul­la on vähän has­sut tau­s­tat. jos seu­raa­vat vaalit menee sat­u­mais­es­ti, niin seu­raa­va hal­li­tus olisi vihreät ja keskus­ta vetoinen, siten että demar­it ja kokoomus olisi pienem­mät kuin vihreät tai keskus­ta. eli jos demar­it tai kokoomus olisi hal­li­tuk­ses­sa niin ne olisi apupuoluei­ta. san­o­taan vain lisäk­si että hyvät vai­h­toe­hdot ovat vähissä. 

    muuten eurovaalit on tulos­sa! voi muuten olla poikkeuk­sel­lisen tärkeät.

    yksi mis­tä et (osmo soin­in­vaara) ole hirveäs­tui puhunut, ehkä helsinkiläisyys näkyy. on suhde yhteiskun­ta. itse olen enem­mänkin kor­pi suomes­ta, ja suomes­sa tupataan työl­listymään aika paljon suhtei­den kaut­ta. tämä oli jo ongel­ma ennestään, mut­ta veikkaan että tämä pahe­nee tässä oikeis­to­jät­teessä. veikkaan että suhde­työ­paikat lev­iää myös pääkaupunkiseudun ongelmaksikin.

    1. “veikkaan että suhde­työ­paikat lev­iää myös pääkaupunkiseudun ongelmaksikin.”

      Yhden yli rekry­toimi­nen on yksi persereikä. Meil­lä on vira­nomais­ta­ho­ja, jos­sa koko duu­nar­i­por­taan valin­nan on tehnyt sama taho muu­ta­man kymme­nen vuo­den ajan. Mon­et paikat per­su­un­tu­vat. Enkä tarkoi­ta täl­lä pelkästään poli­isia. Hal­li­tu­so­hjel­ma on muuten aikamoinen hillo­tolp­pa poli­isille. Yli tuhat uut­ta poli­isia ken­tälle. Se on helsin­gin mamuon­gel­maan yksi poli­isi jokaiseen risteyk­seen jos tuo menee kuten on sovittu

      1. Nim­imerk­ki Kom­ment­tin kom­ment­ti­in ettei Helsingis­sä ole ns “mamuon­gel­maa” vaan nuorisorikol­lisu­us koos­t­uu kan­ta­suo­ma­lai­sista kuin maahanmuuttajista.

      2. “Nim­imerk­ki Kom­ment­tin kom­ment­ti­in ettei Helsingis­sä ole ns “mamuon­gel­maa” vaan nuorisorikol­lisu­us koos­t­uu kan­ta­suo­ma­lai­sista kuin maahanmuuttajista.”

        Pahoit­te­lut ensin­näkin asi­at­tomas­ta ja huonos­ta kom­men­toin­nista. Jaan tämän näke­myk­sen, että tätä ongel­maa ei ole.

        Lyhyel­lä ja hutai­se­val­la kom­men­til­la tarkoitin sanoa, että poli­isi on tutk­i­tusti täyn­nä per­su­ja ja kokoomus­laisia. Laa­ja maaseu­tu pitää poli­i­seis­sa vielä noin 10% keskus­tan kan­natuk­sen, mut­ta viher­vasem­mis­toa siel­lä ei ole käytän­nössä ollenkaan. Tai vihreät nyt taitaa saa­da 2%, mut­ta vasem­mis­to pyöristyy nollaan. 

        Tämä on siis mei­dän poli­isi puoluekar­tal­la. Tuo on niin huono otan­ta yhteiskun­nas­ta, että tähän on pitänyt ihan todel­la pyrk­iä. Se ei ole tul­lut vahingossa. 

        Sit­ten poli­it­tis­es­ti vään­net­ti­in siitä, että tuolle porukalle pitää saa­da lisära­ho­tus­ta. Suurin syy poli­ti­ikas­sa on ollut aiem­min mainit­tu asia. Täl­lä ei tarvitse olla totu­us­po­h­jaa. 10% odotet­ti­in ja oliko se 9%, mikä toteu­tui. Poli­isin lisäbud­jet­ti on ainakin puheis­sa ollut tulos­sa kent­tä­työhön ja tästä näkyi jo laskel­ma, että se on yli tuhat uut­ta poli­isia ken­tälle. Jos siis edelleen usko­taan, että menee kuten huude­taan. Ja kos­ka se mainit­tu asia, johon poli­isit tarvi­taan on tuol­la kehä kol­men sisäl­lä, niin hal­li­tus­puolueen huutelun perus­teel­la teil­lä on siel­lä koh­ta kon­staapeli joka risteyk­sessä kuten bagdadissa. 

        Siis tuos­sa ei ole mitään tekemistä todel­lisu­u­den kanssa. Ensinäkin voi tode­ta, että rahat kyl­lä menee, mut­ta ei sinne ken­tälle ketään tule lisää. Poli­isia kun ei val­vo suomes­sa kukaan ja jos poli­isi alkaa näkymään, niin mil­lä ne huu­taa seu­raavalle vaa­likaudelle uut­ta korotusta?

        Hyvä viholli­nen voi aivan yhtä hyvin olla todel­li­nen kuin kek­sit­ty. Elämme kuitenkin totu­u­den jälkeisessä maailmassa

      3. Halu­an vielä jatkaa hie­man tästä poli­isi-jokaisen-risteyk­seen-helsingis­sä- aiheesta.

        https://yle.fi/a/74–20051766?origin=rss

        Mari Ranta­nen ehdot­taa, että 14 vuo­ti­aat vanki­laan ja poli­isille oikeus tehdä ruumi­in­tarkas­tuk­sia mamualueil­la. Toki viral­lises­sa uutises­sa ei käytetä sanaa mamualue vaan maini­taan, että ruumi­in­tarkas­tu­soikeus annet­taisi­in “tiety­ille lev­ot­tomille alueille.” 

        Seu­raavak­si kan­nat­taa huomioi­da, että nämä ter­mit ovat juri­disia ter­me­jä, jois­sa on määrä­tyt toim­inta­mallit. Henkilön­tarkas­tus on pakkokeino­lais­sa määritel­tyä henkilöön kohdis­tu­va etsin­tää. Tässä per­su­jen esi­tyk­sessä ei ole kyse henkilön­tarkas­tuk­ses­ta, jon­ka saa käytän­nössä poli­isi tehdä esi­henkilön­sä luval­la tilanteessa, jos­sa on epäi­ly yli 6 kk vannkeu­den mah­dol­lis­tavas­ta rikoksesta.

        Ei. Tässä on kyse ruumi­in­tarkas­tuk­ses­ta. Laki on tässä aika jyrkkä. Se ei rajaa toimen­pidet­tä pelkästään lääkärin tekemäk­si, mut­ta käytän­nössä en usko, että sitä suomes­sa kukaan muu enää tekee. Se, mitä min­is­teri ajaa ja halu­aa on juuri mamui­hin ja mamualueille kohden­netut ruumi­in­tarkas­tu­soikeudet. Laki ei ehdot­tomasti rajaa tätä lääkärei­den työk­si, vaan poli­isi on lain mukaan vira­nomainen, jolle tämä oikeus voidaan antaa. Se on ihan sama, miten kau­ni­isti tätä yrit­tää tulki­ta, niin min­is­teri on nyt tois­tu­vasti ja mon­ta ker­taa hak­enut tätä ruumi­in­tarkas­tu­soikeut­ta poli­isille mamui­hin kohdentuen. 

        Tämä on sitä suur­in­ta rasis­tista paskaa, mille mei­dän yhteiskun­ta on jo sokeu­tunut. Tulk­itkaa joku tämä muuten kuin siten, että per­su min­is­teri halu­aa antaa per­su poli­i­seille oikeu­den työn­tää nyrkkin­sä maa­han­muut­ta­jien per­seisi­in ja pil­lui­hin ilman mitään syytä. Vain kos­ka asuu mamualueella.

  4. Joku Kokoomuk­sen kansane­dus­ta­ja (Nimeä en muista.) sanoi, että pal­ka­lla on tul­ta­va toimeen. Perusteli sil­lä käsit­tääk­seni asum­istuen pois­tamista työssäkäyviltä. Onko kysymys jonkin­lais­es­ta hevosenkenkäilmiöstä?

  5. Mies- ja naisa­lo­jen palkkakuopan tärkeimpiä syitä kyl­lä ei ole mikään “AY-liike” yleen­sä, vaan se, että nais­val­tais­ten alo­jen työ­tais­te­lut käy­dään aina toinen käsi sidot­tuna selän taakse — tietoise­na siitä, että hal­li­tuk­set alka­vat aina todel­la herkästi sor­va­ta pakko­lake­ja hoi­va-alo­jen men­nessä lakkoon. Ehkä olen­naisin, tai ainakin olen­naisimpia, osa tätä kehi­tys­tä oli v. 2007 poti­las­tur­vala­ki, antifem­i­nis­tisin teko muu­ta­maan vuosikymme­neen — jota vihreät oli­vat hal­li­tuk­ses­sa taput­tele­mas­sa läpi muun hal­li­tuk­sen mukana.

    1. Usein tun­nu­taan uno­hta­van se mik­si hal­li­tuk­sen on kaikesta muus­ta huoli­mat­ta asetet­ta­va ihmis­ten hen­ki- ja ter­veys etusi­jalle. En ole vielä tavan­nut sel­l­aista joka julkises­ti ilmoit­taisi ettei hal­li­tus saa varmis­taa sitä ettei lakol­la aiheuteta ihmisille hen­gen­varaa, vaik­ka use­at ovatkin sitä mieltä ettei edes sil­loin saa rajoit­taa lakko-oikeut­ta. Oletko tosi­aan sitä mieltä ettei hal­li­tus olisi saanut tur­va­ta poti­lai­ta jot­ka tarvit­se­vat aku­ut­tia vält­tämätön­tä hoitoa? Et kai sen­tään vaik­ka annatkin niin ymmärtää.

      Mut­ta vaik­ka olisikin katk­era siitä että meil­lä on poti­las­tur­val­lisu­us­la­ki, niin on aivan älytön­tä että purkaa katkeruuten­sa kan­nat­ta­mal­la hal­li­tus­ta joka vie nais­val­tail­ta aloil­ta kokon­aan mah­dol­lisu­udet kor­ja­ta jäl­keen jäänyt­tä palkkata­soa. Orpon hal­li­tushan on estämässä lakkoi­hin osal­lis­tu­mista laa­jasti ja estämässä vielä senkin ettei yksikään ala voi saa­da parem­pia koro­tuk­sia kuin vien­tiala, vaik­ka ala olisi jäänyt kuin­ka jäl­keen muiden alo­jen palkkakehityksestä.

      Ei kai hoitoalal­lakaan voi­da olla kuitenkaan niin ajat­telemat­to­mia että kan­nate­taan Orpon hal­li­tuk­sen leikkauk­sia ja työelämäheiken­nyk­siä sen takia että on joudut­tu aiem­min säätämään laki jol­la taataan poti­las­tur­val­lisu­us ja ihmis­ten hen­ki. Jos, niin eipä siinä sil­loin voi syyt­tää kuin itseään ja miet­tiä mitä onkaan tilan­nut. Nyt niitä rajoituk­sia on sit­ten tulos­sa oikein urakalla, tilasi tai ei. Onnek­si sen­tään osa työn­tek­i­jöistä älyää niitä sen­tään vas­tus­taa vaik­ka on niitäkin, yleen­sä jär­jestäy­tymät­tömiä YTK:laisia, jot­ka kan­nat­ta­vat hal­li­tuk­sen heiken­nys­toimia työn­tek­i­jöi­den oikeuk­si­in. Per­su­ja, kokoomus­ta, kris­til­lisiä tai RKP:tä äänestäneitä lienevät, tai sit­ten niitä jot­ka eivät äänestä ollenkaan mut­ta elelevät työelämässä muiden työn­tek­i­jöi­den ajamien etu­jen siiv­el­lä, jotkut vieläpä valittaen.

      1. ” estämässä vielä senkin ettei yksikään ala voi saa­da parem­pia koro­tuk­sia kuin vien­tiala, v”

        Eihän tuo koske muu­ta, kuin val­takun­nanso­vit­teli­jan kätilöinä sopimuk­sia. Val­takun­nanso­vit­teli­jan lin­ja on jo muutenkin ollut pitem­män aikaa, että sinne ei tul­la hake­maan koro­tuk­sia, vaan että sovit­teli­ja ehdot­taa yleisen lin­jan mukaisia korotuksia.

        Jos halu­aa hyvät koro­tuk­set, niin oitäisi nyt vain opetel­la neu­vot­tele­maan ja lakkoile­maan itse, eikä men­nä heti sovit­teli­jan jut­tusille. Sairaan­hoita­jien lakot oli­vat ihan vit­se­jä, parin viikon ja muu­ta­man päivän määräaikaisia lakko­ja ja sit­ten suo­raan poti­las­tur­val­lisu­ut­ta vaaran­ta­vat jutut. Sit­ten ihme­tel­lään, että Mites tässä näin kävi.

        Mitä ihmeen lakko­ja ne sem­moi­set on?

  6. Ihmeel­listä että hal­li­tuk­sel­la ja VM:n pon­nar­ipo­jal­la ei ole mitään tajua mitä tapah­tuu kun he vetävät näistä naruista. Tavoitel­laan puheis­sa jotain pohjo­is­maista, mut­ta tehdään ihan muu­ta. Ja miten näsävi­isaan pikku­lapsen tasol­la toimi­va voi olla val­tio­varain­min­is­teri ja larp­paa­van jotain thatch­eris­mia? Tässä tuho­taan ver­rat­tain parhaimpi­in kuu­lunut­ta maa­ta mon­es­sa asi­as­sa ja lop­ul­ta ollaan samas­sa mis­sä jenkeis­sä ja briteis­sä. Yleinen asevelvol­lisu­uskaan ei tule kestämään suuria repeämiä yhteiskun­nas­sa. Lizz Trussista ei näköjään opit­tu mitään, kun vero­ja alen­netaan velal­la ja saadaan vain korot nousu­un. Mitään kon­ser­vati­ivista tässä ei ole, vaan Suomes­sakin oikeis­to on radikaali
    tv-evanke­lis­to­jen tapaan toimi­va ketku­jen kupla, joka keskitt­tyy keräämään itselleen ja kavereilleen.

    1. “Yleinen asevelvol­lisu­uskaan ei tule kestämään suuria repeämiä yhteiskunnassa.”

      Tätä ei var­maan tarvitse erik­seen maini­ta, mut­ta asevelvol­lisu­us on tul­lut jo päätökseen.

      1. Tarkoi­tatko sitä, että nyky­isin on ilmoi­tusa­sia vai­h­taa henkilö­tun­nuk­sen lop­pu­osa niin, ettei täl­lä vaivata?

      2. Oletko mei­dän suo­ma­lais­ten asial­la ? Itä­naa­puris­sa tapute­taan kar­vaisia käsiä yht­enäisyyt­tämme rapaut­taville kommenteille.
        Oletko tosi­aan sitä mieltä, että yleistä asevelvol­lisu­ut­ta tarvi­ta. Kuulisin mielel­läni perustelut.

      3. mprrssn, veikkaan että tätä ilmoi­tusasi­aa tulee käyt­tämään vain muu­ta­ma nuori. Jos esim. lääkäriltä saata­va c on ollut tois­tu­vasti e ja halu­aa päästä jo pikkuhil­jaa eroon tästä velvol­lisu­ud­es­ta, niin joku voi kokea tämän ihan vai­h­toe­htona. Mitään isom­paa vaiku­tus­ta täl­lä ei ole. Kuten ei sil­läkään, että het­un lop­pu­osan vai­h­ta­mal­la saa noin 30% palkanko­ro­tuk­sen inttiajalle. 

        Eemil saa toki taput­taa kar­vaisia käsiään. Jos sin­ul­ta meni ohi, niin me ollaan natossa nyt. Se käytän­nössä tarkoit­taa sitä, että puo­lus­tusvom­ien bud­jet­ti tulee ole­maan noin 2% luokkaa. Sel­l­ainen pikku twist siinä on, että tätä ei jatkos­sa las­ke­ta kuten aiem­min vaan tuos­ta varus­miehestäkin tulee kulu. Näin jo siprin laskel­maa suomen kulu­rak­en­teesta ja kyl­lä tässä tulee ruos­ka sival­ta­maan heti kun tuo naa­purin sota lakkaa. Ei mitään tolkkua mak­saa täl­läisiä sum­mia, kun on liitossa.

        Nyt toki ymmärtää, että Marin lait­toin sen n. +38% pv:n menoi­hin. Nykyi­nen hal­li­tus ei toki Ukrainaa samas­sa mit­takaavas­sa tue ja ensi töik­seen ilmoit­ti, että leikkaa tukea todel­la paljon. 

        Itse­hän olen siis sitä mieltä, että Suomen tulisi olla sekä akti­ivisem­pi että avokätisempi.

    2. Nim­imerk­ki Kel­lar­ista kom­ment­ti­na tuo­hon Liz Trussin veropoli­ti­ikkaan niin se aivan eri­lainen kuin Orpon hal­li­tuk­sen veropoli­ti­ik­ka kos­ka Trussin veropoli­ti­ikas­sa kaik­ki verot las­ket­ti­in joka vaikut­ti siihen että eläk­er­a­has­to­jen arvo las­ki kos­ka Englan­nin punnnan arvo las­ki. Suomes­sa eläk­er­a­has­tot ovat hyvässä kun­nos­sa ja euro aut­taa tässä kohtaa siinä että val­u­u­tan arvo on vakaa eli se ei ole pörssi speku­laa­tion kohteena. Ain­oa thatch­eris­mistä kopi­oitu ele­ment­ti Orpon hal­li­tu­so­hjel­mas­sa on poli­it­tis­ten lakko­jen rajoit­ta­mi­nen ja lait­tomien lakko­jen lakkosakko­jen suo­ra per­in­tä työn­tek­i­jöiltä jot­ka ovat olleet lait­toman­lakon­pi­iris­sä j0ka on todet­tu lait­tomak­si työ­tuomiois­tu­imen toimesta

      1. Kom­men­tille vas­taan niin, että luu­lo Nato-liit­tou­tu­mis­es­ta jotenkin muut­taisi suo­ma­laista yleistä asevelvol­lisu­ut­ta , on väärä.
        Tosin muut­taa kyl­lä tietyl­lä taval­la. Nimit­täin jos sota Ukrainaa vas­taan päät­tyy, niin paine Suomea ja Bal­ti­aa vas­taan kasvaa.
        Kun Venäjä saa sotakoneis­ton uuteen nousu­un, niin puo­lus­tuk­sel­lis­es­ti heikot joutu­vat alueluovutuksiin.
        Natoli­itou­tu­mi­nen nos­taa Suomen kyvyn uuteen luju­us­lu­okkaan, joten mei­dän ei tarvitse piden­tää varushenkilök­oulu­tus­ta ja edelleen jatku­va yleinen asevelvol­lisu­us pitää reservin riit­tävässä vahvuudessa.
        Juuri nyt Lavrov pur­ki pet­tymys­tään Suomen puo­lus­tuskyvyn päivityksestä.
        Krem­lin laa­ti­mat Venäjän laa­jen­tu­mis­su­u­nitel­mat menivät ker­ta­hetol­la päin h******iä.

        Tosin paraikaa venäjämieliset tiedonkerääjät rapor­toi­vat meneil­lään ole­vista sota­har­joituk­sien heikoista kohdista ja vähät­televät Kremlille puo­lus­tuk­sen iskukykyä. Ja eiköhän Hesari koh­ta julkaise kar­tan inframme haavoittuvuuksista.

    3. “Ihmeel­listä että hal­li­tuk­sel­la ja VM:n pon­nar­ipo­jal­la ei ole mitään tajua mitä tapah­tuu kun he vetävät näistä naruista. Tavoitel­laan puheis­sa jotain pohjo­is­maista, mut­ta tehdään ihan muu­ta. Ja miten näsävi­isaan pikku­lapsen tasol­la toimi­va voi olla val­tio­varain­min­is­teri ja larp­paa­van jotain thatcherismia?”

      Todel­lakin, hyvin vaikea käsit­tää miten hal­li­tuk­sen jehuil­la ja VM:n pon­nar­ipo­jal­la voi olla näin karmean huono kokon­aisym­mär­rys toimien seu­rauk­sista, yhteis­vaiku­tuk­sista jne. Mut­ta tois­tan mitä kir­joitin aikaise­mas­sa viestis­säni toises­sa Osmon postauk­ses­sa: Heikos­sa tilas­sa on suo­ma­lainen mer­i­tokra­tia, todel­la heikos­sa. VM:n väitet­ty talousosaami­nen vaikut­taa tämän hal­li­tu­so­hjel­man perus­teel­la aivan ala-arvoisen heikol­ta, ei näil­lä henkilöil­lä ole mitään asi­aa nos­taa palkkaa VM:ssä.

  7. Ymmär­rän että Osmol­la on hyvää tah­toa ja uskoa että myös muil­ta sitä löy­tyy kun toim­i­taan kuten markkin­ausko­vaiset ovat opet­ta­neet. Muat­ta kuten nähdään niin tuolle uskolle ei ole perustei­ta, vaan Suomes­sa oll­laan nyt samal­la tiel­lä kuin aikanan USA:ssa ja Bri­tan­ni­as­sa 1980-luvul­la ja se tie ei ole hyvä. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009873861.html

    Usein vaikut­taa vah­vasti myös siltä että tietämys työe­htosopimuk­si­ta ja todel­lisu­ud­es­ta niiden niiden antamista mah­dol­lisuuk­sista ovat kovin puut­teel­liset. Kan­nat­taa tutus­tua niihin ennen kuin puhuu työelämän jäykkyyk­sistä ja siitä ettei asioista voi­da sopia paikallis­es­ti ja laa­jastikin. Ja jos on sitä mieltä että noiden sopimusten mah­dol­lis­tamia paikall­sia sopimuk­sia voitaisi­in käytää myös laa­jem­min, niin sen sijaan että syyt­tää ammat­tiy­hdis­tys­li­iket­tä, niin kan­nat­taisi syyt­tää niitä jot­ka eivät suos­tu siihen että myös työn­tek­i­jän neu­vot­telu­ase­ma tur­vataan. Eiväyt tuo­ta paikallisen sopimisen laa­jen­tamista tarvitse oikeasti muu­ta kuin ne työ­nan­ta­jat joil­la on ketun­hän­tä kainalos­sa ja jot­ka eivät sen takia halua neu­votel­la asioista vaan sanel­la. Kun työn­tek­i­jöi­den neu­vot­telu­ase­ma tur­vataan, niin asia järjestyy kyl­lä. On todel­la sokeaa tai ide­ol­o­gista syyt­tää työn­tek­i­jöitä ainakain siitä että he puo­lus­ta­vat työn­tek­i­jöi­den asemaa!

    Jos syyt­tää ammat­tili­it­to­ja työtöömyy­destä, niin viimeistään nyt pitäisi ymmärt­tää se miten käy jos ne suos­tu­vat siihen ettei palkoille tai työe­hdoille ole mitään alara­jaa. Puhutaan kyl­lä kau­ni­ita kuin­ka yhteiskun­ta voisi sit­ten tukea niitä joil­la palk­ka ei riitä elämiseen, mut­ta mitä tehdään käytänösää kun val­taan pää­sevät ne jot­ka eivät sitä hyväksykään. No, viedää ne tuet ja halu­taan viedä vielä palkat ja työe­hdotkin. Aika usein olen joutunut miet­timään sitä että kuin­ka sin­isilmäisiä jotkut itseään sosi­aalilib­er­aaleina oikeis­to­laisi­na itseään pitävät ovatkaan kun kuvit­tel­e­vat että varakkaimpia suo­si­va ja suuria tulo­ero­ja kan­nat­ta­va talousoikeis­to­lainen olisi valmis pitämään huol­ta pien­i­t­u­loi­sista. Ei ole, vaan käyt­tää vaan hyväk­si sitä että sosi­aal­ib­er­aali oikeis­to­lainen suo­jelee sitä ettei varakkaimpi­en etuoikeuk­si­in puu­tu­ta, että kaik­ki varakkaimpia suo­si­vat vero­tuk­sen por­saan­reiät säi­lyvät ja että työt­tömyys ja työelämän heiken­nyk­set ovat ay-liik­keen syytä, ei kokoomuslaisessa/perussuomalaisessa (reaganilais/thatcherilaisessa)maailamssa koskaan työ­nan­ta­jien. Työ­nan­ta­jalle olisi muuten parem­pi ilmaisu eli työn­teet­täjä. Eihän työn­tek­i­jälle mitään anneta, vaan teetetään vastiket­ta vas­taan. Korkein­taan yhteis­es­ti sovit­tua verovaroista palkkaa mak­savaa työn­teet­täjää voidaan kut­sua oikeak­si työnantajaksi.

    Itseään sosi­aalilib­er­aaleina oikeis­to­lais­na vedätetään nyt aivan samoin kuin vedätetään niitä työläisiä ja sosi­aal­i­tur­vaa tarvit­se­via jot­ka luule­vat perus­suo­ma­lais­ten ole­van työväen­puolue tai köy­hien asial­la! On mie­lenki­in­toista seu­ra­ta kuin­ka ihmisiä on vedätett­ty leikkaa­maan vapaae­htois­es­ti itseltään. Kris­til­liset vedätt­tävät “uskovia”, RKP ruotsinkielisiä, kokoomus sosi­aalilib­er­aale­ja oikeis­to­laisia ja per­sut kaikkia hyväuskoisia työn­tek­i­jöitä ja köy­hiä. Van­ha sanon­ta­han kuu­luu että tyh­myy­destä sakote­taan ja nyt siitä tosi­aan sakotetaan.

    Jos joku kään­tää Suomea men­neisyy­teen, niin se on juuri nykyi­nen (ääri)oikeistohallitus. Se ajaa työelämää vähin­tään 50 vuot­ta taak­sepäin, sosi­aal­i­tur­vaa tie minne ja uno­htaa kat­soa tule­vaisu­u­teen ja sen tuomi­in haasteisi­in. Täysil­lä vaan vaik­ka kaik­ki merk­it osit­ta­vat että ympäristö ei tule kestämään nyky­istä menoa. Mik­si he ovatkaan valmi­ita jät­tämään lap­sille peru­ut­ta­mat­toman velan luon­tokadon ja ihmisen aiheut­ta­man ilmas­ton läm­pen­e­misen muo­dos­sa, mut­ta leikkivät selvästi ide­ol­o­gis­es­ti abstrak­tis­es­ta velas­ta huolestunut­ta. Orpon lai­va ajaa nyt täysil­lä päin jäävuor­ta, mut­ta hal­li­tus sen kun jatkaa ahne­htimista har­vo­jen pussiin.

    Niin, oliko sit­ten Marinin hal­li­tus kiilu­vasil­mainen vasem­mis­to­hal­li­tus. Ei ollut, vaan keskus­ta vasem­mis­to­lainen joka piti huol­ta vaikeina aikoinakin siitä että pyörät pyörivät, yri­tyk­siä ja kansalaisia tuet­ti­in. Velkaa se tietysti vaati. Tarkoi­tus oli tietysti se että tuo­ta velkaa mak­se­taan yhdessä pois, mut­ta kun äänestäjät eivät sitä ymmärtäneet niin nyt hei­dän val­taan nos­ta­mansa sin­imus­ta hal­li­tus mak­sat­taa tuo­ta velkaa pelkästään pien­i­t­u­loisil­la ja ottaa jopa lisää velkaa rahoit­taak­seen hyvä­tu­lois­t­en veronalen­nuk­set. Kumpaa tuo sin­imus­ta hal­li­tus sit­ten edus­taakaan hölmöläisyyt­tä vaiko vain puh­das­ta ahneut­ta. Omas­ta mielestäni molempia.

    Nykyi­nen kehi­tys on pitkälti kiin­ni siitä että poli­it­tisen keskus­tan kan­na­tus on rom­ah­tanut, meiltä puut­tuu nykyään keskus­tavasem­mis­to, sosi­aalilib­er­aali tai oikeasti alki­o­lainen keskus­ta. Nyt puolue nimeltä keskus­ta ei oikein tiedä mitä se on, onko se ole­mas­sa sik­si ettei vaan mihinkään varakkai­ta ja hyvä­tu­loisia suo­si­vaan vero­tuk­sen por­saan­reikään päästä puut­tumaan vai haikaile­mas­sa jostain agraari Suomes­ta? Saman­lainen vero­tuk­sen por­saan­reikien tukkimisen estäjä tun­tui ole­van Marinin hal­li­tuk­ses­sa myös RKP. No, muut ‚suo­ma­laiset, mak­sa­vat sit­ten sitäkin enem­män. Mil­loinka­han muuten saadaan edes jonkin­lainen lähde­vero nyky­isin verova­paille osin­goille? Nythän se on kokon­aan kiin­ni hal­li­tuk­ses­sa olev­as­ta laitaoikeis­tos­ta, per­su­ista, kokoomuk­ses­ta, kris­til­li­sistä ja RKP:stä, ei ay-liik­keestä kuten ei ole ollut ennenkään. Eikä tietenkään mis­tään Kojamos­ta joka on pörssiy­htiö, vaikkei­vat tyh­mim­mät tun­nu tajua­van sitäkään.

    Orpo on nyt kään­tänyt Suomi­laivan vaar­al­lisille vesille. Vesille joil­la edessä on vain haak­sirikko kuten kaik­ki “mer­im­iehet ja ‑naiset” kyl­lä hyvin tietävät.

      1. En sanoisi että taakse päin vaan siihen suun­taan johon jo Sip­ilän hal­li­tus pyr­ki mut­ta ei onnis­tunut kos­ka Keskus­ta alkoi aidosti pelkäämään että Suomeen tulee yleis­lakko jos työ­markki­na­mallia lähde­tään muut­ta­maan kolmikan­nas­ta kohti paikallista sopimista. Nykyi­nen hal­li­tus toteut­taa sen mitä Sip­ilän hal­li­tus olisi voin­ut tehdä. Mie­lenki­in­toista on että perus­suo­ma­laiset ovat hyväksyneet täl­läisen työ­markkin­au­ud­is­tuk­set ilman mut­tia vaik­ka Perus­suo­ma­laiset viime vuon­na vas­tus­ti­vat Tehyn ja Superin lakon rajoit­tamista lain­säädän­nön avul­la ain­oana oppositiopuolueena.

      2. Tot­ta, paikoitellen jopa 90 vuotta.

        Veikkaan että jos hal­li­tus aikoo taan­nut­taa Suomen työelämään siten kuin se hal­li­tu­so­hjel­mas­sa kaavailee, niin sil­loin paikalli­nen sopimi­nen tulee päin­vas­toin vaan vähen­emään. Ja se perus­tuu siihen että seu­raaval­la kier­roksel­la ammat­tili­itot luopuisi­vat siitä val­tavas­ta määrästä paikallista sopimista jos­ta vuosien var­rel­la sopimuk­si­in on nyt kir­jat­tu. Sitä on käytän­nössä mah­do­ton­ta kor­va­ta lain­säädän­nöl­lä joten pahim­mil­laan kaik­ki van­ha romut­tuisi ja alka­isi alus­ta. Se olisi val­ta­va takaisku Suomelle ja todel­la kallis hin­ta siitä etteivät jär­jestäy­tymät­tömät työ­nan­ta­jat halua sopia asioista työn­tek­i­jöi­den jär­jestäy­tynei­den edus­ta­jien kanssa, vaan sanel­la. Taitaa olla ettei hal­li­tus vielä ymmär­rä tai halua ymmärtää mitä hei­dän toimet pahim­mil­laan saa­vat aikaan työ­markki­naken­tässä. Suosit­te­len miet­timään asi­aa todel­la huolel­la! Eivät mie­le­nil­mauk­set turhas­ta syn­ny, eikä niitä jär­jestetä huvikseen. Kyse on val­ta­van laa­jas­ta asi­as­ta ja kun sopimiseen tarvi­taan aina kak­si, niin… Vai luuleeko sin­imus­ta hal­li­tus että romut­ta­mal­la työe­htosopimusjär­jestelmä kokon­aan Suo­mi läh­tee nousu­un ja pär­jää. Ja kaik­ki tuo lop­ul­ta vain niiden työ­nan­ta­jien takia jot­ka eivät hyväksy jär­jestäy­tymistä tai eivät halua sopia asioista reilusti. Tai eivät osaa käyt­tää niitä mah­dol­lisuuk­sia joi­ta nykyi­nen lain­säädän­tö heille jo antaa, vaan vaa­ti­vat tilalle mieli­v­al­taa. Jotenkin jää sel­l­ainen kuva ettei hal­li­tuk­ses­sa ymmär­retä lainkaan sitä mitä vaiku­tuk­sia työn­tek­i­jöi­den ase­man yksipuoli­sista heiken­nyk­sistä voi seu­ra­ta vas­ta­toime­na. Jos tajuaisi, niin toimisi var­masti toisin. Siitä olen var­ma että sanele­mal­la vahin­got tule­vat ole­maan var­masti suurem­mat kuin mitä hyvää tuol­la sanelul­la saavutetaan.

    1. AKK lta todel­la outo kir­joi­tus velas­ta ja sen takaisinmaksusta.
      Mak­se­taanko sitä velkaa todel­la yhdessä pois. Vasem­mis­ton kan­natuk­sen perus­pi­lari on pien­i­t­u­loiset. Toisaal­ta vasem­mis­ton talous­poli­ti­ikan perus­pi­lari on velan­ot­to. Tämähän on täysin ymmär­ret­tävää, kos­ka pien­i­t­u­loiset eivät tule koskaan lyhen­tämään sent­tiäkään tuo­ta valtionvelkaa.

      Se tuos­sa Orpo/Purra sys­tee­mis­sä ei vaiku­ta tas­a­puoliselta, että suu­rit­u­lois­t­en vero­helpo­tuk­set mak­se­taan velkarahalla.

      1. Velan mak­su tässä tilanteessa tarkoit­taa tietenkin sitä kuin­ka kunkin yksilön ase­ma yhteiskun­nas­sa nyt muuhun. Jos joku sas veronalen­nuk­sia, niin sen osalta hän ei osal­lis­tua ja jos hänen varo­jaan tai mak­su­jaan korote­taan, niin hän osal­lis­tuu. Ja hän osal­lis­tuu mikäli hänen saami­aan yhteiskun­nan tukia leikataan.

        Jos oikein filoso­foidaan, niin leimaat ehkä huo­maa­mat­tasikin kaik­ki pien­i­t­u­loiset suu­rit­u­lois­t­en siiv­el­lä eläjik­si. Kuitenkin kaik­ki mitä meil­lä on mak­se­taan työn teol­la mitäännhän ei oikeasti syn­ny muuten, vaik­ka sel­l­aista mieliku­vaa että syn­ty­isi halu­taankin pitää yllä. Ja sitä työtä tekevät myös pienituloiset.

        Sr on toki totaalis­es­ti etteivät lapset, nuoret, eläkeläiset ja työkyvyt­tömät tee töitä, mut­ta he osal­lis­tu­vat sil­loin “velan mak­su­un” meno­jen kautta.

        Vuosien saatossa velan­ot­to on ollut nimeno­maan kokoomuk­sen perus­pi­lari mikä on toden­net­tavis­sa tilas­toista. Ihmisille halu­taan toki aina antaa vaan toinen mieliku­va. Vasem­mis­to taas halu­aisi vähem­män sitä velkaa, joka käytän­nössä on aina kuitenkin mak­set­ta­va veroil­la. Toki sitä voitaisi­in mak­saa myös tuot­ta­van omaisu­u­den tuo­toil­la. Jos Suomen veroaste olisi pidet­ty vaik­ka samal­la tasol­la kuin Ruot­sis­sa ja Tan­skas­sa koko 2000- luvun eli 1–2 pros­ent­tiyk­sikköä korkeam­pana niin olisimme nyt samas­sa tilanteessa kuin naa­purimme. Valitet­tavasti kokoomuk­sen ahneus on sen estänyt ja vero­ja on alen­net­tu jatku­vasti liian aikaisin. Vero­ja pitää alen­taa myös järkevästi, liian aikaisin tehtynä ne johta­vat velka­an­tu­miseen. Nyt ollaan tekemässä sama virhe, velka­an­nu­taan lisää vaik­ka meno­ja leikataan.

      2. AKK alkaa näköjään venyt­tää min­un velan­mak­sukom­ment­tiani johonkin pien­i­t­u­lois­t­en halveksimiseen.
        Min­ul­la on selvä näke­mys työn arvokku­ud­es­ta. Eikä sil­lä kri­teer­il­lä ole mitään tekemistä tulo­jen kanssa. Minus­ta kaik­ki sel­l­ainen työ, joka on pakko jonkun tehdä, on arvokas­ta. Min­un aja­tus­maail­mas­sani täl­laiset työt kuin for­mu­lat, potku­pal­lon pelaami­nen ja jääkiekko, ovat täysin arvot­to­mia. Vaik­ka siel­lä tun­tuu isot rahat pyörivän.
        Joskus tun­tuu, että Rooman val­takun­nan yhteiskun­nalli­nen perusa­ja­tus: kansalle leipää ja sirkushu­ve­ja, on edelleen voimas­sa. Tosin sil­lä erol­la, että leivän pitää olla ”ilmaista” mut­ta sirkushu­veista pitää maksaa.

  8. Tulo­eroista sen ver­ran että tun­tuu että edelleen elää se harhalu­u­lo että vau­rau­den määrä on vakio ja nol­la­summapeliä. Eli aina kun joku saa jotain se on muil­ta pois. Tästä harhas­ta luovut­ti­in jo Rene­sanssin aik­na. En usko että OS luulee noin mut­ta ilmeis­es­ti aika moni muu.

    1. Olen tätä itsekin pitkään pyöritel­lyt. Ennen vasem­mis­toa syytet­ti­in nol­la­summapeli-ajat­telus­ta, eli että yhden rikas­tu­mi­nen on toisil­ta pois.

      Nyky­isin oikeis­to on ottanut nol­la­summapeli-ajat­telun pelikir­jaansa ja aivan sen keskiöön. Se että henkilö saa ilmaisen koulu­tuk­sen on toisil­ta (lue, “net­toveron­mak­sajil­ta” pois). Se että työtön voi muut­taa asum­istuen avul­la alueelle jos­sa työ­paikat ovat on toisil­ta pois. Se että työn­tek­i­jän ensim­mäi­nenkin sairaspäivä on pal­ka­lli­nen on toisil­ta pois. Se että paperi­tonkin saa kri­it­tistä ter­vey­den­huoltoa on toisil­ta pois. Jne. Lis­taa voi lukea käytän­nössä nyt koko hal­li­tu­so­hjel­man verran.

      Kaik­ki sys­teemi­a­jat­telu on kar­sit­tu pois, aje­taan ihmisiä vaik­ka ennem­min asun­not­tomik­si ja tuomi­taan kym­meniä tuhan­sia lisää lap­siper­heköy­hyy­teen, vaik­ka molem­mista tiede­tään että molem­pi­en kulut yhteiskun­nalle ylit­tävät pitkässä juok­sus­sa mon­in­ver­roin sen mitä niiden ehkäisem­i­nen vaatisi.

      1. Kil­go­re oiva kom­ment­ti nol­la­sum­ma ajattelusta.
        Tuo­ta asum­is­tu­ki nol­la­sum­maa en käsittänyt.
        Koulu­tuk­ses­ta sanois­in, että on yhteiskun­nan kannal­ta haaskaus­ta jos esim eläin­lääkärik­oulu­tus tuot­taa Helsinki­in kissan kyn­sien leikkaa­jia, mut­ta kar­jat­alouden tarpeeseen ei löy­dy eläinlääkäreitä.
        Työn­tek­i­jän ensim­mäisen sairaus­päivän palkkaku­lut mak­saa asi­akkaat mm yksinyrit­täjät, joil­la tätä etua ei ole.
        Julkisen puolen lääkäri­palveluis­sa on vajet­ta. Jokainen ylimääräi­nen asi­akas lisää tuo­ta vajetta.
        Sanois­in, että Kil­go­ren olisi ollut syytä ottaa nol­la­sum­ma esimerkeik­si sel­l­aisia tapauk­sia mis­sä se ei yksiselit­teis­es­ti päde.

  9. Ode kir­joit­taa: “Olen tavoitel­lut pien­ten tulo­ero­jen yhteiskun­taa, mut­ta aivan eri keinoin kuin poli­it­ti­nen vasem­mis­to on tavoitellut.”

    Kir­joituk­sen teema on hyvä ja ajanko­htainen, mut­ta kir­joi­tus liikkuu koti­maisel­la marx­i­laisel­la oikeis­to — vasem­mis­to akselilla.

    Ode kat­soo tilan­net­tamme “sam­makkop­er­spek­ti­ivista” maas­sa, jon­ka elin­ta­so ja men­estymi­nen ovat vah­vasti riip­pu­vaisia kan­sain­välis­es­tä tilanteesta, vien­nin suhde brut­tokansan­tuot­teeseen on 45 %.

    Real­is­tisem­pi tapa on kat­soa miltä Suo­mi näyt­tää kan­sain­välisessä katsannossa:

    1) Suo­mi on “stabi­ili” Pohjo­is­mainen NATO-maa, jon­ka val­tiokeskeinen, sosial­isti­nen ja paikalleen jäyk­istynyt talous on nyt ajau­tunut pahaan velka­kier­teeseen, neu­vot­to­muu­den tilaan.

    2) Suomes­ta on tul­lut ulko­mais­ten suury­htiöit­ten tytäry­htiö­talous, jot­ka mak­sa­vat veroa 5–7%
    Niitä on Suomes­sa 4494 kpl, liike­vai­h­to 112 Mil­jar­dia € ja Henkilöstöä 278 000. 

    3) Suo­ma­laiset yhtiöt ovat perus­ta­neet tytäry­htiöitä ulko­maille, eli karkaa­vat sinne!
    Niitä on ulko­mail­la yhteen­sä 5480 kpl, liike­vai­h­to 353 mil­jar­dia € ja Henkilöstöä 587 000.

    4) Suomen talous on taan­tunut paljolti “tyh­mien” mas­sat­uot­tei­den valmistukseen. 

    5) “Äly-tuote­fir­mat” oste­taan heti tilaisu­u­den tullen ulko­maille, sil­lä Suomes­sa ei siede­tä vauras­tu­mista ja rikkai­ta ihmisiä.

    Kysymys: Onko tässä mitään järkeä? Onko Suo­mi jo menetet­ty tapaus?

    1. Vaikkei nyt jak­saisi vängätä vastaan:

      4: Suomes­sa ei nyt ole koskaan (luku­un otta­mat­ta pien­tä Nokia episo­dia) tehty muu­ta kuin bulkkia. Yksinker­tais­es­ti kolu­tus­ta ei ole ollut riit­tävästi (eikä ideoita)
      5: Suomes­ta kyl­lä myy­dään kaik­ki heti kun vain voidaan kun ei jakseta/pystytä kehit­tymään. Halu­aisin, joskus vähän perustelu­ja tuolle lopulle!

      1. “Ode kat­soo tilan­net­tamme “sam­makkop­er­spek­ti­ivista” maas­sa, jon­ka elin­ta­so ja men­estymi­nen ovat vah­vasti riip­pu­vaisia kan­sain­välis­es­tä tilanteesta, vien­nin suhde brut­tokansan­tuot­teeseen on 45 %.”

        Kotite­htävä: tark­ista tilas­toista tietoteknis­ten palvelu­iden vien­nin osu­us koko viennistä.

        Ehkä kyse on tietotekni­ikan ja ohjelmis­totekni­ikan bulkista?

      2. Nim­imerk­ki jt:lle kom­ment­ti­na että vaik­ka Pohjois-Kore­an syn­tyvyys on samal­la tasol­la kuin Yhdys­val­tain kuitenkin kuolleisu­us Pohjois-Kore­as­sa on korkeampi kuin Yhdys­val­lois­sa. Yhdys­val­tain väestön kasvua selit­tää maa­han­muut­to ja ensim­mäisen sukupol­ven maa­han­muut­ta­jien korkea syntyvyys.Pohjois-Korean elin­iän odot­teesta niin oli tuo 70 vuot­ta miesten vai nais­ten elin­iän odote vai koko väestön elin­iän odote?

      3. Kom­ment­ti­na nim­imerk­ki JT:lle että vaik­ka syn­tyvyys Yhdys­val­lois­sa on sama kuin Pohjois-Kore­as­sa kuitenkin kuolleisu­us Pohjois-Kore­as­sa on paljon suurem­pi kuin Yhdys­val­lois­sa. Tilas­tol­lis­es­ti elinikä voi olla Pko­re­as­sa 70 vuot­ta mut­ta en usko että olisi todel­lisu­udessa tuo vaan tilas­tot Pohjois-Kore­as­sa on toden­näköis­es­ti muokat­tu hiukan keinotekois­es­ti korkeam­mak­si mitä ne todel­lisu­udessa ovat. Yhdys­val­to­jen kohdal­la on otet­ta­va huomioon valkois­t­en, väril­lis­ten ja lati­no­jen väliset sosioekonomiset erot jos­sa täl­lä het­kel­lä lati­no­jen määrä nousee mut­ta väril­lis­ten ja valkois­t­en lukumäärä las­kee. Sekaro­tuiset ovat sit­ten oma tapauksensa.

    2. “Ode kat­soo tilan­net­tamme “sam­makkop­er­spek­ti­ivista” maas­sa, jon­ka elin­ta­so ja men­estymi­nen ovat vah­vasti riip­pu­vaisia kan­sain­välis­es­tä tilanteesta, vien­nin suhde brut­tokansan­tuot­teeseen on 45 %.”

      Mie­lenki­in­toista.
      Samaan aikaan julki­nen talous on 56% bkt:sta.
      Joko siis olemme todel­la hyviä viemään ulko­maille julk­ista talout­ta tai sit­ten yksi­ty­istä koti­markki­naa ei ole ollenkaan.

  10. Ode:
    “On type­r­ää, että sovitel­tua päivära­haa saa­va pääsee kokopäivä­työtä vas­taavi­in tuloi­hin jopa alle 20 tun­nin viikkotyömäärällä”

    Hal­li­tuk­sen ja monien muidenkin kuvitel­ma on, että osapäiväiset voivat “vali­ta” kokopäiväisyy­den, jos val­in­taa vain “motivoidaan” riittävästi.

    Asi­as­ta näkemäni tutkiel­mat ker­to­vat, että osa-aikaista halu­a­vat tehdä opiske­li­jat ja eläkeläiset. Kaik­ki muut tekevät osa-aikaisu­ut­ta oman tah­ton­sa vastaisesti.
    Ja juuri sen takia en usko, että asia muut­tuu työn­tek­i­jää kurittamalla.
    Työ­nan­ta­ja tuskin muut­taa osa-aikaisuuk­sia täyspäiväisik­si silka­s­ta säälistä.
    Osa-aikaisten pitäisi men­nä (poli­it­tiseen) lakkoon, jota täyspäiväis­ten pitäisi tukea.
    Ei kiin­nos­ta ammat­tili­it­to­ja, eikä täyspäiväisiä.

    Fun fact:
    Jos hal­li­tuk­sel­la olisi ollut pelisilmää, niin se olisi tehnyt kuten tapana on ollut: kun ote­taan paljon pois, annetaan takas vähän jotain pientä.
    Kun ote­taan eka sairaspäivära­ha pois vak­i­tu­isil­ta työn­tek­i­jöiltä, olisi voitu lyhen­tää free­lancerei­den omavas­tu­u­ta joka on YHDEKSÄN (9) työpäivää. Käytän­nössä free­lancereil­la ei siis ole sairaspäiväturvaa.
    Siitä, että hal­li­tus ei näe tarpeel­lisek­si tar­jo­ta mitään “vasta­lah­jana”, ker­too saneluasenteesta.
    Sip­ilämäisyys saa siis uuden tulemisen.

    Muual­la Euroopas­sa mel­lakoidaan asumisen hin­nan noususta.
    Saa nähä saataisi­inko Suomes­sa edes aikaiste­tut eduskuntavaalit.
    Ei var­masti sitäkään, lam­paiden kansa on lampaita.

  11. Pahoit­te­len, ekas­ta kom­men­tista jäi pois varsi­nainen argu­ment­ti siteeraukseen.
    Tyl­sää, kun 2023 on alus­ta, jos­sa ei voi edi­toi­da kommenttejaan.

    Ode:
    “On type­r­ää, että sovitel­tua päivära­haa saa­va pääsee kokopäivä­työtä vas­taavi­in tuloi­hin jopa alle 20 tun­nin viikkotyömäärällä”

    Tähän olisi hyvä tar­jo­ta parem­pi lääke kuin mitä hal­li­tus tarjoaa.
    Perus­dilem­ma tietysti on, että pieni­palkkaisen työn saamiseksi:
    1) Leikataan tukia, jol­loin niiden osu­us tuloista vähenee
    2) Nos­te­taan tukien tulo­rajo­ja, jol­loin lisä­työ ja siten lisäan­siot eivät leikkaa tukea niin paljoa

    Täl­lä het­kel­lä työn­teko on tehty kan­nat­ta­mat­tomak­si sik­si, kos­ka tuki leikkaan­tuu pois ja hyö­tyä työstä saa vas­ta sit­ten, kun työ­tu­lot kolminker­tais­tu­vat tai enem­män. Joka luon­nol­lis­es­ti yleen­sä on epärealistista.

    Uusi twisti voi toisaal­ta olla, että työvelvoitet­ta, jot­ta saa ansiosi­don­naista, kiris­tetään niin paljon, että tarvit­ta­vat viikko­tun­nit nousee sitä kaut­ta. Käsit­tääk­seni työssäoloe­hdon muu­tos tulope­rus­taisek­si oli työn alla jo edel­lisen hal­li­tuk­sen aikana.
    Tarkoit­taa siis sitä, että wolt-kuskin pitää tehdä (työ­suh­teessa, jos on sen valin­nut) 39 tun­tia töitä, jot­ta saa yhden tun­nin ver­ran soviteltua.
    Ja sit­ten se Jojen­su­uhun pyhäyök­si lennätet­ty keikkasilmälääkäri voi tehdä yhden tun­nin ja saa 39 tun­tia ansiosi­don­naista. Jon­ka arvo on tiet­ty n. 30x wolt-kuski­in nähden.

  12. Jen­giväki­val­taan syyl­listyvät nuoret ovat suurim­mal­ta osaltaan heitä, joil­ta on evät­ty mah­dol­lisu­udet men­estyä lail­lisin keinoin.”

    Olen aidosti kiin­nos­tunut kuule­maan näke­myk­sesi nuorten syr­jäy­tymisen syistä ja keinoista estää.

    Jen­gi nuoret tuskin ovat valmis­tuneet ammat­ti­in tai edes suorit­ta­neet heille tar­jol­la ole­via opintoja. 

    Miten heiltä tai muil­ta syr­jään itseään ajav­il­ta on evät­ty mah­dol­lisu­us men­estyä? Kenen toimesta?

    1. “Miten heiltä tai muil­ta syr­jään itseään ajav­il­ta on evät­ty mah­dol­lisu­us men­estyä? Kenen toimesta?”

      Näitä korona-ajan kas­vat­te­ja olen nyt seu­ran­nut yhden porukan osalta. Ensim­mäi­nen ikävä step­pi yhteiskun­nan normien ulkop­uolelle oli se, että mopoiässä ei päästy inssi­in. Ei ollut tutkin­noille vas­taan­ot­ta­jaa ja samal­la trafi teki päätök­sen, että tutk­in­to­ja ylipäätään ote­taan vas­taan vain kau­ni­il­la sääl­lä. Tääl­lä olev­as­ta nuorisos­ta noin puo­let ajoi ilman ajoko­rt­tia kun sitä ei oikein ollut mah­dol­lista saa­da ja tuomiokin kor­tit­ta ajamis­es­ta on suomes­sa vain 120 euroa. Kiin­ni jääneitä kun ei tul­lut, niin tästä tuli normaalia.

      Toinen syr­jäyt­tänyt asia oli har­ras­tu­s­paikko­jen sulkem­i­nen. Ennen koron­aa nuoret har­ras­ti­vat vaik­ka mitä, mut­ta nyt har­ras­tuk­si­in ei ole palat­tu. Ne koro­nan­uoret on edelleen samas­sa porukas­sa ja heitteillä. 

      Tämä on pikkaisen tois­in­toa 1990- luvun lamasta.

  13. Kuten yllä san­ot­tua, niin jotenkin tun­tuu, että tuon talousoikeis­to­laisu­u­den kanssa kyl­lä eletään jotain viime vuosi­tuhan­nen britannian/usa:n larp­paus­rinkiä. Itse uskoisin, että tuo talousoikeis­to­laisu­us tulee mon­es­sakin mielessä päätökseen. 

    Tässä hyvä tek­sti fer­til­i­teetin laskus­ta ja sen vaiku­tuk­ses­ta amerikkalaiselta tutk­i­jal­ta: https://www.overcomingbias.com/p/can-govt-debt-solve-fertility

    Fer­til­i­teet­ti las­kee kaikkial­la maail­mas­sa ja maa­pal­lon väk­iluku saavut­taa mak­simin 20 vuo­den kulut­tua. Kun väk­iluku alkaa laskea, niin talouskasvu ja inno­vaa­tiot lop­pu­vat. Tuon jäl­keen ihmiskun­nan kehi­tys­tä ohjaa kult­tuurievoluu­tio. Tulee hidas seu­lon­tapros­es­si, jos­sa syntvyyt­tä arvosta­vat yhteisöt sanel­e­vat maail­man sään­nöt. Kap­i­tal­isti­nen ja indi­vid­u­al­isti­nen yhteiskun­ta ei pär­jää kult­tuurievoluu­tios­sa. Se on siivetön lin­tu susien keskel­lä. Se tuot­taa niin epä­var­man yhteiskun­nan, että se kui­h­tuu sukupolves­sa paris­sa pois.

    Ennen Ukrainan sotaa­han Venäjän päät­täjiä lähel­lä ole­vat aja­tushau­to­mot esit­tivät, että nyt tarvi­taan irtiot­to kap­i­tal­is­mista, kos­ka se johtaa kansan fyy­siseen tuhoutumiseen.

    Talousti­eteessä on oltu kiin­nos­tunei­ta tuot­tavu­ud­es­ta, yliopis­torankingeista, rahas­ta jne. Taloustiede on ollut väärässä. Iso kysymys on se, kuka on jäl­jel­lä. Hyper­k­il­pail­lut kap­i­tal­is­tiset yhteiskun­nat kui­h­tu­vat pois kulttuurievoluutiossa.

    1. Nim­imerk­ki N:lle kom­ment­ti­na että tuo ske­naario että Venäjä irtau­tu­isi pois markki­na­t­aloud­es­ta on toteut­tanut tämän Ukrainan sodan aikana siten että kaik­ki Venäjän resurssit ovat käytet­ty sotat­alouteen joka on teho­ton ja tilalle tulee kiinalaiset sijoit­ta­jat ja ammat­in­har­joit­ta­jat jot­ka alka­vat myy­dä venäläisille kulu­tus­tuot­tei­ta jot­ka ovat tehty Kiinas­sa joiden laatu on taas niin surkea ver­rat­tuna län­si­maisi­in tuot­teisi­in. Kiinalaiset ovat ymmärtäneet mitä on kap­i­tal­is­mi se on sitä että tehdään kovasti töitä ja siitä saatu raha kulute­taan ostoskeskuk­sis­sa viikon­lop­puisin eli raha kiertää yhteiskun­nas­sa. Venäläi­nen malli on se että raha seisoo ja menet­tää arvon­sa kos­ka tavaraa ei ole mitä ostaa

      1. Parem­pi vuosikym­men tiik­er­inä kuin pitkä aika ole­mas­sa? Aasialaiset teho­taloudet tuot­ta­vat het­ken taloudel­lisen men­estyk­sen, mut­ta ne eivät anna vas­tauk­sia edes keskip­itkän aikavälin kysymyk­si­in. Nyky­isil­lä eteläko­re­alaisil­la 4 jälkeläistä 100 ihmistä kohti 100 vuo­den päästä.

        Tur­bokap­i­tal­is­min hehku­tus on ollut vain pienen porukan identiteettipolitiikkaa.

    2. Nim­imerk­ki N:lle kom­ment­ti­na että nimen­maan aasialaiset teho­taloudet tuot­ta­vat taloudel­lisen men­estyk­sen joka on nos­tanut miljoo­nia ihmisiä köy­dyy­destä 2 sukupol­ven aikana. Etelä-Korea oli Kore­an sodan jäl­keen maailm,an köy­himpiä mai­ta. 1980-luvul­la se oli läh­es saavut­tanut Japanin elin­ta­son. Syn­tyvyys lak­see kun elin­ta­so nousee. Pohjois-Kore­as­sa on korkea syn­tyyyvs mut­ta samal­la korkea kuolleisu­us joka johtuu siitä että ihmiset Pohjois-Kore­as­sa näkevät nälkää päivit­täin.. Markki­na­t­alous on sitä että ruokakau­pos­sa on ruokaa ilman että ihmis­ten täyyy kär­siä päivit­täin ali­rav­it­se­muk­ses­ta. Mik­si Pohjois-Kore­an johta­ja on sairaaloisen yli­pain­oinen ja kansa on sairaaloisen alipainoista?

      1. Yhdys­val­lois­sa on läh­es sama syn­tyvyys kuin Pohjois-Kore­as­sa! Odotet­tavis­sa ole­va elinikä Pko­re­as­sa 70 vuotta

  14. Tulon­si­ir­to­jen yksi ongel­ma on hyvin kankea byrokratia.

    Esim. KELA pyörit­tää jär­jestelmään­sä kankeasti ja hitaasti. Syylli­nen on niin henkilöstön ajat­telu kuin poli­itikko­jen saamattomuus.

  15. Tak­er­ru­in ensik­si tähän yksi­tyisko­htaan, jota en voi ymmärtää, että mik­si: “Olen tavoitel­lut pien­ten tulo­ero­jen yhteiskun­taa…” Ain­ut oikeu­den­mukainen tulon­jako on negati­ivisel­la tuloverol­la tur­vat­tu perus­tur­va, mut­ta lin­eaaris­es­ti eli tasaverol­la, jol­loin enem­män tien­aa­vat mak­sa­vat oikeu­den­mukaises­sa tasasuh­teessa myös enem­män vero­ja eli myös sen perusturvan.

    Fak­ta on, että ylimääräiset ns. koronasetelit USA:ssa eivät toim­i­neet kuten piti, vaan ne aiheut­ti­vat työvoima­pu­laa kos­ka ihmisil­lä oli varaa jäädä pois töistä. Näin ihmi­nen toimii myös Suomes­sa. Porkkana ei auta ja koti­in elät­tämi­nen ei kan­na­ta kenellekään. Liian help­poon paapomiseen tot­tunut yhteiskun­ta on laiska ja sel­l­aisek­si opetet­tu, jol­loin tilan­net­ta ale­taan pitää nor­maali­na, jota se ei ole.

    1. Koronasetelit annet­ti­in sik­si etteivät ihmiset voineet tehdä töitä koron­aepi­demi­an takia. Eivät ne aiheut­ta­neet työvoima­pu­laa, vaik­ka aja­tusvääristymän kaut­ta joku voisi niin luul­lakin tai jopa tahal­laan väittää.

      Kan­nat­taa miet­tiä myös sitä mikä on syy ja mikä seu­raus. Jos nekin menevät sekaisin, niin ainakin fik­suim­mat ymmärtävät kuin­ka help­po ihmisiä on manip­u­loi­da luo­ma­l­la asioista pelkkiä mielikuvil­la. Kehotan kaikkia niitä jot­ka eivät halua tul­la vedäte­tyik­si vääril­lä mielikuvil­la tutus­tu­maan siihen kuin­ka ihmisiä manipuloidaan.

      Mitään tulon­jakoon tai toimeen­tu­loon liit­tyvä ratkaisua­han ei voi­da pitää absolu­ut­tise­na totuute­na, mut­ta negati­ivisel­la tuloverol­la voitaisi­in päästä kyl­lä melkoisen lähelle paras­ta mah­dol­lista. Sekin vain sil­loin kun sen suu­ru­us riit­tää perus­toimen­netu­loon ja hyväksytään se että eihän tulon­si­ir­to­ja voi­da muuten tehdä jos joku ei niitä mak­sa jol­lain tavalla.

      Kan­natan sel­l­aista oikeu­den­mukaisu­ut­ta, että kaikille taataan perus­toimeen­tu­lo ja tulo­erot pide­tään sel­l­aisi­na että ne mah­dol­lis­ta­vat kaikille riit­tävän perus­toimeen­tu­lon tulee se tulo mis­tä tahansa. Mieluiten tietysti työtä tekemäl­lä ja tarvit­taes­sa vaik­ka työtä jaka­mal­la niin että niitä oma­l­la pal­ka­lla elämisen mah­dol­lis­tavia palkkatöitä riit­tää var­masti kaikille. Jos sitä perus­toimeen­tu­loa ei voi­da muuten hoitaa, niin sil­loin se tulee tehdä tulon­si­ir­toina vero­tuk­sen avulla.

    2. Oliko mitään perustelui­ta sille, mik­si tasavero on oikeu­den­mukaisem­pi kuin pro­gres­si­ivi­nen vero?
      Mun mielestä iso­tu­loisem­mal­la on mah­dol­lisu­us mak­saa isom­pi osu­us veroja.
      Mut­ta ei siis haluja?

      1. Tämä ei argu­ment­ti ei oikeas­t­aan koske ihmis­ten välistä oikeu­den­mukaisu­ut­ta, vaan enem­mänkin työhön kannustavuutta:

        Olen siitä onnel­lises­sa ase­mas­sa, että saan täl­lä het­kel­lä itse päät­tää työaikani. On aika help­po laskea, että viikon ensim­mäiset 10 työ­tun­tia mak­sa­vat parem­pia net­to­tu­lo­ja, kuin työa­jan nos­t­a­mi­nen vaikka­pa 40 tun­nista 50 tun­ti­in, kos­ka noista ensim­mäi­sistä kymmen­estä viikko­työ­tun­nista menee niin paljon vähem­män veroja.

        Mitään kovin valmista ratkaisua min­ul­la ei ole ongel­maan tar­jo­ta, mut­ta tun­tuu kyl­lä nurinkuriselta vero­tuk­sen keinoin kan­nus­taa ihmistä tekemään vähem­män tun­te­ja, samal­la kun osaavas­ta työvoimas­ta on ainakin joidenkin mukaan pulaa. Oma­l­la kohdal­lani voin sanoa, että luul­tavasti tek­isin merkit­tävästi enem­män tun­te­ja, jos vajaas­ta työpäivästä saata­va vero­hyö­ty ei olisi niin hyvä.

        Oikeu­den­mukaisu­us on ainakin jos­sain määrin mielipi­dekysymys, mut­ta ainakin omaan oikeusta­ju­u­ni tuo Ilk­ka Salon ehdot­ta­ma malli menisi oikein hyvin.

  16. Viit­taatko­han köy­hyys­tutkimuk­sel­la käyt­täy­tymistalousti­eteil­i­jä Send­hil Mul­lainathanin ja psykolo­gi Eldar Shafirin tutkimuk­seen “Scarci­ty: Why Hav­ing Too Lit­tle Means So Much” vuodelta 2013? Tutkimuk­ses­sa tuoti­in esi­in, että köy­hyys (tai oikeam­min scarci­ty, niukku­us) kuor­mit­taa köy­hiä kog­ni­ti­ivis­es­ti merkit­täväl­lä taval­la ja merk­it­see sitä, että kaik­ki aika menee selviy­tymiseen ja perus­tarpei­den tyy­dyt­tämiseen niin, että köy­hien on läh­es mah­do­ton­ta tehdä pitkän aika­jän­teen päätök­siä ja paran­taa elinolojaan.

  17. Jo lähi­t­ule­vaisu­udessa lähi­his­to­ri­aa tutkail­e­vat tutk­i­jat var­masti tule­vat näyt­tämään kuin­ka tämä nyky­hal­li­tus on/oli tähän asti­sista se huonoin. Ja kauem­pana tule­vaisu­udessa tämä kuva vas­ta toden­te­ol­la kirkas­tuu, kun huo­mataan miten nyky­is­ten las­ten sukupol­ven poten­ti­aalia on heit­et­ty hukkaan. Tulo­ero­jen kasvun aiheut­ta­ma lap­siköy­hyys tulee viemään vai­h­toe­hto­ja liian mon­elta lapselta ja nuorelta sekä ennal­ta määrit­tämään liian mon­en elämän suun­taa. Ei se rikkaan per­heen kul­lan­mu­ru ole luon­taisil­ta lähtöko­hdil­taan yhtään toden­näköisem­pi uusien inno­vaa­tioiden kehit­täjä tai suuri ajat­teli­ja kuin niiden stres­saan­tunei­den köy­hien van­hempi­en lap­si, joka läh­tee niin monel­la taval­la taka­matkalta kisaan. Suomen kaltaisen pienen maan täy­ty­isi val­jas­taa kaik­ki mah­dolli­nen kyky­po­ten­ti­aali, mut­ta tämä nykyinen/tuleva tie ain­oas­taan supis­taa sitä. Oikeis­ton maail­ma näyt­täy­tyy niin yksinker­taise­na. Peri­aat­teel­liset samat mah­dol­lisu­udet ovan nimeno­maan vain periaatteellisia.

  18. O.S:“Voidaan myös kysyä, kan­nat­taako yhteiskun­nan tukea kalli­ita asumiskus­tan­nuk­sia kaupungeis­sa, vai olisiko parem­pi, että korkei­den asumiskus­tan­nusten kaupungeis­sa mak­set­taisi­in korkeampia palkko­ja sen sijaan, mut­ta näitä asioi­ta tulisi kor­ja­ta taidol­la eikä lekalla iskemällä.”

    O.S:n viesti on ris­tiri­itainen. Toisaal­la hän hehkut­taa kaupunkien ylivoimaista talouske­hi­tys­tä ja toisaal­la val­tion tarvet­ta tukea tätä kehi­tys­tä mm. asum­is­tukien (2mrd/v) muo­dos­sa. Eikös sen pitänyt olla markki­na­t­alous ja vapaa kil­pailu, mikä on ain­oa toimi­va malli talouselämässä. Eri­tyis­es­ti maat­alous on aina ollut kivenä O.S:n pyöräilykengässä.

    1. Eemille kom­ment­ti­na että jos asum­is­tu­ki siiret­täisi Kelal­ta kun­nille niin Helsin­gin osu­us asum­istues­ta olisi per asukas pienem­pi kuin muis­sa kunnissa.

      1. “Eemille kom­ment­ti­na että jos asum­is­tu­ki siiret­täisi Kelal­ta kun­nille niin Helsin­gin osu­us asum­istues­ta olisi per asukas pienem­pi kuin muis­sa kunnissa.”

        Riip­puu kun­nas­ta. Voi olla, että joku sel­l­ainenkin kun­ta on, jos­sa osu­us olisi isom­pi. Mut­ta esimerkik­si Suomen pienis­sä omakoti­talo­val­tai­sis­sa kun­nis­sa ei jatkos­sa asum­istuen saa­jia juurikaan ole sen jäl­keen, kun yleinen asum­is­tu­ki lakkaute­taan omis­tusasun­noista. Jos kun­nas­sa esim. 80 % asukkaista on omis­tusasu­jia (asun­non jälleen­myyn­ti edes 1 euron hin­taan voi olla kyl­lä osas­sa tapauk­ses­sa mah­do­ton­ta, mut­ta omis­tusasun­nok­si niitä silti san­o­taan), niin asum­is­tukea ei kovin moni sil­loin saa.

      2. ö:
        Eläkeläis­ten asum­is­tu­keen ei tule muu­tos­ta eli ok-taloon maaseudul­la voi jatkos­sakin saa­da asum­is­tukea jos menot ovat suuret esim läm­mi­tyk­sen takia.
        En tiedä mon­tako sel­l­aista Suomes­sa sit­ten on.

  19. perus­tus­la­ki; kaikil­la Suomes­sa on oikeus vali­ta asuinpaikkansa.
    Huom. tässä ei lue, että veron­mak­sa­ja-naa­purin on se valit­tu asum­i­nen maksettava

    Hal­li­tus edistää
    yhden­ver­taisu­ut­ta, tasa-arvoa ja syr­jimät­tömyyt­tä suo­ma­laises­sa yhteiskunnassa.

    Suo­ma­lais­ten medi­aan­i­t­u­lo 7/2023 oli 3.286 € / kk
    köy­hyys­ra­ja (eli pien­i­t­u­loisu­us­ra­ja) 60 %
    60 % 3.286 € / = 1.971,60 €
    12 x 1.971,60 € = 23.659,20 €
    eli 12 x 2.000 € = 24.000 € vuodessa
    Bud­jet­tiri­ihen keski­t­u­loinen; 3 840 euroa kuukaudessa tien­aa­va palkansaaja.
    Köy­hyys­ra­jan alla ole­vat rahat tulee olla verot­to­mia (sosi­aal­i­tu­ki siir­retään tähän kohtaan). Ja verovähen­nyskelpoiset sosi­aa­liku­lut tältä osin tulee siirtää työ­nan­ta­jille mak­set­tavak­si (palkkana). Moni pien­i­t­u­loinen ja kiin­teil­lä tuilla/eläkkeellä elävä saat­taa pyrk­iä köy­hyys­ra­jalle tilapäis/osa-aika töil­lä. Ahneus ja kateus vetää verot­tomi­in tuloi­hin ja työl­lisyysas­teen kasvu­un. Työvoiman ulkop­uolel­la on läh­es 1,4 miljoon­aa 15–74 vuo­ti­as­ta väestöstä. Sosi­aal­i­tuis­sa on tulo­rajo­ja. Muille nor­maali vero­tus, mut­ta pien­i­t­u­loisille sosi­aal­i­tur­vaa jo tässä vai­heessa, henkilöko­htais­es­ti. Verot­ta­ja huole­htii vero­tuk­sen lop­ullis­es­ta tasauk­ses­ta. Yrit­täjille pien­i­t­u­lois­t­en palkkaami­nen helpot­tuu, kos­ka verot eivät pienen­nä palka­s­ta käteen jäävää osaa.
    Eri­lai­sista sekav­ista tuista ja verovähen­nyk­sistä ja piilo­tu­ista päästävä, avoimuu­teen (myös yritystuet).
    Jär­jestelmä, jos­sa per­itään pien­i­t­u­loiselta ensin vero ja sit­ten raha haetaan sosi­aal­i­tuke­na takaisin, on han­kala. Voi olla korkea kyn­nys avun hakemiseen ja häpeä talousongelmista.
    Rahoi­tus; verote­taan kulu­tus­ta (kulu­tuk­sen voi itse vali­ta), ALV:n nos­to, 25 % (kuten Tan­skas­sa jo v. 1992) ja hait­to­ja ja erik­seen haet­tavien sosi­aa­liku­lu­jen vähen­nys (esim. asum­is­tu­ki 2 mrd €)
    Tarvit­taes­sa sosi­aal­i­huolto voi antaa rahan käytön opastusta.
    Läh­es 900.000 henkilöä on köy­hyys- tai syr­jäy­tymis­riskissä ja pien­i­t­u­loisia on n. 700.000.
    Yli 56 000 toimeen­tu­lo­tuki­asi­akas­ta asuu nykyään asun­nos­sa, jos­sa menot ylit­tävät Kelan asum­is­menonormin eli ylikalli­is­sa asunnossa.
    Helsin­gin kaupun­ki on Suomen suurin työ­nan­ta­ja, jon­ka palveluk­ses­sa on 37.500 työntekijää.
    Olisi hyvä, että pieni­palkkaisten palkkata­so olisi sel­l­ainen, mihin ei las­ke­ta yhteiskun­nan asum­is­tukea. (itsenäi­nen palk­ka, ei vien­nin määräämä)
    Tulovero­jär­jestelmässä ansio­tu­lo­jen vero­tus ja pääo­mat­u­lo­jen vero­tus on aiheel­lista yhdis­tää 150.000 € / vuodessa (ero­tus oli v. 1993)
    100.000 uut­ta työ­paikkaa. Tarvit­semme uusia korkean tuot­tavu­u­den alo­jen hyvä­palkkaisia töitä.
    Huo­mat­ta­va osa maan avoimista työ­paikoista – ja taloudessa val­lit­sev­as­ta työvoima­pu­las­ta – kos­kee suh­teel­lisen mata­lan palkan, pääosin osa-aikaisia töitä, palvelu­aloil­la, lisänä kohtaanto-ongelmat.

    Pien­i­t­u­loisu­us, Helsin­ki, v. 2021 / henkilöä
    aikuiset 79.200
    lapset 13.800
    kokon­aan perus­tur­van varassa
    aikuiset 38.400
    lapset 10.200

    Helsinki­in matkus­taa töi­hin päivit­täin 156.000 henkilöä
    (yhden­ver­taisu­us, tasa-arvo ja syrjimättömyys).
    kk v
    palka­nsaa­jan brut­topalk­ka (€) 2.000.00 24.000,00
    net­topalk­ka 1.638,93 19.667,16
    palka­s­ta mak­set­ta­vat kulut 361,07 4.332,84

    eläk­keen­saa­ja (€) 2.000,00 24.000,00
    net­to 1.619,58 19.435,00
    eläk­keestä mak­set­ta­vat 380,42 4.565,00

    tulon määrä /v palkan etu­u­den eläkkeen
    vero% vero% vero%
    20.000 € 3,5 % 20,5 % 14 %
    palkan sosi­aa­liku­lut 8,65 % työ­nan­ta­ja vähen­tää palkasta
    tulon määrä / v vero € vero € vero €
    20.000 € 956,14 € 4.230,88 € 3.213,49 €

    Suomes­sa palkat ovat mui­ta pohjo­is­mai­ta vähäisemmät.
    Val­tio osal­lis­tuu palka­nsaa­jan ostovoimaan anta­mal­la kun­nal­lisvero­tuk­seen ansio­tulovähen­nys ja val­tion­vero­tuk­seen työ­tulovähen­nys (+ 0,5 mrd €) ja paljon muitakin vähen­nyk­siä (aika jo perata).

    ARA-tuki on sosi­aalis­es­ti epäoikeu­den­mukainen, huonos­ti kohden­net­tu tulonsiirto

    Tukea saavien tuen määrä (€ / kulu­tusyk­sikkö / v) (v. 2015, Suomi)
    tulo- asun­to + tuki ero vuokra-ale
    viidennes tuki
    1 6.235 2.562 3.673 3.471
    2 5.609 2.123 3.846 3.497
    3 5.382 1.615 3.676 3.448
    4 4.695 1.238 3.457 3.374
    5 3.296 3.296
    kuukaudessa
    1 519,58 213,50 306,08 289,25
    2 467,42 176,92 320,50 291,42
    3 448,50 154,58 306,33 287,33
    4 391,25 103,17 288,08 281,17
    5 274,67 274,67

    Tuki asukkaille on kaupun­gin vuokra-asun­nois­sa suurem­pi kuin yksi­ty­i­sis­sä vuokra-asunnoissa. 

    Helsin­ki on muu­ta maa­ta kalli­impi asuinpaikka.
    Helsin­gin kaupun­gin asun­to­jen tulisi olla 1 – 2 vuo­den tilapäisas­un­to­ja (kaupunki­in muut­to, muut­tunei­den per­heti­lantei­den vuok­si, hätä­ma­joi­tus, asun­not­tomat jne.)
    Vuosit­tain välitetään noin 3.500 Helsin­gin kaupun­gin asun­not Oy:n (Heka) vuokra-asun­toa ja uud­is­tuotan­toa 500 asuntoa.
    Nämä asun­not tulee myy­dä henkilöko­htaiseen käyt­töön (ei sijoit­ta­jille) tulo­rajoil­la ja markki­nahin­taa edullisem­mal­la hin­nal­la (ympäristöhait­ta-ale) (ensin lähi­a­sukkaille, ja sit­ten muillekin, koulut yms.). Seg­re­gaa­tion ehkäisy. Asun­non rahoi­tus ei saa olla taloy­htiöön liit­tyvä, jos­sa naa­puri takaa mak­suhäir­iöisenkin asun­to­lainan (laina saata­va muual­ta). Onnek­si HITAS lopetet­ti­in. Asukkaiden val­in­ta; yhden het­ken tarve- ja talousti­lanteen mukaan 60 vuodeksi.
    50.000 asun­toa: 3.500 asun­toa / v = 14 vuotta

    100 m² asun­to (Kalasa­ta­ma)
    kovan rahan asun­non hin­ta 100 m² = 1.000.000 € (100 x 10.000 € / m2 = 1.000.000 €)

    Heka, tuet­tu vuokra-asum­i­nen, elinikäinen
    100 m² x 15 € / m2 = 1.500 € / kk
    12 x 1.500 € /kk = 18.000 € / v
    60 v. x 18.000 € / v = 1.080.000 € / 60 vuodessa
    tähän asun­toon voi saa­da vielä lisäk­si asumistukea

    markki­nahin­tainen vuokra-asunto
    100 m² x 30 € / m2 = 3.000 € / kk
    12 x 3.000 € / kk = 36.000 € / v
    60 v. x 36.000 € = 2.160.000 € / 60 vuodessa

    ero 2.160.000 € — 1.080.000 € = 1.080.000 € eli vero­hyö­ty yli 1 miljoona
    vero­ton hyö­ty 30 € — 15 € = 15 € / m2

    Ehdotan, että kaikille yli 25 v. helsinkiläisille, joiden tulot ovat alle köy­hyys­ra­jan (tai Hekan ansioiden yläa­jan alle, saa­vat Helsingiltä kor­vauk­sen tästä verot­tomas­ta hyödys­tä (yhden­ver­taisu­us, oikeu­den­mukaisu­us, tasa-arvo, syrjimättömyys).
    Esim. kohtu­ulli­nen olisi 40 m² x 15 € = 600 € / kk eli 7.200 € / v verot­tomana hyö­tynä (ei ole asum­is­tukea, vaan kor­vaus tois­t­en saa­mas­ta verot­tomas­ta hyödystä).

    vuo­den 2008 finanssikri­isin jäl­keen otet­tu 90 mil­jar­dia valtionvelkaa
    Onko tämä vel­ka hoidet­tavis­sa vähä­varais­ten sosi­aal­i­tur­vaa leikkaamalla
    Nykyi­nen hal­li­tus ottaa uut­ta velkaa läh­es 50 mrd € (v. 2024 11,5 mrd €) ja lisäk­si myy val­tion omaisuutta.
    Lainaan Purraa: Kun vasem­mal­ta arvostel­laan velan määrää, aidan varik­setkin nauravat

    1987 alka­en yli 10 mrd € val­tion net­to­lainan­ot­to / v
    v. mrd € vel­ka mrd €
    1990 9,6
    1993 13,0 43,0
    1994 11,6
    1996 66,1
    2009 10,5 64,3
    2010 11,3 75,2
    2020 19,0 124,8
    2021 128,7
    2022 11,3 141.6
    2023 10,4
    2024 11,5
    2025- 2027 3 x 10
    velka­kel­lo 25.9.2023 on 144,1 mrd €

    v. 2008 val­tion­vel­ka 54,4 mrd €
    vuosit­taisia lainannostoja
    9,9 + 10,9 + 4,5 + 3,6 + 5,8 + 5,4 + 4,7 + 2,6 + 3,4 – 0,8 + 1,4 + 18,4 + 3,9 + 13,0
    144,1 – 54,4 = 89,7 mrd €

  20. Lääkäreil­lä, pro­fes­sor­eil­la ja ekonomeil­la on korkein yhdis­tymisas­te. Heil­lä on myös parhaat työehdot.

    Kysymys on myös kuin­ka kauan työan­ta­ja kestää lakkoa. Nais­val­taisil­la aloil­la lakko ei aiheuta rii­it­täviä taloudel­lisia mene­tyk­siä tai sit­ten lakko kään­tyy tek­i­jään­sä vas­taan kun jätetään van­huk­set heit­telle. Sak­sas­sa työ­markki­nat laitet­ti­in pysyvästi kah­teen kasti­in Hartz laeille. Sama onnis­tuu myös tukien pois­toil­la. Noin saadaan pysyvät hal­patyön­tek­i­jä markkinat.

    Olet­taisin, että vaik­ka työvoimakus­tan­nus olisi nol­la niin mei­dän tuot­tavu­us ja tuot­teet eivät siltikaan pär­jäisi maail­mal­la. Suo­mi on maail­man paras Excel johtamisen maa, mut­ta tuo tie on kul­jet­tu lop­pu­un. Ikävä kyl­lä mitään uut­ta ei ole tilalle.

  21. muu­ta­ma luku v. 2024 budjetista
    Val­tion talousarvioe­si­tys v. 2024, tehty 28.8.2023,
    jos­ta bud­jet­tiri­ihen tiedote 19.9.2023 ja
    seu­raa­va käsit­te­ly 9.10.2023

    val­tion bud­jet­ti 2024
    tulot 76,3 mrd € ja menot 87,9 mrd € ali­jäämä 11,5 mrd €
    Val­tio ottaa 11,5 mil­jar­dia euroa uut­ta velkaa v. 2024
    val­tion velan kulut v. 2024 ovat 3,2 mrd €
    lainan otto mrd € vv. 2023 – 2027 on 56,2 mrd (mil­jar­dia) €
    2023 (10,2), 2024 (11,5), 2025 (12,7), 2026 (11,2), 2027 (10,6)
    velka­kel­lo (27.9.2023) 144,2 mrd €

    vero­tu­lot (mrd €)
    tulo / var­al­lisu­us 34,7
    liike­vai­h­to 24,1
    valmiste 7,0
    muut 2,4
    yht. 68,2

    Julk­isy­hteisö­jen saa­mat vero­tu­lot sek­tor­e­it­tain ja vero­la­jeit­tain, % BKT:sta
    Verot ja sos.vak.maksut (% )
    val­tio 25,5
    kun­ta 4,9
    sotu­ra­has­tot 12,0
    42,4

    välit­tömät verot 17,4
    tuotan­non ja tuon­nin verot 13,0
    sos.vak.maksut 12,0
    42,4

    Sekalaiset tulot (6,5 mrd €)
    val­tioneu­vos­to, ulko­min­is­ter­iö, oikeus (0,2), sisä (0,1), puo­lus­tus, val­tion­va­rain (2,9)
    ope­tus- ja kult­tuuri, maa- ja met­sä­talous (0,9), liikenne- ja viestin­tä, työ- ja elinkeino (1,0),
    sosi­aali- ter­veys (0,1), ympäristö, muut sekalaiset (1,2)

    val­tion talousarvioe­si­tys v. 2024
    tuloarviot
    tulo/varallisuus verot
    ansio- ja pääo­mat­uloverot 26,8
    yhteisövero 6,1
    muut 1,8 34,7
    liikevaihtoverot
    ALV 22,9
    muut 1,1 24,0
    valmisteverot
    tupak­ka 1,2
    alko­holi 1,5
    ener­gia 4,1
    muut 0,2 7,0
    muut verot
    auto 0,4
    ajoneu­vo 1,0
    varain­si­ir­to 0,7
    muut 0,1 2,3
    muut tulot 0,1
    vero­tu­lot 68,2 mrd €
    sekalaiset tulot 6,5
    korko ym. tulot 2,2 (sis. osakkei­den myyntitulot)
    lainat 10,3
    19,0 mrd €

    yht. 87,2 mrd €

    Sosi­aali- ja terveysministeriö
    per­he- ja asumiskus­tan­nusten tasaus, perus­toimeen­tu­lo­tu­ki, ym. (mrd €)
    eräät palvelut
    per­he-etu­udet 1,6
    asum­is­tu­ki 1,8
    perus­toimeen­tu­lo 0,8
    muut 0,6 4,8
    työt­tömyys­tur­va 2,1
    sairaus­vaku­u­tus 2,3
    eläk­keet / val­tion osuudet
    mer­im­ies, maat­alous (0,9), ja
    yrit­täjä (0,5) 1,4
    kansaneläke ym. 4,0 5,5
    muut 1,3
    16,0 mrd €

  22. Met­sä­te­ol­lisu­u­den, veturim­i­esten, ahtaa­jien jne. palkkaus on seu­raus pääo­maval­taisu­ud­es­ta. Pääo­mat pide­tään tuotan­nos­sa 24t/7vrk, mikä johtaa suuri­in hait­tatyöko­r­vauk­si­in perus­palkan lisäksi.

  23. Mik­sipä viit­sisin tehdä kovin ahk­erasti töitä jos työn tulok­set verote­taan min­ul­ta pois? Talouskasvua ei tule kun kaik­ki lep­pois­tamme. Eikä tuloerojakaan

  24. Kum­malli­nen keskustelu.

    Hal­li­tus halu­aa lyödä köy­hät. Sitä tehdään. Mitä siinä on outoa.
    T. Mikko

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.