Humanitäärisestä maahanmuutosta on vaikea kirjoittaa, koska öyhöttäjät ovat omineet aiheen, eikä kukaan halua koskea sormenpäälläänkään rasistisiin keskusteluihin pakolaisista alempirotuisina kamelikuskeina ja sosiaalipummeina. Jos blogiani vastaan organisoidaan taas öyhötyskampanja, kuten viimeksi tehtiin kun kirjoitin humanitäärisestä maahanmuutosta, suljen kommentoinnin.
Minun silmissäni humanitäärisen maahanmuuton pelisäännöt ovat kriisiytymässä. Ne pitäisi uusia niin kauan kun se on vielä tehtävissä järjestäytyneesti.
Suurin ja nopeasti kasvavin paisuminen siirtolaisuuteen Eurooppaan on Afrikasta, jossa väestöräjähdys jatkuu vielä ainakin 50 vuotta ellei pidempäänkin. Kun synnyin, Afrikassa asui 230 miljoonaa ihmistä. Maanosa oli Eurooppaan verrattuna lähes tyhjä. Nyt väkiluku on 1,4 miljardia ja kasvaa 40 – 50 miljoonalla vuosittain. Tämän vuosisadan lopulla Afrikan väkiluvuksi ennustetaan runsasta neljää miljardia, joskin luku on varsin epävarma. Afrikka on valtava maanosa, mutta näin isolle väestölle se ei kykene tarjoamaan kelvollista elämää. Kasvava osa tuosta väestönkasvusta pyrkii purkautumaan Afrikasta Eurooppaan.
Ei ole yhtenäistä Afrikkaa. Kaikki Afrikan maat eivät ole kaaoksessa kasvavan väestön kanssa, mutta riittää, että moni niistä on. Isossa kuvassa on olennaista, että Afrikasta kohdistuu seuraavina vuosikymmeninä Eurooppaan valtava ja nopeasti kasvava väestöpaine.
Nyt Välimeren yli pyrkii Eurooppaan joitakin kymmeniä tuhansia pakolaisia vuodessa, mutta luku on nousemassa satoihin tuhansiin. Itse asiassa miljoonat nuoret afrikkalaiset suunnittelevat tulevaisuuttaan Euroopassa.
Paine päästä Eurooppaan on suuri, kun ihmiset ovat valmiita vaarantamaan henkensä ylikuormatuissa kalastajaveneissä myrskyisällä Välimerellä.
Näissä oloissa on kummallinen ajatus pyrkiä lisäämään Afrikasta Eurooppaan suuntautuvaa siirtolaisuutta vähentämällä kehitysapua. Kehitysapu auttaa sekä syntyvyyden vähentämisessä että maiden kyvyssä elättää kasvavaa väestöään. Kehitysapua tärkeämpää kuitenkin on oikeudenmukaisen kaupan ylläpitäminen. Kun Suomi esimerkiksi subventoi jättisummin järjetöntä sokerin tuotantoa täällä napapiirin tuntumassa, se sabotoi samalla kannattavan tuotannon mahdollisuuksia Afrikassa.
Liikakansoitus ei muodollisesti ole peruste pakolaisuuteen, vaan tarvitaan vainon kohteeksi joutumista. Jos väkeä on liikaa, yleensä vähemmistö on liikaa ja pakolaisuuden perusteet ovat pian valmiit. Tätä kirjoitettaessa satatuhatta ihmistä pyrkii pois Sudanista.
Afrikan tilannetta helpottaa se, että muualla maailmassa väkiluku on kääntymässä jyrkkään laskuun. Ennen kuin kokonaisväkiluku alkaa laskea, laskuun kääntyy työikäisen väestön määrä. Suomen matala syntyvyys ei ole mitään verrattuna vaikka Etelä-Koreaan, jossa jokainen ikäluokka on alle puolet vanhempiensa ikäluokasta.
Työikäisestä väestöstä tulee olemaan pulaa laajalti. Voikin käydä niin, että afrikkalaiset ovat tervetulleita töihin yhä useampaan maahan. Tätä kautta liikaväestö purkautuu ja myös syntyvyys laskee. Tähän optimisteen skenaarioon ei voi kuitenkaan luottaa.
Humanitääristen pakolaisten vastaanottaminen on maiden velvollisuus. Sen sijaan voidaan kysyä, onko tapa valikoida saapujat järkevä? Jos joku saa työnnetyksi isovarpaansa maan rajojen sisäpuolelle, astuvat voimaan korostetut oikeudet, mutta sitä ennen kaikki keinot estää maahan saapumista ovat sallittuja rajalle ampumista lukuun ottamatta. Voiko joku kertoa, mikä logiikka tämän taustalla on?
Kiintiöpakolaiset ovat loogisin tapa valikoida pakolaiset, mutta juuri siitä ollaan luopumassa – tai sitä ainakin vaaditaan.
Minä toimisin toisin päin. Ottaisin yhtä paljon pakolaisia kuin nytkin ja jatkossa enemmänkin, mutta kiintiöpakolaisista valikoiden. Spontaanipakolaiset palauttaisin Afrikkaan pakolaisleireille. Tämä pätee tietysti vain Afrikkaan. Esimerkiksi Venäjältä Putinia pakenevat ovat eri asia. Venäjällä ei ole mitään YK:n valvomia leirejä Putinin vainon uhreille.
Tuhansia ihmisiä hukkuu vuosittain yrittäessään Välimeren yli Eurooppaan. Tämä ei lopu ennen kuin tämä tie tehdään kannattamattomaksi palauttamalla näin tulleet YK:n ylläpitämille ja länsimaiden rahoittamille pakolaisleireille Afrikkaan. Tiedän, ettei tästä mielipiteestä pidetä, mutta väitän, että kymmenen vuoden kuluttua ei ole muuta mahdollisuutta.
Pakolaisten valinnasta
Tehkäämme oletus, että jokaisella maalla on jokin raja sille, kuinka suuriin uhrauksiin se on valmis humanitäärisen maahanmuuton hyväksi. Joku voi tietysti väittää, ettei sellaista rajaa saa olla, mutta Ruotsilla ainakin näyttää olevan.
Työmarkkinoille hyvin solahtava pakolainen maksaa vastaanottajamaalle vähemmän kuin sellainen, jonka on mahdoton työllistyä. Niinpä näitä edullisia pakolaisia voi ottaa monta kertaa enemmän kuin niitä toisia.
Vuonna 2015 esitin, että Irakin pakolaisista otettaisiin erilleen akateemisen loppututkinnon suorittaneet ja tarjotaan heille työlupa vastineeksi siitä, että he repivät turvapakkahakemuksensa. Tätä ei kannattanut oikein kukaan. Tosin Sauli Niinistö kutsui minut Kultaranta-keskusteluihin esittämään tämän ajatuksen sinne kokoontuneille.
Suurin osa Afrikan pakolaisista päätyy leireille jonnekin Afrikkaan. Näiden leirien volyymi tulee kasvamaan valtavasti. Niiltä otetaan jonkin verran ihmisiä Eurooppaan — on velvollisuus ottaa. Miten heidät tulisi valita?
Pääsystä Eurooppaan hyötyvät suhteessa eniten ne, joilla on edellytyksiä menestyä Euroopassa. Vastaavasti heidän hintansa vastaanottajamaalle on vähäisin, ellei suorastaan negatiivinen. Siksi en näe, mitä vikaa on käyttää tätä valintaperusteena pakolaisia valittaessa. Se olisi väärin, jos olisi periaatteessa mahdollista ottaa kaikki, mutta kun otetaan vain pieni osa niin kuin nyt tehdään, en näe tässä valikoinnissa moittimista. Jos näin voidaan ottaa kolminkertainen määrä, onhan se kaikelta kannalta parempi lopputulos kuin että otetaan valikoimatta olennaisesti pienempi määrä.
Jos vuoden 2015 irakilaiset pakolaiset Ruotsissa olisivat olleet helposti työllistyviä ja Ruotsin taloutta vahvistavia, Ruotsi olisi tuskin päätynyt kiristämään turvapaikkapolitiikkaansa.
Huomattakoon, että nämä spontaanipakolaiset ovat suurelta osin valikoitunutta ja hyväosaista joukkoa, sillä köyhä, aloitekyvytön tumpelo ei pysty järjestämään itseään Eurooppaan. Näin he ovat vastaanottajamaiden kannalta keskimääräistä parempia pakolaisia. Pidän kuitenkin parempana, että me valikoimme heidät itse sen sijaan, että pakolaiseksi pääsee, kun maksaa ihmissalakuljettajille.
Kotoutumiseen vauhtia
Pakolaiset eivät ole työllistyneet Suomen työmarkkinoille erityisen hyvin – tosin tässä on tapahtunut aivan viime vuosina selvä muutos parempaan. Maiden välillä on suuria eroja kyvyssä työllistää pakolaisia, eivätkä nämä vertailut mairittele Suomea.
Suomessa Somaliasta tulleiden työllisyys on erityisen matala. Kuitenkin Somaliasta tulleet työllistyvät ihan hyvin sekä Britanniassa että Yhdysvalloissa. Vika taitaa siis olla meissä eikä missään oletetuissa rotuominaisuuksissa. Huonosta kohtelusta ei ole kyse tyyliin tee työtä tai kuole nälkään, sillä pakolaiset haluavat muuttaa Suomesta Britanniaan.
En tiedä, onko meidän kärpäspaperin tavoin toimiva perusturvamme hyväksi suomalaisillekaan, mutta ainakaan se ei toimi humanitäärisen maahanmuuton kohdalla. Sosiaaliturvan huono kannustavuus on keskeisenä syynä turvapaikan hakijoiden heikkoon työllistymiseen. Tämä vaatii lainsäädännön muutosta tavalla, joka erottelee maahanmuuttajat suomalaisista pitkäaikaistyöttömistä, sanovat perustuslakisedät mitä sanovat.
Töihin pitäisi tietysti päästä heti eikä vasta vuosien kuluttua, kun turvapaikkaprosessi on käyty läpi.
Meillä pitäisi olla erillinen maahanmuuttajien tulonsiirto, joka poikkeaisi ehdoiltaan suomalaisesta perusturvasta. Siinä pitäisi olla velvollisuus kotoutumistoimiin ja esimerkiksi kieliopintoihin, eikä oikeuden kotihoidon tukeen pitäisi koskea maahanmuuttajia, koska päivähoito on hyvä tapa kotouttaa lapsia. Sen pitäisi olla työhön kannustava. Pitäisi katsoa, miten Britanniassa ja Yhdysvalloissa on onnistuttu niin hyvin. Pakolaisstatuksen saaneista voisi maksaa vuoden ajan automaattista palkkatukea työnantajille.
Sitä en hyväksy, että suomalaisten perusturva toimii kuin kärpäspaperi, mutta tätä on yritetty korjata jo 30 vuotta tuloksetta. Jos emme voi korjata kaikkien suomalaisten vähimmäisturvan ehtoja, korjattakoon edes turvapaikan hakijoiden perusturva.
Lyhyt yhteenveto. Humanitääristä maahanmuuttoa ei voida vähentää, vaan se tulee lisääntymään, mutta sen sääntöjä pitäisi muuttaa niin, että pakolaiset valitaan YK:n leireiltä ja että kotouttaminen tähtää voimakkaammin työllistymiseen.
Työperusteisesti maahan pitäisi päästä jokseenkin vapaasti, mutta tällöin ei ole oikeutettu asumisperusteiseen sosiaaliturvaan kuin kohtalaisen maassa olon ja työhistorian jälkeen.
Onhan tämä ihan rautaista järkeilyä. Ei kylläkään sovi punavihreään maailmoja syleilevään hyveellisyyden epistolaan. Taidat Ode joutua karsseriin puoluetovereittesi joukossa.
Ei ole joutunut karsseriin, vaikka sama järkeily on ollut tiedossa ja näkyvillä tällä foorumilla vuosikaudet. Esimerkiksi Ulkomaalaispolitiikka: rajat auki kokonaan? vuodelta 2008.
Ylipäänsä jos kaikki keskusteluun osallistujat jaksavat nyt hillitä ennakko-oletukset vastapuolesta ja pitäytyä tölvimisestä, ehkä tässä lopultakin päästään konsensukseen, ensinnäkin siitä mitä kannattaa tehdä maahanmuutolle, mutta pidemmällä myös siitä mitä kannattaa tehdä Suomelle seuraavan vaalikauden aikana.
Nyt puhut asiaa.
EU on kikkaillut pakolaisten määrän keinotekoisen alas säännöllä jossa kaupalliset lentoyhtiöt joutuvat palauttamaan lentämällä tulevat pakolaiset jos turvapaikkapäätös on kielteinen. Myös passi tarvitaan.
Keski-Afrikasta lentää EU:n aluelle muutamalla sadalla eurolla. Rajalle tulo maksaa helposti 10 — 20 tuhatta euroa.
Turvapaikkaa pitäisi voida hakea pakolaisleirillä.
Nimimerkki MaxM:lle että EU:lla ei ole yhteistä pakolaispolitiikkaa. On vain 28 jäsenmaan jonkinlainen sovittu kiintiö. Mitään jurdillista päätöstä ei ole EU tehnyt tässä asiassa vaan jo Tampereen EU-huippukokouksessa 1999 Belgian aloitteesta tälläistä kyllä yrtettiin tehdä Amsterdamin sopimukseen mutta sen kaatoi Espanja ja Britannia.
Passi myönnetään aina lähtömaassa tai sitten kyseisen maan diplomaattinen edustusto. Kohdemaa voi myöntää väliaikaisen matkustusasiakirjan mutta siinä on hyvin tiukat säännöt mitä sen kanssa saa tehdä. Yleensä se on menolippu.
Poikkeuksia voi tehdä esim ukrainalaisten kohdalla on tehty joustoja kuten hyväksymällä ukrainalainen henkilökortti matkustusasiakirjaksi. Irakin ja Syyrian pakolaisten kohdalla henkilökorttia ei hyväksytty matkustusasiakirjaksi.
Rahul Somani, Puhuin EU:n kikkailusta. Juridinen päätös voidaan välttää kikkailulla.
EU soveltaa direktiiviä 2001/51/EC tavalla jonka tekninen sivuvaikutus vähentää pakolaisten maahan saapumisedellytyksiä paljon enemmän kuin yhteinen pakolaispolitiikka tai suora kielto.
Direktiivissä määrätään sanktiot kaupallisille toimijoille (kuten lentoyhtiöille) jotka päästävät paperittomia matkustajia maahan. Ihan järkevä toimenpide. Direktiivissä on kuitenkin kohta kohta 3 jonka pitäisi mahdollistaa pakolaisten pääsy lentokoneella EU maihin hakemaan turvapaikkaa:
“3) Tämän direktiivin soveltaminen ei rajoita sitoumuksia, jotka johtuvat 28 päivänä heinäkuuta 1951 pakolaisten oikeusasemasta tehdystä Geneven yleissopimuksesta sellaisena kuin se on muutettuna 31 päivänä tammikuuta 1967 tehdyllä New Yorkin pöytäkirjalla.”
Tämä kohta on kuollut kirjain, koska päätöksen siitä kuka voi lentää hakemaan turvapaikkaa tekee lento- ja laivayhtiöiden virkailija joka myy lippua, eikä ketään päästetä ilman viisumia tai passia.
Direktiiviä siis sovelletaan käytännössä tavalla joka estää pakolaisten pääsyn maahan vastoin direktiivin tarkoitusta. Vain ne, joilla on varaa maksaa tuhansia euroja salakuljettajille pääsevät hakemaan turvapaikkaa rajalla. Muutenhan Afrikasta, Lähi-idästä tai Sri Lankasta ostettaisiin lento- tai laivalippu EU:n satamaan jossa haettaisiin turvapaikkaa.
Tuloksena on kyynisen ovela ja nerokas tapa tehdä yhteistä pakolaispolitiikkaa tekemättä pakolaispolitiikkaa.
Osmon ehdotuksen pohjalta voitaisiin päästä eroon tästä kyynisestä de fakto pakolaispolitiikasta
ja lopettaa vaaralliset matkat rajoille ja antaa myös köyhille varaa hakea turvapaikkaa.
LINKIT:
EU:n Carrier Sanctions Directive 2001/51/EC
financial penalties
Dr. Hans Rosling: Why Boat Refugees Don’t Fly! Gapminder Foundation.
Tuo nimimerkki MaxM:n esimerkki EU direktiivistä 2001/51/EC on säädetty oikeastaan sen takia koska mitään yhteistä pakolaispolitiikkaa EU:ssa ei ole.Se on hätäinen ratkaisu joka ei toimi. Jos Espanja ja Britannia eivät olisi saanet tahtoa läpi vuonna 1999 olisi Amsterdamin sopimuksessa kirjattu yhteiset pelisäännöt pakolaispolitiikkalle. Tällä hetkellä ongelma on Välimeren siirtolaisuus joka on johtanut siihen että jopa Englannin kanaalin yli tulee laittomia siirtolaisia Ranskan kautta Britanniaan ilman että Britannian viranomaiset voivat käännyttää näitä siirtolaisia takaisin Ranskaan koska Ranska ei ota vastaan. Britanniassa tämä siirtolaiset hakevat turvapaikkaa tuolla Soininvaaran mainitsemalla isovarvas menetelmällä.
Just niin👍
“Afrikka on valtava maanosa, mutta näin isolle väestölle se ei kykene tarjoamaan kelvollista elämää. Kasvava osa tuosta väestönkasvusta pyrkii purkautumaan Afrikasta Eurooppaan.”
Afrikka on pinta-alalaltaan kolme kertaa Eurooppaa suurempi maanosa. Jos siis väestö ei sovi Afrikkaan, ei menee kauaa, kun sieltä saapuva väestö saisi Euroopankin täytettyä.
Kannattaa muistaa, että Alankomaiden asukastiheydellä Suomeen sopisi luokkaa 100 miljoonaa asukasta. Täällä on siten valtavasti tilaa kasvulle samalla kun ilmastonmuutos todennäköisesti muuttaa täkäläisiä olosuhteita paremmaksi suhteessa melkein koko muuhun maapalloon.
Näihin lukuihin nähden nykyisen tasoinen kiintiöity humanitäärinen maahanmuutto Suomeen on nappikauppaa.
“Kannattaa muistaa, että Alankomaiden asukastiheydellä Suomeen sopisi luokkaa 100 miljoonaa asukasta.”
Ja Afrikkaan noin 13 miljardia. Eurooppaan reilut neljä.
Montako miljardia mahtuisi Grönlantiin?
“Humanitääristen pakolaisten vastaanottaminen on maiden velvollisuus.”
Eikö velvollisuus ole taata ihmisarvoinen elämä, ei välttämättä vastaanottaa pysyvästi maahan asumaan? Nähdäkseni professori Paul Collierin keväällä 2015 tekemä ehdotus pakolaiskriisin ratkaisemiseksi perustuu juuri siihen, että turva voidaan järjestää tulomaan ulkopuolella. Tätä vaikutat itsekin kannattavan ainakin osittain.
Kritisoimasi nykyinen käytäntö, jossa turvapaikanhakijoilta pyritään estämään pääsy rajalle tai maahan jättämään turvapaikka-anomustaan, ei perustu johdonmukaiseen ajatteluun vaan ristiriitaisten pyrkimysten törmäämiseen ja puuttuvaan rohkeuteen ratkaista ristiriita. Henkistä laiskuutta, jopa välinpitämättömyyttä, mutta ei sentään tietoista, tarkoituksellista julmuutta.
Jos hädänalaisia pakolaisia on sata miljoona ja prosentti heistä voidaan ottaa eri maihin kiintiöpakolaisina, miksi antaisit lottovoiton prosentille? Voisithan saada samalla rahalla enemmän ja yhdenvertaisemmin kohdistamalla sen tasaisemmin hädänalaisten auttamiseen.
Ehkäpä eniten kiintiöpakolaispaikasta hyötyisivät ne, jotka eivät pärjää pakolaisleireillä. Tällaisia voivat olla esim. monivammaiset ja he, joilla on harvinaisia tai vaikeita sairauksia.
Turvapaikanhakijat eivät ole suomalaisen sosiaaliturvan piirissä, vaan he saavat vastaanottorahaa, joka on pienempi kuin alin toimeentulotuki. Oleskeluvan saaneet saavat sosiaaliturvaa, joka on ihan yhtä velvoittavaa kuin suomalaistenkin. Työtä on haettava ja otettava vastaan ja kielikoulutukseen osallistuminen on myös velvollisuus, josta kieltäytymisestä seuraan tuen menetys.
https://migri.fi/vastaanottoraha
Vastaanottorahan leikkausta ei ole sisäministeri Räsäsen mukaan juuri käytetty. Toisin kuin vastaavaa toimeentulotuen leikkausta joka on yleistä.
Merkillinen on myös mahdollisuus välttää kansalaisuuslain vaikeahko kielikoe luku- ja kirjoitustaidottomuuden perusteella. Luku- ja kirjoitustaito pitäisi olla edellytys kansalaisuudelle jos ei ole lääketieteellistä syytä että se on mahdotonta. Nykyinen mahdollisuus riman alittamiseen on karhunpalvelus sekä yhteiskunnalle että hakijalle itselleen.
Kun Osmo sanoi “Sosiaaliturvan huono kannustavuus on keskeisenä syynä turvapaikan hakijoiden heikkoon työllistymiseen.”, hän luultavasti tarkoitti, että turvapaikkaa hakeneiden työllisyys on heikko myös sen jälkeen, kun turvapaikka (tai muunlainen oleskelulupa) on saatu, ja tämä johtuu suurelta osin sosiaaliturvasta. Tällöinhän (entinen) turvapaikanhakija jo kuulunee sosiaaliturvan piiriin.
Lisäksi hakemuksen käsittelyn aikana ei käsittääkseni saa työskennellä ensimmäisen 3 kk:n tai 6 kk:n aikana, millä kenties saattaa olla haitallinen vaikutus myös myöhemmälle työllistymiselle.
Hei, hyvin jäsennät aiheen niin, että minäkin ymmärrän. Olin taannoin Köpiksessä 4 päivää ja tein havainnon; olimme ydiskeskustassa, ajelimme bussilla kaikki mahdolliset reitit ja havainnoimme kaikkea. Yksi niistä oli; maahanmuuttajien oloisia oli paljon, kaikki olivat työn touhussa. Oli myös tietty nuoria, mutta he olivat matkalla kouluun tai sieltä pois. Yhtään jengi-oloista porukaa ei kohdalle osunut. Bussilla ajeltiin Köpiksen laitimmaisetkin kulmat ja mitään turhautuneen oloisia nuoria emme nähneet. 4 päivässä ei tietenkään saa mitään tieteellistä tulosta, mutta tuli hyvä fiilis kun ulkomailta tulleet ihmiset.… he olivat niiku osa sitä yhteiskuntaa. Muutan Tanskaan. Kiitos! Ja hyvää kesää.
Soininvaara kirjoitti pakolaisista pääasiassa joita otetaan YK:n pakolaisleireiltä nimenomaan kiintiöinä mutta jossain kohtaa Soininvaara alkoi vertailemaan valtakunnanrajoille saapuneita turvapaikanhakijoita. Tässä onkin erona siinä että logiikka on ollut lähes aina se että turvapaikanoikeus on annettu poliittiseen vainoon perustuvalle suojelulle (väliainen tai pysyvä riippuu tilanteesta lähtömaassa) mutta se luotiinkin aikoinaan Itäblokista länteen loikkanneiden ihmisten auttamiseen ei sotiin tai konflikteihin jossa oli YK:n pakolaisjärjstön omaavat kiintiö järjestelmät.
Juuri turvapaikanhakijoiden kohdalla on sovellettu Soininvaaran isovarvas esimerkkiä mutta pakolaisten kohdalla sen takia on olemassa kiintiöt. Geneven pakolaissopimus vuodelta 1967 on kirjoitettu aikoina silloin kun itäblokin loikkaukset oli huipussa.
Suomessa oli itse asiassa 20 vuotta sama pakolaiskiintiö eli 750. Vuodesta 2001–2019 . Marinin hallitus nosti kiintiöpakolaisten lukumäärää vuonna 2021 noin 1050:een.Tähän ei lasketa Ukrainan pakolaisia jotka ovat väliaikaisen suojelunpiirissä.
Soininvaara mainitsi kiintiöpakolaiset ja spontaanipakolaiset mitä eroa niillä on konkreettisesti? Se että Venäjältä Suomeen tulee pääasiassa turvapaikanhakijoita on eri asia kuin Ukrainan pakolaiset koska erona on sota ja poliittinen vaino jotka erotellaan Geneven sopimuksissa (1951 ja 1967) erikseen siis väliaikaisen ja pysyvä suojelun tarve.
Ukrainalaiset todennäköisesti jäävät Suomeen pysyvästi ja 4 vuoden jälkeen on mielenkiintoista nähdä kuinka perussuomalaiset reagoivat siihen jos Ukrainan sota onkin loppunut esim pattitilanteeseen. Pitäisikö ukrainalaisten palata takaisin? Se selviää todennäköisesti 4 vuoden aikana.
Oikean suuntaista asiaa. Samaa ajatusta onkin jo uuden Ympäristöpuolueen yleisohjelmassa. Tosin ko. ohjelmassa ei puhuta pakolaisleireistä, vaan pysyvistä normaaleista yhteiskunnista, jotka rakennettaisiin niillä kymmenillä miljardeilla euroilla, jotka EU-mailta tällä hetkellä kuluu turvapaikkamenettelyjen pyörittämiseen.
Tällä uudella menettelyllä pakolaisten itsensä kannalta pitkää ja ihmisarvoa alentavaa pakolaisprosessia ei tarvittaisi lainkaan, vaan pakenemaan joutunut pääsisi heti kiinni normaaliin elämään ja toipumaan henkisesti raskaasta kriisitilanteesta.
Lainaus:
* Monin paikoin ihmiset joutuvat pakenemaan sotia ja vainoa. Meidän tulee auttaa hädässä olevia ja tukea rauhantyötä kriisialueilla. Pitkäaikaisten kriisien vaivaamien alueiden läheisyyteen tulee länsimaisella yhteistyöllä rakentaa pakenemaan joutuneille turvallisen ja tavoitteellisen elämän mahdollistava normaali yhteiskunta koulutus- ja työmahdollisuuksineen, jotta jatkossa tarvetta joutua pysyvästi kauas kotimaastaan ei enää olisi.
Lähde: https://ymparistopuolue.fi/puolueenyleisohjelma
Koska “pakolaisyhteiskuntiin” ovat kaikki halukkaat tervetulleita, niitä ei pidä rakentaa niin vetovoimaisiksi, että miljardit ihmiset niihin haluaisivat. Niiden ei siis tule olla houkuttelevampia kuin tavanomaiset yhteiskunnat köyhissä kehittyvissä maissa.
Tiedoksi vain että ei ole olemassa pakolaisyhteiskuntia. Pakolaiseksi voi kuka tahansa joutua jopa nimimerkki Aikaa Ajatella. Hyvä esimerkki on Ukraina jossa on tällä hetkellä maailman historian suurin pakolaiskriisi päällä sitten ensimmäisen ja toisen maailmansodan
Tarkoittanee käytännössä sitä, että elinolot noissa nk. pakolaisyhteiskunnissa täytyisi asettaa surkealle tasolle. Toinen vaihtoehto olisi varmaan yrittää kohentaa elinoloja kehittyvissä maissa. Mikä ei onnistune ilmaiseksi kuitenkaan.
“Hyvä esimerkki on Ukraina jossa on tällä hetkellä maailman historian suurin pakolaiskriisi päällä sitten ensimmäisen ja toisen maailmansodan”
Riippuu vähän siitä, miten mitataan ja mitä painotetaan, mutta Syyria ja Venezuela ovat isompia. Ukraina on kolmas. Tähän kun lisää Afganistanin ja Etelä-Sudanin niin kasassa on kolme neljännestä maailman tämänhetkisistä pakolaisista.
Mistä se velvollisuus ottaa vastaan humanitaarisia pakolaisia on johdettu? Käsittääkseni se voi olla vain ihmisten tekemä päätös ja niin ollen kiistettävissä ja muutettavissa.
“Mistä se velvollisuus ottaa vastaan humanitaarisia pakolaisia on johdettu? Käsittääkseni se voi olla vain ihmisten tekemä päätös ja niin ollen kiistettävissä ja muutettavissa.”
Kansainvälinen humanitaarinen laki on aika sementöity eikä sille voi tässä nykyisessä tilanteessa tehdä mitään. Sitä ei voitaisi tehdä tänä päivänä tuollaisena, mitä se on joten se on vähän sellainen jäänne aikakaudelta, jolloin uskottiin hyvään ja haluttiin tehdä parempaa huomista.
Laki itsessään pohjaa hyvinkin itsekkäisiin näkemyksiin siitä, että vastakkainasettelussa saadaan heikennettyä toista ja vahvistettua itseä. Tämä on demokraattisten sivistysvaltioiden valtioiden etu.
Olen kuitenkin ollut huomaavinani, että toisiin maihin pyrkii paljon pakolaisia ja toisiin ei lainkaan. On aivan yhtä tyhjän kanssa puhua jonkin ylätason säädöksen velvoittavuudesta, kun pieni lapsikin ymmärtää, että todelliset asioihin vaikuttavat tekijät ovat maakohtaisia ja kansallisilla päätöksillä toteutettuja.
Esimerkiksi Tanskassa on kaavailtu pakolaisten sijoittamista ostopalveluna johonkin köyhään Afrikan maahan. Tälle ei ole sitovia esteitä. Sitten kauhistellaan, millaisissa oloissa pakolaiset tulisivat siellä olemaan. Ja kuitenkin on täysin selvää, että ei sinne pakolaisia päätyisi kourallista enempää, koska he valikoisivat kohdemaansa uudelleen.
“Olen kuitenkin ollut huomaavinani, että toisiin maihin pyrkii paljon pakolaisia ja toisiin ei lainkaan.”
Joo. Tästä voi käyttää nimitystä naapurivaltio. Tällä hetkellä 69% pakolaisista on naapurivaltiossa.
Sitten, jos katsoo valtiotasolla maita, joissa on pakolaisia, niin Turkki on selkeä ykkönen. Sijalla kaksi on Kolumbia.
Olet täysin oikeassa. Pakolaisten ilmestymistä kaukaisiin maihin voidaan pitää poikkeuksena. Koska näin kuitenkin tapahtuu, ja toisiin maihin enemmän kuin toisiin, on syytä etsiä selityksiä. Lisäksi jokainen pakolaisaalto yllättää aina tavalla tai toisella, ja silloin alkaa poliittinen vääntö siitä, mitä voi tai saa tehdä. Muistetaan vaikka Syyrian sotaa pakenevat naiset ja lapset, jotka materialisoituivat Tornioon irakilaisina nuorina miehinä.
“Koska näin kuitenkin tapahtuu, ja toisiin maihin enemmän kuin toisiin, on syytä etsiä selityksiä.”
Eipä niissä ole kovinkaan paljon etsimistä henkilöille, jotka asiaa tuntevat. Ensimmäisiä viranomaistoimia mitä jokaisen kohdalla käydään läpi on henkilöllisyyden, matkareitin ja maahantulon selvittämiseksi tehtävä kuulustelu.
Tarkoitan ilmiön selittämistä, en yksittäisen maahantulijan vaikutteiden.
Ymmärrän toki, että kierrämme kuin kissa kuumaa puuroa, mutta sellaista se pakolaiskeskustelu on. Intressiryhmät pitävät puoliaan ja leimakirves heiluu. Kansainväiset sopimukset mainitaan usein ja niiden lähempi tarkastelu jätetään tekemättä.
Pahinta on minusta se, että tähän sosiaalidemokraattiseen paratiisiin saapuu pahaa-aavistamattomia ihmisiä, jotka eivät tiedä joutuvansa tukijärjestelmän elinikäisiksi uhreiksi, sukupolvesta toiseen.
Mihin intressiryhmään koet Timo kuuluvasi ja kenen puolia tässä olet pitämässä? Toisaalta mihin intressiryhmään kuvittelet minun kuuluvan, kun koet leimakirveen heiluvan?
Jos et ymmärrä “ilmiötä”, niin voisitko avata, mitä et siinä ilmiössä ymmärrä.
Taidamme puhua ainakin osittain eri asioista. Itse olen täysin ulkopuolinen tarkkailija enkä kuvitellut sinunkaan mitään muuta olevan.
Minusta on niin, että yht’äkkinen pakolaisvyöry Eurooppaan on kunnolla selittämättä. Asiaan liittyy hygieenisiä näkökulmia, jotka pitävät tulijoiden motiivien pohtimista epähienotunteisena. Pakolaisten majoittaminen loi hetkessä kannattavan teollisuuden ja muun siinä sivussa itse itseään ruokkivan toiminnan, ja ison liudan hyödyllisiä idiootteja, joiden ääni kuului kovimmin.
Rahan jakaminen lienee politiikan kovaa ydintä, mutta tuollaiset tilanteet luovat hetkellisesti ilmapiirin, jossa piikki on auki, ja soraäänet vaiennetaan.
Itse olen sitä mieltä, että Suomen velvollisuus ei ollut ottaa noin 30000 miespuolista tulijaa niskoilleen. Sekä itsekkäistä syistä että siksi, että en usko tulijoidenkaan keskimäärin täällä onneaan löytävän. Ja oleellista on, että tulijoita ei olisi, jos vetovoimatekijöitä ei olisi.
Olen ollut ensimmäistä kertaa pakolaisleirillä noin vuonna 1995 ja edellisen kerran vuonna 2021. Migrille olen tehnyt tunteja jonkin verran, mutta en ole ollut ko. firmaan virkasuhteessa.
Eurooppaan suuntautuneen pakolaiskriisin taustat tiedetään. Tästä on kirjoitettu paljon paksuja teoksia siitäkin huolimatta, että asian taustat ovat hyvin tunnettuja. Selvityksistä on jopa runsaudenpulaa eikä asiassa ole esitetty juurikaan eriäviä mielipiteitä eikä asiassa ole liikkeellä merkittävää disinformaatiota. Ainut, mitä taustoissa on epämääräistä on lähinnä Venäjän kansallisiin intresseihin liittyvä viestintä sekä muutamaa vuotta myöhemmin tehty hybridivaikuttamisen yritys samalla teemalla.
Pakolaiskriisin aikana saattoi hieman näkyä perussuomalaisten osaamattomuus ja heidän hallitusvastuun aikaan tapahtuneet päätökset eivät olleet kaikin puolin oikeita. Veikkaan, että niistä on osa jo peruttu.
“Itse olen sitä mieltä, että Suomen velvollisuus ei ollut ottaa noin 30000 miespuolista tulijaa niskoilleen.”
32477 tp hakijaa, joista 26424 miestä ja 6000 naista. 8393 lähti Suomesta ennen asian käsittelyä. Veikkaan, että alle puolet tuosta määrästä on Suomessa ja tämä painottuu lapsiperheisiin. Velvollisuus ottaa tulija vastaan tulee, kun hakemus tehdään ellei sitä ole aiemmin tehty toisessa maassa, jolloin käsittely pysyy siellä. Se, että meillä on ollut ja on edelleen ongelmia omissa prosesseissa on peiliin katsomisen paikka. Päätös olisi hyvä saada aikaan nopeammin.
Olen ilmaissut itseäni huonosti. Ilmiöllä tarkoitan ennen kaikkea Suomeen suuntautunutta pakolaisuutta tai ehkä kyse oli pikemminkin siirtolaisuudesta. Tulijoiden sisäinen viidakkopuhelin lienee ollut ohjaamassa kohdemaan valinnassa. Ainakaan esimerkiksi Viroon vastaavaa hinkua ei ollut.
Ruotsista tulijat olivat ns. turvallisesta maasta saapuvia, joten velvollisuutta ei voinut olla.
Ääneenlausumattomana syynä Suomen harjoittamalle vastaanottopolitiikalle väitetään olleen, että muuten joudumme itse liriin, kun Venäjältä lähtee väkeä liikkeelle, emmekä ole olleet jakamassa taakkaa.
“Ainakaan esimerkiksi Viroon vastaavaa hinkua ei ollut.”
Virossa rikkoutui tammikuussa 120 000 pakolaisen raja, jolloin ylitettiin 10% väestöstä. Suomen pakolaismäärät ovat tähän verrattuna pieniä.
“Asiasta kolmanteen.”=D
2015–16 kulkurit oppivat nopeasti, että Virossa heidät otetaan Schengen-sääntöjen mukaisesti kiinni, eikä Suomeen asti sitä kautta helposti pääse. Taisi joku saada kumiluodistakin. Katsopa niiden vuosien tilastot.
Osmo kirjoitti paljon asiaa. Tartun vain kahteen.
Kehitysapu ei ole saanut kymmenissä vuosissa mitään aikaan. Se on sen sijaan ajanut korruptiota, ihmisten laiskistumista ja estänyt yhteiskuntien kehityksen. Samaan aikaan esim. EU on käyttänyt voimansa estääkseen esimerkiksi niiden Afrikasta tulevien tuotteiden tuomisen EU:n alueelle. Eli käytännössä olemme suojelleet omaa teollisuuttamme ja estäneet sen kehityksen Afrikassa ja maksaneet siitä vähän korruptoituneille johtajille rahaa, että ovat hiljaa.
Oikeasti meidän pitäisi madaltaa kynnystä päästä tuomaan tavaraa markkinoille ja antaa maiden hoitaa taloutensa kuntoon omin voimin. Lopettaa kaikki kehitysapu, mistä on useampikin paikalla ollut ja asiaa tunteva kirjoittanut pitkiä kannanottoja. Jos haluamme tehdä jotain, niin sen pitäisi olla esimerkiksi opettajien lähettämistä kouluttamaan ja opettamaan ja Suomi maksaa suomalaiselle opettajalle, tyylistä. Afrikka nousee vain korjaamalla omat ongelmansa ja niin kauan kuin sinne syydetään miljarditolkulla rahaa.
Jätetään tässä nyt yhdistämättä pakolaisleirejä, missä on Osmolla pointtia ja sitä kehitysapua.
Toinen asia mihin haluan tarttua. Mikä vika siinä Kanadan mallissa on? Sinulla on vuosi aikaa saada itsesi oppimaan kielen ja töihin, sen ajan me tuemme. Toki systeemin pitäisi olla nykyistä tehokkaampi. Luvat kouraan ja välittömästi opiskelemaan, no suomi on vaikea kieli, niin kaksi vuotta. Sen jälkeen sinun pitää tulla toimeen omillasi, tai vapaaehtoiset kansalaisjärjestöt maksakoot, mutta valtiolta et mitään saa tuon jälkeen. Katsotaan sitten, että onko ne kansalaiset oikeasti niin innokkaita laittamaan sitä rahaa jonkun punasen ristin tai muun kusettajajärjestön kippoihin ja monellekko riittää sitä rahaa kun aika tulee umpeen. Yksinkertaista, tehokasta.
Toki joku nyt alkaa huutamaan ihmisoikeuksista ja muusta vastaavasta, mutta kun me voidaan muutenkin ottaa vain miljoonista muutamia, niin emme me muutenkaan oikeasti auta, me leikimme auttavamme. Se oikea apu olisi siellä mistä ne tulee ja siellä taas se oikea apu ei ole kaataa kahmalokaupalla sinne rahaa. Se olisi ennemmin luokkaa infran korjaamista, kouluttamista ja loput hoidatte itse.
Jos kehitysapu lakkautetaan Euroopan toimesta kokonaan sen korvaa joku muu vaihtoehto. Kiina monessa yhteydessä tekee jo niin että se luo toisenlaiset säännöt kehitysavulle johon ei sitten kuulu avoimen yhteiskunnan edellytykset ollenkaan. Korruptio jatkuu ja vallan väärinkäyttö jos Kiina sallitaan tehdä Afrikassa mitä sattuu ja EU vetäytyy sieltä ikäänkuin pois.
Senkun poistetaan tullimuurit Afrikasta tuotaville tuotteille, niin eurooppalaiset konsernit kyllä investoivat enemmän maanosaan kuin me koskaan saamme jaettua sinne kehitysapua.
Samalla Afrikkaan muodostuisi jopa työpaikkoja, niin ei jengin ei tarvitsisi puskea niin raivoisasti sieltä pois.
O.S:“Kun Suomi esimerkiksi subventoi jättisummin järjetöntä sokerin tuotantoa täällä napapiirin tuntumassa, se sabotoi samalla kannattavan tuotannon mahdollisuuksia Afrikassa.”
Euroopan unioni on maailman johtava juurikassokerin tuottaja, jonka osuus sen kokonaistuotannosta on noin 50 %. Juurikassokerin osuus maailman sokerintuotannosta on kuitenkin vain 20 %, ja loput 80 % tuotetaan sokeriruo’osta.
Suurin osa EU:n sokerijuurikkaasta viljellään Euroopan pohjoisosassa, jossa on tuotannon kannalta suotuisin ilmasto. Kilpailukykyisimmät tuotantoalueet sijaitsevat Pohjois-Ranskassa, Saksassa, Alankomaissa, Belgiassa ja Puolassa. EU:ssa on myös runsaasti unionin ulkopuolelta tuodun ruokoraakasokerin jalostusteollisuutta.
Suomen sokerijuurikkaan viljely on EU:n yhteisen maatalouspolitiikan alaista viljelyä. Suomi ei siis sabotoi yksin afrikkalaista sokerin viljelyä. Tuen määrä on vuotuisen viljelyalan hieman vaihdellessa ollut 4 — 5 miljoonaa euroa vuodessa. Tukea maksetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 artiklan 214 perusteella. Sokerijuurikkaan kuljetustuki on 2,5 milj. euroa.
Suomi budjetoi vuonna 2019 kehitysyhteistyöhön 989 miljoonaa euroa, mikä vastasi 0,41 prosenttia bruttokansantulosta. Taitaa olla muitakin kehitysavun tukimuotoja vielä lisäksi.
Soininvaaran esityksen mukaisesti kehitysapua tulisi siis lisätä ratkaisevat 6,5 — 7,5 milj. euroa (sokerijuurikkaan tuen verran) . Tällä panostuksella Soininvaara muuttaisi afrikkalaisen sokeriruon tuotannon kannattavaksi. Todella kustannustehokasta.
O.S. nyt äkkiä fillari lentokoneeseen ja afrikkaan konsultoimaan sokerintuotanto kannattavaksi. Eikä maksa paljon.
Tämä muistuttaa persujen propagandaa, jonka mukaan kehitysavun poistamisella korjataan ratkaisevasti Suomen taloutta.
Kotimainen sokerijuurikkaan tuotanto mahdollistaa uusia innovaatioita . Esimerkiksi metsäteollisuuden prosesseissa syntyviä ligniinipohjaisia sivutuotteita, sokerijuurikkaan kuidusta erotettua mikrokuituselluloosaa, sekä tärkkelyspohjaisia materiaaleja on aiemmin testattu pölynsidontaan. Metsäteollisuuden sivuvirtana syntyvää lignoselluloosapohjaista lignosulfonaatti-kemikaalia on testattu suolauksen korvikkeena ja vesistötutkimuksissa on todettu, että sen käyttö ei heikentänyt pohjaveden laatua.
Sokerijuurikkaan korjuussa saadaan sivutuotteena kasvin maanpäälliset osat eli naatit, joita voidaan käyttää rehuksi. Myös juurikasleike on hyvää rehua. Sivutuotteena sokerinvalmistuksessa saadaan myös melassia, jota voidaan käyttää muun muassa alkoholiteollisuuden raaka-aineena.
Suomalainen innovaatio: sokerijuurikkaasta valmistettua täyttöainetta jalkapallokentän tekonurmeen kumimurun tilalle — ensimmäisenä Espooseen
Suomalaisomisteinen Unisport on kehittänyt uudenlaisen biohajoavan täyttöaineen tekonurmikentille.
Eeva Törmänen18.9.2018 13:16InnovaatiotYmpäristöRakentaminenUrheilu
Nykyisin käytössä oleva autonrenkaista murskattu kumirouhe on todettu karsinogeeniseksi .
Lue seuraava linkki todellakin
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/02/03/vanhoista-autonrenkaista-tehdyt-tekonurmikentat-syynissa
Ilman omaa sokerijuurikkaan tuotantoa nämäkin innovaatiot olisivat jääneet tekemättä.
Lue todella tämäkin linkki, O.S. on saattanut nauttia kyseisiä tuotteita urheilujuomissaan pyörälenkkien aikana.
https://www.puunjalostusinsinoorit.fi/biometsateollisuus/innovaatiot/9‑sivutuotteet-ja-selluloosan-jatkojalosteet/9.2‑ksylitoli/
Eemil ei näköjään edelleenkään hahmota ulkomaankauppa mekanismeja suhteessa vientiin ja tuontiin. Tästä aiheesta olen aiemminkin Eemilin kanssa keskustellut.
Soininvaara tarkoittaa
sokerin subventoinnilla maataloustukia joita vain isot rikkaat kansantaloudet kuten Yhdysvallat ja Euroopan unioni voivat maksaa omille tuottajille. Näin ei tapahdu Afrikassa. Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa tilanne on hiukan parempi tässä kohtaa.
Se ei auta tilannetta yhtään että joku täältä Euroopasta menee kertomaan Afrikkaan kuinka sokeria pitää tuottaa ja miten .
Se toimii niin että Euroopan unioni avaa sokerin tuonnin ja muidenkin maataloustuotteiden tariffi vapaan tuonnin m Eurooppaan Afrikasta. Näin Afrikan kapasiteettiä viedä sokeria Eurooppaan paljon helpommaksi kuin se on tällä hetkellä.
Olen Eemilille aiemmin yrittänyt korostaa että Suomi käyttää esimerkiksi Maailman kauppajärjestössä (WTO) Euroopan unionin yhteistä ääntä ja Suomi on estänyt esimerkiksi maataloustuotteiden helpottamisen kolmansista maista WTO:ssa. Eemil voi itse tarkistaa WTO:n tiedoista kuinka Suomi äänesti niissä kysymyksissä joissa oli kyse maataloustuotteiden tariffien purkamisesta kolmansista maista. Palataan Eemil asiaan kun olet tämän tarkistanut.
R.S:“Soininvaara tarkoittaa sokerin subventoinnilla maataloustukia”
Eihän tarkoita , vaan “Kun Suomi esimerkiksi subventoi jättisummin järjetöntä sokerin tuotantoa täällä napapiirin tuntumassa, se sabotoi samalla kannattavan tuotannon mahdollisuuksia Afrikassa.”
Siis Soininvaara hyökkää Suomen sokerintuotantoa vastaan. Hän eikä Somani hahmota suomalaisen tuotannon pienuutta verrattuna meidän maksamaan kehitysapuun. Eikä sokerijuurikkaasta tehtyjen innovaatioiden merkitystä. Ei myöskään sitä, että omalla tuotannolla voidaan vähentää tuontia.
Kaupunkilaisille näyttää suuruussuhteiden hahmottaminen olevan tekemätön paikka.
Eemil: “Hän eikä Somani hahmota […] sitä, että omalla tuotannolla voidaan vähentää tuontia.”
Häh? Osmohan nimenomaan sanoi (kohdassa, jota lainasit), että sokerijuurikkaan tukiaiset “sabotoi samalla kannattavan tuotannon mahdollisuuksia Afrikassa”. Eikö Osmo juurikin tässä hahmota, että tukiaiset vähentävät tuontia Afrikasta ja näin sabotoivat tuotantoa siellä?
Arvostan, että nostat ihmishengen, yhteiskunnan — ja noh, koko ihmiskunnan yläpuolelle, jättäen aatteet alapuolelle. Niin kauan kun kaaos tuo tulosta, kaaos jatkuu. Vasta kun kaaos korvataan jollain paremmalla, siitä päästään. Yhteiskuntien kehittyminen toi tämän muutoksen yksittäisissä maissa, on vaikea usko ettei se toimisi myös suuremmalla mitta-asteikolla.
Totta: on niin kummallinen ajatus pyrkiä lisäämään siirtolaisuutta Afrikasta Eurooppaan vähentämällä kehitysyhteistyötä, että sen on saattanut esittää vain Mestari. Toisaalta on hyvä muistaa se, että Afrikasta Eurooppaan pyrkii pääasiassa siirtolaisia. YK:n mukaan he ovat ihmisiä, joilla usein on lähtömaissaan keskimääräistä parempi koulutus ja työpaikka. Silti he lähtevät — niistä perinteisistä syistä, joista siirtolaiseksi lähdetään: kultaa vuolemaan.
Totta: kunpa länsi kävisi oikeudenmukaisesti kauppaa Afrikan kanssa, niin sinne jäisi paremmat elinmahdollisuudet, ja suurempi osa väestä jäisi sinne aloilleen. Nyt kun ryöstämme maanosaa, osa väestä lähtee tänne ryöstösaaliimme kerrannaisvaikutusten houkuttelemana.
En usko, että afrikkalaiset ovat jatkossakaan laajasti tervetulleita töihin eri maihin. Mutta heitä todennäköisesti hampaita kiristellen otetaan moniin maihin, sillä heitä on tulossa riittävästi joka paikkaan ja maat tarvitsevat työvoimaa ja väestöjensä kasvua, jotta ne pysyvät elinvoimaisina eli taloudellinen toimeliaisuus kukoistaa ja investointeja saadaan ja tehdään.
Kiintiöpakolaiset todella ovat ne varmat, oikeat pakolaiset, sillä YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on selvittänyt heidän taustansa, ja heidät ei muuta kuin tarvitse ottaa vastaan, järjestää heille kuntapaikka ja laittaa heidät kotoutumista edistäviin toimenpiteisiin. Siksi pakolaiskiintiön suuruutta voisi hyvin jopa reilusti kasvattaa eikä tähdätä sen rajuun supistamiseen, mikä on ajatus, jonka on voinut keksiä vain Mestari.
Niin kuin toteat, Ode, ne sadat tuhannet ja jopa miljoonat afrikkalaiset siirtolaiset, jotka jatkossa ilmaisevat Euroopan rajalla hakevansa turvapaikkaa, pitäisi palauttaa Afrikassa sijaitseville YK:n ylläpitämille ja Euroopan maiden rahoittamille leireille, joissa heidän suhteensa turvapaikanhakuun ja pakolaisuuteen selvitettäisiin. Muuten suhtautuminen pakolaisuuteen, ja yleensä maahanmuuttoon, voi muuttua Euroopassa äärimmäisen kovaksi ja älyvapaaksi, eikä se palvele oikeita pakolaisia. Pakolaisuus ja siirtolaisuus ovat näet täysin eri asioita, minkä heti havaitsee, kun lukee kansainvälisiä pakolaissopimuksia.
Jokaisella maalla on ilman muuta raja sille, kuinka suuriin uhrauksiin se on valmis humanitaarisen maahanmuuton suhteen. Jollei rajaa olisi, Mestarin hehkuttama väestönvaihto voisi olla pätevä keskusteluargumentti.
On ilman muuta selvä, että pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden joukossa on hyvin erilaisia ihmisiä. Suomessa on huipputapauksina asunut mm. Titon hallituksen ministeri ja johtohenkilöitä eräistä maista, joissa tehtiin vallankaappaukset. Näillä kyvykkäämmillä henkilöillä, kuten akateemisilla, on, totta kai, ominaisuuksia, joiden vuoksi heidät on helpompi yleisesti kotouttaa. Toisaalta monesti on niin, että vähemmän koulutetut työllistyvät nopeammin ja paremmin, sillä he ovat valmiimpia ottamaan vastaan monenlaisia töitä.
Kiintiöpakolaisten valinta on tietenkin ekonomisempi toimintamalli kuin se, että otamme summittaisesti vastaan tänne hakeutuvat turvapaikanhakijat, joiden taustasta emme tiedä mitään varmaa, ja aloitamme täällä alusta paljon aikaa vievän selvitystyön heidän osaltaan.
Pakolaistaustaisten muita heikompaan työllistymiseen Suomessa vaikuttavat monet seikat, kuten heidän usein tänne sopimaton osaamisensa, heikko koulutuksensa, heikko suomen kielen taito, heihin kohdistettu rasismi ja joidenkin heistä eristäytyminen siitä kaikesta, mitä Suomi heille voi tarjota, mihin voi vaikuttaa heidän kulttuuris-uskonnollinen taustansa. Vain Mestari voi muuten ajatella, että kannattaa harjoittaa rasismia pakolaisia kohtaan, silloin kun haluaa, että he menevät Suomessa töihin.
Yhdysvalloissa se syy, miksi somalialaistaustaiset työllistyvät siellä paremmin kuin meillä, on ilmeisesti sikäläinen suomalaiseen verrattuna olematon sosiaaliturva. On siis pakko mennä töihin.
Tässä Mestari on oikeassa: Suomeen muuttaneet kyllä kavereiltaan kuulevat ja ymmärtävät, millainen Suomen sosiaaliturva on ja että työnteko ei täällä aina kannata. Olen samaa mieltä siitä, että sosiaaliturvaamme pitäisi muuttaa nopeampaan kotoutumiseen — sisältäen työllistymisen ja kielen oppimisen — kannustavaksi. Ylipäätään maahan muuttaneet tulisi aidosti velvoittaa edistämään omaa kotoutumistaan.
Työperusteisten tulisi tosiaan päästä maahamme jokseenkin vapaasti. Saatavuusharkinta pitäisi poistaa ihan ensimmäisenä. Olemme muuten aivan toivottoman jälkijunassa työperusteisten hankkimisen suhteen. Kilpailemme asiassa monien meitä paljon houkuttelevampien maiden kanssa. Ne saavat parhaat työperusteiset. Asiaamme tämän suhteen ei tietenkään auta Mestarin ja hänen seuraajiensa sanomiset ja teotkaan: ne ovat valtava mainehaitta Suomelle. Huippuosaajat voi hyvin valita suvaitsevaisemmat maat.
“…leireille, joissa heidän suhteensa turvapaikanhakuun ja pakolaisuuteen selvitettäisiin.”
Miksi selvitettäisiin? Ei kai voida mennä siihen, että oikeus turvapaikkaan (jossakin länsimaassa) tutkittaisiin leirillä. Ensinnäkin tutkinta on raskasta ja kallista eikä skaalaudu helposti suurille hakijamäärille. Toiseksi nykyisillä kriteereillä kymmenet miljoonat ihmiset lienevät oikeutettuja turvapaikkaan Suomessa; pelkästään Afganistanissa lienee 20 miljoonaa naista ja lasta, joille myönnettäisiin turvapaikka, jos he sitä pystyisivät sitä Suomesta hakemaan.
Suomi on keskeyttänyt kaikki palautukset mm. Afganistaniin. Jokainen afganistanilainen joka onnistuu pääsemään Suomen rajan yli saa jäädä Suomeen. Olettaisin että sama (ketään ei palauteta) koskee myös kaikkia ainakin: Eritrean, Jemenin, Syyrian, Libyan ja Sudanin kansalaisia.
On turha haaveilla omatoimisen pakolaisuuden päättymisestä tai edes nykytasolla pysymisestä. Oletan että on vain ajan kysymys kun Pakistan, Bangladesh ja useampi Saharan Eteläpuolisen Afrikan maa ajautuu kaaokseen ja näistäkään maista Suomen rajan ylittäneitä ei voida enää palauttaa.
EU:n pakolaistulvaa hillitsee Välimeri. Ilman Välimerta pitäisi EU-maiden rakentaa piikkilanka-aitoja (á la Ceuta/Melia) tai hyväksyä sadat tuhannet tulijat/vuosi. Jos Venäjä kuljettaisi kymmeniä tuhansia Afgaaneja Suomen rajalle (kuten Valkovenäjä/Lukasenka teki Puolalle), niin mitkä puolueet olisivat valmiit estämään näiden tulon Suomeen väkivalloin, koska ketään saapunutta ei voitaisi palauttaa, vihreän vasemmiston vastustuksesta johtuen (eikä siirtää mihinkään leiriin EU:n ulkopuolella).
Oli politiikka mikä tahansa, Migri täytyy saada toimimaan. Asioiden hoitaminen on siellä kohtuuttoman hankalaa ja hidasta oli tullut maahan syystä tai toisesta. Ihmisten kohtaloiden pyörittely limbossa vuosikausia ei edistä Suomen eikä yksilön asiaa. Migri on mainehaitta Suomelle Suomeen töihin pyrkivien ulkolaisten joukossa.
Erittäin hyviä ajatuksia! Olen keinoista kanssasi samaa mieltä. Äkkiä lobbaamaan nämä ajatukset kokoomukselle ja persuille.
Minä haluan lisätä kiintiöpakolaisia, perussuomalaiset poistaa ne kokonaan. Vaikea löytää yhteistä säveltä.
En haluavatko perussuomalaiset oikeasti nollata pakolaiskiintiön vai siirtää käsittely Euroopan ulkopuolelle. Se pitää kysyä heiltä. Onhan se nyt Perussuomalaisten ja koko Suomen eduksi että Afrikan vakautta edistetään kehitysavun kautta jonka perussuomalaiset kyllä haluavat lakkauttaa. Odotetaan sitä päivää kun Venäjän ja Suomen rajalla alkaa uusi hybridi operaatio jossa Wagner yrittää tuoda laittomasti Suomeen ihmisiä jotka lennätetty jostain päin Afrikkaa Venäjän kautta Suomeen. Perussuomalainen sisäministeri kuka hän sitten onkaan voisi sitten yrittää neuvotella Venäjän sisäministeriön kanssa vaikka se ei tule olemaan helppoa varsinkin tällaisessa ulkopolitiitisessa tilanteessa
Kuinka monta sitten haluaisit lisää että tulisit tyytyväiseksi?
Niin. Viime vuodet on kuultu väestöevankeliumia, oikeastaan väestödenialismia (ideologista väestödenialismia) ettei mapaallon väestön määrä ole ongelma vaan se kääntyy laskuun “joskus” tai viimeistään “2080–2100”-luvulla.
Aika huoletonta menoa…
Hyvä jos viimein (?) tajuat, mitä on tapahtumassa.
Nykyinen väestö, 8 mrd, ylittää jo kaikki kuviteltavissa olevat mittarit. Olemme punaisella niin ekologisesti kuin sosiaalisesti. Muistaakseni se oli Rooman klubi joka varoitti että 4 mrd on raja jonka tuolle puolen ei missään tapauksessa pitäisi mennä.
Olen omasta mielestäni tajunnut koko elämäni noin 15-vuotiaasta alkaen. Olen pitänyt väestöräjähdystä ihmiskunnan pahimpina uhkana jonka seurausta muut uhat ovat. Olen iloinnut syntyvyyden nopeasta alenemisesta Aasiassa ja Euroopassa ja suuressa osassa Amerikkaa, mutta olen epämuodikkaasti pitänyt Afrikan väestötilannetta umpikujaan johtavana.
Tästä aihetodisteeksi blogikirjoitus 15 vuoden takaa: Väestöräjähdys helpottaa?.
Afrikassa on 9x enemmän tilaa kuin Intiassa.
Jos nyt nopeasti plottaan parin afrikan väkirikkaimman maan TFER/väestötiheys käyriä Intian vastaavan käyrän päälle, niin Uganda ja Nigerian käyrät menevät karkeasti ottaen Intian käyrän päällä, kaikki muut Afrikan maat menevät huomattavasti Intian alapuolella. Jos verrataan koko Afrikan mannerta Intiaan, niin se menee reilusti Intian alapuolella.
En tunne varsinaisesti luonnonvarojen jne. jakautumista, mutta epäilisin että Afrikassa on niitä ihan riittävästi neljälle miljardille ihmisille.
Pitänee lähteä vielä kun se on mahdollista valokuvaussafarille ja ehkä sitä olisi syytä käydä Ruandassa katsoma vuorigorilloja ennenkuin kaikki on mennyttä…
“Pitänee lähteä vielä kun se on mahdollista valokuvaussafarille ja ehkä sitä olisi syytä käydä Ruandassa katsoma vuorigorilloja ennenkuin kaikki on mennyttä…”
Viimeeksi kun olin huudeilla, niin vuorigorillojen määrä oli kasvussa ja tilanne paranemassa. Tästä on nyt pari vuotta
On se ongelma, mutta en ole nähnyt oikein tästä eniten huutelevilta ratkaisuja jotka eivät toisi mukanaan vielä suurempia ongelmia. Lääke ei saa olla tautia pahempi. Toisaalta samat jotka aiheesta huutelevat esim somessa näyttävät usein olevan persuihin kallellaan, joiden politiikka vain pahentaa väestöräjähdysongelmaa että otapa siitä sitten tolkkua.
Tosi hyvä kirjoitus. Asioita tulisi ajatella aina laajasti.
Niin oletkin, myönnän. Väestönkasvudenialisteja on kuitenkin puoluetovereissasi aika paljon, olet varmaan sen huomannut.
Myös sen mediapiikin jossa viime vuosina on tuotu esiin ettei väestöräjähdyksen suhteen ole “enää” huolta, koska se taittuu. Silloin “joskus.” Koska “naisten lukutaito”. Tai mikä milloinkin.
Itse ajattelen että tämä nykyinen väestömäärä (puhumattakaan vähintään vielä lisää tulevasta 2000 miljoonasta) on täysin mieltä vailla oleva olosuhde meille kaikille.
Ja valitettavasti asia jonka vuoksi EI järjestetä “Pariisin väestökokouksia” tai tehdä “Pariisin väestösopimuksia.” Alarmismi ei ota tähän kantaan lainkaan. Soittaa päinvastoin vaara ohi-merkkiä.
Maahamme mahtuu vain yksi poliittisesti hyväksytty uhkakuva: ilmasto.
Väestönkasvusta muistuttajia ei juuri ole ollut.
Hyvä että näet asian joka on maapallomme kaikkeen elämään, floraan ja faunaan, ihmiskuntaan, yhteiskuntiin, fysikaaliseen pintaan jne. radikaaleimmin vaikuttava muuttuja.
Rikkain 10% tuottaa yli puolet päästöistä. Ja tämänkin ryhmän sisällä vastaavasti rikkaimmat tuottavan mielettömästi muita enemmän päästöjä.
Jos jonkin väestön kontrollointia halutaan lisätä ympäristöongelmien vähentämiseksi, kannattaa aloittaa näistä jotka saastuttavat eniten.
Sen jälkeen kun näiden osalta on tehty mitä voidaan etteivät he saastuta enempää kuin mikä kenen tahansa maapallolla olevan reilu saadsuttamiskiintiö on (toki voidaan miettiä laitetaanko kylkeen myös päästökauppa, joka käytännössä tarkoittaisi sitten perustuloa/hiiliosinkoa kaikille maapallon asukkaille), voidaan alkaa miettiä että pitäisikö kaikkien maapallolla olevien perusoikeuksia lasten tekoon liittyen rajoittaa.
Lisääntymistä ei ole mitään järkeä rajoittaa niin kauan kuin rikkaat yksilöt saavat saastuttaa vapaasti omalla elämäntyylillään saman verran kuin köyhemmät valtiot.
Tähän puuttuminen on tietenkin SOSiALIsMIA ja kaikkea muuta niin ikävänä pidettyä, mutta vielä rajumpaa yksilönoikeuksiin kajoamista on toimet rajoittaa yksilön vapautta hankkia lapsia. Varsinkin jos se kohdistuu valikoiden vain köyhimpiin maihin/maanosiin.
Niinpä hiiliveroista maksaisi 10 % yli puolet.
Joo, sen tuotoilla voitaisiin toteuttaa globaali perustulo/hiiliosinko jossa siis rikkaimmat olisivat maksajan roolissa ja köyhimmät saajan. Se voisi käytännössä lopettaa absoluuttisen köyhyyden maailmasta. Tälläisiä sosialistisia haaveita.
Montako miljardia vielä pitää sitä vastikkeetonta rahaa kantaa sinne Afrikkaan kaikenlaiseen projekti-humppaan, että me saamme niitä tuloksia? Kun sitä on sinne nyt jo kaadettu länsimaiden toimesta 1,2 biljoonaa dollaria, eli 1200 miljardia. Missä vaiheessa me näemme niitä tuloksia? Tuokin luku on varmasti laskettu alakanttiin, koska se ei sisällä kaikkea sitä apua mitä ovat saaneet muuta kautta.
Et tulltu ajatelleeksi että jos kehitysapu leikataan täyttää tämän aukon joku muu toimija ja se toimija on Kiina. Jos sitten moralisoimme että ei ei Kiina toimii Afrikassa vastoin hyvän hallinnon sääntöjä niin miksi sitten Kiina investoi Afrikkaan niihin hankkeissiin joita täällä Suomessa nimimerkki Tooosi vihreitä pitää projekti-humppana?Kun
kiinalaiset on ymmärtänyt näiden hankkeiden kaupallisen hyödyn on jokeseenkin outoa että eurooppalaiset valittavat että Kiina on jollain tavalla sitten jonkinlainen härikkö joka ei pelaa eurooppalaisilla pelisäännöilllä. Ei pelaa koska se ei ole ollut niitä laatimassa.
Ehkä sinun käsitys Afrikasta on vaan aivan vinoutunut. Ei se ole vain savimajoja ja aliravittuja lapsia. Koska viimeksi olet tutkinut Afrikkaa kokonaisuutena, etkä vain sen/kehitysavun ongelmien kautta?
Minua häiritsee realiteettien sivuttaminen maahanmuuttajien kotouttamisessa luoden liian optimistista kuvaa tilanteesta. Minulla on maahanmuuttajavaimo ja lähipiirissäni on tästä syystä paljon maahanmuuttajia. Olen auttanut heitä Suomen kielen opiskelussa ja ammatillisissa opinnoissa.
Osmon tekee politiikkaa käyttäessään sanontaa pakolaisten solahtaminen työmarkkinoille. Tyypillisesti kyse on käytännössä vähintään 3 vuotta kestävästä solahtamisesta jossa toimeentulo tulee yhteiskunnan tuilla.
Toi Osmon mainitsema vuonna 2015 ehdotettu kokeilu Irakilaisten pakolaisten ottaminen työluvalla Suomeen, joilla on akateeminen loppututkinto olisi ollut mielenkiintoinen kokeilu. Näiden olisi pitänyt sitten työllistyä kaikki sellaisiin kansainvälisiin yrityksiin Suomessa, joissa konsernikielenä on englanti. Paljonkohan näissä on yleensä tarjolla työpaikkoja? Suurin osa suomalaisista työnantajista käyttää työkielenään Suomen kieltä. Ensimmäinen ongelma näille tulisi sähköpostien ja kaiken maailman Teamsien ja chattien käytössä Suomen kielellä. Nyt tilanne on muuttumassa paremmaksi, kun tekoäly tulee esim O365 ympäristöön. Voi pyytää tekoälyn kääntämään tekstit. Se tuottaa aika sujuvaa Suomen kieltä.
Vaimollani on yliopistututkinto laskentatoimiesta (maisteritutkinto). On toiminut ulkomailla ICT-konsulttina. Silti Suomen kielen taidon ensimmäisen läpäistyn YKI-testin taso ei riittänyt. Kyseessä oli kansainvälinen konsulttitalo, jossa voi käyttää englantia työkielenä. Kansainvälisissä Suomen markkinoilla toimivissa yrityksissä konsultit tekevät asiakastyötä, jolloin on pakko osata hyvin Suomea.
Mikä olisikaan sellainen työtehtävä missä ei Suomessa tarvita kuin vähän Suomen kielen taitoa? Taitaa olla sellaisia tehtäviä työmarkkinoilla aika vähän.
Käytännössä olen huomannut, että maahanmuuttajilla Suomen kielen opiskelu sille tasolle mitä tarvitaan ammatissa kestää aika kauan. Kirjoittaminen on se vaikein asia. 3 vuoden jälkeenkään se ei useimmilla ole riittävällä tasolla.
Se mistä ei oikein vielä keskustella on se, että sosiaali- ja terveysalan oppilaitokset tuottavat nykyään laadultaan huonompia lähihoitajia. Syynä on vaatimusten laskeminen, koska puutteellisen kielitaidon takia on vaikeaa päästä ammatillisia opintoja läpi. Eräs esimerkki on se, että esimerkiksi on vaikeuksia saada työvuoroihin sellaisia joilla on lääkelupa. Sen suorittamista harjoitellaan jo koulussa, siltikään töissä lähihoitajat eivät saa testiä suoritettua.
Jos haluaa lähihoitajaksi niin oppisopimuskoulutukseen pääsee nykyään korkeakoulututkinnolla nopeamminkin.
Mielenkiinnolla seuraan kun Mehiläinen on nyt Helsingin kaupungille rekrytoinut Filippiineiltä oppisopimuksella hoitajia hoiva-avustajiksi. Ovat opiskelleet kieltä lähtömaassa ja edellytyksenä rekrytoinnille on ollut terveydenhoidon koulutus ja kokemusta ulkomailla asumisesta. Eli pitävät suurempana riskinä rekrytoinnissa sellaisia, jotka eivät ole ollenkaan asuneet ulkomailla ennen.
Meillä ei opetusresurssit mitenkään edes riitä kovinkaan merkittävää mahanmuuttoa varten. Suomen kielen opetusresurssit ovat siihen nähden aivan liian vähäiset. Sen lisäksi maahanmuuttajien ammatillinen opiskelu vie paljon enemmän opetusresursseja puutteellisen kielitaidon vuoksi.
Muutama vuosi kotouttamista on siltikin halpaa kuin saippua. Normaalin suomalaisen kotouttaminen synnytyssalista tuottavaksi yhteiskunnan jäseneksi vie alkaen 18-vuotta, normaalimpi aika lienee jotain 20–30v.
@Sepille tiedoksi että Kiina on jo investoinut enemmän Afrikkaan kuin Eurooppa yhteensä. Kiina antaa kehitysapua mutta sillä ei ole ehtoja. Kiina on ymmärtänyt tämänkin paremmin kuin Eurooppa jo 15 vuotta sitten.Eurooppa vain moralisoi Kiinan toimintaa Afrikassa 15 vuotta. Eurooppa on nyt vain onnistunut tekemään itsensä Afrikan kohdalla hyödyttömäksi kun siellä on Kiina ja Venäjä jotka ymmärtävät mitä Afrikasta saa irti. Ne tullimuurit mitä pitäisi poistaa Afrikan kohdalla on maataloustuotteita koskevat tullit ja tariffit. Odotan miten Eemil reagoi tähän ja odotan mikä on Eemilin vaihtoehto saada Afrikkaan paremma taloudelliset olosuhteet kun Eemil vastustaa jo etukäteen kaikkea vapaakauppa vaikka sitten vaati ihan päinvastaisia talouspolitiikkaa ja yhteiskuntapolitiikkaa muuassa vaatimalla että demokratia pelastaisi Afrikan ja se olisi vaihtoehto sitten jollain tavalla vapaakaupalle.
Voisiko turvapaikanhaun ensisijainen käsittelypaikka olla Suomen tai muun EU-maan ulkomaanedustustot? Näin vältettäisiin riskialttiit matkat ihmissalakuljettajien kyydissä Välimeren yli ja pakkopalautukset hylätyn hakemuksen jälkeen.
“Suurin ja nopeasti kasvavin paisuminen siirtolaisuuteen Eurooppaan on Afrikasta, jossa väestöräjähdys jatkuu vielä ainakin 50 vuotta ellei pidempäänkin. Kun synnyin, Afrikassa asui 230 miljoonaa ihmistä. Maanosa oli Eurooppaan verrattuna lähes tyhjä. Nyt väkiluku on 1,4 miljardia ja kasvaa 40 – 50 miljoonalla vuosittain. Tämän vuosisadan lopulla Afrikan väkiluvuksi ennustetaan runsasta neljää miljardia, joskin luku on varsin epävarma. Afrikka on valtava maanosa, mutta näin isolle väestölle se ei kykene tarjoamaan kelvollista elämää. Kasvava osa tuosta väestönkasvusta pyrkii purkautumaan Afrikasta Eurooppaan.”
Minulle on jäänyt joltain ajalta mieleen maapallon väestöstä seuraava luku. 4–1‑1–1. Neljä miljardia ihmistä Aasiassa, yksi Euroopassa, yksi Afrikassa ja yksi Amerikoissa. En tiedä, miten tarkka tämä oli silloin, mutta samaan aikaan näytettiin esitystä, jossa kartalle tiettyyn kohtaan asetettu kaksieuroinen peitti noin puolet maapallon väestöstä.
Afrikka on noin kolme kertaa Euroopan kokoinen. En ole ollenkaan vakuuttunut siitä, että Afrikka ei voisi kantaa samaa väestömäärää, mitä Aasia eli tuota neljää miljardia. Kyse on lopulta kuitenkin siitä, että ihmisten laajaan liikkumiseen liittyvät tekijät linkittyvät käytännössä aina konflikteihin ja katastrofeihin. Jopa se, mitä meillä käsitellään luonnon katastrofina pitää käytännössä aina sen ihmisen omalla toiminnalla aiheuttaman osion, jota ilman luonnon katastfofi olisi vain luonnon ilmiö.
Joka tapauksessa näen itse Afrikassa paljon positiivista kehitystä. Tosin olen ollut sillä mantereella töissä useaan otteeseen useammassa eri maassa.
Syy miksi Afrikka ei voi kantaa Aasian kaltaista väestön kasvua on kaksi syytä. Sahara laajentuminen ja taloudellinen dynamiikka joka on ollut aina Aasiassa muun muassa Kiinan ja Intian kasvussa. Afrikassa ei ole suurvaltaa joka voisi johtaa Afrikkaa. Etelä-Afrikka on yrittänyt ottaa tätä roolia mutta ei ole kovinkaan onnistunut tässä kohtaa
Syyrian pakolaisten kokonaismäärä on yhteensä 6,7 ja Venezuelan pakolaisten kokonaismäärä on yhteensä 7,1 .Lähde. UNHCR. Syyrian sisällissosota on kestänyt 11 ja vuotta Venezuelan pakolaiskriisi joka on pääasiassa taloudellisista syistä tapahtunutta pakolaisuutta on kestänyt 8 vuotta .
Ukrainan sodan pakolaisten määrä on 9 miljoonaa joka on tapahtunut 1 vuoden aikana toteutunut humanitaarinen kriisi .Lähde UNHCR. Ukrainan pakolaiskriisi nousi maailman suurimmaksi pakolaiskriisiksi viime vuonna 2022 maailman 4 suurimmaksi pakolaiskriisiksi sitten Toisen ja Ensimmäinen maailmansodan jälkeen. Intian niemimaan jako on sijalla 3. mutta se kesti vain 1 vuoden jossa oli 10–20 miljoonaa pakolaista.
Soteministeriö taas suunnittelee rekrytoinnin suuntaamista Intiaan. Eikö tämä kuitenkin lisää ongelmia antibioottiresistenttien bakteerikantojen kanssa? Mitä vaan voidaan näköjään sietää, kunhan suomalaista työntekijää voidaan kusta silmään.
Intiassa valmistetaan itse asiassa aika paljon lääkkeitä joita myydään lisensseillä länsimaissa. En tiedä miten intialaisten sairaanhoitajien rekrytointi vaarantaa antibioottiresistentin? Antibioottiresistentin vaarantaa antibioottien liiallisen käytön. Olli S:lle vain sellainen kysymys kuinka saadaan Suomessa sairaanhoitajia kun ikääntyvä väestö koko ajan nousee?
Rasistista öyhöttämistä on, mutta ihmetyttää että et ollenkaan suostu näkemään esimerkiksi puoluetovereidesi öyhöttämistä.
Koko persuhommahan lähti liikkeelle vastavoimana täysin älyttömälle tarinoinnille „kultamunista“, „erikoisosaajista“, lottovoitoista ja mitään ongelmia ei missään koskaan tule olemaan eikä ole, jotka muuta väittävät ovat alhaisia rasisteja.
En tiedä mitä tarkoitat lottovoitoista tai kultamunista? Ei kai Vihreät ole sellaista väittänyt? Perussuomalaiset puhuvat Lintukodosta joka on illuusio koska Suomen geopoliittinen asema on se millainen se on ollut 100 vuotta.
Suomeen tarvitaan maahanmuuttoa ja paljon lisää, mutta kun asiaa haluttiin lisätä silloin 10–15v sitten samaan aikaan kun esim Ruotsi ja Tanska alkoivat lisätä sitä merkittävästi, niin koko homma pilattiin supisuomalaiseen tyyliin ylhäältä-alas päätöksenteolla ja viestinnällä joka piti kansaa tyhmänä.
Siitä ei siis koskaan käyty mitään julkista keskustelua, että kumman kansa haluaa:
A) Näivettyvän kansakunnan jonka työikäinen väestö supistuu seuraavat 50–100v ja jonka seurauksena heidän ostovoimansa ja koko kansamme talouden terveyden syö pala palalta vanhusten lisääntyvä hoivan ja hoidontarve sekä eläkelupaukset VAI
B) Kilpailukykyisen kansakunnan jonka maahanmuuttoa lisätään reilusti nykyisestä, mutta sen seurauksena huoltosuhde pysyy järkevänä ja ihmisten ostovoima ja koko kansakunnan talous voidaan pitää hyvänä.
Tästä olisi voinut järjestää vaikka neuvoa-antavan kansanäänestyksen. Sen jälkeen jos kansa olisi valinnut B olisi ollut mandaatti lisätä maahanmuuttoa. Jos olisi valinnut A niin jatkamme tätä polkua mitä olemme kulkeneet tähänkin asti, eli näivettymisen tiellä. Näin jälkikäteen ajateltuna olemme siis valinneet tien A esim Ruotsiin tai Tanskaan verrattuna.
Mutta ei, se että sitä vain suunniteltiin kabineteissa ilman kansan mandaattia, se sekä torppasi maahanmuuton että nosti rasismin salonkikelpoiseksi ja toi meille äärioikeiston nyt jopa ihan vallan kärkipaikoille.
Suomalainen tapa olla käymättä dialogia eliitin ja kansan välillä on niin surkeaa, ja media niin itseään täynnä, että en yhtään ihmettele että Suomi näivettyy. Eliitin ja kansan välillä on syvä kuilu. Liekö perua ajalta ennen itsenäisyyttä, jota sisällissota ja sodat Venäjän kanssa vain syvensivät.
Ruotsi ja Tanska rajoittavat humaanitääristä maahanmuuttoa koska niiden kiiintiöt on ollut paljon suuremmat kuin Suomen yhteensä. Missään maassa ei ole järjestetty neuvoa-antavan kansanäänestystä maahanmuutosta paitsi ehkä Sveitsissä mutta sekinkin lopputulosta ei Sveitsissä sovellettu koska Sveitsin koko elinkeinoelämä pyörii ulkomaalaisella työvoimalla. Britannia on hyvä esimerkki maasta joka erosi EU:sta jonka yhtenä teema oli maahanmuutto mutta nyt Britannia potee historiallsien suurinta työvoimapulaa ja hiustoriallisen suurinta inflaatiota 40 vuoteen. Britannia valitsi vaihtoehdon A mutta se potee sen ongelmista. Mielipide Britanniassa on kääntymässä vaihtoehdon B:hen. Kansanäänestyksiä ei voi järjestää joka viiden vuoden aikana samasta teemasta.
Tämä on osoittautunut helpommaksi sanoa kuin tehdä. Mistä löytyy vastaanottaja näille pakolaisleireille? Palestiinalaispakolaiset Libanonissa (sekä muualla) vuodelta 1947 ovat hyvä esimerkki siitä: leireillä ollaan jo neljättä sukupolvea ja leirit ovat jatkuva poliittinen ongelma Libanonille. Mikä tahansa maa, jolle leirejä tarjotaan, joutuu pohtimaan ovatko leirit asukkaineen sitten siellä periaatteessa ikuisesti.
Toki löytynee diktatuureja, jotka ovat valmiita ottamaan tällaisen leirin omaksi “öljylähteekseen”, jos länsimaat maksavat tarpeeksi. Se raha ei sitten mene kyseisen maan hyväksi, vaan hallitsevan eliitin korruptioon. Kun leirit sitten muodostuvat ongelmaksi, tullee väkivaltaa ja hallitseva eliitti on jo muuttanut Monacoon rahojensa kanssa.
Näitä siirtolaisia ja pakolaisia pitäisi ajatella ihmisinäkin: kuinka moni meistä haluaisi viettää vuosia tai vuosikymmeniä pakolaisleirillä käytännössä vankilan kaltaisissa oloissa ilman mahdollisuutta rakentaa elämäänsä.
Mutta siinä olet oikeassa, että siirtolaisuus ja pakolaisuus pitäisi saada virallisille reiteille, jolloin ne eivät rahottaisi rikollisuutta. Tämä edellyttäisi sitä, että pakolaiselle paras mahdollisuus päästä turvalliseen maahan olisi mennä pakolaisleirille ja tulla sieltä valituksi kiintiöpakolaiseksi. Samoin siirtolaisuuteen pyrkivän pitäisi olla helpointa hakea viisumia ja lentää uuteen asuinmaahan, ei maksaa ihmissalakuljettajille epävarmasta ja vaarallisesta matkasta. Nyt insentiivit näyttävät olevan pahasti väärinpäin.
Palestiinalaisten pakolaisten asemasta on vastuussa väliaikaiseksi perustettu (vuonna 1951) United Nations Relief and Works Agency for Palestine Refugees in the Near East) joka on erillinen järjestö siis UNRWA . UNRWA määrittelee Palestiinan pakolaisiksi eri tavalla kuin UNHCR määrittelee pakolaiset. UNRWA määrittelee palestiinalaisiksi pakolaisiksi kaiki palestiinalaisten miespuolisten pakolaisten jälkeläiset sekä adoptoidut lapset. Tässä kohtaa voidaan todeta että UNRWA:n määrittely on hyvin poikkeuksellista jopa valikoivaa joka ei ole YK:n pakolaissopimusten kanssa samalla määritelmän mukaisesti pakolainen. UNRAWA soveltaa siis toisenlaista määrittelyä kuin UNHCR. UNRAWA lakkauttaminen olisi nyt ehkä ajankohtaisempaa kuin koskaan ja siirtää sen vastuut UNHCR
Mistä löytyy vastaanottajia pakolaisleireille?
Melkein mistä tahansa voi löytyä. Voidaan huutokaupata valtiolle, joka tarjoaa edullisimmain minimiehdot täyttävän paketin. Tärkeää on muotoilla minimiehdot hyvin. Maksajan pitäisi olla YK, siis en jäsenvaltiot yhdessä. Alue pitäisi vuokrata YK:n tai sen jonkin luotettavan jäsenmaan hallintaan. Keskeistä on, että alueella on voimassa soveltuva erityislainsäädäntö. Silloin Suomikin voisi osallistua tarjouskilpailuun vuokraamalla jonkin sopivan alueen vaikkapa valtion omistamilta mailta Kainuusta. Alueella ei noudatettaisi Suomen perustuslakia, jolloin leirin olojen ei tarvitsisi olla yhtä hyvät kuin muualla Suomessa; vrt. esim. asumisperustainen sosiaaliturva ja yhdenvertaisuuslait.
Mitä tulee ihmissalakuljettajien bisnekseen, olen pitkän aikaa miettinyt, että EU:n pitäisi alkaa myöntää siirtolaisviisumeita, jotka olisi hinnoiteltu sen mukaan että kustannus olisi suunnilleen sama kuin mitä ihmissalakuljetuksen kustannus. Siis jotain 3000 euron tienoilla.
Tämmönen viisumi oikeuttaisi oleskeluun ja työntekoon tietyn ajan, ja sitten pitäisi hakea jatkolupaa työn tms. syyn perusteella. Jos jatkoluvan kriteerit ei täyty tai muuten on rikkonut viisumin ehtoja, niin karkotus vaan, ja karkottamisen kustannukset voitaisiin kattaa noiden viisumien myynnistä kertyvillä tuotoilla.
Jos tämä johtaisi niin isoon äkilliseen siirtolaisryntäykseen että siitä olisi suunnattomasti haittaa, niin hintaa voisi tietysti nostaa ja elää sen kanssa että ihmissalakuljettajille jää jokin määrä bisnestä.
Näin jo tehdään esimerkiksi turisti viisumien kohdalla. EU:ssa ei ole yhteistä viisumi politiikkaa joten tämä on jäsenmaa kohtaista. Kaikki EU maat eivät kuulu esimerkiksi Schengenin sopimukseen.
“Pitäisi katsoa, miten Britanniassa ja Yhdysvalloissa on onnistuttu niin hyvin.”
kirjoittaja olettaa, että britanniassa ja yhdysvalloissa on asiat hyvin.
kirjoittaja ei ole käynyt mm. los angelesin, san franciscon kaduilla, ja yhdysvaltojen muiden suurkaupunkein kaduilla, joissa on kilometrittäin kodittomien teltta“majoituksia”, huumeidenkäyttöä, katukakkaamista ja rikollisuutta silmän kantamattomiin.
britannian morakarnevaalit ovat maailmankuuluja.
Huumeiden käytöllä ei ole
kyllä mitenkään suoraa tekemistä maahanmuuton kanssa. Yhtä hyvin voisi argumentoida että alkoholiongelmaa ei ollut Ruotsin ja ruotsalaisten ongelma vaan ainoastaan 719 000 ruotsinsuomalaisten tuoma sosiaalinen ongelma Ruotsin itäisestä naapurimaasta joka sekin oli maahanmuuton seurausta . Voidaan kysyä että loppuuko suomalaisten huumeiden käyttö tai juopottelu jos maahanmuutto lopetaan
kokonaan Euroopan ulkopuolelta?
Mutta puhutko samoista ongelmista? Korjaa jos olen väärässä, katujen asunnottomat ovat pääasiassa ei-maahanmuuttajia joilla on päihde- ja mielenterveysongelmia? Oma käsitys että kyse ei asiassa ole maahanmuutton ongelmasta, vaan päihteiden, mielenterveden sekä sen houdon sekä sosiaalipolitiikan ongelmista.
O.Sa:“sabotoi samalla kannattavan tuotannon mahdollisuuksia Afrikassa””
Minä tarkoitin sitä, että Suomen sokerijuurikkaan tuotanto on niin pientä, että sillä ei ole mitään vaikutusta afrikkalaisen sokerin viljelyyn. Mittasuhteet pitää hahmottaa. Tarkoitin myös sitä, että oma sokerin tuotanto mahdollistaa bioinnovaatiot, joita ei syntyisi jos olisimme tuontisokerin varassa.
O.S. halusi provota, että juuri Suomen sokerin viljely olisi haitallista Afrikalle. Haitallista se on sitten , kun yhdistetään globaali sokerintuotanto. Siitä O.S. ei halunnut mainita mitään. Omavaraisuus on myös turvallista nykyolosuhteissa. Ei pelkästään tuotteena vaan viljelytaitojen , infran ja lajikepankin ylläpidon kannalta.
EU tukee myös “kehitysmaiden” maataloutta, jossa on mukana myös sokeriruon viljely:
Alueet, joille voidaan myöntää Posei-rahoitusta, on lueteltu EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa.
Espanja: Kanariansaaret.
Ranska: Guadeloupe, Ranskan Guyana, Martinique, Réunion ja Mayotte.
Portugali: Azorit ja Madeira.
Posei-ohjelmien hallinnointi ja talousarviot
Kukin EU:n jäsenvaltio laatii ohjelmat soveltuvimmalla maantieteellisellä tasolla.
Joka vuosi näiden kolmen jäsenvaltion käytettävissä ovat seuraavat summat, jotka on määritelty asetuksen 30 artiklan 2 ja 3 kohdissa.
Kanariansaaret. 268,42 miljoonaa euroa (joista enintään 72,7 miljoonaa euroa erityiseen hankintajärjestelmään).
Ranskan merentakaiset departementit. 278,41 miljoonaa euroa (joista enintään 26,9 miljoonaa euroa erityiseen hankintajärjestelmään).
Azorit ja Madeira. 106,21 miljoonaa euroa (joista enintään 21,2 miljoonaa euroa erityiseen hankintajärjestelmään).
Suomen sokerijuurikkaan muutamat miljoonat eivät dramaattisesti heilauta tasapainoa .
O.S:“Suomi esimerkiksi subventoi jättisummin” = 6,5 — 7,5 milj. euroa .
Eemille sotkee nyt taas kerran kehitysmaat ja Euroopan unioinin jäsenmaiden merentakaisten alueiden (Kanariansaare, Guadeloupe, Ranskan Guyana, Martinique, Réunion ja Mayotte ja Azorit ja Madeira.) saaman maataloustuen ja kehitysavun . Kanariansaare, Guadeloupe, Ranskan Guyana, Martinique, Réunion ja Mayotte ja Azorit ja Madeira. Vaikka Suomen sokerijuurikkaan tuotanto on pienimmästä päästä niin yhteisestä tarffi politiikasta päättää EU komissio yhdessä parlamentin ja ministerineuvoston kanssa. Sokerintuotannon leikkaukset 2000-luvun alussa perustui WTO:n langettavaan päätökseen Euroopan unionille jossa vastapuolena oli muun muassa Afirikan ja Karibian itsenäiset valtiot sekä Brasilia ja Thaimaa. Jos Eemil haluaa jatkaa kehitysmaille epäsuotuisaa kauppapolitiikkaa niin Eemil voisi kertoa vaihtoehdon omalle mallille kuinka Afrikan maiden taloudellisia olosuhteita parannetaan jotta välytään laittomasta siirtolaisuudesta Eurooppaan ja kehitysmaiden epätasa-arvoisesta asemasta suhteessa länsimaihin siten että moni kehitysmaa ei tekisi erilaisia kauppapoliittisia sopimuksia isojen nousevien talouksien kuten Kiinan, Persianlahden öljyvaltioiden ja Intian kanssa esim maatalousektorin vuokrausmenetelmien kautta jossa peltomaat vuokrataan kiinalaisille, intialaisille ja Persianlahdenöljyvaltioiden yhtiöille
R.S:“Jos Eemil haluaa jatkaa kehitysmaille epäsuotuisaa kauppapolitiikkaa niin Eemil voisi kertoa vaihtoehdon omalle mallille ”
Onneksi huomasit kysyä minulta ratkaisua. Minä tekisin niin, että afrikassa tehtäisiin viljelyreformi. Suomalaiset maatalousagrologit kouluttaisivat paikalliset viljelijät viljelyn osaajiksi. Poliitikot, virkamiehet , kylä- ja sotalordit jätettäisiin nautintaketjusta pois. Tavoitteena olisi mahdollisimman suuri omavaraisuus.
Onnistuakseen tämä tarvitsisi kehitysmaissa yhteiskunnallisen muutoksen, mutta se ei olisi maatalouden asiantuntijoiden murhe.
R.S:“sotkee nyt taas kerran kehitysmaat ja Euroopan unioinin jäsenmaiden merentakaisten alueiden ” En sotke, keitysmaat olivat postauksessani lainausmerkeissä. EU:n tukia saavat “kehitysmaat” Espanja: Kanariansaaret.
Ranska: Guadeloupe, Ranskan Guyana, Martinique, Réunion ja Mayotte.
Portugali: Azorit ja Madeira.
Kyse on juuri merentakaisista alueista , jotka saavat lisätukea vaikeiden olosuhteiden perusteella. Ja kuten huomattin (ehkä) kyse on sadoista miljoonista. Soininvaara itkee suomalisesta sokerijuurikkaan tuesta, joka on n. 7 miljoonaa euroa.
Sitten meillä itketään kansallisista maataloustuista, joilla tasoitetaan kasvuvyöhykkeiden eroja maan sisällä. Kansallista tukea maksetaan vuoden 2023 tuotannolle yhteensä noin 354,6 miljoonaa euroa.
Nämäkin tuet olisi siis parempi maksaa suoraan Afrikkaan tai Ranskan, Portugalin ja Espanjan merentakaisille alueille.
En ymmärrä mitä Eemil tarkoitat että voisin nyt käyttää googlekääntäjää suomen kielen ymmärtämiseksi tai sitä etten pysty erottamaan sarkasmia?
Alkuperäinen keskustelu koski kehitysmaille suunnattua kehitysapua ja Euroopan unioinin jäsenmaiden merentakaisten alueiden meneviä maataloustukia. Vertailet Euroopan unioinin jäsenmaiden merentakaisten alueiden saamia maataloustukia ja yleistä kehitysapua ne ovat kaksi eri asioita eivät liity toisiinsa mitenkään. En oikein tiedä mitä Eemil ajat takaa. Minun alkuperäinen kysymys on Eemilin vaihtoehto epäsuotuisalle kauppapolitiikalle Euroopan ja Afrikan maiden välillä? Keskustellaan Eemil sisällöstä eikä mielikuvista. Odotan sinulta vaihtoehtoista mallia mikä olisi Eemilin vaihtoehto jolla taataan Afrikan maataloudelle suotuisa kauppapoliittinen asema Euroopan maatalouden kanssa? Toivoisin että Eemilin vaihtoehto olisi realistinen eikä mikään toteuttamiskelvoton epärealistinen ajatus että suomalaiset voisivat kouluttaa jotenkin koko Afrikan väestön agronomeiksi joka ei tule koskaan onnistumaan
Eemille sotkee nyt taas kerran kehitysmaat ja Euroopan unioinin jäsenmaiden merentakaisten alueiden (Kanariansaaret, Guadeloupe, Ranskan Guyana, Martinique, Réunion, Mayotte, Azorit ja Madeira.) EU maataloustuet ja erilliset kehitysavun keskenään vaikka ne ovat eri asioita. Nuo merentakaiset alueet ovat osa Euroopan unionia (ei toisin kaikki merentakaiset alueet kuten Fäärsaaret ja Grönlanti , ja Ahvenanmaa) joten niillä on eri rahoitus kuin kehitysmaihin suunnattu kehitysapu. Tämä on ero.
Vaikka Suomen sokerijuurikkaan tuotanto on pienimmästä päästä niin yhteisistä tarffi politiikasta päättää EU komissio yhdessä parlamentin ja ministerineuvoston kanssa.
Sokerintuotannon leikkaukset 2000-luvun alussa perustui WTO:n langettavaan päätökseen Euroopan unionille jossa vastapuolena oli muun muassa Afirikan ja Karibian itsenäiset valtiot sekä Brasilia ja Thaimaa. Jos Eemil haluaa jatkaa kehitysmaille epäsuotuisaa kauppapolitiikkaa niin Eemil voisi kertoa vaihtoehdon omalle mallille kuinka Afrikan maiden taloudellisia olosuhteita parannetaan jotta välytään laittomasta siirtolaisuudesta Eurooppaan ja kehitysmaiden epätasa-arvoisesta asemasta suhteessa länsimaihin siten että moni kehitysmaa ei tekisi erilaisia kauppapoliittisia sopimuksia isojen nousevien talouksien kuten Kiinan, Persianlahden öljyvaltioiden ja Intian kanssa esim maatalousektorin vuokrausmenetelmien kautta jossa peltomaat vuokrataan kiinalaisille, intialaisille ja Persianlahdenöljyvaltioiden yhtiöille
“Eemille sotkee nyt taas kerran kehitysmaat ja Euroopan unioinin jäsenmaiden merentakaisten alueiden ”
Somani voisi nyt käyttää googlekääntäjää suomen kielen ymmärtämiseksi. Se tosin ei myöskään pysty erottamaan sarkasmia.
Tuo Eemilin ehdotus että suomalaiset maatalousagrologit kouluttaisivat afrikkalaisia paikallisia viljelijöitä viljelyn osaajiksi on sellainen ehdotus kuin vaatisi Venäjälle niin laajoja mielenosoituksia että Venäjän presidentti Vladimir Putin joutuisi luopumaan vallasta.
Tälläistä kehitystä ei pystytä toteuttamaan mitä Eemil ehdottaa Afrikan maataloudelle.
Voisitko Eemil nyt antaa jonkun realistisen ehdotuksen eikä mitään vaihtoehtoa joka on
pilvilinnan joka on jo susi syntyessään.
Keskustellaan Eemil nyt asioista jotka voidaan toteuttaa eikä haaveista ja ihanteista