joukkoliikenne, liikennepolitiikka, Verde, _

Kalasatama-Pasila-ratikan lykkääminen on huonoa taloudenpitoa

Kirjoitin Verde-lehteen Kalasatama – Pasila-ratikasta ja siitä, kuinka sitä ei pitäisi nollakorkojen maailmassa lykätä. Lykkääminen ei säästä rahaa ja hyödyt jäävät sinä aikana saamatta. Ratikkayhteys tulee jäämään vajaalle käytölle pitkään, jos yhteys tulee sen jälkeen, kun asukkaat asuntoihin ovat valikoituneet olosuhteisiin, jolloin yhteyttä ei ole. Lue tästä  

Talouspolitiikka, Verde, _

Edessä on kaikkien talouskriisien äiti

Kirjoitin Verdeen pääkirjoituksen talouskriisistä, johon koko Eurooppa ja Suomi siinä mukana ajautuu. Päädytään täysin kartoittamattomalle alueelle, jossa talousmalleista on vain vähän apua. Kirjoituksen voi lukea tästä. Koska kommentointi ei Verdessä vielä toimi, kirjoitusta voi kommentoida tällä blogilla.  

joukkoliikenne, liikennepolitiikka, _

Kirjoitin Verde-lehteen liikenteen päästöjen vähentämisestä

Olen aloittanut Verde-lehden palkattomana päätoimittajana. Se tarkoittaa, että osa niistä kirjoituksista, jotka muuten julkaisisin tällä blogilla, julkaisen Verdessä. Linkitän tästä eteenpäin kaikki omat kirjoitukseni tänne. Viime torstainan julkaisin pääkirjoituksena kirjoituksen liikenteen päästöjen puolittamisesta. Sen jälkeen on tullut Aalto-yliopiston politiikkasuosituspaperi, mutta se ei ole vanhentanut tästä kirjoituksesta mitään. Tuossa oikeassa palkissa olevasta Verde-lehden mainoksesta pääsee lehden sivuille. Kirjoitukseeni pääsee suoraan tästä

Kaupunkisuunnittelu, _

Helsingin pitää vaatia parempia asuntopoliittisia välineitä (2) Asumistuki

Kuulun niihin, joiden mielestä suoraan pienituloisille suunaattu asumistuki on parempi tapa tukea pienituloisten asumista kuin seinille suunnattu tuki, jonka toivotaan painottuvan pienituloisten hyväksi. ARA-asumiseen liittyy monia ongelmia. Esimerkiksi lukitusvaikutus. Edullisesta asunnosta n pidettävä kiinni, vaikka olosuhteet muuttuvat, esimerkiksi työpaikka muuttuu muualle tai perheen koko muuttuu. Tiedän, että ARA-kannan sisällä voi anomuksesta onnistua muuttamaan muualle, mutta ei se niin kitkatonta ole. Lukitusvaikutus on viheliäinen haitta. Se ei näy missään tilastoissa,…

Jatka lukemista

_

Helsingin pitää vaatia parempia asuntopoliittisia välineitä (1)

Kaupunkiympäristölautakunta päästi AM-ohjelman (asumisen ja maankäytön ohjelma) eteenpäin. Lautakunta antoi siitä yksimielisen lausunnon. Lausuntoon laitettiin toisin sanoen vain asiat, joista oltiin yksimielisiä eikä sanottu mitään siitä, mistä ei oltu. Varsinainen ryhmien välinen kädenvääntö käydään kaupunginhallitusvaiheessa tai peräti valtuustossa. Pohjaesityksessä asuntoja oli tarkoitus tehdä vuosittain 7000, lausuntomme mukaan määrä pitäisi nostaa 8000:een vuodesta 2023 alkaen. Varsinainen riita käydään tulevien asuntojen hallintamuotojakaumasta, siitä, paljonko on ARA-asuntoja, asumisoikeusasuntoja, Hitas-asuntoja ja kovarahan asuntoja…

Jatka lukemista

_

Edessä on pitkä ja ankea talvi

Harvoin olen ollut niin harmissani kuin nyt siitä, että asiat menevät niin kuin ennustin. Olen inttänyt, ettei COVID-19 -epidemiaa pysty pysäyttämään tukahduttamalla. Se voidaan painaa säästöliekille, mutta sitä ei saada sammumaan. Kun käyttäytyminen palaa normaaliksi, epidemia roihahtaa uudestaan. Ihan lempeillä toimilla epidemian nousu ei katkea. Ennustin toukokuussa, että: Uskon, että nuoret ja terveet yksinkertaisesti kyllästyvät. Kyllästymistä edesauttaa sen tajuaminen, että tauti on useimmille heistä jokseenkin vaaraton. Viranomaispäätöksin voidaan kokoontumiset…

Jatka lukemista

_

Toinen aalto

Piirtelin taas vähän kuvia Covid-19 taudin etenemisestä. Toinen aalto saavutti pohjoismaat elokuun alun vaiheilla, joten aikasarjani ovat siltä ajalta. Ensin Suomi. Seuraavassa ovat tartuntojen määrät liukuvana seitsemän päivän summana miljoonaa asukasta kohden, jotta voin verrata eri Pohjoismaita keskenään. Ylöspäin mennään ja vähän vauhti näyttää kiihtyvän. Piirretään sama pahaenteisesti logaritmiasteikolle. Kuvassa on katkoviivalla trendi. Vähän siinä on heiluntaa trendin ympärillä, mutta aika hyvin tämä logaritminen trendi selittää käyrää, R2 =…

Jatka lukemista

_

Segregaatio on viheliäinen ongelma

Helsinki käyttää huomattavan paljon rahaa sosiaaliseen sekoittamiseen, lähinnä siihen, että hyväosaisten asuinalueilla on asuntoja myös vähävaraisille. Tämä ei näy menona kaupungin budjetissa, vaan tulojen pienemisenä puutteena tulopuolella. Ekonomisti ajattelee yksilöä, sosiologi yhteisöä Ekonomisteista monet pitävät tätä rahan haaskauksena, kun taas sosiologit erittäin kannatettavana asiana. Kolmannen ryhmän muodostavat ne, joiden kyky tulkita tilastoja on vajavainen. Ajatellaan, että yksilöiden väliset tuloerot olisivat jotenkin pienentyneet, jos alueiden väliset tuloerot pienenevät. Aloitetaan ekonomistien…

Jatka lukemista

_

Mitä teksin ARA-asunnoille

Moni haikailee kohtuuhintaisten asuntojen puolesta ja kaipaa Helsinkiin vuokrasäännöstelyä. ”Silloin minäkin pääsisin asumaan halvemmalla”. Ei pääsisi, vaan pääsisi jonoon. Tukholmassa jono on yli kymmenen vuotta. Jonon ohi pääsee vain pimeille markkinoille. Onneksi pääsee, koska kaupunki ei voisi toimia, jos asumaan pääsee vasta seuraavalla vuosikymmenellä. On siis hyväksyttävä, että kun asuntoja on vähän, ne ovat kalliita. Sitä sen sijaan ei pidä hyväksyä, että tästä syntyvät rahavirrat menevät aivan vääriin taskuihin…

Jatka lukemista