Kaupunkisuunnittelu, liikennepolitiikka, _

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 26.1.2021

Mikko Särelä menee puolestani lautakuntaan, koska hän on minua paremin tutustunut maanalaiseen yleiskaavaan Pöydältä Malmin lentoasemakortteleiden kaava ja Hannu Oskalan aloite Ruoholahden metroaseman itäisestä sisäänkäynnistä Maanalainen yleiskaava Puolustusvoimat vastusti aikanaan moisen paperin julkista käsittelyä. Tässä ei kyllä näy yhtään puolustusvoimien maanalaista kohdetta. Maanalainen yleiskaava on aikamoista eri tarpeiden välistä yhteensovittamista. Jättimäinen paperi. Luettelen tässä omasta mielestäni tärkeimmät liikenteen tunnelivaraukset. Pisararadan tunneli Lentoradan tunneli Pasilasta lentokentälle. Helsinki-Tallinna tunneli Raideliikennetunneli Pasilasta…

Jatka lukemista

Covid-19, _

Muuntunut virus ja rokote

Viikon ikävä korona-uutinen oli, että viruksen eteläafrikkalainen mutaatio ei tottele rokotetta. Tässä ei ole muuta yllättävää kuin, että tällainen mutaatio ilmaantui ennen rokotteita. Mutaatioita tapahtuu koko ajan ja elinkelpoisimmat niistä alkavat runsastua. Kun merkittävä osa väestöstä on rokotettu, syntyy voimakas valintapaine rokotteita kestävien mutaatioiden eduksi. Niinpä eteläafrikkalainen mutaatio ei jää viimeiseksi resistentiksi virusmuunnokseksi. Onneksi rokoteteknologia on kokenut vallankumouksen. Ennen rokotteen kehittämiseen meni vuosia, nyt RNA-rokote syntyy muutamassa päivässä, kun…

Jatka lukemista

liikennepolitiikka, Verde, _

Autoilun verottaminen vai subventiot

Kirjoitin Verde-lehteen pääkirjoituksen liikenteen päästöjen puolittamisesta. Kun valittavana on saastuttamisen verottaminen tai vähäpäästöisen subventio, porkkanalinja on päättäjälle helpompi mutta valtiontaloudelle raskaampi. Keskustan esittämä kilometripohjainen vero on hyvä, koska kuten olen moneen kertaan kirjoittanut, autoilu on kaupungeissa aliverotettua ja haja-asuntusalueilla yliverotettua. Autoilun korkeampi verottaminen kaupungeissa on perusteltua, mutta kun perusteena on kaupunkilaisten toisilleen aiheuttama haitta, verot pitäisi maksaa alueen kunnille eikä siirtää keskustan kannatusalueille. Jos perusteena käytetään sitä, että autoilua…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu, Talouspolitiikka, _

Mikä asumisessa mättää?

Yhden ihmisen muutto muualta Suomesta töihin Helsinkiin maksaa noin 250 000 euroa. Tästä valtaosan vie asunto, jonka työn perässä muuttava maksaa yleensä itse. Noin 30 000 euroa koituu investointikuluina kaupungille väkiluvun kasvun aiheuttamina investointeina. Tämä tieto on kymmenen vuoden takaa. Nyt summa lienee korkeampi. Kuka muutosta hyötyy? Muuttaja saa yleensä parempaa palkkaa, mutta erotuksesta menee yli puolet erilaisiin veroihin ja loppu usein asumiseen. Kaupunki saa lisää verotuloja, mutta joutuu maksamaan kasvavan…

Jatka lukemista

_

Yhdysvaltain kylmä sisällissota

Kirjoitin Verde-lehteen pääkirjoituksen Yhdysvaltain tilanteesta presidentin usutettua kannattajiaan hyökkäämään kongressiin. Trump ja hänen kannattajansa on pelkkä oire maan sairaudesta. Yhdysvallat on huonossa jamassa. Huomattava osa kansasta on suomalaisen mittapuun mukaan huonosti koulutettua, koska koulujen taso vaihtelee valtavasti ja niissä painotetaan aika hyödyttämiä asioita. Tiedot maailmasta ovat huterat. Joidenkin tietojen mukaan peräti 40 prosenttia amerikkalaisista elää kuvitellen, että maapallo olisi noin 10 000 vuotta vanha ja merkittävä osa ei tiedä,…

Jatka lukemista

_

Lääkepatentit – monopolipeliä ihmishengillä

Kirjoitin lääkepatenteista Verde-lehteen. (www.verdelehti.fi) Monet uudet lääkkeet ovat hyvin kalliita, koska niiden kehittäminen on ollut kallista. Ne eivät ole kuitenkaan kalliita valmistaa. Kun lääkeyritys pyrkii saamaan kiinteät kustannuksensa pois lääkkeen hinnassa, hinnat nousevat niin korkealle, että moni jää ilman hoitoa. Näin on käynyt myös Suomessa. Lääkeyhtiöiden on saatava katetta kehitystyölleen. Maksajiksi joutuvat väkisin rikkaiden maiden veronmaksajat ja sairausvakuutusyhtiöt, mutta maksamisen malli voisi olla fiksumpi niin, ettei ihmisiå kuolisi turhaan.…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka, _

Edessä suhdanteiden ylikuumeneminen

En oikein ymmärrä suhdanne-ennustajia, joiden mukaan alkavana vuonna yksityinen kulutus jäisi pienemmäksi kun vuonna 2019. Tämä vuosi on ollut pelkkää pakkosäästämistä niin, että kotitalouksien säästämisaste on noussut aivan käsittämättömän korkeaksi. Rahaa on tileillä miljarditolkulla. Kun kaikki halukkaat on rokotettu, ihmiset ryntäävät käyttämään rajaa kaikkeen sellaiseen, joka on ollut vuoden kiellettyä. Kirjoitin tästä Verdelehteen. Kirjoituksen voi lukea tästä.

joukkoliikenne, Pyöräily, _

Miksi Tampereen seudulla menee niin hyvin?

Kävin MDI:n leivissä levittämässä kaupungistumisen ilosanomaa Tampereen seudulla. Oheinen kolumni on julkaistu Tampereenseudun sivuilla. Tutustuin tamperelaiseen kaupunkielämään ensimmäisen kerran kunnolla vuonna 1981. Olin silloin valtaamassa kauppahallin virastotaloa, jonka purkamisesta modernin pankkikiinteistön tieltä oli riidelty pitkään. Tampereella oli jo silloin lähinnä opiskelijoihin nojaavaa vilkasta kansalaistoimintaa, mutta kaupunki organisaationa näyttäytyi todella junttina. Nyt lähes 40 vuotta myöhemmin on vaikea tajuta, että tämä maamme avarakatseisimpiin ja moderneimpiin kuuluva kaupunki on se sama.…

Jatka lukemista

_

Haaviston tekemisten tutkinta oli politikointia alusta loppuun

Oen pitänyt suuni kiinni Pekka Haavinton ministerivastuulain mukaisesta tutkinnasta perustuslakivaliokunnassa, koska niin on tapana, kun asia on kesken. Muut eivät kyllä ole pitäneet. Nyt kirjoitin asiasta Verdeen pääkirjoituksen. Se, että operaation päämääränä ei ollut nostaa syytettä Haavistoa vastaan vaan mustata hänen mainettaan, näkyy siinä, kuinka asian käsittelyä venytettiin keinotekoisesti, jotta Haavisto olisi mahdollisimman pitkään tutkinnan alla. Perustuslain mukaan asia olisi pitämnyt käsitellä viivytyksettä. Näin on vastaavissa tapauksessa aiemmin myös…

Jatka lukemista

_

Koronakuolemat ensimmäisessä ja toisessa aallossa

Maailmassa on kuollut COVID-19-tautiin 1,5 miljoonaa ihmistä. Kuolemia oli paljon keväällä, kesäksi tilanne rauhoittui pohjoisella pallonpuoliskolla ja äityi taas pahaksi syksyllä. Olen tarkastellut koronakuolemien määrää ensimmäisessä ja toisessa aallossa suhteessa asukaslukuun. Katkaisukohtana pidän mielivaltaisesti valittua elokuun ensimmäistä päivää. Sitä ennen koronakuolemia oli noin 700 000 ja sen jälkeen niitä on ollut noin 800 000. Oheisessa kuvassa on koronakuolemien määrä suhteessa miljoonaan asukkaaseen eräissä maissa ja eräillä alueilla ennen ja jälkeen heinä-elokuun…

Jatka lukemista