Kuuntelin Hanna-Riikka Kuisman Finlandia-ehdokkaan Korvaushoito, koska joskus kauan sitten olin myötävaikuttamassa korvaushoidon sallimiseen Suomessa.
Kirja alkoi niin kuvottavalla huumeriippuvuuden kuvauksella, että meinasin jättää kesken. Onneksi en jättänyt, sillä kirja oli todella hyvä. Ei turhaan Finlandia-ehdokkaana, mutta ei herkkäluontoisille.
Ihmettelin, miksi minulla oli krapulainen olo, vaikka en ollut luonut lasillistakaan. Tajusin, että kirja suggeroi minua. Toisaalta joskus nuorena osasin hypnotisoida kavereitani känniin pelkän veden voimalla. Vaikutus oli niin tehokasta, että aamulla heräsivät krapulaisina ja silmät punaisina.
En paljasta juonta, mutta kirjan luettuani en katunut sitä, että peruspalveluministerinä toin korvaushoidon Suomeen. Olisi se tietysti tullut ilman minuakin, mutta vähän myöhemmin. Kunnia kuuluu ennen kaikkea Pentti Karvoselle.