Miksi pyöräilijöitä vihataan kaikkialla maailmassa?

Min­ulle tehti­in haas­ta­va kysymys: mik­si fil­lar­it ovat niin vihat­tu­ja kaikkial­la maail­mas­sa. Kysyjäl­lä oli koke­mus­ta pait­si Suomes­ta myös Aus­tralias­ta, jos­sa pyöräil­lään paljon enem­män kuin Suomessa.

En osan­nut vas­ta­ta heti, mut­ta kysymys pani pohtimaan.

Vielä 1930-luvul­la fil­lari oli kaupunkien tärkein liiken­nevä­line – siis fil­lari, ei suinkaan hevonen.

Kun autot tuli­vat joukol­la kaupunkei­hin run­saat 60 vuot­ta sit­ten, fil­lar­it työn­net­ti­in syr­jään. Onnet­to­muuk­sia sat­tui paljon. Helsingis­sä kuoli liiken­teessä vuodessa keskimäärin 60 henkeä, kymme­nen ker­taa enem­män kuin nyky­isin, vaik­ka väkeä oli parisa­taatuhat­ta vähemmän.

Onnet­to­muuk­sien vält­tämisek­si fil­lar­it määrät­ti­in aja­maan jalka­käytäville, jos­ta tietysti tuli kon­flik­ti jalankulk­i­joiden ja pyöräil­i­jöi­den välille. Kon­flik­ti ei ollut niin paha kuin nyky­isin, kos­ka pyörät oli­vat mitä oli­vat ja niil­lä ajet­ti­in hitaasti. Juristi tietysti huo­maut­taa, että fil­lare­i­ta ei määrät­ty aja­maan jalka­käytäville, vaan jalka­käytävistä tehti­in kevyen liiken­teen väyliä, mut­ta se on aivan sama asia. Jat­ka lukemista “Mik­si pyöräil­i­jöitä vihataan kaikkial­la maailmassa?”

Kaupunginhallitus 9.9.2024

Vihreät val­it­si­vat min­ut kaupung­in­hal­li­tuk­sen vara­jäsenek­si, kos­ka min­ul­la ei ollut val­tu­us­ton lisäk­si enää mitään luot­ta­mus­toimia sen jäl­keen, kun olin eron­nut HUS:n hal­li­tuk­ses­ta. Tämän innoit­ta­mana alan taas selostaa kaupun­gin päätök­siä, en tosin kat­tavasti, vaan kun min­ul­la on jotain san­ot­tavaa asi­as­ta tai sen vier­estä. Merkit­täviäkään asioi­ta en siis kom­men­toi, jos min­ulle ei ole niistä mitään san­ot­tavaa. Aloite- ja pon­si­vas­tauk­si­in puu­tun vain har­voin.

Kumpu­lan­mäen asemakaava

Kumpu­lan­mäelle kaavoite­taan kote­ja 1 200 helsinkiläiselle. Hyvä kaa­va, vaik­ka tätäkin vas­taan on nuris­tu. Asun­not halu­taan muualle. Espoon yleiskaavaa koske­van lausun­non kohdal­la peruste­len, mik­si min­ul­la ei ole vaikeuk­sia tukea tätä kaavaa.

Esi­tyk­sen mukaan yksimielisesti.

Koulu­ja remon­toidaan ja laa­jen­netaan Jat­ka lukemista “Kaupung­in­hal­li­tus 9.9.2024”

Puheenvuoroni AM-ohjelmasta

Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­to käsit­teli eilen AM-ohjel­maa. Tässä puheen­voroni hie­man stil­isoitu­na ja täydennettynä.

***

Halu­an kiit­tää AM-ohjel­man tek­i­jäitä hyvästä raportista. Se oli todel­la hyvin tehty ja informatiivinen.

Hurraa, asuntoja saa halvemmalla!

Helsin­gin San­omista saimme tänään lukea, että asun­to­jen hin­to­jen alen­e­m­i­nen on pysähtynyt, mut­ta pääkaupunkiseu­tu ja eri­tyis­es­ti Helsin­ki on ollut pet­tymys. En ole lainkaan pet­tynyt, pikem­minkin iloinen ja ylpeä. Me olemme pyrki­neet toim­i­maan kohtu­ut­to­mia asum­is­meno­ja vas­taan. Sik­si asun­to­ja on raken­net­tu niin paljon ja se on toimin­ut. Tämä on onnis­tu­mi­nen, ei mikään pet­tymys. Mitenkään liian hal­paa ei asum­i­nen edelleenkään ole.

Huol­ta tuot­taa, että nyt asun­to­tuotan­to kyykkää. Kaupun­gin tulee estää kyykkäämi­nen. On tul­ta­va vas­taan tont­tien hin­nois­sa ja vuokris­sa ehdol­la, että rak­en­t­a­mi­nen aloite­taan määräa­jas­sa. Näin on ymmärtääk­seni tehtykin. Tosin emme ole saa­neet lukea Hesarin sivuil­ta tästä merkit­tävästä asun­topoli­it­tis­es­ta päätöksestä.

Vuokralta omaksi

Uute­na asiana ollaan otta­mas­sa käyt­töön vuokra­ta omak­si ‑malli. Pidän tätä hyvänä, mut­ta näen pienen mörön, joka vaati­nee vielä mallin hiomista. Jat­ka lukemista “Puheen­vuoroni AM-ohjelmasta”

Terhi Törmälehto: He ovat suolaa ja valoa

Luin ja kuun­telin Anu Tör­mäle­hdon romaanin He ovat suo­laa ja val­oa, kir­jan jos­ta Helsin­gin Sanomat kir­joit­ti, että se saat­taa nous­ta syksyn merkit­tävim­mäk­si suomalaisromaaniksi.

Kak­si suo­ma­laista, uskos­sa ole­vaa sion­is­tista kris­tit­tyä lentää Israeli­in, lääkäri Susan­na työsken­nel­läk­seen rai­vat­taval­la maati­lal­la ja sak­sankie­len opet­ta­ja Anu muuten vain ihaile­maansa maahan.

Susan­nan moti­iv­ina on, että pro­fee­tat ovat sanoneet, että Jeesuk­sen toinen tulem­i­nen koit­taa, kun juu­ta­laiset ovat palan­nee Israeli­in. Sik­si hän rahoit­taa juu­ta­lais­ten palu­u­len­to­ja Afrikas­ta Israeli­in. Jat­ka lukemista “Ter­hi Tör­mäle­hto: He ovat suo­laa ja valoa”

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon työnjako

Pääsään­tö maail­mal­la on, että julki­nen verora­hoit­teinen ter­vey­den­huolto tulee halvem­mak­si kuin yksi­tyi­nen vaku­u­tuk­si­in perus­tu­va ter­vey­den­huolto. Kun kauan sit­ten olin perus­palve­lu­min­is­teri, sain kir­jeen Maail­man­pankil­ta, jota on har­voin syytet­ty vasem­mis­to­laisu­ud­es­ta. Kir­jeessä san­ot­ti­in, ettei Pohjo­is­maid­en pidä mis­sään tapauk­ses­sa siir­tyä verora­hoit­teis­es­ta julkises­ta ter­vey­den­huol­losta keskieu­roop­palaiseen vaku­u­tus­muo­toiseen ter­vey­den­huoltoon, kos­ka se tulisi val­tavasti kalliimmaksi.

Omas­sa mielessäni pääsään­tö on, että yksi­tyi­nen tekee useim­mat asi­at halvem­mal­la, mut­ta julki­nen tekee oikei­ta asioi­ta. Sik­si julki­nen on järkevämpi.

Kysymys on, voisiko julki­nen oppia jotain yksi­tyisen tehokku­ud­es­ta ja voisiko yksi­ty­istä kan­nus­taa tekemään oikei­ta asioita.

Työterveyshuolto on eriarvoista ja kallista

Moni on vähän ten­denssi­no­mais­es­ti ver­ran­nut työter­veyshuoltoa ter­veyskeskuk­si­in ja ker­tonut, kuin­ka kaik­ki on työter­veyshuol­los­sa parem­min. Var­masti onkin, mut­ta kyl­lä se jär­jestelmä käyt­tää val­tavasti rahaa nuorten ja ter­vei­den hoita­miseen. On suo­ranaista tilas­toil­la vale­htelemista ver­ra­ta kus­tan­nuk­sia, joi­ta työter­veyshuolto käyt­tää nuori­in ja ter­veisi­in siihen, mitä julki­nen käyt­tää van­hoi­hin ja sairaisi­in. Oikea ver­tailuko­h­ta on, paljonko julki­nen käyt­tää rahaa nuori­in ja ter­veisin. Työter­veyshuolto käyt­tää var­masti enem­män. Jostakin syys­tä en ole kuitenkaan tör­män­nyt yhteenkään oikein tehtyyn tutkimuk­seen tästä aiheesta. Jat­ka lukemista “Yksi­tyisen ja julkisen ter­vey­den­huol­lon työnjako”

Tämän takia erosin HUS:n hallituksesta

Pidän HUS:n nyky­isiä säätöjä liki tuhan­nen hen­gen irti­sanomiseen jär­jet­töminä. Tämä on seu­raus­ta HUS:n omis­ta­jien, Uuden­maan hyv­in­voin­tialuei­den päätök­ses­tä leika­ta HUS:n rahoi­tus­ta vielä yli 40 miljoon­al­la eurol­la, vaik­ka jo sitä ennen oli joudut­tu tekemään melko kipeitä säästöpäätöksiä.

Yhtymäkok­ous, jos­sa neljä hyv­in­voin­tialuet­ta ja Helsin­ki päät­tivät asi­as­ta, oli erim­ieli­nen. Helsin­ki ei olisi leikan­nut enää enem­pää, Van­taa-Ker­a­va olisi leikan­nut vielä enem­män. Päätök­sek­si tuli Län­si-Uuden­maan esi­tys. Kun lehdis­tö haas­tat­telee HUS:n päät­täjiä säästöistä, kan­nat­taisi haas­tatel­la myös Mia Lai­hoa (kok), joka on Län­si-Uuden­maan hyv­in­voin­tialueen hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­ja ja siten vas­tu­us­sa näistä lisäsäästöistä, joiden takia nyt ollaan väkeä vähentämässä.

Kun tuo päätös yli 40 miljoo­nan lisäsäästöistä tuli, päätin ero­ta protesti­na HUS:n hal­li­tuk­ses­ta. Olen aika hyvä ymmärtämään numeroi­ta, joten osasin laskea, mitä on edessä. HUS:n hal­li­tus joutuu pakos­ta rikko­maan lakia hoitoon pääsys­tä. Tilanne on HUS:in hal­li­tuk­sen osalta kohtu­u­ton, niin kuin tietysti kaikkien niidenkin osalta, joiden hoito lykkäy­tyy ja lykkäy­tyy. Jat­ka lukemista “Tämän takia erosin HUS:n hallituksesta”

Miksi maakuntavero voisi keventää veronmaksajien taakkaa

Julkises­sa hallinnos­sa on vähän kaikil­la tasoil­la kan­nustin sala­ta säästömah­dol­lisuuk­sia. Jos jokin yksikkö pal­jas­taa, että se tulisi toimeen vähem­mäl­läkin, palkin­nok­si siltä ote­taan rahaa pois ja elämä yksikössä muut­tuu kiireisem­mäk­si ja stres­saavam­mak­si. Sik­si omia säästömah­dol­lisuuk­sia ei niin innokkaasti rapor­toi­da eteen­päin. Kan­natan palve­lu­toim­into­jen yhtiöit­tämistä (siis ei yksi­ty­istämistä), net­to­bud­je­toin­tia ja raha seu­raa poti­las­ta ‑peri­aatet­ta, jot­ta kan­nus­timet muut­tuisi­vat edes hie­man järkeväm­män rahankäytön suuntaan.

Hyv­in­voin­tialuei­den osalta tämä ongel­ma on moninker­tais­es­ti pahempi, kos­ka niis­sä eivät ain­oas­taan hallinnon alem­mil­la tasoil­la, vaan koko hallinnol­la ja alueel­la kokon­aisuute­na on kan­nustin olla näkemät­tä säästöko­htei­ta. Säästö tarkoit­taa, että val­ti­ol­ta tulee vähem­män rahaa, työ­paikko­ja menee, korkeasti palkat­tua väkeä muut­taa pois maakun­nas­ta ja alue­talous heikke­nee. Se, joka säästää, on siis alue­talouden kannal­ta pet­turi. Jat­ka lukemista “Mik­si maakun­tavero voisi keven­tää veron­mak­sajien taakkaa”

Markkinaehtoinen pysäköinti säästäisi kymmeniä miljoonia vuodessa

Palaan vielä ker­ran pysäköin­ti­in. Yritän seu­raavas­sa ker­toa, mik­si markki­namekanis­mi tuot­taisi pysäköin­ti­in paljon järkeväm­män ja ennen kaikkea halvem­man ratkaisun kun nykyi­nen normio­h­jaus ja mik­si se tek­isi Helsingistä parem­man paikan asua. Kysymys on huo­mat­tavas­ta rahamäärästä. Vuosit­tain voisi säästyä kym­meniä miljoo­nia euroja.

Helsingis­sä oli vuo­den lop­ul­la rek­isteröi­tynä 339400 autoa, joista liiken­nekäytössä oli 253 000. Lop­ut 76 400 autoa ovat pois­sa liiken­nekäytöstä, siis ”sei­so­mas­sa”. Pysäköin­ti­ti­laa ajoy­hteyksi­neen tarvi­taan autoa kohden noin 30 neliötä, joten nuo 340 000 autoa tarvit­se­vat parkki­ti­laa noin tuhat hehtaaria eli kymme­nen neliök­ilo­metriä. Pelkästään nuo sei­so­mas­sa ole­vat autot tarvit­se­vat pysäköin­ti­ti­laa kak­sisa­taa hehtaaria. Jos autoa käytetään työ­matkoi­hin, se tarvit­see toisen pysäköin­tipaikan työ­paikan luona. Kaupunki­maa on kallista ainakin vai­h­toe­htoiskus­tan­nus­mielessä eli siis sitä ajatellen, mihin sitä maa-alaa voisi muuten käyttää.

Suu­ru­us­lu­okas­ta ker­too jotain se, että jos tuhat hehtaaria peit­et­täisi­in kolmik­er­roksisil­la raken­nuk­sil­la, niis­sä mah­tu­isi asumaan 750 000 henkeä. Tämä on tarkoitet­tu vain suu­ru­us­lu­okan kuvaamiseen. Pysäköin­tiken­tille ei voi rak­en­taa talo­ja niiden koko lev­ey­deltä, ja osa autopaikoista on talo­jen alla ja pysäköin­tilu­olis­sa. Jat­ka lukemista “Markki­nae­htoinen pysäköin­ti säästäisi kym­meniä miljoo­nia vuodessa”

Lääkkeiden haaskaava hinnoittelu

Lääkey­htiöi­den on saata­va kate­tuik­si lääkkei­den kehit­tämiskus­tan­nuk­set, ja ne koitu­vat teol­lisu­us­maid­en veron­mak­sajien mak­set­taviksi, mut­ta sen voisi tehdä paljon fik­sum­min. Nyt menetetään val­tavasti terveyshyötyjä.

Ter­vey­den­huolto on kehit­tynyt viime vuosi­na jät­ti­aske­lin uusien paljon parem­pi­en lääkkei­den ansios­ta. Syöpi­in on kehitet­ty täs­mälääkkeitä, joiden ansios­ta moni ennen kuole­maan tuomit­tu poti­las para­nee. Nuo lääk­keet ovat kuitenkin hyvin kalli­ita, mikä kas­vat­taa Kelan kor­vaus­meno­ja nopeasti. Kaikkia lääkeitä ei edes hyväksytä kor­vat­taviksi, kos­ka hin­ta on kohtuuton.

Joidenkin lääkkei­den valmis­tus on oikeasti kallista, mut­ta pääosin korkea hin­ta johtuu paten­tista, joka antaa lääkey­htiölle parik­sikymmenek­si vuodek­si monop­o­lin lääke­molekyyli­in. Yhtiöi­den on tietysti saata­va tutkimuskus­tan­nuk­si­aan kate­tuik­si ja myös epäon­nis­tuneet yri­tyk­set. Käytän­tö on silti haaskaa­va, kuten monop­o­li­hin­noit­telu aina on. Menetetään val­tavasti ter­veyshyö­tyjä, jot­ka saavutet­taisi­in kor­vaa­mal­la lääk­keen kehit­tämiskus­tan­nuk­set fik­sum­min. Jat­ka lukemista “Lääkkei­den haaskaa­va hinnoittelu”

Miksi suuret tuloerot eivät ole hyväksi taloudelle

Kos­ka niin moni on kysynyt, mik­si pidin Patrick Itäniemen kolum­nia tulo­ero­jen siu­nauk­sel­lisu­ud­es­ta nai­iv­ina ja virheel­lisenä, peruste­len lyhyesti. Pidem­pää en nyt jak­sa kir­joit­taa, tästä voisi kir­joit­taa vaik­ka kokon­aisen kirjan.

Empiria tukee pienten tuloerojen hyödyllisyyttä

Pien­ten ja suurten tulo­ero­jen merk­i­tys­tä on his­to­ri­as­sa kokeil­tu. Vielä 1930-luvul­la Etelä-Amerikan maat kuten Argen­ti­ina ja Chile oli­vat paljon Euroopan mai­ta ja eri­tyis­es­ti Suomea vau­raampia. Euroopas­sa valit­ti­in pienem­pi­en tulo­ero­jen poli­ti­ik­ka, Etelä-Amerikas­sa suurten tulo­ero­jen poli­ti­ik­ka. Nyt Etelä-Amerikan maat ovat paljon köy­hempiä kuin esimerkik­si Suomi.

Euroopan sisäl­lä hyv­in­voin­ti­val­tion ja tasaisen tulon­jaon valin­neet pohjoisem­man Euroopan maat (Pohjo­is­maat, Sak­sa, Hol­lan­ti ja Itä­val­ta) ovat paljon vau­raampia kuin korkei­den tulo­ero­jen eteläeu­roop­palaiset maat.

Yhdys­val­to­jen sisäl­lä tasaisem­man tulon­jaon osaval­tiot ovat vau­raampia kuin korkei­den tulo­ero­jen osavaltiot.

Toki voi väit­tää, että kausali­teet­ti menee toisin päin; että vau­raus tekee mah­dol­lisek­si hyv­in­voin­ti­val­tion. Pitää siis kat­soa, mik­si kohtu­ulliset tulo­erot ovat parem­pia kuin kohtu­ut­tomat. Jat­ka lukemista “Mik­si suuret tulo­erot eivät ole hyväk­si taloudelle”