Miksi pyöräilijöitä vihataan kaikkialla maailmassa?

Min­ulle tehti­in haas­ta­va kysymys: mik­si fil­lar­it ovat niin vihat­tu­ja kaikkial­la maail­mas­sa. Kysyjäl­lä oli koke­mus­ta pait­si Suomes­ta myös Aus­tralias­ta, jos­sa pyöräil­lään paljon enem­män kuin Suomessa.

En osan­nut vas­ta­ta heti, mut­ta kysymys pani pohtimaan.

Vielä 1930-luvul­la fil­lari oli kaupunkien tärkein liiken­nevä­line – siis fil­lari, ei suinkaan hevonen.

Kun autot tuli­vat joukol­la kaupunkei­hin run­saat 60 vuot­ta sit­ten, fil­lar­it työn­net­ti­in syr­jään. Onnet­to­muuk­sia sat­tui paljon. Helsingis­sä kuoli liiken­teessä vuodessa keskimäärin 60 henkeä, kymme­nen ker­taa enem­män kuin nyky­isin, vaik­ka väkeä oli parisa­taatuhat­ta vähemmän.

Onnet­to­muuk­sien vält­tämisek­si fil­lar­it määrät­ti­in aja­maan jalka­käytäville, jos­ta tietysti tuli kon­flik­ti jalankulk­i­joiden ja pyöräil­i­jöi­den välille. Kon­flik­ti ei ollut niin paha kuin nyky­isin, kos­ka pyörät oli­vat mitä oli­vat ja niil­lä ajet­ti­in hitaasti. Juristi tietysti huo­maut­taa, että fil­lare­i­ta ei määrät­ty aja­maan jalka­käytäville, vaan jalka­käytävistä tehti­in kevyen liiken­teen väyliä, mut­ta se on aivan sama asia.

Jälkikä­teen ajatellen fil­larei­den määräämi­nen jalka­käytäville oli suuri virhe, mut­ta olin sitä minäkin tekemässä kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa. Tun­nis­timme kuitenkin ongel­man ja pää­timme, että asun­tokaduil­la, joil­la nopeusra­joi­tus on 30 km/h, pyörät ohjataan ajo­radalle pois koiran­talut­ta­jien seasta.

Sen jäl­keen fil­lar­it ovat kehit­tyneet aivan toisen­laisik­si. Erit­täin paljon on liiken­teessä nopei­ta maantiepyöriä – min­un lap­su­udessani niitä kut­sut­ti­in kil­pafil­lareik­si – joiden nopeudet ovat aivan toista luokkaa kuin van­ho­jen Jopo­jen. Lisäk­si on tul­lut sähköpyöriä, jot­ka aja­vat tasaista 25 km/h tun­nis­sa nopeutta.

Monis­sa paikois­sa – ei kaikissa – olisi järkevää antaa fil­lar­in itse vali­ta, ajaako koiran­talut­ta­jien seassa vai ajo­radal­la. Kes­ki-Euroopas­sa paljon pyöräilleenä voin ker­toa, etteivät siel­lä  maantiepyöräil­i­jät juurikaan käytä pyöräteitä eivätkä ainakaan yhdis­tet­tyjä kevyen­li­iken­teen väyliä. Sitä en tiedä, mitä laki asi­as­ta sanoo.

Pyörä­tien käyt­tö­pakkoa­han on nyt lieven­net­ty niin, ettei ajo­radan vasem­mal­la puolel­la kulke­vaa pyöräti­etä tarvitse käyt­tää. En tiedä, mik­si näin on päätet­ty, mut­ta käytän sitä hyväk­seni usein.

Nykyaikaiset nopeat fil­lar­it voisi­vat olla eri­no­mainen kulkuneu­vo kaupunkili­iken­teessä. Selvästi ratikkaa nopeampi ja usein autoakin nopeampi. Sil­loin kun vielä kuljin kok­ouk­ses­ta kok­ouk­seen, olin aina myöhässä lop­pusyksys­tä, kun vai­h­doin nopean fil­lar­in hitaaseen julkiseen liikenteeseen.

Fil­lari on paljon autoa nopeampi kulkuneu­vo, jos nopeudek­si las­ke­taan osamäärä matka/aika ja ajak­si las­ke­taan myös aika, joka menee matkan vaa­ti­man rahan ansait­semiseen. Verot­ta­jan mukaan autoilu mak­saa 57 senttiä/km. Nor­maali suo­ma­lainen tien­aa 10 €/tunti, kun ensin brut­toan­sioista on vähen­net­ty mar­gin­aaliv­ero. Se tarkoit­taa, että yhden kilo­metrin takia pitää tehdä työtä yli kolme min­u­ut­tia ja että nopeudek­si tulee korkein­taan 18 km/h, vaik­ka ajoneu­vo kulk­isi val­on nopeut­ta. Jos auto liikkuu kaupungis­sa 30 km/h. yksi kilo­metri  vie run­saat 5 min­u­ut­tia ja tämä laa­jasti tulkit­tu nopeus on vähän yli 10 km/h. Näin autoil­i­ja ei tietenkään ajat­tele, mut­ta näin moni auto­ton joutuu raha­pu­las­saan ajattelemaan.

Moni halu­aisi kieltää pyöräi­lyn kaupungeis­sa tai rajoit­taa niiden nopeudet Jopon nopeuk­si­in, mikä on sama asia kuin kieltää pyöräi­ly. Sel­l­ainen kom­pro­mis­si saat­taisi olla järkevä, jos­sa koiran­talut­ta­jien seassa fil­lar­il­la olisi nopeusra­joi­tus – vaik­ka 20 km/h – mut­ta täl­laista väylää ei tarvit­sisi käyt­tää, vaan saisi ajaa ajo­radal­la auto­jen seassa.

Turhat punaiset valot turhauttavat

Fil­lar­it aja­vat usein päin punaista val­oa. Tämä johtuu siitä, että val­ot ovat usein fil­lar­in näkökul­mas­ta aivan jär­jet­tömiä. Esimerkik­si T‑risteyksessä ei fil­lar­ille ole ris­teävää liiken­net­tä, mut­ta siinä vaan pitäisi seisoa liikennevaloissa.

Usein fil­lar­in olete­taan nou­dat­ta­van jalankulku­val­o­ja. Ne on tahdis­tet­tu 3,2 km/h tun­nis­sa köpöt­televän van­huk­sen mukaan, joten pyörälle tulee punainen valo aivan liian aikaisin. Jäykät val­ot ovat pyörän osalta muutenkin type­r­iä, kos­ka pyöräl­lä voi väistää esimerkik­si jalankulk­i­jaa aivan toisin kuin autolla.

Yhdys­val­lois­sa on yhdessä osaval­tios­sa, muis­taak­seni Ore­go­nis­sa, voimas­sa sään­tö, jos­sa punainen valo toimii fil­lar­in osalta kuin Stop-merk­ki. Pysähtyä pitää, mut­ta päin punaista saa sen jäl­keen ajaa ja kaikkia pitää väistää

Tiedän, mitä tähän san­o­taan: laki on laki ja sitä kaik­ki nou­dat­takoot. Kuitenkin myös autoil­i­jat käyt­tävät järkeä lain sijas­ta. Kaik­ki tietävät, ettei suo­ja­tien eteen pysähtynyt­tä ajoneu­voa saa ohit­taa pysähtymät­tä. Fil­larikin on ajoneu­vo, mut­ta en ole ker­taakaan näh­nyt, että kukaan pysähty­isi suo­je­tien eteen pysähtyneen fil­lar­in takia, eikä siinä mitään järkeä olisikaan ­– niin kuin ei siinäkään, että fil­lari seisoo val­ois­sa T‑risteyksessä.

Väistämissääntöjä pitäisi noudattaa

Toki moni pyöräil­i­jä myös ajaa törkeästi. Siitä kär­sivät myös muut pyöräil­i­jät, kos­ka aina pitää varoa väärältä puolelta vas­taan tule­via tai oikeal­ta ohit­tavia tai pyörä­tien ulkop­uolelta suo­raan eteen ajavia. Kun liiken­net­tä on kaupungeis­sa paljon, sään­tö­jen nou­dat­ta­mi­nen olisi tärkeää. Suo­jatiel­lä pitää tietysti väistää jalankulkijaa.

Jalankulk­i­jat kävelevät vas­taavasti pyörätiel­lä ja jopa loukkaan­tu­vat, kun kel­loa soit­ta­mal­la pyytää heiltä tietä.

Katutila pitää jakaa uudestaan

Tilan puute on isoin ongel­ma pyörien osalta. Kun pyöräi­ly on yleistynyt ja kun sen nopeudet ovat nousseet, pyöräi­ly tarvit­see kaupungeista isom­man osan tilas­ta itselleen. Kohtu­ulliselta tun­tu­isi, että katu­verkos­ta tila jaet­taisi­in autoille, jalankulk­i­joille ja fil­lareille niiden liiken­nesuorit­teen suh­teessa, mut­ta tämä lie­nee liikaa toivottu.

Yhdis­te­ty­istä pyörä- ja jalankulku­väylistä olisi päästävä eroon ja siel­lä, mis­sä tämä ei ole mah­dol­lista, niiden käyt­tö pitäisi tehdä fil­lareille vapaae­htoisek­si. Mitään katas­trofia tästä vapaae­htoisu­ud­es­ta ei tulisi – eihän siitäkään ole tul­lut, ettei kadun vasem­mal­la puolel­la ole­vaa pyöräti­etä tarvitse käyttää.

Ruu­tukaa­va-alueel­la osa kaduista voisi olla pyöräkatu­ja, jol­lainen toimii eri­no­mais­es­ti Kulosaa­res­sa. Onhan Barcelonas­sakin vain osa kaduista, muis­taak­seni joka kol­mas, varat­tu varsi­naiselle autoliikenteelle.

Näin menetellen fil­lar­ista voisi tul­la aivan olen­nais­es­ti merkit­tävämpi liiken­nevä­line kaupunkien sisäiseen liiken­teeseen. Se olisi autoa nopeampi ja halvem­pi ja pitäisi käyt­täjän­sä kun­nos­sa. Talvel­la fil­lar­in käyt­tö ei olisi yhtä yleistä – tosin Oulus­sa on osoitet­tu, että fil­lar­ia voi käyt­tää talvellakin.

Suureen suo­sioon nous­sut baanaverkko on Helsingis­sä askel tähän suun­taan. Fil­lareille on varat­tu omat korkeata­soiset väylät. Fil­lar­it hakeu­tu­vat niille, mis­sä vain niitä on käytet­tävis­sä, ja jalankulk­i­joiden ja fil­larei­den väli­nen jän­nite katoaa. Baanaverkon suo­sioon vaikut­taa huo­mat­tavasti niiden mäk­isyys tai siis oikeas­t­aan mäet­tömyys. Pohjois­baanan suo­sio nousi merkit­tävästi, kun siitä pois­tet­ti­in nousu Jok­eri­radan ylit­tävälle sillalle.

Munkkiniemen baana on tar­jol­la yhdek­si askeleek­si tässä kehi­tyk­sessä. Paljon porua on tul­lut Humal­lah­teen rantaa kiertämään suun­nitel­lus­ta sillasta.

 

Moni on kauhis­tunut oheista kuvaa. Huo­maa­mat­ta on jäänyt, että kuva on otet­tu lin­tu­per­spek­ti­ivistä, jos­ta ihmiset sitä harvem­min katso­vat. Sitä ei ole piir­ret­ty ihmisen per­spek­ti­ivistä, kos­ka se ei näyt­täisi miltään, ja sel­l­ainen­han ei insinöörille käy.

Helsin­gin ran­nat ovat täyn­nä venelai­ture­i­ta, joi­ta ei pahek­su­ta lainkaan. Kan­nat­taisiko­han tähänkin sil­taan – tai lai­turi­in — liit­tää sata vene­paikkaa, jos se niin tulisi hyväksyttävämmäksi.

Tuo sil­ta mak­saa läh­es viisi miljoon­aa euroa. Ne, jot­ka pitävät hin­taa pöyristyt­tävänä, eivät ilmeis­es­ti ymmär­rä, kuin­ka paljon liiken­nein­vestoin­nit noin yleen­sä mak­sa­vat. Jos tämä investoin­ti las­ket­taisi­in autoli­iken­teen investoin­tien tavoin ottaen hyödyk­si säästyvän ajan hin­taan 10 €/h, tuo han­ke olisi ehdot­toman kan­nat­ta­va. Vuosi­tuot­to olisi noin kymme­nen pros­entin luokkaa.

Julkises­sa keskustelus­sa on ker­rot­tu, että kyl­lä urheil­i­jan­uorukaiset voivat kun­tolenkil­lään ajaa jyrkkää mäkeä ylös, siitähän vain kun­to kohoaa. Vain pieni osa pyöräil­i­jöistä on kun­tolenkil­lä. Val­taos­alle fil­lari on vain liiken­nevä­line, jol­la on tarkoi­tus päästä vai­vat­tomasti paikas­ta A paikkaan B. Moni on menos­sa puku pääl­lä töi­hin, eikä halua saa­pua sinne hikisenä. Puhu­mat­takaan niistä isistä ja äideistä, jot­ka kuskaa­vat laatikkopy­öräl­lä kah­ta las­taan päivähoitoon. Sel­l­aisia fil­lare­i­ta tulee vas­taan runsaasti.

 

104 vastausta artikkeliin “Miksi pyöräilijöitä vihataan kaikkialla maailmassa?”

  1. Tuo mainit­se­masi Ore­go­nis­sa voimas­sa ole­va liiken­nesään­tö, jos­sa polkupyöräl­lä ajaes­sa punainen valo toimii kuten stop-merk­ki — pysähtyä täy­tyy, mut­ta sen jäl­keen saa ajaa kun­han väistää, on nimeltään “Ida­ho stop”. Ida­hos­sa säädet­ti­in 1982 voimaan laki, jos­sa pyörälle punainen valo toimii kuten stop-merk­ki ja stop-merk­ki kuten kärkikolmio (eli ei tarvitse pysähtyä). Ore­go­ni­in vas­taa­va laki on tul­lut voimaan vas­ta 2019 Wikipedi­an tieto­jen mukaan.

    Kos­ka kuitenkin Yhdys­val­tain liiken­nesään­nöt eroa­vat jonkin ver­ran euroop­palai­sista, niin Suomeen parem­pi malli on Ran­skan ja Bel­gian sään­tö: Eril­lisel­lä liiken­nemerkil­lä (kärkikolmion sisään maalat­tuna polkupyörä-sym­boli ja liiken­neval­ot) sal­li­taan polkupyöräl­lä ajami­nen punaista päin rajoitetusti.

    1. Löytäiskö joku linkin tuon ranska/belgialaisen liiken­nemerkin kuvaan?

  2. Onko­han dataa siitä, moniko kaupunki­lainen on vaik­ka viikoit­tain sekä käveli­jä, pyöräil­i­jä, että autoil­i­ja. Väitän, että jos näitä kaikkia iden­ti­teet­te­jä kan­taa, ei aiheuta kon­flik­tia toiselle kulku­muodolle. Ongel­mat liit­tyvät siihen, ettei liiken­teessä osaa nähdä tilan­net­ta toisen silmin.

    Katu­ti­la ei riitä kaikelle. Lähtöko­h­ta voisi valmi­is­sa rak­en­teessa olla, että kaikil­la kaduil­la kul­kee kapea shared space per­ille pääsyyn. Sit­ten tila joka jää, jae­taan vuorokaduin pyöräbaanoille, yksisu­un­taiselle autoilulle, viherkaistoille tai kävelykaduille.

    Kypäräin­dek­si ker­too paljon laadus­ta: Hol­lan­nis­sa tai Tan­skas­sa vain maantiepyöräil­i­jät käyt­tävät kypärää, niin tur­val­liselta tun­tuu pyöräil­lä kaupungis­sa (eikä lain­säätäjä ole ollut kiusantekotuulella)!

    1. Olen samaa mieltä. Itse olen autoilija/moottoripyoröilijä/polkupyöräili/kävelijä/julkisen liiken­teen käyt­täjä. Yleen­sä viikos­sa käyn kaik­ki nämä läpi. Se minkä olen huo­man­nut, niin mon­elta käveli­jältä tai pyöräil­i­jältä puut­tuu autoil­i­jan per­spek­ti­ivi. Eli ei vaik­ka käytetä hei­jastin­ta, tai pyöräl­lä ei selvästi osoite­ta muille mitä ollaan seu­raavak­si tekemässä

  3. Itse pyöräilen melko vähän ja rauhal­liseen tahti­in, sekä oma­l­la että Alepa-fil­lar­il­la, ja yritän aina pyörän sat­u­las­sa nou­dat­taa niitä vähän älyt­tömiäkin liiken­nesään­töjä siinä mis­sä autonkin ratis­sa. Liiken­teessä en muista kohdan­neeni pyörävi­haa, päin vas­toin tietä annetaan sil­loinkin, kun sään­tö­jen mukaan olisin itse väistämisvelvolli­nen. Ehkä menoni on niin hor­ju­vaa 🙂 Medi­as­sa havait­tavalle pyörävi­halle tun­nistan kak­si toisi­aan ruokki­vaa syytä: oikeistopop­ulistien jatku­va tarve eri­lais­ten vihol­lisku­vien luomiseen ja pyöräi­ly­taidot­tomien kademieli fil­lar­istien ripeää liikku­mista kohtaan.

    1. Se, että sul­la ei ole koskaan kiire mihinkään, ei kuitenkaan tarkoi­ta sitä, etteikö pyöräi­ly saisi olla tehokas eli nopea liikennemuoto.
      Tiet­ty tilanteen mukaan, mut­ta infran pitäisi olla sel­l­aista, että pyöräl­lä on tur­val­lista polkea samaa nopeut­ta kun autol­la ajaa eli 30km/h.

  4. 45 vuot­ta sit­ten luon­non­suo­jelu­ak­tivis­tit nousi­vat vas­tus­ta­maan tuhotöitä Koi­järvel­lä. Nyt Koi­järvi-liik­keestä kehit­tynyt puolue toimii Helsin­gin merel­listä lähilu­on­toa tuhoa­van porukan vetu­ri­na. Ajanko­htaisia tuho­hankkei­ta ovat Humal­lah­den sil­ta ja Koivusaari. Luon­non­suo­jelu­vä­ki jär­jestöi­neen on vas­tus­tanut molempia.

    Humal­lahdessa sil­ta tuhoaa viimeisen läh­es luon­non­ti­laisen meren­lah­den Helsin­gin niemen ran­noil­la. Komeisi­in kallioi­hin ei kos­ke­ta, mut­ta vaaras­sa onkin koko miljöö: kallio, ruovikot, rantale­hto, kult­tuuri­maise­ma ja vede­nalainen luon­to. Fil­larib­aanan suun­nitel­mas­sa olisi Meilahdessa tar­jol­la toinenkin reit­ti, joka kiertää komean kallion yläpuolelta ja jät­tää meren­lah­den miljöön rauhaan. 

    Koivusaari on monin ver­roin isom­pi han­ke. Kaavo­jen vuosia kestänyt käsit­te­ly keskit­tyi metroase­man ympäristön rak­en­tamiseen tehokkaasti, liiken­teen han­kali­in ratkaisui­hin moot­tori­tien tun­tu­mas­sa, yms. Luon­toon liit­tyvistä huolista ker­rot­ti­in. Ruop­pauskin mainit­ti­in. Vas­ta myöhem­min on selvin­nyt, että sisäsaaris­ton ahtaas­sa salmes­sa sijait­se­van pienen saaren ympäril­lä on tarkoi­tus toteut­taa Helsin­gin kaikkien aiko­jen isoin ruop­paushanke. Ruopat­ta­va alue on kooltaan 27 hehtaaria, suo­rakaiteen muo­toise­na esim. 300x900 metriä. Ruop­paami­nen ja mer­en­täytöt kestäi­sivät kuusi vuot­ta. Luon­non­suo­jeli­jat varoit­ti­vat ja veto­si­vat, mut­ta poli­itikot hyväksyivät suun­nitel­man liput liehuen. Pyöräilystä taidet­ti­in keskustel­la paljon enem­män kuin merel­lisen lähilu­on­non suojelusta.

    Helsingis­sä alkaa jo olla tilaus­ta uudelle puolueelle, jon­ka kaut­ta luon­non­suo­jeli­jat voisi­vat vaikut­taa kaupun­gin päätök­sen­tekoon. Puolueen nimek­si sopisi vaikka­pa ”Aitovihreät” tms. Ajanko­htainen työn­i­mi voisi olla esim. Humal­lahti-liike tai Koivusaari-liike.

    1. Viheät esit­tivät koivusaaren kaa­van palaut­tamista aikoinaan kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa. Emme saa­neet muil­ta ryh­miltä sil­loin tukea.

      1. Eikös tuos­sakin ollut kyse liiken­teen jär­jestämis­es­tä eikä luon­non­suo­jelus­ta? Koivusaares­ta päätet­täessä yksikään iso puolue ei selviä puh­tain papere­in, vain rkp on yrit­tänyt esit­tää raken­nusvolyymin pienen­tämistä ja mer­en­täyt­tö­jen supis­tamista. Yleen­sä on tyy­dyt­ty rauhoit­tele­maan kansalaisia jol­lain merk­i­tyk­set­tömäl­lä lisäyk­sel­lä, kuten:
        ”eri­tyis­es­ti mer­en­täyt­töjä tehtäessä on kiin­nitet­tävä eri­ty­istä huomioi­ta kiel­teis­ten ympäristö­vaiku­tusten min­i­moin­ti­in ja esimerkik­si maise­moin­nil­la raken­net­ta­va ranta-alueista mah­dol­lisim­man viihtyisiä.”

        Lop­ul­ta val­tu­us­to hyväksyi Koivusaaren ase­makaa­van syysku­us­sa 2021 selvin luvuin 75–10. Vas­taan äänes­tivät rkp, kepu sekä muu­ta­ma kokoomus­lainen ja persu.

    2. Kiitos hyvästä kir­joituk­ses­ta. Olen usein samaa mieltä Soin­in­vaaran kanssa mut­ta ehdo­tus Humal­lah­den sil­las­ta on järkyt­tävä. Ilmas­ton­muu­tok­sen “ansios­ta” ei pyöräi­ly tule­vaisu­udessa onnis­tu hikoilemat­ta vaik­ka jokaiseen ylämä­keen laitet­taisi­in kaupun­gin virkamies tuu­paa­maan pyöräil­i­jöitä ylöspäin. Huonokun­toisille, laiskoille ja/tai hikoilemista pelkääville pyöräil­i­jöille on jo tar­jol­la sähköpyöriä, me muut voimme naut­tia tilaisu­ud­es­ta kohot­taa vähän sykettä.

    3. Sil­ta, joka on irti kallios­ta, tuhoaa sitä kallio­ta vähem­män kuin vaik­ka laituri.
      Mikä tuos­ta kallios­ta on tehnyt nyt niin “koske­mat­toman”, ettei edes se riitä, kun sitä ei edes kosketeta?
      Mon­enko metrin päähän kallios­ta sil­lan saisi laittaa?

  5. Kiitos että nos­tit näitä esille. Voisiko tämän T‑risteysongelman (esim. Meche­lininkadun var­rel­la on usei­ta) ratkaista lisäk­il­vel­lä kuten sel­l­aisen yksisu­un­taisen kadun, jos­sa pyöräl­lä saa ajaa kaksisuuntaisesti?

  6. “Kaik­ki tietävät, ettei suo­ja­tien eteen pysähtynyt­tä ajoneu­voa saa ohit­taa pysähtymät­tä. Fil­larikin on ajoneuvo”

    Tarkoit­taako tää muuten, että suo­ja­tien eteen pysähtyneen ratikan saisi ohit­taa pysähtymät­tä? Sehän ei ole ajoneu­vo vaik­ka on autoakin pahempi näköeste. Tää toki saat­taa olla lähin­nä teo­reet­ti­nen kysymys.

      1. Oikeas­t­aan tarkoitin päin­vas­taista, en lukenut kysymys­tä tarpeek­si tarkkaan, kän­nykkä oli käytössä kun luin sen.

        Raitio­vaunua EI saa ohit­taa pysähtymät­tä, jos se seisoo suo­ja­tien edessä.

      2. Tark­istin­pa tieli­ikenne lain, ja näytät ole­van oike­as­sa. Siinä maini­taan tosi­aan “ajoneu­vo tai raitiovaunu”.

    1. Peri­aat­teessa myös jos viereisel­lä kaistal­la (vas­taan­tule­va kaista) on jono, jon­ka auto on alle 5m suo­ja­tien edessä, niin giljoti­in­isään­tö ymmärtääk­seni pätee ja vaatii pysäyt­tämään ajoneu­von rin­nalle. Eli se suo­ja­tien edus­tan tukki­va auto jää vasem­malle puolelle ja eri menosuuntaan.

      Tämä on vähän epä­selvä, en ole näh­nyt juuri kenenkään muun kuin itseni pysäyt­tävän tässä tilanteessa, olen myös näh­nyt poli­isit aja­mas­sa surut­ta ohi.

  7. No, eivät ole vihat­tu­ja ainakaan Helsingis­sä jos­sa koko kaupun­gin virkamieskun­ta tekee kaikken­sa laa­jen­taak­seen entis­es­tään pyöräinfraa.
    Rahaa ja aikaa säästämättä. 

    Kan­takaupun­gin tiev­erkko­jen uudelleen jär­jeste­lythän tehdään ensi sijais­es­ti pyöräi­lyn ehdoin. Raken­netaan vaik­ka meren päälle pyörätie jos ei muu­ta tilaa ole. 

    Pyöräi­lyvi­ha on perus­tee­ton väite. Pyöräi­lykeskeinen kaupunkisu­un­nit­telu sen sijaa ei. Tot­ta kai jos­sakin val­tu­us­tossa joku per­su urput­taa mut­ta esim. val­tu­us­ton enem­mistö on hyvin pyöräi­lyä fanittavaa. 

    Itse toivoisin pyöräil­i­jöi­den osal­lis­tu­van autoil­i­joiden lail­la kus­tan­nuk­si­in. Esimerkik­si pieni 100 euron pyörätiev­erkkovero per vuosi voisi olla Helsingis­sä hyvä veto korostaa pyöräi­lyn merk­i­tys­tä yhtä tärkeänä ja vas­tu­utet­tuna liiken­nemuo­tona kuin autoilua.
    Onnis­tu­isi tar­ral­la helposti.

    1. Autoil­i­jat eivät mak­sa Helsingille mitään, mut­ta kaupun­ki käyt­tää autoilun hyväk­si 100 — 200 miljoon­aa euroa vuodessa riip­puen siitä, las­ke­taanko mukaan asun­to­tuotan­toon liit­tyvä autopaikkanor­mi, jon­ka hin­ta lop­pu­jen lopuk­si koituu kaupun­gin mak­set­tavak­si alemp­ina ton­tin­hin­toina. Pyöräil­i­jät ja autoli­jat mak­sa­vat kaupungille kun­nal­lisveroa yht­enäisin perustein, mut­ta kaupun­ki käyt­tää autoilun eteen 5 — 10 ker­taa enem­män rahaa,

      1. Miten tuon autoku­lu­vähen­nyk­sen kanssa on. Onko sekin jokin sub­ven­tio autoilijoille?
        Min­ul­la on sel­l­ainen käsi­tys, että vielä 80-luvul­la sai tehdä ansio­tu­loista pyöräku­lu­vähen­nyk­sen, jos ei ollut mui­ta työ­paikan ja kodin välisiä matkakuluja.

      2. Autoku­lu­vähen­nys on selvä tulon­si­ir­to, kos­ka vähen­nys on paljon suurem­pi kuin auton marginaalikulut.

      3. Mihin helkkari­in se yli 40% vero­ja sit­ten menee?

      4. Olin mukana kun Vuosaari pan­ti­in alulle Helsin­gin olympiak­iso­jen takia, kos­ka tarvit­ti­in nykyaikaiselle viisiot­telulle suori­tu­s­paikko­ja! Vuosi oli 1950, kun ensik­er­ran kävin Vuosaa­res­sa. Valmis­te­lut oli­vat valmi­it vuon­na 1952. En läht­enyt itkemään rahaa veron­mak­sajil­ta vaan jär­jestelin asi­at niiden kanssa, joi­hin olin tot­tunut luot­ta­maan. Ota­pa oppia Osmo! Pieni huo­mau­tus Osmon tek­sti­in; pyöräil­i­jä sanan par­ti­ti­ivi monikos­sa on pyöräil­i­jöitä, Osmon tek­stis­sä oli pyöräil­i­jöi­den kohdal­la tapah­tunut jää­tymi­nen sanan lopussa.

      5. Mun ymmärtääk­seni 1952 olympialai­sis­sa nykyaikaisen viisot­telun kil­pailut käyti­in Hämeen­lin­nas­sa eikä Helsin­gin seudul­la ollenkaan.

      6. Pent­ti A K Häkkinen:
        “Min­ul­la on sel­l­ainen käsi­tys, että vielä 80-luvul­la sai tehdä ansio­tu­loista pyöräku­lu­vähen­nyk­sen, jos ei ollut mui­ta työ­paikan ja kodin välisiä matkakuluja.”

        https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/vahennykset/matkakulut/eri-kulkuneuvojen-matkakuluvahennys/
        Fil­lar­ista voi siis vähen­tää 100+100€.

        Ja sit­ten vähen­nyk­sen omavas­tuu on per­in­teis­es­ti Hki:n sisäisen kk-lipun tai nykyään AB/BC-lipun ver­ran, jot­tei siitä vielä saisi vähennystä.
        Omavas­tuu on täl­lä het­kel­lä 900€.

        Kansane­dus­ta­jan ketaleet päät­tivät polar­isoi­da vielä kansaa siinäkin, että sähköpyöräe­dun voi antaa vain työ­nan­ta­ja vak­i­tuiselle täyspäiväiselle työntekijälleen.

        Joten ilman vak­i­tu­ista työ­suhdet­ta elävät (puo­let kansas­ta?) ei sit­ten saa mitään porkkanaa sähköpyörän han­k­in­taan. Eri­tyis­es­ti koul­u­laiset ja opiske­li­jat. Mut­ta ne, joil­la jo muutenkin on eniten, saa­vat. Upeaa.

    2. pyörätiev­erkkovero:
      “100 euron pyörätiev­erkkovero per vuosi voisi olla Helsingis­sä hyvä veto korostaa pyöräi­lyn merk­i­tys­tä yhtä tärkeänä ja vas­tu­utet­tuna liiken­nemuo­tona kuin autoilua.
      Onnis­tu­isi tar­ral­la helposti.”

      Kokeiles lait­taa fil­lari­isi sadan euron lamp­pu ja sit­ten jätä fil­lari juna-ase­malle työ­matkan ajaksi.
      Lamp­pu on tal­lel­la ihan yhtä var­masti kuin joku sadan euron tarra.

  8. Mik­si fil­lar­is­tille on kauhis­tus hidastaa? 

    Ei edes vaik­ka on lap­sia tai mui­ta hitai­ta liiken­teessä ote­ta mui­ta huomioon. 

    Esim jos halu­an päästä suo­jatielle fil­lar­iväylän yli tai jos halu­an bus­sis­sa pois rautatieasemalla

  9. Pyörätie suo­la­har­jataan ja liukkaal­la se siirtää min­ut sinne. Kos­ka käve­lytie on peil­i­jäätä ja jo ker­ran tek­isin itseäni Helsin­gin liukkaal­la käve­lytiel­lä. Niin ase­tan luu­ni etusi­jalle. Meitä käveli­jöitä on talvel­la kym­menker­tais­es­ti pyöräil­i­jöi­jin verrattuna

    1. Oletko huo­man­nut, että suh­teessa har­voihin har­ja­suo­lat­tui­hin pyöräre­it­tei­hin ajo­ra­to­ja suo­lataan ja pide­tään sulana var­maan sata ker­taa enem­män. Eikö se yhtään häir­itse tai houkut­tele käyt­tämään niitä peil­i­jäisen kevyen liiken­teen väylän sijaan?

  10. On kohtu­u­ton­ta luul­la että kun käveluäytiel­lä on ruuhkaa ja olet se ain­oa pyöräil­i­jä että ne käveli­jät ei olisi pyörätielläkin 

    Ja jos käve­ly­tien kun­to on kelvo­ton syytä kaupunkia äläkä käveli­jää. Usein käve­lyti­et on huonos­ti hoidet­tu­ja. Ja pyöräil­i­jät ovat vährm­listö. Mik­si baanal­la las­ke­taan VAIN pyöräil­i­jöitä muuten? Käveli­jät eivät ole siis lasken­nan arvoisia tai totu­us olisi ikävä.

  11. Osmo on innokas pyöräi­lyn kannattaja.
    Hiukan real­is­mia kuitenkin kaipaisin. Osmo laskeske­li aikaisem­min autopaikko­jen kus­tan­nuk­sia. Kun Helsingis­sä kat­se­lee taloy­htiöi­den piho­ja niin pyöriä on kaik­ki nurkkapieletkin täyn­nä. Päivit­täi­sistä käyt­täjistä tun­tuu kuitenkin ole­van pulaa. Autopaikat sen­tään ovat hyvinkin kovas­sa käytössä. Yhdelle autopaikalle voisi ajatel­la sopi­van kolme pyörää. Sei­so­maan siinä kesän­tal­ven käyttämättömänä.
    Auton käyt­töku­lu­ja 57 cent/km ihmetten myös. Maa- ja met­sä­talouden vero­tuk­ses­sa luku oli 30 cent/ km v 2023.

      1. Har­rastin pien­tä fak­tan­ta­rk­istus­ta. Pyöräi­lyn ollessa hui­pus­saan 1930-luvul­la sen osu­us ajoneu­voli­iken­teestä oli 30%. 

        Itse läh­den siitä, että kaikkien tulee voi­da liikkua kyky­jen­sä ja mah­dol­lisuuk­sien­sa mukaan tur­val­lis­es­ti. Täl­lä het­kel­lä huonoim­mas­sa ase­mas­sa ovat jalankulk­i­jat talvisin. 

        Fil­lar­iv­i­haa ei ole se, että halu­aa suo­jel­la luon­toa Hum­mal­lah­den pyöräilysil­lan kaltaisil­ta öky­baanoil­ta tai se, että halu­aa suurelle käveli­jäjoukolle lumes­ta puhdis­te­tut kadut ennem­min kuin har­voille talv­i­fil­lar­is­teille talvikun­nos­te­tut baanat.

        Myös vam­mais­ten ja van­hus­ten tulee voi­da liikkua tur­val­lisin mielin autol­la tarvit­taes­sa. Kaikil­la ei ole ral­likuskin reak­tiokykyä. Tämä merk­it­see, ettei liiken­teessä voi olla mielin määrin pikkukyl­teistä ilmeneviä poikkeussään­töjä, joiden takaa putkah­taa pyöräil­i­jä kovaa vauh­tia pyytämät­tä ja yllättäen.

        Ei liiken­neval­ois­sa fil­lar­iv­i­has­ta ole kyse. Kyl­lä niiden punais­ten val­o­jen vai­h­tu­mista voi odot­taa fil­lari siinä mis­sä kaik­ki muutkin — niin käveli­jät kuin autoilijat. 

        Ruotsinkielessä on tähän blogi­in hyvä sanon­ta: ”Du är ute och cyk­lar ” tässä asiassa.

      2. Ker­stin Rinne: “har­voille talv­i­fil­lar­is­teille talvikun­nos­te­tut baanat”

        Harvu­us johtuu var­maan osit­tain juuri siitä, että talvikun­nos­s­api­to on vielä kehnois­sa kan­timis­sa. Käsit­tääk­seni esim Oulus­sa pyöräil­lään talvisin paljon enem­män kuin Helsingis­sä, mikä johtuu var­maan osit­tain esim siitä, että siel­lä pyöräteitä aurataan use­am­min (joskus jopa mon­ta ker­taa päivässä).

      3. Ker­stin Rinne:
        “Fil­lar­iv­i­haa ei ole se, että halu­aa suo­jel­la luon­toa Hum­mal­lah­den pyöräilysil­lan kaltaisil­ta öky­baanoil­ta tai se, että halu­aa suurelle käveli­jäjoukolle lumes­ta puhdis­te­tut kadut ennem­min kuin har­voille talv­i­fil­lar­is­teille talvikun­nos­te­tut baanat.”

        Stub­bi­maisu­ud­es­ta poiketen kak­si pointsia:
        1. Humal­lah­den sil­ta on äärim­mäisen kum­malli­nen esimerk­ki. Kallio jää koske­mat­tomak­si, kun baana ei kos­ke­takaan siihen. Toinen vai­h­toe­hto olisi räjäyt­tää kallio­ta sato­ja, jollei tuhan­sia kuu­tioi­ta pois, jot­ta saadaan baana sinne yläpuolelle.
        Ja kaik­ki toi tehdään vain sik­si, ettei tarvii ottaa AUTOti­estä sitä yhtä kaistaa baanalle.
        2. Baano­jen hyvästä kun­nos­taa saa tietysti olla kateelli­nen. Syy “puh­taak­isnuolemiselle” on, että se on tois­taisek­si ain­oa keino pitää baanat pyöräi­lykelpoise­na suurel­la toden­näköisyy­del­lä. Paljon on kaupun­ki kokeil­lut kaiken­laista, mut­ta muu ei ole toimin­ut. Asia selviää hel­posti, kun ensi tal­ve­na tarkastelet vaik­ka sitä Humal­lah­den kallion ylit­tävää “pyöräti­etä”. Mun mielestä olisi paljon parem­pi, jos olis “hyvää laat­ua” 500km, kun nyt on sitä “baana-laat­ua” 100km. Mut­ta kuin ei onnis­tu, niin ei onnistu.

  12. Jos asi­aa alkaa ajatel­la, sitä enem­min tulee mieleen että pyöräi­ly on merkit­tävä liiken­nevä­line yhä useammille. 

    Ja juuri sik­si se on asetet­ta­va samaan ase­maan muun liikku­misen kanssa: osin omakus­tan­teisek­si myös reit­ti-infran suh­teen: jonkin­laisen vuosi­mak­sun, kohtu­ullisen kos­ka fil­laroin­ti on hyvä asia kaikkien mei­dän kanal­ta, aset­ta­mi­nen on enem­män kuin kohtu­ullista: olisi­han hyvin epä­tasa-arvoista jos pyöräi­ly olisi ain­oa liiken­nemuo­to jolle kaupun­ki rak­en­taa reitit ja infran, mut­ta joka ei itse osal­lis­tu lainkaan liiken­nöimisen mak­su­un. Vrt. joukkoli­ikenne, vrt. autoilu. 

    Jostakin sadan euron vuosi­mak­sus­ta voisi aloit­taa kuten jo ehdotin. (Myöhem­min ehkä enem­män, kas­vavien kus­tan­nuk­sien mukaan).
    Alle kympil­lä vapaasti käyt­töön tuhan­sien kilo­me­trien mit­tainen pyöräväyläverkos­to pk-seudul­la.… Todel­la hal­paa. Halvin ja paras liikennemuoto.
    Mak­su on perustel­tu jo pyöräi­lyn itsekun­nioi­tussy­istä. Alle 18 ‑vuo­ti­ai­ta mak­su ei tietenkään koskisi.

      1. Kyl­lähän autovero­tus­ta (sen usei­ta muo­to­ja) perustel­laan nimeno­maan tiev­erkon ylläpi­dol­la, eli en ihan tiedä pitääkö tuo paikkansa.
        Idea(ni) pyörätei­den käyt­tö­mak­sus­ta saat­taa olla kyl­lä huono idea. Pelkän sym­bo­l­iar­von vuok­si sitä ei kan­na­ta tehdä. 

        Kaupun­ki muuten tukee isosti (niin kuin pitääkin) ja isol­la rahal­la Helsin­gin kaupun­gin työn­tek­i­jöi­den pyörän­hank­in­taa. Tiedät var­maan mah­dol­lisu­u­den ostaa pyörä kaupun­gin osal­listues­sa merkit­tävästi kustannuksiin.
        En tiedä onko tämä laa­jem­min tiedossa. 

        Siitä ei päästä yli eikä ympäri että pyöräi­ly on Hkin kaupun­gin eri­tyis­suo­jeluk­ses­sa. Sen näkee jokainen kaupunki­rak­en­tamista tai val­tu­us­toaloit­tei­ta ja ‑päätök­siä seu­raa­va. Ja niin pitääkin olla.
        Kööpen­ham­i­nan tai Ams­ter­damin kaltaista pyöräkaupunkia emme tästä kuitenkaan koskaan saa: talvi.
        Viime­si koet­tu lumi‑, jää- ja pakkastalvi varsinkin joka alkoi mar­rasku­us­sa ja päät­tyi huhtiku­us­sa oli tästä raju esimerkki.

      2. Puhe oli liiken­teen rahoituk­ses­ta Helsingis­sä. Val­tio vas­taan maan­tei­den rahoituk­ses­ta ja kaupun­ki katu­jen rahoituk­ses­ta eli Helsingis­sä kun­ta rahoit­taa val­taosan liiken­nein­fra­s­ta. Vain Kehä I on merkit­tävä vatlion tie Helsingis­sä. Nyky­isin kai myös Itäväylä on val­tion vas­tu­ul­la kun­nos­s­api­don osalta, vaik­ka Helsin­ki on rak­en­tanut senkin oma­l­la rahallaan.
        Kun kat­so­taan Helsin­gin bud­jetista rahoitet­tu­ja liiken­teen meno­ja, niistä menee autoilun hyväk­si viisi ker­taa niin paljon kuin pyöräil­i­jöi­den hyväk­si. Veron­mak­sajien joukos­sa vähem­mistössä. Fil­lari t

      3. No ei mak­sa pyöräil­i­jäkään eikä sku­u­tyikus­ki eikä kävelijäkään

        Autoilu on mon­es­sa kohtaa tämän Kaupun­gin pyörit­tämisen eline­hto. Kaupun­ki kohtelee kur­jiten käveli­jöitä talvella

      4. Helsin­ki edis­tää pyöräi­lyä kyl­lä: “Kööpen­ham­i­nan tai Ams­ter­damin kaltaista pyöräkaupunkia emme tästä kuitenkaan koskaan saa: talvi.”

        Ja pöh. Oulus­sa pyöräil­lään talvel­la Helsinkiä paljon enem­män, vaik­ka talvi on siel­lä selvästi Helsin­gin talvea ankarampi. Syy on selvä: Oulus­sa pyöräti­et pide­tään talvel­la parem­mas­sa kun­nos­sa. Helsin­gin nimeno­maan kan­nat­taa ainakin pyrk­iä Ams­ter­damia tai edes Kööpen­ham­i­naa kohti, vaikkei aivan sinne päästäisikään.

        Sivuhuomiona vielä, ilmeis­es­ti Alanko­mais­sa Ams­ter­dam on korkein­taan keskinker­tainen pyöräi­lykaupun­ki. Kuulem­ma esim Utrecht, Gronin­gen, ja Delft ovat parempia.

      5. Ossi Sare­so­ja:
        “Oulus­sa pyöräil­lään talvel­la Helsinkiä paljon enem­män, vaik­ka talvi on siel­lä selvästi Helsin­gin talvea ankarampi. Syy on selvä: Oulus­sa pyöräti­et pide­tään talvel­la parem­mas­sa kunnossa.”
        On tietysti tot­ta, että Oulus­sa kun­nos­s­apitäjil­lä on parem­pi moraali.
        Taitaa tosin olla niin, että heil­lä on myös merkit­tävästi pienem­pi verkko hoidet­ta­vanaan ja silleen hyvin eri­lainen tilanne, että Hkissä on kuolleek­sik­il­pailute­tut ali­hankki­jat, joil­la ei ole mah­dol­lisuuk­sia han­kkia joka kohtaan sopi­vaa kalus­toa ja sit­ten kaik­ki yritetään hoitaa sil­lä yhdel­la ja samal­la koneella.

        Oulun ilmas­to on paljon helpom­pi kuin Hkin. Kyse ei ole tal­ven pitu­ud­es­ta. Hkissä läm­pöti­la sahaa usein läpi koko tal­ven nol­lan molem­min puolin ja jää­tynyt­tä perunapel­toa on vaikea saa­da takaisin kuntoon.

    1. Suomes­sa ei ole mitään liiken­nemak­sua, jol­la katet­taisi­in kunkin väyläku­lut. Lähim­pänä on HSL:n (huono) vir­i­tys jos­sa puo­let infran kus­tan­nuk­sista laskute­taan lipun­hin­noista. Jos sel­l­ainen kilo­metri­mak­su olisi, niin syr­jäseuduil­la liikku­mi­nen olisi san­gen hin­tavaa. Kali­broi vaik­ka siihen että Sipoos­sa, joka ei ole edes syvää maaseu­tua, on tiepin­taa noin 20 ker­taa enem­män kuin Helsingis­sä asukas­ta kohden.

    2. Täl­laiset julkiset palve­lut kuten liiken­nein­fra kan­nat­taisi hin­notel­la yhteiskun­nalle aiheutet­tu­jen mar­gin­aa­likus­tan­nusten mukaan. 

      Pyöräi­lyn ja käve­lyn mar­gin­aa­likus­tan­nus (ruuhkat: muiden hid­st­a­mi­nen, tien kulu­mi­nen, jne) on aika lähel­lä nol­laa. Kun pyörätie on ole­mas­sa, uudet pyöräil­i­jät eivät lisää kus­tan­nuk­sia. Ruuhkia ei juuri ole. Sik­si hin­ta­la­pun lait­ta­mi­nen pyöräi­lylle olisi haitallista: vähen­tää hyö­tyjä (pyöräi­lyä) ja lisää kus­tan­nuk­sia (veron kerääminen).

      Pyöräi­lyn (kuten muunkin liiken­teen) kokon­aiskus­tan­nuk­set kaupungis­sa aiheutu­vat ensis­jais­es­ti sen viemästä tilas­ta, ei niinkään infran rak­en­tamiskus­tan­nuk­sista. Tätä näkökul­maa huomioidaan har­voin ainakaan pyöräi­ly­in­fraa suunniteltaessa.

  13. Oma har­mi­tuk­seni pyöräil­i­jöitä kohtaan rajoit­tuu lähin­nä niihin tilanteisi­in, jois­sa pyöräil­i­jä pyy­hältää aivan jalankulk­i­jan vier­estä koval­la nopeudel­la ohi. Usein juurisyy näille tilanteille on se, että jalankulk­i­ja on joko huo­maa­mat­taan tai tahal­laan pyöräkaistal­la. Joka tapauk­ses­sa, onnet­to­muu­den ris­ki pitäisi näis­sä tilanteis­sa pyrk­iä min­i­moimaan huoli­mat­ta siitä, kenen vika tilanne alun perin on.

    Jalan kulkem­i­nen on liikku­misvä­line esimerkik­si van­huk­sille, lap­sille, sairaille, päi­htyneille yms joil­la ei yksinker­tais­es­ti ole kykyä nou­dat­taa liiken­nesään­töjä. Sik­si olisi minus­ta perustel­tua, että muut tiel­läli­ikku­jat pyrk­i­sivät paikkaa­maan jalankulk­i­joiden tekemiä virheitä, jot­ta onnet­to­muuk­sil­ta vältyttäisiin.

    Yksi ratkaisu voisi olla pyörätei­den selkeämpi merk­it­sem­i­nen. Olen use­asti kävel­lessäni huo­maa­mat­tani pää­tynyt pyöräkaistalle, mut­ta ajo­radalle en koskaan. Eri­tyisen ongel­mallisia ovat paikat, jois­sa 0n jalka­käytävä ja pyörätie rin­nakkain, ja merk­in­töjä, joista näk­isi, kumpi puoli on kumpi, on liian harvakseltaan.

  14. Taval­lises­sa + muo­toises­sa risteyk­sessäkin pyöräl­lä oikealle kään­tymi­nen punaista päin on vaara­ton­ta, ja näin teen käytän­nössä aina. Toinen jär­jet­tömyys, jota näkee usein on, kun pyöräil­i­jä on pysähtynyt val­oi­hin suo­ja­tien eteen, vaik­ka jalankulk­i­joi­ta ei näy mail­la halmeil­la. Itse täl­löin rul­laan kevyesti suo­ja­tien yli enkä koe syyl­listyväni suureen rikok­seen. Joku uusi liiken­nemerk­ki jol­la sal­lit­taisi­in pyörille punaista päin ajo vaarat­tomis­sa paikois­sa olisi tosi­aan erit­täin hyvä idea.

    En ollut koskaan kuul­lut siitä että autotiel­lä saa ajaa pyöräl­lä jos pyörätie on vasem­mal­la puolel­la. Mis­tä normikansalaisen on tarkoi­tus saa­da tietoon uusia liikennesääntöjä?

    1. “En ollut koskaan kuul­lut siitä että autotiel­lä saa ajaa pyöräl­lä jos pyörätie on vasem­mal­la puolel­la. Mis­tä normikansalaisen on tarkoi­tus saa­da tietoon uusia liikennesääntöjä?”

      Kyl­lä niistä on uuti­soitu val­tame­diois­sa, YLE, HS etc.
      mut­ta ei mitenkään lööppitasolla.
      Voisi kyl­lä olla hyvä jakaa nämä uudet liiken­nesään­nöt ja merk­it ihan paper­il­la vaik­ka keväisin pyöräi­lykau­den taas alka­es­sa jokaiseen pos­ti­laatikkoon mas­sa­jakelu­na. Samaan print­ti­in voisi myös lait­taa yleisim­mät pyöräilijän(ja sku­ut­taa­jan!) oikeudet ja velvol­lisu­udet, mis­sä saa ajaa, mis­sä ei , etc. ja yleisim­mät liiken­teen väistämis­sään­nöt risteysalueil­la, ympyröis­sä ym. ker­tauk­se­na, niin hukas­sa ne tun­tu­vat ole­van monelta…

      1. Ainakin net­tikeskusteluis­sa tör­mää siihen, että osa porukas­ta käyt­tää ihan itse kek­sit­tyjä liiken­nesään­töjä, ja osa muis­telee sään­töjä, jot­ka oli­vat voimas­sa viime vuosituhannella.

      2. On todel­lakin totis­in­ta tot­ta, että Min­is­ter­iö saisi tehdä ihan virkavas­tu­ul­la kun­nol­liset oppaat ja niihin tiivis­te­tyt muis­tiko­r­tit TLL:n muu­tosten vaiku­tuk­sista liikennesääntöihin.

        On tosi­aan aivan surkeaa, että ollaan jonkun iltapäiväle­hdis­tön tai yhden autoilun etu­jär­jestön varas­sa siitä mikä muuttuu.

        Uuden lain tul­lessa oli esim. hirvee sekoilu siitä, että voiko pyörä­tien jat­keelle antaa etu­a­jo-oikeu­den ilman korotusta.

        Lainalaati­jat eivät halua tehdä tulk­in­taa, kos­ka hei­dän mielestään se ei kuu­lu heille.
        Sit­ten arvotaan joitakin vuosia, kunnes tarpeek­si oikeustapauk­sia, että KO viit­sii ja ehtii tehdä ennakkopäätöksen.

    2. Oikeas­t­aan kai voisi autoille ja jalankulkjjoillekkin saa­da tol­laiset merk­it, että mene punaisia päin jos se on turvallista..

    3. “Taval­lises­sa + muo­toises­sa risteyk­sessäkin pyöräl­lä oikealle kään­tymi­nen punaista päin on vaaratonta”

      Ja se ei todel­lakaan ole vaara­ton­ta, joutunut mon­ta ker­taa tuol­laisen kaltais­esi takia vetää jar­rut pohjaa…

  15. Her­ra Soin­in­vaara on täysin oike­as­sa kir­joituk­ses­saan. Ongel­ma on lait­taa kolme eri liikku­mis­muo­toa liian lähekkäin keskenään: Berli­inin itäo­sis­sa keskivi­ivas­ta uloin­na on käve­lytie sen jäl­keen tulee selkeästi erotet­tu pyörätie ja jos seisot siinä käveli­jänä kuulet kyl­lä kilikel­lon hyvin nopeasti ja kun kaik­ki nou­dat­ta­vat oma­lle liikku­miselle tarkoitet­tua tieo­su­ut­ta kaik­ki sujuu hyvin. Autotie ja raiti­otie on tietysti keskimmäisenä .
    Mik­si Joen­suu ja Oulu ovat Suomen pyöräi­lykaupunke­ja johtuu siitä, että molem­mat ovat varsin tasaisia ja Joen­su­us­sa van­hana puu­talokaupunk­i­na tehti­in tuli­palo­jen jäl­keen niin lev­eät kadut että sinne on saatu joka toiseen kort­teli­in pyörätie, jot­ka kyl­läkin valitet­tavasti on yhdis­tet­tyjä jalankulku ja pyöräteitä läh­es aina. Siitä huoli­mat­ta että pyöräteitä on tar­jol­la aje­taan jalka­käytävil­lä surut­ta, joka sit­ten tuo tuo­ta pyörävihaa.
    Toisin myös yhden kaavoituk­seen liit­tyvän seikan esille: mielestäni kaikki­in ostoskeskuk­si­in ja isom­pi­in yri­tyk­si­in tulisi lail­la määrätä läm­min (voisi­pa olla kevyesti mak­sulli­nen) pyöräkel­lari tai pyörä­varas­to, jos­sa olisi myös mah­dol­lisu­us lada­ta sähköpyörää (eri tila tur­val­lisu­ussy­istä). Kuo­pi­on yliopis­tol­lises­sa sairaalas­sa oli jo 1990 yli 400 neliömetriä kokoinen puo­liläm­min 15 asteinen pyöräti­la, joka oli kesät ja tal­vet aina täyn­nä polkupyöriä. Läm­mi­tys tuli ilmas­toin­ti­lait­tei­den jätelämmöstä.
    Kypärästä voisinkin sanoa sen ver­ran että en ole ker­taakaan joutunut kor­jaa­maan poskipää­mur­tu­maa kypäräpäisiltä pyöräil­i­jöiltä, kun taas ilman kypärää liikkuneil­ta, noi­ta nenä ja/tai poskipää­mur­tu­mia sekä leuka­mur­tu­mia sai hoidel­la vaikei­den aiv­otärähdys­ten ja muiden vam­mo­jen kera KYS:ssa ja Pohjois-Kar­jalan KS:ssa.

  16. En osaa vas­ta­ta kysymyk­seen, mik­si polkupyöräil­i­jöitä vihataan, jos näin on todel­la asia. Liikun Helsingis­sä tilanteen mukaan kävellen, autoillen, pyöräillen ja julk­isia kulkuneu­vo­ja käyt­täen. En määrit­tele itseäni liikku­mis­muodon perus­teel­la enkä ole huo­man­nut, että olisin jos­sakin roolis­sani viha­tumpi kuin jos­sakin toisessa. 

    Kun liikkuu vuoron perään eri tavoil­la, osaa nähdä tilanteet eri näkökulmista. 

    Jos jokin liikku­mis­muo­to on voimakkaasti koros­tunut mui­hin ver­rat­tuna, ja ihmi­nen mieltää ole­vansa ennen kaikkea sen edus­ta­ja eli jalankulk­i­ja tai pyöräil­i­jä tai autoil­i­ja, hän voi alkaa kokea jonkun muun vai­h­toe­hdon valin­neet kil­pail­i­joik­seen tai jopa vihol­lisik­seen. Ryh­mäkun­tien ja “me-hen­gen” luomises­sa aut­ta­vat eri­laiset “etu­jär­jestöt”.

    Itse olen polkupyörän käyt­täjänä arka ja epä­var­ma. Helsin­ki ylipäätään tun­tuu pelot­taval­ta paikalta ajaa, kun sitä ver­taa esimerkik­si Berli­ini­in, jos­sa olen ajanut paljon enem­män kuin Helsingissä. 

    Pyöräi­ly­olo­suh­teet ovat Berli­inis­sä aivan toista luokkaa kuin Helsingis­sä, mihin tietenkin vaikut­ta­vat kaupun­gin lev­eät kadut, joista on ollut help­po raja­ta osa pyöräil­i­jöille. Jon­nekin Helsin­gin Fredrikinkadulle olisi vaikea tehdä eril­listä pyörätietä. 

    Osit­tain tur­val­lisu­u­den tunne Berli­inis­sä tulee siitä, että pyöräil­i­jöitä on paljon, joten aloit­teli­jatkin selviävät men­emäl­lä lau­man mukana. Kaupungis­sa liikkuu myös paljon koke­mat­to­mia tur­is­tipyöräil­i­jöitä vuokrapyöril­lä. Käytössäni on ollut yleen­sä erään tut­ta­vani hol­lan­ti­lais­valmis­teinen lainapyörä. 

    Vaik­ka olen aikoinaan ajanut polkupyöräko­lar­in auton kanssa, mis­tä seurasi aiv­otärähdys, kallon­mur­tu­mia, muistin­mene­tys, tikke­jä vaa­tivia haavo­ja ja eri­laisia jälkioire­i­ta sekä tietysti hoito­jak­so sairaalas­sa, en käytä polkupyöräkypärää. Tähän on pait­si käytän­nön syitä, myös ide­ologi­nen syy. Lib­er­aali­na ja yksilön­va­pauk­sia korosta­vana ihmisenä en halua antaa lain­säätäjälle pien­in­täkään tukea uuden pakon säätämisek­si. Asiois­ta­han tah­too tul­la pakol­lisia siinä vai­heessa, kun tarpeek­si moni ensik­si suos­tuu niihin ilman pakkoa. 

    Tein aikoinaan Youtubeen videon eräästä kevyen liiken­teen mäestä Helsingis­sä, jos­sa liikkui sekaisin jalankulk­i­joi­ta ja pyöräil­i­jöitä. Polkupyörät ajoi­vat alamäessä koval­la vauhdil­la samaan suun­taan kulkenei­den jalankulk­i­joiden vier­estä, ja tilanteet näyt­tivät todel­la vaar­al­lisil­ta. Pienikin jalankulk­i­jan suun­nan­muu­tos olisi voin­ut johtaa törmäykseen. 

    Videon kat­selu pysyi vähäisenä, kunnes yhtäkkiä sil­lä oli kym­meniä tuhan­sia kat­somisker­to­ja. Kävi ilmi, että jokin amerikkalainen pyöräi­lyjär­jestö oli linkit­tänyt videon sivulleen. Videoon tulleet kom­men­tit oli­vat hyvin negati­ivisia. Video koet­ti­in hyökkäyk­sek­si polkupyöräi­lyä vas­taan. Videossa esille tuo­dulle tur­val­lisu­us­näköko­hdalle nau­reskelti­in tai siihen suh­taudut­ti­in vihamielisesti. 

    Luulen, että jos polkupyöräil­i­jöitä todel­la vihataan, viha ei tai­da kohdis­tua min­un­laisi­i­ni sat­un­naisi­in polkupyörän käyt­täji­in. En ole ainakaan huo­man­nut mitään tähän viittaavaa.

    Vihan kohteek­si joutu­vat toden­näköis­es­ti ennen kaikkea ns. “eli­it­tipyöräil­i­jät”, joista näkee, että he ovat hyvä­tu­loisia ja men­estyneitä ihmisiä, jot­ka otta­vat har­ras­tuk­sen­sa vakavasti. On hieno polkupyörä, hienot varus­teet, kypärä päässä, aje­taan kovaa, kuu­lu­taan etu­jär­jestöön, ote­taan kan­taa pyöräi­lyn puoles­ta julk­isu­udessa, käyt­täy­dytään liiken­teessä itseti­etois­es­ti ja jopa aggres­si­ivis­es­ti tyyli­in “pois tieltä, täältä tulen minä”. 

    Jos kokee joutu­vansa vihan kohteek­si kaikkial­la maail­mas­sa, kan­nat­taa ehkä miet­tiä, voisiko oma­l­ta osaltaan tehdä asioi­ta toisin.

    1. “Pyöräi­ly­olo­suh­teet ovat Berli­inis­sä aivan toista luokkaa kuin Helsingis­sä, mihin tietenkin vaikut­ta­vat kaupun­gin lev­eät kadut, joista on ollut help­po raja­ta osa pyöräilijöille.

      Osit­tain tur­val­lisu­u­den tunne Berli­inis­sä tulee siitä, että pyöräil­i­jöitä on paljon, joten aloit­teli­jatkin selviävät men­emäl­lä lau­man mukana.”

      Kuinkas paljon Berli­inis­sä on yhdis­tet­tyä pp/jk:ta?
      Olisko toi se mei­dän per­in­teinen perisynti?

  17. Ihmisiä pelot­taa, että he voivat autol­la tör­mätä pyöräil­i­jään. Eli he koke­vat poten­ti­aalis­es­ti voivansa vahin­goit­taa pyöräil­i­jää. Eli pyöräil­i­jä on siis hei­dän vihollisensa.

    Itse olen todis­tanut span­dex­in­vas­taista raivoa, kun maantiepyöräil­i­jät käyt­tivät 60–80 km/h tietä vier­essä ole­van vähäli­iken­teisen ja suo­ran kevyen­li­iken­teen väylän sijaan. En voin­ut olla ymmärtämättä.

    1. Min­un käsitääk­seni viha pyöräil­i­jöitä kohtaan tiivistyy noi­hin “trikoopellei­hin” jot­ka kuvit­tel­e­vat omis­ta­vansa tiet ja pyörätiet.

      Jos on itse pyöräil­lyt, niin suurin vaara eivät ole autoil­i­jat vaan muut pyöräil­i­jät. Trikoopel­let ja toisaal­ta koul­u­laiset jot­ka aja­vat ryh­mis­sä eivätkä tee tilaa.

      1. Kom­ment­ti­na Sil­fver­bergille että nuo mainit­se­masi “trikoopel­let” eli kil­pa­pyöräilivät oli­vat yhdessä vai­heessa keveyn­li­iken­teen kannal­ta todel­lakin häiriköitä mut­ta skuu­tit ovat otta­neet heiltä tämän ase­man. Kyl­lä nuo trikoopel­let väistävät kun on ihan pako mut­ta skuu­tit jos­sa on kolme henkilöä yhden skuutin kyy­dis­sä on se joka nyt aiheut­taa keveyn­li­iken­teessä ongelmia. Kun lap­siper­heet liiku­vat näi­den trikoopelle­jen ja sku­ut­tien seassa jos­sa kul­kee taval­lisia arkipyöräil­i­jöitä kuten itsekin olen niin voin koke­muk­se­na sanoa että pien­tä ruuhkaa on jo niin paljon että kevyen­li­iken­teen väylän kap­a­siteet­ti on jo ylitet­ty. Skuu­tit pitäisi sulkea pyöräkaistel­la oikeal­la puolel­la ja ohi­tus pitää tapah­tua soit­ta­mal­la kel­loa sam­mal­la kuin pyöräil­i­jän on velvol­lisu­us soit­taa kelloa.

  18. Minus­ta olisi hyvä pyrk­iä liiken­nesään­töjä ja niiden rikko­muk­sia mietit­täessä erot­ta­maan uhrit­tomat rikko­muk­set niistä, joil­la riko­taan jonkun toisen tienkäyt­täjän oikeuk­sia. Jos polkupyöräil­i­jä tai autoil­i­ja ei anna jalankulk­i­jalle esteetön­tä kulkua suo­jatiel­lä, hän rikkoo jalankulk­i­jan oikeuk­sia (jalankulk­i­ja joutuu hidas­ta­maan vauh­ti­aan tai jopa pysähtymään, vaik­ka hänel­lä olisi tieli­iken­nelain suo­ma oikeus vapaaseen kulku­un suo­jatiel­lä). Jos sen sijaan joku ajaa tai kävelee päin punaista tilanteessa, jos­sa rin­nakkaista liiken­net­tä ei ole, ei kukaan joudu hidas­ta­maan vauh­tia tai pysähtymään sen takia, että joku toinen rikkoo sään­töjä. Ensim­mäis­es­tä rikko­muk­ses­ta tulisi sik­si ran­gaista, tois­es­ta ei. Sit­ten on tietysti har­maa alue, kuten ylinopeu­den ajami­nen autol­la: voi olla, että siitä ei ole kenellekään mitään hait­taa mut­ta pahim­mas­sa tapauk­ses­sa se vie jonkun toisen tienkäyt­täjän hengen.

    Oikeat ongel­mat (eivät uhrit­tomat rikko­muk­set), jot­ka liit­tyvät eri kulku­muo­to­jen käyt­täjien välisi­in ris­tiri­itati­lanteisi­in voi jakaa mielestäni karkeasti kolmeen kat­e­go­ri­aan: 1) tienkäyt­täjä ei tunne liiken­nesään­töjä, 2) tienkäyt­täjä tekee arvioin­tivirheen, 3) tienkäyt­täjä on välin­pitämätön muiden tienkäyt­täjien oikeuk­sista (tiede­tään, että suo­ja­tien eteen pitäisi kyl­lä pysähtyä, jos sille on astu­mas­sa jalankulk­i­ja, “mut­ta kun min­ul­la on kiire ja kyl­lä ne jalankulk­i­jatkin rikko­vat min­un oikeuk­siani kävelemäl­lä pyörätiel­lä”; tässä sor­ru­taan tietysti ajat­telus­sa myös väärään yleistyk­seen, kos­ka voihan olla, että kyseinen jalankulk­i­ja on hyvin tun­nolli­nen tieli­iken­nelain nou­dat­ta­ja, eikä kävele pyörätiellä).

    Ykköseen voi puut­tua liiken­neval­is­tuk­sel­la, kakko­nen tulee aina ole­maan, kos­ka olemme ihmisiä ja kol­moseen voi vaikut­taa lähin­nä ran­gais­tus­pelot­teen vahvis­tamisel­la, kos­ka emme voi väk­isin ihmisiä saa­da empaat­tisem­mik­sikaan (ver­tailun vuok­si: jos veropetok­ses­ta ei siitä kiin­ni jäädessäkään tulisi mitään seu­raa­muk­sia, kuin­ka moni enää mak­saisi vero­ja ja mitä tapah­tu­isi hyvinvointiyhteiskunnalle).

  19. Toki noinkin kun Ode kir­joit­taa, mut­ta minus­ta tähän on yksinker­taisem­pi yleis­seli­tys: Liiken­nekeskustelu on koke­musasiantun­ti­ju­u­den läpäisemä aihealue, jokainen on asiantun­ti­ja kos­ka onhan jokainen ollut liiken­teessä. On hyvin inhimil­listä, ja samal­la aivan pöhköä, arvioi­da esimerkik­si liiken­nehankkei­ta tai ‑välineitä oman ja lähipi­irin koke­muk­sen mukaan.

    Jos oma suhde pyöräi­lyyn on että sitä tehdään kun­toi­lu­mielessä kesä­sun­nun­taisin, niin lähtöko­h­dat on aika eri kuin ihmisel­lä jolle polkupyörä on kulkuneu­vo jol­la lähtöko­htais­es­ti tehdään arkiset matkat. Vähära­haisen teinin suhde sku­ut­tei­hin on kovin eri kuin HSL:n kausilipun ja auton omis­ta­van rou­van. Ja kos­kee tämä toki auto­jakin, keskiver­to kan­takaupunki­laisille auton­o­mis­ta­jallekin auto on yleen­sä mukavu­ushyödyke, jol­la käy­dään jokunen ker­ta vuodessa mökil­lä ja aje­taan jos jostain kum­man syys­tä on Hakamäen­tien pohjois­puolelle asi­aa, kun taas keskiver­to taka­van­taalaisille se on vält­tämätön arjessa.

    Sit­ten on liiken­nesu­un­nit­telu jon­ka viran puoles­ta ainakin pitäisi ajatel­la kokon­aisu­ut­ta, ajoit­tain siinä jopa onnistuen. Ja tämä on aina lähtöko­htais­es­ti kon­flik­tis­sa jonkun intressien ja aja­tusten kanssa, osin sik­sikin että hyvin har­voin liiken­nesu­un­nit­telun kysymyk­si­in on pare­to-opti­maal­isia ratkaisuja.

    Tämän takia liiken­nekeskustelu on yhtä Kansanradiota.

    1. Juu ja pyöräi­ly toimii jostain syys­tä yht­enä keskeisenä iden­ti­teet­tipoli­it­tise­na sym­bol­i­na, joka hei­jas­taa polar­isoitu­van aikamme laa­jem­pia jakolin­jo­ja. Eli kun puhutaan ”pyöräilystä”, puhutaan oikeas­t­aan samal­la näitä yleen­sä ääneen mainit­se­mat­ta myös ilmas­ton­muu­tok­ses­ta, kaupun­ki vs. maaseudus­ta ja mik­sei laa­jem­min vielä vaik­ka sek­suaali- ja sukupuo­livähem­mistöistä tai maahanmuuttajista.

      Jatkolukemista: Mau et al (2023): Triggerpunkte

  20. Jotakin merkil­listä suo­ma­laises­sa pyöräi­lykult­tuuris­sa on. Olen itse liik­keel­lä sit­ten autoil­i­jana tai jalankulk­i­jana, joudun usei­ta ker­to­ja päivässä totea­maan, että liiken­nesään­nöt eivät koske fil­lar­is­te­ja. Onko niin, että liiken­neval­is­tus ja tieto liiken­nesään­nöistä ei saavu­ta polkupyöräväkeä — vai eivätkö he ylim­ielisyy­dessään vain välitä?

    1. Olisiko tässä kuitenkin kyse havain­tovi­noumas­ta? Et ehkä huo­maa kaikkia rikkeitä? Näet ehkä vain ne rik­keet, jot­ka ärsyt­tävät sin­ua? Et ehkä näe edes omia rikkeitäsi, kos­ka ne eivät ärsytä sinua?

      Minä olen jo pidem­pään laskenut näkemieni rikkei­den lukumäärät. Ainakin Kuo­pios­sa autoil­i­jat tekevät ruu­tukaa­va-alueel­la rikkeitä eniten, polkupyöräil­i­jät toisek­si eniten ja jalankulk­i­jat vähiten. Autoil­i­joiden suurin riken­imike on ylinopeus (*). Ylinopeuk­sia on autoil­i­joil­la huo­mat­tavasti enem­män kuin polkupyöräil­i­jöil­lä rikkeitä yhteensä.

      * Ajoin itse autol­la 1000 kilo­metrin reis­sun viikko sit­ten. Ajoin läh­es koko matkan lievää ylinopeut­ta, kos­ka siitä ei saa ran­gais­tus­ta ja kos­ka lain­mukaista nopeut­ta ajaen taakse ker­tyy rasit­ta­va jono. Kon­trasti­na “usei­ta ker­to­ja päivässä” ‑havain­toosi, jouduin totea­maan usei­ta ker­to­ja min­uutis­sa etteivät liiken­nesään­nöt koske min­ua autoil­i­jana. Veikkaisin varsin isol­la ker­toimel­la, että autol­la ajaes­sasi teet samoin kuin minä. Et vain suos­tu huo­maa­maan sitä.

      1. Minä myös kyl­lä näen autoil­i­joiden tört­töilevän paljon enem­män kuin pyöräil­i­jöi­den. Autoil­i­jat aja­vat Helsingis­sä jatku­vasti ylinopeuk­sia, päin punaisia, eivät väistä suo­jatielle tule­via jalankulk­i­joi­ta eivätkä pysähdy ‘giljoti­ini­in’ suo­ja­tien edessä ole­van auton viereen.

        Mut­ta tämä on taas niin peruska­maa, autoil­i­jat ovat niin kovia vinku­maan Suomessa.

  21. Ehkä osasyynä pyöräil­i­jävi­haan ovat eri­laiset välil­lä melkoisen yksisilmäiset pyöräil­i­jäjär­jestö­jen ja ‑akti­ivien ulostu­lot (en puhu tässä Osmos­ta tai tästä kir­joituk­ses­ta). Toisaal­ta ihan saman­laista hut­tua tulee autoil­i­joiden puolelta, olen itse autoli­iton jäsen lähin­nä tiepalvelun ja Moot­tori-lehden takia ja onhan tuos­sa lehdessä välil­lä melko ylilyövää pro­pa­gan­daa ja “automi­esten” oman hän­nän nostoa.

    Käveli­jöil­lä ei liene vas­taavaa, kos­ka käveli­jöitä me olemme kaik­ki, ja tuskin kukaan iden­ti­fioituu vah­vasti jalankulk­i­jak­si, toisin kuin voi olla vaik­ka akti­ivipyöräil­i­jä tai harrasteautoilija.

    Muu­tamien kom­ment­tien keskustelu siitä, kuka on suurin pahis eli kuka rikkoo sään­töjä eniten on lähin­nä mie­lenki­in­toinen osoi­tus vahvis­tusharhas­ta. Autoil­i­joiden perussyn­ti lie­nee ylinopeus, pyöräil­i­jöil­lä taas ehkä jonkin­lainen jous­ta­va suh­tau­tu­mi­nen vaik­ka kaupunkili­iken­teen väistämis­sään­töi­hin ja omaan paikkaan liikenteessä.

    Anek­doot­ti­na olen nyt vähän aikaa ajanut Helsingis­sä ja lähiseudul­la autol­la, jos­sa on pakol­lisek­si tul­lut ylinopeusvaroitin. Ajan samoissa paikois­sa ja samoil­la tavoil­la kuin ennenkin, ja käytän­nössä läh­es joka paikas­sa varoi­tuskel­lo alkaa pim­put­taa, kun nopeus ns. huo­maa­mat­ta nousee yli alueel­la suurim­man sal­li­tun. En silti ns. kaa­haa vaan ajan muun kaupunkili­iken­teen tahdis­sa. Tämä konkreti­soi itsel­leni aika hyvin sen, mil­lainen maan tapa pienen ylinopeu­den ajami­nen on. Omas­sa autossa tuo varoi­tusääni on sen ver­ran mieto, että vielä se ei ole omaan ajamiseen vaikut­tanut, mut­ta tuleepa ainakin kiin­nitet­tyä omaan (ja muiden) toim­intaan tältä osin enem­män huomiota.

  22. Kus­tan­nusten ver­tailu antaa väärän kuvan, jos se tehdään kuin ver­rat­taisi­in olu­en ja maid­on kaup­pahin­taa keskenään ja san­ot­taisi­in, että olut on puo­let kalli­im­paa. Kansan­talouden kus­tan­nuk­sia ver­rates­sa pitää olu­en hin­nas­ta vähen­tää siitä mak­se­tut verot ja mak­sut val­ti­olle ja maid­on hin­taan lisätä tuotan­nolle annetut tukiaiset.

    Sama kos­kee pyöräi­lyn ja autoilun kus­tan­nuk­sia ver­tail­taes­sa: Jos pyöräi­lyn kus­tan­nuk­sek­si ei las­ke­ta infra­struk­tu­urin kus­tan­nuk­sia, on vas­taavasti autoilun ver­tailukus­tan­nuk­sista vähen­net­tävä autoil­i­jan mak­samat verot aina polt­toain­everoa myöten. — Moni ver­tail­e­va kus­tan­nus­laskel­ma näyt­tää sil­loin aivan toiselta.

    1. Miten mun verot las­ke­taan, kun ajan moninker­tais­es­ti enem­män fil­lar­il­la kuin autolla?

      1. Kysymyk­seni oli siis ehdo­tuk­seen “fil­lar­iveros­ta”.
        Joka siis täysin teo­reet­ti­nen, mut­ta peri­aat­teessa jokaisen liiken­nemuodon pitäisi tietysti kat­taa omat kus­tan­nuk­sen­sa. On sit­ten kyse lento/laiva/junaliikenteestä.

  23. Liikun nyt suun­nilleen puo­let polkupyöräl­lä ja puo­let moottoripyörällä.

    - Polkupyöräl­lä voi tehdä mitä vaan. Ei tarvitse välit­tää liiken­neval­oista, nopeusra­joituk­sista ym. Voi men­nä pyörätielle, autotielle, puikkele­htia miten halu­aa. Vaik­ka nur­mi­aluei­den läpi puis­tossa. Taa­ja­mas­sa ehdot­tomasti nopeampi.

    - Moot­toripyöräl­lä liikku­mi­nen on taa­ja­mas­sa hitaam­paa ja han­kalam­paa. Myös esim. auto­jen pysäköin­tisään­nöt kos­kee. Lisäk­si kilpi, joka pitää huolen, että ei voi tört­töil­lä. Pitää myös käyt­tää suo­javarustei­ta, vaik­ka nopeudet on pienem­mät ja liiken­nekäyt­täy­tymi­nen mp:llä on aika tur­val­lista ver­rat­tuna polkupyörään.

    - Sähköpyörässä on teho/paino suh­teessa reip­paasti tehoa ja näil­lä voi sudit­taa met­sis­sä vapaasti. 

    - Sähköpyörä on kallis vs. mp. Kalli­impi han­kkia, kalli­impi huoltaa ja kalli­im­mat varaosat. 

    - Sähköpyörä ei ärsytä juuri ketään. Moot­toripyöräl­lä vaik­ka ajaa nätisti, niin aina joku ärsyyntyy

  24. Tun­tuu, että niin autoil­i­joiden kuin pyöräli­jöi­denkin tuskaa vähen­täisi se, että sään­nöt ensin tun­net­taisi­in kun­nol­la, ja sen jäl­keen se, että niitä oikeasti nou­datet­taisi­in. Kan­natan pyöräi­lyä peri­aat­teessa, mut­ta autoil­i­jana vihaan joka paikas­sa vauhdil­la poukkoile­via polkupyöriä, joi­ta ei aina voi varoa, vaik­ka halu­aisi. Samal­la tiedostaen, että autoil­i­jana olen käytän­nössä aina syylli­nen, jos jotain tapahtuu.

    Kaupunkisu­un­nit­telus­sa, ainakin Turus­sa, tehdyt ratkaisut pyöräi­lykaistoille ovat niin sekopäisiä, että niiden osalta ei voi tur­val­lis­es­ti ajaa, vaik­ka yrit­täisi, oli pyörä tai auto.

  25. Ongel­ma on se että niitä joil­la ei ole tilan­neta­jua jous­taa omas­ta edus­taan ikinä vihataan. Jos kaik­ki painaisi kaupungilla tuhat­ta ja sataa kos­ka MINÄ olen oike­as­sa ja kos­ka MINÄ olen oikeassa. 

    MINÄ olisin jäänyt jo usei­ta ker­to­ja auton alle työ­matkallani jos olet­taisin että autoil­i­jat pysähtyvät kun toiselle kaistalle on pysähtynyt auto joka antaa min­ulle mah­dol­lisu­u­den men­nä suo­ja­tien yli.. Eipä ole ihan yksi ker­ta kun rin­nakaisen kaistan autoil­i­js EI pysähdy. MINÄ jous­tan ihan Oman tur­val­lisu­u­den vuok­si enkä luule että kaik­ki vihaa käveli­jöitä. Väis­te­len myös skuu­tit ja kän­niset jalka­käytäväf­fil­lar­is­tit kas­mi­s­paidois­sa. Ja koirat ja pikku­lapset. Kyl­lä fil­lar­is­tikin voisi huomioi­da mui­ta kulkijiita. 

    Lisäk­si talvel­la käytetään niitä väyliä jot­ka on kaupun­ki sat­tunut hoita­maan. Mon­esti vain pyörätie on ain­oa kulkukelpoinen koh­ta esim. Baanal­la. Jonon kum­ma jos ei ymmär­retä olo­suhtei­ta ja hidasteta.

  26. Sik­si, että ne alko­vat käyt­tää mus­ti­ako­rt­su­ja housuina, kun niitä tuli tarpeek­si ja helsinki­in tuli pyöräkaisto­ja ja siitä tehti­in muutenkin idioot­ti­maista pakko puhaa lopetin kaikkialle pyöräi­lyn, oikeas­t­aan lopetin sen kokonaan..

  27. Ja kir­joit­ta­ja ei näe mitään riskiä siinä, että vaik­ka kuor­ma auto tulee sieltä T:een tuos­ta jalas­ta ja kään­tyy vasem­malle, että sieltä T:een oikeas­ta sakaras­ta tulee span­dex tai jopo­hip­pi kuu­lok­keet päässä?

  28. Hyvä kir­joi­tus, Ode!

    Tähän on ehkä syytä tuo­da his­to­ri­alli­nen per­spek­ti­ivi; jo tois­tasa­taa vuot­ta sit­ten pyöräil­i­jät ja hevos­miehet oli­vat tör­mäyskurssil­la. Sit­tem­min on ollut kiis­taa autoil­i­joiden kanssa. Ja nyt taas jalankulk­i­joiden kanssa.

    Pyörät on aina yritet­ty syöstä mar­gin­aali­in, ne ovat aina olleet se kol­mas liiken­nemuo­to, jota on voin­ut kohdel­la miten huvit­taa. Edes näinä ilmas­ton­muu­tok­sen aikoina suh­tau­tu­mi­nen ei tun­nu muut­tuvan. Kaik­ki mah­dol­liset argu­men­tit tun­tu­vat kel­paa­van pyöräi­lyn vas­tus­tamiseen. Sik­si en itse enää viit­sikään juurikaan käy­dä pyöräi­lykeskustelua. Ehkä tääl­lä on tarkoi­tus liikkua vain autol­la, julk­isin tai jalan? Onko se kaupun­ki, jota me oikeasti haluamme?

  29. Jonkin sortin pere­hdyt­tämistä tarvit­taisi­in enem­män. Yhdis­te­tyt kevyen­li­iken­teen­väylät toimi­vat lois­tavasti, kun­han ihmiset muis­ta­vat oikean­puoleisen liiken­teen. Mm. Tam­pereel­la ongel­ma on pyöräkai­stat, jot­ka aina risteyk­sen kohdal­la vai­h­ta­vat puol­ta. Vasen lai­ta, oikea lai­ta… Rasit­ta­va jatku­va sik­sak. Sama sekoilu aiheut­taa häm­men­nys­tä myös jalankulk­i­jois­sa, jot­ka hor­toil­e­vat mis­sä sat­tuun ellei alla ole punainen asfaltti.

    1. Jalankulk­i­jan velvoite kulkea pyörä­tien ja siten kai myös yhdis­te­tyn oikeaa reunaa katosi joskus 2010, tjsp.

      Jotenkin se liit­tyi uusien “kevyi­den käve­lyä avus­tavien sähkökulkuneu­vo­jen” reg­u­loin­ti­in, joiden­ka osit­tainen ilmestymi­nen jalka­käytäville jotenkin pakot­ti anta­maan jalankulk­i­jalle mah­dol­lisu­u­den vali­ta myös se vasen laita.

      En koskaan ole ymmärtänyt tuon logiikkaa.

      Meil­lähän ei myöskään lais­sa san­o­ta, kuka kul­kee mil­läkin sään­nöil­lä yhdistetyllä.
      Kun se on samanainakises­ti kah­ta eri väylää. Kul­keeko jalankulk­i­ja yhdis­tetyl­lä jalka­käytävän sään­nöil­lä (kos­ka se on jalka­käytävä) vai pyörä­tien sään­nöil­lä (kos­ka se on sitäkin).
      Eikä kukaan oikein edes väl­itä näistä asioista.
      Ainakaan poli­isil­la ei ole mitään käsitystä.

  30. Luet­te­len muu­u­ta­man kulkuneu­vo­tyypin joi­ta vihataan vähin­tään yhtä paljon kuin polkupyöriä, lisät­tynä perusteluil­la. Ne eivät tule mis­sään eri­tyisessä järjestyk­sessä miten paljon niitä vihataam.

    - Sähköpotku­lau­dat. Ne ovat vaar­al­lisia sekä käyt­täjilleen että muille katu­ja käyt­täville. Ne ovat täysin hupikäyt­töön tarkoitet­tu­ja ja vähen­tävät hyötyli­ikun­taa, ja vievät matkus­ta­jia joukkoli­iken­teeltä. Autoil­i­jat vihaa­vat kanssa niitä enem­män kuin rehellisiä pol­jet­tavia polkupyöriä kos­ka ne aja­vat kovaa vauh­tia ja risteyk­sisssä ja suo­jateil­lä niil­lä riko­taan liiken­nesään­töjä. Ne ovat teholtaan vahvim­mat ja nopeim­mat moot­toroidut ajoneu­vot joi­ta saa ajaa ilman ikära­jaa tai ajokorttia. 

    - Mopot. Ne aiheut­ta­vat melua ja hai­se­vat pahalle. Niil­lä sään­nöl­lis­es­ti aja­vat virit­tävät niitä että ne kulke­vat 80 km/h vaik­ka saisi­vat kulkea vain suur­in­ta sal­lit­tua taa­ja­manopeut­ta. Niitä käytetään jonkin­laisi­na egon pönkit­täjinä ja riko­taan liiken­nesään­töjä ja jär­jestetään joukko­ta­paamisia joiden tarkoi­tus on aiheut­taa mah­dol­lisim­man paljon häir­iöitä. Niitä esi­in­tyy tosin vähem­män suurten kaupunkien keskus­tois­sa mut­ta lähiöis­sä ja maaseu­tu­taa­jamis­sa ne ovat ympäristö- ja meluhaitta.

    - Mönki­jät. Samoista syistä vihataan kuin mopo­ja. Mönki­jöi­den puo­lus­ta­jat vetoa­vat maaseudun nuorten liikku­mis­tarpeisin ja että ne voivat toimia hyötya­joneu­voina, mut­ta kaupungeis­sa niistä ei ole mitään hyötyä.

    - Paket­ti­au­tot. Ne hai­se­vat ja vievät tilaa ja pysäköidään jalka­käytäville myös sil­loin kun niitä ei las­ta­ta. Niiden kul­jet­ta­jil­la on aina kiire ja rikko­vat liiken­nesään­töjä. Oma luokkansa ovat ne paket­ti­au­tot joi­ta jotkut yksi­ty­ishenkilöt ovat han­kki­neet vain jotain har­ras­tus­ta varten tai sik­si että halut­tu egoaan pönkit­tämään mah­dol­lisim­man iso auto mut­ta vält­tyä auto- ja dieselverolta.

    - Raitio­vaunut. Niitä vihataan kos­ka vievät tilaa, tukki­vat liiken­teen, liikku­vat äänet­tömästi ja aiheut­ta­vat kolare­i­ta. Niiden vihaami­nen ja tykkääämi­nen jakau­tuu sen mukaan käyt­tääkö niitä itse. Raitio­vaunu­jen käyt­täjät rakas­ta­vat niitä, ne jot­ka eivät käytä vihaavat. 

    - Bus­sit. Bus­sei­hin suh­taudu­taan neu­traal­isti pääasi­as­sa kos­ka pide­tään hyötya­joneu­voina koko maas­sa, mut­ta niitä vihaa­vat ne jot­ka joutu­vat matkus­ta­maan bus­sil­la, varsinkin suuris­sa kaupungeis­sa. Ne ovat hitai­ta, juut­tuvat ruuhki­in, kyyti on epä­mukavaa. Bussien tilalle toiv­ot­taisi­in raideli­iken­net­tä. Moni talvisin sään­nöl­lis­es­ti bus­sil­la kulke­va alkaa kulkea polkupyöräl­lä heti kun keli sallii.

    1. - Autot (kaik­ki autot). Vrt. nuorten tiedostavien — ? — asenne ja halu estää autoilu kokon­aan, ja kon­trol­loi­da sitä

      Sähköpotku­lau­dat ovat lisäk­si erit­täin arve­lut­ta­va väline suh­teessa niil­lä saavutet­tuun esim. ekol­o­giseen tai logis­tiseen etuun.
      — kallo­vam­mo­jen val­ta­vat kokon­aiskus­tan­nuk­set koko yhteiskun­nalle; sil­lä rahal­la HUS:issa olisi tehty mon­ta leikkaus­ta leikkausjonoissa
      — avoin lait­to­muu­den suosimi­nen: van­hem­mat sal­li­vat alaikäisille niil­lä liikku­misen ja opet­ta­vat lisäk­si tehokkaasti näin ettei laeista tarvitse välittää
      — sähkölau­tay­htiöi­den voitot menevät kokon­aan ulkomaille

      1. Tot­ta.
        Olenkin ihme­tel­lyt jo muu­ta­mankin vuo­den, että miten voi meil­lä Suomes­sa julki­nen hallinto olla edelleen niin ham­paa­ton ja avu­ton näi­den kaikkien yhteistä tilaa ja resursseja(mm. juurikin nuo kallo­vam­mat) julkeasti hyö­dyn­tävien ja sabotoivien sku­ut­ti­fir­mo­jen suh­teen. Keino­ja­han löy­tyy, sen voi tode­ta kun matkailee muualla.
        Nyt varsinkin pimeäl­lä liikkues­sa saa taas olla eri­tyisen tarkkana ettei tör­mää hujan hajan mihin vain jätet­ty­i­hin lautoihin:
        Eilen illal­la, taval­lise­na aikaise­na mut­ta siis jo pimeänä arki-iltana, pyöräilin metroase­mal­ta kotio n.2 km lähiöni katu­jen viereisiä kevyen­li­iken­teen väyliä ja matkalla havaitsin yhden alepa-fil­lar­in epäasial­lis­es­ti pysäköi­tynä mut­ta näitä vuokralau­to­ja ainakin kym­menkun­ta pitkin ja poikin jotkin jopa ihan keskelle väylää jätettyinä..
        Ei ihme, että välil­lä pistää vihaksi.…

  31. Arkikoke­muk­seni pyöräretk­istä Etelä-Helsingistä: mieheni painaa edel­lä vauhdil­la, itse joudun väistämään sku­ut­te­ja, Wolt-kuske­ja, rin­nakkain esim suht kapeal­la Pohjois­ran­nan pyöräväyläl­lä vas­taan tule­via maantiepyöräil­i­jöitä. Onko­han tämä myös sukupuo­likysymys: kuusikymp­pinen reip­paastikin pyöräilevä nainen jyrätään ja hänen odote­taan ole­van aina väistämisvelvolli­nen. Pyöräil­i­jät eivät itse nou­da­ta liiken­nesään­töjä eivätkä kun­nioi­ta suo­jateitä, sen olen huo­man­nut jalankulk­i­jana. Viimek­si pari päivää sit­ten olin Salmisaa­res­sa jäädä jalka­käytäväl­lä pyörän alle.

    Luke­mat­tomis­sa paikois­sa jalankulk­i­ja joutuu ylit­tämään pyörä­tien päästäk­seen paina­maan suo­ja­tien nap­pia tai ylipään­sä ylit­tääk­seen kadun. Keskus­tas­sa tämä on jopa hengenvaarallista.

    Viikon­lop­puna otimme pyörät metroon ja ajoimme Koivusaa­reen ja siitä Espoon rantarait­tia, koke­mus oli upea ja matkan­teko suht turvallista.

  32. Hie­man sivus­ta asi­as­ta. Miten olisi sel­l­ainen van­hanaikainen nahkainen pyöräil­i­jänkypärä (Min­ul­la vielä tallella) 

    Ei se oikeaa pyöräi­lykypärää vas­taa, mut­ta on tyhjää parem­pi. Ja help­po pitää mukana.
    Min­ut on mon­elta pään­säryltä pelastanut.

  33. ” Raitio­vaunut. Niitä vihataan kos­ka vievät tilaa, tukki­vat liiken­teen, liikku­vat äänet­tömästi ja aiheut­ta­vat kolare­i­ta. Niiden vihaami­nen ja tykkääämi­nen jakau­tuu sen mukaan käyt­tääkö niitä itse. Raitio­vaunu­jen käyt­täjät rakas­ta­vat niitä, ne jot­ka eivät käytä vihaavat.

    – Bus­sit. Bus­sei­hin suh­taudu­taan neu­traal­isti pääasi­as­sa kos­ka pide­tään hyötya­joneu­voina koko maas­sa, mut­ta niitä vihaa­vat ne jot­ka joutu­vat matkus­ta­maan bus­sil­la, varsinkin suuris­sa kaupungeis­sa. Ne ovat hitai­ta, juut­tuvat ruuhki­in, kyyti on epä­mukavaa. Bussien tilalle toiv­ot­taisi­in raideli­iken­net­tä. Moni talvisin sään­nöl­lis­es­ti bus­sil­la kulke­va alkaa kulkea polkupyöräl­lä heti kun keli sallii.”

    Pari huomio­ta. Raitio­vanut e i v ä t o l e ä ä n e t t ö m i ä . Vai johtuuko tämä havain­to toiv­ot­tomas­ta landepaukkuisuudestani

    “Bus­sit …mut­ta niitä vihaa­vat ne jot­ka joutu­vat matkus­ta­maan bus­sil­la, varsinkin suuris­sa kaupungeis­sa. Ne ovat hitai­ta, juut­tuvat ruuhki­in, kyyti on epämukavaa. ”

    Ne eivät juu­tu ruuhki­in. kos­ka niil­lä on omat kaistansa. Ja raitio­vaunul­lakin on ongle­mansa alueil­la josa niilä ei oleo­maa kaistaa. Eism Fredal­la..- Kyyti kelvol­lista, Vähn turhan kireä jousitus.

    1. “Raitio­vanut e i v ä t o l e ä ä n e t t ö m i ä .”
      Toi on tosi­aan ollut jonkin­lainen unelmiintuudittautumissyndrooma.
      Kaarteis­sa pitävät ääntä.
      Insinööritkään eivät uskoneet, ennenkuin lep­pä­vaar­alainen tarpeek­si tal­len­si jok­erin ään­tä ja sit­ten sai sen esille mediassa.
      Ammat­ti­laiset oli­vat yllät­tyneitä ja kovasti tutk­i­taan, mitä asialle voisi tehdä. Kun se nyt ekaa ker­taa mies­muis­ti­in (eli pari­in sukupolveen) tuli esille.

      Asi­aan voi liit­tyä tiet­ty sekin, että insinöörien mer­su­is­sa on niin hyvä äänieristys nykyään. Eikä spåria ole siel­lä pine­taloalueen onnelassa.

      Tarvii tiet­ty myös muis­taa, että joku ker­toi kuulo­vam­mas­taan eräässä elämänker­ras­saan (joka ei ollut elmänkerta)…

  34. Väistämät­tä pyöräil­i­jänkin pitää vilkkail­la alueil­la ottaa muut kulk­i­jat huomioon ja jar­rut­taa. Ris­teävää liiken­net­tä on joka suun­taan paljon ja monil­la kulkuneu­voil­la. Ja säät (jää ja lumi) kutis­taa noi­ta käy­työkelpoisia väyliä. Niin, ei ole elämä help­poa ilman jous­tokykyä omas­ta hyvästään. Kaupungis­sa saat har­voin kaikkea vain omaan käyt­töön. Ja kaik­ki mak­soi kaiken yhteiseen käyttöön

  35. Tämän päivän hesaris­sa oli taas vähän vinkkiä, että mik­si mod­ernei­hin pyöräil­i­jöi­hin suh­taudu­taan vähän nihkeästi. Sehän on pieni poruk­ka, mut­ta Stu­ka Bomber ‑tyyliset nopeusen­nä­tyk­set eivät vält­tämät­tä ole esimerkik­si pien­ten kävele­vien las­ten kanssa liikku­vien mieleen. Sadan kilon kinkku 50 km/h kyl­keen on aika trau­ma­ti­soi­va koke­mus ajatuksena.

    Kukaan tuskin vas­tus­taa van­han ajan läh­es käve­ly­vauh­tia ajavia mum­mopy­öräil­i­jöitä. Tosin sel­l­aisenkin itse sain ysärin alus­sa koulumatkaa kävel­lessäni selkääni, ja tädin syyl­listävät sadat­te­lut jäivät mieleen nihkeänä kokemuksena.

  36. Pari­i­sis­sa liiken­neval­ois­sa punainen on pyöräil­i­jälle usein väistämisvelvol­lisu­us. Erit­täin toimi­va ratkaisu.

  37. Ode: “Kun pyöräi­ly on yleistynyt[…]”

    Olisko tälle lähdettä?
    Eikös se ongel­ma juurikin ole, että kaikkien “investoin­tien” jäl­keen, pyöräi­ly ei ole yleistynyt?
    Kulku­ta­pao­su­us (vaikkakin typer­stä las­ket­tu) ei ole nous­sut pitki­in aikoi­hin yhtän mihinkään.

    Jon­ka takia pitäisi muo­toil­la: “Jot­ta pyöräi­ly yleistyisi[…]”

  38. “Sil­loin kun vielä kuljin kok­ouk­ses­ta kok­ouk­seen, olin aina myöhässä lop­pusyksys­tä, kun vai­h­doin nopean fil­lar­in hitaaseen julkiseen liikenteeseen.”

    Niin, tässä yksi syy. Mon­es­ta tun­tuu, että rahaa käytetään suh­teet­toman paljon liiken­nemuodon paapomiseen mitä käytetään alle puo­let vuodesta.

    Talvipyöräilystä ei tule ikinä mas­so­jen jut­tua. Yksinker­tais­es­ti liian vaival­loista. Pelkästään ilmo­jen viilen­e­m­i­nen ja pimeys vähen­tävät pyöräi­lyä, vaik­ka tiet ovat vielä sulat ja kuivat.

    1. Pyöräi­lyäkö paapotaan suh­teet­toman suurel­la rahalla?

      1. Oulu on aikalail­la eri­lainen kaupun­ki kuin Helsin­ki. Ei yhtä jyrkkiä mäk­iä ja talvisin tiet eivät ole yhtä jäisiä kos­ka lumi on kuivaa.
        Oulun talvipyöräi­ly­his­to­ria alkoi siitä kun yliopis­to raken­net­ti­in n 7 km päähän keskus­tas­ta ja joukkoli­iken­ney­htey­det ilmeis­es­ti aika kehnot. Ratkaisuna opiske­li­jat alkoi­vat kulkea fil­lar­il­la, kesät talvet.
        Itse muis­tan omil­ta opiskelu­a­joil­ta Lappeen­ran­nas­ta, jos­sa yliopis­to oli kanssa 6 km päässä keskus­tas­ta, että pyöräi­ly oli suosit­tua ja kuljin itse kanssa, mut­ta talvel­la en. Siihen aikaan 40 vuot­ta sit­ten ei ollut saaatavil­la talvirenkai­ta pyöri­in ja matkan var­rel­la oli jyrkä mäki mutkas­sa ja ker­ran mar­rasku­us­sa ajoin siinä nurin niin että ostok­set lev­i­sivät penkkaan, ja lopetin talvipyöräi­lyn siihen, ja ostin auton että pystyi hoita­maan asioi­ta ja käymään ostoksilla.

      2. Helsingis­sä paljon myös suh­teel­lisen tasaisia aluei­ta, jois­sa pyöräi­ly kyl­lä onnis­tuu. Pyöräti­et voidaan kyl­lä pitää vapaana liias­ta lumes­ta ja jäästä aurauskalus­tol­la. Eihän autiel­läkään usein ole pak­sua lumi- tai jääpeit­et­tä. Ne hoide­taan pois, kos­ka ne vaikeut­taisi­vat autoilua kohtuuttomasti.

      3. Ossi Sare­so­ja:
        “Helsingis­sä paljon myös suh­teel­lisen tasaisia aluei­ta, jois­sa pyöräi­ly kyl­lä onnis­tuu. Pyöräti­et voidaan kyl­lä pitää vapaana liias­ta lumes­ta ja jäästä aurauskalus­tol­la. Eihän autiel­läkään usein ole pak­sua lumi- tai jääpeit­et­tä. Ne hoide­taan pois, kos­ka ne vaikeut­taisi­vat autoilua kohtuuttomasti.”

        Pyöräiletö talvel­la ja mis­sä päin?
        Kun kyn­tää sitä jää­tynyt­tä perunapel­toa, niin siinä ehtii pohtia syitä ja seurausketjuja.
        Mik­si samal­la koneel­la ajo­ra­ta saadaan puh­taak­si ja tasaisek­si, mut­ta pyöräti­etä ei?

        Yks syy on itse väylä: ajoväylät on tehty tasaisem­mik­si, lähin­nä sen takia, että parem­mat perus­tuk­set. Suuri osa pyöräteistä on tehty huonoil­la perus­tuk­sil­la ja ne eivät sen takia pysy tasaisi­na. Suurin rasite väylille ovat nämä usei­den ton­nien työkoneet, joil­la sitä talvikun­nos­s­api­toa tehdään.
        Kun epä­ta­saisen väylän auraa tasaisek­si, siihen jää epä­ta­sainen määrä jätöstä.
        Kun sit­ten Hkin ilmas­to tarkot­taa sitä, että se jää­tyy ja sulaa vähän väliä, niin sop­pa on valmis.

        Toinen syy on se, että ajo­radoil­la kul­kee ajoneu­vo­ja, jot­ka paina­vat 10–100 ker­taa fil­lar­istin ver­ran. Ne paina­vat aurauk­sen jät­tämät jätök­set pois.

        Ja kol­mas syy on tietysti se, että ajo­radoille las­ke­taan satak­er­tainen määrä suo­laa vrt. pyöräti­et ja sil­lä saadaan se lumenkaltainen mössö liikku­maan pois tieltä.

      4. toke, pyörätei­den auraus onnis­tuu kyl­lä Oulussa.

      5. Ossi Sare­so­ja sanoo:
        11.10.2024 7:07
        toke, pyörätei­den auraus onnis­tuu kyl­lä Oulussa.

        Tarvi­iko tois­taa ne kolme muut­tu­jaa, jot­ka vaikut­taa asiaan?

    2. Pyöräi­lyn määrära­hat ovat suh­teessa autoilun määrära­hoi­hin selvästi pienem­mät kuin on pyöräi­lyn osu­us henkilök­ilo­me­treistä. Pahim­mas­sa kuopas­sa on kuitenkin julki­nen liikenne.

  39. Kan­natan ehdot­tomasti venelai­turia sil­lalle ja vielä enem­män uimalaituria!

    Kum­mallista, ettei suun­nit­teli­jat halua ottaa rak­en­teesta kaikkia hyö­tyjä ulos.

    Ode, voisit kysyä lau­takun­ta­laisil­ta, mik­si näin?

  40. “Eihän autiel­läkään usein ole pak­sua lumi- tai jääpeit­et­tä. Ne hoide­taan pois, kos­ka ne vaikeut­taisi­vat autoilua kohtuuttomasti.”

    Tuo vaatii hie­man seli­tys­tä. Sivu­ti­et eivät ole vapaina jäästä ja lumes­ta. Niil­lä voi olla ns paan­nejäätä mm. Lun­ta ei aura­ta aivan tien pin­taa myöten.

    Sille, että pääti­et, varsinkin oikeat kai­stat ovat jäästä vapaat, on mielestäni toinen seli­tys: Auton moot­tori on aikamoinen kiuas ja läm­mit­tää tietä. Lisäk­si autot luo­vat viiman joka kui­v­at­taa tietä.

    1. Sivuteil­lä ongel­ma on tosi­aan, ettei ole tarpeek­si liiken­net­tä ja eri­tyis­es­ti raskas­ta liiken­net­tä. Joka siis viimeis­telisi sen “huoli­mat­toman” auran työn.

  41. Sen ver­ran olen jo rap­pi­ol­la, että ole siir­tynyt sähköpyörään. Kyl­lä se kum­masti aut­taa ylämäis­sä ja muutenkin. Ikää tosin on jo 71 vuotta.

  42. Muuten. Onko­han kukaan tämän pal­stan val­is­tuneista kir­jot­ta­jista – eri­tyis­es­ti Osmo – istunut lumi­au­ran kul­jet­ta­jan kanssa rauhas­sa kahvipöy­dän ääressä ja jutel­lut aurauk­sen filosofi­as­ta. — Minä olen istunut, mut­ta olemme puhuneet muusta.

  43. Kysyn­pä tätä uudestaan.

    Muuten. Onko­han kukaan tämän pal­stan val­is­tuneista kir­jot­ta­jista – eri­tyis­es­ti Osmo – istunut lumi­au­ran kul­jet­ta­jan kanssa rauhas­sa kahvipöy­dän ääressä ja jutel­lut aurauk­sen filosofi­as­ta. – Minä olen istunut, mut­ta olemme puhuneet muusta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.