Kaupunginhallitus 9.9.2024

Vihreät val­it­si­vat min­ut kaupung­in­hal­li­tuk­sen vara­jäsenek­si, kos­ka min­ul­la ei ollut val­tu­us­ton lisäk­si enää mitään luot­ta­mus­toimia sen jäl­keen, kun olin eron­nut HUS:n hal­li­tuk­ses­ta. Tämän innoit­ta­mana alan taas selostaa kaupun­gin päätök­siä, en tosin kat­tavasti, vaan kun min­ul­la on jotain san­ot­tavaa asi­as­ta tai sen vier­estä. Merkit­täviäkään asioi­ta en siis kom­men­toi, jos min­ulle ei ole niistä mitään san­ot­tavaa. Aloite- ja pon­si­vas­tauk­si­in puu­tun vain har­voin.

Kumpu­lan­mäen asemakaava

Kumpu­lan­mäelle kaavoite­taan kote­ja 1 200 helsinkiläiselle. Hyvä kaa­va, vaik­ka tätäkin vas­taan on nuris­tu. Asun­not halu­taan muualle. Espoon yleiskaavaa koske­van lausun­non kohdal­la peruste­len, mik­si min­ul­la ei ole vaikeuk­sia tukea tätä kaavaa.

Esi­tyk­sen mukaan yksimielisesti.

Koulu­ja remon­toidaan ja laajennetaan

Run­saat 50 miljoon­aa euroa solah­taa tähänkin. Se on kas­va­van kun­nan taak­ka. Halvem­mak­si tulee kun­nis­sa, jois­sa riit­tää, että käy­dään lyömässä lau­dat ikkunoi­hin, kun val­ot sam­mute­taan viimeisen kerran.

RKP:n ja demarien aloit­teet aluei­den varaamis­es­ta pienteollisuudelle

Tämä ei ole perustel­tua ja vähän sil­lä kan­nal­la oli virkami­esten kir­joit­ta­ma lausun­tokin, vaik­ka lievem­min sanakään­tein. Asi­aa tulee tarkastel­la seudullis­es­ti, eikä sinä tarkastelus­sa Helsin­ki ole eri­tyisen hyvä paik­ka tilaa vievälle teol­lisu­udelle. Van­taal­la Kehä III:n var­rel­la on paljon parem­pia paikko­ja. Sik­si teol­lisu­usalueil­la on paljon tyhjää tilaa, eikä sitä kan­na­ta sik­si kaavoit­taa lisää.  (Vas­tauk­set menivät pöy­dälle lähin­nä tekni­sistä syistä)

Katri Pent­tisen aloite kaavoituk­sen suun­nit­telu­pe­ri­aat­tei­den päät­tämis­es­tä valtuustossa

Ennen kaupunkisu­un­nit­telun virkamiehet päät­tivät näistä itse, mut­ta nyt nämä kaavo­jen valmis­telu­un liit­tyvät asi­akir­jat hyväksytään – ainakin joskus – lau­takun­nas­sa. Nyt kokoomus halu­aisi ne val­tu­us­toon. Se jar­rut­taisi kaavo­jen käsit­te­lyä vuosil­la ja saisi aikaan myös sen, että hölmöyk­siä ei voi kor­ja­ta, jos sel­l­aisia havaitaan, kos­ka val­tu­us­to on lyönyt asian jo lukkoon. Toden­näköi­nen seu­raus olisi, että palataan van­haan niin, että asi­akir­jo­ja ei näytetä lau­takun­nallekaan, kos­ka ei raken­nus­la­ki tunne kaavarunk­o­ja eikä ase­makaa­van periaatteita .

Kokoomuk­sen Sazonov näköjään uskoo, että hänestä tulee pormes­tari ja sik­si hän halu­aa nämä asi­akir­jat kaupung­in­hal­li­tuk­sen – ei siis val­tu­us­ton – päätet­täväk­si. Ovela yri­tys siirtää val­taa KYMP-toimi­alal­ta kaupunginkansli­aan. Kaupunginkanslian osaami­nen näis­sä asiois­sa on niin huonoa, etteivät he siel­lä edes ymmär­rä, etteivät osaa, joten ei ole hyvä aja­tus siirtää kaavoitus­val­taa kansliaan.

Lausun­to HSL:n alus­tavas­ta toim­inta- ja taloussuunnitelmasta

HSL:ssä on kak­si peri­aat­teel­lista erim­ielisyy­den aihetta.

Kun raken­netaan lisää joukkoli­iken­ney­hteyk­siä, syn­tyy infrakus­tan­nuk­sia ja niistä mak­se­taan han­kkeet toteut­taneille kun­nille run­saskä­tis­es­ti. Helsin­ki tosin ei saa mitään kor­vaus­ta van­has­ta ratikkaverkostaan eikä van­has­ta metrolin­jas­ta keskus­tas­ta Itäkeskukseen.

Nämä kor­vauk­set nos­ta­vat HSL:n kus­tan­nuk­sia jatku­vasti ja se taas nos­taa painet­ta lipun­hin­toi­hin. Näitä infrakus­tan­nuk­sia ei pitäisi kor­va­ta, ei ainakaan tuos­sa laa­ju­udessa. Kun­nat nimit­täin saa­vat niistä kor­vauk­sen jo maan arvon nousuna. Itse asi­as­sa, jos maan arvo ei nouse investoin­nin ver­ran, voidaan kysyä, onko investoin­ti järkevä. Jos kun­ta lahjoit­taa hyö­dyn yksi­ty­isille maan­omis­ta­jille, se on tämän kun­nan, ei muiden ongel­ma. Helsin­gin pikaratikat nos­ta­vat kaupun­gin maao­maisu­u­den arvoa investoin­nin ver­ran, mut­ta silti siitä pitää mak­saa Helsingille toiseen ker­taan ja niin pitää Espoolle ja Vantaallekin.

Toinen kysymys liit­tyy tasa­tar­if­fi­vaa­timuk­seen. On tietysti sym­pa­at­tista, että mat­ka kauas on hal­pa, mut­ta tässä ajatuk­se­na on tehdä kaik­ista matkoista kalli­ita, kos­ka kaukana ole­vat kun­nat eivät pysty sub­ven­toimaan omien kun­ta­lais­ten­sa matko­ja niin paljon. Jos parin pysäkkivälin mat­ka Alek­sil­la mak­saa yhtä paljon kuin Helsingistä Ker­avalle, on se ratikka­matkus­ta­jia kohtaan väärin. Jo nyt ratikkalip­pu mak­saa läh­es kolminker­tais­es­ti suh­teessa matkan kus­tan­nuk­si­in. (Mik­si Kil­pailu­vi­ras­to ei sano mitään?) Tämä on yksi syy keskus­tan näivet­tymiseen. Kallios­ta tai Töölöstä ei kan­na­ta tul­la keskus­taan rav­in­to­laan. Kak­si henkeä tekee lyhyen matkan halvem­mal­la tak­sil­la kuin ratikalla.

Pöy­dälle.

Lausun­to Espoon yleiskaa­van 2060 luonnoksesta.

Niiden, jot­ka vas­tus­ta­vat asun­to­jen rak­en­tamista Helsinki­in ja esit­tävät asun­to­jen rak­en­tamista Helsin­gin sijaan muualle, kan­nat­taa tutus­tua tähän yleiskaavaan nähdäk­seen, mitä se muualle rak­en­t­a­mi­nen käytän­nössä tarkoittaa.

Espoo aikoo nos­taa asukaslukun­sa 500 000 asukkaaseen. Virkamiehet oli­vat laati­neet olo­suhteisi­in näh­den vas­tu­ullisen suun­nitel­man, joka perus­tui joukkoli­iken­teeseen, mut­ta luot­ta­mus­miehet pani­vat sen uusik­si ja pain­ot­ta­vat hajanaista, yksi­ty­isautoilu­un perus­tu­vaa pientaloasutusta.

Helsingis­sä syynätään luon­toar­vo­ja suuren­nus­lasil­la, mut­ta Espoo panee surut­ta val­ta­van määrän luon­toa asu­tuk­sen ja ennen kaikkea asfaltin alle. Tämä yleiskaa­va on hirveä.

Autoli­iken­teen suorite nousee noin 50 pros­ent­tia, eikä lähtö­ta­so ole Espoos­sa mitenkään vaa­ti­ma­ton. Helsin­gin lausun­non mukaan tämä merk­it­see suun­nilleen liiken­teel­listä katas­trofia. Ei olisi ongel­ma, jos espoolaiset tyy­ty­i­sivät ajele­maan autoil­laan Espoos­sa, mut­ta mikä heitä siel­lä pitäisi? Espoon ja Helsin­gin välisen autoli­iken­teen ennuste­taan kas­va­van 34 – 85 pros­ent­tia. Lausun­non mukaan Helsingillä ei ole pien­in­täkään aiko­mus­ta varautua täl­laiseen. Tästä tulee kun­tien välille kun­non yhteenotto.

Ver­mon hep­pa­ra­ta vapau­tuu toiseen käyt­töön, kos­ka maan omis­ta­va Helsin­ki on irti­sanonut vuokra­sopimuk­sen 2030 alka­en. Alue on espoolaisit­tain eri­no­mais­ten joukkoli­iken­ney­hteyk­sien var­rel­la, joten luulisi, että Espoo kaavoit­taisi alueen asumiseen, mut­ta ei kaavoita. Pitäisikö Helsin­gin lahjoit­taa puo­let omis­tuk­ses­taan Espoolle? Sil­loin ehkä jär­ki alka­isi kulkea.  Onhan Espool­la tietysti mah­dol­lisu­us rahas­taa kaavoitushyödys­tä – vai onko tämän lain sovelt­a­mi­nen kat­sot­tu Espoos­sa laittomaksi?

Kaiken kaikki­aan. Minus­ta tämä osoit­taa, että asun­to­ja kan­nat­taa rak­en­taa Helsinki­in, jot­ta niitä ei siroteltaisi sinne tänne autoli­iken­teen varaan. Ihmette­len, onko huono­jen palvelu­jen äärelle mitenkään val­tavaa ryn­täys­tä – sil­lä hajarak­en­t­a­mi­nen tuot­taa väk­isin huonon palvelutason.

Sik­si kan­natan 1 200 lisäih­misen asun­to­ja Kumpulanmäelle.

Esi­tyk­sen mukaan.

Hert­toniemen metroase­man ehostus 

Tarkoi­tus on rak­en­taa metroase­man päälle isosti, mut­ta juuri nyt ei ole oikea aika. Isoa remont­tia odoteltaes­sa tehdään se, mikä on pakko tehdä nyt. Tätä ei kuulem­ma saa kut­sua ehostamiseksi.

Kun­nos­te­taan muun muas­sa tason­va­i­h­to­lait­teet. Täl­lä tarkoitet­ta­neen hisse­jä ja liuku­por­tai­ta. Kaupung­in­hal­li­tus käsit­teli toises­sa kohdas­sa vas­tauk­sen Oula Sil­ven­noisen aloit­teeseen parem­mas­ta virkakielestä.

Pöy­dälle.

Ensi viikol­la olen Luos­tol­la lustin­pidos­sa, joten raport­ti jäänee kirjoittamatta.