Puheenvuoroni AM-ohjelmasta

45 vastausta artikkeliin “Puheenvuoroni AM-ohjelmasta”

1. Pystyykö noi­ta ryh­mäpuheen­vuoro­ja luke­maan jostakin?

   Vastaa

2. Hyviä huomioi­ta. Ehkä ARA-asun­non määräaikaisu­us esim.
   10 tai 15 vuodek­si nos­taisi kier­toa ja kar­sisi lieveilmiöitä. Eri­tyis­es­ti periy­tymi­nen on täysi per­ver­sio. Määräa­jan lop­ul­la saisi toki ilmoit­tau­tua uudelleen jonoon.

   Vastaa

3. Val­tu­us­ton pöytäkir­jaa ei vielä ollut.
   Min­un koneel­lani en päässyt kok­ouk­seen, joten en tiedä, mitä siel­lä puhuttiin.
   Tarvi­taan riit­tävä asuntotuotanto.
   Muis­te­taan, että kaupunki­laiset yhdenvertaisia.
   Helsin­ki n. 675.000 asukas­ta ja lähiseu­tu n. 1,6 milj. asukasta
   V.2022 helsinkiläi­sistä suomenkielisiä oli 76,1 %, ruotsinkielisiä 5,5 % ja muunkielisiä 18,3 %.
   Kohtu­uhin­taista asum­ista, jot­ta eri­ty­istä tukea tarvit­se­vien asum­isolot turvataan.
   Sat­sa­taan alueel­lisen eriy­tymisen ehkäisyyn.
   Kaupun­ki omis­taa Helsin­gin maa-alas­ta 64 %, asun­to-omaisu­us on 63.500 asun­toa, joista 51.800 on pitkäaikaises­ti sään­nel­tyjä ARA-vuokra-asun­to­ja. Heka (ARA), HASO (asum­isoikeus)
   asumisen avain­luku­ja 2020
   *660.000 asukas­ta, 340.000 asun­tokun­taa, 378.000 asuntoa
   *86 % ker­rostaloa­sun­to­ja, 23 % yksiöitä, 37 % kak­sioi­ta, 22 % kolmioi­ta, 18 % neljä huonet­ta tai enemmän
   *19 % ARA-vuokra-asun­to­ja, 28 % vapaara­hoit­teisia vuokra-asun­to­ja, 41 % omis­tusasun­to­ja, 3 % asum­isoikeusasun­to­ja, 9 % muu
   *49 % yksi­na­su­via, 31 % kak­si henkilöä, 10 % kolme henkilöä, 10 % neljä tai enemmän
   Helsingis­sä yleistä asum­is­tukea saa läh­es 70.00 ruokakuntaa.
   eri­laisia asuntoja;
   *ARA-vuokra-asun­not (opiske­li­ja- ja nuorisoa­sun­not ja kaupun­gin ARA-vuokra-asunnot),
   *Välimuodon asun­not (asum­isoikeusasun­not ja kaupun­gin toteut­ta­mat välimuodon asunnot)
   *Sään­telemät­tömät asun­not ja kaupun­gin toteut­ta­mat sään­telemät­tömät asunnot.
   Hekan asun­toi­hin etusi­jal­la ovat; asun­not­tomat ja muut kiireel­lisim­mässä kiireel­lisyys­lu­okas­sa ole­vat, vähä­varaisim­mat ja pien­i­t­u­loisim­mat hak­i­jat. Hyväl­lä onnel­la voi saa­da elinikäisen asun­non hyväl­lä sijainnilla.
   Vuon­na 2022 asun­non vas­taan­ot­tamisen kieltäy­tymis­pros­ent­ti oli 47 %, nyt taitaa olla 60 %.
   Lisää lisärak­en­tamista, jot­ta kaikkien halukkaiden on mah­dol­lista päästä asumaan Helsinkiin.
   Tiivis kaupunki­rakenne, parem­pi palve­lu­ta­so, luon­to, viher­alueet ja kaupunki­lais­ten viihtyvyys ja julki­nen liikenne. Huomioitavaa; Helsingis­sä työssäkäyvät ulkopaikkakun­ta­laiset, asumistarpeet.
   *ARA-asun­not keskus­tas­sa ovat kalli­ita, ja ne eivät näy menoina kaupun­gin bud­jetis­sa, ovat menetet­tyjä tuloja.
   ARA-vuokrat riip­pu­vaisik­si asukkaiden tuloista, keskus­ta-aluei­den ARA-asun­noille, ei häätöjä.
   Yli­t­u­loiset voisi­vat jatkaa asum­is­taan, mut­ta mak­saisi­vat liki markki­navuokraa eli hyväksytään taloko­htaista seg­re­gaa­tio­ta. ARA-vuokra­soikeud­es­ta perin­nölli­nen etu­us, on sopimatonta.
   Asum­is­tu­ki jär­jestelmänä on tuet­tua asum­ista parem­pi vai­h­toe­hto, takaa liikkumisvapauden.
   *Seg­re­gaa­tio­haastei­ta kohtaa­vat kaupunginosat.
   Seg­re­gaa­tion tor­ju­misek­si kan­nat­taa käyt­tää paljon rahaa, on kyse merkit­tävästä asiasta.
   Seg­re­gaa­tion kannal­ta on eri­no­mainen asia alkaa tuot­taa kaupun­gin raken­nut­tamia kovan rahan asun­to­ja kaupunki­u­ud­is­tusalueille. Köy­hyys­tasku­jen purkami­nen on keskeistä.
   Kan­takaupun­ki ja lähiöt, kak­si eri­laista kaupunki­rak­en­teen aluetta.
   Kan­takaupun­ki, kaupun­gin tiivi­isti raken­net­tu keskus­ta-alue, jos­sa on paljon palvelui­ta, liiketilo­ja ja asuin­raken­nuk­sia, hyvä julkisen liiken­teen verkos­to, kuten raitiovaunut.
   Lähiöt, kaupunki­rak­en­teesta erilleen raken­net­tu­ja asuinaluei­ta, jot­ka ovat riip­pu­vaisia kaupun­gin palveluista ja työ­paikoista, kauem­pana keskustasta.
   Aluei­den ero tulee asun­to­jen markki­nahin­nan perusteella.
   Rak­en­tamiskus­tan­nuk­set ja ener­gian hin­ta ovat nousseet nopeasti; korona, Venäjän hyökkäys­so­ta Ukrainaan, ei enää nol­lako­rko­ja, inflaa­tio. Taval­liset kus­tan­nuk­set ovat nousseet neljässä vuodessa 20 %.
   *Asum­is­vai­h­toe­hto­jen monipuolisu­us ja kaikkien asuinaluei­den viihtyisyys.
   Tur­vataan kohtu­uhin­tainen omis­tusasum­i­nen eri helsinkiläisil­lä asuinalueil­la ja tur­vataan eri­lais­ten eri­ty­is­ryh­mien tarpeen mukainen asum­i­nen. Kaduil­la ei asu­ta, kaduil­la ei kerjätä.
   *Asuinaluei­den elin­voimaisu­u­den vahvis­tamisek­si ja seg­re­gaa­tion eli asuinaluei­den eriy­tymisen ehkäisemiseksi
   ja esikaupunkialuei­den vetovoiman lisäämisek­si, pyritään omis­tusasumiseen ja tur­vataan kohtu­uhin­tainen omis­tusasum­i­nen eri helsinkiläisil­lä, edullisen hin­tata­son asuinalueil­la, myymäl­lä van­hempaa asun­tokan­taa, edullisel­la seg­re­gaa­tio-alen­nuk­sel­la, esim. 20 % markki­nahin­nas­ta, kaupun­gin vuokratontilla.
   Ensin vuokralaiselle, talon asukkaille, alueen asukkaille, helsinkiläisille, Helsingis­sä työsken­televille ulkopaikkakun­ta­laisille (156.000 käy päivit­täin töis­sä Helsingis­sä) tulo­jen perus­teel­la omaan käyt­töön, ei sijoit­ta­jille alehinnalla.
   Jot­ta Helsingis­sä ei asu­isi vain ääripäät, vähä­varaiset ja rikkaat, myös keskilu­okalla on olta­va oikeus asumiseen Helsingissä.
   Pankkien asun­to­lainat taita­vat olla peräti 25 – 30 vuo­den pitu­isia. On myös kek­sit­ty kum­ma­jainen, että taloy­htiö rahoit­taa uusien asun­to­jen ostot pankin sijasta.
   *ei osaomis­tusasum­ista kaupun­gin omana tuotan­tona, Vuokral­la omak­si ‑mallil­la
   esim.
   Kalasa­ta­ma 50 m² asunto
   *kaupun­gin tuet­tu vuokra-asun­to (arpa­jai­sis­sa voitet­tu elinajaksi)
   50 m² x 17 € / m2 = 850 € / kk, asum­is­tu­ki korkein­taan 70 %, ennen 80 %
   vuokra 850 € ‑asum­is­tu­ki 595 € / kk = mak­set­tavaa 255 € / kk
   *kovan rahan asun­to, markki­noil­ta 50 m² x 34 € / kk = 1.700 € / kk, tähän ei saa asumistukea
   kahdel­la saman tuloisel­la voi olla täysin eri­lainen kohtelu, toisel­la Kalasa­ta­man asun­to jää vain haaveeksi
   vuokrien ero 1.700 € — 850 € = 850 €
   *Kovan rahan eli markki­nahin­taisen asun­non hin­ta on 50 m² x 10 000 € eli 500.000 € eli puolim­iljoon­aa euroa
   (255 € / kk ja muka­va asun­to, jol­lainen viereisessä talos­sa mak­saa puoli miljoon­aa euroa)
   *vero­ton piilo­tu­ki 850 € / kk lop­puelämän ajak­si eli 50 vuot­ta, 12 kk x 850 € / kk = 10.200 € / v ja 50 v. = 50 x 10.200 € / v = 816.000 €

   Vastaa

   1. Piilo­tu­ki on hur­jasti isom­pi, jos otat huomioon sen, että säästyneet varat voi sijoit­taa tuottavasti.
      Jos ajatel­laan, että reaal­i­tuot­to (eli inflaa­tio pois­tet­tu) olisi 2%, niin 50 vuodessa tulee koronko­rkoa 1,02^50 = 2,69.
      Ja sit­ten se todel­li­nen hyö­ty on 816000 * 2,69 = 2,2M€.

      Sama asia tuplat­tuna on, kun ver­taat vuokralaisen ja vuokranan­ta­jan asumisku­lu­ja ja asum­is­tuot­to­ja. Vuokralainen mak­saa koko ajan VA:lle +2% asumisen reaa­likus­tan­nuk­si­in näh­den ja VA siten saa koko saman ver­ran enem­män reaalkus­tan­nuk­si­in nähden.

      Tol­la 4%:n erol­la jokaises­ta satases­ta tulee 50 vuodessa 700.
      Yhden sukupol­ven aikana omis­ta­va henkilö 7‑kertaistaa omaisuuten­sa ja samaan aikaan vuokralaiselle ei ker­ry mitään.

      Vastaa

4. Kir­joituk­ses­sa todet­ti­in, että “Ilmeis­es­ti min­un on alet­ta­va suh­tau­tua myön­teisem­min ARA-poli­ti­ikkaan sen ilmai­seistä ongelmista huoli­mat­ta.” ARAa koske­vat asi­atkin ovat merkit­tävien muu­tosten alla, ken­ties jopa isom­pi­en kuin asum­is­tukikaan. ARA:n tukia on leikat­tu. ARA:n aiem­min itsenäi­nen rahas­to organ­isaa­tioi­neen ollaan aja­mas­sa alas vuon­na 2025 ja henkilöstö aio­taan siirtää osak­si ympäristömin­is­ter­iötä. Kesäl­lä julka­istun tiedot­teen mukaan ARA:n henkilöstön pyritään saa­maan alle 60:n kokoisek­si jo vuo­den 2024 lop­pu­un men­nessä. Vuodes­ta 2026 läh­tien ARA-tuet ovat val­tion bud­jetis­sa ole­via eriä. Sil­loin ne tull­e­vat osak­si myös bud­jet­tike­hyk­siä, toisin kuin asun­tora­has­ton aikaan oli. Ainakin lähivu­osi­na uusien ARA-kohtei­den määrä vähen­tynee men­neisi­in vuosi­in näh­den, kos­ka ARA:ankin kohdis­tuu leikkauksia.

   Vastaa

5. Mitä järkyt­tävää Pau­nio sanoi?

   Vastaa

   1. Tuos­sa on link­ki Pau­nion mielipi­dekir­joituk­seen jon­ka sisältö on var­maan olen­naisil­ta osil­taan sama kuin tuo puhe: https://www.helsinginuutiset.fi/paakirjoitus-mielipide/7794255

      Vastaa

6. Koko “ARA-vuokrat riip­pu­vaisik­si tuloista” aiheut­taa lähin­nä hymähte­lyä. Ole­tan tämän tarkoit­ta­van, että joku tek­isi ver­tailun alueen vuokrata­soon ja nos­taisi vuokraa mah­dol­lisen ero­tuk­sen ver­ran uno­htaen, että kaupun­gin asun­to­jen mate­ri­aalit, kun­to ja ylläpi­to on huo­mat­tavasti heikom­mal­la tasol­la kuin ver­rok­ki mate­ri­aalis­sa. Itseasi­as­sa ne on niin huonol­la tasol­la, että arvoste­tul­la ja hyvä­maineisel­la alueel­la asu­va etsii paras­ta-aikaa asun­toa vapail­ta vuokra­markki­noil­ta ja perin­nöl­lisyy­destä huolestuneille voin sanoa, että täysi-ikäi­nen lap­si ei ollut kiin­nos­tunut asun­nos­ta myöskään vedoten yllä­tys yllä­tys hin­taan, kun­toon ja ylläpi­toon. Kun vielä kat­soo kaupun­gin uusien asun­to­jen hin­to­ja niin ihmette­len kuka itse vuokransa mak­sa­va niitä edes vakavasti hark­it­see edes nyky­isil­lä hinnoilla.

   Nyt etsin vas­taa­van hin­taista asun­toa vapail­ta vuokra­markki­noil­ta joskin tavoit­teena on laadukkaam­mat mate­ri­aalit, kun­to ja ylläpi­to ehkä hie­man pienem­mäl­lä neliömääräl­lä mut­ta sitä kom­pen­soival­la parem­mal­la poh­jaratkaisul­la. Tämän het­kisen tiedon val­os­sa tuo asun­to tulee löy­tymään Espoos­ta hyvien kulkuy­hteyk­sien päässä paikoista jois­sa käyn.

   Vastaa

   1. hta kir­joit­ti:

      “Itseasi­as­sa ne on niin huonol­la tasol­la, että arvoste­tul­la ja hyvä­maineisel­la alueel­la asu­va etsii paras­ta-aikaa asun­toa vapail­ta vuokra­markki­noil­ta ja perin­nöl­lisyy­destä huolestuneille voin sanoa, että täysi-ikäi­nen lap­si ei ollut kiin­nos­tunut asun­nos­ta myöskään vedoten yllä­tys yllä­tys hin­taan, kun­toon ja ylläpi­toon. Kun vielä kat­soo kaupun­gin uusien asun­to­jen hin­to­ja niin ihmette­len kuka itse vuokransa mak­sa­va niitä edes vakavasti hark­it­see edes nyky­isil­lä hinnoilla.”

      Markki­na­t­alouden perustei­den mukaan asia menee niin, että ne asun­noista, jois­sa hin­noit­telu on selvästi alle markki­nahin­nan kun­tokin huomioiden pysyvät pitkään samo­jen vuokralais­ten käsis­sä, kun taas vai­h­tu­vu­us on isoin­ta siinä osas­sa asun­tokan­taa, jon­ka vuokrata­so kun­to ja muut tek­i­jät huomioiden ei ole eri­tyisen kil­pailukykyi­nen vai­h­toe­htoi­hin nähden.

      Ainakin aiem­min osa ihan uusista asun­noista oli ali­hin­noitel­tu­ja ARA-kohteis­sa ver­rat­tuna siihen, mitä vuokraa uusista asun­noista vapail­la markki­noil­la per­itään, ja van­him­mas­sa ja huonokun­toisim­mis­sa asun­tokan­nan osis­sa taas oli jonkin ver­ran heikosti kil­pailukyky­isiä vai­h­toe­hto­jakin vapaisi­in markki­noi­hin näh­den. Vapau­tu­vat asun­not ovat keskimääräistä huonom­pia, kos­ka hin­ta­laa­tusuh­teeltaan parhaista asun­noista pide­tään eri­tyisen pitkäaikaises­ti kiinni.

      Vastaa

      1. Markki­na­t­alout­ta on, että asukas val­it­see myös naa­purin­sa lom­pakol­laan. Seg­re­gaa­tio­ta vas­tus­ta­vat asu­vat useim­miten itse hyvil­lä alueilla.

7. Soin­in­vaaran puolue tykkää raken­nut­taa ahtai­ta ihmisvankiloita

   Vastaa

   1. Kiin­nos­taisi oikeas­t­aan tietääkin mis­sä määrin nimeno­maan puolueet — tai ehkä tarkem­min Helsin­gin kaupun­ki — tosi­aan toimii raken­nut­ta­jana. Blog­itek­stis­sä puhutaan siitä, että Her­ne­saa­reen suun­nitel­laan 30 % ARA-asun­to­ja, jot­ka kai sit­ten ovat nimeno­maan kaupun­gin raken­nut­tamia. Tarkoit­taisi sit­ten sitä, että hiukan yli kak­si kol­ma­sosaa on kuitenkin jonkin muun tahon raken­nut­ta­maa, jol­loin asun­to­tuotan­non pain­ot­tumista vankil­a­maisi­in on vähän vaikea selit­tää yksi­no­maan Vihreän puolueen pahan­tah­toisu­udel­la. Syyl­lis­ten etsimi­nen on var­maan oikeasti vähän vaikeaa tässä, joten ymmär­rän hyvin houku­tuk­sen lopet­taa vaival­loinen selvi­tystyö ja pää­tyä siihen, että kyl­lä se nyt on vaan viher­vas­sarien vika tämäkin.

      Vastaa

   2. Kenenkään ei ole pakko muut­taa uusille asuinalueille. Mon­et niistä kuitenkin pitävät, mikä näkyy vapaara­hoit­teis­ten asun­to­jen hintatasosta.

      Vastaa

      1. Hur­raa Helsin­ki kas­vaa ja ankeu­tuu. Viis siitä mitä helsinkiläiset ajat­telee tästä 

         Hei että me jot­ka jo asumme täällä

      2. Oletko vilkaissut Postipuis­ton hintoja?
         Entä niiden “uusien” aluei­den, jot­ka ovat vielä kauem­pana keskustasta?

8. Onko “Vuokral­ta Omak­si” ohjel­ma nimeno­maan sel­l­ainen että asun­non lunas­t­a­mi­nen omak­si tapah­tuu aina sen het­kiseen markkinahintaan?
   Aikaisem­mat vas­taa­vat osaomis­tusasun­to-ratkaisu­is­sa on lunas­tush­in­ta aina olut se mikä sopimus­ta solmies­sa kun muut­taaa sisään, on ollut. Tietysti tilanteis­sa että markki­nahin­ta las­kee niin tulee takki­in, mut­ta lunas­tu­soikeud­es­ta voi aina luop­ua ja saa sen alkupääo­man takaisin ja voi etsiä asun­toa muualta.

   Vastaa

   1. Asun­to voidaan lunas­taa siihen hin­taan, joka määrät­ti­in alku­peräistä vuokra­sopimus­ta tehtäessä. Juuri sik­si lunas­tu­soikeus voi olla hyvinkin arvokas tai täysin arvo­ton riip­puen siitä, mitä asun­to­jen hin­tata­solle on tapahtunut.

      Vastaa

9. Onko­han käsi­tyk­sesi Espoos­ta van­hen­tunut? Ainakin Ver­mon­ni­ityssä on todel­la paljon ARA-kohtei­ta. Lisäk­si hesarin mukaan “Espoos­sa omis­tusasumisen osu­us oli vuosi­na 2015–2021 valmis­tuneis­sa asun­nois­sa 34 pros­ent­tia, kun ennen vuot­ta 2015 raken­netus­sa kan­nas­sa se oli 54 pros­ent­tia”. Minus­ta tun­tuu, että vain espoolais­päät­täjien omil­la asuinalueil­la kuten Tapi­o­las­sa on pidet­ty “sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to” min­imis­sä, muual­la tulee todel­la paljon vapaara­hoit­teista ja ARA-vuokra-asum­ista. Varsi­naisia tilas­to­ja ei kuitenkaan löy­tynyt helposti.

   Vastaa

   1. En tiedö miten on nyt mut­ta aiem­min Espoo­ta syytet­ti­in siitä, että vaik­ka se rak­entsi ARA-asun­to­ja, se jakoi niitä hyvä tuloisille, lägh­in­nä kaupun­gin virkamiehille.

      Vastaa

      1. Taitaa olla urbaani huhu. Espoo jakoi niitä ara-asun­to­ja huono­tu­loisille kaupun­gin työntekijöille.

10. “Olen silti epä­var­ma siitä, kan­nat­taako Her­ne­saa­reen rak­en­taa 30 pros­ent­tia ARA-asun­to­ja. Se tulee huo­mata­van kalli­ik­si, vaik­ka ei näykään menoina kaupun­gin bud­jetis­sa vaan menetet­ty­inä tuloina.”

    Tämä on juuri se lyhyt­näköi­nen, raha edelleä ‑ajat­te­lu­ta­pa, joka syn­nyt­tää seg­re­gaa­tion. Seg­re­gaa­tion tor­jun­ta on kallista ja ei onnis­tu mil­lään muul­la kuin sil­lä, että estetään seg­re­gaa­tio­ta, eli pyritään asun­topoli­ti­ikalla vaikut­ta­maan siihen, että eri yhteiskun­talu­okat asu­isi­vat sekaisin samoil­la asuinalueil­la. Mikään suo­ra rahalli­nen sat­saus jälkikä­teen ei enää auta, jos seg­re­gaa­tio päästetään syntymään.

    Kos­ka ihmisil­lä on tietysti vapaus vali­ta asuin­paikkansa on seg­re­gaa­tion tor­jun­ta vaikeaa, mut­ta kaik­ki keinot pitää käyt­tää. Ja vaik­ka se mak­saa, niin vai­h­toe­hto on vielä kallimpi. Her­ne­saa­reen on tot­ta kai tehtävä eri­laista asum­ista, mut­ta jotenkin sitä pitäisi saa­da myös van­hoille alueille, joil­la sitä ei ole yhtään.

    Vastaa

    1. Jos ei ole mitään bud­jet­ti­ra­jou­tus­ta, kaik­ki seg­re­gaa­tion hyväk­si tehtävä on tietysti järkevää. Mut­ta jos tör­määmme bud­jet­ti­ra­joituk­seen, pitää miet­tiä sitä, olisiko sit­tenkin järkeväm­pää käyt­tää sama raha huono-osais­ten asuinaluei­den paran­tamiseen ja koulu­jen välisen eri­ar­voisu­u­den poistamiseen.

       Vastaa

       1. Näin pitää tietysti aina ajatel­la, kos­ka bud­jet­ti­ra­joi­tus on. Mut­ta mitä seg­re­gaa­tion ongelmi­in voi jälkikä­teen tehdä rahal­la ja mikä on se raha-sum­ma jol­la saataisi­in vaiku­tuk­sia? Jos yli puo­let oppi­laista osaa huonos­ti suomea tai heil­lä on eri­tyisen tuen tarvit­semia ongelmia ei ope­tus­su­un­nitel­man mukainen ope­tus käytän­nössä enää onnis­tu. Lapset eivät opi hyvää suomea kavereil­taan, kos­ka kukaan kaverikaan ei puhu hyvää suomea. Ei voi palkata lisää opet­ta­jia tai oppi­lashuol­lon työn­tek­i­jöitä, kun edel­lisiäkään paikko­ja ei saa­da täytet­tyä. Pait­si että asuin­paikkansa voi vali­ta vapaasti, niin voi myös työ­paikkansa ja se näkyy. Miten rahal­la kor­jaat sen jos nuori ei näe ympäril­lään malle­ja miten yhteiskun­nas­sa voisi elää rak­en­tavasti ja kan­natel­la itse itseään?

       2. Kun kohen­netaan huono-osaisia kaupungi­nosia fyy­sis­es­ti, niihin valikoituu monipuolisem­paa asu­jaimis­toa. Tähän Helsin­gin kaupunki­u­ud­is­tusalueil­la tähdätään. Omis­tusasun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen vaik­ka kaupun­gin tuel­la aut­taa samaan suuntaan.

       3. Seg­re­gaa­tio­ta voi vas­tus­taa vain sil­lä, että huono-osaisia tuo­daa hyväo­sais­ten sekaan. Tois­in­päin se ei vain onnis­tu. Joten se 30% Her­ne­saa­reen on kuurikin oikea ja ain­oi­ta tehokkai­ta keinoja.
          Ton­tin hin­ta tai vuokra on täysin markki­na­t­alouden ulkop­uo­li­nen päätös, joten jos tun­tuu pahal­ta, niin lahjoit­taa ton­tit ilmaisek­si ja kerätä vas­taa­vat varat muil­la veroilla.
          (Geor­gis­mi)

11. Hur­raa­mal­la asun­to­jen arvon laskemiselle et saa kavere­i­ta ainakaan asun­tove­lal­li­sista, ja heitä on äänestäjis­sä kuitenkin aika iso joukko. Tuskin ihmisille on oikeasti vaikea ymmärtää sitä, mik­si kokon­aishyv­in­voin­nin mak­si­moimisen näkökul­mas­ta Helsin­ki kan­nat­taisi rak­en­taa täy­teen asun­to­ja. Äänestäjille oma hyv­in­voin­ti kuitenkin tulee ensin, ja vähän epäilen, että alamme läh­estymään pis­tet­tä, jos­sa nyky­isille helsinkiläisille alkaa tämä raken­nusvim­ma riit­tää. Tule­vaisu­u­den helsinkiläisil­lä ei äänioikeut­ta vielä ole.

    Myön­nän itsekin kan­nat­ta­neeni tätä aja­tus­ta, mut­ta huo­maan ole­vani siitä huo­mat­tavasti vähem­män innois­sani nyt, kun nämä Kalasa­ta­man ja Jätkäsaaren kaltaiset mega­lo­maaniset raken­nus­pro­jek­tit ovat hil­jalleen valmis­tuneet ja olen niis­sä päässyt käymään. Eikä se oman asun­non arvon alen­e­m­i­nenkaan niin mitätön asia ole, etteikö sil­lä voisi olla vaiku­tus­ta äänestyspäätökseen.

    Lisätään kaupunkia Helsinki­in sit­ten, kun seu­raa­va grynderi‑, arkkitehti‑, kaupunkisu­un­nit­telun ja hallinnon sukupolvi on oppin­ut tekemään siitä siedet­tävää. Seg­re­gaa­tio ei ole ain­oa kauaskan­toinen ja vaikeasti peru­utet­ta­va virhe, jon­ka tässä voi tehdä.

    Vastaa

    1. Asun­tove­lal­lisen kannal­ta asun­to­jen arvon lasku ei ole mikään ongel­ma, ellei aio muut­taa aivan muualle. Asun­non myyn­ti tulee ajanko­htaisek­si lähin­nä, kn on osta­mas­sa toisen asun­non ja siihen toiseen asun­toon vaikut­taa myös asun­to­jen hin­to­jen nousu ja lasku

       Vastaa

       1. Olete­taan, että asun­to­jen hin­nat Helsingis­sä vaik­ka puolit­tuu, neliöhin­ta on vakio, ja että joku halu­aa muut­taa puo­let pienem­pään asuntoon.

          Ennen hin­nan­laskua miljoo­nan euron käm­pässä asu­va olisi pienem­pään kämp­pään muu­ton jäl­keen asunut puolen miljoo­nan asun­nos­sa, ja vapaut­tanut puoli miljoon­aa muuhun käyttöön.

          Hin­nan­laskun jäl­keen hän muut­taa 250 tuhan­nen asun­toon, ja muuhun käyt­töön vapau­tuu 250 tuhat­ta. Kyl­lä se 250 ton­nin ilmaan hai­h­tu­mi­nen voi vähän har­mit­taa, vaikkei kodit­tomak­si tai konkurssi­in joudukaan.

          Asun­tove­lalli­nen tulee arvon laskus­ta paljon nopeam­min tietoisek­si, kun huo­maa, että asun­ton­sa myöhem­min ostanut saman­palkkainen kollee­ga elää lev­eäm­min (joko asun­ton­sa puoles­ta tai muuten). Kaiken lisäk­si moko­ma saat­taa jopa tyy­tyä pienem­pään palkkaan kuin mitä olisi ilman asun­to­jen hin­nan­laskua, mikä kaiken kukku­rak­si heiken­tää epäon­nisen velal­lisen palkkaneuvotteluasemaa.

          Tässä pitää osa­ta erot­taa yhteiskun­nalli­nen trage­dia yksi­tyis­es­tä trage­di­as­ta, mut­ta yksi­ty­isil­läkin trage­dioil­la on sen­tään jotain väliä.

       2. Olete­taan, että asun­to­jen hin­nat Helsingis­sä vaik­ka puolit­tuu, neliöhin­ta on vakio, ja että joku halu­aa muut­taa puo­let pienem­pään asuntoon.

          Ennen hin­nan­laskua miljoo­nan euron käm­pässä asu­va olisi pienem­pään kämp­pään muu­ton jäl­keen asunut puolen miljoo­nan asun­nos­sa, ja vapaut­tanut puoli miljoon­aa muuhun käyttöön. 

          Vas­taavasti jos muut­taa isom­paan asun­toon, niin saa sen “ale-hin­taan”. Yleis­es­ti ottaen muut­ta­mi­nen taitaa paljon voimakkaam­min kohdis­tua pienem­mästä isom­paan, kuin tois­in­päin. Toki eläkeiässä voi olla tarvet­ta toiseen suun­taan, mut­ta siinä vai­heessa myös muut­toli­ike taitaa suun­tau­tua usein Helsingistä poispäin.

12. Tulo­ra­jat Ara-asun­toi­hin eivät kyl­läkään kuvaa hyvätuloisuutta.
    Ara-sys­teemin ulkop­uolelle pk-seudul­la jää tuloil­la joil­la tulee toimeen perus­ta­sol­la, mut­ta minkään­laista hyv­in­toimeen­tule­vu­ud­es­ta ei siinä ole kyse.
    Tämä johtaa alem­pi­en keski­t­u­lois­t­en vuo­toon pois pk-seudul­ta. Tiedän jo usei­ta esimerkkejä.
    Hehän ovat tähän asti mak­sa­neet vuokransa ilman asum­is­tukia todel­lisi­na nettomaksajina.
    Mut­ta nyt hal­li­tuk­sen päätök­sel­lä ara-asun­toi­hin kasa­taan vain tukien piiris­sä tai kokon­aan ilman työtä ole­vaa väkeä. Jokainen tietää mihin se johtaa.
    Kiitos per­sut ja kok ja rkp. 

    Ja kiitos oppo­si­tio joka ei tätä päätöstä ole kyseenalaistanut.

    Vastaa

    1. Yksinäisen aikuisen kohdal­la tuo tulo­ra­ja on 3540 €/kk. Se on kuitenkin yli medi­aa­ni­palkan. Minä en kuitenkaan kan­na­ta tulo­rajo­ja vaan tulo­jen mukaan riip­pu­vaa vuokraa.

       Vastaa

       1. Olisko ehdot­taa mil­lä tuloil­la vuokra alkaa nous­ta ja kuin­ka paljon?

          Onhan toi tiet­ty yks loukku lisää.

          Julk­isval­ta saisi tehdä edes visu­al­isoin­nin sisältävän tulon­si­ir­tomit­tarin, jol­la voisi nähdä kaikkien mah­dol­lis­ten tukien ja mak­su­jen ja vero­jen kokonaisvaikutukset.

       2. Olisko ehdot­taa mil­lä tuloil­la vuokra alkaa nous­ta ja kuin­ka paljon?

          Onhan toi tiet­ty yks loukku lisää.

          Aika paljon pienem­pi loukku kuin esi­tys, että yhden euron liian korkeat vuosi­t­u­lot johta­vat vuorkaoikeu­den menet­tämiseen, mikä tyas­rtkoit­taa elinkaaren ajal­ta kym­me­nien tuhan­sien euro­jen tap­pi­o­ta. Asum­is­tu­ki on tulosidonnainen.

       3. Ode: “Aika paljon pienem­pi loukku kuin esi­tys, että yhden euron liian korkeat vuosi­t­u­lot johta­vat vuorkaoikeu­den menet­tämiseen, mikä tyas­rtkoit­taa elinkaaren ajal­ta kym­me­nien tuhan­sien euro­jen tap­pi­o­ta. Asum­is­tu­ki on tulosidonnainen.”

          Jep, jyrkkä tulo­jen mukaan pois potkimi­nen on tiet­ty huonoin vaihtoehto.
          Jota taidet­ti­in kuitenkin käyt­tää usei­ta vuosikymmeniä?

          Kan­natan siis vuokran­nousua tulo­jen mukana, kuten käy tuloverois­sa, päiväko­ti­mak­su­is­sa, YLE-verossa, opin­totues­sa, asum­istues­sa ja vaik­ka missä.
          Muu­tok­sen “hyvyys” on sit­ten yksi­tyisko­hdis­sa eli miten se vuokra nousee, jon­ka takia olis mie­lenki­in­toista hah­motel­la niitä.

          Yhden por­taan tulon­si­ir­rot ovat yleen­sä erit­täin tok­sisia ja por­taan kohdal­la jär­jetön mar­gin­aaliv­ero. ALV-huo­jen­nuk­ses­sa siir­ry­tään nyt ojas­ta allikkoon. YEL-velvol­lisu­us on myös täl­lainen. Lis­taa saa jatkaa. Use­at verovähen­nyk­set ovat myös tuol­laisia, jos­sa merkit­tävä omavas­tuu, jol­loin suosi­taan suu­rit­u­loisia, joil­la suuria menoja.

    2. Kyl­lä.
       Aran ja Kovan (-rahana­sun­to­jen) välil­lä oli Hitas.
       Joka piti sen alem­man keskilu­okan kaupungissa.
       Ei pidä enää, mut­ta onnek­si kalleim­mat asun­not saa jatkos­sa tuon takia 1% halvemmalla.
       Siitä kel­paa naut­tia, kun pen­delöi sieltä keravoilta.

       Erään­laista seg­re­gaa­tio­ta tämäkin.

       Vastaa

13. Noista asun­to­jen hin­noista. Olisi parem­pi kuin ne oli­si­vat pysyvästi tarpeek­si mata­lal­la. Kun hin­nat kuplaan­tu­vat välil­lä ja sit­ten taas laske­vat paljon, niin se aiheut­taa paljon vahinkoa monille ihmisille.

    Vastaa

14. Pärstäk­er­roin­vuokral­la siis tulot pois ihmisiltä. Miten pärstäk­er­roin­vuokras­sa las­ke­taan koko asuinkun­nan tulot? Jos asuu yksi elät­täjä niin saa tien­ata 3500 brut­to? Entä kuin­ka pie­nil­lä tuloil­la kak­si pääsee samaa. Elin­ta­soon? Kak­si saa var­maankin tien­ata 4000 euroa ja risat?

    Vastaa

15. Kaavoituk­sen osu­us rak­en­tamisen kus­tan­nuk­sista tosi­aan mitätön. Kuitenkin arkipuheessa “kaavoitus” kat­taa myös tont­tien “valmis­tamisen” eli infran rak­en­tamisen. Tont­tien valmis­tamisen kus­tan­nus on merkittävä.
    Pur­si­ainen tms tosi­aan saisi tutkia seg­re­gaa­tio­ta. Tutk­i­jat väit­tävät, että kaupun­gin kasaan­tu­mise­dut ovat merkit­täviä. Ehkä olisi parem­pi antaa kaupun­gin seg­re­goitua: kun luo­vat, rikkaat ja tuot­ta­vat ihmiset päästetään yhteen ilman että muut häir­it­sevät heitä he “kasaan­tu­vat” ja tuot­ta­vat val­tavasti hyvää, joka koituu myös vähem­män luovien ja vähem­män rikkaiden eduksi.

    Vastaa

16. Täl­laiselle maalais­tol­lolle ter­mi “AM-ohjel­ma” ei ker­ro mitään. Tarkoit­taa var­maan jotain sel­l­aista kuin Asun­to­ja Miehille ‑ohjel­maa, kun sitä niin ollaan sor­re­tun kansanosan puolella.

    Vastaa

17. USA:ssa Philadel­phia hukkui palvelusetelien hak­i­joiden määrään ja niiden vaa­ti­maan byrokra­ti­aan ja päät­ti antaa hak­i­joille selvää rahaa käyt­tivät­pä he sen miten tahansa.

    Rents are high and hous­ing vouch­ers are hard to get. So Philly is giv­ing renters cash

    Vastaa

18. Jatkoa Philadel­phi­aan:

    Käteisen käyt­tö vuokra­markki­noil­la vähen­tää syr­jin­tää, kos­ka kuka­pa vuokranan­ta­ja halu­aisi vuokra­ta sel­l­aiselle, jon­ka var­masti tietää ole­van mak­sukyvytön (sos­su betalar).

    Tilanne jos­sa vuokralainen on vain välikap­pale val­tion rahan ohjaamises­sa vuokranan­ta­jille johtaa slum­mikolossien syn­tymiseen mak­sukyvyt­tömien vuokralais­ten keskit­tymiseen poli­it­tis­es­ti valikoitu­jen vuokranan­ta­jien (vuokrat­alosäätiöi­den) omis­tami­in asuntoihin.

    Vastaa

19. Ode: “Kaupun­gin tulee estää kyykkäämi­nen. On tul­ta­va vas­taan tont­tien hin­nois­sa ja vuokris­sa ehdol­la, että rak­en­t­a­mi­nen aloite­taan määräajassa.”

    Tää on erit­täin iso ja kauaskan­toinen asia. Kun nyt vuosikym­men on tont­tivuokrat nous­su koko ajan ja jois­sain paikois­sa ton­tin­vuokra ylit­tää jo hoito­vastik­keen määrän eli nos­taa asumiskus­tan­nuk­sia huo­mat­tavasti, niin nyt ale­taan sit­ten myy­dä ALE-hintaan?
    Pitäiskö noi­ta aiem­pia kohtu­ut­toman kalli­ita hin­to­ja sit­ten samal­la huokeis­taa nyt, eikä vas­ta 30 vuo­den päästä tasa­ta “tont­tiveroa”?
    Olisi hyvä pohtia raken­nut­ta­jien tarpei­den lisäk­si myös asukkaiden etua?

    “Olen silti epä­var­ma siitä, kan­nat­taako Her­ne­saa­reen rak­en­taa 30 pros­ent­tia ARA-asun­to­ja. Se tulee huo­mat­ta­van kalli­ik­si, vaik­ka ei näykään menoina kaupun­gin bud­jetis­sa vaan menetet­ty­inä tuloina.”

    Toi kuul­lostaa pelot­taval­ta. Peri­aat­teet ollaan valmi­ina uno­hta­maan, kun kyseessä on raha.

    Vastaa

    1. toke: “Pitäiskö noi­ta aiem­pia kohtu­ut­toman kalli­ita hin­to­ja sit­ten samal­la huokeis­taa nyt, eikä vas­ta 30 vuo­den päästä tasa­ta ”tont­tiveroa”?”

       Ei. Se ei lisäisi rak­en­tamista, kos­ka nuo asun­not ovat jo olemassa.

       Vastaa

       1. Ahaa,
          Julk­isy­hteisön ei tarvitse toimia eet­tis­es­ti ja yhdenveroisesti?
          Kos­ka tärkein­tä ja oikeas­t­aan ain­oa syy on gen­eroi­da mak­si­maalis­es­ti tuottoa?

       2. Ei ole epäeet­tistä hakea pääo­ma­lle markki­natuot­toa (ja käytän­nössä siitä jäädään jäl­keen). Maa­ta vuokraa­vat ovat tien­neet vuokra­sopimuk­sen ehdot etukä­teen ja niihin suos­tuneet. Eri­tyi­nen yksipuo­li­nen huo­jen­nus ennen sopimuk­sen päät­tymistä olisi vain perus­tee­ton tulon­si­ir­to joillekin onnekkaille.