Markkinaehtoinen pysäköinti säästäisi kymmeniä miljoonia vuodessa

64 vastausta artikkeliin “Markkinaehtoinen pysäköinti säästäisi kymmeniä miljoonia vuodessa”

1. Pieni kat­saus siihen miten asia on maail­mal­la jär­jestet­ty saat­taisi aut­taa viestin saamises­sa perille.

   Maail­mal­la matkus­tam­a­ton suo­ma­lainen saat­taa kuvitel­la että markki­nae­htoinen pysäköin­ti on jonkin sortin utopi­aa, vaik­ka toimivia esimerkke­jä siitä löytyy.

   Vastaa

2. Tuore esimerk­ki kalli­ista ja tarpeet­tomista maan alle raken­ne­tu­ista pysäköin­tipaikoista löy­tyy Vallilan puis­ton urheiluken­tän alle raken­netus­ta Vallilan puis­ton park­ki Oy:stä joka raken­net­ti­in alueelle raken­netun 5 uuden ker­rostalon pysäköinti­normia täyttämään.

   Käsit­tääk­seni reilusti yli puo­let paikoista on vielä myymät­tä ja nyt eloku­un lop­pu­un on voimas­sa 20 000€ eron alen­nuskam­pan­ja (Lähtöhin­ta n. 50 000€). 

   Eiköhän tuo ”kam­pan­ja” jatku vielä eloku­un loputtuakin.

   Vastaa

   1. Vallilas­ta löy­tyy myös toinen hyvä esimerk­ki siitä, miten Helsingis­sä ei ole todel­lakaan pulaa pysäköin­tipaikoista. Tämän vuo­den alku­un asti Elimäenkadun kak­sik­er­roksi­nen hal­li kumisi tyhjyyt­tään ja siel­lä oli lähin­nä pitkäaikaissäil­i­tyk­sessä kesä- ja matkailu­au­to­ja. Sit­ten alueen maan­pääl­liset kaupun­gin hallinnoimat paikat muutet­ti­in lop­ul­takin maksullisiksi.

      Nykyään Elimäenkadun hal­li on päivisin puoli­ty­hjä ja kadut sen pääl­lä taas ovat läh­es vapai­ta pysäköidy­istä autoista.

      Vastaa

      1. Tämä kuvas­taa vain hyvin sitä, että autoil­i­jat eivät ole valmi­ita mak­samaan todel­lisia kulu­ja vaan mielu­usti rat­sas­ta­vat muiden siiv­el­lä kuin sosial­is­tit ja kom­mu­nis­tit konsanaan.

         Suo­mi vaikut­taakin ole­van hyvin autososial­isti­nen maa, mut­ta ei niinkään taloussosialistinen.

         Mak­samme vielä vuosikym­meniä kovaa hin­taa tästä jenkki­tyylis­es­tä kaupunki­rak­en­teen hajau­tu­mis­es­ta (engl. urban sprawl). Varsinkin kun tätä kehi­tys­tä ei ole vieläkään saatu tai saa­da pysäytet­tyä. Pohjois-Helsin­gin OKT ja rivaripel­loil­la näkee hyvin kuin­ka alueet ovat läh­es täysin vail­la palvelui­ta, mon­esti alueil­la ei ole edes pieniä lähikaup­po­ja vaan kau­palle joutuu kulke­maan jopa usei­ta kilo­me­tre­jä. Meno on kuin jos­sain pienem­pi­en kaupunkien lähiym­päristön haja-asu­tusalueil­la, tosin ihmisiä asuu silti paljon tiheämmin.

3. OS: “Helsin­gin Sanomat on antanut use­aan otteeseen tilaa väit­teelle, että ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­ta vaatii pui­ta asu­tuk­sen keskelle kaupungeis­sa. Tässä sekoite­taan ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­ta siihen sopeutumiseen.”

   Höp­sistä. Olen kyl­lä ymmärtänyt, että luon­to tiivi­inkin asu­tuk­sen keskel­lä on ihmisille tärkeää an sich. Ihmi­nen halu­aa luon­toa myös asuinalueelleen.

   Eräs lähisuku­laiseni tote­si, että syy vihrei­den taka­pakki­in Helsingis­sä olisi juuri tuon tosi­asian uno­ht­a­mi­nen. Mene ja tiedä.

   Ja oli­han nois­sa Osmo Soin­in­vaaran aiem­min ylistämis­sä van­hois­sa tiivi­isti asu­tuis­sa kaupungi­nosis­sa myös pihois­sa puita.

   Vastaa

   1. Lähilu­on­to on tärkeä ihmisille, mut­ta ILMASTONJUUTOKSEN TORJUNTA ei sitä tarvitse. Käsit­teet kan­nat­taa pitää selv­inä. Puut ovat kaupungis­sa miel­lyt­täviä. Minä kaipaisin esimerkik­si pui­ta takaisin Man­ner­heim­intien alku­un, “Heikinkadulle”.

      Vastaa

      1. Kor­jaus aiem­paan viesti­i­ni. 1,2 miljoon­aa sisäl­si muitakin auto­ja kuin henkilöau­to­ja. Mut­ta kokon­aisu­udessaan tilanne Suomes­sa on se, että jo noin 2 miljoon­aa ajoneu­voa on ajoneu­vorek­isteris­sä pois­tet­tuna liikennekäytöstä:

         “Tilas­tokeskuk­sen mukaan Suomen ajoneu­vorek­isteris­sä oli vuo­den 2023 päät­tyessä 7 247 926 ajoneu­voa, joista liiken­nekäytössä oli 5 246 942 ajoneuvoa.”

         https://stat.fi/julkaisu/clmsxbot4egug0avy55h65yjs

         Ja määrä kas­vaa joka vuosi, kos­ka niin moni ei hae ajoneu­volleen viral­lista romu­tus­todis­tus­ta, vaan tekee vain väli­aikaisen käytöstä pois­ton, jol­loin ajoneu­vo ei romu­tuk­ses­ta tai ulko­maille myyn­nistä huoli­mat­ta pois­tu rekisteristä.

      2. Kyl­lä keskusteluis­sa viitataan, että pui­ta tarvi­taan kaupungis­sa ilmas­ton­muu­tok­set _vaikutusten_ torjuntaan.

         Yleistyvät rankkasateet tarvit­se­vat imey­tyspin­taa enem­män ja läm­pösaarekeon­gel­mat pahenevat.

         Raken­nuk­sia tosin olisi pui­ta tehokkaampi var­jostaa toisil­la rakennuksilla…
         Mut­ta kun meil­lä on se käsi­tys esi-tieteel­liseltä ajal­ta, että asuin­huoneeseen pitää pasitaa aurinko suo­raan (jon­ain het­kenä vuodessa) tai muuten keuhko­tau­ti tap­paa, niin näil­lä mennään…

      3. Olisikin noin: Tässä lause Hesarin pääkirjoituksesta

         “Myös lähivihreäl­lä ja sen ylläpitämil­lä hiilin­ieluil­la on merk­i­tys­tä ilmas­to­tavoit­tei­den saavuttamisessa.”

      4. Onko mis­sään empi­iristä tutkimus­ta kaupun­ki- ja asu­tusaluelu­on­non, esimerkik­si puiden ilmastovaikutuksista?

         Äkkiseltään veikkaisin, että se Sipoos­sa kas­va­va puu on huo­mat­tavasti parem­pi hiilin­ielu kuin kaupungis­sa kas­va­va. Kaupunkipu­ut ovat yleen­sä lehtopui­ta, joten niiden kyky sitoa hiiltä maaperään on kan­gas­met­säpui­ta huonom­pi. Lisäk­si kaupun­gin kasvuym­päristöt eivät oikein tue laa­jan juuris­toverkos­ton kas­vat­tamista. Edelleen puille tuo­daan istutus“multa” muual­ta ja pahim­mil­laan se on suurelta osin turvet­ta eli hajoaa vähitellen hiildioksidiksi.

         Toisaal­ta puiden var­josta­va vaik­i­tus pienen­tää ilmas­toin­nin tarvet­ta. Olisi hyvä nähdä laskelmia tästä.

         Ihmisen puis­tom­aisek­si muut­ta­man ympäristön merk­i­tys ei ole ilmas­ton­muu­tok­ses­sa aivan olema­ton. Esimerkik­si Yhdys­val­to­jen pin­ta-alas­ta noin 1% on eri­laista leikat­tua nurmikkoa.

      5. Kan­nat­taako tart­tua teo­reet­tisi­in merk­i­ty­seroi­hin. Pari­isin kaupun­ki istut­taa sato­jatuhan­sia pui­ta viilen­tääk­seen ”lähi- ilmas­toa”, jot­ta kaupungis­sa pysty­isi asumaan. Hil­jat­tain tutk­i­ja tote­si, että puu Nuuk­sios­sa ei auta tilanteeseen kan­takaupungis­sa. Eli puut viilen­tävät paikallis­es­ti, vaik­ka ne eivät ”tor­ju” ilmas­ton­muu­tos­ta. Kru­u­nun­haas­sa huo­maa suuren eron paahteisel­la Liisankadul­la ja var­joisas­sa Liisan­puis­tossa. Jopa oman taloy­htiöni pieni viher­alue vaikut­taa muutenkin kuin visuaalisesti.

      6. Mikroil­mas­to suh­tau­tuu ilmas­ton­muu­tok­sen vähän samal­la taval­la kuin mikrokos­mos avaruuteen.

      7. Vas­taan itse kysymyk­seen, jon­ka kysyin eilen eli onko empi­irisiä tutkimuk­sia kaupunkivihreän CO2-vaiku­tuk­sista. Kyl­lä on ja jopa Helsingistä. CO-CAR­BON-tutkimushanke tekee tätä ja on jopa rak­en­tanut Otaniemeen tutkimus­nur­mikon sen päästö­jen mit­taamista varten.

         Han­kkeessa vastikään julka­istu tutkimus:
         https://soil.copernicus.org/articles/10/381/2024/

         ker­too, että kyl­lä ne kadun­vierus­pu­utkin hiiltä sito­vat, ja pait­si puuhun, myös maaperään. Toki tutkimus vahvis­taa Osmon ja min­un kaupunki­laisjär­jel­lä tekemämme arvauk­sen, että puu Sipoon met­sässä on kaupunkipu­u­ta parem­pi hiilin­si­to­ja (kan­nat­taa huo­ma­ta, että tutkimuk­sen “met­sä” on lehto­tyyp­pinen eli maaperähi­ilen­si­to­jana kan­gas­met­sää huonompi).

         Mut­ta ihan merk­i­tyk­setön kaupunkivihreä ei ilmas­to­muu­tok­sen tor­jun­nan kannal­ta ole. Maa­pal­lon jäästä ja vedestä vapaas­ta pin­ta-alas­ta 2,7% on kaupunkia.

      8. Mut­ta ajat5us, että Helsin­ki pitäisi rak­en­taa harvem­min ja siirtää 50 000 ihmistä Sipooseen ja mui­hin Uude­maan kun­ti­in, jot­ta puut sitoisi­vat hiiltä Suomes­sa enem­män, on kai virheellinen.

      9. Tot­ta, Sipoo sopii parem­min hiilid­iok­sidia sito­vak­si met­säk­si kuin kaupunkiasutukseen.

         Mut­ta jo raken­netun kaupunkialueen käyt­tö on sit­ten toinen asia. Kävin aamul­la Helsin­gin keskus­tas­sa. Kehyskun­ta­laise­na ajoin Man­ner­heim­intien päästä päähän oma­l­la autol­lani yksin siinä istuen. Matkalla oli aika help­po tun­nistaa paikko­ja, joi­hin voisi lisätä pui­ta, jos vain halua olisi. Jos minä saisin päät­tää, niin muut­taisin esimerkik­si Eduskun­tat­alon edus­tan kan­gas­met­säk­si nyky­is­ten tuulis­ten ja vaar­al­lis­ten por­taiden, asvaltin ja nur­mikon sijaan. Loisi muuten hienos­ti Suo­mi-iden­ti­teet­tiä tur­istien silmis­sä. Bussien parkkipaik­ka Sven­s­ka Teater­nin eteläpuolelta saisi myös hyvin nopeasti lähdön.

         Toki kaupun­gin met­sit­tämisessä mei­dän olois­samme asia nimeltä rou­ta aiheut­taa ongelmia. Kun puut kas­vat­ta­vat juuri­aan, ne tekevät kasvualus­tansa routi­vak­si. Tämä taas on ei-toiv­ot­tavaa katu­jen ja kisko­jen kannalta.

         Vielä enem­män sopivia paikko­ja tun­nistin aurinkopa­neeleille. Kun Helen hyö­dyn­täisi niitä, niin ei tarvit­sisi muut­taa kehyskun­tien hyvää pel­tomaa­ta paneelikentiksi.

      10. Heikinkadun alulle voisi tehdä myös sen, mitä Tam­pere teki Hämeenkadulle: joukkoliikennekatu.
          Var­maankin sikäläiset kokka­reet ja kaup­paka­mari mas­sas­ep­pukun äärellä?

4. “Sei­so­mas­sa ole­vien auto­jen määrä tun­tuu isol­ta. Syynä var­maankin on tilas­toin­nin ajanko­h­ta eli vuo­den vai­hde, jol­loin suuri määrä kesäau­to­ja on pois­sa liikennekäytöstä.”

   Ei johdu vain tuos­ta, vaan liiken­nekäytöstä pois­tet­tu­jen auto­jen luvus­sa on arvioitu ole­van kyseen jopa pääosin tilas­tovirheestä. Osa autoista on käytöstä pois­tet­tu vuosien var­rel­la pysyvästi väli­aikaisel­la käytöstä pois­tol­la ja ne roikku­vat sit­ten pysyvästi tilas­tossa, kun niille ei ole tehty romu­tus­todis­tus­ta. Val­takun­nal­lis­es­ti liiken­nekäytöstä pois­tet­tu­ja ajoneu­vo­ja on (muutkin kuin henkilöau­tot mukaan lukien) yhteen­sä tilas­tois­sa jo koh­ta 2 miljoon­aa. Liiken­nekäytöstä pois­tet­tu­ja henkilöau­to­ja puolestaan on yli 1,2 miljoon­aa. Asian taustoista:
   https://www.aut.fi/tilastot/autokannan_kehitys/liikennekaytosta_poistetut_autot

   Vastaa

5. Sem­moinen huo­mau­tus, että min­ul­la yksistään on usei­ta auto­ja seison­nas­sa, mut­ta niistä vain yksi vie tilaa Helsin­gin rajo­jen sisäpuolelta. Lop­ut seiso­vat tallis­sa maal­la. Kos­ka kuitenkin olen kir­joil­la Helsingis­sä ja tätän auto­jeni vaku­u­tuk­set ovat Helsinki­in (ei kan­nat­taisi, maalle on halvem­pi vaku­ut­taa), niin oletet­tavasti autoni las­ke­taan myös helsinkiläisiksi.

   Eivät ole.

   Toki noin muuten hyvä kirjoitus.

   Vastaa

6. Jän­nä jut­tu, että pienessä Suomes­sa kaik­ki ratkaisut paisu­vat aina isoik­si, pitää tehdä “kun­nol­la”! Jos nyt maail­man ahtai­ta kaupunke­ja mietitään, pysäköin­ti on toki markki­nae­htoista. Se on myös tehokas­ta: ital­ialainen pikkuau­to vie parkki­ti­laa 5 m²; ja kun autot pakataan vaik­ka parkki­hallin pitäjän toimes­ta kiin­ni toisi­in­sa, pin­ta-alaa menee tosi­aan sen 5 m². Auto­ja voi myös tunkea kadun­var­teen poikit­tain (Suomes­sa kiel­let­ty), ei mitään tarvet­ta ylimääräiselle ajotilalle.
   Jos ver­taa 5 m² blo­gis­sa esitet­tyyn hie­man liial­liseen 30 m² tarpeeseen, ollaan jos­sain 17 pros­en­tis­sa. 50 ton­nin autopaikan ruu­tukaavahin­nal­lakin alle kymppitonnin..

   Vastaa

   1. “kun autot pakataan vaik­ka parkki­hallin pitäjän toimes­ta kiin­ni toisi­in­sa, pin­ta-alaa menee tosi­aan sen 5 m²”
      Jos keskiver­to auto olisi Fiat 126, niin voisi ehkä paka­ta noin, mut­ta auto­jen koko vain kas­vaa. En jak­sa kaivaa esi­in dataa väit­teen takana, mut­ta puoli sent­tiä lev­eyt­tä lisää joka vuosi vaikut­taa ihan uskot­taval­ta: https://www.bbc.com/future/article/20240207-are-cars-getting-too-big-for-the-road
      Yksi keino vas­tus­taa tätä kasvua olisi jokin Japanin Kei-auto­jen ( https://en.wikipedia.org/wiki/Kei_car ) tapainen luok­i­tus pikkuau­toille, niitä voitaisi­in suosia samal­la tavoin vero­tuk­ses­sa ja vaku­u­tus­mak­su­is­sa, ja pysäköinnissä.
      Kei-auto­ja näkee sat­un­nais­es­ti, tun­nistaa kul­mikkaas­ta muo­toilus­ta ja vääräl­lä puolel­la olev­as­ta ratista.
      On pieniä osat­tu joskus tehdä Euroopas­sakin, bon­gasin viime viikol­la klas­sikon: https://en.wikipedia.org/wiki/Messerschmitt_KR200

      Vastaa

      1. Kyl­lä. Mik­si autovero perus­tuu vain päästöi­hin? Kyl­lä paino (=tei­den kulu­tus) ja koko (=tilan­tarve raken­netul­la alueel­la) oli­si­vat vähin­tään yhtä tärkeitä kri­teere­jä. Toimii ehkä hie­man jos­sain ruotsin­laivan autokan­nen hin­noit­telus­sa, mut­ta muuten kyl­lä mak­sat pienen auton pysäköin­nistä yhtä paljon kuin ison möhkäle.

      2. Suun­nit­teli­ja kirjoitti:

         “Kyl­lä. Mik­si autovero perus­tuu vain päästöi­hin? Kyl­lä paino (=tei­den kulu­tus) ja koko (=tilan­tarve raken­netul­la alueel­la) oli­si­vat vähin­tään yhtä tärkeitä kri­teere­jä. Toimii ehkä hie­man jos­sain ruotsin­laivan autokan­nen hin­noit­telus­sa, mut­ta muuten kyl­lä mak­sat pienen auton pysäköin­nistä yhtä paljon kuin ison möhkäle.”

         Ruotsin­lai­vat on vapautet­tu päästöjä koske­vista veroista ja jopa päästökau­pas­ta siltä osin kuin ovat Suomen alueel­la, mikäli kulke­vat Ahve­nan­maan kaut­ta. Se on yksi älyt­tömistä aukoista päästövero­tuk­ses­sa, kun kan­nus­taa ajele­maan Itämerel­lä ener­giate­hot­tomil­la museoaluk­sil­la ja jät­tämään niis­sä sel­l­aisia ener­giate­hokku­us­paran­nuk­sia hal­van verot­toman polt­toaineen takia tekemät­tä, jot­ka oli­si­vat kan­nat­tavia, jos polt­toain­evero­tus tai päästö­mak­sut oli­si­vat samaa tasoa kuin muuallakin.

         Mitä kokoasi­aan tulee, niin auton koko voisi tosi­aan hyvin olla myös vero­tuk­sen peruste. Aasi­as­sa osas­sa maista ohjataan julkisen sek­torin toimes­ta kapeampi­en auto­jen käyt­töön, jol­loin riit­tää kapeam­mat pysäköin­ti­ti­latkin. Siihen en ole pere­htynyt, mitä kaikkia sään­te­lykeino­ja asi­as­sa on käytössä.

      3. Autovero­jen määräy­tymistä määräävät EU-direktiivit.
         Ennen EU-jäsenyyt­tä sai Suo­mi määrätä kokon­aan itse autoverot, ja autoa tuodessa maa­han oli autovero 50% auton vähit­täis­myyn­ti­hin­nas­ta. Vuosit­tainen vero riip­pui muis­taak­seni sylin­ter­i­tilavu­ud­es­ta ja käyttöönottovuodesta.
         Henkilöau­to­jen die­selvero määräy­tyy edelleen auton painosta.

7. Jatkan kyse­lyäni olen­naisen tilas­totiedon perään:

   Kuin­ka moni helsinkiläi­nen asuu taloudessa, jol­la on auto
   a) aina
   b) usein
   c) joskus
   käytettävissä.

   Toi on ollu tois­tu­va kysymys Trafi­comin henkilöli­iken­neky­se­lyis­sä vuodes­ta toiseen, mut­ta en ole löytänyt vas­tauk­sista mitään tilas­to­ja. Julkai­se­vat alueel­lisia tyyli­in “Helsin­gin lähiseu­tu”, joka vois olla enem­män Hkin tilan­net­ta kuvaa­va, mut­ta kos­ka Hki on niin eri­lainen kaikki­in mui­hin ver­rat­tuna, paras olis, jos olis ihan oma tilas­to Hkistä.

   Talouk­sis­sa puo­let ei omista autoa.
   Yri­tyk­set omis­ta­vat 7% henkilöau­tokan­nas­ta, Hkissä luul­tavasti paljon enemmän?
   Val­taosa autot­tomista talouk­sista on yhden hen­gen talouk­sia, joten autol­lises­sa taloudessa asuu selvä enem­mistä helsinkiläisistä.

   Noitakin asioi­ta on hirveen vaikea selvittää.
   Ehkä näis­sä asiois­sa kan­nat­taa vält­tää datan julk­istamista mah­dol­lisim­man paljon, jot­ta mielikuville jää mah­dol­lisim­man iso tila?

   Vastaa

   1. Sääli, ettei tätä dataa ole.
      Aika hyödytön­tä keskustel­la asi­as­ta, kun se olen­naisin tieto puuttuu.

      Vastaa

      1. Jokaisel­la, jol­la on ajoko­rt­ti, on auto käytet­tävis­sä. Sen voi vuokra­ta tai liit­tyä yhteiskäyttörenkaaseen.

      2. Onko opiske­li­jal­la joka asuu yksin Helsingis­sä tai muus­sa yliopis­tokaupungis­sa, mut­ta joka tapauk­ses­sa muual­la kuin hänen van­hempansa, ja on suorit­tanut ajoko­rtin, auto aina käytet­tävis­sä? Tuskin.

      3. On tietysti. Vai tarkoi­tatko, ettei hänel­lä ole varaa autoon? On tietysti ihmisiä, joil­la ei ole rahaa ben­saan, mut­ta auton vuokraus on kyl­lä halvem­paa kun sen omistaminen.

      4. Ode,
         kysymys ei ole poten­ti­aal­ista, vaan todellisuudesta.
         Jos sun mielestä toi tilas­to ei ole rel­e­vant­ti, niin koeta nyt perustel­la paremmin.

         Kos­ka nyt tulee fiilis, että kun asi­aa tarkastel­laan koti­talousko­htais­es­ti, sil­lä yritetään vain kau­nis­tel­la numeroi­ta. Mitään muu­ta liikku­mis­tutkimus­ta ei tehdä kotitalouskohtaisesti.

         “[…]auton vuokraus on kyl­lä halvem­paa kun sen omistaminen.”

         Taas yksi tyh­mä yliyksinkertaistus.
         On tiet­ty käyt­töpiste, jol­loin vuokraus muut­tuu kalliimmaksi.
         Lisäk­si pitää ottaa huomioon aika, vai­va ja kulut, jot­ka menee sinne vuokraamoon pääsemisek­si ja sieltä pois. Jos siis et asu vuokraa­mon vieressä.

         Auton omis­tamises­sa kan­takaupungis­sa kallis osu­us on se parkkipaik­ka. Myös uusil­la asuinalueil­la, jois­sa paikalliset ikuiset monopolit.

         Karkeasti ottaen auton omis­t­a­mi­nen mak­saa vuodessa 500€ pääo­maa ja 2k€ kulu­ja. Tekee sel­l­a­nen 200€/kk. Tuol­la saa ehkä 4 hyvin lyhyt­tä automatkaa vuokra-autol­la. Tai 1–2 pidempää.
         Nyrkkisään­tönä voi siis pitää, että jos käyt­tää autoa vähin­tään ker­ran viikos­sa, omis­t­a­mi­nen tulee halvemmaksi.

         Laskel­mas­sa ei ole pysäköin­nin hin­taa, kos­ka se on oma val­in­ta. Voi käyt­tää ilmaista pysäköin­tiä. Joskin itäisessä kan­takaupungis­sa on nyt 1 paik­ka, jos­sa ilmainen pitkäaikaispysäköin­ti. Kun mul­la oli auto ja asuin Kallios­sa, pidin ilmai­s­paikalla Vallilas­sa. Rajoit­ti hyvin “turhia” ajoja.

         YHTEISKÄYYÖRENGAS on haus­ka keksin­tä sanaksi. Ren­gas viit­taa oival­lis­es­ti autoon ja sen kuluihin.
         Yritin vuosia huudel­la sel­l­aisen perään Kallios­sa, mut­ta ei löy­tynyt. En vain siis ole tarpeek­si “piireis­sä”.
         Jos taas tarkoitit kau­pal­lista toim­intaa, niin se oli räikeästi yli­hin­noitel­tu (suun­nat­tu rikkaiden taloy­htiöille, jois­sa kulut hyvinkin taas jae­taan niiden kanssa, jot­ka eivät sitä käytä) ja var­maankin juuri tuon takia näivet­tymässä pois. Tai siis koko ajan lähempänä per­in­teistä autonvuokrausta.

      5. Jos uskomme Autoli­it­toa tai verot­ta­jaa, oman auton käyt­tö mak­saa 57 senttiä/km. Sin­un pitäisi kon­sul­toi­da verot­ta­jaa, että oman auton käytön vero­ton kor­vaus saataisi­in las­ket­tua lähem­mäs tuo­ta sin­un arvio­tasi ja val­tio säästäisi.

      6. Öhhöh,
         oliko toi perustelu pitää pää pensaassa?

         Tot­takai km-kor­vaus on tulon­si­ir­to jengille ostaa kalli­ita autoja.
         Kohtu­us kor­vauk­ses­sa tiet­ty on, että se kor­vaa enem­män kuin minimibudjetin.

         Mä ker­roin min­imin ja sul­la on siihen jotain nokankop­ut­tamista, niin ole hyvä vain.

         Tai sit­ten voit pala­ta aiheeseen.

         Joka siis tässä on se, että vuokra-auto EI aina ole halvem­pi kuin omistus.

      7. Auto­ja sat­un­nais­es­ti vuokraavia tai tut­tavil­ta lainaavia, jot­ka eivät itse omista autoa, ei pidä tilas­toi­da henkilöik­si joil­la on “auto käytettävissä”. 

         Auto on käytet­tävis­sä vain jos se on talouden jos­sa asuu, omis­tuk­ses­sa tai muul­la taval­la jatku­vas­sa käytössä.

8. Sit­ten vielä knoppikysymys:

   Kuin­ka paljon Käpylän ase­man liityn­täpysäköin­ti on syönyt asuin­rak­en­tamisen mah­dol­lisu­ut­ta raskas­raiteen solmukohdalta?

   Kysyn tätä sik­si, että tuo­ta aina tar­jo­taan syyk­si, mik­si kan­takaupun­gin henkilöau­toli­iken­net­tä ei kan­na­ta vähen­tää tar­joa­mal­la hyviä liityn­tä yhteyksiä.

   Knop­pikysymys 2: Mik­si helsinkiläisille ei kan­na­ta tar­jo­ta käte­viä etä­parkke­ja vaik­ka juurikin kan­takaupungis­sa asuville, jot­ka tarvit­se­vat autoa vain ker­ran viikos­sa tai harvem­min? Kyseiset alueet voisi olla pääväylien melu­alueil­la ja liit­tymäser­pen­ti­inien hukka-alueilla.

   Vastaa

   1. Pitääkö tässä toim­i­jan olla kaupun­ki? Mik­si se ei voisi ollayk­si­tyin­ern yhtiö?

      Vastaa

      1. Mik­si kaupun­gin katupysäköin­ti on kiin­teähin­taista eikä markki­nahin­taista? Mik­si kaupun­ki kil­pailee markki­nan kanssa eri ehdoil­la vaik­ka siel­lä töölössä

      2. Ode: “Pitääkö tässä toim­i­jan olla kaupun­ki? Mik­si se ei voisi ollayk­si­tyin­ern yhtiö?”

         Jos toim­i­jal­la tarkoi­tat liityn­täpysäköin­tiä, niin usein­han palvelu oste­taan yksi­tyiseltä ja tulee hirveen kalliiksi.

         Käpylän “case” taas ker­too tavan, jol­la se tulee “ilmaisek­si”. Eli hyö­dyn­ntetään ympäristön sel­l­aisia kohtia, jot­ka muuten jäävät käyttämättä.

9. It­se ai­na­kin ko­en au­ton vält­tä­mät­tö­mäk­si pa­hak­si vaik­ka maal­la asun­kin ja py­sä­köin­ti­pai­kan hin­ta on vain se min­kä ha­lu­aa näh­dä vai­vaa le­pi­kon rai­vaa­mi­ses­sa. Jos met­ro­py­säk­ki oli­si edes lä­hi­mail­la ja se vei­si kun­ta­kes­kuk­seen kah­den tun­nin vä­lein, niin he­ti luo­pui­sin autosta.

   No on­han tääl­lä sen­tään ve­det­ty ka­tu­va­lot ai­van kor­peen vaik­ka oli­si tul­lut pal­jon hal­vem­mak­si an­taa jo­kai­sel­le asuk­kaal­le tas­ku­lamp­pu. Pyö­rä­tie­tä­kin au­ra­taan tal­vel­la niin et­tä tien mo­lem­mat käyt­tä­jät mah­tu­vat aja­maan rinnakkain.

   Mut­ta muu­ten me­nee ihan mukavasti …

   Vastaa

10. Vas­taus kom­ment­ti­isi mikroil­mas­tos­ta: vaatii sin­ul­ta jo todel­lista halua ymmärtää väärin. Näin tekevät muuten usein Perus­suo­ma­laiset. Nimeno­maan tein kir­joituk­ses­sani eron ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nan ja lähipuiden merk­i­tyk­sen välil­lä. Täti­ni asuu palve­lu­talos­sa, jos­sa hänen sisäänvedet­ty parvek­keen­sa on kokon­aan lehmusten var­josta­ma. Huone on hel­teil­läkin miel­lyt­tävä siinä mis­sä yläk­er­ras­sa on pät­si. En kuitenkaan tarkoi­ta että ilmas­ton­muu­tos­ta tor­ju­taan näin.

    Vastaa

    1. En kom­men­toin­ut sin­un ajatuk­si­asi vaan Hesarin pääkirjoitusta.

       Vastaa

11. ”Kaupunki­maa on kallista ainakin vai­h­toe­htoiskus­tan­nus­mielessä eli siis sitä ajatellen, mihin sitä maa-alaa voisi muuten käyttää.”

    Maan hin­ta ei ole markki­nahin­taista, vaan kaupun­gin kaavoitus­mo­nop­o­li ja sen sisältämä raken­nu­soikeus määrit­tää maan arvon. Jos tästä luovut­taisi­in, kaupungilta jäisi toki rahaa saa­mat­ta, kun myy tont­te­ja. Toisaal­ta asum­i­nen muut­tuisi enem­män markki­nae­htoisek­si. Ääries­imerkkinä kaupun­ki voisi tiivistyä, jos vaik­ka Meilahdessa ”kolmios­sa” (Man­ner­heim­intie – Tukhol­mankatu – Pasiuk­senkatu – Pih­la­jatie) maan omis­ta­vat taloy­htiöt päät­täi­sivät purkaa talon­sa ja rak­en­taa tilalle 20 ker­roksisia talo­ja tiivi­isti. Täl­löin ko. alueen asukas­määrä JA puis­to-osu­us voitaisi­in hel­posti tupla­ta. Paikallispalve­lut (par­tu­rit, kahvi­lat ym.) saisi­vat kas­va­neesta väestömäärästä asi­akaskun­taa, joka pitäisi alueen vireänä. 

    ”Samoin pysäköin­nin vaa­ti­ma tila on kan­takaupungis­sa olen­nais­es­ti kalli­im­paa kuin lähiöis­sä. Jos pysäköin­ti olisi markki­nae­htoista, tämä pakot­taisi autoa tarvit­se­van pohti­maan, onko kan­takaupun­ki hänelle oikea paik­ka asua. Tämä ei ole sen kum­mallisem­paa kuin että lap­siper­hei­den on harkit­ta­va, asum­is­taan kantakaupungissa.”

    Mah­tavaa. Ymmärtääk­seni puolueesi pyrkii estämään seg­re­goi­tu­mista, mut­ta ehdo­tuk­sesi puhuu jostain muus­ta. Köy­hät muut­takoot lähiöihin. 

    ”Kan­nat­taa huo­ma­ta, että jopa rikkaiden kokoomus­lais­ten Töölössä ylivoimainen enem­mistö asun­tokun­nista on autot­to­mia. He val­it­se­vat siis mielu­um­min asumisen kan­takaupungis­sa kuin auton.”

    ”Rikkaiden Töölö” ‑saako niin sanoa? Entäpä ”köy­hien Kon­tu­la”? Töölössä on aika paljon eläkeläisiä, jot­ka eivät enää aja autol­la. Johtopäätös on myös kum­malli­nen: ovatko nämä kak­si vai­h­toe­htoa jotenkin toisen­sa pois­sulke­via? Suurin osa kan­takaupungis­sa asu­vista on valin­nut asuin­paikkansa riip­pumat­ta siitä, onko heil­lä autoa vai ei. 

    ”Autopaik­ka ei siis ole hin­tansa arvoinen edes rikkaiden Töölössä.”

    Tämä saat­taa muut­tua, kos­ka a) kadun­var­sipysäköin­nin hin­nat ovat nousus­sa ja b) näitä paikko­ja on vähennetty.

    ”Jos Jätkäsaa­res­sa autopaikat olisi kaavoitet­tu maan­pääl­lisik­si parkkiken­tik­si samal­la taval­la kuin lähiöis­sä, asukas­määrää olisi joudut­tu pienen­tämään 60 prosentilla.”

    Jos kadun­var­sipysäköin­ti ei ole ok kan­takaupungis­sa, mik­si sen pitäisi olla ok myös lähiöis­sä? Outo ver­taus. Sama argu­ment­ti voidaan lait­taa vaik­ka Laa­jasa­loon. Yhtä paljon autopaikat vievät siel­läkin tilaa asuinrakentamiselta.

    “Markki­nae­htoinen pysäköin­ti säästäisi val­tavasti ja saisi toim­i­maan järkevämmin.”

    Val­tio kerää autoilus­ta jo nyt yli 8,2 mil­jar­dia euroa. https://www.aut.fi/tilastot/verotus_hintakehitys_ja_liikennemenot/valtion_verotulot_tieliikenteesta
    Verot eivät ole markki­nae­htoisia. Kun nyt päästi­in markki­nae­htoisu­u­teen valikoimal­la sopi­va kohde, niin miten olisi markki­nae­htoisu­u­den sovelt­a­mi­nen myös mui­hin kaupunki­ti­lan käyt­täji­in? Uimaran­nat, leikkipuis­tot, liikun­ta­paikat, raiti­otiekiskot ja pyöräti­et, bus­sipysäk­it jne. Kai näi­denkin käyt­täjiltä voisi edel­lyt­tää maa-alueen arvon mukaista markki­nae­htoista käyt­tö­mak­sua? Entäpä markki­nae­htoisu­us laa­jem­min: pitäisikö HSL:n lip­pu­jen hin­to­jen olla markki­nae­htoisia, (lip­putu­lo­jen osu­us on nykyään n. 43 %)? Entäpä vuokra-asun­not? Eikö kaupun­gin pitäisi vuokra­ta omis­tami­aan asun­to­ja vapail­la markki­noil­la markki­nae­htois­es­ti? Argu­ment­ti­na markki­nae­htoisu­us näyt­tää sovel­tuvan main­iosti vain yhteen viiteryh­mään, eli autoilijoihin.

    Vastaa

    1. Val­tio ei kerää autoilus­ta 8,2 mil­jar­dia, ellet laske mukaan jopa arvon­lisäveroa. Ei se ole mikään autoilut erityisvero.

       Vastaa

       1. yksi­tyisko­htana on se että jät­ti isos­ta polt­toain­everostakin mak­se­taan arvon­lisäveroa. Vaik­ka ainkin mulle se vero ei tuo lisäar­voa mil­lään­taval­la. Eli isohko osa tuos­ta arvon­lisäverostakin on autoilun erityisveroa.

          Mikä ei tietyspoista sitä että tehokkain tapa saa­da parkki­ti­la riit­tämään kan­takaupungis­sa on tehdä siitä markkinaehtoista.

12. “Mauno Koivis­to piti tuol­loin vaa­dit­tua autopaikkamäärää virheenä ja sanoi sen tekevän lähiöistä niin har­vaan asut­tu­ja, että kaikkialle on pitkä mat­ka ja autos­ta tulee vält­tämät­tömyys. Nyt har­mit­telemme arvokkaan maan haaskau­tu­mista van­hois­sa lähiöis­sä ja niiden heikkoa palve­lu­ta­soa. Oli miten oli, siel­lä ne paikat ovat ole­mas­sa , eikä niitä kan­na­ta hin­noitel­la tyhjiksi.”

    Se, että lähiöi­hin ei tule palvelui­ta, on kyl­lä aikoinaan mon­es­sa tapauk­ses­sa lin­jat­tu jo lähiötä kaavoitet­taes­sa estämäl­lä kaaval­la isom­pi­en kaup­po­jen ja palvelu­iden rak­en­t­a­mi­nen niihin. Tai toisin sanoen: jät­tämäl­lä kau­pal­liset palve­lut kaavoit­ta­mat­ta. Ilman niitä ostok­set ovat suun­tau­tuneet muualle, ja kun ostok­set ovat suun­tau­tuneet muualle, rav­in­to­la- ja kam­paamokäyn­nitkin ovat, ja samal­la aika moni muukin. Ne lähiöt, joiden keskuk­ses­sa on isom­mat kau­pal­liset palve­lut lähi­etäisyy­del­lä lähiön asun­toi­hin, ovat usein monien muidenkin palvelu­iden, kuten rav­in­to­la­palvelu­iden, tar­jonnal­taan kat­tavampia. Ajatuk­se­na kaupunkisu­un­nit­telus­sa oli aikoinaan usein se, että lähiöis­sä lähin­nä oleil­laan ja palvelu­iden käytön halut­ti­in tapah­tu­van muual­la kuin mis­sä väki asui. Etä­työai­ka on muut­tanut tilan­net­ta ja kas­vat­tanut taas lähipalvelu­iden tarvet­ta ja kysyn­tää, kun esim. työpäivän aikainen lounas voidaan halu­ta syödä valmis­ruokana ja lähel­lä kotia. Mon­es­sa lähiössä ei kuitenkaan ole kebab/pitserioita luku­unot­ta­mat­ta lounas­tar­jon­taa. Osin sik­si, että rak­en­t­a­mi­nen on ollut niin teho­ton­ta, että väestöti­heys ei ihan riitä taas palvelun tuot­tamiseen, vaik­ka kysyn­tää olisi läh­es riittävästi.

    Vastaa

    1. Narul­la ei voi työn­tää. Kyl­lä kaa­vat mah­dol­lis­tai­vat palve­lut, mut­ta yrit­täjät evät niitä sinne perusta.

       Vastaa

       1. Kyl­lä aika mon­es­sa tapauk­ses­sa eri puo­lil­la Suomea palve­lut­toman lähiön taustal­la on se, että kaavaankaan ei ole edes suun­nitel­tu alueelle palvelui­ta. Joskus taustal­la on se, että on suun­nitel­tu palveluille varaus, mut­ta palveluille tarkoitet­tua tont­tia on tar­jot­tu niin kalli­il­la ehdoil­la, että kau­pal­lista raken­nus­ta ei ole kenenkään kan­nat­tanut rak­en­taa. Lähiön palvelu­iden syn­tyyn tarvi­taan pait­si palvelu­ja tar­joa­va yrit­täjä, myös palvelu­ja tar­joa­van raken­nuk­sen raken­nut­ta­ja ja omis­ta­ja. Jos toinen puut­tuu, ei toinenkaan toteudu. Oma lukun­sa ovat toki myös van­hat lähiöt, jois­sa on ollut raken­nuk­sia palvelui­ta varten, jot­ka ovat sit­tem­min rapis­tuneet, eivätkä houkut­tele enää uusia palveluntarjoajia.

       2. Aina kaa­vat eivät mahdollista.
          Kaavoit­ta­ja päät­ti, että Postipuis­toon tulee yksi pikkukaup­pa päivit­täis­tarvikkeille eli käytän­nössä monopoli.
          Ei kaavoitet­tu paikkaa edes supermarketille.
          Autol­la­han pääsee isoi­hin ja halpo­jen elin­tarvikkei­den kauppoihin.

13. Olisi paljon kivem­paa jos kaik­ki oli­si­vat vaan ihan rehellisiä. Hyviä perustei­ta auto­jen ja pysäköin­nin rajoit­tamiselle löy­tyy, tässäkin päiv­i­tyk­sessä ne oli taas esitet­ty taidol­la, mut­ta kyl­lä se suurin syy siel­lä takana on vain se, että keskimäärin autot­tomat vas­tus­ta­vat ylipäätään autoilua — eli muiden autoilua. 

    Minä ajan saas­tut­taval­la van­hal­la hal­val­la ben­si­ini­au­tol­la työa­matkat (eli kan­natan autoilua?), kun en halua viet­tää kah­ta tun­tia työpäivässä (40 tun­tia kuukaudessa, 400 tun­tia vuodessa) hitaas­sa ja osin epälu­otet­tavasti aikataulu­jen mukaan kulkevas­sa HSL:n bus­sis­sa. Ajan työa­matkani mielu­um­min noin 70 pros­ent­tia nopeam­min ja 100 pros­entin luotet­tavu­udel­la, ja saan näin raskaan työn päälle sato­ja tun­te­ja een­em­män vapaa-aikaa. Bus­sis­sa sei­somista ja nykymistä tun­nin suun­taansa en vapaa-aikaa laske. Ei siinä voi lukeakaan. 

    Jos parkkipaikat halu­taan markki­nae­htoisik­si niin mik­sei aloite ole jo vetämässä val­tu­us­tossa? Muuten tämä on vaan täl­läistä jos­sit­telua tai purnaamista.
    Olen aiem­min asunut läh­es 20 vuot­ta Kata­janokalla ja esimerkik­si siel­lähän sitä parkki­ti­laa on niiden vuokra- ja entis­ten Hitas-asun­to­jen edessä vaik­ka kuin­ka paljon. Miten sen kaavoitus asun­toalueek­si etenee?
    Ja Soin­in­vaaran mukaan­han se taisi olla niin että rikkaam­mat siel­lä toisel­la puolel­la eivät edes autoile kovinkaan paljon. Ja muutenkin kai työt voi tehdä kotona kun huvittaa?
    Muis­tan ajan kun odotin talvi­aa­mu­ja kel­lo 7 ratikkaa numero 4 joka ei tul­lut tai oli myöhässä tun­nin, niin luke­mat­to­mia ker­to­ja, töistä myöhästymistä peläten. Jotkut eivät saa myöhästyä töistä, sel­l­ainen maail­ma on edelleen ole­mas­sa vaik­ka etä­por­var­it eivät ehkä sitä muistakaan.
    Ja usein ei tul­lut ratik­ka ollenkaan. Niin kävi jos oli kohta­lainen lumisade ja tietokone jos­sakin sanoi poks.
    Siel­lä päätin han­kkia elämäni ensim­mäisen auton. Kannatti.

    Vastaa

    1. Älä viit­si. Jokainen joka on joskus asunut keskus­tas­sa tietää, että nelosen vuoroväli on alle kymme­nen min­u­ut­tia. Jos sen kulues­sa spåraa ei ole kulkenut kumpaankaan suun­taan, niin voi kävel­lä var­tis­sa rautatieasemalle.

       Vastaa

       1. Kodi­ton, tot­ta kai voi kävel­lä steis­sille. Toki esim. liikun­tara­joit­teinen ihmi­nen ei sinne 10 min­uutis­sa kävele, tai van­hempi ihmi­nen, mut­ta varsi­nainen point­tini­han oli tuo noin kah­den tun­nin istu­mi­nen per päivä julk­i­sis­sa Helsinginkin sisäl­lä. Kan­nan­ot­toni­han oli hyvin selvä: jos autot pois tai isosti rajoitet­tuna, joukkoli­ikenne sit­ten myös todel­lis­es­ti kun­toon. Jos se on luotet­ta­va, istuma­paikko­ja löy­tyy, riit­tävän nopea ja kohtu­ullis­es­ti hin­noitel­tu, auto läh­tee altani heti. Nythän tääl­lä vain hoetaan miten läh­es Euroopan paras joukkoli­ikenne meil­lä on, mut­ta kun ei ole.
          Jos elää, työsken­telee ja toimii vain kan­takaupungis­sa, näkökul­ma var­masti vääristyy jos­sakin määrin.

       2. Näkökul­makysymys: espoos­sa syn­tyneenä ja koko ikäni hesas­sa asuneena ei voi kuin ihmetellä. 

          Miten pystyt sös­simään julk­isil­la kulkemis­esi niin, että kak­si tun­tia saat kulumaan bus­seis­sa tai spåreis­sa. Auto mul­la on mut­ta en mä sil­lä kaupungis­sa ajele.

    2. “keskimäärin autot­tomat vas­tus­ta­vat ylipäätään autoilua – eli muiden autoilua”
       Minä olen autolli­nen, ja vas­tus­tan muiden autoilua, kos­ka autoilu on sitä mukavam­paa, mitä vähem­män mui­ta auto­ja on liiken­teessä. En ole koskaan ymmärtänyt tois­t­en autoil­i­joiden asen­net­ta, että kak­ki olisi saata­va autoile­maan, julki­nen liikenne pois ja niin edelleen. Onko siinä ruuhkas­sa jonkun mielestä oikeasti kiva istua? Kuvit­tele, että liiken­teessä olisi puo­let vähem­män auto­ja, miten help­poa olisi ajaa ja löytää parkkipaikka.

       Vastaa

       1. Olen täisin samaa mieltä. Ruuhkat ja jatku­vat katu­työt käyvät autoil­i­joiden her­moil­la. Mak­saisin melum­min vähän ruuhka­mak­sua jos liikenne sujuisi ja niil­lä kerä­ty­il­lä varoil­la ylläpi­det­täisi­in tehokkaam­paa joukkoliikennettä.

       2. Kyl­lä tämä kaik­ki liit­tyy työn tuot­tavu­u­teenkin. Jos on sel­l­ainen työ, jota tehdään yhdessä osoit­teessa, joukkoli­ikenne toimies­saan ja ollessaan oike­as­sa paikas­sa voi toimia oikein hyvin. Jos taas hoitaa, kor­jaa tai kul­jet­taa tai kiertää vaik­ka myymässä, ammat­ti­laisa­jan tehokku­us kan­nat­taa hyö­dyn­tää min­i­moimal­la kulkemiseen käytet­ty aika. Toinen asia on mon­en ihmisen vapaa-ajan velvoit­teet: lap­sia kul­jete­taan har­ras­tuk­si­in, etä­van­hem­mille, iso­van­hem­mille, kavereille, onhan näitä..

       3. “Miten pystyt sös­simään julk­isil­la kulkemis­esi niin, että kak­si tun­tia saat kulumaan bus­seis­sa tai spåreis­sa” , kysyi Mikko Siitonen. 

          No, siten että siihen työ­matkaan nopeim­mal­la reit­il­lä menee se aika ruuh­ka-aikana, kos­ka bus­si + bus­si vaihtoineen.
          By the HSL tämä söss­in­täsi. Kehä ykkösen korkeudel­la sivuttaisliikenteessä.
          Mis­sähän pus­sis­sa lienet kas­vanut, kun et tätä tiedä?
          Puut­tuu vielä että kysyt miten olet sössinyt elämäsi kun joudut töis­sä käymään bus­seil­la etkä jää koti­in hoita­maan töitäsi etänä.

14. Saisi saman markki­nae­htoisu­u­den ulot­taa sit­ten myös polkupyörien pysäköin­ti­in ja mik­sei vaikka­pa tietullei­hin pyöräil­i­jöille. Usein tun­tuu ide­ol­o­gi­sista syistä pyöräi­ly uno­htu­van näistä markki­nae­htoisu­u­teen, ruuhki­in, maapo­h­jan hin­taan yms vedotes­sa. Eräässä tietämässäni talony­htiössä otet­ti­inkin vih­doin käyt­töön polkupyörien säi­ly­tyk­ses­tä perit­tävä kuukausi­mak­su, kos­ka säi­lyt­tämi­nen ei ole ilmaista ja säi­ly­tys­ti­lat oli­vat ruuhkaan­tuneet. Toivon, että muutkin seu­raa­vat perässä tätä.

    Vastaa

    1. Kyl­lä tämä hyvin sopisi mak­sut soveltaa myös pyöräi­lyyn ja polkupyöri­in kun­han sit­ten vaan taataan vas­taa­vat olo­suh­teet kuin autoillekin moot­toriteil­lä ja parkki­halleis­sa eli siel­lä pyörätiel­lä ei sit­ten mui­ta käyt­täjiä olisikaan kuin pyöräil­i­jöitä ja pyörätie olisi korkealaa­tu­inen keskikaitei­neen, ramppei­neen ja eri­ta­soristeyksi­neen etc.samoin mak­sulli­nen pysäköinti/varastointi tur­va­tus­sa tilas­sa vain polkupyörille, jot­ka sen halu­a­vat. Esim arvokas kil­pafil­lari, sähköpyörä… Jos ei halua mak­saa niin sit­ten ajelee sivuteitä ja pysäköi avoparkkei­hin ja aitovier­ille. Pyörän pieni tilan­tarve ja keveys mah­dol­lis­ta­vat kyl­lä aina paikan löy­tymisen hyvin kaiken­laisil­ta katvealueil­ta ja seinänvierustoilta(tarvittaessa voi vaik­ka vähän siirtää lev­eästi pysäköi­tyä naa­puripyörää tilan tekemisek­si ahtaas­sa paikas­sa) tai vaik­ka sisälle kan­net­tuna ahtaas­sakin kaupunki­ti­las­sa, auto, varsinkin ns. katu­maas­turi, on kuin nor­su lasikaapissa(painoero melkein satak­er­tainen) ydinkeskus­tas­sa. Koko ajan pitää kuskin varoa, ettei vahin­gos­sa kol­hi jotakin ihmistä tai toista autoa.. Polkupyöräl­lä jos tör­mäilee niin har­voin tulee muille isom­paa vahinkoa pienem­mästä nopeud­es­ta ja pain­o­eros­ta johtuen tietysti.

       Vastaa

       1. Eivät ne katu­maas­turi­au­toil­i­jat ketään varo ton­nin pain­oi­s­ine nor­suineen. Ole­tus on että lapset, van­huk­set ja muut turhat ihmiset väistävät.

          Muuten hyvä teksti.

       2. Eihän autoillekaan yleis­es­ti taa­ta mitään tur­val­lista säi­ly­tys­tä, vaan ain­oas­taan mak­sulli­nen säi­ly­tys. Ja on pyrit­ty estämään mah­dol­lisim­man tarkkaan ilmainen pysäköin­ti, joten saman voisi ulot­taa mah­dol­lisim­man laa­jalti polkupyöri­inkin ja lait­taa sakotet­tavak­si sen, jos yrit­tää pysäköidä jon­nekin mak­samat­ta pysäköinnistä.

          Samoin polkupyörillekin tulisi lait­taa pakolli­nen liiken­nevaku­u­tus ja kat­sas­tuk­set. Ehkä myös jonkin­lainen matkus­tus­tulovero­tus siitä lasken­nal­lis­es­ta tulosta, että on vält­tynyt mak­samas­ta esimerkik­si julkises­ta liiken­teestä tai polttoaineesta.

15. Tääl­lä esitetään perustelu­ja puiden eli kai met­sän viilen­tävästä vaiku­tuk­ses­ta säähän/ilmastoon.

    Lain­aus fil. tri ja Ilmati­eteen laitok­sen ylime­te­o­rolo­gi Rei­jo Solantien artikke­lista Suomen ilmas­ton erikoispiirteitä:

    “met­säalan tava­ton kasvu on muut­tanut Keski­bore­aalin säteily­taset­ta niin, että tämä efek­ti on nos­tanut läm­pöti­lan vuosi­min­ime­jä vyöhyk­keel­lä keskimäärin kak­si astet­ta; Suomenselän vier­il­lä 3–4 astet­ta; tämä vaiku­tus on pysyvä.”

    Solantie ymmärtääk­seni esit­tää met­sän läm­mit­tävän ei viilentävän.

    Vastaa

    1. Päiväl­lä läm­men­nyt puun­runko läm­mit­tää yöllä.
       Yöl­lä kyl­men­nyt puun­runko viilen­tää päivällä.
       Oksatkin aut­ta­vat siten että läm­pö ei karkaa nopeasti avaruuteen.
       Kyse­hän oli “vuosi­min­imistä”. Eli siis vuo­den kylmyysennätyksestä.

       Kaupunkipuu sit­ten taas on sel­l­ainen että se var­jostaa asfalt­tia, joka taas on puu­ta parem­pi hei­jas­ta­maan val­oa avaru­u­teen, ja kuumem­pi, eli siis kovem­pi säteilemään läm­pösäteilyä avaru­u­teen. Eli moinen puu sit­ten tosi­aankin var­maankin läm­mit­tää ilmake­hää. Eikun, puun tuot­ta­ma vesi­höyry läm­mit­tää ilmake­hää, sil­loin kun se vesi­höyry tiivistyy vedeksi.

       (Olen tark­istanut että mus­tavalkoku­vas­sa puut on selvästi tum­mem­pia kuin asfaltti)

       Vastaa

16. Näyt­tävät kom­men­taat­torit ole­van varsin erim­ielisiä kaupunkipuiden arvosta.
    Muu­ta­ma päivä sit­ten istuske­lin Helsingis­sä Topeliuk­senkadun ja van­han las­ten­sairaalan välisessä puis­tossa. Tyhjää hiekkak­ent­tää oli run­saasti las­ten tem­meltää. Näyt­ti kuitenkin, että tuol­la alueel­la oli puus­toa yli 100 m³/ha. Aika hyvin, kun talous­met­sän keskipu­us­to on n 150 m³/ha. Hyvin sinne olisi auto­jakin sopin­ut. Osmo näyt­tää lähtevän autopaikko­jen hin­noit­telus­sa liik­keelle asfal­toidus­ta parkkiken­tästä. Kadun var­rel­la autot voivat olla ihan hyvin puiden oksis­ton alla.

    Vastaa

    1. Kun autopaikkanor­mi on autopaikka/140 k‑m2, kort­telia ympä’röivät kadun­var­si­paikat eivät riitä askuunkaan.

       Vastaa

       1. Jos tuo nor­mi olisi huonei­s­toneliöitä kohti niin Helsin­gin kan­takaupungis­sa voisi jopa piha-alueelle jät­tää istu­tuk­sia ja autopaikko­ja olisi tarpeek­si ainakin sivukaduil­la. Ker­rosneliöi­den mukaan lask­ien tekee kyl­lä tiukkaa.
          Min­ul­la on sel­l­ainen tun­tu­ma, että Helsingis­sä ennen asfal­toitu­ja sivukatu­ja ollaan muut­ta­mas­sa yksisu­un­taisik­si puis­tokaduik­si. Hyvä kehi­tys tämä. Autopaikko­jen lukumäärä pysyy läh­es entisel­lään, mut­ta tulee vihreyttä.

       2. Pent­ti A K Häkki­nen: “Min­ul­la on sel­l­ainen tun­tu­ma, että Helsingis­sä ennen asfal­toitu­ja sivukatu­ja ollaan muut­ta­mas­sa yksisu­un­taisik­si puistokaduiksi.”

          Täl­laisia tehty paljon keskisem­mässä Euroopas­sa, viimek­si havain­to­ja tältä vuodelta use­asta Ran­skan kaupungista. Kun luovu­taan kah­den­su­un­tais­es­ta ajokaistas­ta, voidaan istut­taa toinen. Pienel­lä mit­tavi­ilauk­sel­la auto­ja voidaan lait­taa vinoon/poikittain ja saa­da edelleen lisää paikko­ja. Tai sit­ten leven­netään jalka­käytävää tai tehdään erilli­nen pyörätie. Jos kadun uudel­la puitovyöhyk­keel­lä on vihreää myös maan­ta­sos­sa, vaatii se hyvää hoitoa ja kun­nio­tus­ta, ettei heinikko ole täyn­nä ruisku­ja tai koirankakkaa.