Palaan vielä kerran pysäköintiin. Yritän seuraavassa kertoa, miksi markkinamekanismi tuottaisi pysäköintiin paljon järkevämmän ja ennen kaikkea halvemman ratkaisun kun nykyinen normiohjaus ja miksi se tekisi Helsingistä paremman paikan asua. Kysymys on huomattavasta rahamäärästä. Vuosittain voisi säästyä kymmeniä miljoonia euroja.
Helsingissä oli vuoden lopulla rekisteröitynä 339400 autoa, joista liikennekäytössä oli 253 000. Loput 76 400 autoa ovat poissa liikennekäytöstä, siis ”seisomassa”. Pysäköintitilaa ajoyhteyksineen tarvitaan autoa kohden noin 30 neliötä, joten nuo 340 000 autoa tarvitsevat parkkitilaa noin tuhat hehtaaria eli kymmenen neliökilometriä. Pelkästään nuo seisomassa olevat autot tarvitsevat pysäköintitilaa kaksisataa hehtaaria. Jos autoa käytetään työmatkoihin, se tarvitsee toisen pysäköintipaikan työpaikan luona. Kaupunkimaa on kallista ainakin vaihtoehtoiskustannusmielessä eli siis sitä ajatellen, mihin sitä maa-alaa voisi muuten käyttää.
Suuruusluokasta kertoo jotain se, että jos tuhat hehtaaria peitettäisiin kolmikerroksisilla rakennuksilla, niissä mahtuisi asumaan 750 000 henkeä. Tämä on tarkoitettu vain suuruusluokan kuvaamiseen. Pysäköintikentille ei voi rakentaa taloja niiden koko leveydeltä, ja osa autopaikoista on talojen alla ja pysäköintiluolissa. Jatka lukemista “Markkinaehtoinen pysäköinti säästäisi kymmeniä miljoonia vuodessa”