Miksi maakuntavero voisi keventää veronmaksajien taakkaa

Julkises­sa hallinnos­sa on vähän kaikil­la tasoil­la kan­nustin sala­ta säästömah­dol­lisuuk­sia. Jos jokin yksikkö pal­jas­taa, että se tulisi toimeen vähem­mäl­läkin, palkin­nok­si siltä ote­taan rahaa pois ja elämä yksikössä muut­tuu kiireisem­mäk­si ja stres­saavam­mak­si. Sik­si omia säästömah­dol­lisuuk­sia ei niin innokkaasti rapor­toi­da eteen­päin. Kan­natan palve­lu­toim­into­jen yhtiöit­tämistä (siis ei yksi­ty­istämistä), net­to­bud­je­toin­tia ja raha seu­raa poti­las­ta ‑peri­aatet­ta, jot­ta kan­nus­timet muut­tuisi­vat edes hie­man järkeväm­män rahankäytön suuntaan.

Hyv­in­voin­tialuei­den osalta tämä ongel­ma on moninker­tais­es­ti pahempi, kos­ka niis­sä eivät ain­oas­taan hallinnon alem­mil­la tasoil­la, vaan koko hallinnol­la ja alueel­la kokon­aisuute­na on kan­nustin olla näkemät­tä säästöko­htei­ta. Säästö tarkoit­taa, että val­ti­ol­ta tulee vähem­män rahaa, työ­paikko­ja menee, korkeasti palkat­tua väkeä muut­taa pois maakun­nas­ta ja alue­talous heikke­nee. Se, joka säästää, on siis alue­talouden kannal­ta petturi.

Val­tio on tämän osalta käde­tön, kos­ka se ei voi kur­mot­taa hyv­in­voin­tialuei­ta niin paljon, että ihmishenkiä menetetään. Eduskun­ta on eri­tyis­es­ti lin­jan­nut, että jos hyv­in­voin­tialueet tarvit­se­vat lisää rahaa, val­tion sitä annet­ta­va. Ongel­ma tun­netaan nimel­lä pehmeä bud­jet­ti­ra­joite. Olen kir­joit­tanut tästä viimek­si huhtiku­us­sa. Lue tästä.

Nykyti­lanteessa paljon val­tion rahaa käyt­tävä hyv­in­voin­tialue on sankari. Asia olisi val­lan toisin, jos viimeiset hyv­in­voin­tialueen eurot kerät­täisi­in maakun­taveroil­la. Löysäkäti­nen rahankäyt­täjä ei olisikaan enää alue­talouden sankari vaan päin­vas­toin vihat­tu verot­ta­ja. Kum­masti alka­isi säästömah­dol­lisuuk­sia löy­tyä. Sik­si maakun­taveron käyt­töönot­to saat­taisi hyvinkin keven­tää veron­mak­sajien taakkaa.

Maakun­taveron lisäk­si tarvi­taan tietysti myös aluei­den välistä tasaus­ta, kos­ka jos­sakin on huonom­pi veropo­h­ja ja ehkä enem­män van­ho­ja ja sairai­ta. Tässä ei ole mitään uut­ta. Näin oli myös sil­loin, kun kun­nat oli­vat vas­tu­us­sa sote-palveluista.

Maakun­tavero tek­isi aluei­den väliset tulon­si­ir­rot tietysti näkyväm­mik­si. Var­maankin sen takia Suomen keskus­ta vas­tus­taa niin vah­vasti maakun­taveroa. Ehkä myös sik­si, että puolue nyt vaan on mui­ta osaavampi taloudel­lises­sa suh­muroin­nis­sa ja rahan mankumisessa.

Sanomat­takin on selvää, että peri­aat­tei­den, joil­la rahaa tasa­taan hyv­in­voin­tialuei­den välil­lä, on olta­va avoimet.

Kela-taksit hyvinvointialueiden maksettavaksi

Ei Suomen keskus­ta kuitenkaan kaikessa ole väärässä. Esi­tys siirtää ter­vey­den­huoltoon liit­tyvät kela-tak­sit hyv­in­voin­tialuei­den rahoitet­taviksi on järkevä. Nyt palvelu­jen keskit­tämi­nen säästää rahaa hyv­in­voin­tialueil­ta, mut­ta lisää sitä Kelalle kul­je­tusten jär­jestämis­es­tä. Opti­moin­ti menisi parem­min, jos mak­sa­ja olisi sama.

22 vastausta artikkeliin “Miksi maakuntavero voisi keventää veronmaksajien taakkaa”

  1. Maakun­tavero olisi hyvä ottaa käyt­töön siinä tapauk­ses­sa jos hyv­in­voin­tialuei­den lukumäärää vähen­netään. Koko hyv­in­voin­tialuei­den luomi­nen oli lehmän kaup­pa jos­sa SDP onnis­tui rajaa­maan pois yksi­tyisen ter­vey­den­huol­lon Kela kor­vauk­set ja Keskus­ta sai hyv­in­voin­tialueet jot­ka ovat laa­dit­tu maakun­tien lukumäärän mukaises­ti. Maakun­tavero oli kyl­lä Keskus­tan agen­dal­la mut­ta poli­it­tis­ten syi­den takia sitä ei otet­tu käyt­töön. Syy tähän oli aikataulu ja läh­estyvät alue­vaalit sekä kun­tavaalit. En usko että par­la­men­taari­nen kon­sen­sus saadaan aikaan maakun­taveros­ta eikä hyv­in­voin­tialuei­den lukumäärästä. Ain­oa tapa olisi vähen­tää hyv­in­voin­tialuei­ta pelkästään hal­li­tuk­sen esit­tämäl­lä lain­säädän­tö muu­tok­sel­la. Samal­la taval­la kuin tehti­in vuo­den 1997 lääni uud­is­tuk­ses­sa. Tuol­loin Keskus­ta varus­tusti tuostakin uudistusta.

  2. Kiitos kun pidät tätä esillä.

    Osaatko antaa yleisiä ilman­su­un­tia, mis­sä päin poli­ti­ikan kent­tää ollaan tästä ongel­mas­ta tietoisia ja sitä oltaisi­in valmi­ita edis­tämään? Voisiko nyky­hal­li­tus tart­tua tähän?

    1. Nyky­hal­li­tus ei voi, kos­ka Kokoomuk­sen tavoite on ajaa julki­nen ter­vey­den­huolto sel­l­aiseen kri­isi­in että ain­oak­si vai­h­toe­hdok­si jää yksi­ty­istämi­nen. Siitähän sille mak­se­taankin iso­ja sum­mia ja tar­jo­taan arvokkai­ta peste­jä poli­itikkouran jälkeen.

      Per­su­ja taas kiin­nos­taa enem­män haukkua Marinia soteu­ud­is­tuk­sen tekemis­es­tä tästä tule­vaisu­u­teen kuin sen korjaaminen.

      Hal­li­tuk­semme onkin erit­täin vah­vasti ide­ol­o­gis­es­ti sitonut käten­sä nor­maalien suo­ma­lais­ten edun ajamiselta eri­tyis­es­ti soten kohdalla.

      1. Per­su­ja taas kiin­nos­taa enem­män haukkua Marinia soteu­ud­is­tuk­sen tekemis­es­tä tästä tule­vaisu­u­teen kuin sen korjaaminen.

        Taas tuo inha vastapuoli ajaa polar­isaa­tio­ta, toisin kuin mei­dän kaikin puolin moit­tee­ton ja kun­ni­alli­nen sakkimme.

      2. Taas tuo inha vastapuoli ajaa polar­isaa­tio­ta, toisin kuin mei­dän kaikin puolin moit­tee­ton ja kun­ni­alli­nen sakkimme. 

        Kri­ti­ikkiä saa ja mielestäni tuleekin esit­tää kun siihen syytä on. Voin vaik­ka aloit­taa esimerkkinä:
        On SDP:n ja Keskus­tan häpeä että maakun­taveroa ei säädet­ty kun sote-uud­is­tus otet­ti­in käyttöön.

        Jatkan:
        On Kokoomuk­sen ja Perus­suo­ma­lais­ten häpeä että maakun­taveroa ei tässäkään hal­li­tu­so­hjel­mas­sa olla otta­mas­sa käyttöön.

        Eikö vihre­itä saa kri­ti­soi­da? Saa toki, esimerkiksi:
        Oli häpeäl­listä ja type­r­ää sal­lia luon­nol­lis­ten monop­o­lien pää­tyvät ulko­maalais­ten pääo­masi­joit­ta­jien käsi­in (mm. Caruna), ja Vihreät oli­vat hal­li­tuk­ses­sa tätä päästöstä tekemässä.

        Maakun­taveron suh­teen taas vihreät ovat nähdäk­seni olleet oike­as­sa alus­ta alka­en, aja­mas­sa sen käyttönottoa.

        Ei tämä mitenkään vaikeaa ole kun­han vain pitäy­dytään totu­udel­lisu­udessa. Polar­isaa­tio kas­vaa kun osa toim­i­joista ei pelaa totu­udel­lis­es­ti vaan alkaa pelaa­maan val­heil­la luo­den niil­lä yhteistä todel­lisu­ut­ta. Täl­löin mitään yhteistä poh­jaa argu­men­toi­da ei edes ole, kaikkien ymmärtämä kri­it­tik­ki ja keskustelu muut­tuu mah­dot­tomak­si ja yhteiskun­taa kasas­sa pitävä liima jostain yhteis­es­tä totu­us­po­h­jas­ta putoaa pois. Hyvänä esimerkkinä tästä on hal­li­tuk­semme rasis­mi, jos­sa hal­li­tus­ta liimaa yhteen vain val­he hal­li­tuk­sen rasis­min­vas­taisu­ud­es­ta. Pur­si­ainen kir­joit­ti tästä ihan hyvin:
        https://www.libera.fi/2023/07/15/ai-mika-rasismi-ei-taalla-ole-mitaan-rasismia-tai-jos-olikin-irtisanouduimme-siita-jo-maanantaina/

        Aja­tus että per­su­ja (tai ketä tahansa muutkaan) ei saisi arvostel­la kos­ka polar­isaa­tio on pahas­ta on täysin älytön, total­i­taristi­nen ja sel­l­aisen ajatuk­sen otta­mi­nen todes­ta johtaa vapau­den kuolemaan.

        Uskon että asioista on ole­mas­sa totu­us, ja että siihen sitou­tu­mi­nen tuot­taa maail­maan hyvää. Kiihtyvästi yhä use­ampi vain ei enää tähän usko, ja tästä on seu­ran­nut ja tulee seu­raa­maan kaiken­laista ikävää.

      3. Nim­imerk­ki Kil­go­relle kom­ment­ti­na siihen mik­si maakun­taveroa ei otet­tu käyt­töön Marinin hal­li­tuk­sen aikana joh­tui yksinker­tais­es­ti siitä syys­tä että koko hyv­in­voin­tialuei­den luomi­nen oli alus­ta alka­en poli­it­ti­nen lehmänkaup­pa jos­ta päätet­ti­in hal­li­tus­neu­vot­telu­iden aikana. Siinä ei ollut par­la­men­taarista ylipuoluer­a­jo­jen ole­vaa komiteaa joka olisi voin­ut tehdä alus­ta­vat suun­nitel­mat. Kaik­ista oleelli­nen asia jäi ratkaise­mat­ta eli rahoi­tus. Hyv­in­voin­tialuei­den lukumäärä on myös erit­täin iso suh­teessa väk­iluku­un. Sil­loiset oppo­si­tiop­uolueet vas­tus­ti­vat tätä mallia ja Sip­ilän hal­li­tuk­sen aikana sil­loiset oppo­si­tiop­uolueet etenkin SDP vas­tusti kyseistä mallia. Ain­os­taan Keskus­ta oli alus­ta alka­en maakun­ta­mallin pohjalla.

      4. Rahul Somanille kom­ment­ti­na, yksinker­tais­tet­tuna maakun­taveroa ei ole kos­ka Keskus­ta, Kokoomus, Perus­suo­ma­laiset ja SDP ovat sitä vas­tus­ta­neet. Aika vaikea on siis sel­l­aista säätää maas­sa mis­sä neljä suur­in­ta puoluet­ta sel­l­aista ei halua.

        Lehmänkaup­po­ja en kiel­lä, ja nehän lop­ul­ta löivät arkun naulaan Sip­ilän hal­li­tuk­sen, eli Kokoomuk­sen, Keskus­tan ja Per­su­jen aja­malle sotemallille. Kaik­ki halu­si­vat vetää niin paljon koti­in­päin kokon­aisu­u­den kus­tan­nuk­sel­la että lop­putu­lok­ses­ta tuli niin jär­jetön että se Suomen kansan onnek­si kaa­tui perus­tus­lail­lisi­in ongelmiin.

        Olen kuitenkin sitä mieltä että uud­is­tus heikkouk­sis­taan (eri­toten keskus­tan ole­mas­saolosta) huoli­mat­ta kan­nat­ti tehdä Marinin hal­li­tuk­sen aikana. Niin kauan kun­tia oli pidet­ty löysässä hirressä, ja niin paljon junailu­ja ne oli­vat tehneet uud­is­tus­ta silmäl­läpitäen että uud­is­tus oli pikkuhil­jaa jo pakko tehdä. 21 hv-aluet­ta palvelu­iden jär­jestänänä on kuitenkin todel­la paljon vähem­män kuin van­ha malli mis­sä yli 300 kun­taa jär­jestää jokainen itse ne palve­lut oma­l­la tavallaan.

        Mitä tulee aiem­paan keskustelu­un per­su­ista, niin juuri sopi­vasti Purra eilen oli A‑Studiossa ker­tomas­sa miten ei itse pidä tästä sote-mallista, mut­ta kuin­ka per­sut eivät sitä ole hal­li­tuk­ses­sa kor­jaa­mas­sakaan vaan jät­tää mah­dol­liset kor­jauk­set seu­raavalle hallitukselle:
        https://yle.fi/a/74–20105964

      5. Nim­imerk­ki Kil­go­relle kom­ment­ti­na että maakun­ta­mallin vai­h­toe­hdok­si olisi voin­ut olla esimerkik­si kun­tau­ud­is­tus jos­sa kun­tien lukumäärä olisi alle tuon 300. Nykyi­nen haaste hyv­in­voin­tialuei­den kohdal­la on niiden eri­lainen tilanne. Jopa eilen A‑Studiossa Kan­gashar­ju, Hiil­amo ja Kork­man tote­si­vat että haas­teena on hyv­in­voin­tialuei­den eri­lainen lähtöko­h­ta. Myös Kan­gashar­ju tote­si että maakun­tavero ei ratkaise ali­jäämä tilan­net­ta. Se voi jopa eriyt­tää hyv­in­voin­tialuei­ta. Yksi tapa olisi se että maakun­tavero olisi aluk­si tasavero jon­ka val­tio­varain­min­is­teri ottaa käyt­töön. Hyv­in­voin­tialuei­den uud­is­t­a­mi­nen on vält­tämätön­tä mut­ta se pitää tehdä huolel­lis­es­ti. Ilman muu­ta seu­raa­vankin ja sitä seu­raavakin hal­li­tuk­sen on jatket­ta­va näitä uudistuksia

      6. Nim­imerk­ki Kil­go­relle kom­ment­ti­na että maakun­ta­mallin vai­h­toe­hdok­si olisi voin­ut olla esimerkik­si kun­tau­ud­is­tus jos­sa kun­tien lukumäärä olisi alle tuon 300. Nykyi­nen haaste hyv­in­voin­tialuei­den kohdal­la on niiden eri­lainen tilanne. 

        Mut­ta kyl­lähän kun­tienkin tilanteet ovat aivan radikaal­isti eri­laisia. Osista on tul­lut van­hus­ten­hoitoreser­vaat­te­ja, ja osa on imenyt näi­den aluei­den opiskelu/työikäiset nuoret jo vuosikym­menten ajan. Veron­mak­sukyky ja huolto­suh­teet ovat siis alueel­lis­es­ti radikaal­isti eri­laiset. Tämä on kuitenkin ratkaistu val­tiono­suuk­sil­la eli kun­tien välisil­lä tulon­si­ir­roil­la. Nykyisessä val­tion keskusve­toises­sa hyv­in­voin­tialuei­den rahoi­tus­päätös­mallis­sa on myös aluei­den välisiä tulonsiirtoja.

        Enkä sano että maakun­tavero olisi hopealu­oti joka ratkai­sisi kaik­ki ongel­mat. Mielestäni se vain olisi askel oikeaan suun­taan. Nyt hv-aluei­den rahoi­tus on liian keskusjo­htois­es­ti hal­lit­tua, poukkoil­e­vaa ja mielivaltaista.

      7. Nim­imerk­ki Kil­go­relle kom­ment­ti­na että jopa nykyisessä hyv­in­voin­tialuei­den kohdal­la on paljon sel­l­aisia aluei­ta jot­ka ovat jo nytkin van­hus­ten­hoitoreser­vaat­te­ja ja tästä syys­tä veron­mak­sukyky ja huolto­suh­teet ovat siel­läkin alueel­lis­es­ti eri­laiset kos­ka aluei­ta on liian paljon suh­teessa väk­iluku­un. Maakun­taveron pitäisi olla tasavero jot­ta aluei­den välil­lä ei syn­ty­isi verokilpailua.

  3. Tuo vuosi­bud­jet­ti on rasite yhteiskun­nalle. Jopa päiväkoti­ta­sol­la kan­nat­taa tuh­la­ta yli­jäämä äkkiä ties mihin, ettei tulot vähene seu­raa­vana vuonna.

    1. Vuosi­bud­jetit ovat ongel­ma vain sen vuok­si, että tääl­lä on niin saatanalli­nen pakko ennus­taa ja tietää kaik­ki etukä­teen. Nythän kaikille annetaan ikään kuin ‘mak­si­mi’ käteen. Asi­aa voisi hoitaa toisinkin.

      Tosin mikään ei kyl­lä muu­tu, niin kauan kuin joka paikkaan palkataan laiskan pulskei­ta mer­i­tokraat­tisen koulu­työeti­ikan saanei­ta, eli näitä itsekkäitä alisuo­ri­u­tu­jia. Tässä maas­sa niin har­vaa todel­la kiin­nos­taa tehdä asi­at oikein tai ajatel­la mitään yhteistä hyvää. Mut­ta tätä sitä on kyl­vetty yksilökeskeistä lib­er­al­is­mia pain­ot­ta­mal­la, ja nyt sit­ten niitetään satoa. Ei ole mitään me-henkeä, on vain minä, minä ja minä. Mik­si vaalia jotain kansal­lista sol­i­daarisu­ut­ta, kun koko kansal­lisu­us ja kansal­lis­val­tio on kirosana yksilökeskeistä lib­er­al­is­mia painottaville.

      Min­un mielestä Suomes­ta pitäisi näin lib­er­al­is­min ja liit­to­val­tion hengessä muutenkin lopet­taa suurin osa viras­toista, keskit­tämäl­lä kaik­ki Helsinki­in hom­mat para­nee, niin var­masti para­nee vielä lisää kun ne keskitetään Kes­ki-Euroop­paan. Säästöt oli­si­vat aivan val­tavia. Mik­si EU:n suurimpia hyö­tyjä ei ote­ta käyt­töön, vaan jokainen val­tio pitää tehot­to­mia itsenäisiä viras­to­ja laa­ti­mas­sa samoista asioista suosi­tuk­sia ja määräyk­siä itsenäis­es­ti? Taitaa val­tio ja liit­to­val­tio olla vain temp­putyöl­listämistä korkeak­oulute­tu­ille, samal­la kun duu­nar­it tunge­taan raa’an markki­na­t­alouden rattaisiin.

      Help­po kyl­lä kan­nat­taa perus­suo­ma­laisia, ulote­taan ja jae­taan korkeak­oulute­tu­ille samaa mitä duunareille: keskit­tämistä, ulkois­tamisia, tehostamisia. Turha kuitenkaan syyt­tää duunare­i­ta tai perus­suo­ma­laisia tästä, kyl­lä lib­er­aalit eli korkeak­oulute­tut ovat ihan itse tämän tien valinneet.

  4. Maakun­tavero olisi järkevä Oden mainit­semista syistä, jos Suomeen päätet­täisi­in ryhtyä rak­en­ta­maan oikeaa maakuntahallintoa.
    Sip­ilän hal­li­tuk­sen sote-mallis­sa oli ongelmia, mut­ta siinä sekä Ely että Avi olisi siir­ret­ty alue­val­tu­us­to­jen alaisu­u­teen. Maakun­nille pitäisi siirtää reip­paasti tehte­viä niin val­ti­ol­ta kuin kunnilta.
    Surkuhu­paisaa on, että 2025 tulee voimaan TE-uud­is­tus, jota rupeaa pyörit­tämään eri him­melit kuin sotea.
    Maakun­ta­hallinto toisi myös alue­val­tu­us­toille mielekkään roolin. Eihän ne nyt mis­tään päätä (val­tion­va­rain­min­is­ter­iö johtaa hyvinvointialueita):

    1. Kom­ment­ti­na Vauhkoselle tuo­hon maakun­ta­hallintoon. Toimi­va ratkaisu olisi malli joka muis­tut­taisi vuo­den 1997 lääni­u­ud­is­tus­ta. Läänien lukumäärä oli tuol­loin 6. Suurille kaupunkiseuduille pitäisi tehdä eril­lis­ratkaisu . Täl­lä het­kel­lä eril­lis­ratkaisu on tehty ain­os­taan Helsin­gin kohdalle. Sip­ilän hal­li­tuk­sen maakun­ta­malli olisi muis­tut­tanut nyky­istä hyv­in­voin­tialuei­den mallia. Maakun­ta­malli on ollut pääasi­as­sa Keskus­tan lem­pi­hanke kos­ka sille taas kun­tau­ud­is­tus olisi poli­it­ti­nen tappio.

  5. Val­tion­vero, kun­nal­lisvero, Yle-vero, työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­su, eläkäturvamaksu.
    Maakun­tavero siihen byro-härdeli­in vielä lisää?
    Entropi­an vauhdit­ta­mi­nen har­voin kannattaa.
    Ehkä pitäisi ajatel­la ihan tois­in­päin: yksi ain­oa vero kaikille. Olisi sys­teemin otta­ma pros­ent­ti selkeästi läpinäkyvä.
    Kone osaa kyl­lä erotel­la sos.tunnuksen perus­teel­la mikä osu­us esim. eläke­mak­su­un jne. kul­takin menee.
    Eli päin­vas­toin: yhden pros­ent­tilu­vun alle kaikki.

    1. Entropi­an vauhdit­ta­mi­nen har­voin kannattaa.

      Min­un kor­vaani tämä kuu­lostaa, että sin­ul­la on jotain biol­o­gista elämää vas­taan. Mei­dän syömäham­paamme yksinker­taisem­pia dis­si­pati­ivisia pros­esse­ja vas­taan kun on mei­dän nopeutemme entropi­an tuot­tamises­sa. Et tietenkään tarkoit­tanut tätä.

      Toisin kuin mon­esti luul­laan, entropia on erit­täin huono suure elämän, ikään­tymisen, epäjärjestyk­sen tai yleisen huo­nouden mit­taamiseen. Se on järkevä mit­tari vain erit­täin abstrak­tis­sa mielessä (“tämä kasvin­siemen voi muut­taa todel­la mon­ta olo­suhdet­ta suun­nilleen saman­laisek­si kasviksi”), joka vaikut­taa melko kaukaiselta siihen merk­i­tyk­seen näh­den jol­la käsitet­tä fysi­ikas­sa käytetään.

      HT: Kek­si pari ikävää muu­tos­ta, jot­ka madal­ta­vat ihmiske­hon entropi­aa. Anna esimerk­ki teol­lis­es­ta pros­es­sista, joka nos­taa mate­ri­aalin entropi­aa ja tekee siitä samal­la käyttökelpoisemman.

  6. Jos maakun­tavero tehtäisi­in, veropo­h­jan voisi olla perustel­tua olla jotain muu­ta kuin ansio­tuloverot, kos­ka keskimääräistä korkeam­mat ansio­tu­lota­sot ovat keskit­tyneet eri puolelle Suomea kuin ikään­tyneet ja sairastelut.

    Yhden pros­entin lisäverol­la saa osas­sa Suomea hyvin pienen lisä­tu­lon asukasluku­un näh­den toisi­in ver­rat­tuna, kun taku­ueläk­keet yms. hyvin pienet tulot ovat ansio­tulovero­tuk­selta suo­jat­tua tuloa, ja kun köy­him­mil­lä alueil­la merkit­tävä osa asukkaista on pienituloisia.

    Vero­tu­soikeus voisi olla ehkä perustel­lumpaa, jos alueet saisi­vat itse päät­tää palvelu­iden laa­ju­u­den ja määrätä aidosti pitkälle omista menois­taan. Mut­ta siitä päät­tää nyt val­tio, että miten pian vaik­ka hoitoa pitää saa­da, kos­ka sote-uud­is­tuk­sen tavoite oli tasaver­tais­taa väkeä hoitoasioissa. 

    Toisaal­ta Suomen aiem­pi sote-malli perus­tui kun­nal­liseen aluevero­tuk­seen sote-palveluis­sa ja se ajan saatossa johti isoi­hin alueel­lisi­in eroi­hin palveluis­sa tulon­si­ir­roista huoli­mat­ta. Köy­hillä alueil­la oli keskimääräistä heikom­mat ter­veyspalve­lutkin, kun niis­sö sairas­tavu­us oli isom­paa, mut­ta tuk­i­ta­sot pienem­piä, ja vau­rail­la alueil­la oli mui­ta keskimäärin parem­mat ter­veyspalve­lut. Tämä vero­tu­soikeusmall­eis­sa käytän­nössä herkästi seu­raa, ja sitä on vaikea estää.

  7. Min­un jär­ki sanoo, että val­lan ja vas­tu­un anta­mi­nen maakun­nalle mukaan­lukien verot­ta­mi­nen kor­jaisi kan­nus­teon­gel­maa ja tämä olisi oleelli­nen paran­nus. Eilen telkkaris­sa Riik­ka Purra ilmaisi skep­tisyyt­tä maakun­taveroa kohtaan. Hänen perustelu oli, että vero­pros­en­tit eri maakun­nis­sa pää­ty­i­sivät niin rajusti eri tasoille, että val­tion olisi jokat­a­pauk­ses­sa tuet­ta­va niitä jois­sa vero­pros­en­tit nousi­si­vat kohtu­ut­tomak­si. Kom­ment­ti oli outo, kos­ka ei kun­taverotkaan ennen­van­haan paljoa toi­sis­taan poiken­neet eivät edes kym­men­tä pros­ent­tiyk­sikköä. Maakun­taverot toden­näköis­es­ti poikkeaisi­vat vielä huo­mat­tavasti vähemmän.
    Maakun­tavero on järkevä ain­oas­taan, jos val­tio “lait­taa piikin kiin­ni” ja aidosti siirtää val­lan ja vas­tu­un alueille. Asiansa rys­sivien maakun­tien uhkana täy­tyy olla se että hallintoala­maiset muut­ta­vat alueille, jois­sa palve­lut on ok ja vero­tus kohtu­ullista. Palve­lu­ta­so on har­mon­isoitu liian pitkälle. Mei­dän pitää hie­man sietää moni­ar­voisu­ut­ta ja eri­laisu­ut­ta niin, että maakun­nat voivat lois­taa itse val­it­se­mal­laan taval­la, yksi ter­vey­den­huol­los­sa, toinen rak­en­tamises­sa jne. Jär­jetön­tä ajaa koko Suo­mi tiukkaan yhteen muot­ti­in. Muu­tan pois suomes­ta jos maakun­tavero lanseer­ataan niin, että maakun­taveron lisäk­si val­tio antaa “takauk­sen” asiansa rys­siville maakun­nille. Sil­loin, todel­lakin, maakun­tavero vie asioi­ta huonom­paan suuntaan.

  8. Lisäisin vielä tähän vero­tu­soikeu­teen, että hyv­in­voin­tialuei­den kar­tat pitää piirtää sel­l­aisik­si että samaan hyv­in­voin­tialueeseen mah­tuu sekä rikkai­ta että köy­hiä aluei­ta. Kart­ta voi näyt­tää vähän oudol­ta mut­ta niiden vähem­män men­estyvien aluei­den taakat pitää jakaa mah­dol­lisim­man monelle.

    1. Miten olisi yksi hyv­in­voin­tialue? Tai san­o­taan kolme, Helsin­ki, muu Man­ner-Suo­mi ja Ahve­nan­maa? Lan­det voisi­vat jär­jestää asiansa keskenään, Affe­nan­maan itse­hallintoon ei kos­ket­taisi, ja Helsin­ki saisi päät­tää omista asiois­taan ilman naa­purien söhellystä.

  9. En kan­na­ta maakun­taveron käyt­töönot­toa hyv­in­voin­tialueille (edes viimeisille euroille).
    Sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon uud­is­tus (sote-uud­is­tus), on palvelu­jen ja rak­en­tei­den uud­is­tus (hallinnolli­nen uud­is­tus), yhden­ver­tais­ten ja oikeu­den­mukaisten palvelu­jen varmis­tamisek­si, kaven­ta­maan hyv­in­voin­ti- ja ter­vey­sero­ja sekä hillit­semään kus­tan­nusten kasvua.
    Vas­tuu jär­jestämis­es­tä (jär­jestämis­vas­tuu) on siir­tynyt uusille hyv­in­voin­tialueille (21) 1.1.2023.
    Uud­is­tuk­sen tavoit­teena on luo­da tasa-arvoisem­pi palvelu­jen saatavu­us ja vähen­tää ihmis­ten välisiä ter­veys- ja hyvinvointieroja.
    Sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iö vas­taa sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon toimin­nan yleis­es­tä ohjaamis­es­ta, suun­nit­telus­ta ja kehittämisestä.
    Val­tiono­h­jaus; julki­nen talous, henkilöstön riit­tävyys, väestön yhden­ver­taisu­us ja palve­lu­tarpei­den kasvu.
    Val­tio­varain­min­is­ter­iö seu­raa hyv­in­voin­tialuei­den toim­intaa ja taloutta.
    HUS-yhtymä vas­taa erik­seen sääde­ty­istä vaa­ti­van erikois­sairaan­hoidon tehtävistä alueellaan.
    Hyv­in­voin­tialueet ovat itse­hallinnol­lisia aluei­ta ja niiden rahoi­tus perus­tuu val­tion rahoituk­seen (ei vero­tu­soikeut­ta). Rahoituk­ses­sa ote­taan huomioon aluei­den väliset erot palvelutarpeissa.
    V. 2023 tilin­päätök­sen ali­jäämä oli 1,3 mrd €. Merkit­tävää; palvelu­jen osto­jen kasvu, hin­nanko­ro­tuk­set, palkanko­ro­tuk­set, vuokratyövoima. Van­taan ja Ker­a­van hyv­in­voin­tialue on hak­enut lisära­hoi­tus­ta 21.5.2024
    Sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon jär­jestämisen arviointi
    Ter­vey­den ja hyv­in­voin­nin laitos arvioi vuosit­tain sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon jär­jestämistä val­takun­nal­lis­es­ti, yhteistyöalueit­tain ja hyv­in­voin­tialueit­tain. Arvioitavi­in alueisi­in kuu­luu 21 hyv­in­voin­tialuet­ta, Helsin­gin kaupun­ki ja HUS-yhtymä.
    Ja myös 5 yhteistyöaluet­ta (jos­sa Etelä-Suo­mi jaet­tuna) voisi olla tule­vaisu­udessa 8 hyv­in­voin­tialuet­ta ja HUS ja Ahve­nan­maa. Saa nähdä, miten käy. Kan­nat­taa var­maankin seu­ra­ta yhteistyöalueista asiantun­ti­joiden arviointeja.
    Val­takun­nalli­nen asiantun­ti­ja-arvio hyv­in­voin­tialueista käsit­telee seu­raavia aihei­ta; *väestö ja väestön palve­lu­tarve, *hyv­in­voin­tialueen toimin­nalli­nen rak­en­tu­mi­nen, *henkilöstön saatavu­us ja riit­tävyys, *sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nuk­set, rahoi­tus ja investoin­nit, *palvelu­jen yhden­ver­taista saatavu­ut­ta, *henkilöstön riit­tävyyt­tä ja *talouden hallintaa edis­tävät toimenpiteet.
    Arvioidaan myös Sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon jär­jestämi­nen yhteistyöalueilla.
    Kun aikanaan tehti­in talousarvio­ta vuodelle 2023, tietopo­h­jana käytet­ti­in aikaisem­paa tilin­päätöstä ja ”nyt kek­sit­tyä” talousarvio­ta. Kyseessä oli rahan­jako kun­nalle ja kunnal­ta pois, alueille. Onko mah­tanut käy­dä niin, että kun­nille tuli rahaa vähän ”tarpei­ta” enem­män ja alueille vähän vähem­män. Ja ali­jäämät on aiheut­tanut alibud­je­toin­ti. Meteli ali­jäämästä on ollut uskomaton.
    Ali­jäämä oli vuodelta 2023 1,3 mrd € ja nyt arvioidaan vuodelle 2024 ali­jäämäk­si n. 1,45 mrd €. Samaan aikaan val­tio tekee talousarvion vuodelle 2025 12,2 mrd € alijäämäisenä.
    Meno­jen kasvu 10,2 %. Muu­tok­sia on ollut, ostopalvelui­ta on käytet­ty huo­mat­tavasti aiem­paa enem­män, palkat oli­vat arvioitu toteu­tunut­ta pienem­mik­si, yleinen hin­tata­so on nous­sut (inflaa­tio), vuokratyövoiman käyttö
    Val­tio kerää rahat sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon jär­jestämiseen Suomessa.
    Rahan käytöstä päät­tää Suomen hal­li­tus; apuna päätök­sen­tekoon on lain­säädän­tö, asiantun­ti­jat, virkamiehet ja toiv­ot­tavasti koko eduskun­ta. Rahan käytöstä ei voi päät­tää ulkop­uo­li­nen, esim. yksi­tyi­nen ter­veysfir­ma, vaikka­pa kalli­ita toimen­piteitä var­muu­den vuok­si julkiseen palvelu­un ver­rat­tuna, voiton­tavoit­telu mielessä.
    Hyv­in­voin­tialueel­la päät­täjä voi päät­tää, tehdäänkö itse vai oste­taanko jokin palvelu. Ostet­taes­sa toimen­piteen päät­täjä ostaa sovi­tun hin­nan mukaisesti.
    Raha jae­taan yhteis­es­tä potista sovit­tu­jen kri­tee­rien mukaises­ti, ei ote­ta toiselta ja anneta toiselle.
    Hyv­in­voin­tipalve­lut päät­tää eduskun­ta ja jakaa rahat hyv­in­voin­tialueille sovit­tu­jen (julkiset) kri­tee­rien mukaisesti.
    Hyv­in­voin­tialueet toteut­ta­vat saa­mal­laan rahal­la nämä sovi­tut palve­lut. Alue voi ostaa, niin halutes­saan, halu­a­mansa palvelun yksi­tyiseltä, mut­ta ei siir­rä val­tion rahaa yksityiselle.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.