Pehmeä budjettirajoite on turmiollinen

26 vastausta artikkeliin “Pehmeä budjettirajoite on turmiollinen”

1. Mikä on läh­teenä ko. luvuille ts. onko siinä huomioitu ker­talu­on­teisia muutoskustannuksia?

   Lisäk­si vuosi 2022 on huono ver­tailuko­h­ta, kos­ka moni kun­ta oival­si min­i­moi­da viimeisen vuo­den sote-kus­tan­nuk­sen­sa. Täl­löin hei­dän tulop­uoleen kohdis­tui mah­dol­lisim­man pieni leikkaus 2023 ja mah­dolli­nen investoin­tivel­ka jäi hyv­in­voin­tialueen katettavaksi.

   Vastaa

   1. Tuo on tot­ta, että asi­aan liit­tyvät myös aiem­man ja aiem­pi­en vuosien talous­lukui­hin liit­tyvät tak­tikoin­nit sekä lisäk­si myös se, että niis­sä paikois­sa, jois­sa organ­isaa­tio uud­is­tuk­sen takia muut­tui, tuli organ­isaa­tiomuu­tok­sista merkit­täviä lisäkuluja.

      Taulukos­sa kiin­nit­tää huomio­ta myös toinen asia. Jos kat­soo, mis­sä kun­nis­sa kus­tan­nus­lisäyk­set ovat olleet isoimpia, tulee vas­taan aika taval­la kor­re­laa­tio­ta sen kanssa, mitkä uusista hyv­in­voin­tialueista (Helsin­ki säi­lyi) ovat monikielisiä, eli joko kak­sikielisiä tai sel­l­aisia, joiden kieliv­elvoit­teisi­in sisäl­tyy saame. Vas­taavasti blogikir­joituk­ses­sa lis­tatut kus­tan­nus­lisäyk­siltään pien­im­mät alueet (uno­hde­taan taas Helsin­ki, jol­la alue säi­lyi ennal­laan eikä muu­toskus­tan­nuk­sia sik­si olen­naisem­min tul­lut), ovat lähin­nä yksikielisiä sote-alueita.

      Sote-uud­is­tus toteutet­ti­in lop­ul­ta niin väljäl­lä kak­sikielisyyskri­teer­il­lä, että yli 50 % Suomen väestöstä asuu kak­sikielisel­lä sote-alueel­la, vaik­ka ruotsinkielisen väestön osu­us koko väestöstä on alle 5 % vaik­ka Ahve­nan­maankin luk­isi mukaan. Kak­sikielis­ten aluei­den laa­jen­nus ei tarkoit­tanut vain opastei­den vai­h­tamista, vaan se tarkoit­taa arjes­sa mm. sitä, että henkilöstön Intra pitää tehdä pysyvästi kak­sikielis­es­ti, sähkö­pos­ti­tiedot­teisi­in pitää lait­taa kään­nös myös toisel­la kielel­lä, ohjelmis­to­ja on pitänyt kak­sikielistää aiem­min yksikielisil­lä alueil­la yms., ja toki sitäkin että puhe­limeen pitää löytää asi­as­sa kuin asi­as­sa joku, joka taitaa sitä tois­takin kieltä — mikä on käytän­nössä lisän­nyt mm. kielil­isien määrää palkkauk­ses­sa. Helsin­gin kokolu­okan alueel­la täl­lai­sista alueista ei tule niin suur­ta kus­tan­nus­lisää, kos­ka volyymit ovat niin paljon isom­pia, mut­ta pie­nil­lä sote-alueil­la tämän tyyp­piset asi­at lisäävät herkästi suh­teessa enem­män kustannuksia.

      Vastaa

2. Eikös tähän ole syynä ainakin se, että kun­nat ennen soteu­ud­is­tus­ta tak­tis­es­ti alibud­je­toi ja alikir­jasi sotekus­tan­nuk­set? Tavoit­teenaan menet­tää uud­is­tuk­ses­sa vähem­män tuloja.

   Vastaa

   1. Kyse ei ole bud­je­toiduista luvuista (jot­ka voivat olla alim­i­toitet­tu­ja) vaan todel­li­sista toteu­tuneista kus­tan­nuk­sista. Ja aja­tus siitä, että kun­nat oli­si­vat väären­täneet kir­jan­pitoa ja alikir­jan­neet sote-menot on onnek­si väärä.

      Vastaa

      1. Eikö tässäkin voi ainakin vähän “pela­ta” esim. jät­tää yht­enä vuon­na kaik­ki isom­mat han­k­in­nat tekemät­tä jne.

      2. Han­k­in­ta ei ole meno. Han­k­in­nat tuot­ta­mat pois­tot ovat meno

      3. Ei kai kukaan väären­tänyt kir­jan­pito­ja. Lail­lis­ten rajo­jen puit­teis­sakin voi tehdä mon­en­laista. Tak­tikoin­tia oli kyl­lä lukui­sis­sa yksi­tyisko­hdis­sa. Moni teki sitä opti­moiden aiem­pi­en kun­tien taloudel­lista etua tule­van hyv­in­voin­tialueen talouden kus­tan­nuk­sel­la, osa taisi laskea väärin.

         Lop­putu­lok­se­na sote-uud­is­tuk­ses­ta on mm. se että Suomes­sa on negati­ivisen val­tiono­su­u­den kun­tia, jot­ka joutu­vat nyt mak­samaan siitä val­ti­olle, että joutu­vat tuot­ta­maan val­tion lak­isääteis­es­ti velvoit­tamia palvelui­ta. Asia johtuu rahoi­tus­mall­ista ja siitä, että sote-sek­torin menot oli rahoi­tus­malli­in las­ket­tu aikoinaan val­tion toimes­ta liian karkeal­la taval­la niin, että ne yliarvioi­vat meno­ja osas­sa kun­nista ja aliarvioi­vat niitä toi­sis­sa. Kun sit­ten val­tiono­su­udet las­ket­ti­in karkeasti pieleen meneväl­lä mallil­la las­ke­tu­il­la sote-menoil­la vähen­net­tynä, on käynyt osas­sa kun­nista niin, että val­tiono­suuk­sista on tul­lut negatiivisia.

         Negati­iviset val­tiono­su­udet lienevät pehmeän bud­jet­ti­ra­joit­teen teo­reet­ti­nen vas­tako­h­ta. Eli tilanne, jos­sa val­tion piik­ki ei ole auki, vaan jos­sa kun­ta joutuu löytämään rahoituk­sen omien muiden meno­jen­sa lisäk­si myös val­tion menoille.

3. Kuvios­ta näkyy mihin valit­tu rahoi­tus­malli on vääjäämät­tä johta­mas­sa. Jos alueil­la olisi sama vero­tu­soikeus ja oma bud­jet­ti kuin kun­nil­la oli sote-asiois­sa, tilanne ei olisi tuo. Tässä on val­tion piik­ki auki niille, jot­ka ovat hoi­ta­neet kehnoim­min asiansa. Pakko olla, kos­ka val­ti­ol­la on viime­si­jainen velvol­lisu­us tur­va­ta palve­lut perus­tus­lail­lise­na oikeutena. Jos taloudeltaan huonol­la tolal­la ole­va alue liitetään toiseen, niin mitä sit­ten. Näin on tehty myös köy­hille ja umpiperään ajau­tuneille kun­nille, mut­ta mikä siinä sit­ten ratkesi.
   Edelli­nen hal­li­tus ei uskaltanut säätää sitä vero­tu­soikeut­ta pop­ulis­tisen oikeis­ton pelos­sa. Oikeis­ton mielestä on parem­pi, että val­tio mak­saa yli­tyk­set, vaik­ka rahaa palaa täl­lä tyylil­lä vielä enem­män kuin ennen. Uud­is­tuk­sel­la tavoitel­lut säästöt eivät yksinker­tais­es­ti voi toteu­tua tässä mallis­sa. Hyvin hoidet­tu kun­ta — kuten oma asuinkun­tani joka on vela­ton — pystyi jopa laske­maan kun­taveroa kun se hoiti tehtävät järkevästi. Nyt täl­laista kan­nustin­ta ei ole.

   Vastaa

   1. “Kuvios­ta näkyy mihin valit­tu rahoi­tus­malli on vääjäämät­tä johta­mas­sa. Jos alueil­la olisi sama vero­tu­soikeus ja oma bud­jet­ti kuin kun­nil­la oli sote-asiois­sa, tilanne ei olisi tuo.”

      Olen jok­seenkin var­ma siitä, että vaik­ka olisi ollut vero­tu­soikeus, ensim­mäisen vuo­den tilanne muu­toin saman­laisen uud­is­tuk­sen tapauk­ses­sa olisi ollut silti se, että kus­tan­nuk­set pomp­paa­vat ylöspäin, kun vas­tuu siir­tyi kun­nil­ta hyv­in­voin­tialueille. Kos­ka muut syyt kus­tan­nusten nousulle oli­si­vat ennal­laan. Kuten kas­va­neet lak­isääteiset velvoit­teet, hoito­taku­ut, kak­sikielisyys­vaa­timuk­set, palkka­har­mon­isoin­ti­in liit­tyvä lain­säädän­tö, tieto­jär­jestelmien moneus ja erot yhdis­tyvis­sä organ­isaa­tiois­sa, suurem­pi maanti­eteelli­nen laa­ju­us ver­rat­tuna aiem­pi­in kun­taor­gan­isaa­tioi­hin ja niin edelleen. Lisäk­si menetet­ti­in syn­er­giae­tu­ja, joi­ta oli kehit­tynyt kun­ta-aikaan, mis­tä myös aiheutuu nyt lisäkus­tan­nuk­sia sekä hyv­in­voin­tialueille että kunnillekin.

      Lisäk­si tilanne olisi silti se, että laa­jan alueen kohdal­la menop­uoli koet­taisi­in toden­näköis­es­ti saman­ta­paisem­pana kuin val­tion meno­jen osalta, eli niin, että veron­mak­sajista pääosan koet­taisi­in psykol­o­gis­es­ti kuitenkin muo­dos­tu­van muista kuin ihan lähim­mäi­sistä. Muual­la Suomes­sa sil­lä on eroa, että onko palvelu paikallise­na tar­jol­la 10 kilo­metrin sisäl­lä vai onko lähin palvelu yli 50 kilo­metrin päässä. 

      Siitä saatet­taisi­in olla halukkai­ta jos­sain mak­samaan paikallisvero­ja, että palve­lut pysyvät vier­essä. Mut­ta jos ne eivät siinä pysy, mut­ta tulisi paikalli­nen lisävero sil­lä perus­teel­la, että yli 50 kilo­metrin päässä samal­la hyv­in­voin­tialueel­la asu­vat asukkaat saa­vat jotain paikallisia hyv­in­voin­tialuepalvelui­ta, herää kysymys, että mikä sel­l­aisen paikallisveron oikeu­tus olisi, jol­la ei saa edes paikallisia palveluita.

      Vastaa

4. Sääli, että tätäkin keskustelua on turha medi­as­ta etsiä. Hal­li­tuk­selle riit­tää, että sanovat ettei oppo­si­tio tiedä mis­tään mitään ja media keskit­tyy taas Marinin toppei­hin. Orpo tietää maan­puo­lus­tuk­ses­takin enem­män kuin komen­ta­ja itse ja tämä menee medi­as­sa läpi. Näin rom­ahti Yhdys­val­lat ja britit kun media lähti suo­jele­maan idioot­te­ja vero­jen laskun toivos­sa. Touhu on kuin Trumpil­la ja Trussil­la, mut­ta tätä pide­tään fik­suna, vaik­ka esimerk­it näyt­tää muu­ta. Bud­jet­tial­i­jäämä vaan suureni, mut­ta palve­lut kato­si­vat kun raha meni yri­tys­ten ja valmi­ik­si rikkaiden vero­jen laskemiseen. Mut­ta kun Marin bilet­tää niin mik­sipä mitään enää muusta.

   Vastaa

   1. Samaa mieltä kel­lar­in kanssa, ker­rankin. Media on meil­lä äärim­mäisen laiska. Isot lin­jat jäävät analysoimat­ta, kun Marinin top­pi ja pakarat ovat tärkeämpiä. Medi­a­han tietysti suoltaa viihdet­tä, kos­ka se tuot­taa klikkauksia.

      Tässäkin markki­na­t­alous osoit­taa heikkouten­sa. Luul­laan, että mitä enem­män rahaa tulee sisään, sitä parem­pi tuote. Sama perusvi­ka on , kun ter­veyspalvelu­iden tuot­tamisel­la haetaan voit­toa. Sama kaa­va, mitä enem­män rahaa tulee sisään, sitä huonom­pi on palvelu poti­las- rajapinnassa.

      Se on kuin sotien jälkeinen huu­to­lais­malli. Halvin tar­joa­ja sai huu­to­laisen koti­in­sa lapsityövoimaksi. 

      Media on muut­tunut markki­navoimien aisankan­nat­ta­jak­si. Tulee suo­ras­taan ikävä Kansanuutisia , Maakansaa ja mui­ta verovaroin tuotet­tu­ja paper­ile­htiä. Viestin­tä oli moniarvoista.

      Vastaa

      1. MEITÄ TARKKAILEVAT FITCH, MOODY’S, STANDARD & POOR’S

         Suo­mi on tun­netusti velka­ve­toinen maa, jos­ta syys­tä velan anta­jat seu­raa­vat meitä jatkuvasti.

         Onko Suomen maaris­ki parin vuosikymme­nen pysähtyneisyy­den tilas­ta ja nykyis­es­tä lakko­ry­täkästä johtuen vaaras­sa rom­ah­taa? Hor­juuko koko bud­jet­timme perusta!

         Olaanko nyt samas­sa tilanteessa kuin 90-luvun alun itse-aiheutetus­sa talouskri­i­sis­sä, jol­loin 50 000 yhtiötä jou­tui konkurssi­in ja täpärästi vält­ty­imme jou­tu­mas­ta velko­jien kontrolliin?

         Muis­tuu mieleen VM:n Bud­jet­tipääl­likko Raimo Sailak­sen “kaikkien leikkaus­lis­to­jen äiti” syksyltä 1992. Siitä ay-liike pil­las­tui, mut­ta Poh­jan­maan Nivalas­ta kotoisin ollut “umpire­helli­nen” Sailas pani ay-jäärät ikimuis­toisel­la taval­la ojennukseen.

         Uhkaku­vana oli Sailak­sen mukaan se, että val­tion velan­hoit­o­menot nousi­si­vat laman myötä jopa kol­man­nek­seen val­tion menoista. Val­tion velan määrä kolminker­tais­tui vuodes­ta 1990 vuo­teen 1992.

         Sil­loin ulko­maiset velanan­ta­jat arvioi­vat Suomen maariskin niin suurek­si, että kieltäy­tyivät lisäve­lan antamis­es­ta. Suomen pankin virkail­i­ja Oili R. pain­oi sil­loin tıe­tokoneen­sa sitä nap­pia, jol­la viimeiset val­u­u­tat läh­tivät maasta.

         Tässä tilanteessaa Val­tio­varain­min­is­teri Iiro Viina­nen sanoi: “Nyt pelas­tamme isän­maamme, mut­ta tästä tulee poli­it­tisen urani loppu!”

         Sit­ten Viina­nen ja Sailas läh­tivät lentämään ympäri maail­maa, hake­maan Suomelle lainaa. Male­sian val­tio­varain­min­is­teri Anwar Ibrahim kuulem­ma heit­ti hei­dät toimis­tostaan ulos, kun pyy­sivät häneltä lainaa.

         Viimein he löy­sivät erään sak­salaisen pankin johta­jan, joka “hyvää hyvyyt­tään” antoi Suomelle vielä lainan.

         Näin Suo­mi selvisi 90-luvul­la täpärästii jou­tu­mas­ta velko­jien “dik­taatu­uri­in” ja nousi lop­ul­ta uuteen kukois­tuk­seen mm. Nokian ansiosta!

         Kykymys: Löy­tyykö meiltä vielä uusi Nokia? Vai onko Suo­mi jo menetet­ty tapaus? Joudum­meko valko­jien ”dik­tatu­uri­in”?

         Sep­po Korp­poo, 40+ vuot­ta palvelua 24/7 teknolo­giavi­en­nin armot­toma­l­la eturintamalla

      2. “Tässäkin markki­na­t­alous osoit­taa heikkouten­sa. Luul­laan, että mitä enem­män rahaa tulee sisään, sitä parem­pi tuote. Sama perusvi­ka on , kun ter­veyspalvelu­iden tuot­tamisel­la haetaan voit­toa. Sama kaa­va, mitä enem­män rahaa tulee sisään, sitä huonom­pi on palvelu poti­las- rajapinnassa.”

         Kyl­lä, mut­ta esimerkik­si ter­vey­den­huol­lon dig­i­taaliset palve­lut ovat tois­s­apäiväisen omien haku­jen perus­teel­la varsin suo­ma­lainen piirre, niitä ei näytetä aja­van mis­sään muual­la näin kärkkäästi ja kokon­ais­val­tais­es­ti kuin Suomes­sa. Tääl­lä on vain päätet­ty, ilmeis­es­ti melko korkeal­la tasol­la, että nyt säästetään ter­vey­den­huol­losta ja tämä tehdään etä­vas­taan­otoil­la. Käytän­nössä päätök­siä tehdään autoritääris­es­tä ja top-down ‑ohjauk­ses­sa logi­ikalla, että johta­jat nyt päät­tivät että työn voi tehdä näin, joten se tehdään näin viis veisat­en käytännöstä.

         Jos­sain vai­heessa kun menet lääkärin digi­vas­taan­otolle valit­ta­maan, että on kurkkukipua ja yskit­tää, niin pitäisi käy­dä selväk­si, ettei jatko­toimen­pitei­den arvioin­ti­in todel­lakaan tarvi­ta lääkäriä eikä lääkärin pitäisi olla ensikon­tak­ti eikä lääkäri tosi­asi­as­sa pysty mitenkään real­is­tis­es­ti diag­nosoimaan poti­las­ta. Suomes­sa tosin ter­vey­den­huolto on raken­net­tu sairaal­loisen lääkäriv­e­toisek­si, ilmeis­es­ti sen vuok­si että lääkärien on annet­tu domi­noi­da jär­jestelmän kehi­tys­tä jo vuosikym­meniä, varmis­taen esimerkik­si että lääkäreil­lä itsel­lään on urapolku­ja, mut­ta kaik­ki muu ter­vey­den­huol­lon henkilöstö on melko tiukasti kahlit­tu omi­in roolei­hin­sa eikä urake­hi­tys­mah­dol­lisuuk­sia ole ilman pitk­iä jatko­tutk­in­to­ja. Kos­ka onhan asia niin, että vain lääkäri voi kehit­tää ter­vey­den­huol­lon palvelupros­es­sia tehokkaasti (=lääkärivoit­tois­es­ti), ei suinkaan sairaan­hoita­ja tai muu SOTE-ammattilainen.

      3. Kykymys: Löy­tyykö meiltä vielä uusi Nokia? Vai onko Suo­mi jo menetet­ty tapaus? Joudum­meko valko­jien ”dik­tatu­uri­in”?

         OrpoP­urran aloit­taes­sa oli ennuste, että tämän hal­li­tuskau­den lopus­sa saat­taa 60% val­tion­vel­ka olla lähellä.

         Har­va ajat­teli vielä tässä vai­heessa, että val­ut­taa siir­retään niin mas­si­ivis­es­ti rikkaille, että se katoaa maas­ta ja lujaa. Tässä tietysti myös koti­mainen kysyn­tä sakkasi ja OrpoP­urran aloit­taes­sa ollut ennä­tystyöl­lisyys oli het­kessä tuhottu.

         Onko meil­lä siis edelleen ris­ki, että vel­ka menee siihen 60%/bkt täl­lä vaa­likaudel­la? Val­tionkont­torin mukaan ei ole, sil­lä se meni jo: https://www.valtionvelka.fi/tilastot/tilastoja_valtionvelasta/

         Toiv­ot­tavasti EU ottaa mei­dän talous­poli­ti­ikan haltuun

   2. Kan­nat­taa lukea vira­nomais­ten ja tutkimus­laitosten julka­isu­ja. Tämä keskustelu käyti­in muinoin siel­lä. Sil­loinen Sote-pääl­likkö Tuo­mas Pöysti jos­sain­määrin tiedosti, että val­tio­ra­hoi­tus­mallis­sa on blo­gis­sa kuvat­tu kan­nus­teon­gel­ma. Hän kuitenkin lin­jasi, että mikäli peru­soikeudet (=vaa­dit­tu sote palve­lu­ta­so) on hyv­in­voin­tialueel­la uhat­tuna, on val­tion tul­ta­va avuk­si. Tämä ratkai­se­va “val­u­vi­ka” jätet­ti­in sotemalli­in, vaik­ka esim. VAT­Tin suun­nas­ta kuvat­ti­in ongel­ma kirkkaasti, ajois­sa ja lukuisia ker­to­ja (googlaa VATT vero­tu­soikeus sote).

      Vastaa

5. >“Kysynkin kokoomus­laisil­ta, eivätkö he vieläkään ymmär­rä, että tämä raken­nel­ma tulee veron­mak­sajille kalli­im­mak­si kuin maakun­tien verotusoikeus.”
   ei ne veroale-huume päis­sään mitään ymmär­rä enää. kan­nat­taa heit­tää kysymys riik­ka purralle, josko saisi veroale addik­tit kuri­in ja ruotuun.

   tosin, minä olen kuul­lut epä­tarkkaa tietoa että kokoomus olisi muut­tunut maakun­tavero myönteiseksi.

   riik­ka purrakin taisi antaaa jotain kom­ment­tia vero­jen nos­tos­ta, tosin sanoi epä­tarkasti ja väljästi. kokoomus sil­loin torjui.

   Vastaa

6. Kos­ka rahoi­tus on nykyään kokon­aan val­tion käsis­sä, niin sil­lä pitäisi olla paljon suurem­pi rooli myös hyv­in­voin­tialuei­den ohjauk­ses­sa. Jos ei sit­ten halu­ta lisätä val­tion roo­lia ohjauk­ses­sa, niin anta­mal­la alueille vero­tu­soikeus voitaisin tuo­ta tarvet­ta pienen­tää. Sil­loin alueet voitaisi­in vas­tu­ut­taa hoita­maan val­tion perus­ra­hoituk­sen ja ohjauk­sen lisäk­si tarvit­ta­va osu­us itsenäis­es­ti alueel­lis­ten tarpei­den ja halun mukaan. 

   Nyt hal­li­tuk­sen olis kuitenkin aika tehdä val­in­ta lisätäänkö val­tion roo­lia aluei­den ohjauk­ses­sa vai annetaanko alueille vero­tu­soikeus ja samal­la aitoa taloudel­lista vas­tu­u­ta sekä annetaanko niiden hoitaa itsenäisem­min asioi­ta joiden rahoituk­ses­ta ne voivat itse päättää.
   Onhan se kum­maa kuin­ka nimeno­maan kokoomus halu­aa pitää kek­su­jo­htois­es­ti kaiken vas­tu­un valtiolla. 

   “Kysynkin kokoomus­laisil­ta, eivätkö he vieläkään ymmär­rä, että tämä raken­nel­ma tulee veron­mak­sajille kalli­im­mak­si kuin maakun­tien verotusoikeus.”

   “ALUEILLA uud­is­tus ete­nee nyt vah­vasti, mut­ta val­tion ohjauk­seen liit­tyvät ongel­mat täy­tyy ratkaista ripeästi. Ohjauk­sen ris­tiri­itaisu­us voi koitua kokon­aisu­udelle haitallisek­si. Iso­ja harp­pauk­sia tarvi­taan pait­si hyv­in­voin­tialueil­la myös val­tion hallinnossa.

   Mari­na Erhola
   hyv­in­voin­tialue­jo­hta­ja, Pirkan­maan hyvinvointialue
   Kir­si Varhila
   hyv­in­voin­tialue­jo­hta­ja, Satakun­nan hyvinvointialue”

   Vastaa

7. Rahaa pitäisi käyt­tää ohjausvä­li­neenä. Asukasko­htainen rahoi­tus ei kan­nus­ta toimin­nan lisäämiseen. Vas­tuu sote-rahoista pitäisi palaut­taa STM:lle joka vas­taa myös toimin­nas­ta. Säästöjä saadaan vain ohjaa­mal­la ja säätelemäl­lä toim­intaa. Aluevero johtaisi pitem­män päälle eri­ar­voisu­u­teen palvelu­jen saannissa.

   Vastaa

   1. Jos kun­ta­laiset kun­nas­sa XYZ halu­a­vat ylläpitää kun­nal­lisveroil­laan hulp­peaa uima­hal­lia ja kun­nas­sa ABC eivät, niin ei se ole mitään epä­tasa-arvoa, että ABC:ssä uidaan sit­ten van­has­sa ja rai­h­naises­sa hal­lis­sa. Se on sitä kun­nal­lista itsehallintoa.

      Sama hom­ma ter­veyspalveluis­sa: Jos alueel­la X ihmiset val­it­se­vat alue­val­tu­us­toon matalia vero­ja ja rajoite­tumpia palvelui­ta aja­vat poli­it­tiset toim­i­jat ja alueel­la Y ihmiset val­it­se­vat korkei­ta vero­ja ja laa­jem­pia palvelui­ta kan­nat­ta­vat poli­itikot, niin ei kyse ole mis­tään eri­ar­voisu­ud­es­ta vaan demokraat­tis­es­ta päätöksenteosta.

      Jos perus­tus­la­ki tai sen tulkin­nat estävät kun­nal­lista itse­hallintoa ja / tai sote-aluei­den demokra­ti­aa toim­i­mas­ta, niin perus­tus­lain tulk­in­to­ja tai pykäliä pitää muuttaa.

      Vastaa

   2. Ei kai kukaan ehdo­ta, että alueverol­la katet­taisi­in soteku­lut kokon­aan. Tietys­tikin rahoi­tus tulisi pääosin val­ti­ol­ta, mut­ta osa hyv­in­voin­tialueen tulisi rahoit­taa oma­l­la verol­laan. Val­tion osu­us voisi olla vaik­ka 22 mil­jar­dia nykyisen 24 mil­jardin sijas­ta. Näin hyv­in­voin­tialueil­la olisi kan­nustin pyrk­iä edullisu­u­teen ja toisaal­ta paikalli­nen paine saa­da palve­lut toim­i­maan. Itse asi­as­sa Suomes­sa on tuotet­tu ter­veyspalve­lut selvästi halvem­mal­la kuin kaikissa mei­dän ver­rokki­mais­sa, vaik­ka ikärakenne onkin heikompi.

      Vastaa

8. Soin­in­vaara kirjoitti:

   “Kovia ali­jäämiä tehneil­lä alueil­la vas­taavasti kiitetään omia päät­täjiä siitä, että ovat ali­jäämiä tehtaile­mal­la huole­hti­neet maakun­nan työl­lisyy­destä ja asukkaiden palveluista.”

   Ei kyl­lä kiitetä. Jos yhtään olet seu­ran­nut noiden aluei­den medioi­ta, niin sote-päät­täjiä päin­vas­toin laa­jasti hauku­taan, ja ter­veysase­maverkos­to­ja ollaan aja­mas­sa alas, kun iso­jen ali­jäämien takia bud­jetin tas­apain­o­tus­vaa­timus lähivu­osille on niin iso, että ter­veyspuolen osalta mon­es­sa kun­nas­sa ei ole jatkos­sa tar­jol­la enää kuin etä­palvelui­ta peruster­vey­den­huol­lon osalta sekä mah­dol­lis­es­ti joku kiertävä auto. Erikois­sairaan­hoidon kus­tan­nusten kasvua ei ole edelleenkään saatu hallintaan.

   Pidän epä­to­den­näköisenä sitä, että kan­na­tus­ta hyv­in­voin­tialueveroille löy­ty­isi lähivu­osi­na. Tähän on use­ampi syy. Niistä yksi on se, että isoimpi­en taloushaastei­den hyv­in­voin­tialuei­den väestö on niin kovin pien­i­t­u­loista, että vero­tuk­sen kohteen pitäisi olla joku muu kuin ansio­tulovero, jot­ta ker­tymää alueelle voisi olen­naisem­min jäädäkin. Ikään­tynyt kansaneläket­tä ja taku­ueläket­tä saa­va väestö ei ole ansio­tu­lo­jen osalta vero­ja eri­tyisem­min ker­ryt­tävää vero­tus­po­h­jaa vaik­ka vero­pros­en­tit nos­taisi kuin­ka korkealle (vero­tuk­ses­sa on lak­isääteiset suo­jaosat, joka suo­jaa pieniä tulo­ja vero­tuk­selta), kun taas työikäi­nen koulutet­tu väestö on. Ikään­tynyt eläkeläisväestö mak­saa eri­tyis­es­ti arvon­lisäveroa ja mui­ta kulu­tusvero­ja, ei niinkään ansio­tuloveroa. Jos vero­tus nos­tet­taisi­in jol­lain alueel­la liian korkeak­si muuhun maa­han näh­den, siitä seu­raisi alueel­la asu­vien hyvä­tu­loisimpi­en kir­jo­jen siir­to toisaalle alem­man vero­tuk­sen kun­taan, kuten mon­es­sa korkeam­min verot­tavas­sa kun­nas­sa on jo nyt käynyt. 

   Toinen aja­tus. Jos yli sadas­ta kun­nas­ta aje­taan nyt hyv­in­voin­tipalve­lut alas, niin mikä on kun­ta­lais­ten veron­mak­suhalukku­us mak­saa lisävero­ja saadak­seen mak­saa sel­l­ais­es­ta, jos­ta mitään palvelui­ta kun­taan ei jää? Toki vero­tus ei ole haluista kiin­ni, mut­ta sel­l­ais­ten vero­jen osalta, joi­ta vas­tuste­taan, myös vero­jen vält­te­ly on ainakin aiem­min ollut yleisem­pää. Koiraverot lakkautet­ti­in aikoinaan juuri sik­si, että veron­mak­su jäi lop­ul­ta vain niiden harteille, jot­ka siihen suos­tu­i­v­at, kun niin moni päät­ti kiertää vero­tuk­sen. Tulovero­jakin on lop­pu­jen lopuk­si teknis­es­ti aika help­po väl­tel­lä mon­es­sa tapauksessa.

   Vastaa

   1. Jos joidenkin hyv­in­voin­tialuei­den taloudelli­nen kan­tokyky on heikko, niin sil­loin rajat on piir­ret­ty väärin. Rajo­jen pitää kulkea niin että alueen sisäl­lä löy­tyy sekö heikko­ja että vahvo­ja kun­tia. Ei Suo­mi Uuden­maan ulkop­uolel­la mitään köy­hää ole, ver­ratkaa esim Poh­jan­maa­han ja Kain­u­useen niin siel­lä on luon­non­rikkauk­sia eli kai­vok­sia ja met­siä vaik­ka kuin­ka, eli veron­mak­sukykyä on.

      Ain­oa järkevä vai­h­toe­hto koko Sote-uud­is­tuuk­selle olisi ollut kun­tali­itosten jatkami­nen ja se voi tul­la eteen vielä joka tapauk­ses­sa. Vah­vat keskuskaupun­git otta­vat siip­i­en­sä alle heikko­ja 500‑5000 asukkaan kun­tia joiden väestö on voit­top­uoleis­es­ti vanhuksia.

      Sille vaan ei voi mitään että pikkukun­nista nuoret muut­ta­vat kaupunkei­hin. Tyh­jeneville kun­nille pitää olla omat poikkeuslait jot­ka määräävät mitä vähim­mäis­palvelu­ja niiden pitää asukkaille tar­jo­ta ja mitä vero­tusin­stru­mentt­te­ja ne saa­vat käyt­tää ja sil­loin en tarkoi­ta henkilöi­den vero­tus­ta vaan myös yri­tys­ten ja yhteisöjen.

      Vastaa

   2. Hyv­in­voin­tialuevero on yhä fan­ta­sio kaupunkilib­er­aaleille, jot­ka vihaa­vat kaikkia kaupunkien ulkop­uolelle ja maaseudulle tapah­tu­via tulon­si­ir­to­ja. Tätähän on tietysti hyvin loogista kan­nat­taa, kos­ka se edis­tää kaupungis­tu­mista ja samal­la myös esimerkik­si asun­to­jen arvo­jen kehit­tymistä kun kaik­ki keskit­tyy vain suurimpi­in kaupunkei­hin. Helsingis­säkin ollaan jo kipu­ra­joil­la markki­nahin­tais­ten vuokrien ja alimpi­en palkko­jen kanssa, johtaen työvoima­pu­laan palvelu­aloil­la. Toki nyt on lievää yli­tar­jon­taa vuokra-asun­noista, mut­ta tämäkin het­kelli­nen yli­tar­jon­ta toden­näköis­es­ti sulaa ihan muu­ta­mass vuodessa ja vuokrat räjähtävät taas nousu­un. Pitkän ajan tavoit­teena on ilmeis­es­ti, että Helsingis­säkin vuokrat saadaa lähem­mäs Lon­toon, New Yorkin ja muiden lib­er­aalien urbaanien hyv­in­voin­tikeskusten tasolle.

      Työväestö on viimeis­inä vuosikym­meninä hyvin voimakkaasti keskit­tynyt kaupunkei­hin ja niiden ympäristöön. Näi­den ihmis­ten van­hem­mat ovat sit­ten jääneet maaseudulle, pienem­pi­in kaupunkei­hin ja taa­jami­in. Nyt argu­men­toidaan, että sinne syr­jem­pään jäänei­den pitää rahoit­taa näi­den kaupunki­lais­ten van­hempi­en hoidon kus­tan­ta­vat tulon­si­ir­rot. Tämä on vaa­timuk­se­na ihan yhtä kohtu­ullista, kuin että minä vaatisin että rikkaim­man 10% pitäisi mak­saa min­un vuokrani tulonsiirroin.
      Osa samoista kaupunkilib­er­aaleista on myös väit­tänyt, että maakun­nal­liset hyv­in­voin­tialueverot oli­si­vat hyvä kan­nustin työ­paikko­jen siir­tymiselle maakun­ti­in, kos­ka hyv­in­voin­tialueverot jotenkin maagis­es­ti saataisi­in alas ja tämä houkut­telisi työvoimaa ja yri­tyk­siä alueelle??? Eihän tässä ole minkään­laista real­is­tista logi­ikkaa, muuten kuin jos paikallises­sa maakun­nas­sa ajet­taisi­in hyv­in­voin­tipalve­lut alas. Muis­te­taan toki, että val­tio samal­la velvoit­taa pitämään yllä kat­tavia hyv­in­voin­tipalvelui­ta, jos val­tio sanelee mitä hyv­in­voin­tialuei­den pitää tuot­taa omakus­tan­teis­es­ti niin tässä on aivan val­ta­va ristiriita.

      Laite­taan nyt saman tien samal­la logi­ikalla kaik­ki alueelli­nen uusik­si. Yliopis­toil­ta ja korkeak­ouluil­ta kaik­ki val­tion rahoi­tus pois, alueel­liset toim­i­jat saa­vat itse rahoit­taa paikalli­sista veroista nämä palve­lut joista hyö­tyvät. Suomen itäiset osat saa­vat mak­saa maan­puo­lus­tusveroa, mik­si län­sir­an­nikon suomen­ruot­salais­ten tai esimerkik­si helsinkiläis­ten pitäisi rahoit­taa hävit­täjähank­in­to­ja kun eivät venäläiset sinne ole hyökkäämässä??? Tässä näkyy, että kaikkien asioiden redu­soimi­nen ikään kuin matal­im­malle tasolle ‘hyö­tyjä mak­sakoon itse’ on äly­va­paa­ta, jopa haitallista. Eihän val­tion pitäisi mak­saa, tai oikeas­t­aan edes tuot­taa, mitään palvelu­ja täl­lä logi­ikalla — jokainen yksilö kus­tan­ta­koon itse palve­lut joi­ta käyt­tää tai kat­soo tarpeel­lisik­si. Emme tarvitse val­tion autori­taarista sanelua ja ‘voit­ta­jien ja häviäjien’ valitsemista.

      Odotan vas­ta-argu­ment­te­ja, mut­ta en niitä saa kos­ka logi­ik­ka on kiistämätön. Samat tulon­si­ir­to­ja vas­tus­ta­vat tahot aloit­ta­vat heti käsien heilut­telun että nyt ovatkin ‘ihan eri’ asi­at kyseessä, ja vain heille sopivi­in asioi­hin saa soveltaa hei­dän val­it­se­maansa loogista päät­te­lyä ja kus­tan­nus-hyö­ty-pri­or­isoin­tia. Mikä nyt on siis tyyp­il­listä lib­er­al­is­mia, poim­i­taan logi­ikalla vain ne omaa etua aja­vat rusi­nat prover­biaalis­es­ta pul­las­ta, taustal­la­han on muuten vain puh­das minäminäminä-ajat­telu ja itsekkyys.

      Vastaa

9. Vuo­den­vai­h­teessa muut­tui myös ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­henkilöltä perit­tävät mak­sut. En ollut uskoa tätä todek­si, kun kuulin tämän maanan­taina enkä 100% usko vieläkään. Niin jär­jet­tömältä tämä vaikuttaa.

   Tilanne on kuitenkin se, että töi­hin olisi tul­lut lähi­hoita­ja, joka opiskelee sairaan­hoita­jak­si. Lähi­hoita­jan tutk­in­to on tehty Ruot­sis­sa, toinen koti­mainen siis hal­lus­sa ja sh tutk­in­to tulee nyt suomes­ta. Henkilö olisi tul­lut töi­hin, mut­ta 1.1.2024 jäl­keen ammatin lail­lis­tamis­es­ta eli valvi­ran käsit­te­ly­mak­sus­ta on tul­lut niin suuri, että Suomes­sa ei kan­na­ta tätä tehdä. 

   https://stm.fi/-/uusi-asetus-valviran-maksullisista-suoritteista

   Lähi­hoita­ja tarvit­see sekä so & te laillistuksen.

   Ter­vey­den­huol­lon lail­lis­tuk­sen maksut:
   Lausun­tomak­su 100–400 €
   Ammat­tipätevyy­den tun­nus­tamis­päätös 470 €
   Nimike­suo­jauk­sen rek­isteröimi­nen riit­tävän kieli­taidon osoit­tamisen jäl­keen, kun henkilön ammat­tipätevyys on tun­nustet­tu 240 €
   Ehdolli­nen tun­nus­tamis­päätös tai päätös lisäopin­to­jen suorit­tamis­es­ta 710 €
   Ammat­tipätevyy­den tun­nus­t­a­mi­nen tai nimike­suo­jauk­sen rek­isteröimi­nen sopeu­tu­misa­jan tai kelpoisu­usko­keen tai lisäopin­to­jen suorit­tamisen jäl­keen 180 €
   Ammat­ti­henkilön nimike­suo­jaus 710 €

   Ja päälle sosi­aalipuolen maksut:

   Lausun­tomak­su 100–400 €
   Ehdolli­nen tun­nus­tamis­päätös tai päätös lisäopin­to­jen suorit­tamis­es­ta 1470 €
   Nimike­suo­jauk­sen rek­isteröimi­nen sopeu­tu­misa­jan tai kelpoisu­usko­keen tai lisäopin­to­jen suorit­tamisen jäl­keen 370 €
   Ammat­ti­henkilön nimike­suo­jaus 1470 €

   Lop­putu­los: Kesä­työt jos­sain toises­sa pohjo­is­maas­sa. Mitä lot­tootte, että jos käy kaik­ki loma-ajat töis­sä Ruo­tis­sa tai Nor­jas­sa, niin jääkö tänne, kun saa todis­tuk­sen Suomesta?

   Vastaa

   1. Lähi­hoita­jan perus­palk­ka on 2400. Kesälo­maa on kak­si kuukaut­ta. Käteen jää kesälo­makau­den tekemis­es­tä sel­l­aiset 3200.

      Jos menee kesäk­si töi­hin, niin palkkaa saa sen 3200, jos­ta Valvi­ra ottaa 3590. Tähän päälle matkaku­lut, työ­vaateku­lut ja kohon­neet lounaskulut.

      Ehkä saa tehdä työtä, kun ton­nin maksaa

      Vastaa

   2. Kyl­lä tämä valitet­tavasti osoit­tau­tui todeksi.

      Suomes­sa AMK opiskel­e­va, toises­sa pohjo­is­maas­sa lh koulutet­tu hoita­ja hakee kesätöitä:

      Tan­skas­sa saa rahhaa
      Nor­jas­sa saa rahhaa
      Ruot­sis­sa saa rahhaa
      Suomes­sa joutuu otta­maan velkaa, että voi mak­saa valvi­ran kulut ja saa työkoke­mus­ta vaipan vaihdosta.

      Siinä, mis­sä ruot­si ottaa rek­isteröin­nistä 70 euroa ottaa suo­mi yllä ole­vat summat. 

      Lähi­hoita­jan perus­palk­ka on sel­l­aiset 2400. Kesälo­makaud­es­ta jos tekee töitä sen kak­si kuukaut­ta, niin käteen jää sel­l­aiset 3200.

      Palkkaa saa sen 3200, jos­ta Valvi­ra ottaa 3590. Tähän päälle matkaku­lut. Pis­tetään vaik­ka kymp­pi / päivä eli 400 euroa par­il­ta kuukaudelta. Siihen vielä kohon­nut­ta lounasku­lua ja työ­vaate kulua. 

      Ton­nil­la töi­hin tarkoit­taa tämän hal­li­tuk­sen aikana, että kun ton­nin mak­sat, niin voit vai­h­taa vaip­po­ja kesän 2024

      Vastaa