Koska niin moni on kysynyt, miksi pidin Patrick Itäniemen kolumnia tuloerojen siunauksellisuudesta naiivina ja virheellisenä, perustelen lyhyesti. Pidempää en nyt jaksa kirjoittaa, tästä voisi kirjoittaa vaikka kokonaisen kirjan.
Empiria tukee pienten tuloerojen hyödyllisyyttä
Pienten ja suurten tuloerojen merkitystä on historiassa kokeiltu. Vielä 1930-luvulla Etelä-Amerikan maat kuten Argentiina ja Chile olivat paljon Euroopan maita ja erityisesti Suomea vauraampia. Euroopassa valittiin pienempien tuloerojen politiikka, Etelä-Amerikassa suurten tuloerojen politiikka. Nyt Etelä-Amerikan maat ovat paljon köyhempiä kuin esimerkiksi Suomi.
Euroopan sisällä hyvinvointivaltion ja tasaisen tulonjaon valinneet pohjoisemman Euroopan maat (Pohjoismaat, Saksa, Hollanti ja Itävalta) ovat paljon vauraampia kuin korkeiden tuloerojen eteläeurooppalaiset maat.
Yhdysvaltojen sisällä tasaisemman tulonjaon osavaltiot ovat vauraampia kuin korkeiden tuloerojen osavaltiot.
Toki voi väittää, että kausaliteetti menee toisin päin; että vauraus tekee mahdolliseksi hyvinvointivaltion. Pitää siis katsoa, miksi kohtuulliset tuloerot ovat parempia kuin kohtuuttomat.
Koko lahjakkuusreservi hyödyksi
Suurten tuloerojen maissa sosiaalinen liikkuvuus on vähäistä. Joka syntyy köyhään kotiin, jää vaille kunnollisia opiskelumahdollisuuksia. Kansantalous kärsii, kun rekrytointipohja vaativiin tehtäviin on kapea. Sosiaalinen liikkuvuus on suurinta Pohjoismaissa, erityisesti muuten Suomessa. Yhdysvalloissa, jossa ennen ”kuka tahansa saattoi kohota juoksupojasta toimitusjohtajaksi”, sosiaalinen liikkuvuus on hidastunut erityisen merkittävästi, mikä tarkoittaa, että maa haaskaa pahasti lahjakkuusreservejään. Maan pelastaa englannin kieli ja maineikkaat’ yliopistot, joiden vuoksi Yhdysvallat pystyy rekrytoimaan lahjakkuuksia ulkomailta, kun ei pysty tekemään sitä kotimaasta. Yli puolet Yhdysvalloista hyväksytyistä väitöskirjoista on maan ulkopuolella syntyneiden tekemiä.
Rikkaan suvun vesoilla elämä on taas liian helppoa. Ei paljon tarvitse ponnistella, kun asema on turvattu joka tapauksessa. Tämä on tuhonnut monta perheyritystä.
Köyhyys estää sosiaalisen nousun
Tuloeroja ihannoivat ajattelevat, että kun kannustin sosiaaliseen nousuun on suuri, sosiaalista nousua tapahtuu. Ei tapahdu. Köyhyys estää sosiaalisen nousun, koska ei esimerkiksi voi opiskella. Tämän lisäksi, jos energiaa ja aikaa kuluu arjesta selviämiseen ja leipäjonoissa seisomisen, ei ole aikaa eikä resursseja työnhakuun eikä mihinkään muuhunkaan, joka edistää työllistymistä. Heikko sosiaaliturva pidentää työttömyysjaksoja. Kirjoitin yhdysvaltalaisesta tutkimuksesta tätä koskien blogilleni, mutta en nyt löydä sitä tähän hätään 8 000 postauksen joukosta.
Pienten tuloerojen maissa jokseenkin kaikki asiat ovat paremmin. Jopa koulukiusaamista on vähemmän.
Seuraukset ovat ikävät, jos rikollisuus on ainoa mahdollisuus parantaa omaa taloudellista asemaansa. Paljon menee rahaa valvontayhteiskuntaan, vartiointiin ja vartiointiliikkeiden palveluihin. Suurten tuloerojen maissa lapset on saatettava kouluun, jotta heitä ei kaapattaisi lunnaitten toivossa. Meillä oli Katajanokalla italialainen naapuri, jolta kesti kuukausia ymmärtää, että Suomessa on turvallista lasten kulkea yksin kouluun.
Tuloeroilla on optiminsa
Hyvin suuret tuloerot ovat haitaksi talouskasvulla, mutta sitä ovat myös liian pienet tuloerot. Jossain kansainvälisen järjestön tutkimuksessa päädyttiin siihen, että optimaalinen GINI-kerroin olisi noin 0,27. (Tästäkin olen kirjoittanut blogillani enkä löytänyt tätäkään) Se sattuu olemaan myös Suomen nykyinen GINI-kerroin. En tuollaiseen tutkimukseen paljon luottaisi, koska asian tutkiminen on erittäin vaikeata. On myös selvää, että matalat tuloerot toimivat paremmin, jos ne on saavutettu hyvällä työllisyydellä kuin korkeilla tulonsiirroilla.
Moni ekonomistiystävistäni on sitä mieltä, ettei tilapäinen solidaaliruusvero, jota on myös kateysveroksi on kutsuttu, ole tuonut valtiolle euroakaan verotuloja, koska sen taloudelliset haitat ovat niin suuria. Kilpailu osaajista maiden välillä lisää korkeiden marginaaliverojen taloudellista hintaa. Se on argumentti tuloerojen puolesta.
Mutta väite siitä, että talous voisi sitä paremmin mitä suuremmat ovat tuloerot, on kertakaikkisesti virheellinen. Tosin ei Itäniemi niin väittänytkään, mutta keskustelussa moni on väittänyt.
Kohtuulliset tuloerot ovat varmaan OK mutta kun Suomessa tuloerot ovat OECD-maiden häntäpäässä niistä pidetään jatkuvaa älämölöä ja niitä pidetään liian suurina. Eli tuloerot:
1) Ihmiset ovat valmiita ponnistelemaan kun siitä palkitaan.
2) Aina kun joku menestyy ja vaurastuu se hyödyttää myös muita. Mitä enemmmän statusammatissa toimiva X tienaa sitä enemmän hän maksaa veroja. Ensin välittömiä veroja, sitten välillisiä veroja. Raha menee kiertoon kun hän ostaa tavaroita ja palveluja jne.
Sana “tuloerot” ei tässä älämölöpuheessa selvästikään tarkoita kirjaimellisesti tuloeroja vaan yhteiskunnallista epäoikeudenmukaisuutta yleisesti. Tässä on tapahtunut ns. semanttinen siirtymä, jossa sanan alkuperäinen kapea merkitys on laajentunut. (Samalla tavoin kuin vaikka sanan “raha” tarkoite on laajentunut oravannahasta maksuvälineisiin yleisesti, tai sanan “nauhoittaa” tarkoite on laajentunut magneettinauhalle tallentamisesta ääni- ja kuvamateriaalin sähköiseen tallentamiseen yleisesti, mm. tietokoneella tai älypuhelimella.)
Ei silti, on minustakin aina hauskaa saada vasemmistolaiset ystäväni änkäksi huomauttamalla, että heidän päivittelemäänsä tuloerojen lisääntymistä Suomessa ei oikeasti ole tapahtunut. Mutta tällainen huomauttelu ei välttämättä vie keskustelua pitkällä tähtäimellä eteenpäin.
Siis sun mielestä tulojen gin ei ole noussut Suomessa vaikka 80-luvun puolesta välistä tarkasteltaessa?
Käsittäisin, että historia ei tässä olekaan se isompi ongelma, vaan nykyinen kulmakerroin. Eli se mihin ollaan menossa.
Kohtaan kaksi “Aina kun joku menestyy ja vaurastuu se hyödyttää myös muita” voi opponoida perustellusti. Tähän on erityisesti kaksi syytä:
* Ulkoisvaikutuksista ei joudu nykyisessä mallissa maksamaan lähellekään täyttä hintaa. Voi siis tehdä hyvinkin haitallisia asioita, josta voitot jää itselle ja haitat muille ilman mitään korvausta.
* Tietyillä tavoilla erityisesti pääomatulojen veroprosentin voi kikkailla lähelle nollaa (kuinka laillisesti ja kuinka lähelle, se vaihtelee), eli haitoista ei korvata yhteiskunnalle edes voittojen verojen muodossa.
Jotkin vauraustamisen tavat siis eivät ole muita/kokonaisuutta hyödyttäviä. Vaikkapa se että käytännössä orjatyöllä tekee ympäristöstä piittamatta kehitysmaassa hirveät voitot jotka kikkaillaan veroparatiisiin voivat olla kokonaisuutena ihmiskunnan kannalta nettohaitallista.
Tai vaikka että ostaa käytännössä kilpailun pois tai muilla tavoilla rajoittaa kilpailua, että voi itse tehdä alalla vapaasti kermankuorintaa. Sääntely on valitettavasti tältä osin puutteellista ja sinisilmäistä ettei viranomaisilla ole tarpeeksi hauiksia pitää markkinoita terveenä monella alalla. Tästä kärsii kuluttajat ja kokonaisuus, mutta tieten omistajat käärivät tilanteesta hirveät voitot.
ps. aiheesta tangettina: Suomi on kaivosteollisuuden kehitysmaa.
Ode kirjoittaa: “Miksi suuret tuloerot eivät ole hyväksi taloudelle”
Odella on Suomen kohdalla tässä paha virhe-logiikka.
Hän nimitäin tarkastelee Suomea muusta maailmasta “hermeettisesti” eristyneenä systeeminä, mikä ei ollenkaan pidä paikkaansa!
Suomi on globaalissa kontekstissa pieni syrjäinen, hirmuverottava, kilpailukyvytön ja sotaa käyvä, riskialtis, velkainen, lakkoileva ja kasvukyvytön maa.
Suomi on traagisella tavalla itse-aiheutetussa tasapäistämis-ideologisessa pysähtyneisyyden tilassa oleva maa, jonka aikaisemmin erinomaiset koulutus- ja sosiaalisektorit ovat romahtaneet.
Suomalaiset suojelevat kiihkeästi kaikkia “perustuslain takaamia saavutettuja etujaan”. Kaikkia muutoksia vastaan on kehitetty hirmuinen lakiviidakko, joiden läpäisyyn tarvitaan “perustuslakivaliokunnan yksimielinen päätös” ja vuosia kestävä oikeusprosessi…
Toisaalta Suomi on käytännössä täysin avoin ja viennistä riippuvainen maa, jonka sisämarkkinatkin ovat täysin veroparatiiseista toimivien gobaalyhtiöiden rajat ylittäviän rajun kilpailupaneen alainen.
Soumen suuryhtiöt ovat jo kauan sitten lähteneet maasta, parhaista pk-yrityksista 67 000 ovat jo seuranneet perässä ja lahjakkaimmat osaajat “ostetaan” ulkomaille.
Suomen voi murtautua ulos nykyisestä MEGA-kriisitä vain hylkäämällä tasapäistämis-ideologian ja tekemällä täydelliset verotus- ja työvoimalainsäädännön remontit niin, että maastamme tulee taas kansainvälisesti kilpailukykyinen maa, jossa on houkuttelevaa ottaa riskiä, investoida, työllistää ja tehdä lapsia.
Seppo: “Suomi on traagisella tavalla itse-aiheutetussa tasapäistämis-ideologisessa pysähtyneisyyden tilassa oleva maa, jonka aikaisemmin erinomaiset koulutus- ja sosiaalisektorit ovat romahtaneet.”
Tässä on mn mielestä mielenkiintoinen ristiriita: ikäänkuin tasapäistäminen olisi johtanut romahdukseen.
Jos ja kun katsotaan, miten tällä vuosituhannella on koko ajan “leikattu” (sitaatit siksi, että kulut kasvaa, mutta useiden sektorien toimintakyky heikkenee) kyvystä “tasapäistämiseen”, niin koko ajan on menty huonompaan suuntaan kansainvälisesti verrattuna.
Peruskoulut ovat eriytyneet yhtä matkaa asuinalueiden kanssa.
Koulushoppailu johtaa tietysti segregaatioon.
Korkeakoulutuksen periytyvyys kasvaa, joka tietysti johtaa erityisesti varallisuuserojen kasvuun.
Asunnon omistaminen tulee väestötasolla harvinaisemmaksi, kun väki pakkautuu suurkaupunkeihin, joissa asuntojen hinnat alati nousevat (ja FiVa estää köyhempiä ottamasta “riskiä” omistusasunnon saamiseksi).
Terveydenhuolto jatkaa polarisoitumista niihin, jotka saavat “liikaa” apua yksityiseltä ja niihin, jotka eivät saa tarpeeksi apua, ainakaan tarpeeksi nopeasti julkiselta sektorilta.
Koulutussektori tuntuu olevan kummallisessa myllerryksessä, jossa huonot oppimistulokset ja isot keskeytysprosentit johtavat yhä suurempiin säästöihin, jolloin tulokset heikkenevät spiraalinomaisesti. Ja jotenkin onnistutaan syyttämään “digitaalisuutta” siitä, ettei kouluilla ole varaa ostaa edes digitaalisena niitä oppikirjoja ja jokainen maikka säveltää sitten omasta päästä sen kirjan sisällön jonkinlaiseen luentosisältöön.
Voi tietysti olla perspektiiviharha, mutta herkästi tulee mieleen, että niitä “Nokian ihmeitä”, jotka siis syntyivät siitä tasapäistämisen ikeestä (“tavalliset” lapset pääsivät “tavallisiin” korkeakouluihin, joissa “tavalliset” osastot tekivät “tavallista” tutkimustyötä “tavallisella” valtiorahoituksella.)
Sitten päättäjät päättivät, että julkinen sektori tekee tuon homman väärin, leikkasi toiminnan minimiin ja tilalle ei tullutkaan massiivista määrää yksityistä kapitaalia.
Koko vuosituhannella ei Suomesta ole tullut juuri mitään korkean teknologian menestystä, ettei siis olisi kyse ihan 90-luvun leikkauksista?
Päättäjät ovat reagoineet spiraaliin niin, että kallis koulutus on tuloksetonta, joten keskitytään wanhaan bulkkiin, kuten energiaan ja puuhun.
Tietty osansa on veropolitiikalla, joka suosii jokaista perustamaan oman tehottoman firman, joka kerää tuottamatonta tasetta ja parin vuosikymmenen uurastuksen jälkeen loppuelämä on varakasta, koska listaamattomien verovähennykset. Tuo siis vuodesta 1993 eteenpäin ja maa on täynnä tehottomia firmoja, joilla tehotonta tasetta ja tutkijat kummastelevat kun ei se tuottavuus ja työteho kasva.
Tuo massiivinen verotusmuutos 1993 tehtiin, jotta kapitaali pysyisi Suomessa. Ei tainnut pysyä. Eikä tuonut tänne yhtään mitään? Verrattuna siihen, ettei ansio/pääomaveroja olisi eriytetty ja siten kannustettu kaikkia vain tekemään työtä miljuunan pikkufirman perustamisen sijasta?
En tykännyt viimeisestä kappaleesta (“väite siitä, että talous voisi sitä paremmin mitä suuremmat ovat tuloerot, on kertakaikkisesti virheellinen.”). Itäniemi ei ole tuollaista väittänyt, joten tuo tämän blogauksen viimeinen kappale on ns. olkiukko. Kolmannessa kappaleessaan Itäniemi, päinvastoin, kirjoittaa että tuloja “pitää tasata, mutta missä määrin?”. Olkiukot, asiayhteydestä irroittamiset, virheelliset tiedot eivät kuulu asialliseen ja hyödylliseen keskusteluun.
Olet oikeassa, korjasin tekstiä, sillä väite ei ollut Itäniemen vaan keskustelussa moneen kertaan esitetty.
Nykymaailma on sellainen, että on onneksi vaikea verottaa ketään aivan tolkuttomalla progressiolla. Sitäkin on minusta vähän vaikea arvioida, että missä määrin korkea progressio ohjaa joitakin semiyrittäjiä toimimaan yhtiömuodossa ja saadaanko jopa tahtomatta veroprogression lisäyksellä tehokkuuttakin aikaan. Joskus esimerkiksi muutokset korkotasossa tai vakuutusmaksuissa ohjaa myös toimintamalleja.
Nalle Wahlroos sanoi hyvin avoir fiscalista, että suurin osa poliitikoista ei onneksi ymmärtänyt mistä päätti ja teki sen takia taloutta suuresti hyödyttävän päätöksen. Sekin tosin sitten lopulta myöhemmin pilattiin poliitikkojen ideologisten tarpeiden takia.
Jos Suomessa tuloerot kasvaisivat, niin arveletko, että kouluttautuminen tulisi nykyistä hankalammaksi. Köyhät eivät pystyisi opiskelemaan, miten tämä liittyy Suomeen? Lisäksi voisi kysyä, että onko mahdollisesti Argentiinassa ja Chilessä kehitykseen vaikuttanut myös monta muuta tekijää kuin 1930 ‑luvulla valittu suurten tuloerojen politiikka?
Jos Suomessa tuloerot vähän kasvaisivat, niin mahtaako olla tutkimusta siitä, että koska ne muuttuvat negatiiviseksi tekijäksi, eli koska tuloerot olisivat liian suuria. Eikö voi ajatella, että kun nykyään ollaan varsin pienellä gini-kertoimella matkassa, eikä silti tapahdu positiivista taloudellista kehitystä, niin tulojen tasaamista progressiolla voisi vähän lieventää ja katsoa lisääntyykö taloudellinen hyvinvointi maassamme?
Kommenttina Soininvaaralle siihen että miksi 1920-ja 1930-luvulla Etelä-Amerikan maat kuten Argentiina ja Chile olivat paljon Euroopan maita vauraampia. Tämä johtui voimakkaasta talouskasvusta joka perustui yksipuoliseen vientituotteiden kysyntään kunnes lama aiheutti näiden tuotteiden kysynnän romahduksen. Tämän jälkeen Etelä-Amerikan alkoivat harjoittaa protektonististä talouspolitiikkaa joka päättyi 1970-luvulla. Etelä-Amerikka koki voimkkaan talouskasvun 1980-luvulla. Samaan aikaan moni Etelä-Amerikan valtio velkaantui amerikkalaisille säästöpankeille koska ne olivat ottaneet lainoja dollareissa ja sitoneet paikallisen valuutna dollarriin. Kun säästöpankkikriisi puhksesi Yhdysvalloissa 1992 se taas nosti Etelä-Amerikan valtioiden lainankorkoja joka johti taas siihen että moni Etelä-Amerikan valtio joutui ottamaan IMF:n hätärahoitusta erittäin tiukin ehdoin. 1930-luvulla tätä hätälaina mahdollisuutta ei ollut.Täst syystä tuloerot Etelä-Amerikassa kasvoivat kun varakkaat ihmiset alkoivat pistää omia säästöjä dollari tileihin kun samaan aikaan paikallisen valuutan arvo oli romahtanut. Tällä hetkellä Etelä-Amerikan maiden välinen tulonjako on itse asiassa samanlainen kuin Etelä-Euroopan ja Pohjois-Euroopan kohdalla. Esimerkiksi Chile on paljon vauraampi valtio kuin Argentiina. Brasilia on kokenut monia nousu ja laskukausia. Kolumbia on ylläen vauraampi kuin Venezuela vaikka tilanne oli vielä 2000-luvun alussa päinvastainen. Uruguay on taas onnitunut tasoittamaan tuloeroja samalla kun talous on kasvanut. Haastelliset maat ovat Peru, Bolivia, Paraguay ja Ecuador.
Itse asiasta olen kirjoittajan kanssa samaa mieltä, mutta näkemys Yhdysvaltain nojaamisesta vain englannin kieleen ja kansainvälisen lahjakkuuspoolin houkutteleviin yliopistoihin on liian yksioikoinen. Toki riittävän määrän kultalusikka suussaan syntyneitä järjestelmän läpi kelluneita investointipankkiireja nähneenä allekirjoitan myös kirjoittajan esittämät ongelmat. Rajoitteneisuus on nähdä formaalin koulutuksen eri tasoineen olevan innovaatiopohjaisen talouskasvun ainoa lähde.
Yksi Yhdysvaltain talouskasvun moottori ovat myös ilman formaalia koulutusta uusia yrityksiä rohkeasti perustavat ihmiset. Ja maassa voi päästä melko hyville ansioille ihan rehellisellä työllä ilman sen kummempaa koulutusta.
Tuosta on hyvän kuva esimerkiksi Figure 1 seuraavassa tutkimuksessa:
https://www.nber.org/papers/w32487
Tutkimus sinällään näkee AI:n vaikutukset liian suppeasti, mutta kertoo oleellisen asian: Yhdysvalloissa on merkittävästi hyväpalkkaisia töitä ilman formaalia koulutusta tarjoavia ammatteja. Mitä nämä sitten ovat? National Geographicin ja Discoveryn kanavilla on paljon tosi-tv ‑sarjoja, joissa näitä töitä esiintyy, mm. Gold Rush eri versioineen ja Hengenvaarallinen saalis. Näiden lisäksi on myös tylsempiä vastaavantyyppisiä ammatteja.
Meillä Deadly catchia ja Gold Rushia vastaavia korkeakouluja käymättömiä yrittäjiä löytyy metsäalan korjuuketjuista, sillä erotuksella että metsäkoneyrittäjä ei voi ikinä löytää sitä parasta rapuapajaa tai kultasuonta.
Talouden liberalisaation ja EU:n ansiosta samanlaiset yrittäjät katoavat nyt hiljalleen kuljetusalalta ja halvemmat itä-eurooppalaiset ajavat rekkoja, autot rekisteröity muualle kuin Suomeen.
Mielenkiintoinen vertailu Suomen ja USA:n välillä: GINI-kertoimet ennen verotusta ja tulosiirtoja 0,52/0,52 ja verotuksen ja tulosiirtojen jälkeen o,27/0,38.
https://data-explorer.oecd.org/vis?df%5Bds%5D=DisseminateFinalDMZ&df%5Bid%5D=DSD_WISE_IDD%2540DF_IDD&df%5Bag%5D=OECD.WISE.INE&dq=.A.INC_DISP_GINI…_T.METH2012.D_CUR.&pd=2010%252C&to%5BTIME_PERIOD%5D=false
Tuloeroja tarkasteltaessa tärkein kysymys on miten tuo suurempi tulo on hankittu.
Jos putkimies tekee 12 tuntista päivää ja hänellä on suuret tulot niin se on yhteiskunnan kannalta hyvä asia.
Jos viihdetaiteilijalla tai urheilijalla on isot tulot niin ne on kerätty tuottavaa työtä tekeviltä. Ei yhteiskunta siitä hyödy mitenkään. Verottaja voi olla eri mieltä.
Perimällä saadusta omaisuudesta tulevat isot tulot ovat minusta teoreettisesti ongelmallisia. En osaa ottaa kantaa tuohon. Luulisi, että pääomatuloissakin pitäisi olla joku progressiivisuus.
Toki, jos ajatellaan niin, että vain vientituloilla on merkitystä. Kotimarkkinoihin keskittynyt maakin voi olla vahva talous. Putkimiesesimerkki: mitä eroa on siinä, käyttääkö kuluttaja rahansa putkiremonttiin vai konserttiin?
Minua ihmetyttää niissä, jotka ajattelet talouden kasvavan vain viennistä, miten he selittävät maailmantalouden kasvun? Maapallolta ei viedä mitään minnekään.
Kommentaattorille JH sanoisin, että kun putkimies hoitaa, että perheelle on käyttövettä niin pelkkä fyysinen hyvinvointi on kunnossa.
Konserttikäynti, jos kotona ei ole käytössä talousvettä, on fyysisen hyvinvoinnin kannalta yhtä tyhjän kanssa.
Vientikauppa on elinehto pienelle valtiolle jolla rajatut luonnonvarat ja yritykset korkeintaan keskikokoisia. Viennin ylijäämällä rahoitetaan kaikki sosiaaliturvat ym. Jos pelkästän kotimaan sektori kasvaa mutta vienti sakkaa niin joku jää aina häviölle. Se toimii vain niin että köyhimpien joukko kasvaa ja maan talous alkaa yskiä kun ei rahaa tule ulkopuolelta.
Joku USA tai Venäjä tai Kiina voi pärjätä pitkäänkin alijäämäisellä viennillä koska heillä on niin suuret luonnonvarat ja yritykset sitä kokoluokkaa että pitävät jo itsessään valtiota pystyssä. On niissäkin maissa köyhien luokka mutta se ei heiluta koska on myös hampaisiin aseistettu poliisi ja armeija.
Musiikkia on ollut kyllä olemassa kauan ennen putkiasentajia. Oletus on että jopa kivikaudella.
Pentti: “Konserttikäynti, jos kotona ei ole käytössä talousvettä, on fyysisen hyvinvoinnin kannalta yhtä tyhjän kanssa.”
Et nyt näe koko kuvaa.
Mitä tehdään sitten, kun fyysinen perushyvinvointi on saavutettu?
Pudotetaan hanskat tiskiin?
Miksi psyykkisellä hyvinvoinnilla ei ole väliä?
Näyttää kommentaattori toke vaativan selvitystä fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin rinnastamisesta.
Minusta tuloeroja saa olla, isojakin, jos kyseinen työ edesauttaa hankkimaan kohtuullisella kustannuksella perushyvinvointia. Jollain jääkiekolla tai golfin pelaamisella ei ole mitään tekemistä perushyvinvoinnilla. Varsinkaan kun maksaa siitä että näkee muiden suorituksia.
Konsertit ovat asia erikseen, mutta sanoisin, että useimmilla perushyvinvointi ei muutu miksikään, jos jättää menemättä.
Ja sitten on nämä somettajat, jotka ilmeisesti tienaavat varsin mukavasti. En ymmärrä asiaa. Ilmeisesti pitäisi ilmottautua jonkinlaiseksi seuraajaksi. Mainostajat ilmeisesti maksavat. Miten lie, jos ilmottautuu seuraajaksi, mutta on kieltänyt mainokset. Väittäisin, että hyvin tulisimme toimeen ilman näitä tällaisia toimijoita.
Jos väittää että perushyvinvointi on sitä että on ruokaa, vaatteita ja katto pään päällä mutta joutuu viettämään aikansa v‑mäisten ihmisten kanssa ilman mahdollisuutta rentoutua muiden ihmisten seurassa esim konserttia tai jääkiekkoa seuraamassa niin ei tiedä psyykkisestä hyvinvoinnista mitään.
Jo roomalaiset tiesivät, että “kansa tarvitsee leipää ja sirkushuveja”.
Joten se, että “henkinen” kulttuuri ei ole tarpeellista tai “perustarve” on jotenkin infantiili.
Yksittäinen henkilö ei ehkä tarvii jotain pientä osaa kulttuurista. Mutta jos koko kansalta otetaan pois kaikki “henkinen” kulttuuri, niin kansa kuolee pois. Lähinnä siksi, että sen henkisen kulttuurin korvaa jonkun toisen kansan kulttuuri.
Jos “somettajien” eli “influenserien” tienaaminen on jotenkin kummallista, niin kandee mennä kattelemaan vanhoja filminpätkiä vaikka Elävästä arkistosta, kuinka joku missi esitteli turkkeja jossain muotinäytöksessä 70 vuotta sitten. Ihan samaa nykyäänkin. Mainonta kuuluu markkinatalouteen, koska se toimii.
Outoa on kommentaattoreiden Silfverberg ja toke kommentointi minun ajatuksestani.
Minä kun katselen tätä elämänmenoa niin vahvasti näyttää siltä, että ”sirkushuveista” ollaan valmiita maksamaan. Mutta sote asioista tingitään.
Toke lle huomauttaisin, että roomalaisten sirkushuvit olivat ilmaisia kansalle. Ylimykset keräsivät rahat alamaisiltaan ja pitivät keskusvallan kansalaiset kurissa halvalla leivällä ja sirkushuveilla.
Kulttuuri kaikissa muodoissa yhdistää ihmisiä, eri taidemuotojen ja urheilumuotojen harrastajien kesken muodostuu ystävyyssuhteita jotka kestävät pidempään ja jotkut perustavat jopa perheitä. Kulttuuri ylläpitää siis syntyvyyttä.
Myös sairaaloihin ja hoitokoteihin viedään kulttuuria erilaisissa muodoissa.
Siitä olen samaa mieltä että some ja ruudun tuijottelu on vielä niin kehittymätöntä että kelpaa lähinnä kulttuurin korvikkeksi.
Sote-menojen kalleus johtuu lääkäreiden kohtuuttomista palkkavaatimuksista ja aseman väärinkäytöstä sekä resurssien haaskaamisesta.
Pentti,
oletko siis sitä mieltä, että ihminen tarvitsee “sielunruokaa” vain silloin kun sitä on saatavilla ilmaiseksi?
Jostain syystä ruokakin maksaa.
Pitäsiikö nyt listata kaikki ilmainen eli julkisvaroin ylläpidetty kulttuuri?
Aloitetaan kirjastokortista.
R.Silfverberg: “Siitä olen samaa mieltä että some ja ruudun tuijottelu on vielä niin kehittymätöntä että kelpaa lähinnä kulttuurin korvikkeksi.”
Eli kun joku teos laitetaan someen, sen arvo laskee?
Jos lukee jonkun hengentuotetta “ruudulta” sen arvo laskee?
Toivottavasti printtaat tämän kommentin ja luet sen selluloosalta, niin sen arvo nousee?
toke:
Somekulttuuri on pääosin kertakäyttökulttuuria. Parhaimmillaan se on tiedonlähde ja mahdollistaa viihteen eli musiikin kuuntelun ja elokuvien katsomisen ilman että täytyy ostaa levy, mutta taiteilijat itse kärsivät kun heidän teoksensa päätyy ilmaisjakeluun, eli sen arvo laskee.
Oletko miettinyt samanlaisen kirjoituksen tekemistä varallisuuseroista? Jos olen ymmärtänyt oikein, Ruotsi on korkeiden varallisuuserojen, mutta matalien tuloerojen maa. Vaikuttaa ensisilmäyksellä vähän kummallisesta yhdistelmältä, mutta hyvin niillä näyttää menevän.
Nimimerkki Roopelle kommenttina tuohon Ruotsin korkeisiin varallisuuseroihin .Ruotsi ei ole matalien tuloerojen maa. Ruotsissa varallisuus on kasaantunut enemmän kuin Suomessa. Ruotsin katujengi ongelma on myös korkeiden varallisuuserojen aiheuttama ongelma. Toki taustalla on myös muita tekijöitä kuten liian avoin maahanmuuttopolitiikka sekä vapaakoulut joilla oli se vaikutus että oppimistuloksia manipuloitiin rahan takia. Ruotsin viranomaiset ovat itse asiassa myöntäneet että Ruotsin ongelmat johtuvat varallisuuseroista ja asuinalueiden erkaantumisesta.
..ja juuri siksi oikeisto haikailee Ruotsin mallin perään: jyrkkä luokkayhteiskunta on iloinen asia! Tosin vain hyvinvoivalle vähemmistölle.
Olen samaa mieltä: varallisuuserot on se olennainen asia.
Varallisuuserojen muutos sisältää sen aika-akselin, jossa tuloerot ovat vain kuva jostain hetkestä tuolla aika-akselilla.
Suomessakin kaikki merkit näyttää siltä, että varallisuuserot alkavat kasvaa.
Lähinnä siksi, että Suomessa varallisuus on ylikeskittynyt kiinteistöihin ja suurin omaisuus, jonka omistus on polarisoitumassa on asunnot. Eli koti.
Tuohon suuri muutos on nyt se, että omistusasunnolta on otettu pois sosiaaliturvan turvaverkko. Seuraavaksi nykyhallitus laajentaa omistusasunnon suojan poiston kaikkeen omaisuuteen: seuraava versio asumistuesta ottaa huomioon kaiken omaisuuden, jonka voi jotenkin myydä.
Jos ymmärsin oikein, niin Osmon argumentit ovat “Koko lahjakkuusreservi hyödyksi” ja “Köyhyys estää sosiaalisen nousun”. Pitää huomata, että nämä ovat argumentteja lähinnä köyhimmän väestönosan tukemisen puolesta. Jos kyse on nimenomaan näistä, niin tuloerot keskiluokan sisällä voivat sitten revetä suureksi ilman ongelmia ja samaten myös keskiluokan ja rikkaiden välillä.
Tarkemmin sanottuna, kyse on vähemmän eroista ja enemmän absoluuttisesta köyhyydestä (joskin varmaan myös jossain määrin tuloeroista, koska sosiaalinen nousu saattaa rikkaammassa yhteiskunnassa olla myös kalliimpaa).
Perhedynastioiden jatkuvuus on onneksi turvattu nykyisin Suomessa, kun useimmat tajuavat myydä pääomaa sitovat tuotannolliset yritykset ajoissa pois ja siirtyvät portfoliosijoittamisen maailmaan jota kaikki hallitukset tukevat eri tavoin.
Toki se on karkea yksinkertaistus sanoa, että mitä suuremmat tuloerot, sitä vahvempi talous. Tällä logiikalla äärettömän suuret tuloerot, jossa muutama oligarkki hallinnoi koko taloutta, ja muut ovat orjia, olisi vahvin mahdollinen talous. Tämä muistuttaa vaikkapa Pohjois-Korean taloutta.
Toisaalta myös liian pienet tuloerot olisivat haitaksi taloudelle. Ihan purematta en niele väitettä, etteivät tuloerot kannustaisi vaikkapa kouluttautumaan. Kyllä kannustavat, jos kouluttautumalla voi parantaa sosiaalista asemaansa.
Ongelma monissa korkeiden tuloerojen maissa ei välttämättä ole tuloerojen suuruus, vaan niihin perustuva luokkayhteiskunta, jossa koulutus on maksullista. Samat yhteiskunnat saisivat koko lahjakkuusreservinsä käyttöönsä yksinkertaisesti tukemalla maksutonta koulutusta, mutta tämä ei välttämättä ole ristiriidassa korkeiden tuloerojen kanssa. Samassa järjestelmässä voi nimittäin olla pienet pääomaverot yksilöille ja yrittäjyyteen kannustavia rakenteita. Rahat, jotka näistä veroista jäävät saamatta säästetään sitten muualta.
Tilanne Suomessahan liukuu vähitellen siihen, että “maksuton” koulutus alkaa olla niin huonoa, ettei se takaa tuloja.
Jolloin ne, joilla on varaa, hankkivat koulutuksensa sieltä, mikä sen menestyksen paremmin takaa.
Jotenkin tuntuu siltä, että jo pidempään tietty jengi on yrittänyt kertoa rivien välistä, että julkinen koulutus ei voi olla tehokasta ja tuottavaa ja siksi siitä pitää siirtyä yksityiseen. Tuon aikaansaamiseksi pitää tietysti kurjistaa sitä julkista puolta, jotta kaikki huomaavat sen huonouden.
Case: rakennusinsinöörin tutkinto maksoi 15 vuotta sitten kymmenkertaisesti sen mitä nyt.
Suomalainen tuloerokeskustelu on kyllä mainiota. Pienikin tuloerojen kasvu koetaan kamalan vaarallisena — ja viitataan ongelmiin joita on diktatuureissa ja kehitysmaissa.
Kumpa vihervasemmisto muistaisi julistaa tuloerojen turmiollisuutta kun ahtaajat, paperikoneiden käyttäjät ja lääkärit ajavat lakoilla palkankorotuksiaan.
Pitäisi säätää laki, että Suomen taloudesta ei saa enää kirjoittaa, ikään kuin sillä menisi hyvin ja se kalpaisi esimerkiksi. Vain sellaiset kirjoitukset, jotka esittävät rakentavaa kritiikkiä, olisivat hyväksyttäviä. Miten pitäisi tehdä toisin, jotta Suomi saataisiin pelastettua? Liittyykö Suomen talouden surkea tila osaltaan liian pieniin tuloeroihin? Pitäisikö valtaviksi paisunutta nuorten syrjäytymisriskiä pienentää saksalaistyylisellä työmarkkinauudistuksella (Hartz ja ammattiliittojen heikentämisestä johtuva maltillisempi palkkakehitys). Huonopalkkainen työ on parempi kuin ei mitään työtä, jos nurkan takan vaanii jatkuva työttömyys, päihteet ja niin pois päin. Ohimennen sanottuna tämä resepti näyttäisi toimivan kohtuullisesti myös mamujen kohdalla.
(Toisaalta voi hyvin olla, että yhteismarkkinat ja yksi valuutta väistämättä johtavat keskustojen voimistumiseen ja periferioiden, kuten Suomi, kuihtumiseen. Vai onko joskus jossain käynyt toisin? Suomihan on vielä entistä enemmän periferia nyt, kun se on muuttunut vähän kuin saareksi ilman yhtä ilmansuuntaa.)
Tämä ei enää kuulu mitenkään aiheeseen, tuli vain mieleen tuosta Suomi saarena ‑teemasta. Mitä mieltä mahtaa olla Osmo tunnin junasta vai mikä länsirata se on? Vaikka turkulainen olenkin, ehkä pitäisi harkita raideliikenteen lopettamista kokonaan Helsingin ja Turun välillä. Uusi rata maksaa maltaita ja niin maksaa vanhan korjaaminen. Meneehän siinä moottoritie.
Sen sijaan pitäisi ehkä rakentaa tunneli Tallinaan. Ajelin viime kesänä autolla Baltian kautta ja siltä osin ainakin on tapahtunut huimaa kehitystä. Suurin osa matkasta oli moottoritietä tai ainakin moottoritie oli rakenteilla. Raideyhteyden rakentaminen toisaalta tökkii pahasti, mutta eiköhän se joskus vielä valmistu.
Tunneliin kai saisi rahaa EU:lta ja Virokin osallistuisi. Ehkä myös sijoittajat olisivat kiinnostuneita. Tunneli ei joidenkin netistä löytyvien arvioiden mukaan “kuin” kolmisen kertaa enemmän kuin länsirata, ehkei edes niin paljon.
Mielestäni Turun jättäminen kokonaan ilman rautatieyhteyttä Helsingistä on kaikkein typerintä liikennepolitiikkaa. Moottoritie ei korvaa junan mukavuutta ja huolettomuutta. Kaikilla ei ole omaa autoa. Ja jos Turkuun johtava rata suljetaan niin myös Salo ja Hanko
ja Tammisaari ja Karjaa menettävät junansa. Jos Turku haluaa eristäytyä muusta Suomesta niin se on omiin varpaisiin ampumista. Ajatelkaa edes opiskelijoita joita tulee eri puolelta Suomea Turun kahteen yliopistoon.
Jos ei länsirataa rakennettava, on rantarata korjattava siihen kuntoon mitä se 2000-luvun alussa oli, silloin nopeammat junat ajoivat välin 1 tunnissa 45 minuutissa ja hitaammat vajaassa kahdessa. Nythän matka Kupittaalle vie jo 2 tuntia, sitten kun Aurajoen uusi silta on valmis vuoden lopussa, kestäisi keskustaan n 2 tuntia 5 minuuttia. Joka vuosi on siis ujutettu aikatauluun lisää pari minuuttia, kohta se kestää kaksi ja puoli tuntia, sitten kolme.…
Rantaradan pullonkaula on välillä Kirkkonummi-Espoo, jossa kapasiteetti ei riitä ja junilla on nopeusrajoitus 80 km/h. Silti junat eivät “ehdi” pysähtyä Kirkkonummella edes. Espoon kaupunkiradan eli Leppävaaran ja Kauklahden välisten lisäraiteiden valmistuminen 2028 auttaa vähän, toivottavasti.
Hiukan lisää vauhtia juniin voisi saada jos VR asettaisi Turun liikenteeseen nopeampia junia, esim Allegro-junat jotka takavarikoitiin VR:n ja Venäjän rautateiden yhdessä omistamalta holding-yhtiöltä, ja joita on tarkoitus laittaa kotimaan liikenteeseen ensi vuonna.
Länsirata kannattaa rakentaa siinä tilanteessa jos rantarataa ei saada kunnolla korjatuksi kohtuukustannuksilla. Rata Helsingistä Turkuun auttaa myös huoltovarmuuden ylläpitämisessä tilanteessa jossa Helsingin satamia uhkaa merisaarto, Turusta jatkuu rata Uuteenkaupunkiin joka on suojassa Ahvenanmaan pohjoispuolella. Vaikka Helsingistä puuttuu tällä hetkellä terminaali lännestä tuleville rahtijunille niin sellainen voidaan rakentaa.
Jos länsirata rakennetaan se kannattaisi rakentaa jo alusta asti eurooppalaiselle raideleveydelle, juuri tämän huoltovarmuus-tekijän takia. Silloin junalauttayhteys Suomen ja Ruotsin välillä voitaisiin avata uudelleen.
Tallinnan tunneli on sinänäs mielenkiintoisa visio, mutta toteutunee ehkä vasta 10–20 vuoden päästä, ja Rail Baltican valmistuttua kannattaisi Tallinnaan syöttää tavarajunia tai kontteja Vuosaaresta ensi alkuun.
Kyllä Pendolinolla pääsisi ihan tarpeeksi nopeasti (240 km/h) mutta Rantarata on niin heikossa kunnossa ja mutkainen, että nopeus pitää laskea puoleen tästä.
Muutama lisäys tähän asiaan kuulumattomaan aiheeseen:
Länsirataa on vastustettu Turun ulkopuolella kiiihkeästi. “Turku-viha” tuntuu myös rehottavan populismin maaperässä, joten siihen tärmää melkein kaikissa puolueissa näin some-aikoina. Puolueista suurin osa myös vastustaa länsirataa toisiksi suurinta hallituspuoluetta myöten. Ja ymmärtähän tuon, kun tietää kansan- ja valtiontalouden tilan, joka luultavasti ei vielä ole lähelläkään pohjakosketusta. Pitää oppia pois jatkuvan kasvun ajattelusta. Suomessa. Sen sijaan pitää hallitusti ajaa alas asioita, joita ei ole taloudellista tai muuten järkevää pitää yllä. (Vihreät voittivat!)
Opiskelijoita varten sitä ei ainakaan kannata rakentaa, ja jäähän heille Toijalan rata, jos eivät muka voi bussilla kulkea. Harva kai tulee Helsingin suunnalta kuitenkaan. Busseista kyllä voisi tehdä mukavampia — ja ekologisempia — versioita. Pitää myös muistaa, että sähköautojen yleistyessä teiden korjauskustannukset tulevat roimasti lisääntymään jo valmiiksi huonokuntoisella tiestöllä. Länsiradalle suunniteltuja rahojahan on vaadittu juuri tiestön kunnostamiseen.
Yksiraiteisuus on myös rantaradan ongelma. Sen takia junat ovat melko usein myöhässä tai peruuntuvat jopa kokonaan. Jos on jossain oltava ajoissa, on moottoritie jo nyt ainoa järkevä vaihtoehto ainakin talvella. Ja eihän rantarata kohta kuitenkaan kelpaa liikennöintiin ilman kalliita korjauksia.
Ajoin viime kesänä autolla nimenomaan Berliiniin, mikä unohtui kertoa. Moottoritietä tai lähes valmista moottoritietä oli koko loppumatka Liettuan rajalta perille (ja sieltä aina Tukholmaan). Baltiassa tilanne ei ollut yhtä hyvä mutta selvästi paranemaan päin. Rekkoja oli liikenteessä todella paljon, sillä kunnon raiteita on vielä Suomeakin vähemmän.
EU ei jonkun googlaustuloksen mukaan halua osallistua “eteläradan” eli tunnelin kustannuksiin, koska se haluaa keskittyä pullonkaulojen poistamiseen. Kuulostaa, että kriteeri on päätetty muilla mailla vierahilla. Eihän Suomessa pullonkauloja edes ole kuin poikkeustapauksissa pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta (ja nekin ratkeaisivat kerralla, kunhan Helsinki siirrettäisiin vähän pohjoiseen). Paitsi että Suomesta tai Suomeen ei tavallaan pääse kuin laivalla tai lentokoneella. Eikö se ole pullonkaula? Varmaan kannattaisi kysyä uusi mielipide nyt, kun raja itään on sulkeutunut vuosi vuodelta enemmän. Onhan aggressiivinen naapuri sekin ongelma. Ehkä tämä argumentti uppoaisi paremmin näinä aikoina ruuhka-Euroopan byrokraatteihin. Toisaalta tunneli olisi Venäjälle helppo kohde, jos välit entisestään kärjistyvät. Vai olisiko?
Muuten olen sitä mieltä, että kriisiajan logistikkaa ei kannata rakentaa helposti haavoittuvien yksittäisten ratalinjojen varaan. Pommitettu rata on poikki. Pommitettu moottoritie tarkoittaisi kiertoreitin kautta ajamista. Maalikon mutu.
Matkustaahan muitakin ihmisiä pk-seudun ja Turun välillä kuin vain opiskelijoita. Huomautan kuitenkin että Turun molemmissa yliopistoissa on enemmän opiskelijoita kuin Tampereen ainoassa, ja heitä tulee myös Uudeltamaalta. Junat ovat olleet suosittuja vaikka radalla on välillä teknisiä ongelmia.
Ilman kunnollista rataa menettää Turku kilpailukykyä Tampereelle ja jopa itä-Suomelle. Tamperelaiset ja itäsuomalaiset vat olleet kovimpia länsiradan arvostelijoita vaikka niihin ilmansuuntiin on ennestäänkin suoremmat junayhteydet.
Atomisti: “Muuten olen sitä mieltä, että kriisiajan logistikkaa ei kannata rakentaa helposti haavoittuvien yksittäisten ratalinjojen varaan. Pommitettu rata on poikki.”
Sotadokumenteissa tuo uhkakuva ei kyllä oikein näytä usein toteutuneen. Ratoja usein pommitettiin, mutta kuulemma junaradat ovat toisaalta yksi helpoimmista kulkuväylistä korjata, joten yleensä ne olivat jo muutaman tunnin päästä taas käyttökunnossa.
Suomessa ainoa tuloero-ongelma on kyllä suoraan sanottuna toimeentulotukea saavien passiivisten elämässä luovuttaneiden ja työttömien tai välillä työttömien yhä yrittävien välillä. Elämässä luovuttaneille annetaan liian paljon, ikään kuin kannustimena ettei heille vaan tule paha mieli.
Nimimerkki Stadistille kommenttina tuohon itäeurooppalaisten rekkakuskien pääsyn sisäiseen liikkeenteeseen johtui siitä että Suomi otti käyttöön kabotaasin eikä neuvotellut siirtymäkautta toisin kuin esimerkiksi Saksa teki.
Ihan tyhmää siis olla työtön. Työtähän on nykyään kaikille. Näyttääkö sarkasmimittarisi punaista?
Paljonko “luovuttaneelle” annetaan liikaa?
Entä miten häntä kannustetaan lopettamaan luovutuksensa?
Tunnetko oikeasti numerot?
Erinomainen tiivistys, Ode!
Mua kiinnostaisi tuloerojen lisäksi varallisuuserojen tarkastelu ja luonnollisesti niiden vaikutukset.
Ootko perehtynyt?
Nyt kun länsinaapurissamme on länsimaisten demokratioiden suurimmat varallisuuserot, niin sen vaikutus “kansankodon” tilaan olis varmasti kaikille päättäjille ja tulevaisuutta suunnitteleville hyödyllistä?
(Liian)suuret tuloerot eivät todellakaan ole hyväksi edes taloudelle, eivätkä missään nimessä kansan enemmistölle. Ne hyödyttävät vain kaikkein suurituloisimpien ja varakkaimpia.
Kummasti vaan aina löytyy niitä jotka uskovat että valumaefektiekononomia (trickle down economics) toimii ja haluavat myydä tuota aatetta. Ovatko he sitten niitä kaikkein suurituloisimpia jotka hyötyisivät tuloerojen kasvusta? Vai eivätkö he vain ymmärrä ajavansa aatetta joka ei palvele heitä itseään eikä myöskään koko talouden kehitystä. Googlettamalla löytyy kyllä tietoa siitä miksi valumaefektiekonomia ei toimi. Se ei tarkoita sitä etteikö tuloeroja tarvittaisi, mutta silloin kun ne johtavat yhteiskunnassa omaisuuksien kasautumiseen kohtuuttomasti varakkaimman 1%, tai 0,1% tai jopa 0,01% käsiin niin jotain on pielessä ja se heikentää talouden kehitystä kuten myös demokratiaa..
AKK hyvä,
Ne rikkaat ovat jo rahoineen poistuneet Suomesta.
Suomen talouden pelastamisen kannata kysymys kuuluu näin:
Saadaanko noita rikkaita houkuteltua syrjäiseen, velkavetoiseen ja traagisella tavalla ideologisesti jumittuneeseen Suomeen, ottamaan riskiä, sijoittamaan uuteen tekniikkaan ja työllistämään kunnon palkoilla?
Uskotko siis vieläkin valumaefektiekonomiaan? Miksi meidän keski-ja tavallisten hyvätuloisten rahat eivät kelpaa vaan kohtuuton osa tuloista ja varallisuudesta pitäisi keskitää aivan kaikkein huipputuloisimmille ja varakkaimmille? Jos ne rikkaat kerran ovat poistuneet Suomesta, niin ovathan he silloin ainakin rikastuneet Suomessa niillä tuloeroilla mitkä Suomessa ovat olleet.Eikä sekään ole pitänyt näitä epäisänmaallisia Suomessa. Mikä heille sitten riittäisi .
Ja millaisten sitten niiden tulo- ja varallisuuserojen pitäisi olla valumaefeektiekonomian mukaan, niin että talous pyörisi paremmiin ja palvelisi koko kansaa niin ettei kenenkään työtätekevän tarvitsisi elää köyhyydessä ja kaikille taattaisiin riittävä sosiaaliturva ja peruspalvelut. Niin ja että myös se suurituloisin ja varakkkain 1% kansasta olisi tyytyväisiä ja haluaisin asua Suomessa. Isänmaallisuushan ei tunnu heitä ainakaan pidättelevän, toisin kuin monia muita suomalaisia.
Nimimerkki AKK:lle kommenttina että Caruna myytiin silloisen omistajaohjauksen ministeri Pekka Haaviston päätöksellä. Tämä on sivuseikka. Kysymys nimimerkki AKK:lle että olisiko Suomesta löytynyt sellaisia pääomia jotka olisivat pystyneet sijoittamaan Carunaan jotta sen omistajuus olisi säilynyt kotimaisessa omistuksessa? Piensijoittajien pääoma ei riitä edes kokonaisuudessaan sijoittamaan Carunaan. Tarvitaan suurimmat pääoma sijoittajia ja niitä löytyy ulkomailta. Jotkut ovat ottaneet eläkeyhtiöt esimerkkinä mutta saavatko eläkeyhtiöt sijoittaa suoraan Carunan kaltaisiin yhtiöihin? Eläkeyhtiöt eivät voi sijoittaa esimerkiksi pörssiin Suomessa.
AKK hyvä,
Ne rikkaat menivät jo ja uudet rikastujat menevät heti perässä kun vain tilaisuus tulee.
Esimerkiksi Viron veroparatiisissa on jo 4594 suomalaisten omistamaa yhtiötä. Siellä yhtiövero on nyt 0% ja maan hallinto on maailman tehokkain / kokonaan digitalisoitunut, ja hintataso siellä ja muuallakin Baltiassa globaalisti kilpailukykyinen…
Suomen on traagisella tavalla ideologisesti jumittunut vuosikymmeniksi Brežneviläiseen pysähtyneisyyteen / velkahelvettiin, menossa ulkopuoliseen talousholhoukseen!
Suomen voi pelastaa vain TÄYDELLINEN vero‑, hallinto‑, työlainsäädäntö- ja koulutusuudistus — globaalin markkinatalouden ehtojen mukaan niin, että ELINTÄRKEÄ VIENTIMME alkaa taas kasvamaan rajusti.
Suomeen pitää HOUKUTELLA myös suuri määrä rikkaita ihmisiä ja vuosittain tuhansia ulkomaalaisia osaajia…
Tarkempia ohjeita voi saada Björn Wahlroosilta!
Spämmään vieläkin varallisuuserojen tuloeroja suuremmasta merkityksestä.
Saas nähä koska Suomi ottaa “isoimpien erojen” kruunun Ruåtsilta.
https://www.voronoiapp.com/economy/How-Wealth-Inequality-Has-Changed-Since-2008–2535
Noh, kansa saa just sellasen verotuksen, jonka ansaitsee.
Laitampa vielä kunnollisen lähteen tuohon aiemman linkin graafiin:
https://www.ubs.com/content/dam/assets/wm/global/insights/doc/global-wealth-report.pdf
Toke hyvä, todella rikkaitten tulot eivät näy ollenkaan Gini-vertailussa.
Nuo todella rikkaat / yhtiöt analysoivat tarkasti minne sijoittavat MEGA-investointinsa. Kilpailuttavat ”julmasti” kolme-neljä maata, jotka tarjoavat vaikka minkälaisia houkuttimia / tukiaisia…
Näissä kilpailutuksissa poliittisessa jumissa oleva, hirmuverottava, Venäjän kanssa kybersotaa käyvä, syrjäinen ja taloustodellisuudesta irronnut agressiivinen ay-liike aiheuttavat sen, että Suomella ei ole mahdollisuuksia voittaa tässä pelissä. En edes muista milloin Suomeen on viimeksi tehty MEGA-investointeja.
Esimerkiksi meillä olisi kaivosteollisuudessa sellaisiin mahdollisuus, mutta hankkeen ”luparumba” vie vähintään sata vuotta…
Mikä nyt sitten on “megaa”?
Oliko Googlen investoinnit Suomeen sitä?
Ketä nyt sitten on “todella rikkaita”?
Tarkoitatko vaikka 100 Suomen rikkainta luonnollista henkilöä?
Tottakai he voivat järjestellä kaiken niinkuin huvittaa ja ovat aina voineet.
Siis siitä lähtien kun valuuttaa on saanut vapaasti vaihtaa.
Varallisuutta on muutenkin hankala tilastoida, kun ei enää ole varallisuusveroa.
Eli jo ihan tilastoinnin takia pitäisi saada vähintään joku nimellinen yhden promillen varallisuusvero.
Mega-investoinneissahan Suomella ei ole oikeastaan koskaan ollut mitään mahiksia.
Oikeastaan ainoa, mitä on voitu tarjota, on halpa energia. Joskus 30 vuotta sitten varmaan vielä paljon koulutettua väkeä, mutta siinähän on muut maat menneet ohi.
Jotenkin väsyttävää, kun joka vaalikausi nostetaan uusi haloo siitä, että juuri nyt pääomat katoaa tai niiden tulo estetään, jos ei tehdä asioita X ja Y. Neljä vuotta myöhemmin ei ole tapahtunut yhtään mitään kumpaankaan suuntaan ja sama homma uudestaan.
Homma alkoi 1992, kun suuri talousneromme pääministeri Esko Aho sai valaistuksen, että pääoma katoaa Suomesta, jos ei eroteta verokantoja toisistaan. Ei tuosta voi tietenkään täysin häntä syyttää, koska siihen aikaan oli kaikki trickle-down-teoriat vielä hyvissä voimissaan ja tehokkaita tilastollisia analyysitapoja vasta kehiteltiin, joill noi sen ajan teoriat sitten myöhemmin ammuttiin alas.
Gini on vain yksi numero, joka kertoo lähinnä ääripäistä, eikä juurikaan siitä, mitä siinä välillä tapahtuu. Varallisuus ääripäiden välillä voi jakaantua hyvinkin erilaisesti ja gini-numero on sama tai lähes sama.
Tuota on helppo kokeilla netissä olevilla gini-laskureilla.
Suomen on parasta satsata suureen joukkoon rajusti kehittyviä uusia teknologioita, nimen omaan pk-sektorin kautta.
Pitää antaa varsinkin vientimarkkinoitten ratkaista mikä hanke menestyy ja on “se oikea”. Valtion bytokraatit ja poliitikot eivät tätä valintaa pysty tekemään!
Pitää tehdä HOUKUTTELEVAKSI varsinkin pk-sektorille ottaa tällaista MEGA-riskiä, investoida uuteen tekniikkaan, rekrytoida huippuosaajia Suomesta ja ulkomailta.
Valtion pitää tukea / järjestää rahoitusta nimen omaan hankkeen T&K ja käyttöönotto vaiheissa, skaalaamisvaiheen saavat rahoittaa markkinat.
Yrittäjän pitää saada pitää itse suurin osa ja jättää jälkeläisilleen, onnistuneesta riskinotosta ja vuosien 24/7 panostuksestaan saamista voitoista.
Tämä on se oikea keino pelastaa Suomi kykyisestä itse-aiheutetusta MEGA kriisistä!
Kokoomuksen politiikalla jossa suomalaisia luonnollisia monopolejakin myydään ulkomaiseen omistukseen Suomea on näivetetty jo pitkään. Suomalaiset kuluttajat on pantu maksamaan ulkomaisten sijoittajien voitot ja kaikki se on pois Suomesta. Kaikkein hassuinta siinä on se että nuo voitot tulevat käytännössä ilman riskejä ja suomalaiset jätetään täysin sijoittajien armoille. Sitä se kokoomuksen epäisänmaallisuus teettää, heille tärkeämpää on yksityistää kaikki välittämättä Suomen ja suomalaisten edusta.
Aivan älytöntä on myydä ensin suomalainen infra ulkomaisten rahastettavaksi ja haikailla sitten suomalaisen omistajuuden perää.
Kyllä ne rahat kannattaisi ensiksi pitää Suomessa ja vaikka keräämällä puuttuvat rahat piensijoittajilta jotka varmasti olisivat tyytyväisiä niihin tuottoihin joita esimerkiksi Caruna rahastaa. Ja jos omistajuuden pitäminen Suomessa suomalaisilla sijoittajilla ei ole mahdollista niin silloin omistus ja on pidettävä tiukasti julkisella sektorilla. Ja päätäntävalta aina ehdottomasti demokraattisesti valituilla päättäjillä kun kyseessä ovat luonnolliset monopolit ja varsinkin kriittiset sellaiset.
Valitettavasti vaan nykyinen hallitus (perussuomalaiset, kokoomus, RKP ja KD) aikoo jatkaa linjalla jossa edes suomalaisen veden omistusta ei haluta pitää suomalaisten hallinnassa, vaikka sitä koskevan kansalaisaloitteen käsittelyn pohjalta niin velvoitettiinkin.
EI ihme jos Suomen BKT ei ole noussut 15 vuoteen, eikä Suomeen kerry pääomia kun suomalaiset luonnolliset monopolitkin on myyty ulkomaisten omistajien rahastettaviksi. Sitä se kokoomuslainen politiikka, jossa vaikka koko Suomi on myytävänä pikavoittojen takia välittämättä yhtään siitä miten kalliiksi se lopulta tulee tavallisille suomalaisille ja Suomelle, teettää.
Se että tulo-ja varallisuuserot kasvavat vieläpä tilanteessa jossa BKT ei kasva, tarkoittaa myös sitä että toisten asema absoluuttisestikin heikkenee. Näin Suomesssaon käynyt ja nykyinen hallitus vaan kiihdyttää tuota kehitystä.
Toke n väitettä varallisuuden tilastoimisen vaikeudesta ihmettelen.
Minusta esitäytetyssä veroilmoituksessa on luetteloitu kaikki henkilön varallisuuserät. Niiden muutaminen euromääräisiksi ei liene kovin vaikeaa. Ainakaan vetottajalle.
Seppo Korppoo:
“Suomen on parasta satsata suureen joukkoon rajusti kehittyviä uusia teknologioita, nimen omaan pk-sektorin kautta.”
Ja tämä ihan sama koskaa kaikkia maita.
Miksi ja miten Suomi erottuu muista ja voittaa muut tällä “kaiken strategialla”?
Periaatteessa ensimmäinen “vauva-askel” oikeeseen suuntaan on tehty, kun jokaisen huoltomiehen ei enää kannatakkaan perustaa omaa firmaa ja toimia alihankkijana, koska uusi YEL-käytäntö, jossa tehotonta yritystoimintaa ei voi kompensoida enää niin paljoa YEL-maksulla. Jolloin huoltomiehet siirtyvät takaisin työntekijöiksi huoltofirmoihin. Ja sitten ne pk-yritykset ovat enemmän sitä, mitä pitäisi.
Onkohan muissa maissa saatu yhtä erinomaisia ideoita hoitaa työttömyyttä tekemällä työttömistä yrittäjiä?
AKK”
Kokoomuksen politiikalla jossa suomalaisia luonnollisia monopolejakin myydään ulkomaiseen omistukseen Suomea on näivetetty jo pitkään. Sitä se kokoomuksen epäisänmaallisuus teettää, heille tärkeämpää on yksityistää kaikki välittämättä Suomen ja suomalaisten edusta.
Aivan älytöntä on myydä ensin suomalainen infra ulkomaisten rahastettavaksi ja haikailla sitten suomalaisen omistajuuden perää.
EI ihme jos Suomen BKT ei ole noussut 15 vuoteen, eikä Suomeen kerry pääomia kun suomalaiset luonnolliset monopolitkin on myyty ulkomaisten omistajien rahastettaviksi. Sitä se kokoomuslainen politiikka, jossa vaikka koko Suomi on myytävänä pikavoittojen takia välittämättä yhtään siitä miten kalliiksi se lopulta tulee tavallisille suomalaisille ja Suomelle, teettää.
Se että tulo-ja varallisuuserot kasvavat vieläpä tilanteessa jossa BKT ei kasva, tarkoittaa myös sitä että toisten asema absoluuttisestikin heikkenee. Näin Suomesssaon käynyt ja nykyinen hallitus vaan kiihdyttää tuota kehitystä.”
Juurikin näin.
Ongelma on, että kaikki asiat käsitellään yhden numeron suhteen, joten BKT:n ja tulo/varallisuuserojen käsittely yhdessä on liian “monimutkaista”.
Jonkinverran on ollut gauhistelua siitä, että seuraavaksi yksityistetään vesi.
Mutta isommat riskit voivat olla vaikeampia ja piilossa. Seuraavaksi kansainvälisen sijoittajamuurin valtaan voi joutua terveydenhuolto ja asuminen on alkanut jo sinne valua. Toimitilamarkkinat alkaa olla jo “viety”.
Kun tuoton maksimointi alkaa terveydenhuollossa ja asumisessa, saadaan imettyä kaikki mehut kansakunnasta ulos.
Pitäisi rummuttaa enemmän sitä eroa, kun elämän välttämättömyydet ja kalliit sellaiset toimii joko omavaraisesti tai sitten toisen eduksi.
Pentti A K Häkkinen:
“Toke n väitettä varallisuuden tilastoimisen vaikeudesta ihmettelen.
Minusta esitäytetyssä veroilmoituksessa on luetteloitu kaikki henkilön varallisuuserät. Niiden muutaminen euromääräisiksi ei liene kovin vaikeaa. Ainakaan vetottajalle.”
Varallisuustutkijat ovat näin sanoneet.
En tiedä tarvittavasta tasosta ja kuinka lähellä verottaja sitä nyt on.
Voi tietty olla, että data on, mutta ei resursseja sitä työstää.
Voi myös olla, että tuossa on kehitystä tapahtunut ja dataa ja siitä saatavaa infoa on riittävästi tarjolla.
Monet asiat, jotka aiemmin mahdottomia teknisistä tai lakiteknisistä syistä onnistuu nykyään.
Kun vaativat eri tietokantojen ristiinajoa.
Aiemmin ei ollut mahdollista tilastoida sitä, kuinka moni asuu yksityishenkilön omistamassa asunnossa vuokralla. Nykyään on.
Nimimerkki Tokelle kommenttina tuohon innovaatioiden kehittämiseen ja kilpailuun niin hyvä esimerkki oli Symbian käyttöjärjestelmä jonka Nokia hylkäsi ja kilpailijaksi tuli Android jonka Samsung otti käyttöön ja nyt Android on kaikissa älypuhelimissa. Toinen hyvä esimerkki oli CD-rom jonka kehitti Philips joka myi sen Sonylle joka loi siitä audiovisuaalisen menetyksen. Innovaatioissa pitää olla ensimmäinen eikä toisella sijalla.
Rahul Somanisanoo:
9.10.2024 18:13
Nimimerkki Tokelle kommenttina tuohon innovaatioiden kehittämiseen ja kilpailuun niin hyvä esimerkki oli Symbian käyttöjärjestelmä jonka Nokia hylkäsi ja kilpailijaksi tuli Android jonka Samsung otti käyttöön ja nyt Android on kaikissa älypuhelimissa. Toinen hyvä esimerkki oli CD-rom jonka kehitti Philips joka myi sen Sonylle joka loi siitä audiovisuaalisen menetyksen
Mun vastaus innovaatioiden “vanhenemisesta” oli se, että sen pitää olla jatkuvaa kehitystä tai putoaa kelkasta. Ja kun ei putoa kelkasta, ei haittaa, kun joku tekee saman, mutta myöhemmin.
Philips ei myyny yhtään mitään cd-standardista ja on nauttinu kaikki nämä vuodet sen rojalteista.
Philips ja Sony kehittivät 70-luvulla itsenäisesti LaserDiscin prototyyppejä ja löivät sitten hynttyyt yhteen sen saattamiseksi standardiksi ja jatkoivat cd:n parissa (Red book).
Cd-rom (Yellow book) oli myös näiden yhteistyötä, mukana uusia pikkupuljuja kuten Microsoft, Apple ja DEC.
Sitten tuli Green, Orange, Beige, White ja vaikka mitä. Ja kaikissa oli Philips mukana, enkä ole mistään nähnyt, että se olisi koskaan myynyt IP:tään yhtään mihinkään.
https://en.wikipedia.org/wiki/Rainbow_Books
Nimimerkki Tokelle kommenttinä esanoin varmaan väärin että Philips olisi myynyt cd-romin tarkoitin sitä että Sonyl alkoi kehittää cd-romia itsenäisesti kun Philips oli lopettanut sen tuotannon vuonna 1998. Myöhemmin mainitsemasi Microsoft,Apple ja Digital Equipment Corporation vetäytyivät Yellow bookistä ja Sony jatkoi sen kehittämistä. Audiovisuaalisessa teknologiassa Sonystä tuli johtava tekijä ja Philips jäi pois. Toki Philips saa Sonyltä royaltejä mutta eivät royaltit ole innovaatioita. Nokiakin omistaa monta patenttia mutta ei valmista enään kännyköitä. Se että teknologiaa ei kehitetä johtaa siihen että jää kehityksestä jälkeen. Näemme tällä hetkellä kun saksalaiset autonvalmistajat jäävät kiinalaisten sähköautovalmistajistä jälkeen jotka valtaavat markkinoita.
Usein pisintä kortta ei vedä innovoija vaan seuraaja, joka oppii innovoijan virheistä ja tekee sitten homman paremmin. Esimerkiksi Applen iPod tai miksei iPhone matkivat ainakin esineinä aiempia tuotteita.
Rahul Somanisanoo:
9.10.2024 22:22
Nimimerkki Tokelle kommenttinä esanoin varmaan väärin että Philips olisi myynyt cd-romin tarkoitin sitä että Sonyl alkoi kehittää cd-romia itsenäisesti kun Philips oli lopettanut sen tuotannon vuonna 1998. Myöhemmin mainitsemasi Microsoft,Apple ja Digital Equipment Corporation vetäytyivät Yellow bookistä ja Sony jatkoi sen kehittämistä. Audiovisuaalisessa teknologiassa Sonystä tuli johtava tekijä ja Philips jäi pois. Toki Philips saa Sonyltä royaltejä mutta eivät royaltit ole innovaatioita. Nokiakin omistaa monta patenttia mutta ei valmista enään kännyköitä. Se että teknologiaa ei kehitetä johtaa siihen että jää kehityksestä jälkeen. Näemme tällä hetkellä kun saksalaiset autonvalmistajat jäävät kiinalaisten sähköautovalmistajistä jälkeen jotka valtaavat markkinoita.
Tässä yritän arpoa, että uskonko kirjoituksiisi muista asioista, kun tuo tarina on niin kummallinen. Olisko mitään lähdetietoa tarjota?
Miten Yellow bookista voi “vetäytyä” sen jälkeen kun se on tehty? Miten 1998 liittyy asiaan, kun Yellow book oli tehty 1983? Miten Philips “vetäytyi”, kun se oli mukana 1999 julkaistussa Scarlet Bookissa (SACD) ja 2000 julkaistussa Purple Bookissa (DDCD)?
Saksalaiset autovalmistajat ovat erittäin hyvin sähköautojen valmistamisessa ja premium-tuotteet tulevat sieltä ja ovat laadukkaita. Sähkö-ladat tulee Kiinasta ja sähkö-volkkari on Tesla, mutta Porcshet ja Mersut ovat sähköautoissakin sitä luxusta, jota monessa maassa tarvii menestyksen uskottavuudelle. Bemari ja Audi siinä sitten välissä.
En edes muista milloin Suomeen on viimeksi tehty MEGA-investointeja.
Olkiuluoto 3
AKK hyvä.
“Tosiasioitten tunnustaminen on viisauden alku”, sanoi presidentti J. K. Paasikivi.
Se viisaus menee nyt näin:
1. Koko talouden tason tuottavuus ja kilpailukyky määräytyvät yritystaloudesta lähtien, ”Luovan tuhon” prosessilla.
2. Talouskasvun ”Luovan tuhon” idea perustuu kolmeen pääajatukseen: 1) Talouskasvun ytimessä ovat innovaation ja tiedon leviäminen. 2) Innovaatiot vaativat kannustimia ja omistusoikeuden suojaa. 3) Talouden kasvu tapahtuu, kun uudet innovaatiot syrjäyttävät ja tuhoavat vanhat.
3. Tutkimusten mukaan kaksi kolmasosaa kasvusta selittyy ”Luovalla tuholla”.
4. Nuoret yritykset ovat Suomen kansantalouden tulevaisuus. Vanhojen yritysten valta murenee ja ne poistuvat historiaan
5. Suomessa pitää investoida enemmän innovaatioihin ja vähemmän tehtaisiin, koneisiin ja laitteisiin.
6. Innovaatioiden valinta pitää jättää yrityksille. Valtion pitää tukea innovaatioitten T&K- ja käyttöönottovaihetta, mutta skaalaus pitää antaa markkinoitten hoitoon.
7. Byrokraateilla ja poliitikoilla ei ole osaamista ja ymmärrystä hankkeitten valintaan ja he voivat valita väärät hankkeet.
8. Suomen koko talous pitää nyt KIIREESTI reformoida globaalin markkinatalouden ehtojen mukaan niin, että meillä on HOUKUTTELEVAA ottaa riskiä, investoida innovaatioihin ja työllistää hyvällä palkalla. Pitää antaa riskinottajille mahdollisuus MEGAS-rikastua ja maksaa kohtuulliset verot Suomessa ja jättää voittonsa, josta ovat jo maksaneet kaikki verot, perillisillensä ilman lisäveroja.
Seppo Korppoo, 50 vuotta 24/7 palvelua reaalitaloudessa, viemässä suomalaista huipputekniikkaa julmille globaalimarkkinoille
Seppo se jaksaa jauhaa innovaatioista ja niiden autuudesta.
Innovaatiot ovat kyllä hyvinvoinnin lisääntymisen perusta. Näyttää kuitenkin siltä, että innovaation tuottama hyöty usein hinnoitellaan siten, että kuluttajalle tuleva hyöty on minimaalinen. Kuluttaja kyllä ostaa uutta jos siinä on pienikin paremmuus entiseen nähden. Yhteiskunta kokonaisuutena kuitenkin menettää suuren osan hyödystä kun innovaation tuoma hyöty ”ulosmitataan” innovaation tekijän varallisuudeksi. Nähdäkseni pääomasijoitusyhtiöt käyttävät tätä ”ulosmittaus” strategiaa estoitta.
Innovaatiolla voi rahastaa vain vähänaikaa, kunnes kilpailijat kehittävät yhtä hyvän tuotteen.
Seppo Korpppoo hyvä.
Myös se tosiasia, että ihmiselämään kuluu paljon muutakin kuin pelkkä talous, kannattaa tunnustaa. Valitettavasti tuntuu siltä etteivät kaikki ymmärrä sitä pitkälläkään kokemuksella ja he näkevät kaiken vain taloutena. He kyllä näkevät kaikelle hinnan mutteivät halua nähdä asioiden arvoa ihmisten kannalta
Oheinen lainaus kuvastaa hyvin tuota ajattelua jonka kaiken tulee palvella vain markkinoita ja kapitalisteja. Se kuvastaa sokeaa uskoa valemaefektiekonomiaan vaikka on todistettu jo pitkään ettei se toimi.
“8. Suomen koko talous pitää nyt KIIREESTI reformoida globaalin markkinatalouden ehtojen mukaan ”
Itse näen maailmaa paljon muunakin kuin pelkkänä taloutena ja siksi kehotan myös taloususkovaisis avaamaan slmänsä näkemään myös kaiken muun ja tunnustamaan tosiasiat.. Jos elämä ei ole vielä avannut silmiä, niin opettelun voi aloittaa sellaisista käsitteistä kuin ISEW ja GPI.
Raha, markkinatalous ja kapitalismi ovat kyllä hyviä renkejä, mutta huonoja isäntiä, mikä tuntuu unohtuvan jatkuvasti niiltä markkinaliberalisteilta jotka ideogisesti haluavat nähdä maailman vain talouden pelureiden temmellyskenttänä jossa ahneudelle ei pidä asettaa mitään rajoja. Eivätkö he tajua että se johtaa aina kohti oligarkiaa ja sosiaalidarvismia, vai eivätkö he vaan välitä siitä mitä se vaikuttaa koko yhteiskuntaan ja sen toimivuuteen ihmisten ylivoimaisen enemmistön ja biosfäärin kannalta.
Seppo Korppoosanoo:
8.10.2024 12:34
AKK hyvä.
”Tosiasioitten tunnustaminen on viisauden alku”, sanoi presidentti J. K. Paasikivi.
Se viisaus menee nyt näin:
1.
[…]
8.
Luettelet tuossa luonnolliset asiat, jotka jokaisen maan pitäisi tehdä ja osa jo osan tekeekin.
Tuossa ei siis ole yhtäkään asiaa, joka toisi Suomelle mitään etulyöntiasemaa minkään suhteen.
Vähän sama asia, kun kertoisit, että meidän pitäisi käyttää navigaattoria, jotta löydämme perille, niin kilpailijamme eksyessä ilman navigaattoria me voitamme.
Miksi kilpailijamme eivät käytä navigaattoria?
Tavoitteet ovat varsin laajasti ymmärrettyjä. Keinot päästä niihin puuttuvat.
Osmo Soininvaarasanoo:
9.10.2024 10:49
Innovaatiolla voi rahastaa vain vähänaikaa, kunnes kilpailijat kehittävät yhtä hyvän tuotteen.
Ihanko totta?
Mikä estää jatkamasta innovointia, kunnes on taas parempi tuote?
Tottakai globaali markkina tekee kilpailusta vaikeaa.
Nokian aikana se vielä onnistui.
Ehkä kokkareet ja EK tajusi sen jälkeen, että liian vaikeaa, päästetään irti koulutuksen kilpajuoksusta ja ryhdytään banaanivaltioistamaan Suomea?
AKK hyvä.
Kiitos erinomaisesta kommentistasi.
Katsoin tuota ISEW talousteoriaa ja kommentoin sitä näin.
ISEW haluaa tuoda uusia elementtejä reaalimaailman liberaaliin markkinatalouteen, joka perustuu rahaan. Halutaan ottaa mukaan reaalimaailman monimutkaiset muut ilmiöt, kuten poliittiset päätökset, sosiaalidynamiikan, yllättävät talouskriisit, pandemiat, ympäristöasiat, jne.
Toisaalta vapaassa markkinataloudessa on tunnetusti useita ongelmiakin, kuten ihmisten irrationaaliset emootiot, poliittiset ideologiat ja päätökset, lobbaus, monopolit, oligopolit, haitallinen lainsäädäntö, jotka kaikki vääristävät ja haittaavat markkinoitten normaalia ja vapaata toimintaa.
ISEW:n pahin ongelma se, että sitä tavallisesti sovelletaan “suljettuun” ja kontrolloituun ympäristöön yhdessä maassa, joka ajan mittaan menettää kilpailukykynsä ja ajautuu reaalitalouden ulkopuolelle.
Tällainen suljettu ISEW-maa on kuitenkin koko ajan avoimen, globaalin ja armottoman darwinistisen reaalitalouden paineen alla. Jossain vaiheessa tuollainen maa romahtaa vääjäämättömästi omaan kilpailukyvyttömyyteensä.
Näin on nyt käynyt Suomelle.
Itse olen toiminut 50 vuotta tuossa reaalitalouden julman-darwinistisessa maailmassa ja ollut mukana kehittämässä ja myymässä Suomessa tehitettyjä upeita innovaatioita laivatekniikassa, ympäristötekniikassa ja mikrobiologiassa, ja toimin aktiivisesti edelleen näillä sektorilla…
Toivotaankin kaikki tervetulleiksi tänne mukaan, täällä roccaa lujaa!!!