Miksi suuret tuloerot eivät ole hyväksi taloudelle

Kos­ka niin moni on kysynyt, mik­si pidin Patrick Itäniemen kolum­nia tulo­ero­jen siu­nauk­sel­lisu­ud­es­ta nai­iv­ina ja virheel­lisenä, peruste­len lyhyesti. Pidem­pää en nyt jak­sa kir­joit­taa, tästä voisi kir­joit­taa vaik­ka kokon­aisen kirjan.

Empiria tukee pienten tuloerojen hyödyllisyyttä

Pien­ten ja suurten tulo­ero­jen merk­i­tys­tä on his­to­ri­as­sa kokeil­tu. Vielä 1930-luvul­la Etelä-Amerikan maat kuten Argen­ti­ina ja Chile oli­vat paljon Euroopan mai­ta ja eri­tyis­es­ti Suomea vau­raampia. Euroopas­sa valit­ti­in pienem­pi­en tulo­ero­jen poli­ti­ik­ka, Etelä-Amerikas­sa suurten tulo­ero­jen poli­ti­ik­ka. Nyt Etelä-Amerikan maat ovat paljon köy­hempiä kuin esimerkik­si Suomi.

Euroopan sisäl­lä hyv­in­voin­ti­val­tion ja tasaisen tulon­jaon valin­neet pohjoisem­man Euroopan maat (Pohjo­is­maat, Sak­sa, Hol­lan­ti ja Itä­val­ta) ovat paljon vau­raampia kuin korkei­den tulo­ero­jen eteläeu­roop­palaiset maat.

Yhdys­val­to­jen sisäl­lä tasaisem­man tulon­jaon osaval­tiot ovat vau­raampia kuin korkei­den tulo­ero­jen osavaltiot.

Toki voi väit­tää, että kausali­teet­ti menee toisin päin; että vau­raus tekee mah­dol­lisek­si hyv­in­voin­ti­val­tion. Pitää siis kat­soa, mik­si kohtu­ulliset tulo­erot ovat parem­pia kuin kohtuuttomat.

Koko lahjakkuusreservi hyödyksi

Suurten tulo­ero­jen mais­sa sosi­aa­li­nen liikku­vu­us on vähäistä. Joka syn­tyy köy­hään koti­in, jää vaille kun­nol­lisia opiskelumah­dol­lisuuk­sia. Kansan­talous kär­sii, kun rekry­toin­tipo­h­ja vaa­tivi­in tehtävi­in on kapea. Sosi­aa­li­nen liikku­vu­us on suur­in­ta Pohjo­is­mais­sa, eri­tyis­es­ti muuten Suomes­sa. Yhdys­val­lois­sa, jos­sa ennen ”kuka tahansa saat­toi koho­ta juok­supo­jas­ta toim­i­tusjo­hta­jak­si”, sosi­aa­li­nen liikku­vu­us on hidas­tunut eri­tyisen merkit­tävästi, mikä tarkoit­taa, että maa haaskaa pahasti lah­jakku­us­re­serve­jään. Maan pelas­taa englan­nin kieli ja maineikkaat’ yliopis­tot, joiden vuok­si Yhdys­val­lat pystyy rekry­toimaan lah­jakkuuk­sia ulko­mail­ta, kun ei pysty tekemään sitä koti­maas­ta. Yli puo­let Yhdys­val­loista hyväksy­ty­istä väitöskir­joista on maan ulkop­uolel­la syn­tynei­den tekemiä.

Rikkaan suvun vesoil­la elämä on taas liian help­poa. Ei paljon tarvitse pon­nis­tel­la, kun ase­ma on tur­vat­tu joka tapauk­ses­sa. Tämä on tuhon­nut mon­ta perheyritystä.

Köyhyys estää sosiaalisen nousun

Tulo­ero­ja ihan­noi­vat ajat­tel­e­vat, että kun kan­nustin sosi­aaliseen nousu­un on suuri, sosi­aal­ista nousua tapah­tuu. Ei tapah­du. Köy­hyys estää sosi­aalisen nousun, kos­ka ei esimerkik­si voi opiskel­la. Tämän lisäk­si, jos ener­giaa ja aikaa kuluu arjes­ta selviämiseen ja leipäjonois­sa sei­somisen, ei ole aikaa eikä resursse­ja työn­haku­un eikä mihinkään muuhunkaan, joka edis­tää työl­listymistä. Heikko sosi­aal­i­tur­va piden­tää työt­tömyys­jak­so­ja. Kir­joitin yhdys­val­ta­lais­es­ta tutkimuk­ses­ta tätä koskien blogilleni, mut­ta en nyt löy­dä sitä tähän hätään 8 000 postauk­sen joukosta.

Pien­ten tulo­ero­jen mais­sa jok­seenkin kaik­ki asi­at ovat parem­min. Jopa kouluk­iusaamista on vähemmän.

Seu­rauk­set ovat ikävät, jos rikol­lisu­us on ain­oa mah­dol­lisu­us paran­taa omaa taloudel­lista ase­maansa. Paljon menee rahaa valvon­tay­hteiskun­taan, var­tioin­ti­in ja var­tioin­tili­ikkei­den palvelui­hin. Suurten tulo­ero­jen mais­sa lapset on saatet­ta­va koulu­un, jot­ta heitä ei kaa­p­at­taisi lun­nait­ten toivos­sa. Meil­lä oli Kata­janokalla ital­ialainen naa­puri, jol­ta kesti kuukau­sia ymmärtää, että Suomes­sa on tur­val­lista las­ten kulkea yksin kouluun.

Tuloeroilla on optiminsa

Hyvin suuret tulo­erot ovat haitak­si talouskasvul­la, mut­ta sitä ovat myös liian pienet tulo­erot. Jos­sain kan­sain­välisen jär­jestön tutkimuk­ses­sa päädyt­ti­in siihen, että opti­maa­li­nen GINI-ker­roin olisi noin 0,27. (Tästäkin olen kir­joit­tanut blogillani enkä löytänyt tätäkään) Se sat­tuu ole­maan myös Suomen nykyi­nen GINI-ker­roin. En tuol­laiseen tutkimuk­seen paljon luot­taisi, kos­ka asian tutkimi­nen on erit­täin vaikea­ta. On myös selvää, että mata­lat tulo­erot toimi­vat parem­min, jos ne on saavutet­tu hyväl­lä työl­lisyy­del­lä kuin korkeil­la tulonsiirroilla.

Moni ekon­o­mistiys­tävistäni on sitä mieltä, ettei tilapäi­nen sol­i­daaliru­usvero, jota on myös kateysveroksi on kut­sut­tu, ole tuonut val­ti­olle euroakaan vero­tu­lo­ja, kos­ka sen taloudel­liset hai­tat ovat niin suuria. Kil­pailu osaa­jista maid­en välil­lä lisää korkei­den mar­gin­aaliv­ero­jen taloudel­lista hin­taa. Se on argu­ment­ti tulo­ero­jen puolesta.

Mut­ta väite siitä, että talous voisi sitä parem­min mitä suurem­mat ovat tulo­erot, on ker­takaikkises­ti virheelli­nen. Tosin ei Itänie­mi niin väit­tänytkään, mut­ta keskustelus­sa moni on väittänyt.

79 vastausta artikkeliin “Miksi suuret tuloerot eivät ole hyväksi taloudelle”

  1. Kohtu­ulliset tulo­erot ovat var­maan OK mut­ta kun Suomes­sa tulo­erot ovat OECD-maid­en hän­täpäässä niistä pide­tään jatku­vaa älämölöä ja niitä pide­tään liian suu­ri­na. Eli tuloerot:
    1) Ihmiset ovat valmi­ita pon­nis­tele­maan kun siitä palkitaan.
    2) Aina kun joku men­estyy ja vauras­tuu se hyödyt­tää myös mui­ta. Mitä enem­m­män sta­tusam­ma­tis­sa toimi­va X tien­aa sitä enem­män hän mak­saa vero­ja. Ensin välit­tömiä vero­ja, sit­ten välil­lisiä vero­ja. Raha menee kier­toon kun hän ostaa tavaroi­ta ja palvelu­ja jne.

    1. mut­ta kun Suomes­sa tulo­erot ovat OECD-maid­en hän­täpäässä niistä pide­tään jatku­vaa älämölöä ja niitä pide­tään liian suurina

      Sana “tulo­erot” ei tässä älämölöpuheessa selvästikään tarkoi­ta kir­jaimel­lis­es­ti tulo­ero­ja vaan yhteiskun­nal­lista epäoikeu­den­mukaisu­ut­ta yleis­es­ti. Tässä on tapah­tunut ns. semant­ti­nen siir­tymä, jos­sa sanan alku­peräi­nen kapea merk­i­tys on laa­jen­tunut. (Samal­la tavoin kuin vaik­ka sanan “raha” tarkoite on laa­jen­tunut ora­van­na­has­ta mak­su­vä­lineisi­in yleis­es­ti, tai sanan “nauhoit­taa” tarkoite on laa­jen­tunut mag­neet­tin­auhalle tal­len­tamis­es­ta ääni- ja kuva­ma­te­ri­aalin sähköiseen tal­len­tamiseen yleis­es­ti, mm. tietokoneel­la tai älypuhelimella.)

      Ei silti, on minus­takin aina hauskaa saa­da vasem­mis­to­laiset ystäväni änkäk­si huo­maut­ta­mal­la, että hei­dän päivit­telemään­sä tulo­ero­jen lisään­tymistä Suomes­sa ei oikeasti ole tapah­tunut. Mut­ta täl­lainen huo­maut­telu ei vält­tämät­tä vie keskustelua pitkäl­lä tähtäimel­lä eteenpäin.

      1. Siis sun mielestä tulo­jen gin ei ole nous­sut Suomes­sa vaik­ka 80-luvun puoles­ta välistä tarkasteltaessa?
        Käsit­täisin, että his­to­ria ei tässä olekaan se isom­pi ongel­ma, vaan nykyi­nen kul­mak­er­roin. Eli se mihin ollaan menossa.

    2. Kohtaan kak­si “Aina kun joku men­estyy ja vauras­tuu se hyödyt­tää myös mui­ta” voi opponoi­da perustel­lusti. Tähän on eri­tyis­es­ti kak­si syytä:

      * Ulkois­vaiku­tuk­sista ei joudu nykyisessä mallis­sa mak­samaan lähellekään täyt­tä hin­taa. Voi siis tehdä hyvinkin haitallisia asioi­ta, jos­ta voitot jää itselle ja hai­tat muille ilman mitään korvausta.
      * Tiety­il­lä tavoil­la eri­tyis­es­ti pääo­mat­u­lo­jen vero­pros­entin voi kikkail­la lähelle nol­laa (kuin­ka lail­lis­es­ti ja kuin­ka lähelle, se vai­htelee), eli haitoista ei kor­va­ta yhteiskun­nalle edes voit­to­jen vero­jen muodossa.

      Jotkin vau­raus­tamisen tavat siis eivät ole muita/kokonaisuutta hyödyt­täviä. Vaikka­pa se että käytän­nössä orjatyöl­lä tekee ympäristöstä piit­ta­mat­ta kehi­tys­maas­sa hirveät voitot jot­ka kikkail­laan veroparati­isi­in voivat olla kokon­aisuute­na ihmiskun­nan kannal­ta nettohaitallista.

      Tai vaik­ka että ostaa käytän­nössä kil­pailun pois tai muil­la tavoil­la rajoit­taa kil­pailua, että voi itse tehdä alal­la vapaasti ker­mankuor­in­taa. Sään­te­ly on valitet­tavasti tältä osin puut­teel­lista ja sin­isilmäistä ettei vira­nomaisil­la ole tarpeek­si hauik­sia pitää markki­noi­ta ter­veenä monel­la alal­la. Tästä kär­sii kulut­ta­jat ja kokon­aisu­us, mut­ta tieten omis­ta­jat käärivät tilanteesta hirveät voitot.

      ps. aiheesta tanget­ti­na: Suo­mi on kaivos­te­ol­lisu­u­den kehitysmaa.

    3. Ode kir­joit­taa: “Mik­si suuret tulo­erot eivät ole hyväk­si taloudelle”

      Odel­la on Suomen kohdal­la tässä paha virhe-logiikka. 

      Hän nim­itäin tarkastelee Suomea muus­ta maail­mas­ta “her­meet­tis­es­ti” eristyneenä sys­teem­inä, mikä ei ollenkaan pidä paikkaansa!

      Suo­mi on globaalis­sa kon­tek­stis­sa pieni syr­jäi­nen, hir­mu­verot­ta­va, kil­pailukyvytön ja sotaa käyvä, riskialtis, velkainen, lakkoil­e­va ja kasvukyvytön maa. 

      Suo­mi on traagisel­la taval­la itse-aiheutetus­sa tas­apäistämis-ide­ol­o­gises­sa pysähtyneisyy­den tilas­sa ole­va maa, jon­ka aikaisem­min eri­no­maiset koulu­tus- ja sosi­aalisek­torit ovat romahtaneet.

      Suo­ma­laiset suo­jel­e­vat kiihkeästi kaikkia “perus­tus­lain takaamia saavutet­tu­ja etu­jaan”. Kaikkia muu­tok­sia vas­taan on kehitet­ty hir­muinen lakivi­idakko, joiden läpäisyyn tarvi­taan “perus­tus­laki­valiokun­nan yksimieli­nen päätös” ja vuosia kestävä oikeusprosessi…

      Toisaal­ta Suo­mi on käytän­nössä täysin avoin ja vien­nistä riip­pu­vainen maa, jon­ka sisä­markki­natkin ovat täysin veroparati­i­seista toimivien gob­aa­ly­htiöi­den rajat ylit­täviän rajun kil­pailu­pa­neen alainen.

      Soumen suury­htiöt ovat jo kauan sit­ten läht­e­neet maas­ta, parhaista pk-yri­tyk­sista 67 000 ovat jo seu­ran­neet perässä ja lah­jakkaim­mat osaa­jat “oste­taan” ulkomaille.

      Suomen voi mur­tau­tua ulos nykyis­es­tä MEGA-kri­isitä vain hylkäämäl­lä tas­apäistämis-ide­olo­gian ja tekemäl­lä täy­del­liset vero­tus- ja työvoimalain­säädän­nön remon­tit niin, että maas­tamme tulee taas kan­sain­välis­es­ti kil­pailukykyi­nen maa, jos­sa on houkut­tel­e­vaa ottaa riskiä, investoi­da, työl­listää ja tehdä lapsia.

      1. Sep­po: “Suo­mi on traagisel­la taval­la itse-aiheutetus­sa tas­apäistämis-ide­ol­o­gises­sa pysähtyneisyy­den tilas­sa ole­va maa, jon­ka aikaisem­min eri­no­maiset koulu­tus- ja sosi­aalisek­torit ovat romahtaneet.”

        Tässä on mn mielestä mie­lenki­in­toinen ris­tiri­ita: ikäänkuin tas­apäistämi­nen olisi johtanut romahdukseen.

        Jos ja kun kat­so­taan, miten täl­lä vuosi­tuhan­nel­la on koko ajan “leikat­tu” (sitaatit sik­si, että kulut kas­vaa, mut­ta usei­den sek­to­rien toim­intakyky heikke­nee) kyvys­tä “tas­apäistämiseen”, niin koko ajan on men­ty huonom­paan suun­taan kan­sain­välis­es­ti verrattuna.

        Perusk­oulut ovat eriy­tyneet yhtä matkaa asuinaluei­den kanssa.
        Koulushop­pailu johtaa tietysti segregaatioon.

        Korkeak­oulu­tuk­sen periy­tyvyys kas­vaa, joka tietysti johtaa eri­tyis­es­ti var­al­lisu­usero­jen kasvuun.

        Asun­non omis­t­a­mi­nen tulee väestö­ta­sol­la harv­inaisem­mak­si, kun väki pakkau­tuu suurkaupunkei­hin, jois­sa asun­to­jen hin­nat alati nou­se­vat (ja FiVa estää köy­hempiä otta­mas­ta “riskiä” omis­tusasun­non saamiseksi).

        Ter­vey­den­huolto jatkaa polar­isoi­tu­mista niihin, jot­ka saa­vat “liikaa” apua yksi­tyiseltä ja niihin, jot­ka eivät saa tarpeek­si apua, ainakaan tarpeek­si nopeasti julkiselta sektorilta.

        Koulu­tussek­tori tun­tuu ole­van kum­mallises­sa myller­ryk­sessä, jos­sa huonot oppimis­tu­lok­set ja isot keskey­tyspros­en­tit johta­vat yhä suurem­pi­in säästöi­hin, jol­loin tulok­set heikkenevät spi­raali­no­mais­es­ti. Ja jotenkin onnis­tu­taan syyt­tämään “dig­i­taal­isu­ut­ta” siitä, ettei kouluil­la ole varaa ostaa edes dig­i­taalise­na niitä oppikir­jo­ja ja jokainen maik­ka säveltää sit­ten omas­ta päästä sen kir­jan sisäl­lön jonkin­laiseen luentosisältöön.

        Voi tietysti olla per­spek­ti­ivi­harha, mut­ta herkästi tulee mieleen, että niitä “Nokian ihmeitä”, jot­ka siis syn­tyivät siitä tas­apäistämisen ikeestä (“taval­liset” lapset pää­sivät “taval­lisi­in” korkeak­oului­hin, jois­sa “taval­liset” osas­tot tekivät “taval­lista” tutkimustyötä “taval­lisel­la” valtiorahoituksella.)

        Sit­ten päät­täjät päät­tivät, että julki­nen sek­tori tekee tuon hom­man väärin, leikkasi toimin­nan min­imi­in ja tilalle ei tul­lutkaan mas­si­ivista määrää yksi­ty­istä kapitaalia.
        Koko vuosi­tuhan­nel­la ei Suomes­ta ole tul­lut juuri mitään korkean teknolo­gian men­estys­tä, ettei siis olisi kyse ihan 90-luvun leikkauksista?

        Päät­täjät ovat reagoi­neet spi­raali­in niin, että kallis koulu­tus on tulok­se­ton­ta, joten keski­tytään wan­haan bulkki­in, kuten ener­giaan ja puuhun.

        Tiet­ty osansa on veropoli­ti­ikalla, joka suosii jokaista perus­ta­maan oman tehot­toman fir­man, joka kerää tuot­tam­a­ton­ta taset­ta ja parin vuosikymme­nen uuras­tuk­sen jäl­keen lop­puelämä on varakas­ta, kos­ka lis­taa­mat­tomien verovähen­nyk­set. Tuo siis vuodes­ta 1993 eteen­päin ja maa on täyn­nä tehot­to­mia fir­mo­ja, joil­la teho­ton­ta taset­ta ja tutk­i­jat kum­mas­tel­e­vat kun ei se tuot­tavu­us ja työte­ho kasva.
        Tuo mas­si­ivi­nen vero­tus­muu­tos 1993 tehti­in, jot­ta kap­i­taali pysy­isi Suomes­sa. Ei tain­nut pysyä. Eikä tuonut tänne yhtään mitään? Ver­rat­tuna siihen, ettei ansio/pääomaveroja olisi eriytet­ty ja siten kan­nustet­tu kaikkia vain tekemään työtä milju­u­nan pikku­fir­man perus­tamisen sijasta?

  2. En tykän­nyt viimeis­es­tä kap­paleesta (“väite siitä, että talous voisi sitä parem­min mitä suurem­mat ovat tulo­erot, on ker­takaikkises­ti virheelli­nen.”). Itänie­mi ei ole tuol­laista väit­tänyt, joten tuo tämän blo­gauk­sen viimeinen kap­pale on ns. olk­iukko. Kol­man­nes­sa kap­paleessaan Itänie­mi, päin­vas­toin, kir­joit­taa että tulo­ja “pitää tasa­ta, mut­ta mis­sä määrin?”. Olk­iukot, asi­ay­htey­destä irroit­tamiset, virheel­liset tiedot eivät kuu­lu asial­liseen ja hyödyl­liseen keskusteluun.

  3. Nyky­maail­ma on sel­l­ainen, että on onnek­si vaikea verot­taa ketään aivan tolkut­toma­l­la pro­gres­si­ol­la. Sitäkin on minus­ta vähän vaikea arvioi­da, että mis­sä määrin korkea pro­gres­sio ohjaa joitakin semi­yrit­täjiä toim­i­maan yhtiö­muo­dos­sa ja saadaanko jopa tah­tomat­ta vero­pro­gres­sion lisäyk­sel­lä tehokku­ut­takin aikaan. Joskus esimerkik­si muu­tok­set korko­ta­sos­sa tai vaku­u­tus­mak­su­is­sa ohjaa myös toimintamalleja.
    Nalle Wahlroos sanoi hyvin avoir fis­cal­ista, että suurin osa poli­itikoista ei onnek­si ymmärtänyt mis­tä päät­ti ja teki sen takia talout­ta suuresti hyödyt­tävän päätök­sen. Sekin tosin sit­ten lop­ul­ta myöhem­min pilat­ti­in poli­itikko­jen ide­ol­o­gis­ten tarpei­den takia.

  4. Jos Suomes­sa tulo­erot kas­vaisi­vat, niin arveletko, että koulut­tau­tu­mi­nen tulisi nyky­istä han­kalam­mak­si. Köy­hät eivät pysty­isi opiskele­maan, miten tämä liit­tyy Suomeen? Lisäk­si voisi kysyä, että onko mah­dol­lis­es­ti Argen­ti­inas­sa ja Chi­lessä kehi­tyk­seen vaikut­tanut myös mon­ta muu­ta tek­i­jää kuin 1930 ‑luvul­la valit­tu suurten tulo­ero­jen politiikka? 

    Jos Suomes­sa tulo­erot vähän kas­vaisi­vat, niin mah­taako olla tutkimus­ta siitä, että kos­ka ne muut­tuvat negati­ivisek­si tek­i­jäk­si, eli kos­ka tulo­erot oli­si­vat liian suuria. Eikö voi ajatel­la, että kun nykyään ollaan varsin pienel­lä gini-ker­toimel­la matkas­sa, eikä silti tapah­du posi­ti­ivista taloudel­lista kehi­tys­tä, niin tulo­jen tasaamista pro­gres­si­ol­la voisi vähän lieven­tää ja kat­soa lisään­tyykö taloudelli­nen hyv­in­voin­ti maassamme?

  5. Kom­ment­ti­na Soin­in­vaar­alle siihen että mik­si 1920-ja 1930-luvul­la Etelä-Amerikan maat kuten Argen­ti­ina ja Chile oli­vat paljon Euroopan mai­ta vau­raampia. Tämä joh­tui voimakkaas­ta talouskasvus­ta joka perus­tui yksipuoliseen vien­ti­tuot­tei­den kysyn­tään kunnes lama aiheut­ti näi­den tuot­tei­den kysyn­nän rom­ah­duk­sen. Tämän jäl­keen Etelä-Amerikan alkoi­vat har­joit­taa pro­tek­ton­is­tistä talous­poli­ti­ikkaa joka päät­tyi 1970-luvul­la. Etelä-Amerik­ka koki voimkkaan talouskasvun 1980-luvul­la. Samaan aikaan moni Etelä-Amerikan val­tio velka­an­tui amerikkalaisille säästö­pankeille kos­ka ne oli­vat otta­neet lain­o­ja dol­lareis­sa ja sitoneet paikallisen val­u­ut­na dol­lar­ri­in. Kun säästö­pankkikri­isi puhk­sesi Yhdys­val­lois­sa 1992 se taas nos­ti Etelä-Amerikan val­tioiden lainanko­rko­ja joka johti taas siihen että moni Etelä-Amerikan val­tio jou­tui otta­maan IMF:n hätära­hoi­tus­ta erit­täin tiukin ehdoin. 1930-luvul­la tätä hätälaina mah­dol­lisu­ut­ta ei ollut.Täst syys­tä tulo­erot Etelä-Amerikas­sa kasvoivat kun varakkaat ihmiset alkoi­vat pistää omia säästöjä dol­lari tilei­hin kun samaan aikaan paikallisen val­u­u­tan arvo oli rom­ah­tanut. Täl­lä het­kel­lä Etelä-Amerikan maid­en väli­nen tulon­jako on itse asi­as­sa saman­lainen kuin Etelä-Euroopan ja Pohjois-Euroopan kohdal­la. Esimerkik­si Chile on paljon vau­raampi val­tio kuin Argen­ti­ina. Brasil­ia on kokenut monia nousu ja laskukau­sia. Kolum­bia on ylläen vau­raampi kuin Venezuela vaik­ka tilanne oli vielä 2000-luvun alus­sa päin­vas­tainen. Uruguay on taas onni­tunut tasoit­ta­maan tulo­ero­ja samal­la kun talous on kas­vanut. Haastel­liset maat ovat Peru, Bolivia, Paraguay ja Ecuador.

  6. Itse asi­as­ta olen kir­joit­ta­jan kanssa samaa mieltä, mut­ta näke­mys Yhdys­val­tain nojaamis­es­ta vain englan­nin kieleen ja kan­sain­välisen lah­jakku­us­poolin houkut­tele­vi­in yliopis­toi­hin on liian yksioikoinen. Toki riit­tävän määrän kul­talusik­ka suus­saan syn­tyneitä jär­jestelmän läpi kel­lunei­ta investoin­tipankki­ire­ja näh­neenä allekir­joi­tan myös kir­joit­ta­jan esit­tämät ongel­mat. Rajoit­teneisu­us on nähdä for­maalin koulu­tuk­sen eri tasoi­neen ole­van inno­vaa­tiopo­h­jaisen talouskasvun ain­oa lähde. 

    Yksi Yhdys­val­tain talouskasvun moot­tori ovat myös ilman for­maalia koulu­tus­ta uusia yri­tyk­siä rohkeasti perus­ta­vat ihmiset. Ja maas­sa voi päästä melko hyville ansioille ihan rehellisel­lä työl­lä ilman sen kum­mem­paa koulutusta.

    Tuos­ta on hyvän kuva esimerkik­si Fig­ure 1 seu­raavas­sa tutkimuksessa:
    https://www.nber.org/papers/w32487

    Tutkimus sinäl­lään näkee AI:n vaiku­tuk­set liian sup­peasti, mut­ta ker­too oleel­lisen asian: Yhdys­val­lois­sa on merkit­tävästi hyvä­palkkaisia töitä ilman for­maalia koulu­tus­ta tar­joavia ammat­te­ja. Mitä nämä sit­ten ovat? Nation­al Geo­graphicin ja Dis­cov­eryn kanav­il­la on paljon tosi-tv ‑sar­jo­ja, jois­sa näitä töitä esi­in­tyy, mm. Gold Rush eri ver­sioi­neen ja Hen­gen­vaar­alli­nen saalis. Näi­den lisäk­si on myös tylsem­piä vas­taa­van­tyyp­pisiä ammatteja.

    1. Meil­lä Dead­ly catchia ja Gold Rushia vas­taavia korkeak­oulu­ja käymät­tömiä yrit­täjiä löy­tyy met­säalan kor­juuketjuista, sil­lä ero­tuk­sel­la että met­säkoneyrit­täjä ei voi ikinä löytää sitä paras­ta rapua­pa­jaa tai kultasuonta.

      1. Talouden lib­er­al­isaa­tion ja EU:n ansios­ta saman­laiset yrit­täjät katoa­vat nyt hil­jalleen kul­je­tusalal­ta ja halvem­mat itä-euroop­palaiset aja­vat rekko­ja, autot rek­isteröi­ty muualle kuin Suomeen.

  7. Tulo­ero­ja tarkasteltaes­sa tärkein kysymys on miten tuo suurem­pi tulo on hankittu.
    Jos putkimies tekee 12 tun­tista päivää ja hänel­lä on suuret tulot niin se on yhteiskun­nan kannal­ta hyvä asia.
    Jos viihde­taiteil­i­jal­la tai urheil­i­jal­la on isot tulot niin ne on kerät­ty tuot­tavaa työtä tekeviltä. Ei yhteiskun­ta siitä hyödy mitenkään. Verot­ta­ja voi olla eri mieltä.
    Per­imäl­lä saadus­ta omaisu­ud­es­ta tule­vat isot tulot ovat minus­ta teo­reet­tis­es­ti ongel­mallisia. En osaa ottaa kan­taa tuo­hon. Luulisi, että pääo­mat­u­lois­sakin pitäisi olla joku progressiivisuus.

    1. Toki, jos ajatel­laan niin, että vain vien­ti­t­u­loil­la on merk­i­tys­tä. Koti­markki­noi­hin keskit­tynyt maakin voi olla vah­va talous. Putkimieses­imerk­ki: mitä eroa on siinä, käyt­tääkö kulut­ta­ja rahansa putkire­mont­ti­in vai konserttiin?

      1. Min­ua ihme­tyt­tää niis­sä, jot­ka ajat­telet talouden kas­va­van vain vien­nistä, miten he selit­tävät maail­man­talouden kasvun? Maa­pal­lol­ta ei viedä mitään minnekään.

      2. Kom­men­taat­to­rille JH sanois­in, että kun putkimies hoitaa, että per­heelle on käyt­tövet­tä niin pelkkä fyysi­nen hyv­in­voin­ti on kunnossa.
        Kon­sert­tikäyn­ti, jos kotona ei ole käytössä talousvet­tä, on fyy­sisen hyv­in­voin­nin kannal­ta yhtä tyhjän kanssa.

      3. Vien­tikaup­pa on eline­hto pienelle val­ti­olle jol­la rajatut luon­non­va­rat ja yri­tyk­set korkein­taan keskikokoisia. Vien­nin yli­jäämäl­lä rahoite­taan kaik­ki sosi­aal­i­tur­vat ym. Jos pelkästän koti­maan sek­tori kas­vaa mut­ta vien­ti sakkaa niin joku jää aina häviölle. Se toimii vain niin että köy­himpi­en joukko kas­vaa ja maan talous alkaa yskiä kun ei rahaa tule ulkopuolelta. 

        Joku USA tai Venäjä tai Kiina voi pär­jätä pitkäänkin ali­jäämäisel­lä vien­nil­lä kos­ka heil­lä on niin suuret luon­non­va­rat ja yri­tyk­set sitä kokolu­okkaa että pitävät jo itsessään val­tio­ta pystyssä. On niis­säkin mais­sa köy­hien luok­ka mut­ta se ei heilu­ta kos­ka on myös ham­paisi­in aseis­tet­tu poli­isi ja armeija.

      4. Musi­ikkia on ollut kyl­lä ole­mas­sa kauan ennen putki­asen­ta­jia. Ole­tus on että jopa kivikaudella.

      5. Pent­ti: “Kon­sert­tikäyn­ti, jos kotona ei ole käytössä talousvet­tä, on fyy­sisen hyv­in­voin­nin kannal­ta yhtä tyhjän kanssa.”

        Et nyt näe koko kuvaa.
        Mitä tehdään sit­ten, kun fyysi­nen perushyv­in­voin­ti on saavutettu?
        Pudote­taan han­skat tiskiin?

        Mik­si psyykkisel­lä hyv­in­voin­nil­la ei ole väliä?

    2. Näyt­tää kom­men­taat­tori toke vaa­ti­van selvi­tys­tä fyy­sisen ja psyykkisen hyv­in­voin­nin rinnastamisesta.
      Minus­ta tulo­ero­ja saa olla, iso­jakin, jos kyseinen työ edesaut­taa han­kki­maan kohtu­ullisel­la kus­tan­nuk­sel­la perushyv­in­voin­tia. Jol­lain jääkiekol­la tai golfin pelaamisel­la ei ole mitään tekemistä perushyv­in­voin­nil­la. Varsinkaan kun mak­saa siitä että näkee muiden suorituksia.
      Kon­ser­tit ovat asia erik­seen, mut­ta sanois­in, että useim­mil­la perushyv­in­voin­ti ei muu­tu mik­sikään, jos jät­tää menemättä.

      Ja sit­ten on nämä somet­ta­jat, jot­ka ilmeis­es­ti tien­aa­vat varsin mukavasti. En ymmär­rä asi­aa. Ilmeis­es­ti pitäisi ilmot­tau­tua jonkin­laisek­si seu­raa­jak­si. Main­os­ta­jat ilmeis­es­ti mak­sa­vat. Miten lie, jos ilmot­tau­tuu seu­raa­jak­si, mut­ta on kieltänyt main­ok­set. Väit­täisin, että hyvin tulisimme toimeen ilman näitä täl­laisia toimijoita.

      1. Jos väit­tää että perushyv­in­voin­ti on sitä että on ruokaa, vaat­tei­ta ja kat­to pään pääl­lä mut­ta joutuu viet­tämään aikansa v‑mäisten ihmis­ten kanssa ilman mah­dol­lisu­ut­ta rentoutua muiden ihmis­ten seuras­sa esim kon­sert­tia tai jääkiekkoa seu­raa­mas­sa niin ei tiedä psyykkises­tä hyv­in­voin­nista mitään.

      2. Jo rooma­laiset tiesivät, että “kansa tarvit­see leipää ja sirkushuveja”.
        Joten se, että “henk­i­nen” kult­tuuri ei ole tarpeel­lista tai “perus­tarve” on jotenkin infantiili.
        Yksit­täi­nen henkilö ei ehkä tarvii jotain pien­tä osaa kult­tuurista. Mut­ta jos koko kansalta ote­taan pois kaik­ki “henk­i­nen” kult­tuuri, niin kansa kuolee pois. Lähin­nä sik­si, että sen henkisen kult­tuurin kor­vaa jonkun toisen kansan kulttuuri.

        Jos “somet­ta­jien” eli “influ­ense­rien” tien­aami­nen on jotenkin kum­mallista, niin kandee men­nä kat­tele­maan van­ho­ja filmin­pätk­iä vaik­ka Elävästä ark­istos­ta, kuin­ka joku mis­si esit­teli turkke­ja jos­sain muot­inäytök­sessä 70 vuot­ta sit­ten. Ihan samaa nykyäänkin. Main­on­ta kuu­luu markki­na­t­alouteen, kos­ka se toimii.

      3. Outoa on kom­men­taat­tor­ei­den Sil­fver­berg ja toke kom­men­toin­ti min­un ajatuksestani.
        Minä kun kat­se­len tätä elämän­menoa niin vah­vasti näyt­tää siltä, että ”sirkushu­veista” ollaan valmi­ita mak­samaan. Mut­ta sote asioista tingitään.
        Toke lle huo­maut­taisin, että rooma­lais­ten sirkushu­vit oli­vat ilmaisia kansalle. Ylimyk­set kerä­sivät rahat ala­maisil­taan ja pitivät keskus­val­lan kansalaiset kuris­sa hal­val­la leiväl­lä ja sirkushuveilla.

      4. Kult­tuuri kaikissa muodois­sa yhdis­tää ihmisiä, eri taide­muo­to­jen ja urheilu­muo­to­jen har­ras­ta­jien kesken muo­dos­tuu ystävyys­suhtei­ta jot­ka kestävät pidem­pään ja jotkut perus­ta­vat jopa per­heitä. Kult­tuuri ylläpitää siis syntyvyyttä.
        Myös sairaaloi­hin ja hoitokotei­hin viedään kult­tuuria eri­lai­sis­sa muodoissa.
        Siitä olen samaa mieltä että some ja ruudun tui­jot­telu on vielä niin kehit­tymätön­tä että kel­paa lähin­nä kult­tuurin korvikkeksi.

        Sote-meno­jen kalleus johtuu lääkärei­den kohtu­ut­tomista palkkavaa­timuk­sista ja ase­man väärinkäytöstä sekä resurssien haaskaamisesta.

      5. Pent­ti,
        oletko siis sitä mieltä, että ihmi­nen tarvit­see “sielun­ruokaa” vain sil­loin kun sitä on saatavil­la ilmaiseksi?
        Jostain syys­tä ruokakin maksaa.

        Pitäsi­ikö nyt lis­ta­ta kaik­ki ilmainen eli julk­isvaroin ylläpi­det­ty kulttuuri?
        Aloite­taan kirjastokortista.

        R.Silfverberg: “Siitä olen samaa mieltä että some ja ruudun tui­jot­telu on vielä niin kehit­tymätön­tä että kel­paa lähin­nä kult­tuurin korvikkeksi.”

        Eli kun joku teos laite­taan someen, sen arvo laskee?
        Jos lukee jonkun hen­gen­tuotet­ta “ruudul­ta” sen arvo laskee?
        Toiv­ot­tavasti print­taat tämän kom­mentin ja luet sen sel­l­u­loos­alta, niin sen arvo nousee?

      6. toke:
        Somekult­tuuri on pääosin ker­takäyt­tökult­tuuria. Parhaim­mil­laan se on tiedonlähde ja mah­dol­lis­taa viih­teen eli musi­ikin kuun­telun ja eloku­vien kat­somisen ilman että täy­tyy ostaa levy, mut­ta taiteil­i­jat itse kär­sivät kun hei­dän teok­sen­sa pää­tyy ilmais­jakelu­un, eli sen arvo laskee.

  8. Oletko miet­tinyt saman­laisen kir­joituk­sen tekemistä var­al­lisu­useroista? Jos olen ymmärtänyt oikein, Ruot­si on korkei­den var­al­lisu­usero­jen, mut­ta matal­ien tulo­ero­jen maa. Vaikut­taa ensisilmäyk­sel­lä vähän kum­mallis­es­ta yhdis­telmältä, mut­ta hyvin niil­lä näyt­tää menevän.

    1. Nim­imerk­ki Roopelle kom­ment­ti­na tuo­hon Ruotsin korkeisi­in var­al­lisu­useroi­hin .Ruot­si ei ole matal­ien tulo­ero­jen maa. Ruot­sis­sa var­al­lisu­us on kasaan­tunut enem­män kuin Suomes­sa. Ruotsin katu­jen­gi ongel­ma on myös korkei­den var­al­lisu­usero­jen aiheut­ta­ma ongel­ma. Toki taustal­la on myös mui­ta tek­i­jöitä kuten liian avoin maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka sekä vapaak­oulut joil­la oli se vaiku­tus että oppimis­tu­lok­sia manip­u­loiti­in rahan takia. Ruotsin vira­nomaiset ovat itse asi­as­sa myön­täneet että Ruotsin ongel­mat johtu­vat var­al­lisu­useroista ja asuinaluei­den erkaantumisesta.

      1. ..ja juuri sik­si oikeis­to haikailee Ruotsin mallin perään: jyrkkä luokkay­hteiskun­ta on iloinen asia! Tosin vain hyv­in­voivalle vähemmistölle.

    2. Olen samaa mieltä: var­al­lisu­userot on se olen­nainen asia.
      Var­al­lisu­usero­jen muu­tos sisältää sen aika-akselin, jos­sa tulo­erot ovat vain kuva jostain het­kestä tuol­la aika-akselilla.

      Suomes­sakin kaik­ki merk­it näyt­tää siltä, että var­al­lisu­userot alka­vat kasvaa.
      Lähin­nä sik­si, että Suomes­sa var­al­lisu­us on ylikeskit­tynyt kiin­teistöi­hin ja suurin omaisu­us, jon­ka omis­tus on polar­isoi­tu­mas­sa on asun­not. Eli koti.
      Tuo­hon suuri muu­tos on nyt se, että omis­tusasun­nol­ta on otet­tu pois sosi­aal­i­tur­van tur­vaverkko. Seu­raavak­si nyky­hal­li­tus laa­jen­taa omis­tusasun­non suo­jan pois­ton kaik­keen omaisu­u­teen: seu­raa­va ver­sio asum­istues­ta ottaa huomioon kaiken omaisu­u­den, jon­ka voi jotenkin myydä.

  9. Jos ymmärsin oikein, niin Osmon argu­men­tit ovat “Koko lah­jakku­us­re­servi hyödyk­si” ja “Köy­hyys estää sosi­aalisen nousun”. Pitää huo­ma­ta, että nämä ovat argu­ment­te­ja lähin­nä köy­him­män väestönosan tukemisen puoles­ta. Jos kyse on nimeno­maan näistä, niin tulo­erot keskilu­okan sisäl­lä voivat sit­ten revetä suurek­si ilman ongelmia ja samat­en myös keskilu­okan ja rikkaiden välillä.

    Tarkem­min san­ot­tuna, kyse on vähem­män eroista ja enem­män absolu­ut­tis­es­ta köy­hyy­destä (joskin var­maan myös jos­sain määrin tulo­eroista, kos­ka sosi­aa­li­nen nousu saat­taa rikkaam­mas­sa yhteiskun­nas­sa olla myös kalliimpaa).

  10. Per­he­dy­nas­tioiden jatku­vu­us on onnek­si tur­vat­tu nyky­isin Suomes­sa, kun useim­mat tajua­vat myy­dä pääo­maa sito­vat tuotan­nol­liset yri­tyk­set ajois­sa pois ja siir­tyvät port­fo­liosi­joit­tamisen maail­maan jota kaik­ki hal­li­tuk­set tuke­vat eri tavoin.

  11. Toki se on karkea yksinker­tais­tus sanoa, että mitä suurem­mat tulo­erot, sitä vahvem­pi talous. Täl­lä logi­ikalla ääret­tömän suuret tulo­erot, jos­sa muu­ta­ma oli­gark­ki hallinnoi koko talout­ta, ja muut ovat orjia, olisi vahvin mah­dolli­nen talous. Tämä muis­tut­taa vaikka­pa Pohjois-Kore­an taloutta.

    Toisaal­ta myös liian pienet tulo­erot oli­si­vat haitak­si taloudelle. Ihan pure­mat­ta en niele väitet­tä, etteivät tulo­erot kan­nus­taisi vaikka­pa koulut­tau­tu­maan. Kyl­lä kan­nus­ta­vat, jos koulut­tau­tu­mal­la voi paran­taa sosi­aal­ista asemaansa.

    Ongel­ma monis­sa korkei­den tulo­ero­jen mais­sa ei vält­tämät­tä ole tulo­ero­jen suu­ru­us, vaan niihin perus­tu­va luokkay­hteiskun­ta, jos­sa koulu­tus on mak­sullista. Samat yhteiskun­nat saisi­vat koko lah­jakku­us­re­servin­sä käyt­töön­sä yksinker­tais­es­ti tuke­mal­la mak­su­ton­ta koulu­tus­ta, mut­ta tämä ei vält­tämät­tä ole ris­tiri­idas­sa korkei­den tulo­ero­jen kanssa. Samas­sa jär­jestelmässä voi nimit­täin olla pienet pääo­maverot yksilöille ja yrit­täjyy­teen kan­nus­tavia rak­en­tei­ta. Rahat, jot­ka näistä veroista jäävät saa­mat­ta säästetään sit­ten muualta.

    1. Tilanne Suomes­sa­han liukuu vähitellen siihen, että “mak­su­ton” koulu­tus alkaa olla niin huonoa, ettei se takaa tuloja.
      Jol­loin ne, joil­la on varaa, han­kki­vat koulu­tuk­sen­sa sieltä, mikä sen men­estyk­sen parem­min takaa.

      Jotenkin tun­tuu siltä, että jo pidem­pään tiet­ty jen­gi on yrit­tänyt ker­toa riv­ien välistä, että julki­nen koulu­tus ei voi olla tehokas­ta ja tuot­tavaa ja sik­si siitä pitää siir­tyä yksi­tyiseen. Tuon aikaansaamisek­si pitää tietysti kur­jis­taa sitä julk­ista puol­ta, jot­ta kaik­ki huo­maa­vat sen huonouden.

      Case: raken­nusinsinöörin tutk­in­to mak­soi 15 vuot­ta sit­ten kym­menker­tais­es­ti sen mitä nyt.

  12. Suo­ma­lainen tulo­erokeskustelu on kyl­lä main­io­ta. Pienikin tulo­ero­jen kasvu koetaan kamalan vaar­al­lise­na — ja viitataan ongelmi­in joi­ta on dik­tatu­ureis­sa ja kehitysmaissa.

    1. Kumpa viher­vasem­mis­to muis­taisi julis­taa tulo­ero­jen turmi­ol­lisu­ut­ta kun ahtaa­jat, paperikonei­den käyt­täjät ja lääkärit aja­vat lakoil­la palkankorotuksiaan.

  13. Pitäisi säätää laki, että Suomen taloud­es­ta ei saa enää kir­joit­taa, ikään kuin sil­lä menisi hyvin ja se kalpaisi esimerkik­si. Vain sel­l­aiset kir­joituk­set, jot­ka esit­tävät rak­en­tavaa kri­ti­ikkiä, oli­si­vat hyväksyt­täviä. Miten pitäisi tehdä toisin, jot­ta Suo­mi saataisi­in pelastet­tua? Liit­tyykö Suomen talouden surkea tila osaltaan liian pieni­in tulo­eroi­hin? Pitäisikö val­taviksi paisunut­ta nuorten syr­jäy­tymis­riskiä pienen­tää sak­salaistyylisel­lä työ­markkin­au­ud­is­tuk­sel­la (Hartz ja ammat­tili­it­to­jen heiken­tämis­es­tä johtu­va maltil­lisem­pi palkkake­hi­tys). Huonopalkkainen työ on parem­pi kuin ei mitään työtä, jos nurkan takan vaanii jatku­va työt­tömyys, päi­h­teet ja niin pois päin. Ohi­men­nen san­ot­tuna tämä resep­ti näyt­täisi toimi­van kohtu­ullis­es­ti myös mamu­jen kohdalla.

    (Toisaal­ta voi hyvin olla, että yhteis­markki­nat ja yksi val­u­ut­ta väistämät­tä johta­vat keskus­to­jen voimis­tu­miseen ja per­ife­ri­oiden, kuten Suo­mi, kui­h­tu­miseen. Vai onko joskus jos­sain käynyt toisin? Suomi­han on vielä entistä enem­män per­ife­ria nyt, kun se on muut­tunut vähän kuin saarek­si ilman yhtä ilmansuuntaa.)

  14. Tämä ei enää kuu­lu mitenkään aiheeseen, tuli vain mieleen tuos­ta Suo­mi saare­na ‑teemas­ta. Mitä mieltä mah­taa olla Osmo tun­nin junas­ta vai mikä län­sir­a­ta se on? Vaik­ka turku­lainen olenkin, ehkä pitäisi harki­ta raideli­iken­teen lopet­tamista kokon­aan Helsin­gin ja Turun välil­lä. Uusi rata mak­saa mal­tai­ta ja niin mak­saa van­han kor­jaami­nen. Menee­hän siinä moottoritie.

    Sen sijaan pitäisi ehkä rak­en­taa tun­neli Tal­li­naan. Ajelin viime kesänä autol­la Balt­ian kaut­ta ja siltä osin ainakin on tapah­tunut huimaa kehi­tys­tä. Suurin osa matkas­ta oli moot­tori­ti­etä tai ainakin moot­tori­tie oli rak­en­teil­la. Raidey­htey­den rak­en­t­a­mi­nen toisaal­ta tökkii pahasti, mut­ta eiköhän se joskus vielä valmistu.

    Tun­neli­in kai saisi rahaa EU:lta ja Virokin osal­lis­tu­isi. Ehkä myös sijoit­ta­jat oli­si­vat kiin­nos­tunei­ta. Tun­neli ei joidenkin netistä löy­tyvien arvioiden mukaan “kuin” kolmisen ker­taa enem­män kuin län­sir­a­ta, ehkei edes niin paljon.

    1. Mielestäni Turun jät­tämi­nen kokon­aan ilman rautatiey­hteyt­tä Helsingistä on kaikkein type­r­in­tä liiken­nepoli­ti­ikkaa. Moot­tori­tie ei kor­vaa junan mukavu­ut­ta ja huo­let­to­muut­ta. Kaikil­la ei ole omaa autoa. Ja jos Turku­un johta­va rata sul­je­taan niin myös Salo ja Hanko
      ja Tam­misaari ja Kar­jaa menet­tävät junansa. Jos Turku halu­aa eristäy­tyä muus­ta Suomes­ta niin se on omi­in varpaisi­in ampumista. Ajatelkaa edes opiske­li­joi­ta joi­ta tulee eri puolelta Suomea Turun kah­teen yliopistoon.

      Jos ei län­sir­ataa raken­net­ta­va, on rantara­ta kor­jat­ta­va siihen kun­toon mitä se 2000-luvun alus­sa oli, sil­loin nopeam­mat junat ajoi­vat välin 1 tun­nis­sa 45 min­uutis­sa ja hitaam­mat vajaas­sa kahdessa. Nythän mat­ka Kupit­taalle vie jo 2 tun­tia, sit­ten kun Aura­joen uusi sil­ta on valmis vuo­den lopus­sa, kestäisi keskus­taan n 2 tun­tia 5 min­u­ut­tia. Joka vuosi on siis ujutet­tu aikataulu­un lisää pari min­u­ut­tia, koh­ta se kestää kak­si ja puoli tun­tia, sit­ten kolme.…

      Rantaradan pul­lonkaula on välil­lä Kirkkon­um­mi-Espoo, jos­sa kap­a­siteet­ti ei riitä ja junil­la on nopeusra­joi­tus 80 km/h. Silti junat eivät “ehdi” pysähtyä Kirkkon­um­mel­la edes. Espoon kaupunki­radan eli Lep­pä­vaaran ja Kauk­lah­den välis­ten lisäraitei­den valmis­tu­mi­nen 2028 aut­taa vähän, toivottavasti.

      Hiukan lisää vauh­tia juni­in voisi saa­da jos VR aset­taisi Turun liiken­teeseen nopeampia junia, esim Alle­gro-junat jot­ka takavarikoiti­in VR:n ja Venäjän rautatei­den yhdessä omis­ta­mal­ta hold­ing-yhtiöltä, ja joi­ta on tarkoi­tus lait­taa koti­maan liiken­teeseen ensi vuonna.

      Län­sir­a­ta kan­nat­taa rak­en­taa siinä tilanteessa jos rantarataa ei saa­da kun­nol­la kor­jatuk­si kohtuukus­tan­nuk­sil­la. Rata Helsingistä Turku­un aut­taa myös huolto­var­muu­den ylläpitämisessä tilanteessa jos­sa Helsin­gin satamia uhkaa merisaar­to, Turus­ta jatkuu rata Uuteenkaupunki­in joka on suo­jas­sa Ahve­nan­maan pohjois­puolel­la. Vaik­ka Helsingistä puut­tuu täl­lä het­kel­lä ter­mi­naali lännestä tuleville rahti­ju­nille niin sel­l­ainen voidaan rakentaa.

      Jos län­sir­a­ta raken­netaan se kan­nat­taisi rak­en­taa jo alus­ta asti euroop­palaiselle raidelevey­delle, juuri tämän huolto­var­muus-tek­i­jän takia. Sil­loin junalaut­tay­hteys Suomen ja Ruotsin välil­lä voitaisi­in ava­ta uudelleen. 

      Tallinnan tun­neli on sinänäs mie­lenki­in­toisa visio, mut­ta toteu­tunee ehkä vas­ta 10–20 vuo­den päästä, ja Rail Balti­can valmis­tut­tua kan­nat­taisi Tallinnaan syöt­tää tavara­ju­nia tai kont­te­ja Vuosaares­ta ensi alkuun.

      1. Kyl­lä Pen­dolinol­la pää­sisi ihan tarpeek­si nopeasti (240 km/h) mut­ta Rantara­ta on niin heikos­sa kun­nos­sa ja mutkainen, että nopeus pitää laskea puoleen tästä.

      2. Muu­ta­ma lisäys tähän asi­aan kuu­lumat­tomaan aiheeseen:

        Län­sir­ataa on vas­tustet­tu Turun ulkop­uolel­la kii­ihkeästi. “Turku-viha” tun­tuu myös rehot­ta­van pop­ulis­min maaperässä, joten siihen tär­mää melkein kaikissa puolueis­sa näin some-aikoina. Puolueista suurin osa myös vas­tus­taa län­sir­ataa toisik­si suur­in­ta hal­li­tus­puoluet­ta myöten. Ja ymmärtähän tuon, kun tietää kansan- ja val­tion­talouden tilan, joka luul­tavasti ei vielä ole lähel­läkään poh­jakos­ke­tus­ta. Pitää oppia pois jatku­van kasvun ajat­telus­ta. Suomes­sa. Sen sijaan pitää hal­li­tusti ajaa alas asioi­ta, joi­ta ei ole taloudel­lista tai muuten järkevää pitää yllä. (Vihreät voittivat!)

        Opiske­li­joi­ta varten sitä ei ainakaan kan­na­ta rak­en­taa, ja jäähän heille Toi­jalan rata, jos eivät muka voi bus­sil­la kulkea. Har­va kai tulee Helsin­gin suunnal­ta kuitenkaan. Bus­seista kyl­lä voisi tehdä mukavampia — ja ekol­o­gisem­pia — ver­sioi­ta. Pitää myös muis­taa, että sähköau­to­jen yleistyessä tei­den kor­jauskus­tan­nuk­set tule­vat roimasti lisään­tymään jo valmi­ik­si huonokun­toisel­la tiestöl­lä. Län­sir­adalle suun­nitel­tu­ja raho­ja­han on vaa­dit­tu juuri tiestön kunnostamiseen.

        Yksir­aiteisu­us on myös rantaradan ongel­ma. Sen takia junat ovat melko usein myöhässä tai peru­un­tu­vat jopa kokon­aan. Jos on jos­sain olta­va ajois­sa, on moot­tori­tie jo nyt ain­oa järkevä vai­h­toe­hto ainakin talvel­la. Ja eihän rantara­ta koh­ta kuitenkaan kel­paa liiken­nöin­ti­in ilman kalli­ita korjauksia. 

        Ajoin viime kesänä autol­la nimeno­maan Berli­ini­in, mikä uno­h­tui ker­toa. Moot­tori­ti­etä tai läh­es valmista moot­tori­ti­etä oli koko lop­pumat­ka Liet­tuan rajal­ta per­ille (ja sieltä aina Tukhol­maan). Bal­ti­as­sa tilanne ei ollut yhtä hyvä mut­ta selvästi parane­maan päin. Rekko­ja oli liiken­teessä todel­la paljon, sil­lä kun­non raitei­ta on vielä Suomeakin vähemmän. 

        EU ei jonkun googlaus­tu­lok­sen mukaan halua osal­lis­tua “eteläradan” eli tun­nelin kus­tan­nuk­si­in, kos­ka se halu­aa keskit­tyä pul­lonkaulo­jen pois­tamiseen. Kuu­lostaa, että kri­teeri on päätet­ty muil­la mail­la vier­ahilla. Eihän Suomes­sa pul­lonkaulo­ja edes ole kuin poikkeustapauk­sis­sa pääkaupunkiseu­tua luku­un otta­mat­ta (ja nekin ratkeaisi­vat ker­ral­la, kun­han Helsin­ki siir­ret­täisi­in vähän pohjoiseen). Pait­si että Suomes­ta tai Suomeen ei taval­laan pääse kuin laival­la tai lentokoneel­la. Eikö se ole pul­lonkaula? Var­maan kan­nat­taisi kysyä uusi mielipi­de nyt, kun raja itään on sulkeu­tunut vuosi vuodelta enem­män. Onhan aggres­si­ivi­nen naa­puri sekin ongel­ma. Ehkä tämä argu­ment­ti uppoaisi parem­min näinä aikoina ruuh­ka-Euroopan byrokraat­tei­hin. Toisaal­ta tun­neli olisi Venäjälle help­po kohde, jos välit entis­es­tään kär­jistyvät. Vai olisiko?

        Muuten olen sitä mieltä, että kri­isi­a­jan logis­tikkaa ei kan­na­ta rak­en­taa hel­posti haavoit­tuvien yksit­täis­ten ratal­in­jo­jen varaan. Pom­mitet­tu rata on poik­ki. Pom­mitet­tu moot­tori­tie tarkoit­taisi kier­tor­e­itin kaut­ta ajamista. Maa­likon mutu.

      3. Matkus­taa­han muitakin ihmisiä pk-seudun ja Turun välil­lä kuin vain opiske­li­joi­ta. Huo­mau­tan kuitenkin että Turun molem­mis­sa yliopis­tois­sa on enem­män opiske­li­joi­ta kuin Tam­pereen ain­oas­sa, ja heitä tulee myös Uudelta­maal­ta. Junat ovat olleet suosit­tu­ja vaik­ka radal­la on välil­lä teknisiä ongelmia. 

        Ilman kun­nol­lista rataa menet­tää Turku kil­pailukykyä Tam­pereelle ja jopa itä-Suomelle. Tam­pere­laiset ja itä­suo­ma­laiset vat olleet kovimpia län­sir­adan arvostelijoi­ta vaik­ka niihin ilman­su­un­ti­in on ennestäänkin suorem­mat junayhteydet.

      4. Atom­isti: “Muuten olen sitä mieltä, että kri­isi­a­jan logis­tikkaa ei kan­na­ta rak­en­taa hel­posti haavoit­tuvien yksit­täis­ten ratal­in­jo­jen varaan. Pom­mitet­tu rata on poikki.”

        Sota­doku­menteis­sa tuo uhkaku­va ei kyl­lä oikein näytä usein toteu­tuneen. Rato­ja usein pom­mitet­ti­in, mut­ta kuulem­ma junara­dat ovat toisaal­ta yksi helpoim­mista kulku­väylistä kor­ja­ta, joten yleen­sä ne oli­vat jo muu­ta­man tun­nin päästä taas käyttökunnossa.

  15. Suomes­sa ain­oa tulo­ero-ongel­ma on kyl­lä suo­raan san­ot­tuna toimeen­tu­lo­tukea saavien pas­si­ivis­ten elämässä luovut­tanei­den ja työt­tömien tai välil­lä työt­tömien yhä yrit­tävien välil­lä. Elämässä luovut­taneille annetaan liian paljon, ikään kuin kan­nus­ti­me­na ettei heille vaan tule paha mieli.

    1. Nim­imerk­ki Stadis­tille kom­ment­ti­na tuo­hon itäeu­roop­palais­ten rekkakuskien pääsyn sisäiseen liik­keen­teeseen joh­tui siitä että Suo­mi otti käyt­töön kab­o­taasin eikä neu­votel­lut siir­tymäkaut­ta toisin kuin esimerkik­si Sak­sa teki.

    2. Ihan tyh­mää siis olla työtön. Työtähän on nykyään kaikille. Näyt­tääkö sarkas­mimit­tarisi punaista?

    3. Paljonko “luovut­ta­neelle” annetaan liikaa?
      Entä miten hän­tä kan­nuste­taan lopet­ta­maan luovutuksensa?

      Tun­netko oikeasti numerot?

  16. Eri­no­mainen tiivistys, Ode!

    Mua kiin­nos­taisi tulo­ero­jen lisäk­si var­al­lisu­usero­jen tarkastelu ja luon­nol­lis­es­ti niiden vaikutukset.
    Ootko perehtynyt?

    Nyt kun länsi­naa­puris­samme on län­si­mais­ten demokra­tioiden suurim­mat var­al­lisu­userot, niin sen vaiku­tus “kansankodon” tilaan olis var­masti kaikille päät­täjille ja tule­vaisu­ut­ta suun­nit­televille hyödyllistä?

  17. (Liian)suuret tulo­erot eivät todel­lakaan ole hyväk­si edes taloudelle, eivätkä mis­sään nimessä kansan enem­mistölle. Ne hyödyt­tävät vain kaikkein suu­rit­u­loisimpi­en ja varakkaimpia.

    Kum­masti vaan aina löy­tyy niitä jot­ka usko­vat että val­umae­fek­tiekonono­mia (trick­le down eco­nom­ics) toimii ja halu­a­vat myy­dä tuo­ta aatet­ta. Ovatko he sit­ten niitä kaikkein suu­rit­u­loisimpia jot­ka hyö­ty­i­sivät tulo­ero­jen kasvus­ta? Vai eivätkö he vain ymmär­rä aja­vansa aatet­ta joka ei palvele heitä itseään eikä myöskään koko talouden kehi­tys­tä. Googlet­ta­mal­la löy­tyy kyl­lä tietoa siitä mik­si val­umae­fek­tiekono­mia ei toi­mi. Se ei tarkoi­ta sitä etteikö tulo­ero­ja tarvit­taisi, mut­ta sil­loin kun ne johta­vat yhteiskun­nas­sa omaisuuk­sien kasautu­miseen kohtu­ut­tomasti varakkaim­man 1%, tai 0,1% tai jopa 0,01% käsi­in niin jotain on pielessä ja se heiken­tää talouden kehi­tys­tä kuten myös demokratiaa..

    1. AKK hyvä,

      Ne rikkaat ovat jo rahoi­neen pois­tuneet Suomesta.

      Suomen talouden pelas­tamisen kan­na­ta kysymys kuu­luu näin: 

      Saadaanko noi­ta rikkai­ta houkutel­tua syr­jäiseen, velka­ve­toiseen ja traagisel­la taval­la ide­ol­o­gis­es­ti jumit­tuneeseen Suomeen, otta­maan riskiä, sijoit­ta­maan uuteen tekni­ikkaan ja työl­listämään kun­non palkoilla?

      1. Uskotko siis vieläkin val­umae­fek­tiekono­mi­aan? Mik­si mei­dän kes­ki-ja taval­lis­ten hyvä­tu­lois­t­en rahat eivät kel­paa vaan kohtu­u­ton osa tuloista ja var­al­lisu­ud­es­ta pitäisi keskitää aivan kaikkein huip­putu­loisim­mille ja varakkaim­mille? Jos ne rikkaat ker­ran ovat pois­tuneet Suomes­ta, niin ovathan he sil­loin ainakin rikas­tuneet Suomes­sa niil­lä tulo­eroil­la mitkä Suomes­sa ovat olleet.Eikä sekään ole pitänyt näitä epäisän­maal­lisia Suomes­sa. Mikä heille sit­ten riittäisi . 

        Ja mil­lais­ten sit­ten niiden tulo- ja var­al­lisu­usero­jen pitäisi olla val­umae­feek­tiekono­mi­an mukaan, niin että talous pyörisi parem­mi­in ja palvelisi koko kansaa niin ettei kenenkään työtätekevän tarvit­sisi elää köy­hyy­dessä ja kaikille taat­taisi­in riit­tävä sosi­aal­i­tur­va ja perus­palve­lut. Niin ja että myös se suu­rit­u­loisin ja varakkkain 1% kansas­ta olisi tyy­tyväisiä ja halu­aisin asua Suomes­sa. Isän­maal­lisu­ushan ei tun­nu heitä ainakaan pidät­televän, toisin kuin monia mui­ta suomalaisia.

    2. Nim­imerk­ki AKK:lle kom­ment­ti­na että Caruna myyti­in sil­loisen omis­ta­jao­h­jauk­sen min­is­teri Pekka Haav­is­ton päätök­sel­lä. Tämä on sivu­seik­ka. Kysymys nim­imerk­ki AKK:lle että olisiko Suomes­ta löy­tynyt sel­l­aisia pääo­mia jot­ka oli­si­vat pystyneet sijoit­ta­maan Carunaan jot­ta sen omis­ta­ju­us olisi säi­lynyt koti­maises­sa omis­tuk­ses­sa? Pien­si­joit­ta­jien pääo­ma ei riitä edes kokon­aisu­udessaan sijoit­ta­maan Carunaan. Tarvi­taan suurim­mat pääo­ma sijoit­ta­jia ja niitä löy­tyy ulko­mail­ta. Jotkut ovat otta­neet eläkey­htiöt esimerkkinä mut­ta saa­vatko eläkey­htiöt sijoit­taa suo­raan Carunan kaltaisi­in yhtiöi­hin? Eläkey­htiöt eivät voi sijoit­taa esimerkik­si pörssi­in Suomessa.

  18. AKK hyvä,

    Ne rikkaat menivät jo ja uudet rikas­tu­jat menevät heti perässä kun vain tilaisu­us tulee.

    Esimerkik­si Viron veroparati­i­sis­sa on jo 4594 suo­ma­lais­ten omis­ta­maa yhtiötä. Siel­lä yhtiövero on nyt 0% ja maan hallinto on maail­man tehokkain / kokon­aan dig­i­tal­isoitunut, ja hin­tata­so siel­lä ja muual­lakin Bal­ti­as­sa globaal­isti kilpailukykyinen…

    Suomen on traagisel­la taval­la ide­ol­o­gis­es­ti jumit­tunut vuosikym­meniksi Brežneviläiseen pysähtyneisyy­teen / velka­hel­vetti­in, menos­sa ulkop­uoliseen talousholhoukseen!

    Suomen voi pelas­taa vain TÄYDELLINEN vero‑, hallinto‑, työlain­säädän­tö- ja koulu­tusu­ud­is­tus — globaalin markki­na­t­alouden ehto­jen mukaan niin, että ELINTÄRKEÄ VIENTIMME alkaa taas kas­va­maan rajusti.

    Suomeen pitää HOUKUTELLA myös suuri määrä rikkai­ta ihmisiä ja vuosit­tain tuhan­sia ulko­maalaisia osaajia…

    Tarkem­pia ohjei­ta voi saa­da Björn Wahlroosilta!

  19. Toke hyvä, todel­la rikkait­ten tulot eivät näy ollenkaan Gini-vertailussa.

    Nuo todel­la rikkaat / yhtiöt analysoi­vat tarkasti minne sijoit­ta­vat MEGA-investointin­sa. Kil­pailut­ta­vat ”jul­masti” kolme-neljä maa­ta, jot­ka tar­joa­vat vaik­ka minkälaisia houkut­timia / tukiaisia…

    Näis­sä kil­pailu­tuk­sis­sa poli­it­tises­sa jumis­sa ole­va, hir­mu­verot­ta­va, Venäjän kanssa kyber­so­taa käyvä, syr­jäi­nen ja talous­todel­lisu­ud­es­ta irronnut agres­si­ivi­nen ay-liike aiheut­ta­vat sen, että Suomel­la ei ole mah­dol­lisuuk­sia voit­taa tässä pelis­sä. En edes muista mil­loin Suomeen on viimek­si tehty MEGA-investointeja.

    Esimerkik­si meil­lä olisi kaivos­te­ol­lisu­udessa sel­l­aisi­in mah­dol­lisu­us, mut­ta han­kkeen ”luparum­ba” vie vähin­tään sata vuotta…

    1. Mikä nyt sit­ten on “megaa”?
      Oliko Googlen investoin­nit Suomeen sitä?

      Ketä nyt sit­ten on “todel­la rikkaita”?
      Tarkoi­tatko vaik­ka 100 Suomen rikkain­ta luon­nol­lista henkilöä?
      Tot­takai he voivat jär­jestel­lä kaiken niinkuin huvit­taa ja ovat aina voineet.
      Siis siitä läh­tien kun val­u­ut­taa on saanut vapaasti vaihtaa.

      Var­al­lisu­ut­ta on muutenkin han­kala tilas­toi­da, kun ei enää ole varallisuusveroa.
      Eli jo ihan tilas­toin­nin takia pitäisi saa­da vähin­tään joku nimelli­nen yhden promillen varallisuusvero.

      Mega-investoin­neis­sa­han Suomel­la ei ole oikeas­t­aan koskaan ollut mitään mahiksia.
      Oikeas­t­aan ain­oa, mitä on voitu tar­jo­ta, on hal­pa ener­gia. Joskus 30 vuot­ta sit­ten var­maan vielä paljon koulutet­tua väkeä, mut­ta siinähän on muut maat men­neet ohi.

      Jotenkin väsyt­tävää, kun joka vaa­likausi nos­te­taan uusi haloo siitä, että juuri nyt pääo­mat katoaa tai niiden tulo estetään, jos ei tehdä asioi­ta X ja Y. Neljä vuot­ta myöhem­min ei ole tapah­tunut yhtään mitään kumpaankaan suun­taan ja sama hom­ma uudestaan.

      Hom­ma alkoi 1992, kun suuri talous­neromme päämin­is­teri Esko Aho sai valais­tuk­sen, että pääo­ma katoaa Suomes­ta, jos ei erote­ta verokan­to­ja toi­sis­taan. Ei tuos­ta voi tietenkään täysin hän­tä syyt­tää, kos­ka siihen aikaan oli kaik­ki trick­le-down-teo­ri­at vielä hyvis­sä voimis­saan ja tehokkai­ta tilas­tol­lisia ana­lyysi­tapo­ja vas­ta kehitelti­in, joill noi sen ajan teo­ri­at sit­ten myöhem­min ammut­ti­in alas.

      Gini on vain yksi numero, joka ker­too lähin­nä ääripäistä, eikä juurikaan siitä, mitä siinä välil­lä tapah­tuu. Var­al­lisu­us ääripäi­den välil­lä voi jakaan­tua hyvinkin eri­lais­es­ti ja gini-numero on sama tai läh­es sama.
      Tuo­ta on help­po kokeil­la netis­sä olevil­la gini-laskureilla.

      1. Suomen on paras­ta sat­sa­ta suureen joukkoon rajusti kehit­tyviä uusia teknolo­gioi­ta, nimen omaan pk-sek­torin kautta.

        Pitää antaa varsinkin vien­ti­markki­noit­ten ratkaista mikä han­ke men­estyy ja on “se oikea”. Val­tion bytokraatit ja poli­itikot eivät tätä val­in­taa pysty tekemään!

        Pitää tehdä HOUKUTTELEVAKSI varsinkin pk-sek­to­rille ottaa täl­laista MEGA-riskiä, investoi­da uuteen tekni­ikkaan, rekry­toi­da huip­pu­osaa­jia Suomes­ta ja ulkomailta.

        Val­tion pitää tukea / jär­jestää rahoi­tus­ta nimen omaan han­kkeen T&K ja käyt­töönot­to vai­heis­sa, skaalaamis­vai­heen saa­vat rahoit­taa markkinat.

        Yrit­täjän pitää saa­da pitää itse suurin osa ja jät­tää jälkeläisilleen, onnis­tuneesta riskino­to­s­ta ja vuosien 24/7 panos­tuk­ses­taan saamista voitoista.

        Tämä on se oikea keino pelas­taa Suo­mi kykyis­es­tä itse-aiheutetus­ta MEGA kriisistä!

      2. Kokoomuk­sen poli­ti­ikalla jos­sa suo­ma­laisia luon­nol­lisia monopole­jakin myy­dään ulko­maiseen omis­tuk­seen Suomea on näivetet­ty jo pitkään. Suo­ma­laiset kulut­ta­jat on pan­tu mak­samaan ulko­mais­ten sijoit­ta­jien voitot ja kaik­ki se on pois Suomes­ta. Kaikkein has­suin­ta siinä on se että nuo voitot tule­vat käytän­nössä ilman riske­jä ja suo­ma­laiset jätetään täysin sijoit­ta­jien armoille. Sitä se kokoomuk­sen epäisän­maal­lisu­us teet­tää, heille tärkeäm­pää on yksi­ty­istää kaik­ki välit­tämät­tä Suomen ja suo­ma­lais­ten edusta. 

        Aivan älytön­tä on myy­dä ensin suo­ma­lainen infra ulko­mais­ten rahastet­tavak­si ja haikail­la sit­ten suo­ma­laisen omis­ta­ju­u­den perää.
        Kyl­lä ne rahat kan­nat­taisi ensik­si pitää Suomes­sa ja vaik­ka keräämäl­lä puut­tuvat rahat pien­si­joit­ta­jil­ta jot­ka var­masti oli­si­vat tyy­tyväisiä niihin tuot­toi­hin joi­ta esimerkik­si Caruna rahas­taa. Ja jos omis­ta­ju­u­den pitämi­nen Suomes­sa suo­ma­laisil­la sijoit­ta­jil­la ei ole mah­dol­lista niin sil­loin omis­tus ja on pidet­tävä tiukasti julkisel­la sek­to­ril­la. Ja päätän­tä­val­ta aina ehdot­tomasti demokraat­tis­es­ti val­i­tu­il­la päät­täjil­lä kun kyseessä ovat luon­nol­liset monop­o­lit ja varsinkin kri­it­tiset sellaiset.

        Valitet­tavasti vaan nykyi­nen hal­li­tus (perus­suo­ma­laiset, kokoomus, RKP ja KD) aikoo jatkaa lin­jal­la jos­sa edes suo­ma­laisen veden omis­tus­ta ei halu­ta pitää suo­ma­lais­ten hallinnas­sa, vaik­ka sitä koske­van kansalaisa­loit­teen käsit­te­lyn poh­jal­ta niin velvoitettiinkin.

        EI ihme jos Suomen BKT ei ole nous­sut 15 vuo­teen, eikä Suomeen ker­ry pääo­mia kun suo­ma­laiset luon­nol­liset monop­o­litkin on myy­ty ulko­mais­ten omis­ta­jien rahastet­taviksi. Sitä se kokoomus­lainen poli­ti­ik­ka, jos­sa vaik­ka koko Suo­mi on myytävänä pikavoit­to­jen takia välit­tämät­tä yhtään siitä miten kalli­ik­si se lop­ul­ta tulee taval­lisille suo­ma­laisille ja Suomelle, teettää.

        Se että tulo-ja var­al­lisu­userot kas­va­vat vieläpä tilanteessa jos­sa BKT ei kas­va, tarkoit­taa myös sitä että tois­t­en ase­ma absolu­ut­tis­es­tikin heikke­nee. Näin Suomess­saon käynyt ja nykyi­nen hal­li­tus vaan kiihdyt­tää tuo­ta kehitystä.

      3. Toke n väitet­tä var­al­lisu­u­den tilas­toimisen vaikeud­es­ta ihmettelen.
        Minus­ta esitäyte­tyssä veroil­moituk­ses­sa on luet­teloitu kaik­ki henkilön var­al­lisu­userät. Niiden muu­t­a­mi­nen euromääräisik­si ei liene kovin vaikeaa. Ainakaan vetottajalle.

      4. Sep­po Korppoo:
        “Suomen on paras­ta sat­sa­ta suureen joukkoon rajusti kehit­tyviä uusia teknolo­gioi­ta, nimen omaan pk-sek­torin kautta.”

        Ja tämä ihan sama koskaa kaikkia maita.
        Mik­si ja miten Suo­mi erot­tuu muista ja voit­taa muut täl­lä “kaiken strategialla”?

        Peri­aat­teessa ensim­mäi­nen “vau­va-askel” oikeeseen suun­taan on tehty, kun jokaisen huoltomiehen ei enää kan­natakkaan perus­taa omaa fir­maa ja toimia ali­hankki­jana, kos­ka uusi YEL-käytän­tö, jos­sa teho­ton­ta yri­tys­toim­intaa ei voi kom­pen­soi­da enää niin paljoa YEL-mak­sul­la. Jol­loin huoltomiehet siir­tyvät takaisin työn­tek­i­jöik­si huoltofir­moi­hin. Ja sit­ten ne pk-yri­tyk­set ovat enem­män sitä, mitä pitäisi.

        Onko­han muis­sa mais­sa saatu yhtä eri­no­maisia ideoita hoitaa työt­tömyyt­tä tekemäl­lä työt­tömistä yrittäjiä?

      5. AKK”
        Kokoomuk­sen poli­ti­ikalla jos­sa suo­ma­laisia luon­nol­lisia monopole­jakin myy­dään ulko­maiseen omis­tuk­seen Suomea on näivetet­ty jo pitkään. Sitä se kokoomuk­sen epäisän­maal­lisu­us teet­tää, heille tärkeäm­pää on yksi­ty­istää kaik­ki välit­tämät­tä Suomen ja suo­ma­lais­ten edusta.

        Aivan älytön­tä on myy­dä ensin suo­ma­lainen infra ulko­mais­ten rahastet­tavak­si ja haikail­la sit­ten suo­ma­laisen omis­ta­ju­u­den perää.

        EI ihme jos Suomen BKT ei ole nous­sut 15 vuo­teen, eikä Suomeen ker­ry pääo­mia kun suo­ma­laiset luon­nol­liset monop­o­litkin on myy­ty ulko­mais­ten omis­ta­jien rahastet­taviksi. Sitä se kokoomus­lainen poli­ti­ik­ka, jos­sa vaik­ka koko Suo­mi on myytävänä pikavoit­to­jen takia välit­tämät­tä yhtään siitä miten kalli­ik­si se lop­ul­ta tulee taval­lisille suo­ma­laisille ja Suomelle, teettää.

        Se että tulo-ja var­al­lisu­userot kas­va­vat vieläpä tilanteessa jos­sa BKT ei kas­va, tarkoit­taa myös sitä että tois­t­en ase­ma absolu­ut­tis­es­tikin heikke­nee. Näin Suomess­saon käynyt ja nykyi­nen hal­li­tus vaan kiihdyt­tää tuo­ta kehitystä.”

        Juurikin näin.
        Ongel­ma on, että kaik­ki asi­at käsitel­lään yhden numeron suh­teen, joten BKT:n ja tulo/varallisuuserojen käsit­te­ly yhdessä on liian “mon­imutkaista”.

        Jonk­in­ver­ran on ollut gauhis­telua siitä, että seu­raavak­si yksi­ty­is­tetään vesi.

        Mut­ta isom­mat riskit voivat olla vaikeampia ja piilos­sa. Seu­raavak­si kan­sain­välisen sijoit­ta­ja­muurin val­taan voi joutua ter­vey­den­huolto ja asum­i­nen on alka­nut jo sinne val­ua. Toim­i­til­a­markki­nat alkaa olla jo “viety”.
        Kun tuo­ton mak­si­moin­ti alkaa ter­vey­den­huol­los­sa ja asumises­sa, saadaan imet­tyä kaik­ki mehut kansakun­nas­ta ulos.
        Pitäisi rum­mut­taa enem­män sitä eroa, kun elämän vält­tämät­tömyy­det ja kalli­it sel­l­aiset toimii joko omavarais­es­ti tai sit­ten toisen eduksi.

      6. Pent­ti A K Häkkinen:
        “Toke n väitet­tä var­al­lisu­u­den tilas­toimisen vaikeud­es­ta ihmettelen.
        Minus­ta esitäyte­tyssä veroil­moituk­ses­sa on luet­teloitu kaik­ki henkilön var­al­lisu­userät. Niiden muu­t­a­mi­nen euromääräisik­si ei liene kovin vaikeaa. Ainakaan vetottajalle.”

        Var­al­lisu­us­tutk­i­jat ovat näin sanoneet.
        En tiedä tarvit­tavas­ta tasos­ta ja kuin­ka lähel­lä verot­ta­ja sitä nyt on.
        Voi tiet­ty olla, että data on, mut­ta ei resursse­ja sitä työstää.
        Voi myös olla, että tuos­sa on kehi­tys­tä tapah­tunut ja dataa ja siitä saatavaa infoa on riit­tävästi tarjolla.

        Mon­et asi­at, jot­ka aiem­min mah­dot­to­mia tekni­sistä tai lakitekni­sistä syistä onnis­tuu nykyään.
        Kun vaa­ti­vat eri tietokan­to­jen ristiinajoa.
        Aiem­min ei ollut mah­dol­lista tilas­toi­da sitä, kuin­ka moni asuu yksi­ty­ishenkilön omis­ta­mas­sa asun­nos­sa vuokral­la. Nykyään on.

      7. Nim­imerk­ki Tokelle kom­ment­ti­na tuo­hon inno­vaa­tioiden kehit­tämiseen ja kil­pailu­un niin hyvä esimerk­ki oli Sym­bian käyt­töjär­jestelmä jon­ka Nokia hylkäsi ja kil­pail­i­jak­si tuli Android jon­ka Sam­sung otti käyt­töön ja nyt Android on kaikissa äly­puhe­limis­sa. Toinen hyvä esimerk­ki oli CD-rom jon­ka kehit­ti Philips joka myi sen Sonylle joka loi siitä audio­vi­suaalisen mene­tyk­sen. Inno­vaa­tiois­sa pitää olla ensim­mäi­nen eikä toisel­la sijalla.

      8. Rahul Soman­isanoo:
        9.10.2024 18:13
        Nim­imerk­ki Tokelle kom­ment­ti­na tuo­hon inno­vaa­tioiden kehit­tämiseen ja kil­pailu­un niin hyvä esimerk­ki oli Sym­bian käyt­töjär­jestelmä jon­ka Nokia hylkäsi ja kil­pail­i­jak­si tuli Android jon­ka Sam­sung otti käyt­töön ja nyt Android on kaikissa äly­puhe­limis­sa. Toinen hyvä esimerk­ki oli CD-rom jon­ka kehit­ti Philips joka myi sen Sonylle joka loi siitä audio­vi­suaalisen menetyksen

        Mun vas­taus inno­vaa­tioiden “van­hen­e­mis­es­ta” oli se, että sen pitää olla jatku­vaa kehi­tys­tä tai putoaa kelka­s­ta. Ja kun ei putoa kelka­s­ta, ei hait­taa, kun joku tekee saman, mut­ta myöhemmin.
        Philips ei myyny yhtään mitään cd-stan­dard­ista ja on naut­tinu kaik­ki nämä vuodet sen rojalteista.
        Philips ja Sony kehit­tivät 70-luvul­la itsenäis­es­ti LaserDiscin pro­to­tyyppe­jä ja löivät sit­ten hynt­tyyt yhteen sen saat­tamisek­si stan­dard­ik­si ja jatkoi­vat cd:n paris­sa (Red book).
        Cd-rom (Yel­low book) oli myös näi­den yhteistyötä, mukana uusia pikkupulju­ja kuten Microsoft, Apple ja DEC.
        Sit­ten tuli Green, Orange, Beige, White ja vaik­ka mitä. Ja kaikissa oli Philips mukana, enkä ole mis­tään näh­nyt, että se olisi koskaan myynyt IP:tään yhtään mihinkään.
        https://en.wikipedia.org/wiki/Rainbow_Books

      9. Nim­imerk­ki Tokelle kom­ment­tinä esanoin var­maan väärin että Philips olisi myynyt cd-romin tarkoitin sitä että Sonyl alkoi kehit­tää cd-romia itsenäis­es­ti kun Philips oli lopet­tanut sen tuotan­non vuon­na 1998. Myöhem­min mainit­se­masi Microsoft,Apple ja Dig­i­tal Equip­ment Cor­po­ra­tion vetäy­tyivät Yel­low book­istä ja Sony jatkoi sen kehit­tämistä. Audio­vi­suaalises­sa teknolo­gias­sa Sonys­tä tuli johta­va tek­i­jä ja Philips jäi pois. Toki Philips saa Sonyltä roy­al­te­jä mut­ta eivät roy­altit ole inno­vaa­tioi­ta. Noki­akin omis­taa mon­ta patent­tia mut­ta ei valmista enään kän­nyköitä. Se että teknolo­giaa ei kehitetä johtaa siihen että jää kehi­tyk­ses­tä jäl­keen. Näemme täl­lä het­kel­lä kun sak­salaiset auton­va­lmis­ta­jat jäävät kiinalais­ten sähköau­to­valmis­ta­jistä jäl­keen jot­ka val­taa­vat markkinoita.

      10. Usein pis­in­tä kort­ta ei vedä innovoi­ja vaan seu­raa­ja, joka oppii innovoi­jan virheistä ja tekee sit­ten hom­man parem­min. Esimerkik­si Applen iPod tai mik­sei iPhone matki­vat ainakin esineinä aiem­pia tuotteita.

      11. Rahul Soman­isanoo:
        9.10.2024 22:22
        Nim­imerk­ki Tokelle kom­ment­tinä esanoin var­maan väärin että Philips olisi myynyt cd-romin tarkoitin sitä että Sonyl alkoi kehit­tää cd-romia itsenäis­es­ti kun Philips oli lopet­tanut sen tuotan­non vuon­na 1998. Myöhem­min mainit­se­masi Microsoft,Apple ja Dig­i­tal Equip­ment Cor­po­ra­tion vetäy­tyivät Yel­low book­istä ja Sony jatkoi sen kehit­tämistä. Audio­vi­suaalises­sa teknolo­gias­sa Sonys­tä tuli johta­va tek­i­jä ja Philips jäi pois. Toki Philips saa Sonyltä roy­al­te­jä mut­ta eivät roy­altit ole inno­vaa­tioi­ta. Noki­akin omis­taa mon­ta patent­tia mut­ta ei valmista enään kän­nyköitä. Se että teknolo­giaa ei kehitetä johtaa siihen että jää kehi­tyk­ses­tä jäl­keen. Näemme täl­lä het­kel­lä kun sak­salaiset auton­va­lmis­ta­jat jäävät kiinalais­ten sähköau­to­valmis­ta­jistä jäl­keen jot­ka val­taa­vat markkinoita.

        Tässä yritän arpoa, että uskonko kir­joituk­si­isi muista asioista, kun tuo tari­na on niin kum­malli­nen. Olisko mitään lähde­ti­etoa tarjota?

        Miten Yel­low book­ista voi “vetäy­tyä” sen jäl­keen kun se on tehty? Miten 1998 liit­tyy asi­aan, kun Yel­low book oli tehty 1983? Miten Philips “vetäy­tyi”, kun se oli mukana 1999 julka­istus­sa Scar­let Bookissa (SACD) ja 2000 julka­istus­sa Pur­ple Bookissa (DDCD)?

        Sak­salaiset auto­valmis­ta­jat ovat erit­täin hyvin sähköau­to­jen valmis­tamises­sa ja pre­mi­um-tuot­teet tule­vat sieltä ja ovat laadukkai­ta. Sähkö-ladat tulee Kiinas­ta ja sähkö-volkkari on Tes­la, mut­ta Porc­shet ja Mer­sut ovat sähköau­tois­sakin sitä luxu­s­ta, jota mon­es­sa maas­sa tarvii men­estyk­sen uskot­tavu­udelle. Bemari ja Audi siinä sit­ten välissä.

    2. En edes muista mil­loin Suomeen on viimek­si tehty MEGA-investointeja.

      Olk­i­u­lu­o­to 3

      1. AKK hyvä.

        “Tosi­a­sioit­ten tun­nus­t­a­mi­nen on viisauden alku”, sanoi pres­i­dent­ti J. K. Paasikivi.

        Se viisaus menee nyt näin:

        1. Koko talouden tason tuot­tavu­us ja kil­pailukyky määräy­tyvät yri­tys­taloud­es­ta läh­tien, ”Luo­van tuhon” prosessilla.
        2. Talouskasvun ”Luo­van tuhon” idea perus­tuu kolmeen pääa­jatuk­seen: 1) Talouskasvun ytimessä ovat inno­vaa­tion ja tiedon lev­iämi­nen. 2) Inno­vaa­tiot vaa­ti­vat kan­nus­timia ja omis­tu­soikeu­den suo­jaa. 3) Talouden kasvu tapah­tuu, kun uudet inno­vaa­tiot syr­jäyt­tävät ja tuhoa­vat vanhat.
        3. Tutkimusten mukaan kak­si kol­ma­sosaa kasvus­ta selit­tyy ”Luo­val­la tuholla”.
        4. Nuoret yri­tyk­set ovat Suomen kansan­talouden tule­vaisu­us. Van­ho­jen yri­tys­ten val­ta mure­nee ja ne pois­tu­vat historiaan
        5. Suomes­sa pitää investoi­da enem­män inno­vaa­tioi­hin ja vähem­män tehtaisi­in, koneisi­in ja laitteisiin.
        6. Inno­vaa­tioiden val­in­ta pitää jät­tää yri­tyk­sille. Val­tion pitää tukea inno­vaa­tioit­ten T&K- ja käyt­töönot­to­vai­het­ta, mut­ta skaalaus pitää antaa markki­noit­ten hoitoon.
        7. Byrokraateil­la ja poli­itikoil­la ei ole osaamista ja ymmär­rystä han­kkeit­ten val­in­taan ja he voivat vali­ta väärät hankkeet.
        8. Suomen koko talous pitää nyt KIIREESTI refor­moi­da globaalin markki­na­t­alouden ehto­jen mukaan niin, että meil­lä on HOUKUTTELEVAA ottaa riskiä, investoi­da inno­vaa­tioi­hin ja työl­listää hyväl­lä pal­ka­lla. Pitää antaa riskinot­ta­jille mah­dol­lisu­us MEGAS-rikas­tua ja mak­saa kohtu­ulliset verot Suomes­sa ja jät­tää voit­ton­sa, jos­ta ovat jo mak­sa­neet kaik­ki verot, per­il­lisil­len­sä ilman lisäveroja.

        Sep­po Korp­poo, 50 vuot­ta 24/7 palvelua reaal­i­taloudessa, viemässä suo­ma­laista huip­putekni­ikkaa jul­mille globaalimarkkinoille

      2. Sep­po se jak­saa jauhaa inno­vaa­tioista ja niiden autuudesta.
        Inno­vaa­tiot ovat kyl­lä hyv­in­voin­nin lisään­tymisen perus­ta. Näyt­tää kuitenkin siltä, että inno­vaa­tion tuot­ta­ma hyö­ty usein hin­noitel­laan siten, että kulut­ta­jalle tule­va hyö­ty on min­i­maa­li­nen. Kulut­ta­ja kyl­lä ostaa uut­ta jos siinä on pienikin parem­muus entiseen näh­den. Yhteiskun­ta kokon­aisuute­na kuitenkin menet­tää suuren osan hyödys­tä kun inno­vaa­tion tuo­ma hyö­ty ”ulos­mi­tataan” inno­vaa­tion tek­i­jän var­al­lisu­udek­si. Nähdäk­seni pääo­masi­joi­tusy­htiöt käyt­tävät tätä ”ulos­mit­taus” strate­giaa estoitta.

      3. Inno­vaa­ti­ol­la voi rahas­taa vain vähä­naikaa, kunnes kil­pail­i­jat kehit­tävät yhtä hyvän tuotteen.

      4. Sep­po Korpp­poo hyvä. 

        Myös se tosi­a­sia, että ihmiselämään kuluu paljon muu­takin kuin pelkkä talous, kan­nat­taa tun­nus­taa. Valitet­tavasti tun­tuu siltä etteivät kaik­ki ymmär­rä sitä pitkäl­läkään koke­muk­sel­la ja he näkevät kaiken vain taloute­na. He kyl­lä näkevät kaikelle hin­nan mut­teivät halua nähdä asioiden arvoa ihmis­ten kannalta

        Oheinen lain­aus kuvas­taa hyvin tuo­ta ajat­telua jon­ka kaiken tulee palvel­la vain markki­noi­ta ja kap­i­tal­is­te­ja. Se kuvas­taa sokeaa uskoa vale­mae­fek­tiekono­mi­aan vaik­ka on todis­tet­tu jo pitkään ettei se toimi.
        “8. Suomen koko talous pitää nyt KIIREESTI refor­moi­da globaalin markki­na­t­alouden ehto­jen mukaan ”

        Itse näen maail­maa paljon muu­nakin kuin pelkkänä taloute­na ja sik­si kehotan myös taloususko­vai­sis avaa­maan slmän­sä näkemään myös kaiken muun ja tun­nus­ta­maan tosi­asi­at.. Jos elämä ei ole vielä avan­nut silmiä, niin opet­telun voi aloit­taa sel­l­ai­sista käsit­teistä kuin ISEW ja GPI.

        Raha, markki­na­t­alous ja kap­i­tal­is­mi ovat kyl­lä hyviä renke­jä, mut­ta huono­ja isän­tiä, mikä tun­tuu uno­htu­van jatku­vasti niiltä markki­nal­ib­er­al­is­teil­ta jot­ka ide­ogis­es­ti halu­a­vat nähdä maail­man vain talouden pelurei­den tem­mellyskent­tänä jos­sa ahneudelle ei pidä aset­taa mitään rajo­ja. Eivätkö he tajua että se johtaa aina kohti oli­garki­aa ja sosi­aal­i­darvis­mia, vai eivätkö he vaan väl­itä siitä mitä se vaikut­taa koko yhteiskun­taan ja sen toimivu­u­teen ihmis­ten ylivoimaisen enem­mistön ja bios­fäärin kannalta.

      5. Sep­po Korppoosanoo:
        8.10.2024 12:34
        AKK hyvä.

        ”Tosi­a­sioit­ten tun­nus­t­a­mi­nen on viisauden alku”, sanoi pres­i­dent­ti J. K. Paasikivi.

        Se viisaus menee nyt näin:

        1.
        […]
        8.

        Luet­telet tuos­sa luon­nol­liset asi­at, jot­ka jokaisen maan pitäisi tehdä ja osa jo osan tekeekin.
        Tuos­sa ei siis ole yhtäkään asi­aa, joka toisi Suomelle mitään etu­lyön­ti­ase­maa minkään suhteen.

        Vähän sama asia, kun ker­toisit, että mei­dän pitäisi käyt­tää nav­i­gaat­to­ria, jot­ta löy­dämme per­ille, niin kil­pail­i­jamme eksyessä ilman nav­i­gaat­to­ria me voitamme.
        Mik­si kil­pail­i­jamme eivät käytä navigaattoria?

        Tavoit­teet ovat varsin laa­jasti ymmär­ret­tyjä. Keinot päästä niihin puuttuvat.

      6. Osmo Soin­in­vaarasanoo:
        9.10.2024 10:49
        Inno­vaa­ti­ol­la voi rahas­taa vain vähä­naikaa, kunnes kil­pail­i­jat kehit­tävät yhtä hyvän tuotteen.

        Ihanko tot­ta?
        Mikä estää jatka­mas­ta innovoin­tia, kunnes on taas parem­pi tuote?
        Tot­takai globaali markki­na tekee kil­pailus­ta vaikeaa.
        Nokian aikana se vielä onnistui.
        Ehkä kokka­reet ja EK tajusi sen jäl­keen, että liian vaikeaa, päästetään irti koulu­tuk­sen kil­pa­juok­sus­ta ja ryhdytään banaani­val­tiois­ta­maan Suomea?

  20. AKK hyvä.

    Kiitos eri­no­mais­es­ta kommentistasi.

    Kat­soin tuo­ta ISEW talous­teo­ri­aa ja kom­men­toin sitä näin.

    ISEW halu­aa tuo­da uusia ele­ment­te­jä reaal­i­maail­man lib­er­aali­in markki­na­t­alouteen, joka perus­tuu rahaan. Halu­taan ottaa mukaan reaal­i­maail­man mon­imutkaiset muut ilmiöt, kuten poli­it­tiset päätök­set, sosi­aali­dy­nami­ikan, yllät­tävät talouskri­isit, pan­demi­at, ympäristöasi­at, jne.

    Toisaal­ta vapaas­sa markki­na­t­aloudessa on tun­netusti usei­ta ongelmi­akin, kuten ihmis­ten irra­tionaaliset emootiot, poli­it­tiset ide­olo­giat ja päätök­set, lob­baus, monop­o­lit, oli­gop­o­lit, haitalli­nen lain­säädän­tö, jot­ka kaik­ki vääristävät ja hait­taa­vat markki­noit­ten nor­maalia ja vapaa­ta toimintaa.

    ISEW:n pahin ongel­ma se, että sitä taval­lis­es­ti sovel­letaan “sul­jet­tuun” ja kon­trol­loitu­un ympäristöön yhdessä maas­sa, joka ajan mit­taan menet­tää kil­pailukykyn­sä ja ajau­tuu reaal­i­talouden ulkopuolelle. 

    Täl­lainen sul­jet­tu ISEW-maa on kuitenkin koko ajan avoimen, globaalin ja armot­toman dar­win­is­tisen reaal­i­talouden paineen alla. Jos­sain vai­heessa tuol­lainen maa rom­ah­taa vääjäämät­tömästi omaan kilpailukyvyttömyyteensä. 

    Näin on nyt käynyt Suomelle.

    Itse olen toimin­ut 50 vuot­ta tuos­sa reaal­i­talouden jul­man-dar­win­is­tises­sa maail­mas­sa ja ollut mukana kehit­tämässä ja myymässä Suomes­sa tehitet­tyjä upei­ta inno­vaa­tioi­ta lai­vatekni­ikas­sa, ympäristötekni­ikas­sa ja mikro­bi­olo­gias­sa, ja toimin akti­ivis­es­ti edelleen näil­lä sektorilla…

    Toiv­otaankin kaik­ki ter­ve­tulleik­si tänne mukaan, tääl­lä roc­caa lujaa!!!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.