Itäniemi on periaatteessa oikeassa 

Pidin hyvänä vet­ona Helsin­gin Sanomil­ta ottaa luki­o­lais­ten talous­gu­ru­palkin­non voit­ta­neen Patrick Itänie­mi kolum­nis­tik­si. Hänen ensim­mäi­nen kir­joituk­sen­sa tulo­ero­jen siu­nauk­sel­lisu­ud­es­ta oli kuitenkin nai­ivi­udessaan pieni flop­pi. Meinasin kir­joit­taa siitä ja huo­maut­taa, ettei empi­iri­nen näyt­tö oikein tue aja­tus­ta, mut­ta moni oli min­ua nopeampi ja päätin, etten lyö lyö­tyä. Monia vas­taväit­teitä tosin teki mieli opponoida.

Tämän­päiväi­nen kir­joi­tus siitä, että markki­nat hoitaisi­vat ilmas­tokysymyk­sen val­ti­ol­lista sääte­lyä parem­min, oli paljon parem­pi. Ilmaisua pitäisi vielä hioa, kos­ka nyt kir­joi­tus teki helpok­si ymmärtää halutes­saan sanoma väärin. Kaik­ki kir­joituk­set pitäisi panssaroi­da tahal­lista väärinymmär­rystä vastaan.

Aloi­tus pakot­taa kuitenkin väit­tämään vas­taan. Aivan oikein, sil­lä on väliä, mitä Suo­mi tekee, mut­ta että ongel­ma olisi Kiinas­sa ja Inti­as­sa, ei ole tot­ta lainkaan, ei ainakaan Int­ian osalta. Suomen hiilid­iok­sidipäästöt asukas­ta kohden ovat nelink­er­taiset Inti­aan nähden.

Suo­ma­lainen piip­pu ei myöskään ole ekoteko, ei ainakaan jokainen piip­pu. Olen ollut yhtä piip­pua lopet­ta­mas­sa, kun Helen oy lakkaut­ti Hanasaaren voimalan. Sen ansios­ta päästöt Suomes­sa ovat pienem­mät eivätkä ne siir­tyneet mihinkään muualle, kos­ka sähköä ei voi toimit­taa Suomeen Kiinas­ta puhu­mat­takaan kaukoläm­möstä eikä sähkö ole Suomes­sa kallista niin, että sen takia kan­nat­taisi siirtää tuotan­toa Aasi­aan. Tuotan­non omi­nais­päästöt ovat monel­la alal­la Suomes­sa korkeampia kuin vaikka­pa Etelä-Koreassa.

Mut­ta pääväite siitä, että kan­nat­taisi antaa markki­noiden löytää kus­tan­nuste­hokkain tapa vähen­tää päästöjä on täysin tot­ta. Tätä vas­taan on sosi­aalises­sa medi­as­sa hyökät­ty taval­la, joka ker­too kir­joit­ta­jis­taan vain, etteivät he tunne käsit­teistöä ja halus­ta ymmärtää tahal­laan väärin. Ei Itänie­mi sitä myöskään kun­nol­la avan­nut, mikä voidaan pan­na koke­mat­to­muu­den nimi­in. Toisin muo­toil­tuna kir­joi­tus olisi ollut paljon tehokkaampi ja vastaansanomattomampi.

Väärinymmärtäjät viisas­te­liv­at, että kyl­lähän päästökaup­paan tarvi­taan poli­it­tisia päätök­siä, sekä päästökau­pan laa­ju­ud­es­ta että päästöoikeuk­sien määrästä. En ymmär­rä miten kir­joituk­sen voi tulki­ta niin, ettei päästöoikeuk­sien määrästä tarvi­ta päätök­siä. Ei poli­it­ti­nen päätös ole kuin virus, joka saas­tut­taa kaiken, mihin se kos­kee. Ulkois­vaiku­tusten hin­noit­telu vaatii aina poli­it­tisia päätök­siä. Olen­naista on, että poli­itikko­jen pitäisi päät­tää vain päästöoikeuk­sien määrästä ja jät­tää muu markki­noiden hoidet­tavak­si. Ehkä tulon­jakokin voi vaa­tia paikkailua. Päästökau­pan piiri­in tule­vista päästöistä kir­joituk­ses­sa san­ot­ti­in selkeästi: kaik­ki. Muu on poli­it­tista koti­in päin vetoa.

Tässäkään ei päästä tyystin eron poli­ti­ikas­ta. Entä kun kaik­ki maat eivät lähde mukaan? Mitä tehdään tuon­nille niistä? Niistä tuleville tuot­teille pitää aset­taa rajal­la päästö­mak­sut arvion poh­jal­ta. Kyl­lä ne sit­ten tule­vat mukaan. Meneväthän päästöoikeuk­sista tule­vat tulot niiden kannal­ta väärään taskuun.

Päästökau­pan tehokku­ud­es­ta ker­too jotain se, että Suomen sähkön­tuotan­to on nyt läh­es päästötön­tä. Ei olisi ikinä onnis­tunut ilman päästökaup­paa. Helen oy sul­ki Hanasaaren voimalakin puh­taasti taloudel­lisin perustein. Jostain syys­tä päästökaup­pa ei koske pieniä läm­pökeskuk­sia, ja niin­pä niis­sä polte­taan yhä ilois­es­ti turvet­ta.  Täl­laisia reik­iä poli­itikot eivät saisi tehdä pelkästä koti­in päin vetämisen ilosta.

Isos­sa kuvas­sa on niin, että päästöt ovat pudon­neet nopeasti päästökaup­pasek­to­ril­la ja todel­la hitaasti poli­it­ti­sista päätök­sistä riip­pu­val­la taakan­jakosek­to­ril­la. Tämä on vah­va näyt­tö siitä, mitä Itänie­mi kirjoitti.

Se olisi Itäniemen kan­nat­tanut sanoa, että esimerkik­si lentoliput kallis­tu­vat selvästi, kun lentoli­ikenne ote­taan ilman ilmais­jakoa päästökau­pan piirin. (Nyt lentoli­iken­teel­lä on Euroopas­sa oma päästökaup­pansa, joka perus­tuu suurelta osin ilmais­jakoon, mut­ta ilmais­jako lop­puu paris­sa vuodessa. Sitä en ymmär­rä, mik­si se tarvit­see Euroopas­sa eril­listä päästökaup­paa. Mik­si ei käytetä samo­ja päästöoikeuk­sia kuin muil­la sektoreilla?)

Neli­henkisen per­heen mat­ka Kanari­an saar­ille tuot­taa noin 2,5 ton­nin päästöt. Nyky­isil­lä päästöoikeuk­sien hin­noil­la tämä mak­saisi noin 150 euroa, eli ei ihan hirveästi, mut­ta kun päästökaup­pa laa­je­nee uusille sek­tor­eille, päästöoikeuk­sien hin­nat oletet­tavasti nou­se­vat. Riip­puu tietysti siitä, mis­sä tahdis­sa päästöoikeuk­sien määrä las­ke­taan nol­laan. Niitä pitäisi vähen­tää nyky­istä nopeam­min, ja sil­loin hin­nat kyl­lä nousevat.

Joka tapauk­ses­sa Itäniemen aja­tus ilmeis­es­ti olisi, että emme tarvitse eril­lisiä norme­ja biopolt­toainei­den tai sähköpolt­toainei­den lisäämis­es­tä lentokerosi­ini­in, vaan antaa hin­nan ratkaista lennetäänkö mielu­um­min vähem­män. Olen taipu­vainen ajat­tele­maan samal­la taval­la. Sama kos­kee liiken­teen polt­toainei­ta, jois­sa en oikein ymmär­rä biopolt­toaineen pakol­lista sekoit­tamista fos­si­ilisen joukkoon.

Itänie­mi on pääosin oike­as­sa, mut­ta aliarvioi vaikeudet globaalis­sa maail­mas­sa, jos­sa kaik­ki eivät jaa aja­tus­ta päästö­jen vähen­tämisessä. Taitaa Suomes­sakin olla vieras aja­tus mon­elle, että päästökau­pan pitäisi koskea koko kansantaloutta.

Miten lentoliikenteen päästöt pitäisi laskea?

Pieni sivupolku. Tör­mäsin taas väit­teeseen, että lentoli­iken­teen päästöt pitäisi ker­toa kolmel­la, kos­ka hiilid­iok­sidin lisäk­si pakokaa­su­is­sa on vesi­höyryä. Tämä oli yleinen väite parikym­men­tä vuot­ta sit­ten, mut­ta sit­ten siitä on puhut­tu vähem­män. Kysyn kun en tiedä. Mikä on nykyi­nen käsi­tys, kumu­loituuko lisät­ty vesi­höyry yläil­make­hään, vai tuleeko se ajan myötä alas sateena?

33 vastausta artikkeliin “Itäniemi on periaatteessa oikeassa ”

  1. En ole lukenut itäniemen kir­joituk­sia mut­ta tulo­eroista: tun­tuu että sel­l­ainen harhalu­u­lo edelleen jatkuu että vau­raudun määrä on vakio ja nol­la­summapeliä. Eli aina kun joku saa jotain se on muil­ta pois. Tuos­ta harhalu­u­losta luovut­ti­in jo rene­sanssin aikana.

    Vastaa

  2. Päästöistä puhumi­nen on vihreän poli­ti­ikan perusasioita.
    Varsinkin kun voi ajaa siinä sivus­sa omaa poli­it­tista agen­daa. Kyl­lä päästöt pitää laskea oikein, jot­ta niiden vähen­tämis­es­tä voi puhua uskottavasti.

    Met­sien hakkuiden vähen­tämi­nen on ollut vuosikym­meniä vihreän poli­ti­ikan kärk­i­hankkei­ta. Syitä on ollut mil­lon mitäkin. Nyt met­sien nielu. Tosi­a­sia on kuitenkin, että hyvin hoide­tun met­sän nielu on nol­la. Ei ole päästöjä eikä nielua. Koko vuosikasvu voidaan haka­ta eikä tule päästöjä. Van­han met­sälain mukaan koko vuosikasvua ei saanut edes haka­ta, ellei met­sässä ollut opti­mike­hi­tys­lu­okka­jakau­man mukaista puustoa.

    Lihan­syön­nin vas­tus­t­a­mi­nen on ollut vihreän poli­ti­ikan kärki­teemo­ja. Nyt on IPCC avul­la saatu lyömäaseek­si metaa­nipäästöt. Väit­tävät jopa, että lehmät voivat lisätä ilmake­hään hiiltä syömäl­lä heinää. Uskoo ken halu­aa. Vihreis­sä näitä ”usko­vaisia” tun­tuu riittävän.

    Vastaa

    1. Metaani on hiilid­iok­sidi­in ver­rat­tuna monikym­menker­tainen ilmas­to­vaik­tuk­sil­taan, joten kyl­lä lehmät ja muut märe­hti­jät ovat ongel­ma ilmas­ton kannal­ta. Lähin­nä siis lehmät ja lam­paat, kos­ka vil­lieläim­iä on niin vähän

      Vastaa

      1. En lähde metaa­ni­asi­aa nyt setvimään.
        Hiilen kannal­ta asia on yksiselit­teinen. Kar­jat­alouden pääosin metaa­nipäästön co2ekv arvo on n 2 milj tn.
        Metaanin ch4 arvo IPCC lasken­nas­sa on luokkaa 28. Se on sama maakaa­sulle tai lehmien bio­geeniselle hiilid­iok­sidille. Maakaa­su lisää aina hiiltä ilmake­hään. Bio­geeni­nen co2 ei lisää hiiltä ilmake­hään. Täl­löin sen ekv arvo pitäisi olla n 3,5 yksikköä pienem­pi eli n 24,5. En ole näh­nyt mis­sään ilmoi­tus­ta, että kar­jat­aloudelle käytet­täisi­in pienem­pää co2ekv ker­roin­ta ver­rat­tuna maakaa­sun kertoimeen.

      2. Näis­sä ilmas­toa­siois­sa kant­taa uno­htaa maail­man­paran­t­a­mi­nen ja ottaa sen sijaan Suomea koske­vat reali­teetit lähtöko­hdik­si ja men­nä isän­maamme etu edellä!

        Ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen on fak­ta ja sen pysäyt­tämi­nen on näköpi­iris­sä olevas­sa tule­vaisu­udessa ilmeisen mah­do­ton­ta, vaik­ka uusi­u­tu­vi­in tehdyt investoin­nit, varsinkin aurinkopa­nee­l­iv­oimaloi­hin ovat kaksinker­taisia ver­rat­tuna fos­si­il­isi­in hankkeisiin.

        Lähde: IIGCC / World Ener­gy Invest­ment 2024:

        ”Läh­es 85 % puh­taaseen ener­giaan tehdy­istä investoin­neista keskit­tyy kehit­tyneisi­in talouk­si­in, kun taas Kiinan ulkop­uoliset kehit­tyvät taloudet saa­vat täl­lä het­kel­lä vain 15 % osu­u­den tästä. Tämä huoli­mat­ta siitä, että ne muo­dosta­vat kak­si kol­ma­sosaa maail­man väestöstä, ja siitä, että ne vas­taa­vat suurim­mas­ta osas­ta tulev­as­ta energiantarpeesta.
        Toinen suuri este puh­taan ener­gian investoin­neille kehit­tyvis­sä talouk­sis­sa on korkeat pääo­makus­tan­nuk­set, jot­ka ovat vähin­tään kak­si ker­taa korkeam­mat kuin kehit­tyneis­sä talouk­sis­sa. Tämä johtuu useista taloudel­li­sista olo­suhteista, maako­htai­sista tek­i­jöistä ja ener­giasek­tori-kohtai­sista riskeistä.”

        Vaik­ka investoin­nin uusi­tu­tu­vi­in voimaloi­hin ovat kaksinker­taisia ver­rat­tuna fos­si­il­isi­in, 98 öljyn­tuot­ta­ja­maa­ta tuskin tule­vat luop­umaan niille elin­tärkeistä öljy­tu­loista ja esimerkeik­si suurin saas­tut­ta­ja Kiina tähtää hiilineu­traal­isu­u­teen vas­ta 2060, ja uusi­u­tu­vien lisään­tyessä öljyn yli­tuotan­to romaut­taa sen hinnan…

        Johtopäätös: Ilmas­ton läm­pen­e­mistä ei saa­da mil­lään real­is­tisel­la keinol­la lop­pumaan näköpi­iris­sä olevas­sa tulevaisuudessa.

        Mitä tästä sit­ten seuraa?

        1) Pitää valmis­tau­tua kaikki­in ilmas­ton läm­pen­e­mis­es­tä johtu­vi­in haitallisi­in seu­rauk­si­in. Niitä ovat lisään­tyneet sateet, tul­vat, myrskyt, meren­pin­nan merkit­tävä nousu, joka uhkaa luke­mat­to­mia rantakaupunke­ja, kas­va­vat kuiv­u­usalueet ja ruokav­il­je­lyn kri­isit, korkeat läm­pöti­lat, kasvi- ja eläin­la­jien häviämi­nen, sosi­aaliset ja taloudel­liset kri­isit, lisään­tyvät kon­flik­tit ja sodat, väestön pak­en­e­m­i­nen kri­isialueil­ta, jne.

        2) Tiede­tään, että nämä ongel­mat ilmenevät eri­laisi­na eripuo­lil­la maa­pal­loa. Tästä syys­tä pitää kiireesti kehit­tää nyky­istä tarkem­pia ilmas­tom­a­lle­ja, jot­ka anta­vat tarkkaa ja luotet­tavaa tietoa kunkin alueen tule­vista muu­tok­sista. Nyky­mallithan eivät tun­netusti tähän ollenkaan pysty!

        3) Suomen ei pidä investoi­da vähiä velka­ra­ho­jaan maail­man­paran­tamiseen, vaan keskit­tyä ilmas­ton­muu­tok­sen vääjäämät­tömien haitallis­ten vaiku­tusten vähen­tämiseen ja ehkäisemiseen JUURI SUOMESSA!

      3. Tässä pitäisi tosin sit­ten kysyä, enkä osaa sanoa mikä vas­taus on, että noususiko vil­lien märe­hti­jöi­den määrä jos lehmien ja lam­paiden määrä lask­isi? Olet­taisin että samal­la taval­la hirvi muut­taa nurmea metaaniksi kuin lehmäkin.

      5. Lisään Sep­po Korp­poon listaan:

        4) Isoin ongel­ma on ilmas­ton­muu­tok­ses­sa on kansainvaellukset.
        Demokra­ti­as­sa, jos sat­tuu ole­maan keskimääräistä hyv­in­voivem­pi val­tio, tuo johtaa pop­ulis­min voit­toon, kun yritetään suo­jel­la omien kansalais­ten sosi­aal­i­tur­vaa, jota ei ole varaa jakaa maahanmuuttajille.
        Joka sit­ten johtaa eristäy­tymiseen, joka taas heiken­tää talouden toimimista.

        Suomen eri­ty­ispi­irre tuos­sa on se, että meil­lä pitää vähitellen lähteä ulko­maille opiskele­maan, jos halu­aa huip­puta­son koulu­tuk­sen. Tai edes pätevän ammat­tik­oulu­tuk­sen. Joka on alati vaikeam­paa, kun maat muuri­u­tu­vat entisestään.

      6. Sep­po Korp­poo: “Ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen on fak­ta ja sen pysäyt­tämi­nen on näköpi­iris­sä olevas­sa tule­vaisu­udessa ilmeisen mahdotonta”

        Mut­ta sen hidas­t­a­mi­nen ei ole. Läm­pen­e­misen hai­tat myös kas­va­vat nopeam­min kuin lin­eaaris­es­ti joten, mitä enem­män ilmas­to tulee lop­ul­ta lämpiämään, sitä suurem­pi arvo on pon­nis­teluil­la sen vähentämiseksi.

        “Pitää valmis­tau­tua kaikki­in ilmas­ton läm­pen­e­mis­es­tä johtu­vi­in haitallisi­in seurauksiin.”

        Tämän voi kukin yksilö, yri­tys, jne. tehdä itse tykönään. Päästöis­sä on kyse ulkois­vaiku­tuk­ses­ta, joten niihin pitää maid­en ja hal­li­tusten panos­taa ja pakot­taa ihmiset ja yri­tyk­set päästövähen­nyk­si­in. Valmis­tau­tu­miseen ei liity saman­laista ulkois­vaiku­tus­ta, ei ainakaan yhtä suures­sa määrin, joten siihen ei tarvitse samal­la taval­la pakot­taa vaan vain antaa kaikkien itse valmis­tau­tua sopi­vas­sa määrin.

    2. Met­sien hiilipäästöjen/nielujen tase ei ole niin yksinker­tainen kuin esität. Merkit­tävä osa puiden sit­o­mas­ta hiilestä sitoutuu niiden juuris­toon, joka jää maa­han, kun met­sä hakataan. Kun Etelä-Suomen met­sis­sä uusi­u­tu­miskier­to on nykyään alle 70 vuot­ta, niin merkit­tävä osa juurten hiilestä jää hajoa­mat­ta hakkuukier­ron aikana.

      Jos olet käynyt met­sässä uud­is­tamishakku­un jäl­keen, tiedät että iso osa kaade­tus­ta puus­ta jää maa­han, vaik­ka run­got viedään tehtaalle. Vaik­ka ener­gia­jaekin vietäisi­in voimalaitok­selle, hakku­utähteitä jää maas­toon. Tämä muut­tuu hiilid­iok­sidik­si 20–30 vuo­den aikana.

      Kun tähän vielä lisätään suomet­sien turpeen hiili- ja metaan­i­tase, met­sien hakku­un ilmas­to­vaiku­tusten laskem­i­nen ja suosi­tusten anta­mi­nen on kaikkea muu­ta kuin helppoa.

      Vastaa

      1. On mie­lenki­in­toista, että usein met­säa­siois­sa kään­netään keskustelu maaperähi­ileen. Ei kan­na­ta. Jos maaperään ker­tyy kokoa­jan hiiltä niin mul­taa pitäisi iki­van­hois­sa kan­gas­met­sis­säkin olla kym­meniä sent­te­jä. Sademet­sis­sä sato­ja metrejä.
        IPCC on aivan oike­as­sa lasken­nas­saan, kun kan­not ja hakku­utäh­teet laite­taan päästök­si heti hakku­uhetkel­lä. Siinä mielessä, että 200–300 vuot­ta talouskäytössä olleessa met­sässä lasken­ta on täysin oikein.
        Suomen ojite­tu­il­la turvemet­sil­lä lasken­ta on väärin. Ja soisin, että Suomen Ilmastopa­neeli ottaisi lasken­nas­saan huomioon tämän, että ne kan­not jäävät sinne met­sään hakkuiden jälkeen.

      2. Suo­ma­lai­sis­sa met­sis­sä maaperähi­ili on aina syytä ottaa huomioon. Luku­unot­ta­mat­ta Etelä-Suomen lehto­ja maaperään on keskimäärin sitoutunut enem­män hiiltä kuin siinä kas­vavi­in puihin.

        Kan­nat­taa lisäk­si muis­taa, että ns. luon­non­ti­las­sa met­sät uusi­u­tu­vat 200–300 vuo­den välein pala­mal­la, mikä polt­taa myös maaperän hiiltä. Seu­raavaan palamiseen men­nessä edel­lisen met­sän kan­not ja juuret oli­vat lahon­neet. 1600-luvul­ta läh­tien palamista lisäsi kaskeami­nen ja tervanpoltto. 

        Nykyaikaista met­sän­hoitoa on har­joitet­tua vas­ta 2–3 kier­toa, joten emme vielä tiedä, miten pak­suk­si humusker­ros muo­dos­tuu tässä käytössä, mut­ta nor­maali kan­gas­met­sässä orgaanista mate­ri­aalia löy­tyy kyl­lä tuon mainit­se­masi kym­me­nien sent­tien syvyy­destä, mon­esti jopa yli metrin.

      3. iVa­lo esit­tää mie­lenki­in­toisia väit­tämiä met­sien maaperähi­ilestä. Liekö nuo väit­tämät sukua kaivauk­sil­la tutk­i­tus­ta asi­as­ta, että maaperässä on hiiltä noin 1,5 x maan­päälli­nen hiili.
        Min­ua kiin­nos­taisi tietää iVal­on kan­ta tähän IPCC lasken­taan, että hakkuis­sa kas­va­van puun maan­päälli­nen ja maanalainen bio­mas­sa muut­tuvat hakku­uhetkel­lä päästök­si. Maaperähi­iltä ei tuol­loin ker­ry. Onko IPCC llä väärä lähestymistapa?

      4. Kom­ment­ti­ni Suomen met­sien maaperähi­ilestä perus­tuu Luken tutkimuk­si­in, esimerkiksi:
        https://www.luke.fi/fi/uutiset/kangasmetsien-hiilta-varastoituu-lahes-yhta-paljon-kivennaismaahan-kuin-runkopuuhun

        Tuo IPCC:n läh­estymystapa on selkeä ja helpot­taa laskemista. Siten en pitäisi sitä vääränä. On sit­ten toinen asia, antaako se oikean kuvan. Ener­gia­ja­keen osalta mah­dolli­nen virhe ei IPCC:n käyt­tö­tarkoituk­sis­sa ole merkit­tävä. Risut lahoa­vat met­sis­sä sen ver­ran nopeasti. Tärkein argu­ment­ti risu­jen polt­toa vas­taan lie­neekin se, että niiden pois­to hidas­taa uuden met­sän kasvua. Sen sijaan varsi­naisen maaperähi­ilen osalta mah­dol­lisel­la virheel­lä on jo merkitystä.

        Olen joitakin sano­ja Lukessa empi­iris­es­ti maaperän hiilipäästöjä mit­taa­van tutk­i­jan kanssa vai­h­tanut. Hän ei ainakaan vaku­ut­tanut sen parem­min IPCC:n kuin Luken laskemien lulufc-luku­jen ker­to­van sen parem­min met­sien kuin soidenkaan todel­li­sista ilmas­toon vaikut­tavista päästöistä.

        Joka tapauk­ses­sa, kun vas­taan tulee eri­laisia tieto­ja met­sien ja etenkin niiden maaperän päästöistä, kan­nat­taa ensim­mäisek­si tark­istaa, perus­tu­vatko ne jonkin­laiseen mallinnuk­seen vai todel­lisi­in empi­irisi­in mit­tauk­si­in. Mallien ja mit­tausten tulok­set ovat mon­es­sa tapauk­ses­sa poiken­neet paljon toisistaan.

  3. Mitä tehdään USAn tapaiselle suur­saas­tut­ta­jalle, jos­sa val­taan on tulos­sa puolue, joka kiistää koko ilmas­ton­muu­tosongel­man ole­mas­saolon? Eli ei tule osal­lis­tu­maan päästökauppoihin.

    Vastaa

      1. Minä taas uskon kap­i­tal­is­min voit­toon. Kestävyys­si­ir­tymään liit­tyvä liike­toim­inta tuot­taa parhail­laan enem­män rikas­tu­mis­mah­dol­lisuuk­sia ahneille ja inno­vaat­tor­e­itlle kuin insti­tuu­tioiden hal­lus­sa ole­va stag­nati­soitunut fos­si­ilis­ten käyt­töön perus­tu­va teollisuus.

        Hyvä esimerk­ki kehi­tyk­ses­tä on Kali­forn­ian sähkön­tuotan­to. Tänä vuon­na taitaa olla ker­tynyt enem­män päiviä, joina aurinkopa­neel­it ovat tuot­ta­neet jon­ain päivän het­kenä yli 100% osaval­tion sähkön kulu­tuk­ses­ta kuin alle. Isoim­mat panee­liken­tät ovat teholtaan ydin­voimalan kokoisia. Omis­ta­ji­na ahneet inno­vaa­tioi­hin sijoit­ta­vat rahas­tot sekä öljyn­tuot­ta­ja­maat ja niiden energiayhtiöt.

      2. Kun sähkön tuot­ta­mi­nen on halvem­paa aurinko- tai tuulivoimal­la kuin öljyllä/hiilellä/kaasulla niin sil­loin sähköä tuote­taan aurinko/tuulivoimalla, olkoon poli­it­tiset päät­täjät sit­ten mitä mieltä tahansa. Taik­ka jos sähköau­tol­la ajami­nen tulee bensa/diesel autoa halvem­mak­si niin sil­loin val­taosa siir­tyy sähköau­toilu­un. Päästökaup­pa voi nopeut­taa näitä siir­tymiä mut­ta muu­tos tulee joka tapauksessa.

      3. Soin­in­vaarelle kysymys että oletko koskaan arvioin­ut Yhdys­val­tain osaval­tioiden ilmas­to-ja ympäristöpoli­ti­ikan ero­ja. Moni osaval­tio tekee täl­läkin het­kel­lä parem­paa ilmas­to-ja ympäristöpoli­ti­ikaa kuin liit­to­val­tion tasol­la tehdään. Sama kos­kee itse asi­as­sa Euroopan unio­nia. Moni jäsen­maa eri ase­mas­sa kuin koko union­in kaik­ki 27 jäsenvaltiota.

      4. “Hyvä esimerk­ki kehi­tyk­ses­tä on Kali­forn­ian sähkön­tuotan­to. Tänä vuon­na taitaa olla ker­tynyt enem­män päiviä, joina aurinkopa­neel­it ovat tuot­ta­neet jon­ain päivän het­kenä yli 100% osaval­tion sähkön kulu­tuk­ses­ta kuin alle.”

        Heinäku­un aikana Kali­forn­ian sähköstä 35% tuotet­ti­in kaa­sul­la. Osu­us oli suurem­pi kuin aurinko (23%) ja tuulivoimal­la (8%) yhteensä. 

        https://app.electricitymaps.com/zone/US-CAL-CISO

    2. Kei­jo Perälälle kom­ment­ti­na että moni osaval­tio Yhdys­val­lois­sa tekevät parem­paa ilmas­to-ja ympäristöpoli­ti­ikkaa kuin liittovaltio.

      Vastaa

      1. Kom­ment­ti­na nim­imerk­ki Nimi…lle tuo­hon Tek­sasin aurinko- ja tuulivoima investoin­tei­hin. Se että Tek­sas on repub­likaani vetoinen osaval­tio on toinen seik­ka. Mon­et Tek­sasin piirikun­nat ovat demokraat­tien hallinnas­sa ja siel­lä on tehty aloit­tei­ta näi­den aurinko- ja tuulivoimaloiden rak­en­tamises­sa. Tek­sasin ilmas­to sal­lii myös parem­min aurinko- ja tuulivoiman käytön. Kan­nat­taa tutus­tua myös Wyomin­gin tuulivoima investoin­tei­hin. Sekin on repub­likaanive­toinen osaval­tio. Wyoming on myös Yhdys­val­tain vähiten astu­in osavaltio.

  4. “Helen oy lakkaut­ti Hanasaaren voimalan Sen ansios­ta päästöt Suomes­sa ovat pienem­mät, eivätkä ne siir­tyneet mihinkään muualle, kos­ka sähköä ei voi toimit­taa Suomeen Kiinasta ”

    Eikö tuo nyt ainakin talvel­la lisän­nyt sähkön­tuon­tia Viros­ta, jos­sa sähkö on varsin mus­taa. Mitä muuten tapah­tui Hanasaaren päästöoikeuksille?

    Vastaa

    1. Nim­imerk­ki Åbo­rig­i­naalille kom­ment­ti­na että Suo­mi on aina vienyt enem­män sähköä Viroon enem­män kuin olemme osta­neet sähköä Viros­ta. Baltic­connec­tor on tästä hyvä esimerkki.

      Vastaa

      1. Rahul Somani, tarkoi­tatko ehkä kuitenkin Estlink? Baltic­connec­tor on kaa­suput­ki eikä sähköjohto.

  5. Lentoli­ikenne on tässä hie­man mon­imutkaisem­pi ongelma.

    Ensik­sikin alueel­lis­es­ti: Euroopan tasol­la syr­jäseuduille, joi­hin koko Suo­mi kuu­luu. Maitse tehtävät, alle 1500 km, matkat on mah­dol­lista kor­va­ta nopeil­la junay­hteyk­sil­lä, mut­ta niitä ei ole tar­jol­la saar­ille ja saari­val­tioille (Irlan­ti, Kypros, Kor­si­ka, Sar­dinia, Kree­ta jne.) eikä Suomelle. Laivay­htey­det ovat hyvin paljon hitaampia ja päästöiltään samaa tasoa lentoli­iken­teen kanssa nykynopeuk­sil­lakin. Ilman lentoli­iken­net­tä on Helsinginkin vaikea kil­pail­la osaavas­ta kan­sain­välis­es­tä työvoimas­ta, joka voi Sak­san suurkaupungeista käy­dä vieraile­mas­sa kotiseudul­laan, loma­l­la tai suku­lai­sis­sa Ran­skas­sa, Ital­ias­sa, Espan­jas­sa tai Puo­las­sa nopeil­la junil­la. Jo Kööpen­ham­i­na ja Tukhol­makin ovat edullisem­mas­sa asemassa.

    Vaik­ka tähän lask­isi tule­vaisu­u­den jonkun Suomen­lah­den alit­ta­van tun­nelin varaan, on silti rajansa miten kauas yöju­nal­lakaan ehtii.

    Toinen ongel­ma ovat kauko­matkat. EU voi kyl­lä käyt­tää päästökaup­paa EU:sta lähtevän lentoli­iken­teen polt­toaineisi­in, mut­ta jos se nos­taa merkit­tävästi hin­to­ja, siir­tyvät kauko­matkat lähtemään Istan­bu­lista (tai Pietarista, jos/kun Venäjä joskus on mukana markki­noil­la). EU:n sisäi­nen päästökaup­pa kun siinä tapauk­ses­sa kos­kee vain lentoa Istan­bu­li­in (tai Pietari­in), ei pidem­piä lento­ja siitä eteen­päin. Islannil­lakin olisi tässä arbi­traasin mahdollisuus.

    Vastaa

    1. Jos lentoli­ikenne on alueel­lis­es­ti niin tärkeää, siitä voi sit­ten mak­saa tarvit­ta­van pre­emion, että se saa halu­a­mansa päästöoikeudet — samoil­ta markki­noil­ta kuin muutkin. Perustei­ta eril­liselle kau­pankäyn­nille ei ole, kun CO2e-ton­nin hai­tat ovat samat, tuli se lentokoneen moot­torista tai tehtaan piipusta.

      Kauko­matko­jen osalta ehkä voidaan luotet­tavasti verot­taa vain osaa matkas­ta, mut­ta eihän se ole syy olla puut­tumat­ta edes siihen osaan.

      Vastaa

    2. Kom­ment­ti­na nim­imerk­ki iij:lle että Irlan­ti­in pääsee lau­tal­la Bri­tan­ni­as­ta yhtä nopeasti kuin Helsingistä Tallinnaan. Laut­ta­mat­ka Liv­er­pool-Belfast mat­ka on 2 tun­tia. Vaik­ka Irlan­ti on saari se on onnis­tunut kil­paile­maan työvoimas­ta ja investoin­neista parem­min kuin esim Bri­tann­ian talous Lento yhtey­det Irlan­ti­in on nopea kun pelkästään Atlannin yli­tys kestää 6 tun­tia suun­ta. Suomen haaste se että matkat sisäis­es­ti ja ulkois­es­ti ovat pitk­iä . Aasi­aan suu­nau­tu­va lentoli­ikenne on poik­ki kun Venäjä on sulkenut ilmatilan.

      Vastaa

  6. “Aloi­tus pakot­taa kuitenkin väit­tämään vas­taan. Aivan oikein, sil­lä on väliä, mitä Suo­mi tekee, mut­ta että ongel­ma olisi Kiinas­sa ja Inti­as­sa, ei ole tot­ta lainkaan, ei ainakaan Int­ian osalta. Suomen hiilid­iok­sidipäästöt asukas­ta kohden ovat nelink­er­taiset Inti­aan nähden.”

    Eikös päästöt asukas­ta kohden ole vähän huono mit­tari ympäristöys­täväl­lisyy­delle? Tuo­ta mit­taria voidaan paran­taa joko vähen­tämäl­lä päästöjä tai tuot­ta­mal­la lisää ihmisiä. Kuitenkin näistä vain ensik­si mainit­tu on järkevä tapa tor­jua ilmastonmuutosta.

    Minus­ta tästä loogi­nen johtopäätös on, että tuo mit­tari ei luotet­tavasti ker­ro, mis­sä ongel­ma on.

    Vastaa

    1. Jol­lain taval­la päästöt pitää suh­teut­taa maan kokoon. Muuten pitäisi sanoa, että Suomen päästöt ovat paljon Lux­em­bur­gia huonom­mat (vaik­ka per capi­ta noin 2x parem­mat). Ei var­maan asukaslukua parem­paa mit­taria koolle hel­posti löy­dy. Tuo “lisää ihmisiä” on tässä tapauk­ses­sa vain hypo­teet­ti­nen ongel­ma. Inti­as­sa hedelmäl­lisyys­luku on noin 2,03 eli lievästi alhaisem­pi kuin väkimäärän pysymi­nen tasaise­na vaatisi ja tod.näk. tulee putoa­maan lisää tule­vaisu­udessa (vaik­ka raa­ka väk­iluku Inti­as­sa tuleekin vielä kas­va­maan jokin aikaa).

      Vastaa

  7. Voisiko EU tehdä ilmaisen ympäristö­teon: Lopete­taan käytet­ty­jen auto­jen viem­i­nen EU:sta pois. Päästöt vähenevät, kun van­hat autot eivät jat­ka matkaansa Afrikassa.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.