Aallon tutkijoiden malli liikenteen päästöjen puolittamiseen: näin minä kompensoisin sen autoilijoille.

Kol­le­gat tääl­lä Aal­to-yli­opis­tol­la ovat näkö­jään teh­neet ehdo­tuk­sen sii­tä, miten lii­ken­teen pääs­tö­jen puo­li­tus vuo­teen 2030 men­nes­sä toteu­te­taan kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti halvimmalla.

Tus­kin kenel­le­kään talous­tie­tei­tä opis­kel­leel­le tulee yllä­tyk­se­nä, että hal­vin tapa on kan­sal­li­nen lii­ken­ne­sek­to­rin sisäi­nen päästökauppa.

Olen jok­seen­kin var­ma, että ehdo­tus tuot­taa rai­voi­saa vas­tus­tus­ta. Kun tämä on kui­ten­kin hal­vin tapa, vas­tus­ta­jien täy­tyy tie­tys­ti aja­tel­la, että

a)       Pääs­tö­jä ei pidä alentaa.

b)      Pääs­tö­jen alen­ta­mi­seen on löy­det­tä­vä jokin kal­liim­pi tapa.

Ongel­ma­na täs­sä tie­tys­ti ovat pääs­tö­kau­pas­ta aiheu­tu­vat tulon­ja­ko­vai­ku­tuk­set. Kos­ka polt­toai­neen hin­ta­jous­to lie­nee pie­ni, pääs­tö­oi­keuk­sien hin­nan on olta­va suuri.

Tosin rapor­tin teh­neet tut­ki­jat oli­vat tuos­sa äsken sitä miel­tä, että hin­ta­jous­toa ei oikein tun­ne­ta. Se on lyhyel­lä aika­vä­lil­lä pie­ni, mut­ta voi olla pit­käl­lä aika­vä­lil­lä suu­ri. Hyvin pit­kän aika­vä­lin hin­ta­jous­ton näkee sii­tä, kuin­ka pal­jon enem­män hal­van ben­san Yhdys­val­lois­sa polt­toai­net­ta kuluu kal­liin ben­san Euroop­paan näh­den. Se ero on iso.

Jos pääs­tö­oi­keu­den hin­ta nousee kor­keak­si, se tulee tie­tys­ti autoi­li­joil­le kal­liik­si, mut­ta tuot­taa vas­taa­vas­ti suu­ria tulo­ja val­tiol­le. Niin­pä mak­sut pitää joten­kin palaut­taa kan­sa­lai­sil­le. Raha­han ei täs­sä katoa mihin­kään – tai siis kato­aa tie­tys­ti sil­tä osin kuin käy­te­tään rahaa pääs­tö­jen vähen­tä­mi­seen ja lisään­tyy sil­tä osin, kun öljys­tä mak­se­taan ulko­mail­le vähemmän.

Vel­jet oikeal­la var­maan­kin esit­tä­vät, että palau­te­taan tulot alen­ta­mal­la tulo­ve­roa. Tämä oli­si kui­ten­kin epä­so­si­aa­lis­ta, kos­ka se mer­kit­si­si tulon­siir­toa köy­hil­tä rikkaille.

Toi­nen ääri­vaih­toeh­to oli­si jakaa rahat tasan kaik­kien suo­ma­lais­ten kes­ken. Se taas oli­si tulon­siir­to rik­kail­ta köy­hil­le, kos­ka rik­kaat käyt­tä­vät polt­toai­net­ta kes­ki­mää­rin enem­män kuin köyhät.

Joku kui­ten­kin kysyi­si, mik­si auto­ton enti­sen kan­san­edus­ta­ja, joka asuu Kruu­nun­haas­sa ja käy met­rol­la tai fil­la­ril­la töis­sä Aal­to-yli­opis­tos­sa, sai­si saman kom­pen­saa­tion kuin joku autoriippuvainen.

Kom­pen­saa­tio­mal­li ei saa olla sel­lai­nen, että se pal­kit­see pääs­tös­tä. Sil­loin­han se menet­täi­si kai­ken tehonsa.

Erään­lai­nen koh­tuul­li­nen second best-rat­kai­su oli­si vetää aika­ra­ja tähän het­keen ja mak­saa palau­tus­ta kai­kil­le, jot­ka omis­ta­vat nyt auton. (Työ­suh­deau­tot on rat­kais­ta­va erik­seen.)  Jos auto­ja on noin kol­me mil­joo­naa, mil­jar­din euron pääs­tö­oi­keus­tu­lois­ta jaet­tai­siin 333 euroa vuo­des­sa jokai­sel­le, joka omis­taa auton täl­lä het­kel­lä. Tuo­hon mil­jar­diin las­ket­tai­siin tie­tys­ti vain se osa pääs­tö­oi­keuk­sis­ta, joka kuluu hen­ki­lö­au­to­jen polt­toai­nee­seen, kos­ka myös bus­sit ja tava­ra­lii­ken­ne­kin käyt­tä­vät polttoainetta.

Olen­nais­ta on, että tämän jäl­keen oste­tuis­ta autois­ta niil­le, joil­la ei autoa ollut H‑hetkellä, ei mak­set­tai­si mitään eikä tukea menet­täi­si, jos luo­puu autos­ta. Jos teh­täi­siin toi­sin, ohjaus­vai­ku­tus heik­ke­ni­si merkittävästi.

Nuo­ria täs­sä tie­tys­ti vähän sor­ret­tai­siin, kos­ka nämä eivät ole vie­lä ehti­neet hank­kia autoa.

Tätä mal­lia voi vie­lä hioa mak­sa­mal­la eri­lai­sen kom­pen­saa­tion eri aluil­la asu­vil­le. Kari­gas­nie­mes­sä ajo­mat­kat ovat ehkä pidem­piä kuin Töölössä.

Täs­sä jäi nyt kom­pen­soi­mat­ta jouk­ko­lii­ken­teen ja tava­ra­lii­ken­teen pääs­töt. Nii­hin tar­vi­taan vähän moni­mut­kai­sem­pi mal­li tai sit­ten se raha vain jäi­si val­tiol­le rahoit­ta­maan joko vap­pusa­ta­sia tai veronalennuksia.

 

Oden vaaliohjelma 1: Ilmastopolitiikassa tositoimiin

Ei pidä peläs­tyä. En ole ehdok­kaa­na. Irrot­te­len muu­ten vain huvik­se­ni. Kos­ka olen yhtä vähän ehdok­kaa­na sekä edus­kun­ta- että euro­vaa­leis­sa, en ole niin tark­ka sii­tä, mis­tä pää­te­tään edus­kun­nas­sa ja mis­tä EU-par­la­men­tis­sa. Täs­sä jut­tusar­jas­sa ole­vat aja­tuk­set ovat vapaas­ti kaik­kien käytettävissä. 

Suo­men on vähen­net­tä­vä kas­vi­huo­ne­pääs­tö­jä radi­kaa­lis­ti tavoit­tee­na alen­taa vuo­teen 2030 men­nes­sä pääs­tö­jä 60 pro­sen­til­la vuo­den 1990 tasos­ta. Kei­nok­si tähän vali­taan hin­taoh­jaus, kos­ka se toi­mii kus­tan­nus­te­hok­kaam­min kuin ylhääl­tä anne­tut nor­mit. Suo­mi toi­mii EU-tasol­la niin, että pääs­tö­oi­keuk­sien mää­rää vähen­ne­tään niin, että pääs­tö­kaup­pa­sek­to­rin pääs­töt vähe­ne­vät 60 pro­sen­til­la vuo­den 1990 päästötasosta.

Pääs­tö­kaup­paa laa­jen­ne­taan käsit­tä­mään lii­ken­teen polt­toai­neet. Tämä ote­taan huo­mioon pääs­tö­oi­keuk­sien mää­räs­sä. Suih­ku­ko­nei­den on ostet­ta­va pääs­tö­oi­keuk­sia kak­sin­ker­tai­nen mää­rä polt­toai­neen hii­li­pi­toi­suu­teen näh­den, kos­ka yläil­ma­ke­häs­sä len­tä­vien konei­den ilmas­to­vai­ku­tus on var­si­nai­sia pääs­tö­jä suu­rem­pi. Vel­vol­li­suus kos­kee kaik­kia len­to­ja, jot­ka las­keu­tu­vat tai nouse­vat EU:n alueelta.

Kos­ka hin­taoh­jaus ja pääs­tö­kaup­pa sen osa­na joh­ta­vat tehok­kaim­mal­la mah­dol­li­sel­la taval­la annet­tuun pää­mää­rään, ohjaus­ta ei ryh­dy­tä sot­ke­maan eril­li­sil­lä mää­räyk­sil­lä joi­den­kin moot­to­rei­den tai polt­toai­nei­den kiel­loil­la vaan anne­taan mark­ki­noi­den hoi­taa tämä­kin. Ehdot­to­mat kiel­lot ovat tar­peen vain tek­no­lo­gi­sen mur­rok­sen tuke­mi­sek­si (heh­ku­lamp­pu­kiel­to).

Eril­li­ses­tä säh­kö­ve­ros­ta luo­vu­taan, kos­ka ener­gia­sek­to­rin verot nouse­vat riit­tä­vän kor­keik­si. Kun pääs­tö­jä jo vero­te­taan voi­mak­kaas­ti, ei ole mitään perus­tei­ta verot­taa ener­gi­aa yli­mää­räi­ses­ti vain sik­si, että se on säh­kön muo­dos­sa. Pääs­töt­tö­män säh­kön verot­ta­mi­nen on jopa hai­tal­lis­ta. Säh­kö­ve­ron pois­ta­mi­nen hel­pot­taa koti­ta­louk­sien aurin­ko­säh­kön myy­mis­tä ajoit­tain verkkoon.

Hin­taoh­jaus tar­koit­taa hii­li­ve­ro­ja muo­dos­sa tai toi­ses­sa. Ne ovat veroi­na regres­sii­vi­siä. Tämän nega­tii­vi­set tulon­ja­ko­vai­ku­tuk­set kom­pen­soi­daan palaut­ta­mal­la osa vero­jen tuo­tos­ta kai­kil­le mak­set­ta­va­na euro­mää­räi­ses­ti yhtä suu­re­na kor­vauk­se­na osa­na sosi­aa­li­tur­van kokonaisuudistusta.

Lisääkö vai vähentääkö teollisuuden energiankäytön tuki globaaleja päästöjä

electricity_prices_for_industrial_consumers_second_half_2015_%c2%b9_eur_per_kwh_yb16
Teol­li­suu­den säh­kön hin­ta vuon­na 2015, €/kWh. Suo­mes­sa säh­kö toi­sek­si hal­vin­ta Ruot­sin jälkeen

Hal­li­tus on ohjel­man­sa mukai­ses­ti alka­mas­sa tukea pal­jon säh­köä kulut­ta­vaa teol­li­suut­ta kom­pen­saa­tio­na sil­le säh­kön hin­nan nousul­le, jon­ka pääs­tö­kaup­pa­me­ka­nis­mi aiheut­taa. Pää­asial­li­nen osoi­te tai­taa olla Outo­kum­pu Oyj.

Aloi­te­taan nyt tuot­ta­mas­ta säh­kön hin­nan nousus­ta. Säh­kön hin­ta ei ole ilmas­to­po­li­tii­kan vuok­si nous­sut vaan las­ke­nut, kun tuu­li ja aurin­ko­säh­kö ”häi­ri­köi­vät” säh­kö­mark­ki­noil­la. Kom­pen­saa­tio on ongel­mas­ta, jota ei ole. Jat­ka luke­mis­ta “Lisää­kö vai vähen­tää­kö teol­li­suu­den ener­gian­käy­tön tuki glo­baa­le­ja päästöjä”

Päästökauppa keskittää kysynnän vaihtelun uusiutuviin energialähteisiin.

Olin tors­tai­na ener­gia­teol­li­suu­den juh­la­se­mi­naa­ris­sa. Jär­jes­tö täyt­ti 10 vuot­ta. Hyvin mones­sa puheen­vuo­ros­sa sanot­tiin, että ilmas­to­ta­voit­teet on vält­tä­mä­tön­tä saa­vut­taa, mut­ta kos­ka ilmas­to­po­li­tiik­ka on hyvin kal­lis­ta, oli­si hyvä saa­da teh­dä se kus­tan­nus­te­hok­kaas­ti. Olen samaa miel­tä. Itse asias­sa olen jan­kut­ta­nut täs­tä vuosia.

Perus­vies­ti oli, että pääs­tö­kaup­pa riit­tää ohjaus­kei­nok­si. Kaik­ki mikä tulee sen pääl­le, tekee ilmas­to­po­li­tii­kas­ta kal­liim­paa ilman, että se miten­kään aut­taa hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen vähen­tä­mi­ses­sä. On siis luo­vut­ta­va eril­li­sis­tä tavoit­teis­ta uusiu­tu­van ener­gian käy­töl­le tai ener­gia­te­hok­kuu­del­le. Jär­jes­tön viral­li­ses­sa puheen­vuo­ros­sa myös vaa­dit­tiin pääs­tö­kau­pan laa­jen­ta­mis­ta talo­jen läm­mi­tyk­seen ja liikennepolttoaineisiin.

Kyl­lä. Juu­ri noin, pait­si, että ehkä ei sit­ten­kään. Tämä toi­mii suh­dan­ne­vaih­te­luis­sa aivan vää­rin. Jat­ka luke­mis­ta “Pääs­tö­kaup­pa kes­kit­tää kysyn­nän vaih­te­lun uusiu­tu­viin energialähteisiin.”