Miksi suuret tuloerot eivät ole hyväksi taloudelle

Kos­ka niin moni on kysynyt, mik­si pidin Patrick Itäniemen kolum­nia tulo­ero­jen siu­nauk­sel­lisu­ud­es­ta nai­iv­ina ja virheel­lisenä, peruste­len lyhyesti. Pidem­pää en nyt jak­sa kir­joit­taa, tästä voisi kir­joit­taa vaik­ka kokon­aisen kirjan.

Empiria tukee pienten tuloerojen hyödyllisyyttä

Pien­ten ja suurten tulo­ero­jen merk­i­tys­tä on his­to­ri­as­sa kokeil­tu. Vielä 1930-luvul­la Etelä-Amerikan maat kuten Argen­ti­ina ja Chile oli­vat paljon Euroopan mai­ta ja eri­tyis­es­ti Suomea vau­raampia. Euroopas­sa valit­ti­in pienem­pi­en tulo­ero­jen poli­ti­ik­ka, Etelä-Amerikas­sa suurten tulo­ero­jen poli­ti­ik­ka. Nyt Etelä-Amerikan maat ovat paljon köy­hempiä kuin esimerkik­si Suomi.

Euroopan sisäl­lä hyv­in­voin­ti­val­tion ja tasaisen tulon­jaon valin­neet pohjoisem­man Euroopan maat (Pohjo­is­maat, Sak­sa, Hol­lan­ti ja Itä­val­ta) ovat paljon vau­raampia kuin korkei­den tulo­ero­jen eteläeu­roop­palaiset maat.

Yhdys­val­to­jen sisäl­lä tasaisem­man tulon­jaon osaval­tiot ovat vau­raampia kuin korkei­den tulo­ero­jen osavaltiot.

Toki voi väit­tää, että kausali­teet­ti menee toisin päin; että vau­raus tekee mah­dol­lisek­si hyv­in­voin­ti­val­tion. Pitää siis kat­soa, mik­si kohtu­ulliset tulo­erot ovat parem­pia kuin kohtu­ut­tomat. Jat­ka lukemista “Mik­si suuret tulo­erot eivät ole hyväk­si taloudelle”