Kategoria: Talouspolitiikka

Mitä ajattelen vihreiden vaalituloksesta?

Min­un piti kom­men­toi­da vaale­ja Suomen Kuvale­hden twit­ter-huoneessa, mut­ta teknis­ten vaikeuk­sien vuok­si en pystynyt sitä tekemään. Kom­men­toin sik­si tässä.

Min­ulle vaal­i­t­u­los ei ollut pet­tymys. Olin ennus­tanut noin seit­semän pros­entin kan­na­tus­ta, joten meni itse asi­as­sa vähän parem­min. Tosin tuo ennus­tus perus­tui ole­tuk­seen, että äänestyspros­ent­ti olisi 45.

Lähtöko­hdak­si otin vihrei­den val­takun­nal­lisen kan­natuk­sen, joka on viimeisimpi­en haas­tat­te­lu­tutkimusten mukaan painunut jo kymme­nen pros­entin tun­tu­maan. Tästä pitää olla huolis­saan, ei siitäet­tä saimme aika ohuen edus­tuk­sen hyv­in­voin­tialuei­den valtuustoihin.

(Minä suos­tun käyt­tämään hyv­in­voin­tialueista sanaa maakun­ta vas­ta, kun joku säveltää Van­taa-Ker­a­van maakun­ta­laulun.) Jat­ka lukemista “Mitä ajat­te­len vihrei­den vaalituloksesta?”

2020-luvun yhteiskuntapolitiikka (1) Teollistuminen ja nykyaikaisen yhteiskunnan synty

Aloi­tan keskustelun kir­jani 2020-luvun yhteiskun­tapoli­tik­ka teemoista. Kos­ka kir­ja käsit­telee melkein kaikkea, jaan keskustelun osi­in. Tämä keskustelu on tarkoitet­tu lähin­nä niille, jot­ka ovat kir­jan luke­neet. Sik­si kuvailen kunkin jak­son sisältöä vain yli­malkaises­ti.

Aloita­mme ensim­mäis­es­tä osasta.

Johdan­to………………………………………………….…..……… 10
OSA I TEOLLISTUMINEN JA
NYKYAIKAISEN YHTEISKUNNAN SYNTY.….….….. 17
Teol­lisu­u­den alku oli yhtä kur­ju­ut­ta. .….….….….…… 1
Mer­i­tokra­tia syr­jäyt­ti luokkay­hteiskun­taa.….….… 34
Mukavu­ustalous.….….….….….….….….….….….….….….… 41
Suomen huikea nousu.….….….….….….….….….….….….. 46
Suo­mi on maail­man mer­i­tokraat­tisimpia mai­ta.… 57
Eri­ar­voisu­u­den paluu.….….….….….….….….….….….….… 63
Talous on hyv­in­voin­nin tuot­ta­jana alisuo­ri­u­tu­ja… 98

Kir­jan kan­ta­va teema on, että näil­lä resurs­seil­la mei­dän pitäisi pystyä paljon parempaan.

Asi­aa havain­nol­lis­taak­seni kuvit­te­len vuon­na 1900 eläneen viisaan miehen Väinön, joka saa jumalal­lise­na ilmoituk­se­na tietää nykya­jas­tamme yhden asian, työn tuot­tavu­u­den 17-ker­tais­tu­misen. Hän ei kykenisi kuvit­tele­maan taloudel­lisia murhei­ta eikä työperäistä stres­siä. Jat­ka lukemista “2020-luvun yhteiskun­tapoli­ti­ik­ka (1) Teol­lis­tu­mi­nen ja nykyaikaisen yhteiskun­nan synty”

Mitä kirjoitin pienipalkkaisista

 

Sitaat­ti kir­jas­tani 2020-luvun yhteiskun­tapoli­ti­ik­ka:

Kun työväen­li­ike suo­jau­tui teol­lisen val­lanku­mouk­sen alkuaikoina joukkovoimal­la tehtaan portin ulkop­uolel­la odot­tavien työt­tömien kil­pailul­ta, nämä myös jäivät portin ulkop­uolelle köy­hyy­teen. Nyt ansio­ta­son tur­vaamisek­si pitäisi sysiä uud­estaan kas­va­va osa työvoimas­ta takaisin port­tien ulkop­uolelle niukan perus­tur­van varaan. Näin on myös tapah­tunut. Sitähän tas­apain­o­työt­tömyy­den yli kaksinker­tais­tu­mi­nen tarkoit­taa. Se ei vähen­nä köy­hyyt­tä, mut­ta suo­jaa työ­paikkansa säi­lyt­täneet siltä tois­taisek­si. Tämä strate­gia ei toi­mi, jos väki port­tien ulkop­uolel­la kas­vaa kasvamistaan.

Tarvi­taan yhteiskun­nalli­nen ja taloudelli­nen uud­is­tus, joka on yhtä suuri kuin oli hyv­in­voin­ti­val­tioiden luomi­nen toisen maail­man­so­dan jäl­keen. On kohen­net­ta­va pieni­palkkaisten ase­maa – ei vähän vaan paljon. Se ei ole hal­paa, mut­ta sen vai­h­toe­hto ei ole hyvä sekään.

Ammat­tiy­hdis­tys­li­ike on pystynyt hyvin puo­lus­ta­maan huono-osaisimpi­en palkkata­soa, mitä osoit­taa, että alimpiakin palkko­ja on nos­tet­tu 30 vuodessa noin 50 pros­en­til­la huoli­mat­ta työväen­lu­okkaisen työn kysyn­nän nopeas­ta vähen­e­mis­es­tä. Tässä ay-liike jatkaa kun­ni­akkai­ta per­in­teitään teol­lisu­u­den alku­vai­heen ajoil­ta. Vaik­ka se toi­mi sil­loin, nykyti­lanteessa se pahen­taa rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä ja heiken­tää huono-osaisimpi­en ase­maa. Tämä on toiv­ot­toman viivy­tys­tais­telun tie, joka pää­tyy lop­ul­ta vääjäämät­tömään tap­pi­oon. Jat­ka lukemista “Mitä kir­joitin pienipalkkaisista”

Mitä kirjassani sanotaan palkoista ja miksi

Eili­nen Hesarin jut­tu kir­jas­tani 2020-luvun yhteiskun­tapoli­ti­ik­ka on herät­tänyt hur­jan keskustelun twit­teris­sä. Tästä olen toki kiitolli­nen ja eri­tyis­es­ti kus­tan­ta­jani var­maankin on, kos­ka kir­jan myyn­ti on pom­pan­nut niin, että ainakin eilen se oli lop­pu Helsin­gin keskus­tan kir­jakaupoista.  Ymmär­rän, että lehtien tehtävä on etsiä kär­jistyk­siä. En kuitenkaan kir­joit­tanut 400 sivua tölviäk­seni ammat­tiy­hdis­tys­li­iket­tä. Jat­ka lukemista “Mitä kir­jas­sani san­o­taan palkoista ja miksi”

Julkisten laboratorioiden on voitava myydä palvelujaan yksityisille

Kieltämäl­lä julk­isia lab­o­ra­to­ri­oi­ta myymästä palvelu­jaan ulos Sip­ilän hal­li­tus edisti kallista tehot­to­muut­ta tervedenhuollossa.

Olen aloit­tanut HUS:n hal­li­tuk­ses­sa. Meil­lä oli tänään tutus­tu­mi­nen HUS:n Meilah­den sairaala-alueen toimintaan.

HUS­LABis­sa min­ua odot­ti yllä­tys, mikä johtuu vain siitä, että en eduskun­nas­ta päästyäni seu­ran­nut Sip­ilän hal­li­tuk­sen lainsäädäntöä.

Meilahdessa on HUS­LABin huip­pu­un­sa viritet­ty pitkälti roboti­ikkaan perus­tu­va lab­o­ra­to­rio, joka analysoi päivässä val­ta­van määrän näyt­teitä. Ison mit­takaa­van ansios­ta se on pystynyt paina­maan kus­tan­nuk­set mur­to-osaan siitä, mitä ana­lyysit yksi­ty­is­ten lab­o­ra­to­ri­oiden nyrkkipa­jois­sa mak­sa­vat. Jat­ka lukemista “Julk­isten lab­o­ra­to­ri­oiden on voita­va myy­dä palvelu­jaan yksityisille”

Palkkojen on joustettava

Neu­vos­toli­iton hajoamisen jäl­keen venäläi­nen virkamies matkusti Lon­tooseen tutus­tu­maan markki­na­t­alouteen. Hän halusi tava­ta henkilön, joka on vas­tu­us­sa Lon­toon leivän jakelus­ta kaup­poi­hin. Se kun näyt­ti suju­van hienos­ti ilman jono­ja. Hänen oli vaikea ymmärtää vas­taus­ta, ettei siitä vas­tan­nut kukaan.

Hin­tamekanis­mi hoitaa huo­maa­mat­tomasti asioi­ta, jot­ka muuten oli­si­vat perin työläitä. Sik­si hin­to­jen on voita­va vai­hdel­la kysyn­nän ja tar­jon­nan mukana. Kun ennen EU-jäsenyyt­tä Suomes­sa maat­alous­tuot­tei­den hin­nat määrät­ti­in poli­it­tis­es­ti, oli voivuo­ria ja muu­ta riesaa.

Palkko­jen pitäisi ohja­ta työ­markki­noi­ta siinä mis­sä hin­nat ohjaa­vat hyödyke­markki­noi­ta. Jat­ka lukemista “Palkko­jen on joustettava”

Palkkarakenteen on saatava elää

Suomes­sa on monel­la alal­la pulaa henkilökun­nas­ta. Lehti­ti­eto­jen mukaan pahin tilanne on hoitoalal­la ja rav­in­tolois­sa. Ongel­mana on paikalleen jämähtänyt palkkarakenne, jon­ka pitäisi voi­da elää, mut­ta joka nyky­isil­lä työ­markki­nasään­nöil­lä se ei elä. Jat­ka lukemista “Palkkarak­en­teen on saata­va elää”

Töitä olisi, tekijöitä puuttuu

 

Korkea työl­lisyys on hyv­in­voin­ti­val­tion ehdo­ton edellytys.

Joka ei ota työl­lisyy­den nos­tamista tosis­saan, on tosi­asi­as­sa luop­umas­sa hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nas­ta. Aiem­min riit­ti vähän alem­pi työl­lisyysaste. Nyt eläkeläisiä on niin paljon ja tule­vaisu­udessa vielä enem­män, että työikäi­sistä pitäisi työl­listyä paljon ennem­män kuin aiemmin.

Muis­sa pohjois­samais­sa tämä on ratkaistu. Pitäisikö mei­dän kopi­oi­da työt­tömyy­tur­van sään­töjä ja työvoimapoli­it­tis­ten toimien kokon­aisu­ut­ta niistä.

Kir­joitin aiheesta pääkir­joituk­sen Verde-lehteen. Lue se tästä.

 

Progressiivinen kunnallisvero kannattaa unohtaa

Päämin­is­teri San­na Marin esit­ti demarien vaali­ten­tis­sä kun­nal­lisveron muut­tamista pro­gres­si­ivisek­si. Täl­lä hän var­maan halusi kuu­lostaa vasem­mis­to­laiselta, mut­ta aja­tus on ker­takaikkises­ti turmi­olli­nen. Se lisäisi eri­ar­voisu­ut­ta sekä kun­tien sisäl­lä että niiden välillä.

Sivu­u­tan kysymyk­sen siitä, pitäisikö vero­tuk­sen olla pro­gres­si­ivisem­paa kuin se nyt on, sil­lä vaik­ka halut­taisi­in nyky­istä pro­gres­si­ivisem­paa vero­tus­ta, se pitäisi toteut­taa val­tion tuloveron puolella.

Pro­gres­si­ivi­nen kun­nal­lisvero lisäisi varakkaimpi­en val­taa kun­nis­sa. Henkilö, jon­ka vuosi­t­u­lot ovat vaik­ka 20 miljoon­aa euroa, toisi muka­van rahapotin mukanaan muut­taes­saan kun­taan. On aika help­po pyytää kun­taa kaavoit­ta­maan mieluinen tont­ti, jonne aset­tua asumaan. Vaik­ka Helsinki­in ei var­maankaan tulisi sen­tään miljonäärien ökya­sun­to­ja Töölön­lah­den ran­nalle, rikkaiden asuinaluei­den kaavoit­ta­mi­nen saisi vauhtia.

Jo nyt pääkaupunkiseudun kun­tien kil­pailu yhteisövero­tu­loista on johtanut siihen, että yri­tyk­set voivat kiristää kun­nil­ta edullisia kaavo­ja toimitiloilleen.

Minä etenisin täysin päin­vas­taiseen suun­taan kuin San­na Marin. Lait­taisin yhden henkilön mak­samille kun­nal­lisveroille katon kan­nus­taak­seni kun­tia kohtele­maan kun­ta­laisi­aan tas­a­puolisem­min, sil­lä kyl­lä niitä hyviä veron mak­sajia tavoitel­laan nytkin arve­lut­tavin keinoin. Varakkaimpi­en vero­ja en kuitenkaan alen­taisi. Yli menevän osan vain ohjaisin val­ti­olle. Tämä alen­taisi varakkaimpi­en kun­tien vero­tu­lo­ja, mut­ta se tietysti otet­taisi­in huomioon kun­tien välisessä vero­tu­lo­jen tasauksessa.

Pro­gres­si­ivi­nen kun­nal­lisvero lisäisi myös entis­es­tään kun­tien välisiä ero­ja vero­tu­lois­sa. Rikkaat kun eivät ole tasais­es­ti jakau­tuneet ympäri maa­ta. San­na Marinin ehdo­tus on suo­ranaista man­naa Kauniaisille.

En tiedä, kum­mas­ta olen enem­män huolis­sani. Siitä, että päämin­is­teri ehkä tiesi puhu­vansa vaali­ten­tis­sä puu­ta heinää vai siitä, ettei ehkä tiennyt.

Kummallinen kehysriihi

Kom­men­toin Verde-lehdessä kehysriihtä.

Ei ole eri­tyisen edis­tyk­sel­listä lykätä aina vain toimen­piteitä työl­lisyy­den nos­tamisek­si. Jos rakas­taa hyv­in­voin­ti­val­tio­ta, pitäisi huole­htia myös työl­lisyy­destä. Pitää tehdä kan­nat­tavak­si ottaa vas­taan mylös mata­la­palkkaista työtä. Kepin sijaan voi käyt­tää myös porkkanaa.

En kuu­lu niihin, jot­ka pitäi­sivät inflaa­tio­ta pahana peiko­ja, mut­ta nyt suh­dan­teet voivat yliku­umen­tua. Näin kävi vuon­na 2007 ja siitä kär­sit­tin kymme­nen vuot­ta, kos­ka kus­tan­nus­ta­so nousi eikä sit­ten laskenut. Hin­nat ja palkat ovat jäykkiä alaspäin, eikä enää voi devalvoi­da. En olisi jatkanut elvy­tys­tä tätä vuot­ta kauem­mak­si. Ennen kaikkea pitäisi varautua nopeaan­jar­ru­tuk­seen, jos keitos uhkaa kiehua yli.

Käy luke­mas­sa, siihen pääsee tästä.