Suomessa on monella alalla pulaa henkilökunnasta. Lehtitietojen mukaan pahin tilanne on hoitoalalla ja ravintoloissa. Ongelmana on paikalleen jämähtänyt palkkarakenne, jonka pitäisi voida elää, mutta joka nykyisillä työmarkkinasäännöillä se ei elä.
Vähän Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen venäläinen byrokraatti matkusti länteen selvittämään, miten markkinatalous oikein toimii. Hän tapasi Lontoossa taloustieteilijä Paul Seabrightin ja kysyi tältä, kuka on vastuussa Lontoon leivän jakelusta. Tämän henkilön hän haluaisi tavata, koska on nähnyt, ettei Lontoossa jonoteta leipäkauppojen edustalla. Hän oli hyvin hämmästynyt Seabrightin vastauksesta, ettei leivän jakelusta ole vastuussa kukaan. [Ote syyskuun lopulla ilmestyvästä kirjastani 2020-luvun yhteiskuntapolitiikka]
Markkinat hoitavat leivän jakelun, koska hintamekanismi toimii. Jos jostakin, leivästä, jauhoista tai kuljetuspalveluista on pulaa, niiden hinnat nousevat ja pula poistuu ja jos jostain on ylitarjontaa, hinnat vastaavasti laskevat. Jos hinnat eivät saisi muuttua, meilläkin voisi olla jonoja leipäkauppojen edessä tai jossain muualla.
Työmarkkinoilla palkkojen pitäisi voida elää toisiinsa nähden aivan samasta syystä. Jos palkkarakenne sementoidaan pitkäksi ajaksi, syntyy pullonkauloja niin kuin nyt on syntynyt paikallisia ja alakohtaisia työvoimapulia – ja työttömyyttä toisilla aloilla.
Silloin, kun 1980-luvulla oli vielä kunnon inflaatio, palkkarakenne oli jatkuvassa liikkeessä. Yleiset palkankorotukset tarjosivat korkeintaan suojan inflaatiota vastaan – eivät aina sitäkään – ja varsinaiset reaaliansioiden korotuksen toteutuivat liukumina. Voidaan sanoa, että palkat määräytyivät pitkälti markkinaehtoisesti. Kokonaisuudessaan tämä johti tuottavuutta suurempiin palkankorotukseen. Maan kilpailukyky palautettiin säännöllisesti toistuneilla devalvaatioilla.
Työmarkkinoilla kaikki kyttäävät toisiaan niin, ettei palkkarakennetta voida korjata sopimalla, minä viimeistää tarina Sari Sairaanhoitajasta osoitti. Kun sairaanhoitajille oltiin valmiita maksamaan enemmän, muut liitot ilmoittivat vaativansa saman. Tämän ja suhdanteiden ylikuumenemisen vuoksi Suomi ylihinnoiteltiin, mistä seurasi yli kymmenen vuoden talouskasvun pysähtyminen.
Yhteisvaluutan oloissa palkkojen keskimääräiset korotukset eivät saisi ylittää tuottavuuden nousua lisättynä euroalueen inflaatiolla. Oheinen kuva kertoo, miksi Suomella meni niin huonosti vuosien 2008–2018 välillä. (Kuva on syyskuu lopulla ilmestyvästä kirjastani 2020-luvun yhteiskuntapolitiikka.)
Julkinen keskustelu palkoista menee suurin piirtein niin, että kaikille on tultava vähintään inflaation ja siihen lisätyn keskimääräisen tuottavuuden nousun verran ja jos pulaa työvoimasta esiintyy, työnantajien tulee maksaa liukumia sen päälle. Tässä on se vika, että näin hinnoiteltaisiin Suomi uudestaan ulos markkinoilta.
Yleiskorotusten pitäisi olla maltillisia, jotta palkkarakennetta korjaaville liukumille jäisi tilaa.
Hoitoala törmää päin seinää
Olen kirjoittanut hoitoalan tilanteesta helmikuussa Verde-lehdessä. Se on iso ja kallis rakenteellinen ongelma, joka vain pahenee, jos sitä ei ajoissa korjata, koska nyt alan huono maine ajaa nuoria kouluttautumaan mieluummin muille aloille. Työntekijäjärjestöjen ei kannata edes yrittää hoitaa tätä tupo-pöydässä, koska muut alat vahtivat sitä haukkana. Se, ettei mikään ala saa saada muiota vähemmän on matemaattisesti sama asia kuin se, ettei mikään ala saa saada muita enemmän. Paikalliset sopimukset taulukkopalkoja korkeammista palkoista ovat ainoa toimiva tie. Tämä tulee maksamaan kunnille satoja miljoonia, mutta sille ei nyt voi mitään.
Juho Romakkaniemi vaati twitterissä sosiaaliturvan heikentämistä, jotta hoitajia alkaisi työ kiinnostaa. Romakkaniemen tilannekuva on väärä: hoitajat eivät loisi työttöminä vaan ovat menneet töihin muille aloille tai muhin maihin. Työttömälle hoitajalle viranomaiset osoittavat kyllä työpaikan sukkelaan, ja se on karenssin uhalla otettava vastaan.
Markkinat hoitavat ravintola-alan työvoimapulan
Ravintola-alan työvoimapula hoituu helpommin, koska kyse on yksityissektorista. Palkkoja on vain nostettava ja varmasti ne tulevat nousemaan. Se on hankalaa, koska katteet ovat matalia. On vaikea nostaa oluttuopin hintaa, jos kilpailija ei nosta. Palkkoja sen kilpailijankin on nostettava, joten yksittäisen ravintolan kannattavuuden ei tähän pitäisi kaatua.
Riippuu alan hintajoustosta, kuinka paljon ravintoloita tämän takia joutuu lopettamaan, mutta alalla yritysten syntyminen ja sammuminen on normaalia. Hyvä arvaus on, että kymmenen prosentin korjaus palkkoihin merkitsee kymmenen prosenttia vähemmän alan työpaikkoja, mutta tällaisen mekanismin kautta työmarkkinat tasapainottuvat.
Tämä on siis tällainen kaikki muu ennallaan ‑laskelma. Sen rinnalla toimii toinen mekanismi: elämänmuodon muuttuessa urbaanimmaksi ravintola-alan voi sinänsä ennustaa kasvavan pitkällä aikavälillä.
Ravintoloilla on ollut vaikeuksia saada työvoimaa aiemminkin, Kun korona sulki ravintoloita, henkilökunta siirtyi muihin hommin, kuten pitikin. Olisi ehkä kannattanut siirtyä aiemminkin, koska palkat ja työajat ovat ravintoloissa ikävät, mutta muutoskitka piti vanhoissa töissä.
Nyt kitka toimii toisin. Pitäisi olla jokin syy siirtyä takaisin. Jo siksi palkkojen pitäisi nosta ja kyllä ne vielä nousevat.
Miksi syntyi lisää työpaikkoja?
Huomattakoon, että korona-ajan alusta työpaikojen määrä on selvästi kasvanut. Mistä se on johtunut?
Joku, jonka on mahdollista asiaa tutkia, voisi selvittää hypoteesia, että kun korona karkotti ravintoloisdta ja muista siipeensä saaneesta ammateista väkeä muihin töihin, työn tarjonnan lisäys synnytti lisää työpaikkoja näille muille aloille. Juhana Vartiaista varmaankin hymyilyttää.
Hoiturina ei voi toimia kuka-vaan. Alalla on tiukat koulutus- ja kielitaitokriteerit. Siksi palkkojen korotus ei auta, koska vapaita hoitureita ei ole. Samaa pätee moniin muihinkin suljettuihin ammatteihin. Vain koulutusmäärien reipas lisääminen auttaa, jos on pulaa.
Kyllä “vapaita” hoitureita on. He eivät ole työttömnä vaan ovat työllistyneet muihin töihin.
Sairaanhoitajaliiton tilastojen mukaan vain 3% työskentelee muilla toimialoilla kuin SOTEssa.
Tuo taitaa koskea sairaanhoitajia, ei lähihoitajaksi koulutettuja.
Kyllä. Suurinta metakkaa pitävät juuri sairaanhoitajakoulutetut (TEHY).
Koskee kumpiakin. Sairaan- ja lähihoitajat vaihtavat alaa keskimääräistä vastaavan koulutusalan palkansaajaa harvemmin.
” Näissä palkkaneuvotteluissa esiintyneen näkemyksen perusteella hoitoalan työntekijät ovat vaihtaneet tai ovat vaihtamassa sankoin joukoin työtehtäviä. Tälle paljon mediahuomiota saaneelle näkemykselle ei kuitenkaan löydy viitteitä Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston ja tutkintorekisterin vuosien 2010–2018 tiedoista. ”
” Mikäli verrataan vuoden 2010 tilannetta vuoteen 2018, huomataan että 5,3* prosenttia AMK-tasoisen sairaanhoitajatutkinnon suorittaneista palkansaajista oli kouluttanut uudelle alalle. Vastaavasti opistoasteen sairaanhoitotutkinnon suorittaneista uudelle alalle kouluttautuneita oli 5,2 prosenttia.
Näin ollen vuonna 2010 palkansaajina julkisella tai yksityisellä sektorilla työskennelleistä sairaanhoitajan koulutuksen saaneista oli vuoteen 2018 mennessä kouluttautunut uudelle alalle 2 880 henkilöä 54 758 henkilöstä.
Uudelle alalle kouluttautumisella tarkoitetaan sairaanhoitajien tapauksessa minkä tahansa uuden tutkinnon suorittamista, joka ei lukeudu terveyden- ja hyvinvoinnin piiriin.
Muun AMK-tutkinnon kuin sairaanhoitajan suorittaneilla henkilöillä vastaava vaihtoprosentti oli 10,5. Esimerkiksi tutkinnon Sosionomi (AMK) suorittaneista henkilöistä, jotka olivat vuonna 2010 palkansaajia, 12,9 prosentilla oli uusi tutkinto vuonna 2018.
Lähihoitajan ammattitutkinnon suorittaneilla kouluttautumisprosentti uudelle alalle oli 6,2. Lähihoitajien uudelleenkouluttautumisen todennäköisyys oli siis pienempi kuin ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneilla vuonna 2010 työskennelleillä palkansaajilla (9,3 %)”
https://www.tilastokeskus.fi/tietotrendit/blogit/2020/tyossakayntitilaston-tiedoissa-hoitajien-ahdinko-ei-nay/?listing=simple
Tuo tilasto ei kerro mitään siitä, missä hoitoalan henkilöt ovat töissä. Se keroo vainsiitä, kuinka moni on hankkinut uuden tutkinnon. Ei hoitohenkilön tarvitse hankkia uutta tutkintyoa, jos menee töihin kaupan kassalle.
Sama koskee kyllä ihan ketä tahansa, kaupan kassalle kun ei tarvita koulutusta. Mutta tilastokeskuksen blogin lopuosa käsitteli juuri tuota asiaa, mutta tiedot olivat enemmän kuvina, joten en copy/pastettanut niitä.
Vertailu tehtiin sitten muutamaan muuhun ammattiin, mutta lopputulos pysyi samana.
No, kamalasti palkoistaan meuhkaavilla sairaanhoitajilla on kuitenkin lähes kaksinkertainen palkka kaupankassaan verrattuna, joten sinne suuntaan ei ainakaan vaihdeta! Sairaanhoitajilla on jonkun verran liikkuvuutta it-alalle, jossa ansiot voivat olla samanlaiset ilman vuorolisiä, mutta joka tapauksessa uudelleenkoulutusta tarvitaan tässäkin tarjouksessa. Ei käytyä AMK-tutkintoa kannata heittää hukkaan, joten pysyvät sairaanhoitajina kuitenkin.
Lähihoitajien palkkataso (ja “uponnut kustannus” opintoihin) on sen verran pienempi, että vuoto on isompaa mitä erilaisimpiin kouluttamattomiin ammatteihin, mutta silti pientä ottaen huomioon, että lähihoitajia koulutetaan jos jonkinlaisilla lyhyillä kursseilla.
Suomessa lähihoitajan työtehtäviin ei kuulu mitä sairaanhoitajat voivat tehdä potilaiden kohdalla. Esimerkiksi lääkityksessä Alankomaissa lähihoitaja voi hoitaa vanhuksien lääkitystä mutta Suomessa tätä ei voi lähihoitaja tehdä.
Yksi vaihtoehto on rekrytoida ulkomailta. Näin tekee monet muut Pohjoismaat. Suomessa Tehy vastustaa tätä neliraaja jarrutuksella. Ay-liike vastustaa myös koulutus paikkojen lisäämistä. Vain palkankorotuksia Tehy ei vastusta. Ainoa realistinen malli on avata tarveharkintaa sairaanhoitaja ja lähihoitaja alalle.
Ongelmat ulkomailta rekrytoiduilla on koulutus ja kielitaito. Kummastakaan ei voida tinkiä.
Realisti: Ongelmat ulkomailta rekrytoiduilla on koulutus ja kielitaito. Kummastakaan ei voida tinkiä.
Ei tarvitse tinkiä mutta parempi on että sitä edistettäisi paljon helpommin . Ulkomaalailsilla on myös hyvä koulutus joka auttaa paremmin sopeutumaan työmarkkinoille kuin ne työttäminä joilla on pelkästään peruskoulu pohjana. Kielitaito ei ole mitenkään kiveenhakattu este vaan se voidaan nopeastikin hoitaa pois. Kielikurssit eivät ole kustannus vaan päinvastoin tuottava sijoitus. Toki sitoutumista on aina pyrittävä edistää
Juhana Vartiainen esitti, että yhdellä kotimaisella pitäisi tulla toimeen. Rohkea mies, kun sanoi tuon ääneen.
Itselläkin oma poika puhuu äidinkielenään kahta isoa eurooppalaista kieltä. Ja lisäksi suomea. Ei kuulemma kiinnosta Ruotsin opiskelu, joten ura suomessa on poissa laskuista.
Jos on ns kaksikielinen ei tarvitse lukea ruotsia. Se hyväksiluetaan jos puhuu äidinkielenään ruotsin lisäksi muita kieliä. Kyllä poikasi voi saada töitä Suomesta ilman mitään kieli ongelmaa. Toki julkisella sektorilla se on hiukan hankalaa. Mutta kun poikasi puhuu isoa eurooppalaista kieltä jotka ovat todennäköisesti hyvin lähellä kieliopillisesti ruotsia
ja ruotsin sukulaiskieliä niin ei ruotsin kielen taito ole mitenkään erityisen hankalaam . Moni maahanmuuttaja oppii paljon parempi ruotsin mikäli äidinkieli on joku indoeurooppalainen kieli esimerkiksi saksa.
Koulutusmääriä tulisi rankasti leikata humanistisilta, yhteiskuntatieteellisiltä ja kulttuurialoilta kaikilla koulutusasteilla ja suunnata työllistäville aloille mm. sote-aloille ja teollisiin töihin.
Tämänkin esimerkiksi ei tule nostamaan työllisyyttä esimerkiksi teollisuudessa koska automaatio on lisääntynyt huomattavasti koko teollisuuden tuotannossa länsimaissa. Nekin insinööri alat joissa on pulaa työntekijöistä on alat joissa on hyvin erilainen koulutus vaatimukset kuin esimerkiksi 30–40 vuotta sitten oli metalli alalla. Aasiasta valmistuu vuodessa sen verran insinöörejä kuin mitä esimerkiksi Yhdysvalloissa valmistuu 10–15 vuoden aikana. Sote alojen työvoima pula johtuu yksinkertaisesti koulutus paikkojen vähäisyydestä. Tämä on todellisuutta jo tällä hetkellä.
Sote henkilökunnan tai huippu insinöörien pulaa voi paikat humanistisilta, yhteiskuntatieteellisiltä ja kulttuurialoilta leikkaamalla. Jos vaihtoehto on esim juristin tutkinto tai
huippu insinöörin koulutus niin länsimaissa on menty jo siihen suuntaan että kannattaa lukea juristiksi.
Ei sairaanhoitajista ole mitään pulaa. Suomessa on maailman kolmanneksi eniten sairaanhoitajia — edellä vain sveitsi ja norja + pyöristysvirheen päässä islanti.
OECD 2019 — Health at a Glance.
https://www.oecd-ilibrary.org/social-issues-migration-health/health-at-a-glance-2019_4dd50c09-en
Suomen ongelma on se, että hoitotyön johtaminen on ala-arvoista, lääkärit ovat puolijumalia ja potilaalla ei ole valtaa viedä rahoja mukanaan parempaan hoitopaikkaan jos palvelu ei jossain pelaa.
Timo Haapa ehtikin tästä jo aloittaa kirjoittelun. Kuten tavallista, hän pyrkii tekstillään pikemminkin provosoimaan kuin analysoimaan.
Toisaalta tuskinpa kukaan odottaa rauhallisia liittokierroksia.
https://www.is.fi/politiikka/art-2000008203513.html?utm_medium=social&utm_content=android.is.fi&utm_source=t.co&utm_campaign=tweet-share
“Jos jostakin, leivästä, jauhoista tai kuljetuspalveluista on pulaa, niiden hinnat nousevat ja pula poistuu ja jos jostain on ylitarjontaa, hinnat vastaavasti laskevat.”
Havainnot tosielämästä, leivän ostamisesta lähikaupasta: Hinnat eivät laske.
Ehkä muutkin taloustieteilijöiden lausumat ovat juttuja vaan.
Jos leipä ei mene kaupaksi ja parasta ennen ‑päivä koittaa, kyllä se hinta vaan laskee.
Vain vähittäiskaupan oma Ale kampanja laskee kulutus tuotteiden hintoja. Tämä johtuu siitä että esimerkiksi leipää ja muita tuoreita elintarvikkeita ei voi varastoida useiksi vuoksi eteenpäin . Ellei sitten päämääränä ole tuoda markkinoille uudelleen pettuleipää ? Paitsi että kuinka moni kuluttaja on sitä nykypäivänä valmis ostamaan? Epäilen että aika harvat .
Kyllähän pettuleipää nykyään saa. On vain aika kallista, siitä on tullut luksustuote. Hassua sinänsä.
Yama: Kyllähän pettuleipää nykyään saa. On vain aika kallista, siitä on tullut luksustuote. Hassua sinänsä.
Jos vaihtoehto olisi halpa pettuleipä mutta kallis tavallinen leipä niin kumpi vaihtoehto on kuluttajien ensimmäinen valinta? Voin arvata että ei kumpikaan. Vaan todennäköisesti kotitekoinen leipominen lisääntyisi mutta se vie paljon aikaa muusta ajasta.
Ei laske. Leivän hintajousto on olematon.
Olet kai kuullut Huittisten hullusta miehestä ‚juuri kun hän oppi olemaan syömättä hän kuoli.
Vedellä jousto on vielä pienempi.
Yleensä leivän ja veden saannin rajoittuminen johtaa vallankumoukseen
Kirjoituksen juoni ei ollut siinä, että leivän loppuhinta vaihtelisi kysynnän mukaan vaan välipanokset, esimerkiksi kuljetusten hinta. Ei ole tarkjoitus hinnoitella osaa ihmisistä nälkäisiksi.
Pikkuisen myöhäistä, jos palkoista puhutaan. Näköjään lähihoitajien peruspalkka tuntipalkkana on n. 13,50 e tunti. Vastaavasti Mersuja tehdään alle 11 e tunti, lisät ovat pienemmät ja vuosiloma lyhyempi. Sillä liksalla on syytä olla pieniruokainen. — Suomeen todellakin tarvitaan minimipalkkalaki, mutta sen on oltava TESsien rinnalla ja pohjalla, ei tilalla.
Sosiaaliturvan kannustavuus perustuu liberaalissa talousajattelussa nälkään eli kun sosiaaliturva on tarpeeksi matala niin nälkä ajaa köyhän töihin millä palkalla ja millä ehdoilla tahansa.
Toinen vaihtoehto pn kapina tai rikollisuus.
Kuten USAssa tai Englannissa on käynyt
Kyllä kaikissa elintarvikkeissa on hintajousto. Se riippuu miten sen jakelu ‚tuotanto ja hinnoittelu on järjestetty. Osmo Soininvaaran anekdootissa tämän blogin alussa oli kuvaus kuinka sosialistisessa kollektiivisessa talousjärjestelmässä leivän jakelun hoiti valtio joka määritteli myös sille keskusjohtoisesti kaiken koko tuotanto ketjussa. Markkinataloudessa taas yksityinen sektori määrittelee hinnan ja laadun sekä määrät. Kun Venäjällä lakkautettiin hinta sääntely 1992 ‑1993 mitään vaihtoehtoista hinta mekanismia eikä jakelu mekanismia oltu luotu joten sen takia elintarvikkeiden hinnat nousivat Venäjällä tähtitieteellisiin lukuihin kun katukauppa alkoi nostaa hintoja kilpailussa entisten valtion omistamien sittemmin yksityistettyjen vähittäiskaupan kanssa.
Höpö höpö sentään. Vanhaksi menevää leipäää saa 30% ja tarpeeksi myöhään kun hakee, niin muistaakseni jop 60% alennuksella. Ja jos leivän hinta lähtisi välituotteiden hintojen nousun myötä nousuun, leivan myynnissä kyllä tapahtuisi muutoksia. Leipien hintahaitari on älyttömän levelä, niiden kilohinta vaihtelee jossain 2…8 euron välillä.
Jos hinnat vaikka tuplautuisivat, niin ennen nälkäkuolemaa aika moni vaihtaisi kalliin leivän halvempaan.
Pizzojen hintahaitari on myös erittäin leveä. Paljon leveämpi kuin leivän. Olen monesti ihmetellyt miten jotkut pienet pizzeriat Helsingin Pasilan kaltaisissa kaupunginosissa voivat edes olla taoudellisesti kilpailukykyisiä kun veloittavat 5€ pizzasta. Kun kalliimmat pizzat ovat 25€ luokkaa samalla alueella .
Aisantuntija minäkin:
Jos jostakin, leivästä, jauhoista tai kuljetuspalveluista on pulaa, niiden hinnat nousevat ja pula poistuu ja jos jostain on ylitarjontaa, hinnat vastaavasti laskevat.”
Havainnot tosielämästä, leivän ostamisesta lähikaupasta: Hinnat eivät laske.
Ehkä muutkin taloustieteilijöiden lausumat ovat juttuja vaan
Olemme tässä kohtaa paremmassa tilanteessa kuin esimerkiksi sodan jälkeen kun ulkomailta tuonti oli tuolloin erilaisten tulli ja tariffien säännöstelyn ja kiintiöiden takia tukossa ja sen takia raaka-aine pula oli todellinen. Nyt tällä hetkellä ongelma on maailman laajuinen tuotanto ketju joka on erittäin haavoituva. Hyvä esimerkki on puolijohdannaisten maailmanlaajuinen pula. Joten ei tämä ole taloustieteilijöiden juttuja vaan maailman talouden vapautuminen
Ehkä todennäköisin selitys tälle on se, ettei leivästä ole ollut ylitarjontaa eikä suinkaan se, etteikö kysynnän ja tarjonnan laki pätisi.
Lapissa moni hoitaja käy töissä Ruotsissa tai Norjassa. Hoitajien työolot ja palkkaus pitäisi saada kilpailukykyisiksi muiden Pohjoismaiden kanssa.
Tuollahan vastikään Norjassa ihmeteltiin minkä takia Suomessa terveydenhoitomenot ovat niin paljon edullisemmat kuin Norjassa, siis ihan suhteellisestikin. Syyksi havaittiin alan matalat palkat.
Nyt ratkaisu ei missään nimessä saa olla palkkojen nosto.
Hauska myös huomata, että Lääkärien kanssa tilanne on päinvastainen. Palkat ovat erinomaiset (vaikka eivät toki yllä samalla tasolle toimari-dippainssien kanssa), mutta mediaanina lääkärit taitavat olla ehdottomasti parhaiten palkattuja ammattiryhmiä. Lääkärien kanssa hinta-ohjaus toimii, Lääkkis on vuodesta toiseen haetuimpia ja suosituimpia (eli hakemukset/sisäänottomäärät) korkeakoulutuksia. Samoin Lääkkis imee jokaisesta sukupolvesta terävimmän kärjen, joka ei sitten ohjaudu insinööri- tai tieteellisiin koulutuslinjoihin, heikentäen näin maan talouden kehityksen potentiaalia.
Mutta eihän tällä ole väliä, pääasia on päästä aina potkimaan matalampien tuloryhmien ihmisiä päähän joka käänteessä. Duunarit tietäköön paikkansa, eli lisää palkkaa ei heru, tästä pidetään kiinni poliittisesti useita eri keinoja käyttäen.
Kuinka paljon rajan tuntumassa asuvat hoitajat heilauttavat koko maan keskiarvoja?
Lapissa kun asuu 180 000 ihmistä ja Suomen väkiluku on kuitenkin 5,5 miljoonaa. Kaiken lisäksi Lappilaisistakin suurin osa asuu liian kaukana rajoista käydäkseen töissä toisessa maassa. Lapin suurin kaupunkikin, Rovaniemi sijaitsee liian kaukana Ruotsin rajasta, että sieltä voisi käydä töissä siellä..
Jos halutaan vähentää hoitajien vuotoa Ruotsiin ja Norjaan, lakkautetaan pakkoruotsi, kaksi kärpästä kerralla! 😎
Tuo tuskin on ratkaisu. Suomalaisten työmarkkinat Ruotsissa ja Norjassa on myös muualla kuin Pohjois-Ruotsissa ja Pohjois-Norjassa. Toki työkieli on myös englanti mutta se koskee ihan muita aloja kuin sairaanhoito
Myös Ruotsissa ja Norjassa työskentelee hoito aloille paljon enemmän ulkomaalaista (EU:n ulkopuolelta tulleita) työvoimaa koska näissä maissa ei ole tarveharkintaa sairaanhoitajien alalla. Tämä näkyy etenkin Tukholman ja Etelä-Ruotsin sekä Oslon seudun sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Syy miksi hoitajat Pohjois-Suomesta käyvät töissä Pohjois-Ruotsin ja Pohjois- Norjan puolella on myös pula henkilökunnasta niillä alueilla. Myös Ruotsin työmarkkinoiden paikallinen sopiminen auttaa huomattavasti enemmän kuin Suomen nykyinen keskitetty sopimusjärjestelmä.
Hoitoala ja ravintola-ala ovat molemmat aloja, joita kuvittelisi Baumolin taudin kiusaavan eniten. Baumolin taudissa on kyse siitä, että yleisesti tuottavuuden parantuessa ne alat joilla tuottavuus ei nousekaan (hoito- ja ravintola-aloilla kun ei automatiikasta ainakaan vielä ole ollut kovin paljon hyötyä) kokevat kuitenkin painetta nostaa palkkoja, koska potentiaalisilla työntekijöillä muut, tuottavammat alat maksavat enemmän.
En tiedä onko tähän mitään oikeaa ratkaisua. Voi olla, että ravintoloista, joissa oikeat ihmiset tekevät ruoan ja tarjoilevat, tulevat pikkuhiljaa yläluokan varakkaampien ihmisten harrastus. Näin on käynyt jo esim. oopperalle.
Tekniikan, ja erityisesti tietotekniikan ja internetin kehityksen antama viesti kansantaloudelle on: skaalaudu tai kuole. Ravintolatyöntekijät ja lähihoitajat eivät ole onnistuneet skaalaamaan työtään ylöspäin.
Ranskassa (mukaan lukien Belgian Valloniassa) on niin maaseudulla kuin suurissa kaupungeissa on Michelin tähden ravintoloita joissa ei käy syömässä kaikki Ranskan ja Euroopan ja maailman varakkaat ihmiset mutta ruuan laatu on näissäkin pikkukylien ravintoloissa erittäin korkea tasoista kuin Pariisissa ja New Yorkissa eikä hinta ole Pariisiin tai New Yorkin kalliimpien ravintoloiden tasoa. Itse asiassa keskitasoa. En tiedä kuinka yläluokkaista on ooppera kun koko laitos on veronmaksajien rahoilla rahoitettua toimintaa? Kuten on myös jääkiekon
Pelaaminen jäähalleissa joiden ylläpito on pääasiassa kuntien ja kaupunkien vastuulla Suomessa.
Tehdään Suomesta työleirien saaristo jossa ei ole ravintoloita eikä terveydenhoitopalveluja eikä koulujakaan. Täällä ei ole pysyviä asukkaita ollenkaan vaan keikkatyöläiset paiskivat töitä metsissä, sahoilla, sellutehtaissa, kaivoksissa ja satamissa. Mikään muu kun ei kannata. Niitä joita ei kiinnosta muuttakoot muihin EU-maihin ja pärjätkööt miten parhaiten katsoo.
Suomella ei ole varaa huutokauppaan huomattavasti vauraampien Norjan ja Ruotsin kanssa.
Suomella oli kyllä varaa jos poistaisimme yleissitovuuden ja tarveharkinnan kokonaan. Norjan ja Ruotsin mallit toimivat koska niiden koko terveydenhuollossa on huomattavasti paljon enemmän ulkomaalaisia työntekijöitä EU:n ulkopuolelta kuin Suomessa. Tämä on arkipäivää kun menee Tukholmaan, Göteborgiin, Malmöön ja Kööpenhaminaan ja Osloon.
mitään ravintoloita ei edes tarvita, koska halpoja raaka-aineita saaa 10 x halvemmalla ruokakaupoista.. Eli on vain kansantalouden kannalta hyvä, jos ravintola bisnes häviää.. Näin niiden työntekijät..jos n.s työvoimapulasta puhutaan.. voivat mennä tekemään jotain järkevää ja tuottavaa työtä.
Jos ei osaa..ei pysty ostamaan ruoka kaupoista ruokaa ja raaka-aineita ja tekemäään siittä ruokaa..ja kuolee nälkäään, niin voi voi..Darwin.…
joku sairaudenhoito..on sinänsäkin tuottamatonta..jokainen kuoloo kuiteskin..jos ei saa hoitooo, kuoloo jonkun vuoden aikaisemmin jolloin muu yhteiskunta sit silti säilyy ja säästää siinä
Yhtä hyvin voisi todeta Dickien logiikalla että koko asevelvollisuus pitäisi lakkauttaa ja siirtyä pelkästään ammattiarmeijaan. Koska miksi hoitaisi maanpuolustuksen kun lopputulos on sama eli kuolema koittaa jokupäivä.ä? Oli sitten siviili väestön tai asevelvollisien kuoleman niin lopputulos on sama! Onko järkevää puolustaa ihmishenkiä sotilaallisesti koska kuolema koittaa kuitenkin jokupäivä?Oli sitten luonnollinen pois meno tai äkillinen sairastuminen?
Eihän loogisesti mikään ala tuottavaa paitsi maanviljely.
noh..kyl mä nyt sen ymmärrän..et sairaanhoitoo tarvitaan siis…mut sit pitää ymmärtää ns. rajahyödyn käsite..jooh… tietty on hyvä et jos katkennut luu voidaan halvalla kipsata jne..ja hammashoit on hyvä…mut mitä sanoin, oli vain teoreettinen esimerkkii…noi ravintolat…on turhia.….ehkä ny työ ja kouluruokaloita lukuuunottamatta…vaiks kylhän eväätkin pystyy itte tekeen..tai ostaa perk. vaikka valmisaterioita..ja länmittää mikros
” Oheinen kuva kertoo, miksi Suomella meni niin huonosti vuosien 2008–2018 välillä. ”
Ehkä kertoo, mutta kuten kuvaajasta näkyi, jyrkin palkkanousu tapahtui _ennen_ Sari Sairaanhoitaja ‑episodia. Tämän jälkeen alkoi vuosia kestävä palkkamaltti ja kiky-intoilu, joka ei saanut Suomen taloutta nousuun. Eikö tämä ole outoa?
Minä poika en taida oikein uskoa tähän Sari Sairaanhoitaja ‑legendaan. Suomen taloudella meni huonosti vuosien 2008–2018 välillä koska Nokia-klusterin romahduksen myötä Suomesta katosi valtava määrä erittäin tuottavia työpaikkoja. Tämä sitten laski KESKIMÄÄRÄISTÄ tuottavuutta suuresti, synnyttäen illuusion että Suomessa olisi tapahtunut laaja-alainen tuottavuuden romahdus (joka johtui siitä että duunareille maksettiin liian hyvää palkkaa, tietysti).
Vale, emävale, keskiarvo.
Sari sairaanhoitaja episodi tuli ennen vuoden 2008 finanssikriisiä siis vuoden 2007 tienoilla. Nokian klusterin alamäki alkoi itse asiassa vuosina 2011–2013 kun älypuhelimien kysyntä kasvoi huomattavasti enemmän kuin mitä markkina analyytikot olivat ennustaneet . Tähän kysyntään Nokia ei onnistunut vastaamaan omalla mallilla joka tuli 5 vuotta liian myöhään kuin Applen ja Samsungin mallit.
Jos julkisen sektorin palkat nousevat liikaa ja se hybris tarttuu yksityiseen sektoriin niin ongelmia tulee yksityiselle sektorille enemmän kuin julkiselle koska yli suuret palkankorotukset hidastavat myös kilpailua. Julkinen sektori voi aina nostaa veroja. Joka kyllä syö sitten ostovoimaa muualta. Riippuen kyllä mitä veroja korotetaan ja kuinka paljon. Suomessa kävi vähän sanoin 1990 kun Holkerin hallitus revalvoi valuutan (jota kyllä myöhemmin Ilkka Suominen yritti saada myöhemmin peruutetuksi) mutta vuotta myöhemmin Ahon hallitus joutui, pitkien kiky neuvottelujen jälkeen joka epäonnistui , (Sorsan sopimus) devalvoimaan valuutan. Tuota vuoden 2007 Sari sairaanhoitaja vajetta ei ole kyllä onnistuttu korjaamaan vaikka . Oikeastaan mitään vuosia kestävää palkkamalttia ei tullut paitsi kiky-sopimus. Jonka ay-liike irtisanoi vuoden 2019 vaalien jälkeen.
Kyllä, näin kävi. Ja tuottavuusromahdus alkoi juuri 2010 kieppeillä — ei siis 2008 jolloin palkankorotukset alkoivat vaikuttaa. Kts vaikka tuolta vertailua Suomi vs Saksa vs Ruotsi:
https://i.imgur.com/S1jXnLF.jpeg
Kuvaajasta näkyy millainen paine palkankorotuksiin juuri 2007 paikkeilla oli. Takana oli valtava nousukausi ja teollisuus ja finanssiala raportoi satumaisia voittoja.
Yama: Kyllä, näin kävi. Ja tuottavuusromahdus alkoi juuri 2010 kieppeillä— ei siis 2008 jolloin palkankorotukset alkoivat vaikuttaa. Kts vaikka tuolta vertailua Suomi vs Saksa vs Ruotsi:
https://i.imgur.com/S1jXnLF.jpeg
Kuvaajasta näkyy millainen paine palkankorotuksiin juuri 2007 paikkeilla oli. Takana oli valtava nousukausi ja teollisuus ja finanssiala raportoi satumaisia voittoja.
Julkisen sektorin palkankorotukset sidottuna yksityisen sektorin korotuksiin on aina vahingollista koska paineita verokorotuksiin tulee kun taloudessa tulee laskusuunta jolloin veronkiristykset ovat myrkkyä ostovoimalle ja talouden kiertokululle. Olet oikeassa että teollisuus ja finanssialan palkankorotukset olivat 2007 korkeat mutta kun iski samalla julkisen sektorin palkankorotuksiin on soppa jo kiehonut yli ennen kuin sen huomataan.
Palkankorotukset näkyvät myös aina viiveellä muutaman vuoden päästä ennen taloudellista taantumaa tai syvää lamaa. Näin oli perinteisten devalvaatioiden kohdalla kun ostovoima laski vaikka palkkat nousivat. Näin tapahtui 1990 kun työmarkkinat sopivat ns Kallion sopimuksen korotukset ennen 1991 nopeaa BKT pudotusta jonka lopputuloksena oli se että Sorsan sopimus kaatui koska Kallion sopimus oli juuri vuosi ennen BKT:n pudotusta nostanut palkkoja.
Suomi vs Saksa vs Ruotsi maaottelu on väärä mittari koska Ruotsin ja Suomen työmarkkinat ovat hyvin erilaiset.Puhumattakaan Saksan. Suomessa pitäisi kopioiden Ruotsin malli jotta saisimme oikeanlaisen kuvan.
Fair enough — mutta miksi sitten aina verrataan näitä Ruotsin tai Saksan käppyröitä Suomen vastaaviin ja todistellaan niiden perusteella miten parempi muiden maiden järjestelmä on? Soininvaaran blogikirjoituksessa on heti yksi.
Vertailu tehdään juuri sen takia koska Ruotsi, Saksa ja Suomi ovat keskenään tärkeimpiä kauppakumppaneja ja molemmat ovat rakenteeltaan hyvin samanlaisia kansantalouksia. Jos Suomella olisi hyvin samanlainen elinkeinorakenne kuin esimerkiksi on Espanjalla tai Ranskalla olisi tilanne hyvin erilainen Suomen kohdalla. Suomelle on hyvin samanlainen elinkeinorakenne kuin Saksalle ja Ruotsilla paitsi että Suomen työmarkkinat ovat rakenteeltaan hyvin erilaiset kuin Saksassa ja Ruotsissa. Juuri tämän takia työllisyys Suomessa on vinoutunut toisin kuin se on Saksassa tai Ruotsissa.
Saksassa ja Ruotsissa työntekijöillä on laaja myötämääräämisoikeus eikä työnantaja voi sanella työehtoja yksipuolisesti kuten Suomessa.
Saksassa on yli 10 hengen yrityksissä on työneuvosto,johon kuuluu vähintään viisi työntekijöiden edustajaa. Näin estetään työnantajia korruptoimasta luottamusmiehiä,kuten takavuosina tehtiin.
Kun työnantaja ei voi sanella ehtoja ja tulkintoja yksipuolisesti niin ei tarvita laittomia lakkojakaan ja työnantaja punnitsee esityksensä tarkkaan
Ei Saksan työpaikkaneuvostot ole vähentäneet lakkoilua Saksassa. Laittomat lakot ovat aina laittomia oli työntekijöiden asema turvattu aina lain kautta . Saksassa ja Ruotsissa on myös tukilakkoilua säädelty tiukemmin kuin Suomessa.
Poliittinen lakko ei ole tukilakko. Miksi Ay-liike ei mennyt viime vuoden syksyllä lakkoon kun Marinin hallitus toi uudelleen käyttöön Aktiivimalli 2:sen ? Kuitenkin 2019 alkupuolella AY-liike järjesti laittomia lakkoja Suomessa kun Sipilän hallitus sääti Aktiivimallin. Sopii kysyä miksi AY-liike ei viime syksynä lakkoilut hallitusta vastaan. Kyllä Hakaniemi on ollut hiljaa kun Marinin hallitus toi Aktiivimallin ja poisti eläkeputken. Takavuosina pyritty hillitsemään lakkoilua kyllä ay-liikeen, maan hallituksen ja työnantajan yhteissopimuksilla eli lakkosakkoilla Tupojen kautta. Nyt tupo on vain ajanut aikansa ohi ja sen pitää vain ay-liike hyväksyä että paikallinen sopiminen on paljon joustavampi järjestelmä kuin keskitetty suljetun talouden aikainen Tupo.
Katsopa tuota vertailua
https://www.talouselama.fi/uutiset/pysayttava-kuva-kertoo-kuinka-suomi-pesee-lakkoilussa-ruotsin-ja-norjan/896afad1-918e-3e9b-865e-83db1211279f
Niin tarkoitin laittoman lakon ja laillisen lakon välistä eroa. Tukilakot ovat sitten asia erikseen ja niiden herkkyys on ikävä kyllä Suomessa korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa. Se johtuu yksinkertaisesti siitä syystä että lainsäädäntö muissa Pohjoismaissa ei salli tukilakkoja eri ay-liikeiden välillä vaan pelkästään saman ay-liikeiden sisällä.
Alkuperäinen kysymys oli miksi ay-liike ei järjestänyt viime syksyllä poliittista lakkoa Marinin hallitusta vastaan kun se toi aktiivimalli 2:sen ja poisti eläkeputken? Kuitenkin Sipilän hallituksen loppu aikoina ay-liike järjesti poliittisen lakon jolla ei kyllä saavutettu mitään. Uusi hallitus toi ay-liikeen vastustaman aktiivimallin uudelleen työnhakuun ja kuitenkin SDP ja Vasemmistoliitto olivat tätä vastustaneet ennen vaaleja ja vaalien jälkeen. Kuitenkin Keskustapuolueen painostuksen alla SDP ja Vasemmistoliitto taipuivat. Lopputulos ei ollut kuitenkaan ay-liikeen poliittiset lakot. Sopii kysyä Hakaniemestä miksi viime vuoden syksyllä ei järjestetty poliittista lakkoa? Juuri tästä oli alkuperäisessä kommentissani kyse. Siis poliittisesta lakosta jolla ei ole mitenkään suoraa tekemistä työtaistelun kanssa.
Vähän aiheen vierestä mutta vielä juuri ennen Microsoft-yhteistyötä Nokia teki miljardivoittoa ja myynti nousi edelleen. Ei varsinainen kriisiyritys. Ja Nokian uusi Meego-pohjainen tuotelinja sai N9 puhelimestaan erinomaiset arvostelut, iPhoneen verrattavat, ja sitä ei Nokian puhelimien osalta ei ollut tapahtunut vuosiin.
Yhdysvaltain eläkeyhtiöillä oli omistusta kahdessa yrityksessä joiden pörssiarvo oli jäänyt paikalleen, Microsoft ja Nokia. Microsoft oli Windows Phonellaan ulkona mobiilikäyttöjärjestelmissä joiden (silloin) luultiin olevan välttämättömiä yhtiölle. Näistä kahdesta Microsoft oli elintärkeä ja vähemmän tärkeä Nokia valjastettiin Microsoftin avuksi elvyttämään jo kuollutta Windows Phonea. Ollilahan pakotettiin ottamaan Elop Microsoftilta.
Meegoa en ole koskaan omistanut mutta Itselläni oli käytössä Lumia puhelin noin kolme vuotta. Voin kyllä todeta ettei se ollut kovinkaan korkeatasoinen. Käyttöjärjestelmä kaatui usean kerran. Laite kävi usean kerran takuun aikana huollossa ja jopa huolsin sen takuun jälkeen omalla kustannuksella. Siihen huoltoon paloi kyllä sen verran paljon rahaa että loppujen lopuksi ostin uuden Android version siis Nokia nimellä valmistetun HMD Globaalin kun koko Lumia hajosi käsiin . Se on toiminut tähän asti. 4 vuotta käytössä. Lumia oli 3 vuotta. Kävi usean kerran huollossa. Olen kyllä törmännyt vanhempiin ihmisiin (yli 70 vuotiaisiin) jolla on edelleen Lumia käytössä ja ovat kehuneet sitä kyllä. Toki jos sillä vain soittaa ja lähettää tekstiviestejä niin mikä ettei.
Mulla on ollut kanssa sellainen käsitys että USA pyrki estämään Nokiaa nousemaan suurimmaksi kännykkämerkiksi siellä, pitämällä kiinni omista standardeistaan ja antamalla etumatkaa sikäläisille valmistajille. Tästähän ei ole hirveän paljon puhuttu mutta jotain selittyy siillä että monet amerikkalaiset 2000-luvun kännykäthän eivät toimineet Euroopassa ollenkaan.
Toinen juttu on että Nokia teki myös sutta ja sekundaa, esim viimeinen kommunikaattorimalli E7 hajosi puolessa vuokdessa niin että akkua ei voinut ladata,ja siinä oli kiinteä akku jota ei voinut vaihtaa.
USA pyrki tekemään omasta CDMA standardista oman ja ennen pitkää maailman standardin.
USA esti pitkään Nokian maihinnousun teknisillä syillä
Mutta kun Clintonin junailema taajuushuutokauppa ja CDMAn tekniset vaikeudet romauttivat USAn pitkäksi aikaa mobiilin kehitysmaaksi niin tuuli kääntyi.
Erityisesti kun Nokia älysi perustaa tehtaita ja kehityskeskuksia USAn peräkyliin
Tarkennus: ei Windows Phone ollut kuollut tuolloin, vaan keskonen. Käyttöjärjestelmä myytiin Nokialle sillä markkinapuheella että se oli valmis ja toimiva eikä ollut kuin nakata kiinni Nokian luureihin. Myöhemmin paljastui että suuri & kunnianarvoisa Microsoft oli puhunut sontaa. Käyttis oli täysin keskeneräinen ja viivästykset tappoivat mahdollisuudet nurkata osuus älypuhelinmarkkinoista.
Elopin muu koomailu ei asiaa auttanut. Jotakuinkin kaikki mahdolliset pelimerkit pistettiin vääriin ruutuihin. ‘eFlop’ lienee epäonnistuneimpia merkittäviä yritysjohtajia tämän vuosituhannen puolella. Myös Microsoftilta tuli sitten monoa. Myöhemmät asemat näyttää lähinnä suojatyöpaikoilta.
Olet aivan oikeassa että Windows puhelimen käyttöjärjestelmä oli keskonen. Mutta se oli Jorma Ollilan Nokian hallituksen puheenjohtaja kaudella jolloin ei älypuhelin markkinat kehittyvät siihen suuntaan että niistä tuli massojen tuote. Juuri tämän takia Nokia hylkäsi muun muassa Symbian käyttöjärjestelmän kun Jorma Ollila oli Nokian hallituksessa. Jos Symbianin hylkääminen kokonaan pitäisi pistää jonkun piikkiin niin se on Jorma Ollilan ei niinkään Stephen Elopin. Elopia saamme kyllä kiittää siitä että hän myi erittäin tappiota tekevän matkapuhelin tuotannon pois jonka jälkeen Nokia keskittyi valmistamaa verkkoja. Jorma Ollila ei niinkään uskonut että älypuhelimistä tulisi millään tavalla sellainen massa tuote suurelle yleisölle kuin oli käynyt tavallisille matkapuhelimille 1990-luvun puolivälissä aina 2000-luvun puoliväliin.
Symbianin hylkäys taisi olla väistämätön paikka. Sikäli kuin ymmärrän, Symbianin ohjelmistokehitys oli erittäin heikolla tasolla kilpailijoihin verrattuna. Ohjelmistot myyvät käyttöjärjestelmät, ei päin vastoin.
Kokonaan toinen asia on, hoidettiinko Symbianin alasajo mitenkään fiksusti ja hallitusti, ja oliko korvaaja sitten oikein valittu.
Kyllä Nokia julkaisi Symbianilla varustetun Nokia 808 PureView älypuhelimen. Jos sitä olisi kehitetty ja uusia malleja olisi julkaistu niin todennäköisesti se olisi voinut olla toimiva älypuhelin. Nokia 808 PureView julkaistiin 2012 maksoi 450 euroa.
Niin tiedän kyllä että Nokia julkaisi älypuhelimia sekä ennen että jälkeen iPhonen julkaisun. Mutta käsittääkseni oli jo aika varhain nähtävissä että Symbianilta loppuu lento verrattuna Androidiin ja Ios:ään, ja kysymys oli lähinnä millä se korvataan: Android vai joku oma, ja sitten Windows Phone tuli aika lailla puun takaa.
Niin kuin sanoin, toimiva hardis ja käyttis ei takaa vielä mitään, pitää olla ohjelmia. Applen ja Android kauppojen ohjelmistomyynti oli moninkertainen verrattuna Nokian vastaavaan.
Tuota, tuota … Olet varmasti oikeassa siinä, että Nokian romahtaminen oli merkittävä syy 2010-luvun ongelmiin, muuta Sari Sairaanhoitaja-ilmiön vähättelyn kohdalla olet väärässä.
Nokia toi Suomen kansantalouteen erittäin tuottavia työpaikkoja ja nosti muutenkin kokonaistuottavuutta. Toki Nokiakin nosti palkkoja, mutta oleellisempaa on, että tämä kokonaistuottavuuden nousu nosti myös muiden yritysten ja julkisen puolen palkkoja, kiitos keskitetyn neuvottelujärjestelmän. Palkansaajanhan on saatava osansa tuottavuuden noususta.
Kun Nokia sitten romahti, eivätkä muut toimialat olleet lisänneet samaan tahtiin tuottavuuttaan, seurasi vääjäämättä ongelmia. Ehkä duunarille kuitenkin maksettiin tilanteeseen nähden liikaa palkkaa.
Väitän, että palkkarakenne elää huomattavan paljon enemmän kuin mitä julkisuudessa keskustellaan. Esimerkiksi työtä etsivät insinööri, diplomi-insinööri, juristi tai ekonomi ei todellakaan ole tietyn ammattiliiton sopiman palkkatason vanki vaan voi kirjata työpaikkahakemukseen matalamman tai korkeamman palkkatoiveen neuvottelujen lähtökohdaksi, varsinkin yksityisillä aloilla. Julkisella sektorilla palkkarakenne on jäykempi, mutta esimerkiksi tutkimuslaitoksissa kyllä palkassa on hieman neuvotteluvaraa. Tämä siis siinä työmarkkinaluokassa, jota kutsutaan ylemmiksi toimihenkilöiksi.
Uutisista päätellen julkisella sektorilla ainakin lääkäreillä on neuvotteluvoimaa vääntää henkilökohtaisesta palkkatasostaan.
Näiden ihmisten kohdalla on palkkatasonkin suhteen markkinat.
Sitten on suuri joukko työntekijöitä, joille palkkataso neuvotellaan työmarkkinaosapuolten kesken tai on työnantajan kiinteä palkkarakenne (julkinen sektori). Heidän kohdallaan on mielestäni väärin puhua työmarkkinoista; eikö markkina tarkoita sitä, että hinta muodostuu kysynnän ja tarjonnan mukaan?
Olen joitain kertoja yrittänyt ilman tulosta löytää työmarkkinatietoa siitä, kuinka suuri osa työntekijöistä toimii vapaan palkanmuodostuksen aloilla ja kuinka suurelle osalle palkkarakenne on jäykkä.
Työnantajapuolihan elättelee päiväunia, että romuttamalla kollektiivinen neuvotteluprosessi saataisiin varsinkin duunarien palkat laskuun. Tämä voi toimia jollain erittäin matalan vaatimustason aloilla, mutta käytännössä yhtään ammattilaismaisempiin töihin mentäessä (kuten hitsaajapula nyt esimerkiksi) ei ole mitenkään todennäköistä että paikallisella sopimisella työnantajat saisivat kovia osaajia halvemmalla kuin nykyisin, voi käydä jopa päinvastoin. Valitettavasti nykypäivän ja lähitulevaisuuden ‘megatrendi’ on työvoimapula väestön ikääntymisestä johtuen, joka iskee kaikenlaisiin ammattilaisiin monilla eri aloilla. Tähän on turha odottaa automaagista pelastusta maahanmuutosta ja työvoiman liikkumisesta euroopassa, noita osaavia ja työllistyviä maahanmuuttajia tavoittelee moni muukin euroopan valtio. Tässä kilpailussa valitettavasti suomalaiset yritykset jäävät jalkoihin, varsinkin kun palkkoja koitetaan polkea keinolla millä hyvänsä. Tämä väestön ikääntyminen kun ei ole pelkästään suomalainen ilmiö, vaan melko yleiseurooppalainen.
Todellisuus tulee olemaan se että työnantajat joutuvat pitämään kiinni tiukemmin työvoimastaan ja myös kouluttamaan enemmän itse itselleen työvoimaa. Tämä nyt sinänsä hyvä kehityssuunta, uutisten perusteella mennyt aikamoiseksi nirsoiluksi välillä. Eli usein työvoimapula on pikemminkin ollut pulaa pätevistä hakijoista, eikä tämä olekkaan mikään ihme kun odotetaan min. 5 vuoden kokemusta jollain TES:in minimillä. Mutta ei tässä mitään, mukava nähdä työmarkkinat jossa vaihteeksi on työntekijän markkinat. Odottakaa kuitenkin vain, oikealta laidalta tullaan vääntämään kovaa että saadaan käännettyä työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapaino takaisin reilun ylitarjonnan puolelle.
Valtaosa perinteisistä duunareista tekee työnsä suoritepalkalla eli palkka määräytyy henkilökohtaisen tuottavuuden mukaan eli muurari saa palkkaa per muurattu tiili.
Erään taannoisen Ekn tutkimuksen mukaan n 70% teki työnsä suoritepalkalla
USA:ssa on kokeiltu miten vaikuttaa “laiskojen ja liikaa avokätisiä tukia saavien” ihmisten tukien leikkaaminen työllisyyteen. Ei näytä vaikuttavan.
Suomessa tähän vastataan kertomalla ettei voi verrata.
https://www.nytimes.com/2021/08/24/opinion/jobs-unemployment-benefits.html
Vuonna 2019 andiosidonnaista sai vain 105000 työtöntä.
Perusturvan varassa oli 209000
Ja Tuöllisyyskatsauksesta voi päätellä ‚että n 100000 ei saanut mitään
Tuosta ansiosidonnaisesta on tullut monelle taloustieteilijälle enemmänkin pakkomielle,etenkin kun sen taso on suurin piirtein peruspäiväraha+ muut tuet eli ansiopäiväraha pitää vain toisilta sossuluukuilta pois.
Pyysin tietoa työllistymisajoista.
Itse asiassa ansiopäivärahalla olevat työllistyvät nopeammin kuin perusturvan varassa työlistyvät.
Tuo 400/500 päivän työllistymispiikkikin selittyy kuntien työllistämistoimista ‚joilla estetään tippuminen perusturvalle
Tuo työllistymispiikki on tosiaan Juhana Vartiaisen iso valhe. Suurin osa ihmisistä työllistyy nopeasti ja jäljelle jää kourallinen ihmisiä joille sitten näkyy tuo piikki. Se näyttää isolta koska se on valittu skaala jossa näytetään prosentteina _jäljelle jääneistä_, mutta 50% kourallisesta ihmisiä on merkitykseltään mitätön. Jos skaalana on koko 1000 ihmisen työllistymistä niin siinä on hädin tuskin erottuva nökö lähelle nollaa menevässä käyrässä.
Ja kuten sanoit selittyy osin jo kuntien työllistämisvelvoitteesta.
No ei ole.
Kyllä voi hyvinkin olettaa, että lopun piikki ja samalla myös koko käyrä ennen sitä reagoi muutokseen. Vai minkä ihmeen takia muutos vaikuttaisi vain ja ainoastaan niihin, jotka työllistyvät juuri ennen kauden loppumista?
Piikki vain osoittaa, että ihmisen omilla toimilla on merkitystä työllistymisessä.
Olin urani alkupään 70–80- luvuilla valtiolla töissä ja olimme työsopimussuhteisia.
Palkka oli henkilökohtainen,koska peruspalkka oli n 50% kokonaispalkasta. Loppu oli henkilökohtaista lisää.
Tuo ay-liikkeen.syyttäminen on puhdasta politikointia.
Ek/Sy vahtii tiukasti,ettei yksikään yritys maksa ylimääräistä.
Kun korotusvara on vain 1–2% niin liukumiin ei ole varaa ellei suurinta osaa jätetä ilman korotuksia eli alennetaan 90% palkkoja.
Eivät työntekijätkään tyhmiä ole vaan tajuavat ostovoiman hiipumisen ja se johtaa aikaa myöten kapinaan eli lakkoihin tai alan vaihtoon
Ostovoiman hiipuminen ei ole niinkään palkoista kyse. Suuret palkankorotukset suhteessa inflaatioon on aina ongelma tekijä joka syö ostovoimaa. Inflaation nousu näkyy jo tällä hetkellä Yhdysvalloissa ja muulla länsimaita. Ainoa keino on saada ostovoimaa parempaa suuntaan on tuloverotuksen reilu alentaminen ottaen huomioon kyllä samalla suuri tuloisten progressiivisen verotuksen indeksin huomioon. Alan vaihtoehto on aina ilmiönä olemassa eikä siitä pääsee eroon. Työntekijöitä voi aina nykykään rekrytoida helpommin ulkomailta.
Lakkot ovat sinänsä jo vanhanaikaisia ja jossain määrin huonoja keinoja työtaistelussa. Jos vertaa lakkojen viestiä niin monessa yhteydessä ne ovat poliittisia. Postilakko oli hyvä esimerkki. Se että markkinoilla on useita pelureita joilla on eri työehdot ovat taloudellisesti paremmassa asemassa kuin valtion omistama monopoliyhtiö.
Eli parempi palkka on pienituloiselle suorastaan onnettomuus? Ultraoikeistolaista roskaa. Unohdit “dynaamiset vaikutukset”, “trickle downin” ja “kannustavuuden”. — Mikähän siinäkin on takana, hyväosaista kannustetaan antamalla lisää rahaa kun taas persaukisen motivaatio kohenee ottamalla loputkin pois..?
Valtion työpaikat ja työehdot ovat kyllä eri asemassa kuin yksityisen sektorin työpaikat joita EK ja Suomen yrittäjät edustavat. Valtio maksaa itse asiassa vähemmän kuin yksityinen mutta edut on valtiolla paremmat kuin yksityisellä. Juuri tämän takia esimerkiksi sinunkin työsuhde oli paljon parempi.
Kyllä kehitys oli Yhdysvalloissa tapahtunut jo aiemmin kuin tuo taajuushuutokauppa. Yhdysvaltain mobiilidata verkon pirstoutunut verkkojen eri standardit syntyvät pääasiassa silloin kun AT&T:n toiminta hajotettiin 1984 monopoli lainsäädännön mukaisesti. Tuolloin AT&T menetti alueelliset operaattorit säilyttäen kuitenkin kaukopuheluiden verkon. Paikalliset operaattorit ja AT&T eivät koskaan päässeet sopuun yhteisestä standardista matkapuhelin verkossa 1990-luvulla. Juuri tämän takia Euroopan unionissa otettiin käyttöön Nokian ja Siemensin ajama GSM verkko josta tuli koko Euroopan unionin maiden ja muidenkin Euroopan maiden yhteinen verkko. Tämä GSM verkko ajettiin läpi itse asiassa Suomen aloitteesta 1996.