Palkkarakenteen on saatava elää

Suo­mes­sa on monel­la alal­la pulaa hen­ki­lö­kun­nas­ta. Leh­ti­tie­to­jen mukaan pahin tilan­ne on hoi­toa­lal­la ja ravin­to­lois­sa. Ongel­ma­na on pai­kal­leen jämäh­tä­nyt palk­ka­ra­ken­ne, jon­ka pitäi­si voi­da elää, mut­ta joka nykyi­sil­lä työ­mark­ki­na­sään­nöil­lä se ei elä.

Vähän Neu­vos­to­lii­ton romah­ta­mi­sen jäl­keen venä­läi­nen byro­kraat­ti mat­kus­ti län­teen sel­vit­tä­mään, miten mark­ki­na­ta­lous oikein toi­mii. Hän tapa­si Lon­toos­sa talous­tie­tei­li­jä Paul Sea­brigh­tin ja kysyi täl­tä, kuka on vas­tuus­sa Lon­toon lei­vän jake­lus­ta. Tämän hen­ki­lön hän haluai­si tava­ta, kos­ka on näh­nyt, ettei Lon­toos­sa jono­te­ta lei­pä­kaup­po­jen edus­tal­la. Hän oli hyvin häm­mäs­ty­nyt Sea­brigh­tin vas­tauk­ses­ta, ettei lei­vän jake­lus­ta ole vas­tuus­sa kukaan. [Ote syys­kuun lopul­la ilmes­ty­väs­tä kir­jas­ta­ni 2020-luvun yhteiskuntapolitiikka]

Mark­ki­nat hoi­ta­vat lei­vän jake­lun, kos­ka hin­ta­me­ka­nis­mi toi­mii. Jos jos­ta­kin, lei­väs­tä, jau­hois­ta tai kul­je­tus­pal­ve­luis­ta on pulaa, nii­den hin­nat nouse­vat ja pula pois­tuu ja jos jos­tain on yli­tar­jon­taa, hin­nat vas­taa­vas­ti las­ke­vat. Jos hin­nat eivät sai­si muut­tua, meil­lä­kin voi­si olla jono­ja lei­pä­kaup­po­jen edes­sä tai jos­sain muualla.

Työ­mark­ki­noil­la palk­ko­jen pitäi­si voi­da elää toi­siin­sa näh­den aivan samas­ta syys­tä. Jos palk­ka­ra­ken­ne semen­toi­daan pit­käk­si ajak­si, syn­tyy pul­lon­kau­lo­ja niin kuin nyt on syn­ty­nyt pai­kal­li­sia ja ala­koh­tai­sia työ­voi­ma­pu­lia – ja työt­tö­myyt­tä toi­sil­la aloilla.

Sil­loin, kun 1980-luvul­la oli vie­lä kun­non inflaa­tio, palk­ka­ra­ken­ne oli jat­ku­vas­sa liik­kees­sä. Ylei­set pal­kan­ko­ro­tuk­set tar­jo­si­vat kor­kein­taan suo­jan inflaa­tio­ta vas­taan – eivät aina sitä­kään – ja var­si­nai­set reaa­lian­sioi­den koro­tuk­sen toteu­tui­vat liu­ku­mi­na. Voi­daan sanoa, että pal­kat mää­räy­tyi­vät pit­käl­ti mark­ki­naeh­toi­ses­ti. Koko­nai­suu­des­saan tämä joh­ti tuot­ta­vuut­ta suu­rem­piin pal­kan­ko­ro­tuk­seen. Maan kil­pai­lu­ky­ky palau­tet­tiin sään­nöl­li­ses­ti tois­tu­neil­la devalvaatioilla.

Työ­mark­ki­noil­la kaik­ki kyt­tää­vät toi­si­aan niin, ettei palk­ka­ra­ken­net­ta voi­da kor­ja­ta sopi­mal­la, minä vii­meis­tää tari­na Sari Sai­raan­hoi­ta­jas­ta osoit­ti.  Kun sai­raan­hoi­ta­jil­le oltiin val­mii­ta mak­sa­maan enem­män, muut lii­tot ilmoit­ti­vat vaa­ti­van­sa saman. Tämän ja suh­dan­tei­den yli­kuu­me­ne­mi­sen vuok­si Suo­mi yli­hin­noi­tel­tiin, mis­tä seu­ra­si yli kym­me­nen vuo­den talous­kas­vun pysähtyminen.

Yhteis­va­luu­tan olois­sa palk­ko­jen kes­ki­mää­räi­set koro­tuk­set eivät sai­si ylit­tää tuot­ta­vuu­den nousua lisät­ty­nä euroa­lu­een inflaa­tiol­la. Ohei­nen kuva ker­too, mik­si Suo­mel­la meni niin huo­nos­ti vuo­sien 2008–2018 välil­lä. (Kuva on syys­kuu lopul­la ilmes­ty­väs­tä kir­jas­ta­ni 2020-luvun yhteiskuntapolitiikka.)

Jul­ki­nen kes­kus­te­lu pal­kois­ta menee suu­rin piir­tein niin, että kai­kil­le on tul­ta­va vähin­tään inflaa­tion ja sii­hen lisä­tyn kes­ki­mää­räi­sen tuot­ta­vuu­den nousun ver­ran ja jos pulaa työ­voi­mas­ta esiin­tyy, työ­nan­ta­jien tulee mak­saa liu­ku­mia sen pääl­le.  Täs­sä on se vika, että näin hin­noi­tel­tai­siin Suo­mi uudes­taan ulos markkinoilta.

Yleis­ko­ro­tus­ten pitäi­si olla mal­til­li­sia, jot­ta palk­ka­ra­ken­net­ta kor­jaa­vil­le liu­ku­mil­le jäi­si tilaa.

Hoitoala törmää päin seinää

Olen kir­joit­ta­nut hoi­toa­lan tilan­tees­ta hel­mi­kuus­sa Ver­de-leh­des­sä. Se on iso ja kal­lis raken­teel­li­nen ongel­ma, joka vain pahe­nee, jos sitä ei ajois­sa kor­ja­ta, kos­ka nyt alan huo­no mai­ne ajaa nuo­ria kou­lut­tau­tu­maan mie­luum­min muil­le aloil­le. Työn­te­ki­jä­jär­jes­tö­jen ei kan­na­ta edes yrit­tää hoi­taa tätä tupo-pöy­däs­sä, kos­ka muut alat vah­ti­vat sitä hauk­ka­na. Se, ettei mikään ala saa saa­da muio­ta vähem­män on mate­maat­ti­ses­ti sama asia kuin se, ettei mikään ala saa saa­da mui­ta enem­män. Pai­kal­li­set sopi­muk­set tau­luk­ko­pal­ko­ja kor­keam­mis­ta pal­kois­ta ovat ainoa toi­mi­va tie.   Tämä tulee mak­sa­maan kun­nil­le sato­ja mil­joo­nia,  mut­ta sil­le ei nyt voi mitään.

Juho Romak­ka­nie­mi vaa­ti twit­te­ris­sä sosi­aa­li­tur­van hei­ken­tä­mis­tä, jot­ta hoi­ta­jia alkai­si työ kiin­nos­taa. Romak­ka­nie­men tilan­ne­ku­va on vää­rä: hoi­ta­jat eivät loi­si työt­tö­mi­nä vaan ovat men­neet töi­hin muil­le aloil­le tai muhin mai­hin.  Työt­tö­mäl­le hoi­ta­jal­le viran­omai­set osoit­ta­vat kyl­lä työ­pai­kan suk­ke­laan, ja se on karens­sin uhal­la otet­ta­va vastaan.

Markkinat hoitavat ravintola-alan työvoimapulan

Ravin­to­la-alan työ­voi­ma­pu­la hoi­tuu hel­pom­min, kos­ka kyse on yksi­tyis­sek­to­ris­ta. Palk­ko­ja on vain nos­tet­ta­va ja var­mas­ti ne tule­vat nouse­maan. Se on han­ka­laa, kos­ka kat­teet ovat mata­lia. On vai­kea nos­taa olut­tuo­pin hin­taa, jos kil­pai­li­ja ei nos­ta. Palk­ko­ja sen kil­pai­li­jan­kin on nos­tet­ta­va, joten yksit­täi­sen ravin­to­lan kan­nat­ta­vuu­den ei tähän pitäi­si kaatua.

Riip­puu alan hin­ta­jous­tos­ta, kuin­ka pal­jon ravin­to­loi­ta tämän takia jou­tuu lopet­ta­maan, mut­ta alal­la yri­tys­ten syn­ty­mi­nen ja sam­mu­mi­nen on nor­maa­lia. Hyvä arvaus on, että kym­me­nen pro­sen­tin kor­jaus palk­koi­hin mer­kit­see kym­me­nen pro­sent­tia vähem­män alan työ­paik­ko­ja, mut­ta täl­lai­sen meka­nis­min kaut­ta työ­mark­ki­nat tasapainottuvat.

Tämä on siis täl­lai­nen kaik­ki muu ennal­laan ‑las­kel­ma. Sen rin­nal­la toi­mii toi­nen meka­nis­mi: elä­män­muo­don muut­tues­sa urbaa­nim­mak­si ravin­to­la-alan voi sinän­sä ennus­taa kas­va­van pit­käl­lä aikavälillä.

Ravin­to­loil­la on ollut vai­keuk­sia saa­da työ­voi­maa aiem­min­kin, Kun koro­na sul­ki ravin­to­loi­ta, hen­ki­lö­kun­ta siir­tyi mui­hin hom­min, kuten piti­kin. Oli­si ehkä kan­nat­ta­nut siir­tyä aiem­min­kin, kos­ka pal­kat ja työ­ajat ovat ravin­to­lois­sa ikä­vät, mut­ta muu­tos­kit­ka piti van­hois­sa töissä.

Nyt kit­ka toi­mii toi­sin. Pitäi­si olla jokin syy siir­tyä takai­sin. Jo sik­si palk­ko­jen pitäi­si nos­ta ja kyl­lä ne vie­lä nousevat.

Miksi syntyi lisää työpaikkoja?

Huo­mat­ta­koon, että koro­na-ajan alus­ta työ­pai­ko­jen mää­rä on sel­väs­ti kas­va­nut. Mis­tä se on johtunut?

Joku, jon­ka on mah­dol­lis­ta asi­aa tut­kia, voi­si sel­vit­tää hypo­tee­sia, että kun koro­na kar­kot­ti ravin­to­loisd­ta ja muis­ta sii­peen­sä saa­nees­ta amma­teis­ta väkeä mui­hin töi­hin, työn tar­jon­nan lisäys syn­nyt­ti lisää työ­paik­ko­ja näil­le muil­le aloil­le.  Juha­na Var­tiais­ta var­maan­kin hymyilyttää.

78 vastausta artikkeliin “Palkkarakenteen on saatava elää”

  1. Hoi­tu­ri­na ei voi toi­mia kuka-vaan. Alal­la on tiu­kat kou­lu­tus- ja kie­li­tai­to­kri­tee­rit. Sik­si palk­ko­jen koro­tus ei auta, kos­ka vapai­ta hoi­tu­rei­ta ei ole. Samaa pätee moniin mui­hin­kin sul­jet­tui­hin ammat­tei­hin. Vain kou­lu­tus­mää­rien rei­pas lisää­mi­nen aut­taa, jos on pulaa.

    1. Hoi­tu­ri­na ei voi toi­mia kuka-vaan. Alal­la on tiu­kat kou­lu­tus- ja kie­li­tai­to­kri­tee­rit. Sik­si palk­ko­jen koro­tus ei auta, kos­ka vapai­ta hoi­tu­rei­ta ei ole.

      Kyl­lä “vapai­ta” hoi­tu­rei­ta on. He eivät ole työt­töm­nä vaan ovat työl­lis­ty­neet mui­hin töihin.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kyl­lä “vapai­ta” hoi­tu­rei­ta on. He eivät ole työt­töm­nä vaan ovat työl­lis­ty­neet mui­hin töihin.

        Sai­raan­hoi­ta­ja­lii­ton tilas­to­jen mukaan vain 3% työs­ken­te­lee muil­la toi­mia­loil­la kuin SOTEssa.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Tuo tai­taa kos­kea sai­raan­hoi­ta­jia, ei lähi­hoi­ta­jak­si koulutettuja.

        Kyl­lä. Suu­rin­ta metak­kaa pitä­vät juu­ri sai­raan­hoi­ta­ja­kou­lu­te­tut (TEHY).

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Tuo tai­taa kos­kea sai­raan­hoi­ta­jia, ei lähi­hoi­ta­jak­si koulutettuja.

        Kos­kee kum­pia­kin. Sai­raan- ja lähi­hoi­ta­jat vaih­ta­vat alaa kes­ki­mää­räis­tä vas­taa­van kou­lu­tusa­lan pal­kan­saa­jaa harvemmin.

        ” Näis­sä palk­ka­neu­vot­te­luis­sa esiin­ty­neen näke­myk­sen perus­teel­la hoi­toa­lan työn­te­ki­jät ovat vaih­ta­neet tai ovat vaih­ta­mas­sa san­koin jou­koin työ­teh­tä­viä. Täl­le pal­jon media­huo­mio­ta saa­neel­le näke­myk­sel­le ei kui­ten­kaan löy­dy viit­tei­tä Tilas­to­kes­kuk­sen työs­sä­käyn­ti­ti­las­ton ja tut­kin­to­re­kis­te­rin vuo­sien 2010–2018 tiedoista. ”

        ” Mikä­li ver­ra­taan vuo­den 2010 tilan­net­ta vuo­teen 2018, huo­ma­taan että 5,3* pro­sent­tia AMK-tasoi­sen sai­raan­hoi­ta­ja­tut­kin­non suo­rit­ta­neis­ta pal­kan­saa­jis­ta oli kou­lut­ta­nut uudel­le alal­le. Vas­taa­vas­ti opis­toas­teen sai­raan­hoi­to­tut­kin­non suo­rit­ta­neis­ta uudel­le alal­le kou­lut­tau­tu­nei­ta oli 5,2 prosenttia.

        Näin ollen vuon­na 2010 pal­kan­saa­ji­na jul­ki­sel­la tai yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la työs­ken­nel­leis­tä sai­raan­hoi­ta­jan kou­lu­tuk­sen saa­neis­ta oli vuo­teen 2018 men­nes­sä kou­lut­tau­tu­nut uudel­le alal­le 2 880 hen­ki­löä 54 758 henkilöstä. 

        Uudel­le alal­le kou­lut­tau­tu­mi­sel­la tar­koi­te­taan sai­raan­hoi­ta­jien tapauk­ses­sa min­kä tahan­sa uuden tut­kin­non suo­rit­ta­mis­ta, joka ei lukeu­du ter­vey­den- ja hyvin­voin­nin piiriin.

        Muun AMK-tut­kin­non kuin sai­raan­hoi­ta­jan suo­rit­ta­neil­la hen­ki­löil­lä vas­taa­va vaih­to­pro­sent­ti oli 10,5. Esi­mer­kik­si tut­kin­non Sosio­no­mi (AMK) suo­rit­ta­neis­ta hen­ki­löis­tä, jot­ka oli­vat vuon­na 2010 pal­kan­saa­jia, 12,9 pro­sen­til­la oli uusi tut­kin­to vuon­na 2018.

        Lähi­hoi­ta­jan ammat­ti­tut­kin­non suo­rit­ta­neil­la kou­lut­tau­tu­mis­pro­sent­ti uudel­le alal­le oli 6,2. Lähi­hoi­ta­jien uudel­leen­kou­lut­tau­tu­mi­sen toden­nä­köi­syys oli siis pie­nem­pi kuin amma­til­li­sen perus­kou­lu­tuk­sen suo­rit­ta­neil­la vuon­na 2010 työs­ken­nel­leil­lä pal­kan­saa­jil­la (9,3 %)”

        https://www.tilastokeskus.fi/tietotrendit/blogit/2020/tyossakayntitilaston-tiedoissa-hoitajien-ahdinko-ei-nay/?listing=simple

      4. Näin ollen vuon­na 2010 pal­kan­saa­ji­na jul­ki­sel­la tai yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la työs­ken­nel­leis­tä sai­raan­hoi­ta­jan kou­lu­tuk­sen saa­neis­ta oli vuo­teen 2018 men­nes­sä kou­lut­tau­tu­nut uudel­le alal­le 2 880 hen­ki­löä 54 758 henkilöstä.

        Tuo tilas­to ei ker­ro mitään sii­tä, mis­sä hoi­toa­lan hen­ki­löt ovat töis­sä. Se keroo vain­sii­tä, kuin­ka moni on hank­ki­nut uuden tut­kin­non. Ei hoi­to­hen­ki­lön tar­vit­se hank­kia uut­ta tut­kin­ty­oa, jos menee töi­hin kau­pan kassalle.

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tuo tilas­to ei ker­ro mitään sii­tä, mis­sä hoi­toa­lan hen­ki­löt ovat töis­sä. Se keroo vain­sii­tä, kuin­ka moni on hank­ki­nut uuden tut­kin­non. Ei hoi­to­hen­ki­lön tar­vit­se hank­kia uut­ta tut­kin­ty­oa, jos menee töi­hin kau­pan kassalle. 

        Sama kos­kee kyl­lä ihan ketä tahan­sa, kau­pan kas­sal­le kun ei tar­vi­ta kou­lu­tus­ta. Mut­ta tilas­to­kes­kuk­sen blo­gin lopuo­sa käsit­te­li juu­ri tuo­ta asi­aa, mut­ta tie­dot oli­vat enem­män kuvi­na, joten en copy/pastettanut niitä.

        Ver­tai­lu teh­tiin sit­ten muu­ta­maan muu­hun ammat­tiin, mut­ta lop­pu­tu­los pysyi samana.

      6. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tuo tilas­to ei ker­ro mitään sii­tä, mis­sä hoi­toa­lan hen­ki­löt ovat töis­sä. Se keroo vain­sii­tä, kuin­ka moni on hank­ki­nut uuden tut­kin­non. Ei hoi­to­hen­ki­lön tar­vit­se hank­kia uut­ta tut­kin­ty­oa, jos menee töi­hin kau­pan kassalle. 

        No, kama­las­ti pal­kois­taan meuh­kaa­vil­la sai­raan­hoi­ta­jil­la on kui­ten­kin lähes kak­sin­ker­tai­nen palk­ka kau­pan­kas­saan ver­rat­tu­na, joten sin­ne suun­taan ei aina­kaan vaih­de­ta! Sai­raan­hoi­ta­jil­la on jon­kun ver­ran liik­ku­vuut­ta it-alal­le, jos­sa ansiot voi­vat olla saman­lai­set ilman vuo­ro­li­siä, mut­ta joka tapauk­ses­sa uudel­leen­kou­lu­tus­ta tar­vi­taan täs­sä­kin tar­jouk­ses­sa. Ei käy­tyä AMK-tut­kin­toa kan­na­ta heit­tää huk­kaan, joten pysy­vät sai­raan­hoi­ta­ji­na kuitenkin.

        Lähi­hoi­ta­jien palk­ka­ta­so (ja “upon­nut kus­tan­nus” opin­toi­hin) on sen ver­ran pie­nem­pi, että vuo­to on isom­paa mitä eri­lai­sim­piin kou­lut­ta­mat­to­miin ammat­tei­hin, mut­ta sil­ti pien­tä ottaen huo­mioon, että lähi­hoi­ta­jia kou­lu­te­taan jos jon­kin­lai­sil­la lyhyil­lä kursseilla.

    2. Rea­lis­ti:
      Hoi­tu­ri­na ei voi toi­mia kuka-vaan. Alal­la on tiu­kat kou­­lu­­tus- ja kie­li­tai­to­kri­tee­rit. Sik­si palk­ko­jen koro­tus ei auta, kos­ka vapai­ta hoi­tu­rei­ta ei ole. Samaa pätee moniin mui­hin­kin sul­jet­tui­hin ammat­tei­hin. Vain kou­lu­tus­mää­rien rei­pas lisää­mi­nen aut­taa, jos on pulaa.

      Suo­mes­sa lähi­hoi­ta­jan työ­teh­tä­viin ei kuu­lu mitä sai­raan­hoi­ta­jat voi­vat teh­dä poti­lai­den koh­dal­la. Esi­mer­kik­si lää­ki­tyk­ses­sä Alan­ko­mais­sa lähi­hoi­ta­ja voi hoi­taa van­huk­sien lää­ki­tys­tä mut­ta Suo­mes­sa tätä ei voi lähi­hoi­ta­ja tehdä.

    3. Rea­lis­ti:
      Hoi­tu­ri­na ei voi toi­mia kuka-vaan. Alal­la on tiu­kat kou­­lu­­tus- ja kie­li­tai­to­kri­tee­rit. Sik­si palk­ko­jen koro­tus ei auta, kos­ka vapai­ta hoi­tu­rei­ta ei ole. Samaa pätee moniin mui­hin­kin sul­jet­tui­hin ammat­tei­hin. Vain kou­lu­tus­mää­rien rei­pas lisää­mi­nen aut­taa, jos on pulaa.

      Yksi vaih­toeh­to on rek­ry­toi­da ulko­mail­ta. Näin tekee monet muut Poh­jois­maat. Suo­mes­sa Tehy vas­tus­taa tätä neli­raa­ja jar­ru­tuk­sel­la. Ay-lii­ke vas­tus­taa myös kou­lu­tus paik­ko­jen lisää­mis­tä. Vain pal­kan­ko­ro­tuk­sia Tehy ei vas­tus­ta. Ainoa rea­lis­ti­nen mal­li on ava­ta tar­ve­har­kin­taa sai­raan­hoi­ta­ja ja lähi­hoi­ta­ja alalle.

      1. Rahul Soma­ni: Yksi vaih­toeh­to on rek­ry­toi­da ulko­mail­ta. Näin tekee monet muut Poh­jois­maat. Suo­mes­sa Tehy vas­tus­taa tätä neli­raa­ja jar­ru­tuk­sel­la. Ay-lii­­ke vas­tus­taa myös kou­lu­tus paik­ko­jen lisää­mis­tä. Vain pal­kan­ko­ro­tuk­sia Tehy ei vas­tus­ta. Ainoa rea­lis­ti­nen mal­li on ava­ta tar­ve­har­kin­taa sai­raan­hoi­ta­ja ja lähi­hoi­ta­ja alalle.

        Ongel­mat ulko­mail­ta rek­ry­toi­duil­la on kou­lu­tus ja kie­li­tai­to. Kum­mas­ta­kaan ei voi­da tinkiä.

      2. Rea­lis­ti: Ongel­mat ulko­mail­ta rek­ry­toi­duil­la on kou­lu­tus ja kie­li­tai­to. Kum­mas­ta­kaan ei voi­da tinkiä.

        Ei tar­vit­se tin­kiä mut­ta parem­pi on että sitä edis­tet­täi­si pal­jon hel­pom­min . Ulko­maa­lail­sil­la on myös hyvä kou­lu­tus joka aut­taa parem­min sopeu­tu­maan työ­mark­ki­noil­le kuin ne työt­tä­mi­nä joil­la on pel­käs­tään perus­kou­lu poh­ja­na. Kie­li­tai­to ei ole miten­kään kiveen­ha­kat­tu este vaan se voi­daan nopeas­ti­kin hoi­taa pois. Kie­li­kurs­sit eivät ole kus­tan­nus vaan päin­vas­toin tuot­ta­va sijoi­tus. Toki sitou­tu­mis­ta on aina pyrit­tä­vä edistää

      3. Rea­lis­ti: Ongel­mat ulko­mail­ta rek­ry­toi­duil­la on kou­lu­tus ja kie­li­tai­to. Kum­mas­ta­kaan ei voi­da tinkiä.

        Juha­na Var­tiai­nen esit­ti, että yhdel­lä koti­mai­sel­la pitäi­si tul­la toi­meen. Roh­kea mies, kun sanoi tuon ääneen.

        Itsel­lä­kin oma poi­ka puhuu äidin­kie­le­nään kah­ta isoa euroop­pa­lais­ta kiel­tä. Ja lisäk­si suo­mea. Ei kuu­lem­ma kiin­nos­ta Ruot­sin opis­ke­lu, joten ura suo­mes­sa on pois­sa laskuista.

      4. kom­ment­ti:

        Itsel­lä­kin oma poi­ka puhuu äidin­kie­le­nään kah­ta isoa euroop­pa­lais­ta kiel­tä. Ja lisäk­si suo­mea. Ei kuu­lem­ma kiin­nos­ta Ruot­sin opis­ke­lu, joten ura suo­mes­sa on pois­sa laskuista. 

        Jos on ns kak­si­kie­li­nen ei tar­vit­se lukea ruot­sia. Se hyväk­si­lue­taan jos puhuu äidin­kie­le­nään ruot­sin lisäk­si mui­ta kie­liä. Kyl­lä poi­ka­si voi saa­da töi­tä Suo­mes­ta ilman mitään kie­li ongel­maa. Toki jul­ki­sel­la sek­to­ril­la se on hiu­kan han­ka­laa. Mut­ta kun poi­ka­si puhuu isoa euroop­pa­lais­ta kiel­tä jot­ka ovat toden­nä­köi­ses­ti hyvin lähel­lä kie­lio­pil­li­ses­ti ruotsia
        ja ruot­sin suku­lais­kie­liä niin ei ruot­sin kie­len tai­to ole miten­kään eri­tyi­sen han­ka­laam . Moni maa­han­muut­ta­ja oppii pal­jon parem­pi ruot­sin mikä­li äidin­kie­li on joku indoeu­roop­pa­lai­nen kie­li esi­mer­kik­si saksa.

  2. Kou­lu­tus­mää­riä tuli­si ran­kas­ti lei­ka­ta huma­nis­ti­sil­ta, yhteis­kun­ta­tie­teel­li­sil­tä ja kult­tuu­ria­loil­ta kai­kil­la kou­lu­tusas­teil­la ja suun­na­ta työl­lis­tä­vil­le aloil­le mm. sote-aloil­le ja teol­li­siin töihin.

    1. Rea­lis­ti:
      Kou­lu­tus­mää­riä tuli­si ran­kas­ti lei­ka­ta huma­nis­ti­sil­ta, yhteis­kun­ta­tie­teel­li­sil­tä ja kult­tuu­ria­loil­ta kai­kil­la kou­lu­tusas­teil­la ja suun­na­ta työl­lis­tä­vil­le aloil­le mm. sote-aloil­­le ja teol­li­siin töihin. 

      Tämän­kin esi­mer­kik­si ei tule nos­ta­maan työl­li­syyt­tä esi­mer­kik­si teol­li­suu­des­sa kos­ka auto­maa­tio on lisään­ty­nyt huo­mat­ta­vas­ti koko teol­li­suu­den tuo­tan­nos­sa län­si­mais­sa. Nekin insi­nöö­ri alat jois­sa on pulaa työn­te­ki­jöis­tä on alat jois­sa on hyvin eri­lai­nen kou­lu­tus vaa­ti­muk­set kuin esi­mer­kik­si 30–40 vuot­ta sit­ten oli metal­li alal­la. Aasias­ta val­mis­tuu vuo­des­sa sen ver­ran insi­nöö­re­jä kuin mitä esi­mer­kik­si Yhdys­val­lois­sa val­mis­tuu 10–15 vuo­den aika­na. Sote alo­jen työ­voi­ma pula joh­tuu yksin­ker­tai­ses­ti kou­lu­tus paik­ko­jen vähäi­syy­des­tä. Tämä on todel­li­suut­ta jo täl­lä hetkellä.

      Sote hen­ki­lö­kun­nan tai huip­pu insi­nöö­rien pulaa voi pai­kat huma­nis­ti­sil­ta, yhteis­kun­ta­tie­teel­li­sil­tä ja kult­tuu­ria­loil­ta leik­kaa­mal­la. Jos vaih­toeh­to on esim juris­tin tut­kin­to tai
      huip­pu insi­nöö­rin kou­lu­tus niin län­si­mais­sa on men­ty jo sii­hen suun­taan että kan­nat­taa lukea juristiksi.

      1. Ei sai­raan­hoi­ta­jis­ta ole mitään pulaa. Suo­mes­sa on maa­il­man kol­man­nek­si eni­ten sai­raan­hoi­ta­jia — edel­lä vain sveit­si ja nor­ja + pyö­ris­tys­vir­heen pääs­sä islanti.

        OECD 2019 — Health at a Glance.
        https://www.oecd-ilibrary.org/social-issues-migration-health/health-at-a-glance-2019_4dd50c09-en

        Suo­men ongel­ma on se, että hoi­to­työn joh­ta­mi­nen on ala-arvois­ta, lää­kä­rit ovat puo­li­ju­ma­lia ja poti­laal­la ei ole val­taa vie­dä raho­ja muka­naan parem­paan hoi­to­paik­kaan jos pal­ve­lu ei jos­sain pelaa.

  3. Jos jos­ta­kin, lei­väs­tä, jau­hois­ta tai kul­je­tus­pal­ve­luis­ta on pulaa, nii­den hin­nat nouse­vat ja pula pois­tuu ja jos jos­tain on yli­tar­jon­taa, hin­nat vas­taa­vas­ti laskevat.”

    Havain­not tosie­lä­mäs­tä, lei­vän osta­mi­ses­ta lähi­kau­pas­ta: Hin­nat eivät laske.

    Ehkä muut­kin talous­tie­tei­li­jöi­den lausu­mat ovat jut­tu­ja vaan.

    1. Aisan­tun­ti­ja minä­kin:
      Jos jos­ta­kin, lei­väs­tä, jau­hois­ta tai kul­je­tus­pal­ve­luis­ta on pulaa, nii­den hin­nat nouse­vat ja pula pois­tuu ja jos jos­tain on yli­tar­jon­taa, hin­nat vas­taa­vas­ti laskevat.”

      Havain­not tosie­lä­mäs­tä, lei­vän osta­mi­ses­ta lähi­kau­pas­ta: Hin­nat eivät laske.

      Ehkä muut­kin talous­tie­tei­li­jöi­den lausu­mat ovat jut­tu­ja vaan.

      Jos lei­pä ei mene kau­pak­si ja paras­ta ennen ‑päi­vä koit­taa, kyl­lä se hin­ta vaan laskee.

      1. Kim­mo Haa­pea: Jos lei­pä ei mene kau­pak­si ja paras­ta ennen ‑päi­vä koit­taa, kyl­lä se hin­ta vaan laskee.

        Vain vähit­täis­kau­pan oma Ale kam­pan­ja las­kee kulu­tus tuot­tei­den hin­to­ja. Tämä joh­tuu sii­tä että esi­mer­kik­si lei­pää ja mui­ta tuo­rei­ta elin­tar­vik­kei­ta ei voi varas­toi­da useik­si vuok­si eteen­päin . Ellei sit­ten pää­mää­rä­nä ole tuo­da mark­ki­noil­le uudel­leen pet­tu­lei­pää ? Pait­si että kuin­ka moni kulut­ta­ja on sitä nyky­päi­vä­nä val­mis osta­maan? Epäi­len että aika harvat .

      2. Rahul Soma­ni: Vain vähit­täis­kau­pan oma Ale kam­pan­ja las­kee kulu­tus tuot­tei­den hin­to­ja. Tämä joh­tuu sii­tä että esi­mer­kik­si lei­pää ja mui­ta tuo­rei­ta elin­tar­vik­kei­ta ei voi varas­toi­da useik­si vuok­si eteen­päin . Ellei sit­ten pää­mää­rä­nä ole tuo­da mark­ki­noil­le uudel­leen pet­tu­lei­pää ? Pait­si että kuin­ka moni kulut­ta­ja on sitä nyky­päi­vä­nä val­mis osta­maan? Epäi­len että aika harvat . 

        Kyl­lä­hän pet­tu­lei­pää nyky­ään saa. On vain aika kal­lis­ta, sii­tä on tul­lut luk­sus­tuo­te. Has­sua sinänsä.

      3. Yama: Kyl­lä­hän pet­tu­lei­pää nyky­ään saa. On vain aika kal­lis­ta, sii­tä on tul­lut luk­sus­tuo­te. Has­sua sinänsä.

        Jos vaih­toeh­to oli­si hal­pa pet­tu­lei­pä mut­ta kal­lis taval­li­nen lei­pä niin kum­pi vaih­toeh­to on kulut­ta­jien ensim­mäi­nen valin­ta? Voin arva­ta että ei kum­pi­kaan. Vaan toden­nä­köi­ses­ti koti­te­koi­nen lei­po­mi­nen lisään­tyi­si mut­ta se vie pal­jon aikaa muus­ta ajasta.

      4. Kim­mo Haa­pea: Jos lei­pä ei mene kau­pak­si ja paras­ta ennen ‑päi­vä koit­taa, kyl­lä se hin­ta vaan laskee.

        Ei las­ke. Lei­vän hin­ta­jous­to on olematon.
        Olet kai kuul­lut Huit­tis­ten hul­lus­ta mie­hes­tä ‚juu­ri kun hän oppi ole­maan syö­mät­tä hän kuoli.
        Vedel­lä jous­to on vie­lä pienempi.

        Yleen­sä lei­vän ja veden saan­nin rajoit­tu­mi­nen joh­taa vallankumoukseen

      5. Kir­joi­tuk­sen juo­ni ei ollut sii­nä, että lei­vän lop­pu­hin­ta vaih­te­li­si kysyn­nän mukaan vaan väli­pa­nok­set, esi­mer­kik­si kul­je­tus­ten hin­ta. Ei ole tark­joi­tus hin­noi­tel­la osaa ihmi­sis­tä nälkäisiksi.

      6. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kir­joi­tuk­sen juo­ni ei ollut sii­nä, että lei­vän lop­pu­hin­ta vaih­te­li­si kysyn­nän mukaan vaan väli­pa­nok­set, esi­mer­kik­si kul­je­tus­ten hin­ta. Ei ole tark­joi­tus hin­noi­tel­la osaa ihmi­sis­tä nälkäisiksi.

        Pik­kui­sen myö­häis­tä, jos pal­kois­ta puhu­taan. Näkö­jään lähi­hoi­ta­jien perus­palk­ka tun­ti­palk­ka­na on n. 13,50 e tun­ti. Vas­taa­vas­ti Mer­su­ja teh­dään alle 11 e tun­ti, lisät ovat pie­nem­mät ja vuo­si­lo­ma lyhyem­pi. Sil­lä lik­sal­la on syy­tä olla pie­ni­ruo­kai­nen. — Suo­meen todel­la­kin tar­vi­taan mini­mi­palk­ka­la­ki, mut­ta sen on olta­va TES­sien rin­nal­la ja poh­jal­la, ei tilalla.

      7. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kir­joi­tuk­sen juo­ni ei ollut sii­nä, että lei­vän lop­pu­hin­ta vaih­te­li­si kysyn­nän mukaan vaan väli­pa­nok­set, esi­mer­kik­si kul­je­tus­ten hin­ta. Ei ole tark­joi­tus hin­noi­tel­la osaa ihmi­sis­tä nälkäisiksi.

        Sosi­aa­li­tur­van kan­nus­ta­vuus perus­tuu libe­raa­lis­sa talous­a­jat­te­lus­sa näl­kään eli kun sosi­aa­li­tur­va on tar­peek­si mata­la niin näl­kä ajaa köy­hän töi­hin mil­lä pal­kal­la ja mil­lä ehdoil­la tahansa.

        Toi­nen vaih­toeh­to pn kapi­na tai rikollisuus.
        Kuten USAs­sa tai Englan­nis­sa on käynyt

      8. Lii­an van­ha: Ei las­ke. Lei­vän hin­ta­jous­to on olematon.

        Yleen­sä lei­vän ja veden saan­nin rajoit­tu­mi­nen joh­taa vallankumoukseen 

        Kyl­lä kai­kis­sa elin­tar­vik­keis­sa on hin­ta­jous­to. Se riip­puu miten sen jake­lu ‚tuo­tan­to ja hin­noit­te­lu on jär­jes­tet­ty. Osmo Soi­nin­vaa­ran anek­doo­tis­sa tämän blo­gin alus­sa oli kuvaus kuin­ka sosia­lis­ti­ses­sa kol­lek­tii­vi­ses­sa talous­jär­jes­tel­mäs­sä lei­vän jake­lun hoi­ti val­tio joka mää­rit­te­li myös sil­le kes­kus­joh­toi­ses­ti kai­ken koko tuo­tan­to ket­jus­sa. Mark­ki­na­ta­lou­des­sa taas yksi­tyi­nen sek­to­ri mää­rit­te­lee hin­nan ja laa­dun sekä mää­rät. Kun Venä­jäl­lä lak­kau­tet­tiin hin­ta sään­te­ly 1992 ‑1993 mitään vaih­toeh­tois­ta hin­ta meka­nis­mia eikä jake­lu meka­nis­mia oltu luo­tu joten sen takia elin­tar­vik­kei­den hin­nat nousi­vat Venä­jäl­lä täh­ti­tie­teel­li­siin lukui­hin kun katu­kaup­pa alkoi nos­taa hin­to­ja kil­pai­lus­sa entis­ten val­tion omis­ta­mien sit­tem­min yksi­tyis­tet­ty­jen vähit­täis­kau­pan kanssa.

      9. Lii­an van­ha: Ei las­ke. Lei­vän hin­ta­jous­to on olematon.

        Höpö höpö sen­tään. Van­hak­si mene­vää lei­päää saa 30% ja tar­peek­si myö­hään kun hakee, niin muis­taak­se­ni jop 60% alen­nuk­sel­la. Ja jos lei­vän hin­ta läh­ti­si väli­tuot­tei­den hin­to­jen nousun myö­tä nousuun, lei­van myyn­nis­sä kyl­lä tapah­tui­si muu­tok­sia. Lei­pien hin­ta­hai­ta­ri on älyt­tö­män leve­lä, nii­den kilo­hin­ta vaih­te­lee jos­sain 2…8 euron välillä. 

        Jos hin­nat vaik­ka tuplau­tui­si­vat, niin ennen näl­kä­kuo­le­maa aika moni vaih­tai­si kal­liin lei­vän halvempaan.

      10. Sylt­ty: Lei­pien hin­ta­hai­ta­ri on älyt­tö­män leve­lä, nii­den kilo­hin­ta vaih­te­lee jos­sain 2…8 euron välillä.
        Jos hin­nat vaik­ka tuplau­tui­si­vat, niin ennen näl­kä­kuo­le­maa aika moni vaih­tai­si kal­liin lei­vän halvempaan.

        Pizzo­jen hin­ta­hai­ta­ri on myös erit­täin leveä. Pal­jon leveäm­pi kuin lei­vän. Olen mones­ti ihme­tel­lyt miten jot­kut pie­net pizze­riat Hel­sin­gin Pasi­lan kal­tai­sis­sa kau­pun­gi­no­sis­sa voi­vat edes olla taou­del­li­ses­ti kil­pai­lu­ky­kyi­siä kun veloit­ta­vat 5€ pizzas­ta. Kun kal­liim­mat pizzat ovat 25€ luok­kaa samal­la alueella .

    2. Aisan­tun­ti­ja minä­kin:
      Jos jos­ta­kin, lei­väs­tä, jau­hois­ta tai kul­je­tus­pal­ve­luis­ta on pulaa, nii­den hin­nat nouse­vat ja pula pois­tuu ja jos jos­tain on yli­tar­jon­taa, hin­nat vas­taa­vas­ti laskevat.”

      Havain­not tosie­lä­mäs­tä, lei­vän osta­mi­ses­ta lähi­kau­pas­ta: Hin­nat eivät laske.

      Ehkä muut­kin talous­tie­tei­li­jöi­den lausu­mat ovat jut­tu­ja vaan

      Olem­me täs­sä koh­taa parem­mas­sa tilan­tees­sa kuin esi­mer­kik­si sodan jäl­keen kun ulko­mail­ta tuon­ti oli tuol­loin eri­lais­ten tul­li ja tarif­fien sään­nös­te­lyn ja kiin­tiöi­den takia tukos­sa ja sen takia raa­ka-aine pula oli todel­li­nen. Nyt täl­lä het­kel­lä ongel­ma on maa­il­man laa­jui­nen tuo­tan­to ket­ju joka on erit­täin haa­voi­tu­va. Hyvä esi­merk­ki on puo­li­joh­dan­nais­ten maa­il­man­laa­jui­nen pula. Joten ei tämä ole talous­tie­tei­li­jöi­den jut­tu­ja vaan maa­il­man talou­den vapautuminen

  4. Lapis­sa moni hoi­ta­ja käy töis­sä Ruot­sis­sa tai Nor­jas­sa. Hoi­ta­jien työ­olot ja palk­kaus pitäi­si saa­da kil­pai­lu­ky­kyi­sik­si mui­den Poh­jois­mai­den kanssa.

    1. Maa­lais­vih­reä:
      Lapis­sa moni hoi­ta­ja käy töis­sä Ruot­sis­sa tai Nor­jas­sa. Hoi­ta­jien työ­olot ja palk­kaus pitäi­si saa­da kil­pai­lu­ky­kyi­sik­si mui­den Poh­jois­mai­den kanssa.

      Tuol­la­han vas­ti­kään Nor­jas­sa ihme­tel­tiin min­kä takia Suo­mes­sa ter­vey­den­hoi­to­me­not ovat niin pal­jon edul­li­sem­mat kuin Nor­jas­sa, siis ihan suh­teel­li­ses­ti­kin. Syyk­si havait­tiin alan mata­lat palkat.

      Nyt rat­kai­su ei mis­sään nimes­sä saa olla palk­ko­jen nosto.

      Haus­ka myös huo­ma­ta, että Lää­kä­rien kans­sa tilan­ne on päin­vas­tai­nen. Pal­kat ovat erin­omai­set (vaik­ka eivät toki yllä samal­la tasol­le toi­ma­ri-dip­pains­sien kans­sa), mut­ta medi­aa­ni­na lää­kä­rit tai­ta­vat olla ehdot­to­mas­ti par­hai­ten pal­kat­tu­ja ammat­ti­ryh­miä. Lää­kä­rien kans­sa hin­ta-ohjaus toi­mii, Lääk­kis on vuo­des­ta toi­seen hae­tuim­pia ja suo­si­tuim­pia (eli hakemukset/sisäänottomäärät) kor­kea­kou­lu­tuk­sia. Samoin Lääk­kis imee jokai­ses­ta suku­pol­ves­ta terä­vim­män kär­jen, joka ei sit­ten ohjau­du insi­nöö­ri- tai tie­teel­li­siin kou­lu­tus­lin­joi­hin, hei­ken­täen näin maan talou­den kehi­tyk­sen potentiaalia.

      Mut­ta eihän täl­lä ole väliä, pää­asia on pääs­tä aina pot­ki­maan mata­lam­pien tulo­ryh­mien ihmi­siä pää­hän joka kään­tees­sä. Duu­na­rit tie­tä­köön paik­kan­sa, eli lisää palk­kaa ei heru, täs­tä pide­tään kiin­ni poliit­ti­ses­ti usei­ta eri kei­no­ja käyttäen.

    2. Maa­lais­vih­reä:
      Lapis­sa moni hoi­ta­ja käy töis­sä Ruot­sis­sa tai Nor­jas­sa. Hoi­ta­jien työ­olot ja palk­kaus pitäi­si saa­da kil­pai­lu­ky­kyi­sik­si mui­den Poh­jois­mai­den kanssa.

      Kuin­ka pal­jon rajan tun­tu­mas­sa asu­vat hoi­ta­jat hei­laut­ta­vat koko maan keskiarvoja? 

      Lapis­sa kun asuu 180 000 ihmis­tä ja Suo­men väki­lu­ku on kui­ten­kin 5,5 mil­joo­naa. Kai­ken lisäk­si Lap­pi­lai­sis­ta­kin suu­rin osa asuu lii­an kau­ka­na rajois­ta käy­däk­seen töis­sä toi­ses­sa maas­sa. Lapin suu­rin kau­pun­ki­kin, Rova­nie­mi sijait­see lii­an kau­ka­na Ruot­sin rajas­ta, että siel­tä voi­si käy­dä töis­sä siellä..

      Jos halu­taan vähen­tää hoi­ta­jien vuo­toa Ruot­siin ja Nor­jaan, lak­kau­te­taan pak­ko­ruot­si, kak­si kär­päs­tä kerralla! 😎

      1. Sylt­ty:
        Jos halu­taan vähen­tää hoi­ta­jien vuo­toa Ruot­siin ja Nor­jaan, lak­kau­te­taan pak­ko­ruot­si, kak­si kär­päs­tä kerralla! 

        Tuo tus­kin on rat­kai­su. Suo­ma­lais­ten työ­mark­ki­nat Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa on myös muu­al­la kuin Poh­jois-Ruot­sis­sa ja Poh­jois-Nor­jas­sa. Toki työ­kie­li on myös englan­ti mut­ta se kos­kee ihan mui­ta alo­ja kuin sairaanhoito

    3. Maa­lais­vih­reä:
      Lapis­sa moni hoi­ta­ja käy töis­sä Ruot­sis­sa tai Nor­jas­sa. Hoi­ta­jien työ­olot ja palk­kaus pitäi­si saa­da kil­pai­lu­ky­kyi­sik­si mui­den Poh­jois­mai­den kanssa.

      Myös Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa työs­ken­te­lee hoi­to aloil­le pal­jon enem­män ulko­maa­lais­ta (EU:n ulko­puo­lel­ta tul­lei­ta) työ­voi­maa kos­ka näis­sä mais­sa ei ole tar­ve­har­kin­taa sai­raan­hoi­ta­jien alal­la. Tämä näkyy eten­kin Tuk­hol­man ja Ete­lä-Ruot­sin sekä Oslon seu­dun sai­raa­lois­sa ja ter­veys­kes­kuk­sis­sa. Syy mik­si hoi­ta­jat Poh­jois-Suo­mes­ta käy­vät töis­sä Poh­jois-Ruot­sin ja Poh­jois- Nor­jan puo­lel­la on myös pula hen­ki­lö­kun­nas­ta niil­lä alueil­la. Myös Ruot­sin työ­mark­ki­noi­den pai­kal­li­nen sopi­mi­nen aut­taa huo­mat­ta­vas­ti enem­män kuin Suo­men nykyi­nen kes­ki­tet­ty sopimusjärjestelmä.

  5. Hoi­toa­la ja ravin­to­la-ala ovat molem­mat alo­ja, joi­ta kuvit­te­li­si Bau­mo­lin tau­din kiusaa­van eni­ten. Bau­mo­lin tau­dis­sa on kyse sii­tä, että ylei­ses­ti tuot­ta­vuu­den paran­tues­sa ne alat joil­la tuot­ta­vuus ei nouse­kaan (hoi­to- ja ravin­to­la-aloil­la kun ei auto­ma­tii­kas­ta aina­kaan vie­lä ole ollut kovin pal­jon hyö­tyä) koke­vat kui­ten­kin pai­net­ta nos­taa palk­ko­ja, kos­ka poten­ti­aa­li­sil­la työn­te­ki­jöil­lä muut, tuot­ta­vam­mat alat mak­sa­vat enemmän.

    En tie­dä onko tähän mitään oike­aa rat­kai­sua. Voi olla, että ravin­to­lois­ta, jois­sa oikeat ihmi­set teke­vät ruo­an ja tar­joi­le­vat, tule­vat pik­ku­hil­jaa ylä­luo­kan varak­kaam­pien ihmis­ten har­ras­tus. Näin on käy­nyt jo esim. oopperalle.

    Tek­nii­kan, ja eri­tyi­ses­ti tie­to­tek­nii­kan ja inter­ne­tin kehi­tyk­sen anta­ma vies­ti kan­san­ta­lou­del­le on: skaa­lau­du tai kuo­le. Ravin­to­la­työn­te­ki­jät ja lähi­hoi­ta­jat eivät ole onnis­tu­neet skaa­laa­maan työ­tään ylöspäin.

    1. Ano­nyy­mi:
      . Voi olla, että ravin­to­lois­ta, jois­sa oikeat ihmi­set teke­vät ruo­an ja tar­joi­le­vat, tule­vat pik­ku­hil­jaa ylä­luo­kan varak­kaam­pien ihmis­ten har­ras­tus. Näin on käy­nyt jo esim. oopperalle.

      Rans­kas­sa (mukaan lukien Bel­gian Val­lo­nias­sa) on niin maa­seu­dul­la kuin suu­ris­sa kau­pun­geis­sa on Mic­he­lin täh­den ravin­to­loi­ta jois­sa ei käy syö­mäs­sä kaik­ki Rans­kan ja Euroo­pan ja maa­il­man varak­kaat ihmi­set mut­ta ruu­an laa­tu on näis­sä­kin pik­ku­ky­lien ravin­to­lois­sa erit­täin kor­kea tasois­ta kuin Parii­sis­sa ja New Yor­kis­sa eikä hin­ta ole Parii­siin tai New Yor­kin kal­liim­pien ravin­to­loi­den tasoa. Itse asias­sa kes­ki­ta­soa. En tie­dä kuin­ka ylä­luok­kais­ta on oop­pe­ra kun koko lai­tos on veron­mak­sa­jien rahoil­la rahoi­tet­tua toi­min­taa? Kuten on myös jääkiekon
      Pelaa­mi­nen jää­hal­leis­sa joi­den yllä­pi­to on pää­asias­sa kun­tien ja kau­pun­kien vas­tuul­la Suomessa.

    2. Ano­nyy­mi:
      Hoi­toa­la ja ravin­­to­­la-ala ovat molem­mat alo­ja, joi­ta kuvit­te­li­si Bau­mo­lin tau­din kiusaa­van eni­ten. Bau­mo­lin tau­dis­sa on kyse sii­tä, että ylei­ses­ti tuot­ta­vuu­den paran­tues­sa ne alat joil­la tuot­ta­vuus ei nouse­kaan (hoi­­to- ja ravin­­to­­la-aloil­­la kun ei auto­ma­tii­kas­ta aina­kaan vie­lä ole ollut kovin pal­jon hyö­tyä) koke­vat kui­ten­kin pai­net­ta nos­taa palk­ko­ja, kos­ka poten­ti­aa­li­sil­la työn­te­ki­jöil­lä muut, tuot­ta­vam­mat alat mak­sa­vat enemmän.

      En tie­dä onko tähän mitään oike­aa rat­kai­sua. Voi olla, että ravin­to­lois­ta, jois­sa oikeat ihmi­set teke­vät ruo­an ja tar­joi­le­vat, tule­vat pik­ku­hil­jaa ylä­luo­kan varak­kaam­pien ihmis­ten har­ras­tus. Näin on käy­nyt jo esim. oopperalle.

      Tek­nii­kan, ja eri­tyi­ses­ti tie­to­tek­nii­kan ja inter­ne­tin kehi­tyk­sen anta­ma vies­ti kan­san­ta­lou­del­le on: skaa­lau­du tai kuo­le. Ravin­to­la­työn­te­ki­jät ja lähi­hoi­ta­jat eivät ole onnis­tu­neet skaa­laa­maan työ­tään ylöspäin. 

      Teh­dään Suo­mes­ta työ­lei­rien saa­ris­to jos­sa ei ole ravin­to­loi­ta eikä ter­vey­den­hoi­to­pal­ve­lu­ja eikä kou­lu­ja­kaan. Tääl­lä ei ole pysy­viä asuk­kai­ta ollen­kaan vaan keik­ka­työ­läi­set pais­ki­vat töi­tä met­sis­sä, sahoil­la, sel­lu­teh­tais­sa, kai­vok­sis­sa ja sata­mis­sa. Mikään muu kun ei kan­na­ta. Nii­tä joi­ta ei kiin­nos­ta muut­ta­koot mui­hin EU-mai­hin ja pär­jät­kööt miten par­hai­ten katsoo.

  6. Maa­lais­vih­reä:
    Lapis­sa moni hoi­ta­ja käy töis­sä Ruot­sis­sa tai Nor­jas­sa. Hoi­ta­jien työ­olot ja palk­kaus pitäi­si saa­da kil­pai­lu­ky­kyi­sik­si mui­den Poh­jois­mai­den kanssa.

    Suo­mel­la ei ole varaa huu­to­kaup­paan huo­mat­ta­vas­ti vau­raam­pien Nor­jan ja Ruot­sin kanssa.

    1. Rea­lis­ti: Suo­mel­la ei ole varaa huu­to­kaup­paan huo­mat­ta­vas­ti vau­raam­pien Nor­jan ja Ruot­sin kanssa.

      Suo­mel­la oli kyl­lä varaa jos pois­tai­sim­me yleis­si­to­vuu­den ja tar­ve­har­kin­nan koko­naan. Nor­jan ja Ruot­sin mal­lit toi­mi­vat kos­ka nii­den koko ter­vey­den­huol­los­sa on huo­mat­ta­vas­ti pal­jon enem­män ulko­maa­lai­sia työn­te­ki­jöi­tä EU:n ulko­puo­lel­ta kuin Suo­mes­sa. Tämä on arki­päi­vää kun menee Tuk­hol­maan, Göte­bor­giin, Mal­möön ja Köö­pen­ha­mi­naan ja Osloon.

  7. mitään ravin­to­loi­ta ei edes tar­vi­ta, kos­ka hal­po­ja raa­ka-ainei­ta saaa 10 x hal­vem­mal­la ruo­ka­kau­pois­ta.. Eli on vain kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta hyvä, jos ravin­to­la bis­nes hävi­ää.. Näin nii­den työntekijät..jos n.s työ­voi­ma­pu­las­ta puhu­taan.. voi­vat men­nä teke­mään jotain jär­ke­vää ja tuot­ta­vaa työtä.

    Jos ei osaa..ei pys­ty osta­maan ruo­ka kau­pois­ta ruo­kaa ja raa­ka-ainei­ta ja teke­määän siit­tä ruokaa..ja kuo­lee näl­käään, niin voi voi..Darwin.…
    joku sairaudenhoito..on sinän­sä­kin tuottamatonta..jokainen kuo­loo kuiteskin..jos ei saa hoi­tooo, kuo­loo jon­kun vuo­den aikai­sem­min jol­loin muu yhteis­kun­ta sit sil­ti säi­lyy ja sääs­tää siinä

    1. Dic­kie:
      mitään ravin­to­loi­ta ei edes tar­vi­ta, kos­ka hal­po­ja raa­­ka-ainei­­ta saaa 10 x hal­vem­mal­la ruo­ka­kau­pois­ta.. Eli on vain kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta hyvä, jos ravin­to­la bis­nes hävi­ää..Näin nii­den työntekijät..jos n.s työ­voi­ma­pu­las­ta puhu­taan.. voi­vat men­nä teke­mään jotain jär­ke­vää ja tuot­ta­vaa työtä.

      Jos ei osaa..ei pys­ty osta­maan ruo­ka kau­pois­ta ruo­kaa ja raa­­ka-ainei­­ta ja teke­määän siit­tä ruokaa..ja kuo­lee näl­käään, niin voi voi..Darwin.…
      joku sairaudenhoito..on sinän­sä­kin tuottamatonta..jokainen kuo­loo kuiteskin..jos ei saa hoi­tooo, kuo­loo jon­kun vuo­den aikai­sem­min jol­loin muu yhteis­kun­ta sit sil­ti säi­lyy ja sääs­tää siinä

      Yhtä hyvin voi­si tode­ta Dic­kien logii­kal­la että koko ase­vel­vol­li­suus pitäi­si lak­kaut­taa ja siir­tyä pel­käs­tään ammat­tiar­mei­jaan. Kos­ka mik­si hoi­tai­si maan­puo­lus­tuk­sen kun lop­pu­tu­los on sama eli kuo­le­ma koit­taa jokupäivä.ä? Oli sit­ten sivii­li väes­tön tai ase­vel­vol­li­sien kuo­le­man niin lop­pu­tu­los on sama! Onko jär­ke­vää puo­lus­taa ihmis­hen­kiä soti­laal­li­ses­ti kos­ka kuo­le­ma koit­taa kui­ten­kin jokupäivä?Oli sit­ten luon­nol­li­nen pois meno tai äkil­li­nen sairastuminen? 

      Eihän loo­gi­ses­ti mikään ala tuot­ta­vaa pait­si maanviljely.

      1. noh..kyl mä nyt sen ymmärrän..et sai­raan­hoi­too tar­vi­taan siis…mut sit pitää ymmär­tää ns. raja­hyö­dyn käsite..jooh… tiet­ty on hyvä et jos kat­ken­nut luu voi­daan hal­val­la kip­sa­ta jne..ja ham­mas­hoit on hyvä…mut mitä sanoin, oli vain teo­reet­ti­nen esimerkkii…noi ravintolat…on turhia.….ehkä ny työ ja kou­lu­ruo­ka­loi­ta lukuuunottamatta…vaiks kyl­hän eväät­kin pys­tyy itte tekeen..tai ostaa perk. vaik­ka valmisaterioita..ja län­mit­tää mikros

  8. ” Ohei­nen kuva ker­too, mik­si Suo­mel­la meni niin huo­nos­ti vuo­sien 2008–2018 välillä. ”

    Ehkä ker­too, mut­ta kuten kuvaa­jas­ta näkyi, jyr­kin palk­ka­nousu tapah­tui _ennen_ Sari Sai­raan­hoi­ta­ja ‑epi­so­dia. Tämän jäl­keen alkoi vuo­sia kes­tä­vä palk­ka­malt­ti ja kiky-intoi­lu, joka ei saa­nut Suo­men talout­ta nousuun. Eikö tämä ole outoa?

    Minä poi­ka en tai­da oikein uskoa tähän Sari Sai­raan­hoi­ta­ja ‑legen­daan. Suo­men talou­del­la meni huo­nos­ti vuo­sien 2008–2018 välil­lä kos­ka Nokia-klus­te­rin romah­duk­sen myö­tä Suo­mes­ta kato­si val­ta­va mää­rä erit­täin tuot­ta­via työ­paik­ko­ja. Tämä sit­ten las­ki KESKIMÄÄRÄISTÄ tuot­ta­vuut­ta suu­res­ti, syn­nyt­täen illuusion että Suo­mes­sa oli­si tapah­tu­nut laa­ja-alai­nen tuot­ta­vuu­den romah­dus (joka joh­tui sii­tä että duu­na­reil­le mak­set­tiin lii­an hyvää palk­kaa, tietysti).

    Vale, emä­va­le, keskiarvo.

    1. Yama:

      Ehkä ker­too, mut­ta kuten kuvaa­jas­ta näkyi, jyr­kin palk­ka­nousu tapah­tui _ennen_ Sari Sai­raan­hoi­ta­ja ‑epi­so­dia. Tämän jäl­keen alkoi vuo­sia kes­tä­vä palk­ka­malt­ti ja kiky-intoi­­lu, joka ei saa­nut Suo­men talout­ta nousuun. Eikö tämä ole outoa?

      Minä poi­ka en tai­da oikein uskoa tähän Sari Sai­raan­hoi­ta­ja ‑legen­daan. Suo­men talou­del­la meni huo­nos­ti vuo­sien 2008–2018 välil­lä kos­ka Nokia-klus­­te­­rin romah­duk­sen myö­tä Suo­mes­ta kato­si val­ta­va mää­rä erit­täin tuot­ta­via työ­paik­ko­ja. Tämä sit­ten las­ki tuot­ta­vuut­ta suu­res­ti, syn­nyt­täen illuusion että Suo­mes­sa oli­si tapah­tu­nut laa­­ja-alai­­nen tuot­ta­vuu­den romah­dus (joka joh­tui sii­tä että duu­na­reil­le mak­set­tiin lii­an hyvää palk­kaa, tietysti 

      Sari sai­raan­hoi­ta­ja epi­so­di tuli ennen vuo­den 2008 finans­si­krii­siä siis vuo­den 2007 tie­noil­la. Nokian klus­te­rin ala­mä­ki alkoi itse asias­sa vuo­si­na 2011–2013 kun äly­pu­he­li­mien kysyn­tä kas­voi huo­mat­ta­vas­ti enem­män kuin mitä mark­ki­na ana­lyy­ti­kot oli­vat ennus­ta­neet . Tähän kysyn­tään Nokia ei onnis­tu­nut vas­taa­maan omal­la mal­lil­la joka tuli 5 vuot­ta lii­an myö­hään kuin Applen ja Sam­sun­gin mallit. 

      Jos jul­ki­sen sek­to­rin pal­kat nouse­vat lii­kaa ja se hybris tart­tuu yksi­tyi­seen sek­to­riin niin ongel­mia tulee yksi­tyi­sel­le sek­to­ril­le enem­män kuin jul­ki­sel­le kos­ka yli suu­ret pal­kan­ko­ro­tuk­set hidas­ta­vat myös kil­pai­lua. Jul­ki­nen sek­to­ri voi aina nos­taa vero­ja. Joka kyl­lä syö sit­ten osto­voi­maa muu­al­ta. Riip­puen kyl­lä mitä vero­ja koro­te­taan ja kuin­ka pal­jon. Suo­mes­sa kävi vähän sanoin 1990 kun Hol­ke­rin hal­li­tus reval­voi valuu­tan (jota kyl­lä myö­hem­min Ilk­ka Suo­mi­nen yrit­ti saa­da myö­hem­min peruu­te­tuk­si) mut­ta vuot­ta myö­hem­min Ahon hal­li­tus jou­tui, pit­kien kiky neu­vot­te­lu­jen jäl­keen joka epä­on­nis­tui , (Sor­san sopi­mus) deval­voi­maan valuu­tan. Tuo­ta vuo­den 2007 Sari sai­raan­hoi­ta­ja vajet­ta ei ole kyl­lä onnis­tut­tu kor­jaa­maan vaik­ka . Oikeas­taan mitään vuo­sia kes­tä­vää palk­ka­malt­tia ei tul­lut pait­si kiky-sopi­mus. Jon­ka ay-lii­ke irti­sa­noi vuo­den 2019 vaa­lien jälkeen.

      1. Rahul Soma­ni: Sari sai­raan­hoi­ta­ja epi­so­di tuli ennen vuo­den 2008 finans­si­krii­siä siis vuo­den 2007 tie­noil­la. Nokian klus­te­rin ala­mä­ki alkoi itse asias­sa vuo­si­na 2011–2013 kun äly­pu­he­li­mien kysyn­tä kas­voi huo­mat­ta­vas­ti enem­män kuin mitä mark­ki­na ana­lyy­ti­kot oli­vat ennus­ta­neet . Tähän kysyn­tään Nokia ei onnis­tu­nut vas­taa­maan omal­la mal­lil­la joka tuli 5 vuot­ta lii­an myö­hään kuin Applen ja Sam­sun­gin mallit. 

        Kyl­lä, näin kävi. Ja tuot­ta­vuus­ro­mah­dus alkoi juu­ri 2010 kiep­peil­lä — ei siis 2008 jol­loin pal­kan­ko­ro­tuk­set alkoi­vat vai­kut­taa. Kts vaik­ka tuol­ta ver­tai­lua Suo­mi vs Sak­sa vs Ruotsi:
        https://i.imgur.com/S1jXnLF.jpeg

        Kuvaa­jas­ta näkyy mil­lai­nen pai­ne pal­kan­ko­ro­tuk­siin juu­ri 2007 paik­keil­la oli. Taka­na oli val­ta­va nousu­kausi ja teol­li­suus ja finans­sia­la rapor­toi satu­mai­sia voittoja.

      2. Yama: Kyl­lä, näin kävi. Ja tuot­ta­vuus­ro­mah­dus alkoi juu­ri 2010 kiep­peil­lä— ei siis 2008 jol­loin pal­kan­ko­ro­tuk­set alkoi­vat vai­kut­taa. Kts vaik­ka tuol­ta ver­tai­lua Suo­mi vs Sak­sa vs Ruotsi:
        https://i.imgur.com/S1jXnLF.jpeg

        Kuvaa­jas­ta näkyy mil­lai­nen pai­ne pal­kan­ko­ro­tuk­siin juu­ri 2007 paik­keil­la oli. Taka­na oli val­ta­va nousu­kausi ja teol­li­suus ja finans­sia­la rapor­toi satu­mai­sia voittoja.

        Jul­ki­sen sek­to­rin pal­kan­ko­ro­tuk­set sidot­tu­na yksi­tyi­sen sek­to­rin koro­tuk­siin on aina vahin­gol­lis­ta kos­ka pai­nei­ta vero­ko­ro­tuk­siin tulee kun talou­des­sa tulee las­kusuun­ta jol­loin veron­ki­ris­tyk­set ovat myrk­kyä osto­voi­mal­le ja talou­den kier­to­ku­lul­le. Olet oikeas­sa että teol­li­suus ja finans­sia­lan pal­kan­ko­ro­tuk­set oli­vat 2007 kor­keat mut­ta kun iski samal­la jul­ki­sen sek­to­rin pal­kan­ko­ro­tuk­siin on sop­pa jo kie­ho­nut yli ennen kuin sen huomataan. 

        Pal­kan­ko­ro­tuk­set näky­vät myös aina vii­veel­lä muu­ta­man vuo­den pääs­tä ennen talou­del­lis­ta taan­tu­maa tai syvää lamaa. Näin oli perin­teis­ten deval­vaa­tioi­den koh­dal­la kun osto­voi­ma las­ki vaik­ka palk­kat nousi­vat. Näin tapah­tui 1990 kun työ­mark­ki­nat sopi­vat ns Kal­lion sopi­muk­sen koro­tuk­set ennen 1991 nope­aa BKT pudo­tus­ta jon­ka lop­pu­tu­lok­se­na oli se että Sor­san sopi­mus kaa­tui kos­ka Kal­lion sopi­mus oli juu­ri vuo­si ennen BKT:n pudo­tus­ta nos­ta­nut palkkoja.

      3. Yama: Kyl­lä, näin kävi. Ja tuot­ta­vuus­ro­mah­dus alkoi juu­ri 2010 kiep­peil­lä— ei siis 2008 jol­loin pal­kan­ko­ro­tuk­set alkoi­vat vai­kut­taa. Kts vaik­ka tuol­ta ver­tai­lua Suo­mi vs Sak­sa vs Ruotsi:

        Kuvaa­jas­ta näkyy mil­lai­nen pai­ne pal­kan­ko­ro­tuk­siin juu­ri 2007 paik­keil­la oli. Taka­na oli val­ta­va nousu­kausi ja teol­li­suus ja finans­sia­la rapor­toi satu­mai­sia voittoja.

        Suo­mi vs Sak­sa vs Ruot­si maa­ot­te­lu on vää­rä mit­ta­ri kos­ka Ruot­sin ja Suo­men työ­mark­ki­nat ovat hyvin erilaiset.Puhumattakaan Sak­san. Suo­mes­sa pitäi­si kopioi­den Ruot­sin mal­li jot­ta sai­sim­me oikean­lai­sen kuvan.

      4. Rahul Soma­ni: Suo­mi vs Sak­sa vs Ruot­si maa­ot­te­lu on vää­rä mit­ta­ri kos­ka Ruot­sin ja Suo­men työ­mark­ki­nat ovat hyvin erilaiset.Puhumattakaan Sak­san. Suo­mes­sa pitäi­si kopioi­den Ruot­sin mal­li jot­ta sai­sim­meoikean­lai­sen kuvan. 

        Fair enough — mut­ta mik­si sit­ten aina ver­ra­taan näi­tä Ruot­sin tai Sak­san käp­py­röi­tä Suo­men vas­taa­viin ja todis­tel­laan nii­den perus­teel­la miten parem­pi mui­den mai­den jär­jes­tel­mä on? Soi­nin­vaa­ran blo­gi­kir­joi­tuk­ses­sa on heti yksi.

      5. Yama: Fair enough — mut­ta mik­si sit­ten aina ver­ra­taan näi­tä Ruot­sin tai Sak­san käp­py­röi­tä Suo­men vas­taa­viin ja todis­tel­laan nii­den perus­teel­la miten parem­pi mui­den mai­den jär­jes­tel­mä on? Soi­nin­vaa­ran blo­gi­kir­joi­tuk­ses­sa on heti yksi.

        Ver­tai­lu teh­dään juu­ri sen takia kos­ka Ruot­si, Sak­sa ja Suo­mi ovat kes­ke­nään tär­keim­piä kaup­pa­kump­pa­ne­ja ja molem­mat ovat raken­teel­taan hyvin saman­lai­sia kan­san­ta­louk­sia. Jos Suo­mel­la oli­si hyvin saman­lai­nen elin­kei­no­ra­ken­ne kuin esi­mer­kik­si on Espan­jal­la tai Rans­kal­la oli­si tilan­ne hyvin eri­lai­nen Suo­men koh­dal­la. Suo­mel­le on hyvin saman­lai­nen elin­kei­no­ra­ken­ne kuin Sak­sal­le ja Ruot­sil­la pait­si että Suo­men työ­mark­ki­nat ovat raken­teel­taan hyvin eri­lai­set kuin Sak­sas­sa ja Ruot­sis­sa. Juu­ri tämän takia työl­li­syys Suo­mes­sa on vinou­tu­nut toi­sin kuin se on Sak­sas­sa tai Ruotsissa.

      6. Rahul Soma­ni: Ver­tai­lu teh­dään juu­ri sen takia kos­ka Ruot­si, Sak­sa ja Suo­mi ovat kes­ke­nään tär­keim­piä kaup­pa­kump­pa­ne­jaja molem­mat ovat raken­teel­taan hyvin saman­lai­sia kan­san­ta­louk­sia. Jos Suo­mel­la oli­si hyvin saman­lai­nen elin­kei­no­ra­ken­ne kuin esi­mer­kik­si on Espan­jal­la tai Rans­kal­laoli­si tilan­ne hyvin eri­lai­nen Suo­men koh­dal­la. Suo­mel­le on hyvin saman­lai­nen elin­kei­no­ra­ken­ne kuin Sak­sal­le ja Ruot­sil­la pait­si että Suo­men työ­mark­ki­nat ovat raken­teel­taan hyvin eri­lai­set kuin Sak­sas­sa ja Ruot­sis­sa. Juu­ri tämän takia työl­li­syys Suo­mes­sa on vinou­tu­nut toi­sin kuin se on Sak­sas­sa tai Ruotsissa.

        Sak­sas­sa ja Ruot­sis­sa työn­te­ki­jöil­lä on laa­ja myö­tä­mää­rää­mi­soi­keus eikä työ­nan­ta­ja voi sanel­la työ­eh­to­ja yksi­puo­li­ses­ti kuten Suomessa.
        Sak­sas­sa on yli 10 hen­gen yri­tyk­sis­sä on työneuvosto,johon kuu­luu vähin­tään vii­si työn­te­ki­jöi­den edus­ta­jaa. Näin este­tään työ­nan­ta­jia kor­rup­toi­mas­ta luottamusmiehiä,kuten taka­vuo­si­na tehtiin.

        Kun työ­nan­ta­ja ei voi sanel­la ehto­ja ja tul­kin­to­ja yksi­puo­li­ses­ti niin ei tar­vi­ta lait­to­mia lak­ko­ja­kaan ja työ­nan­ta­ja pun­nit­see esi­tyk­sen­sä tarkkaan

      7. Lii­an van­ha: Sak­sas­sa ja Ruot­sis­sa työn­te­ki­jöil­lä on laa­ja myö­tä­mää­rää­mi­soi­keus eikä työ­nan­ta­ja voi sanel­la työ­eh­to­ja yksi­puo­li­ses­ti kuten Suomessa.
        Sak­sas­sa on yli 10 hen­gen yri­tyk­sis­sä on työneuvosto,johon kuu­luu vähin­tään vii­si työn­te­ki­jöi­den edus­ta­jaa. Näin este­tään työ­nan­ta­jia kor­rup­toi­mas­ta luottamusmiehiä,kuten taka­vuo­si­na tehtiin.

        Kun työ­nan­ta­ja ei voi sanel­la ehto­ja ja tul­kin­to­ja yksi­puo­li­ses­ti niin ei tar­vi­ta lait­to­mia lak­ko­ja­kaan ja työ­nan­ta­ja pun­nit­see esi­tyk­sen­sä tarkkaan

        Ei Sak­san työ­paik­ka­neu­vos­tot ole vähen­tä­neet lak­koi­lua Sak­sas­sa. Lait­to­mat lakot ovat aina lait­to­mia oli työn­te­ki­jöi­den ase­ma tur­vat­tu aina lain kaut­ta . Sak­sas­sa ja Ruot­sis­sa on myös tuki­lak­koi­lua sää­del­ty tiu­kem­min kuin Suomessa. 

        Poliit­ti­nen lak­ko ei ole tuki­lak­ko. Mik­si Ay-lii­ke ei men­nyt vii­me vuo­den syk­syl­lä lak­koon kun Mari­nin hal­li­tus toi uudel­leen käyt­töön Aktii­vi­mal­li 2:sen ? Kui­ten­kin 2019 alku­puo­lel­la AY-lii­ke jär­jes­ti lait­to­mia lak­ko­ja Suo­mes­sa kun Sipi­län hal­li­tus sää­ti Aktii­vi­mal­lin. Sopii kysyä mik­si AY-lii­ke ei vii­me syk­sy­nä lak­koi­lut hal­li­tus­ta vas­taan. Kyl­lä Haka­nie­mi on ollut hil­jaa kun Mari­nin hal­li­tus toi Aktii­vi­mal­lin ja pois­ti elä­ke­put­ken. Taka­vuo­si­na pyrit­ty hil­lit­se­mään lak­koi­lua kyl­lä ay-lii­keen, maan hal­li­tuk­sen ja työ­nan­ta­jan yhteis­so­pi­muk­sil­la eli lak­ko­sak­koil­la Tupo­jen kaut­ta. Nyt tupo on vain aja­nut aikan­sa ohi ja sen pitää vain ay-lii­ke hyväk­syä että pai­kal­li­nen sopi­mi­nen on pal­jon jous­ta­vam­pi jär­jes­tel­mä kuin kes­ki­tet­ty sul­je­tun talou­den aikai­nen Tupo.

      8. Rahul Soma­ni: Ei Sak­santyö­paik­ka­neu­vos­tot ole vähen­tä­neet lak­koi­lua Sak­sas­sa. Lait­to­mat lakot ovat aina lait­to­mia oli työn­te­ki­jöi­den ase­ma tur­vat­tu aina lain kaut­ta . Sak­sas­sa ja Ruot­sis­sa on myös tuki­lak­koi­lua sää­del­ty tiu­kem­min kuin Suomessa. 

        Poliit­ti­nen lak­ko ei ole tuki­lak­ko. Mik­si Ay-lii­­ke ei men­nyt vii­me vuo­den syk­syl­lä lak­koon kun Mari­nin hal­li­tus toi uudel­leen käyt­töön Aktii­vi­mal­li 2:sen ? Kui­ten­kin 2019 alku­puo­lel­la AY-lii­­ke jär­jes­ti lait­to­mia lak­ko­jaSuo­mes­sa kun Sipi­län hal­li­tus sää­tiAktii­vi­mal­lin. Sopii kysyä mik­si AY-lii­­ke ei vii­me syk­sy­nä lak­koi­lut hal­li­tus­ta vas­taan. Kyl­lä Haka­nie­mi on ollut hil­jaa kun Mari­nin hal­li­tus toi Aktii­vi­mal­lin ja pois­ti elä­ke­put­ken. Taka­vuo­si­na pyrit­ty hil­lit­se­mään lak­koi­lua kyl­lä ay-lii­­keen, maan hal­li­tuk­sen jatyö­nan­ta­jan yhteis­so­pi­muk­sil­la eli lak­ko­sak­koil­la Tupo­jen kaut­ta. Nyt tupo on vain aja­nut aikan­sa ohi ja sen pitää vain ay-lii­­ke hyväk­syä että pai­kal­li­nen sopi­mi­nen on pal­jon jous­ta­vam­pi jär­jes­tel­mä kuin kes­ki­tet­ty sul­je­tun talou­den aikai­nen Tupo.

        Kat­so­pa tuo­ta vertailua

        https://www.talouselama.fi/uutiset/pysayttava-kuva-kertoo-kuinka-suomi-pesee-lakkoilussa-ruotsin-ja-norjan/896afad1-918e-3e9b-865e-83db1211279f

      9. Lii­an van­ha: Kat­so­pa tuo­ta vertailua

        https://www.talouselama.fi/uutiset/pysayttava-kuva-kertoo-kuinka-suomi-pesee-lakkoilussa-ruotsin-ja-norjan/896afad1-918e-3e9b-865e-83db1211279f

        Niin tar­koi­tin lait­to­man lakon ja lail­li­sen lakon välis­tä eroa. Tuki­la­kot ovat sit­ten asia erik­seen ja nii­den herk­kyys on ikä­vä kyl­lä Suo­mes­sa kor­keam­pi kuin muis­sa Poh­jois­mais­sa. Se joh­tuu yksin­ker­tai­ses­ti sii­tä syys­tä että lain­sää­dän­tö muis­sa Poh­jois­mais­sa ei sal­li tuki­lak­ko­ja eri ay-lii­kei­den välil­lä vaan pel­käs­tään saman ay-lii­kei­den sisällä. 

        Alku­pe­räi­nen kysy­mys oli mik­si ay-lii­ke ei jär­jes­tä­nyt vii­me syk­syl­lä poliit­tis­ta lak­koa Mari­nin hal­li­tus­ta vas­taan kun se toi aktii­vi­mal­li 2:sen ja pois­ti elä­ke­put­ken? Kui­ten­kin Sipi­län hal­li­tuk­sen lop­pu aikoi­na ay-lii­ke jär­jes­ti poliit­ti­sen lakon jol­la ei kyl­lä saa­vu­tet­tu mitään. Uusi hal­li­tus toi ay-lii­keen vas­tus­ta­man aktii­vi­mal­lin uudel­leen työn­ha­kuun ja kui­ten­kin SDP ja Vasem­mis­to­liit­to oli­vat tätä vas­tus­ta­neet ennen vaa­le­ja ja vaa­lien jäl­keen. Kui­ten­kin Kes­kus­ta­puo­lu­een pai­nos­tuk­sen alla SDP ja Vasem­mis­to­liit­to tai­pui­vat. Lop­pu­tu­los ei ollut kui­ten­kaan ay-lii­keen poliit­ti­set lakot. Sopii kysyä Haka­nie­mes­tä mik­si vii­me vuo­den syk­syl­lä ei jär­jes­tet­ty poliit­tis­ta lak­koa? Juu­ri täs­tä oli alku­pe­räi­ses­sä kom­men­tis­sa­ni kyse. Siis poliit­ti­ses­ta lakos­ta jol­la ei ole miten­kään suo­raa teke­mis­tä työ­tais­te­lun kanssa.

      10. Rahul Soma­ni: Sari sai­raan­hoi­ta­ja epi­so­di tuli ennen vuo­den 2008 finans­si­krii­siä siis vuo­den 2007 tie­noil­la. Nokian klus­te­rin ala­mä­ki alkoi itse asias­sa vuo­si­na 2011–2013 kun äly­pu­he­li­mien kysyn­tä kas­voi huo­mat­ta­vas­ti enem­män kuin mitä mark­ki­na ana­lyy­ti­kot oli­vat ennus­ta­neet . Tähän kysyn­tään Nokia ei onnis­tu­nut vas­taa­maan omal­la mal­lil­la joka tuli 5 vuot­ta lii­an myö­hään kuin Applen ja Sam­sun­gin mallit. 

        Jos jul­ki­sen sek­to­rin pal­kat nouse­vat lii­kaa ja se hybris tart­tuu yksi­tyi­seen sek­to­riin niin ongel­mia tulee yksi­tyi­sel­le sek­to­ril­le enem­män kuin jul­ki­sel­le kos­ka yli suu­ret pal­kan­ko­ro­tuk­sethidas­ta­vat myös kil­pai­lua. Jul­ki­nen sek­to­ri voi aina nos­taa vero­ja. Joka kyl­lä syö sit­ten osto­voi­maa muu­al­ta. Riip­puen kyl­lä mitä vero­ja koro­te­taan ja kuin­ka pal­jon. Suo­mes­sa kävi vähän sanoin 1990 kun Hol­ke­rin hal­li­tus reval­voi valuu­tan (jota kyl­lä myö­hem­min Ilk­ka Suo­mi­nen yrit­ti saa­da myö­hem­min peruu­te­tuk­si) mut­ta vuot­ta myö­hem­min Ahon hal­li­tus jou­tui, pit­kien kiky neu­vot­te­lu­jen jäl­keen joka epä­on­nis­tui , (Sor­san sopi­mus) deval­voi­maanvaluu­tan. Tuo­ta vuo­den 2007 Sari sai­raan­hoi­ta­ja vajet­ta ei ole kyl­lä onnis­tut­tu kor­jaa­maan vaik­ka . Oikeas­taan mitäänvuo­sia kes­tä­vää palk­ka­malt­tia ei tul­lut pait­­si­ki­ky-sopi­­mus. Jon­ka ay-lii­­ke irti­sa­noi vuo­den 2019 vaa­lien jälkeen.

        Vähän aiheen vie­res­tä mut­ta vie­lä juu­ri ennen Mic­ro­soft-yhteis­työ­tä Nokia teki mil­jar­di­voit­toa ja myyn­ti nousi edel­leen. Ei var­si­nai­nen krii­siy­ri­tys. Ja Nokian uusi Mee­go-poh­jai­nen tuo­te­lin­ja sai N9 puhe­li­mes­taan erin­omai­set arvos­te­lut, iPho­neen ver­rat­ta­vat, ja sitä ei Nokian puhe­li­mien osal­ta ei ollut tapah­tu­nut vuosiin.

        Yhdys­val­tain elä­keyh­tiöil­lä oli omis­tus­ta kah­des­sa yri­tyk­ses­sä joi­den pörs­siar­vo oli jää­nyt pai­kal­leen, Mic­ro­soft ja Nokia. Mic­ro­soft oli Win­dows Pho­nel­laan ulko­na mobii­li­käyt­tö­jär­jes­tel­mis­sä joi­den (sil­loin) luul­tiin ole­van vält­tä­mät­tö­miä yhtiöl­le. Näis­tä kah­des­ta Mic­ro­soft oli elin­tär­keä ja vähem­män tär­keä Nokia val­jas­tet­tiin Mic­ro­sof­tin avuk­si elvyt­tä­mään jo kuol­lut­ta Win­dows Pho­nea. Olli­la­han pako­tet­tiin otta­maan Elop Microsoftilta.

      11. K.k.: Vähän aiheen vie­res­tä mut­ta vie­lä juu­ri ennen Mic­­ro­­soft-yhteis­­työ­­tä Nokia teki mil­jar­di­voit­toa ja myyn­ti nousi edel­leen. Ei var­si­nai­nen krii­siy­ri­tys. Ja Nokian uusi Mee­­go-poh­­jai­­nen tuo­te­lin­ja sai puhe­li­mes­taan erin­omai­set arvos­te­lut, iPho­neen ver­rat­ta­vat, ja sitä ei Nokian puhe­li­mien osal­ta ei ollut tapah­tu­nut vuosiin.

        Mic­ro­soft oli Win­dows Pho­nel­laan ulko­na mobii­li­käyt­tö­jär­jes­tel­mis­sä joi­den (sil­loin) luul­tiin ole­van vält­tä­mät­tö­miä yhtiöl­le. Näis­tä kah­des­ta Mic­ro­soft oli elin­tär­keä ja vähem­män tär­keä Nokia val­jas­tet­tiin Mic­ro­sof­tin avuk­si elvyt­tä­mään jo kuol­lut­ta Win­dows Phonea. 

        Mee­goa en ole kos­kaan omis­ta­nut mut­ta Itsel­lä­ni oli käy­tös­sä Lumia puhe­lin noin kol­me vuot­ta. Voin kyl­lä tode­ta ettei se ollut kovin­kaan kor­kea­ta­soi­nen. Käyt­tö­jär­jes­tel­mä kaa­tui usean ker­ran. Lai­te kävi usean ker­ran takuun aika­na huol­los­sa ja jopa huol­sin sen takuun jäl­keen omal­la kus­tan­nuk­sel­la. Sii­hen huol­toon paloi kyl­lä sen ver­ran pal­jon rahaa että lop­pu­jen lopuk­si ostin uuden Android ver­sion siis Nokia nimel­lä val­mis­te­tun HMD Glo­baa­lin kun koko Lumia hajo­si käsiin . Se on toi­mi­nut tähän asti. 4 vuot­ta käy­tös­sä. Lumia oli 3 vuot­ta. Kävi usean ker­ran huol­los­sa. Olen kyl­lä tör­män­nyt van­hem­piin ihmi­siin (yli 70 vuo­tiai­siin) jol­la on edel­leen Lumia käy­tös­sä ja ovat kehu­neet sitä kyl­lä. Toki jos sil­lä vain soit­taa ja lähet­tää teks­ti­vies­te­jä niin mikä ettei.

      12. K.k.: Vähän aiheen vie­res­tä mut­ta vie­lä juu­ri ennen Mic­­ro­­soft-yhteis­­työ­­tä Nokia teki mil­jar­di­voit­toa ja myyn­ti nousi edel­leen. Ei var­si­nai­nen krii­siy­ri­tys. Ja Nokian uusi Mee­­go-poh­­jai­­nen tuo­te­lin­ja sai puhe­li­mes­taan erin­omai­set arvos­te­lut, iPho­neen ver­rat­ta­vat, ja sitä ei Nokian puhe­li­mien osal­ta ei ollut tapah­tu­nut vuosiin.

        Yhdys­val­tain elä­keyh­tiöil­lä oli omis­tus­ta kah­des­sa yri­tyk­ses­sä joi­den pörs­siar­vo oli jää­nyt pai­kal­leen, Mic­ro­soft ja Nokia. Mic­ro­soft oli Win­dows Pho­nel­laan ulko­na mobii­li­käyt­tö­jär­jes­tel­mis­sä joi­den (sil­loin) luul­tiin ole­van vält­tä­mät­tö­miä yhtiöl­le. Näis­tä kah­des­ta Mic­ro­soft oli elin­tär­keä ja vähem­män tär­keä Nokia val­jas­tet­tiin Mic­ro­sof­tin avuk­si elvyt­tä­mään jo kuol­lut­ta Win­dows Pho­nea. Olli­la­han pako­tet­tiin otta­maan Elop Microsoftilta. 

        Mul­la on ollut kans­sa sel­lai­nen käsi­tys että USA pyr­ki estä­mään Noki­aa nouse­maan suu­rim­mak­si kän­nyk­kä­mer­kik­si siel­lä, pitä­mäl­lä kiin­ni omis­ta stan­dar­deis­taan ja anta­mal­la etu­mat­kaa sikä­läi­sil­le val­mis­ta­jil­le. Täs­tä­hän ei ole hir­veän pal­jon puhut­tu mut­ta jotain selit­tyy siil­lä että monet ame­rik­ka­lai­set 2000-luvun kän­ny­kät­hän eivät toi­mi­neet Euroo­pas­sa ollenkaan. 

        Toi­nen jut­tu on että Nokia teki myös sut­ta ja sekun­daa, esim vii­mei­nen kom­mu­ni­kaat­to­ri­mal­li E7 hajo­si puo­les­sa vuok­des­sa niin että akkua ei voi­nut ladata,ja sii­nä oli kiin­teä akku jota ei voi­nut vaihtaa.

      13. R.Silfverberg: Mul­la on ollut kans­sa sel­lai­nen käsi­tys että pyr­ki estä­mään Noki­aa nouse­maan suu­rim­mak­si kän­nyk­kä­mer­kik­sisiel­lä, pitä­mäl­lä kiin­ni omis­ta stan­dar­deis­taan ja anta­mal­la etu­mat­kaa sikä­läi­sil­le val­mis­ta­jil­le. Täs­tä­hän ei ole hir­veän pal­jon puhut­tumut­ta jotain selit­tyy siil­lä että monet ame­rik­ka­lai­set 2000-luvun kän­ny­kät­hän eivät toi­mi­neet Euroo­pas­sa ollenkaan. 

        Toi­nen jut­tu on että Nokia teki myös sut­ta ja sekun­daa, esim vii­mei­nen kom­mu­ni­kaat­to­ri­mal­li hajo­si puo­les­sa vuok­des­sa niin että akkua ei voi­nut ladata,ja sii­nä oli kiin­teä akku jota ei voi­nut vaihtaa.

        USA pyr­ki teke­mään omas­ta CDMA stan­dar­dis­ta oman ja ennen pit­kää maa­il­man standardin.
        USA esti pit­kään Nokian mai­hin­nousun tek­ni­sil­lä syillä

        Mut­ta kun Clin­to­nin junai­le­ma taa­juus­huu­to­kaup­pa ja CDMAn tek­ni­set vai­keu­det romaut­ti­vat USAn pit­käk­si aikaa mobii­lin kehi­tys­maak­si niin tuu­li kääntyi.
        Eri­tyi­ses­ti kun Nokia äly­si perus­taa teh­tai­ta ja kehi­tys­kes­kuk­sia USAn peräkyliin

      14. K.k.: Vähän aiheen vie­res­tä mut­ta vie­lä juu­ri ennen Mic­­ro­­soft-yhteis­­työ­­tä Nokia teki mil­jar­di­voit­toa ja myyn­ti nousi edel­leen. Ei var­si­nai­nen krii­siy­ri­tys. Ja Nokian uusi Mee­­go-poh­­jai­­nen tuo­te­lin­ja sai puhe­li­mes­taan erin­omai­set arvos­te­lut, iPho­neen ver­rat­ta­vat, ja sitä ei Nokian puhe­li­mien osal­ta ei ollut tapah­tu­nut vuosiin.

        Yhdys­val­tain elä­keyh­tiöil­lä oli omis­tus­ta kah­des­sa yri­tyk­ses­sä joi­den pörs­siar­vo oli jää­nyt pai­kal­leen, Mic­ro­soft ja Nokia. Mic­ro­soft oli Win­dows Pho­nel­laan ulko­na mobii­li­käyt­tö­jär­jes­tel­mis­sä joi­den (sil­loin) luul­tiin ole­van vält­tä­mät­tö­miä yhtiöl­le. Näis­tä kah­des­ta Mic­ro­soft oli elin­tär­keä ja vähem­män tär­keä Nokia val­jas­tet­tiin Mic­ro­sof­tin avuk­si elvyt­tä­mään jo kuol­lut­ta Win­dows Pho­nea. Olli­la­han pako­tet­tiin otta­maan Elop Microsoftilta. 

        Tar­ken­nus: ei Win­dows Pho­ne ollut kuol­lut tuol­loin, vaan kes­ko­nen. Käyt­tö­jär­jes­tel­mä myy­tiin Nokial­le sil­lä mark­ki­na­pu­heel­la että se oli val­mis ja toi­mi­va eikä ollut kuin naka­ta kiin­ni Nokian luu­rei­hin. Myö­hem­min pal­jas­tui että suu­ri & kun­nia­nar­voi­sa Mic­ro­soft oli puhu­nut son­taa. Käyt­tis oli täy­sin kes­ke­ne­räi­nen ja vii­väs­tyk­set tap­poi­vat mah­dol­li­suu­det nur­ka­ta osuus älypuhelinmarkkinoista.

        Elo­pin muu koo­mai­lu ei asi­aa aut­ta­nut. Jota­kuin­kin kaik­ki mah­dol­li­set peli­mer­kit pis­tet­tiin vää­riin ruu­tui­hin. ‘eFlop’ lie­nee epä­on­nis­tu­neim­pia mer­kit­tä­viä yri­tys­joh­ta­jia tämän vuo­si­tu­han­nen puo­lel­la. Myös Mic­ro­sof­til­ta tuli sit­ten monoa. Myö­hem­mät ase­mat näyt­tää lähin­nä suojatyöpaikoilta.

      15. Yama: Tar­ken­nus: ei Win­dows Pho­ne ollut kuol­lut tuol­loin, vaan kes­ko­nen. Käyt­tö­jär­jes­tel­mä myy­tiin Nokial­le sil­lä mark­ki­na­pu­heel­la että se oli val­mis ja toi­mi­va eikä ollut kuin naka­ta kiin­ni Nokian luu­rei­hin. Myö­hem­min pal­jas­tui että suu­ri kun­nia­nar­voi­sa Mic­ro­soft oli puhu­nut son­taa. Käyt­tis oli täy­sin kes­ke­ne­räi­nen ja vii­väs­tyk­set tap­poi­vat mah­dol­li­suu­det nur­ka­ta osuus älypuhelinmarkkinoista.

        Elo­pin muu koo­mai­lu ei asi­aa aut­ta­nut.Jota­kuin­kin kaik­ki mah­dol­li­set peli­mer­kit pis­tet­tiin vää­riin ruu­tui­hin. ‘eFlop’ lie­nee epä­on­nis­tu­neim­pia mer­kit­tä­viä yri­tys­joh­ta­jia tämän vuo­si­tu­han­nen puo­lel­la. Myös Mic­ro­sof­til­ta tuli sit­ten monoa. Myö­hem­mät ase­mat näyt­tää lähin­nä suojatyöpaikoilta.

        Olet aivan oikeas­sa että Win­dows puhe­li­men käyt­tö­jär­jes­tel­mä oli kes­ko­nen. Mut­ta se oli Jor­ma Olli­lan Nokian hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­ja kau­del­la jol­loin ei äly­pu­he­lin mark­ki­nat kehit­ty­vät sii­hen suun­taan että niis­tä tuli mas­so­jen tuo­te. Juu­ri tämän takia Nokia hyl­kä­si muun muas­sa Sym­bian käyt­tö­jär­jes­tel­män kun Jor­ma Olli­la oli Nokian hal­li­tuk­ses­sa. Jos Sym­bia­nin hyl­kää­mi­nen koko­naan pitäi­si pis­tää jon­kun piik­kiin niin se on Jor­ma Olli­lan ei niin­kään Step­hen Elo­pin. Elo­pia saam­me kyl­lä kiit­tää sii­tä että hän myi erit­täin tap­pio­ta teke­vän mat­ka­pu­he­lin tuo­tan­non pois jon­ka jäl­keen Nokia kes­kit­tyi val­mis­ta­maa verk­ko­ja. Jor­ma Olli­la ei niin­kään usko­nut että äly­pu­he­li­mis­tä tuli­si mil­lään taval­la sel­lai­nen mas­sa tuo­te suu­rel­le ylei­söl­le kuin oli käy­nyt taval­li­sil­le mat­ka­pu­he­li­mil­le 1990-luvun puo­li­vä­lis­sä aina 2000-luvun puoliväliin.

      16. Rahul Soma­ni: Olet aivan oikeas­sa että Win­dows puhe­li­men käyt­tö­jär­jes­tel­mä oli kes­ko­nen. Mut­ta se oli Jor­ma Olli­lan Nokian hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­ja kau­del­la jol­loin ei äly­pu­he­lin mark­ki­nat kehit­ty­vät sii­hen suun­taan että niis­tä tuli mas­so­jen tuo­te. Juu­ri tämän takia Nokia hyl­kä­si muun muas­sa Sym­bian käyt­tö­jär­jes­tel­män kun Jor­ma Olli­la oli Nokian hal­li­tuk­ses­sa. Jos Sym­bia­nin hyl­kää­mi­nen koko­naan pitäi­si pis­tää jon­kun piik­kiin niin se on Jor­ma Olli­lan ei niin­kään Step­hen Elo­pin. Elo­pia saam­me kyl­lä kiit­tää sii­tä että hän myi erit­täin tap­pio­ta teke­vän mat­ka­pu­he­lin tuo­tan­non pois jon­ka jäl­keen Nokia kes­kit­tyi val­mis­ta­maa verk­ko­ja. Jor­ma Olli­la ei niin­kään usko­nut että äly­pu­he­li­mis­tä tuli­si mil­lään taval­la sel­lai­nen mas­sa tuo­te suu­rel­le ylei­söl­le kuin oli käy­nyt taval­li­sil­le mat­ka­pu­he­li­mil­le 1990-luvun puo­li­vä­lis­sä aina 2000-luvun puoliväliin. 

        Sym­bia­nin hyl­käys tai­si olla väis­tä­mä­tön paik­ka. Sikä­li kuin ymmär­rän, Sym­bia­nin ohjel­mis­to­ke­hi­tys oli erit­täin hei­kol­la tasol­la kil­pai­li­joi­hin ver­rat­tu­na. Ohjel­mis­tot myy­vät käyt­tö­jär­jes­tel­mät, ei päin vastoin.
        Koko­naan toi­nen asia on, hoi­det­tiin­ko Sym­bia­nin alas­ajo miten­kään fik­sus­ti ja hal­li­tus­ti, ja oli­ko kor­vaa­ja sit­ten oikein valittu.

      17. Yama: Sym­bia­nin hyl­käys tai­si olla väis­tä­mä­tön paik­ka. Sikä­li kuin ymmär­rän, Sym­bia­nin ohjel­mis­to­ke­hi­tys oli erit­täin hei­kol­la tasol­la kil­pai­li­joi­hin ver­rat­tu­na. Ohjel­mis­tot myy­vät käyt­tö­jär­jes­tel­mät, ei päin vastoin.
        Koko­naan toi­nen asia on, hoi­det­tiin­ko Sym­bia­nin alas­ajo miten­kään fik­sus­ti ja hal­li­tus­ti, ja oli­ko kor­vaa­ja sit­ten oikein valittu.

        Kyl­lä Nokia jul­kai­si Sym­bia­nilla varus­te­tun Nokia 808 Pure­View äly­pu­he­li­men. Jos sitä oli­si kehi­tet­ty ja uusia mal­le­ja oli­si jul­kais­tu niin toden­nä­köi­ses­ti se oli­si voi­nut olla toi­mi­va äly­pu­he­lin. Nokia 808 Pure­View jul­kais­tiin 2012 mak­soi 450 euroa.

      18. Rahul Soma­ni: Kyl­lä Nokia jul­kai­si Sym­bia­nilla varus­te­tun Nokia 808 Pure­View äly­pu­he­li­men. Jos sitä oli­si kehi­tet­ty ja uusia mal­le­ja oli­si jul­kais­tu niin toden­nä­köi­ses­ti se oli­si voi­nut olla toi­mi­va äly­pu­he­lin.Nokia 808 Pure­View jul­kais­tiin 2012 mak­soi450 euroa.

        Niin tie­dän kyl­lä että Nokia jul­kai­si äly­pu­he­li­mia sekä ennen että jäl­keen iPho­nen jul­kai­sun. Mut­ta käsit­tääk­se­ni oli jo aika var­hain näh­tä­vis­sä että Sym­bia­nil­ta lop­puu len­to ver­rat­tu­na Androi­diin ja Ios:ään, ja kysy­mys oli lähin­nä mil­lä se kor­va­taan: Android vai joku oma, ja sit­ten Win­dows Pho­ne tuli aika lail­la puun takaa.
        Niin kuin sanoin, toi­mi­va har­dis ja käyt­tis ei takaa vie­lä mitään, pitää olla ohjel­mia. Applen ja Android kaup­po­jen ohjel­mis­to­myyn­ti oli monin­ker­tai­nen ver­rat­tu­na Nokian vastaavaan.

    2. Yama:
      ” Ohei­nen kuva ker­too, mik­si Suo­mel­la meni niin huo­nos­ti vuo­sien 2008–2018 välillä. ”

      Ehkä ker­too, mut­ta kuten kuvaa­jas­ta näkyi, jyr­kin palk­ka­nousu tapah­tui _ennen_ Sari Sai­raan­hoi­ta­ja ‑epi­so­dia. Tämän jäl­keen alkoi vuo­sia kes­tä­vä palk­ka­malt­ti ja kiky-intoi­­lu, joka ei saa­nut Suo­men talout­ta nousuun. Eikö tämä ole outoa?

      Minä poi­ka en tai­da oikein uskoa tähän Sari Sai­raan­hoi­ta­ja ‑legen­daan. Suo­men talou­del­la meni huo­nos­ti vuo­sien 2008–2018 välil­lä kos­ka Nokia-klus­­te­­rin romah­duk­sen myö­tä Suo­mes­ta kato­si val­ta­va mää­rä erit­täin tuot­ta­via työ­paik­ko­ja. Tämä sit­ten las­ki tuot­ta­vuut­ta suu­res­ti, syn­nyt­täen illuusion että Suo­mes­sa oli­si tapah­tu­nut laa­­ja-alai­­nen tuot­ta­vuu­den romah­dus (joka joh­tui sii­tä että duu­na­reil­le mak­set­tiin lii­an hyvää palk­kaa, tietysti).

      Vale, emä­va­le, keskiarvo.

      Tuo­ta, tuo­ta … Olet var­mas­ti oikeas­sa sii­nä, että Nokian romah­ta­mi­nen oli mer­kit­tä­vä syy 2010-luvun ongel­miin, muu­ta Sari Sai­raan­hoi­ta­ja-ilmiön vähät­te­lyn koh­dal­la olet väärässä.

      Nokia toi Suo­men kan­san­ta­lou­teen erit­täin tuot­ta­via työ­paik­ko­ja ja nos­ti muu­ten­kin koko­nais­tuot­ta­vuut­ta. Toki Nokia­kin nos­ti palk­ko­ja, mut­ta oleel­li­sem­paa on, että tämä koko­nais­tuot­ta­vuu­den nousu nos­ti myös mui­den yri­tys­ten ja jul­ki­sen puo­len palk­ko­ja, kii­tos kes­ki­te­tyn neu­vot­te­lu­jär­jes­tel­män. Pal­kan­saa­jan­han on saa­ta­va osan­sa tuot­ta­vuu­den noususta.

      Kun Nokia sit­ten romah­ti, eivät­kä muut toi­mia­lat olleet lisän­neet samaan tah­tiin tuot­ta­vuut­taan, seu­ra­si vää­jää­mät­tä ongel­mia. Ehkä duu­na­ril­le kui­ten­kin mak­set­tiin tilan­tee­seen näh­den lii­kaa palkkaa.

  9. Väi­tän, että palk­ka­ra­ken­ne elää huo­mat­ta­van pal­jon enem­män kuin mitä jul­ki­suu­des­sa kes­kus­tel­laan. Esi­mer­kik­si työ­tä etsi­vät insi­nöö­ri, diplo­mi-insi­nöö­ri, juris­ti tai eko­no­mi ei todel­la­kaan ole tie­tyn ammat­ti­lii­ton sopi­man palk­ka­ta­son van­ki vaan voi kir­ja­ta työ­paik­ka­ha­ke­muk­seen mata­lam­man tai kor­keam­man palk­ka­toi­veen neu­vot­te­lu­jen läh­tö­koh­dak­si, var­sin­kin yksi­tyi­sil­lä aloil­la. Jul­ki­sel­la sek­to­ril­la palk­ka­ra­ken­ne on jäy­kem­pi, mut­ta esi­mer­kik­si tut­ki­mus­lai­tok­sis­sa kyl­lä pal­kas­sa on hie­man neu­vot­te­lu­va­raa. Tämä siis sii­nä työ­mark­ki­na­luo­kas­sa, jota kut­su­taan ylem­mik­si toimihenkilöiksi.

    Uuti­sis­ta pää­tel­len jul­ki­sel­la sek­to­ril­la aina­kin lää­kä­reil­lä on neu­vot­te­lu­voi­maa vään­tää hen­ki­lö­koh­tai­ses­ta palkkatasostaan.

    Näi­den ihmis­ten koh­dal­la on palk­ka­ta­son­kin suh­teen markkinat.

    Sit­ten on suu­ri jouk­ko työn­te­ki­jöi­tä, joil­le palk­ka­ta­so neu­vo­tel­laan työ­mark­ki­naos­a­puol­ten kes­ken tai on työ­nan­ta­jan kiin­teä palk­ka­ra­ken­ne (jul­ki­nen sek­to­ri). Hei­dän koh­dal­laan on mie­les­tä­ni vää­rin puhua työ­mark­ki­nois­ta; eikö mark­ki­na tar­koi­ta sitä, että hin­ta muo­dos­tuu kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan?

    Olen joi­tain ker­to­ja yrit­tä­nyt ilman tulos­ta löy­tää työ­mark­ki­na­tie­toa sii­tä, kuin­ka suu­ri osa työn­te­ki­jöis­tä toi­mii vapaan pal­kan­muo­dos­tuk­sen aloil­la ja kuin­ka suu­rel­le osal­le palk­ka­ra­ken­ne on jäykkä.

    1. ij:
      Sit­ten on suu­ri jouk­ko työn­te­ki­jöi­tä, joil­le palk­ka­ta­so neu­vo­tel­laan työ­mark­ki­naos­a­puol­ten kes­ken tai on työ­nan­ta­jan kiin­teä palk­ka­ra­ken­ne (jul­ki­nen sek­to­ri). Hei­dän koh­dal­laan on mie­les­tä­ni vää­rin puhua työ­mark­ki­nois­ta; eikö mark­ki­na tar­koi­ta sitä, että hin­ta muo­dos­tuu kysyn­nän ja tarjonnanmukaan?

      Olen joi­tain ker­to­ja yrit­tä­nyt ilman tulos­ta löy­tää työ­mark­ki­na­tie­toa sii­tä, kuin­ka suu­ri osa työn­te­ki­jöis­tä toi­mii vapaan pal­kan­muo­dos­tuk­sen aloil­la ja kuin­ka suu­rel­le osal­le palk­ka­ra­ken­ne on jäykkä. 

      Työ­nan­ta­ja­puo­li­han elät­te­lee päi­vä­unia, että romut­ta­mal­la kol­lek­tii­vi­nen neu­vot­te­lu­pro­ses­si saa­tai­siin var­sin­kin duu­na­rien pal­kat las­kuun. Tämä voi toi­mia jol­lain erit­täin mata­lan vaa­ti­mus­ta­son aloil­la, mut­ta käy­tän­nös­sä yhtään ammat­ti­lais­mai­sem­piin töi­hin men­täes­sä (kuten hit­saa­ja­pu­la nyt esi­mer­kik­si) ei ole miten­kään toden­nä­köis­tä että pai­kal­li­sel­la sopi­mi­sel­la työ­nan­ta­jat sai­si­vat kovia osaa­jia hal­vem­mal­la kuin nykyi­sin, voi käy­dä jopa päin­vas­toin. Vali­tet­ta­vas­ti nyky­päi­vän ja lähi­tu­le­vai­suu­den ‘megat­ren­di’ on työ­voi­ma­pu­la väes­tön ikään­ty­mi­ses­tä joh­tuen, joka iskee kai­ken­lai­siin ammat­ti­lai­siin monil­la eri aloil­la. Tähän on tur­ha odot­taa auto­maa­gis­ta pelas­tus­ta maa­han­muu­tos­ta ja työ­voi­man liik­ku­mi­ses­ta euroo­pas­sa, noi­ta osaa­via ja työl­lis­ty­viä maa­han­muut­ta­jia tavoit­te­lee moni muu­kin euroo­pan val­tio. Täs­sä kil­pai­lus­sa vali­tet­ta­vas­ti suo­ma­lai­set yri­tyk­set jää­vät jal­koi­hin, var­sin­kin kun palk­ko­ja koi­te­taan pol­kea kei­nol­la mil­lä hyvän­sä. Tämä väes­tön ikään­ty­mi­nen kun ei ole pel­käs­tään suo­ma­lai­nen ilmiö, vaan mel­ko yleiseurooppalainen.

      Todel­li­suus tulee ole­maan se että työ­nan­ta­jat jou­tu­vat pitä­mään kiin­ni tiu­kem­min työ­voi­mas­taan ja myös kou­lut­ta­maan enem­män itse itsel­leen työ­voi­maa. Tämä nyt sinän­sä hyvä kehi­tys­suun­ta, uutis­ten perus­teel­la men­nyt aika­moi­sek­si nir­soi­luk­si välil­lä. Eli usein työ­voi­ma­pu­la on pikem­min­kin ollut pulaa päte­vis­tä haki­jois­ta, eikä tämä olek­kaan mikään ihme kun odo­te­taan min. 5 vuo­den koke­mus­ta jol­lain TES:in mini­mil­lä. Mut­ta ei täs­sä mitään, muka­va näh­dä työ­mark­ki­nat jos­sa vaih­teek­si on työn­te­ki­jän mark­ki­nat. Odot­ta­kaa kui­ten­kin vain, oikeal­ta lai­dal­ta tul­laan vään­tä­mään kovaa että saa­daan kään­net­tyä työ­voi­man kysyn­nän ja tar­jon­nan tasa­pai­no takai­sin rei­lun yli­tar­jon­nan puolelle.

    2. ij:
      Väi­tän, että palk­ka­ra­ken­ne elää huo­mat­ta­van pal­jon enem­män kuin mitä jul­ki­suu­des­sa kes­kus­tel­laan. Esi­mer­kik­si työ­tä etsi­vät insi­nöö­ri, diplo­­mi-insi­­nöö­­ri, juris­ti tai eko­no­mi ei todel­la­kaan ole tie­tyn ammat­ti­lii­ton sopi­man palk­ka­ta­son van­ki vaan voi kir­ja­ta työ­paik­ka­ha­ke­muk­seen mata­lam­man tai kor­keam­man palk­ka­toi­veen neu­vot­te­lu­jen läh­tö­koh­dak­si, var­sin­kin yksi­tyi­sil­lä aloil­la. Jul­ki­sel­la sek­to­ril­la palk­ka­ra­ken­ne on jäy­kem­pi, mut­ta esi­mer­kik­si tut­ki­mus­lai­tok­sis­sa kyl­lä pal­kas­sa on hie­man neu­vot­te­lu­va­raa. Tämä siis sii­nä työ­mark­ki­na­luo­kas­sa, jota kut­su­taan ylem­mik­si toimihenkilöiksi.

      Uuti­sis­ta pää­tel­len jul­ki­sel­la sek­to­ril­la aina­kin lää­kä­reil­lä on neu­vot­te­lu­voi­maa vään­tää hen­ki­lö­koh­tai­ses­ta palkkatasostaan.

      Näi­den ihmis­ten koh­dal­la on palk­ka­ta­son­kin suh­teen markkinat.

      Sit­ten on suu­ri jouk­ko työn­te­ki­jöi­tä, joil­le palk­ka­ta­so neu­vo­tel­laan työ­mark­ki­naos­a­puol­ten kes­ken tai on työ­nan­ta­jan kiin­teä palk­ka­ra­ken­ne (jul­ki­nen sek­to­ri). Hei­dän koh­dal­laan on mie­les­tä­ni vää­rin puhua työ­mark­ki­nois­ta; eikö mark­ki­na tar­koi­ta sitä, että hin­ta muo­dos­tuu kysyn­nän ja tarjonnanmukaan?

      Olen joi­tain ker­to­ja yrit­tä­nyt ilman tulos­ta löy­tää työ­mark­ki­na­tie­toa sii­tä, kuin­ka suu­ri osa työn­te­ki­jöis­tä toi­mii vapaan pal­kan­muo­dos­tuk­sen aloil­la ja kuin­ka suu­rel­le osal­le palk­ka­ra­ken­ne on jäykkä.

      Val­tao­sa perin­tei­sis­tä duu­na­reis­ta tekee työn­sä suo­ri­te­pal­kal­la eli palk­ka mää­räy­tyy hen­ki­lö­koh­tai­sen tuot­ta­vuu­den mukaan eli muu­ra­ri saa palk­kaa per muu­rat­tu tiili.
      Erään taan­noi­sen Ekn tut­ki­muk­sen mukaan n 70% teki työn­sä suoritepalkalla

  10. Vuon­na 2019 andio­si­don­nais­ta sai vain 105000 työtöntä.
    Perus­tur­van varas­sa oli 209000
    Ja Tuöl­li­syys­kat­sauk­ses­ta voi pää­tel­lä ‚että n 100000 ei saa­nut mitään

    Tuos­ta ansio­si­don­nai­ses­ta on tul­lut monel­le talous­tie­tei­li­jäl­le enem­män­kin pakkomielle,etenkin kun sen taso on suu­rin piir­tein perus­päi­vä­ra­ha+ muut tuet eli ansio­päi­vä­ra­ha pitää vain toi­sil­ta sos­su­luu­kuil­ta pois.

    Pyy­sin tie­toa työllistymisajoista.
    Itse asias­sa ansio­päi­vä­ra­hal­la ole­vat työl­lis­ty­vät nopeam­min kuin perus­tur­van varas­sa työlistyvät.

    Tuo 400/500 päi­vän työl­lis­ty­mis­piik­ki­kin selit­tyy kun­tien työl­lis­tä­mis­toi­mis­ta ‚joil­la este­tään tip­pu­mi­nen perusturvalle

    1. Lii­an van­ha:
      Vuon­na 2019 andio­si­don­nais­ta sai vain 105000 työtöntä.
      Perus­tur­van varas­sa oli 209000
      Ja Tuöl­li­syys­kat­sauk­ses­ta voi pää­tel­lä ‚että n 100000 ei saa­nut mitään

      Tuos­ta ansio­si­don­nai­ses­ta on tul­lut monel­le talous­tie­tei­li­jäl­le enem­män­kin pakkomielle,etenkin kun sen taso on suu­rin piir­tein perus­päi­vä­ra­ha+ muut tuet eli ansio­päi­vä­ra­ha pitää vain toi­sil­ta sos­su­luu­kuil­ta pois.

      Pyy­sin tie­toa työllistymisajoista.
      Itse asias­sa ansio­päi­vä­ra­hal­la ole­vat työl­lis­ty­vät nopeam­min kuin perus­tur­van varas­sa työlistyvät.

      Tuo 400/500 päi­vän työl­lis­ty­mis­piik­ki­kin selit­tyy kun­tien työl­lis­tä­mis­toi­mis­ta ‚joil­la este­tään tip­pu­mi­nen perusturvalle

      Tuo työl­lis­ty­mis­piik­ki on tosi­aan Juha­na Var­tiai­sen iso val­he. Suu­rin osa ihmi­sis­tä työl­lis­tyy nopeas­ti ja jäl­jel­le jää kou­ral­li­nen ihmi­siä joil­le sit­ten näkyy tuo piik­ki. Se näyt­tää isol­ta kos­ka se on valit­tu skaa­la jos­sa näy­te­tään pro­sent­tei­na _jäljelle jääneistä_, mut­ta 50% kou­ral­li­ses­ta ihmi­siä on mer­ki­tyk­sel­tään mitä­tön. Jos skaa­la­na on koko 1000 ihmi­sen työl­lis­ty­mis­tä niin sii­nä on hädin tus­kin erot­tu­va nökö lähel­le nol­laa mene­väs­sä käyrässä.

      Ja kuten sanoit selit­tyy osin jo kun­tien työllistämisvelvoitteesta.

      1. K.k.: Tuo työl­lis­ty­mis­piik­ki on tosi­aan Juha­na Var­tiai­sen iso valhe. 

        No ei ole.

        Kyl­lä voi hyvin­kin olet­taa, että lopun piik­ki ja samal­la myös koko käy­rä ennen sitä rea­goi muu­tok­seen. Vai min­kä ihmeen takia muu­tos vai­kut­tai­si vain ja ainoas­taan nii­hin, jot­ka työl­lis­ty­vät juu­ri ennen kau­den loppumista? 

        Piik­ki vain osoit­taa, että ihmi­sen omil­la toi­mil­la on mer­ki­tys­tä työllistymisessä.

  11. Olin ura­ni alku­pään 70–80- luvuil­la val­tiol­la töis­sä ja olim­me työsopimussuhteisia.
    Palk­ka oli henkilökohtainen,koska perus­palk­ka oli n 50% koko­nais­pal­kas­ta. Lop­pu oli hen­ki­lö­koh­tais­ta lisää.

    Tuo ay-liikkeen.syyttäminen on puh­das­ta politikointia.
    Ek/Sy vah­tii tiukasti,ettei yksi­kään yri­tys mak­sa ylimääräistä.
    Kun koro­tus­va­ra on vain 1–2% niin liu­ku­miin ei ole varaa ellei suu­rin­ta osaa jäte­tä ilman koro­tuk­sia eli alen­ne­taan 90% palkkoja.

    Eivät työn­te­ki­jät­kään tyh­miä ole vaan tajua­vat osto­voi­man hii­pu­mi­sen ja se joh­taa aikaa myö­ten kapi­naan eli lak­koi­hin tai alan vaihtoon

    1. Lii­an van­ha:

      Eivät työn­te­ki­jät­kään tyh­miä ole vaan tajua­vat osto­voi­man hii­pu­mi­sen ja se joh­taa aikaa myö­ten kapi­naan eli lak­koi­hin tai alan vaihtoon

      Osto­voi­man hii­pu­mi­nen ei ole niin­kään pal­kois­ta kyse. Suu­ret pal­kan­ko­ro­tuk­set suh­tees­sa inflaa­tioon on aina ongel­ma teki­jä joka syö osto­voi­maa. Inflaa­tion nousu näkyy jo täl­lä het­kel­lä Yhdys­val­lois­sa ja muul­la län­si­mai­ta. Ainoa kei­no on saa­da osto­voi­maa parem­paa suun­taan on tulo­ve­ro­tuk­sen rei­lu alen­ta­mi­nen ottaen huo­mioon kyl­lä samal­la suu­ri tulois­ten progres­sii­vi­sen vero­tuk­sen indek­sin huo­mioon. Alan vaih­toeh­to on aina ilmiö­nä ole­mas­sa eikä sii­tä pää­see eroon. Työn­te­ki­jöi­tä voi aina nyky­kään rek­ry­toi­da hel­pom­min ulkomailta. 

      Lak­kot ovat sinän­sä jo van­han­ai­kai­sia ja jos­sain mää­rin huo­no­ja kei­no­ja työ­tais­te­lus­sa. Jos ver­taa lak­ko­jen vies­tiä niin mones­sa yhtey­des­sä ne ovat poliit­ti­sia. Pos­ti­lak­ko oli hyvä esi­merk­ki. Se että mark­ki­noil­la on usei­ta pelu­rei­ta joil­la on eri työ­eh­dot ovat talou­del­li­ses­ti parem­mas­sa ase­mas­sa kuin val­tion omis­ta­ma monopoliyhtiö.

      1. Rahul Soma­ni: Rahul Somani

        Rahul Soma­ni: Osto­voi­man hii­pu­mi­nen ei ole niin­kään pal­kois­ta kyse. Suu­ret pal­kan­ko­ro­tuk­set suh­tees­sa inflaa­tioon on aina ongel­ma teki­jä joka syö osto­voi­maa. Inflaa­tion nousu näkyy jo täl­lä het­kel­lä Yhdys­val­lois­sa ja muul­la län­si­mai­ta. Ainoa kei­no on saa­da osto­voi­maa parem­paa suun­taan on tulo­ve­ro­tuk­sen rei­lu alen­ta­mi­nen ottaen huo­mioon kyl­lä samal­lasuu­ri tulois­ten progres­sii­vi­sen vero­tuk­sen indek­sin huo­mioon. Alan vaih­toeh­to on aina ilmiö­nä ole­mas­sa eikä sii­tä pää­see eroon. Työn­te­ki­jöi­tä voi aina nyky­kään rek­ry­toi­da hel­pom­min ulkomailta. 

        Lak­kot ovat sinän­sä jo van­han­ai­kai­sia ja jos­sain mää­rin huo­no­ja kei­no­ja työ­tais­te­lus­sa. Jos ver­taa lak­ko­jen vies­tiä niin mones­sa yhtey­des­sä ne ovat poliit­ti­sia. Pos­ti­lak­ko oli hyvä esi­merk­ki. Se että mark­ki­noil­la on usei­ta pelu­rei­ta joil­la on eri työ­eh­dot ovat talou­del­li­ses­ti parem­mas­sa ase­mas­sa kuin val­tion omis­ta­ma monopoliyhtiö.

        Eli parem­pi palk­ka on pie­ni­tu­loi­sel­le suo­ras­taan onnet­to­muus? Ult­ra­oi­keis­to­lais­ta ros­kaa. Unoh­dit “dynaa­mi­set vai­ku­tuk­set”, “trickle dow­nin” ja “kan­nus­ta­vuu­den”. — Mikä­hän sii­nä­kin on taka­na, hyvä­osais­ta kan­nus­te­taan anta­mal­la lisää rahaa kun taas per­sau­ki­sen moti­vaa­tio kohe­nee otta­mal­la loput­kin pois..?

    2. Lii­an van­ha:
      Olin ura­ni alku­pään 70–80- luvuil­la val­tiol­la töis­sä ja olim­me työsopimussuhteisia.
      Palk­ka oli henkilökohtainen,koska perus­palk­ka oli n 50% koko­nais­pal­kas­ta. Lop­pu oli hen­ki­lö­koh­tais­ta lisää.
      Tuo ay-liikkeen.syyttäminen on puh­das­ta politikointia.
      Ek/Sy vah­tii tiukasti,ettei yksi­kään yri­tys mak­sa ylimääräistä.
      Kun koro­tus­va­ra on vain 1–2% niin liu­ku­miin ei ole varaa ellei suu­rin­ta osaa jäte­tä ilman koro­tuk­sia eli alen­ne­taan 90% palkkoja. 

      Val­tion työ­pai­kat ja työ­eh­dot ovat kyl­lä eri ase­mas­sa kuin yksi­tyi­sen sek­to­rin työ­pai­kat joi­ta EK ja Suo­men yrit­tä­jät edus­ta­vat. Val­tio mak­saa itse asias­sa vähem­män kuin yksi­tyi­nen mut­ta edut on val­tiol­la parem­mat kuin yksi­tyi­sel­lä. Juu­ri tämän takia esi­mer­kik­si sinun­kin työ­suh­de oli pal­jon parempi.

  12. Lii­an van­ha:
    Mut­ta kun Clin­to­nin junai­le­ma taa­juus­huu­to­kaup­pa ja CDMAn tek­ni­set vai­keu­det romaut­ti­vat USAn pit­käk­si aikaa mobii­lin kehi­tys­maak­si niin tuu­li kääntyi. 

    Kyl­lä kehi­tys oli Yhdys­val­lois­sa tapah­tu­nut jo aiem­min kuin tuo taa­juus­huu­to­kaup­pa. Yhdys­val­tain mobii­li­da­ta ver­kon pirs­tou­tu­nut verk­ko­jen eri stan­dar­dit syn­ty­vät pää­asias­sa sil­loin kun AT&T:n toi­min­ta hajo­tet­tiin 1984 mono­po­li lain­sää­dän­nön mukai­ses­ti. Tuol­loin AT&T menet­ti alu­eel­li­set ope­raat­to­rit säi­lyt­täen kui­ten­kin kau­ko­pu­he­lui­den ver­kon. Pai­kal­li­set ope­raat­to­rit ja AT&T eivät kos­kaan pääs­seet sopuun yhtei­ses­tä stan­dar­dis­ta mat­ka­pu­he­lin ver­kos­sa 1990-luvul­la. Juu­ri tämän takia Euroo­pan unio­nis­sa otet­tiin käyt­töön Nokian ja Sie­men­sin aja­ma GSM verk­ko jos­ta tuli koko Euroo­pan unio­nin mai­den ja mui­den­kin Euroo­pan mai­den yhtei­nen verk­ko. Tämä GSM verk­ko ajet­tiin läpi itse asias­sa Suo­men aloit­tees­ta 1996.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.