Mitä kirjoitin pienipalkkaisista

 

Sitaat­ti kir­jas­tani 2020-luvun yhteiskun­tapoli­ti­ik­ka:

Kun työväen­li­ike suo­jau­tui teol­lisen val­lanku­mouk­sen alkuaikoina joukkovoimal­la tehtaan portin ulkop­uolel­la odot­tavien työt­tömien kil­pailul­ta, nämä myös jäivät portin ulkop­uolelle köy­hyy­teen. Nyt ansio­ta­son tur­vaamisek­si pitäisi sysiä uud­estaan kas­va­va osa työvoimas­ta takaisin port­tien ulkop­uolelle niukan perus­tur­van varaan. Näin on myös tapah­tunut. Sitähän tas­apain­o­työt­tömyy­den yli kaksinker­tais­tu­mi­nen tarkoit­taa. Se ei vähen­nä köy­hyyt­tä, mut­ta suo­jaa työ­paikkansa säi­lyt­täneet siltä tois­taisek­si. Tämä strate­gia ei toi­mi, jos väki port­tien ulkop­uolel­la kas­vaa kasvamistaan.

Tarvi­taan yhteiskun­nalli­nen ja taloudelli­nen uud­is­tus, joka on yhtä suuri kuin oli hyv­in­voin­ti­val­tioiden luomi­nen toisen maail­man­so­dan jäl­keen. On kohen­net­ta­va pieni­palkkaisten ase­maa – ei vähän vaan paljon. Se ei ole hal­paa, mut­ta sen vai­h­toe­hto ei ole hyvä sekään.

Ammat­tiy­hdis­tys­li­ike on pystynyt hyvin puo­lus­ta­maan huono-osaisimpi­en palkkata­soa, mitä osoit­taa, että alimpiakin palkko­ja on nos­tet­tu 30 vuodessa noin 50 pros­en­til­la huoli­mat­ta työväen­lu­okkaisen työn kysyn­nän nopeas­ta vähen­e­mis­es­tä. Tässä ay-liike jatkaa kun­ni­akkai­ta per­in­teitään teol­lisu­u­den alku­vai­heen ajoil­ta. Vaik­ka se toi­mi sil­loin, nykyti­lanteessa se pahen­taa rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä ja heiken­tää huono-osaisimpi­en ase­maa. Tämä on toiv­ot­toman viivy­tys­tais­telun tie, joka pää­tyy lop­ul­ta vääjäämät­tömään tappioon.

Kir­jas­sa esitän, että myös pieni­palkkaisten osalta työn hin­ta ja työn­tek­i­jän net­toan­siot on erotet­ta­va toi­sis­taan. Suu­rit­u­lois­t­en osalta­han tämä on tapah­tunut pro­gres­si­ivisen tuloveron avul­la. Jär­jestelmän pitäisi tasa­ta ansioi­ta myös pieni­palkkaisten ja vielä pieni­palkkaisem­pi­en välillä.

Jos kaup­pi­aan pitää mak­saa pelkän perusk­oulun suorit­ta­neelle ja merkonomille samaa palkkaa, hän palkkaa merkonomin, vaik­ka merkonomin tutk­in­toa ei työssä tarvit­taisikaan. Sik­si tarvit­semme palkkaero­ja – tai siis työvoiman hin­taero­ja – myös asteikon alapäässä, kos­ka muuten käy niin kuin on jo käynyt. Vail­la koulu­tus­ta ole­vat jäävät työttömiksi.

Toisaal­ta esitän, että pieni­palkkaisten taloudel­lista tilan­net­ta pitäisi paran­taa reilusti. Sik­si esitän heille automaat­tista täy­den­tävää tulon­si­ir­toa. Siihen on ole­mas­sa mon­ta mallia.

Tämä aja­tus ei sinän­sä ole uusi ja yllät­tävä. Hal­li­tuk­sen toimek­sian­nos­ta jotain täl­laista valmis­tel­laan VM:ssä.

Esitän kir­jas­sani katkaistua negati­ivista tuloveroa. Lop­putu­lok­se­na olisi, että pieni­palkkaisten tulota­so nousisi selvästi samal­la kun vähän koulutet­tu­jen kovin mata­lak­si jämähtänyt työl­lisyys kohentuisi.

Katkaistu negati­ivi­nen tulovero tarkoit­taa, että veroast­eikkoa jatke­taan nol­lan ala­puolelle vaikka­pa 200 euron ver­ran. Tämä on suurin tulon­si­ir­to, mitä voisi pelkän pieni­palkkaisu­u­den perus­teel­la saa­da. Jos tulot ovat niin pienet, ettei tämäkään riitä, tulisi tur­vau­tua nykyiseen syype­r­usteiseen sosiaaliturvaan.

Tämä voi tul­la kalli­ik­si, mut­ta se lisäisi yhteiskun­nal­lista oikeu­den­mukaisu­ut­ta selvästi.

Tuo katkaistu negati­ivi­nen tulovero on min­ul­ta kom­pro­mis­si. Itse kan­natan täyt­tä perus­tu­loa, kos­ka minus­ta ei ole hyvä, että työtön joutuu hyväksymään kuin­ka huonon työ­suh­teen tahansa. Jostain syys­tä demar­it eivät pidä työt­tömän huonoa neu­vot­telu­ase­maa ongel­mana. Enää ei työt­tömiä naisia patis­te­ta karenssin uhal­la tar­joil­i­joik­si top­less-baarei­hin, mut­ta sel­l­ais­takin on tapahtunut.

Jos halu­taan paran­taa pieni­palkkaisten ase­maa niin roimasti kuin esitän käyt­täen ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keen per­in­teistä keinoa eli palkanko­ro­tuk­sia,  pitäisi pien­impiä palkko­ja nos­taa niin paljon, että se nos­taisi kyl­lä työt­tömyyt­tä eikä edes ihan vähän. On tutkimuk­sia, joiden mukaan mini­palk­ka voi jois­sakin olo­suhteis­sa nos­taa työl­lisyyt­tä, mut­ta sil­loin puhutaan todel­la mata­las­ta turvasta.

Todet­takoon, että tässä puhur­taan yksi­ty­i­sistä työ­markki­noista. Julki­nen sek­tori teet­tää työtä järkyt­tävän alhaisil­la palkoil­la, mut­ta täl­lä ei ole mitään tekemistä markki­noiden kanssa. Suurin vääryys ja itse asi­as­sa vaar­alli­nen virhe kos­kee hoitoalan palkko­ja, joista olen kir­joit­tanut pääkir­joituk­sen Verde-lehteen

 

20 vastausta artikkeliin “Mitä kirjoitin pienipalkkaisista”

  1. Jos puo­likykyiselle pitää mak­saa täysi­palk­ka puo­likkaas­ta työte­hos­ta ei sel­l­aisia palkata. Kaik­ki ei saa tukia palkkauk­seen kun ovat ns. Nor­maale­ja. Vain huiput voidaan palkata ja hyvin kyvykkäät. Yyteet aika-ajoin niin siiv­otaan huonoim­mat pois.

    Vastaa

    1. Näin asia vaikut­taa yhä enenevässä määrin ole­van. Sik­sipä täy­tyy tapah­tua lop­ulli­nen irtikytken­tä ihmisen taloudel­lisen toimeen­tu­lon ja palkkatyön välil­lä. Lähin­nä ratkaisua lie­nee uni­ver­saali perustulo.

      Vastaa
    2. Seppo Korppoo, kolmen firman toimitusjohtaja ja työllistäjä sanoo:

      Tätä pieni­palkkaisu­us-ongel­maa pitää tarkastel­la laa­jem­mas­ta näkökulmasta.

      Suo­ma­lainen sosial­is­mi-yhteiskun­ta opet­taa ihmisiä ole­maan työt­töminä siten, että byrokra­tia jakaa ihmisille kaiken­laisia tuki­aisia mon­imutkaisen sys­teemin kautta. 

      Tässä pär­jää parhait­en se, joka osaa tehokkaim­min ja juonikkaim­min luovia tässä tuki­aisvi­idakos­sa. Suomes­sa on nyt 400 000 täl­laista työtön­tä ja mon­et muut vähäo­saiset tähän lisänä. Meistä kaik­ki tun­te­vat näitä ihmisiä…

      Pääideana tässä sosial­is­mis­sa on se, että maail­man onnel­lisem­malle kansalle on ”annet­tu lupaus” siitä, julk­ishallinto kan­taa täy­den vas­tu­un ihmisen toimeen­tu­losta ja hoi­dos­ta kehdos­ta hautaan. 

      Oleel­lista tässä on se, että kaik­ki riskit on lykät­ty vira­nomaisille. Näi­nollen ihmi­nen ja hänen läheisen­sä ”vapau­tu­vat” reaal­i­maail­man riske­jä täyn­nä olev­as­ta todel­lisu­ud­es­ta, elävät siten sosial­is­tises­sa haavemaailmassa.

      Tosi­maail­mas­sa kaik­ki varat ovat tun­netusti peräisin siitä, että jokin taho ottaa taloudel­lista riskiä, osaa sitä hal­li­ta ja saa onnistues­saan siitä voittoa. 

      Tästä voitos­ta sit­ten verote­taan julk­ishallinnon tarvit­se­mat rahat. Kun julk­ishallintomme joutuu nyt otta­maan koko ajan lisää mil­jardi­lain­o­ja, tämä yhtälö ei toimi.

      Näi­nollen Suomen hyv­in­voin­nin voivat taa­ta vain nyky­istä huo­mat­tavasti enem­män voit­toa tuot­ta­vat, riskiä otta­vat yritykset.

      Suo­ma­laiset yri­tyk­set ja palka­nsaa­jat toimi­vat kuitenkin hir­muisen vero­taakan ja korkean kus­tan­nus­ta­son olo­suhteis­sa ja ovat siitä syys­tä useinkin kilpailukyvyttömiä. 

      Tässä pitää ottaa huomioon sekin tosi­a­sia, että Suomen sisä­markki­noil­lakin kil­pailee 150 globaaliy­htiöi­den sis­aryri­tys­tä, jot­ka vievät pääosan voitois­taan veroparatiiseihin. 

      Esimerk­ki: Kaik­ki merk­it viit­taa­vat nyt siihen, että nyky­hal­li­tuk­sen aiheut­ta­man sote-fiaskon mil­jar­di-hedelmät keräävät nuo globaal­i­fir­mo­jen hyvin johde­tut ja finan­sioidut sis­aryri­tyk­set, ja suo­ma­laiset yliv­erote­tut yhtiöt jäävät nuole­maan näppejään.

      Suomen talouden voivatkin pelas­taa vain 300 000 pk-yri­tys­tämme, sil­lä suuryri­tyk­semme työl­listävät ja investoi­vat pääosin ulkomailla.

      Tämä tietenkin edel­lyt­tää Suomen talouden täys­re­mont­tia markki­na­t­alouden ehto­jen mukaan siten, että varsinkin pk-yri­tyk­semme tule­vat kil­pailukyky­isik­si. Näin ne voivat kas­vaa, investoi­da, työl­listää ja tehdä voit­toa. Valitet­tavasti täl­laista remont­tia ei ole näköpiirissäkään…

      Osmon idea palkkat­u­lo­jen negati­ivis­es­ta tuloveros­ta esim. 500 euro / kk saak­ka — on mielestäni hyvä. 

      Tämä olisi eri­no­mainen tapa antaa työt­tömälle / syr­jäy­tyneelle mah­dol­lisu­us päästä työn syr­jään kiin­ni ja saa­da mah­dol­lisu­us kas­vat­taa / näyt­tää osaamis­taan TODELLISESSA työympäristössä. 

      Toisaal­ta työ­nan­ta­jan työl­listämis­riskiä pitää oleel­lis­es­ti laskea, sil­lä ihmisen työl­listämien on merkit­tävä ja riskialtis investointi.

      Vastaa

      1. “Sosial­is­mia”, “hir­muista vero­tus­ta”, “yrit­täjäriskit”. Sep­po on ehkä pahin itku­vit­tu ja väärinymmärtäjä mitä noi­hin kolmeen kohtaan tulee, ja höveleim­mät tuet tässä maas­sa jae­taan per­in­teis­es­ti yrit­täjille. Palkkaami­nen voi olla ris­ki, mut­ta aivan yhtä iso ris­ki on ere­htyä töi­hin kusipäiselle yrit­täjälle. — Koskas se Sepon ver­ra­ton koke­mus alkaa näkyä viivan alla ja mak­set­tuina veroina?

      2. Korp­poo: “Suomen talouden voivatkin pelas­taa vain 300 000 pk-yri­tys­tämme, sil­lä suuryri­tyk­semme työl­listävät ja investoi­vat pääosin ulkomailla.”

        Suomen pienyri­tyk­set ovat lähin­nä tehot­to­mia rep­puyri­tyk­siä, jois­sa tehdään paljon työ­suh­teeno­maista työtä (esim. rak­soil­la), eikä niil­lä ole mitään tavoitet­ta tai edes mah­dol­lisu­ut­ta laajentua.
        Nämä fir­mat eivät Suomen vai­h­to­taset­ta paranna.

        Oikea tapa kerätä kansal­lis­varan­toa olisi sijoit­taa betoni­seinien (asun­tosi­joit­ta­mi­nen) sijas­ta start-uppei­hin, joista voi sit­ten tul­la kv-menestyksiä.

        Joten maan talouden tule­vaisu­u­den kannal­ta tärkein­tä olis ohja­ta sijoituk­sia kasvuyrityksiin.

  2. Kir­joituk­sesi suu­tut­ti AY-väkeä ja se johtuu ehkä siitä, että piru asuu yksi­tyisko­hdis­sa. Osa mata­la­palkkatyöstä, esim myyjien työ, ei ehkä kuitenkaan ole mata­latuot­toista vaik­ka palkat ovat pieniä, eivätkä he halua leimau­tua rep­panoik­si. Olin itse nuore­na juristi­na töis­sä työt­tömyys­tur­van paris­sa 90-luvul­la. Top­less-esimerk­ki liit­tyi käsit­tääk­seni lama-ajan alku­vai­heeseen, jos­sa tilanne vyöryi päälle ja työt­tömyys räjähti. Lakia muis­taak­seni kor­jat­ti­in aika pian. Sinän­sä perus­tu­loa­jatuk­sesi ja mata­la­palkkatyön yhteenso­vit­ta­mi­nen perus­tu­loon ovat aina olleet mielenkiintoisia.

    Vastaa

    1. “Enää ei työt­tömiä naisia patis­te­ta karenssin uhal­la tar­joil­i­joik­si top­less-baarei­hin, mut­ta sel­l­ais­takin on tapahtunut.”

      No oli miten oli, ei perusasetel­ma ole mihinkään muut­tunut. Tääl­lä yhä näkee keskusteluis­sa ihmisiä jot­ka ovat sitä mieltä että työt­tömän pitää ottaa vas­taan karenssin uhal­la ihan mitä tahansa työtä jos­ta voi edes jonkun kor­vauk­sen saa­da. Jos näistä töistä ale­taan sit­ten jotenkin rajaa­maan pois ‘top­less-tar­joil­i­jat’ tai pros­ti­tuu­tio jotenkin sil­lä perus­teel­la että on ihmis­ar­voa alen­tavaa työtä niin kuka sen nyt sit­ten määrit­tää mikä on ihmis­ar­voa alen­tavaa. Joku voisi ihan hyvin argu­men­toi­da että asi­akkaiden vit­tuilua kuun­tel­e­van asi­akas­palveli­jan työ on ihmis­ar­voa alen­tavaa. Tai toiselta laidal­ta jotkin suorit­ta­vat työt voivat yhä olla tek­i­jöilleen fyy­sis­es­ti vaa­tivia ja raskai­ta, kuten nuo muut­tokeikka­hom­mat mitä nuoret miehet tekevät. Miten sekin määritel­lään että kuin­ka fyy­sis­es­ti raskas­ta työtä toinen voidaan pakot­taa karenssin uhal­la tekemään? Vai onko henkises­ti raskas (kuten oletet­tavasti pros­ti­tuu­tion kanssa) jotenkin taas eri asia kuin fyy­sis­es­ti raskas työ?

      Onko työ fyy­sis­es­ti liian raskas sit­ten kun työn­tek­i­jä menee kir­jaimel­lis­es­ti rik­ki — ja pää­tyy anele­maan lääkäreiltä lausun­to­ja jot­ka sit­ten vaku­u­tusy­htiöi­den asiantun­ti­jalääkärit totea­vat perät­tömik­si pelkästään kir­jal­lisi­in lähteisi­in vedoten?

      Vastaa

    2. MISTÄ MAAILMAN JÄYKIMMÄT TYÖMARKKINAT OVAT PERÄISIN?

      Suomen jumit­tunei­ta työ­markki­noi­ta on syytä kat­soa his­to­ri­al­lis­es­ta perspektiivistä.

      Sotien aikana Stal­in antoi Puna-armei­jalle kolme ker­taa käskyn val­loit­taa Suo­mi ja siirtää suo­ma­laiset (pait­si upseer­it ja suo­jeluskun­ta­laiset…) Uralin taakse. 

      Tätä Suomen kansa ei kuitenkaan halun­nut, vaan usko­mat­tomien pon­nis­tusten ja onnenkin ansios­ta esti Stal­in­in suunnitelmat. 

      Suo­mi säi­lyi län­si­maise­na demokra­tiana, eikä Neu­vos­toli­it­to sitä miehittänyt.

      Neu­vos­toli­iton kom­mu­nisti­nen puolue (Polit­by­roo, Политбюро) päät­tikin sit­ten hoitaa asian ns. ”pidem­män metodin” mukaan, ja antoi ”Suomen ongel­man” hoidet­tavak­si Mosko­vas­sa 1918 peruste­tulle Suomen kom­mu­nis­tiselle puolueelle, SKP:lle. Leninin sanoin ”hyödyl­lisille idiooteille”. 

      Tätä varten Polit­by­roo rahoit­ti, koulut­ti ja akti­ivis­es­ti ohjasi SKP:n stal­in­is­te­ja. Esimerkik­si Ville Pes­si ja Tais­to Sin­isa­lo sai­vat tehtäväk­seen puhdis­taa puolue ”sinne pesi­in­tyneistä luteista” ja kaa­p­a­ta val­ta ay-liik­keen kaut­ta, aiheut­ta­mal­la yhteiskun­nal­lista seka­sor­toa, yleis­lakko­ja, jne.

      Tässä tilanteessa Suomen teol­lisu­usjo­hta­jat ja SDP tekivät salaisen sopimuk­sen, jon­ka tarkoituk­se­na oli estää SKP:n ja Neu­vos­toli­iton suun­nitel­mat, varsinkin ay-liik­keen kaap­paamisen. Kuten tiedämme, tässä onnis­tut­ti­inkin mm. käyt­tämäl­lä laa­jo­ja työe­htosopimuk­sia ja yleissitovuutta. 

      Näin syn­tyi maail­man jäykin työlainsäädäntö.

      Nyt Suomen tilanne on täysin muut­tunut: Neu­vos­toli­it­to, ”reaal­isosial­is­mi” ja SKP ovat hävin­neet. Tuo­ta maail­maa ei enää ole olemassa.

      Näi­nollen Neu­vos­toli­iton aggres­sios­ta peräisin ole­va yber-jäykkä työlain­säädän­tö pitää heit­tää his­to­ri­an tunki­olle ja ay-politruk­it + reaal­i­maail­mas­ta irtaan­tuneet sosial­isti-besser­wis­ser­it siirtää eläkkeelle.

      Maail­man­talout­ta johta­vat nyt 100 suur­in­ta globaaliytiötä, jot­ka toimi­vat veroparati­i­seista yli rajo­jen. Niil­lä on rajat­tomat rahavarat, viimeinen tekni­ik­ka sekä yber-taita­va johto käytössään. Ne kaap­paa­vat ket­terästi kan­nat­ta­mat­to­mia ja paikalleen juut­tunei­ta markkinoita. 

      Suomen sosial­isti­nen talouskokeilu on epäon­nis­tunut, jos­ta syys­tä kil­pailukyvytön taloutemme on erit­täin haavoit­tuvainen tässä armot­tomas­sa kilpailupaineessa.

      Hyv­in­voin­timme voivat pelas­taa vain 300 000 pk-yri­tyk­semme, joille pitää antaa siihen mah­dol­lisu­us paikallisil­la ja jous­tavil­la yri­tysko­htaisil­la työ­sopimuk­sil­la, sekä palaut­ta­mal­la Suomen kilpailukyky. 

      Vain näin pk-yri­tyk­semme voivat työl­listää merkit­tävän osan yhteiskun­tamme traagis­es­ti hylkäämistä yli 800 000 työt­tömästä ja vähäosaisesta.

      Stal­in sanoi sodan lop­ul­la USA:n lähet­tiläälle Averell Har­ri­manille: ”Suo­ma­laiset ovat niin uppiniskaista ja hidasä­ly­istä kansaa, että jär­ki pitää lyödä lekalla hei­dän päähänsä.”

      Tuo­ta lekaa heilut­ta­vat nyt nuo 100 globaaliy­htiötä ja Suomen kovapäisen kansan on pakko tul­la äkkiä järki­in­sä ja tun­nus­taa reaal­i­maail­man tosiasiat!

      Kysymys kuu­luukin nyt näin: Mis­tä löy­dämme sel­l­aiset osaa­vat ja uskot­ta­vat kri­isi­jo­hta­jat, jot­ka voivat johtaa suo­ma­laiset ulos nykyis­es­tä talouskriisistä?

      Vastaa

  3. Yhteiskun­ta — eli meil­lä val­tio — halu­aa pyrk­iä isoon vero­tu­lo­jen määrään.

    Melkoinen osa veroista on ulkop­uolelta ohjat­tu­ja esimerkik­si verosopimusten kaut­ta tai EU:n säädösten kaut­ta. Joitakin ohjaa “kauhun tas­apaino”, eli pelko nos­taa veron määrää tai muut­taa sen ehto­ja — eli verokilpailu.

    Mon­et tahot pyrkivät alen­ta­maan veroast­et­taan ja osa niistä onnis­tuu, kos­ka niil­lä on voimaa vaikut­taa jol­lakin tasol­la vero­jen määräytymiseen.

    Eli me tavikset olemme näi­den suurten ehdoilla.

    Mitä vähem­män jokin suuri toim­i­ja mak­saa veroa, sitä enem­män veroa täy­tyy tavis­ten kan­taa val­tion poh­jat­tomaan kitaan.

    Suomes­sa ei ole luvas­sa talouskasvua. Jokin ala voi kas­vaa hie­man mut­ta kokon­aisuute­na talous on joko stagflaa­tios­sa tai taantumassa.

    Kum­mas­ta on kysymys, ei ole var­maa kos­ka osa talouden datas­ta on käytet­tävis­sä suh­teel­lisen pitkän ajan kulut­tua siitä kun varsi­nainen talous on joko taan­tunut tai men­nyt stagflaatioon.

    Eli ollaan jäl­jessä todel­li­sista tapah­tu­mista useitakin kuukausia.

    Osa datas­ta saat­taa olla epälu­otet­tavaa tai tren­di (eli ker­tyvä data tai kumu­lati­ivi­nen data) on liian lyhyt.

    Mitä lyhyem­pi aika tarkastel­la talout­ta sitä epälu­otet­tavam­paa tieto on.

    Niin san­ot­tu kvar­taal­i­talous — kol­men kuukau­den välein koot­tu data tai siitä tiedot­ta­mi­nen — ei onnis­tu luotettavasti.

    Reaa­liko­rot ovat men­neet pakkaselle — eli esimerkik­si velka­kir­jan korko on selvästi alem­pi kuin viralli­nen inflaatiolukema.

    Tämä kaik­ki on tuhon­nut ja tuhoaa esimerkik­si pääomille perus­tu­vaa tuotan­toa. Tämä vaikut­taa esimerkik­si maat­alouteen, logis­ti­ikkaan, ener­gian hin­taan ja näin suuri­in yri­tyk­si­in joille esimerkik­si ener­gia on merkit­tävä kulu.

    Logis­ti­ikan ja ener­gian kalleus ajaa kohta­laisen nopeasti sel­l­aisen toimin­nan ulko­maille jos­sa kil­pailu on kireää tai val­u­u­tal­la mitat­ta­va tuot­to tai tuot­tavu­us ovat matalat.

    Tämä vaikut­taa tule­vaisu­udessa vielä enem­män huoltovarmuuteen.

    Patri­oot­tisik­si itseään main­os­ta­vat piir­it — kuten kokoomuk­sen suo­jeluskun­ta­jaos­toon kuu­lu­vat — eivät asi­as­ta väl­itä. Tai välit­tämi­nen on vain vält­täväl­lä tasolla.

    Liian sup­pea tuotan­nolli­nen teol­lisu­us — liian vähän konepa­jo­ja, liian vähän raskaan kalus­ton kor­jaamo­ja, liian vähän telakoi­ta ja kaup­palaivas­toa, noin esimerkkeinä — vaaran­taa maanpuolustuksen.

    Mut­ta mitäpä sil­lä väliä jos seu­raa­van kvar­taalin bonar­it on “kohillaan”?

    +

    Ekolo­gian piiris­sä ole­vat ongel­mat — kuten “ilmas­ton­muu­tos” — voimis­tu­vat juuri tämän lyhyt­näköisyy­den takia.

    Käsite “ilmas­ton­muu­tos” on liian sup­pea kuvaa­maan sitä mitkä ovat tämän lyhyt­näköisyy­den seuraukset.

    Kyse on maaperän liian voimakkaas­ta ja epälu­on­nol­lis­es­ta käytöstä.

    Kyse on tahal­lis­es­ta saastuttamisesta.

    Kyse on merien kaltoinko­htelus­ta, eli mm. liikakalas­tuk­ses­ta tai väärin tehdys­tä kalas­tuk­ses­ta jos­sa kalakan­nan koko tai lajien kir­jo vääristyy.

    Lop­putu­los on että “luon­non­va­roil­taan rajoite­tul­ta pla­nee­tal­ta ote­taan irti rajoit­tam­a­ton taloudelli­nen voitto”.

    Vastaa

  4. Ehdot­ta­masi 200 euron negati­ivi­nen tulovero on käytän­nössä osit­tainen perus­tu­lo. Perus­tu­lon yksi hienous onkin, että siihen voidaan siir­tyä kokeile­mal­la ensin pienel­lä sum­mal­la joka kor­vaisi vain osan nyky­i­sistä tukiverkoista. Tämä lie­nee myös Vihrei­den aja­tus­pa­ja Vision kaavaile­ma perus­tu­lon käyttöönottomalli.

    Mitä tulee min­imi­palkkaan, niin jos perus­tu­lo olisi käytössä, ei itse asi­as­sa olisi niin iso ongel­ma vaik­ka pieni­palkkaisi­akin töitä olisi tar­jol­la. Perus­tu­lol­la joten kuten toimeen­tule­val­la köy­häl­lä olisi enem­män neu­vot­telu­varaa, joten pahim­mat riis­to­työ­paikat jäi­sivät yksinker­tais­es­ti täyt­tämät­tä. “Paskadu­uneista” jot­ka on pakko tehdä, olisi pakko myös alkaa mak­samaan kohtu­ullista palkkaa ilman pakot­tavaa minimipalkkalainsäädäntöäkin.

    Vastaa

  5. Katkaistu negati­ivi­nen tulovero (vaiku­tus esim. 200 €)

    Jos pieni­palkkainen saa kokopäivätöitä 160 h / kk (4 x 40 h) 10 €:n tun­tipal­ka­lla ja
    palkkaa 1.600 € / kk (jos­ta vero 20 %) mii­nus 320 € = 1.280 € / kk
    ja tämän päälle tukea 200 € (verovähen­nyk­senä)
    tai sitten
    jokin tuki 840 € / kk + asum­is­tu­ki 400 € / kk = 1.240 € / kk
    kuka luovut­taa 24 h vapaa­ta saadak­seen 200 €
    poh­jape­rustuen / pienen palkan päälle täy­tyy saa­da enem­män kan­nus­tavu­ut­ta, jot­ta saa katet­tua edes työ­matkat ja työmaaruokailut
    Henkilön taloudel­lisen tilan parane­m­i­nen lisää hyv­in­voin­tia ja lisää ostovoimaa.
    Köy­hyys- tai syr­jäy­tymis­riskissä ole­via pien­i­t­u­loisia ja vajaatyöl­lisiä oli 873 000 suo­ma­laista eli 16,0 pros­ent­tia koko koti­talousväestöstä vuon­na 2019
    Toimeen­tu­lotuen tulisi toimia vain hätäti­lanteessa syyperusteisesti.
    Esim. koti­talousvähen­nyk­sen piiris­sä ole­vaa tekemätön­tä työtä on paljon, eri­laista apua koti­in ja ikäihmisille.

    Vastaa

    1. Tuu­la: “jokin tuki 840 € / kk + asum­is­tu­ki 400 € / kk = 1.240 € / kk”

      Mikähän täl­lä­nen “jokin tuki” mah­taa olla?
      Ootko ehkä tark­istanut perus­tur­van tason?

      Vastaa

  7. Pieni­palkkainen mak­saa las­ten hoit­o­mak­sut. Jos puoliso tien­aa jo niin ehkä täy­de­tkin maksut 

    Työ­matkat ja joskus autonkin joutuu hankkimaan

    Ja pitää ostaa vaatet­ta ja käy­dä ehkä parturoitavanakin 

    Työ ei kan­na­ta pikkupalkalla.

    Vastaa

    1. Tämähän johtuu hyvin pitkälti pakol­li­sista elämisen kustannuksista.

      Käytän­nössä nykypäivänä pakol­lista on:

      - Ruo­ka (tosin aina ollut) ‑halv­in­ta ruokaa muuten todel­la vaikea lait­taa ilman asuntoa/energiaa, perunoi­ta ja juurek­sia kun har­voin voi syödä raakana.
      — Puhe­lin ja Inter­net, usein samas­sa, mut­ta käytän­nössä pakol­lisia. Puhe­lin on erään­lainen tietotekni­ikan min­i­mi jos halu­aa töitä edes hakea tai saada.
      — Asun­to ja osoite — muuten putoat yhteiskun­nan tur­vaverkonkin ulkop­uolelle, ainakin osin.
      — Sähkö­sopimus, tosin joku van­noutunut hip­pi voisi ehkä elel­lä asun­nos­sa ilman sähköjäkin.

      Kaupungeis­sa, joi­hin työt keskit­tyvät suuril­ta osin nykypäivänä asumisen hin­ta määrit­telee erään­laisen kovan poh­jan. Tietysti voi asua vähän kauem­pana, mut­ta ei asumisen hin­ta mitenkään rom­ah­da esimerkik­si Helsin­gin ympäryskun­nis­sa. Helsingis­sä on läh­es mah­do­ton­ta päästä jon­nekin alle 400–500 € asumisen suori­in kus­tan­nuk­si­in ellei pääse joi­hinkin opiske­li­joiden solu­a­sun­toi­hin tai mui­hin tuki­a­sum­is­ratkaisui­hin. Markki­noiden yksiöt ovat hin­ta-haarukas­sa 500‑1000 € / kk yksiöistä, ja näitä halvimpia ei riitä kaikil­la, muuten­han kalli­impia ei juuri olisi kun kaik­ki asu­isi­vat halvemmin 🙂

      Helsingis­sä pelkästään pakol­liset ‘akti­ivisen kansalaisen’ min­imikus­tan­nuk­set ovat kokolu­okkaa vuokra + 100–150 € kk (ja talous sit­ten kural­la heti kun tulee joku yllät­tävä meno), eli käytän­nössä vuokra määrit­telee kovan poh­jan elinkus­tan­nuk­sille ja on ehdot­tomasti suurin yksit­täi­nen meno­erä pakol­li­sista menoista. Toki jokainen­han voi vali­ta kadun ja siltarummut.

      Vastaa

  8. Eläkkeisi­in pitää saa­da kat­to, mak­si­mi eläke esim. 2000 eur. Rikas on voin­ut säästää eläkepäiviä varten, köy­hä ei. Ruokaan ja lääkkeisi­in kukuu sama määrä kum­mal­lakin. Arvo yhteiskun­nalle on sama kummallakin

    Vastaa

  9. En ole lukenut kir­jaa, mut­ta kuun­nel­tuani viime keskivi­ikon Poli­ti­ikkara­dion, niin hiuk­ka jäi ris­tiri­itainen fiilis tästä vero­tuk­sen ja pieni­palkkaisu­u­den korjaamisesesta.

    Toisaal­ta tulovero tai ainakin palkkavero pitäisi min­i­moi­da tai jopa pois­taa ja kerätä verot muil­la keinoin. Kos­ka automa­ti­saa­tio väk­isin vähen­tää tuot­ta­van työn määrää?

    Jos palkkaveroa ei ole, niin sen vero­prossa ei voi olla negatiivinen.

    Toinen jut­tu mikä pisti kor­vaan, on se, ettei tulo­eroista tarvitse välit­tää, koska
    a) absolu­ut­tiset tulot ovat nousseet
    b) Suomes­sa tulo­erot edelleen pienet.

    Mun mielestä huo­mat­tavasti parem­pi seu­rat­ta­va asia on omaisu­userot ja niiden kasvus­sa Suo­mi taitaa olla OECD-maid­en epävi­ral­lises­sa johdossa?

    Miten noi­ta väit­teitä tulo­eroista pitäisi tulkita?
    Mihin absolu­ut­tisia tulo­ja ver­rataan? Onko kyseessä joku yhden numeron keskiar­vo? Miten asi­at ovat muut­tuneet eri desi­ileis­sä? Jos tarkastel­laan Helsinkiä, niin eikö asumisen kas­vanut ja kas­va­va hin­ta vedä tämän pakkaselle?

    Entä kuin­ka suuri osa kansan­talouden pääo­mat­u­loista saadaan verova­paasti? Kuin­ka suuri osa on “kuoris­sa”, joi­ta ei tilas­tois­sa näy?

    Vielä yksi nyanssi: “tv:n kat­selu on ilmaista”.
    Vilka­sin tossa dig­i­tan viimeisen liike­vai­h­don ja se oli 82 M€. Broad­cast-verkko­ja hoitelee myös muu­ta­ma pienem­pi peluri, joten markki­noiden koko Suomes­sa lie­nee n. 100M€. Siihen päälle sit­ten satelliittioperaattorit.

    Jos nyt sit­ten ottaa esimerkik­si mod­ern­im­man sisäl­lönku­lut­ta­jan, joka kulut­taa sisäl­löstään vaik­ka 5% broad­cast-verkko­jen kaut­ta, 5% ktv- ja satel­li­it­ti­op­er­aat­tor­ei­den kaut­ta ja 90% netin väl­i­tyk­sel­lä, niin suh­teel­lisen kallis on tuo broadcast-osuus?

    Vastaa

      1. Kiin­teätkin kus­tan­nuk­set ovat olemassa.

        Enem­män kuitenkin kiin­nos­taisi negati­ivi­nen vero­tus, jos palkkaveroa ei ole.
        Miten hoidetaan?

  10. Poli­it­ti­nen ohjaus sote-palkois­sa on tehnyt pahaa jälkeä. Edel­lisen Yt kier­roksen aikana esimiehille tuli ota tai jätä tilanne. Korkeak­oulute­tun sote ammat­ti­laisen palk­ka tulos­vas­tu­ul­la ja noin sadal­la työn­tek­i­jäl­lä jää alle kah­den tuhan­nen euron / netto.

    Alai­sista jokainen lähi­hoita­ja, joka tekee täyt­tä työaikaa ja jol­la ei ole rajoit­tei­ta tien­aa enemmän.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *