Kummallinen kehysriihi

Kom­men­toin Ver­de-leh­des­sä kehysriihtä.

Ei ole eri­tyi­sen edis­tyk­sel­lis­tä lykä­tä aina vain toi­men­pi­tei­tä työl­li­syy­den nos­ta­mi­sek­si. Jos rakas­taa hyvin­voin­ti­val­tio­ta, pitäi­si huo­leh­tia myös työl­li­syy­des­tä. Pitää teh­dä kan­nat­ta­vak­si ottaa vas­taan mylös mata­la­palk­kais­ta työ­tä. Kepin sijaan voi käyt­tää myös porkkanaa.

En kuu­lu nii­hin, jot­ka pitäi­si­vät inflaa­tio­ta paha­na pei­ko­ja, mut­ta nyt suh­dan­teet voi­vat yli­kuu­men­tua. Näin kävi vuon­na 2007 ja sii­tä kär­sit­tin kym­me­nen vuot­ta, kos­ka kus­tan­nus­ta­so nousi eikä sit­ten las­ke­nut. Hin­nat ja pal­kat ovat jäyk­kiä alas­päin, eikä enää voi deval­voi­da. En oli­si jat­ka­nut elvy­tys­tä tätä vuot­ta kau­em­mak­si. Ennen kaik­kea pitäi­si varau­tua nope­aan­jar­ru­tuk­seen, jos kei­tos uhkaa kie­hua yli.

Käy luke­mas­sa, sii­hen pää­see täs­tä.

35 vastausta artikkeliin “Kummallinen kehysriihi”

  1. Ilta­leh­des­sä oli jo ilmas­to­muu­tok­sen tut­ki­ja Juha Itko­nen las­ke­nut että jokai­nen tur­ve­teol­li­suu­den työ­paik­ka mak­saa val­tiol­le 400.000,- euroa vuo­des­sa eri­lai­si­na tuki­na tai menetyksinä.

    1. Pek­su:

      Ilta­leh­des­sä oli jo ilmas­to­muu­tok­sen tut­ki­ja Juha Itko­nen las­ke­nut että jokai­nen tur­ve­teol­li­suu­den työ­paik­ka mak­saa val­tiol­le 400.000,- euroa vuo­des­sa eri­lai­si­na tuki­na tai menetyksinä.

      Riip­puu aina sii­tä, min­kä las­kee tuek­si. Vero­jen mak­su, mut­ta alem­mal­la tasol­la kuin miten jotain muu­ta vero­te­taan, on jon­kun näke­myk­sen mukaan tuki, toi­sen näke­myk­sen mukaan vero. Myös vaik­ka­pa polt­to­puun polt­toai­ne­ve­rot­to­muus on jon­kun näke­myk­sen mukaan val­ta­va vero­tu­ki, kun las­ke­taan sen vai­ku­tuk­set val­ta­kun­nal­li­ses­ti ver­ra­ten vaik­ka­pa sii­hen, miten vero­te­taan kivi­hii­len käyt­töä, ja toi­sen näke­myk­sen mukaan se ei ole tuki lain­kaan (jos ver­rok­ki­na on vaik­ka­pa Itä­me­ren ris­tei­li­jöi­den tai len­to­ko­nei­den polt­toai­ne­ve­ro­tus, jota siis ei ole). Vero­tu­ki­ti­las­tois­sa meri­lii­ken­teen ja len­to­lii­ken­teen polt­toai­ne­ve­rot­to­muut­ta ei Suo­mes­sa tilas­toi­da vero­tuek­si. Se on osin mie­li­val­tais­ta, mitä las­ke­taan vero­tuek­si ja mihin asi­aa sil­loin ver­ra­taan, kos­ka esim. ener­gia­ve­ro­tuk­ses­sa on kym­me­niä eri­lai­sia vero­ti­lan­tei­ta, jois­ta mitä tahan­sa voi­si peri­aat­tees­sa käyt­tää ver­rok­ki­na — vaih­del­len pääs­tö­jä aiheut­ta­van ener­gian­tuo­tan­non nol­la­ve­ro­tuk­ses­ta vaik­ka hen­ki­lö­au­to­jen ben­san vero­tuk­seen, jos­sa vero­tus kilowat­ti­tun­tia ja pääs­tö­ton­nia koh­den on jo aika kovaa luokkaa.

      Edes sii­tä ei ole kai muo­dos­tu­nut kos­kaan yksi­mie­li­syyt­tä, pal­jon­ko tur­ve­teol­li­suus työl­lis­tää. Osa las­kee vain suo­ria työ­paik­ko­ja nos­to­toi­min­nas­ta, osa myös vaik­ka tur­peen kul­je­tuk­sen työ­paik­ko­ja, osa myös voi­ma­loi­den työ­paik­ko­ja, osa vie­lä vaik­ka tili­toi­mis­to­jen työ­pai­kat­kin tur­ve­toi­mi­joi­den kir­jan­pi­don hoi­ta­mi­ses­ta jne. Ihan niin hämä­rää las­ken­ta ei kai kui­ten­kaan ole kuin hal­li­tuk­sen tuo­re väi­te sii­tä, että työ­voi­ma­pal­ve­lui­den siir­to kun­tiin lisäi­si työ­paik­ko­ja Suo­mes­sa 10 000:lla — tilan­tees­sa, jos­sa ei ole edes tie­toa, mil­lai­sin yksi­tyis­koh­din siir­to toteu­tet­tai­siin, kun lakie­si­tyk­siä asias­ta ei ole vie­lä ole­mas­sa­kaan. Sel­lai­sel­la työ­paik­ko­jen las­ken­ta­ta­val­la voi min­kä tahan­sa asian työl­li­syys­vai­ku­tuk­sik­si saa­da mel­kein mitä tahan­sa. Asi­aa on perus­tel­tu sil­lä, että kun­tia alet­tai­siin nykyis­tä enem­män sank­tioi­da sii­tä, jos niis­sä on pit­kä­ai­kais­työt­tö­miä, mikä pakot­tai­si kun­nat lait­ta­maan väkeä pois työt­tö­myy­den piiristä.

      Hel­poin tapa vält­tää kun­nan sakot on kai toi­me­na se, jos kun­ta koit­taa ajaa pit­kä­ai­kais­työt­tö­mät kir­joil­le johon­kin muu­hun kun­taan. Esim. pie­nis­sä kun­nis­sa hal­vin tapa vält­tää työt­tö­mien sak­ko­mak­su­ja voi olla pur­kaa sel­lai­sia van­ho­ja vajaa­käyt­töi­siä ARA-talo­ja, joi­den asuk­kai­den jou­kos­sa on ollut eri­tyi­ses­ti pit­kä­ai­kais­työt­tö­miä. Toi­sek­si hel­poin tapa on lait­taa työt­tö­mät pal­ve­lui­den pii­riin, ja työl­lis­tää ihmi­siä tuot­ta­maan nii­tä pal­ve­lui­ta kun­taan. Kol­man­nek­si hel­poin tapa on luo­da kun­taan tai kun­nan omis­ta­maan yhti­öön työ­paik­ko­ja, ja pal­ka­ta työt­tö­miä nii­hin, jos työl­lis­tä­mi­nen mak­saa vähem­män kuin sak­ko­mak­sut mak­sai­si­vat. Näis­tä vält­tä­mät­tä mikään ei joh­da jul­ki­sen talou­den paranemiseen.

  2. Mel­kois­ta aktii­vi­ses­ti unoh­taa mai­ni­ta vuo­den 2008 pank­ki­krii­si ja sii­tä alka­nut sekoi­lu, joka joh­ti, omien sano­jen­sa mukaan enke­lei­tä näke­vän, val­tio­va­rain­mi­nis­te­rin kehit­te­le­miin Kreik­ka-vakuuk­siin, jot­ka oli­vat saman­lai­nen kum­mal­li­nen kehi­tel­mä kuin tämän­päi­vän per­su­pel­kois­ten kok­ka­rei­den vel­ka­pel­ko­larp­paus per­su­hen­ges­sä. Nyt jo yli vuo­si­kym­men men­nyt sii­hen että poli­tiik­kaa ohjaa pel­ko sii­tä että kaik­ki ovat koh­ta per­su­ja, ja että per­su­jen ääni on arvok­kaam­pi kuin mui­den joka pitää ottaa ennen mui­ta huo­mioon, vaik­ka puo­lu­een kan­na­tus vain paris­sa­kym­pis­sä ja kärt­tyis­ten ukko­jen varas­sa joi­ta ohjaa vain sokea kiuk­ku jota on help­po luo­da. Suu­ret puo­lu­eet ovat aivan kum­mal­li­sia sel­kä­ran­gat­to­mia otuk­sia joil­la ei ole mitään omaa pää­mää­rää, vain tar­ve suo­ja­ta rahoit­ta­ji­aan ja yrit­tää imeä tuos­ta samas­ta kiu­kus­ta jota kepu on vuo­si­kym­me­net maa­kun­nis­sa kas­vat­ta­nut, mut­ta nyt per­sut vei­vät sil­tä sen­kin. Jos dema­rit ja kok­ka­rit oli­si­vat teh­neet muu­ta kuin yrit­tä­neet olla per­su-light, niin noi­ta kiuk­kui­sia ukko­ja oli­si nyt pal­jon vähem­män ja talous toi­mi­si parem­min. Nyt Orpo vetää sit­ten vie­lä ihan hir­veät poh­jat poli­tii­kan vie­mi­ses­sä muta­sar­jaan ja saa sii­tä kii­tok­sek­si vaa­li­tap­pion, kos­ka mik­si vali­ta light kun ori­gi­nal on vieressä.

  3. OS:

    Veron alen­nus­ten vaa­ti­mi­nen taas on ideo­lo­gi­nen kan­nan­ot­to, jon­ka esit­tä­jät pitä­vät yksi­tyis­tä kulu­tus­ta tär­keäm­pä­nä kuin vaik­ka­pa las­ten hyvää koulutusta.

    Oli­pa aika hal­pa ja nai­vi heit­to. Eikö­hän sit­ten nos­te­ta vero­tus vaik­ka 110% tasol­le, jot­tei van­hus­ten täy­dy maa­ta van­hois­sa vai­pois­sa vuo­deo­sas­tol­la, jot­ta kaik­ki lap­set voi­vat har­ras­taa ihan mitä halua­vat ja vaa­lean­pu­nai­set len­tä­vät yksi­sar­vi­set pie­res­ke­le­vät CO2:sta neut­ra­loi­via sateen­kaa­ria hel­mi­kir­jail­luis­ta takamuksistaan?

    Itse en aina­kaan tun­ne ensim­mäis­tä­kään vero­ta­son alen­ta­mi­sen kan­nat­ta­jaa, jon­ka mie­les­tä jul­ki­sen sek­to­rin kulu­tus­ta pitäi­si sui­sia sik­si, että itsel­le jäi­si enem­män rahaa vaik­ka­pa vuo­si­ker­ta skump­paan ja kobe-härän sisä­fi­lei­siin. Kyl­lä huo­li on pää­asias­sa sii­tä, että kor­kea vero­ta­so yhdis­tet­ty­nä julkea…eiku…julkisen sek­to­rin mas­sii­vi­seen vel­ka­ra­hoi­tet­tuun ali­jää­mään on jo sinän­sä aiheut­ta­nut yli vuo­si­kym­me­nen mit­tai­sen näi­vet­ty­mi­sen — ja että pidäk­kei­den näem­mä lau­et­tua lopul­li­ses­ti, seu­rauk­se­na voi hitaan näi­vet­ty­mi­sen sijaan olla sel­vä alamäki.

    Tun­tuu, ettei kenel­lä­kään “lisää vaan vel­kaa ja vero­ja” ‑poru­kas­ta ole min­kään lais­ta huol­ta sii­tä, että min­kä tasois­ta kou­lu­tus­ta täs­sä maas­sa on tar­jol­la lap­sil­le 10 vuo­den kulut­tua, pys­tyy­kö yhteis­kun­ta tar­joa­maan muu­ta kuin vält­tä­mä­tön­tä akuut­tia sai­raan­hoi­toa (ja mil­lä tasol­la sitä­kin) tai kes­tää­kö työ­elä­ke­jär­jes­tel­mä edes sen ver­taa, että elä­keel­lä eläisi.

    Me olem­me jos­sain käsit­tä­mät­tö­mäs­sä pahan kehi­tyk­sen kier­tees­sä — veroas­te on maa­il­man kär­ki­ta­soa, jul­ki­nen sek­to­ri vel­kaan­tuu täs­tä huo­li­mat­ta, talous­ke­hi­tys on maa­il­man hei­koin­ta — ja ainoa “lää­ke” mitä poliit­ti­nen jär­jes­tel­mä pys­tyy kek­si­mään, on lisää vero­ja ja ali­jää­mää. Kos­ka muu­ten las­ten kou­lu­tus ja van­hus­ten vaipat.

    1. Voi­sit­ko vie­lä täs­men­tää, nämä kog­ni­tii­vi­set dis­so­nans­sit ovat aina mielenkiintoisia.

      Siis vero­ja pitäi­si enti­ses­tään alen­taa jul­ki­sen talou­den ali­jää­mäi­syy­den vuok­si, ja kou­lu­tuk­ses­ta ja ter­vey­den­hoi­dos­ta pitäi­si enti­ses­tään sääs­tää, jot­ta nii­hin riit­täi­si rahaa kym­me­nen vuo­den pääs­tä, vai miten?

  4. Eli tur­ve­tu­ki ei niin hait­taa, aina­han voi kurit­taa autoi­li­joi­ta? Ja työt­tö­miä oli­si syy­tä kurit­taa heti? Oli­ko­han kir­joit­ta­ja vih­reä Osmo vai lai­ta­oi­keis­ton Juhana..

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Fide­lil­tä jäi pie­ni sar­kas­mi huomaamatta.

        Tun­nus­tan, vas­ta yhdet aamu­kah­vit alla joten.. lähin­nä vaan ihmet­te­len vih­rei­den jous­ta­vuut­ta aina vää­räs­sä paikassa.

  5. Suo­mes­sa vero­tus­ta pitää keven­tää. Olem­me veroas­tees­sa lähes MM-mita­leil­la kirey­des­sä, muis­taak­se­ni 5. Kireä vero­tus on syy huo­noon kil­pai­lu­ky­kyyn maa­il­man­mark­ki­noil­la ja pitää inves­toin­nit alhaal­la. Jul­ki­sel­le sek­to­ril­le help­po, vero­tet­tu raha on kuin huumetta.

    Yhteis­kun­nan pain­opis­te on siir­ret­tä­vä yksi­tyi­sel­le, mark­ki­na­ve­toi­sel­le puo­lel­le nykyi­sen EU-/val­tio­ve­toi­sen sijaan. Kuvaa­vaa on, että yli­opis­to-opis­ke­li­joi­den suo­sik­ki­työ­nan­ta­ja on Valtio.

    1. Rea­lis­ti: Suo­mes­sa vero­tus­ta pitää keven­tää. Olem­me veroas­tees­sa lähes MM-mita­leil­la kirey­des­sä, muis­taak­se­ni 5. Kireä vero­tus on syy huo­noon kil­pai­lu­ky­kyyn maa­il­man­mark­ki­noil­la ja pitää inves­toin­nit alhaalla.

      Suo­men kireä vero­tus on hen­ki­lö­ve­ro­tus­ta, joten se ei voi miten­kään pitää inves­toin­te­ja alhaalla.

      Mik­si muu­ten muil­la Poh­jois­mail­la menee talou­del­li­ses­ti niin pal­jon parem­min kuin Suo­mel­la, vaik­ka veroas­te on samal­la maa­il­man­laa­jui­ses­ti huip­pu­kor­keal­la tasol­la myös niissä?

      1. Tom­mi Uscha­nov:
        Rea­lis­ti: Suo­mes­sa vero­tus­ta pitää keven­tää. Olem­me veroas­tees­sa lähes MM-mita­leil­la kirey­des­sä, muis­taak­se­ni 5. Kireä vero­tus on syy huo­noon kil­pai­lu­ky­kyyn maa­il­man­mark­ki­noil­la ja pitää inves­toin­nit alhaalla.

        Suo­men kireä vero­tus on hen­ki­lö­ve­ro­tus­ta, joten se ei voi miten­kään pitää inves­toin­te­ja alhaalla.

        Mik­si muu­ten muil­la Poh­jois­mail­la menee talou­del­li­ses­ti niin pal­jon parem­min kuin Suo­mel­la, vaik­ka veroas­te on samal­la maa­il­man­laa­jui­ses­ti huip­pu­kor­keal­la tasol­la myös niissä?

        Muut Poh­jois­maat eivät ole muka­na eurok­si kut­su­tus­sa pakkopaitasysteemissä.

      2. Rea­lis­ti: Muut Poh­jois­maat eivät ole muka­na eurok­si kut­su­tus­sa pakkopaitasysteemissä.

        Tans­ka on ERM II:ssa, joten se käy­tän­nös­sä seu­raa EKP:n raha­po­li­tiik­kaa. Se siis vapaa­eh­toi­ses­ti liik­kuu “pak­ko­pai­dan” mukaan. Toki se voi­si peri­aat­tees­sa antaa valuut­ta­kurs­sin liu­kua ylös tai alas, mut­ta sil­lä ei ole vai­ku­tus­ta niin kau­an, kuin se ei valit­se teh­dä niin.

      3. Nor­jal­la öljyä, ei kos­kaan kun­non lamaa öljy­ra­has­ton vuoksi.
        Ruot­sil­la moni­puo­li­sem­pi elin­kei­no­ra­ken­ne, lähem­pä­nä kes­ki-Euroop­paa, nuo­rem­pi väes­tö, run­saas­ti uusiu­tu­vaa energiaa
        Tanska ???

      4. Count­ry­boy:
        Nor­jal­la öljyä, ei kos­kaan kun­non­la­maa öljy­ra­has­ton vuoksi.
        Ruot­sil­la moni­puo­li­sem­pi elin­kei­no­ra­ken­ne, lähem­pä­nä kes­ki-Euroop­paa, nuo­rem­pi väes­tö, run­saas­ti uusiu­tu­vaa energiaa
        Tanska ???

        Tans­kan työt­tö­myys­tur­va­mal­li­han on saa­nut pit­kään kehu­ja — pal­jon resurs­se­ja työ­voi­ma­pal­ve­lui­hin, hyvät edut tiet­tyyn rajaan asti… ja koko­nai­suu­des­ta tulok­se­na suh­tees­sa alhai­nen työt­tö­myys­pro­sent­ti ja hyvä työ­voi­man liikkuvuus. 

        Suo­mes­sa eri­tyi­ses­ti por­va­ri­puo­lu­eet tar­joa­vat rat­kai­suk­si tähän “työ­paik­ko­jen luon­tiin” vain kep­piä ja lisä­by­ro­kra­ti­aa — työt­tö­män elä­män teke­mis­tä mah­dol­li­sim­man vai­keak­si — ja kai­ken­lai­nen “hyy­sää­mi­nen” on kau­his­tus… sivus­ta seu­ran­nee­na jos­kus tun­tuu, että tavoit­tee­na ei suin­kaan ole työt­tö­män nopea työl­lis­tä­mi­nen vaan laitostaminen.

        Ruot­sis­sa ja Tans­kas­sa on myös sitä ns. van­haa rahaa ihan eri lail­la kuin Suomessa.

      5. Tans­kan työt­tö­myys­tur­va on todel­la vel­voit­ta­vaa. Jos ei mei­naa löy­tää itsel­leen töi­tä, siel­lä lai­te­taan työ­tön lopul­ta kun­han hom­miin nol­la­pal­kal­la. Suo­mes­sa tuo joh­tai­si yleislakkoon.

        ”Tans­kas­sa työ­tön jou­tuu jopa sii­voa­maan puis­to­ja — “Minä kut­sui­sin sitä rangaistukseksi”
        Marian­ne Stahl on osal­lis­tu­nut akti­voin­tiin kuu­lu­viin yleis­hyö­dyl­li­siin töi­hin, joi­ta piti nöyryyttävinä.”

        https://www.kaleva.fi/tanskassa-tyoton-joutuu-jopa-siivoamaan-puistoja‑m/1858792

      6. Mik­ko:

        Suo­mes­sa eri­tyi­ses­ti por­va­ri­puo­lu­eet tar­joa­vat rat­kai­suk­si tähän ”työ­paik­ko­jen luon­tiin” vain kep­piä ja lisä­by­ro­kra­ti­aa – työt­tö­män elä­män teke­mis­tä mah­dol­li­sim­man vai­keak­si – ja kai­ken­lai­nen ”hyy­sää­mi­nen” on kau­his­tus… sivus­ta seu­ran­nee­na jos­kus tun­tuu, että tavoit­tee­na ei suin­kaan ole työt­tö­män nopea työl­lis­tä­mi­nen vaan laitostaminen.

        Tuo­ta noin… eikös lisä­by­ro­kra­tian ja kyy­kyt­tä­mi­sen vaa­ti­muk­set ole tul­leet lähes aina vasem­mis­to­puo­luei­den ja/tai ay-liik­keen suun­nal­ta? Mie­leen tulee useam­pi­kin ker­ta, jol­loin uudis­tuk­set ovat kaa­tu­neet tai perin­poh­jai­ses­ti muut­tu­neet, kun vasem­mal­ta on äläh­det­ty, ettei työt­tö­miä saa hylä­tä ja jät­tää yksi vaan hei­tä on jat­ku­vas­ti “akti­voi­ta­va”. Tuli­han se riis­to­por­va­rei­den syyk­si lai­tet­tu aktii­vi­mal­li alun­pe­rin STTK:n suun­nas­ta, kun sil­loi­sen hal­li­tuk­sen suun­ni­tel­mat eivät kel­van­neet Haka­nie­mes­sä istu­val­le “par­la­men­tin ylähuoneelle”.

      7. Niin, piti vie­lä lisää­mä­ni tuo­hon työt­tö­myys­tur­vaan liit­tyen, että vasem­mis­tol­la on sit­ten taas ohje­nuo­ra­na tar­ve­har­kin­ta, joka täs­sä maas­sa toteu­te­taan aina taval­la, joka lisää hur­jas­ti byro­kra­ti­aa — ja har­kin­ta­pää­tös­ten läpi­nä­ky­mät­tö­myys on omi­aan liet­so­maan popu­lis­tis­ta kateut­ta ja kyräi­lyä eri ryh­mien välil­lä — jos­kus syys­tä, usein syyt­tä. Hajoi­ta ja hallitse?

        Vih­rei­den aja­mis­ta kon­kreet­ti­sis­ta tavoit­teis­ta perus­tu­lo on ehkä sel­lai­nen jos­ta olen vah­vim­min samaa miel­tä että kysees­sä oli­si oikeas­ti hyvä ja toi­mi­va idea (tar­kas­ta mal­lis­ta voi var­mas­ti keskustella)

      8. Count­ry­boy:
        Nor­jal­la öljyä, ei kos­kaan kun­non­la­maa öljy­ra­has­ton vuoksi.
        Ruot­sil­la moni­puo­li­sem­pi elin­kei­no­ra­ken­ne, lähem­pä­nä kes­ki-Euroop­paa, nuo­rem­pi väes­tö, run­saas­ti uusiu­tu­vaa energiaa
        Tanska ???

        Moni asia on hoi­det­tu Ruot­sis­sa fik­sum­min mut­ta muis­tam­me että nuo­ri­so­työt­tö­myys EU:n kor­kein Espan­jan, Ita­lian, Por­tu­ga­lin ja Krei­kan jäl­keen sekä koko­nais­työt­tö­myys EU:n vii­den­nek­si kor­kein (läh­de Euros­tat). Olet­tai­sin että työt­tö­myyt­tä “hoi­det­tu” Ruo­ti­sis­sa “val­tion toi­men­pi­tein” pal­jon­kin enem­män kuin vaik­ka­pa Espan­jas­sa, jos­sa tosin maa­han­muut­ta­jien työ­elä­mään integroin­nis­sa onnis­tut­tu Ruot­sia pal­jon paremmin.

    2. Rea­lis­ti:
      Suo­mes­sa vero­tus­ta pitää keven­tää. Olem­me veroas­tees­sa lähes MM-mita­leil­la kirey­des­sä, muis­taak­se­ni 5. Kireä vero­tus on syy huo­noon kil­pai­lu­ky­kyyn maa­il­man­mark­ki­noil­la ja pitää inves­toin­nit alhaal­la. Jul­ki­sel­le sek­to­ril­le help­po, vero­tet­tu raha on kuin huumetta.

      Yhteis­kun­nan pain­opis­te on siir­ret­tä­vä yksi­tyi­sel­le, mark­ki­na­ve­toi­sel­le puo­lel­le nykyi­sen EU-/val­tio­ve­toi­sen sijaan. Kuvaa­vaa on, että yli­opis­to-opis­ke­li­joi­den suo­sik­ki­työ­nan­ta­ja on Valtio.

      Tämä joh­tuu glo­baa­lin talous­jär­jes­tel­män raken­tees­ta ja hyvin epä­ter­veis­tä käytännöistä.

      Mm. defla­to­ri­nen kor­ko­po­li­tiik­ka joka on jat­ku­nut vuo­si­kym­me­niä. Vel­ka­kir­jo­jen luon­teen ja mer­ki­tyk­sen muutos.

      Mata­lat korot teke­vät puh­taas­ti yksi­tyi­sis­tä inves­toin­neis­ta yhä han­ka­lam­pia toteuttaa.

      Yksin­ker­tai­ses­ti talous­jär­jes­tel­mä toi­mii varak­kai­den hyväk­si ja siir­tää varal­li­suut­ta niil­le joil­la on sitä jo ennestään.

      Vain pie­ni osa sii­tä valuu alas­päin, niin kuin se jos­kus ole­tet­tiin valuvan.

      Tyh­jän pääl­le luo­dul­la vel­ka­ra­hal­la — FIAT-valuu­tat — ei ole varal­li­suu­den säi­lyt­tä­mi­sen ominaisuutta.

      Nykyi­ses­sä jär­jes­tel­mäs­sä mikään ei säi­ly­tä arvo­aan, edes hopea tai kul­ta tai kupa­ri ei toi­mi varal­li­suu­den takee­na niin kuin jos­kus ennen.

      Se joka hal­lit­see valuut­taa, sen luo­mis­ta ja sen liik­kei­tä, omaa käy­tän­nös­sä kai­ken val­lan yhteiskunnassa. 

      Hän pys­tyy lait­ta­maan vasal­leik­seen jopa kunin­kaat ja muut poliitikot.

      Mitään ei tapah­du ilman ns. “suur­pää­oman” kan­taa asi­aan ja sen edus­ta­jat pyr­ki­vät estä­mään itsel­leen kiel­teis­ten asioi­den tapahtumisen.

  6. Ei tuos­sa kehys­rii­hes­sä mitään kum­mal­lis­ta ollut.

    Kysees­sä on klas­si­nen val­ta­tais­te­lu ja maan elii­tin pel­ko sii­tä, että Suo­men kan­sal­le pal­jas­tuu hei­dän huijauksensa.

    Suo­men kan­sa on nimit­täin saa­tu usko­maan se, että talou­tem­me on niin hyväs­sä kun­nos­sa, ettei mitään leik­kauk­sia / talous­re­for­mia tar­vi­ta. Sitä pait­si vel­kaa saa hal­val­la ja talous­kas­vu on aivan nur­kan taka­na, jol­loin kaik­ki ongel­mat rat­kea­vat aivan itsestään. 

    Todel­li­suu­den pai­nees­sa tämä hui­jaus vää­jää­mät­tä pal­jas­tuu kansalaisille.

    Suo­mi on nyt RAKENTEELLISESTI kil­pai­lu­ky­vy­tön: Meil­lä on 500 000 työ­tön­tä ja hylät­ty nuor­ten suku­pol­vi, väes­tö ikään­tyy ja syn­ty­vyys las­ke­nut, talous ollut yli 20 vuot­ta pysäh­ty­nee­nä maa­il­man jäy­kim­pien työ­mark­ki­noi­den ja jär­kyt­tä­vän koko­nais­ve­roas­teen johdosta.

    Suo­mes­sa on var­sin­kin pk-yrit­tä­jäl­le mer­kit­tä­vä poliit­ti­nen ris­ki, mikä taas ker­ran pal­jas­tui täs­sä kehys­rii­hes­sä. Meil­lä ei ideo­lo­gi­sis­ta syis­tä sal­li­ta ris­ki-yrit­tä­jän vau­ras­tu­mis­ta, kas­vua ja työllistämistä.

    Täs­sä tilan­tees­sa Suo­men mark­ki­noil­le ryn­tää­vät vero­pa­ra­tii­seis­ta glo­baa­li­fir­mat ja maas­ta kar­kaa­vat tsu­na­mi­na par­haat yri­tyk­set ja osaajat. 

    Sodan lopus­sa Gene­ra­lis­si­mus Sta­lin sanoi: ”Suo­men kan­sa on niin kova­päis­tä ja hida­sä­lyis­tä, että tosi­asiat pitää lyö­dä sen pää­hän lekalla!”

    Lop­pu­pe­leis­sä Suo­men koh­ta­lon rat­kai­see uur­nil­la Suo­men kova­päi­nen ja hida­sä­lyi­nen kansa!

  7. Yli­kuu­me­ne­mi­nen hil­jen­ty­nee jo 2022 tule­vaan työ­elä­ke­mak­su­jen koro­tuk­seen. Vuo­del­ta 2020 pörs­siyh­tiöt teke­vät ennä­tys­tu­lok­sia. Vuo­del­le 2020 alen­net­tiin työ­nan­ta­jien työ­elä­ke­mak­su­ja olen­nai­ses­ti koro­na­toi­me­na. Se näkyy nyt vii­van alla, mut­ta lisää työl­lis­tä­mi­sen kus­tan­nuk­sia vas­taa­vas­ti vuo­des­ta 2022 eteen­päin, kun näi­tä alen­nuk­sia ale­taan periä takaisin.

    Mitä pääs­tö­vä­hen­nyk­siin maa­ta­lou­den osal­ta tulee, niin itse kan­nat­tai­sin jotain sel­lais­ta kuin että maa­ta­lous­tu­kien raken­net­ta muu­tet­tai­siin niin, että säh­kö­ve­ro tipu­tet­tai­siin teol­li­suu­den säh­kö­ve­ron tasal­le ja polt­to­öl­jyl­tä pois­tet­tai­siin vero­tu­ki koko­naan työ­ko­ne­käy­tös­sä. Eli trak­to­rit mak­sai­si­vat sen jäl­keen die­se­lin hin­taa polt­toai­nees­taan, samoin öljy­kui­vai­met. Sii­tä tuli­si voi­ma­kas kan­nus­tin säh­köis­tää maatalous.

    Yksi mer­kit­tä­vim­mis­tä esi­te­tyis­tä työl­li­syys­toi­mis­ta näyt­täi­si ole­van työ­pe­räi­sin maa­han­muu­ton lisää­mi­nen. Sen työl­li­syys­vai­ku­tuk­sek­si esi­tet­tiin 10 000. Eli jos ja kun on osoit­tau­tu­nut vai­keak­si saa­da työl­li­syys­ta­voi­tet­ta täy­teen työl­lis­tä­mäl­lä työt­tö­mä­nä maas­sa ole­via, ollaan otta­mas­sa käyt­töön temp­pu, jol­la työl­li­syys­ta­voit­tei­siin las­ket­ta­viin saa­tai­siin mukaan lisää väkeä haa­li­mal­la väkeä muu­al­ta. Ongel­ma­na on se, että sama temp­pu lisän­nee myös työ­voi­man ulko­puo­lel­la ja työt­tö­mi­nä ole­vien mää­riä, ja että ulko­mai­sen työ­voi­man mak­sa­ma vero­ta­so on tavan­nut olla kes­ki­mää­rin alhais­ta. Suo­meen muut­ta­mi­nen kor­kea­palk­kai­siin töi­hin on vai­ke­aa pää­osaan työ­teh­tä­vis­tä, jos ei ole esim. kie­li­tai­toa. Iso­jen kie­lia­luei­den mais­sa maa­han­muu­ton kaut­ta on hel­pom­pi saa­da kor­ke­aa työl­li­syyt­tä, kun kie­li ei ole yhtä suu­ri työl­lis­ty­mi­sen este, kun taas pie­nen kie­lia­lu­een Suo­mes­sa maa­han­muut­ta­jien työl­li­syy­sas­te on suo­men- ja ruot­sin­kie­lis­tä väes­töä alem­mal­la tasolla.

    Soi­nin­vaa­ra kirjoitti:

    Suh­dan­ne­ke­hi­tyk­sen kan­nal­ta sil­lä, käyt­tää­kö val­tio vii­si­sa­taa mil­joo­naa enem­män tai vähem­män rahaa, on aika pie­ni mer­ki­tys ver­rat­tu­na yksi­tyi­sil­le pank­ki­ti­leil­le koro­na-aika­na ker­ty­nei­siin yli­mää­räi­siin kym­me­nen mil­jar­din euron sääs­töi­hin. Ne ovat sääs­tö­jä, jot­ka vain odot­ta­vat Suo­men avautumista.”

    Tuo­hon en usko. Suo­ma­lais­ten pank­ki­ti­leil­lä oli ennen koro­na­krii­siä­kin lähem­mäs 100 mil­jar­dia euroa. Vaik­ka mää­rä on kas­va­nut, tus­kin ne aiem­mat­kaan mil­jar­dit oli­vat odot­te­le­mas­sa vain Suo­men avau­tu­mis­ta. Tilit kai­kis­sa euro­mais­sa pai­su­vat, kos­ka EKP luo joka kuu­kausi niin pal­jon uusia euro­ja mark­ki­noil­le, ja koit­taa saa­da rahaa liik­keel­le, joka kui­ten­kaan ei rahan mää­rän kas­vaes­sa­kaan ole tuo­nut tavoi­tel­tua talou­del­lis­ta toi­me­liai­suut­ta, vaan ker­ty­nyt ihmi­sil­le ja orga­ni­saa­tioil­le sääs­töik­si tileil­le, jon­ne raha on jää­nyt sit­ten makaa­maan. Sit­ten jos ja kun raha läh­tee tileil­tä ker­ral­la liik­keel­le, voi olla edes­sä megain­flaa­tio. Mut­ta niin ei tapah­du vält­tä­mät­tä vie­lä lähiaikoina.

    Huo­les­tut­ta­vaa on se, että vaik­ka Suo­mes­sa on lähes ennä­tys­työl­li­syys eli yhä työl­li­syy­sas­teen tren­di on yli 71 pro­sent­tia, val­tion­ta­lous on erit­täin pahas­ti tap­piol­la. Aikoi­naan puhut­tiin sii­tä, että työl­li­syy­den nousu on avain val­tion­ta­lou­den para­ne­mi­seen, mut­ta 71 pro­sen­tis­ta mat­kaa ei ole enää kau­heas­ti ylös­päin. Teo­reet­ti­nen mak­si­mi työl­li­syy­sas­tees­sa saat­taa olla län­si­mais­sa nykyi­sin jos­sain 80 pro­sen­tin tie­noil­la, kun huo­mioi sen, että on myös sai­raut­ta, syn­nyn­näis­tä inva­li­di­teet­tia, opis­ke­lua, las­ten syn­nyt­tä­mis­tä ja muu­ta sel­lais­ta, joka voi ajaa ihmi­siä ulos työ­mark­ki­noil­ta. Vaik­ka työl­li­syy­sas­te oli­si nyt 80 pro­sent­tia niin, että lisä­työl­lis­ty­vät tie­nai­si­vat kaik­ki esim. 800 €/kk, val­tion­ta­lous oli­si pak­ka­sel­la, kos­ka menot ovat nyt niin valtavat.

  8. Hal­li­tus näyt­tää aina­kin leh­ti­jut­tu­jen perus­teel­la ryh­ty­neen pii­lot­ta­maan meno­ja koro­nael­vy­tyk­sen taak­se pii­loon. Kai­ken­lais­ta kivaa saa ilman, että tar­vii teh­dä ras­kai­ta pää­tök­siä. Kaik­ki­han sen tajuu, että pitää elvyt­tää pan­de­mian aiheut­ta­mien vau­rioi­den takia, vai mitä? Ei tar­vi perua lem­pi­hank­kei­ta ja Kepul­le on var­maan­kin luvat­tu maa­seu­tu­ra­haa enem­män­kin kuin tuo turveavustus. 

    Tää on sel­las­ta hyvän tuu­len poli­tiik­kaa, jota vii­mek­si har­ras­tet­tiin noin 15 vuo­ta sit­ten, ennen kuin Suo­men talous ja poliit­ti­nen jär­jes­tel­mä ammat­ti­liit­toi­neen osoit­tau­tui kyke­ne­mät­tö­mäk­si uudis­tu­maan tiu­kan pai­kan tullen. 

    Niin ja euro.

  9. Mut­ta, mut­ta. Eihän suo­ma­lai­nen yksi­ne­lä­vä pit­kä­ai­kais­työ­tön euroop­pa­lai­ses­sa ver­tai­lus­sa kulu­ta poik­keuk­sel­li­sen pal­jon jul­ki­sia varo­ja. Ellei ala räy­hää­mään, työl­lis­tä­mään polii­sia, oikeus­lai­tos­ta tahi van­kein­hoi­toa. Suo­mi on ver­rat­tain ikä­ra­sis­ti­nen maa jos­sa 45–50+ ikä­vuo­sis­ta alkaen uudel­leen työl­lis­ty­mis­tä voi ver­ra­ta lot­to­voit­toon. On vaan työ­nan­ta­jan sil­mis­sä lii­an van­ha. Yksi seik­ka kui­ten­kin pis­tää kan­sain­vä­li­ses­sä ver­tai­lus­sa sil­mään: suo­ma­lai­nen asu­mis­tu­ki­jär­jes­tel­mä. Kun ennen koro­naa tuli poi­ket­tua Sak­san Ber­lii­nis­sä ver­rat­tain usein kävi sel­vil­le että siel­lä työ­tön yksi­ne­lä­jä on ”unter­mie­ter” tai jakaa yksiön toi­sen työt­tö­män kans­sa (kuten myös pien­tä elä­ket­tä saa­vat muut­ta­vat hal­vem­piin asun­toi­hin kun eivät ole enää työs­sä.) Toki on nii­tä­kin joi­den van­hem­mat osal­lis­tu­vat jäl­ki­kas­vun­sa vuo­kran mak­suun. Hie­no asia Sak­sas­sa on että työ­tön­kin voi ver­kos­toi­tua lähi­kup­pi­las­sa olusel­la kun ei tar­vit­se mureh­tia tuo­pin hin­taa kuten meil­lä. Eräs toi­nen­kin seik­ka pis­ti sil­mään. Vähit­täis­kaup­pa työl­lis­tää siel­lä lähin­nä kes­ki-ikäis­tä tai van­hem­paa työ­voi­maa. Opis­ke­li­joi­ta kau­pan hyl­ly­jen välis­sä ei juu­ri­kaan näky­nyt. Mis­sä muus­sa maas­sa kuin Suo­mes­sa kau­pan kas­sal­le vaa­di­taan että on kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­ja ? Samal­la tuhan­net ja taas tuhan­net kau­pan ”ammat­ti­lai­set” jää­vät vail­le työ­tä tai saa­vat vain kou­ral­li­sen työ­tun­te­ja. Opis­ke­li­joi­den ohjauk­seen tuli­si­kin panos­taa ja kan­nus­taa vaih­ta­maan kau­pan hyl­ly­jen välit oman alan­sa har­joit­te­lu­paik­koi­hin. Näin vapau­tui­si työ­paik­ko­ja niil­le vähem­män kou­lu­te­tuil­le. Meil­lä halu­taan mat­kia Ruot­sin mal­lia ja perus­taa Sam­hall tyyp­pi­nen työn­vä­li­tys. Kui­ten­kin kun kes­kus­te­lu­ja seu­raa niin Sam­hall ei niin­kään työl­lis­tä vajaa­ky­kyi­siä vaan täy­sin työ­ky­kyi­siä joi­den ete­ne­mis­tä vapail­le työ­mark­ki­noil­le estää lähin­nä vaja­vai­nen kielitaito.

    1. Exper­to: Eräs toi­nen­kin seik­ka pis­ti sil­mään. Vähit­täis­kaup­pa työl­lis­tää siel­lä lähin­nä kes­ki-ikäis­tä tai van­hem­paa työ­voi­maa. Opis­ke­li­joi­ta kau­pan hyl­ly­jen välis­sä ei juu­ri­kaan näky­nyt. Mis­sä muus­sa maas­sa kuin Suo­mes­sa kau­pan kas­sal­le vaa­di­taan että on kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­ja ? Samal­la tuhan­net ja taas tuhan­net kau­pan ”ammat­ti­lai­set” jää­vät vail­le työ­tä tai saa­vat vain kou­ral­li­sen työtunteja. 

      Tuo joh­tuu Suo­men opin­to­tu­ki- ja asu­mis­tu­ki­jär­jes­tel­mäs­tä sekä vero­tuk­ses­ta. Nii­den sään­tö­jen mukaan opis­ke­li­joi­den kan­nat­taa tie­na­ta tasai­ses­ti vähän joka kuu­kausi koko opin­to­jen ajan, jol­loin tulot saa jok­seen­kin verot­to­mi­na ja sosi­aa­lie­tuuk­sien mää­rää vähen­tä­mät­tö­mi­nä. Kau­pat tar­joa­vat Suo­mes­sa opis­ke­li­joil­le sel­lais­ta työ­ai­kaa ja tulo­ta­soa, joka sopii hyvin sosi­aa­lie­tuuk­sien kans­sa yhteen. Yhdes­sä opin­to­so­si­aa­lis­ten etuuk­sien (mukaan lukien mark­ki­na­hin­ta­ta­soa hal­vem­mat asun­not) kans­sa käteen jää­vien tulo­jen tulo­ta­sos­ta tulee opin­to­jen ohes­sa työs­ken­te­le­vil­le jopa hyvä, usein parem­pi­kin kuin vas­ta val­mis­tu­neil­la. Se on yksi suo­ma­lai­nen eri­koi­suus sii­hen näh­den, mitä muis­sa mais­sa on tul­lut vastaan.

      Kau­pan kas­sal­la työs­ken­te­ly on eri­tyi­sen yleis­tä aloil­la, joil­ta työl­lis­ty­tään jul­ki­sel­le sek­to­ril­le, jos­sa työn­ha­kui­hin liit­tyi­si tut­kin­to­ja kos­ke­via päte­vyys­vaa­ti­muk­sia. Esi­mer­kik­si ohjel­moin­nin opis­ke­li­jois­ta erit­täin har­va sen sijaan menee töi­hin kau­pan kas­soil­le, vaan nämä työl­lis­ty­vät usein opin­to­jen aika­na omal­le alalleen.

    2. Exper­to:
      Opis­ke­li­joi­ta kau­pan hyl­ly­jen välis­sä ei juu­ri­kaan näky­nyt. Mis­sä muus­sa maas­sa kuin Suo­mes­sa kau­pan kas­sal­le vaa­di­taan että on kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­ja ? Samal­la tuhan­net ja taas tuhan­net kau­pan ”ammat­ti­lai­set” jää­vät vail­le työ­tä tai saa­vat vain kou­ral­li­sen työ­tun­te­ja. Opis­ke­li­joi­den ohjauk­seen tuli­si­kin panos­taa ja kan­nus­taa vaih­ta­maan kau­pan hyl­ly­jen välit oman alan­sa har­joit­te­lu­paik­koi­hin. Näin vapau­tui­si työ­paik­ko­ja niil­le vähem­män koulutetuille. 

      Suo­mes­sa­han yri­tyk­set ovat äärim­mäi­sen nir­so­ja ja palk­kaa­vat vain par­haim­mis­ta par­haim­mat, ja mik­si ei kun maas­sa on niin jää­tä­vä yli­tar­jon­ta työ­pai­kois­ta. Oli­ko kak­si vuot­ta sit­ten kun ravin­to­la-alal­la itket­tiin ettei osaa­vaa ja koke­nut­ta ravin­to­la­hen­ki­lös­töä löy­dä kesäk­si jokai­seen nie­men­not­koon, palk­ko­ja ei tie­ten­kään kyet­ty mak­sa­maan yhtään enem­pää, ja sit­ten kun uuti­sen ravin­to­la lupa­si työn­te­ki­jäs­tä löy­tö­palk­kion (eli lisää palk­kaa) niin hake­muk­sia tuli ja par­haat valit­tiin. Tuos­ta­kin tapauk­ses­ta jäi pääl­lim­mäi­se­nä mie­leen että työ­mark­ki­nat näyt­tä­vät toi­mi­van ihan mai­nios­ti, yri­tyk­siä vaan har­mit­taa kun kai­kil­le ei rii­tä koke­nei­ta työn­te­ki­jöi­tä TES:sin mini­mil­lä. Myös joi­hin­kin teh­tä­viin suo­si­taan ihan sel­keäs­ti nai­sia, mut­ta nämä ovat­kin sit­ten mata­las­ti pal­kat­tu­ja pal­ve­lu­töi­tä, jol­loin saman­lais­ta tasa-arvo­ki­ti­nää ei pää­se syntymään.

      Kum­ma kyl­lä kun jos työn­te­ki­jäl­le ei löy­dy töi­tä niin suo­si­tel­laan kou­lut­tau­tu­maan, mut­ta yri­tyk­se­tä eivät itse ota mitään vas­tuu­ta kou­lut­taa ja kehit­tää omien työn­te­ki­jöi­den­sä osaa­mis­ta, ei, val­tion pitää tämä­kin mak­saa hamaan tule­vai­suu­teen asti. Mie­lui­ten ote­taan aina jon­kun muun kouluttama.

      1. Sta­dist: yri­tyk­se­tä eivät itse ota mitään vas­tuu­ta kou­lut­taa ja kehit­tää omien työn­te­ki­jöi­den­sä osaamista

        Se ei hel­pos­ti ole kan­nat­ta­vaa yri­tyk­sel­le. Pitäi­si olla har­joit­te­lu joko pal­kat­ta tai hyvin pie­nel­lä pal­kal­la, että yri­tyk­sel­le kannattaisi.

  10. Tur­peen pol­tos­ta aiheut­vat CO2 pääs­töt ovat tänä vuon­na ilmei­ses­ti tasoa 3,2 milj CO2 ton­nia (Mar­ti­kai­en, Vapo). Siis samaa tasoa kuin Hele­nin pääs­töt yhdes­tä kau­pun­gis­ta. Medias­sa käy­te­tään vie­lä van­ho­ja hui­pu­lu­ku­ja, jot­ka ovat noin kak­sin­ker­tai­sia. Lisäk­si tur­peen käyt­tö on nykyi­sin vähäi­sem­pää kuin sen kas­vu. Itko­nen oli käyt­tä­nyt las­kel­mis­saan muis­taak­se­ni tur­ve­työn­te­ki­jöil­le lii­an pien­tä klu­ku­mää­rää (1400) , kun esim Sit­ra käyt­ti luku­mää­rää noin 3000.

    1. Count­ry­boy: Tur­peen pol­tos­ta aiheut­vat CO2 pääs­töt ovat tänä vuon­na ilmei­ses­ti tasoa 3,2 milj CO2 ton­nia (Mar­ti­kai­en, Vapo). Siis samaa tasoa kuin Hele­nin pääs­töt yhdes­tä kau­pun­gis­ta. Medias­sa käy­te­tään vie­lä van­ho­ja hui­pu­lu­ku­ja, jot­ka ovat noin kak­sin­ker­tai­sia. Lisäk­si tur­peen käyt­tö on nykyi­sin vähäi­sem­pää kuin sen kasvu. 

      Jos tur­peen pol­tos­ta syn­ty­neet CO2-pääs­töt ovat noin 3,2 Mt, tur­peen polt­to ja tur­peen CO2-sidon­ta ovat suu­rin piir­tein tasa­pai­nos­sa. Suo­men luon­non­ti­lais­ten soi­den hii­li­nie­lun suu­ruu­dek­si on nimit­täin arvioi­tu 3 Mt CO2/vuosi (Turu­nen, J. 2008). Kan­nat­taa kui­ten­kin huo­ma­ta, että tur­peen­tuo­tan­toa­lu­eet ovat kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen läh­tei­tä, sil­lä ne on oji­tet­tu ja kui­va­tet­tu. Arvio­dut pääs­töt ovat 1,8 MtCO2-ekv (Sep­pä­lä, J. 2019).

      1. Jos tur­peen pol­tos­ta syn­ty­neet CO2-pääs­töt ovat noin 3,2 Mt, tur­peen polt­to ja tur­peen CO2-sidon­ta ovat suu­rin piir­tein tasapainossa.

        En tie­dä, mon­ta­ko ker­taa tämä pitää sanoa, mut­ta uusiu­tu­vuu­del­la ei tar­koi­te­ta tuota.
        Jos ajat­te­lem­me täy­si­kas­vuis­ta met­sää, ja ver­taam­me kah­ta vaih­toeh­toa, A) met­sä sääs­te­tään ja B)metsä poltetaan
        Vaih­toeh­dos­sa A) met­sä on tasa­pai­nos­sa, ei sido enää hiil­tä kos­ka on täy­si­kas­vui­nen, mut6ta ilma­ke­hään ei myös­kään siir­ry lisää hiil­tä, kos­ka met­sä imee sen min­kä lahottaa.
        Vvaih­toeh­to B) syn­tyy pääs­tö­jä pol­tet­taes­sa (jopa enem­män kuin fos­sii­li­set) ja ilma­ke­hän kan­nal­ta tilan­ne on huo­nom­pi kuin vaih­toeh­to A) mut­ta noin 70 vuo­den kulut­tua puu­ta on met­säs­sä yhtä pal­jon kuin alus­sa ja molem­mat vaih­toeh­dot ovat lopul­ta yhtä hyviä.

        Jos meil­lä on tur­ve­suo ja sii­nä samat vaih­toeh­dot vaihtoehdossa
        A) ilma­ke­hään ei siir­ry hiil­tä vaan suo on sitoo mää­rän Y) vuo­des­sa. Sen lisäk­si Suo­men muut suot nie­le­vät vuo­des­sa mää­rän X hii­li­diok­si­dia ilmakehästä.
        B) ilma­ke­hään siir­tyy mää­rä Z ker­ral­la. Sen jäl­keen suo sitoo ilma­ke­häs­tä mää­rän Y) vuo­des­sa ja Suo­men muut suot mää­rän X vuodessa. 

        Molem­mis­sa vaih­toeh­dois­sa vuo­tui­nen nie­lu on Y+X eikä suon polt­ta­mi­nen vai­ku­ta tähän (jos suo palau­te­taan suok­si. Jos se palau­te­taan met­säk­si, nie­lu pie­ne­nee ajan myö­tä ja vaih­toeh­to heik­ke­nee ilma­ke­hää aja­tel­len edel­leen lisää)
        Niin­pä suon polt­ta­mi­ses­ta aiheu­tuen ilma­ke­häs­sä on vaih­toeh­dos­sa B) iili­diok­si­dia mää­rä Z täs­tä eteen­po­äin niin pit­käl­le, kun pys­tym­me asi­aa tarkastelemaan. 

        Niin­pä suo ei oe mil­lään jär­ke­väl­lä aika­jän­teel­lä uusiu­tu­va aivan siitåä riip­pu­mat­ta, kuin­ka suu­ri on maa­pal­lon mui­den soi­den yhteen­las­ket­tu nielu.

        Met­sän tapauk­ses­sa olen­nais­ta on, että täy­si­kas­vui­nen met­sä ei ole nie­lu, mut­ta hakat­tu met­sä on.
        Täs­tä jok­seen­kin ikui­suu­ten pol­ton ansios­ta ilmakehäss 

        joka haka­taan ja pol­te­taan joka kas­vaa täy­si­kas­vui­sek­si seit­se­mäs­sä vuodessa

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Niin­pä suo ei oe mil­lään jär­ke­väl­lä aika­jän­teel­lä uusiu­tu­va aivan siitåä riip­pu­mat­ta, kuin­ka suu­ri on maa­pal­lon mui­den soi­den yhteen­las­ket­tu nielu.

        Uusiu­tu­vuus ja nie­lu ovat mie­les­tä­ni kak­si eri asi­aa. Polt­to­tur­ve ei mis­sään nimes­sä ole uusiu­tu­va luon­non­va­ra, sil­lä nyt kas­va­van tur­peen muut­tu­mi­nen polt­to­tur­peek­si vaa­tii usei­ta tuhan­sia (5000?) vuo­sia. Tur­peen pol­ton CO2 pääs­töt ja kas­va­van tur­peen nie­lu­vai­ku­tus voi­vat sen sijaan olla CO2eqv tar­kas­te­lus­sa tasa­pai­nos­sa. Eivät nekään Suo­mes­sa vie­lä tasa­pai­nos­sa ole, sil­lä kui­va­te­tut tur­ve­tuo­tan­toa­lu­eet tuot­ta­vat metaa­nia yms. Arvioi­dut pääs­töt ovat 1,8 MtCO2-ekv (Sep­pä­lä, J. 2019).

  11. Kum­mal­lis­ta puo­li­vä­li­rii­hes­sä oli VM:n täy­del­li­nen syr­jäyt­tä­mi­nen, sen sijaan uskot­tiin SDPn talous­ne­roa, yli­op­pi­las Matias Mäkys­tä. Tämä Poh­jan­maan Borat näyt­tää nyt joh­ta­van talous­po­liit­tis­ta ajat­te­lua. Ei muu­ten vih­reät­kään hal­li­tuk­ses­sa näy­tä aja­van mitään talous­ku­ria, anyt­hing goes.

    Mik­si muu­ten hal­li­tus uskoo sokeas­ti Ilmas­to­pa­nee­lia, mut­ta Talou­den arvioin­ti­neu­vos­toa ei usko­ta. Vil­mu­nen esit­ti, että kehyk­seen pitäi­si ala­ta jo 2022.

    1. Count­ry­boy: Mik­si muu­ten hal­li­tus uskoo sokeas­ti Ilmas­to­pa­nee­lia, mut­ta Talou­den arvioin­ti­neu­vos­toa ei uskota. 

      Kun luon­non­tie­teis­sä ollaan jos­tain asias­ta var­mo­ja, maal­li­kon kan­nat­taa luot­taa hyvin sokeas­ti sii­hen. Yhteis­kun­ta­tie­tei­li­jät (ml. talous­tie­de) ja huma­nis­tit eivät nau­ti samaa luot­ta­mus­ta, ja syystä.

  12. Täs­sä vie­lä link­ki tur­peen pääs­tö­jen vähe­ne­mi­seen, hal­li­tus­oh­jel­man puo­li­tus­ta­voi­te näyt­tää toteu­tu­van jo vii­meis­tään ensi vuon­na tätä menoa.

    https://www.neova-group.com/blogi/posts/147/hallituksen_suomen_ennatys_-_tavoite_alittui_9_vuotta

    Itko­sen lakel­mat ovat käsit­tääk­se­ni sikä­li vää­rät, että suu­ri oa tues­ta­han menee tur­ve­tuot­ta­jien ja työn­te­ki­jöi­den uudel­leen kou­lu­tuk­seen ja osa rahas­ta tulee EU:n kaut­ta JTF-rahas­tos­ta (oikeu­den­mu­kai­sen siir­ty­män rahasto).

  13. Ei ole eri­tyi­sen edis­tyk­sel­lis­tä lykä­tä aina vain toi­men­pi­tei­tä työl­li­syy­den nos­ta­mi­sek­si. Jos rakas­taa hyvin­voin­ti­val­tio­ta, pitäi­si huo­leh­tia myös työl­li­syy­des­tä. Pitää teh­dä kan­nat­ta­vak­si ottaa vas­taan mylös mata­la­palk­kais­ta työtä.”

    Voi­si­ko syy hal­li­tuk­sen toi­mil­le — tai pikem­min­kin toi­met­to­muu­del­le- ettei työl­li­syyt­tä halu­ta nos­taa, kos­ka sen mer­ki­tys­tä ymmär­re­tä tai se ei vain sovi maa­il­man­kat­so­muk­seen. Iro­nian huip­pua edus­taa puheet vas­tuul­li­suu­des­ta ja oikeu­den­mu­kai­suu­des­ta, sil­lä mitään kiin­nos­tus­ta (talou­den) tule­vai­suu­teen ei vai­ku­ta ole­van. Itse toi­voi­sin, että vasem­mis­to palai­si takai­sin rea­li­teet­tien pariin talous­po­li­tii­kas­sa, eikä vain käyt­täi­si loput­to­mia kau­na-argu­ment­te­ja eriä­vis­tä mie­li­pi­teis­tä. Muis­taak­se­ni aikoi­naan Kale­vi Sor­sa oli huo­lis­saan hyvin­voin­ti­val­tion talou­del­li­ses­ta kes­tä­vyy­des­tä, ja riit­tä­vän suu­res­ta työl­li­syy­des­tä kuten Osmo aloi­tuk­ses­saan. On käsit­tä­mä­tön­tä, että nyky­ään Sor­sa edus­tai­si tiuk­kaa äärioi­keis­toa poliit­ti­ses­sa diskurssissa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.