Kommentoin Verde-lehdessä kehysriihtä.
Ei ole erityisen edistyksellistä lykätä aina vain toimenpiteitä työllisyyden nostamiseksi. Jos rakastaa hyvinvointivaltiota, pitäisi huolehtia myös työllisyydestä. Pitää tehdä kannattavaksi ottaa vastaan mylös matalapalkkaista työtä. Kepin sijaan voi käyttää myös porkkanaa.
En kuulu niihin, jotka pitäisivät inflaatiota pahana peikoja, mutta nyt suhdanteet voivat ylikuumentua. Näin kävi vuonna 2007 ja siitä kärsittin kymmenen vuotta, koska kustannustaso nousi eikä sitten laskenut. Hinnat ja palkat ovat jäykkiä alaspäin, eikä enää voi devalvoida. En olisi jatkanut elvytystä tätä vuotta kauemmaksi. Ennen kaikkea pitäisi varautua nopeaanjarrutukseen, jos keitos uhkaa kiehua yli.
Käy lukemassa, siihen pääsee tästä.
Iltalehdessä oli jo ilmastomuutoksen tutkija Juha Itkonen laskenut että jokainen turveteollisuuden työpaikka maksaa valtiolle 400.000,- euroa vuodessa erilaisina tukina tai menetyksinä.
Riippuu aina siitä, minkä laskee tueksi. Verojen maksu, mutta alemmalla tasolla kuin miten jotain muuta verotetaan, on jonkun näkemyksen mukaan tuki, toisen näkemyksen mukaan vero. Myös vaikkapa polttopuun polttoaineverottomuus on jonkun näkemyksen mukaan valtava verotuki, kun lasketaan sen vaikutukset valtakunnallisesti verraten vaikkapa siihen, miten verotetaan kivihiilen käyttöä, ja toisen näkemyksen mukaan se ei ole tuki lainkaan (jos verrokkina on vaikkapa Itämeren risteilijöiden tai lentokoneiden polttoaineverotus, jota siis ei ole). Verotukitilastoissa meriliikenteen ja lentoliikenteen polttoaineverottomuutta ei Suomessa tilastoida verotueksi. Se on osin mielivaltaista, mitä lasketaan verotueksi ja mihin asiaa silloin verrataan, koska esim. energiaverotuksessa on kymmeniä erilaisia verotilanteita, joista mitä tahansa voisi periaatteessa käyttää verrokkina — vaihdellen päästöjä aiheuttavan energiantuotannon nollaverotuksesta vaikka henkilöautojen bensan verotukseen, jossa verotus kilowattituntia ja päästötonnia kohden on jo aika kovaa luokkaa.
Edes siitä ei ole kai muodostunut koskaan yksimielisyyttä, paljonko turveteollisuus työllistää. Osa laskee vain suoria työpaikkoja nostotoiminnasta, osa myös vaikka turpeen kuljetuksen työpaikkoja, osa myös voimaloiden työpaikkoja, osa vielä vaikka tilitoimistojen työpaikatkin turvetoimijoiden kirjanpidon hoitamisesta jne. Ihan niin hämärää laskenta ei kai kuitenkaan ole kuin hallituksen tuore väite siitä, että työvoimapalveluiden siirto kuntiin lisäisi työpaikkoja Suomessa 10 000:lla — tilanteessa, jossa ei ole edes tietoa, millaisin yksityiskohdin siirto toteutettaisiin, kun lakiesityksiä asiasta ei ole vielä olemassakaan. Sellaisella työpaikkojen laskentatavalla voi minkä tahansa asian työllisyysvaikutuksiksi saada melkein mitä tahansa. Asiaa on perusteltu sillä, että kuntia alettaisiin nykyistä enemmän sanktioida siitä, jos niissä on pitkäaikaistyöttömiä, mikä pakottaisi kunnat laittamaan väkeä pois työttömyyden piiristä.
Helpoin tapa välttää kunnan sakot on kai toimena se, jos kunta koittaa ajaa pitkäaikaistyöttömät kirjoille johonkin muuhun kuntaan. Esim. pienissä kunnissa halvin tapa välttää työttömien sakkomaksuja voi olla purkaa sellaisia vanhoja vajaakäyttöisiä ARA-taloja, joiden asukkaiden joukossa on ollut erityisesti pitkäaikaistyöttömiä. Toiseksi helpoin tapa on laittaa työttömät palveluiden piiriin, ja työllistää ihmisiä tuottamaan niitä palveluita kuntaan. Kolmanneksi helpoin tapa on luoda kuntaan tai kunnan omistamaan yhtiöön työpaikkoja, ja palkata työttömiä niihin, jos työllistäminen maksaa vähemmän kuin sakkomaksut maksaisivat. Näistä välttämättä mikään ei johda julkisen talouden paranemiseen.
Melkoista aktiivisesti unohtaa mainita vuoden 2008 pankkikriisi ja siitä alkanut sekoilu, joka johti, omien sanojensa mukaan enkeleitä näkevän, valtiovarainministerin kehittelemiin Kreikka-vakuuksiin, jotka olivat samanlainen kummallinen kehitelmä kuin tämänpäivän persupelkoisten kokkareiden velkapelkolarppaus persuhengessä. Nyt jo yli vuosikymmen mennyt siihen että politiikkaa ohjaa pelko siitä että kaikki ovat kohta persuja, ja että persujen ääni on arvokkaampi kuin muiden joka pitää ottaa ennen muita huomioon, vaikka puolueen kannatus vain parissakympissä ja kärttyisten ukkojen varassa joita ohjaa vain sokea kiukku jota on helppo luoda. Suuret puolueet ovat aivan kummallisia selkärangattomia otuksia joilla ei ole mitään omaa päämäärää, vain tarve suojata rahoittajiaan ja yrittää imeä tuosta samasta kiukusta jota kepu on vuosikymmenet maakunnissa kasvattanut, mutta nyt persut veivät siltä senkin. Jos demarit ja kokkarit olisivat tehneet muuta kuin yrittäneet olla persu-light, niin noita kiukkuisia ukkoja olisi nyt paljon vähemmän ja talous toimisi paremmin. Nyt Orpo vetää sitten vielä ihan hirveät pohjat politiikan viemisessä mutasarjaan ja saa siitä kiitokseksi vaalitappion, koska miksi valita light kun original on vieressä.
Paksu nahka korvaa puuttuvan selkärangan.
OS:
Olipa aika halpa ja naivi heitto. Eiköhän sitten nosteta verotus vaikka 110% tasolle, jottei vanhusten täydy maata vanhoissa vaipoissa vuodeosastolla, jotta kaikki lapset voivat harrastaa ihan mitä haluavat ja vaaleanpunaiset lentävät yksisarviset piereskelevät CO2:sta neutraloivia sateenkaaria helmikirjailluista takamuksistaan?
Itse en ainakaan tunne ensimmäistäkään verotason alentamisen kannattajaa, jonka mielestä julkisen sektorin kulutusta pitäisi suisia siksi, että itselle jäisi enemmän rahaa vaikkapa vuosikerta skumppaan ja kobe-härän sisäfileisiin. Kyllä huoli on pääasiassa siitä, että korkea verotaso yhdistettynä julkea…eiku…julkisen sektorin massiiviseen velkarahoitettuun alijäämään on jo sinänsä aiheuttanut yli vuosikymmenen mittaisen näivettymisen — ja että pidäkkeiden näemmä lauettua lopullisesti, seurauksena voi hitaan näivettymisen sijaan olla selvä alamäki.
Tuntuu, ettei kenelläkään “lisää vaan velkaa ja veroja” ‑porukasta ole minkään laista huolta siitä, että minkä tasoista koulutusta tässä maassa on tarjolla lapsille 10 vuoden kuluttua, pystyykö yhteiskunta tarjoamaan muuta kuin välttämätöntä akuuttia sairaanhoitoa (ja millä tasolla sitäkin) tai kestääkö työeläkejärjestelmä edes sen vertaa, että eläkeellä eläisi.
Me olemme jossain käsittämättömässä pahan kehityksen kierteessä — veroaste on maailman kärkitasoa, julkinen sektori velkaantuu tästä huolimatta, talouskehitys on maailman heikointa — ja ainoa “lääke” mitä poliittinen järjestelmä pystyy keksimään, on lisää veroja ja alijäämää. Koska muuten lasten koulutus ja vanhusten vaipat.
Voisitko vielä täsmentää, nämä kognitiiviset dissonanssit ovat aina mielenkiintoisia.
Siis veroja pitäisi entisestään alentaa julkisen talouden alijäämäisyyden vuoksi, ja koulutuksesta ja terveydenhoidosta pitäisi entisestään säästää, jotta niihin riittäisi rahaa kymmenen vuoden päästä, vai miten?
Eli turvetuki ei niin haittaa, ainahan voi kurittaa autoilijoita? Ja työttömiä olisi syytä kurittaa heti? Olikohan kirjoittaja vihreä Osmo vai laitaoikeiston Juhana..
Fideliltä jäi pieni sarkasmi huomaamatta.
Tunnustan, vasta yhdet aamukahvit alla joten.. lähinnä vaan ihmettelen vihreiden joustavuutta aina väärässä paikassa.
Suomessa verotusta pitää keventää. Olemme veroasteessa lähes MM-mitaleilla kireydessä, muistaakseni 5. Kireä verotus on syy huonoon kilpailukykyyn maailmanmarkkinoilla ja pitää investoinnit alhaalla. Julkiselle sektorille helppo, verotettu raha on kuin huumetta.
Yhteiskunnan painopiste on siirrettävä yksityiselle, markkinavetoiselle puolelle nykyisen EU-/valtiovetoisen sijaan. Kuvaavaa on, että yliopisto-opiskelijoiden suosikkityönantaja on Valtio.
Realisti: Suomessa verotusta pitää keventää. Olemme veroasteessa lähes MM-mitaleilla kireydessä, muistaakseni 5. Kireä verotus on syy huonoon kilpailukykyyn maailmanmarkkinoilla ja pitää investoinnit alhaalla.
Suomen kireä verotus on henkilöverotusta, joten se ei voi mitenkään pitää investointeja alhaalla.
Miksi muuten muilla Pohjoismailla menee taloudellisesti niin paljon paremmin kuin Suomella, vaikka veroaste on samalla maailmanlaajuisesti huippukorkealla tasolla myös niissä?
Muut Pohjoismaat eivät ole mukana euroksi kutsutussa pakkopaitasysteemissä.
Tanska on ERM II:ssa, joten se käytännössä seuraa EKP:n rahapolitiikkaa. Se siis vapaaehtoisesti liikkuu “pakkopaidan” mukaan. Toki se voisi periaatteessa antaa valuuttakurssin liukua ylös tai alas, mutta sillä ei ole vaikutusta niin kauan, kuin se ei valitse tehdä niin.
Norjalla öljyä, ei koskaan kunnon lamaa öljyrahaston vuoksi.
Ruotsilla monipuolisempi elinkeinorakenne, lähempänä keski-Eurooppaa, nuorempi väestö, runsaasti uusiutuvaa energiaa
Tanska ???
Tanskan työttömyysturvamallihan on saanut pitkään kehuja — paljon resursseja työvoimapalveluihin, hyvät edut tiettyyn rajaan asti… ja kokonaisuudesta tuloksena suhteessa alhainen työttömyysprosentti ja hyvä työvoiman liikkuvuus.
Suomessa erityisesti porvaripuolueet tarjoavat ratkaisuksi tähän “työpaikkojen luontiin” vain keppiä ja lisäbyrokratiaa — työttömän elämän tekemistä mahdollisimman vaikeaksi — ja kaikenlainen “hyysääminen” on kauhistus… sivusta seuranneena joskus tuntuu, että tavoitteena ei suinkaan ole työttömän nopea työllistäminen vaan laitostaminen.
Ruotsissa ja Tanskassa on myös sitä ns. vanhaa rahaa ihan eri lailla kuin Suomessa.
Tanskan työttömyysturva on todella velvoittavaa. Jos ei meinaa löytää itselleen töitä, siellä laitetaan työtön lopulta kunhan hommiin nollapalkalla. Suomessa tuo johtaisi yleislakkoon.
”Tanskassa työtön joutuu jopa siivoamaan puistoja — “Minä kutsuisin sitä rangaistukseksi”
Marianne Stahl on osallistunut aktivointiin kuuluviin yleishyödyllisiin töihin, joita piti nöyryyttävinä.”
https://www.kaleva.fi/tanskassa-tyoton-joutuu-jopa-siivoamaan-puistoja‑m/1858792
Tuota noin… eikös lisäbyrokratian ja kyykyttämisen vaatimukset ole tulleet lähes aina vasemmistopuolueiden ja/tai ay-liikkeen suunnalta? Mieleen tulee useampikin kerta, jolloin uudistukset ovat kaatuneet tai perinpohjaisesti muuttuneet, kun vasemmalta on älähdetty, ettei työttömiä saa hylätä ja jättää yksi vaan heitä on jatkuvasti “aktivoitava”. Tulihan se riistoporvareiden syyksi laitettu aktiivimalli alunperin STTK:n suunnasta, kun silloisen hallituksen suunnitelmat eivät kelvanneet Hakaniemessä istuvalle “parlamentin ylähuoneelle”.
Niin, piti vielä lisäämäni tuohon työttömyysturvaan liittyen, että vasemmistolla on sitten taas ohjenuorana tarveharkinta, joka tässä maassa toteutetaan aina tavalla, joka lisää hurjasti byrokratiaa — ja harkintapäätösten läpinäkymättömyys on omiaan lietsomaan populistista kateutta ja kyräilyä eri ryhmien välillä — joskus syystä, usein syyttä. Hajoita ja hallitse?
Vihreiden ajamista konkreettisista tavoitteista perustulo on ehkä sellainen josta olen vahvimmin samaa mieltä että kyseessä olisi oikeasti hyvä ja toimiva idea (tarkasta mallista voi varmasti keskustella)
Moni asia on hoidettu Ruotsissa fiksummin mutta muistamme että nuorisotyöttömyys EU:n korkein Espanjan, Italian, Portugalin ja Kreikan jälkeen sekä kokonaistyöttömyys EU:n viidenneksi korkein (lähde Eurostat). Olettaisin että työttömyyttä “hoidettu” Ruotisissa “valtion toimenpitein” paljonkin enemmän kuin vaikkapa Espanjassa, jossa tosin maahanmuuttajien työelämään integroinnissa onnistuttu Ruotsia paljon paremmin.
Tämä johtuu globaalin talousjärjestelmän rakenteesta ja hyvin epäterveistä käytännöistä.
Mm. deflatorinen korkopolitiikka joka on jatkunut vuosikymmeniä. Velkakirjojen luonteen ja merkityksen muutos.
Matalat korot tekevät puhtaasti yksityisistä investoinneista yhä hankalampia toteuttaa.
Yksinkertaisesti talousjärjestelmä toimii varakkaiden hyväksi ja siirtää varallisuutta niille joilla on sitä jo ennestään.
Vain pieni osa siitä valuu alaspäin, niin kuin se joskus oletettiin valuvan.
Tyhjän päälle luodulla velkarahalla — FIAT-valuutat — ei ole varallisuuden säilyttämisen ominaisuutta.
Nykyisessä järjestelmässä mikään ei säilytä arvoaan, edes hopea tai kulta tai kupari ei toimi varallisuuden takeena niin kuin joskus ennen.
Se joka hallitsee valuuttaa, sen luomista ja sen liikkeitä, omaa käytännössä kaiken vallan yhteiskunnassa.
Hän pystyy laittamaan vasalleikseen jopa kuninkaat ja muut poliitikot.
Mitään ei tapahdu ilman ns. “suurpääoman” kantaa asiaan ja sen edustajat pyrkivät estämään itselleen kielteisten asioiden tapahtumisen.
Ei tuossa kehysriihessä mitään kummallista ollut.
Kyseessä on klassinen valtataistelu ja maan eliitin pelko siitä, että Suomen kansalle paljastuu heidän huijauksensa.
Suomen kansa on nimittäin saatu uskomaan se, että taloutemme on niin hyvässä kunnossa, ettei mitään leikkauksia / talousreformia tarvita. Sitä paitsi velkaa saa halvalla ja talouskasvu on aivan nurkan takana, jolloin kaikki ongelmat ratkeavat aivan itsestään.
Todellisuuden paineessa tämä huijaus vääjäämättä paljastuu kansalaisille.
Suomi on nyt RAKENTEELLISESTI kilpailukyvytön: Meillä on 500 000 työtöntä ja hylätty nuorten sukupolvi, väestö ikääntyy ja syntyvyys laskenut, talous ollut yli 20 vuotta pysähtyneenä maailman jäykimpien työmarkkinoiden ja järkyttävän kokonaisveroasteen johdosta.
Suomessa on varsinkin pk-yrittäjälle merkittävä poliittinen riski, mikä taas kerran paljastui tässä kehysriihessä. Meillä ei ideologisista syistä sallita riski-yrittäjän vaurastumista, kasvua ja työllistämistä.
Tässä tilanteessa Suomen markkinoille ryntäävät veroparatiiseista globaalifirmat ja maasta karkaavat tsunamina parhaat yritykset ja osaajat.
Sodan lopussa Generalissimus Stalin sanoi: ”Suomen kansa on niin kovapäistä ja hidasälyistä, että tosiasiat pitää lyödä sen päähän lekalla!”
Loppupeleissä Suomen kohtalon ratkaisee uurnilla Suomen kovapäinen ja hidasälyinen kansa!
Ylikuumeneminen hiljentynee jo 2022 tulevaan työeläkemaksujen korotukseen. Vuodelta 2020 pörssiyhtiöt tekevät ennätystuloksia. Vuodelle 2020 alennettiin työnantajien työeläkemaksuja olennaisesti koronatoimena. Se näkyy nyt viivan alla, mutta lisää työllistämisen kustannuksia vastaavasti vuodesta 2022 eteenpäin, kun näitä alennuksia aletaan periä takaisin.
Mitä päästövähennyksiin maatalouden osalta tulee, niin itse kannattaisin jotain sellaista kuin että maataloustukien rakennetta muutettaisiin niin, että sähkövero tiputettaisiin teollisuuden sähköveron tasalle ja polttoöljyltä poistettaisiin verotuki kokonaan työkonekäytössä. Eli traktorit maksaisivat sen jälkeen dieselin hintaa polttoaineestaan, samoin öljykuivaimet. Siitä tulisi voimakas kannustin sähköistää maatalous.
Yksi merkittävimmistä esitetyistä työllisyystoimista näyttäisi olevan työperäisin maahanmuuton lisääminen. Sen työllisyysvaikutukseksi esitettiin 10 000. Eli jos ja kun on osoittautunut vaikeaksi saada työllisyystavoitetta täyteen työllistämällä työttömänä maassa olevia, ollaan ottamassa käyttöön temppu, jolla työllisyystavoitteisiin laskettaviin saataisiin mukaan lisää väkeä haalimalla väkeä muualta. Ongelmana on se, että sama temppu lisännee myös työvoiman ulkopuolella ja työttöminä olevien määriä, ja että ulkomaisen työvoiman maksama verotaso on tavannut olla keskimäärin alhaista. Suomeen muuttaminen korkeapalkkaisiin töihin on vaikeaa pääosaan työtehtävistä, jos ei ole esim. kielitaitoa. Isojen kielialueiden maissa maahanmuuton kautta on helpompi saada korkeaa työllisyyttä, kun kieli ei ole yhtä suuri työllistymisen este, kun taas pienen kielialueen Suomessa maahanmuuttajien työllisyysaste on suomen- ja ruotsinkielistä väestöä alemmalla tasolla.
Soininvaara kirjoitti:
“Suhdannekehityksen kannalta sillä, käyttääkö valtio viisisataa miljoonaa enemmän tai vähemmän rahaa, on aika pieni merkitys verrattuna yksityisille pankkitileille korona-aikana kertyneisiin ylimääräisiin kymmenen miljardin euron säästöihin. Ne ovat säästöjä, jotka vain odottavat Suomen avautumista.”
Tuohon en usko. Suomalaisten pankkitileillä oli ennen koronakriisiäkin lähemmäs 100 miljardia euroa. Vaikka määrä on kasvanut, tuskin ne aiemmatkaan miljardit olivat odottelemassa vain Suomen avautumista. Tilit kaikissa euromaissa paisuvat, koska EKP luo joka kuukausi niin paljon uusia euroja markkinoille, ja koittaa saada rahaa liikkeelle, joka kuitenkaan ei rahan määrän kasvaessakaan ole tuonut tavoiteltua taloudellista toimeliaisuutta, vaan kertynyt ihmisille ja organisaatioille säästöiksi tileille, jonne raha on jäänyt sitten makaamaan. Sitten jos ja kun raha lähtee tileiltä kerralla liikkeelle, voi olla edessä megainflaatio. Mutta niin ei tapahdu välttämättä vielä lähiaikoina.
Huolestuttavaa on se, että vaikka Suomessa on lähes ennätystyöllisyys eli yhä työllisyysasteen trendi on yli 71 prosenttia, valtiontalous on erittäin pahasti tappiolla. Aikoinaan puhuttiin siitä, että työllisyyden nousu on avain valtiontalouden paranemiseen, mutta 71 prosentista matkaa ei ole enää kauheasti ylöspäin. Teoreettinen maksimi työllisyysasteessa saattaa olla länsimaissa nykyisin jossain 80 prosentin tienoilla, kun huomioi sen, että on myös sairautta, synnynnäistä invaliditeettia, opiskelua, lasten synnyttämistä ja muuta sellaista, joka voi ajaa ihmisiä ulos työmarkkinoilta. Vaikka työllisyysaste olisi nyt 80 prosenttia niin, että lisätyöllistyvät tienaisivat kaikki esim. 800 €/kk, valtiontalous olisi pakkasella, koska menot ovat nyt niin valtavat.
Hallitus näyttää ainakin lehtijuttujen perusteella ryhtyneen piilottamaan menoja koronaelvytyksen taakse piiloon. Kaikenlaista kivaa saa ilman, että tarvii tehdä raskaita päätöksiä. Kaikkihan sen tajuu, että pitää elvyttää pandemian aiheuttamien vaurioiden takia, vai mitä? Ei tarvi perua lempihankkeita ja Kepulle on varmaankin luvattu maaseuturahaa enemmänkin kuin tuo turveavustus.
Tää on sellasta hyvän tuulen politiikkaa, jota viimeksi harrastettiin noin 15 vuota sitten, ennen kuin Suomen talous ja poliittinen järjestelmä ammattiliittoineen osoittautui kykenemättömäksi uudistumaan tiukan paikan tullen.
Niin ja euro.
Mutta, mutta. Eihän suomalainen yksinelävä pitkäaikaistyötön eurooppalaisessa vertailussa kuluta poikkeuksellisen paljon julkisia varoja. Ellei ala räyhäämään, työllistämään poliisia, oikeuslaitosta tahi vankeinhoitoa. Suomi on verrattain ikärasistinen maa jossa 45–50+ ikävuosista alkaen uudelleen työllistymistä voi verrata lottovoittoon. On vaan työnantajan silmissä liian vanha. Yksi seikka kuitenkin pistää kansainvälisessä vertailussa silmään: suomalainen asumistukijärjestelmä. Kun ennen koronaa tuli poikettua Saksan Berliinissä verrattain usein kävi selville että siellä työtön yksineläjä on ”untermieter” tai jakaa yksiön toisen työttömän kanssa (kuten myös pientä eläkettä saavat muuttavat halvempiin asuntoihin kun eivät ole enää työssä.) Toki on niitäkin joiden vanhemmat osallistuvat jälkikasvunsa vuokran maksuun. Hieno asia Saksassa on että työtönkin voi verkostoitua lähikuppilassa olusella kun ei tarvitse murehtia tuopin hintaa kuten meillä. Eräs toinenkin seikka pisti silmään. Vähittäiskauppa työllistää siellä lähinnä keski-ikäistä tai vanhempaa työvoimaa. Opiskelijoita kaupan hyllyjen välissä ei juurikaan näkynyt. Missä muussa maassa kuin Suomessa kaupan kassalle vaaditaan että on korkeakouluopiskelija ? Samalla tuhannet ja taas tuhannet kaupan ”ammattilaiset” jäävät vaille työtä tai saavat vain kourallisen työtunteja. Opiskelijoiden ohjaukseen tulisikin panostaa ja kannustaa vaihtamaan kaupan hyllyjen välit oman alansa harjoittelupaikkoihin. Näin vapautuisi työpaikkoja niille vähemmän koulutetuille. Meillä halutaan matkia Ruotsin mallia ja perustaa Samhall tyyppinen työnvälitys. Kuitenkin kun keskusteluja seuraa niin Samhall ei niinkään työllistä vajaakykyisiä vaan täysin työkykyisiä joiden etenemistä vapaille työmarkkinoille estää lähinnä vajavainen kielitaito.
Tuo johtuu Suomen opintotuki- ja asumistukijärjestelmästä sekä verotuksesta. Niiden sääntöjen mukaan opiskelijoiden kannattaa tienata tasaisesti vähän joka kuukausi koko opintojen ajan, jolloin tulot saa jokseenkin verottomina ja sosiaalietuuksien määrää vähentämättöminä. Kaupat tarjoavat Suomessa opiskelijoille sellaista työaikaa ja tulotasoa, joka sopii hyvin sosiaalietuuksien kanssa yhteen. Yhdessä opintososiaalisten etuuksien (mukaan lukien markkinahintatasoa halvemmat asunnot) kanssa käteen jäävien tulojen tulotasosta tulee opintojen ohessa työskenteleville jopa hyvä, usein parempikin kuin vasta valmistuneilla. Se on yksi suomalainen erikoisuus siihen nähden, mitä muissa maissa on tullut vastaan.
Kaupan kassalla työskentely on erityisen yleistä aloilla, joilta työllistytään julkiselle sektorille, jossa työnhakuihin liittyisi tutkintoja koskevia pätevyysvaatimuksia. Esimerkiksi ohjelmoinnin opiskelijoista erittäin harva sen sijaan menee töihin kaupan kassoille, vaan nämä työllistyvät usein opintojen aikana omalle alalleen.
Suomessahan yritykset ovat äärimmäisen nirsoja ja palkkaavat vain parhaimmista parhaimmat, ja miksi ei kun maassa on niin jäätävä ylitarjonta työpaikoista. Oliko kaksi vuotta sitten kun ravintola-alalla itkettiin ettei osaavaa ja kokenutta ravintolahenkilöstöä löydä kesäksi jokaiseen niemennotkoon, palkkoja ei tietenkään kyetty maksamaan yhtään enempää, ja sitten kun uutisen ravintola lupasi työntekijästä löytöpalkkion (eli lisää palkkaa) niin hakemuksia tuli ja parhaat valittiin. Tuostakin tapauksesta jäi päällimmäisenä mieleen että työmarkkinat näyttävät toimivan ihan mainiosti, yrityksiä vaan harmittaa kun kaikille ei riitä kokeneita työntekijöitä TES:sin minimillä. Myös joihinkin tehtäviin suositaan ihan selkeästi naisia, mutta nämä ovatkin sitten matalasti palkattuja palvelutöitä, jolloin samanlaista tasa-arvokitinää ei pääse syntymään.
Kumma kyllä kun jos työntekijälle ei löydy töitä niin suositellaan kouluttautumaan, mutta yrityksetä eivät itse ota mitään vastuuta kouluttaa ja kehittää omien työntekijöidensä osaamista, ei, valtion pitää tämäkin maksaa hamaan tulevaisuuteen asti. Mieluiten otetaan aina jonkun muun kouluttama.
Se ei helposti ole kannattavaa yritykselle. Pitäisi olla harjoittelu joko palkatta tai hyvin pienellä palkalla, että yritykselle kannattaisi.
Turpeen poltosta aiheutvat CO2 päästöt ovat tänä vuonna ilmeisesti tasoa 3,2 milj CO2 tonnia (Martikaien, Vapo). Siis samaa tasoa kuin Helenin päästöt yhdestä kaupungista. Mediassa käytetään vielä vanhoja huipulukuja, jotka ovat noin kaksinkertaisia. Lisäksi turpeen käyttö on nykyisin vähäisempää kuin sen kasvu. Itkonen oli käyttänyt laskelmissaan muistaakseni turvetyöntekijöille liian pientä klukumäärää (1400) , kun esim Sitra käytti lukumäärää noin 3000.
Jos turpeen poltosta syntyneet CO2-päästöt ovat noin 3,2 Mt, turpeen poltto ja turpeen CO2-sidonta ovat suurin piirtein tasapainossa. Suomen luonnontilaisten soiden hiilinielun suuruudeksi on nimittäin arvioitu 3 Mt CO2/vuosi (Turunen, J. 2008). Kannattaa kuitenkin huomata, että turpeentuotantoalueet ovat kasvihuonekaasujen lähteitä, sillä ne on ojitettu ja kuivatettu. Arviodut päästöt ovat 1,8 MtCO2-ekv (Seppälä, J. 2019).
En tiedä, montako kertaa tämä pitää sanoa, mutta uusiutuvuudella ei tarkoiteta tuota.
Jos ajattelemme täysikasvuista metsää, ja vertaamme kahta vaihtoehtoa, A) metsä säästetään ja B)metsä poltetaan
Vaihtoehdossa A) metsä on tasapainossa, ei sido enää hiiltä koska on täysikasvuinen, mut6ta ilmakehään ei myöskään siirry lisää hiiltä, koska metsä imee sen minkä lahottaa.
Vvaihtoehto B) syntyy päästöjä poltettaessa (jopa enemmän kuin fossiiliset) ja ilmakehän kannalta tilanne on huonompi kuin vaihtoehto A) mutta noin 70 vuoden kuluttua puuta on metsässä yhtä paljon kuin alussa ja molemmat vaihtoehdot ovat lopulta yhtä hyviä.
Jos meillä on turvesuo ja siinä samat vaihtoehdot vaihtoehdossa
A) ilmakehään ei siirry hiiltä vaan suo on sitoo määrän Y) vuodessa. Sen lisäksi Suomen muut suot nielevät vuodessa määrän X hiilidioksidia ilmakehästä.
B) ilmakehään siirtyy määrä Z kerralla. Sen jälkeen suo sitoo ilmakehästä määrän Y) vuodessa ja Suomen muut suot määrän X vuodessa.
Molemmissa vaihtoehdoissa vuotuinen nielu on Y+X eikä suon polttaminen vaikuta tähän (jos suo palautetaan suoksi. Jos se palautetaan metsäksi, nielu pienenee ajan myötä ja vaihtoehto heikkenee ilmakehää ajatellen edelleen lisää)
Niinpä suon polttamisesta aiheutuen ilmakehässä on vaihtoehdossa B) iilidioksidia määrä Z tästä eteenpoäin niin pitkälle, kun pystymme asiaa tarkastelemaan.
Niinpä suo ei oe millään järkevällä aikajänteellä uusiutuva aivan siitåä riippumatta, kuinka suuri on maapallon muiden soiden yhteenlaskettu nielu.
Metsän tapauksessa olennaista on, että täysikasvuinen metsä ei ole nielu, mutta hakattu metsä on.
Tästä jokseenkin ikuisuuten polton ansiosta ilmakehäss
joka hakataan ja poltetaan joka kasvaa täysikasvuiseksi seitsemässä vuodessa
Uusiutuvuus ja nielu ovat mielestäni kaksi eri asiaa. Polttoturve ei missään nimessä ole uusiutuva luonnonvara, sillä nyt kasvavan turpeen muuttuminen polttoturpeeksi vaatii useita tuhansia (5000?) vuosia. Turpeen polton CO2 päästöt ja kasvavan turpeen nieluvaikutus voivat sen sijaan olla CO2eqv tarkastelussa tasapainossa. Eivät nekään Suomessa vielä tasapainossa ole, sillä kuivatetut turvetuotantoalueet tuottavat metaania yms. Arvioidut päästöt ovat 1,8 MtCO2-ekv (Seppälä, J. 2019).
Kummallista puoliväliriihessä oli VM:n täydellinen syrjäyttäminen, sen sijaan uskottiin SDPn talousneroa, ylioppilas Matias Mäkystä. Tämä Pohjanmaan Borat näyttää nyt johtavan talouspoliittista ajattelua. Ei muuten vihreätkään hallituksessa näytä ajavan mitään talouskuria, anything goes.
Miksi muuten hallitus uskoo sokeasti Ilmastopaneelia, mutta Talouden arviointineuvostoa ei uskota. Vilmunen esitti, että kehykseen pitäisi alata jo 2022.
Kun luonnontieteissä ollaan jostain asiasta varmoja, maallikon kannattaa luottaa hyvin sokeasti siihen. Yhteiskuntatieteilijät (ml. taloustiede) ja humanistit eivät nauti samaa luottamusta, ja syystä.
Tässä vielä linkki turpeen päästöjen vähenemiseen, hallitusohjelman puolitustavoite näyttää toteutuvan jo viimeistään ensi vuonna tätä menoa.
https://www.neova-group.com/blogi/posts/147/hallituksen_suomen_ennatys_-_tavoite_alittui_9_vuotta
Itkosen lakelmat ovat käsittääkseni sikäli väärät, että suuri oa tuestahan menee turvetuottajien ja työntekijöiden uudelleen koulutukseen ja osa rahasta tulee EU:n kautta JTF-rahastosta (oikeudenmukaisen siirtymän rahasto).
“Ei ole erityisen edistyksellistä lykätä aina vain toimenpiteitä työllisyyden nostamiseksi. Jos rakastaa hyvinvointivaltiota, pitäisi huolehtia myös työllisyydestä. Pitää tehdä kannattavaksi ottaa vastaan mylös matalapalkkaista työtä.”
Voisiko syy hallituksen toimille — tai pikemminkin toimettomuudelle- ettei työllisyyttä haluta nostaa, koska sen merkitystä ymmärretä tai se ei vain sovi maailmankatsomukseen. Ironian huippua edustaa puheet vastuullisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta, sillä mitään kiinnostusta (talouden) tulevaisuuteen ei vaikuta olevan. Itse toivoisin, että vasemmisto palaisi takaisin realiteettien pariin talouspolitiikassa, eikä vain käyttäisi loputtomia kauna-argumentteja eriävistä mielipiteistä. Muistaakseni aikoinaan Kalevi Sorsa oli huolissaan hyvinvointivaltion taloudellisesta kestävyydestä, ja riittävän suuresta työllisyydestä kuten Osmo aloituksessaan. On käsittämätöntä, että nykyään Sorsa edustaisi tiukkaa äärioikeistoa poliittisessa diskurssissa.