Progressiivinen kunnallisvero kannattaa unohtaa

Päämin­is­teri San­na Marin esit­ti demarien vaali­ten­tis­sä kun­nal­lisveron muut­tamista pro­gres­si­ivisek­si. Täl­lä hän var­maan halusi kuu­lostaa vasem­mis­to­laiselta, mut­ta aja­tus on ker­takaikkises­ti turmi­olli­nen. Se lisäisi eri­ar­voisu­ut­ta sekä kun­tien sisäl­lä että niiden välillä.

Sivu­u­tan kysymyk­sen siitä, pitäisikö vero­tuk­sen olla pro­gres­si­ivisem­paa kuin se nyt on, sil­lä vaik­ka halut­taisi­in nyky­istä pro­gres­si­ivisem­paa vero­tus­ta, se pitäisi toteut­taa val­tion tuloveron puolella.

Pro­gres­si­ivi­nen kun­nal­lisvero lisäisi varakkaimpi­en val­taa kun­nis­sa. Henkilö, jon­ka vuosi­t­u­lot ovat vaik­ka 20 miljoon­aa euroa, toisi muka­van rahapotin mukanaan muut­taes­saan kun­taan. On aika help­po pyytää kun­taa kaavoit­ta­maan mieluinen tont­ti, jonne aset­tua asumaan. Vaik­ka Helsinki­in ei var­maankaan tulisi sen­tään miljonäärien ökya­sun­to­ja Töölön­lah­den ran­nalle, rikkaiden asuinaluei­den kaavoit­ta­mi­nen saisi vauhtia.

Jo nyt pääkaupunkiseudun kun­tien kil­pailu yhteisövero­tu­loista on johtanut siihen, että yri­tyk­set voivat kiristää kun­nil­ta edullisia kaavo­ja toimitiloilleen.

Minä etenisin täysin päin­vas­taiseen suun­taan kuin San­na Marin. Lait­taisin yhden henkilön mak­samille kun­nal­lisveroille katon kan­nus­taak­seni kun­tia kohtele­maan kun­ta­laisi­aan tas­a­puolisem­min, sil­lä kyl­lä niitä hyviä veron mak­sajia tavoitel­laan nytkin arve­lut­tavin keinoin. Varakkaimpi­en vero­ja en kuitenkaan alen­taisi. Yli menevän osan vain ohjaisin val­ti­olle. Tämä alen­taisi varakkaimpi­en kun­tien vero­tu­lo­ja, mut­ta se tietysti otet­taisi­in huomioon kun­tien välisessä vero­tu­lo­jen tasauksessa.

Pro­gres­si­ivi­nen kun­nal­lisvero lisäisi myös entis­es­tään kun­tien välisiä ero­ja vero­tu­lois­sa. Rikkaat kun eivät ole tasais­es­ti jakau­tuneet ympäri maa­ta. San­na Marinin ehdo­tus on suo­ranaista man­naa Kauniaisille.

En tiedä, kum­mas­ta olen enem­män huolis­sani. Siitä, että päämin­is­teri ehkä tiesi puhu­vansa vaali­ten­tis­sä puu­ta heinää vai siitä, ettei ehkä tiennyt.

67 vastausta artikkeliin “Progressiivinen kunnallisvero kannattaa unohtaa”

  1. Voisiko tätä val­tavaa luovu­ut­ta kanavoi­da siihen, miten julk­isia meno­ja saataisi­in pienennettyä?

    1. Mut­ta ku mitään ei enää saa sanoa, varsinkaan kukka­roon tai sen sisältöön koske­vaa? Olisiko mm. Turun (se kävelysil­ta ym.) ja Helsin­gin (tun­nelit eri tarkoituk­si­in mm. Pis­sara­ta vai mikä se oli) ihmeel­liset urakoin­nit jotenkin järkevämpiä, jos niistä oikeasti päät­tävil­lä olisi enem­män osu­ut­ta kunnallisveroissa?

  2. Eikö kun­nal­lisverossa ole jo nyt pro­gres­sio­ta asteikon alapäässä, vai mak­saako val­tio kun­nille sen vähen­nyk­sen, jon­ka ansios­ta pien­i­t­u­loiset mak­sa­vat jo nyt vero­ja, jot­ka ovat alem­pia kuin kunnallisveroprosentti?

      1. Öh, ihanko oikeasti?
        Että kun kun­nal­lisveron alaiset tulot nousee 30k€ -> 70k€, niin vero­prossa nousee reilun YHDEN?

        Ja tämä on merk­i­tyk­sel­listä miksi?

        Hieno löy­dös toisaal­ta ihan vuosikymme­nen takaa, oisko jos­saan tuoreem­paa käppyrää?

        Mun mielestä tää pelot­telu rikkaiden suosimis­es­ta on hölynpölyä.

        Jos pro­gres­si­ivi­nen vero­tus on oikeu­den­mukainen, niin se on sitä myös kunnallisverotuksessa.
        Nyt sit­ten Ode yrit­tää kek­siä syitä, mik­si sen pitäisi olla epäoikeudenmukainen.

      2. toke: Jos pro­gres­si­ivi­nen vero­tus on oikeu­den­mukainen, niin se on sitä myös kunnallisverotuksessa.

        Ei se nyt ihan niin mene, että jos jos­sakin mak­sus­sa on tulo­jen määrään perus­tu­va pro­gres­sio, niin sit­ten se pitää olla kaikissa muis­sa maksuissa. 

        Ei pro­gres­sio ole mikään itseis­ar­vo vaan lähtöko­htana on se, että jonkun­lainen “tulo­jen tasaus” on yhteiskun­nas­sa kat­sot­tu oikeu­den­mukaisek­si, jot­ta pystytään tar­joa­maan kaikille riit­tävä perus­tur­van ja palvelu­iden taso. 

        Kyse on vain siitä, kuin­ka se tasaus toteutetaan. On aika help­po nähdä, että tasaus kan­nat­taa toteut­taa mah­dol­lisim­man selkeäl­lä, läpinäkyväl­lä ja uni­ver­saalil­la taval­la päällekkäisyyk­siä välttäen. 

        Tämä puoltaa pro­gres­sion keskit­tämistä valtionverotukseen. 

        Val­tion vero­tu­loista sit­ten tue­taan “kään­täen” pro­gres­si­ivis­es­ti niitä kun­tia, jot­ka saa­vat kerät­tyä vähem­män kunnallisverotuloja.

      3. I.L.: Ei se nyt ihan niin mene, että jos jos­sakin mak­sus­sa on tulo­jen määrään perus­tu­va pro­gres­sio, niin sit­ten se pitää olla kaikissa muis­sa maksuissa. 

        Ei pro­gres­sio ole mikään itseis­ar­vo vaan lähtöko­htana on se, että jonkun­lainen ”tulo­jen tasaus” on yhteiskun­nas­sa kat­sot­tu oikeu­den­mukaisek­si, jot­ta pystytään tar­joa­maan kaikille riit­tävä perus­tur­van ja palvelu­iden taso. 

        Kyse on vain siitä, kuin­ka se tasaus toteutetaan. On aika help­po nähdä, että tasaus kan­nat­taa toteut­taa mah­dol­lisim­man selkeäl­lä, läpinäkyväl­lä ja uni­ver­saalil­la taval­la päällekkäisyyk­siä välttäen. 

        Tämä puoltaa pro­gres­sion keskit­tämistä valtionverotukseen. 

        Val­tion vero­tu­loista sit­ten tue­taan ”kään­täen” pro­gres­si­ivis­es­ti niitä kun­tia, jot­ka saa­vat kerät­tyä vähem­män kunnallisverotuloja.

        Mie­lenki­in­toinen näke­mys, että sun mielestä on yksinker­taisem­paa ja läpinäkyväm­pää mak­saa toista veroa prog­e­na ja toista tasana ja sit­ten hilail­la raho­ja näi­den kah­den instanssin välillä.

        Oikeasti yksinker­taista ja läpinäkyvää olisi sama pro­gres­sio molem­mis­sa ja lisäk­si vielä pääomatuloissa.
        Kun kaik­ki olis tasa-arvois­es­ti pro­gres­si­ivisia, voisi pro­gres­sio­ta säätää loivem­mak­si, joskin tuloke­hi­tyk­sen takia yläpäätä vois vähän nos­taa, mut­ta lait­taa huip­pu siis huo­mat­tavasti nyky­istä kovem­mille tuloille.

        Lop­puis tää kikkailu ansio­tu­lo- ja pääo­mat­ulovero­jen välil­lä samalla.
        Kuten oli ennen vuot­ta 1992, jol­loin muu­tok­sen kuvitelti­in aut­ta­van Suomen pois lamasta.

      4. toke: Jos pro­gres­si­ivi­nen vero­tus on oikeu­den­mukainen, niin se on sitä myös kunnallisverotuksessa.

        Veron­mak­sa­jalle on väliä sil­lä, kuin­ka pro­gres­si­ivi­nen vero­tus on kokon­aisu­udessaan. Sil­lä, kuin­ka pro­gres­si­ivi­nen jokin yksi vero­tuk­sen osa on, ei ole veron­mak­sa­jal­la väliä.

      5. Ossi Sare­so­ja: Veron­mak­sa­jalle on väliä sil­lä, kuin­ka pro­gres­si­ivi­nen vero­tus on kokon­aisu­udessaan. Sil­lä, kuin­ka pro­gres­si­ivi­nen jokin yksi vero­tuk­sen osa on, ei ole veron­mak­sa­jal­la väliä.

        Jep,
        ja kun täl­lä het­kel­lä pro­gres­si­ivisia eivät ole:
        1. ansio­tu­lo­jen kunnallisvero
        2. kaik­ki kulutusverot
        3. pääo­mat­ulovero läh­es puhtaasti,

        niin on jotenkin has­sua, että siitä neljännestä eli val­tion ansio­tuloveros­ta jak­se­taan esim. kokkarei­den suul­la jatku­vasti marmattaa.

        Edelleenkin kan­natan, että kaik­ki tuloverot samal­la progressiolla.
        Tavalli­nen ihmi­nenkin pysty­isi arvioimaan veron­sa ilman vero­hallinnon lomakehimmeleitä.

      6. toke: niin on jotenkin has­sua, että siitä neljännestä eli val­tion ansio­tuloveros­ta jak­se­taan esim. kokkarei­den suul­la jatku­vasti marmattaa.

        Etkö lukenut mitä Ossi kirjoitti?

        Ei veron­mak­sa­ja kat­so, koos­t­uuko pro­gres­sio yhdestä vai kymmen­estä osas­ta, vaan sitä kokon­aisu­ut­ta. Val­tion vero on pro­gres­si­ivi­nen ja vieläpä aika reilusti, läh­tien nol­las­ta, eka por­ras on 6% ja viimeinen 31,25%.

        On ihan type­r­ää hajaut­taa pro­gres­sio joka paikkaan. Tätähän vasem­mis­to aina ehdot­taa, kaikkien vero­jen­pitäisi olla pro­gres­si­ivisia, myös päivähoit­o­mak­su­jen (ovat jo), lap­sil­isien yms. Näin­hän meil­lä aikaisem­min oli ja siitä ei ottanut erkkikään selvää. 

        On kaikkien kannal­ta paras­ta, että pro­gres­sio on yhdessä paikas­sa. Se voidaan sit­ten vaik­ka nos­taa 110%iin, jos siltä tun­tuu. Mut­ta hajautet­tu ja piilotet­tu pro­gres­sio on yksinker­tais­es­ti huonoa hallintoa.

      7. Sylt­ty: Etkö lukenut mitä Ossi kirjoitti?

        Ei veron­mak­sa­ja kat­so, koos­t­uuko pro­gres­sio yhdestä vai kymmen­estä osas­ta, vaan sitä kokon­aisu­ut­ta. Val­tion vero on pro­gres­si­ivi­nen ja vieläpä aika reilusti, läh­tien nol­las­ta, eka por­ras on 6% ja viimeinen 31,25%.

        On ihan type­r­ää hajaut­taa pro­gres­sio joka paikkaan. Tätähän vasem­mis­to aina ehdot­taa, kaikkien vero­jen­pitäisi olla pro­gres­si­ivisia, myös päivähoit­o­mak­su­jen (ovat jo), lap­sil­isien yms. Näin­hän meil­lä aikaisem­min oli ja siitä ei ottanut erkkikään selvää. 

        On kaikkien kannal­ta paras­ta, että pro­gres­sio on yhdessä paikas­sa. Se voidaan sit­ten vaik­ka nos­taa 110%iin, jos siltä tun­tuu. Mut­ta hajautet­tu ja piilotet­tu pro­gres­sio on yksinker­tais­es­ti huonoa hallintoa.

        Ei ole parasta.
        Paras­ta (ja yksinker­tais­in­ta) on, että pro­gres­sio on sama kaikissa tulo­la­jeis­sa. Sil­loin ne voidaan yksinker­tais­es­ti laskea yhteen ja on vain yksi vero­pros­ent­ti. Eikä kolmea. Ja lop­puu se kikkailu tulo­la­jien välillä.
        Yksi pros­ent­ti ja yksi pro­gres­sio ja yksi (yhdis­tet­ty) tulolaji.
        Eri­ty­istä osaamista vaatii se, että tätä kut­suu hajaute­tuk­si ja piilotetuksi.

  3. Jos kuun­telee San­na Marinin puhei­ta riit­tävän tarkasti, ei oikein voi vält­tyä siltä vaikutel­mal­ta, että hän tietää usein puhu­vansa puu­tu heinää. Hän on selvästi älykäs, ja tun­tuu ymmärtävän kansan­talouden perustei­ta vasem­mistop­uoluei­den keskiver­topoli­itikko­ja parem­min. Mut­ta… usein hän (min­un mielestäni) tietää selvästi puhu­vansa pehmeitä, mut­ta ei anna sen suurem­min hai­ta­ta itseään. Se on suo­ras­taan rikol­lista, kos­ka ennen kuin vasem­mis­to pystyy lopet­ta­maan Osmon ter­meil­lä ”neli­raa­ja­jar­ru­tuk­sen” ei maamme talout­ta saa­da mitenkään nousu­un. Toisaal­ta jos sys­tee­mi kor­jataan pelkästään oikeis­ton toimes­ta, uskon tulok­sen ole­van paljon huonom­pi kuin vasem­mis­ton kanssa yhdessä.

    1. Mjo­ki:
      Jos kuun­telee San­na Marinin puhei­ta riit­tävän tarkasti, ei oikein voi vält­tyä siltä vaikutel­mal­ta, että hän tietää usein puhu­vansa puu­tu heinää. Hän on selvästi älykäs, ja tun­tuu ymmärtävän kansan­talouden perustei­ta vasem­mistop­uoluei­den keskiver­topoli­itikko­ja parem­min. Mut­ta… usein hän (min­un mielestäni) tietää selvästi puhu­vansa pehmeitä, mut­ta ei anna sen suurem­min hai­ta­ta itseään. Se on suo­ras­taan rikol­lista, kos­ka ennen kuin vasem­mis­to pystyy lopet­ta­maan Osmon ter­meil­lä ”neli­raa­ja­jar­ru­tuk­sen” ei maamme talout­ta saa­da mitenkään nousu­un. Toisaal­ta jos sys­tee­mi kor­jataan pelkästään oikeis­ton toimes­ta, uskon tulok­sen ole­van paljon huonom­pi kuin vasem­mis­ton kanssa yhdessä.

      On vasem­mis­to ja ammat­tili­itot saa­neet aikaan sen, ettei koron­na päässyt lev­iämäänm Suomes­sa. Tuos­sa ker­ran pohdiskeltíin tak­sikuskin kanssa, mik­si koron­na lev­isi niin voimakkaasti Virossa. Sielä lehdis­tössä on tul­lut siihen tulok­seen, että Virossa ei ole sairasa­jan palkkaa ensim­mäiseltä neljältä päivältä. Tämän vuok­si pieni­palkkaiset palvelu­alo­jen työn­tek­i­jät ovat joutuneet men­emään työhön koron­nas­sa ja tau­ti pääsi lev­iämään vapaasti, minkä seu­rauk­se­na yhteiskun­ta joudut­ti­in sulke­maan voimakkaamin kuin Suomessa.

      1. Kyt­tyra: On vasem­mis­to ja ammat­tili­itot saa­neet aikaan sen, ettei koron­na päässyt lev­iämäänm Suomes­sa. Tuos­sa ker­ran pohdiskeltíin tak­sikuskin kanssa, mik­si koron­na lev­isi niin voimakkaasti Virossa. Sielä lehdis­tössä on tul­lut siihen tulok­seen, että Virossa ei ole sairasa­jan palkkaa ensim­mäiseltä neljältä päivältä. Tämän vuok­si pieni­palkkaiset palvelu­alo­jen työn­tek­i­jät ovat joutuneet men­emään työhön koron­nas­sa ja tau­ti pääsi lev­iämään vapaasti, minkä seu­rauk­se­na yhteiskun­ta joudut­ti­in sulke­maan voimakkaamin kuin Suomessa.

        Voihan se olla, ettei ter­veysvi­ra­nomaisil­la ollutkaan eri­tyisen merkit­tävää roo­lia siinä miten Suomes­sa koron­aa on tor­jut­tu, vaan kun­nia kuu­luukin ammat­tiy­hdis­tyk­sille ja vasem­mis­tolle. Kiit­täisim­mekö seu­raavak­si vasem­mis­toa ja ammat­tiy­hdis­tys­li­iket­tä suh­teel­lisu­us­teo­ri­an keksimisestä?

      2. Mjo­ki: Voihan se olla, ettei ter­veysvi­ra­nomaisil­la ollutkaan eri­tyisen merkit­tävää roo­lia siinä miten Suomes­sa koron­aa on tor­jut­tu, vaan kun­nia kuu­luukin ammat­tiy­hdis­tyk­sille ja vasem­mis­tolle. Kiit­täisim­mekö seu­raavak­si vasem­mis­toa ja ammat­tiy­hdis­tys­li­iket­tä suh­teel­lisu­us­teo­ri­an keksimisestä?

        Nyt puhut aiem­man kom­men­toi­jan ohi ja ehkä hie­man nyrkkeilet olinukkea vas­taan. Ter­veysvi­ra­nomaiset ovat anta­neet suosi­tuk­sia siitä, mitä pitäisi tehdä, hal­li­tus on tehnyt päätök­siä ja pan­nut niitä toimeen, ja kansalaiset ovat osaltaan nou­dat­ta­neet ter­veysvi­ra­nomais­ten suosi­tuk­sia. Kom­men­toi­jan point­ti lie­nee kuitenkin ollut siinä, että esim. karan­teenipäätök­siä on käytän­nössä helpom­pi tehdä ja suosi­tuk­sia sairaana koti­in jäämis­es­tä nou­dat­taa, mikäli eletään jär­jestelmässä, jos­sa sairasa­jal­ta saa palkkaa. Jos täl­laista jär­jestelmää ei olisi, ihmiset saat­taisi­vat palka­n­mene­tyk­sen pelos­sa men­nä sairaanakin töihin.

        (Vasem­mis­toa sen sijaan voi kyl­lä perustel­lustikin kiit­tää suh­teel­lisu­us­teo­ri­an kek­simis­es­tä, sil­lä Ein­stein oli sosialisti. 😉 )

      3. K. M. K: Nyt puhut aiem­man kom­men­toi­jan ohi ja ehkä hie­man nyrkkeilet olinukkea vas­taan. Ter­veysvi­ra­nomaiset ovat anta­neet suosi­tuk­sia siitä, mitä pitäisi tehdä, hal­li­tus on tehnyt päätök­siä ja pan­nut niitä toimeen, ja kansalaiset ovat osaltaan nou­dat­ta­neet ter­veysvi­ra­nomais­ten suosi­tuk­sia. Kom­men­toi­jan point­ti lie­nee kuitenkin ollut siinä, että esim. karan­teenipäätök­siä on käytän­nössä helpom­pi tehdä ja suosi­tuk­sia sairaana koti­in jäämis­es­tä nou­dat­taa, mikäli eletään jär­jestelmässä, jos­sa sairasa­jal­ta saa palkkaa. Jos täl­laista jär­jestelmää ei olisi, ihmiset saat­taisi­vat palka­n­mene­tyk­sen pelos­sa men­nä sairaanakin töihin.

        (Vasem­mis­toa sen sijaan voi kyl­lä perustel­lustikin kiit­tää suh­teel­lisu­us­teo­ri­an kek­simis­es­tä, sil­lä Ein­stein oli sosialisti. 😉 )

        Olet täysin oike­as­sa: kom­ment­ti­ni oli tahalli­nen kär­jistys, jon­ka taus­ta-ajatuk­se­na oli se, ettei hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taa ole rak­en­ta­neet hyvät ihmiset (yleen­sä min­un kanssani samaa mieltä ole­vat) ja sitä kaikin tavoin yritä pila­ta pahat ihmiset. Vaan pohjo­is­mainen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta — niinkuin me sen tun­nemme — on raken­net­tu oikeis­ton ja vasem­mis­ton yhteistyöl­lä. Mut­ta yhtä kaik­ki olet oike­as­sa siinä, että argu­ment­ti­na se oli huonos­ti rakennettu.

        Ein­stein oli todel­lakin sosial­isti, ja itse sanois­in pikem­minkin, etteivät hänen yhteiskun­nal­liset näke­myk­senä vaikut­ta­neet negati­ivis­es­ti tieteel­liseen työhön. Kan­nat­taa muuten lukea Into-kus­tan­nuk­sen ”Maail­man Albert Ein­steinin silmin”, jos­sa on hänen kir­joituk­si­aan ja ajatuk­si­aan. Mielestäni hän oli varsin nai­ivi kir­joituk­sis­saan. Eri­tyisen kiin­nos­ta­va oli kir­jeen­vai­h­to Ein­steinin ja Freudin välil­lä, siinä tiivistyi ide­al­is­min ja real­is­min väli­in repeävä ammot­ta­va kuilu.

      4. Mjo­ki: Voihan se olla, ettei ter­veysvi­ra­nomaisil­la ollutkaan eri­tyisen merkit­tävää roo­lia siinä miten Suomes­sa koron­aa on tor­jut­tu, vaan kun­nia kuu­luukin ammat­tiy­hdis­tyk­sille ja vasem­mis­tolle. Kiit­täisim­mekö seu­raavak­si vasem­mis­toa ja ammat­tiy­hdis­tys­li­iket­tä suh­teel­lisu­us­teo­ri­an keksimisestä?

        Hauskaa, että mainit­sit juuri Suh­teel­lisu­us­teo­ri­an, ottaen huomioon Albert Ein­steinin poli­it­tiset näkemykset.
        https://en.m.wikipedia.org/wiki/Political_views_of_Albert_Einstein

      5. Radikaali:

        Hauskaa, että mainit­sit juuri Suh­teel­lisu­us­teo­ri­an, ottaen huomioon Albert Ein­steinin poli­it­tiset näkemykset.

        Ein­steinin poli­it­tiset näke­myk­set oli­vat monin tavoin poikkeuk­sel­lisia yhdis­telmiä aikakaut­e­naan. Niin poikkeuk­sel­lisia, että mikään sil­loinen oikeis­to-vasem­mis­to ‑akselin poli­it­ti­nen puolue ei uskaltanut sanoa Ein­stein ole­van takanaan. Poikkeuk­se­na ehkä Israelin val­tio. Ein­stein ei ollut eri­tyisen uskon­nolli­nen juu­ta­lainen, mut­ta hänel­lä oli juu­ta­lainen iden­ti­teet­ti. Holokausti tun­tui hänestä mitä ilmeisim­min aivan hirveältä, oli­han hän elänyt lap­suuten­sa ja nuoruuten­sa itsekin juu­ta­laise­na Sak­sas­sa, ja saanut tois­tu­vasti osak­seen anti­semi­tis­tista rasis­mia. Hän oli akti­ivi­nen pasi­fis­min puoles­ta puhu­ja ja kan­nat­ti akti­ivis­es­ti Israelin val­tion perus­tamista. Jo pelkästään näi­den kah­den näke­myk­sen yhdis­telmä oli aikanaan jotain, joka oli aika harvinaista.

        Ein­stein­sista tuli niin näkyvä ja tun­net­tu Israelin ja sen itsenäisyy­den puolestapuhu­ja, että Israelin päämin­is­teri Ben Guri­on esit­ti Ein­steinille pyyn­nön tul­la Israelin pres­i­den­tik­si vuon­na 1952 edel­lisen pres­i­dentin kuoltua. Ein­stein kieltäy­tyi. Hän oli sil­loin jo van­ha, eikä elänyt kovin pitkään sen jäl­keen. Olisi mie­lenki­in­toista tietää, mitä kaikkea maail­man­his­to­ri­as­sa olisi men­nyt toisin, jos pasi­fisti­na tun­net­tu Ein­stein olisikin suos­tunut siir­tymään Israelin pres­i­den­tik­si. Kir­jeet löy­tyvät osoitteesta:
        https://www.jewishvirtuallibrary.org/offering-the-presidency-of-israel-to-albert-einstein

        Kap­i­tal­is­mia Ein­stein kyl­lä kri­ti­soi, mut­ta korosti sitä, ettei ole kommunistikaan.

    2. En ymmär­rä mis­tä on syn­tynyt käsi­tys, että Marin olisi jotenkin eri­tyisen fik­su poli­itikko. Mikään todis­tu­saineis­to ei tätä tue. Asia on mielestäni pikem­minkin päin­vas­toin — kun Marinin julk­isia ulostu­lo­ja kat­soo, ei voi vält­tyä ajatuk­selta, että tämä ihmi­nen on tyh­mä kuin saapas.

      Ilmeis­es­ti sukupuolen­sa taas suojelee.

      1. Hen­ri k.: Marin olisi jotenkin eri­tyisen fik­su poliitikko. 

        Lähtisin ole­tuk­ses­ta, että jos joku henkilö kyke­nee nouse­maan päämin­is­terik­si, sitä voi lähtöko­htais­es­ti pitää osoituk­se­na eri­tyis­es­tä poli­it­tis­es­ta osaamis­es­ta. Nimit­täin sille pallille halu­aa moni muukin.

        Sit­ten, onko Marin eri­tyisen hyvä ver­rat­tuna mui­hin päämin­is­terei­hin, onkin toinen juttu.

    3. San­na Marin kehui kun­tavaalio­hjel­mas­sa tam­pere­laisu­ut­ta vil­pit­tömän olois­es­ti ja mikä ettei, Tam­pereelta puut­tuu kaiken­lainen pönö­tys, Tam­pereen likat ovat suo­ria ja reilu­ja ja siel­lä jopa savolainen Lesk­i­nen ja poh­jalainen Alat­a­lo tuli­vat het­ken jut­tuun. Mut­ta oliko tämäkin tietoista tam­pere­laisen demari-itse­tun­non koho­tus­ta tiukan pormes­tari­vaalin alla? Näin uskoo vakaa akaalainen, Olli af Ackas.

  4. Sote-uud­is­tuk­sen toteutues­sa kun­nal­lisveron osu­udek­si jää aiem­paa pienem­pi osu­us, ja jos val­tio vähitellen kiristää omaa pro­gres­sio­taan, siir­ret­tyään reilut 13 pros­ent­tiyk­sikköä aiem­mas­ta kun­nal­lisveron tuo­to­s­ta omaan hal­tu­un­sa, sama lop­putu­los voi tul­la sitäkin kautta.

    En ole silti samaa mieltä tästä:
    “Pro­gres­si­ivi­nen kun­nal­lisvero lisäisi varakkaimpi­en val­taa kun­nis­sa. Henkilö, jon­ka vuosi­t­u­lot ovat vaik­ka 20 miljoon­aa euroa, toisi muka­van rahapotin mukanaan muut­taes­saan kun­taan. On aika help­po pyytää kun­taa kaavoit­ta­maan mieluinen tont­ti, jonne aset­tua asumaan.”

    Ei sel­l­aisia asukkai­ta ole Suomes­sa kai yhtään, joil­la ansio­tu­lot oli­si­vat pysyvästi 20 miljoon­aa euroa vuodessa tai enem­män. Jatkos­sa kun­nal­lisvero­ja ker­tyy aiem­paan näh­den vain noin kol­ma­sosa. Jos ei kolminker­taisen kun­nal­lisvero­tuk­sen aikana ole niin tapah­tunut, niin tuskin niin kävisi yleis­es­ti jatkos­sakaan. Vaik­ka pro­gres­sion myötä vero­tus nousisi vaik­ka 50 % uud­es­ta tasos­ta, niin vero­ker­tymä olisi silti selvästi aiem­paa pienem­pi Nyky­isinkin sama olisi mah­dol­lista, mut­ta eivät kun­nat silti tapaa kaavoit­taa hyvä­tu­lois­t­en asukkaiden toivei­den perus­teel­la mitään.

    “Pro­gres­si­ivi­nen kun­nal­lisvero lisäisi myös entis­es­tään kun­tien välisiä ero­ja verotuloissa.”

    Tuskin. Eiköhän ne vero­pros­en­tit asetet­taisi tulota­son mukaan pyrkien suh­teessa suun­nilleen samoi­hin kokon­ais­tu­loi­hin kuin ennenkin meno­jen lisäyk­sil­lä lisät­tynä, jol­loin kun­tien väliset suh­teel­liset erot vero­tu­lois­sa säi­ly­i­sivät suun­nilleen ennallaan.

    Mut­ta vaik­ka en näe samal­la tavoin peri­aat­teel­lista ongel­maa pro­gres­si­iviselle kun­nal­lisverolle, en tässä kohtaa kuitenkaan kan­na­ta mon­en viral­lisen vero­pros­entin kunnallisverotusta.

    Mielestäni kan­nustin­loukku­jen vähen­tämis­sy­istä vero­jen alka­mi­nen kun­nal­lisvero­tuk­ses­sa olisi syytä kuitenkin toteut­taa erään­laise­na tasaisem­pana liuku­mana sen sijaan, kuin­ka ansio­tulovähen­nys kun­nal­lisvero­tuk­ses­sa toimii nyt, muo­dostaen tarkkara­jaisen kan­nustin­loukun. Kun­nal­lisvero­tuk­sen pro­gres­sio­ta voisi lisätä muokkaa­mal­la ansio­tulovähen­nys­tä, mut­ta säi­lyt­tää silti yhden verokan­nan kunnallisverotus.

    1. Bri­tan­ni­as­sa val­tio vas­taa pääosas­ta kun­tien rahoi­tus­ta. Mar­garet Thatch­er tah­toi kuitenkin vas­tu­ut­taa yksilöitä kun­nan perus­palveluista tuo­ma­l­la “Poll Tax­in”, joka oli henki­ra­ha, jol­lainen meil­läkin on ollut 1920-luvun alku­un. Poll Tax oli yksi Thatch­erin suo­sion laskun syistä sem­minkin, kun vas­tus­ta­jat nos­ti­vat sen kepin nokkaan pro­pa­gan­dis­tis­es­ti kuten meil­lä Sip­ilän hal­li­tus­ta vas­taan kikyn. 

      “Kikykikykiky” “poll­tax­poll­tax­poll­tax”.

      Kuitenkin meil­lä ollaan hil­jak­si­in kikyyn kuu­luneesta palka­nalen­nuk­ses­ta työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­sun siir­ron ver­ran. Siitä sovit­ti­in, kos­ka kil­pailukyvyn paran­t­a­mi­nen oli vält­tämätön­tä. Silti “kikykikykiky”.

      Ja Ylevero meni meil­lä sukkana läpi, eikä Krista Kiu­rulle huude­ta “mag­giemag­giemag­gie”, vaik­ka Ylevero on teknis­es­ti läh­es ident­ti­nen Poll Tax­in kanssa.

      Poli­ti­ikan propan­gan­das­sa samakin asia voi olla toisaal­ta edis­tyk­selli­nen ja toisaal­ta pahu­u­den ytimestä.

      Mitä tulee suu­rit­u­lois­t­en kun­taveroon niin onhan vähän anom­al­ista, että jos Nokian optiomiljonääri sat­tuukin asumaan Espoon sijaan Karkki­las­sa, on täl­lä merkit­tävä vaiku­tus jälkim­mäisen vuosi­bud­jet­ti­in. Espoolle­han rahat kuu­lu­vat Espoon elin­voiman vuok­si, onhan Espoos­sa kolme Kehää pääteltäviksi.

      1. Olli Saari­nen: Bri­tan­ni­as­sa val­tio vas­taa pääosas­ta kun­tien rahoi­tus­ta. Mar­garet Thatch­er tah­toi kuitenkin vas­tu­ut­taa yksilöitä kun­nan perus­palveluista tuo­ma­l­la ”Poll Tax­in”, joka oli henkiraha

        Ennen poll tax­ia Bri­tan­ni­as­sa oli kyl­lä paikalli­nen verokin (rate), mut­ta se oli kiin­teistövero. Thatch­eria ärsyt­ti, että vasem­mis­to­laiset kun­nal­lispoli­itikot saat­toi­vat nos­taa veroa, mut­ta se ei suo­raan vaikut­tanut esim vuokral­la asujiin.

  5. Min­ulle on mys­teeri, mik­si vasem­mis­to­lainen ajat­telu, joka pyrkii kai sinän­sä ole­maan humaa­nia ja laa­jakat­seista, tun­tuu foku­soivan ihmis­ten välisessä “eri­ar­voisu­udessa” vain ja ain­oas­taan tuloi­hin? Muil­la elämä­nalueil­la erot ihmis­ten välil­lä ovat kuitenkin usei­ta ker­talu­okkia suurem­pia kuin nykyiset erot nettopalkkatuloissa. 

    Ajatel­laan vaik­ka ter­veyt­tä, kauneutta/komeutta, urheilullisu­ut­ta ja musikaal­isu­ut­ta, puhe­lahjo­ja, suku­lais­ten ja ystävien määrää sekä (edeltävistä paljon riip­pu­vaa) ihmisen kiin­nos­tavu­ut­ta parisuhde­markki­noil­la. Kaik­ki eivät pysty juok­se­maan mara­tone­ja, pelaa­maan taitavasti jalka­pal­loa, tanssi­maan suju­vasti sal­saa tai laula­maan kau­ni­isti karaokessa, vaik­ka kuin­ka haluaisivat/yrittäisivät. Kaikil­la ei ole lavasäteilyä tai muuten naa­maa joka kään­tää kat­seet puoleen­sa, eikä nopeasti pois­päin. Ja sosi­aa­li­nen men­estys ruokkii sosi­aal­ista men­estys­tä, ja päin­vas­toin — ihmiset huo­maa­vat kyl­lä herkästi, kuka on vähem­män suosit­tu, ja kart­ta­vat näitä surullisen hah­mon ritare­i­ta. Toisil­la on kump­pani ja lap­sia, toisil­la ei ole yhtään kump­pa­nia eikä ain­ut­takaan las­ta. Toiset saa­vat sään­nöl­lis­es­ti puhelui­ta suku­laisil­ta, toiset eivät koskaan.

    Ihmi­nen joka näis­sä suhteis­sa on saanut kohtalol­ta heikom­mat kor­tit, mut­ta koit­taa sit­ten paran­taa ase­maansa tekemäl­lä kovasti töitä, on toki hie­man säälit­tävä — mut­ta ainakin saa jonkin­laisen pär­jäämisen koke­muk­sen ja kulu­tus­mah­dol­lisuuk­sia. On parem­pi olla yksin ja näkymätön, mut­ta edes pystyä syömään oikein hyvässä rav­in­to­las­sa, kuin olla vain yksin ja näkymätön. Mik­sei sosi­aa­li­nen pilk­ka “rahan perässä juok­se­via” ihmisiä kohtaan riitä, vaan halu­taan kokon­aan tukkia tämä ain­ut tapa, jol­la ihmi­nen voi paran­taa ase­maansa elämässä omin pon­nis­tuksin (joista jo nyt verote­taan suuri osa val­ti­olle ja kun­nille, eli muille ihmisille)? Mik­si aivan kaiken elämässä pitäisi riip­pua paljon sat­un­naisem­mista tek­i­jöistä, joi­hin voi vain rajal­lis­es­ti itse vaikut­taa? Mil­lä perus­teel­la varauk­set parhaisi­in rav­in­toloi­hin sit­ten jaet­taisi­in, jos ei keskimääräisen ylit­tävän uuras­tuk­sen perus­teel­la — arpo­ma­l­la, puolueen jäsenkir­jan perus­teel­la vai niille jot­ka saa­vat eniten tykkäyk­siä sosi­aalises­sa mediassa?

    1. Johannes:
      Min­ulle on mys­teeri, mik­si vasem­mis­to­lainen ajat­telu, joka pyrkii kai sinän­sä ole­maan humaa­nia ja laa­jakat­seista, tun­tuu foku­soivan ihmis­ten välisessä ”eri­ar­voisu­udessa” vain ja ain­oas­taan tuloi­hin? Muil­la elämä­nalueil­la erot ihmis­ten välil­lä ovat kuitenkin usei­ta ker­talu­okkia suurem­pia kuin nykyiset erot nettopalkkatuloissa. 

      Tulot ovat hel­posti mitat­tavia ja val­tio pystyy yksinker­taisim­min liikut­tele­maan rahaa.

      Ajatel­laan vaik­ka ter­veyt­tä, kauneutta/komeutta, urheilullisu­ut­ta ja musikaal­isu­ut­ta, puhe­lahjo­ja, suku­lais­ten ja ystävien määrää sekä (edeltävistä paljon riip­pu­vaa) ihmisen kiin­nos­tavu­ut­ta parisuhdemarkkinoilla. 

      Koulu­jär­jestelmä pyrkii opet­ta­maan ter­veitä elämän­tapo­ja, liikku­mista ja puhetaitoa. Ilmainen koulu­tus pyrkii opet­ta­maan näitä kaikille. Urheilumen­estys on nol­la­summapeliä, parem­pi juok­si­ja tai jalka­pal­loil­i­ja on sitä aina suh­teessa huonom­paan. Parisuh­teen han­kkimises­sa ollaaankin sit­ten omil­laan (ja osit­tain kyseessä on nol­la­summapeli), mut­ta en usko, että sitä pystyy opet­ta­maan, kaik­ki opetet­tu ja yleis­es­ti tun­net­tu muut­tuu turhak­si, banaa­lik­si ja teen­näisek­si. Tämä sama opete­tun asian hyödyl­lisyy­den kato pätee myös työn­haku­un siltä osin kun on kyse muus­ta kuin substanssiosaamisesta.

      Ihmi­nen joka näis­sä suhteis­sa on saanut kohtalol­ta heikom­mat kor­tit, mut­ta koit­taa sit­ten paran­taa ase­maansa tekemäl­lä kovasti töitä, on toki hie­man säälit­tävä – mut­ta ainakin saa jonkin­laisen pär­jäämisen koke­muk­sen ja kulutusmahdollisuuksia. 

      Kuin­ka moni hyvin taloudel­lis­es­ti pär­jäävä on oikeasti näitä vähem­män karis­maat­tisia ihmisiä ver­rat­tuna siihen kuin­ka usein hyvin toimeen­tule­vat ja ehkä myös paljon työtä tekevät ovat sosi­aalis­es­ti taitavia ja komeita/kauniita? Pitää olla harv­inainen huip­pukyky, että pääsee HR:n ker­berosten ohi epäkaris­maat­tise­na tyyppinä.

      Mik­sei sosi­aa­li­nen pilk­ka ”rahan perässä juok­se­via” ihmisiä kohtaan riitä, vaan halu­taan kokon­aan tukkia tämä ain­ut tapa, jol­la ihmi­nen voi paran­taa ase­maansa elämässä omin pon­nis­tuksin (joista jo nyt verote­taan suuri osa val­ti­olle ja kun­nille, eli muille ihmisille)? Mik­si aivan kaiken elämässä pitäisi riip­pua paljon sat­un­naisem­mista tek­i­jöistä, joi­hin voi vain rajal­lis­es­ti itse vaikuttaa? 

      Joku 50 — 60 % mar­gin­aaliv­ero tuloast­eikon ylim­mässä neljän­nek­sessä ei tasan tarkkaan estä ahk­er­aa ihmistä paran­ta­mas­ta taloudel­lista ase­maansa ja kulu­tus­ta­soaan. Vaik­ka se on epä­toiv­ot­tavaa, kaik­ki elämässä riip­puu merkit­tävästi niistä sat­un­naisem­mista tek­i­jöistä, kova työn­teko ei auta, jos sitä ei tee alal­la, jos­sa siitä mak­se­taan hyvin ja jos ei osaa tehdä oikei­ta asioita.

      Soin­in­vaara lie­nee oike­as­sa siinä, että val­tion­vero­tus on parem­pi vero­muo­to vero­pro­gres­sion suh­teen. Kun sote läh­tee maakun­ti­in, perusk­oulu ja toisen asteen koulu­tus jäävät kun­tien tärkeim­mik­si ja eniten rahaa vieviksi tehtäviksi. Jos suu­rit­u­loisil­la on tässä liikaa vaiku­tus­val­taa, on vaara, että pien­i­t­u­loisem­pi­en per­hei­den las­ten koulu­tuk­seen liit­tyvät tarpeet jäävät täyttämättä.

      1. Läh­tee maakun­ti­in? mil­loin sote saavut­ta Uuden­maan- maakun­nan? vai kuin­ka per­ife­ri­as­sa se “Uusi­maa” on?

    2. Johannes:
      Mik­sei sosi­aa­li­nen pilk­ka ”rahan perässä juok­se­via” ihmisiä kohtaan riitä, vaan halu­taan kokon­aan tukkia tämä ain­ut tapa, jol­la ihmi­nen voi paran­taa ase­maansa elämässä omin ponnistuksin

      Pro­gres­sio nimeno­maan mah­dol­lis­taa mainit­se­maasi nousua. Jos kokon­aisu­u­den vero­tusastet­ta ei ale­ta nos­ta­maan mut­ta nos­te­taan pro­gres­sion astet­ta “kul­mak­er­roin­ta”, niin täl­löin veroaste nousee nykyis­es­tä vas­ta kun sosi­aa­li­nen nousu on jo tehty. Eli vähä­tu­lois­t­en veroaste lask­isi, mikä nimeno­maan mah­dol­lis­taa sen kaipaa­masi nousun. Kun nousu sit­ten on tehty ja tulo­ja ker­tyy paljon, vas­ta sit­ten veroaste nousee suh­teessa nykyiseen.

      Ylipäätään pro­gres­sion lisään­tymi­nen johtaa siihen että useimpi­en veroaste lask­isi. Tämä kos­ka isom­pi osa vero­tuo­to­s­ta kerät­täisi­in heiltä joi­ta onnetar on suos­in­ut. He tien­aa­vat merkit­tävän osan kokon­ais­po­tista, mut­ta nykyisel­lään mak­sa­vat keskimäärin merkit­tävästi pienem­pää vero­pros­ent­tia kuin keski­t­u­loiset. Nykyi­nen jär­jestelmä onkin käytän­nössä regres­si­ivi­nen, sil­lä niin edulli­nen jär­jestelmä on pääo­mat­u­loina suuren osan tuloistaan/varallisuudestaan saaville.

      Men­overoa, exit-veroa, eri tulo­la­jien yht­enäisem­pää vero­tus­ta ja korkeam­paa pro­gres­sio­ta odotel­lessa. Nyt toki mon­et tule­vat ker­tomaan kuin­ka täl­läiset muu­tok­set tule­vat pilaa­maan talouskasvun. Kuitenkin asial­la ei näytä ole­van täl­läistä suhdet­ta tilas­to­jen val­os­sa. Pro­gres­sio vero­tuk­ses­sa oli koko län­tisessä maail­mas­sa erit­täin korkeaa aina 80–90 ‑luvulle asti, ja tuo ajan­jak­so tois­es­ta maail­man­so­das­ta (jon­ka jäl­keen pro­gres­sioi­ta kas­vatet­ti­in) näi­hin muu­tok­si­in oli his­to­ri­an nopeim­man talouskasvun aikaa. En sano että kor­re­laa­tio tarkoit­taisi kausali­teet­tiä, mut­ta selvästi toisaal­ta ei ne 90% tasol­la ole­vat pro­gres­siot toisaal­ta talouskasvua ja yrit­teliäisyyt­tä kyl­lä estäneetkään.

      1. Kil­go­re: Pro­gres­sio vero­tuk­ses­sa oli koko län­tisessä maail­mas­sa erit­täin korkeaa aina 80–90 ‑luvulle asti, ja tuo ajan­jak­so tois­es­ta maail­man­so­das­ta (jon­ka jäl­keen pro­gres­sioi­ta kas­vatet­ti­in) näi­hin muu­tok­si­in oli his­to­ri­an nopeim­man talouskasvun aikaa.

        Tässä itsel­lä tuli aivopieru — Pro­gres­sio­ta siis las­ket­ti­in jyrkästi 80–90 ‑luvun aikoi­hin, eikä kas­vatet­tu kuten yllä virheel­lis­es­ti kirjoitin.

      2. Jenkeis­sä ainakin näin, Rea­ganin aikana refor­moiti­in var­al­lisu­usero­jen kasvu alkuun.

        Onko kel­lään tietoa, mihin ihmeeseen jenkit ne verovarat sil­loin laittoivat?
        Kansal­liseen infraan var­maan jotaan, joka nyt on hajoamispis­teessä, mut ei kai siihen saa niin paljoa upotettua?
        Kun siel­lä kuitenkin siihenkin aikaan sekä ter­vey­den­huolto että koulu­tus on ollut yksi­ty­istä kus­tan­nuk­sel­lis­es­ti merkit­tävim­miltä osilta.

    3. Johannes:
      Min­ulle on mys­teeri, mik­si vasem­mis­to­lainen ajat­telu, joka pyrkii kai sinän­sä ole­maan humaa­nia ja laa­jakat­seista, tun­tuu foku­soivan ihmis­ten välisessä ”eri­ar­voisu­udessa” vain ja ain­oas­taan tuloi­hin? Muil­la elämä­nalueil­la erot ihmis­ten välil­lä ovat kuitenkin usei­ta ker­talu­okkia suurem­pia kuin nykyiset erot nettopalkkatuloissa. 

      Syynä on hyvin yksinker­tais­es­ti se, että vasem­mis­to jakaan­tuu pari­in eri sakki­in, joil­la on hyvin eri­laisia tarkoi­tus­per­iä. Osa vasem­mis­ton kan­nata­jista ei ole tip­pakaan kiin­nos­tunut köy­histä tai huono-osai­sista, vaan he ovat vain kateel­lisia ja katk­e­ria siitä, että joku toinen on heitä älykkäämpi, varakkaampi, taitavampi, ahk­er­ampi jne. Mis­tä näin voi päätel­lä? Ihan siitä, että he itse ker­to­vat sen ihan itse. Hyvin usein esim Vasem­mis­toli­iton kan­nat­ta­jat eivät puhu sanal­lakaan siitä miten köy­hiä voisi aut­taa, vaan siitä miten varakkai­ta voisi haitata.

    4. Itsel­läni on ollut aika samankaltaisia ajatuk­sia, mut­ta on aika vaikeaa kek­siä mil­lä taval­la näitä asioi­ta heikom­pio­saisille kom­pen­soitaisi­in. Rahaa on help­poa siirtää ihmiseltä toiselle, mut­ta luet­telemi­asi asioi­ta ei. Nähdäk­seni ain­oa jäl­jelle jäävä mah­dol­lisu­us olisi kom­pen­soi­da mainit­semi­asi hyö­tyjä rahal­lis­es­ti, eli verot­taa niitä.

      Ter­vey­den, ter­veel­lis­ten elin­tapo­jen ja urheilullisu­u­den verot­ta­mi­nen tun­tu­isi absur­dil­ta. Täl­lä het­kel­lä vero­tus kohdis­te­taan täysin päin­vas­tais­es­ti. Syynä lie­nee se, että vaik­ka onkin epäreilua, että toiset ovat ter­veem­piä kuin toiset, ter­veel­lis­ten elin­tapo­jen tai ter­vey­den verot­ta­mi­nen kan­nus­taisi ihmisiä elämän epäter­veesti. On mielestäni järkevää ajatel­la, että ter­veysvero aiheut­taisi enem­män hait­taa kuin nyky­isin aiheutu­vas­ta eriarvoisuudesta.

      Ystävien ja parisuhtei­den verot­tamises­sa näen ongel­mana sen, että se vaatisi kir­jan­pidon laa­timista kysei­sistä suhteista ja tavan estää epävi­ral­liset ystävyys- ja seu­rustelusuh­teet. Arvioisin, että kaik­ki toteu­tuk­set täl­lais­es­ta veros­ta tek­i­sivät aivan kaikkien elämästä kurjempaa.

      Suku­lais­ten verot­ta­mi­nen siirtäisi eri­ar­voisu­u­den toisaalle: huonoim­mas­sa ase­mas­sa oli­si­vat he, joil­la on nimel­lis­es­ti paljon suku­laisia, eli jou­tu­isi­vat mak­samaan heistä paljon veroa, mut­ta eivät kykenisi saa­maan suku­lai­sista vas­taavaa hyö­tyä. Jos­sain määrin suku­lai­sista saatavaa hyö­tyä verote­taan jo lah­ja- ja per­in­töveron muodossa.

      Musikaal­isu­ut­ta ja puhe­lahjo­ja on vaikea erot­taa vas­taav­ista opi­tu­ista taidoista. Itse arvioisin, että läh­es jokainen pystyy kohtu­ullisel­la har­joit­telul­la juok­se­maan mara­tone­ja, pelaa­maan taitavasti jalka­pal­loa, tanssi­maan suju­vasti sal­saa tai laula­maan kau­ni­isti karaokessa, vaik­ka edel­lä oletkin eri mieltä. Opit­tu­jen taito­jen verot­ta­mi­nen tun­tuu kohtu­ut­toma­l­ta, jos niistä koitu­vaa hyö­tyä ei voi­da osoit­taa. Mah­dol­lista rahal­lista hyö­tyä taas verote­taan jo.

      Kauneudelle ja komeudelle on vaikeaa aset­taa mit­taria, jon­ka perus­teel­la sitä voisi verot­taa. Kauneud­es­ta syn­tyvää hyö­tyä pitäisi myös pystyä arvioimaan, jot­tei sitä verote­ta yli arvonsa.

      Lop­pu­sanoina voisin vielä tode­ta, että mainit­se­masi huomiot ovat minus­ta oikei­ta, mut­ta käytän­nöl­lisiä ratkaisu­ja asian kor­jaamiseen en ole keksinyt. Tulo­jen verot­ta­mi­nen lisää tasa-arvoisu­ut­ta keskimäärin, vaikkei vält­tämät­tä tee sitä jokaisen yksilön kohdalla.

      1. Timo: Ystävien ja parisuhtei­den verot­tamises­sa näen ongel­mana sen, että se vaatisi kir­jan­pidon laa­timista kysei­sistä suhteista ja tavan estää epävi­ral­liset ystävyys- ja seu­rustelusuh­teet. Arvioisin, että kaik­ki toteu­tuk­set täl­lais­es­ta veros­ta tek­i­sivät aivan kaikkien elämästä kurjempaa.

        Esimerkik­si sosi­aalisen medi­an suosi­tus­ta profi­ilis­ta/in­sta­gram-tilistä voisi tule­vaisu­udessa per­iä kiin­teistöveron kaltaista “var­al­lisu­usveroa”. Toisaal­ta aka­teemisen men­estyk­senkin moot­to­ri­na on non-fiskaaliset asi­at ja men­estys akatemi­as­sa tuo sosi­aal­isi­akin suhtei­ta, joka tuot­taa non­fiskaal­ista eri­ar­voisu­ut­ta. Tässä mielessä tieteeltä leikkaaminen/korkeiden aka­teemis­ten posi­tioiden verot­ta­mi­nen voisi pienen­tää eriarvoisuutta.

    5. Johannes:
      Min­ulle on mys­teeri, mik­si vasem­mis­to­lainen ajat­telu, joka pyrkii kai sinän­sä ole­maan humaa­nia ja laa­jakat­seista, tun­tuu foku­soivan ihmis­ten välisessä ”eri­ar­voisu­udessa” vain ja ain­oas­taan tuloi­hin? Muil­la elämä­nalueil­la erot ihmis­ten välil­lä ovat kuitenkin usei­ta ker­talu­okkia suurem­pia kuin nykyiset erot nettopalkkatuloissa. 

      Ajatel­laan vaik­ka ter­veyt­tä, kauneutta/komeutta, urheilullisu­ut­ta ja musikaal­isu­ut­ta, puhe­lahjo­ja, suku­lais­ten ja ystävien määrää sekä (edeltävistä paljon riip­pu­vaa) ihmisen kiin­nos­tavu­ut­ta parisuhde­markki­noil­la. Kaik­ki eivät pysty juok­se­maan mara­tone­ja, pelaa­maan taitavasti jalka­pal­loa, tanssi­maan suju­vasti sal­saa tai laula­maan kau­ni­isti karaokessa, vaik­ka kuin­ka haluaisivat/yrittäisivät. Kaikil­la ei ole lavasäteilyä tai muuten naa­maa joka kään­tää kat­seet puoleen­sa, eikä nopeasti pois­päin. Ja sosi­aa­li­nen men­estys ruokkii sosi­aal­ista men­estys­tä, ja päin­vas­toin – ihmiset huo­maa­vat kyl­lä herkästi, kuka on vähem­män suosit­tu, ja kart­ta­vat näitä surullisen hah­mon ritare­i­ta. Toisil­la on kump­pani ja lap­sia, toisil­la ei ole yhtään kump­pa­nia eikä ain­ut­takaan las­ta. Toiset saa­vat sään­nöl­lis­es­ti puhelui­ta suku­laisil­ta, toiset eivät koskaan.

      Ihmi­nen joka näis­sä suhteis­sa on saanut kohtalol­ta heikom­mat kor­tit, mut­ta koit­taa sit­ten paran­taa ase­maansa tekemäl­lä kovasti töitä, on toki hie­man säälit­tävä – mut­ta ainakin saa jonkin­laisen pär­jäämisen koke­muk­sen ja kulu­tus­mah­dol­lisuuk­sia. On parem­pi olla yksin ja näkymätön, mut­ta edes pystyä syömään oikein hyvässä rav­in­to­las­sa, kuin olla vain yksin ja näkymätön. Mik­sei sosi­aa­li­nen pilk­ka ”rahan perässä juok­se­via” ihmisiä kohtaan riitä, vaan halu­taan kokon­aan tukkia tämä ain­ut tapa, jol­la ihmi­nen voi paran­taa ase­maansa elämässä omin pon­nis­tuksin (joista jo nyt verote­taan suuri osa val­ti­olle ja kun­nille, eli muille ihmisille)? Mik­si aivan kaiken elämässä pitäisi riip­pua paljon sat­un­naisem­mista tek­i­jöistä, joi­hin voi vain rajal­lis­es­ti itse vaikut­taa? Mil­lä perus­teel­la varauk­set parhaisi­in rav­in­toloi­hin sit­ten jaet­taisi­in, jos ei keskimääräisen ylit­tävän uuras­tuk­sen perus­teel­la – arpo­ma­l­la, puolueen jäsenkir­jan perus­teel­la vai niille jot­ka saa­vat eniten tykkäyk­siä sosi­aalises­sa mediassa?

      Nykyään vasem­mis­toon luet­ta­vat woke-ihmiset puhu­vat kyl­lä myös paljon sosi­aalis­es­ta eri­ar­voisu­ud­es­ta. Inter­sek­tion­aalises­sa fem­i­nis­mis­sä on jopa luo­tu “etuoikeuske­hiä”, jois­sa ihmiset on luokitel­tu henkilöko­htais­ten omi­naisuuk­sien­sa perus­teel­la etuoikeutet­tui­hin ja sor­ret­tui­hin. Näil­lä kri­teereil­lä taloudel­lis­es­ti hyväo­sainen voi olla myös sor­ret­tu sosi­aal­isin perustein, jos hän esim. kuu­luu johonkin vähem­mistöön, tai on syr­jit­ty vaikka­pa pain­on takia.
      Sosi­aal­ista eri­ar­voisu­ut­ta on hyvin vaikea pois­taa poli­ti­ikalla, sil­loin kun se liit­tyy yksi­tyiselämään, kuten parisuh­teen löytämiseen. Sosi­aa­li­nen todel­lisu­us ei ole vain poli­ti­ikalla luo­tu, vaan ihmis­ten luon­taista käyt­täy­tymistä, jota on vaikea muuttaa.

  6. Kan­nat­taako Soin­in­vaaran mielestä men­nä toiseen ääripäähän eli kun­nal­liseen könt­tä­sum­maveroon (joka luon­nol­lis­es­ti kom­pen­soitaisi­in val­tion vero­tuk­ses­sa niin, että veroas­t­eet pysy­i­sivät jokaisel­la tulolu­okalla nykyisenä)?

  7. Mitä jos men­täisi­in mon­en muun maan malli­in, jos­sa ain­oa suo­ra vuosit­tainen kun­nal­lisvero kan­net­taisi­in kiin­teistöveron muodossa?
    Ei ehkä toi­mi haja-asu­tusalueil­la kun­nan etu­jen mukaises­ti, mut­ta kaupungeis­sa paremmin.

    1. Tomp­pa­Van:
      Mitä jos men­täisi­in mon­en muun maan malli­in, jos­sa ain­oa suo­ra vuosit­tainen kun­nal­lisvero kan­net­taisi­in kiin­teistöveron muodossa?
      Ei ehkä toi­mi haja-asu­tusalueil­la kun­nan etu­jen mukaises­ti, mut­ta kaupungeis­sa paremmin. 

      Ehdo­tuk­sesi tarkoit­taisi tuhoa useim­mille kun­nille ja äärim­mäisen regres­si­ivistä vero­tus­ta. Tämä johtuu kiin­teistöveron rak­en­teesta: maa­ta verote­taan liki­main sen todel­lis­es­ta arvos­ta, uusia talo­ja sen sijaan selvästi todel­lista arvoa lievem­min. Uusis­sa talois­sa vero­tusar­vo on ain­oas­taan noin kol­ma­sosa myyn­tiar­vos­ta. Poikkeuk­se­na ovat van­hat talot. Niiden vero­tusar­vo jää tasolle, joka vas­taa pitkälti vas­taa­van talon tyyp­il­listä myyn­ti­hin­taa. Näis­sä olete­taan siis käytän­nössä, että raken­nuk­seen on tehty ja tehdään jatku­vasti kor­jauk­set, joil­la se pide­tään asumiskelpoise­na. Jos omis­ta­ja laimin­lyö nuo kor­jauk­set, kuten kaikkein vähä­varaisim­mille käy, hän ei saa tästä vero­hyö­tyä vaan taloa verote­taan edelleen kuin se olisi myyntikuntoinen. 

      Toisaal­ta rikas­ta kiin­teistövero suosii: taloa voi vapaasti varustel­la ja käyt­tää kalleimpia mate­ri­aale­ja, eikä se nos­ta veroa mitenkään. 

      Maaseudul­la tai taan­tu­vis­sa kaupungeis­sa maapo­h­jan arvo on niin pieni, että siitä ei veroa juuri ker­ry. Jos vero­tu­lot pitäisi kerätä kiin­teistöverona, vero­taak­ka kohdis­tu­isi ennen kaikkea köy­hempi­in ja nämä kuvaile­mani regres­sion muodot entis­es­tään pahentuisivat.

      1. Monis­sa mais­sa tämä ratkaistaan sil­lä, että vero­tusar­vo määräy­tyy kiin­teistön todel­lisen markki­na-arvon mukaan vuosit­tain ja maat­alous­maa on eri kategoriassa.
        Eläkeläiset, joil­la on pienet tulot mut­ta kallis kiin­teistö voivat lykätä mak­su­ja siihen kun kiin­teistön joskus realisoidaan.

    2. Tomp­pa­Van: Mitä jos men­täisi­in mon­en muun maan malli­in, jos­sa ain­oa suo­ra vuosit­tainen kun­nal­lisvero kan­net­taisi­in kiin­teistöveron muodossa?
      Ei ehkä toi­mi haja-asu­tusalueil­la kun­nan etu­jen mukaises­ti, mut­ta kaupungeis­sa paremmin.

      Toimisi toisel­la tavoin haja-asu­tusalueil­la Suomes­sakin, jos kiin­teistövero perit­täisi­in myös met­sistä ja pelloista.

      1. ni: Toimisi toisel­la tavoin haja-asu­tusalueil­la Suomes­sakin, jos kiin­teistövero perit­täisi­in myös met­sistä ja pelloista.

        Pel­loista pitäisi ehdot­tomasti per­iä kiin­teistöveroa muis­takin syistä. Täl­lä het­kel­lä maat­aloustuet kap­i­tal­isoitu­vat käytän­nössä kokon­aan pel­lon hin­taan, ja lop­putu­lok­se­na kaupunki­in muut­ta­neet maat­alo­jen per­i­jät keräävät tukien turvin mukavaa vuokraa pel­loista, joiden todel­li­nen arvo on käytän­nössä nol­la; kos­ka maat­alous­tuotan­to on käytän­nössä tap­pi­ol­lista liike­toim­intaa, ei liike­toim­intaan käytet­tävien pääom­ahyödykkei­denkään arvo voi olla juuri nol­laa suurempi.

      2. Kiin­teistövero voisi olla yksi tapa ohja­ta myös pel­to­jen kasvi­huonekaa­supäästöjä. Suurin osa pel­to­jen CO2-päästöistä tulee turve­pel­loista. Jos niille osoitet­taisi­in eri­ty­istä kiin­teistöveroa, uusien turve­pel­to­jen raivaami­nen lop­puisi ken­ties siihen, ja van­ho­ja turve­pel­to­ja ehkä otet­taisi­in pois pel­tokäytöstä. Lisäk­si maaseu­tu ei ehkä vas­tus­taisi muu­tos­ta, jos turve­pel­to­jen kar­simista tehtäisi­in lisäten paikallisia kun­tien tulo­ja tuo­ma­l­la kun­nille uusia kiinteistöverotuloja.

        Nol­lan arvoisia juuri mitkään pel­lot eivät ole. Jos maat­alous­tukia ei olisi ja jos tuotan­to olisi sil­loin tap­pi­ol­lista, pel­lot palautet­taisi­in pui­ta tuot­taviksi met­sik­si, jol­laisia van­hoista mon­et pel­lot ovat ennen pel­tokäyt­töä olleetkin. Pel­lon arvo määräy­ty­isi sil­loin vai­h­toe­htoiskäytön kaut­ta. Tosin tänä vuon­na maat­alous­tuotan­to lie­nee tavanomaista tuot­toisam­paa. Vil­jan hin­ta on nous­sut parikym­men­tä pros­ent­tia aiem­paan näh­den, kuten monien muiden raaka-aineidenkin.

      3. ni: Toimisi toisel­la tavoin haja-asu­tusalueil­la Suomes­sakin, jos kiin­teistövero perit­täisi­in myös met­sistä ja pelloista. 

        Aja­tus on kansaan­menevä, mut­ta ympäristön­suo­jelun kannal­ta karmea. Nykyisel­lään meil­lä on met­sä­taloudessa puh­das tulovero­tus. Met­sän­o­mis­ta­jan ei tarvitse haka­ta mak­saak­seen kiin­teitä vero­ja. Tämä tarkoit­taa sitä, että pas­si­iviset met­sän­o­mis­ta­jat eivät hakkaa, ja moni met­sän­o­mis­ta­ja jät­tää tun­nesy­istä yllät­tävän iso­ja aluei­ta koske­mat­ta. Jos met­sästä menisi jatku­va vero, tämä ajaisi hakkaa­maan met­sää jatku­vasti. Suo­jelun kannal­ta tilanne olisi aika huono.

        Toinen seik­ka olisi met­sän­o­mis­tuk­sen keskit­tymi­nen. Kaikissa esite­tyis­sä kiin­teistövero­ma­lleis­sa met­sän kiin­teistövero olisi vähen­net­tävis­sä tulon­hank­in­ta­menona. Näin ollen isot met­sän­o­mis­ta­jat, joil­la on jatku­vasti hakkui­ta ja tasainen tulovir­ta, mak­saisi­vat efek­ti­ivis­es­ti vain 66 % kiin­te­sitöveros­ta. Pienet met­sän­o­mis­ta­jat, jot­ka hakkaa­vat ker­ran, pari sukupolves­sa, mak­saisi­vat jatku­vasti täyt­tä veroa, ja hei­dän olisi kan­nat­tavaa myy­dä met­sän­sä. Kansan­talouden kannal­ta tämä olisi älytön­tä. Nykyi­nen met­sän­o­mis­tus­rakenne ohjaa tehokkaasti merkit­tävän osan mmet­sä­te­ol­lisu­u­den tuot­tamista vien­ti­t­u­loista väestölle, joka käyt­tää rahat kulu­tuk­seen­sa. Met­sä­tu­loil­la rahoite­taan joko maat­alouden tai yksi­ty­istalouden isom­pia meno­ja. Jos met­sän­o­mis­tus keskit­tyy suur­si­joit­ta­jille, met­sän kan­tora­hat­u­lo siir­tyy suures­sa määrin finanssi­talouden piiri­in eri­laisi­in sijoi­tusin­stru­ment­tei­hin. Lisäk­si suur­si­joit­ta­jat ovat paljon pien­o­mis­ta­jaa tehokkaampia suun­nit­tele­maan vero­tus­taan, joten vero­tu­lot pienenevät pysyvästi.

  8. Kun­nal­lisvero on jo nyt voimakkaasti pro­gres­si­ivi­nen, kun se las­ke­taan ansio­tu­losta val­tion­veron jäl­keen, kos­ka val­tion­vero on pro­gres­si­ivi­nen. Kuten kom­menteis­sa jo on todet­tu, veroäyrin hin­ta putoaa seit­semään sent­ti­in. Katoa­va osa ilmeis­es­ti siir­tyy pro­gres­si­iviseen val­tion­vero­tuk­seen, pait­si, jos tulee sote-alueen per­imä vero. Mut­ta kun­nan- ja alueveron suh­teut­tamises­sa val­tion­veron pro­gres­si­ivi­su­u­teen tulee ottaa huomioon myös, että isois­sa kaupungeis­sa on sekä määräl­lis­es­ti että suh­teel­lis­es­ti paljon hyvä­tu­loisia ver­rat­tuna pieni­in paikkakun­ti­in, joiden asukkaat suurelta osin mak­sa­vat kun­nan­veron­sa, mut­teivät juurikaan val­tion­veroa, kos­ka kun­nan­veron verotet­ta­van tulon alara­ja on mata­lampi kuin val­ti­ol­la ja pieniä tulo­ja val­tion­vero­tuk­ses­sa verote­taan kevyesti. Pien­ten kun­tien usein kaupunke­ja korkeampi veroäyri ei ole niin pro­gres­si­ivi­nen kuin jos­sain muual­la, kos­ka isoimpi­en tulo­jen korkei­ta pros­ent­te­ja mak­savia ei ole niin paljoa. Jos sotealueet kus­tan­ta­vat ter­veys- ja sosi­aali­palve­lut oma­l­ta alueeltaan keräämäl­lään verol­la, on kansalais­ten yhden­ver­taisu­u­den takia luo­ta­va jär­jestelmä — tai käytet­tävä jo ole­mas­saol­e­vaa kun­nan­veron tasausjär­jestelmää — jos­sa varo­ja siir­tyy varakkail­ta alueista vähä­varaisem­mille. Sote tarkoit­taa Helsingille myös sitä, että verokan­ta ehkä pysyy ennal­laan, siis ei laske, mut­ta rahaa soteen tulee vähem­män, varsinkin, jos sotea varten verote­taan val­tion­verol­la val­takun­nal­liseti vas­taa­va määrä kuin ennen kun­nan­verol­la, niin se voi tarkoit­taa kaupungis­sa, jos­sa on keskimääräistä hyvä­tu­loisem­pia, että veroa kerätään enem­män kuin kun­nan­verol­la ennen. Tarvi­taan tas­apain­ot­ta­va jär­jestelmä myös tähän suun­taan — vai kom­pen­soiko kun­nan­veron pienen­e­mis­es­tä johtu­va kun­nan­vero­jen tasausjär­jestelmän osit­tainen alasajo tämän? En kade­h­di poli­itikko­ja, jot­ka soten vievät toteutukseen.

  9. Vero­pro­gres­sios­ta pitäisi luop­ua ja keskit­tyä kulu­tuk­sen verottamiseen.

    Lisäk­si 3 mil­jardin euron maat­aloustues­sa, 4 mil­jardin euron asum­istues­sa, ja yli 30 mil­jardin sosiaali‑, ter­veys- ja eläke­menois­sa olisi var­masti leikattavaa.

    Jos vaik­ka läskit aloit­taisi­vat päivän­sä liikun­nal­la, vähen­täi­sivät sok­erin, ras­van ja lihan kulu­tus­ta, niin tuos­ta 30 mil­jardista sulaisi iso osa ihan itses­tään. Kyl­lä, läs­ki on läs­ki, eikä se sievis­telemäl­lä muuk­si muutu.

    Huvit­ta­va yksi­tyisko­h­ta: mak­soin äsket­täin enem­män vero­ja ja sivuku­lu­ja palka­s­tani kuin yliopis­tossa tutk­i­jana ollessani min­ulle mak­set­ti­in palkkaa brut­tona! Sekin on ilmeis­es­ti liian vähän! Ehkä sit­ten ollaan sujut, kun kuhafileen sijaan voin ostaa vain halv­in­ta jauhelihaa?

    Kyl­lä nyt arvon päämin­is­ter­iltä pääsi aikamoinen aivopieru! Ellei sit­ten ole Antti Rin­teen ja Krista Kiu­run ajatuksia.

    1. Ehkä sit­ten ollaan sujut, kun kuhafileen sijaan voin ostaa vain halv­in­ta jauhelihaa? 

      Jauhe­li­has­sa ei ole mitään järkeä, vaik­ka eläisi alen­netul­la toimeen­tu­lotuel­la (tai varsinkaan sil­loin). Kallista, huonos­ti säi­lyvää eikä järin ter­veel­listä. Ener­gian saa halvem­mal­la viljoista, valkuai­saineet esim. hernekeitos­ta, ras­va­hapot (pait­si DHA) ryp­siöljys­tä, useim­mat kiven­näi­saineet esim. mai­d­os­ta ja vita­mi­init hedelmätäys­me­huista, kaal­ista ja porkkanasta.

      Kalakin on kieltämät­tä aika kallista, mut­ta kor­vaam­a­ton­ta lähin­nä vain DHA-ras­va­hapon takia. Jos rahas­sa tekee tiukkaa, mielu­um­min kor­vaa se edel­lä maini­tu­il­la kuin jauhelihalla.

  10. Olisi­han se hyvä että näis­sä vaaleis­sa olisi edes jotain mis­tä äänestää. EU:n asi­at ja suo­jatiemerkkiukko­jen värk­it eivät ole ehkä tarpeek­si kiin­nos­tavia kun­nal­lis­vaalei­hin. Viimek­si Helsingis­sä oli sen­tään se monion­gel­mais­ten tyhjistä puheista syn­tynyt nau­ret­ta­va moskei­ja­hanke joka sai ihmiset äänestämään vas­taan ja Vapaavuor­ta, mut­ta nyt ei mitään. Jos pää­sisi naa­purei­den vero­ja nos­ta­maan, niin olisi­han se jotain.

  11. Nimeno­maan tästä täy­tyy olla huolis­saan, että joko päämin­is­teri tai hänen ja min­is­ter­iön välis­sä ole­vat avus­ta­jansa eivät oikein tunne vero­jär­jestelmäämme tai sit­ten puolue­jo­hta­ja on tahal­laan pop­ulisti­nen. Onhan kun­tavero voimakkaan pro­gres­si­ivi­nen alapäästään jopa siten, että kun­tali­iton Karhunen tote­si, että pien­i­t­u­lois­t­en kun­nis­sa efek­ti­ivi­nen kun­taveroaste voi olla alle 10 pros­entin luokkaa. Hyvä­tu­lois­t­en vero­tus hoituu tehokkaasti val­tion­veron ja sen pro­gres­sion kaut­ta. Kun val­tio lisää verovähen­nyk­siä ja kun­tien velvot­tei­ta, joutuu val­tion­a­pu­jär­jestelmä töihin.

    Olen ollut sil­lä kan­nal­la, että lak­isääteiset menot tulisi kat­taa kokon­aan suo­raan val­ti­ol­ta, onhan eduskun­ta ne säätänyt, jol­loin lak­isääteis­ten palve­lut olisi mah­dol­lista tuot­taa rahoituk­sel­lis­es­ti tasa-arvois­es­ti jär­jestäjästä riip­pumat­ta. Tässä taidan olla eri mieltä vihrei­den maakun­taverokan­nan kanssa.

  12. Kun val­tio toteut­taa merkit­tävää tulon­si­ir­toa kun­tien välil­lä val­tiono­su­usjär­jestelmän kaut­ta, koko kun­nal­lisveros­ta voisi oikeas­t­aan luop­ua. Jos kun­ta ei tämän jäl­keen pär­jää val­tiono­suuk­sil­la, siitä tehdään kri­isikun­ta ja liitetään johonkin toiseen — näin­hän nyky­isinkin tehdään, vaik­ka kun­nal­la on mah­dol­lisu­us itse kerätä kunnallisveroa 😉

  13. Jos maakun­tavero tulee, saadaan moni­por­tainen pro­gres­sio aikaan käyt­tämäl­lä kunnallis‑, maakun­ta- ja tulovero­tuk­sis­sa erisu­u­ruisia (perus)vähennyksiä (tms) sekä korot­ta­mal­la kiin­teistöveroa. Var­maankin niin että maakun­tavero­tuk­ses­sa vähen­nys olisi pienin kos­ka erikois­sairaan­hoidon palvelui­ta käyt­tää kaikki.

  14. Poli­itikoil­la on suuri tarve tehdä rahaan liit­tyviä päätök­siä, kos­ka raha on numeroi­ta, joi­ta on help­po näyt­tää todeksi.

    Väestön ikään­tyessä ja akti­ivi-ikäisen väestön osu­u­den vähen­tyessä olemme yhä enem­män siinä tilanteessa, että raha on kuitenkin se vähem­män ongel­malli­nen resurssi. Kun on siir­ryt­ty dig­i­taalises­sa muo­dos­sa liikku­vaan rahaan, ei rahal­la ole edes met­allin tai paperin arvoa (sitä ei voi käyt­tää edes tapet­ti­na). Rahas­ta on hyö­tyä, jos sil­lä saa jonkun ihmisen tekemään jotain työtä.

    Ääries­imerk­ki on syr­jäkun­nan ter­veyskeskus, koulu tai yri­tys. Jos rahal­la ei saa lääkäriä, aineenopet­ta­jaa tai insinööriä, ei raha itsessään pahem­min auta. Kun­ta voi toki nos­taa vero­pros­ent­tia ja yrit­tää isom­mal­la rahal­la jos sil­loin onnistaisi, mut­ta kun­taan muut­ta­va asiantun­ti­ja kyl­lä osaa laskea net­topalkkansa. Yritäpä saa­da kun­taan eläinlääkäri.

    Miten yhteiskun­ta siis toteut­taa palvelulu­pauk­sen­sa, kun sil­lä ei ole keinoa pakot­taa ketään siir­tymään paikalle tätä työtä tekemään? On jo osoit­tau­tunut, että raha vetää melko huonos­ti. Minus­ta näyt­täisi siltä, ettei kyse ole edes pelkästään syr­jäseu­tu­jen ongel­mas­ta, vaan koko maan tasol­la on työvoima­pu­laa eri erikoisammateissa.

    Eli onko rahal­la ratkaistavis­sa dilem­ma, jos­sa: köy­himpiä on jo moraal­i­sista syistä tuet­ta­va ihmis­ar­voiseen elämään; ihmisil­lä on käytän­nössä vapaa tah­to vali­ta asuin­paikkansa (ml. maas­ta­muut­to) ja sen, työsken­teleekö vai ei; sekä luvataan tiet­ty yhteiskun­nan palvelutaso?

    Asi­aa mon­imutkaistaa se, etteivät nämä tarvit­ta­vat työ­suorit­teet ole mitään geneerisiä “lapi­onva­r­sitöitä” vaan koulu­tus­ta ja käytän­nössä omaa kiin­nos­tus­ta sekä kyseiseen työhön sovel­tuvu­ut­ta (vrt. hoi­va-ala, varhaiskas­va­tus, opetus).

    En usko val­lanku­mouk­sel­lisi­in muu­tok­si­in vaan prag­maat­tiseen (hieno)säätöön jos­sa etsitään toimi­vaa tas­apain­oa. Toivoisin vain, että val­tion poli­it­tisen johdon tasol­la ongel­mat ymmär­ret­täisi­in ja tehtäisi­in perustel­tu­ja siir­to­ja parem­min toimivien yhteiskun­nal­lis­ten toim­intat­apo­jen löytämisek­si. Välil­lä tun­tuu, että ongel­mat lähin­nä yritetään lakaista maton alle, kos­ka päät­täjän poli­it­tis­es­ta suun­tau­tu­mis­es­ta riip­pumat­ta ongel­ma ja sen mah­dol­liset ratkaisut eivät sovi oman poli­it­tisen viiteke­hi­tyk­sen sisään.

    Ainakin tek­i­jäpu­lan vuok­si mei­dän tulee vält­tää ratkaisu­ja, jot­ka työn­tävät nuo­ria ulko­maille, jos­ta he eivät toden­näköis­es­ti palaisi. Esimerkik­si yliopis­to­jen lukukausi­mak­su­jen käyt­töönot­to huonon­taisi koti­mais­ten yliopis­to­jen kil­pailu­ti­lan­net­ta ulko­maisi­in yliopis­toi­hin näh­den voimakkaasti. Jos nuori läh­tee opiskele­maan muuallen, hän stereo­tyyp­pisen toden­näköis­es­ti myös par­i­u­tuu sil­lä reis­sul­la jol­loin paluu koti­maa­han tarkoit­taa jo val­in­taa joko hänen tai puoli­son koti­maan välillä.

  15. Ode,

    mil­lä perus­teel­la jo nyt ei “rikkail­la” ole liikaa val­taa, kos­ka tasaveron takia mak­sa­vat paljon enem­män kun­nal­lisveroa kuin köyhät?
    Mik­si joku muu­tos tässä jo valmi­ik­si merkit­tävässä erossa olisi merkityksellisempi?

    Entä mik­si et kan­na­ta kun­nal­lisveroksi tasasum­maveroa, joka sit­ten oikeasti kor­jaisi tämän “kohtelu­on­gel­man”?

    Mik­si muuten kun­nil­la on täl­lainen kohtelu­on­gel­ma, mut­ta val­ti­ol­la ei?
    Ehkä kyse on kuitenkin jostain rikkaim­mas­ta promilles­ta, jol­la ei taas kokon­aisu­u­den kannal­ta ole merk­i­tys­tä ja sik­si kun­nankaan ei tarvitse nuoleskella?

  16. Jos nyt oikein muis­tan, niin Marin esit­ti, että selvitetään kun­nal­lisveron muut­tamista pro­gres­si­ivisek­si. Soin­in­vaara selvit­ti asian saman tien, mut­ta voi olla, että joil­lakin muil­la asiantun­ti­joil­la on asi­as­ta eriäviä mielip­iteitä, Jos idea osoit­tau­tuu huonok­si, niin eihän sitä ole pakko ottaa käyttöön.

    1. m.l.: Jos nyt oikein muis­tan, niin Marin esit­ti, että selvitetään kun­nal­lisveron muut­tamista progressiiviseksi.

      Epäilemät­tä demarei­den mielestä asi­aa voidaan selvitel­lä niin kauan, kunnes vaalit on käyty. 

      Sit­ten sitä taas voi selvitel­lä uudelleen seu­raavien vaalien alla.

  17. Suomes­sa verokeskustelu on jotenkin juut­tunut siihen, että miten voisimme himo-verot­taa suo­ma­laisia vieläkin enemmän.

    Kyl­lä nyt pitäisi puhua ja päät­tää siitä, miten suo­ma­lais­ten järkyt­tävää vero­taakkaa saisi reip­paasti alennettua. 

    Nythän olemme kokon­aisveroas­t­eel­la (2019) 42,3 % OECD:n seit­semän­nek­si korkeim­mal­la, kun keskiar­vo on 33,6 %.

    Esimerkik­si jos palkkat­u­loil­la ostaa ruokaa tai osake­huoneis­ton, vain kol­mannes on tavaraa, lop­ut veroja!

    Suomes­sa yhteisövero on 20 %, kun se kan­sain­välisil­lä kil­pail­i­jay­htiöil­lä on todel­lisu­udessa 5–7 % ja Virossa 0 %.

    Mon­et asiantun­ti­jat ovat sitä mieltä, että yhteisövero häviää lop­ul­ta kokon­aan, kos­ka val­tiot kil­pail­e­vat veronalen­nuk­sil­la kohti nollaa.

    Suuryri­tyk­set ovat jo paljolti hylän­neet kil­pailukyvyt­tömän Suomen ja osaa­jat menevät tsunam­i­na perässä…

    Onkin selvää, että Suomen eli­it­ti / poli­itikot ovat vas­tu­ut­toma­l­la toimin­nal­laan hui­jan­neet Suomen kansan luule­maan, että rikkait­ten lisä-vero­tuk­sel­la ja talouskasvul­la selviämme nykykri­i­sistä kuin koirat veräjästä!

    Todel­lisu­udessa Suo­mi-lai­va ajele­htii nyt kil­pailukyvyt­tömänä kovas­sa talous-myrskyssä, ruoris­sa ei ole ketään ja pääkone yskii tyhjäkäyn­nil­lä. Velka­hi­naa­jan vetoa­pu ei riitä estämään karilleajoa…

    Suomen eli­it­ti ja poli­itikot tule­vat kuitenkin huo­maa­maan, että suo­maiset eivät ole mitään koiria, vaan äänestäviä kansala­sia, jot­ka piankin huo­maa­vat tämän huijauksen.

    Uurnil­la tavataan!

    1. Sep­po Korp­poo:

      Suomes­sa yhteisövero on 20 %, kun se kan­sain­välisil­lä kil­pail­i­jay­htiöil­lä on todel­lisu­udessa 5–7 % ja Virossa 0 %.

      Kurkkaap­pas mitä se on Jenkeissä?
      Vai eikö ote­ta huomioon, kos­ka kommunistivaltio?

      1. toke: Kurkkaap­pas mitä se on Jenkeissä?
        Vai eikö ote­ta huomioon, kos­ka kommunistivaltio? 

        Niin­pä jenkkiläiset fir­mat eivät kotou­ta voit­to­ja. Esim. Applel­la on ulko­mail­la varo­ja use­ampi sata miljardia.

      2. toke hei,

        Kan­sain­väliset suury­htiöt toimi­vat / hyökkäävät pääosin mata­lan vero­tuk­sen alueil­ta käsin.

        Ne käyt­tävät kaik­ki lail­liset keinot vero-opti­moin­ti­in, jol­la pää­sevät tuolle mainit­se­mal­leni mata­lalle tasolle

        Tässä instru­ment­teina ovat mon­en­laiset työka­lut kuten rajat ylit­tävät oper­aa­tiot, siir­to­hin­nat, lainaku­viot, laa­ja tytäry­htiöverkos­to, tilin­päätös-ajoituk­set, yhtiöjär­jeste­lyt, jne.

        Suomen yliv­erote­tut ja kil­pailukyvyt­tömäl­lä hin­tata­sol­la toimi­vat yhtiöt ovat erit­täin haavoit­tuvia täl­lais­ten hyökkäys­ten edessä. 

        Tähän pitää saa­da muu­tos, jot­ta voimme tur­va­ta isän­maamme hyvinvoinnin.

      3. Sep­po Korp­poo:
        toke hei,

        Kan­sain­väliset suury­htiöt toimi­vat / hyökkäävät pääos­in­mata­lan vero­tuk­sen alueil­ta käsin.

        Ne käyt­tävät kaik­ki lail­liset keinot vero-opti­moin­ti­in, jol­la pää­sevät tuolle mainit­se­mal­leni mata­lalle tasolle

        Tässä instru­ment­teina ovat mon­en­laiset työka­lut kuten rajat ylit­tävät oper­aa­tiot, siir­to­hin­nat, lainaku­viot, laa­ja tytäry­htiöverkos­to, tilinpäätös-ajoitukset,yhtiöjärjestelyt, jne.

        Suomen yliv­erote­tut ja kil­pailukyvyt­tömäl­lä hin­tata­sol­la toimi­vat yhtiöt ovat erit­täin haavoit­tuvia täl­lais­ten hyökkäys­ten edessä. 

        Tähän pitää saa­da muu­tos, jot­ta voimme tur­va­ta isän­maamme hyvinvoinnin.

        Duo­da noin,
        jos vaik­ka sit­ten keski­tytään niihin jenkki­fir­moi­hin, jot­ka toimii jenkeissä:
        Kos­ka siel­lä verote­taan fir­mo­ja enem­män kuin ihmisiä (eli tois­tepäin kuin Europ­pas­sa), niin ulko­maiset fir­mat ovat val­lan­neet koti­maiset markki­nat? Kos­ka niil­lä mah­dol­lisu­us muilut­taa kon­serni­lain­oil­la voitot ulos?
        Ja sama hom­ma Suomessa?

        Onhan se tiet­ty ongel­mallista, että EU-sopimuk­set vaa­ti­vat vapaa­ta kil­pailua eri maid­en fir­mo­jen välil­lä, joiden vero­tus on täysin poikkeavaa tasoa. Jos tota ei kor­ja­ta, niin huono­han siitä tulee, ennem­min tai myöhemmin.

      4. Sep­po Korp­poo:
        toke hei,

        Kan­sain­väliset suury­htiöt toimi­vat / hyökkäävät pääos­in­mata­lan vero­tuk­sen alueil­ta käsin.

        Ne käyt­tävät kaik­ki lail­liset keinot vero-opti­moin­ti­in, jol­la pää­sevät tuolle mainit­se­mal­leni mata­lalle tasolle

        Tässä instru­ment­teina ovat mon­en­laiset työka­lut kuten rajat ylit­tävät oper­aa­tiot, siir­to­hin­nat, lainaku­viot, laa­ja tytäry­htiöverkos­to, tilinpäätös-ajoitukset,yhtiöjärjestelyt, jne.

        Suomen yliv­erote­tut ja kil­pailukyvyt­tömäl­lä hin­tata­sol­la toimi­vat yhtiöt ovat erit­täin haavoit­tuvia täl­lais­ten hyökkäys­ten edessä. 

        Tähän pitää saa­da muu­tos, jot­ta voimme tur­va­ta isän­maamme hyvinvoinnin.

        Sep­poa kiin­nos­taa vain Sepon hyv­in­voin­ti, se on tul­lut selväksi.

      5. Fidel: Sep­poa kiin­nos­taa vain Sepon hyv­in­voin­ti, se on tul­lut selväksi. 

        Validia argu­men­taa­tio­ta suurista yhteiskun­nal­li­sista kysymyk­sistä. Näi­den oikea paik­ka on tääl­lä, onhan?

    2. Sep­po Korp­poo:
      Suomen eli­it­ti ja poli­itikot tule­vat kuitenkin huo­maa­maan, että suo­maiset eivät ole mitään koiria, vaan äänestäviä kansala­sia, jot­ka piankin huo­maa­vat tämän huijauksen. 

      Juu, eivät ole koiria. Osa on toki aase­ja, joil­la Don Hal­la-aho ratsastaa.

  18. Tähän tulee taas var­masti joku verovälttely/natsikultargumentti, mut­ta menköön.

    Tääl­lä meil­lä (Sveit­sis­sä) on ihan main­stream näke­mys talousti­eteil­i­jöi­den ja poli­itikko­jen paris­sa että kylien ja kant­tonien väli­nen verokil­pailu on hyvästä ja antaa pienem­millekin yksiköille mah­dol­lisu­u­den kil­pail­la isom­piaan vastaan.

    Muuten val­tion­vero ei juurikaan ole pro­gres­si­ivi­nen ja hyvin pieni ver­rat­tuna kant­toni- ja gemain­de­veroon. Ehkä 10% kokon­ais­tulovero­tuk­ses­ta. Eli jos mak­saa 150kE tuloista 15% tuloveroa, ehkä 1.5% on val­tion­tulovero. Toki kohtu­ulli­nen veroaste tekee tästä kil­pailus­ta vähem­män merk­i­tyk­sel­listä näin rivikansalaisen näkökul­mas­ta jos vasem­mis­tolle tyyp­illi­nen kateusaspek­ti unohdetaan.

    Tämä osoit­taa että demokra­tia paikallista muutenkin kuin juh­la­puheis­sa, menot pysyvät kuris­sa kun poli­itikot eivät pääse jaka­maan “hyv­in­voin­tia” mie­len­sä mukaan kaukana päätök­sien­sä seu­rauk­sista ja eri­laiset tasauk­set (niitä kuitenkin jonkin ver­ran on) eivät tee moraa­lika­dos­ta normia.

    Toki vaku­u­tusten varass­sa toimi­va ter­vey­den­huolto on ehkä yksi ehto jot­ta järkevä sys­tee­mi saadaan aikaan.

    Toki sosial­is­min var­jo suomes­sa on niin pitkä ja synkkä että yhtään köyt­tä ei pidä antaa vero­jen uud­is­tamises­sa muuten kuin alaspäin jos jotain toivoa rom­ah­tamisen estämis­es­tä halu­taan vielä elätellä.

    1. hup­sis: .

      Toki vaku­u­tusten varass­sa toimi­va ter­vey­den­huolto on ehkä yksi ehto jot­ta järkevä sys­tee­mi saadaan aikaan.

      Aika lail­lakin. Tosin sote-uud­is­tuk­sen jälkeisessä maail­mas­sa kil­pailu kun­nan palve­lu­tar­jooma­l­la suh­teessa veroi­hin voisi olla mah­dolli­nen kil­pailukeino Suomes­sakin, jos sote-mak­sut siir­tyvät val­tion harteille. Nykyti­lanteessa enem­mistöl­lä kun­nista sote-menot ovat niin val­ta­vat esim. ikään­tyneen köy­hän väestön korkean osu­u­den takia, että omin päätöksin ei ole voin­ut osal­lis­tua kil­pailu­un yhtään mis­tään. Sote-uud­is­tuk­sen jälkeisessä maail­mas­sa paikallisia Kau­ni­aisia alhai­sine veroi­neen voi syn­tyä muuallekin kuin vain Kau­ni­aisi­in ja Ahve­nan­maalle, jos jos­sain kun­nis­sa päätetään alkaa kil­pail­la alem­mil­la veroil­la. Jatkos­sa kun­tien tulot tule­vat suh­teessa reilusti nyky­istä enem­män omaisu­u­den tuo­toista ja kiin­teistöveroista, ja nyky­istä olen­nais­es­ti vähem­män tuloveroista, jol­loin kun­nal­lisveron määräl­lä on muutenkin aiem­paa pienem­pi merk­i­tys kun­tien taloudessa. Yhteisöveroa kun­ta ei saa edes itse päättää.

    2. hup­sis:

      Toki sosial­is­min var­jo suomes­sa on niin pitkä ja synkkä että yhtään köyt­tä ei pidä antaa vero­jen uud­is­tamises­sa muuten kuin alaspäin jos jotain toivoa rom­ah­tamisen estämis­es­tä halu­taan vielä elätellä.

      Tossa on just se Suomen vero-ongel­ma ollu 90-luvus­ta eteenpäin.
      On kokon­aan uno­hdet­tu vero­tuk­sen ja julk­isten investoin­tien vaiku­tus markki­noi­ta bal­an­soivana laitteena.
      Kun oikeis­to halu­aa laskea veroa, sil­loin kun on nousukausi ja sit­ten taas kun on laskukausi, niin oikeis­to halu­aa laskea vero­ja, niin koko hom­ma on rik­ki. Trendikkäästi san­ot­tuna pilal­la ja ollut siis pitkään.

      1. Kuules hup­sis,

        Suomen suurin uno­hdus on 500 000 pysyvään työt­tömyy­teen hylät­ty kurjalisto.

        Tähän on tietenkin syynä maail­man jäykim­mät työ­markki­nat yhdessä järkyt­tävän vero­ta­son kanssa.

        Kun suur­te­ol­lisu­utemme pääosin työl­listää ulko­mail­la, Suomen ain­oa pelas­tus voivat olla 300 000 pk-riskiyrittäjää.

        Johtopäätös: Pk-yrit­täjän työl­listämis­riskiä pitää radikaal­isti pienen­tää, sekä antaa yri­tys­riskin otta­jalle oikeu­den­mukainen kor­vaus ja kan­sain­välis­es­ti kil­pailukykyiset toimintaolosuhteet.

        Suomen eli­it­ti ja poli­itikot ovat kuitenkin käsit­tämät­tömäl­lä taval­la menet­täneet kos­ke­tuk­sen reaal­i­mail­maan ja ovat tästä syys­tä kyken­emät­tömiä vält­tämät­tömään talousreformiin.

        Suomen kansa ansait­see parempaa.

        Mis­tä löytäisimme reaal­i­maa ymmärtävät kri­isi­jo­hta­jat, jot­ka panevat maan edun omansa edelle ja pelas­ta­vat Suomen hyvinvoinnin?

        Tästä esimerkke­jä löy­dämme Suomenkin his­to­ri­as­ta: Man­ner­heim, Ris­to Ryti, Väinö Tan­ner, Iiro Viina­nen + Raimo Sailas…

  19. Himan off-top­ic, mut­ta Vesa Kan­ni­asel­la on Kanavas­sa 4/21 mie­lenki­in­toinen artikke­li vero­tuk­ses­ta. Hän mm. tuo esille Dimond-Mir­rleesin tehokku­us­pe­ri­aat­teen, jon­ka mukaan on parem­pi verot­taa kulu­tus­ta kuin tulon­muo­dos­tus­ta, sil­lä tulon­muo­dos­tus tuot­taa uut­ta talouden suori­tuska­p­a­siteet­tia. Muutenkin mie­lenki­in­toinen juttu

    1. Tapio:
      Himan off-top­ic, mut­ta Vesa Kan­ni­asel­la on Kanavas­sa 4/21 mie­lenki­in­toinen artikke­li vero­tuk­ses­ta. Hän mm. tuo esille Dimond-Mir­rleesin tehokku­us­pe­ri­aat­teen, jon­ka mukaan on parem­pi verot­taa kulu­tus­ta kuin tulon­muo­dos­tus­ta, sil­lä tulon­muo­dos­tus tuot­taa uut­ta talouden suori­tuska­p­a­siteet­tia. Muutenkin mie­lenki­in­toinen juttu

      Toisaal­ta rikkail­ta ei tule tulo­jen suh­teessa niin paljoa kulutusveroa.
      Var­al­lisu­us tup­paa jäämään ”säästöön”.

      Sijoit­tamisen kan­nus­t­a­mi­nen tule­van ansio­tuloveron takia, voi olla hie­man ”korkealen­toista”…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.