Progressiivinen kunnallisvero kannattaa unohtaa

Pää­mi­nis­te­ri San­na Marin esit­ti dema­rien vaa­li­ten­tis­sä kun­nal­lis­ve­ron muut­ta­mis­ta progres­sii­vi­sek­si. Täl­lä hän var­maan halusi kuu­los­taa vasem­mis­to­lai­sel­ta, mut­ta aja­tus on ker­ta­kaik­ki­ses­ti tur­miol­li­nen. Se lisäi­si eriar­voi­suut­ta sekä kun­tien sisäl­lä että nii­den välillä.

Sivuu­tan kysy­myk­sen sii­tä, pitäi­si­kö vero­tuk­sen olla progres­sii­vi­sem­paa kuin se nyt on, sil­lä vaik­ka halut­tai­siin nykyis­tä progres­sii­vi­sem­paa vero­tus­ta, se pitäi­si toteut­taa val­tion tulo­ve­ron puolella.

Progres­sii­vi­nen kun­nal­lis­ve­ro lisäi­si varak­kaim­pien val­taa kun­nis­sa. Hen­ki­lö, jon­ka vuo­si­tu­lot ovat vaik­ka 20 mil­joo­naa euroa, toi­si muka­van raha­po­tin muka­naan muut­taes­saan kun­taan. On aika help­po pyy­tää kun­taa kaa­voit­ta­maan mie­lui­nen tont­ti, jon­ne aset­tua asu­maan. Vaik­ka Hel­sin­kiin ei var­maan­kaan tuli­si sen­tään mil­jo­nää­rien öky­asun­to­ja Töö­lön­lah­den ran­nal­le, rik­kai­den asui­na­luei­den kaa­voit­ta­mi­nen sai­si vauhtia.

Jo nyt pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­tien kil­pai­lu yhtei­sö­ve­ro­tu­lois­ta on joh­ta­nut sii­hen, että yri­tyk­set voi­vat kiris­tää kun­nil­ta edul­li­sia kaa­vo­ja toimitiloilleen.

Minä ete­ni­sin täy­sin päin­vas­tai­seen suun­taan kuin San­na Marin. Lait­tai­sin yhden hen­ki­lön mak­sa­mil­le kun­nal­lis­ve­roil­le katon kan­nus­taak­se­ni kun­tia koh­te­le­maan kun­ta­lai­si­aan tas­a­puo­li­sem­min, sil­lä kyl­lä nii­tä hyviä veron mak­sa­jia tavoi­tel­laan nyt­kin arve­lut­ta­vin kei­noin. Varak­kaim­pien vero­ja en kui­ten­kaan alen­tai­si. Yli mene­vän osan vain ohjai­sin val­tiol­le. Tämä alen­tai­si varak­kaim­pien kun­tien vero­tu­lo­ja, mut­ta se tie­tys­ti otet­tai­siin huo­mioon kun­tien väli­ses­sä vero­tu­lo­jen tasauksessa.

Progres­sii­vi­nen kun­nal­lis­ve­ro lisäi­si myös enti­ses­tään kun­tien väli­siä ero­ja vero­tu­lois­sa. Rik­kaat kun eivät ole tasai­ses­ti jakau­tu­neet ympä­ri maa­ta. San­na Mari­nin ehdo­tus on suo­ra­nais­ta man­naa Kauniaisille.

En tie­dä, kum­mas­ta olen enem­män huo­lis­sa­ni. Sii­tä, että pää­mi­nis­te­ri ehkä tie­si puhu­van­sa vaa­li­ten­tis­sä puu­ta hei­nää vai sii­tä, ettei ehkä tiennyt.

67 vastausta artikkeliin “Progressiivinen kunnallisvero kannattaa unohtaa”

    1. Mut­ta ku mitään ei enää saa sanoa, var­sin­kaan kuk­ka­roon tai sen sisäl­töön kos­ke­vaa? Oli­si­ko mm. Turun (se käve­ly­sil­ta ym.) ja Hel­sin­gin (tun­ne­lit eri tar­koi­tuk­siin mm. Pis­sa­ra­ta vai mikä se oli) ihmeel­li­set ura­koin­nit joten­kin jär­ke­väm­piä, jos niis­tä oikeas­ti päät­tä­vil­lä oli­si enem­män osuut­ta kunnallisveroissa?

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  1. Eikö kun­nal­lis­ve­ros­sa ole jo nyt progres­sio­ta astei­kon ala­pääs­sä, vai mak­saa­ko val­tio kun­nil­le sen vähen­nyk­sen, jon­ka ansios­ta pie­ni­tu­loi­set mak­sa­vat jo nyt vero­ja, jot­ka ovat alem­pia kuin kunnallisveroprosentti?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Öh, ihan­ko oikeasti?
        Että kun kun­nal­lis­ve­ron alai­set tulot nousee 30k€ -> 70k€, niin vero­pros­sa nousee rei­lun YHDEN?

        Ja tämä on mer­ki­tyk­sel­lis­tä miksi?

        Hie­no löy­dös toi­saal­ta ihan vuo­si­kym­me­nen takaa, ois­ko jos­saan tuo­reem­paa käppyrää?

        Mun mie­les­tä tää pelot­te­lu rik­kai­den suo­si­mi­ses­ta on hölynpölyä.

        Jos progres­sii­vi­nen vero­tus on oikeu­den­mu­kai­nen, niin se on sitä myös kunnallisverotuksessa.
        Nyt sit­ten Ode yrit­tää kek­siä syi­tä, mik­si sen pitäi­si olla epäoikeudenmukainen.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. toke: Jos progres­sii­vi­nen vero­tus on oikeu­den­mu­kai­nen, niin se on sitä myös kunnallisverotuksessa.

        Ei se nyt ihan niin mene, että jos jos­sa­kin mak­sus­sa on tulo­jen mää­rään perus­tu­va progres­sio, niin sit­ten se pitää olla kai­kis­sa muis­sa maksuissa. 

        Ei progres­sio ole mikään itsei­sar­vo vaan läh­tö­koh­ta­na on se, että jon­kun­lai­nen “tulo­jen tasaus” on yhteis­kun­nas­sa kat­sot­tu oikeu­den­mu­kai­sek­si, jot­ta pys­ty­tään tar­joa­maan kai­kil­le riit­tä­vä perus­tur­van ja pal­ve­lui­den taso. 

        Kyse on vain sii­tä, kuin­ka se tasaus toteu­te­taan. On aika help­po näh­dä, että tasaus kan­nat­taa toteut­taa mah­dol­li­sim­man sel­keäl­lä, läpi­nä­ky­väl­lä ja uni­ver­saa­lil­la taval­la pääl­lek­käi­syyk­siä välttäen. 

        Tämä puol­taa progres­sion kes­kit­tä­mis­tä valtionverotukseen. 

        Val­tion vero­tu­lois­ta sit­ten tue­taan “kään­täen” progres­sii­vi­ses­ti nii­tä kun­tia, jot­ka saa­vat kerät­tyä vähem­män kunnallisverotuloja.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. I.L.: Ei se nyt ihan niin mene, että jos jos­sa­kin mak­sus­sa on tulo­jen mää­rään perus­tu­va progres­sio, niin sit­ten se pitää olla kai­kis­sa muis­sa maksuissa. 

        Ei progres­sio ole mikään itsei­sar­vo vaan läh­tö­koh­ta­na on se, että jon­kun­lai­nen ”tulo­jen tasaus” on yhteis­kun­nas­sa kat­sot­tu oikeu­den­mu­kai­sek­si, jot­ta pys­ty­tään tar­joa­maan kai­kil­le riit­tä­vä perus­tur­van ja pal­ve­lui­den taso. 

        Kyse on vain sii­tä, kuin­ka se tasaus toteu­te­taan. On aika help­po näh­dä, että tasaus kan­nat­taa toteut­taa mah­dol­li­sim­man sel­keäl­lä, läpi­nä­ky­väl­lä ja uni­ver­saa­lil­la taval­la pääl­lek­käi­syyk­siä välttäen. 

        Tämä puol­taa progres­sion kes­kit­tä­mis­tä valtionverotukseen. 

        Val­tion vero­tu­lois­ta sit­ten tue­taan ”kään­täen” progres­sii­vi­ses­ti nii­tä kun­tia, jot­ka saa­vat kerät­tyä vähem­män kunnallisverotuloja.

        Mie­len­kiin­toi­nen näke­mys, että sun mie­les­tä on yksin­ker­tai­sem­paa ja läpi­nä­ky­väm­pää mak­saa tois­ta veroa pro­ge­na ja tois­ta tasa­na ja sit­ten hilail­la raho­ja näi­den kah­den ins­tans­sin välillä.

        Oikeas­ti yksin­ker­tais­ta ja läpi­nä­ky­vää oli­si sama progres­sio molem­mis­sa ja lisäk­si vie­lä pääomatuloissa.
        Kun kaik­ki olis tasa-arvoi­ses­ti progres­sii­vi­sia, voi­si progres­sio­ta sää­tää loi­vem­mak­si, jos­kin tulo­ke­hi­tyk­sen takia ylä­pää­tä vois vähän nos­taa, mut­ta lait­taa huip­pu siis huo­mat­ta­vas­ti nykyis­tä kovem­mil­le tuloille.

        Lop­puis tää kik­kai­lu ansio­tu­lo- ja pää­oma­tu­lo­ve­ro­jen välil­lä samalla.
        Kuten oli ennen vuot­ta 1992, jol­loin muu­tok­sen kuvi­tel­tiin aut­ta­van Suo­men pois lamasta.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. toke: Jos progres­sii­vi­nen vero­tus on oikeu­den­mu­kai­nen, niin se on sitä myös kunnallisverotuksessa.

        Veron­mak­sa­jal­le on väliä sil­lä, kuin­ka progres­sii­vi­nen vero­tus on koko­nai­suu­des­saan. Sil­lä, kuin­ka progres­sii­vi­nen jokin yksi vero­tuk­sen osa on, ei ole veron­mak­sa­jal­la väliä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. Ossi Sare­so­ja: Veron­mak­sa­jal­le on väliä sil­lä, kuin­ka progres­sii­vi­nen vero­tus on koko­nai­suu­des­saan. Sil­lä, kuin­ka progres­sii­vi­nen jokin yksi vero­tuk­sen osa on, ei ole veron­mak­sa­jal­la väliä.

        Jep,
        ja kun täl­lä het­kel­lä progres­sii­vi­sia eivät ole:
        1. ansio­tu­lo­jen kunnallisvero
        2. kaik­ki kulutusverot
        3. pää­oma­tu­lo­ve­ro lähes puhtaasti,

        niin on joten­kin has­sua, että sii­tä nel­jän­nes­tä eli val­tion ansio­tu­lo­ve­ros­ta jak­se­taan esim. kok­ka­rei­den suul­la jat­ku­vas­ti marmattaa.

        Edel­leen­kin kan­na­tan, että kaik­ki tulo­ve­rot samal­la progressiolla.
        Taval­li­nen ihmi­nen­kin pys­tyi­si arvioi­maan veron­sa ilman vero­hal­lin­non lomakehimmeleitä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      6. toke: niin on joten­kin has­sua, että sii­tä nel­jän­nes­tä eli val­tion ansio­tu­lo­ve­ros­ta jak­se­taan esim. kok­ka­rei­den suul­la jat­ku­vas­ti marmattaa.

        Etkö luke­nut mitä Ossi kirjoitti?

        Ei veron­mak­sa­ja kat­so, koos­tuu­ko progres­sio yhdes­tä vai kym­me­nes­tä osas­ta, vaan sitä koko­nai­suut­ta. Val­tion vero on progres­sii­vi­nen ja vie­lä­pä aika rei­lus­ti, läh­tien nol­las­ta, eka por­ras on 6% ja vii­mei­nen 31,25%.

        On ihan type­rää hajaut­taa progres­sio joka paik­kaan. Tätä­hän vasem­mis­to aina ehdot­taa, kaik­kien vero­jen­pi­täi­si olla progres­sii­vi­sia, myös päi­vä­hoi­to­mak­su­jen (ovat jo), lap­si­li­sien yms. Näin­hän meil­lä aikai­sem­min oli ja sii­tä ei otta­nut erk­ki­kään selvää. 

        On kaik­kien kan­nal­ta paras­ta, että progres­sio on yhdes­sä pai­kas­sa. Se voi­daan sit­ten vaik­ka nos­taa 110%iin, jos sil­tä tun­tuu. Mut­ta hajau­tet­tu ja pii­lo­tet­tu progres­sio on yksin­ker­tai­ses­ti huo­noa hallintoa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      7. Sylt­ty: Etkö luke­nut mitä Ossi kirjoitti?

        Ei veron­mak­sa­ja kat­so, koos­tuu­ko progres­sio yhdes­tä vai kym­me­nes­tä osas­ta, vaan sitä koko­nai­suut­ta. Val­tion vero on progres­sii­vi­nen ja vie­lä­pä aika rei­lus­ti, läh­tien nol­las­ta, eka por­ras on 6% ja vii­mei­nen 31,25%.

        On ihan type­rää hajaut­taa progres­sio joka paik­kaan. Tätä­hän vasem­mis­to aina ehdot­taa, kaik­kien vero­jen­pi­täi­si olla progres­sii­vi­sia, myös päi­vä­hoi­to­mak­su­jen (ovat jo), lap­si­li­sien yms. Näin­hän meil­lä aikai­sem­min oli ja sii­tä ei otta­nut erk­ki­kään selvää. 

        On kaik­kien kan­nal­ta paras­ta, että progres­sio on yhdes­sä pai­kas­sa. Se voi­daan sit­ten vaik­ka nos­taa 110%iin, jos sil­tä tun­tuu. Mut­ta hajau­tet­tu ja pii­lo­tet­tu progres­sio on yksin­ker­tai­ses­ti huo­noa hallintoa.

        Ei ole parasta.
        Paras­ta (ja yksin­ker­tai­sin­ta) on, että progres­sio on sama kai­kis­sa tulo­la­jeis­sa. Sil­loin ne voi­daan yksin­ker­tai­ses­ti las­kea yhteen ja on vain yksi vero­pro­sent­ti. Eikä kol­mea. Ja lop­puu se kik­kai­lu tulo­la­jien välillä.
        Yksi pro­sent­ti ja yksi progres­sio ja yksi (yhdis­tet­ty) tulolaji.
        Eri­tyis­tä osaa­mis­ta vaa­tii se, että tätä kut­suu hajau­te­tuk­si ja piilotetuksi.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Jos kuun­te­lee San­na Mari­nin puhei­ta riit­tä­vän tar­kas­ti, ei oikein voi vält­tyä sil­tä vai­ku­tel­mal­ta, että hän tie­tää usein puhu­van­sa puu­tu hei­nää. Hän on sel­väs­ti äly­käs, ja tun­tuu ymmär­tä­vän kan­san­ta­lou­den perus­tei­ta vasem­mis­to­puo­luei­den kes­ki­ver­to­po­lii­tik­ko­ja parem­min. Mut­ta… usein hän (minun mie­les­tä­ni) tie­tää sel­väs­ti puhu­van­sa peh­mei­tä, mut­ta ei anna sen suu­rem­min hai­ta­ta itse­ään. Se on suo­ras­taan rikol­lis­ta, kos­ka ennen kuin vasem­mis­to pys­tyy lopet­ta­maan Osmon ter­meil­lä ”neli­raa­ja­jar­ru­tuk­sen” ei maam­me talout­ta saa­da miten­kään nousuun. Toi­saal­ta jos sys­tee­mi kor­ja­taan pel­käs­tään oikeis­ton toi­mes­ta, uskon tulok­sen ole­van pal­jon huo­nom­pi kuin vasem­mis­ton kans­sa yhdessä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Mjo­ki:
      Jos kuun­te­lee San­na Mari­nin puhei­ta riit­tä­vän tar­kas­ti, ei oikein voi vält­tyä sil­tä vai­ku­tel­mal­ta, että hän tie­tää usein puhu­van­sa puu­tu hei­nää. Hän on sel­väs­ti äly­käs, ja tun­tuu ymmär­tä­vän kan­san­ta­lou­den perus­tei­ta vasem­mis­to­puo­luei­den kes­ki­ver­to­po­lii­tik­ko­ja parem­min. Mut­ta… usein hän (minun mie­les­tä­ni) tie­tää sel­väs­ti puhu­van­sa peh­mei­tä, mut­ta ei anna sen suu­rem­min hai­ta­ta itse­ään. Se on suo­ras­taan rikol­lis­ta, kos­ka ennen kuin vasem­mis­to pys­tyy lopet­ta­maan Osmon ter­meil­lä ”neli­raa­ja­jar­ru­tuk­sen” ei maam­me talout­ta saa­da miten­kään nousuun. Toi­saal­ta jos sys­tee­mi kor­ja­taan pel­käs­tään oikeis­ton toi­mes­ta, uskon tulok­sen ole­van pal­jon huo­nom­pi kuin vasem­mis­ton kans­sa yhdessä.

      On vasem­mis­to ja ammat­ti­lii­tot saa­neet aikaan sen, ettei koron­na pääs­syt leviä­määnm Suo­mes­sa. Tuos­sa ker­ran poh­dis­keltíin tak­si­kus­kin kans­sa, mik­si koron­na levi­si niin voi­mak­kaas­ti Viros­sa. Sie­lä leh­dis­tös­sä on tul­lut sii­hen tulok­seen, että Viros­sa ei ole sai­ra­sa­jan palk­kaa ensim­mäi­sel­tä nel­jäl­tä päi­väl­tä. Tämän vuok­si pie­ni­palk­kai­set pal­ve­lua­lo­jen työn­te­ki­jät ovat jou­tu­neet mene­mään työ­hön koron­nas­sa ja tau­ti pää­si leviä­mään vapaas­ti, min­kä seu­rauk­se­na yhteis­kun­ta jou­dut­tiin sul­ke­maan voi­mak­kaa­min kuin Suomessa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Kyt­ty­ra: On vasem­mis­to ja ammat­ti­lii­tot saa­neet aikaan sen, ettei koron­na pääs­syt leviä­määnm Suo­mes­sa. Tuos­sa ker­ran poh­dis­keltíin tak­si­kus­kin kans­sa, mik­si koron­na levi­si niin voi­mak­kaas­ti Viros­sa. Sie­lä leh­dis­tös­sä on tul­lut sii­hen tulok­seen, että Viros­sa ei ole sai­ra­sa­jan palk­kaa ensim­mäi­sel­tä nel­jäl­tä päi­väl­tä. Tämän vuok­si pie­ni­palk­kai­set pal­ve­lua­lo­jen työn­te­ki­jät ovat jou­tu­neet mene­mään työ­hön koron­nas­sa ja tau­ti pää­si leviä­mään vapaas­ti, min­kä seu­rauk­se­na yhteis­kun­ta jou­dut­tiin sul­ke­maan voi­mak­kaa­min kuin Suomessa.

        Voi­han se olla, ettei ter­veys­vi­ran­omai­sil­la ollut­kaan eri­tyi­sen mer­kit­tä­vää roo­lia sii­nä miten Suo­mes­sa koro­naa on tor­jut­tu, vaan kun­nia kuu­luu­kin ammat­tiyh­dis­tyk­sil­le ja vasem­mis­tol­le. Kiit­täi­sim­me­kö seu­raa­vak­si vasem­mis­toa ja ammat­tiyh­dis­tys­lii­ket­tä suh­teel­li­suus­teo­rian keksimisestä?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Mjo­ki: Voi­han se olla, ettei ter­veys­vi­ran­omai­sil­la ollut­kaan eri­tyi­sen mer­kit­tä­vää roo­lia sii­nä miten Suo­mes­sa koro­naa on tor­jut­tu, vaan kun­nia kuu­luu­kin ammat­tiyh­dis­tyk­sil­le ja vasem­mis­tol­le. Kiit­täi­sim­me­kö seu­raa­vak­si vasem­mis­toa ja ammat­tiyh­dis­tys­lii­ket­tä suh­teel­li­suus­teo­rian keksimisestä?

        Nyt puhut aiem­man kom­men­toi­jan ohi ja ehkä hie­man nyrk­kei­let oli­nuk­kea vas­taan. Ter­veys­vi­ran­omai­set ovat anta­neet suo­si­tuk­sia sii­tä, mitä pitäi­si teh­dä, hal­li­tus on teh­nyt pää­tök­siä ja pan­nut nii­tä toi­meen, ja kan­sa­lai­set ovat osal­taan nou­dat­ta­neet ter­veys­vi­ran­omais­ten suo­si­tuk­sia. Kom­men­toi­jan point­ti lie­nee kui­ten­kin ollut sii­nä, että esim. karan­tee­ni­pää­tök­siä on käy­tän­nös­sä hel­pom­pi teh­dä ja suo­si­tuk­sia sai­raa­na kotiin jää­mi­ses­tä nou­dat­taa, mikä­li ele­tään jär­jes­tel­mäs­sä, jos­sa sai­ra­sa­jal­ta saa palk­kaa. Jos täl­lais­ta jär­jes­tel­mää ei oli­si, ihmi­set saat­tai­si­vat pal­kan­me­ne­tyk­sen pelos­sa men­nä sai­raa­na­kin töihin.

        (Vasem­mis­toa sen sijaan voi kyl­lä perus­tel­lus­ti­kin kiit­tää suh­teel­li­suus­teo­rian kek­si­mi­ses­tä, sil­lä Eins­tein oli sosialisti. 😉 )

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. K. M. K: Nyt puhut aiem­man kom­men­toi­jan ohi ja ehkä hie­man nyrk­kei­let oli­nuk­kea vas­taan. Ter­veys­vi­ran­omai­set ovat anta­neet suo­si­tuk­sia sii­tä, mitä pitäi­si teh­dä, hal­li­tus on teh­nyt pää­tök­siä ja pan­nut nii­tä toi­meen, ja kan­sa­lai­set ovat osal­taan nou­dat­ta­neet ter­veys­vi­ran­omais­ten suo­si­tuk­sia. Kom­men­toi­jan point­ti lie­nee kui­ten­kin ollut sii­nä, että esim. karan­tee­ni­pää­tök­siä on käy­tän­nös­sä hel­pom­pi teh­dä ja suo­si­tuk­sia sai­raa­na kotiin jää­mi­ses­tä nou­dat­taa, mikä­li ele­tään jär­jes­tel­mäs­sä, jos­sa sai­ra­sa­jal­ta saa palk­kaa. Jos täl­lais­ta jär­jes­tel­mää ei oli­si, ihmi­set saat­tai­si­vat pal­kan­me­ne­tyk­sen pelos­sa men­nä sai­raa­na­kin töihin.

        (Vasem­mis­toa sen sijaan voi kyl­lä perus­tel­lus­ti­kin kiit­tää suh­teel­li­suus­teo­rian kek­si­mi­ses­tä, sil­lä Eins­tein oli sosialisti. 😉 )

        Olet täy­sin oikeas­sa: kom­ment­ti­ni oli tahal­li­nen kär­jis­tys, jon­ka taus­ta-aja­tuk­se­na oli se, ettei hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taa ole raken­ta­neet hyvät ihmi­set (yleen­sä minun kans­sa­ni samaa miel­tä ole­vat) ja sitä kai­kin tavoin yri­tä pila­ta pahat ihmi­set. Vaan poh­jois­mai­nen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­ta — niin­kuin me sen tun­nem­me — on raken­net­tu oikeis­ton ja vasem­mis­ton yhteis­työl­lä. Mut­ta yhtä kaik­ki olet oikeas­sa sii­nä, että argu­ment­ti­na se oli huo­nos­ti rakennettu.

        Eins­tein oli todel­la­kin sosia­lis­ti, ja itse sanoi­sin pikem­min­kin, ettei­vät hänen yhteis­kun­nal­li­set näke­myk­se­nä vai­kut­ta­neet nega­tii­vi­ses­ti tie­teel­li­seen työ­hön. Kan­nat­taa muu­ten lukea Into-kus­tan­nuk­sen ”Maa­il­man Albert Eins­tei­nin sil­min”, jos­sa on hänen kir­joi­tuk­si­aan ja aja­tuk­si­aan. Mie­les­tä­ni hän oli var­sin naii­vi kir­joi­tuk­sis­saan. Eri­tyi­sen kiin­nos­ta­va oli kir­jeen­vaih­to Eins­tei­nin ja Freu­din välil­lä, sii­nä tii­vis­tyi idea­lis­min ja rea­lis­min väliin repeä­vä ammot­ta­va kuilu.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Mjo­ki: Voi­han se olla, ettei ter­veys­vi­ran­omai­sil­la ollut­kaan eri­tyi­sen mer­kit­tä­vää roo­lia sii­nä miten Suo­mes­sa koro­naa on tor­jut­tu, vaan kun­nia kuu­luu­kin ammat­tiyh­dis­tyk­sil­le ja vasem­mis­tol­le. Kiit­täi­sim­me­kö seu­raa­vak­si vasem­mis­toa ja ammat­tiyh­dis­tys­lii­ket­tä suh­teel­li­suus­teo­rian keksimisestä?

        Haus­kaa, että mai­nit­sit juu­ri Suh­teel­li­suus­teo­rian, ottaen huo­mioon Albert Eins­tei­nin poliit­ti­set näkemykset.
        https://en.m.wikipedia.org/wiki/Political_views_of_Albert_Einstein

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. Radi­kaa­li:

        Haus­kaa, että mai­nit­sit juu­ri Suh­teel­li­suus­teo­rian, ottaen huo­mioon Albert Eins­tei­nin poliit­ti­set näkemykset.

        Eins­tei­nin poliit­ti­set näke­myk­set oli­vat monin tavoin poik­keuk­sel­li­sia yhdis­tel­miä aika­kau­te­naan. Niin poik­keuk­sel­li­sia, että mikään sil­loi­nen oikeis­to-vasem­mis­to ‑akse­lin poliit­ti­nen puo­lue ei uskal­ta­nut sanoa Eins­tein ole­van taka­naan. Poik­keuk­se­na ehkä Israe­lin val­tio. Eins­tein ei ollut eri­tyi­sen uskon­nol­li­nen juu­ta­lai­nen, mut­ta hänel­lä oli juu­ta­lai­nen iden­ti­teet­ti. Holo­kaus­ti tun­tui hänes­tä mitä ilmei­sim­min aivan hir­veäl­tä, oli­han hän elä­nyt lap­suu­ten­sa ja nuo­ruu­ten­sa itse­kin juu­ta­lai­se­na Sak­sas­sa, ja saa­nut tois­tu­vas­ti osak­seen anti­se­mi­tis­tis­ta rasis­mia. Hän oli aktii­vi­nen pasi­fis­min puo­les­ta puhu­ja ja kan­nat­ti aktii­vi­ses­ti Israe­lin val­tion perus­ta­mis­ta. Jo pel­käs­tään näi­den kah­den näke­myk­sen yhdis­tel­mä oli aika­naan jotain, joka oli aika harvinaista.

        Eins­tein­sis­ta tuli niin näky­vä ja tun­net­tu Israe­lin ja sen itse­näi­syy­den puo­les­ta­pu­hu­ja, että Israe­lin pää­mi­nis­te­ri Ben Gurion esit­ti Eins­tei­nil­le pyyn­nön tul­la Israe­lin pre­si­den­tik­si vuon­na 1952 edel­li­sen pre­si­den­tin kuol­tua. Eins­tein kiel­täy­tyi. Hän oli sil­loin jo van­ha, eikä elä­nyt kovin pit­kään sen jäl­keen. Oli­si mie­len­kiin­tois­ta tie­tää, mitä kaik­kea maa­il­man­his­to­rias­sa oli­si men­nyt toi­sin, jos pasi­fis­ti­na tun­net­tu Eins­tein oli­si­kin suos­tu­nut siir­ty­mään Israe­lin pre­si­den­tik­si. Kir­jeet löy­ty­vät osoitteesta:
        https://www.jewishvirtuallibrary.org/offering-the-presidency-of-israel-to-albert-einstein

        Kapi­ta­lis­mia Eins­tein kyl­lä kri­ti­soi, mut­ta koros­ti sitä, ettei ole kommunistikaan.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. En ymmär­rä mis­tä on syn­ty­nyt käsi­tys, että Marin oli­si joten­kin eri­tyi­sen fik­su polii­tik­ko. Mikään todis­tusai­neis­to ei tätä tue. Asia on mie­les­tä­ni pikem­min­kin päin­vas­toin — kun Mari­nin jul­ki­sia ulos­tu­lo­ja kat­soo, ei voi vält­tyä aja­tuk­sel­ta, että tämä ihmi­nen on tyh­mä kuin saapas.

      Ilmei­ses­ti suku­puo­len­sa taas suojelee.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Hen­ri k.: Marin oli­si joten­kin eri­tyi­sen fik­su poliitikko. 

        Läh­ti­sin ole­tuk­ses­ta, että jos joku hen­ki­lö kyke­nee nouse­maan pää­mi­nis­te­rik­si, sitä voi läh­tö­koh­tai­ses­ti pitää osoi­tuk­se­na eri­tyi­ses­tä poliit­ti­ses­ta osaa­mi­ses­ta. Nimit­täin sil­le pal­lil­le halu­aa moni muukin.

        Sit­ten, onko Marin eri­tyi­sen hyvä ver­rat­tu­na mui­hin pää­mi­nis­te­rei­hin, onkin toi­nen juttu.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    3. San­na Marin kehui kun­ta­vaa­lioh­jel­mas­sa tam­pe­re­lai­suut­ta vil­pit­tö­män oloi­ses­ti ja mikä ettei, Tam­pe­reel­ta puut­tuu kai­ken­lai­nen pönö­tys, Tam­pe­reen likat ovat suo­ria ja rei­lu­ja ja siel­lä jopa savo­lai­nen Les­ki­nen ja poh­ja­lai­nen Ala­ta­lo tuli­vat het­ken jut­tuun. Mut­ta oli­ko tämä­kin tie­tois­ta tam­pe­re­lai­sen dema­ri-itse­tun­non koho­tus­ta tiu­kan por­mes­ta­ri­vaa­lin alla? Näin uskoo vakaa akaa­lai­nen, Olli af Ackas.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Sote-uudis­tuk­sen toteu­tues­sa kun­nal­lis­ve­ron osuu­dek­si jää aiem­paa pie­nem­pi osuus, ja jos val­tio vähi­tel­len kiris­tää omaa progres­sio­taan, siir­ret­ty­ään rei­lut 13 pro­sent­tiyk­sik­köä aiem­mas­ta kun­nal­lis­ve­ron tuo­tos­ta omaan hal­tuun­sa, sama lop­pu­tu­los voi tul­la sitä­kin kautta.

    En ole sil­ti samaa miel­tä tästä:
    “Progres­sii­vi­nen kun­nal­lis­ve­ro lisäi­si varak­kaim­pien val­taa kun­nis­sa. Hen­ki­lö, jon­ka vuo­si­tu­lot ovat vaik­ka 20 mil­joo­naa euroa, toi­si muka­van raha­po­tin muka­naan muut­taes­saan kun­taan. On aika help­po pyy­tää kun­taa kaa­voit­ta­maan mie­lui­nen tont­ti, jon­ne aset­tua asumaan.”

    Ei sel­lai­sia asuk­kai­ta ole Suo­mes­sa kai yhtään, joil­la ansio­tu­lot oli­si­vat pysy­väs­ti 20 mil­joo­naa euroa vuo­des­sa tai enem­män. Jat­kos­sa kun­nal­lis­ve­ro­ja ker­tyy aiem­paan näh­den vain noin kol­mas­osa. Jos ei kol­min­ker­tai­sen kun­nal­lis­ve­ro­tuk­sen aika­na ole niin tapah­tu­nut, niin tus­kin niin kävi­si ylei­ses­ti jat­kos­sa­kaan. Vaik­ka progres­sion myö­tä vero­tus nousi­si vaik­ka 50 % uudes­ta tasos­ta, niin vero­ker­ty­mä oli­si sil­ti sel­väs­ti aiem­paa pie­nem­pi Nykyi­sin­kin sama oli­si mah­dol­lis­ta, mut­ta eivät kun­nat sil­ti tapaa kaa­voit­taa hyvä­tu­lois­ten asuk­kai­den toi­vei­den perus­teel­la mitään.

    Progres­sii­vi­nen kun­nal­lis­ve­ro lisäi­si myös enti­ses­tään kun­tien väli­siä ero­ja verotuloissa.”

    Tus­kin. Eikö­hän ne vero­pro­sen­tit ase­tet­tai­si tulo­ta­son mukaan pyr­kien suh­tees­sa suun­nil­leen samoi­hin koko­nais­tu­loi­hin kuin ennen­kin meno­jen lisäyk­sil­lä lisät­ty­nä, jol­loin kun­tien väli­set suh­teel­li­set erot vero­tu­lois­sa säi­lyi­si­vät suun­nil­leen ennallaan.

    Mut­ta vaik­ka en näe samal­la tavoin peri­aat­teel­lis­ta ongel­maa progres­sii­vi­sel­le kun­nal­lis­ve­rol­le, en täs­sä koh­taa kui­ten­kaan kan­na­ta monen viral­li­sen vero­pro­sen­tin kunnallisverotusta.

    Mie­les­tä­ni kan­nus­tin­louk­ku­jen vähen­tä­mis­syis­tä vero­jen alka­mi­nen kun­nal­lis­ve­ro­tuk­ses­sa oli­si syy­tä kui­ten­kin toteut­taa erään­lai­se­na tasai­sem­pa­na liu­ku­ma­na sen sijaan, kuin­ka ansio­tu­lo­vä­hen­nys kun­nal­lis­ve­ro­tuk­ses­sa toi­mii nyt, muo­dos­taen tark­ka­ra­jai­sen kan­nus­tin­lou­kun. Kun­nal­lis­ve­ro­tuk­sen progres­sio­ta voi­si lisä­tä muok­kaa­mal­la ansio­tu­lo­vä­hen­nys­tä, mut­ta säi­lyt­tää sil­ti yhden vero­kan­nan kunnallisverotus.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Bri­tan­nias­sa val­tio vas­taa pää­osas­ta kun­tien rahoi­tus­ta. Mar­ga­ret Thatc­her tah­toi kui­ten­kin vas­tuut­taa yksi­löi­tä kun­nan perus­pal­ve­luis­ta tuo­mal­la “Poll Taxin”, joka oli hen­ki­ra­ha, jol­lai­nen meil­lä­kin on ollut 1920-luvun alkuun. Poll Tax oli yksi Thatc­he­rin suo­sion las­kun syis­tä sem­min­kin, kun vas­tus­ta­jat nos­ti­vat sen kepin nok­kaan pro­pa­gan­dis­ti­ses­ti kuten meil­lä Sipi­län hal­li­tus­ta vas­taan kikyn. 

      Kiky­ki­ky­ki­ky” “poll­tax­poll­tax­poll­tax”.

      Kui­ten­kin meil­lä ollaan hil­jak­siin kikyyn kuu­lu­nees­ta pal­kan­alen­nuk­ses­ta työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­sun siir­ron ver­ran. Sii­tä sovit­tiin, kos­ka kil­pai­lu­ky­vyn paran­ta­mi­nen oli vält­tä­mä­tön­tä. Sil­ti “kiky­ki­ky­ki­ky”.

      Ja Yle­ve­ro meni meil­lä suk­ka­na läpi, eikä Kris­ta Kiu­rul­le huu­de­ta “mag­gie­mag­gie­mag­gie”, vaik­ka Yle­ve­ro on tek­ni­ses­ti lähes ident­ti­nen Poll Taxin kanssa.

      Poli­tii­kan pro­pan­gan­das­sa sama­kin asia voi olla toi­saal­ta edis­tyk­sel­li­nen ja toi­saal­ta pahuu­den ytimestä.

      Mitä tulee suu­ri­tu­lois­ten kun­ta­ve­roon niin onhan vähän ano­ma­lis­ta, että jos Nokian optio­mil­jo­nää­ri sat­tuu­kin asu­maan Espoon sijaan Kark­ki­las­sa, on täl­lä mer­kit­tä­vä vai­ku­tus jäl­kim­mäi­sen vuo­si­bud­jet­tiin. Espool­le­han rahat kuu­lu­vat Espoon elin­voi­man vuok­si, onhan Espoos­sa kol­me Kehää pääteltäviksi.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Olli Saa­ri­nen: Bri­tan­nias­sa val­tio vas­taa pää­osas­ta kun­tien rahoi­tus­ta. Mar­ga­ret Thatc­her tah­toi kui­ten­kin vas­tuut­taa yksi­löi­tä kun­nan perus­pal­ve­luis­ta tuo­mal­la ”Poll Taxin”, joka oli henkiraha

        Ennen poll taxia Bri­tan­nias­sa oli kyl­lä pai­kal­li­nen vero­kin (rate), mut­ta se oli kiin­teis­tö­ve­ro. Thatc­he­ria ärsyt­ti, että vasem­mis­to­lai­set kun­nal­lis­po­lii­ti­kot saat­toi­vat nos­taa veroa, mut­ta se ei suo­raan vai­kut­ta­nut esim vuo­kral­la asujiin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Minul­le on mys­tee­ri, mik­si vasem­mis­to­lai­nen ajat­te­lu, joka pyr­kii kai sinän­sä ole­maan humaa­nia ja laa­ja­kat­seis­ta, tun­tuu fokusoi­van ihmis­ten väli­ses­sä “eriar­voi­suu­des­sa” vain ja ainoas­taan tuloi­hin? Muil­la elä­mä­na­lueil­la erot ihmis­ten välil­lä ovat kui­ten­kin usei­ta ker­ta­luok­kia suu­rem­pia kuin nykyi­set erot nettopalkkatuloissa. 

    Aja­tel­laan vaik­ka ter­veyt­tä, kauneutta/komeutta, urhei­lul­li­suut­ta ja musi­kaa­li­suut­ta, puhe­lah­jo­ja, suku­lais­ten ja ystä­vien mää­rää sekä (edel­tä­vis­tä pal­jon riip­pu­vaa) ihmi­sen kiin­nos­ta­vuut­ta pari­suh­de­mark­ki­noil­la. Kaik­ki eivät pys­ty juok­se­maan mara­to­ne­ja, pelaa­maan tai­ta­vas­ti jal­ka­pal­loa, tans­si­maan suju­vas­ti sal­saa tai lau­la­maan kau­niis­ti karao­kes­sa, vaik­ka kuin­ka haluaisivat/yrittäisivät. Kai­kil­la ei ole lava­sä­tei­lyä tai muu­ten naa­maa joka kään­tää kat­seet puo­leen­sa, eikä nopeas­ti pois­päin. Ja sosi­aa­li­nen menes­tys ruok­kii sosi­aa­lis­ta menes­tys­tä, ja päin­vas­toin — ihmi­set huo­maa­vat kyl­lä her­käs­ti, kuka on vähem­män suo­sit­tu, ja kart­ta­vat näi­tä surul­li­sen hah­mon rita­rei­ta. Toi­sil­la on kump­pa­ni ja lap­sia, toi­sil­la ei ole yhtään kump­pa­nia eikä ainut­ta­kaan las­ta. Toi­set saa­vat sään­nöl­li­ses­ti puhe­lui­ta suku­lai­sil­ta, toi­set eivät koskaan.

    Ihmi­nen joka näis­sä suh­teis­sa on saa­nut koh­ta­lol­ta hei­kom­mat kor­tit, mut­ta koit­taa sit­ten paran­taa ase­maan­sa teke­mäl­lä kovas­ti töi­tä, on toki hie­man sää­lit­tä­vä — mut­ta aina­kin saa jon­kin­lai­sen pär­jää­mi­sen koke­muk­sen ja kulu­tus­mah­dol­li­suuk­sia. On parem­pi olla yksin ja näky­mä­tön, mut­ta edes pys­tyä syö­mään oikein hyväs­sä ravin­to­las­sa, kuin olla vain yksin ja näky­mä­tön. Mik­sei sosi­aa­li­nen pilk­ka “rahan peräs­sä juok­se­via” ihmi­siä koh­taan rii­tä, vaan halu­taan koko­naan tuk­kia tämä ainut tapa, jol­la ihmi­nen voi paran­taa ase­maan­sa elä­mäs­sä omin pon­nis­tuk­sin (jois­ta jo nyt vero­te­taan suu­ri osa val­tiol­le ja kun­nil­le, eli muil­le ihmi­sil­le)? Mik­si aivan kai­ken elä­mäs­sä pitäi­si riip­pua pal­jon satun­nai­sem­mis­ta teki­jöis­tä, joi­hin voi vain rajal­li­ses­ti itse vai­kut­taa? Mil­lä perus­teel­la varauk­set par­hai­siin ravin­to­loi­hin sit­ten jaet­tai­siin, jos ei kes­ki­mää­räi­sen ylit­tä­vän uuras­tuk­sen perus­teel­la — arpo­mal­la, puo­lu­een jäsen­kir­jan perus­teel­la vai niil­le jot­ka saa­vat eni­ten tyk­käyk­siä sosi­aa­li­ses­sa mediassa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Johan­nes:
      Minul­le on mys­tee­ri, mik­si vasem­mis­to­lai­nen ajat­te­lu, joka pyr­kii kai sinän­sä ole­maan humaa­nia ja laa­ja­kat­seis­ta, tun­tuu fokusoi­van ihmis­ten väli­ses­sä ”eriar­voi­suu­des­sa” vain ja ainoas­taan tuloi­hin? Muil­la elä­mä­na­lueil­la erot ihmis­ten välil­lä ovat kui­ten­kin usei­ta ker­ta­luok­kia suu­rem­pia kuin nykyi­set erot nettopalkkatuloissa. 

      Tulot ovat hel­pos­ti mitat­ta­via ja val­tio pys­tyy yksin­ker­tai­sim­min lii­kut­te­le­maan rahaa.

      Aja­tel­laan vaik­ka ter­veyt­tä, kauneutta/komeutta, urhei­lul­li­suut­ta ja musi­kaa­li­suut­ta, puhe­lah­jo­ja, suku­lais­ten ja ystä­vien mää­rää sekä (edel­tä­vis­tä pal­jon riip­pu­vaa) ihmi­sen kiin­nos­ta­vuut­ta parisuhdemarkkinoilla. 

      Kou­lu­jär­jes­tel­mä pyr­kii opet­ta­maan ter­vei­tä elä­män­ta­po­ja, liik­ku­mis­ta ja puhe­tai­toa. Ilmai­nen kou­lu­tus pyr­kii opet­ta­maan näi­tä kai­kil­le. Urhei­lu­me­nes­tys on nol­la­sum­ma­pe­liä, parem­pi juok­si­ja tai jal­ka­pal­loi­li­ja on sitä aina suh­tees­sa huo­nom­paan. Pari­suh­teen hank­ki­mi­ses­sa ollaaan­kin sit­ten omil­laan (ja osit­tain kysees­sä on nol­la­sum­ma­pe­li), mut­ta en usko, että sitä pys­tyy opet­ta­maan, kaik­ki ope­tet­tu ja ylei­ses­ti tun­net­tu muut­tuu tur­hak­si, banaa­lik­si ja teen­näi­sek­si. Tämä sama ope­te­tun asian hyö­dyl­li­syy­den kato pätee myös työn­ha­kuun sil­tä osin kun on kyse muus­ta kuin substanssiosaamisesta.

      Ihmi­nen joka näis­sä suh­teis­sa on saa­nut koh­ta­lol­ta hei­kom­mat kor­tit, mut­ta koit­taa sit­ten paran­taa ase­maan­sa teke­mäl­lä kovas­ti töi­tä, on toki hie­man sää­lit­tä­vä – mut­ta aina­kin saa jon­kin­lai­sen pär­jää­mi­sen koke­muk­sen ja kulutusmahdollisuuksia. 

      Kuin­ka moni hyvin talou­del­li­ses­ti pär­jää­vä on oikeas­ti näi­tä vähem­män karis­maat­ti­sia ihmi­siä ver­rat­tu­na sii­hen kuin­ka usein hyvin toi­meen­tu­le­vat ja ehkä myös pal­jon työ­tä teke­vät ovat sosi­aa­li­ses­ti tai­ta­via ja komeita/kauniita? Pitää olla har­vi­nai­nen huip­pu­ky­ky, että pää­see HR:n ker­be­ros­ten ohi epä­ka­ris­maat­ti­se­na tyyppinä.

      Mik­sei sosi­aa­li­nen pilk­ka ”rahan peräs­sä juok­se­via” ihmi­siä koh­taan rii­tä, vaan halu­taan koko­naan tuk­kia tämä ainut tapa, jol­la ihmi­nen voi paran­taa ase­maan­sa elä­mäs­sä omin pon­nis­tuk­sin (jois­ta jo nyt vero­te­taan suu­ri osa val­tiol­le ja kun­nil­le, eli muil­le ihmi­sil­le)? Mik­si aivan kai­ken elä­mäs­sä pitäi­si riip­pua pal­jon satun­nai­sem­mis­ta teki­jöis­tä, joi­hin voi vain rajal­li­ses­ti itse vaikuttaa? 

      Joku 50 — 60 % mar­gi­naa­li­ve­ro tuloas­tei­kon ylim­mäs­sä nel­jän­nek­ses­sä ei tasan tark­kaan estä ahke­raa ihmis­tä paran­ta­mas­ta talou­del­lis­ta ase­maan­sa ja kulu­tus­ta­so­aan. Vaik­ka se on epä­toi­vot­ta­vaa, kaik­ki elä­mäs­sä riip­puu mer­kit­tä­väs­ti niis­tä satun­nai­sem­mis­ta teki­jöis­tä, kova työn­te­ko ei auta, jos sitä ei tee alal­la, jos­sa sii­tä mak­se­taan hyvin ja jos ei osaa teh­dä oikei­ta asioita.

      Soi­nin­vaa­ra lie­nee oikeas­sa sii­nä, että val­tion­ve­ro­tus on parem­pi vero­muo­to vero­progres­sion suh­teen. Kun sote läh­tee maa­kun­tiin, perus­kou­lu ja toi­sen asteen kou­lu­tus jää­vät kun­tien tär­keim­mik­si ja eni­ten rahaa vie­vik­si teh­tä­vik­si. Jos suu­ri­tu­loi­sil­la on täs­sä lii­kaa vai­ku­tus­val­taa, on vaa­ra, että pie­ni­tu­loi­sem­pien per­hei­den las­ten kou­lu­tuk­seen liit­ty­vät tar­peet jää­vät täyttämättä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Johan­nes:
      Mik­sei sosi­aa­li­nen pilk­ka ”rahan peräs­sä juok­se­via” ihmi­siä koh­taan rii­tä, vaan halu­taan koko­naan tuk­kia tämä ainut tapa, jol­la ihmi­nen voi paran­taa ase­maan­sa elä­mäs­sä omin ponnistuksin

      Progres­sio nime­no­maan mah­dol­lis­taa mai­nit­se­maa­si nousua. Jos koko­nai­suu­den vero­tusas­tet­ta ei ale­ta nos­ta­maan mut­ta nos­te­taan progres­sion astet­ta “kul­ma­ker­roin­ta”, niin täl­löin veroas­te nousee nykyi­ses­tä vas­ta kun sosi­aa­li­nen nousu on jo teh­ty. Eli vähä­tu­lois­ten veroas­te las­ki­si, mikä nime­no­maan mah­dol­lis­taa sen kai­paa­ma­si nousun. Kun nousu sit­ten on teh­ty ja tulo­ja ker­tyy pal­jon, vas­ta sit­ten veroas­te nousee suh­tees­sa nykyiseen.

      Yli­pää­tään progres­sion lisään­ty­mi­nen joh­taa sii­hen että useim­pien veroas­te las­ki­si. Tämä kos­ka isom­pi osa vero­tuo­tos­ta kerät­täi­siin heil­tä joi­ta onne­tar on suo­si­nut. He tie­naa­vat mer­kit­tä­vän osan koko­nais­po­tis­ta, mut­ta nykyi­sel­lään mak­sa­vat kes­ki­mää­rin mer­kit­tä­väs­ti pie­nem­pää vero­pro­sent­tia kuin kes­ki­tu­loi­set. Nykyi­nen jär­jes­tel­mä onkin käy­tän­nös­sä regres­sii­vi­nen, sil­lä niin edul­li­nen jär­jes­tel­mä on pää­oma­tu­loi­na suu­ren osan tuloistaan/varallisuudestaan saaville.

      Meno­ve­roa, exit-veroa, eri tulo­la­jien yhte­näi­sem­pää vero­tus­ta ja kor­keam­paa progres­sio­ta odo­tel­les­sa. Nyt toki monet tule­vat ker­to­maan kuin­ka täl­läi­set muu­tok­set tule­vat pilaa­maan talous­kas­vun. Kui­ten­kin asial­la ei näy­tä ole­van täl­läis­tä suh­det­ta tilas­to­jen valos­sa. Progres­sio vero­tuk­ses­sa oli koko län­ti­ses­sä maa­il­mas­sa erit­täin kor­ke­aa aina 80–90 ‑luvul­le asti, ja tuo ajan­jak­so toi­ses­ta maa­il­man­so­das­ta (jon­ka jäl­keen progres­sioi­ta kas­va­tet­tiin) näi­hin muu­tok­siin oli his­to­rian nopeim­man talous­kas­vun aikaa. En sano että kor­re­laa­tio tar­koit­tai­si kausa­li­teet­tiä, mut­ta sel­väs­ti toi­saal­ta ei ne 90% tasol­la ole­vat progres­siot toi­saal­ta talous­kas­vua ja yrit­te­liäi­syyt­tä kyl­lä estäneetkään.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Kil­go­re: Progres­sio vero­tuk­ses­sa oli koko län­ti­ses­sä maa­il­mas­sa erit­täin kor­ke­aa aina 80–90 ‑luvul­le asti, ja tuo ajan­jak­so toi­ses­ta maa­il­man­so­das­ta (jon­ka jäl­keen progres­sioi­ta kas­va­tet­tiin) näi­hin muu­tok­siin oli his­to­rian nopeim­man talous­kas­vun aikaa.

        Täs­sä itsel­lä tuli aivo­pie­ru — Progres­sio­ta siis las­ket­tiin jyr­käs­ti 80–90 ‑luvun aikoi­hin, eikä kas­va­tet­tu kuten yllä vir­heel­li­ses­ti kirjoitin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Jen­keis­sä aina­kin näin, Rea­ga­nin aika­na refor­moi­tiin varal­li­suuse­ro­jen kas­vu alkuun.

        Onko kel­lään tie­toa, mihin ihmee­seen jen­kit ne vero­va­rat sil­loin laittoivat?
        Kan­sal­li­seen infraan var­maan jotaan, joka nyt on hajoa­mis­pis­tees­sä, mut ei kai sii­hen saa niin pal­joa upotettua?
        Kun siel­lä kui­ten­kin sii­hen­kin aikaan sekä ter­vey­den­huol­to että kou­lu­tus on ollut yksi­tyis­tä kus­tan­nuk­sel­li­ses­ti mer­kit­tä­vim­mil­tä osilta.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    3. Johan­nes:
      Minul­le on mys­tee­ri, mik­si vasem­mis­to­lai­nen ajat­te­lu, joka pyr­kii kai sinän­sä ole­maan humaa­nia ja laa­ja­kat­seis­ta, tun­tuu fokusoi­van ihmis­ten väli­ses­sä ”eriar­voi­suu­des­sa” vain ja ainoas­taan tuloi­hin? Muil­la elä­mä­na­lueil­la erot ihmis­ten välil­lä ovat kui­ten­kin usei­ta ker­ta­luok­kia suu­rem­pia kuin nykyi­set erot nettopalkkatuloissa. 

      Syy­nä on hyvin yksin­ker­tai­ses­ti se, että vasem­mis­to jakaan­tuu pariin eri sak­kiin, joil­la on hyvin eri­lai­sia tar­koi­tus­pe­riä. Osa vasem­mis­ton kan­na­ta­jis­ta ei ole tip­pa­kaan kiin­nos­tu­nut köy­his­tä tai huo­no-osai­sis­ta, vaan he ovat vain kateel­li­sia ja kat­ke­ria sii­tä, että joku toi­nen on hei­tä älyk­kääm­pi, varak­kaam­pi, tai­ta­vam­pi, ahke­ram­pi jne. Mis­tä näin voi pää­tel­lä? Ihan sii­tä, että he itse ker­to­vat sen ihan itse. Hyvin usein esim Vasem­mis­to­lii­ton kan­nat­ta­jat eivät puhu sanal­la­kaan sii­tä miten köy­hiä voi­si aut­taa, vaan sii­tä miten varak­kai­ta voi­si haitata.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    4. Itsel­lä­ni on ollut aika saman­kal­tai­sia aja­tuk­sia, mut­ta on aika vai­ke­aa kek­siä mil­lä taval­la näi­tä asioi­ta hei­kom­pio­sai­sil­le kom­pen­soi­tai­siin. Rahaa on help­poa siir­tää ihmi­sel­tä toi­sel­le, mut­ta luet­te­le­mia­si asioi­ta ei. Näh­däk­se­ni ainoa jäl­jel­le jää­vä mah­dol­li­suus oli­si kom­pen­soi­da mai­nit­se­mia­si hyö­ty­jä rahal­li­ses­ti, eli verot­taa niitä.

      Ter­vey­den, ter­veel­lis­ten elin­ta­po­jen ja urhei­lul­li­suu­den verot­ta­mi­nen tun­tui­si absur­dil­ta. Täl­lä het­kel­lä vero­tus koh­dis­te­taan täy­sin päin­vas­tai­ses­ti. Syy­nä lie­nee se, että vaik­ka onkin epä­rei­lua, että toi­set ovat ter­veem­piä kuin toi­set, ter­veel­lis­ten elin­ta­po­jen tai ter­vey­den verot­ta­mi­nen kan­nus­tai­si ihmi­siä elä­män epä­ter­vees­ti. On mie­les­tä­ni jär­ke­vää aja­tel­la, että ter­veys­ve­ro aiheut­tai­si enem­män hait­taa kuin nykyi­sin aiheu­tu­vas­ta eriarvoisuudesta.

      Ystä­vien ja pari­suh­tei­den verot­ta­mi­ses­sa näen ongel­ma­na sen, että se vaa­ti­si kir­jan­pi­don laa­ti­mis­ta kysei­sis­tä suh­teis­ta ja tavan estää epä­vi­ral­li­set ystä­vyys- ja seu­rus­te­lusuh­teet. Arvioi­sin, että kaik­ki toteu­tuk­set täl­lai­ses­ta veros­ta teki­si­vät aivan kaik­kien elä­mäs­tä kurjempaa.

      Suku­lais­ten verot­ta­mi­nen siir­täi­si eriar­voi­suu­den toi­saal­le: huo­noim­mas­sa ase­mas­sa oli­si­vat he, joil­la on nimel­li­ses­ti pal­jon suku­lai­sia, eli jou­tui­si­vat mak­sa­maan heis­tä pal­jon veroa, mut­ta eivät kyke­ni­si saa­maan suku­lai­sis­ta vas­taa­vaa hyö­tyä. Jos­sain mää­rin suku­lai­sis­ta saa­ta­vaa hyö­tyä vero­te­taan jo lah­ja- ja perin­tö­ve­ron muodossa.

      Musi­kaa­li­suut­ta ja puhe­lah­jo­ja on vai­kea erot­taa vas­taa­vis­ta opi­tuis­ta tai­dois­ta. Itse arvioi­sin, että lähes jokai­nen pys­tyy koh­tuul­li­sel­la har­joit­te­lul­la juok­se­maan mara­to­ne­ja, pelaa­maan tai­ta­vas­ti jal­ka­pal­loa, tans­si­maan suju­vas­ti sal­saa tai lau­la­maan kau­niis­ti karao­kes­sa, vaik­ka edel­lä olet­kin eri miel­tä. Opit­tu­jen tai­to­jen verot­ta­mi­nen tun­tuu koh­tuut­to­mal­ta, jos niis­tä koi­tu­vaa hyö­tyä ei voi­da osoit­taa. Mah­dol­lis­ta rahal­lis­ta hyö­tyä taas vero­te­taan jo.

      Kau­neu­del­le ja komeu­del­le on vai­ke­aa aset­taa mit­ta­ria, jon­ka perus­teel­la sitä voi­si verot­taa. Kau­neu­des­ta syn­ty­vää hyö­tyä pitäi­si myös pys­tyä arvioi­maan, jot­tei sitä vero­te­ta yli arvonsa.

      Lop­pusa­noi­na voi­sin vie­lä tode­ta, että mai­nit­se­ma­si huo­miot ovat minus­ta oikei­ta, mut­ta käy­tän­nöl­li­siä rat­kai­su­ja asian kor­jaa­mi­seen en ole kek­si­nyt. Tulo­jen verot­ta­mi­nen lisää tasa-arvoi­suut­ta kes­ki­mää­rin, vaik­kei vält­tä­mät­tä tee sitä jokai­sen yksi­lön kohdalla.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Timo: Ystä­vien ja pari­suh­tei­den verot­ta­mi­ses­sa näen ongel­ma­na sen, että se vaa­ti­si kir­jan­pi­don laa­ti­mis­ta kysei­sis­tä suh­teis­ta ja tavan estää epä­vi­ral­li­set ystä­vyys- ja seu­rus­te­lusuh­teet. Arvioi­sin, että kaik­ki toteu­tuk­set täl­lai­ses­ta veros­ta teki­si­vät aivan kaik­kien elä­mäs­tä kurjempaa.

        Esi­mer­kik­si sosi­aa­li­sen median suo­si­tus­ta pro­fii­lis­ta/ins­ta­gram-tilis­tä voi­si tule­vai­suu­des­sa periä kiin­teis­tö­ve­ron kal­tais­ta “varal­li­suus­ve­roa”. Toi­saal­ta aka­tee­mi­sen menes­tyk­sen­kin moot­to­ri­na on non-fis­kaa­li­set asiat ja menes­tys aka­te­mias­sa tuo sosi­aa­li­sia­kin suh­tei­ta, joka tuot­taa non­fis­kaa­lis­ta eriar­voi­suut­ta. Täs­sä mie­les­sä tie­teel­tä leikkaaminen/korkeiden aka­tee­mis­ten posi­tioi­den verot­ta­mi­nen voi­si pie­nen­tää eriarvoisuutta.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    5. Johan­nes:
      Minul­le on mys­tee­ri, mik­si vasem­mis­to­lai­nen ajat­te­lu, joka pyr­kii kai sinän­sä ole­maan humaa­nia ja laa­ja­kat­seis­ta, tun­tuu fokusoi­van ihmis­ten väli­ses­sä ”eriar­voi­suu­des­sa” vain ja ainoas­taan tuloi­hin? Muil­la elä­mä­na­lueil­la erot ihmis­ten välil­lä ovat kui­ten­kin usei­ta ker­ta­luok­kia suu­rem­pia kuin nykyi­set erot nettopalkkatuloissa. 

      Aja­tel­laan vaik­ka ter­veyt­tä, kauneutta/komeutta, urhei­lul­li­suut­ta ja musi­kaa­li­suut­ta, puhe­lah­jo­ja, suku­lais­ten ja ystä­vien mää­rää sekä (edel­tä­vis­tä pal­jon riip­pu­vaa) ihmi­sen kiin­nos­ta­vuut­ta pari­suh­de­mark­ki­noil­la. Kaik­ki eivät pys­ty juok­se­maan mara­to­ne­ja, pelaa­maan tai­ta­vas­ti jal­ka­pal­loa, tans­si­maan suju­vas­ti sal­saa tai lau­la­maan kau­niis­ti karao­kes­sa, vaik­ka kuin­ka haluaisivat/yrittäisivät. Kai­kil­la ei ole lava­sä­tei­lyä tai muu­ten naa­maa joka kään­tää kat­seet puo­leen­sa, eikä nopeas­ti pois­päin. Ja sosi­aa­li­nen menes­tys ruok­kii sosi­aa­lis­ta menes­tys­tä, ja päin­vas­toin – ihmi­set huo­maa­vat kyl­lä her­käs­ti, kuka on vähem­män suo­sit­tu, ja kart­ta­vat näi­tä surul­li­sen hah­mon rita­rei­ta. Toi­sil­la on kump­pa­ni ja lap­sia, toi­sil­la ei ole yhtään kump­pa­nia eikä ainut­ta­kaan las­ta. Toi­set saa­vat sään­nöl­li­ses­ti puhe­lui­ta suku­lai­sil­ta, toi­set eivät koskaan.

      Ihmi­nen joka näis­sä suh­teis­sa on saa­nut koh­ta­lol­ta hei­kom­mat kor­tit, mut­ta koit­taa sit­ten paran­taa ase­maan­sa teke­mäl­lä kovas­ti töi­tä, on toki hie­man sää­lit­tä­vä – mut­ta aina­kin saa jon­kin­lai­sen pär­jää­mi­sen koke­muk­sen ja kulu­tus­mah­dol­li­suuk­sia. On parem­pi olla yksin ja näky­mä­tön, mut­ta edes pys­tyä syö­mään oikein hyväs­sä ravin­to­las­sa, kuin olla vain yksin ja näky­mä­tön. Mik­sei sosi­aa­li­nen pilk­ka ”rahan peräs­sä juok­se­via” ihmi­siä koh­taan rii­tä, vaan halu­taan koko­naan tuk­kia tämä ainut tapa, jol­la ihmi­nen voi paran­taa ase­maan­sa elä­mäs­sä omin pon­nis­tuk­sin (jois­ta jo nyt vero­te­taan suu­ri osa val­tiol­le ja kun­nil­le, eli muil­le ihmi­sil­le)? Mik­si aivan kai­ken elä­mäs­sä pitäi­si riip­pua pal­jon satun­nai­sem­mis­ta teki­jöis­tä, joi­hin voi vain rajal­li­ses­ti itse vai­kut­taa? Mil­lä perus­teel­la varauk­set par­hai­siin ravin­to­loi­hin sit­ten jaet­tai­siin, jos ei kes­ki­mää­räi­sen ylit­tä­vän uuras­tuk­sen perus­teel­la – arpo­mal­la, puo­lu­een jäsen­kir­jan perus­teel­la vai niil­le jot­ka saa­vat eni­ten tyk­käyk­siä sosi­aa­li­ses­sa mediassa?

      Nyky­ään vasem­mis­toon luet­ta­vat woke-ihmi­set puhu­vat kyl­lä myös pal­jon sosi­aa­li­ses­ta eriar­voi­suu­des­ta. Inter­sek­tio­naa­li­ses­sa femi­nis­mis­sä on jopa luo­tu “etuoi­keus­ke­hiä”, jois­sa ihmi­set on luo­ki­tel­tu hen­ki­lö­koh­tais­ten omi­nai­suuk­sien­sa perus­teel­la etuoi­keu­tet­tui­hin ja sor­ret­tui­hin. Näil­lä kri­tee­reil­lä talou­del­li­ses­ti hyvä­osai­nen voi olla myös sor­ret­tu sosi­aa­li­sin perus­tein, jos hän esim. kuu­luu johon­kin vähem­mis­töön, tai on syr­jit­ty vaik­ka­pa pai­non takia.
      Sosi­aa­lis­ta eriar­voi­suut­ta on hyvin vai­kea pois­taa poli­tii­kal­la, sil­loin kun se liit­tyy yksi­tyi­se­lä­mään, kuten pari­suh­teen löy­tä­mi­seen. Sosi­aa­li­nen todel­li­suus ei ole vain poli­tii­kal­la luo­tu, vaan ihmis­ten luon­tais­ta käyt­täy­ty­mis­tä, jota on vai­kea muuttaa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Kan­nat­taa­ko Soi­nin­vaa­ran mie­les­tä men­nä toi­seen ääri­pää­hän eli kun­nal­li­seen könt­tä­sum­ma­ve­roon (joka luon­nol­li­ses­ti kom­pen­soi­tai­siin val­tion vero­tuk­ses­sa niin, että veroas­teet pysyi­si­vät jokai­sel­la tulo­luo­kal­la nykyisenä)?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Mitä jos men­täi­siin monen muun maan mal­liin, jos­sa ainoa suo­ra vuo­sit­tai­nen kun­nal­lis­ve­ro kan­net­tai­siin kiin­teis­tö­ve­ron muodossa?
    Ei ehkä toi­mi haja-asu­tusa­lueil­la kun­nan etu­jen mukai­ses­ti, mut­ta kau­pun­geis­sa paremmin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Tomp­pa­Van:
      Mitä jos men­täi­siin monen muun maan mal­liin, jos­sa ainoa suo­ra vuo­sit­tai­nen kun­nal­lis­ve­ro kan­net­tai­siin kiin­teis­tö­ve­ron muodossa?
      Ei ehkä toi­mi haja-asu­tusa­lueil­la kun­nan etu­jen mukai­ses­ti, mut­ta kau­pun­geis­sa paremmin. 

      Ehdo­tuk­se­si tar­koit­tai­si tuhoa useim­mil­le kun­nil­le ja äärim­mäi­sen regres­sii­vis­tä vero­tus­ta. Tämä joh­tuu kiin­teis­tö­ve­ron raken­tees­ta: maa­ta vero­te­taan liki­main sen todel­li­ses­ta arvos­ta, uusia talo­ja sen sijaan sel­väs­ti todel­lis­ta arvoa lie­vem­min. Uusis­sa talois­sa vero­tusar­vo on ainoas­taan noin kol­mas­osa myyn­tiar­vos­ta. Poik­keuk­se­na ovat van­hat talot. Nii­den vero­tusar­vo jää tasol­le, joka vas­taa pit­käl­ti vas­taa­van talon tyy­pil­lis­tä myyn­ti­hin­taa. Näis­sä ole­te­taan siis käy­tän­nös­sä, että raken­nuk­seen on teh­ty ja teh­dään jat­ku­vas­ti kor­jauk­set, joil­la se pide­tään asu­mis­kel­poi­se­na. Jos omis­ta­ja lai­min­lyö nuo kor­jauk­set, kuten kaik­kein vähä­va­rai­sim­mil­le käy, hän ei saa täs­tä vero­hyö­tyä vaan taloa vero­te­taan edel­leen kuin se oli­si myyntikuntoinen. 

      Toi­saal­ta rikas­ta kiin­teis­tö­ve­ro suo­sii: taloa voi vapaas­ti varus­tel­la ja käyt­tää kal­leim­pia mate­ri­aa­le­ja, eikä se nos­ta veroa mitenkään. 

      Maa­seu­dul­la tai taan­tu­vis­sa kau­pun­geis­sa maa­poh­jan arvo on niin pie­ni, että sii­tä ei veroa juu­ri ker­ry. Jos vero­tu­lot pitäi­si kerä­tä kiin­teis­tö­ve­ro­na, vero­taak­ka koh­dis­tui­si ennen kaik­kea köy­hem­piin ja nämä kuvai­le­ma­ni regres­sion muo­dot enti­ses­tään pahentuisivat.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Monis­sa mais­sa tämä rat­kais­taan sil­lä, että vero­tusar­vo mää­räy­tyy kiin­teis­tön todel­li­sen mark­ki­na-arvon mukaan vuo­sit­tain ja maa­ta­lous­maa on eri kategoriassa.
        Elä­ke­läi­set, joil­la on pie­net tulot mut­ta kal­lis kiin­teis­tö voi­vat lykä­tä mak­su­ja sii­hen kun kiin­teis­tön jos­kus realisoidaan.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Tomp­pa­Van: Mitä jos men­täi­siin monen muun maan mal­liin, jos­sa ainoa suo­ra vuo­sit­tai­nen kun­nal­lis­ve­ro kan­net­tai­siin kiin­teis­tö­ve­ron muodossa?
      Ei ehkä toi­mi haja-asu­tusa­lueil­la kun­nan etu­jen mukai­ses­ti, mut­ta kau­pun­geis­sa paremmin.

      Toi­mi­si toi­sel­la tavoin haja-asu­tusa­lueil­la Suo­mes­sa­kin, jos kiin­teis­tö­ve­ro perit­täi­siin myös met­sis­tä ja pelloista.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. ni: Toi­mi­si toi­sel­la tavoin haja-asu­tusa­lueil­la Suo­mes­sa­kin, jos kiin­teis­tö­ve­ro perit­täi­siin myös met­sis­tä ja pelloista.

        Pel­lois­ta pitäi­si ehdot­to­mas­ti periä kiin­teis­tö­ve­roa muis­ta­kin syis­tä. Täl­lä het­kel­lä maa­ta­lous­tuet kapi­ta­li­soi­tu­vat käy­tän­nös­sä koko­naan pel­lon hin­taan, ja lop­pu­tu­lok­se­na kau­pun­kiin muut­ta­neet maa­ta­lo­jen peri­jät kerää­vät tukien tur­vin muka­vaa vuo­kraa pel­lois­ta, joi­den todel­li­nen arvo on käy­tän­nös­sä nol­la; kos­ka maa­ta­lous­tuo­tan­to on käy­tän­nös­sä tap­piol­lis­ta lii­ke­toi­min­taa, ei lii­ke­toi­min­taan käy­tet­tä­vien pää­oma­hyö­dyk­kei­den­kään arvo voi olla juu­ri nol­laa suurempi.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Kiin­teis­tö­ve­ro voi­si olla yksi tapa ohja­ta myös pel­to­jen kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­tö­jä. Suu­rin osa pel­to­jen CO2-pääs­töis­tä tulee tur­ve­pel­lois­ta. Jos niil­le osoi­tet­tai­siin eri­tyis­tä kiin­teis­tö­ve­roa, uusien tur­ve­pel­to­jen rai­vaa­mi­nen lop­pui­si ken­ties sii­hen, ja van­ho­ja tur­ve­pel­to­ja ehkä otet­tai­siin pois pel­to­käy­tös­tä. Lisäk­si maa­seu­tu ei ehkä vas­tus­tai­si muu­tos­ta, jos tur­ve­pel­to­jen kar­si­mis­ta teh­täi­siin lisä­ten pai­kal­li­sia kun­tien tulo­ja tuo­mal­la kun­nil­le uusia kiinteistöverotuloja.

        Nol­lan arvoi­sia juu­ri mit­kään pel­lot eivät ole. Jos maa­ta­lous­tu­kia ei oli­si ja jos tuo­tan­to oli­si sil­loin tap­piol­lis­ta, pel­lot palau­tet­tai­siin pui­ta tuot­ta­vik­si met­sik­si, jol­lai­sia van­hois­ta monet pel­lot ovat ennen pel­to­käyt­töä olleet­kin. Pel­lon arvo mää­räy­tyi­si sil­loin vaih­toeh­tois­käy­tön kaut­ta. Tosin tänä vuon­na maa­ta­lous­tuo­tan­to lie­nee tavan­omais­ta tuot­toi­sam­paa. Vil­jan hin­ta on nous­sut pari­kym­men­tä pro­sent­tia aiem­paan näh­den, kuten monien mui­den raaka-aineidenkin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. ni: Toi­mi­si toi­sel­la tavoin haja-asu­tusa­lueil­la Suo­mes­sa­kin, jos kiin­teis­tö­ve­ro perit­täi­siin myös met­sis­tä ja pelloista. 

        Aja­tus on kan­saan­me­ne­vä, mut­ta ympä­ris­tön­suo­je­lun kan­nal­ta kar­mea. Nykyi­sel­lään meil­lä on met­sä­ta­lou­des­sa puh­das tulo­ve­ro­tus. Met­sä­no­mis­ta­jan ei tar­vit­se haka­ta mak­saak­seen kiin­tei­tä vero­ja. Tämä tar­koit­taa sitä, että pas­sii­vi­set met­sä­no­mis­ta­jat eivät hak­kaa, ja moni met­sä­no­mis­ta­ja jät­tää tun­ne­syis­tä yllät­tä­vän iso­ja aluei­ta kos­ke­mat­ta. Jos met­säs­tä meni­si jat­ku­va vero, tämä ajai­si hak­kaa­maan met­sää jat­ku­vas­ti. Suo­je­lun kan­nal­ta tilan­ne oli­si aika huono.

        Toi­nen seik­ka oli­si met­sä­no­mis­tuk­sen kes­kit­ty­mi­nen. Kai­kis­sa esi­te­tyis­sä kiin­teis­tö­ve­ro­mal­leis­sa met­sän kiin­teis­tö­ve­ro oli­si vähen­net­tä­vis­sä tulon­han­kin­ta­me­no­na. Näin ollen isot met­sä­no­mis­ta­jat, joil­la on jat­ku­vas­ti hak­kui­ta ja tasai­nen tulo­vir­ta, mak­sai­si­vat efek­tii­vi­ses­ti vain 66 % kiin­te­si­tö­ve­ros­ta. Pie­net met­sä­no­mis­ta­jat, jot­ka hak­kaa­vat ker­ran, pari suku­pol­ves­sa, mak­sai­si­vat jat­ku­vas­ti täyt­tä veroa, ja hei­dän oli­si kan­nat­ta­vaa myy­dä met­sän­sä. Kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta tämä oli­si äly­tön­tä. Nykyi­nen met­sä­no­mis­tus­ra­ken­ne ohjaa tehok­kaas­ti mer­kit­tä­vän osan mmet­sä­teol­li­suu­den tuot­ta­mis­ta vien­ti­tu­lois­ta väes­töl­le, joka käyt­tää rahat kulu­tuk­seen­sa. Met­sä­tu­loil­la rahoi­te­taan joko maa­ta­lou­den tai yksi­tyis­ta­lou­den isom­pia meno­ja. Jos met­sä­no­mis­tus kes­kit­tyy suur­si­joit­ta­jil­le, met­sän kan­to­ra­ha­tu­lo siir­tyy suu­res­sa mää­rin finans­si­ta­lou­den pii­riin eri­lai­siin sijoi­tusin­stru­ment­tei­hin. Lisäk­si suur­si­joit­ta­jat ovat pal­jon pie­no­mis­ta­jaa tehok­kaam­pia suun­nit­te­le­maan vero­tus­taan, joten vero­tu­lot pie­ne­ne­vät pysyvästi.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Kun­nal­lis­ve­ro on jo nyt voi­mak­kaas­ti progres­sii­vi­nen, kun se las­ke­taan ansio­tu­los­ta val­tion­ve­ron jäl­keen, kos­ka val­tion­ve­ro on progres­sii­vi­nen. Kuten kom­men­teis­sa jo on todet­tu, vero­äy­rin hin­ta puto­aa seit­se­mään sent­tiin. Katoa­va osa ilmei­ses­ti siir­tyy progres­sii­vi­seen val­tion­ve­ro­tuk­seen, pait­si, jos tulee sote-alu­een peri­mä vero. Mut­ta kun­nan- ja alue­ve­ron suh­teut­ta­mi­ses­sa val­tion­ve­ron progres­sii­vi­suu­teen tulee ottaa huo­mioon myös, että isois­sa kau­pun­geis­sa on sekä mää­räl­li­ses­ti että suh­teel­li­ses­ti pal­jon hyvä­tu­loi­sia ver­rat­tu­na pie­niin paik­ka­kun­tiin, joi­den asuk­kaat suu­rel­ta osin mak­sa­vat kun­nan­ve­ron­sa, mut­tei­vät juu­ri­kaan val­tion­ve­roa, kos­ka kun­nan­ve­ron vero­tet­ta­van tulon ala­ra­ja on mata­lam­pi kuin val­tiol­la ja pie­niä tulo­ja val­tion­ve­ro­tuk­ses­sa vero­te­taan kevyes­ti. Pien­ten kun­tien usein kau­pun­ke­ja kor­keam­pi vero­äy­ri ei ole niin progres­sii­vi­nen kuin jos­sain muu­al­la, kos­ka isoim­pien tulo­jen kor­kei­ta pro­sent­te­ja mak­sa­via ei ole niin pal­joa. Jos sotea­lu­eet kus­tan­ta­vat ter­veys- ja sosi­aa­li­pal­ve­lut omal­ta alu­eel­taan kerää­mäl­lään verol­la, on kan­sa­lais­ten yhden­ver­tai­suu­den takia luo­ta­va jär­jes­tel­mä — tai käy­tet­tä­vä jo ole­mas­sao­le­vaa kun­nan­ve­ron tasaus­jär­jes­tel­mää — jos­sa varo­ja siir­tyy varak­kail­ta alueis­ta vähä­va­rai­sem­mil­le. Sote tar­koit­taa Hel­sin­gil­le myös sitä, että vero­kan­ta ehkä pysyy ennal­laan, siis ei las­ke, mut­ta rahaa soteen tulee vähem­män, var­sin­kin, jos sotea var­ten vero­te­taan val­tion­ve­rol­la val­ta­kun­nal­li­se­ti vas­taa­va mää­rä kuin ennen kun­nan­ve­rol­la, niin se voi tar­koit­taa kau­pun­gis­sa, jos­sa on kes­ki­mää­räis­tä hyvä­tu­loi­sem­pia, että veroa kerä­tään enem­män kuin kun­nan­ve­rol­la ennen. Tar­vi­taan tasa­pai­not­ta­va jär­jes­tel­mä myös tähän suun­taan — vai kom­pen­soi­ko kun­nan­ve­ron pie­ne­ne­mi­ses­tä joh­tu­va kun­nan­ve­ro­jen tasaus­jär­jes­tel­män osit­tai­nen alas­ajo tämän? En kadeh­di polii­tik­ko­ja, jot­ka soten vie­vät toteutukseen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Vero­progres­sios­ta pitäi­si luo­pua ja kes­kit­tyä kulu­tuk­sen verottamiseen.

    Lisäk­si 3 mil­jar­din euron maa­ta­lous­tues­sa, 4 mil­jar­din euron asu­mis­tues­sa, ja yli 30 mil­jar­din sosiaali‑, ter­veys- ja elä­ke­me­nois­sa oli­si var­mas­ti leikattavaa.

    Jos vaik­ka läs­kit aloit­tai­si­vat päi­vän­sä lii­kun­nal­la, vähen­täi­si­vät soke­rin, ras­van ja lihan kulu­tus­ta, niin tuos­ta 30 mil­jar­dis­ta sulai­si iso osa ihan itses­tään. Kyl­lä, läs­ki on läs­ki, eikä se sie­vis­te­le­mäl­lä muuk­si muutu.

    Huvit­ta­va yksi­tyis­koh­ta: mak­soin äsket­täin enem­män vero­ja ja sivu­ku­lu­ja pal­kas­ta­ni kuin yli­opis­tos­sa tut­ki­ja­na olles­sa­ni minul­le mak­set­tiin palk­kaa brut­to­na! Sekin on ilmei­ses­ti lii­an vähän! Ehkä sit­ten ollaan sujut, kun kuha­fi­leen sijaan voin ostaa vain hal­vin­ta jauhelihaa?

    Kyl­lä nyt arvon pää­mi­nis­te­ril­tä pää­si aika­moi­nen aivo­pie­ru! Ellei sit­ten ole Ant­ti Rin­teen ja Kris­ta Kiu­run ajatuksia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Ehkä sit­ten ollaan sujut, kun kuha­fi­leen sijaan voin ostaa vain hal­vin­ta jauhelihaa? 

      Jau­he­li­has­sa ei ole mitään jär­keä, vaik­ka eläi­si alen­ne­tul­la toi­meen­tu­lo­tuel­la (tai var­sin­kaan sil­loin). Kal­lis­ta, huo­nos­ti säi­ly­vää eikä järin ter­veel­lis­tä. Ener­gian saa hal­vem­mal­la vil­jois­ta, val­kuai­sai­neet esim. her­ne­kei­tos­ta, ras­va­ha­pot (pait­si DHA) ryp­siöl­jys­tä, useim­mat kiven­näi­sai­neet esim. mai­dos­ta ja vita­mii­nit hedel­mä­täys­me­huis­ta, kaa­lis­ta ja porkkanasta.

      Kala­kin on kiel­tä­mät­tä aika kal­lis­ta, mut­ta kor­vaa­ma­ton­ta lähin­nä vain DHA-ras­va­ha­pon takia. Jos rahas­sa tekee tiuk­kaa, mie­luum­min kor­vaa se edel­lä mai­ni­tuil­la kuin jauhelihalla.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Oli­si­han se hyvä että näis­sä vaa­leis­sa oli­si edes jotain mis­tä äänes­tää. EU:n asiat ja suo­ja­tie­merk­kiuk­ko­jen vär­kit eivät ole ehkä tar­peek­si kiin­nos­ta­via kun­nal­lis­vaa­lei­hin. Vii­mek­si Hel­sin­gis­sä oli sen­tään se monion­gel­mais­ten tyh­jis­tä puheis­ta syn­ty­nyt nau­ret­ta­va mos­kei­ja­han­ke joka sai ihmi­set äänes­tä­mään vas­taan ja Vapaa­vuor­ta, mut­ta nyt ei mitään. Jos pää­si­si naa­pu­rei­den vero­ja nos­ta­maan, niin oli­si­han se jotain.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Nime­no­maan täs­tä täy­tyy olla huo­lis­saan, että joko pää­mi­nis­te­ri tai hänen ja minis­te­riön välis­sä ole­vat avus­ta­jan­sa eivät oikein tun­ne vero­jär­jes­tel­määm­me tai sit­ten puo­lue­joh­ta­ja on tahal­laan popu­lis­ti­nen. Onhan kun­ta­ve­ro voi­mak­kaan progres­sii­vi­nen ala­pääs­tään jopa siten, että kun­ta­lii­ton Kar­hu­nen tote­si, että pie­ni­tu­lois­ten kun­nis­sa efek­tii­vi­nen kun­ta­ve­roas­te voi olla alle 10 pro­sen­tin luok­kaa. Hyvä­tu­lois­ten vero­tus hoi­tuu tehok­kaas­ti val­tion­ve­ron ja sen progres­sion kaut­ta. Kun val­tio lisää vero­vä­hen­nyk­siä ja kun­tien vel­vot­tei­ta, jou­tuu val­tio­na­pu­jär­jes­tel­mä töihin.

    Olen ollut sil­lä kan­nal­la, että laki­sää­tei­set menot tuli­si kat­taa koko­naan suo­raan val­tiol­ta, onhan edus­kun­ta ne sää­tä­nyt, jol­loin laki­sää­teis­ten pal­ve­lut oli­si mah­dol­lis­ta tuot­taa rahoi­tuk­sel­li­ses­ti tasa-arvoi­ses­ti jär­jes­tä­jäs­tä riip­pu­mat­ta. Täs­sä tai­dan olla eri miel­tä vih­rei­den maa­kun­ta­ve­ro­kan­nan kanssa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Kun val­tio toteut­taa mer­kit­tä­vää tulon­siir­toa kun­tien välil­lä val­tio­no­suus­jär­jes­tel­män kaut­ta, koko kun­nal­lis­ve­ros­ta voi­si oikeas­taan luo­pua. Jos kun­ta ei tämän jäl­keen pär­jää val­tio­no­suuk­sil­la, sii­tä teh­dään krii­si­kun­ta ja lii­te­tään johon­kin toi­seen — näin­hän nykyi­sin­kin teh­dään, vaik­ka kun­nal­la on mah­dol­li­suus itse kerä­tä kunnallisveroa 😉

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Jos maa­kun­ta­ve­ro tulee, saa­daan moni­por­tai­nen progres­sio aikaan käyt­tä­mäl­lä kunnallis‑, maa­kun­ta- ja tulo­ve­ro­tuk­sis­sa eri­suu­rui­sia (perus)vähennyksiä (tms) sekä korot­ta­mal­la kiin­teis­tö­ve­roa. Var­maan­kin niin että maa­kun­ta­ve­ro­tuk­ses­sa vähen­nys oli­si pie­nin kos­ka eri­kois­sai­raan­hoi­don pal­ve­lui­ta käyt­tää kaikki.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Polii­ti­koil­la on suu­ri tar­ve teh­dä rahaan liit­ty­viä pää­tök­siä, kos­ka raha on nume­roi­ta, joi­ta on help­po näyt­tää todeksi.

    Väes­tön ikään­tyes­sä ja aktii­vi-ikäi­sen väes­tön osuu­den vähen­tyes­sä olem­me yhä enem­män sii­nä tilan­tees­sa, että raha on kui­ten­kin se vähem­män ongel­mal­li­nen resurs­si. Kun on siir­ryt­ty digi­taa­li­ses­sa muo­dos­sa liik­ku­vaan rahaan, ei rahal­la ole edes metal­lin tai pape­rin arvoa (sitä ei voi käyt­tää edes tapet­ti­na). Rahas­ta on hyö­tyä, jos sil­lä saa jon­kun ihmi­sen teke­mään jotain työtä.

    Äärie­si­merk­ki on syr­jä­kun­nan ter­veys­kes­kus, kou­lu tai yri­tys. Jos rahal­la ei saa lää­kä­riä, aineen­opet­ta­jaa tai insi­nöö­riä, ei raha itses­sään pahem­min auta. Kun­ta voi toki nos­taa vero­pro­sent­tia ja yrit­tää isom­mal­la rahal­la jos sil­loin onnis­tai­si, mut­ta kun­taan muut­ta­va asian­tun­ti­ja kyl­lä osaa las­kea net­to­palk­kan­sa. Yri­tä­pä saa­da kun­taan eläinlääkäri.

    Miten yhteis­kun­ta siis toteut­taa pal­ve­lu­lu­pauk­sen­sa, kun sil­lä ei ole kei­noa pakot­taa ketään siir­ty­mään pai­kal­le tätä työ­tä teke­mään? On jo osoit­tau­tu­nut, että raha vetää mel­ko huo­nos­ti. Minus­ta näyt­täi­si sil­tä, ettei kyse ole edes pel­käs­tään syr­jä­seu­tu­jen ongel­mas­ta, vaan koko maan tasol­la on työ­voi­ma­pu­laa eri erikoisammateissa.

    Eli onko rahal­la rat­kais­ta­vis­sa dilem­ma, jos­sa: köy­him­piä on jo moraa­li­sis­ta syis­tä tuet­ta­va ihmi­sar­voi­seen elä­mään; ihmi­sil­lä on käy­tän­nös­sä vapaa tah­to vali­ta asuin­paik­kan­sa (ml. maas­ta­muut­to) ja sen, työs­ken­te­lee­kö vai ei; sekä luva­taan tiet­ty yhteis­kun­nan palvelutaso?

    Asi­aa moni­mut­kais­taa se, ettei­vät nämä tar­vit­ta­vat työ­suo­rit­teet ole mitään genee­ri­siä “lapion­var­si­töi­tä” vaan kou­lu­tus­ta ja käy­tän­nös­sä omaa kiin­nos­tus­ta sekä kysei­seen työ­hön sovel­tu­vuut­ta (vrt. hoi­va-ala, var­hais­kas­va­tus, opetus).

    En usko val­lan­ku­mouk­sel­li­siin muu­tok­siin vaan prag­maat­ti­seen (hieno)säätöön jos­sa etsi­tään toi­mi­vaa tasa­pai­noa. Toi­voi­sin vain, että val­tion poliit­ti­sen joh­don tasol­la ongel­mat ymmär­ret­täi­siin ja teh­täi­siin perus­tel­tu­ja siir­to­ja parem­min toi­mi­vien yhteis­kun­nal­lis­ten toi­min­ta­ta­po­jen löy­tä­mi­sek­si. Välil­lä tun­tuu, että ongel­mat lähin­nä yri­te­tään lakais­ta maton alle, kos­ka päät­tä­jän poliit­ti­ses­ta suun­tau­tu­mi­ses­ta riip­pu­mat­ta ongel­ma ja sen mah­dol­li­set rat­kai­sut eivät sovi oman poliit­ti­sen vii­te­ke­hi­tyk­sen sisään.

    Aina­kin teki­jä­pu­lan vuok­si mei­dän tulee vält­tää rat­kai­su­ja, jot­ka työn­tä­vät nuo­ria ulko­mail­le, jos­ta he eivät toden­nä­köi­ses­ti palai­si. Esi­mer­kik­si yli­opis­to­jen luku­kausi­mak­su­jen käyt­töön­ot­to huo­non­tai­si koti­mais­ten yli­opis­to­jen kil­pai­lu­ti­lan­net­ta ulko­mai­siin yli­opis­toi­hin näh­den voi­mak­kaas­ti. Jos nuo­ri läh­tee opis­ke­le­maan muu­al­len, hän ste­reo­tyyp­pi­sen toden­nä­köi­ses­ti myös pariu­tuu sil­lä reis­sul­la jol­loin paluu koti­maa­han tar­koit­taa jo valin­taa joko hänen tai puo­li­son koti­maan välillä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Ode,

    mil­lä perus­teel­la jo nyt ei “rik­kail­la” ole lii­kaa val­taa, kos­ka tasa­ve­ron takia mak­sa­vat pal­jon enem­män kun­nal­lis­ve­roa kuin köyhät?
    Mik­si joku muu­tos täs­sä jo val­miik­si mer­kit­tä­väs­sä eros­sa oli­si merkityksellisempi?

    Entä mik­si et kan­na­ta kun­nal­lis­ve­rok­si tasa­sum­ma­ve­roa, joka sit­ten oikeas­ti kor­jai­si tämän “koh­te­luon­gel­man”?

    Mik­si muu­ten kun­nil­la on täl­lai­nen koh­te­luon­gel­ma, mut­ta val­tiol­la ei?
    Ehkä kyse on kui­ten­kin jos­tain rik­kaim­mas­ta pro­mil­les­ta, jol­la ei taas koko­nai­suu­den kan­nal­ta ole mer­ki­tys­tä ja sik­si kun­nan­kaan ei tar­vit­se nuoleskella?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Jos nyt oikein muis­tan, niin Marin esit­ti, että sel­vi­te­tään kun­nal­lis­ve­ron muut­ta­mis­ta progres­sii­vi­sek­si. Soi­nin­vaa­ra sel­vit­ti asian saman tien, mut­ta voi olla, että joil­la­kin muil­la asian­tun­ti­joil­la on asias­ta eriä­viä mie­li­pi­tei­tä, Jos idea osoit­tau­tuu huo­nok­si, niin eihän sitä ole pak­ko ottaa käyttöön.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. m.l.: Jos nyt oikein muis­tan, niin Marin esit­ti, että sel­vi­te­tään kun­nal­lis­ve­ron muut­ta­mis­ta progressiiviseksi.

      Epäi­le­mät­tä dema­rei­den mie­les­tä asi­aa voi­daan sel­vi­tel­lä niin kau­an, kun­nes vaa­lit on käyty. 

      Sit­ten sitä taas voi sel­vi­tel­lä uudel­leen seu­raa­vien vaa­lien alla.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Suo­mes­sa vero­kes­kus­te­lu on joten­kin juut­tu­nut sii­hen, että miten voi­sim­me himo-verot­taa suo­ma­lai­sia vie­lä­kin enemmän.

    Kyl­lä nyt pitäi­si puhua ja päät­tää sii­tä, miten suo­ma­lais­ten jär­kyt­tä­vää vero­taak­kaa sai­si reip­paas­ti alennettua. 

    Nyt­hän olem­me koko­nais­ve­roas­teel­la (2019) 42,3 % OECD:n seit­se­män­nek­si kor­keim­mal­la, kun kes­kiar­vo on 33,6 %.

    Esi­mer­kik­si jos palk­ka­tu­loil­la ostaa ruo­kaa tai osa­ke­huo­neis­ton, vain kol­man­nes on tava­raa, loput veroja!

    Suo­mes­sa yhtei­sö­ve­ro on 20 %, kun se kan­sain­vä­li­sil­lä kil­pai­li­jayh­tiöil­lä on todel­li­suu­des­sa 5–7 % ja Viros­sa 0 %.

    Monet asian­tun­ti­jat ovat sitä miel­tä, että yhtei­sö­ve­ro hävi­ää lopul­ta koko­naan, kos­ka val­tiot kil­pai­le­vat veron­alen­nuk­sil­la koh­ti nollaa.

    Suu­ry­ri­tyk­set ovat jo pal­jol­ti hylän­neet kil­pai­lu­ky­vyt­tö­män Suo­men ja osaa­jat mene­vät tsu­na­mi­na perässä…

    Onkin sel­vää, että Suo­men eliit­ti / polii­ti­kot ovat vas­tuut­to­mal­la toi­min­nal­laan hui­jan­neet Suo­men kan­san luu­le­maan, että rik­kait­ten lisä-vero­tuk­sel­la ja talous­kas­vul­la sel­viäm­me nyky­krii­sis­tä kuin koi­rat veräjästä!

    Todel­li­suu­des­sa Suo­mi-lai­va aje­leh­tii nyt kil­pai­lu­ky­vyt­tö­mä­nä kovas­sa talous-myrs­kys­sä, ruo­ris­sa ei ole ketään ja pää­ko­ne yskii tyh­jä­käyn­nil­lä. Vel­ka­hi­naa­jan vetoa­pu ei rii­tä estä­mään karilleajoa…

    Suo­men eliit­ti ja polii­ti­kot tule­vat kui­ten­kin huo­maa­maan, että suo­mai­set eivät ole mitään koi­ria, vaan äänes­tä­viä kan­sa­la­sia, jot­ka pian­kin huo­maa­vat tämän huijauksen.

    Uur­nil­la tavataan!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. toke: Kurk­kaap­pas mitä se on Jenkeissä?
        Vai eikö ote­ta huo­mioon, kos­ka kommunistivaltio? 

        Niin­pä jenk­ki­läi­set fir­mat eivät kotou­ta voit­to­ja. Esim. Applel­la on ulko­mail­la varo­ja useam­pi sata miljardia.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. toke hei,

        Kan­sain­vä­li­set suu­ryh­tiöt toi­mi­vat / hyök­kää­vät pää­osin mata­lan vero­tuk­sen alueil­ta käsin.

        Ne käyt­tä­vät kaik­ki lail­li­set kei­not vero-opti­moin­tiin, jol­la pää­se­vät tuol­le mai­nit­se­mal­le­ni mata­lal­le tasolle

        Täs­sä instru­ment­tei­na ovat monen­lai­set työ­ka­lut kuten rajat ylit­tä­vät ope­raa­tiot, siir­to­hin­nat, lai­na­ku­viot, laa­ja tytä­ryh­tiö­ver­kos­to, tilin­pää­tös-ajoi­tuk­set, yhtiö­jär­jes­te­lyt, jne.

        Suo­men yli­ve­ro­te­tut ja kil­pai­lu­ky­vyt­tö­mäl­lä hin­ta­ta­sol­la toi­mi­vat yhtiöt ovat erit­täin haa­voit­tu­via täl­lais­ten hyök­käys­ten edessä. 

        Tähän pitää saa­da muu­tos, jot­ta voim­me tur­va­ta isän­maam­me hyvinvoinnin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Sep­po Korp­poo:
        toke hei,

        Kan­sain­vä­li­set suu­ryh­tiöt toi­mi­vat / hyök­kää­vät pää­osin­ma­ta­lan vero­tuk­sen alueil­ta käsin.

        Ne käyt­tä­vät kaik­ki lail­li­set kei­not vero-opti­moin­tiin, jol­la pää­se­vät tuol­le mai­nit­se­mal­le­ni mata­lal­le tasolle

        Täs­sä instru­ment­tei­na ovat monen­lai­set työ­ka­lut kuten rajat ylit­tä­vät ope­raa­tiot, siir­to­hin­nat, lai­na­ku­viot, laa­ja tytä­ryh­tiö­ver­kos­to, tilinpäätös-ajoitukset,yhtiöjärjestelyt, jne.

        Suo­men yli­ve­ro­te­tut ja kil­pai­lu­ky­vyt­tö­mäl­lä hin­ta­ta­sol­la toi­mi­vat yhtiöt ovat erit­täin haa­voit­tu­via täl­lais­ten hyök­käys­ten edessä. 

        Tähän pitää saa­da muu­tos, jot­ta voim­me tur­va­ta isän­maam­me hyvinvoinnin.

        Duo­da noin,
        jos vaik­ka sit­ten kes­ki­ty­tään nii­hin jenk­ki­fir­moi­hin, jot­ka toi­mii jenkeissä:
        Kos­ka siel­lä vero­te­taan fir­mo­ja enem­män kuin ihmi­siä (eli tois­te­päin kuin Europ­pas­sa), niin ulko­mai­set fir­mat ovat val­lan­neet koti­mai­set mark­ki­nat? Kos­ka niil­lä mah­dol­li­suus mui­lut­taa kon­ser­ni­lai­noil­la voi­tot ulos?
        Ja sama hom­ma Suomessa?

        Onhan se tiet­ty ongel­mal­lis­ta, että EU-sopi­muk­set vaa­ti­vat vapaa­ta kil­pai­lua eri mai­den fir­mo­jen välil­lä, joi­den vero­tus on täy­sin poik­kea­vaa tasoa. Jos tota ei kor­ja­ta, niin huo­no­han sii­tä tulee, ennem­min tai myöhemmin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Sep­po Korp­poo:
        toke hei,

        Kan­sain­vä­li­set suu­ryh­tiöt toi­mi­vat / hyök­kää­vät pää­osin­ma­ta­lan vero­tuk­sen alueil­ta käsin.

        Ne käyt­tä­vät kaik­ki lail­li­set kei­not vero-opti­moin­tiin, jol­la pää­se­vät tuol­le mai­nit­se­mal­le­ni mata­lal­le tasolle

        Täs­sä instru­ment­tei­na ovat monen­lai­set työ­ka­lut kuten rajat ylit­tä­vät ope­raa­tiot, siir­to­hin­nat, lai­na­ku­viot, laa­ja tytä­ryh­tiö­ver­kos­to, tilinpäätös-ajoitukset,yhtiöjärjestelyt, jne.

        Suo­men yli­ve­ro­te­tut ja kil­pai­lu­ky­vyt­tö­mäl­lä hin­ta­ta­sol­la toi­mi­vat yhtiöt ovat erit­täin haa­voit­tu­via täl­lais­ten hyök­käys­ten edessä. 

        Tähän pitää saa­da muu­tos, jot­ta voim­me tur­va­ta isän­maam­me hyvinvoinnin.

        Sep­poa kiin­nos­taa vain Sepon hyvin­voin­ti, se on tul­lut selväksi.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. Fidel: Sep­poa kiin­nos­taa vain Sepon hyvin­voin­ti, se on tul­lut selväksi. 

        Vali­dia argu­men­taa­tio­ta suu­ris­ta yhteis­kun­nal­li­sis­ta kysy­myk­sis­tä. Näi­den oikea paik­ka on tääl­lä, onhan?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Sep­po Korp­poo:
      Suo­men eliit­ti ja polii­ti­kot tule­vat kui­ten­kin huo­maa­maan, että suo­mai­set eivät ole mitään koi­ria, vaan äänes­tä­viä kan­sa­la­sia, jot­ka pian­kin huo­maa­vat tämän huijauksen. 

      Juu, eivät ole koi­ria. Osa on toki aase­ja, joil­la Don Hal­la-aho ratsastaa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Tähän tulee taas var­mas­ti joku verovälttely/natsikultargumentti, mut­ta menköön.

    Tääl­lä meil­lä (Sveit­sis­sä) on ihan main­stream näke­mys talous­tie­tei­li­jöi­den ja polii­tik­ko­jen paris­sa että kylien ja kant­to­nien väli­nen vero­kil­pai­lu on hyväs­tä ja antaa pie­nem­mil­le­kin yksi­köil­le mah­dol­li­suu­den kil­pail­la isom­pi­aan vastaan.

    Muu­ten val­tion­ve­ro ei juu­ri­kaan ole progres­sii­vi­nen ja hyvin pie­ni ver­rat­tu­na kant­to­ni- ja gemain­de­ve­roon. Ehkä 10% koko­nais­tu­lo­ve­ro­tuk­ses­ta. Eli jos mak­saa 150kE tulois­ta 15% tulo­ve­roa, ehkä 1.5% on val­tion­tu­lo­ve­ro. Toki koh­tuul­li­nen veroas­te tekee täs­tä kil­pai­lus­ta vähem­män mer­ki­tyk­sel­lis­tä näin rivi­kan­sa­lai­sen näkö­kul­mas­ta jos vasem­mis­tol­le tyy­pil­li­nen kateusas­pek­ti unohdetaan.

    Tämä osoit­taa että demo­kra­tia pai­kal­lis­ta muu­ten­kin kuin juh­la­pu­heis­sa, menot pysy­vät kuris­sa kun polii­ti­kot eivät pää­se jaka­maan “hyvin­voin­tia” mie­len­sä mukaan kau­ka­na pää­tök­sien­sä seu­rauk­sis­ta ja eri­lai­set tasauk­set (nii­tä kui­ten­kin jon­kin ver­ran on) eivät tee moraa­li­ka­dos­ta normia.

    Toki vakuu­tus­ten varass­sa toi­mi­va ter­vey­den­huol­to on ehkä yksi ehto jot­ta jär­ke­vä sys­tee­mi saa­daan aikaan.

    Toki sosia­lis­min var­jo suo­mes­sa on niin pit­kä ja synk­kä että yhtään köyt­tä ei pidä antaa vero­jen uudis­ta­mi­ses­sa muu­ten kuin alas­päin jos jotain toi­voa romah­ta­mi­sen estä­mi­ses­tä halu­taan vie­lä elätellä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. hup­sis: .

      Toki vakuu­tus­ten varass­sa toi­mi­va ter­vey­den­huol­to on ehkä yksi ehto jot­ta jär­ke­vä sys­tee­mi saa­daan aikaan.

      Aika lail­la­kin. Tosin sote-uudis­tuk­sen jäl­kei­ses­sä maa­il­mas­sa kil­pai­lu kun­nan pal­ve­lu­tar­joo­mal­la suh­tees­sa veroi­hin voi­si olla mah­dol­li­nen kil­pai­lu­kei­no Suo­mes­sa­kin, jos sote-mak­sut siir­ty­vät val­tion har­teil­le. Nyky­ti­lan­tees­sa enem­mis­töl­lä kun­nis­ta sote-menot ovat niin val­ta­vat esim. ikään­ty­neen köy­hän väes­tön kor­kean osuu­den takia, että omin pää­tök­sin ei ole voi­nut osal­lis­tua kil­pai­luun yhtään mis­tään. Sote-uudis­tuk­sen jäl­kei­ses­sä maa­il­mas­sa pai­kal­li­sia Kau­niai­sia alhai­si­ne veroi­neen voi syn­tyä muu­al­le­kin kuin vain Kau­niai­siin ja Ahve­nan­maal­le, jos jos­sain kun­nis­sa pää­te­tään alkaa kil­pail­la alem­mil­la veroil­la. Jat­kos­sa kun­tien tulot tule­vat suh­tees­sa rei­lus­ti nykyis­tä enem­män omai­suu­den tuo­tois­ta ja kiin­teis­tö­ve­rois­ta, ja nykyis­tä olen­nai­ses­ti vähem­män tulo­ve­rois­ta, jol­loin kun­nal­lis­ve­ron mää­räl­lä on muu­ten­kin aiem­paa pie­nem­pi mer­ki­tys kun­tien talou­des­sa. Yhtei­sö­ve­roa kun­ta ei saa edes itse päättää.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. hup­sis:

      Toki sosia­lis­min var­jo suo­mes­sa on niin pit­kä ja synk­kä että yhtään köyt­tä ei pidä antaa vero­jen uudis­ta­mi­ses­sa muu­ten kuin alas­päin jos jotain toi­voa romah­ta­mi­sen estä­mi­ses­tä halu­taan vie­lä elätellä.

      Tos­sa on just se Suo­men vero-ongel­ma ollu 90-luvus­ta eteenpäin.
      On koko­naan unoh­det­tu vero­tuk­sen ja jul­kis­ten inves­toin­tien vai­ku­tus mark­ki­noi­ta balan­soi­va­na laitteena.
      Kun oikeis­to halu­aa las­kea veroa, sil­loin kun on nousu­kausi ja sit­ten taas kun on las­ku­kausi, niin oikeis­to halu­aa las­kea vero­ja, niin koko hom­ma on rik­ki. Tren­dik­kääs­ti sanot­tu­na pilal­la ja ollut siis pitkään.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Kuu­les hupsis, 

        Suo­men suu­rin unoh­dus on 500 000 pysy­vään työt­tö­myy­teen hylät­ty kurjalisto.

        Tähän on tie­ten­kin syy­nä maa­il­man jäy­kim­mät työ­mark­ki­nat yhdes­sä jär­kyt­tä­vän vero­ta­son kanssa.

        Kun suur­teol­li­suu­tem­me pää­osin työl­lis­tää ulko­mail­la, Suo­men ainoa pelas­tus voi­vat olla 300 000 pk-riskiyrittäjää.

        Joh­to­pää­tös: Pk-yrit­tä­jän työl­lis­tä­mis­ris­kiä pitää radi­kaa­lis­ti pie­nen­tää, sekä antaa yri­tys­ris­kin otta­jal­le oikeu­den­mu­kai­nen kor­vaus ja kan­sain­vä­li­ses­ti kil­pai­lu­ky­kyi­set toimintaolosuhteet.

        Suo­men eliit­ti ja polii­ti­kot ovat kui­ten­kin käsit­tä­mät­tö­mäl­lä taval­la menet­tä­neet kos­ke­tuk­sen reaa­li­mail­maan ja ovat täs­tä syys­tä kyke­ne­mät­tö­miä vält­tä­mät­tö­mään talousreformiin.

        Suo­men kan­sa ansait­see parempaa.

        Mis­tä löy­täi­sim­me reaa­li­maa ymmär­tä­vät krii­si­joh­ta­jat, jot­ka pane­vat maan edun oman­sa edel­le ja pelas­ta­vat Suo­men hyvinvoinnin?

        Täs­tä esi­merk­ke­jä löy­däm­me Suo­men­kin his­to­rias­ta: Man­ner­heim, Ris­to Ryti, Väi­nö Tan­ner, Iiro Vii­na­nen + Rai­mo Sailas…

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Himan off-topic, mut­ta Vesa Kan­nia­sel­la on Kana­vas­sa 4/21 mie­len­kiin­toi­nen artik­ke­li vero­tuk­ses­ta. Hän mm. tuo esil­le Dimond-Mirr­lee­sin tehok­kuus­pe­ri­aat­teen, jon­ka mukaan on parem­pi verot­taa kulu­tus­ta kuin tulon­muo­dos­tus­ta, sil­lä tulon­muo­dos­tus tuot­taa uut­ta talou­den suo­ri­tus­ka­pa­si­teet­tia. Muu­ten­kin mie­len­kiin­toi­nen juttu

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Tapio:
      Himan off-topic, mut­ta Vesa Kan­nia­sel­la on Kana­vas­sa 4/21 mie­len­kiin­toi­nen artik­ke­li vero­tuk­ses­ta. Hän mm. tuo esil­le Dimond-Mirr­lee­sin tehok­kuus­pe­ri­aat­teen, jon­ka mukaan on parem­pi verot­taa kulu­tus­ta kuin tulon­muo­dos­tus­ta, sil­lä tulon­muo­dos­tus tuot­taa uut­ta talou­den suo­ri­tus­ka­pa­si­teet­tia. Muu­ten­kin mie­len­kiin­toi­nen juttu

      Toi­saal­ta rik­kail­ta ei tule tulo­jen suh­tees­sa niin pal­joa kulutusveroa.
      Varal­li­suus tup­paa jää­mään ”sääs­töön”.

      Sijoit­ta­mi­sen kan­nus­ta­mi­nen tule­van ansio­tu­lo­ve­ron takia, voi olla hie­man ”kor­kea­len­tois­ta”…

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.