Töitä olisi, tekijöitä puuttuu

 

Korkea työl­lisyys on hyv­in­voin­ti­val­tion ehdo­ton edellytys.

Joka ei ota työl­lisyy­den nos­tamista tosis­saan, on tosi­asi­as­sa luop­umas­sa hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nas­ta. Aiem­min riit­ti vähän alem­pi työl­lisyysaste. Nyt eläkeläisiä on niin paljon ja tule­vaisu­udessa vielä enem­män, että työikäi­sistä pitäisi työl­listyä paljon ennem­män kuin aiemmin.

Muis­sa pohjois­samais­sa tämä on ratkaistu. Pitäisikö mei­dän kopi­oi­da työt­tömyy­tur­van sään­töjä ja työvoimapoli­it­tis­ten toimien kokon­aisu­ut­ta niistä.

Kir­joitin aiheesta pääkir­joituk­sen Verde-lehteen. Lue se tästä.

 

73 vastausta artikkeliin “Töitä olisi, tekijöitä puuttuu”

  1. Tukien ja jär­jestelmien viidakko on liian monimutkainen.

    Vuosia sit­ten — Hyssälä pääl­likkönä — KELAs­ta väitet­ti­in ole­van mah­dol­lista saa­da 1400 etu­ut­ta tai niiden yhdistelmää.

    Tämä lisää byrokra­ti­aa ja byrokraatin sekä juristien valtaa.

    Mei­dän sairaiden osalta myös lääkärien val­ta on joskus kohtu­ut­toman suuri.

    Talous ehkä saat­taisi lähteä pie­neen nousu­un jos pien­ten yri­tys­ten perus­t­a­mi­nen olisi oikeasti järkevää.

    Nyt se ei sitä ole. Isot syövät pienet ja yhteiskun­ta tekee hitaasti kuris­taen toimin­nas­ta vaikeaa.

    Raha­jär­jestelmä on tien­sä päässä mut­ta sitä ei voi muut­taa tai kor­ja­ta kos­ka liian monien elan­to on kiin­ni kelvot­toman jär­jestelmän huonos­ta toiminnasta.

    Toivoa on kyl­lä, mut­ta tilanne ei parane vaan menee huonommaksi.

    Vastaa

    1. ant­ti k.:

      Talous ehkä saat­tai­si läh­teä pie­neen nousu­un jos pien­ten yri­tys­ten perus­ta­mi­nen oli­si oikeas­ti järkevää.
      Nyt se ei sitä ole. Isot syö­vät pie­net ja yhteis­kun­ta tekee hitaas­ti kuris­taen toi­min­nas­ta vaikeaa. 

      Nykyi­nen työvoima­pu­la ei ole iso­jen ja pien­ten yri­tys­ten väli­nen kil­pailu työvoimas­ta tai markki­noista vaan molem­pi­en tilanne on se että työvoimas­ta on aidosti pulaa ja rekry­toin­ti on todel­la haas­teel­lista kos­ka työvoimas­ta on aidosti pulaa.Vaikka yri­tys­ten perus­tamisen byrokra­ti­aa helpote­taankin ja vero­tus­ta las­ket­taisi­in palkkavero­tuk­sen kohdal­la niin ongel­ma työvoimas­ta ei muu­tu mik­seen kos­ka palkkaus ei ole aina ongel­ma kos­ka jos­sain avoimis­sa työte­htävis­sä on korkeakin palk­ka. Työvoiman saatavu­us ja kohtaami­nen on isoin ongel­ma joka nyt ei kohtaa.

      Vastaa

    2. ant­ti k.:
      Talous ehkä saat­tai­si läh­teä pie­neen nousu­un jos pien­ten yri­tys­ten perus­ta­mi­nen oli­si oikeas­ti järkevää.
      Nyt se ei sitä ole. Isot syö­vät pie­net ja yhteis­kun­ta tekee hitaas­ti kuris­taen toi­min­nas­ta vaikeaa.

      Nykyi­nen työvoima­pu­la ei ole iso­jen ja pien­ten yri­tys­ten väli­nen kil­pailu työvoimas­ta tai markki­noista vaan molem­pi­en tilanne on se että työvoimas­ta on aidosti pulaa ja rekry­toin­ti on todel­la haas­teel­lista kos­ka työvoimas­ta on aidosti pulaa.Vaikka yri­tys­ten perus­tamisen byrokra­ti­aa helpote­taankin ja vero­tus­ta las­ket­taisi­in palkkavero­tuk­sen kohdal­la niin ongel­ma työvoimas­ta ei muu­tu mik­seen kos­ka palkkaus ei ole aina ongel­ma kos­ka jos­sain avoimis­sa työte­htävis­sä on korkeakin palk­ka. Työvoiman saatavu­us ja kohtaami­nen on isoin ongel­ma joka nyt ei kohtaa.

      Vastaa

      1. Ongel­ma on se, että työ­nan­ta­jille on annet­tu oikeus olet­taa, että työn­tek­i­jät kaiken kaikki­aan ovat nuo­ria, tohtor­e­i­ta, kokenei­ta ja kaikkien alo­jen asiantun­ti­joi­ta, pait­si sit­ten ne, joiden työt teetetään hal­patöinä joko maa­han­muut­ta­jil­la tai muuten ahdistetuilla.
        Kvar­taa­likap­i­tal­is­min syövereis­sä eivät siis halua ottaa tek­i­jöitä, joiden pitäisi työssään oppia osa toimis­taan. Ettei vaan tuot­tavu­us kär­sisi (vaik­ka se juuri täl­lä työ­nan­ta­jakäytök­sel­lä kärsiikin).
        Sik­si tätä ei voi ratkaista muuten kuin ongel­man yhteiskun­nal­lisel­la hal­tu­uno­tol­la, jon­ka toteut­ta­jik­si täl­lä het­kel­lä ei löy­dy puoluei­ta, edes kom­mar­it eivät aja finanssipääoman/globaalikapitalismin jär­jetön­tä val­taa kumoon (aja­tus on: me on hävit­ty tää peli; tot­ta­han se on) vaan toimi­vat lähimet­sän säi­lyt­tämisek­si saas­tuneen val­taväylän varressa…(sinänsä kunniallista)
        Huike­as­sa ennus­tuk­ses­saan Lon­don muis­taak­seni tais­te­lut­taa vapaus­rin­ta­maa kaukana 2300 vai oliko 2400-luvul­la. Kap­i­tal­is­mi on kyl­lä kuitenkin siihen men­nessä tuhon­nut toisen ennus­ta­jan mukaan “sekä luon­non että ihmisen”.

    1. Fidel:
      Kyl­lä rahal­la teki­jöi­tä löytyy.

      Toki rahal­la löy­tyy työn­tek­i­jöitä mut­ta löy­tyykö koulutet­tu­ja työvoimaa on kysymys mikä on nykyisen työvoima pulan todel­li­nen haaste. Jos Suomes­sa olisi laa­jem­min käytössä esimerkik­si Sak­san mallin mukainen oppisopimus jär­jestelmä olisi toden­näköis­es­ti tilanne helpom­pi kuin mitä se on täl­lä het­kel­lä. Sopii selvit­tää ja kysyä ensik­si mikä työ­markki­na osa­puoli on vas­tus­tanut oppisopimuk­sen laa­jen­tamista ja sen jäl­keen kysyä kyseiseltä tahol­ta syyt mik­si se vas­tus­taa oppisopimuk­sen laajentamista!

      Vastaa

      1. Rahul Soma­ni: Toki rahal­la löy­tyy työn­te­ki­jöi­tä mut­ta löy­tyy­kö kou­lu­tet­tu­ja työ­voi­maa on kysy­mys mikä on nykyi­sen työ­voi­ma pulan todel­li­nen haas­te. Jos Suo­mes­sa oli­si laa­jem­min käy­tös­sä esi­mer­kik­si Sak­san mal­lin mukai­nen oppi­so­pi­mus jär­jes­tel­mä oli­si toden­nä­köi­ses­ti tilan­ne hel­pom­pi kuin mitä se on täl­lä het­kel­lä. Sopii sel­vit­tää ja kysyä ensik­si mikä työ­mark­ki­na osa­puo­li on vas­tus­ta­nut oppi­so­pi­muk­sen laa­jen­ta­mis­ta ja sen jäl­keen kysyä kysei­sel­tä tahol­ta syyt mik­si se vas­tus­taa oppi­so­pi­muk­sen laajentamista!

        Jaa‑a. En tunne kovin hyvin oppisopimuskäytän­töä mut­ta epäilemät­tä sitä voisi ja pitäisi paran­taa. Var­maa tietoa on kuitenkin siitä, mikä osa­puoli vas­tus­taa alimpi­en palkko­jen nostamista.

      2. Fidel: Jaa‑a. En tun­ne kovin hyvin oppi­so­pi­mus­käy­tän­töä mut­ta epäi­le­mät­tä sitä voi­si ja pitäi­si paran­taa. Var­maa tie­toa on kui­ten­kin sii­tä, mikä osa­puo­li vas­tus­taa alim­pien palk­ko­jen nostamista.

        Itse asi­as­sa Sak­san oppi­so­pi­mus­ jär­jestelmässä on palkat nou­se­vat sitä mukaan kuin­ka oppisopimus kunkin kohderyh­mä kohdal­la ete­nee . Kyseessä ei ole siis vielä vak­i­tu­inen tai osa-aikainen työ­suhde mut­ta se pyrkii siihen pitkäl­lä tähtäimel­lä. Sak­san oppisopimus malli on itse jopa niinkin toimi­va että Yhdys­val­tain edelli­nen pres­i­dent­ti kiin­nos­tui asi­as­ta niinkin paljon että lähet­ti oman tyt­tären­sä Sak­saan erääseen talous sem­i­naari­in kos­ka idea oli tuo­da malli Yhdys­val­toi­hin. Tämänkin oli toteu­tu­ma­ton lista hänen pres­i­dent­ti kaudel­la mut­ta ei mikään huono malli sinän­sä. Saman palkan mak­sami­nen vak­i­tuiselle pitkäaikaises­sa työ­suh­teessa ole­valle ja oppisopimuk­ses­sa ole­valle on vain yksinker­tais­es­ti liian kallis kus­tan­nus PK yri­tyk­sille. Kunnes oppisopimuk­ses­sa ole­va saa vak­i­tuisen työsuhteen.

    2. Fidel: Kyl­lä rahal­la teki­jöi­tä löytyy.

      Mut­ta eivät kaik­ki työ­nan­ta­jat voi samaan aikaan houkutel­la tek­i­jöitä rahal­lakaan. Sil­loin­han ne vain palkkaa­vat tek­i­jöitä toisil­tansa, sil­lä uusia osaavia työn­tek­i­jöitä ei syn­ny edes rahalla. 

      Keltanokkaisia nöösipoikia rahal­la yleen­sä saa alalle kuin alalle lisää, mut­ta ne osaa jotain suun­nilleen siinä vai­heessa, kun hom­mat alka­vat jo jäähtymään. Ja jos vaa­di­taan koulu­tus­ta, niitä uusia tek­i­jöitäkin alkaa tule­maan alalle vas­ta kun ensim­mäiset ”lisä­työn­tek­i­jät” tule­vat koulu­tus­putkesta ulos joskus kol­men vuo­den kulut­tua. Ja peräkylille tek­i­jöitä ei löy­dy silloinkaan.

      Vastaa

      1. Sylt­ty: Mut­ta eivät kaik­ki työ­nan­ta­jat voi samaan aikaan hou­ku­tel­la teki­jöi­tä rahal­la­kaan. Sil­loin­han ne vain palk­kaa­vat teki­jöi­tä toi­sil­tan­sa, sil­lä uusia osaa­via työn­te­ki­jöi­tä ei syn­ny edes rahalla. 

        Kel­ta­nok­kai­sia nöö­si­poi­kia rahal­la yleen­sä saa alal­le kuin alal­le lisää, mut­ta ne osaa jotain suun­nil­leen sii­nä vai­hees­sa, kun hom­mat alka­vat jo jääh­ty­mään. Ja jos vaa­di­taan kou­lu­tus­ta, nii­tä uusia teki­jöi­tä­kin alkaa tule­maan alal­le vas­ta kun ensim­mäi­set ”lisä­työn­te­ki­jät” tule­vat kou­lu­tus­put­kes­ta ulos jos­kus kol­men vuo­den kulut­tua. Ja perä­ky­lil­le teki­jöi­tä ei löy­dy silloinkaan. 

        Minkä takia niin mon­elle osaavalle van­halle työn­tek­i­jälle annetaan sit­ten potku­ja? Eihän työvoima­pu­la olisi sel­l­ainen kuin väitetään jos van­ho­jen annet­taisi­in olla töissä?

        Ja minkä takia peräkylille pitää saa­da pitkälle koulutet­tu­ja? Kaik­ki eivät kuitenkaan halua peräkylille töi­hin ja asumaan.

  3. Meil­lä on myös iso joukko yli viisikymp­pisiä YT-koneen ulos heit­tämiä täysin päte­viä työn­tek­i­jöitä, jot­ka maagisen ikära­jan ylitet­tyään muut­tuvat hylky­tavarak­si rekry­toi­jille. Mitähän tälle voisi tehdä? Ei kai voi olla kansan­talouden etu, että ammat­ti­taitoinen suun­nit­teli­ja työl­listyy näil­lä “kan­nus­timil­la” Wolt-kuskik­si (sinän­sä Wolt-kuske­ja väheksymättä).

    Vastaa

    1. Työ­markki­na­jär­jestöt ovat näh­neet viisaak­si aset­taa ankara taloudelli­nen sank­tio estämään yli 50-vuo­ti­aiden palkkaamista. Sen nimi on viimeisen työ­nan­ta­jan vas­tuu sairauseläkkeistä.

      Vastaa

      1. Toinen ongel­ma on ikälisät + jatku­vasti juok­se­vat indek­siko­ro­tuk­set. Jos indek­siko­ro­tuk­set annet­taisi­in 50+v jengille negati­ivise­na, niin ehkä van­henevaa työvoimaa ei halut­taisi niin nopeasti kenkiä veke.

        Tähän kun yhdis­tetään ansiosi­don­naisen tapa kan­nus­taa työt­tömyy­teen, niin on aivan selvää, että Suomes­sa on oikein rak­en­ta­mal­la raken­net­tu jär­jestelmä, joka syr­jäyt­tää 50v+ jengiä työelämästä.

        Ansiosi­don­nainen pitäisi muut­taa henkilöko­htais­es­ti rahas­toivak­si ja yli­jäämien pitäisi eläköi­tyessä tipah­taa oma­lle tilille. Se kan­nus­taisi kovasti tekemään viimeiset vuodet mata­la­palkkaisem­paakin työtä.

      2. Sepi:
        Toi­nen ongel­ma on ikä­li­sät + jat­ku­vas­ti juok­se­vat indek­si­ko­ro­tuk­set. Jos indek­si­ko­ro­tuk­set annet­tai­siin 50+v jen­gil­le nega­tii­vi­se­na, niin ehkä van­he­ne­vaa työ­voi­maa ei halut­tai­si niin nopeas­ti ken­kiä veke.

        Tähän kun yhdis­te­tään ansio­si­don­nai­sen tapa kan­nus­taa työt­tö­myy­teen, niin on aivan sel­vää, että Suo­mes­sa on oikein raken­ta­mal­la raken­net­tu jär­jes­tel­mä, joka syr­jäyt­tää 50v+ jen­giä työelämästä.

        Ansio­si­don­nai­nen pitäi­si muut­taa hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti rahas­toi­vak­si ja yli­jää­mien pitäi­si elä­köi­tyes­sä tipah­taa omal­le tilil­le. Se kan­nus­tai­si kovas­ti teke­mään vii­mei­set vuo­det mata­la­palk­kai­sem­paa­kin työtä.

        Ei voi samanaikaises­ti olla pulaa osaav­ista tek­i­jöistä ja tarvet­ta syr­jiä osaavia tek­i­jöitä. Joko ne 50-vuo­ti­aat eivät ole osaavia tek­i­jöitä tai sit­ten sitä työvoima­pu­laa ei ole olemassakaan. 

        Toki on ole­mas­sa tehtäviä, jois­sa vaa­di­taan niin kovan tason osaamista, ettei niitä ukko­ja ja akko­ja maas­ta vapaana löy­dy, mut­ta kyl­lä nämä tehtävät ovat har­vas­sa. Se ei selitä sitä mik­si kymmenet tuhan­net työkykyiset ja ‑haluiset eivät kel­paa, mut­ta kieli­taido­ton afgaani onkin rekry­toi­jan unelma.

      3. Sepi:

        Ansio­si­don­nai­nen pitäi­si muut­taa hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti rahas­toi­vak­si ja yli­jää­mien pitäi­si elä­köi­tyes­sä tipah­taa omal­le tilil­le. Se kan­nus­tai­si kovas­ti teke­mään vii­mei­set vuo­det mata­la­palk­kai­sem­paa­kin työtä.

        Näin juuri. Sit­ten vielä asum­is­tu­ki ja toimeen­tu­lo­tu­ki pois ja tilalle minim­i­toimeen­tu­lon takaa­va perus­tu­lo. Kun irtosan­ot­tu nos­taa omas­ta rahas­tostaan halutes­saan halu­a­mansa sum­man, kan­nuste mata­la­palkkaisenkin työn vas­taan­ot­tamiselle on suuri.

    2. Jalo­nen:
      Meil­lä on myös iso jouk­ko yli vii­si­kymp­pi­siä YT-koneen ulos heit­tä­miä täy­sin päte­viä työn­te­ki­jöi­tä, jot­ka maa­gi­sen ikä­ra­jan yli­tet­ty­ään muut­tu­vat hyl­ky­ta­va­rak­si rek­ry­toi­jil­le. Ei kai voi olla kan­san­ta­lou­den etu, että ammat­ti­tai­toi­nen suun­nit­te­li­ja työl­lis­tyy näil­lä “kan­nus­ti­mil­la” Wolt-kus­kik­si (sinän­sä Wolt-kus­ke­­ja väheksymättä).

      50 vuo­ti­aat korkeasti koulute­tut Suomes­sa pitkän työu­ran tehneet eivät hakeudu Wolt kuskeik­si mikäli hei­dät irtisanotaan. 

      Wolt kuskit ovat pääasi­as­sa yliopis­to ja korkeak­oulu opiske­li­joi­ta ja suurin osa on myös maahanmuuttajia.

      Vastaa

  4. Hauskaa että vihreis­sä pide­tään vasem­mis­to­laisu­ut­ta sel­l­aise­na spi­taal­isuute­na, että sitä vas­taan pitää koko ajan todis­tel­la. Jo alus­sa puolueesta puhdis­tet­ti­in kovim­mat ympäristön­suo­jeli­jat, joi­ta on koko ajan pidet­ty vain ään­inä joil­la ei ole muu­takaan puoluet­ta äänestet­tävänä ja joille ei tarvitse tar­jo­ta mitään, ja nyt sit­ten vasem­mis­to­laiset puhdis­te­taan pois. Kuin­ka paljon luulette jäävän kan­na­tus­ta, kun puolue on pelkkä uus­lib­er­aalien korkeastik­oulutet­tu­jen “älykköseu­ra”, joka on liian fik­su itselleenkin? No ainakin näkee onko vahin­go­ni­lo tap­pa­va tau­ti, kun kai­vat­te omaa hau­taa ja ei tässä jää enää muu­ta kuin tul­la nau­ra­maan kuopan reunalle.

    Vastaa

    1. kel­la­ris­ta:
      Kuin­ka pal­jon luu­let­tejää­vän kan­na­tus­ta, kun puo­lue on pelk­kä uus­li­be­raa­lien kor­keas­ti­kou­lu­tet­tu­jen “älyk­kö­seu­ra”, joka on lii­an fik­su itselleenkin? 

      Mitä haet takaa täl­lä kom­men­til­la? Tot­takai talous­malli joka on toimi­vampi on paljon oleel­lisem­paa kuin se että aje­taan mallia jon­ka koko rakenne on alus­ta alka­en surkea ja sitä kuin­ka kovaa silti aje­taan eteen­päin ilman ymmär­rystä että se ei tuo­ta toiv­ot­tavaa lopputulosta. 

      Tämä ei ole Vihrei­den tai Vasem­mis­toli­iton ongel­ma vaan kyl­lä se löy­tyy myös Keskustapuolueen alue­tukien lap­paamis­mall­ista (val­tion ja tuki turpeelle esimerkik­si) ja perus­suo­ma­lais­ten talous­mall­ista jos­sa van­no­taan palkko­jen keinotekoiseen nousu­un työvoiman saatavu­u­den nimis­sä vaik­ka se lop­putu­lok­se­na tuot­taa vain inflaa­tio­ta . Onko kukaan vaivau­tunut ker­tomaan esimerkik­si Perus­suo­ma­laisille että itse asi­as­sa hei­dän aja­ma työl­lisyys malli jos­sa pide­tään palkko­jen keinotekoista nousua ratkaisuna työvoiman koti­maiselle saatavu­udelle on itse asi­as­sa keinotekoinen toimen­pide joka luo vain inflaa­to­ta ja las­kee palka­nsaa­jien ostovoimaa pitkäl­lä tähtäimel­lä. Vaik­ka ostovoimaa nyt keven­net­täisi­in tulovero­tuk­sen kaut­ta niin se näkyy kyl­lä heti välil­li­sis­sä verois­sa. Näin kävi kun Van­hasen II hal­li­tus las­ki ruuan alv veroa jon­ka lop­putu­los oli se että suu­rit­u­loiset osti­vat enem­män kalli­impia elin­tarvikkei­ta kuin pien­i­t­u­loiset johtuen yksinker­tais­es­ti siitä että suu­rit­u­loisil­la on siihen enem­män taloudel­lis­es­ti varaa kuin pien­i­t­u­loisil­la joiden ostovoima ei muut­tunut mik­sikään. Jos halu­taan laskea vero­ja ja tulovero­ja on las­ket­ta­va ainakin ALV vero­tuk­sen kohdal­la koko ALV vero­tus­ta ei vain yhtä alv veroa. Myös alv verokan­to­jen tas­a­puolis­t­a­mi­nen eli kaikkien verokan­to­jen laskem­i­nen on myös yksi vai­h­toe­hto. Mut­ta silti kun jotain on kiris­tet­tävä niin se on oleel­lisen toimen­pide jos halu­taan että bud­jet­ti on tasapainoinen.

      Vastaa

      1. Rahul Soma­ni: Mitä haet takaa täl­lä kom­men­til­la? Tot­ta­kai talous­mal­li joka on toi­mi­vam­pi on pal­jon oleel­li­sem­paa kuin se että aje­taan mal­lia jon­ka koko raken­ne on alus­ta alka­en sur­kea ja sitä kuin­ka kovaasil­ti aje­taan eteen­päin ilman ymmär­rys­tä että se ei tuo­ta toi­vot­ta­vaa lopputulosta. 

        Tämä ei ole Vih­rei­den tai Vasem­mis­to­lii­tonongel­ma vaan kyl­lä se löy­tyy myös Kes­kus­ta­puo­lu­een alue­tu­kien lap­paa­mis­mal­lis­ta(val­tion ja tuki tur­peel­le esi­mer­kik­si) ja perus­suo­ma­lais­ten talous­mal­lis­ta jos­sa van­no­taan palk­ko­jen kei­no­te­koi­seen nousu­un työ­voi­man saa­ta­vuu­den nimis­sä vaik­ka se lop­pu­tu­lok­se­na tuot­taa vain inflaa­tio­ta . Onko kukaan vai­vau­tu­nut ker­to­maan esi­mer­kik­si Perus­suo­ma­lai­sil­le että itse asias­sa hei­dän aja­ma työl­li­syys mal­li jos­sa pide­tään palk­ko­jen kei­no­te­kois­ta nousua rat­kai­su­na työ­voi­man koti­mai­sel­le saa­ta­vuu­del­le on itse asias­sa kei­no­te­koi­nen toi­men­pi­de joka luo­vain inflaa­to­ta ja las­kee pal­kan­saa­jien osto­voi­maa pit­käl­lä täh­täi­mel­lä.Vaik­ka osto­voi­maa nyt keven­net­täi­siin tulo­ve­ro­tuk­sen kaut­ta niin se näkyy kyl­lä heti välil­li­sis­sä verois­sa. Näin kävi kun Van­ha­sen hal­li­tus las­ki ruu­an alv veroa jon­ka lop­pu­tu­los oli se että suu­ri­tu­loi­set osti­vatenem­män kal­liim­pia elin­tar­vik­kei­ta kuin pie­ni­tu­loi­set joh­tuen yksin­ker­tai­ses­ti sii­tä että suu­ri­tu­loi­sil­la on sii­hen enem­män talou­del­li­ses­ti varaa kuin pie­ni­tu­loi­sil­la joi­den osto­voi­ma ei muut­tu­nut mik­si­kään. Jos halu­taan las­kea vero­ja ja tulo­ve­ro­ja on las­ket­ta­va aina­kin vero­tuk­sen koh­dal­la koko vero­tus­ta ei vain yhtä alv veroa. Myös alv vero­kan­to­jen tas­a­puo­lis­ta­mi­nen eli kaik­kien vero­kan­to­jen las­ke­mi­nenon myös yksi vaih­toeh­to. Mut­ta sil­ti kun jotain on kiris­tet­tä­vä niin se on oleel­li­sen toi­men­pi­de jos halu­taan että bud­jet­ti on tasapainoinen.

        Eli pieni­palkkaiselle palkanko­ro­tus olisi oikeasti suuri onnet­to­muus? Lib­er­aultra­oikeis­ton hävyt­tömyy­dessä on kyl­lä jotain hupaisaa, mut­ta hel­poin­ta ja rehellis­in­tä olisi vain myön­tää vas­tus­ta­vansa hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taa ja sen vaa­timia tulonsiirtoja.

      2. Fidel: Eli pie­ni­palk­kai­sel­le pal­kan­ko­ro­tus oli­si oikeas­ti suu­ri onnet­to­muus? Libe­rault­ra­oi­keis­ton hävyt­tö­myy­des­sä on kyl­lä jotain hupai­saa, mut­ta hel­poin­ta ja rehel­li­sin­tä oli­si vain myön­tää vas­tus­ta­van­sa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taa ja sen vaa­ti­mia tulonsiirtoja. 

        Ymmär­sit kyl­lä nyt väärin kos­ka en vas­tus­ta tulosi­ir­to­ja vaan vero­tuk­sen alen­tamis­es­ta kaikkien tulolu­okkien kohdal­la kos­ka se suosii aina suurituloisia. 

        Osmo Soin­in­vaaran esit­tämän idean jos­sa pie­ni­palk­kai­sile mak­se­taan tulon­si­ir­roty­hteiskun­nan tukien kaut­ta yhdis­tet­tynä palkkauk­seen on paljon parem­pi vai­h­toe­hto kuin ikuinen työt­tömyys tai yleiset kaikkien tulolu­okkien vero­tuk­sen alen­t­a­mi­nen. Myös työ­nan­ta­jan mak­su­jen korot­ta­mi­nen ei ole hyvä ratkaisu. 

        Suo­rat palkanko­ro­tuk­set pien­i­t­u­loisille ovat huono vaihtoehto
        kos­ka sil­loin muutkin alat ovat automaat­tis­es­ti mukana vaa­ti­mas­sa palkanko­ro­tuk­sia kuten kävi Sari sairaan­hoita­ja mallis­sa 2007 joka lev­isi muille aloille mut­ta heiken­si huo­mat­tavasti kilpailukyvyä
        kun taas yhteiskun­nan tuet yhdis­tet­tynä palkkauk­seen niin ettei tuet leikkaan­nu tai niiden kat­to pois­te­taan kokon­aan on parem­pi vai­h­toe­hto kuin yleiset palkanko­ro­tuk­set kuten Sari sairaan­hoita­ja mallis­sa kävi 2007. 

        Perus­suo­ma­lais­ten malli on puh­taasti vero­tuk­sen alen­t­a­mi­nen mut­ta toden­näköis­es­ti se näkyy vain kulu­tuk­ses­sa ja hyvä tulosten tilil­lä kos­ka vero­tuk­sen alen­t­a­mi­nen kokon­aisu­udessaan ei vaiku­ta mitenkään kiin­teisi­in menoihin.
        Ellei vero­tus­ta on las­ke­ta todel­la suuril­la sum­mil­la. Bud­jetin tas­apain­ot­tamisen takia täy­tyy myös luon­nol­lis­es­ti kiristää .Se mis­tä tämä ote­taan on sit­ten toinen kysymys. (Kehi­tysavun leikkauk­set ovat niin pieniä ettei niil­lä bud­jet­tia saa­da tasapainoon)

        Yhdys­val­lois­sa edel­lisen pres­i­dentin hallinnon aikana veron keven­nyk­set näkyi pääasi­as­sa varakkaiden kansalais­ten tilil­lä. Nykyi­nen Bidenin hallinto on ensim­mäistä ker­taa luonut lap­sil­isä mallin joka mak­se­taan kiristämäl­lä suuri tulosten varakkaiden kansalais­ten vero­tus­ta eli tulon­si­ir­to­jen kaut­ta ja lap­sil­isil­lä jos­sa on tulo­ra­ja (en muista suo­raan sum­maa) ja sen voi hakea kuka tahansa pelkästään esit­tämäl­lä vero tiedot oli sit­ten maan kansalainen tai ei . 

        Itse kan­natan Bidenin mallia mut­ta en Trumpin mallia joka perus­tui pelkästään vero­tuk­sen alentamiseen. 

        Hyvin­voin­tiyh­teis­kun­na tulon­si­ir­rot ovat juuri parem­pi vai­h­toe­hto kuin suo­ra vero­tuk­sen alen­t­a­mi­nen kokon­aisu­udessaan kaik­il­ta tulo luokissa kos­ka kaik­ista suuri tuloiset hyö­tyvät aina.

    2. kel­la­ris­ta:
      Haus­kaa että vih­reis­sä pide­tään vasem­mis­to­lai­suut­ta sel­lai­se­na spi­taa­li­suu­te­na, että sitä vas­taan pitää koko ajan todis­tel­la. Jo alus­sa puo­lu­ees­ta puh­dis­tet­tiin kovim­mat ympä­ris­tön­suo­je­li­jat, joi­ta on koko ajan pidet­ty vain ääni­nä joil­la ei ole muu­ta­kaan puo­luet­ta äänes­tet­tä­vä­nä ja joil­le ei tar­vit­se tar­jo­ta mitään, ja nyt sit­ten vasem­mis­to­lai­set puh­dis­te­taan pois. Kuin­ka pal­jon luu­let­tejää­vän kan­na­tus­ta, kun puo­lue on pelk­kä uus­li­be­raa­lien kor­keas­ti­kou­lu­tet­tu­jen “älyk­kö­seu­ra”, joka on lii­an fik­su itsel­leen­kin? No aina­kin näkee onko vahin­go­ni­lo tap­pa­va tau­ti, kun kai­vat­te omaa hau­taa ja ei täs­sä jää enää muu­ta kuin tul­la nau­ra­maan kuo­pan reunalle.

      Näin­pä. Vihreät on mon­es­sa asi­as­sa yllät­tävänkin oikeal­la, ja jopa fik­suna miehenä tun­net­tu Ode hen­gailee sen ylim­ielisen Var­ti­aisen pojan kanssa turhan innokkaasti. Vihreät on elit­is­tisen leimansa ansainnut.

      Vastaa

      1. Fidel: Näin­pä. Vih­reät on mones­sa asias­sa yllät­tä­vän­kin oikeal­la, ja jopa fik­su­na mie­he­nä tun­net­tu Ode hen­gai­lee sen yli­mie­li­sen Var­tiai­sen pojan kans­sa tur­han innok­kaas­ti. Vih­reät on eli­tis­ti­sen lei­man­sa ansainnut.

        Kuin­ka niin ylim­ielisen? Juhana Var­ti­aisen talous­mall­it työ­markki­noil­la on ollut käytössä täl­lä het­kel­lä Ruot­sis­sa ja Tan­skas­sa jos­sa on työl­lisyys paljon korkeampi kuin Suomes­sa. Onhan se aika outoa että SAK van­noo edelleen yli 50 vuotta
        sit­ten raken­netun ja ajas­ta van­hen­tuneen sopimus jär­jestelmän eli Tupon nimi­in kuin se olisi joku uskonkap­pale johon ei saa koskea. Juuri tämän takia Suomes­sa on jäykät työmarkkinat.

      2. Fidel: Vih­reät on mones­sa asias­sa yllät­tä­vän­kin oikealla

        Mihin tämä arvio oikein perustuu?

        Vihreät ovat muu­ta­man viime vuo­den aikana kyl­lä siir­tyneet selvästi vasem­malle. Niin­istö ja Aal­to oli­vat oikean reunan puheen­jo­hta­jia, Ohisa­lo taas on heistä selvästi vasem­malle. Kaik­ki näkyvät oikeis­tovihreät, Touko aal­to etunenässä, ovat kadon­neet eduskun­nas­ta. Tilalle on tul­lut vasem­malle kallel­laan ole­via naisia.

        Kuin­ka kaukana vasem­mas­sa reunas­sa pitää seisoa, jot­ta vihreät näyt­tävät selvästi oikeis­to­laisil­ta uusliberaaleilta?

      3. Sylt­ty: Mihin tämä arvio oikein perustuu?

        Vih­reät ovat muu­ta­man vii­me vuo­den aika­na kyl­lä siir­ty­neet sel­väs­ti vasem­mal­le. Nii­nis­tö ja Aal­to oli­vat oikean reu­nan puheen­joh­ta­jia, Ohi­sa­lo taas on heis­tä sel­väs­ti vasem­mal­le. Kaik­ki näky­vät oikeis­to­vih­reät, Tou­ko aal­to etu­ne­näs­sä, ovat kadon­neet edus­kun­nas­ta. Tilal­le on tul­lut vasem­mal­le kal­lel­laan ole­via naisia.

        Kuin­ka kau­ka­na vasem­mas­sa reu­nas­sa pitää sei­soa, jot­ta vih­reät näyt­tä­vät sel­väs­ti oikeis­to­lai­sil­ta uusliberaaleilta? 

        Perus­suo­ma­laiset ja Vihreät edus­ta­vat ääri­laito­ja arvokon­ser­vati­i­ivi- radikaali akselil­la vaik­ka kumpikaan ei ole eri­tyisen uus­lib­er­aali tai oikeis­to­lainen eikä vasem­mis­to­lainenkaan per­in­teisessä merk­i­tyk­sessä kos­ka työt­tömyys­tur­vaa he kumpikin halu­a­vat heikentää.

      4. täl­lä ker­taa nimet­tö­mä­nä: Perus­suo­ma­lai­set ja Vih­reät edus­ta­vat ääri­lai­to­ja arvo­kon­ser­­va­ti­i­i­vi- radi­kaa­li akse­lil­la vaik­ka kum­pi­kaan ei ole eri­tyi­sen uus­li­be­raa­li tai oikeis­to­lai­nen eikä vasem­mis­to­lai­nen­kaanperin­tei­ses­sä mer­ki­tyk­ses­sä kos­ka työt­tö­myys­tur­vaa he kum­pi­kin halua­vat heikentää.

        Ehkä ei kan­na­ta lukki­u­tua yhteen aspek­ti­in. Näke­mis­säni vaa­likone neliken­tis­sä, jot­ka perus­tu­vat useisi­in arvokysymyk­si­in, vihrei­den johto ja eduskun­taryh­mä ovat yllät­tävän vasem­mal­la. Kon­ser­vati­ivi­su­us/lib­er­aal­isu­us-akselil­la PS ja V ovat kaukana toisistaan.

      5. Tapio: Ehkä ei kan­na­ta luk­kiu­tua yhteen aspek­tiin.Näke­mis­sä­ni vaa­li­ko­ne neli­ken­tis­sä, jot­ka perus­tu­vat usei­siin arvo­ky­sy­myk­siin, vih­rei­den joh­to ja edus­kun­ta­ryh­mä ovat yllät­tä­vän vasem­mal­la. Kon­ser­­va­ti­i­vi­­su­us/­li­be­raa­li­­su­us-akse­lil­la ja V ovat kau­ka­na toisistaan.

        Tapio: Ehkä ei kan­na­ta luk­kiu­tua yhteen aspek­tiin.Näke­mis­sä­ni vaa­li­ko­ne neli­ken­tis­sä, jot­ka perus­tu­vat usei­siin arvo­ky­sy­myk­siin, vih­rei­den joh­to ja edus­kun­ta­ryh­mä ovat yllät­tä­vän vasem­mal­la. Kon­ser­­va­ti­i­vi­­su­us/­li­be­raa­li­­su­us-akse­lil­la ja V ovat kau­ka­na toisistaan.

        Sä ymmär­sit nyt väärin. Mä käytän adjek­ti­ivia (uus-) lib­er­aali tarkoit­ta­maan oikeis­tolib­er­al­is­te­ja eli markki­noiden (myös työ-) vapaut­tamista, vero­jen ja julkisen sek­torin leikkaamista ja samal­la köy­hien ja työt­tömien ase­man heiken­tämistä ja joiden pää­man­neki­init ovat sel­l­aiset kuten Eli­na Lep­omä­ki, Juhana Var­ti­ainen ja Björn Wahlroos. Eli todel­la kaukana mis­tään vasem­mis­to­laisu­ud­es­ta. Amerikkalainen “lib­er­aal­isu­us” tarkoit­taaa sitä mitä suo­ma­laises­sa kie­lenkäytössä on sana radikaali tarkoit­taunut jo kauan, eli sitä mitä Vihreä Liit­to edus­taa nyky­isin eli fem­i­nis­miä, monikult­turel­lisu­u­den ja eri­lais­ten vähem­mistö­jen suosimista, ympäristöti­etoisu­ut­ta ja ker­skaku­lu­tuk­sen kieltämistä, vastapain­ona arvokonservatismille. 

        Talous­poli­it­tisel­la akselil­la (oikeis­to-) lib­er­aali — vasem­mis­to vihreät sijoit­tuvat keskimäärin aika keskelle, hiukan demare­i­ta oikeam­malle. Tai oikeas­t­aan vihreil­lä ei ole selkeää talous­poli­it­tista lin­jaa kos­ka johtavina jäs­en­inä on niin entisiä tais­to­laisia kuin entisiä Nuor­suo­ma­laisia Espoos­ta. Har­val­la on kuitenkin työläistausta.

      7. Nuo Hesarin käyt­tämät asen­neväit­tämät ovat aika huono­ja fak­toro­maan ihmisiä talous­poli­it­tiselle asteikolle. Joskus kauan sit­ten, min­ut luokitelti­in yhdessä asen­netutkimuk­ses­sa syvälle vasemis­toon ja toises­sa min­ut luokitelti­in eduskun­nan oikeis­to­laisimm­naksi kansane­dus­ta­jak­si. Tuo oikeis­to­laisu­us joh­tui siitä, että kan­natin ympäristövero­ja joi­ta tässä tutkimuk­ses­sa pidet­ti­in regres­si­ivis­inä veroina eikä siinä otet­tu huomioon sitä, että kan­natin niidenkom­pen­soimista tulonsiirroilla.

      8. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Nuo Hesa­rin käyt­tä­mät asen­ne­väit­tä­mät ovat aika huo­no­ja fak­to­ro­maan ihmi­siä talous­po­liit­ti­sel­le astei­kol­le. Jos­kus kau­an sit­ten, min­ut luo­ki­tel­tiin yhdes­sä asen­ne­tut­ki­muk­ses­sa syväl­le vase­mis­toon ja toi­ses­sa min­ut luo­ki­tel­tiin edus­kun­nan oikeis­to­lai­simm­nak­si kan­san­edus­ta­jak­si. Tuo oikeis­to­lai­suus joh­tui sii­tä, että kan­na­tin ympä­ris­tö­ve­ro­ja joi­ta täs­sä tut­ki­muk­ses­sa pidet­tiin regres­sii­vi­si­nä veroi­na eikä sii­nä otet­tu huo­mioon sitä, että kan­na­tin nii­den­kom­pen­soi­mis­ta tulonsiirroilla.

        Tässä lisää ana­lyy­se­ja. Kysymyk­set osin eri­laisia, tulok­set aika yhteneviä.
        https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/arvi-tolvanen/tilastot-paljastavat-nain-puolueet-todella-sijoittuvat-arvokartalle/

  6. Jäin työt­tömäk­si vajaa vuosi sit­ten kun olin juuri täyt­tänyt 60 vuot­ta. Olin ollut isos­sa monikansllises­sa teknolo­giayri­tyk­sessä töis­sä 22 vuot­ta ja ykskaks koronas­ta johtu­vaan tilaus­pu­ut­teeseen vedoten antoi­vat kenkää 130:lle.
    Täy­tyy sanoa että on masen­tavaa lukea kaik­ista foo­rumeista kuin­ka kalli­ik­si me ikään­tyneet työt­tömät tulemme val­ti­olle. Olen siis ensim­mäistä ker­taa elämässäni työt­tömänä. Olen päässyt kyl­lä temp­putyöl­lis­tet­täväk­si työvoimak­oulu­tuk­sen kaut­ta joten on pieni mah­dol­lisu­us että pääsen takaisin töihin. 

    Toivon että nykyi­nen ja tule­vat hal­li­tuk­set eivät koske yli 60-vuo­ti­aiden ns eläkeput­keen eli ansiosi­don­naisen lisäpäivi­in tai ryhdy määräämään mitään akti­ivi­malle­ja jot­ka leikaa­vat työt­tömyys­tur­vaa jos ei löy­dä töitä. Jos Vihreä Liit­to menee Keskus­tan ja RKP:n retku­un ja suos­tuu ansiosi­don­nais­ten leikkaamiseen heiltä joil­la ei ole mah­dol­lisu­us iän tai ter­vey­den­ti­lan takia työl­listyä, niin täy­tyy sanoa että Vihreät on yksi h‑kutin tuulivi­iri. Vihreille sopii tukea maa­han­muut­ta­jia ja elämänopiske­li­joi­ta jot­ka saa kaik­ki tarvit­ta­vat tuet KELA:lta kos­ka asu­vat vuokral­la kalli­is­sa asun­nois­sa, mut­ta Suomes­sa koko aikuisikän­sä töitä tehneille jot­ka ilman mui­ta tukia kuin työt­tömyysko­r­vaus, yrit­tävät sin­nitel­lä vaa­ti­mat­tomis­sa omis­tusasun­nois­sa ei lotkaute­ta korvia.

    Vastaa

    1. täl­lä ker­ta nimet­tö­mä­nä:

      Toi­von että nykyi­nen ja tule­vat hal­li­tuk­set eivät kos­ke yli 60-vuo­­ti­ai­­den ns elä­ke­put­keen eli ansio­si­don­nai­sen lisä­päi­viintai ryh­dy mää­rää­mään mitään aktii­vi­mal­le­ja jot­ka lei­kaa­vat työt­tö­myys­tur­vaa jos ei löy­dä töi­tä. Jos Vih­reä Liit­to menee Kes­kus­tan ja :n ret­kuun ja suos­tuu ansio­si­don­nais­ten leik­kaa­mi­seen heil­tä joil­la ei ole mah­dol­li­suus iän tai ter­vey­den­ti­lan takia työl­lis­tyä, niin täy­tyy sanoa että Vih­reät on yksi h‑kutin tuu­li­vii­ri. Vih­reil­le sopii tukea maa­han­muut­ta­jia ja elä­mä­no­pis­ke­li­joi­ta jot­ka saa kaik­ki tar­vit­ta­vat tuet :lta kos­ka asu­vat vuo­kral­la kal­liis­sa asun­nois­sa, mut­ta Suo­mes­sa koko aikui­si­kän­sä töi­tä teh­neil­le jot­ka ilman mui­ta tukia kuin työt­tö­myys­kor­vaus, yrit­tä­vät sin­ni­tel­lä vaa­ti­mat­to­mis­sa omis­tusa­sun­nois­sa ei lot­kau­te­ta korvia.

      Tässä onkin se työ­markki­noiden vinou­tu­ma. Syy ei ole kyl­lä mikään muu kuin työ­markki­noiden yhteinen syr­jin­tä van­ho­ja ikäryh­miä kohden. Ruot­sis­sa on irti­sanomisen järjestys jos­sa fir­man van­him­mat työn­tek­i­jät irti­san­o­taan viimeisenä. Tosin hei­dän työe­hdot muut­tuvat mui­hin työn­tek­i­jöi­hin kohti viral­lista eläkeikää läh­estyt­täessä. Nuo aktii­vi­mal­lit ja eläkeput­ki pitäisi suun­nitel­la ja ovatkin käytössä monis­sa muis­sa mais­sa sukupolvelle jol­la ei mitään pitkäaikaista työkoke­mus­ta ja elämäk­er­tymää. Nykyiselle sukupolvelle akti­ivi­malli on kyl­lä parem­pi vai­h­toe­hto kuin ikuinen työt­tömyys. Siis alle 60-vuo­ti­aille. Toki aina voidaan kiis­tel­lä mihin ikära­ja pis­tetään. Mut­ta johonkin se on pistettävä 

      Viime vuo­den eloku­us­sa suun­nilleen vuosi tästä taak­sepäin Ylen Ykkösaa­mus­sa Osmo Soin­in­vaara hah­mot­teli oikein hyvin kuin­ka Ruotsin ja myös Sin­ga­poren työ­markki­nat tässä kohtaa toimi­vat parem­min kuin Suomes­sa. Sopii kuun­nel­la Yle Areenas­ta: http://areena.yle.fi/1–50603717. Mukana keskustelus­sa oli myös SAK:n pääekon­o­misti Ilk­ka Kaukoranta.

      Vastaa

  7. Jälleen aivan vas­taansanomat­to­mia mut­ta päät­täjille ja suurelle yleisölle ilmeis­es­ti aivan käsit­tämät­tömiä argu­ment­te­ja pieni­palkkaisen työn tukemisen tarpeesta. Blo­gisti on ansiokkaasti pitänyt näitä näkökul­mia esillä.

    Vastaa

    1. <span class=“caps”>JH</span>:
      Jäl­leen aivan vas­taan­sa­no­mat­to­mia mut­ta päät­tä­jil­le ja suu­rel­le ylei­söl­le ilmei­ses­ti aivan käsit­tä­mät­tö­miä argu­ment­te­ja pie­ni­palk­kai­sen työn tuke­mi­sen tar­pees­ta. Blo­gis­ti on ansiok­kaas­ti pitä­nyt näi­tä näkö­kul­mia esillä.

      Rin­teen hal­li­tuk­sen idea laa­jen­taa palkkatukea on temp­putyöl­listymisen yksi malli jos­sa ikävä kyl­lä on val­tion ilmaista rahan siir­toa yri­tyk­sille. Muis­tan hyvin kun kak­si entistä val­tion­va­rain­min­is­ter­iön bud­jet­tipääl­likköä Raimo Sailas ja Erk­ki Vir­ta­nen pitivät tätä mallia Ylen Mitä Mak­saa ohjel­mas­sa kak­si vuot­ta sit­ten keinotekoise­na jos­sa kohderyh­mä on itse asi­as­sa eri kuin pitkäaikaistyöt­tömät eli oikeas­t­aan palkkat­uen kohderyh­mä on ollut alun­perin vajaa kun­toiset ja kehi­tys­vam­maiset . Sen laa­jen­t­a­mi­nen pitkäaikaistyöt­tömi­in jot­ka eivät ole vajaa kun­toisia on lop­putu­lok­se­na ilmaisen val­tion rahan siirtämistä yri­tyk­sille jot­ka saat­ta­vat näin ollen puoli ilmaista työvoimaa.

      Link­ki kyseiseen Ylen ohjel­maan löy­tyy Yle Areenas­ta: http://areena.yle.fi/1–50243017

      Vastaa

  8. Tämä on retori­nen kysymys. Jos työtön työn­hak­i­ja, luot­totiedot kun­nos­sa, saa työ­paikan työvoima­pu­lan paikkaa­jana pk-seudul­la aluk­si määräaikaise­na, niin mitäpä luulette, onko työn­hak­i­jal­la lomp­sas­sa asun­toa varten 1 kk:n vuokra n. 750 e ja 2–3 kk vuokravaku­us 1500 — 2250 e?

    Vastaa

    1. Bal­li­feis­si:
      Tämä on reto­ri­nen kysy­mys. Jos työ­tön työn­ha­ki­ja, luot­to­tie­dot kun­nos­sa, saa työ­pai­kan työ­voi­ma­pu­lan paik­kaa­ja­na pk-seu­­dul­la aluk­si mää­rä­ai­kai­se­na, niin mitä­pä luu­let­te, onko työn­ha­ki­jal­la lomp­sas­sa asun­toa var­ten 1 kk:n vuo­kra n. 750 e ja 2–3 kk vuo­kra­va­kuus 1500 — 2250 e?

      Kyl­lä aikuisel­la ihmisel­lä pitäisi kolme ton­nia rahaa tilil­lä olla. En ymmär­rä miten nämä vasem­mis­ton argu­men­tit ovat aina täl­laisia mallia homo anti-oco­nom­i­cus, eli ihmi­nen joka pistää kaiken rahan heti haise­maan ja ei osaa ajatel­la tule­vaisu­ut­taan het­keä pidemmälle.

      Vastaa

    2. Bal­li­feis­si:

      Tämä on reto­ri­nen kysy­mys. Jos työ­tön työn­ha­ki­ja, luot­to­tie­dot kun­nos­sa, saa työ­pai­kan työ­voi­ma­pu­lan paik­kaa­ja­na pk-seu­­dul­la aluk­si mää­rä­ai­kai­se­na, niin mitä­pä luu­let­te, onko työn­ha­ki­jal­la lomp­sas­sa asun­toa var­ten 1 kk:n vuo­kra n. 750 e ja 2–3 kk vuo­kra­va­kuus 1500 — 2250 e?

      Jos luot­totiedot ovat kun­nos­sa, vuokravaku­ut­ta ei nykyään yleen­sä enää pk-seudul­la vaa­di­ta. Vuokravaku­us vaa­di­taan yleen­sä asun­tomarkki­noil­taan hil­jaisem­mil­la alueil­la sekä luot­totiedot­tomil­ta. Monil­la yksi­ty­isil­lä isoil­la vuokranan­ta­jil­lakin, kuten Satol­la vuokravaku­us on nykyään yleisim­min 0 euroa. Jos tulot ovat isot, riit­tää palk­ka 1. kuukau­den vuokran mak­su­unkin. Jos tulot eivät ole ruokakun­nal­la isot, voi asum­is­menoi­hin hakea asum­istuen. Kaikkein vähä­varaisim­mat ja pien­i­t­u­loisim­mat ovat oikeutet­tu­ja perus­toimeen­tu­lo­tu­keen (myös 1. kuukau­den vuokran osalta) ja muut­toavus­tuk­seen. Vuokravaku­u­teen tuskin muu­tot nykyään tapaa­vat kaat­ua. Jo jon­nekin raken­netut sosi­aaliset verkos­tot lienevät paljon yleisem­pi muut­to­jen este.

      Vastaa

  9. Jälleen ansiokkai­ta huomioi­ta Soininvaaralta.

    Suomen työ­markki­nat ovat hie­man eri­laisia mui­hin pohjo­is­mai­hin ver­rat­tuna. Tan­skas­sa Suomea hie­man isom­pi väestö asuu pienel­lä alueel­la (koko maa mah­tu­isi sal­paus­selkien eteläpuolelle). Kos­ka työvoima liikkuu helpom­min, voi työt­tömyys­tuk­i­jär­jestelmän rak­en­taa luon­tev­asti niin, että pitkit­tyneestä työt­tömyy­destä tar­jo­taan keppiä.

    Suomen elinkeino­rakenne on Ruot­si­in ver­rat­tuna keskit­tyneem­pi ja syk­lisem­pi. Suomes­sa merkit­tävä osa pikkukaupun­gin erikois­tuneesta työvoimas­ta voi jäädä yllät­täen ja ilman omaa syytään työt­tömäk­si tehtaan sulkeudut­tua. Käsit­tääk­seni Ruot­si ei ole yhtä haavoit­tuvainen täl­laisille alueko­htaisille negati­ivisille shokeille. 

    Kovin suo­ravi­ivaisia, help­po­ja ja tehokkai­ta ratkaisu­ja Suomen työl­lisyysas­teen nos­tamisek­si tuskin on tar­jol­la. Uuden refor­moidun jär­jestelmän kun pitäisi toimia työvoima­pu­la-aikana ja sopeu­tua myös syk­lisen työt­tömyy­den kanssa kamppailuun.

    Uskonkin enem­män jär­jestelmän pien­imuo­toiseen täs­mävi­ilauk­seen. Tarkoil­la mikroin­t­er­ven­tioil­la — kuten pieni­palkkaisten töi­den ja sotu-kan­nustin­loukku­jen pois­tol­la — voidaan ken­ties saa­da suur­takin vaikuttavuutta. 

    Uute­na avauk­se­na nos­taisin aikuisopiskelun helpot­tamisen. Edel­lisen hal­li­tuk­sen inter­ven­tiot heiken­sivät esimerkik­si aikuisk­oulu­tus­tukea, vaik­ka järkevää voisi olla menetel­lä päin­vas­toin. Jos ote­taan annet­tuna, että työvoima ei liiku hel­posti Kajaanista Turku­un, olisi ehkä perustel­lumpaa koulut­taa Kajaanin työt­tömistä tai työt­tömyy­suhan alla elävistä Kajaanis­sa tarvit­tavaa osaamista.

    Vastaa

  10. Soin­in­vaara kirjoitti:

    “Muil­la Pohjo­is­mail­la on varaa Suomea paljon parem­pi­in julk­isi­in palvelui­hin, kos­ka niil­lä työl­lisyys on paljon korkeampi. ”

    Noinkin tilanne on. Kak­sikielisyy­destä johtuen Suomes­sa julki­nen meno­ta­so on luon­tais­es­ti vielä korkeampi kuin muis­sa pohjo­is­mais­sa, eli työl­lisyysas­teet pitäisi saa­da mui­ta korkeam­mak­si, jot­ta saavutet­taisi­in varat saman tason julk­isi­in palvelui­hin. Sote-uud­is­tuk­ses­sa kak­sikielisyy­den hin­ta­la­puk­si kor­vaus­malli­in laitet­ti­in 0,5 % soten hyv­in­voin­tialuei­den kokon­aiskus­tan­nuk­sista. Val­tion toimin­nas­sa kak­sikielisyy­den lisäkus­tan­nus voi olla suh­teessa vielä isom­pikin. Suomes­sa työl­lisyysaste pitäisi teo­ri­as­sa ehkä saa­da usei­ta promille­ja yksikielistä Ruot­sia korkeam­mak­si, jot­ta olisi varaa vas­taavi­in julk­isi­in palvelui­hin samal­la kustannustasolla.

    Vastaa

    1. mie­tin:
      Soi­nin­vaa­ra kirjoitti:

      Muil­la Poh­jois­mail­la on varaa Suo­mea pal­jon parem­piin jul­ki­siin pal­ve­lui­hin, kos­ka niil­lä työl­li­syys on pal­jon korkeampi. ”

      Noin­kin tilan­ne on. Kak­si­kie­li­syy­des­tä joh­tuen Suo­mes­sa jul­ki­nen meno­ta­so on luon­tai­ses­ti vie­lä kor­keam­pi kuin muis­sa poh­jois­mais­sa, eli työl­li­syy­sas­teet pitäi­si saa­da mui­ta kor­keam­mak­si, jot­ta saa­vu­tet­tai­siin varat saman tason jul­ki­siin pal­ve­lui­hin. Sote-uud­is­­­tuk­s­es­sa kak­si­kie­li­syy­den hin­ta­la­puk­si kor­vaus­mal­liin lai­tet­tiin 0,5 % soten hyvin­voin­tia­luei­den koko­nais­kus­tan­nuk­sis­ta. Val­tion toi­min­nas­sa kak­si­kie­li­syy­den lisä­kus­tan­nus voi olla suh­tees­sa vie­lä isom­pi­kin. Suo­mes­sa työl­li­syy­sas­te pitäi­si teo­rias­sa ehkä saa­da usei­ta pro­mil­le­ja yksi­kie­lis­tä Ruot­sia kor­keam­mak­si, jot­ta oli­si varaa vas­taa­viin jul­ki­siin pal­ve­lui­hin samal­la kustannustasolla.

      Eikös kak­si­kie­li­set Sote palve­lut koske vain mikäli hyv­in­voin­ti alueel­la ja kun­nis­sa on tietyn pros­ent­ti luokan ver­ran ruotsin-ja suomenkielisiä? Itse asi­as­sa Lapis­sa on myös kolmikielisiä palvelui­ta kun saa­menkieli on myös asioin­ti kie­lenä tun­nis­tet­tu. Myös Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa on kak­sikieliset palve­lut. Suomenkielel­lä ja mäenkielel­lä on mah­dol­lista saa­da Ruot­sis­sa palvelua jul­ki­sissa pal­ve­luissa ainakin ter­vey­den­huol­los­sa ja opetuk­ses­sa kos­ka molem­mat ovat myös Ruot­sis­sa tun­nis­tet­tu­ja vähem­mistö kieliä. Myös saa­menkieli on Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa tun­nustet­tu vähem­mistö kieli jol­la on lain­säädän­nön mukaan oikeus saa­da palvelui­ta mikäli on saamenkielinen

      Vastaa

      1. Rahul Soma­ni: Eikös kak­si­kie­li­set Sote pal­ve­lut kos­ke vain mikä­li hyvin­voin­ti alu­eel­la ja kun­nis­sa on tie­tyn pro­sent­ti luo­kan ver­ran ruot­sin-ja suo­men­kie­li­siä? Itse asias­sa Lapis­sa on myös kol­mi­kie­li­siä pal­ve­lui­ta kun saa­men­kie­li on myös asioin­ti kie­le­nä tun­nis­tet­tu. Myös Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa on kak­si­kie­li­set pal­ve­lut. Suo­men­kie­lel­lä ja mäen­kie­lel­lä on mah­dol­lis­ta saa­da Ruot­sis­sa pal­ve­lua jul­ki­sissa pal­ve­luissa aina­kin ter­vey­den­huol­los­sa ja ope­tuk­ses­sa kos­ka molem­mat ovat myös Ruot­sis­sa tun­nis­tet­tu­ja vähem­mis­tö kie­liä. Myös saa­men­kie­li on Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa tun­nus­tet­tu vähem­mis­tö kie­li jol­la on lain­sää­dän­nön mukaan oikeus saa­da pal­ve­lui­ta mikä­li on saamenkielinen 

        Nor­ja on itse asi­as­sa monikieli­nen kanssa kos­ka nor­jas­ta on ole­mas­sa ver­siot bok­mal ja nynorsk jot­ka kaik­ki joutu­vat oppi­maan koulus­sa ja vira­nomaisetkin joutu­vat osaa­maan vaik­ka nynorsk on huo­mat­tavasti vähem­män käytetty.
        Saame­laisia asuu Nor­jas­sa n 60.000 , vrt Suo­mi 9000. Eli jonkin­laisia organ­isaa­tioi­ta on Nor­jas­sa jot­ka ylläpitää saa­men osaamista ja sitä joutu­vat virkamiehet osaa­maan kun­nis­sa jois­sa saame­laisia asu merkit­tävästi. Suomenkin TV:ssä näytet­tävät saa­menkieliset uutiset ovat Nor­jan val­ti­ol­lisen TV:n tuotttamia.

      2. täl­lä ker­taa nimet­tö­mä­nä: nynorsk

        täl­lä ker­taa nimet­tö­mä­nä: Nor­ja on itse asias­sa moni­kie­li­nen kans­sa kos­ka nor­jas­ta on ole­mas­sa ver­siot bok­mal ja nynorsk jot­ka kaik­ki jou­tu­vat oppi­maan kou­lus­sa ja viran­omai­set­kin jou­tu­vat osaa­maan vaik­ka nynorsk on huo­mat­ta­vas­ti vähem­män käytetty.
        Saa­me­lai­sia asuu Nor­jas­sa n 60.000 , vrt Suo­mi 9000. Eli jon­kin­lai­sia orga­ni­saa­tioi­ta on Nor­jas­sa jot­ka yllä­pi­tää saa­men osaa­mis­ta ja sitä jou­tu­vat vir­ka­mie­het osaa­maan kun­nis­sa jois­sa saa­me­lai­sia asu mer­kit­tä­väs­ti. Suo­men­kin :ssä näy­tet­tä­vät saa­men­kie­li­set uuti­set ovat Nor­jan val­tiol­li­sen :n tuotttamia. 

        Saame­lais­ten ase­ma on Nor­jas­sa parem­pi kuin Suomes­sa kos­ka Nor­ja on rat­i­fioin­ut ILO:n sopimuk­sen nro 169:n . Myös Nor­ja tun­nus­taa Euroopan alueel­lis­ten tai vähem­mistökiel­ten peruskir­jas­sa vähem­mistökielek­si kveenin ja eri romanikie­len muodot.

      3. Rahul Soma­ni:
        Eikös kak­si­kie­li­set Sote pal­ve­lut kos­ke vain mikä­li hyvin­voin­ti alu­eel­la ja kun­nis­sa on tie­tyn pro­sent­ti luo­kan ver­ran ruot­sin-ja suo­men­kie­li­siä? Itse asias­sa Lapis­sa on myös kol­mi­kie­li­siä pal­ve­lui­ta kun saa­men­kie­li on myös asioin­ti kie­le­nä tun­nis­tet­tu. Myös Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa on kak­si­kie­li­set palvelut. 

        Sote-mallin kor­vaus 0,5 %:n kus­tan­nu­so­su­us kak­sikielisyy­den lisäkus­tan­nuk­si­in kos­kee vain kak­sikielisiä hyv­in­voin­tialuei­ta. Eli ne saa­vat keskimäärin noin pari pros­ent­tia lisä­tu­loa asi­as­ta ver­rat­tuna yksikielisiin. 

        Jos hyv­in­voin­tialue on yksikieli­nen, asi­akkaal­la on oikeus käyt­tää suomen tai ruotsin kieltä, tul­la kuu­luk­si ja saa­da asi­akir­jat oma­l­la kielel­lään sil­loinkin, kun se on toinen kuin alueen kieli. Eli myös yksikielis­ten hyv­in­voin­tialuei­den täy­tyy taa­ta tietyn­laiset peru­soikeudet toisel­lakin koti­maisel­la kielel­lä. Mut­ta yksikielisil­lä alueil­la vaa­timuk­set eivät ole niin suuria kuin varsi­nai­sis­sa kak­sikieli­sis­sä hyv­in­voin­tialueis­sa. Kak­sikieli­sis­sä hyv­in­voin­tialueis­sa kak­sikielisyy­teen liit­tyvä palvelu­vaa­timus on huo­mat­tavasti korkeampi.

        Ruotsin ja Nor­jan palve­lu­ti­lanne muil­la kuin maan pääkielel­lä ei käsit­tääk­seni rin­nas­tu siihen, mitä Suomes­sa tarkoite­taan kak­sikielisil­lä palveluil­la, vaan on lähempänä sitä, mikä Suomes­sa on yksikielis­ten aluei­den palvelutilanne.

      4. mie­tin

        Ruot­sin ja Nor­jan pal­ve­lu­ti­lan­ne muil­la kuin maan pää­kie­lel­lä ei käsit­tääk­se­ni rin­nas­tu sii­hen, mitä Suo­mes­sa tar­koi­te­taan kak­si­kie­li­sil­lä pal­ve­luil­la, vaan on lähem­pä­nä sitä, mikä Suo­mes­sa on yksi­kie­lis­ten aluei­den palvelutilanne. 

        Ruot­sis­sa lain­säädän­nö tun­nus­taa suomen, meän, romani, saa­menkie­len ja jid­dišin viral­lisek­si vähem­mistökie­len ase­m­ana. Nor­jas­sa lain­säädän­nö saa­men, kveenin ja romanikie­len­vi­ral­lisek­si vähem­mistökie­len ase­m­ana. Näil­lä kielil­lä on mah­dol­lista saa­da pal­ve­lu­a Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa julkises­sa sek­toris­sa etenkin ter­vey­den­huol­los­sa, varhaiskas­vatuk­ses­sa ja koulutuksessa

      5. Rahul Soma­ni:

        Ruot­sis­sa lain­sää­dän­nö tun­nus­taa suo­men, meän, roma­ni, saa­men­kie­len ja jid­dišin viral­li­sek­si vähem­mis­tö­kie­len ase­ma­na. Nor­jas­sa lain­sää­dän­nö saa­men, kvee­nin ja roma­ni­kie­len­vi­ral­li­sek­si vähem­mis­tö­kie­len ase­ma­na. Näil­lä kie­lil­lä on mah­dol­lis­ta saa­da pal­ve­lu­a Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa jul­ki­ses­sa sek­to­ris­sa eten­kin ter­vey­den­huol­los­sa, var­hais­kas­va­tuk­ses­sa ja koulutuksessa

        Tuo kuu­lostaa siltä, mikä on Suomes­sa toisen koti­maisen kie­len ase­ma yksikielisil­lä hyv­in­voin­tialueil­la. Eli palve­lut voi vaa­tia oma­l­la äidinkielel­lään, ja itseä koske­vat asi­akir­jat. Sil­loin riit­tää, että vaikka­pa ter­veysase­mal­la joku osaa muitakin kieliä, mut­ta kaikkien työn­tek­i­jöi­den ei tarvitse tar­jo­ta palvelu­ja kahdel­la kielel­lä. Varsi­naisil­la kak­sikielisil­lä alueil­la jok­seenkin kaik­ki pitää olla tar­jol­la kahdel­la kielel­lä, eikä virkamiehek­si saa edes vali­ta sel­l­aisia työn­tek­i­jöitä, jot­ka eivät osaa kah­ta koti­maista riit­tävän hyvin sekä kir­jal­lis­es­ti että puhuttuna.

        Oikeusasi­amies on lin­jan­nut esimerkik­si, että: “Kielilain mukaan vira­nomaisen on kak­sikielisel­lä alueel­la käytet­tävä ja osoitet­ta­va käyt­tävän­sä kaikessa toimin­nas­saan suomea ja ruot­sia, toteaa eduskun­nan oikeusasi­amies Petri Jääskeläi­nen. Tämä kat­taa sekä vira­nomaisen kir­jal­lisen että suullisenkin toiminnan. ”
        https://www.oikeusasiamies.fi/fi/-/poliisin-tulee-kaksikielisella-alueella-puhua-suomea-ja-ruotsia
        Eli jos vaikka­pa poli­isi­par­tio kohtaa ruotsinkielisiä, näille pitää osa­ta viestiä ruot­sik­si joka ain­oan par­tion, eikä riitä, että vain osa par­tioista osaa ruot­sia ja osa ei.

        Ratkaisun EOAK/3806/2017 mukaan myös esimerkik­si sosi­aalisen medi­an sisäl­lön täy­tyy olla riit­tävän tas­a­puolista molem­mil­la koti­maisil­la kielil­lä. Vaik­ka val­taosa suo­ma­lai­sista puhuu ja lukee suomea, ei nähty lail­lisek­si sitä tilan­net­ta, että vira­nomaisen sosi­aalisen medi­an sisäl­löstä pääosa oli viestit­ty suomek­si, vaan jos vira­nomainen viestii sosi­aalises­sa medi­as­sa suomek­si, sen pitäisi viestiä myös ruotsiksi.

        Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa ei ole lähellekään täl­laista lain­säädän­töä. Suomes­sa näistä vaa­timuk­sista aiheutuu huo­mat­tavia lisäkus­tan­nuk­sia, kun kak­sikielis­ten palvelu­vaa­timusten tapauk­ses­sa jok­seenkin kaik­ki viestin­tä pitää toteut­taa kahdel­la kielel­lä, ja kun moni­in keskeisi­in vira­nomais­te­htävi­in ei saa rekry­toi­da muil­ta osin päte­viä työn­tek­i­jöitä, jos nämä eivät tai­da molem­pia koti­maisia kieliä riit­tävän hyvin.

      6. mie­tin:

        Ruot­sin ja Nor­jan pal­ve­lu­ti­lan­ne muil­la kuin maan pää­kie­lel­lä ei käsit­tääk­se­ni rin­nas­tu sii­hen, mitä Suo­mes­sa tar­koi­te­taan kak­si­kie­li­sil­lä pal­ve­luil­la, vaan on lähem­pä­nä sitä, mikä Suo­mes­sa on yksi­kie­lis­ten aluei­den palvelutilanne.

        Jatkona vielä teemaan se, että olen mie­lenki­in­nol­la seu­ran­nut toisi­naan julkisen sek­torin rekry­toin­te­ja. Olen yllät­tynyt siitä, miten keskeinen val­in­takri­teeri riit­tävän hyvän kieli­taidon kak­sikielisyys on mon­es­sa julkisen sek­torin haus­sa. Eräässäkin hakupros­es­sis­sa kaik­ki enem­män kuin vain ylem­män korkeak­oulu­tutkin­non edestä opiskelleet hak­i­jat oli jätet­ty kut­sumat­ta edes haas­tat­telu­un, mikä vaikut­ti johtuneen tyy­dyt­tävästä tai kokon­aan puut­tuvas­ta ruotsin kielestä. Tohtorin tutkin­not vaikut­ta­vat ole­van mon­en julkisen viran haus­sa vähäi­nen ansio ver­rat­tuna siihen, jos on kak­sikieli­nen. Olen miet­tinyt, että kuin­ka paljon se las­kee Suomen tuot­tavu­ut­ta, että Suomes­sa julkisen sek­torin moni­in keskeisi­in tehtävi­in eivät pysty käytän­nössä pääsemään esimerkik­si mon­et maa­han­muut­ta­jat, eivätkä myöskään esimerkik­si mon­et suo­ma­laiset ulko­mail­la korkeak­oulu­tutkin­non suorit­ta­neet, joil­la on yliopis­ton virkamies­ruot­si jäänyt suorit­ta­mat­ta, kos­ka ilman virkamies­ruotsin suorit­tamista ei moni­in keskeisi­in julkisen sek­torin tehtävi­in voi edes hakea — vaik­ka osaamista itse asioista olisikin. Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa tilanne on ihan toinen, kun vas­taavaa kak­sikielisyys­vaa­timus­ta keskei­sis­sä julkisen sek­torin viran hauis­sa ei ole. Konkreet­tis­es­ti katuku­vas­sa asia näkyy esim. kun kat­soo poli­isikun­taa. Kah­ta koti­maista kieltä koske­vat kieli­taito­vaa­timuk­set ovat estäneet lukuis­ten myöhem­min kuin pienenä lapse­na Suomeen muut­tanei­den mah­dol­lisu­udet päästä Suomes­sa poliisiksi.

        Töitä olisi tar­jol­la, mut­ta töi­hin moni­in julkisen sek­torin tehtävi­in ei voi päästä, vaik­ka olisi osaamisen puoles­ta tehtävään sopi­va, jos ei täytä muodol­lista kieli­taito­vaa­timus­ta — sil­loinkaan, vaik­ka viras­sa toimi­va ei käytän­nössä toista koti­maista kieltä juuri koskaan edes tarvitsisi.

      7. mie­tin: Olen mie­len­kiin­nol­la seu­ran­nut toi­si­naan jul­ki­sen sek­to­rin rek­ry­toin­te­ja. Olen yllät­ty­nyt sii­tä, miten kes­kei­nen valin­ta­kri­tee­ri riit­tä­vän hyvän kie­li­tai­don kak­si­kie­li­syys on mones­sa jul­ki­sen sek­to­rin haus­sa. Erääs­sä­kin haku­pro­ses­sis­sa kaik­ki enem­män kuin vain ylem­män kor­kea­kou­lu­tut­kin­non edes­tä opis­kel­leet haki­jat oli jätet­ty kut­su­mat­ta edes haas­tat­te­luun, mikä vai­kut­ti joh­tu­neen tyy­dyt­tä­väs­tä tai koko­naan puut­tu­vas­ta ruot­sin kie­les­tä. Toh­to­rin tut­kin­not vai­kut­ta­vat ole­van mon­en jul­ki­sen viran haus­sa vähäi­nen ansio ver­rat­tu­na sii­hen, jos on kak­si­kie­li­nen. Olen miet­ti­nyt, että kuin­ka pal­jon se las­kee Suo­men tuot­ta­vuut­ta, että Suo­mes­sa jul­ki­sen sek­to­rin moni­in kes­kei­siin teh­tä­viin eivät pys­ty käy­tän­nös­sä pää­se­mään esi­mer­kik­si mon­et maa­han­muut­ta­jat, eivät­kä myös­kään esi­mer­kik­si mon­et suo­ma­lai­set ulko­mail­la kor­kea­kou­lu­tut­kin­non suo­rit­ta­neet, joil­la on yli­opis­ton vir­ka­mies­ruot­si jää­nyt suo­rit­ta­mat­ta, kos­ka ilman vir­ka­mies­ruot­sin suo­rit­ta­mis­ta ei moni­in kes­kei­siin jul­ki­sen sek­to­rin teh­tä­viin voi edes hakea — vaik­ka osaa­mis­ta itse asiois­ta oli­si­kin.. Kon­kreet­ti­ses­ti katu­ku­vas­sa asia näkyy esim. kun kat­soo polii­si­kun­taa.Kah­ta koti­mais­ta kiel­tä kos­ke­vat kie­li­tai­to­vaa­ti­muk­set ovat estä­neet lukuis­ten myö­hem­min kuin pie­ne­nä lap­se­na Suo­meen muut­ta­nei­den mah­dol­li­suu­det pääs­tä Suo­mes­sa poliisiksi.

        Töi­tä oli­si tar­jol­la, mut­ta töi­hin moni­in jul­ki­sen sek­to­rin teh­tä­viin ei voi pääs­tä, vaik­ka oli­si osaa­mi­sen puo­les­ta teh­tä­vään sopi­va, jos ei täy­tä muo­dol­lis­ta kie­li­tai­to­vaa­ti­mus­ta — sil­loin­kaan, vaik­ka viras­sa toi­mi­va ei käy­tän­nös­sä tois­ta koti­mais­ta kiel­tä juu­ri kos­kaan edes tarvitsisi

        Kyl­lä kieli­taito on oleelli­nen tek­i­jä mis­sä tahansa julkisen sek­torin rekry­toinis­sa ja ilman riit­tävää kieli­taitoa on kom­mu­nikaa­tio todel­la ongel­mallista jos kieli­taito on hyvin alkeel­lisel­la tai heikol­la tasol­la. Olen tör­män­nyt pääkaupunkiseudul­la tähän. Etenkin venäjänkieliset henkilökun­ta joil­la on vaikea ään­tämi­nen suomenkielel­lä on oikeas­t­aan tarkoitet­tu palvele­maan vain pääkaupunkiseudun venäjänkielistä väestöä. Samoin soma­linkieli­nen henkilökun­ta jne. Jos asi­akas­palvelul­la ei ole riit­tävän hyvä kieli­taito niin siinä voi tul­la myös asi­akkaiden ja henkilökun­nan kohdal­la ikäviä väärinkäsi­tyk­siä jois­sa on on han­kalaa selvit­tää kun kom­mu­nikaa­tios­sa on esteitä vaik­ka molem­mat puhu­vat suomea niin toinen puhuu puhekieltä ja toinen kir­jakieltä (jota opetaan mon­elle maa­han­muut­ta­jille kurs­seil­la) . Myös ulko­mail­la syn­tyneet Suomen kansalaisu­u­den omaavien kohdal­la kieli­taito ei ole aina kat­ta­va kos­ka jos per­heen kotikieli oli esim asuin maan val­takieli niin se oli koko per­heen yhteinen kieli. Kak­sikieliset per­heet ovat eri asia ja hei­dän kohdal­la tilanne on parem­pi. Poli­isikun­nas­sa on myös romanivähem­mistön edus­ta­ja aliedustet­tuna ja syyt on syrjinnässä. 

        Yksi­tyisen sek­torin kieli­v­aa­timuk­set ovat asia erik­seen ja myös yksi­tyisel­lä puolel­la on työvoima­pu­laa mut­ta se johtuu muista syistä kuin kieli­v­aa­timuk­set. Jos­sain yksi­tyisen sek­torin työ­paikas­sa on työkie­lenä vain englanti.

      8. Rahul Soma­ni: Kyl­lä kie­li­tai­to on oleel­li­nen teki­jä mis­sä tahan­sa jul­ki­sen sek­to­rin rek­ry­toi­nis­saja ilman riit­tä­vää kie­li­tai­toa on kom­mu­ni­kaa­tio todel­la ongel­mal­lis­ta jos kie­li­tai­to on hyvin alkeel­li­sel­la tai hei­kol­la tasol­la. Olen tör­män­nyt pää­kau­pun­ki­seu­dul­la tähän. Eten­kin venä­jän­kie­li­set hen­ki­lö­kun­ta joil­la on vai­kea ään­tä­mi­nen suo­men­kie­lel­läon oikeas­taan tar­koi­tet­tu pal­ve­le­maan vain pää­kau­pun­ki­seu­dun venä­jän­kie­lis­tä väes­töä. Samoin soma­lin­kie­li­nen hen­ki­lö­kun­ta jne. Jos asia­kas­pal­ve­lul­la ei ole riit­tä­vän hyvä kie­li­tai­to niin sii­nä voi tul­la myös asiak­kai­den ja hen­ki­lö­kun­nan koh­dal­la ikä­viä vää­rin­kä­si­tyk­siä jois­sa on on han­ka­laa sel­vit­tää kun kom­mu­ni­kaa­tios­sa on estei­tävaik­ka molem­mat puhu­vat suo­mea niin toi­nen puhuu puhe­kiel­tä ja toi­nen kir­ja­kiel­tä (jota ope­taan monel­le maa­han­muut­ta­jil­le kurs­seil­la) . Myös ulko­mail­la syn­ty­neet Suo­men kan­sa­lai­suu­den omaa­vien koh­dal­la kie­li­tai­to ei ole aina kat­ta­va kos­ka jos per­heen koti­kie­li oli esim asuin maan val­ta­kie­li niin se oli koko per­heen yhtei­nen kie­li. Kak­si­kie­li­set per­heet ovat eri asia ja hei­dän koh­dal­la tilan­ne on parem­pi. Polii­si­kun­nas­sa on myös roma­ni­vä­hem­mis­tön edus­ta­ja alie­dus­tet­tu­na ja syyt on syrjinnässä. 

        Ja kuten var­maan jokainen joka on käyt­tänyt julk­isia ter­vey­den­hoitopalvelu­ja on huo­man­nut, niin lääkärei­den ja sairaan­hoita­jien kohdal­la ainakin jouste­taan kieli­taito­vaa­timuk­sis­sa että eivät aina osaa edes suomea saati sit­ten ruotsia.

      9. R.Silfverberg: Ja kuten var­maan jokai­nen joka on käyt­tä­nyt jul­ki­sia ter­vey­den­hoi­to­pal­ve­lu­ja on huo­man­nut, niin lää­kä­rei­den ja sai­raan­hoi­ta­jien koh­dal­laaina­kinjous­te­taan kie­li­tai­to­vaa­ti­muk­sis­sa että eivät aina osaa edes suo­mea saa­ti sit­ten ruotsia.

        En ole tör­män­nyt. Olen saanut jul­ki­sen ter­vey­den­hoi­to­pal­ve­lu­ja pääasi­as­sa hyvin suomek­si suomenkieltä osaaval­ta ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­laisil­ta. Jotkut ham­maslääkärit ovat kyl­lä mon­es­sa yhtey­dessä vironkielisiä (yleen­sä viron tai venäjänkielisiä). Vironkieliset ymmärtävät parem­min suomea ja kom­mu­nikaa­tio on help­poa. Enem­män kom­mu­nikaa­tio ongelmia on ollut aasialais­ten etenkin itäaasialais­ten kanssa joiden kieli­taito (mukaan lukien englan­ti) on alkeel­lisem­paa kuin esimerkik­si mon­en afrikkalaisen joiden kakkoskieli voi olla joko englan­ti tai ranska.

      10. Rahul Soma­ni:

        Kyl­lä kie­li­tai­to on oleel­li­nen teki­jä mis­sä tahan­sa jul­ki­sen sek­to­rin rek­ry­toi­nis­sa ja ilman riit­tä­vää kie­li­tai­toa on kom­mu­ni­kaa­tio todel­la ongel­mal­lis­ta jos kie­li­tai­to on hyvin alkeel­li­sel­la tai hei­kol­la tasol­la. Olen tör­män­nyt pää­kau­pun­ki­seu­dul­la tähän.

        En tarkoit­tanut sitä, että mitään koti­maista kieltä taita­mat­to­mia tulisi vali­ta. Sel­ven­nän esimerkil­lä. Jos vaikka­pa Amerikas­sa tai Englan­nis­sa opiskel­lut syn­type­r­äi­nen suo­ma­lainen palaa Suomeen, ja taitaa ruotsin ja englan­nin tai sit­ten suomen ja englan­nin eri­no­mais­es­ti, hän­tä ei voi­da vali­ta esimerkik­si val­tion virkamiehek­si, ellei hän osaa riit­tävästi myös sitä toista koti­maista. Ihan riip­pumat­ta siitä, vaik­ka olisi kuin­ka pätevä. Tai jos maa­han­muut­ta­ja muut­taa Suomeen ja oppii oman äidinkie­len­sä lisäk­si eri­no­mais­es­ti joko suomen tai ruotsin kie­len, ja halu­aisi poli­isik­si, mut­ta ei osaa lainkaan toista koti­maista, tie poli­isik­si voi jäädä avau­tu­mat­ta toisen koti­maisen kie­len osaa­mat­to­muu­teen. En tarkoit­tanut sel­l­aisia maa­han­muut­ta­jia, jot­ka eivät osaa puhua ja kir­joit­taa mitään koti­maista kieltä. Maa­han­muut­ta­jista mon­et saa­vat vapau­tuk­sen toisen koti­maisen osalta lukios­sa ja muis­sa toisen asteen opin­nois­sa, ja suo­ma­lais­ten yliopis­to­jen kan­sain­välisille opiske­li­joille suun­natut englan­ninkieliset koulu­tu­so­hjel­mat saa myös suoritet­tua ilman toisen koti­maisen kie­len suorit­tamista, mut­ta vapau­tus toisen koti­maisen kie­len opin­noista sul­kee tien moni­in julkisen sek­torin virkoi­hin, vaik­ka yhden koti­maisen kie­len hyvin oppisikin. Pitäisi osa­ta molemmat.

      11. mie­tin: Jos maa­han­muut­ta­ja muut­taa Suo­meen ja oppii oman äidin­kie­len­sä lisäk­si erin­omai­ses­ti joko suo­men tai ruot­sin kie­len, ja haluai­si polii­sik­si, mut­ta ei osaa lain­kaan tois­ta koti­mais­ta, tie polii­sik­si voi jää­dä avau­tu­mat­ta toi­sen koti­mai­sen kie­len osaa­mat­to­muu­teen.Maa­han­muut­ta­jis­ta mon­et saa­vat vapau­tuk­sen toi­sen koti­mai­sen osal­ta lukios­sa ja muis­sa toi­sen asteen opin­nois­sa, ja suo­ma­lais­ten yli­opis­to­jen kan­sain­vä­li­sil­le opis­ke­li­joil­le suun­na­tut englan­nin­kie­li­set kou­lu­tus­oh­jel­mat saa myös suo­ri­tet­tua ilman toi­sen koti­mai­sen kie­len suo­rit­ta­mis­ta, mut­ta vapau­tus toi­sen koti­mai­sen kie­len opin­nois­ta sul­kee tien moni­in jul­ki­sen sek­to­rin vir­koi­hin, vaik­ka yhden koti­mai­sen kie­len hyvin oppi­si­kin. Pitäi­si osa­ta molemmat.

        Nykyään myös pääsee julkiselle sek­to­rille jos osaa puhua kol­mat­ta kieltä siis suomen tai ruotsin sijas­ta esimerkik­si venäjää. Tosin poh­jal­la pitää olla ruot­si tai suo­mi poh­jal­la. Maa­han­muut­ta­jista moni työl­listyy myös julkiselle sek­to­rille kos­ka puhu­vat kol­mat­ta kieltä jota nykyään tarvi­taan myös jos esimerkik­si pääsee työsken­telemään Suomes­sa min­is­ter­iö tasolle virkamiehek­si. Tiedän monia ulko­maalais­taus­taisia ja myös maa­han­muut­ta­jia joil­la on afrikkalainen­taus­ta jot­ka puhu­vat kak­sikielis­inä ran­skaa ja suomea. Päälle myös englan­ti . Heil­lä on erit­täin hyvät mah­dol­lisu­udet päästä kan­sain­väliselle uralle

      12. Rahul Soma­ni: Nyky­ään myös pää­see jul­ki­sel­le sek­to­ril­le jos osaa puhua kol­mat­ta kiel­tä siis suo­men tai ruot­sin sijas­ta esi­mer­kik­si venäjää. 

        Pääsee mm. kun­tasek­to­rille yksikielisi­in kun­ti­in. Mut­ta ei pääse niihin virkoi­hin, joi­hin vaa­di­taan vähin­tään tyy­dyt­tävät taidot myös tois­es­ta koti­mais­es­ta kielestä. Asi­as­ta on säädet­ty laki julk­isy­hteisö­jen henkilöstöltä vaa­dit­tavas­ta kielitaidosta.

        Siinä lukee, että:
        “Val­tion henkilöstöltä, jol­ta edel­lytetään säädet­tynä kelpoisu­us­vaa­timuk­se­na korkeak­oulu­tutk­in­toa, vaa­di­taan kak­sikielisessä vira­nomaises­sa vira­nomaisen vir­ka-alueen väestön enem­mistön kie­len eri­no­maista suullista ja kir­jal­lista taitoa sekä toisen kie­len tyy­dyt­tävää suullista ja kir­jal­lista taitoa. Yksikielisessä vira­nomaises­sa edel­lytetään vira­nomaisen kie­len eri­no­maista suullista ja kir­jal­lista taitoa sekä toisen kie­len tyy­dyt­tävää ymmärtämisen taitoa.”

        Asi­aan on mah­dol­lista säätää ase­tus­ta­sol­la poikkeuk­sia, mut­ta tuo on lain mukaan se, jon­ka mukaan men­nään aina, ellei erik­seen ole poikkeusta säädetty.

      13. mie­tin: En tar­koit­ta­nut sitä, että mitään koti­mais­ta kiel­tä tai­ta­mat­to­mia tuli­si vali­ta. Sel­ven­nän esi­mer­kil­lä. Jos vaik­ka­pa Ame­ri­kas­sa tai Englan­nis­sa opis­kel­lut syn­ty­pe­räi­nen suo­ma­lai­nen palaa Suo­meen, ja tai­taa ruot­sin ja englan­nin tai sit­ten suo­men ja englan­nin erin­omai­ses­ti, hän­tä ei voi­da vali­ta esi­mer­kik­si val­tion vir­ka­mie­hek­si, ellei hän osaa riit­tä­väs­ti myös sitä tois­ta koti­mais­ta. Ihan riip­pu­mat­ta sii­tä, vaik­ka oli­si kuin­ka päte­vä. Tai jos maa­han­muut­ta­ja muut­taa Suo­meen ja oppii oman äidin­kie­len­sä lisäk­si erin­omai­ses­ti joko suo­men tai ruot­sin kie­len, ja haluai­si polii­sik­si, mut­ta ei osaa lain­kaan tois­ta koti­mais­ta, tie polii­sik­si voi jää­dä avau­tu­mat­ta toi­sen koti­mai­sen kie­len osaa­mat­to­muu­teen. En tar­koit­ta­nut sel­lai­sia maa­han­muut­ta­jia, jot­ka eivät osaa puhua ja kir­joit­taa mitään koti­mais­ta kiel­tä. Maa­han­muut­ta­jis­ta mon­et saa­vat vapau­tuk­sen toi­sen koti­mai­sen osal­ta lukios­sa ja muis­sa toi­sen asteen opin­nois­sa, ja suo­ma­lais­ten yli­opis­to­jen kan­sain­vä­li­sil­le opis­ke­li­joil­le suun­na­tut englan­nin­kie­li­set kou­lu­tus­oh­jel­mat saa myös suo­ri­tet­tua ilman toi­sen koti­mai­sen kie­len suo­rit­ta­mis­ta, mut­ta vapau­tus toi­sen koti­mai­sen kie­len opin­nois­ta sul­kee tien moni­in jul­ki­sen sek­to­rin vir­koi­hin, vaik­ka yhden koti­mai­sen kie­len hyvin oppi­si­kin. Pitäi­si osa­ta molemmat.

        Kyl­lä moni ulko­mail­la syn­tynyt Suomen kansalainen tai sit­ten maa­han­muut­ta­ja joka puhuu indoeu­roop­palaisia kieltä esimerkik­si englan­tia, sak­saa, ran­skaa oppi­vat paljon helpom­min myös ruotsin. Ne maa­han­muut­ta­jat joiden kieli­taito on alkeelli­nen tai parem­min sanoen puut­teelli­nen on ase­mas­sa joka ei ole hyvä. Olen tör­män­nyt moni­in jot­ka työsken­televät yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la pääasi­as­sa etni­sis­sä rav­in­tolois­sa tai kaupois­sa. Työ­nan­ta­ja joka on myös maa­han­muut­ta­ja palkkaan yleen­sä täl­läisiä työn­tek­i­jöitä kos­ka luot­ta­mus ja yhteinen äidinkieli on kohdal­la. Ongelmia voi syn­tyä jos asi­akaskun­nas­sa on myös val­taväestöön kuu­lu­via suomenkielisiä joiden puhekieli on hyvin eri­lainen kuin se kir­jakieli jota moni maa­han­muut­ta­ja on oppin­ut puhu­maan kurs­seil­la. Siinä voi tul­la ikäviä väärinkäsityksiä

      14. mie­tin: Jat­ko­na vie­lä tee­maan se, että olen mie­len­kiin­nol­la seu­ran­nut toi­si­naan jul­ki­sen sek­to­rin rek­ry­toin­te­ja. Olen yllät­ty­nyt sii­tä, miten kes­kei­nen valin­ta­kri­tee­ri riit­tä­vän hyvän kie­li­tai­don kak­si­kie­li­syys on mones­sa jul­ki­sen sek­to­rin haus­sa. Erääs­sä­kin haku­pro­ses­sis­sa kaik­ki enem­män kuin vain ylem­män kor­kea­kou­lu­tut­kin­non edes­tä opis­kel­leet haki­jat oli jätet­ty kut­su­mat­ta edes haas­tat­te­luun, mikä vai­kut­ti joh­tu­neen tyy­dyt­tä­väs­tä tai koko­naan puut­tu­vas­ta ruot­sin kie­les­tä. Toh­to­rin tut­kin­not vai­kut­ta­vat ole­van mon­en jul­ki­sen viran haus­sa vähäi­nen ansio ver­rat­tu­na sii­hen, jos on kak­si­kie­li­nen. Olen miet­ti­nyt, että kuin­ka pal­jon se las­kee Suo­men tuot­ta­vuut­ta, että Suo­mes­sa jul­ki­sen sek­to­rin moni­in kes­kei­siin teh­tä­viin eivät pys­ty käy­tän­nös­sä pää­se­mään esi­mer­kik­si mon­et maa­han­muut­ta­jat, eivät­kä myös­kään esi­mer­kik­si mon­et suo­ma­lai­set ulko­mail­la kor­kea­kou­lu­tut­kin­non suo­rit­ta­neet, joil­la on yli­opis­ton vir­ka­mies­ruot­si jää­nyt suo­rit­ta­mat­ta, kos­ka ilman vir­ka­mies­ruot­sin suo­rit­ta­mis­ta ei moni­in kes­kei­siin jul­ki­sen sek­to­rin teh­tä­viin voi edes hakea — vaik­ka osaa­mis­ta itse asiois­ta oli­si­kin. Kon­kreet­ti­ses­ti katu­ku­vas­sa asia näkyy esim. kun kat­soo polii­si­kun­taa. Kah­ta koti­mais­ta kiel­tä kos­ke­vat kie­li­tai­to­vaa­ti­muk­set ovat estä­neet lukuis­ten myö­hem­min kuin pie­ne­nä lap­se­na Suo­meen muut­ta­nei­den mah­dol­li­suu­det pääs­tä Suo­mes­sa poliisiksi.

        Töi­tä oli­si tar­jol­la, mut­ta töi­hin moni­in jul­ki­sen sek­to­rin teh­tä­viin ei voi pääs­tä, vaik­ka oli­si osaa­mi­sen puo­les­ta teh­tä­vään sopi­va, jos ei täy­tä muo­dol­lis­ta kie­li­tai­to­vaa­ti­mus­ta — sil­loin­kaan, vaik­ka viras­sa toi­mi­va ei käy­tän­nös­sä tois­ta koti­mais­ta kiel­tä juu­ri kos­kaan edes tarvitsisi. 

        Uskaltaisin väit­tää että kyl­lä hyvän suomenkie­len vaa­timus on oleel­lisin tek­i­jä ja syy julkisen sek­torin rekry­toin­ti­in. Jos asi­akkaan ja henkilökun­nan väil­lä tulee kom­mu­nikaa­tio ongelmia vaik­ka molem­mat kom­muikoi­vat suomek­si niin toinen puhuu ark­ista puhekieltä ja toinen kir­jakieltä niin siinä on ero­ja jopa sanois­sa. Maa­han­muut­ta­jille opetaan pääasi­as­sa kir­jakieltä kielikurs­seil­la. Heil­lä voi olla hyväkin kieli­taito kir­jakie­len kaut­ta opetet­tuna mut­ta eivät ymmär­rä ark­ista puhekieltä. Uskoisin päin vas­toin että se Suo­men tuot­ta­vuus ei las­ke vaan vahvis­tuu jos vaa­timuksi­na on tiukat kieli­v­aa­timuk­set (ruot­si ja suo­mi). Kos­ka asi­akas­palvlus­sa etenkin julkises­sa sek­toris­sa voi tul­la paho­jakin väärinkäsi­tyk­siä ja ongel­ma tilantei­ta kun kom­mu­nikaa­tio tökkii vaik­ka kieli onkin molem­mil­la osa­puo­lil­la sama. Ruotsinkie­len moni maa­han­muut­ta­ja oppii parem­min itse asi­as­sa kuin suomen. Yksi­tyi­nen sek­tori voi näin olleen rekry­toi­da vapaamin kos­ka mon­en yksi­tyisen sek­torin työkieli on englanti. 

        Poli­isikun­nas­sa vähem­mistö­jen aliedus­tus­to johtuu mon­es­takin syys­tä mut­ta olen tul­lut siihen lop­putu­lok­seen että se pitäisi hoitaa kiin­tiöi­den kaut­ta. Rekry­toin­nis­sa voi tul­la kyl­lä hake­muk­sia vähem­mistöiltä mut­ta sisään ei ote­ta mon­es­takin syys­tä. Tämä ongel­ma aut­taisi hiukan kiin­tiöitä otta­mal­la mut­ta ei ongel­ma pois­tu­isi kokonaan.

      15. Rahul Soma­ni: Polii­si­kun­nas­sa vähem­mis­tö­jen alie­dus­tus­to joh­tuu mones­ta­kin syys­tä mut­ta olen tul­lut sii­hen lop­pu­tu­lok­seen että se pitäi­si hoi­taa kiin­tiöi­den kaut­ta. Rek­ry­toin­nis­sa voi tul­la kyl­lä hake­muk­sia vähem­mis­töil­tä mut­ta sisään ei ote­ta mones­ta­kin syys­tä. Tämä ongel­ma aut­tai­si hiu­kan kiin­tiöi­tä otta­mal­la mut­ta ei ongel­ma pois­tui­si kokonaan.

        Toki taustal­la on monia muitakin syitä. Mut­ta kieli­taito­vaa­timus sekä suomen että ruotsin taidoista voi olla yksi syistä. Asi­as­ta Yle koit­ti herät­tää joitain vuosia sit­ten keskustelua jutus­saan, jos­sa se tote­si mm. että “maan suurim­mal­la poli­isi­laitok­sel­la Helsingis­sä maa­han­muut­ta­jataus­taisia poli­ise­ja on alle kymme­nen”, “Virkamies­ruot­sia ei voi kor­va­ta muul­la kieli­taidol­la” ja että “Kieli­taito­vaa­timuk­set voivat olla liian kovat maahanmuuttajataustaisille”
        https://yle.fi/uutiset/3–8489880

        Suomes­sa maa­han­muut­ta­jataus­taisia poli­ise­ja on län­si­maid­en joukos­sa ilmeis­es­ti ihan poikkeuk­sel­lisen vähän. Kieli­taito­vaa­timuk­sen on arvel­tu ole­van siihen keskeinen syy. Vas­taa­va kieli­taito­vaa­timus pätee myös mui­hin virkatehtäviin.

      16. mie­tin: Toki taus­tal­la on monia mui­ta­kin syi­tä.Mut­ta kie­li­tai­to­vaa­ti­mus sekä suo­men että ruot­sin tai­dois­ta voi olla yksi syis­tä. Asias­ta Yle koit­ti herät­tää joi­tain vuo­sia sit­ten kes­kus­te­lua jutus­saan, jos­sa se tote­si mm. että “maan suu­rim­mal­la polii­si­lai­tok­sel­la Hel­sin­gis­sä maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­sia polii­se­ja on alle kym­me­nen”, “Vir­ka­mies­ruot­sia ei voi kor­va­ta muul­la kie­li­tai­dol­la” ja että “Kie­li­tai­to­vaa­ti­muk­set voi­vat olla lii­an kovat maahanmuuttajataustaisille”
        https://yle.fi/uutiset/3–8489880

        Suo­mes­sa maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­sia polii­se­ja on län­si­mai­den jou­kos­sa ilmei­ses­ti ihan poik­keuk­sel­li­sen vähän. Kie­li­tai­to­vaa­ti­muk­sen on arvel­tu ole­van sii­hen kes­kei­nen syy. Vas­taa­va kie­li­tai­to­vaa­ti­mus pätee myös mui­hin virkatehtäviin.

        Kieli­taito kri­teer­it ovat kaikissa mais­sa oleelli­nen tek­i­jä jos henkilö pyrkii julkiselle sek­to­rille. Onhan Euroopas­sa muitakin mai­ta kuin Suo­mi jot­ka ovat viral­lis­es­ti kak­si tai monikielisiä (Bel­gia, Sveit­si , Lux­em­burg ja osit­tain Espan­ja) joi­hin myös vaa­di­taan molem­pi­en kah­den viral­lisen kie­len vaa­timus. Etenkin Bel­gias­sa jos halu­aa toimia poli­isi­na Brys­selis­sä. Se kuin­ka paljon maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­sia polii­se­ja on
        Suomes­sa suh­teessa muiden län­si­mai­den kohdal­la olisi hyvä tutk­i­tut­taa mut­ta mon­es­sa mais­sa tilas­toidaan eri taval­la eri väestö ryh­mät joten kansal­lisu­ut­ta (etnistä taus­taa) ei kysyä aina. Ruot­sis­sa esimerkik­si kysytään äidinkieltä mut­ta ei kansal­lisu­ut­ta (etnistä taus­taa) . Jos­sain mais­sa kysytään kansal­lisu­us (etnistä taus­taa), uskon­to ja äidinkieli. Suomen poli­isikun­nas­ta on myös aliedustet­tui­ba Suomen omia tun­nis­tet­tu­ja kansal­lisia vähem­mistöjä kuten romane­ja ja saamelaisia.

      17. Kak­sikielisyys­vaa­timus kos­kee esimerkik­si patolo­ge­ja, joiden kon­tak­tit poti­laisi­in­sa eivät ole kovinkaan sanallisia.

      18. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kak­si­kie­li­syys­vaa­ti­mus kos­kee esi­mer­kik­si pato­lo­ge­ja, joi­den kon­tak­tit poti­lai­siin­sa eivät ole kovin­kaan sanallisia.

        Var­masti kak­si­kie­li­syys­vaa­ti­muksia löy­tyy ammat­teista jois­sa ei kyseisen työny­htey­dessä tarvitse oikeas­t­aan kak­si­kie­li­syys­vaa­ti­muksia joka on jos­sain olo­suhteis­sa ja tilanteessa onnis­tet­tu pistämään vaa­timus että Kak­si­kie­li­syys­vaa­ti­mus on yksi kri­teeri muista päästä kyseiseen ammat­ti­in vaik­ka kyseinen ammat­ti ei sinän­sä ole kovinkaan Kak­si­kie­li­syys­vaa­ti­muksen ykköskohde

      19. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kak­si­kie­li­syys­vaa­ti­mus kos­kee esi­mer­kik­si pato­lo­ge­ja, joi­den kon­tak­tit poti­lai­siin­sa eivät ole kovin­kaan sanallisia.

        En tiedä mitä kaikkia tehtäviä patolo­geil­la on, mut­ta kuvit­telisin kanssa että siihen kuu­luu viral­lis­ten kuolisyyra­port­tien kir­joit­ta­mi­nen ja mah­dolli­nen suulli­nen kom­mu­nikoin­ti kuolleen omais­ten kanssa kuole­maan johtaneista syistä, jol­loin pitää esi­in­tyä mah­dol­lisim­man kor­rek­tisti, ja jos omaiset ovat ruotsinkielisiä niin ruot­sik­si siinä tapauk­ses­sa. Kak­sikielisen kun­nan sairaalan ollessa kyse tietenkin. On mah­dol­lista että osan täl­lai­sista keskusteluista hoitaa sairaala­pap­pi tai sosi­aal­i­työn­tek­i­jä mut­ta jois­sakin tapauk­sis­sa kai patologikin?

      20. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kak­si­kie­li­syys­vaa­ti­mus kos­kee esi­mer­kik­si pato­lo­ge­ja, joi­den kon­tak­tit poti­lai­siin­sa eivät ole kovin­kaan sanallisia. 

        Ehe­he­he­he. Ei kan­na­ta ruve­ta koomikok­si ellei ole vit­siä. Tiedät varsin hyvin, että patolog­it luke­vat ensin lääkärit opiskel­e­vat ensin yleis­lääketiedet­tä ja voivat toimia esim. ter­veysasemil­la kak­sikieleisessä kun­nas­sa. Patolo­gi on erikois­tunut ja erikois­tu­misopin­not ovat vas­ta myöhem­min opintouralla. 

        Noin Rahulille sanois­in, että Suomes­sa kuka tahansa, jol­la on kykyjä, moti­vaa­tio­ta ja tah­toa, voi opiskel­la lääkärik­si, kiin­tiöitä on vain ruotsinkielisille, mut­ta jos romani tai saame­lainen selvit­tää pääsyko­keet ja opin­not men­estyk­sel­lä, niin kyl­lä ura urke­nee mille tahansa alalle. Tämä siis kos­kee kaikkia suomalaisia.

      21. Bal­li­feis­si:

        Noin Rahu­lil­le sanoi­sin, että Suo­mes­sa kuka tahan­sa, jol­la on kyky­jä, moti­vaa­tio­ta ja tah­toa, voi opis­kel­la lää­kä­rik­si, kiin­tiöi­tä on vain ruot­sin­kie­li­sil­le, mut­ta jos roma­ni tai saa­me­lai­nen sel­vit­tää pää­sy­ko­keet ja opin­not menes­tyk­sel­lä, niin kyl­lä ura urke­nee mil­le tahan­sa alal­le. Tämä siis kos­kee kaik­kia suomalaisia. 

        Kuin­ka paljon romaneista tai saame­lai­sista valmis­tuu lääkärik­si suh­teessa koko yhteisön väk­iluku­un? Toden­näköis­es­ti vähem­män kuin suomen­ruot­salai­sista jot­ka valmis­tu­vat lääkärik­si kos­ka uno­h­dat sen että ensin on päästävä lääketi­eteel­liseen ennen kuin sieltä valmis­tuu. Tämä vai­he jäi kyl­lä nyt nim­imerk­ki Bal­lifeis­sisiltä kokon­aan sivu­un. Toden­näköis­es­ti moni romani opiskelee myös ruot­sik­si juuri tuon kiin­tiö kaut­ta. Saame­lais­ten tilanne voi olla erilainen.

      22. Bal­li­feis­si:

        Noin Rahu­lil­le sanoi­sin, että Suo­mes­sa kuka tahan­sa, jol­la on kyky­jä, moti­vaa­tio­ta ja tah­toa, voi opis­kel­la lää­kä­rik­si, kiin­tiöi­tä on vain ruot­sin­kie­li­sil­le, mut­ta jos roma­ni tai saa­me­lai­nen sel­vit­tää pää­sy­ko­keet ja opin­not menes­tyk­sel­lä, niin kyl­lä ura urke­nee mil­le tahan­sa alal­le. Tämä siis kos­kee kaik­kia suomalaisia.

        Jos lääkärik­si opiskelee Suomes­sa, pitää lähtöko­htais­es­ti läpäistä toisen koti­maisen kie­len kurssi yliopis­tossa saadak­seen tutkin­non. Esimerkik­si saame­laisille se on oikeasti mon­esti vaikea asia, että ei riitä, että osaa äidinkieltään saamea ja opin­nois­sa ja tieteessä tärkeää kieltä englan­tia, vaan pitää osa­ta sen lisäk­si vielä suo­mi ja ruot­sikin. Romanikieltä äidinkie­lenään puhuvil­la on sama ongel­ma. Suomen romaneista noin kol­man­nek­sen on arvioitu puhu­van kotikie­lenään romanikieltä. Jos äidinkieli on muu kuin suo­mi, ruot­si tai englan­ti, pitää taitaa siis neljä kieltä voidak­seen valmis­tua Suomes­sa lääkärik­si. Ruot­sis­sa voi opiskel­la lääkärik­si niin, että riit­tää, että osaa ruot­sia ja englan­tia. Mut­ta kak­sikielisen kun­nan lääkärik­si se ei toki vielä pätevöitä. Mut­ta edes yksikielisen kun­nan lääkärik­si ei pääse Suomes­sa lääkärik­si opiskel­lut, ellei läpäise yliopis­ton ruotsin kurssia. Nykyään kai noin joka viides lääkärin oikeudet Suomeen saa­va on opiskel­lut ulko­mail­la. Ruotsin kieltä taita­mat­tomat lääkärik­si halu­a­vat opiskel­e­vat tutkin­non nykyään usein esimerkik­si Tallinnas­sa, jol­loin vält­tävät kieliko­e­vaa­timuk­sen, mut­ta eivät saa sit­ten oikeut­ta toimia virkalääkärinä kak­sikielisessä kun­nas­sa, kak­sikielisessä sairaan­hoitopi­iris­sä tai jatkos­sa kak­sikielisel­lä hyv­in­voin­tialueel­la. Yksi­tyiselle puolelle nämä voivat kyl­lä hyvin työllistyä.

      23. mie­tin: Mut­ta edes yksi­kie­li­sen kun­nan lää­kä­rik­si ei pää­se Suo­mes­sa lää­kä­rik­si opis­kel­lut, ellei läpäi­se yli­opis­ton ruot­sin kurs­sia. Nyky­ään kai noin joka vii­des lää­kä­rin oikeu­det Suo­meen saa­va on opis­kel­lut ulko­mail­la. Ruot­sin kiel­tä tai­ta­mat­to­mat lää­kä­rik­si halua­vat opis­ke­le­vat tut­kin­non nyky­ään usein esi­mer­kik­si Tal­lin­nas­sa, jol­loin vält­tä­vät kie­li­koe­vaa­ti­muk­sen, mut­ta eivät saa sit­ten oikeut­ta toi­mia vir­ka­lää­kä­ri­nä kak­si­kie­li­ses­sä kun­nas­sa, kak­si­kie­li­ses­sä sai­raan­hoi­to­pii­ris­sä tai jat­kos­sa kak­si­kie­li­sel­lä hyvin­voin­tia­lu­eel­la. Yksi­tyi­sel­le puo­lel­le nämä voi­vat kyl­lä hyvin työllistyä.

        Olen käynyt luon­non­ti­eteel­lisen puolen pakol­lisen ruotsin kurssin ja se on kyl­lä tosi help­po. En usko että lääkik­sen puolel­la se on ainakaan kovin paljoa vaikeampi. Ja minä en ole kyl­lä mikään kak­sikieli­nen, lukios­sa ruotsin arvosanat oli yleen­sä 4 tai 5…
        Tuskin kenenkään lääketi­eteen opiskelu kyl­lä siihen katkeaa.

      24. mie­tin: Jat­ko­na vie­lä tee­maan se, että olen mie­len­kiin­nol­la seu­ran­nut toi­si­naan jul­ki­sen sek­to­rin rek­ry­toin­te­ja. Olen yllät­ty­nyt sii­tä, miten kes­kei­nen valin­ta­kri­tee­ri riit­tä­vän hyvän kie­li­tai­don kak­si­kie­li­syys on mones­sa jul­ki­sen sek­to­rin haus­sa. Erääs­sä­kin haku­pro­ses­sis­sa kaik­ki enem­män kuin vain ylem­män kor­kea­kou­lu­tut­kin­non edes­tä opis­kel­leet haki­jat oli jätet­ty kut­su­mat­ta edes haas­tat­te­luun, mikä vai­kut­ti joh­tu­neen tyy­dyt­tä­väs­tä tai koko­naan puut­tu­vas­ta ruot­sin kie­les­tä. Toh­to­rin tut­kin­not vai­kut­ta­vat ole­van mon­en jul­ki­sen viran haus­sa vähäi­nen ansio ver­rat­tu­na sii­hen, jos on kak­si­kie­li­nen. Olen miet­ti­nyt, että kuin­ka pal­jon se las­kee Suo­men tuot­ta­vuut­ta, että Suo­mes­sa jul­ki­sen sek­to­rin moni­in kes­kei­siin teh­tä­viin eivät pys­ty käy­tän­nös­sä pää­se­mään esi­mer­kik­si mon­et maa­han­muut­ta­jat, eivät­kä myös­kään esi­mer­kik­si mon­et suo­ma­lai­set ulko­mail­la kor­kea­kou­lu­tut­kin­non suo­rit­ta­neet, joil­la on yli­opis­ton vir­ka­mies­ruot­si jää­nyt suo­rit­ta­mat­ta, kos­ka ilman vir­ka­mies­ruot­sin suo­rit­ta­mis­ta ei moni­in kes­kei­siin jul­ki­sen sek­to­rin teh­tä­viin voi edes hakea — vaik­ka osaa­mis­ta itse asiois­ta oli­si­kin. Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa tilan­ne on ihan toi­nen, kun vas­taa­vaa kak­si­kie­li­syys­vaa­ti­mus­ta kes­kei­sis­sä jul­ki­sen sek­to­rin viran hauis­sa ei ole. Kon­kreet­ti­ses­ti katu­ku­vas­sa asia näkyy esim. kun kat­soo polii­si­kun­taa. Kah­ta koti­mais­ta kiel­tä kos­ke­vat kie­li­tai­to­vaa­ti­muk­set ovat estä­neet lukuis­ten myö­hem­min kuin pie­ne­nä lap­se­na Suo­meen muut­ta­nei­den mah­dol­li­suu­det pääs­tä Suo­mes­sa poliisiksi.

        Töi­tä oli­si tar­jol­la, mut­ta töi­hin moni­in jul­ki­sen sek­to­rin teh­tä­viin ei voi pääs­tä, vaik­ka oli­si osaa­mi­sen puo­les­ta teh­tä­vään sopi­va, jos ei täy­tä muo­dol­lis­ta kie­li­tai­to­vaa­ti­mus­ta — sil­loin­kaan, vaik­ka viras­sa toi­mi­va ei käy­tän­nös­sä tois­ta koti­mais­ta kiel­tä juu­ri kos­kaan edes tarvitsisi. 

        Mun täy­tyy sanoa että vaik­ka olen kak­sikieli­nen niin ei se ole edesaut­tanut työl­listymistä julkiselle sek­to­rille. Kyse on ainakin asiantun­ti­jate­htävis­sä siitä että hak­i­jal­la pitää olla vaa­di­tun koulu­tuk­sen lisäk­si koke­mus­ta alal­ta. Tohtori voi olla ylik­oulutet­tu jos hänel­lä ei ole käytän­nön osaamista. Julkisen puolen korkeasti palkatut asiantun­ti­jate­htävät ovat niin kysyt­tyjä johtuen hyvistä loma-eduista ja siitä että työ­suhde on tur­vat­tu, että työ­nan­ta­jal­la on varaa vali­ta parhaiden joukos­ta. Ei kansan­talous kär­si ainakaan siitä jos he myös osaa­vat ruotsia.

      25. täl­lä ker­taa nimet­tö­mä­nä: Jul­ki­sen puo­len kor­keas­ti pal­ka­tut asian­tun­ti­ja­teh­tä­vät ovat niin kysyt­ty­jä joh­tuen hyvis­tä loma-eduis­­ta ja sii­tä että työ­suh­de on tur­vat­tu, että työ­nan­ta­jal­la on varaa vali­ta par­hai­den jou­kos­ta. Ei kan­san­ta­lous kär­si aina­kaan sii­tä jos he myös osaa­vat ruotsia.

        Viimek­si mainit­tu pitää paikkansa, jos val­i­tuk­si tulee kieli­taito­vaa­timuk­sen myötä tulee yhtä hyvät hak­i­jat ja yhtä hyvät valin­nat kuin tulisi ilman vaa­timus­ta kah­den koti­maisen kie­len tai­dos­ta samoil­la hyvil­lä työ­suhde-etuuk­sil­la. Ja jos kansan­talouden kokon­aistyöl­lisyys opti­moituu siten, että mm. maa­han­muut­ta­jat voivat päästä lähin­nä vain yksi­tyisen sek­torin työ­paikkoi­hin, minkä sivu­vaiku­tus saat­taa näkyä työt­tömyys­ti­las­tois­sa mm. siinä, että Suomes­sa on selvästi pohjo­is­maid­en alhaisin työl­lisyysaste maa­han­muut­ta­jil­la. Ruot­sis­sa maa­han­muut­ta­jat pystyvät työl­listymään julkiselle sek­to­rille huo­mat­tavasti helpom­min kuin Suomes­sa. Siel­lä jo se riit­tää julkiselle sek­to­rille työl­listymisessä pitkälle, että sub­stanssin osaamisen lisäk­si oppii yhden koti­maisen kielen.

      26. mie­tin: Vii­mek­si mai­nit­tu pitää paik­kan­sa, jos vali­tuk­si tulee kie­li­tai­to­vaa­ti­muk­sen myö­tä tulee yhtä hyvät haki­jat ja yhtä hyvät valin­nat kuin tuli­si ilman vaa­ti­mus­ta kah­den koti­mai­sen kie­len tai­dos­ta samoil­la hyvil­lä työ­­suh­de-etuuk­sil­la. Ja jos kan­san­ta­lou­den koko­nais­työl­li­syys opti­moi­tuu siten, että mm. maa­han­muut­ta­jat voi­vat pääs­tä lähin­nä vain yksi­tyi­sen sek­to­rin työ­paik­koi­hin, min­kä sivu­vai­ku­tus saat­taa näkyä työt­tö­myys­ti­las­tois­sa mm. sii­nä, että Suo­mes­sa on sel­väs­ti poh­jois­mai­den alhai­sin työl­li­syy­sas­te maa­han­muut­ta­jil­la. Ruot­sis­sa maa­han­muut­ta­jat pys­ty­vät työl­lis­ty­mään jul­ki­sel­le sek­to­ril­le huo­mat­ta­vas­ti hel­pom­min kuin Suo­mes­sa. Siel­lä jo se riit­tää jul­ki­sel­le sek­to­ril­le työl­lis­ty­mi­ses­sä pit­käl­le, että subs­tans­sin osaa­mi­sen lisäk­si oppii yhden koti­mai­sen kielen. 

        Maa­han­muut­ta­jien korkeampi työt­tömyys Suomes­sa kuin Ruot­sis­sa johtuu siitä että sosial­ituet Suomes­sa ovat anteliaam­mat, ja siitä että Ruot­sis­sa on ollut sii­ir­to­laisia jo 70 vuot­ta, Suomes­sa vas­ta 30, näistä van­hem­mista on jokunen ehtinyt työl­listyäkin ja hei­dän lapsen­sa ovat jo inte­groiuneeet yhteiskun­taan. Ja kuten mainitsin niin Suomes­sa pääsee lääkärik­si tai sairaan­hoita­jak­si vaik­ka ei osaisi kun­nol­la kumpaakaan. Muista ammateista nyt puhumattakaan. 

        Ajat­telet siis että Suomen pääkaupun­ki ja suurin osa Uut­ta­maa­ta on kak­sikielistä aluet­ta vain kiusa­tak­seen ihmisiä etteivät he pääse johonkin virkaan jota halu­a­vat jos eivät osaa ruot­sia? Se on kuitenkin n 150.000 ruotsinkielisen koti. Pelkästään pk-seudul­la asuu saman ver­ran ruotsinkielisiä kuin Lappeen­ran­nan kaupungis­sa on asukkai­ta ylipään­sä. Kai sil­lä joukol­la saa jotain palvelu­ja myös ruot­sik­si odottaa?

        Suomes­sa suurin kieliv­ähem­mistö ei siis asu jos­sain per­ife­ri­as­sa kuten mon­es­sa muus­sa teol­lis­tuneessa maas­sa jos­sa on ollut help­po julis­taa vain ne alueet kak­sikielisik­si vaan on van­has­taan asunut etelässä val­lan keskiössä ja osal­lis­tunut yhteiskun­nan ylläpitämiseen vuo­sisato­jen ajan. 

        Meil­lä ei myöskään ole yhtä ankaria kielilakia kuin Kanadas­sa jos­sa maan pääkieltä ei saa edes käyt­tää Que­becin osaval­tios­sa viral­li­sis­sa yhteyk­sis­sä. Pait­si Ahve­nan­maal­la mut­ta sil­lä on itse­hallinto ja kan­sain­väliset sopimuk­set jota mm Venäjäkin valvoo innokkaasti joille siis ei voi­da mitään.

      27. mie­tin: maa­han­muut­ta­jat voi­vat pääs­tä lähin­nä vain yksi­tyi­sen sek­to­rin työ­paik­koi­hin, min­kä sivu­vai­ku­tus saat­taa näkyä työt­tö­myys­ti­las­tois­sa mm. sii­nä, että Suo­mes­sa on sel­väs­ti poh­jois­mai­den alhai­sin työl­li­syy­sas­te maa­han­muut­ta­jil­la. Ruot­sis­sa maa­han­muut­ta­jat pys­ty­vät työl­lis­ty­mään jul­ki­sel­le sek­to­ril­le huo­mat­ta­vas­ti hel­pom­min kuin Suo­mes­sa. Siel­lä jo se riit­tää jul­ki­sel­le sek­to­ril­le työl­lis­ty­mi­ses­sä pit­käl­le, että subs­tans­sin osaa­mi­sen lisäk­si oppii yhden koti­mai­sen kielen.

        Ruotsinkie­len oppimi­nen on maa­han­muut­ta­jille paljon helpom­paa kuin suomenkie­len. När­piössä on esimerkik­si kotoutet­tu maa­han­muut­ta­jia pääasi­as­sa ruot­sikielel­lä. När­piön mallin voisi kyl­lä kopi­oi­da mui­hin kun­ti­in mut­ta se vaatii myös tahtoa.

  11. Ter­ve,
    Yksi tutkimisen arvoinen näkökul­ma tähän isosti rum­mutet­tuun työvoima­pu­laan on minkä ver­ran avoimis­sa työ­paikois­sa on jär­jel­lisiä (=riit­tävä palk­ka) työ­paikko­ja tarjolla?

    Esimerk­ki: oma veli hak­enut Tam­pereelta rel­e­van­til­la työkoke­muk­sel­la vuo­den ver­ran b2b & b2c myyjän hom­mia mut­tei ole tär­pän­nyt. Avoimia myyjän paikko­ja näyt­tää ole­van koko ajan 50–100 kpl tar­jol­la, mut­ta kun niistä siivoaa provikkapo­h­jaiset lehti, sähköli­it­tymä, puhe­lin­li­it­tymä tms hom­mat pois, ja rajaa kokoaikaisi­in jois­sa palk­ka olisi edes lähempänä kolmea kuin kah­ta ton­nia per kk niin ei tuol­laisia löy­dy kuin pari kap­palet­ta ja kyseessä on kuitenkin suomen toisek­si suurin työssäkäyntialue(?)

    Vastaa

    1. Joo, ei paljon huvi­ta töi­hin men­nä kun koro­nan alus­ta olen ollut työ­markki­nat­uel­la 750€ ja omis­tuskäm­pästä läh­es kaiken asum­istuel­la. Lop­ut tule­vat vuosien aikana kerä­ty­istä säästöistä. Lik­sa saisi olla reip­paasti yli 2000€, jot­ta olisi mitään mieltä vai­h­taa rauhal­liset aamut työ­paikalle heräämisi­in. Vielä jos saisi jotain ansiosi­don­naista, elämä olisi varsin suffelia!

      Vastaa

  12. Täl­lä het­kel­lä Suomes­sa on noin 430000 työtön­tä tai tem­putet­tua (palveluis­sa) ihmistä. Avoimia työ­paikko­ja löy­tyi työkkärin verkkopalvelus­ta 16500 (palkkatyö, yli 3kk, kokoai­ka). Luvut ker­to­vat tylysti, että varsi­naista työvoima­pu­laa EI OLE.

    Merkit­tävim­mät työvoima­pu­la-alat ovat sote-hom­mia, joi­hin on tiukkat lak­isääteiset vaa­timuk­set. Puoskaroin­ti on Suomes­sa kriminalisoitu.

    Yksi­tyisel­lä työvoima­pu­la tarkoit­taa pulaa kau­ni­ista, koulute­tus­ta, koke­neesta ja nuores­ta työvoimas­ta hal­val­la, mielel­lään yhteiskun­nan kustantamana.

    Vastaa

    1. Rea­lis­ti:
      Täl­lä het­kel­lä Suomes­sa on noin 430000 työtön­tä tai tem­putet­tua (palveluis­sa) ihmistä. Avoimia työ­paikko­ja löy­tyi työkkärin verkkopalvelus­ta 16500 (palkkatyö, yli 3kk, kokoai­ka). Luvut ker­to­vat tylysti, että varsi­naista työvoima­pu­laa EI OLE.

      Yksi­tyi­sel­lä työ­voi­ma­pu­la tar­koit­taa pulaa kau­niis­ta, kou­lu­te­tus­ta, koke­nees­ta ja nuo­res­ta työ­voi­mas­ta hal­val­la, mie­lel­lään yhteis­kun­nan kustantamana.

      Kyl­lä työvoimas­ta on pulaa myös yksi­tyisel­lä puolel­la mata­la­palk­ka-aloil­la. Esimerkik­si rav­in­to­la alal­la on täl­lä het­kel­lä kova työvoima pula. Rekry­toin­ti on koko ajan käyn­nis­sä mut­ta sopi­vaa työvoimaa ei löy­dy . Sopii kysyä mik­si noista 43 0000 työt­tömistä ei sit­ten hae avoimia ole­via työ­paikko­ja kun niitä on myös auki mata­la­palk­ka-aloil­la? Hyvin saman­lainen ilmiö kun viime ja tänä kesänä oli auki maat­alous alan kausi työ­paikko­ja johon rekry­toiti­in avoimesti ilman mitään koulu­tus kri­teer­iä niin yhtäkään paikko­ja ei täytet­ty koti­maisel­la työvoimal­la vaan pääasi­as­sa ulko­maalaisia työn­tek­i­jöitä oli otet­tu sisään. Kyl­lä työvoimas­ta on näin ollen pulaa ja ihan aidosti. Se mik­si 430000 työtön­tä ei jotenkin kohtaa avoimien työ­paikko­jen kanssa on hyvä kysymys. Sitä pitää kysyä niin heiltä itseltään, työ­nan­ta­jil­ta ja TE-keskuk­sista ja myös ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keestä puolta.

      Vastaa

  13. Työ­paikko­ja on. Myös työt­tömiä työn­hak­i­joi­ta riit­tää, mut­ta yksi keskeinen ongel­ma piilee työ­nan­ta­jien ennakkolu­u­lois­sa. Kun työhaas­tat­telu­un saa­puu yli 50 vuo­tias pitkäaikaistyötön, saa hän suurel­la toden­näköisyy­del­lä pala­ta haas­tat­telus­ta tyhjän kanssa. Joko hänen hake­muk­sen­sa tyr­mätään samantien, tai sanom­al­la että “Kiitos kun kävit, ote­taan yhteyt­tä” joka usein­miten takoit­taa että “Et kiin­nos­ta meitä, hyvästi”.
    Kun työt­tömille koete­taan kek­siä mon­en­laisia sank­tioi­ta työt­tömyy­destään, tulisi kaiken oikeu­den­mukaisu­u­den ja moraalin nimis­sä sank­tioi­da myös epämääräi­sistä hake­muk­sen hylkäyk­sistä hak­i­joi­ta haas­tat­tel­e­vat työ­paikat. Ei saisi riit­tää se että haas­tat­telun päät­teek­si luvataan olla yhtey­dessä, eikä sit­ten koskaan ollakaan, tai että hylätään hake­mus ilman selkeitä ja uskot­tavia perustei­ta. Sel­l­ai­sista tulisi säätää myös sanktioita.
    Suomes­sa työn käsite on jäänne viime vuo­sisadal­ta. Aja­tus siitä että teol­lisu­u­den ja maanvil­je­lyn kukois­tu­saiko­jen mas­satyöl­lisyys olisi saavutet­tavis­sa, on täysin epäre­al­isti­nen ja men­nyt­tä maail­maa. Kauas taakse on jäänyt tuhan­sia työläisiä uumeni­in­sa imuroivien teol­lisu­us­laitosten aikakausi. Automaa­tio, keinoä­ly ja glob­al­isaa­tio ovat muut­ta­neet työ­markki­noi­ta ja muut­ta­vat tule­vaisu­udessa yhä kiihtyväm­pään tahti­in. Ensin moot­torisa­ha vei niin ja niin mon­en meturin työ­paikan, siitä edelleen har­vester­it ja nyt tuo­daan markki­noille autonomisia konei­ta jot­ka tekevät koko työpros­essin ilman että yhtään ihmistä on lähimaillakaan.
    8h/vrk 7 päivää viikos­sa työ­tahti on muut­tunut ja muut­tuu yhä epämääräisem­mäk­si. Iki­van­hat kehyk­set eivät enää toi­mi. Sään­nöl­lis­ten ja vak­i­tu­is­ten työ­suhtei­den tilalle pus­kee yhä use­am­min osa-aika ja pätkätöitä. “Rav­in­toketjun” ylem­mässä päässä luo­daan yri­tyk­siä jot­ka saadaan tahko­maan nopeasti iso­ja voit­to­ja. Sen jäl­keen ne myy­dään pian kan­sain­välisille jättiläisille.
    Tule­vaisu­us on suuryri­tys­ten ja teknolo­gian hallinnas­sa. Hal­li­tusten val­ta tulee ole­maan yhä näennäisempää.

    Vastaa

    1. “Myös työt­tömiä työn­hak­i­joi­ta riit­tää, mut­ta yksi keskeinen ongel­ma piilee työ­nan­ta­jien ennakkolu­u­lois­sa. Kun työhaas­tat­telu­un saa­puu yli 50 vuo­tias pitkäaikaistyötön, saa hän suurel­la toden­näköisyy­del­lä pala­ta haas­tat­telus­ta tyhjän kanssa. Joko hänen hake­muk­sen­sa tyr­mätään samantien, tai sanom­al­la että “Kiitos kun kävit, ote­taan yhteyt­tä” joka usein­miten takoit­taa että “Et kiin­nos­ta meitä, hyvästi”.”

      Tuo asia riip­puu työte­htävästä aika paljo On tehtäviä, joi­hin yli 50-vuo­tias ikä voi olla etu. Ja tehtäviä, joi­hin val­in­taa voi han­kaloit­taa se, jos on yli 50-vuo­tias. Ham­puri­lais­rav­in­toloi­hin ei yli 50-vuo­ti­ai­ta juuri palkkail­la. Mut­ta jos yli 50-vuo­tias lääkäri on työn­hak­i­jana, hän ohit­taa yleen­sä nuorem­mat hak­i­jat, varsinkin julkisen sek­torin hauis­sa, jos omaa pitkän työkoke­muk­sen. Asiantun­ti­jate­htävis­sä, kuten ope­tusalal­la, arvoste­taan pitkää koke­mus­ta. Sen sijaan käytän­nön töis­sä, jois­sa tehdään käsil­lä, iästä voi olla hait­taa, jos työ­nan­ta­ja olet­taa nuorem­pi­en ole­van toden­näköis­es­ti nopeampia ja jous­tavampia ja selviy­tyvän työstä parem­mal­la menestyksellä. 

      Työelämän tule­vaisu­us saat­taa näyt­tää Wolt-maail­mal­ta, jos­sa voi Ylen jutun mukaan tien­ata 9000 €/kk tekemäl­lä kuukau­den ajan joka päivä 14–18 tun­nin työpäiviä: https://yle.fi/uutiset/3–12204631 . Jos työpäivä on keskimäärin 16 tun­tia ja jos työtä on todel­la tehty joka päivä eli työpäiviä on ollut kuukaudessa 31, se tekee 496 työ­tun­tia kuukauteen.

      Palka­nsaa­jayri­tys­ten on vaikea kil­pail­la hin­nal­la tai mil­lään muul­lakaan sel­l­aisia yrit­täjiä vas­taan, jot­ka tekevät aivan val­tavia tun­timääriä työaikalain­säädän­nön menoa hait­taa­mat­ta, kos­ka työ­suhteisia työn­tek­i­jöitä kos­kee työaikalait eikä heitä saa lait­taa tekemään läh­eskään niin paljoa tun­te­ja kuin mitä yrit­täjät voivat tehdä, eikä varsinkaan ilman ylityökorvauksia.

      Työn iso tule­vaisu­us voi olla se, että yksi­tyisel­lä puolel­la on yhä enem­män monikansal­lisia alustafir­mo­ja, jot­ka teet­tävät ylhäältä määrät­tyyn enim­mäish­in­taan yrit­täjä­työnä eri­laisia töitä. Pit­salähet­ti­palveluista toim­inta laa­jen­tunee mon­een muuhunkin ei-luvan­varaiseen työhön, jota voi tehdä itsenäis­es­ti. Julkisel­la puolel­la taas on virka­suh­teet, ja yrit­täjä­työ mon­en tehtävän osalta suo­ras­taan kiellettyä.

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.