Töitä olisi, tekijöitä puuttuu

 

Kor­kea työl­li­syys on hyvin­voin­ti­val­tion ehdo­ton edellytys.

Joka ei ota työl­li­syy­den nos­ta­mis­ta tosis­saan, on tosia­sias­sa luo­pu­mas­sa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nas­ta. Aiem­min riit­ti vähän alem­pi työl­li­syy­sas­te. Nyt elä­ke­läi­siä on niin pal­jon ja tule­vai­suu­des­sa vie­lä enem­män, että työi­käi­sis­tä pitäi­si työl­lis­tyä pal­jon ennem­män kuin aiemmin.

Muis­sa poh­jois­sa­mais­sa tämä on rat­kais­tu. Pitäi­si­kö mei­dän kopioi­da työt­tö­myy­tur­van sään­tö­jä ja työ­voi­ma­po­liit­tis­ten toi­mien koko­nai­suut­ta niistä.

Kir­joi­tin aihees­ta pää­kir­joi­tuk­sen Ver­de-leh­teen. Lue se täs­tä.

 

71 vastausta artikkeliin “Töitä olisi, tekijöitä puuttuu”

  1. Tukien ja jär­jes­tel­mien vii­dak­ko on lii­an monimutkainen.

    Vuo­sia sit­ten — Hys­sä­lä pääl­lik­kö­nä — KELAs­ta väi­tet­tiin ole­van mah­dol­lis­ta saa­da 1400 etuut­ta tai nii­den yhdistelmää.

    Tämä lisää byro­kra­ti­aa ja byro­kraa­tin sekä juris­tien valtaa.

    Mei­dän sai­rai­den osal­ta myös lää­kä­rien val­ta on jos­kus koh­tuut­to­man suuri.

    Talous ehkä saat­tai­si läh­teä pie­neen nousuun jos pien­ten yri­tys­ten perus­ta­mi­nen oli­si oikeas­ti järkevää.

    Nyt se ei sitä ole. Isot syö­vät pie­net ja yhteis­kun­ta tekee hitaas­ti kuris­taen toi­min­nas­ta vaikeaa.

    Raha­jär­jes­tel­mä on tien­sä pääs­sä mut­ta sitä ei voi muut­taa tai kor­ja­ta kos­ka lii­an monien elan­to on kiin­ni kel­vot­to­man jär­jes­tel­män huo­nos­ta toiminnasta.

    Toi­voa on kyl­lä, mut­ta tilan­ne ei para­ne vaan menee huonommaksi.

    1. ant­ti k.:

      Talous ehkä saat­tai­si läh­teä pie­neen nousuun jos pien­ten yri­tys­ten perus­ta­mi­nen oli­si oikeas­ti järkevää.
      Nyt se ei sitä ole. Isot syö­vät pie­net ja yhteis­kun­ta tekee hitaas­ti kuris­taen toi­min­nas­ta vaikeaa. 

      Nykyi­nen työ­voi­ma­pu­la ei ole iso­jen ja pien­ten yri­tys­ten väli­nen kil­pai­lu työ­voi­mas­ta tai mark­ki­nois­ta vaan molem­pien tilan­ne on se että työ­voi­mas­ta on aidos­ti pulaa ja rek­ry­toin­ti on todel­la haas­teel­lis­ta kos­ka työ­voi­mas­ta on aidos­ti pulaa.Vaikka yri­tys­ten perus­ta­mi­sen byro­kra­ti­aa hel­po­te­taan­kin ja vero­tus­ta las­ket­tai­siin palk­ka­ve­ro­tuk­sen koh­dal­la niin ongel­ma työ­voi­mas­ta ei muu­tu mik­seen kos­ka palk­kaus ei ole aina ongel­ma kos­ka jos­sain avoi­mis­sa työ­teh­tä­vis­sä on kor­kea­kin palk­ka. Työ­voi­man saa­ta­vuus ja koh­taa­mi­nen on isoin ongel­ma joka nyt ei kohtaa.

    2. ant­ti k.:
      Talous ehkä saat­tai­si läh­teä pie­neen nousuun jos pien­ten yri­tys­ten perus­ta­mi­nen oli­si oikeas­ti järkevää.
      Nyt se ei sitä ole. Isot syö­vät pie­net ja yhteis­kun­ta tekee hitaas­ti kuris­taen toi­min­nas­ta vaikeaa.

      Nykyi­nen työ­voi­ma­pu­la ei ole iso­jen ja pien­ten yri­tys­ten väli­nen kil­pai­lu työ­voi­mas­ta tai mark­ki­nois­ta vaan molem­pien tilan­ne on se että työ­voi­mas­ta on aidos­ti pulaa ja rek­ry­toin­ti on todel­la haas­teel­lis­ta kos­ka työ­voi­mas­ta on aidos­ti pulaa.Vaikka yri­tys­ten perus­ta­mi­sen byro­kra­ti­aa hel­po­te­taan­kin ja vero­tus­ta las­ket­tai­siin palk­ka­ve­ro­tuk­sen koh­dal­la niin ongel­ma työ­voi­mas­ta ei muu­tu mik­seen kos­ka palk­kaus ei ole aina ongel­ma kos­ka jos­sain avoi­mis­sa työ­teh­tä­vis­sä on kor­kea­kin palk­ka. Työ­voi­man saa­ta­vuus ja koh­taa­mi­nen on isoin ongel­ma joka nyt ei kohtaa.

      1. Ongel­ma on se, että työ­nan­ta­jil­le on annet­tu oikeus olet­taa, että työn­te­ki­jät kai­ken kaik­ki­aan ovat nuo­ria, toh­to­rei­ta, koke­nei­ta ja kaik­kien alo­jen asian­tun­ti­joi­ta, pait­si sit­ten ne, joi­den työt tee­te­tään hal­pa­töi­nä joko maa­han­muut­ta­jil­la tai muu­ten ahdistetuilla.
        Kvar­taa­li­ka­pi­ta­lis­min syö­ve­reis­sä eivät siis halua ottaa teki­jöi­tä, joi­den pitäi­si työs­sään oppia osa toi­mis­taan. Ettei vaan tuot­ta­vuus kär­si­si (vaik­ka se juu­ri täl­lä työ­nan­ta­ja­käy­tök­sel­lä kärsiikin).
        Sik­si tätä ei voi rat­kais­ta muu­ten kuin ongel­man yhteis­kun­nal­li­sel­la hal­tuu­no­tol­la, jon­ka toteut­ta­jik­si täl­lä het­kel­lä ei löy­dy puo­luei­ta, edes kom­ma­rit eivät aja finanssipääoman/globaalikapitalismin jär­je­tön­tä val­taa kumoon (aja­tus on: me on hävit­ty tää peli; tot­ta­han se on) vaan toi­mi­vat lähi­met­sän säi­lyt­tä­mi­sek­si saas­tu­neen val­ta­väy­län varressa…(sinänsä kunniallista)
        Hui­keas­sa ennus­tuk­ses­saan Lon­don muis­taak­se­ni tais­te­lut­taa vapaus­rin­ta­maa kau­ka­na 2300 vai oli­ko 2400-luvul­la. Kapi­ta­lis­mi on kyl­lä kui­ten­kin sii­hen men­nes­sä tuhon­nut toi­sen ennus­ta­jan mukaan “sekä luon­non että ihmisen”.

    1. Fidel:
      Kyl­lä rahal­la teki­jöi­tä löytyy.

      Toki rahal­la löy­tyy työn­te­ki­jöi­tä mut­ta löy­tyy­kö kou­lu­tet­tu­ja työ­voi­maa on kysy­mys mikä on nykyi­sen työ­voi­ma pulan todel­li­nen haas­te. Jos Suo­mes­sa oli­si laa­jem­min käy­tös­sä esi­mer­kik­si Sak­san mal­lin mukai­nen oppi­so­pi­mus jär­jes­tel­mä oli­si toden­nä­köi­ses­ti tilan­ne hel­pom­pi kuin mitä se on täl­lä het­kel­lä. Sopii sel­vit­tää ja kysyä ensik­si mikä työ­mark­ki­na osa­puo­li on vas­tus­ta­nut oppi­so­pi­muk­sen laa­jen­ta­mis­ta ja sen jäl­keen kysyä kysei­sel­tä tahol­ta syyt mik­si se vas­tus­taa oppi­so­pi­muk­sen laajentamista!

      1. Rahul Soma­ni: Toki rahal­la löy­tyy työn­te­ki­jöi­tä mut­ta löy­tyy­kö kou­lu­tet­tu­ja työ­voi­maa on kysy­mys mikä on nykyi­sen työ­voi­ma pulan todel­li­nen haas­te. Jos Suo­mes­sa oli­si laa­jem­min käy­tös­sä esi­mer­kik­si Sak­san mal­lin mukai­nen oppi­so­pi­mus jär­jes­tel­mä oli­si toden­nä­köi­ses­ti tilan­ne hel­pom­pi kuin mitä se on täl­lä het­kel­lä. Sopii sel­vit­tää ja kysyä ensik­si mikä työ­mark­ki­na osa­puo­li on vas­tus­ta­nut oppi­so­pi­muk­sen laa­jen­ta­mis­ta ja sen jäl­keen kysyä kysei­sel­tä tahol­ta syyt mik­si se vas­tus­taa oppi­so­pi­muk­sen laajentamista!

        Jaa‑a. En tun­ne kovin hyvin oppi­so­pi­mus­käy­tän­töä mut­ta epäi­le­mät­tä sitä voi­si ja pitäi­si paran­taa. Var­maa tie­toa on kui­ten­kin sii­tä, mikä osa­puo­li vas­tus­taa alim­pien palk­ko­jen nostamista.

      2. Fidel: Jaa‑a. En tun­ne kovin hyvin oppi­so­pi­mus­käy­tän­töä mut­ta epäi­le­mät­tä sitä voi­si ja pitäi­si paran­taa. Var­maa tie­toa on kui­ten­kin sii­tä, mikä osa­puo­li vas­tus­taa alim­pien palk­ko­jen nostamista.

        Itse asias­sa Sak­san oppi­so­pi­mus­ jär­jes­tel­mäs­sä on pal­kat nouse­vat sitä mukaan kuin­ka oppi­so­pi­mus kun­kin koh­de­ryh­mä koh­dal­la ete­nee . Kysees­sä ei ole siis vie­lä vaki­tui­nen tai osa-aikai­nen työ­suh­de mut­ta se pyr­kii sii­hen pit­käl­lä täh­täi­mel­lä. Sak­san oppi­so­pi­mus mal­li on itse jopa niin­kin toi­mi­va että Yhdys­val­tain edel­li­nen pre­si­dent­ti kiin­nos­tui asias­ta niin­kin pal­jon että lähet­ti oman tyt­tä­ren­sä Sak­saan erää­seen talous semi­naa­riin kos­ka idea oli tuo­da mal­li Yhdys­val­toi­hin. Tämän­kin oli toteu­tu­ma­ton lis­ta hänen pre­si­dent­ti kau­del­la mut­ta ei mikään huo­no mal­li sinän­sä. Saman pal­kan mak­sa­mi­nen vaki­tui­sel­le pit­kä­ai­kai­ses­sa työ­suh­tees­sa ole­val­le ja oppi­so­pi­muk­ses­sa ole­val­le on vain yksin­ker­tai­ses­ti lii­an kal­lis kus­tan­nus PK yri­tyk­sil­le. Kun­nes oppi­so­pi­muk­ses­sa ole­va saa vaki­tui­sen työsuhteen.

    2. Fidel: Kyl­lä rahal­la teki­jöi­tä löytyy.

      Mut­ta eivät kaik­ki työ­nan­ta­jat voi samaan aikaan hou­ku­tel­la teki­jöi­tä rahal­la­kaan. Sil­loin­han ne vain palk­kaa­vat teki­jöi­tä toi­sil­tan­sa, sil­lä uusia osaa­via työn­te­ki­jöi­tä ei syn­ny edes rahalla. 

      Kel­ta­nok­kai­sia nöö­si­poi­kia rahal­la yleen­sä saa alal­le kuin alal­le lisää, mut­ta ne osaa jotain suun­nil­leen sii­nä vai­hees­sa, kun hom­mat alka­vat jo jääh­ty­mään. Ja jos vaa­di­taan kou­lu­tus­ta, nii­tä uusia teki­jöi­tä­kin alkaa tule­maan alal­le vas­ta kun ensim­mäi­set ”lisä­työn­te­ki­jät” tule­vat kou­lu­tus­put­kes­ta ulos jos­kus kol­men vuo­den kulut­tua. Ja perä­ky­lil­le teki­jöi­tä ei löy­dy silloinkaan.

      1. Sylt­ty: Mut­ta eivät kaik­ki työ­nan­ta­jat voi samaan aikaan hou­ku­tel­la teki­jöi­tä rahal­la­kaan. Sil­loin­han ne vain palk­kaa­vat teki­jöi­tä toi­sil­tan­sa, sil­lä uusia osaa­via työn­te­ki­jöi­tä ei syn­ny edes rahalla. 

        Kel­ta­nok­kai­sia nöö­si­poi­kia rahal­la yleen­sä saa alal­le kuin alal­le lisää, mut­ta ne osaa jotain suun­nil­leen sii­nä vai­hees­sa, kun hom­mat alka­vat jo jääh­ty­mään. Ja jos vaa­di­taan kou­lu­tus­ta, nii­tä uusia teki­jöi­tä­kin alkaa tule­maan alal­le vas­ta kun ensim­mäi­set ”lisä­työn­te­ki­jät” tule­vat kou­lu­tus­put­kes­ta ulos jos­kus kol­men vuo­den kulut­tua. Ja perä­ky­lil­le teki­jöi­tä ei löy­dy silloinkaan. 

        Min­kä takia niin monel­le osaa­val­le van­hal­le työn­te­ki­jäl­le anne­taan sit­ten pot­ku­ja? Eihän työ­voi­ma­pu­la oli­si sel­lai­nen kuin väi­te­tään jos van­ho­jen annet­tai­siin olla töissä?

        Ja min­kä takia perä­ky­lil­le pitää saa­da pit­käl­le kou­lu­tet­tu­ja? Kaik­ki eivät kui­ten­kaan halua perä­ky­lil­le töi­hin ja asumaan.

  2. Meil­lä on myös iso jouk­ko yli vii­si­kymp­pi­siä YT-koneen ulos heit­tä­miä täy­sin päte­viä työn­te­ki­jöi­tä, jot­ka maa­gi­sen ikä­ra­jan yli­tet­ty­ään muut­tu­vat hyl­ky­ta­va­rak­si rek­ry­toi­jil­le. Mitä­hän täl­le voi­si teh­dä? Ei kai voi olla kan­san­ta­lou­den etu, että ammat­ti­tai­toi­nen suun­nit­te­li­ja työl­lis­tyy näil­lä “kan­nus­ti­mil­la” Wolt-kus­kik­si (sinän­sä Wolt-kus­ke­ja väheksymättä).

    1. Työ­mark­ki­na­jär­jes­töt ovat näh­neet vii­saak­si aset­taa anka­ra talou­del­li­nen sank­tio estä­mään yli 50-vuo­tiai­den palk­kaa­mis­ta. Sen nimi on vii­mei­sen työ­nan­ta­jan vas­tuu sairauseläkkeistä.

      1. Toi­nen ongel­ma on ikä­li­sät + jat­ku­vas­ti juok­se­vat indek­si­ko­ro­tuk­set. Jos indek­si­ko­ro­tuk­set annet­tai­siin 50+v jen­gil­le nega­tii­vi­se­na, niin ehkä van­he­ne­vaa työ­voi­maa ei halut­tai­si niin nopeas­ti ken­kiä veke.

        Tähän kun yhdis­te­tään ansio­si­don­nai­sen tapa kan­nus­taa työt­tö­myy­teen, niin on aivan sel­vää, että Suo­mes­sa on oikein raken­ta­mal­la raken­net­tu jär­jes­tel­mä, joka syr­jäyt­tää 50v+ jen­giä työelämästä.

        Ansio­si­don­nai­nen pitäi­si muut­taa hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti rahas­toi­vak­si ja yli­jää­mien pitäi­si elä­köi­tyes­sä tipah­taa omal­le tilil­le. Se kan­nus­tai­si kovas­ti teke­mään vii­mei­set vuo­det mata­la­palk­kai­sem­paa­kin työtä.

      2. Sepi:
        Toi­nen ongel­ma on ikä­li­sät + jat­ku­vas­ti juok­se­vat indek­si­ko­ro­tuk­set. Jos indek­si­ko­ro­tuk­set annet­tai­siin 50+v jen­gil­le nega­tii­vi­se­na, niin ehkä van­he­ne­vaa työ­voi­maa ei halut­tai­si niin nopeas­ti ken­kiä veke.

        Tähän kun yhdis­te­tään ansio­si­don­nai­sen tapa kan­nus­taa työt­tö­myy­teen, niin on aivan sel­vää, että Suo­mes­sa on oikein raken­ta­mal­la raken­net­tu jär­jes­tel­mä, joka syr­jäyt­tää 50v+ jen­giä työelämästä.

        Ansio­si­don­nai­nen pitäi­si muut­taa hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti rahas­toi­vak­si ja yli­jää­mien pitäi­si elä­köi­tyes­sä tipah­taa omal­le tilil­le. Se kan­nus­tai­si kovas­ti teke­mään vii­mei­set vuo­det mata­la­palk­kai­sem­paa­kin työtä.

        Ei voi saman­ai­kai­ses­ti olla pulaa osaa­vis­ta teki­jöis­tä ja tar­vet­ta syr­jiä osaa­via teki­jöi­tä. Joko ne 50-vuo­ti­aat eivät ole osaa­via teki­jöi­tä tai sit­ten sitä työ­voi­ma­pu­laa ei ole olemassakaan. 

        Toki on ole­mas­sa teh­tä­viä, jois­sa vaa­di­taan niin kovan tason osaa­mis­ta, ettei nii­tä ukko­ja ja akko­ja maas­ta vapaa­na löy­dy, mut­ta kyl­lä nämä teh­tä­vät ovat har­vas­sa. Se ei seli­tä sitä mik­si kym­me­net tuhan­net työ­ky­kyi­set ja ‑halui­set eivät kel­paa, mut­ta kie­li­tai­do­ton afgaa­ni onkin rek­ry­toi­jan unelma.

      3. Sepi:

        Ansio­si­don­nai­nen pitäi­si muut­taa hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti rahas­toi­vak­si ja yli­jää­mien pitäi­si elä­köi­tyes­sä tipah­taa omal­le tilil­le. Se kan­nus­tai­si kovas­ti teke­mään vii­mei­set vuo­det mata­la­palk­kai­sem­paa­kin työtä.

        Näin juu­ri. Sit­ten vie­lä asu­mis­tu­ki ja toi­meen­tu­lo­tu­ki pois ja tilal­le mini­mi­toi­meen­tu­lon takaa­va perus­tu­lo. Kun irto­sa­not­tu nos­taa omas­ta rahas­tos­taan halu­tes­saan halua­man­sa sum­man, kan­nus­te mata­la­palk­kai­sen­kin työn vas­taa­not­ta­mi­sel­le on suuri.

    2. Jalo­nen:
      Meil­lä on myös iso jouk­ko yli vii­si­kymp­pi­siä YT-koneen ulos heit­tä­miä täy­sin päte­viä työn­te­ki­jöi­tä, jot­ka maa­gi­sen ikä­ra­jan yli­tet­ty­ään muut­tu­vat hyl­ky­ta­va­rak­si rek­ry­toi­jil­le. Ei kai voi olla kan­san­ta­lou­den etu, että ammat­ti­tai­toi­nen suun­nit­te­li­ja työl­lis­tyy näil­lä “kan­nus­ti­mil­la” Wolt-kus­­kik­­si (sinän­sä Wolt-kus­­ke­­ja väheksymättä).

      50 vuo­ti­aat kor­keas­ti kou­lu­te­tut Suo­mes­sa pit­kän työ­uran teh­neet eivät hakeu­du Wolt kus­keik­si mikä­li hei­dät irtisanotaan. 

      Wolt kus­kit ovat pää­asias­sa yli­opis­to ja kor­kea­kou­lu opis­ke­li­joi­ta ja suu­rin osa on myös maahanmuuttajia.

  3. Haus­kaa että vih­reis­sä pide­tään vasem­mis­to­lai­suut­ta sel­lai­se­na spi­taa­li­suu­te­na, että sitä vas­taan pitää koko ajan todis­tel­la. Jo alus­sa puo­lu­ees­ta puh­dis­tet­tiin kovim­mat ympä­ris­tön­suo­je­li­jat, joi­ta on koko ajan pidet­ty vain ääni­nä joil­la ei ole muu­ta­kaan puo­luet­ta äänes­tet­tä­vä­nä ja joil­le ei tar­vit­se tar­jo­ta mitään, ja nyt sit­ten vasem­mis­to­lai­set puh­dis­te­taan pois. Kuin­ka pal­jon luu­let­te jää­vän kan­na­tus­ta, kun puo­lue on pelk­kä uus­li­be­raa­lien kor­keas­ti­kou­lu­tet­tu­jen “älyk­kö­seu­ra”, joka on lii­an fik­su itsel­leen­kin? No aina­kin näkee onko vahin­go­ni­lo tap­pa­va tau­ti, kun kai­vat­te omaa hau­taa ja ei täs­sä jää enää muu­ta kuin tul­la nau­ra­maan kuo­pan reunalle.

    1. kel­la­ris­ta:
      Kuin­ka pal­jon luu­let­tejää­vän kan­na­tus­ta, kun puo­lue on pelk­kä uus­li­be­raa­lien kor­keas­ti­kou­lu­tet­tu­jen “älyk­kö­seu­ra”, joka on lii­an fik­su itselleenkin? 

      Mitä haet takaa täl­lä kom­men­til­la? Tot­ta­kai talous­mal­li joka on toi­mi­vam­pi on pal­jon oleel­li­sem­paa kuin se että aje­taan mal­lia jon­ka koko raken­ne on alus­ta alkaen sur­kea ja sitä kuin­ka kovaa sil­ti aje­taan eteen­päin ilman ymmär­rys­tä että se ei tuo­ta toi­vot­ta­vaa lopputulosta. 

      Tämä ei ole Vih­rei­den tai Vasem­mis­to­lii­ton ongel­ma vaan kyl­lä se löy­tyy myös Kes­kus­ta­puo­lu­een alue­tu­kien lap­paa­mis­mal­lis­ta (val­tion ja tuki tur­peel­le esi­mer­kik­si) ja perus­suo­ma­lais­ten talous­mal­lis­ta jos­sa van­no­taan palk­ko­jen kei­no­te­koi­seen nousuun työ­voi­man saa­ta­vuu­den nimis­sä vaik­ka se lop­pu­tu­lok­se­na tuot­taa vain inflaa­tio­ta . Onko kukaan vai­vau­tu­nut ker­to­maan esi­mer­kik­si Perus­suo­ma­lai­sil­le että itse asias­sa hei­dän aja­ma työl­li­syys mal­li jos­sa pide­tään palk­ko­jen kei­no­te­kois­ta nousua rat­kai­su­na työ­voi­man koti­mai­sel­le saa­ta­vuu­del­le on itse asias­sa kei­no­te­koi­nen toi­men­pi­de joka luo vain inflaa­to­ta ja las­kee pal­kan­saa­jien osto­voi­maa pit­käl­lä täh­täi­mel­lä. Vaik­ka osto­voi­maa nyt keven­net­täi­siin tulo­ve­ro­tuk­sen kaut­ta niin se näkyy kyl­lä heti välil­li­sis­sä verois­sa. Näin kävi kun Van­ha­sen II hal­li­tus las­ki ruu­an alv veroa jon­ka lop­pu­tu­los oli se että suu­ri­tu­loi­set osti­vat enem­män kal­liim­pia elin­tar­vik­kei­ta kuin pie­ni­tu­loi­set joh­tuen yksin­ker­tai­ses­ti sii­tä että suu­ri­tu­loi­sil­la on sii­hen enem­män talou­del­li­ses­ti varaa kuin pie­ni­tu­loi­sil­la joi­den osto­voi­ma ei muut­tu­nut mik­si­kään. Jos halu­taan las­kea vero­ja ja tulo­ve­ro­ja on las­ket­ta­va aina­kin ALV vero­tuk­sen koh­dal­la koko ALV vero­tus­ta ei vain yhtä alv veroa. Myös alv vero­kan­to­jen tas­a­puo­lis­ta­mi­nen eli kaik­kien vero­kan­to­jen las­ke­mi­nen on myös yksi vaih­toeh­to. Mut­ta sil­ti kun jotain on kiris­tet­tä­vä niin se on oleel­li­sen toi­men­pi­de jos halu­taan että bud­jet­ti on tasapainoinen.

      1. Rahul Soma­ni: Mitä haet takaa täl­lä kom­men­til­la? Tot­ta­kai talous­mal­li joka on toi­mi­vam­pi on pal­jon oleel­li­sem­paa kuin se että aje­taan mal­lia jon­ka koko raken­ne on alus­ta alkaen sur­kea ja sitä kuin­ka kovaasil­ti aje­taan eteen­päin ilman ymmär­rys­tä että se ei tuo­ta toi­vot­ta­vaa lopputulosta. 

        Tämä ei ole Vih­rei­den tai Vasem­mis­to­lii­tonongel­ma vaan kyl­lä se löy­tyy myös Kes­kus­ta­puo­lu­een alue­tu­kien lap­paa­mis­mal­lis­ta(val­tion ja tuki tur­peel­le esi­mer­kik­si) ja perus­suo­ma­lais­ten talous­mal­lis­ta jos­sa van­no­taan palk­ko­jen kei­no­te­koi­seen nousuun työ­voi­man saa­ta­vuu­den nimis­sä vaik­ka se lop­pu­tu­lok­se­na tuot­taa vain inflaa­tio­ta . Onko kukaan vai­vau­tu­nut ker­to­maan esi­mer­kik­si Perus­suo­ma­lai­sil­le että itse asias­sa hei­dän aja­ma työl­li­syys mal­li jos­sa pide­tään palk­ko­jen kei­no­te­kois­ta nousua rat­kai­su­na työ­voi­man koti­mai­sel­le saa­ta­vuu­del­le on itse asias­sa kei­no­te­koi­nen toi­men­pi­de joka luo­vain inflaa­to­ta ja las­kee pal­kan­saa­jien osto­voi­maa pit­käl­lä täh­täi­mel­lä.Vaik­ka osto­voi­maa nyt keven­net­täi­siin tulo­ve­ro­tuk­sen kaut­ta niin se näkyy kyl­lä heti välil­li­sis­sä verois­sa. Näin kävi kun Van­ha­sen hal­li­tus las­ki ruu­an alv veroa jon­ka lop­pu­tu­los oli se että suu­ri­tu­loi­set osti­vatenem­män kal­liim­pia elin­tar­vik­kei­ta kuin pie­ni­tu­loi­set joh­tuen yksin­ker­tai­ses­ti sii­tä että suu­ri­tu­loi­sil­la on sii­hen enem­män talou­del­li­ses­ti varaa kuin pie­ni­tu­loi­sil­la joi­den osto­voi­ma ei muut­tu­nut mik­si­kään. Jos halu­taan las­kea vero­ja ja tulo­ve­ro­ja on las­ket­ta­va aina­kin vero­tuk­sen koh­dal­la koko vero­tus­ta ei vain yhtä alv veroa. Myös alv vero­kan­to­jen tas­a­puo­lis­ta­mi­nen eli kaik­kien vero­kan­to­jen las­ke­mi­nenon myös yksi vaih­toeh­to. Mut­ta sil­ti kun jotain on kiris­tet­tä­vä niin se on oleel­li­sen toi­men­pi­de jos halu­taan että bud­jet­ti on tasapainoinen.

        Eli pie­ni­palk­kai­sel­le pal­kan­ko­ro­tus oli­si oikeas­ti suu­ri onnet­to­muus? Libe­rault­ra­oi­keis­ton hävyt­tö­myy­des­sä on kyl­lä jotain hupai­saa, mut­ta hel­poin­ta ja rehel­li­sin­tä oli­si vain myön­tää vas­tus­ta­van­sa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taa ja sen vaa­ti­mia tulonsiirtoja.

      2. Fidel: Eli pie­ni­palk­kai­sel­le pal­kan­ko­ro­tus oli­si oikeas­ti suu­ri onnet­to­muus? Libe­rault­ra­oi­keis­ton hävyt­tö­myy­des­sä on kyl­lä jotain hupai­saa, mut­ta hel­poin­ta ja rehel­li­sin­tä oli­si vain myön­tää vas­tus­ta­van­sa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taa ja sen vaa­ti­mia tulonsiirtoja. 

        Ymmär­sit kyl­lä nyt vää­rin kos­ka en vas­tus­ta tulos­iir­to­ja vaan vero­tuk­sen alen­ta­mi­ses­ta kaik­kien tulo­luok­kien koh­dal­la kos­ka se suo­sii aina suurituloisia. 

        Osmo Soi­nin­vaa­ran esit­tä­män idean jos­sa pie­ni­palk­kai­sile mak­se­taan tulon­siir­ro­tyh­teis­kun­nan tukien kaut­ta yhdis­tet­ty­nä palk­kauk­seen on pal­jon parem­pi vaih­toeh­to kuin ikui­nen työt­tö­myys tai ylei­set kaik­kien tulo­luok­kien vero­tuk­sen alen­ta­mi­nen. Myös työ­nan­ta­jan mak­su­jen korot­ta­mi­nen ei ole hyvä ratkaisu. 

        Suo­rat pal­kan­ko­ro­tuk­set pie­ni­tu­loi­sil­le ovat huo­no vaihtoehto
        kos­ka sil­loin muut­kin alat ovat auto­maat­ti­ses­ti muka­na vaa­ti­mas­sa pal­kan­ko­ro­tuk­sia kuten kävi Sari sai­raan­hoi­ta­ja mal­lis­sa 2007 joka levi­si muil­le aloil­le mut­ta hei­ken­si huo­mat­ta­vas­ti kilpailukyvyä
        kun taas yhteis­kun­nan tuet yhdis­tet­ty­nä palk­kauk­seen niin ettei tuet leik­kaan­nu tai nii­den kat­to pois­te­taan koko­naan on parem­pi vaih­toeh­to kuin ylei­set pal­kan­ko­ro­tuk­set kuten Sari sai­raan­hoi­ta­ja mal­lis­sa kävi 2007. 

        Perus­suo­ma­lais­ten mal­li on puh­taas­ti vero­tuk­sen alen­ta­mi­nen mut­ta toden­nä­köi­ses­ti se näkyy vain kulu­tuk­ses­sa ja hyvä tulos­ten tilil­lä kos­ka vero­tuk­sen alen­ta­mi­nen koko­nai­suu­des­saan ei vai­ku­ta miten­kään kiin­tei­siin menoihin.
        Ellei vero­tus­ta on las­ke­ta todel­la suu­ril­la sum­mil­la. Bud­je­tin tasa­pai­not­ta­mi­sen takia täy­tyy myös luon­nol­li­ses­ti kiris­tää .Se mis­tä tämä ote­taan on sit­ten toi­nen kysy­mys. (Kehi­ty­sa­vun leik­kauk­set ovat niin pie­niä ettei niil­lä bud­jet­tia saa­da tasapainoon)

        Yhdys­val­lois­sa edel­li­sen pre­si­den­tin hal­lin­non aika­na veron keven­nyk­set näkyi pää­asias­sa varak­kai­den kan­sa­lais­ten tilil­lä. Nykyi­nen Bide­nin hal­lin­to on ensim­mäis­tä ker­taa luo­nut lap­si­li­sä mal­lin joka mak­se­taan kiris­tä­mäl­lä suu­ri tulos­ten varak­kai­den kan­sa­lais­ten vero­tus­ta eli tulon­siir­to­jen kaut­ta ja lap­si­li­sil­lä jos­sa on tulo­ra­ja (en muis­ta suo­raan sum­maa) ja sen voi hakea kuka tahan­sa pel­käs­tään esit­tä­mäl­lä vero tie­dot oli sit­ten maan kan­sa­lai­nen tai ei . 

        Itse kan­na­tan Bide­nin mal­lia mut­ta en Trum­pin mal­lia joka perus­tui pel­käs­tään vero­tuk­sen alentamiseen. 

        Hyvin­voin­tiyh­teis­kun­na tulon­siir­rot ovat juu­ri parem­pi vaih­toeh­to kuin suo­ra vero­tuk­sen alen­ta­mi­nen koko­nai­suu­des­saan kai­kil­ta tulo luo­kis­sa kos­ka kai­kis­ta suu­ri tuloi­set hyö­ty­vät aina.

    2. kel­la­ris­ta:
      Haus­kaa että vih­reis­sä pide­tään vasem­mis­to­lai­suut­ta sel­lai­se­na spi­taa­li­suu­te­na, että sitä vas­taan pitää koko ajan todis­tel­la. Jo alus­sa puo­lu­ees­ta puh­dis­tet­tiin kovim­mat ympä­ris­tön­suo­je­li­jat, joi­ta on koko ajan pidet­ty vain ääni­nä joil­la ei ole muu­ta­kaan puo­luet­ta äänes­tet­tä­vä­nä ja joil­le ei tar­vit­se tar­jo­ta mitään, ja nyt sit­ten vasem­mis­to­lai­set puh­dis­te­taan pois. Kuin­ka pal­jon luu­let­tejää­vän kan­na­tus­ta, kun puo­lue on pelk­kä uus­li­be­raa­lien kor­keas­ti­kou­lu­tet­tu­jen “älyk­kö­seu­ra”, joka on lii­an fik­su itsel­leen­kin? No aina­kin näkee onko vahin­go­ni­lo tap­pa­va tau­ti, kun kai­vat­te omaa hau­taa ja ei täs­sä jää enää muu­ta kuin tul­la nau­ra­maan kuo­pan reunalle.

      Näin­pä. Vih­reät on mones­sa asias­sa yllät­tä­vän­kin oikeal­la, ja jopa fik­su­na mie­he­nä tun­net­tu Ode hen­gai­lee sen yli­mie­li­sen Var­tiai­sen pojan kans­sa tur­han innok­kaas­ti. Vih­reät on eli­tis­ti­sen lei­man­sa ansainnut.

      1. Fidel: Näin­pä. Vih­reät on mones­sa asias­sa yllät­tä­vän­kin oikeal­la, ja jopa fik­su­na mie­he­nä tun­net­tu Ode hen­gai­lee sen yli­mie­li­sen Var­tiai­sen pojan kans­sa tur­han innok­kaas­ti. Vih­reät on eli­tis­ti­sen lei­man­sa ansainnut.

        Kuin­ka niin yli­mie­li­sen? Juha­na Var­tiai­sen talous­mal­lit työ­mark­ki­noil­la on ollut käy­tös­sä täl­lä het­kel­lä Ruot­sis­sa ja Tans­kas­sa jos­sa on työl­li­syys pal­jon kor­keam­pi kuin Suo­mes­sa. Onhan se aika outoa että SAK van­noo edel­leen yli 50 vuotta
        sit­ten raken­ne­tun ja ajas­ta van­hen­tu­neen sopi­mus jär­jes­tel­män eli Tupon nimiin kuin se oli­si joku uskon­kap­pa­le johon ei saa kos­kea. Juu­ri tämän takia Suo­mes­sa on jäy­kät työmarkkinat.

      2. Fidel: Vih­reät on mones­sa asias­sa yllät­tä­vän­kin oikealla

        Mihin tämä arvio oikein perustuu?

        Vih­reät ovat muu­ta­man vii­me vuo­den aika­na kyl­lä siir­ty­neet sel­väs­ti vasem­mal­le. Nii­nis­tö ja Aal­to oli­vat oikean reu­nan puheen­joh­ta­jia, Ohi­sa­lo taas on heis­tä sel­väs­ti vasem­mal­le. Kaik­ki näky­vät oikeis­to­vih­reät, Tou­ko aal­to etu­ne­näs­sä, ovat kadon­neet edus­kun­nas­ta. Tilal­le on tul­lut vasem­mal­le kal­lel­laan ole­via naisia.

        Kuin­ka kau­ka­na vasem­mas­sa reu­nas­sa pitää sei­soa, jot­ta vih­reät näyt­tä­vät sel­väs­ti oikeis­to­lai­sil­ta uusliberaaleilta?

      3. Sylt­ty: Mihin tämä arvio oikein perustuu?

        Vih­reät ovat muu­ta­man vii­me vuo­den aika­na kyl­lä siir­ty­neet sel­väs­ti vasem­mal­le. Nii­nis­tö ja Aal­to oli­vat oikean reu­nan puheen­joh­ta­jia, Ohi­sa­lo taas on heis­tä sel­väs­ti vasem­mal­le. Kaik­ki näky­vät oikeis­to­vih­reät, Tou­ko aal­to etu­ne­näs­sä, ovat kadon­neet edus­kun­nas­ta. Tilal­le on tul­lut vasem­mal­le kal­lel­laan ole­via naisia.

        Kuin­ka kau­ka­na vasem­mas­sa reu­nas­sa pitää sei­soa, jot­ta vih­reät näyt­tä­vät sel­väs­ti oikeis­to­lai­sil­ta uusliberaaleilta? 

        Perus­suo­ma­lai­set ja Vih­reät edus­ta­vat ääri­lai­to­ja arvo­kon­ser­va­tiii­vi- radi­kaa­li akse­lil­la vaik­ka kum­pi­kaan ei ole eri­tyi­sen uus­li­be­raa­li tai oikeis­to­lai­nen eikä vasem­mis­to­lai­nen­kaan perin­tei­ses­sä mer­ki­tyk­ses­sä kos­ka työt­tö­myys­tur­vaa he kum­pi­kin halua­vat heikentää.

      4. täl­lä ker­taa nimet­tö­mä­nä: Perus­suo­ma­lai­set ja Vih­reät edus­ta­vat ääri­lai­to­ja arvo­­kon­­ser­­va­­tiii­­vi- radi­kaa­li akse­lil­la vaik­ka kum­pi­kaan ei ole eri­tyi­sen uus­li­be­raa­li tai oikeis­to­lai­nen eikä vasem­mis­to­lai­nen­kaanperin­tei­ses­sä mer­ki­tyk­ses­sä kos­ka työt­tö­myys­tur­vaa he kum­pi­kin halua­vat heikentää.

        Ehkä ei kan­na­ta luk­kiu­tua yhteen aspek­tiin. Näke­mis­sä­ni vaa­li­ko­ne neli­ken­tis­sä, jot­ka perus­tu­vat usei­siin arvo­ky­sy­myk­siin, vih­rei­den joh­to ja edus­kun­ta­ryh­mä ovat yllät­tä­vän vasem­mal­la. Kon­ser­va­tii­vi­suus/­li­be­raa­li­suus-akse­lil­la PS ja V ovat kau­ka­na toisistaan.

      5. Tapio: Ehkä ei kan­na­ta luk­kiu­tua yhteen aspek­tiin.Näke­mis­sä­ni vaa­li­ko­ne neli­ken­tis­sä, jot­ka perus­tu­vat usei­siin arvo­ky­sy­myk­siin, vih­rei­den joh­to ja edus­kun­ta­ryh­mä ovat yllät­tä­vän vasem­mal­la. Kon­­ser­­va­­tii­­vi­­suus/­­li­­be­­raa­­li­­suus-akse­­lil­­la ja V ovat kau­ka­na toisistaan.

        Tapio: Ehkä ei kan­na­ta luk­kiu­tua yhteen aspek­tiin.Näke­mis­sä­ni vaa­li­ko­ne neli­ken­tis­sä, jot­ka perus­tu­vat usei­siin arvo­ky­sy­myk­siin, vih­rei­den joh­to ja edus­kun­ta­ryh­mä ovat yllät­tä­vän vasem­mal­la. Kon­­ser­­va­­tii­­vi­­suus/­­li­­be­­raa­­li­­suus-akse­­lil­­la ja V ovat kau­ka­na toisistaan.

        Sä ymmär­sit nyt vää­rin. Mä käy­tän adjek­tii­via (uus-) libe­raa­li tar­koit­ta­maan oikeis­to­li­be­ra­lis­te­ja eli mark­ki­noi­den (myös työ-) vapaut­ta­mis­ta, vero­jen ja jul­ki­sen sek­to­rin leik­kaa­mis­ta ja samal­la köy­hien ja työt­tö­mien ase­man hei­ken­tä­mis­tä ja joi­den pää­man­ne­kii­nit ovat sel­lai­set kuten Eli­na Lepo­mä­ki, Juha­na Var­tiai­nen ja Björn Wahl­roos. Eli todel­la kau­ka­na mis­tään vasem­mis­to­lai­suu­des­ta. Ame­rik­ka­lai­nen “libe­raa­li­suus” tar­koit­taaa sitä mitä suo­ma­lai­ses­sa kie­len­käy­tös­sä on sana radi­kaa­li tar­koit­tau­nut jo kau­an, eli sitä mitä Vih­reä Liit­to edus­taa nykyi­sin eli femi­nis­miä, moni­kult­tu­rel­li­suu­den ja eri­lais­ten vähem­mis­tö­jen suo­si­mis­ta, ympä­ris­tö­tie­toi­suut­ta ja kers­ka­ku­lu­tuk­sen kiel­tä­mis­tä, vas­ta­pai­no­na arvokonservatismille. 

        Talous­po­liit­ti­sel­la akse­lil­la (oikeis­to-) libe­raa­li — vasem­mis­to vih­reät sijoit­tu­vat kes­ki­mää­rin aika kes­kel­le, hiu­kan dema­rei­ta oikeam­mal­le. Tai oikeas­taan vih­reil­lä ei ole sel­ke­ää talous­po­liit­tis­ta lin­jaa kos­ka joh­ta­vi­na jäse­ni­nä on niin enti­siä tais­to­lai­sia kuin enti­siä Nuor­suo­ma­lai­sia Espoos­ta. Har­val­la on kui­ten­kin työläistausta.

      6. Nuo Hesa­rin käyt­tä­mät asen­ne­väit­tä­mät ovat aika huo­no­ja fak­to­ro­maan ihmi­siä talous­po­liit­ti­sel­le astei­kol­le. Jos­kus kau­an sit­ten, minut luo­ki­tel­tiin yhdes­sä asen­ne­tut­ki­muk­ses­sa syväl­le vase­mis­toon ja toi­ses­sa minut luo­ki­tel­tiin edus­kun­nan oikeis­to­lai­simm­nak­si kan­san­edus­ta­jak­si. Tuo oikeis­to­lai­suus joh­tui sii­tä, että kan­na­tin ympä­ris­tö­ve­ro­ja joi­ta täs­sä tut­ki­muk­ses­sa pidet­tiin regres­sii­vi­si­nä veroi­na eikä sii­nä otet­tu huo­mioon sitä, että kan­na­tin nii­den­kom­pen­soi­mis­ta tulonsiirroilla.

      7. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Nuo Hesa­rin käyt­tä­mät asen­ne­väit­tä­mät ovat aika huo­no­ja fak­to­ro­maan ihmi­siä talous­po­liit­ti­sel­le astei­kol­le. Jos­kus kau­an sit­ten, minut luo­ki­tel­tiin yhdes­sä asen­ne­tut­ki­muk­ses­sa syväl­le vase­mis­toon ja toi­ses­sa minut luo­ki­tel­tiin edus­kun­nan oikeis­to­lai­simm­nak­si kan­san­edus­ta­jak­si. Tuo oikeis­to­lai­suus joh­tui sii­tä, että kan­na­tin ympä­ris­tö­ve­ro­ja joi­ta täs­sä tut­ki­muk­ses­sa pidet­tiin regres­sii­vi­si­nä veroi­na eikä sii­nä otet­tu huo­mioon sitä, että kan­na­tin nii­den­kom­pen­soi­mis­ta tulonsiirroilla.

        Täs­sä lisää ana­lyy­se­ja. Kysy­myk­set osin eri­lai­sia, tulok­set aika yhteneviä.
        https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/arvi-tolvanen/tilastot-paljastavat-nain-puolueet-todella-sijoittuvat-arvokartalle/

  4. Jäin työt­tö­mäk­si vajaa vuo­si sit­ten kun olin juu­ri täyt­tä­nyt 60 vuot­ta. Olin ollut isos­sa moni­kansl­li­ses­sa tek­no­lo­giay­ri­tyk­ses­sä töis­sä 22 vuot­ta ja yks­kaks koro­nas­ta joh­tu­vaan tilaus­puut­tee­seen vedo­ten antoi­vat ken­kää 130:lle.
    Täy­tyy sanoa että on masen­ta­vaa lukea kai­kis­ta foo­ru­meis­ta kuin­ka kal­liik­si me ikään­ty­neet työt­tö­mät tulem­me val­tiol­le. Olen siis ensim­mäis­tä ker­taa elä­mäs­sä­ni työt­tö­mä­nä. Olen pääs­syt kyl­lä temp­pu­työl­lis­tet­tä­väk­si työ­voi­ma­kou­lu­tuk­sen kaut­ta joten on pie­ni mah­dol­li­suus että pää­sen takai­sin töihin. 

    Toi­von että nykyi­nen ja tule­vat hal­li­tuk­set eivät kos­ke yli 60-vuo­tiai­den ns elä­ke­put­keen eli ansio­si­don­nai­sen lisä­päi­viin tai ryh­dy mää­rää­mään mitään aktii­vi­mal­le­ja jot­ka lei­kaa­vat työt­tö­myys­tur­vaa jos ei löy­dä töi­tä. Jos Vih­reä Liit­to menee Kes­kus­tan ja RKP:n ret­kuun ja suos­tuu ansio­si­don­nais­ten leik­kaa­mi­seen heil­tä joil­la ei ole mah­dol­li­suus iän tai ter­vey­den­ti­lan takia työl­lis­tyä, niin täy­tyy sanoa että Vih­reät on yksi h‑kutin tuu­li­vii­ri. Vih­reil­le sopii tukea maa­han­muut­ta­jia ja elä­mä­no­pis­ke­li­joi­ta jot­ka saa kaik­ki tar­vit­ta­vat tuet KELA:lta kos­ka asu­vat vuo­kral­la kal­liis­sa asun­nois­sa, mut­ta Suo­mes­sa koko aikui­si­kän­sä töi­tä teh­neil­le jot­ka ilman mui­ta tukia kuin työt­tö­myys­kor­vaus, yrit­tä­vät sin­ni­tel­lä vaa­ti­mat­to­mis­sa omis­tusa­sun­nois­sa ei lot­kau­te­ta korvia.

    1. täl­lä ker­ta nimet­tö­mä­nä:

      Toi­von että nykyi­nen ja tule­vat hal­li­tuk­set eivät kos­ke yli 60-vuo­­tiai­­den ns elä­ke­put­keen eli ansio­si­don­nai­sen lisä­päi­viintai ryh­dy mää­rää­mään mitään aktii­vi­mal­le­ja jot­ka lei­kaa­vat työt­tö­myys­tur­vaa jos ei löy­dä töi­tä. Jos Vih­reä Liit­to menee Kes­kus­tan ja :n ret­kuun ja suos­tuu ansio­si­don­nais­ten leik­kaa­mi­seen heil­tä joil­la ei ole mah­dol­li­suus iän tai ter­vey­den­ti­lan takia työl­lis­tyä, niin täy­tyy sanoa että Vih­reät on yksi h‑kutin tuu­li­vii­ri. Vih­reil­le sopii tukea maa­han­muut­ta­jia ja elä­mä­no­pis­ke­li­joi­ta jot­ka saa kaik­ki tar­vit­ta­vat tuet :lta kos­ka asu­vat vuo­kral­la kal­liis­sa asun­nois­sa, mut­ta Suo­mes­sa koko aikui­si­kän­sä töi­tä teh­neil­le jot­ka ilman mui­ta tukia kuin työt­tö­myys­kor­vaus, yrit­tä­vät sin­ni­tel­lä vaa­ti­mat­to­mis­sa omis­tusa­sun­nois­sa ei lot­kau­te­ta korvia.

      Täs­sä onkin se työ­mark­ki­noi­den vinou­tu­ma. Syy ei ole kyl­lä mikään muu kuin työ­mark­ki­noi­den yhtei­nen syr­jin­tä van­ho­ja ikä­ryh­miä koh­den. Ruot­sis­sa on irti­sa­no­mi­sen jär­jes­tys jos­sa fir­man van­him­mat työn­te­ki­jät irti­sa­no­taan vii­mei­se­nä. Tosin hei­dän työ­eh­dot muut­tu­vat mui­hin työn­te­ki­jöi­hin koh­ti viral­lis­ta elä­kei­kää lähes­tyt­täes­sä. Nuo aktii­vi­mal­lit ja elä­ke­put­ki pitäi­si suun­ni­tel­la ja ovat­kin käy­tös­sä monis­sa muis­sa mais­sa suku­pol­vel­le jol­la ei mitään pit­kä­ai­kais­ta työ­ko­ke­mus­ta ja elä­mä­ker­ty­mää. Nykyi­sel­le suku­pol­vel­le aktii­vi­mal­li on kyl­lä parem­pi vaih­toeh­to kuin ikui­nen työt­tö­myys. Siis alle 60-vuo­tiail­le. Toki aina voi­daan kiis­tel­lä mihin ikä­ra­ja pis­te­tään. Mut­ta johon­kin se on pistettävä 

      Vii­me vuo­den elo­kuus­sa suun­nil­leen vuo­si täs­tä taak­se­päin Ylen Ykkö­saa­mus­sa Osmo Soi­nin­vaa­ra hah­mot­te­li oikein hyvin kuin­ka Ruot­sin ja myös Sin­ga­po­ren työ­mark­ki­nat täs­sä koh­taa toi­mi­vat parem­min kuin Suo­mes­sa. Sopii kuun­nel­la Yle Aree­nas­ta: http://areena.yle.fi/1–50603717. Muka­na kes­kus­te­lus­sa oli myös SAK:n pää­e­ko­no­mis­ti Ilk­ka Kaukoranta.

  5. Jäl­leen aivan vas­taan­sa­no­mat­to­mia mut­ta päät­tä­jil­le ja suu­rel­le ylei­söl­le ilmei­ses­ti aivan käsit­tä­mät­tö­miä argu­ment­te­ja pie­ni­palk­kai­sen työn tuke­mi­sen tar­pees­ta. Blo­gis­ti on ansiok­kaas­ti pitä­nyt näi­tä näkö­kul­mia esillä.

    1. <span class=“caps”>JH</span>:
      Jäl­leen aivan vas­taan­sa­no­mat­to­mia mut­ta päät­tä­jil­le ja suu­rel­le ylei­söl­le ilmei­ses­ti aivan käsit­tä­mät­tö­miä argu­ment­te­ja pie­ni­palk­kai­sen työn tuke­mi­sen tar­pees­ta. Blo­gis­ti on ansiok­kaas­ti pitä­nyt näi­tä näkö­kul­mia esillä.

      Rin­teen hal­li­tuk­sen idea laa­jen­taa palk­ka­tu­kea on temp­pu­työl­lis­ty­mi­sen yksi mal­li jos­sa ikä­vä kyl­lä on val­tion ilmais­ta rahan siir­toa yri­tyk­sil­le. Muis­tan hyvin kun kak­si entis­tä val­tion­va­rain­mi­nis­te­riön bud­jet­ti­pääl­lik­köä Rai­mo Sai­las ja Erk­ki Vir­ta­nen piti­vät tätä mal­lia Ylen Mitä Mak­saa ohjel­mas­sa kak­si vuot­ta sit­ten kei­no­te­koi­se­na jos­sa koh­de­ryh­mä on itse asias­sa eri kuin pit­kä­ai­kais­työt­tö­mät eli oikeas­taan palk­ka­tuen koh­de­ryh­mä on ollut alun­pe­rin vajaa kun­toi­set ja kehi­tys­vam­mai­set . Sen laa­jen­ta­mi­nen pit­kä­ai­kais­työt­tö­miin jot­ka eivät ole vajaa kun­toi­sia on lop­pu­tu­lok­se­na ilmai­sen val­tion rahan siir­tä­mis­tä yri­tyk­sil­le jot­ka saat­ta­vat näin ollen puo­li ilmais­ta työvoimaa.

      Link­ki kysei­seen Ylen ohjel­maan löy­tyy Yle Aree­nas­ta: http://areena.yle.fi/1–50243017

  6. Tämä on reto­ri­nen kysy­mys. Jos työ­tön työn­ha­ki­ja, luot­to­tie­dot kun­nos­sa, saa työ­pai­kan työ­voi­ma­pu­lan paik­kaa­ja­na pk-seu­dul­la aluk­si mää­rä­ai­kai­se­na, niin mitä­pä luu­let­te, onko työn­ha­ki­jal­la lomp­sas­sa asun­toa var­ten 1 kk:n vuo­kra n. 750 e ja 2–3 kk vuo­kra­va­kuus 1500 — 2250 e?

    1. Bal­li­feis­si:
      Tämä on reto­ri­nen kysy­mys. Jos työ­tön työn­ha­ki­ja, luot­to­tie­dot kun­nos­sa, saa työ­pai­kan työ­voi­ma­pu­lan paik­kaa­ja­na pk-seu­­dul­­la aluk­si mää­rä­ai­kai­se­na, niin mitä­pä luu­let­te, onko työn­ha­ki­jal­la lomp­sas­sa asun­toa var­ten 1 kk:n vuo­kra n. 750 e ja 2–3 kk vuo­kra­va­kuus 1500 — 2250 e?

      Kyl­lä aikui­sel­la ihmi­sel­lä pitäi­si kol­me ton­nia rahaa tilil­lä olla. En ymmär­rä miten nämä vasem­mis­ton argu­men­tit ovat aina täl­lai­sia mal­lia homo anti-oco­no­micus, eli ihmi­nen joka pis­tää kai­ken rahan heti hai­se­maan ja ei osaa aja­tel­la tule­vai­suut­taan het­keä pidemmälle.

    2. Bal­li­feis­si:

      Tämä on reto­ri­nen kysy­mys. Jos työ­tön työn­ha­ki­ja, luot­to­tie­dot kun­nos­sa, saa työ­pai­kan työ­voi­ma­pu­lan paik­kaa­ja­na pk-seu­­dul­­la aluk­si mää­rä­ai­kai­se­na, niin mitä­pä luu­let­te, onko työn­ha­ki­jal­la lomp­sas­sa asun­toa var­ten 1 kk:n vuo­kra n. 750 e ja 2–3 kk vuo­kra­va­kuus 1500 — 2250 e?

      Jos luot­to­tie­dot ovat kun­nos­sa, vuo­kra­va­kuut­ta ei nyky­ään yleen­sä enää pk-seu­dul­la vaa­di­ta. Vuo­kra­va­kuus vaa­di­taan yleen­sä asun­to­mark­ki­noil­taan hil­jai­sem­mil­la alueil­la sekä luot­to­tie­dot­to­mil­ta. Monil­la yksi­tyi­sil­lä isoil­la vuo­kra­nan­ta­jil­la­kin, kuten Satol­la vuo­kra­va­kuus on nyky­ään ylei­sim­min 0 euroa. Jos tulot ovat isot, riit­tää palk­ka 1. kuu­kau­den vuo­kran mak­suun­kin. Jos tulot eivät ole ruo­ka­kun­nal­la isot, voi asu­mis­me­noi­hin hakea asu­mis­tuen. Kaik­kein vähä­va­rai­sim­mat ja pie­ni­tu­loi­sim­mat ovat oikeu­tet­tu­ja perus­toi­meen­tu­lo­tu­keen (myös 1. kuu­kau­den vuo­kran osal­ta) ja muut­toa­vus­tuk­seen. Vuo­kra­va­kuu­teen tus­kin muu­tot nyky­ään tapaa­vat kaa­tua. Jo jon­ne­kin raken­ne­tut sosi­aa­li­set ver­kos­tot lie­ne­vät pal­jon ylei­sem­pi muut­to­jen este.

  7. Jäl­leen ansiok­kai­ta huo­mioi­ta Soininvaaralta.

    Suo­men työ­mark­ki­nat ovat hie­man eri­lai­sia mui­hin poh­jois­mai­hin ver­rat­tu­na. Tans­kas­sa Suo­mea hie­man isom­pi väes­tö asuu pie­nel­lä alu­eel­la (koko maa mah­tui­si sal­paus­sel­kien ete­lä­puo­lel­le). Kos­ka työ­voi­ma liik­kuu hel­pom­min, voi työt­tö­myys­tu­ki­jär­jes­tel­män raken­taa luon­te­vas­ti niin, että pit­kit­ty­nees­tä työt­tö­myy­des­tä tar­jo­taan keppiä.

    Suo­men elin­kei­no­ra­ken­ne on Ruot­siin ver­rat­tu­na kes­kit­ty­neem­pi ja sykli­sem­pi. Suo­mes­sa mer­kit­tä­vä osa pik­ku­kau­pun­gin eri­kois­tu­nees­ta työ­voi­mas­ta voi jää­dä yllät­täen ja ilman omaa syy­tään työt­tö­mäk­si teh­taan sul­keu­dut­tua. Käsit­tääk­se­ni Ruot­si ei ole yhtä haa­voit­tu­vai­nen täl­lai­sil­le alue­koh­tai­sil­le nega­tii­vi­sil­le shokeille. 

    Kovin suo­ra­vii­vai­sia, help­po­ja ja tehok­kai­ta rat­kai­su­ja Suo­men työl­li­syy­sas­teen nos­ta­mi­sek­si tus­kin on tar­jol­la. Uuden refor­moi­dun jär­jes­tel­män kun pitäi­si toi­mia työ­voi­ma­pu­la-aika­na ja sopeu­tua myös sykli­sen työt­tö­myy­den kans­sa kamppailuun.

    Uskon­kin enem­män jär­jes­tel­män pie­ni­muo­toi­seen täs­mä­vii­lauk­seen. Tar­koil­la mik­roin­ter­ven­tioil­la — kuten pie­ni­palk­kais­ten töi­den ja sotu-kan­nus­tin­louk­ku­jen pois­tol­la — voi­daan ken­ties saa­da suur­ta­kin vaikuttavuutta. 

    Uute­na avauk­se­na nos­tai­sin aikuis­opis­ke­lun hel­pot­ta­mi­sen. Edel­li­sen hal­li­tuk­sen inter­ven­tiot hei­ken­si­vät esi­mer­kik­si aikuis­kou­lu­tus­tu­kea, vaik­ka jär­ke­vää voi­si olla mene­tel­lä päin­vas­toin. Jos ote­taan annet­tu­na, että työ­voi­ma ei lii­ku hel­pos­ti Kajaa­nis­ta Tur­kuun, oli­si ehkä perus­tel­lum­paa kou­lut­taa Kajaa­nin työt­tö­mis­tä tai työt­tö­myy­su­han alla elä­vis­tä Kajaa­nis­sa tar­vit­ta­vaa osaamista.

  8. Soi­nin­vaa­ra kirjoitti:

    Muil­la Poh­jois­mail­la on varaa Suo­mea pal­jon parem­piin jul­ki­siin pal­ve­lui­hin, kos­ka niil­lä työl­li­syys on pal­jon korkeampi. ”

    Noin­kin tilan­ne on. Kak­si­kie­li­syy­des­tä joh­tuen Suo­mes­sa jul­ki­nen meno­ta­so on luon­tai­ses­ti vie­lä kor­keam­pi kuin muis­sa poh­jois­mais­sa, eli työl­li­syy­sas­teet pitäi­si saa­da mui­ta kor­keam­mak­si, jot­ta saa­vu­tet­tai­siin varat saman tason jul­ki­siin pal­ve­lui­hin. Sote-uudis­tuk­ses­sa kak­si­kie­li­syy­den hin­ta­la­puk­si kor­vaus­mal­liin lai­tet­tiin 0,5 % soten hyvin­voin­tia­luei­den koko­nais­kus­tan­nuk­sis­ta. Val­tion toi­min­nas­sa kak­si­kie­li­syy­den lisä­kus­tan­nus voi olla suh­tees­sa vie­lä isom­pi­kin. Suo­mes­sa työl­li­syy­sas­te pitäi­si teo­rias­sa ehkä saa­da usei­ta pro­mil­le­ja yksi­kie­lis­tä Ruot­sia kor­keam­mak­si, jot­ta oli­si varaa vas­taa­viin jul­ki­siin pal­ve­lui­hin samal­la kustannustasolla.

    1. mie­tin:
      Soi­nin­vaa­ra kirjoitti:

      Muil­la Poh­jois­mail­la on varaa Suo­mea pal­jon parem­piin jul­ki­siin pal­ve­lui­hin, kos­ka niil­lä työl­li­syys on pal­jon korkeampi. ”

      Noin­kin tilan­ne on. Kak­si­kie­li­syy­des­tä joh­tuen Suo­mes­sa jul­ki­nen meno­ta­so on luon­tai­ses­ti vie­lä kor­keam­pi kuin muis­sa poh­jois­mais­sa, eli työl­li­syy­sas­teet pitäi­si saa­da mui­ta kor­keam­mak­si, jot­ta saa­vu­tet­tai­siin varat saman tason jul­ki­siin pal­ve­lui­hin. Sote-uudis­­tuk­­ses­­sa kak­si­kie­li­syy­den hin­ta­la­puk­si kor­vaus­mal­liin lai­tet­tiin 0,5 % soten hyvin­voin­tia­luei­den koko­nais­kus­tan­nuk­sis­ta. Val­tion toi­min­nas­sa kak­si­kie­li­syy­den lisä­kus­tan­nus voi olla suh­tees­sa vie­lä isom­pi­kin. Suo­mes­sa työl­li­syy­sas­te pitäi­si teo­rias­sa ehkä saa­da usei­ta pro­mil­le­ja yksi­kie­lis­tä Ruot­sia kor­keam­mak­si, jot­ta oli­si varaa vas­taa­viin jul­ki­siin pal­ve­lui­hin samal­la kustannustasolla.

      Eikös kak­si­kie­li­set Sote pal­ve­lut kos­ke vain mikä­li hyvin­voin­ti alu­eel­la ja kun­nis­sa on tie­tyn pro­sent­ti luo­kan ver­ran ruot­sin-ja suo­men­kie­li­siä? Itse asias­sa Lapis­sa on myös kol­mi­kie­li­siä pal­ve­lui­ta kun saa­men­kie­li on myös asioin­ti kie­le­nä tun­nis­tet­tu. Myös Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa on kak­si­kie­li­set pal­ve­lut. Suo­men­kie­lel­lä ja mäen­kie­lel­lä on mah­dol­lis­ta saa­da Ruot­sis­sa pal­ve­lua jul­ki­sissa pal­ve­luissa aina­kin ter­vey­den­huol­los­sa ja ope­tuk­ses­sa kos­ka molem­mat ovat myös Ruot­sis­sa tun­nis­tet­tu­ja vähem­mis­tö kie­liä. Myös saa­men­kie­li on Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa tun­nus­tet­tu vähem­mis­tö kie­li jol­la on lain­sää­dän­nön mukaan oikeus saa­da pal­ve­lui­ta mikä­li on saamenkielinen

      1. Rahul Soma­ni: Eikös kak­si­kie­li­set Sote pal­ve­lut kos­ke vain mikä­li hyvin­voin­ti alu­eel­la ja kun­nis­sa on tie­tyn pro­sent­ti luo­kan ver­ran ruot­­sin-ja suo­men­kie­li­siä? Itse asias­sa Lapis­sa on myös kol­mi­kie­li­siä pal­ve­lui­ta kun saa­men­kie­li on myös asioin­ti kie­le­nä tun­nis­tet­tu. Myös Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa on kak­si­kie­li­set pal­ve­lut. Suo­men­kie­lel­lä ja mäen­kie­lel­lä on mah­dol­lis­ta saa­da Ruot­sis­sa pal­ve­lua jul­ki­sissa pal­ve­luissa aina­kin ter­vey­den­huol­los­sa ja ope­tuk­ses­sa kos­ka molem­mat ovat myös Ruot­sis­sa tun­nis­tet­tu­ja vähem­mis­tö kie­liä. Myös saa­men­kie­li on Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa tun­nus­tet­tu vähem­mis­tö kie­li jol­la on lain­sää­dän­nön mukaan oikeus saa­da pal­ve­lui­ta mikä­li on saamenkielinen 

        Nor­ja on itse asias­sa moni­kie­li­nen kans­sa kos­ka nor­jas­ta on ole­mas­sa ver­siot bok­mal ja nynorsk jot­ka kaik­ki jou­tu­vat oppi­maan kou­lus­sa ja viran­omai­set­kin jou­tu­vat osaa­maan vaik­ka nynorsk on huo­mat­ta­vas­ti vähem­män käytetty.
        Saa­me­lai­sia asuu Nor­jas­sa n 60.000 , vrt Suo­mi 9000. Eli jon­kin­lai­sia orga­ni­saa­tioi­ta on Nor­jas­sa jot­ka yllä­pi­tää saa­men osaa­mis­ta ja sitä jou­tu­vat vir­ka­mie­het osaa­maan kun­nis­sa jois­sa saa­me­lai­sia asu mer­kit­tä­väs­ti. Suo­men­kin TV:ssä näy­tet­tä­vät saa­men­kie­li­set uuti­set ovat Nor­jan val­tiol­li­sen TV:n tuotttamia.

      2. täl­lä ker­taa nimet­tö­mä­nä: nynorsk

        täl­lä ker­taa nimet­tö­mä­nä: Nor­ja on itse asias­sa moni­kie­li­nen kans­sa kos­ka nor­jas­ta on ole­mas­sa ver­siot bok­mal ja nynorsk jot­ka kaik­ki jou­tu­vat oppi­maan kou­lus­sa ja viran­omai­set­kin jou­tu­vat osaa­maan vaik­ka nynorsk on huo­mat­ta­vas­ti vähem­män käytetty.
        Saa­me­lai­sia asuu Nor­jas­sa n 60.000 , vrt Suo­mi 9000. Eli jon­kin­lai­sia orga­ni­saa­tioi­ta on Nor­jas­sa jot­ka yllä­pi­tää saa­men osaa­mis­ta ja sitä jou­tu­vat vir­ka­mie­het osaa­maan kun­nis­sa jois­sa saa­me­lai­sia asu mer­kit­tä­väs­ti. Suo­men­kin :ssä näy­tet­tä­vät saa­men­kie­li­set uuti­set ovat Nor­jan val­tiol­li­sen :n tuotttamia. 

        Saa­me­lais­ten ase­ma on Nor­jas­sa parem­pi kuin Suo­mes­sa kos­ka Nor­ja on rati­fioi­nut ILO:n sopi­muk­sen nro 169:n . Myös Nor­ja tun­nus­taa Euroo­pan alu­eel­lis­ten tai vähem­mis­tö­kiel­ten perus­kir­jas­sa vähem­mis­tö­kie­lek­si kvee­nin ja eri roma­ni­kie­len muodot.

      3. Rahul Soma­ni:
        Eikös kak­si­kie­li­set Sote pal­ve­lut kos­ke vain mikä­li hyvin­voin­ti alu­eel­la ja kun­nis­sa on tie­tyn pro­sent­ti luo­kan ver­ran ruot­­sin-ja suo­men­kie­li­siä? Itse asias­sa Lapis­sa on myös kol­mi­kie­li­siä pal­ve­lui­ta kun saa­men­kie­li on myös asioin­ti kie­le­nä tun­nis­tet­tu. Myös Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa on kak­si­kie­li­set palvelut. 

        Sote-mal­lin kor­vaus 0,5 %:n kus­tan­nuso­suus kak­si­kie­li­syy­den lisä­kus­tan­nuk­siin kos­kee vain kak­si­kie­li­siä hyvin­voin­tia­luei­ta. Eli ne saa­vat kes­ki­mää­rin noin pari pro­sent­tia lisä­tu­loa asias­ta ver­rat­tu­na yksikielisiin. 

        Jos hyvin­voin­tia­lue on yksi­kie­li­nen, asiak­kaal­la on oikeus käyt­tää suo­men tai ruot­sin kiel­tä, tul­la kuu­luk­si ja saa­da asia­kir­jat omal­la kie­lel­lään sil­loin­kin, kun se on toi­nen kuin alu­een kie­li. Eli myös yksi­kie­lis­ten hyvin­voin­tia­luei­den täy­tyy taa­ta tie­tyn­lai­set perus­oi­keu­det toi­sel­la­kin koti­mai­sel­la kie­lel­lä. Mut­ta yksi­kie­li­sil­lä alueil­la vaa­ti­muk­set eivät ole niin suu­ria kuin var­si­nai­sis­sa kak­si­kie­li­sis­sä hyvin­voin­tia­lueis­sa. Kak­si­kie­li­sis­sä hyvin­voin­tia­lueis­sa kak­si­kie­li­syy­teen liit­ty­vä pal­ve­lu­vaa­ti­mus on huo­mat­ta­vas­ti korkeampi.

        Ruot­sin ja Nor­jan pal­ve­lu­ti­lan­ne muil­la kuin maan pää­kie­lel­lä ei käsit­tääk­se­ni rin­nas­tu sii­hen, mitä Suo­mes­sa tar­koi­te­taan kak­si­kie­li­sil­lä pal­ve­luil­la, vaan on lähem­pä­nä sitä, mikä Suo­mes­sa on yksi­kie­lis­ten aluei­den palvelutilanne.

      4. mie­tin

        Ruot­sin ja Nor­jan pal­ve­lu­ti­lan­ne muil­la kuin maan pää­kie­lel­lä ei käsit­tääk­se­ni rin­nas­tu sii­hen, mitä Suo­mes­sa tar­koi­te­taan kak­si­kie­li­sil­lä pal­ve­luil­la, vaan on lähem­pä­nä sitä, mikä Suo­mes­sa on yksi­kie­lis­ten aluei­den palvelutilanne. 

        Ruot­sis­sa lain­sää­dän­nö tun­nus­taa suo­men, meän, roma­ni, saa­men­kie­len ja jid­dišin viral­li­sek­si vähem­mis­tö­kie­len ase­ma­na. Nor­jas­sa lain­sää­dän­nö saa­men, kvee­nin ja roma­ni­kie­len­vi­ral­li­sek­si vähem­mis­tö­kie­len ase­ma­na. Näil­lä kie­lil­lä on mah­dol­lis­ta saa­da pal­ve­lu­a Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa jul­ki­ses­sa sek­to­ris­sa eten­kin ter­vey­den­huol­los­sa, var­hais­kas­va­tuk­ses­sa ja koulutuksessa

      5. Rahul Soma­ni:

        Ruot­sis­sa lain­sää­dän­nö tun­nus­taa suo­men, meän, roma­ni, saa­men­kie­len ja jid­dišin viral­li­sek­si vähem­mis­tö­kie­len ase­ma­na. Nor­jas­sa lain­sää­dän­nö saa­men, kvee­nin ja roma­ni­kie­len­vi­ral­li­sek­si vähem­mis­tö­kie­len ase­ma­na. Näil­lä kie­lil­lä on mah­dol­lis­ta saa­da pal­ve­lu­a Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa jul­ki­ses­sa sek­to­ris­sa eten­kin ter­vey­den­huol­los­sa, var­hais­kas­va­tuk­ses­sa ja koulutuksessa

        Tuo kuu­los­taa sil­tä, mikä on Suo­mes­sa toi­sen koti­mai­sen kie­len ase­ma yksi­kie­li­sil­lä hyvin­voin­tia­lueil­la. Eli pal­ve­lut voi vaa­tia omal­la äidin­kie­lel­lään, ja itseä kos­ke­vat asia­kir­jat. Sil­loin riit­tää, että vaik­ka­pa ter­veys­a­se­mal­la joku osaa mui­ta­kin kie­liä, mut­ta kaik­kien työn­te­ki­jöi­den ei tar­vit­se tar­jo­ta pal­ve­lu­ja kah­del­la kie­lel­lä. Var­si­nai­sil­la kak­si­kie­li­sil­lä alueil­la jok­seen­kin kaik­ki pitää olla tar­jol­la kah­del­la kie­lel­lä, eikä vir­ka­mie­hek­si saa edes vali­ta sel­lai­sia työn­te­ki­jöi­tä, jot­ka eivät osaa kah­ta koti­mais­ta riit­tä­vän hyvin sekä kir­jal­li­ses­ti että puhuttuna.

        Oikeus­asia­mies on lin­jan­nut esi­mer­kik­si, että: “Kie­li­lain mukaan viran­omai­sen on kak­si­kie­li­sel­lä alu­eel­la käy­tet­tä­vä ja osoi­tet­ta­va käyt­tä­vän­sä kai­kes­sa toi­min­nas­saan suo­mea ja ruot­sia, tote­aa edus­kun­nan oikeus­asia­mies Pet­ri Jääs­ke­läi­nen. Tämä kat­taa sekä viran­omai­sen kir­jal­li­sen että suul­li­sen­kin toiminnan. ”
        https://www.oikeusasiamies.fi/fi/-/poliisin-tulee-kaksikielisella-alueella-puhua-suomea-ja-ruotsia
        Eli jos vaik­ka­pa polii­si­par­tio koh­taa ruot­sin­kie­li­siä, näil­le pitää osa­ta vies­tiä ruot­sik­si joka ainoan par­tion, eikä rii­tä, että vain osa par­tiois­ta osaa ruot­sia ja osa ei.

        Rat­kai­sun EOAK/3806/2017 mukaan myös esi­mer­kik­si sosi­aa­li­sen median sisäl­lön täy­tyy olla riit­tä­vän tas­a­puo­lis­ta molem­mil­la koti­mai­sil­la kie­lil­lä. Vaik­ka val­tao­sa suo­ma­lai­sis­ta puhuu ja lukee suo­mea, ei näh­ty lail­li­sek­si sitä tilan­net­ta, että viran­omai­sen sosi­aa­li­sen median sisäl­lös­tä pää­osa oli vies­tit­ty suo­mek­si, vaan jos viran­omai­nen vies­tii sosi­aa­li­ses­sa medias­sa suo­mek­si, sen pitäi­si vies­tiä myös ruotsiksi.

        Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa ei ole lähel­le­kään täl­lais­ta lain­sää­dän­töä. Suo­mes­sa näis­tä vaa­ti­muk­sis­ta aiheu­tuu huo­mat­ta­via lisä­kus­tan­nuk­sia, kun kak­si­kie­lis­ten pal­ve­lu­vaa­ti­mus­ten tapauk­ses­sa jok­seen­kin kaik­ki vies­tin­tä pitää toteut­taa kah­del­la kie­lel­lä, ja kun moniin kes­kei­siin viran­omais­teh­tä­viin ei saa rek­ry­toi­da muil­ta osin päte­viä työn­te­ki­jöi­tä, jos nämä eivät tai­da molem­pia koti­mai­sia kie­liä riit­tä­vän hyvin.

      6. mie­tin:

        Ruot­sin ja Nor­jan pal­ve­lu­ti­lan­ne muil­la kuin maan pää­kie­lel­lä ei käsit­tääk­se­ni rin­nas­tu sii­hen, mitä Suo­mes­sa tar­koi­te­taan kak­si­kie­li­sil­lä pal­ve­luil­la, vaan on lähem­pä­nä sitä, mikä Suo­mes­sa on yksi­kie­lis­ten aluei­den palvelutilanne.

        Jat­ko­na vie­lä tee­maan se, että olen mie­len­kiin­nol­la seu­ran­nut toi­si­naan jul­ki­sen sek­to­rin rek­ry­toin­te­ja. Olen yllät­ty­nyt sii­tä, miten kes­kei­nen valin­ta­kri­tee­ri riit­tä­vän hyvän kie­li­tai­don kak­si­kie­li­syys on mones­sa jul­ki­sen sek­to­rin haus­sa. Erääs­sä­kin haku­pro­ses­sis­sa kaik­ki enem­män kuin vain ylem­män kor­kea­kou­lu­tut­kin­non edes­tä opis­kel­leet haki­jat oli jätet­ty kut­su­mat­ta edes haas­tat­te­luun, mikä vai­kut­ti joh­tu­neen tyy­dyt­tä­väs­tä tai koko­naan puut­tu­vas­ta ruot­sin kie­les­tä. Toh­to­rin tut­kin­not vai­kut­ta­vat ole­van monen jul­ki­sen viran haus­sa vähäi­nen ansio ver­rat­tu­na sii­hen, jos on kak­si­kie­li­nen. Olen miet­ti­nyt, että kuin­ka pal­jon se las­kee Suo­men tuot­ta­vuut­ta, että Suo­mes­sa jul­ki­sen sek­to­rin moniin kes­kei­siin teh­tä­viin eivät pys­ty käy­tän­nös­sä pää­se­mään esi­mer­kik­si monet maa­han­muut­ta­jat, eivät­kä myös­kään esi­mer­kik­si monet suo­ma­lai­set ulko­mail­la kor­kea­kou­lu­tut­kin­non suo­rit­ta­neet, joil­la on yli­opis­ton vir­ka­mies­ruot­si jää­nyt suo­rit­ta­mat­ta, kos­ka ilman vir­ka­mies­ruot­sin suo­rit­ta­mis­ta ei moniin kes­kei­siin jul­ki­sen sek­to­rin teh­tä­viin voi edes hakea — vaik­ka osaa­mis­ta itse asiois­ta oli­si­kin. Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa tilan­ne on ihan toi­nen, kun vas­taa­vaa kak­si­kie­li­syys­vaa­ti­mus­ta kes­kei­sis­sä jul­ki­sen sek­to­rin viran hauis­sa ei ole. Kon­kreet­ti­ses­ti katu­ku­vas­sa asia näkyy esim. kun kat­soo polii­si­kun­taa. Kah­ta koti­mais­ta kiel­tä kos­ke­vat kie­li­tai­to­vaa­ti­muk­set ovat estä­neet lukuis­ten myö­hem­min kuin pie­ne­nä lap­se­na Suo­meen muut­ta­nei­den mah­dol­li­suu­det pääs­tä Suo­mes­sa poliisiksi.

        Töi­tä oli­si tar­jol­la, mut­ta töi­hin moniin jul­ki­sen sek­to­rin teh­tä­viin ei voi pääs­tä, vaik­ka oli­si osaa­mi­sen puo­les­ta teh­tä­vään sopi­va, jos ei täy­tä muo­dol­lis­ta kie­li­tai­to­vaa­ti­mus­ta — sil­loin­kaan, vaik­ka viras­sa toi­mi­va ei käy­tän­nös­sä tois­ta koti­mais­ta kiel­tä juu­ri kos­kaan edes tarvitsisi.

      7. mie­tin: Olen mie­len­kiin­nol­la seu­ran­nut toi­si­naan jul­ki­sen sek­to­rin rek­ry­toin­te­ja. Olen yllät­ty­nyt sii­tä, miten kes­kei­nen valin­ta­kri­tee­ri riit­tä­vän hyvän kie­li­tai­don kak­si­kie­li­syys on mones­sa jul­ki­sen sek­to­rin haus­sa. Erääs­sä­kin haku­pro­ses­sis­sa kaik­ki enem­män kuin vain ylem­män kor­kea­kou­lu­tut­kin­non edes­tä opis­kel­leet haki­jat oli jätet­ty kut­su­mat­ta edes haas­tat­te­luun, mikä vai­kut­ti joh­tu­neen tyy­dyt­tä­väs­tä tai koko­naan puut­tu­vas­ta ruot­sin kie­les­tä. Toh­to­rin tut­kin­not vai­kut­ta­vat ole­van monen jul­ki­sen viran haus­sa vähäi­nen ansio ver­rat­tu­na sii­hen, jos on kak­si­kie­li­nen. Olen miet­ti­nyt, että kuin­ka pal­jon se las­kee Suo­men tuot­ta­vuut­ta, että Suo­mes­sa jul­ki­sen sek­to­rin moniin kes­kei­siin teh­tä­viin eivät pys­ty käy­tän­nös­sä pää­se­mään esi­mer­kik­si monet maa­han­muut­ta­jat, eivät­kä myös­kään esi­mer­kik­si monet suo­ma­lai­set ulko­mail­la kor­kea­kou­lu­tut­kin­non suo­rit­ta­neet, joil­la on yli­opis­ton vir­ka­mies­ruot­si jää­nyt suo­rit­ta­mat­ta, kos­ka ilman vir­ka­mies­ruot­sin suo­rit­ta­mis­ta ei moniin kes­kei­siin jul­ki­sen sek­to­rin teh­tä­viin voi edes hakea — vaik­ka osaa­mis­ta itse asiois­ta oli­si­kin.. Kon­kreet­ti­ses­ti katu­ku­vas­sa asia näkyy esim. kun kat­soo polii­si­kun­taa.Kah­ta koti­mais­ta kiel­tä kos­ke­vat kie­li­tai­to­vaa­ti­muk­set ovat estä­neet lukuis­ten myö­hem­min kuin pie­ne­nä lap­se­na Suo­meen muut­ta­nei­den mah­dol­li­suu­det pääs­tä Suo­mes­sa poliisiksi.

        Töi­tä oli­si tar­jol­la, mut­ta töi­hin moniin jul­ki­sen sek­to­rin teh­tä­viin ei voi pääs­tä, vaik­ka oli­si osaa­mi­sen puo­les­ta teh­tä­vään sopi­va, jos ei täy­tä muo­dol­lis­ta kie­li­tai­to­vaa­ti­mus­ta — sil­loin­kaan, vaik­ka viras­sa toi­mi­va ei käy­tän­nös­sä tois­ta koti­mais­ta kiel­tä juu­ri kos­kaan edes tarvitsisi

        Kyl­lä kie­li­tai­to on oleel­li­nen teki­jä mis­sä tahan­sa jul­ki­sen sek­to­rin rek­ry­toi­nis­sa ja ilman riit­tä­vää kie­li­tai­toa on kom­mu­ni­kaa­tio todel­la ongel­mal­lis­ta jos kie­li­tai­to on hyvin alkeel­li­sel­la tai hei­kol­la tasol­la. Olen tör­män­nyt pää­kau­pun­ki­seu­dul­la tähän. Eten­kin venä­jän­kie­li­set hen­ki­lö­kun­ta joil­la on vai­kea ään­tä­mi­nen suo­men­kie­lel­lä on oikeas­taan tar­koi­tet­tu pal­ve­le­maan vain pää­kau­pun­ki­seu­dun venä­jän­kie­lis­tä väes­töä. Samoin soma­lin­kie­li­nen hen­ki­lö­kun­ta jne. Jos asia­kas­pal­ve­lul­la ei ole riit­tä­vän hyvä kie­li­tai­to niin sii­nä voi tul­la myös asiak­kai­den ja hen­ki­lö­kun­nan koh­dal­la ikä­viä vää­rin­kä­si­tyk­siä jois­sa on on han­ka­laa sel­vit­tää kun kom­mu­ni­kaa­tios­sa on estei­tä vaik­ka molem­mat puhu­vat suo­mea niin toi­nen puhuu puhe­kiel­tä ja toi­nen kir­ja­kiel­tä (jota ope­taan monel­le maa­han­muut­ta­jil­le kurs­seil­la) . Myös ulko­mail­la syn­ty­neet Suo­men kan­sa­lai­suu­den omaa­vien koh­dal­la kie­li­tai­to ei ole aina kat­ta­va kos­ka jos per­heen koti­kie­li oli esim asuin maan val­ta­kie­li niin se oli koko per­heen yhtei­nen kie­li. Kak­si­kie­li­set per­heet ovat eri asia ja hei­dän koh­dal­la tilan­ne on parem­pi. Polii­si­kun­nas­sa on myös roma­ni­vä­hem­mis­tön edus­ta­ja alie­dus­tet­tu­na ja syyt on syrjinnässä. 

        Yksi­tyi­sen sek­to­rin kie­li­vaa­ti­muk­set ovat asia erik­seen ja myös yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la on työ­voi­ma­pu­laa mut­ta se joh­tuu muis­ta syis­tä kuin kie­li­vaa­ti­muk­set. Jos­sain yksi­tyi­sen sek­to­rin työ­pai­kas­sa on työ­kie­le­nä vain englanti.

      8. Rahul Soma­ni: Kyl­lä kie­li­tai­to on oleel­li­nen teki­jä mis­sä tahan­sa jul­ki­sen sek­to­rin rek­ry­toi­nis­saja ilman riit­tä­vää kie­li­tai­toa on kom­mu­ni­kaa­tio todel­la ongel­mal­lis­ta jos kie­li­tai­to on hyvin alkeel­li­sel­la tai hei­kol­la tasol­la. Olen tör­män­nyt pää­kau­pun­ki­seu­dul­la tähän. Eten­kin venä­jän­kie­li­set hen­ki­lö­kun­ta joil­la on vai­kea ään­tä­mi­nen suo­men­kie­lel­läon oikeas­taan tar­koi­tet­tu pal­ve­le­maan vain pää­kau­pun­ki­seu­dun venä­jän­kie­lis­tä väes­töä. Samoin soma­lin­kie­li­nen hen­ki­lö­kun­ta jne. Jos asia­kas­pal­ve­lul­la ei ole riit­tä­vän hyvä kie­li­tai­to niin sii­nä voi tul­la myös asiak­kai­den ja hen­ki­lö­kun­nan koh­dal­la ikä­viä vää­rin­kä­si­tyk­siä jois­sa on on han­ka­laa sel­vit­tää kun kom­mu­ni­kaa­tios­sa on estei­tävaik­ka molem­mat puhu­vat suo­mea niin toi­nen puhuu puhe­kiel­tä ja toi­nen kir­ja­kiel­tä (jota ope­taan monel­le maa­han­muut­ta­jil­le kurs­seil­la) . Myös ulko­mail­la syn­ty­neet Suo­men kan­sa­lai­suu­den omaa­vien koh­dal­la kie­li­tai­to ei ole aina kat­ta­va kos­ka jos per­heen koti­kie­li oli esim asuin maan val­ta­kie­li niin se oli koko per­heen yhtei­nen kie­li. Kak­si­kie­li­set per­heet ovat eri asia ja hei­dän koh­dal­la tilan­ne on parem­pi. Polii­si­kun­nas­sa on myös roma­ni­vä­hem­mis­tön edus­ta­ja alie­dus­tet­tu­na ja syyt on syrjinnässä. 

        Ja kuten var­maan jokai­nen joka on käyt­tä­nyt jul­ki­sia ter­vey­den­hoi­to­pal­ve­lu­ja on huo­man­nut, niin lää­kä­rei­den ja sai­raan­hoi­ta­jien koh­dal­la aina­kin jous­te­taan kie­li­tai­to­vaa­ti­muk­sis­sa että eivät aina osaa edes suo­mea saa­ti sit­ten ruotsia.

      9. R.Silfverberg: Ja kuten var­maan jokai­nen joka on käyt­tä­nyt jul­ki­sia ter­vey­den­hoi­to­pal­ve­lu­ja on huo­man­nut, niin lää­kä­rei­den ja sai­raan­hoi­ta­jien koh­dal­laaina­kinjous­te­taan kie­li­tai­to­vaa­ti­muk­sis­sa että eivät aina osaa edes suo­mea saa­ti sit­ten ruotsia.

        En ole tör­män­nyt. Olen saa­nut jul­ki­sen ter­vey­den­hoi­to­pal­ve­lu­ja pää­asias­sa hyvin suo­mek­si suo­men­kiel­tä osaa­val­ta ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­lai­sil­ta. Jot­kut ham­mas­lää­kä­rit ovat kyl­lä mones­sa yhtey­des­sä viron­kie­li­siä (yleen­sä viron tai venä­jän­kie­li­siä). Viron­kie­li­set ymmär­tä­vät parem­min suo­mea ja kom­mu­ni­kaa­tio on help­poa. Enem­män kom­mu­ni­kaa­tio ongel­mia on ollut aasia­lais­ten eten­kin itä­aa­sia­lais­ten kans­sa joi­den kie­li­tai­to (mukaan lukien englan­ti) on alkeel­li­sem­paa kuin esi­mer­kik­si monen afrik­ka­lai­sen joi­den kak­kos­kie­li voi olla joko englan­ti tai ranska.

      10. Rahul Soma­ni:

        Kyl­lä kie­li­tai­to on oleel­li­nen teki­jä mis­sä tahan­sa jul­ki­sen sek­to­rin rek­ry­toi­nis­sa ja ilman riit­tä­vää kie­li­tai­toa on kom­mu­ni­kaa­tio todel­la ongel­mal­lis­ta jos kie­li­tai­to on hyvin alkeel­li­sel­la tai hei­kol­la tasol­la. Olen tör­män­nyt pää­kau­pun­ki­seu­dul­la tähän.

        En tar­koit­ta­nut sitä, että mitään koti­mais­ta kiel­tä tai­ta­mat­to­mia tuli­si vali­ta. Sel­ven­nän esi­mer­kil­lä. Jos vaik­ka­pa Ame­ri­kas­sa tai Englan­nis­sa opis­kel­lut syn­ty­pe­räi­nen suo­ma­lai­nen palaa Suo­meen, ja tai­taa ruot­sin ja englan­nin tai sit­ten suo­men ja englan­nin erin­omai­ses­ti, hän­tä ei voi­da vali­ta esi­mer­kik­si val­tion vir­ka­mie­hek­si, ellei hän osaa riit­tä­väs­ti myös sitä tois­ta koti­mais­ta. Ihan riip­pu­mat­ta sii­tä, vaik­ka oli­si kuin­ka päte­vä. Tai jos maa­han­muut­ta­ja muut­taa Suo­meen ja oppii oman äidin­kie­len­sä lisäk­si erin­omai­ses­ti joko suo­men tai ruot­sin kie­len, ja haluai­si polii­sik­si, mut­ta ei osaa lain­kaan tois­ta koti­mais­ta, tie polii­sik­si voi jää­dä avau­tu­mat­ta toi­sen koti­mai­sen kie­len osaa­mat­to­muu­teen. En tar­koit­ta­nut sel­lai­sia maa­han­muut­ta­jia, jot­ka eivät osaa puhua ja kir­joit­taa mitään koti­mais­ta kiel­tä. Maa­han­muut­ta­jis­ta monet saa­vat vapau­tuk­sen toi­sen koti­mai­sen osal­ta lukios­sa ja muis­sa toi­sen asteen opin­nois­sa, ja suo­ma­lais­ten yli­opis­to­jen kan­sain­vä­li­sil­le opis­ke­li­joil­le suun­na­tut englan­nin­kie­li­set kou­lu­tus­oh­jel­mat saa myös suo­ri­tet­tua ilman toi­sen koti­mai­sen kie­len suo­rit­ta­mis­ta, mut­ta vapau­tus toi­sen koti­mai­sen kie­len opin­nois­ta sul­kee tien moniin jul­ki­sen sek­to­rin vir­koi­hin, vaik­ka yhden koti­mai­sen kie­len hyvin oppi­si­kin. Pitäi­si osa­ta molemmat.

      11. mie­tin: Jos maa­han­muut­ta­ja muut­taa Suo­meen ja oppii oman äidin­kie­len­sä lisäk­si erin­omai­ses­ti joko suo­men tai ruot­sin kie­len, ja haluai­si polii­sik­si, mut­ta ei osaa lain­kaan tois­ta koti­mais­ta, tie polii­sik­si voi jää­dä avau­tu­mat­ta toi­sen koti­mai­sen kie­len osaa­mat­to­muu­teen.Maa­han­muut­ta­jis­ta monet saa­vat vapau­tuk­sen toi­sen koti­mai­sen osal­ta lukios­sa ja muis­sa toi­sen asteen opin­nois­sa, ja suo­ma­lais­ten yli­opis­to­jen kan­sain­vä­li­sil­le opis­ke­li­joil­le suun­na­tut englan­nin­kie­li­set kou­lu­tus­oh­jel­mat saa myös suo­ri­tet­tua ilman toi­sen koti­mai­sen kie­len suo­rit­ta­mis­ta, mut­ta vapau­tus toi­sen koti­mai­sen kie­len opin­nois­ta sul­kee tien moniin jul­ki­sen sek­to­rin vir­koi­hin, vaik­ka yhden koti­mai­sen kie­len hyvin oppi­si­kin. Pitäi­si osa­ta molemmat.

        Nyky­ään myös pää­see jul­ki­sel­le sek­to­ril­le jos osaa puhua kol­mat­ta kiel­tä siis suo­men tai ruot­sin sijas­ta esi­mer­kik­si venä­jää. Tosin poh­jal­la pitää olla ruot­si tai suo­mi poh­jal­la. Maa­han­muut­ta­jis­ta moni työl­lis­tyy myös jul­ki­sel­le sek­to­ril­le kos­ka puhu­vat kol­mat­ta kiel­tä jota nyky­ään tar­vi­taan myös jos esi­mer­kik­si pää­see työs­ken­te­le­mään Suo­mes­sa minis­te­riö tasol­le vir­ka­mie­hek­si. Tie­dän monia ulko­maa­lais­taus­tai­sia ja myös maa­han­muut­ta­jia joil­la on afrik­ka­lai­nen­taus­ta jot­ka puhu­vat kak­si­kie­li­si­nä rans­kaa ja suo­mea. Pääl­le myös englan­ti . Heil­lä on erit­täin hyvät mah­dol­li­suu­det pääs­tä kan­sain­vä­li­sel­le uralle

      12. Rahul Soma­ni: Nyky­ään myös pää­see jul­ki­sel­le sek­to­ril­le jos osaa puhua kol­mat­ta kiel­tä siis suo­men tai ruot­sin sijas­ta esi­mer­kik­si venäjää. 

        Pää­see mm. kun­ta­sek­to­ril­le yksi­kie­li­siin kun­tiin. Mut­ta ei pää­se nii­hin vir­koi­hin, joi­hin vaa­di­taan vähin­tään tyy­dyt­tä­vät tai­dot myös toi­ses­ta koti­mai­ses­ta kie­les­tä. Asias­ta on sää­det­ty laki jul­ki­syh­tei­sö­jen hen­ki­lös­töl­tä vaa­dit­ta­vas­ta kielitaidosta.

        Sii­nä lukee, että:
        “Val­tion hen­ki­lös­töl­tä, jol­ta edel­ly­te­tään sää­det­ty­nä kel­poi­suus­vaa­ti­muk­se­na kor­kea­kou­lu­tut­kin­toa, vaa­di­taan kak­si­kie­li­ses­sä viran­omai­ses­sa viran­omai­sen vir­ka-alu­een väes­tön enem­mis­tön kie­len erin­omais­ta suul­lis­ta ja kir­jal­lis­ta tai­toa sekä toi­sen kie­len tyy­dyt­tä­vää suul­lis­ta ja kir­jal­lis­ta tai­toa. Yksi­kie­li­ses­sä viran­omai­ses­sa edel­ly­te­tään viran­omai­sen kie­len erin­omais­ta suul­lis­ta ja kir­jal­lis­ta tai­toa sekä toi­sen kie­len tyy­dyt­tä­vää ymmär­tä­mi­sen taitoa.”

        Asi­aan on mah­dol­lis­ta sää­tää ase­tus­ta­sol­la poik­keuk­sia, mut­ta tuo on lain mukaan se, jon­ka mukaan men­nään aina, ellei erik­seen ole poik­keus­ta säädetty.

      13. mie­tin: En tar­koit­ta­nut sitä, että mitään koti­mais­ta kiel­tä tai­ta­mat­to­mia tuli­si vali­ta. Sel­ven­nän esi­mer­kil­lä. Jos vaik­ka­pa Ame­ri­kas­sa tai Englan­nis­sa opis­kel­lut syn­ty­pe­räi­nen suo­ma­lai­nen palaa Suo­meen, ja tai­taa ruot­sin ja englan­nin tai sit­ten suo­men ja englan­nin erin­omai­ses­ti, hän­tä ei voi­da vali­ta esi­mer­kik­si val­tion vir­ka­mie­hek­si, ellei hän osaa riit­tä­väs­ti myös sitä tois­ta koti­mais­ta. Ihan riip­pu­mat­ta sii­tä, vaik­ka oli­si kuin­ka päte­vä. Tai jos maa­han­muut­ta­ja muut­taa Suo­meen ja oppii oman äidin­kie­len­sä lisäk­si erin­omai­ses­ti joko suo­men tai ruot­sin kie­len, ja haluai­si polii­sik­si, mut­ta ei osaa lain­kaan tois­ta koti­mais­ta, tie polii­sik­si voi jää­dä avau­tu­mat­ta toi­sen koti­mai­sen kie­len osaa­mat­to­muu­teen. En tar­koit­ta­nut sel­lai­sia maa­han­muut­ta­jia, jot­ka eivät osaa puhua ja kir­joit­taa mitään koti­mais­ta kiel­tä. Maa­han­muut­ta­jis­ta monet saa­vat vapau­tuk­sen toi­sen koti­mai­sen osal­ta lukios­sa ja muis­sa toi­sen asteen opin­nois­sa, ja suo­ma­lais­ten yli­opis­to­jen kan­sain­vä­li­sil­le opis­ke­li­joil­le suun­na­tut englan­nin­kie­li­set kou­lu­tus­oh­jel­mat saa myös suo­ri­tet­tua ilman toi­sen koti­mai­sen kie­len suo­rit­ta­mis­ta, mut­ta vapau­tus toi­sen koti­mai­sen kie­len opin­nois­ta sul­kee tien moniin jul­ki­sen sek­to­rin vir­koi­hin, vaik­ka yhden koti­mai­sen kie­len hyvin oppi­si­kin. Pitäi­si osa­ta molemmat.

        Kyl­lä moni ulko­mail­la syn­ty­nyt Suo­men kan­sa­lai­nen tai sit­ten maa­han­muut­ta­ja joka puhuu indoeu­roop­pa­lai­sia kiel­tä esi­mer­kik­si englan­tia, sak­saa, rans­kaa oppi­vat pal­jon hel­pom­min myös ruot­sin. Ne maa­han­muut­ta­jat joi­den kie­li­tai­to on alkeel­li­nen tai parem­min sanoen puut­teel­li­nen on ase­mas­sa joka ei ole hyvä. Olen tör­män­nyt moniin jot­ka työs­ken­te­le­vät yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la pää­asias­sa etni­sis­sä ravin­to­lois­sa tai kau­pois­sa. Työ­nan­ta­ja joka on myös maa­han­muut­ta­ja palk­kaan yleen­sä täl­läi­siä työn­te­ki­jöi­tä kos­ka luot­ta­mus ja yhtei­nen äidin­kie­li on koh­dal­la. Ongel­mia voi syn­tyä jos asia­kas­kun­nas­sa on myös val­ta­väes­töön kuu­lu­via suo­men­kie­li­siä joi­den puhe­kie­li on hyvin eri­lai­nen kuin se kir­ja­kie­li jota moni maa­han­muut­ta­ja on oppi­nut puhu­maan kurs­seil­la. Sii­nä voi tul­la ikä­viä väärinkäsityksiä

      14. mie­tin: Jat­ko­na vie­lä tee­maan se, että olen mie­len­kiin­nol­la seu­ran­nut toi­si­naan jul­ki­sen sek­to­rin rek­ry­toin­te­ja. Olen yllät­ty­nyt sii­tä, miten kes­kei­nen valin­ta­kri­tee­ri riit­tä­vän hyvän kie­li­tai­don kak­si­kie­li­syys on mones­sa jul­ki­sen sek­to­rin haus­sa. Erääs­sä­kin haku­pro­ses­sis­sa kaik­ki enem­män kuin vain ylem­män kor­kea­kou­lu­tut­kin­non edes­tä opis­kel­leet haki­jat oli jätet­ty kut­su­mat­ta edes haas­tat­te­luun, mikä vai­kut­ti joh­tu­neen tyy­dyt­tä­väs­tä tai koko­naan puut­tu­vas­ta ruot­sin kie­les­tä. Toh­to­rin tut­kin­not vai­kut­ta­vat ole­van monen jul­ki­sen viran haus­sa vähäi­nen ansio ver­rat­tu­na sii­hen, jos on kak­si­kie­li­nen. Olen miet­ti­nyt, että kuin­ka pal­jon se las­kee Suo­men tuot­ta­vuut­ta, että Suo­mes­sa jul­ki­sen sek­to­rin moniin kes­kei­siin teh­tä­viin eivät pys­ty käy­tän­nös­sä pää­se­mään esi­mer­kik­si monet maa­han­muut­ta­jat, eivät­kä myös­kään esi­mer­kik­si monet suo­ma­lai­set ulko­mail­la kor­kea­kou­lu­tut­kin­non suo­rit­ta­neet, joil­la on yli­opis­ton vir­ka­mies­ruot­si jää­nyt suo­rit­ta­mat­ta, kos­ka ilman vir­ka­mies­ruot­sin suo­rit­ta­mis­ta ei moniin kes­kei­siin jul­ki­sen sek­to­rin teh­tä­viin voi edes hakea — vaik­ka osaa­mis­ta itse asiois­ta oli­si­kin. Kon­kreet­ti­ses­ti katu­ku­vas­sa asia näkyy esim. kun kat­soo polii­si­kun­taa. Kah­ta koti­mais­ta kiel­tä kos­ke­vat kie­li­tai­to­vaa­ti­muk­set ovat estä­neet lukuis­ten myö­hem­min kuin pie­ne­nä lap­se­na Suo­meen muut­ta­nei­den mah­dol­li­suu­det pääs­tä Suo­mes­sa poliisiksi.

        Töi­tä oli­si tar­jol­la, mut­ta töi­hin moniin jul­ki­sen sek­to­rin teh­tä­viin ei voi pääs­tä, vaik­ka oli­si osaa­mi­sen puo­les­ta teh­tä­vään sopi­va, jos ei täy­tä muo­dol­lis­ta kie­li­tai­to­vaa­ti­mus­ta — sil­loin­kaan, vaik­ka viras­sa toi­mi­va ei käy­tän­nös­sä tois­ta koti­mais­ta kiel­tä juu­ri kos­kaan edes tarvitsisi. 

        Uskal­tai­sin väit­tää että kyl­lä hyvän suo­men­kie­len vaa­ti­mus on oleel­li­sin teki­jä ja syy jul­ki­sen sek­to­rin rek­ry­toin­tiin. Jos asiak­kaan ja hen­ki­lö­kun­nan väil­lä tulee kom­mu­ni­kaa­tio ongel­mia vaik­ka molem­mat kom­mui­koi­vat suo­mek­si niin toi­nen puhuu arkis­ta puhe­kiel­tä ja toi­nen kir­ja­kiel­tä niin sii­nä on ero­ja jopa sanois­sa. Maa­han­muut­ta­jil­le ope­taan pää­asias­sa kir­ja­kiel­tä kie­li­kurs­seil­la. Heil­lä voi olla hyvä­kin kie­li­tai­to kir­ja­kie­len kaut­ta ope­tet­tu­na mut­ta eivät ymmär­rä arkis­ta puhe­kiel­tä. Uskoi­sin päin vas­toin että se Suo­men tuot­ta­vuus ei las­ke vaan vah­vis­tuu jos vaa­ti­muk­si­na on tiu­kat kie­li­vaa­ti­muk­set (ruot­si ja suo­mi). Kos­ka asia­kas­palv­lus­sa eten­kin jul­ki­ses­sa sek­to­ris­sa voi tul­la paho­ja­kin vää­rin­kä­si­tyk­siä ja ongel­ma tilan­tei­ta kun kom­mu­ni­kaa­tio tök­kii vaik­ka kie­li onkin molem­mil­la osa­puo­lil­la sama. Ruot­sin­kie­len moni maa­han­muut­ta­ja oppii parem­min itse asias­sa kuin suo­men. Yksi­tyi­nen sek­to­ri voi näin olleen rek­ry­toi­da vapaa­min kos­ka monen yksi­tyi­sen sek­to­rin työ­kie­li on englanti. 

        Polii­si­kun­nas­sa vähem­mis­tö­jen alie­dus­tus­to joh­tuu mones­ta­kin syys­tä mut­ta olen tul­lut sii­hen lop­pu­tu­lok­seen että se pitäi­si hoi­taa kiin­tiöi­den kaut­ta. Rek­ry­toin­nis­sa voi tul­la kyl­lä hake­muk­sia vähem­mis­töil­tä mut­ta sisään ei ote­ta mones­ta­kin syys­tä. Tämä ongel­ma aut­tai­si hiu­kan kiin­tiöi­tä otta­mal­la mut­ta ei ongel­ma pois­tui­si kokonaan.

      15. Rahul Soma­ni: Polii­si­kun­nas­sa vähem­mis­tö­jen alie­dus­tus­to joh­tuu mones­ta­kin syys­tä mut­ta olen tul­lut sii­hen lop­pu­tu­lok­seen että se pitäi­si hoi­taa kiin­tiöi­den kaut­ta. Rek­ry­toin­nis­sa voi tul­la kyl­lä hake­muk­sia vähem­mis­töil­tä mut­ta sisään ei ote­ta mones­ta­kin syys­tä. Tämä ongel­ma aut­tai­si hiu­kan kiin­tiöi­tä otta­mal­la mut­ta ei ongel­ma pois­tui­si kokonaan.

        Toki taus­tal­la on monia mui­ta­kin syi­tä. Mut­ta kie­li­tai­to­vaa­ti­mus sekä suo­men että ruot­sin tai­dois­ta voi olla yksi syis­tä. Asias­ta Yle koit­ti herät­tää joi­tain vuo­sia sit­ten kes­kus­te­lua jutus­saan, jos­sa se tote­si mm. että “maan suu­rim­mal­la polii­si­lai­tok­sel­la Hel­sin­gis­sä maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­sia polii­se­ja on alle kym­me­nen”, “Vir­ka­mies­ruot­sia ei voi kor­va­ta muul­la kie­li­tai­dol­la” ja että “Kie­li­tai­to­vaa­ti­muk­set voi­vat olla lii­an kovat maahanmuuttajataustaisille”
        https://yle.fi/uutiset/3–8489880

        Suo­mes­sa maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­sia polii­se­ja on län­si­mai­den jou­kos­sa ilmei­ses­ti ihan poik­keuk­sel­li­sen vähän. Kie­li­tai­to­vaa­ti­muk­sen on arvel­tu ole­van sii­hen kes­kei­nen syy. Vas­taa­va kie­li­tai­to­vaa­ti­mus pätee myös mui­hin virkatehtäviin.

      16. mie­tin: Toki taus­tal­la on monia mui­ta­kin syi­tä.Mut­ta kie­li­tai­to­vaa­ti­mus sekä suo­men että ruot­sin tai­dois­ta voi olla yksi syis­tä. Asias­ta Yle koit­ti herät­tää joi­tain vuo­sia sit­ten kes­kus­te­lua jutus­saan, jos­sa se tote­si mm. että “maan suu­rim­mal­la polii­si­lai­tok­sel­la Hel­sin­gis­sä maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­sia polii­se­ja on alle kym­me­nen”, “Vir­ka­mies­ruot­sia ei voi kor­va­ta muul­la kie­li­tai­dol­la” ja että “Kie­li­tai­to­vaa­ti­muk­set voi­vat olla lii­an kovat maahanmuuttajataustaisille”
        https://yle.fi/uutiset/3–8489880

        Suo­mes­sa maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­sia polii­se­ja on län­si­mai­den jou­kos­sa ilmei­ses­ti ihan poik­keuk­sel­li­sen vähän. Kie­li­tai­to­vaa­ti­muk­sen on arvel­tu ole­van sii­hen kes­kei­nen syy. Vas­taa­va kie­li­tai­to­vaa­ti­mus pätee myös mui­hin virkatehtäviin.

        Kie­li­tai­to kri­tee­rit ovat kai­kis­sa mais­sa oleel­li­nen teki­jä jos hen­ki­lö pyr­kii jul­ki­sel­le sek­to­ril­le. Onhan Euroo­pas­sa mui­ta­kin mai­ta kuin Suo­mi jot­ka ovat viral­li­ses­ti kak­si tai moni­kie­li­siä (Bel­gia, Sveit­si , Luxem­burg ja osit­tain Espan­ja) joi­hin myös vaa­di­taan molem­pien kah­den viral­li­sen kie­len vaa­ti­mus. Eten­kin Bel­gias­sa jos halu­aa toi­mia polii­si­na Brys­se­lis­sä. Se kuin­ka pal­jon maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­sia polii­se­ja on
        Suo­mes­sa suh­tees­sa mui­den län­si­mai­den koh­dal­la oli­si hyvä tut­ki­tut­taa mut­ta mones­sa mais­sa tilas­toi­daan eri taval­la eri väes­tö ryh­mät joten kan­sal­li­suut­ta (etnis­tä taus­taa) ei kysyä aina. Ruot­sis­sa esi­mer­kik­si kysy­tään äidin­kiel­tä mut­ta ei kan­sal­li­suut­ta (etnis­tä taus­taa) . Jos­sain mais­sa kysy­tään kan­sal­li­suus (etnis­tä taus­taa), uskon­to ja äidin­kie­li. Suo­men polii­si­kun­nas­ta on myös alie­dus­tet­tui­ba Suo­men omia tun­nis­tet­tu­ja kan­sal­li­sia vähem­mis­tö­jä kuten roma­ne­ja ja saamelaisia.

      17. Kak­si­kie­li­syys­vaa­ti­mus kos­kee esi­mer­kik­si pato­lo­ge­ja, joi­den kon­tak­tit poti­lai­siin­sa eivät ole kovin­kaan sanallisia.

      18. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kak­si­kie­li­syys­vaa­ti­mus kos­kee esi­mer­kik­si pato­lo­ge­ja, joi­den kon­tak­tit poti­lai­siin­sa eivät ole kovin­kaan sanallisia.

        Var­mas­ti kak­si­kie­li­syys­vaa­ti­muksia löy­tyy ammat­teis­ta jois­sa ei kysei­sen työ­nyh­tey­des­sä tar­vit­se oikeas­taan kak­si­kie­li­syys­vaa­ti­muksia joka on jos­sain olo­suh­teis­sa ja tilan­tees­sa onnis­tet­tu pis­tä­mään vaa­ti­mus että Kak­si­kie­li­syys­vaa­ti­mus on yksi kri­tee­ri muis­ta pääs­tä kysei­seen ammat­tiin vaik­ka kysei­nen ammat­ti ei sinän­sä ole kovin­kaan Kak­si­kie­li­syys­vaa­ti­muksen ykköskohde

      19. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kak­si­kie­li­syys­vaa­ti­mus kos­kee esi­mer­kik­si pato­lo­ge­ja, joi­den kon­tak­tit poti­lai­siin­sa eivät ole kovin­kaan sanallisia.

        En tie­dä mitä kaik­kia teh­tä­viä pato­lo­geil­la on, mut­ta kuvit­te­li­sin kans­sa että sii­hen kuu­luu viral­lis­ten kuo­li­syy­ra­port­tien kir­joit­ta­mi­nen ja mah­dol­li­nen suul­li­nen kom­mu­ni­koin­ti kuol­leen omais­ten kans­sa kuo­le­maan joh­ta­neis­ta syis­tä, jol­loin pitää esiin­tyä mah­dol­li­sim­man kor­rek­tis­ti, ja jos omai­set ovat ruot­sin­kie­li­siä niin ruot­sik­si sii­nä tapauk­ses­sa. Kak­si­kie­li­sen kun­nan sai­raa­lan olles­sa kyse tie­ten­kin. On mah­dol­lis­ta että osan täl­lai­sis­ta kes­kus­te­luis­ta hoi­taa sai­raa­la­pap­pi tai sosi­aa­li­työn­te­ki­jä mut­ta jois­sa­kin tapauk­sis­sa kai patologikin?

      20. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kak­si­kie­li­syys­vaa­ti­mus kos­kee esi­mer­kik­si pato­lo­ge­ja, joi­den kon­tak­tit poti­lai­siin­sa eivät ole kovin­kaan sanallisia. 

        Ehe­he­he­he. Ei kan­na­ta ruve­ta koo­mi­kok­si ellei ole vit­siä. Tie­dät var­sin hyvin, että pato­lo­git luke­vat ensin lää­kä­rit opis­ke­le­vat ensin yleis­lää­ke­tie­det­tä ja voi­vat toi­mia esim. ter­veys­a­se­mil­la kak­si­kie­lei­ses­sä kun­nas­sa. Pato­lo­gi on eri­kois­tu­nut ja eri­kois­tu­mi­so­pin­not ovat vas­ta myö­hem­min opintouralla. 

        Noin Rahu­lil­le sanoi­sin, että Suo­mes­sa kuka tahan­sa, jol­la on kyky­jä, moti­vaa­tio­ta ja tah­toa, voi opis­kel­la lää­kä­rik­si, kiin­tiöi­tä on vain ruot­sin­kie­li­sil­le, mut­ta jos roma­ni tai saa­me­lai­nen sel­vit­tää pää­sy­ko­keet ja opin­not menes­tyk­sel­lä, niin kyl­lä ura urke­nee mil­le tahan­sa alal­le. Tämä siis kos­kee kaik­kia suomalaisia.

      21. Bal­li­feis­si:

        Noin Rahu­lil­le sanoi­sin, että Suo­mes­sa kuka tahan­sa, jol­la on kyky­jä, moti­vaa­tio­ta ja tah­toa, voi opis­kel­la lää­kä­rik­si, kiin­tiöi­tä on vain ruot­sin­kie­li­sil­le, mut­ta jos roma­ni tai saa­me­lai­nen sel­vit­tää pää­sy­ko­keet ja opin­not menes­tyk­sel­lä, niin kyl­lä ura urke­nee mil­le tahan­sa alal­le. Tämä siis kos­kee kaik­kia suomalaisia. 

        Kuin­ka pal­jon roma­neis­ta tai saa­me­lai­sis­ta val­mis­tuu lää­kä­rik­si suh­tees­sa koko yhtei­sön väki­lu­kuun? Toden­nä­köi­ses­ti vähem­män kuin suo­men­ruot­sa­lai­sis­ta jot­ka val­mis­tu­vat lää­kä­rik­si kos­ka unoh­dat sen että ensin on pääs­tä­vä lää­ke­tie­teel­li­seen ennen kuin siel­tä val­mis­tuu. Tämä vai­he jäi kyl­lä nyt nimi­merk­ki Bal­li­feis­si­sil­tä koko­naan sivuun. Toden­nä­köi­ses­ti moni roma­ni opis­ke­lee myös ruot­sik­si juu­ri tuon kiin­tiö kaut­ta. Saa­me­lais­ten tilan­ne voi olla erilainen.

      22. Bal­li­feis­si:

        Noin Rahu­lil­le sanoi­sin, että Suo­mes­sa kuka tahan­sa, jol­la on kyky­jä, moti­vaa­tio­ta ja tah­toa, voi opis­kel­la lää­kä­rik­si, kiin­tiöi­tä on vain ruot­sin­kie­li­sil­le, mut­ta jos roma­ni tai saa­me­lai­nen sel­vit­tää pää­sy­ko­keet ja opin­not menes­tyk­sel­lä, niin kyl­lä ura urke­nee mil­le tahan­sa alal­le. Tämä siis kos­kee kaik­kia suomalaisia.

        Jos lää­kä­rik­si opis­ke­lee Suo­mes­sa, pitää läh­tö­koh­tai­ses­ti läpäis­tä toi­sen koti­mai­sen kie­len kurs­si yli­opis­tos­sa saa­dak­seen tut­kin­non. Esi­mer­kik­si saa­me­lai­sil­le se on oikeas­ti mones­ti vai­kea asia, että ei rii­tä, että osaa äidin­kiel­tään saa­mea ja opin­nois­sa ja tie­tees­sä tär­ke­ää kiel­tä englan­tia, vaan pitää osa­ta sen lisäk­si vie­lä suo­mi ja ruot­si­kin. Roma­ni­kiel­tä äidin­kie­le­nään puhu­vil­la on sama ongel­ma. Suo­men roma­neis­ta noin kol­man­nek­sen on arvioi­tu puhu­van koti­kie­le­nään roma­ni­kiel­tä. Jos äidin­kie­li on muu kuin suo­mi, ruot­si tai englan­ti, pitää tai­taa siis nel­jä kiel­tä voi­dak­seen val­mis­tua Suo­mes­sa lää­kä­rik­si. Ruot­sis­sa voi opis­kel­la lää­kä­rik­si niin, että riit­tää, että osaa ruot­sia ja englan­tia. Mut­ta kak­si­kie­li­sen kun­nan lää­kä­rik­si se ei toki vie­lä päte­vöi­tä. Mut­ta edes yksi­kie­li­sen kun­nan lää­kä­rik­si ei pää­se Suo­mes­sa lää­kä­rik­si opis­kel­lut, ellei läpäi­se yli­opis­ton ruot­sin kurs­sia. Nyky­ään kai noin joka vii­des lää­kä­rin oikeu­det Suo­meen saa­va on opis­kel­lut ulko­mail­la. Ruot­sin kiel­tä tai­ta­mat­to­mat lää­kä­rik­si halua­vat opis­ke­le­vat tut­kin­non nyky­ään usein esi­mer­kik­si Tal­lin­nas­sa, jol­loin vält­tä­vät kie­li­koe­vaa­ti­muk­sen, mut­ta eivät saa sit­ten oikeut­ta toi­mia vir­ka­lää­kä­ri­nä kak­si­kie­li­ses­sä kun­nas­sa, kak­si­kie­li­ses­sä sai­raan­hoi­to­pii­ris­sä tai jat­kos­sa kak­si­kie­li­sel­lä hyvin­voin­tia­lu­eel­la. Yksi­tyi­sel­le puo­lel­le nämä voi­vat kyl­lä hyvin työllistyä.

      23. mie­tin: Mut­ta edes yksi­kie­li­sen kun­nan lää­kä­rik­si ei pää­se Suo­mes­sa lää­kä­rik­si opis­kel­lut, ellei läpäi­se yli­opis­ton ruot­sin kurs­sia. Nyky­ään kai noin joka vii­des lää­kä­rin oikeu­det Suo­meen saa­va on opis­kel­lut ulko­mail­la. Ruot­sin kiel­tä tai­ta­mat­to­mat lää­kä­rik­si halua­vat opis­ke­le­vat tut­kin­non nyky­ään usein esi­mer­kik­si Tal­lin­nas­sa, jol­loin vält­tä­vät kie­li­koe­vaa­ti­muk­sen, mut­ta eivät saa sit­ten oikeut­ta toi­mia vir­ka­lää­kä­ri­nä kak­si­kie­li­ses­sä kun­nas­sa, kak­si­kie­li­ses­sä sai­raan­hoi­to­pii­ris­sä tai jat­kos­sa kak­si­kie­li­sel­lä hyvin­voin­tia­lu­eel­la. Yksi­tyi­sel­le puo­lel­le nämä voi­vat kyl­lä hyvin työllistyä.

        Olen käy­nyt luon­non­tie­teel­li­sen puo­len pakol­li­sen ruot­sin kurs­sin ja se on kyl­lä tosi help­po. En usko että lää­kik­sen puo­lel­la se on aina­kaan kovin pal­joa vai­keam­pi. Ja minä en ole kyl­lä mikään kak­si­kie­li­nen, lukios­sa ruot­sin arvo­sa­nat oli yleen­sä 4 tai 5…
        Tus­kin kenen­kään lää­ke­tie­teen opis­ke­lu kyl­lä sii­hen katkeaa.

      24. mie­tin: Jat­ko­na vie­lä tee­maan se, että olen mie­len­kiin­nol­la seu­ran­nut toi­si­naan jul­ki­sen sek­to­rin rek­ry­toin­te­ja. Olen yllät­ty­nyt sii­tä, miten kes­kei­nen valin­ta­kri­tee­ri riit­tä­vän hyvän kie­li­tai­don kak­si­kie­li­syys on mones­sa jul­ki­sen sek­to­rin haus­sa. Erääs­sä­kin haku­pro­ses­sis­sa kaik­ki enem­män kuin vain ylem­män kor­kea­kou­lu­tut­kin­non edes­tä opis­kel­leet haki­jat oli jätet­ty kut­su­mat­ta edes haas­tat­te­luun, mikä vai­kut­ti joh­tu­neen tyy­dyt­tä­väs­tä tai koko­naan puut­tu­vas­ta ruot­sin kie­les­tä. Toh­to­rin tut­kin­not vai­kut­ta­vat ole­van monen jul­ki­sen viran haus­sa vähäi­nen ansio ver­rat­tu­na sii­hen, jos on kak­si­kie­li­nen. Olen miet­ti­nyt, että kuin­ka pal­jon se las­kee Suo­men tuot­ta­vuut­ta, että Suo­mes­sa jul­ki­sen sek­to­rin moniin kes­kei­siin teh­tä­viin eivät pys­ty käy­tän­nös­sä pää­se­mään esi­mer­kik­si monet maa­han­muut­ta­jat, eivät­kä myös­kään esi­mer­kik­si monet suo­ma­lai­set ulko­mail­la kor­kea­kou­lu­tut­kin­non suo­rit­ta­neet, joil­la on yli­opis­ton vir­ka­mies­ruot­si jää­nyt suo­rit­ta­mat­ta, kos­ka ilman vir­ka­mies­ruot­sin suo­rit­ta­mis­ta ei moniin kes­kei­siin jul­ki­sen sek­to­rin teh­tä­viin voi edes hakea — vaik­ka osaa­mis­ta itse asiois­ta oli­si­kin. Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa tilan­ne on ihan toi­nen, kun vas­taa­vaa kak­si­kie­li­syys­vaa­ti­mus­ta kes­kei­sis­sä jul­ki­sen sek­to­rin viran hauis­sa ei ole. Kon­kreet­ti­ses­ti katu­ku­vas­sa asia näkyy esim. kun kat­soo polii­si­kun­taa. Kah­ta koti­mais­ta kiel­tä kos­ke­vat kie­li­tai­to­vaa­ti­muk­set ovat estä­neet lukuis­ten myö­hem­min kuin pie­ne­nä lap­se­na Suo­meen muut­ta­nei­den mah­dol­li­suu­det pääs­tä Suo­mes­sa poliisiksi.

        Töi­tä oli­si tar­jol­la, mut­ta töi­hin moniin jul­ki­sen sek­to­rin teh­tä­viin ei voi pääs­tä, vaik­ka oli­si osaa­mi­sen puo­les­ta teh­tä­vään sopi­va, jos ei täy­tä muo­dol­lis­ta kie­li­tai­to­vaa­ti­mus­ta — sil­loin­kaan, vaik­ka viras­sa toi­mi­va ei käy­tän­nös­sä tois­ta koti­mais­ta kiel­tä juu­ri kos­kaan edes tarvitsisi. 

        Mun täy­tyy sanoa että vaik­ka olen kak­si­kie­li­nen niin ei se ole ede­saut­ta­nut työl­lis­ty­mis­tä jul­ki­sel­le sek­to­ril­le. Kyse on aina­kin asian­tun­ti­ja­teh­tä­vis­sä sii­tä että haki­jal­la pitää olla vaa­di­tun kou­lu­tuk­sen lisäk­si koke­mus­ta alal­ta. Toh­to­ri voi olla yli­kou­lu­tet­tu jos hänel­lä ei ole käy­tän­nön osaa­mis­ta. Jul­ki­sen puo­len kor­keas­ti pal­ka­tut asian­tun­ti­ja­teh­tä­vät ovat niin kysyt­ty­jä joh­tuen hyvis­tä loma-eduis­ta ja sii­tä että työ­suh­de on tur­vat­tu, että työ­nan­ta­jal­la on varaa vali­ta par­hai­den jou­kos­ta. Ei kan­san­ta­lous kär­si aina­kaan sii­tä jos he myös osaa­vat ruotsia.

      25. täl­lä ker­taa nimet­tö­mä­nä: Jul­ki­sen puo­len kor­keas­ti pal­ka­tut asian­tun­ti­ja­teh­tä­vät ovat niin kysyt­ty­jä joh­tuen hyvis­tä loma-eduis­­ta ja sii­tä että työ­suh­de on tur­vat­tu, että työ­nan­ta­jal­la on varaa vali­ta par­hai­den jou­kos­ta. Ei kan­san­ta­lous kär­si aina­kaan sii­tä jos he myös osaa­vat ruotsia.

        Vii­mek­si mai­nit­tu pitää paik­kan­sa, jos vali­tuk­si tulee kie­li­tai­to­vaa­ti­muk­sen myö­tä tulee yhtä hyvät haki­jat ja yhtä hyvät valin­nat kuin tuli­si ilman vaa­ti­mus­ta kah­den koti­mai­sen kie­len tai­dos­ta samoil­la hyvil­lä työ­suh­de-etuuk­sil­la. Ja jos kan­san­ta­lou­den koko­nais­työl­li­syys opti­moi­tuu siten, että mm. maa­han­muut­ta­jat voi­vat pääs­tä lähin­nä vain yksi­tyi­sen sek­to­rin työ­paik­koi­hin, min­kä sivu­vai­ku­tus saat­taa näkyä työt­tö­myys­ti­las­tois­sa mm. sii­nä, että Suo­mes­sa on sel­väs­ti poh­jois­mai­den alhai­sin työl­li­syy­sas­te maa­han­muut­ta­jil­la. Ruot­sis­sa maa­han­muut­ta­jat pys­ty­vät työl­lis­ty­mään jul­ki­sel­le sek­to­ril­le huo­mat­ta­vas­ti hel­pom­min kuin Suo­mes­sa. Siel­lä jo se riit­tää jul­ki­sel­le sek­to­ril­le työl­lis­ty­mi­ses­sä pit­käl­le, että subs­tans­sin osaa­mi­sen lisäk­si oppii yhden koti­mai­sen kielen.

      26. mie­tin: Vii­mek­si mai­nit­tu pitää paik­kan­sa, jos vali­tuk­si tulee kie­li­tai­to­vaa­ti­muk­sen myö­tä tulee yhtä hyvät haki­jat ja yhtä hyvät valin­nat kuin tuli­si ilman vaa­ti­mus­ta kah­den koti­mai­sen kie­len tai­dos­ta samoil­la hyvil­lä työ­­suh­­de-etuuk­­sil­­la. Ja jos kan­san­ta­lou­den koko­nais­työl­li­syys opti­moi­tuu siten, että mm. maa­han­muut­ta­jat voi­vat pääs­tä lähin­nä vain yksi­tyi­sen sek­to­rin työ­paik­koi­hin, min­kä sivu­vai­ku­tus saat­taa näkyä työt­tö­myys­ti­las­tois­sa mm. sii­nä, että Suo­mes­sa on sel­väs­ti poh­jois­mai­den alhai­sin työl­li­syy­sas­te maa­han­muut­ta­jil­la. Ruot­sis­sa maa­han­muut­ta­jat pys­ty­vät työl­lis­ty­mään jul­ki­sel­le sek­to­ril­le huo­mat­ta­vas­ti hel­pom­min kuin Suo­mes­sa. Siel­lä jo se riit­tää jul­ki­sel­le sek­to­ril­le työl­lis­ty­mi­ses­sä pit­käl­le, että subs­tans­sin osaa­mi­sen lisäk­si oppii yhden koti­mai­sen kielen. 

        Maa­han­muut­ta­jien kor­keam­pi työt­tö­myys Suo­mes­sa kuin Ruot­sis­sa joh­tuu sii­tä että sosia­li­tuet Suo­mes­sa ovat ante­li­aam­mat, ja sii­tä että Ruot­sis­sa on ollut siiir­to­lai­sia jo 70 vuot­ta, Suo­mes­sa vas­ta 30, näis­tä van­hem­mis­ta on joku­nen ehti­nyt työl­lis­tyä­kin ja hei­dän lap­sen­sa ovat jo integroi­u­neeet yhteis­kun­taan. Ja kuten mai­nit­sin niin Suo­mes­sa pää­see lää­kä­rik­si tai sai­raan­hoi­ta­jak­si vaik­ka ei osai­si kun­nol­la kum­paa­kaan. Muis­ta amma­teis­ta nyt puhumattakaan. 

        Ajat­te­let siis että Suo­men pää­kau­pun­ki ja suu­rin osa Uut­ta­maa­ta on kak­si­kie­lis­tä aluet­ta vain kiusa­tak­seen ihmi­siä ettei­vät he pää­se johon­kin vir­kaan jota halua­vat jos eivät osaa ruot­sia? Se on kui­ten­kin n 150.000 ruot­sin­kie­li­sen koti. Pel­käs­tään pk-seu­dul­la asuu saman ver­ran ruot­sin­kie­li­siä kuin Lap­peen­ran­nan kau­pun­gis­sa on asuk­kai­ta yli­pään­sä. Kai sil­lä jou­kol­la saa jotain pal­ve­lu­ja myös ruot­sik­si odottaa?

        Suo­mes­sa suu­rin kie­li­vä­hem­mis­tö ei siis asu jos­sain peri­fe­rias­sa kuten mones­sa muus­sa teol­lis­tu­nees­sa maas­sa jos­sa on ollut help­po julis­taa vain ne alu­eet kak­si­kie­li­sik­si vaan on van­has­taan asu­nut ete­läs­sä val­lan kes­kiös­sä ja osal­lis­tu­nut yhteis­kun­nan yllä­pi­tä­mi­seen vuo­si­sa­to­jen ajan. 

        Meil­lä ei myös­kään ole yhtä anka­ria kie­li­la­kia kuin Kana­das­sa jos­sa maan pää­kiel­tä ei saa edes käyt­tää Que­becin osa­val­tios­sa viral­li­sis­sa yhteyk­sis­sä. Pait­si Ahve­nan­maal­la mut­ta sil­lä on itse­hal­lin­to ja kan­sain­vä­li­set sopi­muk­set jota mm Venä­jä­kin val­voo innok­kaas­ti joil­le siis ei voi­da mitään.

      27. mie­tin: maa­han­muut­ta­jat voi­vat pääs­tä lähin­nä vain yksi­tyi­sen sek­to­rin työ­paik­koi­hin, min­kä sivu­vai­ku­tus saat­taa näkyä työt­tö­myys­ti­las­tois­sa mm. sii­nä, että Suo­mes­sa on sel­väs­ti poh­jois­mai­den alhai­sin työl­li­syy­sas­te maa­han­muut­ta­jil­la. Ruot­sis­sa maa­han­muut­ta­jat pys­ty­vät työl­lis­ty­mään jul­ki­sel­le sek­to­ril­le huo­mat­ta­vas­ti hel­pom­min kuin Suo­mes­sa. Siel­lä jo se riit­tää jul­ki­sel­le sek­to­ril­le työl­lis­ty­mi­ses­sä pit­käl­le, että subs­tans­sin osaa­mi­sen lisäk­si oppii yhden koti­mai­sen kielen.

        Ruot­sin­kie­len oppi­mi­nen on maa­han­muut­ta­jil­le pal­jon hel­pom­paa kuin suo­men­kie­len. När­piös­sä on esi­mer­kik­si kotou­tet­tu maa­han­muut­ta­jia pää­asias­sa ruot­si­kie­lel­lä. När­piön mal­lin voi­si kyl­lä kopioi­da mui­hin kun­tiin mut­ta se vaa­tii myös tahtoa.

  9. Ter­ve,
    Yksi tut­ki­mi­sen arvoi­nen näkö­kul­ma tähän isos­ti rum­mu­tet­tuun työ­voi­ma­pu­laan on min­kä ver­ran avoi­mis­sa työ­pai­kois­sa on jär­jel­li­siä (=riit­tä­vä palk­ka) työ­paik­ko­ja tarjolla?

    Esi­merk­ki: oma veli hake­nut Tam­pe­reel­ta rele­van­til­la työ­ko­ke­muk­sel­la vuo­den ver­ran b2b & b2c myy­jän hom­mia mut­tei ole tär­pän­nyt. Avoi­mia myy­jän paik­ko­ja näyt­tää ole­van koko ajan 50–100 kpl tar­jol­la, mut­ta kun niis­tä sii­vo­aa pro­vik­ka­poh­jai­set leh­ti, säh­kö­liit­ty­mä, puhe­lin­liit­ty­mä tms hom­mat pois, ja rajaa kokoai­kai­siin jois­sa palk­ka oli­si edes lähem­pä­nä kol­mea kuin kah­ta ton­nia per kk niin ei tuol­lai­sia löy­dy kuin pari kap­pa­let­ta ja kysees­sä on kui­ten­kin suo­men toi­sek­si suu­rin työssäkäyntialue(?)

    1. Joo, ei pal­jon huvi­ta töi­hin men­nä kun koro­nan alus­ta olen ollut työ­mark­ki­na­tuel­la 750€ ja omis­tus­käm­päs­tä lähes kai­ken asu­mis­tuel­la. Loput tule­vat vuo­sien aika­na kerä­tyis­tä sääs­töis­tä. Lik­sa sai­si olla reip­paas­ti yli 2000€, jot­ta oli­si mitään miel­tä vaih­taa rau­hal­li­set aamut työ­pai­kal­le herää­mi­siin. Vie­lä jos sai­si jotain ansio­si­don­nais­ta, elä­mä oli­si var­sin suffelia!

  10. Täl­lä het­kel­lä Suo­mes­sa on noin 430000 työ­tön­tä tai tem­pu­tet­tua (pal­ve­luis­sa) ihmis­tä. Avoi­mia työ­paik­ko­ja löy­tyi työk­kä­rin verk­ko­pal­ve­lus­ta 16500 (palk­ka­työ, yli 3kk, kokoai­ka). Luvut ker­to­vat tylys­ti, että var­si­nais­ta työ­voi­ma­pu­laa EI OLE.

    Mer­kit­tä­vim­mät työ­voi­ma­pu­la-alat ovat sote-hom­mia, joi­hin on tiuk­kat laki­sää­tei­set vaa­ti­muk­set. Puos­ka­roin­ti on Suo­mes­sa kriminalisoitu.

    Yksi­tyi­sel­lä työ­voi­ma­pu­la tar­koit­taa pulaa kau­niis­ta, kou­lu­te­tus­ta, koke­nees­ta ja nuo­res­ta työ­voi­mas­ta hal­val­la, mie­lel­lään yhteis­kun­nan kustantamana.

    1. Rea­lis­ti:
      Täl­lä het­kel­lä Suo­mes­sa on noin 430000 työ­tön­tä tai tem­pu­tet­tua (pal­ve­luis­sa) ihmis­tä. Avoi­mia työ­paik­ko­ja löy­tyi työk­kä­rin verk­ko­pal­ve­lus­ta 16500 (palk­ka­työ, yli 3kk, kokoai­ka). Luvut ker­to­vat tylys­ti, että var­si­nais­ta työ­voi­ma­pu­laa EI OLE.

      Yksi­tyi­sel­lä työ­voi­ma­pu­la tar­koit­taa pulaa kau­niis­ta, kou­lu­te­tus­ta, koke­nees­ta ja nuo­res­ta työ­voi­mas­ta hal­val­la, mie­lel­lään yhteis­kun­nan kustantamana.

      Kyl­lä työ­voi­mas­ta on pulaa myös yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la mata­la­palk­ka-aloil­la. Esi­mer­kik­si ravin­to­la alal­la on täl­lä het­kel­lä kova työ­voi­ma pula. Rek­ry­toin­ti on koko ajan käyn­nis­sä mut­ta sopi­vaa työ­voi­maa ei löy­dy . Sopii kysyä mik­si nois­ta 43 0000 työt­tö­mis­tä ei sit­ten hae avoi­mia ole­via työ­paik­ko­ja kun nii­tä on myös auki mata­la­palk­ka-aloil­la? Hyvin saman­lai­nen ilmiö kun vii­me ja tänä kesä­nä oli auki maa­ta­lous alan kausi työ­paik­ko­ja johon rek­ry­toi­tiin avoi­mes­ti ilman mitään kou­lu­tus kri­tee­riä niin yhtä­kään paik­ko­ja ei täy­tet­ty koti­mai­sel­la työ­voi­mal­la vaan pää­asias­sa ulko­maa­lai­sia työn­te­ki­jöi­tä oli otet­tu sisään. Kyl­lä työ­voi­mas­ta on näin ollen pulaa ja ihan aidos­ti. Se mik­si 430000 työ­tön­tä ei joten­kin koh­taa avoi­mien työ­paik­ko­jen kans­sa on hyvä kysy­mys. Sitä pitää kysyä niin heil­tä itsel­tään, työ­nan­ta­jil­ta ja TE-kes­kuk­sis­ta ja myös ammat­tiyh­dis­tys­liik­kees­tä puolta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.