Mitä ajattelen vihreiden vaalituloksesta?

Min­un piti kom­men­toi­da vaale­ja Suomen Kuvale­hden twit­ter-huoneessa, mut­ta teknis­ten vaikeuk­sien vuok­si en pystynyt sitä tekemään. Kom­men­toin sik­si tässä.

Min­ulle vaal­i­t­u­los ei ollut pet­tymys. Olin ennus­tanut noin seit­semän pros­entin kan­na­tus­ta, joten meni itse asi­as­sa vähän parem­min. Tosin tuo ennus­tus perus­tui ole­tuk­seen, että äänestyspros­ent­ti olisi 45.

Lähtöko­hdak­si otin vihrei­den val­takun­nal­lisen kan­natuk­sen, joka on viimeisimpi­en haas­tat­te­lu­tutkimusten mukaan painunut jo kymme­nen pros­entin tun­tu­maan. Tästä pitää olla huolis­saan, ei siitäet­tä saimme aika ohuen edus­tuk­sen hyv­in­voin­tialuei­den valtuustoihin.

(Minä suos­tun käyt­tämään hyv­in­voin­tialueista sanaa maakun­ta vas­ta, kun joku säveltää Van­taa-Ker­a­van maakuntalaulun.)

Kos­ka Helsin­ki ei ollut mukana, piti tuos­ta kymmen­estä pros­en­tista vähen­tää puoli­toista pros­ent­tyk­sikköä, ja olimme 8,5 pros­en­tis­sa. Sit­ten tulee äänestysprosentti.

Kun Vihreät sai­vat vuon­na 2000 europar­la­ment­ti­vaaleis­sa 13,4 pros­entin kan­natuk­sen, kaik­ki sanoi­vat, ettei tästä voi vetää mitään johtopäätök­siä, kos­ka äänestyspros­ent­ti oli niin mata­la. Vihreät vain äänes­tivät mui­ta innokkaam­min. Samas­ta syys­tä näi­denkään vaalien tulok­ses­ta ei voi vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätök­siä. Kun äänestys­in­to las­kee, se ei laske kaikil­la puolueil­la yhtä paljon. Nyt nuoret kaupunki­laiset eivät äänestäneet ja siitä kär­sivät vihreät.

Nämä oli­vat kepu­laisille ihan­nevaalit. Sik­si myös keskusta­laiset kävivät innokkaam­min vaal­i­u­urnil­la. Haja-asu­tusalueil­la olti­in huolis­saan oman kylän ter­veyspalveluista. Sik­si äänestet­ti­in sel­l­aisia ehdokkai­ta, joil­la on mah­dol­lisu­us men­nä läpi, eli pienis­sä kun­nis­sa suurten puoluei­den ehdokkai­ta, lähin­nä keskustalaisia.

En ole näh­nyt ana­lyysiä äänestyspros­en­tista kaupungeis­sa ja maaseudul­la, mut­ta veikkaan, että täl­lä ker­taa maaseudul­la äänestet­ti­in vilkkaam­min. Halut­ti­in tur­va­ta omat palve­lut. Kaupungeis­sa ei ollut vas­taavaa intoa käy­dä äänestämät­tä, jot­ta voitaisi­in viedä palve­lut maaseudul­ta – ei sel­l­aista itse asi­as­sa kukaan halunnut.

Perus­suo­ma­laiset menet­tivät paljon kan­na­tus­taan keskustalle juuri sik­si, että nyt ei ollut aika osoit­taa tyy­tymät­tömyyt­tä vaan tur­va­ta omia etu­jaan, ja siihen vaki­in­tuneet kepu­laiset oli­vat luotet­tavampi vaihtoehto.

Perus­suo­ma­laiset koki­vat neljän pros­ent­tiyk­sikön tap­pi­on eli paljon enem­män kuin vihreät, joiden tap­pio kun­nal­lis­vaalei­hin ver­rat­tuna oli 1,8 pros­ent­tiyk­sikköä. Tosin oikeas­t­aan perus­suo­ma­laiset hävi­sivät vain 2,5 pros­ent­tiyk­sikköä, sil­lä sai­han hei­dän spin-offin­sa Val­ta kuu­luu kansalle peräti 1,5 pros­ent­tia äänistä. Joka kymmenes per­su oli siir­tynyt äänestämään superpersuja.

Kovin vaku­ut­tavasti vihreät eivät saa­neet teemo­jaan esille vaa­likeskusteluis­sa. Ei tosin kukaan saanut, kos­ka keskuste­lut oli­vat val­heel­lisen yksimielistä hyrinää siitä, että syy­dämme lisää rahaa kaik­keen, mitä vaan voidaan ajatel­la. Aika huonok­si jäi äänestäjän kulut­ta­jan­suo­ja, sil­lä onhan koko har­joituk­sen yht­enä tarkoituk­se­na vähen­tää sote-palvelu­ja Uudel­la­maal­la. Siitä, mis­tä vähen­netään, ei kukaan sanonut mitään, vaik­ka siitähän nämä val­i­tut val­tu­us­tot joutu­vat ensim­mäis­inä päättämään.

Se tiede­tään, että kun rahaa siir­retään pois  Uudelta­maal­ta, kokoomuk­sen mielestä ne rahat pitää ottaa köy­hiltä ja sairail­ta eikä ”kun­non ihmisiltä”. Sitähän se tarkoit­taa, ettei hyv­in­voin­tialueil­la ole vero­tu­soikeut­ta. Tämä olisi pitänyt vään­tää rautalangasta.

Oli Hesar­il­ta type­r­ää tehdä vaa­likoneessaan kysymyk­siä tyyli­in sitä tai tätä pitää edis­tää vaik­ka se mak­saisi lisää. Oikea kysymys olisi ollut, että sitä tai tätä pitää edis­tää, vaik­ka se merk­it­sisi leikkaamista muista sote-palveluista.

Vihrei­den mie­len­ter­veyspalvelu­ja puolta­va lin­ja oli asian sisäl­lön osalta paikallaan, mut­ta ei sil­lä kyl­lä ääniä saanut. Kohderyh­mä ei äänestä ja mui­ta ei kiinnosta.

Sote­vaalit eivät oikein kiin­nos­ta­neet nuo­ria ja ter­veitä kaupunki­laisia. Tilanne olisi ollut toinen, jos hyv­in­voin­tialueille olisi siir­ret­ty myös päivähoito. (Toiv­ot­tavasti ei koskaan siirretä.)

Siitä ei siis pidä olla huolis­saan, etteivät vihreät saa­neet nykykan­natuk­seen­sa näh­den nor­maalia 8,5 pros­ent­tia, vaan kan­na­tus jäi 7,4 pros­ent­ti­in. Huolis­saan pitää olla siitä, että 8,5 pros­ent­tia olisi ollut nor­maali tulos, jos äänestyspros­ent­ti olisi ollut 70 %. Mihin kan­na­tus on huven­nut? Vihreiltä on muu­ta­mas­sa vuodessa kadon­nut yli satatuhat­ta kan­nat­ta­jaa — enem­mänkin, sil­lä tois­es­ta päästä on tul­lut äänestysiän saavut­tanei­ta nuo­ria sisään.

Olen pitänyt suu­ni kiin­ni asi­as­ta, kos­ka entisen puheen­jo­hta­jan ei pitäisi puut­tua koko asi­aan, mut­ta kun muutkin entiset puheen­jo­hta­jat ovat kan­tansa sanoneet, avaan minäkin suuni.

Feminismiä ja vulgaarivasemmistolaisuutta

Vihrei­den 90 val­tu­ute­tus­ta naisia on 77 ja miehiä 13. Kan­natuk­sen kat­to on aika mata­lal­la, jos tarkoi­tus on men­estyä vain nais­ten äänillä.

Toinen seik­ka liit­tyy puolueen ase­moin­ti­in oikeis­to – vasem­mis­to ‑akselil­la. Vasem­mis­to­lais­ten osu­us on vihrei­den kan­nat­ta­jis­sa viime vuosi­na nous­sut huo­mat­tavasti, mut­ta vasem­mis­to­lais­ten määrä ei ole nous­sut. Muut ovat vain kadonneet.

Ongel­ma ei kuitenkaan ole puolueen ”vasem­mis­to­laises­sa” imagos­sa vaan sen tyhjyy­dessä. Ollaan vasem­mis­to­laisia tun­teen tasol­la, mut­ta ei ole esitet­ty toimi­vaa ohjel­maa näi­den tavoit­tei­den saavut­tamisek­si. Luulen, että Ville Niin­istö puhui vähän samas­ta sanoes­saan, että vihreät ovat kokon­aan pois­sa talous­poli­it­tis­es­ta keskustelusta.

Ilmeis­es­ti tämä on sitä iden­ti­teet­tipoli­tikkaa. Inhoan sitä yli kaiken.

Itse asi­as­sa Maria Ohisa­lon ulostu­lot eivät ole kovin vasem­mis­to­laisia, jos tutkii niiden sisältöä, mut­ta ne kuu­losta­vat vasem­mis­to­laisil­ta. Ajatel­laan nyt vaikka­pa ansiosi­don­naisen keston lyhentämistä.

Kyl­lä puolueeseen vasem­mis­to­laisia mah­tuu. Ongel­ma on siinä, että pitäisi mah­tua muitakin. Minä kaipaisin selkeäm­pää erot­tumista demareista ja Vasem­mis­toli­itos­ta siinä, että nämä ovat täysin SAK:n talu­tus­nuo­ras­sa. Kor­po­ra­tivis­min keinoin yhteiskun­taa ei uud­is­te­ta vaan semen­toidaan paikalleen.

Mikään ei ilah­du­ta kokoomus­ta niin paljon kuin se, että Vihreät keskit­tyvät tais­tele­maan samoista äänestäjistä Vasem­mis­toli­iton kanssa ja anta­vat suo­si­ol­la koulute­tut kaupunki­laiset kokoomukselle.

Sinän­sä varsi­nainen oikeis­to­lainen olisi vihreis­sä outo lin­tu, jos oikeis­to­laisu­udel­la tarkoite­taan yhteiskun­nal­lisen eri­ar­voisu­u­den hyväksymistä. Niitäkin on joskus ollut.

Jos lukee ana­lyyt­tis­es­ti kir­jaani 2020-luvun yhteiskun­tapoli­tik­ka, huo­maa, että se on tavoit­teil­taan hyvin vasem­mis­to­lainen, minkä myös San­na Kur­ro­nen tote­si arvostelus­saan Kansan­taloudel­lises­sa aikakauskir­jas­sa, mut­ta SAK:ssa en hyväksyt­tänyt tek­stiä etukä­teen, eivätkä olisi hyväksyneet.

Vihrei­den näkyvien poli­itikko­jen ulostu­lot eivät ole min­ua ilah­dut­ta­neet. Ongel­mana on niiden erään­lainen naivius. Vaikeista asioista ei uskalleta puhua, vaan leiv­otaan se kum­mallisen unelmahötön alle. Ei ole ymmär­ret­ty, että vihrei­den kan­nata­jakun­ta on aivan eri­laista. Sille voi puhua analyyttisesti.

Pystypäin fiksu!

Min­ua on viime aikoina pyy­det­ty eräisi­in taus­takeskustelui­hin, jot­ka koske­vat puolueen ohjel­man uud­is­tamista. Olen ollut yllät­tynyt keskustelun syväl­lisyy­destä ja asi­api­toisu­ud­es­ta. Tämähän on kun van­haan hyvään aikaan! Mik­si pitää näyt­tää ulospäin tyh­mem­mältä kuin oikeasti on?

Vihreät ovat koulute­tu­in puolue Suomes­sa. Ei sitä pidä mitenkään nolostella.

Siinä kuplas­sa, jos­sa minä elän, vihrei­den kan­na­tus on laskenut rajusti viime vuosi­na. Puolue oli aikanaan koulutet­tu­jen kaupunki­lais­ten kesku­udessa suurin puolue, mut­ta ei ole sitä enää.

On ollut hirveä moka vihreiltä keskit­tyä ”ydinkan­nat­ta­jakun­taansa”. Inhoan muutenkin aja­tus­ta muo­toil­la ohjel­mansa sen mukaan, mitä ”kan­nat­ta­jat” toivovat.

”Min­un pitää seu­ra­ta kansaa, olen­han hei­dän johtajansa”.

Jos näin tehdään, pitäisi edes osa­ta tulki­ta asen­ne­mit­tauk­sia. Vihrei­den aja­tus keskit­tää sanomansa varmim­mille ydinkan­nat­ta­jilleen on vähän sama kuin Keskus­ta puhuisi vain maanvil­jeli­jöille. Keskit­tymi­nen ydinkan­nat­ta­jakun­taan tarkoit­taa rajau­tu­mista ydinkannattajakuntaan.

Kokoomus voit­ti, mut­ta ei kokoomuk­sen anna­tus nous­sut kun­nal­lis­vaaleista kuin 0,9 %. Minus­ta kokoomus on täy­delli­nen alisuo­ri­u­tu­ja. Noil­la kor­te­il­la pitäisi pystyä kolmeenkymme­nen pros­ent­ti­in, mut­ta enpä ala neu­vo­maan. Sanon kuitenkin, että ei ole nor­maalia, että vuon­na 2022 agraaripuolue on samankokoinen kuin oikeis­to­lainen yleispuolue.

Vihreät ovat luisumas­sa takaisin pien­puolueek­si, mut­ta se on pysäytettävissä.

 

 

 

285 vastausta artikkeliin “Mitä ajattelen vihreiden vaalituloksesta?”

  1. Olen 30-vuo­tias kaupunki­lainen diplo­mi-insinööri ja olen tähän saak­ka äänestänyt kaikissa vaaleis­sa Vihre­itä. Nyt oli ensim­mäi­nen ker­ta, kun jouduin äänestämään Kokoomus­ta. Kyse oli vaalien aiheesta. Min­ulle ei ollut oikein selvää Vihrei­den lin­ja näis­sä hyv­in­voin­tialuei­den asiois­sa ja toisek­seen pelkäsin vihrei­den muut­tuneen liian vasem­mis­to­laisek­si. Ollaak­seni sinivihreä pohdin, että joudun jatkos­sa vaaleis­sa hajaut­ta­maan ääneni joka­toinen ker­ta kokoomuk­selle ja joka­toinen ker­ta vihreille. Kun­tavaaleis­sa tulen edelleen äänestämään Vihre­itä, kos­ka kan­natan auto­ton­ta kaupunkielämää. Pelkään että eduskun­tavaaleis­sa ääneni menee taas Kokoomukselle.

    1. Viher­hörhöys on ris­tiri­idas­sa jokaisen ihmisen henkilöko­htais­ten vapauk­sien kanssa. He eivät halua sin­un aja­van autol­la, luke­van lehtiä, pyyhkivän taka­puol­ta paper­il­la, osta­van etelän hedelmiä, läm­mit­tävän asun­toasi tai ylipäätään tekevän mitään, mis­sä voisi kulua ener­giaa tai syn­tyä saastei­ta. Valitet­tavasti käytän­nössä kaik­ki mitä teemme joka päivä kuu­luu tuo­hon kategoriaan. 

      Lisäk­si sin­ua koulutet­tua pitää syr­jiä jot­ta joku muu saa oikeutesi etkä sinä tai sin­un lapset. Ulko­maille saa matkus­taa jos leikkii kom­pen­saa­ti­oleikkiä autol­la ei saa ajaa man­skul­la pait­si jos isi hakee koti­in mieltä osoit­ta­mas­ta. Rikkaiden lap­sil­la on varaa leikkiä ja köy­hä mak­saa virherhörhöilyt

    2. Olin kir­joit­ta­mas­sa tähän vas­taus­ta, mut­ta se lähti sen ver­ran laukalle, että päädyin kir­joit­ta­maan erik­seen blo­gi-kir­joituk­sen. Sinivihreälle järkevään talousa­jat­telu­un kykenevälle puolueelle var­masti olisi tilaus­ta. Täl­läkin het­kel­lä Vihreil­lä on hyviä nos­to­ja poli­it­tises­sa ohjel­mas­sa, mut­ta ne eivät siel­lä valitet­tavasti läm­mitä äänestäjiä.

      https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/saku-salminen/markkinaliberalismi-on-vihreiden-mahdollisuus/

    3. “Pelkään vihrei­den muut­tuneen liian vasem­mis­to­laisek­si”. Mitä kauheaa on mod­ernissa yleis­vasem­mis­to­laisu­udessa? Mitä kauheaa on arvolib­er­aal­i­udessa, ympäristökri­isien ehkäisyssä, taloudel­lisen ja sosi­aalisen tasa-arvon vaal­imises­sa, yhteiskun­nal­lisen luot­ta­muk­sen rak­en­tamises­sa, sen estämisessä ettei val­ta valu vain kaikkein rikkaim­mille (raha=valtaa=rahaa=valtaa…)? Vasem­mis­to antaa yksi­tyisen sek­torin tol­ska­ta vapaasti tietyis­sä rajois­sa, jot­ka ovat elin­tärkeitä vahinko­jen vält­tämisek­si, vasem­mis­to ei halua sosial­isoi­da kaikkea. Sitä pait­si poli­ti­ikan freimaus­ta on siir­ret­ty niin rankasti oikealle viime vuosikym­meninä, että nyky­vasem­mis­toli­it­to­lainen poli­ti­ik­ka olisi ihan liian oikeis­to­laista 1970-luvun kokoomukselle!

      Vasem­mis­to­laisu­u­den pelko on sisäl­lötön­tä p:n jauhan­taa. Pääo­ma on medi­ansa kaut­ta jo vuosikym­meniä mus­ta­maalan­nut vasem­mis­to­laisu­ut­ta ja vasem­mistop­uoluei­ta. EVA on pyrkinyt “mas­savaikut­tamiseen äärim­mäisel­lä julk­isu­udel­la” ja on siinä onnis­tunutkin, päätellen sivistymät­tömistä, jot­ka kavah­ta­vat vasem­mis­to­laisu­ut­ta ilman mitään oikei­ta perustei­ta. Medi­an mus­ta­maalauskone toimii tuhan­sil­la tavoil­la edelleen joka päivä vuo­den ympäri. 

      Mitä tulee vihrei­den vasem­mis­to­laisu­u­teen, siitä ei ainakaan ker­ro Palmi­an yksi­tys­tämi­nen. Vihreät ovat valmi­ita yhtiöit­tämään, ulkois­ta­maan ja yksi­ty­istämään, mitkä ovat tuhoisia yhteiskun­nalle aina kun kyse monopoleista ja perus­palveluista. Nyrkkisään­tö: mikä yhtiöitetään, se lop­ul­ta yksi­ty­is­tetään (voi men­nä kauankin, mut­ta lop­ul­ta tapahtuu).

      Kun talous­poli­ti­ik­ka ei ole liik­keen peruskau­raa, sen muo­vau­tu­miseen vaikut­taa sat­tuma. Ruot­sis­sa vihreät ovat ilmeis­es­ti vasem­mistop­uolue. Suomes­sa vihrei­den talous­poli­ti­ikkaan on kai vaikut­tanut yhden tai muu­ta­man ihmisen tais­to­lais­trau­ma (jon­net: mitkä vit..taistolaiset???). Tais­to­laiset oli­vatkin karmeaa porukkaa, mut­ta niiden perus­teel­la ei voi vetää ves­san­pön­töstä alas koko vasem­mis­to­laisu­ut­ta. Se on kuin kato­lilaisu­us määriteltäisi­in IRA:n teko­jen perusteella.

      Josko tämä nyt menisi per­ille: vihrei­den oikeis­toki­imaan ja osan poten­ti­aal­is­ten vihrei­den äänestäjien vasem­mis­tokam­moon vaikut­taa MEDIA ja sen väsymätön vasem­mis­toide­olo­gian maineen myrkyt­tämi­nen! Kat­sokaa, ketkä medi­an omis­ta­vat, tot­ta kai ne tekevät har­ti­avoimin työtä kansan (erit. talous­poli­it­tisen) mielip­i­teen manipuloimiseksi!

      1. Etelän metia. Se on per­su­jen, vasem­mis­ton, VKK:n ja Paa­vo Väyry­sen kimpussa.

        Eikö ole mah­dol­lista, että ihmiset saat­taisi­vat olla eri mieltä vasem­mis­to­lais­ten kanssa ilman, että media on aivopessyt hei­dät? Vai menikö se sit­tenkin niin, että kaik­ki oikeasti oli­si­vat per­su­ja, mut­ta kun medi­as­sa sor­si­taan ja Hesari on mädät­tänyt kansan. Joku on joskus saat­tanut näinkin väittää.

      2. Har­mi ettemme itse osaa ajatel­la, vaan tar­bit­semme siihen kaltaisi­asi. Halu­an takaisin sen aiem­man vihre­an puolueen joka sal­li min­un ajatel­la ja muo­dostaa omat mielip­i­teeni. Nyt min­ut var­maan kivite­taan kun olen eri mielta kuin inter­sek­tion­aaliset fem­i­nis­tit tms. Olen varakas, kan­natan vihre­i­ta, en vasem­mis­to­laisia arvoja.

      3. Väit­teesi “poli­ti­ikan freimaus­ta on siir­ret­ty oikealle” ei pidä mit­tausten perus­teel­la paikkansa.
        Ennem­minkin tren­di puoluei­den arvokar­tal­la on ollut siir­tymä kohti laito­ja, ei ainakaan trendi­no­mais­es­ti oikealle.

        2019 eduskun­tavaalien vaa­likonev­as­tausten perus­teel­la kaik­ki puolueet pl. PS, Sin ja LN siir­tyivät vasem­malle (ks. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006026006.html).

        2021 tren­di oli polar­isaa­tio (ks. https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007985565.html)

      4. Sylt­ty, äläpä vedä tähän mukaan harhaisia per­su­laisia, väyrysiä ym. Eikä kyse ole “etelän medi­as­ta”, vaan enem­mänkin “eteläran­nan” medi­as­ta, elinkei­noelämän medi­as­ta. Tarvit­see vain kat­soa medi­an omis­tus­ta, siel­lä on suur­pääo­maa ja maakun­tien liikemiehiä, jot­ka ovat aina käs­in­poim­i­neet sopi­vat pää­toimit­ta­jat, jot­ka sit­ten val­it­se­vat niskuroimat­tomat alaisen­sa. Tarvit­see vain kat­soa pääkir­joituk­sia, ne tois­ta­vat melkein sanas­ta sanaan elinkei­noelämän sanomaa. Tarvit­see vain kat­soa, mitä kolum­nis­te­ja ja asiantun­ti­joi­ta media val­it­see. Tarvit­see vain kat­soa, mitä val­i­taan uutisek­si, mitä ei. Tuore esimerk­ki: kun vasem­mis­to­hal­li­tuk­sen aikana työl­lisyysaste on korkea, se ei ole uuti­nen, mut­ta kun vas.hallituksen aikana työl­lisyysaste mata­lampi, media nil­lit­tää siitä kaikil­la kanav­il­la jatku­vasti. Media nos­taa oikeis­to­laista ide­olo­giaa ja oikeis­to­laisia poli­itikko­ja, ja dis­saa vasem­mis­to­laista ide­olo­giaa ja vasem­mis­to­laisia poli­itikko­ja. Ote­taan­pa iltapäiväle­hdet, toises­sa on kak­si kuu­luisaa tapaus­ta, jot­ka veris­es­ti vihaa­vat vasem­mis­toa (ja myös vihre­itä). Toises­sa ip-lehdessä on julkikokoomus­laisia pääkir­joi­tus­toimit­ta­ji­a­ja toimit­ta­jia ja kokoomus­ta lähel­lä ole­va pt. Iltasanomat on ollut vasem­mis­to­vas­tainen jo kauan (aina?) ja Iltale­hti on oikeis­to­laisen lehden jatku­mo, oikein määrit­telee itsen­sä “yrit­täjämyön­teisek­si”. Maakun­tale­hdet ovat maakun­tien liikemiesten hal­lus­sa (omistus+mainosrahat) ja se näkyy härskin oikeis­to­laise­na, elinkei­noelämän etu­ja puo­lus­ta­vana lin­jana. Hesari on ylikansal­lisen pääo­man lehti, joka hyysää wahlroose­ja ja apu­sia. Hesar­il­la on varaa antaa pari nurkkaa vasem­mis­tomielip­iteille, mut­ta todel­li­nen pääo­man kri­ti­ik­ki estetään. Kir­sikkana kakun pääl­lä pääo­ma on val­taa­mas­sa Yleä, kat­sokaa kuka on nyt Ylen hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­ja. Myös Ylen nykyi­nen u&a‑päätoimittaja on ollut oikeis­to­laises­sa Aamule­hdessä. Län­nen medi­an pt myös Aamule­hden mafi­as­ta. Tämä on tutkit­tua tietoa: EVA on harjoittanut/harjoittaa “mas­savaikut­tamista äärim­mäisel­lä julk­isu­udel­la”, se tapah­tuu pääo­man medi­an kaut­ta (ja nyky­isin var­maan myös somes­sa). En voi aut­taa, jos ihmiset ovat niin naive­ja, etteivät tajua kuviota.

      5. Pia-Petri Pam­pu­la-Kutrille huomiona että vaik­ka Ylen hal­li­tuk­ses­sa on ulkop­uolisia jäseniä puheen­jo­hta­jas­ta alka­en on Ylen hallinnolli­nen elin sen hallintoneu­vos­to joka itse val­it­see hal­li­tuk­sen jäsenet ja puheen­jo­hta­jan. Kuitenkin Ylen hallintoneu­vos­to koos­t­uu kansane­dus­ta­jista suuril­ta osin (toki edustet­tuina on myös. Ylen omat vak­i­tuiset toimittajat).Oikea ja paljon rak­en­ta­va keskustelu olisi se että tarvi­taaanko Ylen hallintoneu­vos­toa siinä muo­dos­sa kuin se on ollut siitä läh­tien kun Yle on perustet­tu vuodes­ta 1926. Ensin radion ja sit­ten TV toimin­nan kaut­ta. Tiedän monia entisiä elä­keel­lä ole­via Ylen toimit­ta­jia jot­ka pitävät Ylen hallintoneu­vos­toa van­hen­tuneena insti­tu­ut­ti­na joka voisi lakkaut­taa kos­ka se on poli­it­ti­nen elin. Helsin­gin Sanomat on yksi­tyi­nen medi­at­a­lo joka toimii ihan muual­la taval­la kuin Yle. Oikea kysymys on Ylen kohdal­la se mik­si MTV3 ei tee työtään parem­min kuin Yle. MTV3 aikoinaan perustet­ti­in Ylen vas­takohkasi kuten Bri­tan­ni­as­sa BBC:n vas­tako­hdak­si perustet­ti­in Sky News. Muis­tan hyvin itse kun Nelo­nen lanseer­at­ti­in 1997. Iso tapah­tu­ma kaik­ki liput­ti Nelosen puoles­ta. Sopii vain kat­soa mis­sä tilas­sa Nelo­nen on nyt uutiskanava.Suomi on pieni val­to jon­ka kieli on rajalli­nen. Juuri tämän takia emme voi olla niin monipuo­li­nen media yhteiskun­ta kuin Euroopan isot kie­li­maat kuten Sak­sa, Ran­s­ka, Bri­tan­nia ja Espan­ja. Pohjo­is­maid­enkin kohdal­la tulee kie­limuuri kos­ka suomenkieli poikkeus Euroopan kielikar­tal­la yhdessä viron ja unkarin kanssa. Jos halu­amme Suomes­sa ylläpitää suomenkielistä media on Yle vält­tämätön insti­tuu­tio kos­ka sil­lä on laa­ja kir­jeen­vai­h­ta­ja verkos­to ja sen ohjel­mat on hyvin monipuolisia mikäli niitä kat­soo tai kuun­telee ana­lyyt­tisem­min kuin mitä yleen­sä suurel­la yleisöl­lä on tapana tehdä kun some sot­kee mon­es­sa yhtey­dessä pakkaa.

      6. EVA tuot­taa sitä mate­ri­aalia ja julka­isu­ja mitä varten EVA on aikoinaan vuon­na 1974 perustet­ti­in. Max Jakob­son tote­si vuon­na haas­tatelus­sa vuodelta 1992 että EVA perustet­ti­in 5 vuot­ta liian myöhään. EVA:n perus­tamisel­la oli tuol­loin poli­it­tista ja yhteiskun­nal­lista tilaus­ta. Voidaan kysyä mik­si MTK tai ay-liikeet eivät ole perus­ta­neet yhdessä tai erik­seen omaa vai­h­toe­htoista toim­i­jaa kuten EVA.EVA on mon­es­sa yhteyssä riip­pumatom­pi kuin MTK tai Kale­vi Sor­sa säätiö.Sama kos­kee ulkopoli­ti­ikan ana­lyysia. Suome­sa on kak­si saman­laista insti­tuu­tio­ta jot­ka tutki­vat ja analysoi­vat ulkopoli­ti­ikan tutkimus­ta. Alek­san­teri-insti­tu­ut­ti ja Ulkopoli­it­ti­nen insti­tu­ut­ti. Yksi iso insti­tu­ut­ti olisi parem­pi vai­h­toe­hto kuin kak­si saman­laista joi­ta yhdis­tää vain jonkin­lainen eri­lainen suh­tau­tu­mi­nen ide­al­o­gis­es­ti Venäjään ja Yhdysvaltoihin.

      7. Pia-Petri Pam­pu­la-Kutrille huo­mau­tuk­se­na että kyl­lä kato­lilaisu­us ja IRA yhdis­tet­ti­in yksi kokon­aisu­udek­si 1970-ja 1980-luvul­la Pohjois-Irlan­nis­sa ulsterin lojal­isti protes­tant­tien näkökul­mas­ta aina siihen asti kun aloitet­ti­in rauhan­neu­vot­te­lut joi­ta johti Yhdys­val­tain ulko­min­is­ter­iön Pohjois-irlan­nin eri­tyise­dus­ta­ja senaat­tori George J. Mitchell joka toi­mi pääneu­vot­teli­jana. Katolisu­us on ollut mon­es­sa yhtey­dessä Englan­nin refor­maa­tion pää­vas­tus­ta­ja kos­ka kiis­tas­sa oli paavin ja Englan­nin hal­lit­si­jan väli­nen kiista ei niinkään teologi­nen kun oli Mart­ti Luther­il­la ja paav­il­la. Vielä vuo­teen 2013 Bri­tann­ian kru­u­nun­per­imys laki ei sallinut kato­lilais­ten avi­o­li­it­toa kuninkaal­lisen per­heen jäsen­ten kanssa.

    4. Epä­selväk­si on jäänyt, mitä nämä “yhyy, yhyy, ei vasemmistolaisuutta”-tyypit sit­ten halu­a­vat? Mitä uhri­lahjo­ja vihrei­den pitää kan­taa oikeis­to­laisu­u­den alt­tar­ille? Vielä enem­män yhtiöit­tämistä, ulkois­tamista ja yksi­ty­istämistä? Mitä pitäisi pan­na lihoik­si? Finngrid, sote, VR, väylät, vesi­laitok­set, koulut? Normin­purkutalkootko himot­taa? Sään­te­lyn pois­to ympäristön­suo­jelus­ta ja ihmis­ten ter­vey­den suo­jelus­ta? Kaik­ki mata­lak­si ja vahvim­mat selvitkööt. Paikalli­nen sanelu työ­paikoille? Ammatil­lisen jär­jestäy­tymisen kiel­to? Pääo­ma­lle vielä lisää veronkeven­nyk­siä ja veronkier­tokeino­ja? Varakku­us-ja tulo­ero­jen entis­es­tään kas­vat­ta­mi­nen? No, eivät vihreät ainakaan ay-liik­keen taskus­sa ole, joten siinä ei voi “petra­ta”. Samaan hen­gen­ve­toon on mainit­ta­va, että elinkei­noelämän lukuis­ten etu­jär­jestö­jen ja yri­tys­ten taskuis­sa se vas­ta por­var­itun­gos onkin. 

      Totu­us on, että ympäristökri­isit ja rajalli­nen pla­neet­ta pakot­ta­vat myös vihreät vielä reilusti vasem­malle. Se on edessä, turha rim­puil­la. Siis, jos halu­amme säi­lyt­tää elinkelpoisen pla­nee­tan. Toki voimme vali­ta myös fasis­min ja sivil­isaa­tion tuhonkin. Mut­ta jos halu­taan elää jotenkin sivistyneesti yhdessä resurs­seil­taan rajal­lisel­la pla­nee­tal­la, on pakko oppia jaka­maan reilum­min vähem­mästä. Se tarkoit­taa väistämät­tä var­al­lisu­u­den tasaisem­paa (huom. ei täysin tasaista) jakoa, var­al­lisu­uskat­to­ja ja pääo­man kuri­in lait­tamista. Talouden pyörän pitää olla pienem­pi ja pyöriä hitaam­min, vähem­mästä pitää riit­tää mah­dol­lisim­man mon­elle. Ei ole varaa tuh­la­ta jät­tiomaisuuk­sia rikkaiden tileille. Val­ta­vat julkiset investoin­nit tarvi­taan yhteiskun­nan luomisek­si, joka pyörii ener­gia-ja raa­ka-ainekestävästi. Val­tavia varo­ja tarvi­taan tur­vaverkko­jen luomiseen ja uudelleenk­oulut­tamiseen, kos­ka paljon ihmisiä jää työt­tömäk­si fos­si­il­i­taloud­es­ta. Jot­ta eivät ajaudu ääri­oikeis­tolle hedelmäl­lisek­si maaperäk­si. Muu­tok­sen täy­tyy olla demokraat­tis­ten elin­ten ja julkisen sek­torin johta­ma. Ei elon­muskien. On kiel­let­tävä liikarikkaiden tuotan­to, otet­ta­va tiukat antitrusti­lait käyt­töön ja kon­trol­loita­va pääo­ma­li­ikkeitä. Tyh­mem­pikin pystyy tähän aja­tushar­joituk­seen, jon­ka lop­putu­los on aina sama: joko jae­taan reilusti resurssit tai tapel­laan veris­säpäin sivil­isaa­tio tuhoon. Sitä kan­nat­taa pohtia sekä vihrei­den että pep­pukipuis­ten oikeis­toulisi­joiden. Perus­nat­sil­lis­mieliset ja iso frak­tio kokoomuk­ses­ta muuten ovat ilmeis­es­ti valin­neet jo tuon jälkim­mäisen vaihtoehdon.

      1. Pia-Petri Pam­pu­la-Kutrille vasti­neena että jos ajatuk­sesi on vähen­tää talouskasvua kuten annoit ymmärtää niin sil­loin tuo aja­tus jol­la vält­tää sen että työt­tömät eivät ajau­tu­isi fos­si­il­i­taloudessa työt­tömik­si. Miten ajat­telit luo­da julkiset investoin­nit ? Jos ideasi on korkeavero­tus, kon­trol­loitu pääo­man muo­dos­tus ja yksi­tyisen liike­toin­nan kova sääte­ly aina kat­u­rav­in­toloista suur­te­ol­lisu­u­teen niin mihinkään ei investoi­da kun uusia keksin­töjä nimeno­maan kek­sii Elon Muskin kaltaiset insinöörit tai Linus Tor­valdsin kaltaiset luo­vat ihmiset.Olisiko Suomes­sa nyt keskus­läm­mi­tys­tä, vesives­so­ja tai sähköhel­lo­ja joka kodis­sa jos niiden tuot­ta­mi­nen olisi annet­tu julkiselle sek­to­rille? Finngrid, VR, väylät, vesi­laitok­set, perusk­oulut ovat jo julkises­sa omis­tuk­ses­sa eivät niitä mikään puolue ole sanonut että ne pitäisi myy­dä tai yki­ty­istää. Sote puolel­la on jo ollut yksi­tyi­nen sek­tori aina niin kauan kuin Suomes­sa on ollut julki­nen ter­vey­den­huolto joka mon­es­sa yhtey­dessä toimii parem­min kuin kun­nalli­nen ter­vey­den­huolto tästä hyvä esimerk­ki on työterveys.

        Neu­vos­toli­itossa 1920-luvul­ta alka­en toteutet­ti­in tuol­lainen yhteiskun­nalli­nen kokeilu mitä ajat takaa mut­ta kyl­lä siinä kävi huonosti. 

        Suomes­sa on jo antitrusti­lait johtuen EU:n kil­pailu­lain­säädän­nöstä. Jos yksi­tyi­nen sek­tori ei investoi ei investoi myöskään julki­nen kos­ka mis­tä julki­nen saa pääo­mat jos yksi­tyi­nen sek­tori lopet­taa toimin­nan kokonaan.

        Nyky­is­ten työt­tömien tämän het­ki­nen ongel­ma ei ole ammatil­lisen jär­jestäy­tymi­nen vaan se että tiuk­ka ammatill­i­nen jär­jestäy­tymi­nen rajoit­taa mon­en työt­tömän ase­maa työ­markki­noil­la kos­ka eivät kuu­lu ammat­tili­it­ton tai kas­saan joka on sidot­tu liit­ton hyvinkin tiukasti. Osmo Soin­in­vaara oli asi­as­ta tänään Yle Radio 1:ssä tästä ongel­mas­ta itse asi­as­sa puhu­mas­sa kun eräät työt­tömät jot­ka eivät kuu­lu liitoi­hin ovat nyt työt­täminä kun voisi­vat olla työssä.Heille vapaampi paikalli­nen työ­paik­ka kohtainen sopimusjär­jestelmä olisi parem­pi kos­ka oli­si­vat töis­sä eivätkä työt­täminä joista seu­raa monia sosi­aal­isia ongelmia. Juuri tämän takia työt­tämät ja vähä­tu­loiset joutu­vat ääri­oikeis­ton hedelmäl­lisek­si kohteek­si kos­ka ääri­oikeis­to etsii yhteiskun­nan syn­tipuk­it eli ulko­maalaiset ja vähen­m­mistöt ja lupaa sit­ten työt­tömille ja pien­tu­loisille ne työ­paikat kun ulko­maalaiset ja vähen­m­mistöt on ääri­oikeis­ton toimes­ta ajat­tu ulos maas­ta. Näin tapah­tui 1970-luvul­la Ugan­das­sa kun Idi Amin karkoit­ti Ugan­das­ta 80 000 intialais­taus­taista vähem­mistöon kuu­lu­vaa ihmistä ja lupasi hei­dän omis­ta­vansa liikeyri­tyk­set afrikkalaisille.Lopputulos oli Ugan­dan talouden rom­ah­t­a­mi­nen eikä afrikkalaisen työl­lisyy­den nousu. 

        Oletko ajatel­lut että liian tiuk­ka jär­jestäy­tymisas­te on täl­lä het­kel­lä rasite työl­lisyy­delle kos­ka kaik­ki eivä kuu­lu liit­toi­hin joiden kaut­ta kas­so­jen rahoi­hin on mon­es­sa yhtey­dessä ain­oa tie päästä kiin­ni. Muuten ain­oa tapa tien­ata lisä­tu­lo­ja on joko tyhjien pul­lon­jen keräämi­nen tai mar­jo­jen poi­mini­nen metsästä

      2. Hra Somani, tutus­tup­pa Mar­i­ana Mazu­ca­ton jut­tui­hin, nimeno­maan julkises­ti rahoite­tut laitok­set tuot­ta­vat keksin­töjä, joi­ta rikkaat sit­ten kaap­paa­vat itselleen. Elon Musk taitaa myös olla täl­lainen val­tion­tukim­il­jardööri. Väsynyt­tä muuten vetää taas ker­ran tuo neukku­la-kort­ti esi­in. Neukku­la oli myös epäon­nis­tunut sys­tee­mi ja sil­läkin taval­la olisi elinkelpoisen maa­pal­lon saanut tuhot­tua, ehkä hitaam­min vain. Tuhovoimas­saan riis­tokap­i­tal­is­mi on ylivoimaisin. Kukaan ei ole lopet­ta­mas­sa yksi­ty­istä sek­to­ria kokon­aan, mut­ta on myös kum­malli­nen aja­tus että kaik­ki taloudelli­nen toimeli­aisu­us olisi mah­dol­lista vain yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la. Kyl­lä on ihan legi­t­i­im­iä taloudel­lista toim­intaa vaik­ka raha ei vält­tämät­tä kul­je koskaan yksi­ty­is­ten tilien kaut­ta. Mietip­pä mis­täs yksi­tyi­nen pääo­ma on peräisin: yhteis­maan aitaamis­es­ta. Vai menikö sin­un mielestäsi niin, että alus­sa jumala loi yksi­tyisen omaisu­u­den ja sit­ten se jou­tui parati­isin ulkop­uolelle ja siel­lä siihen iski kiin­ni inhot­ta­va loinen niemeltä julki­nen sek­tori? Pip­ipäi­nen aja­tus, että yksi­tyi­nen vain luo kaiken ja julki­nen vain kulut­taa. Ei se niin mene, kaik­ki ovat ris­ti­in rasti­in riip­pu­vaisia toi­sis­taan. Maan ja resurssien omis­ta­ji­na voivat olla myös julkiset tahot tai osu­uskun­nat ja julki­nen taho voi olla hyvinkin inno­vati­ivi­nen. Julki­nen omis­tus on yleen­sä demokraat­tisem­pi ja avoimem­pi vai­h­toe­hto ja monop­o­lien kyseessä ollessa pakko. Ja kyl­lä ovat persut&porvarit yksi­ty­istämässä lop­utkin kohteet heti kun silmä vält­tää. En luo­ta het­keäkään esim. kokoomuk­sen lupauk­si­in, että tätä tai tuo­ta kohdet­ta ei yksi­ty­is­tet­täisi. Paikalli­nen “sopimi­nen” on paikallista sanelua kaikille muille pait­si aivan erikoishuippuosaajille.

      3. Pia-Petri Pam­pu­la-Kutri, kyl­lä merkit­tämät keksin­nöt ovat keskit­ty yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la jos­ta ne on ostet­tu julkiselle sek­to­rille tai tilat­tu julkiselle sek­to­rille. Ote­taan esimerkik­si tietoli­ikenne tai ATK ohjelmis­tot ja käyt­töjär­jestelmät ja muut inno­vaa­tiot joi­ta toden­näköis­es­ti itsekin käytät arkielämässäsi. Win­dows käyt­töjär­jestelmän kehit­täjä oli nuori yliopis­tos­ta opin­not kesken jät­tänyt Bill Gates nimi­nen yliop­pi­las. Toden­näköis­es­ti käytät hänen tuot­tei­ta kun avaat tietokoneen. Jos et niin vai­hteis­tona on sit­ten Linus Tor­valdsin vapaa-ajal­laan kek­simä käyt­töjär­jestelmä tai sit­ten Steve Job­sin lanseer­aa­ma Mac. Lop­pu­jen lopuk­si nämä kolme idea nikkaria onnis­tu­i­v­at luo­maan käyt­töjär­jestelmät nykyiselle tietokoneille jot­ka sen aikaiset iso­jen ATK fir­mo­jen kuten IBM:n toim­i­tusjo­hta­jat eivät onnis­tuneet edes visioimaan vaik­ka heil­lä oli kaik­ki resurssit käytössä. Sopii kysyä mik­si näin kävi. Kolme luki­o­laista onnis­tui luo­maan käyt­töjär­jestelmät joiden käyt­täjä lukumäärä koko maail­mas­sa on ylivoimais­es­ti enem­mistö maail­man väestöstä käyt­tää Päivittäin

        Neu­vos­toli­iton otin esimerk­ki ihan sen takia kos­ka siel­lä yritet­ti­in luo­da 1930-luvul­ta alka­en tek­nol­o­gista etu­matkaa mui­hin mai­hin kuten Bri­tan­ni­aan, Sak­saan ja Yhdys­val­toi­hin jok­seenkin alus­sa onnis­tuneesti. Esimerkik­si Neu­vos­toli­it­to onnis­tui raket­ti teknolo­gias­sa alus­sa paljon parem­min kuin esimerkik­si Yhdys­val­lat. Myös ener­gia tuotan­nos­sa kuten vesivoimas­sa ja ydin­voimas­sa Neu­vos­toli­it­to oli mon­es­sa suh­teessa alus­sa 1960-luvul­la ylivoimainen ykkö­nen. Se mil­loin Neu­vos­toli­it­to jäi kehi­tyk­ses­tä jäl­keen oli 1980-luvun alku. Neu­vos­toli­it­to on hyvä esimerk­ki kuin­ka asioi­ta julkises­sa suun­nit­telus­sa ei onnis­tut­ta kehit­tämään alueel­la jota kut­su­taan tuoteke­hite­lyk­si. Hyvä esimerk­ki on Lovi­isan ydin­voimala joka raken­net­ti­in neu­vos­toli­it­to­laisel­la teknolo­gial­la eikä Lovi­isan ydin­voimala ole tähän men­nessä räjähtänyt kos­ka sitä on omis­ta­jien tahol­ta mon­ta ker­taa huol­let­tu ja uusittu.

        En ole henkilöko­htais­es­ti edes ole sitä mieltä että kaik­ki taloudelli­nen toimeli­aisu­us olisi mah­dol­lista vain yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la. Hyvä esimerk­ki on tästä koulut. Koulu­jen yksi­ty­istämisessä ei todel­lakaan saavute­ta sitä mitä esimerkik­si yksi­tyisen sek­torin Sote palvelu­iden tuot­ta­jien panok­ses­sa on mah­dol­lista saavut­taa. Ei tarvitse kuin kat­soa tämän het­k­istä rokotekat­tavu­ut­ta esimerkik­si Tan­skas­sa jos­sa on julki­nen ter­vey­den­huolto ja yksi­tyi­nen jot­ka toimi­vat erit­täin tiivis­sä yhteistyössä. Mut­ta Ruotsin vapaak­oulut malli oli täy­del­lis­es­ti epäon­nis­tunut han­ke mut­ta ihan pienenä yksi­tyisko­htana se oli Ruotsin sosi­aalidemokraat­ti­nen puolue joka lanseerasi vapaak­oulut Ruot­si­in 1990-luvun lop­ul­la eikä por­varipuoluei­den allianssi jot­ka kyl­lä jatkoi­vat sitä mallia 2000-luvun puo­liväli­in asti.

        Monop­o­lien kohdal­la olen ehdot­tomasti sitä mieltä että monop­o­lit ovat huonoa pait­si luon­nolli­nen monop­o­li kuten veden, kaa­sun ja sähkön jakelu ja rautatei­den ylläpi­to. En ole myöskään kovinkaan innos­tunut yksi­tyis­es­tä vankeina huollosta. 

        Tuokin ajatuk­si että yksi­tyi­nen pääo­ma on peräisin yhteis­maan aitaamis­es­ta. En oikein hah­mo­ta mis­tä yhteis­maas­ta on kyse mut­ta jos asi­aa tarkastelee per­in­teisen maan­omis­tuk­sen näkökul­mas­ta niin kyl­lä per­in­teisessä maan­omis­tus malleis­sa on ollut Euroopas­sa ja Aasi­as­sa feo­daalisen yhteiskun­nan poh­jana hyvinkin pitkään maan­omis­tuk­sen keskit­tymi­nen aatelis­tolle. Kuitenkin en tarkoi­ta tässä keskustelus­sa maan­omis­tus­ta vaan teknolo­gian kehi­tys­tä kuin­ka ja miten eri tekniset inno­vaa­tiot ovat syn­tyneet ja ketkä ne ovat keksineet. 

        En kat­so asi­aa ollenkaan mitenkään uskon­nol­lis­es­ta näkökul­mas­ta kuten itse yri­tit epäon­nis­tuneesti luo­da sel­l­aisen mieliku­van että se olisi min­ulle jonkin­lainen uskon­nolli­nen sanoma eli tuo sin­un oma fan­tasi­aa joka kuu­luu seu­raavasti; “menikö sin­un mielestäsi niin, että alus­sa jumala loi yksi­tyisen omaisu­u­den ja sit­ten se jou­tui parati­isin ulkop­uolelle ja siel­lä siihen iski kiin­ni inhot­ta­va loinen niemeltä julki­nen sek­tori”. Tuo oli Pia-Petri Pam­pu­la-Kutrin omaa mielikuvitusta.

        Kyl­lä jotkut puri­taan­it näin ajat­tel­e­vat esimerkik­si protes­tantises­sa kalvin­is­mis­sa on täl­läi­nen idea että pelkästään yksi­tyi­nen työn­teko takaa paikan taivaas­sa. Itse olen sen ver­ran luter­i­lainen, vaik­ka en kuu­lu kirkkoon enkä ole koskaan ollut kirkon jäsen, olen enem­män kohtu­ullisu­u­den kan­nat­ta­ja kuten oli Mart­ti Luther.Kunhan sen kohtu­ullisu­u­den rajan ei määritele mikään keskusjo­htoinen keskuskomitea vaan siinä on myös val­i­tus oikeus.

        Olen mainit­se­masi Osu­uskun­ta toimin­nan ehdo­ton­ta kan­nat­ta­ja ja olen ottanut osu­uskun­nat mon­es­sa yhtey­dessä vai­h­toe­htoise­na mal­li­na tässä blo­gis­sa mon­es­sa yhtey­dessä esille ja sen takia pidän esimerkik­si Israelin monia taloudel­lisia tek­i­jöitä mal­li­na muille maille etenkin kehit­tyville maille kos­ka Israel oli aikoinaan itsekin kehit­tyvä kansan­talous. Juuri israelilainen kib­butz maat­alouden osu­us­toim­inta tilat ovat onnis­tuneet luo­maan Israelista mon­es­sa suh­teessa omavaraisen kansan­talouden maataloudessa. 

        Huo­maut­taisin että Suomes­sa esimerkik­si osu­us­toim­inta ketju Trade­ka pyörit­tää Suomes­sa monikansal­lis­ten amerikkalais­ten pikaruo­ka ketju­jen kuten Burg­er Kingin ja Taco Bellin liike­toim­intaa Restelin omis­taa osu­us­li­ike Trade­ka jota hallinnoi Tradekan säätiö jon­ka toimin­nas­sa on hyvin paljon Vasem­mis­toli­iton ja SDP:n jäseniä. 

        Kysynkin Pia-Petri Pam­pu­la-Kutril­ta mitä mieltä olet itse henkilöko­htais­es­ti onko osu­us­toimin­nan syytä palvel­la Suomes­sa monikansal­lisia yhtiötä kuten ne täl­lä het­kel­lä Suomes­sa tekevät? 

        En tiedä mitä julk­ista sek­torin omis­tus­ta ajat­telit että se olisi yleen­sä demokraat­tisem­pi ja avoimem­pi vai­h­toe­hto kuin monop­o­lit kos­ka myös monop­o­li voi olla julkises­sa omis­tuk­ses­sa esimerkik­si Alko jon­ka toim­inta on pääasi­as­sa voiton tavoit­telu on myymäl­lä alko­ho­lia .Hyvin ris­tiri­itainen tavoite kun tietää että suo­ma­laiset käyvät osta­mas­sa alko­ho­lia Viros­ta hyvin vapaasti.Itse näen että täl­lä het­kel­lä on aika vähän hyviä perustei­ta ylläpitää Alkoa nykymuodossa. 

        Jos olet lukenut Osmo Soin­in­vaaran uuden kir­jan 2020-luvun yhteiskun­tapoli­ti­ik­ka. Kyl­lä nimeno­maan paikalli­nen sopimi­nen voi aut­taa parem­min pien­tu­loisen pelkän perusk­oulun suorit­ta­neen ase­maa huo­mat­tavasti kun­han tehdään ensin ne uud­is­tuk­set sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmään mitä Osmo Soin­in­vaara tuo esille ja on ollut mukana esimerkik­si Sadankomite­as­sa jos­sa näköjään mitään paran­nus­ta saatu aikaan kos­ka molem­mat etu­jär­jestöt (työ­nan­ta­jat ja työn­tek­i­jät liitot) torp­pa­si­vat hyviä ehdo­tuk­sia kos­ka niiden pääasialli­nen tavoite oli ja on edelleen jäsenkun­nan etu­jen puo­lus­t­a­mi­nen sil­lä on otet­ta­va huomioon että moni pien­tu­loinen ei kuu­lu liit­toon ja sitä kaut­ta eivät pääse työt­tömyys kas­so­jen piiri­in ellei sit­ten liity vapaae­htois­es­ti Loimaan kas­san. Joka muuten maksaa .

      4. Rahul, näke­myk­sesi käyt­töjär­jestelmien ja tietoli­iken­teen kehi­tyk­ses­tä on kyl­lä aika puut­teelli­nen. Mac OS ja Lin­ux kuu­lu­vat UNIX-käyt­töjär­jestelmien jatku­moon, jos­sa on kyl­lä todel­la paljon aka­teemista julkisen puolen työtä myös takana. Linus Tor­valds ei keksinyt oikeas­t­aan mitään itse, mut­ta kir­joit­ti avoimen lähdekood­in toteu­tuk­sen yksinker­taiselle UNIX-ytimelle. Steve Jobs oli enem­män markki­noi­ja, mut­ta hänen vision­sa myyvästä tuot­teesta oli toki huikea.

        Win­dowsia ei nyt oikein edes voin­ut kut­sua käyt­töjär­jestelmäk­si ennen Win­dows NT:tä jos­sain vuosi­tuhan­nen vai­h­teessa. Gate­sil­la itsel­lään on ollut hyvin vähän mitään tekemistä varsi­naisen kehit­tämisen kanssa. Toki Win­dows on puh­taasti kau­palli­nen, sul­jet­tu prog­gis, mut­ta oli pitkään ehdot­tomasti huonoin käyt­töjär­jestelmä teknisessä mielessä.

        Inter­net sit­ten puolestaan on oikein hyvä esimerk­ki puh­taas­ta aka­teemis­es­ta ja julkisen puolen pro­jek­tista jos­ta tuli oleel­lista infraa kau­pal­liselle toiminnalle.

      5. Mazu­ca­ton (sain­pa mieleeni vään­nök­sen Masukat­to — ja nyt aivoni eivät taa­tusti pääse siitä eroon…) peruste­lut ovat hive­nen out­o­ja — jos niitä jatkaa lop­pu­un asti, niin ei voi olla pää­tymät­tä tulok­seen, että hillit­semätön ase­varustelukierre on paras tie tieteen ja teknolo­gian kehi­tyk­seen. Tätä kaut­ta­han Inter­net, nykyi­nen mikroelek­tron­i­ik­ka, satel­li­it­ti­paikan­nus yms. ovat syntyneet.

        Agres­si­ivi­nen vas­takkainaset­telu yksi­tyisen ja julkisen sek­tor­ei­den välil­lä tutkimuk­sen ja tulosten hyö­dyn­tämisen suh­teen häm­mästyt­tää siinä mielessä, että parhaat tulok­set syn­tyvät yleen­sä molem­min puolis­es­ta yhteistyöstä, jota on jos­sain Inter­netin syn­nyssäkin ollut alus­ta alka­en mukana. “Tulosten ryöstämi­nen” kuu­lostaa myös kum­mal­ta — jonkun val­tion­laitok­senko pitäisi vas­ta­ta tuot­teis­tamis­es­ta ja valmis­tuk­ses­ta, jot­ta kyseessä ei olisi kam­mot­tavaa “riis­toa”?

        Musk ja SpaceX ovat aika mie­lenki­in­toinen esimerk­ki siitä, miten ket­terät yksi­tyiset toim­i­jat kykenevät hyö­dyn­tämään ja kehit­tämään teknolo­gioi­ta nopeal­la aikataul­ul­la — miten julki­nen sek­tori on ainakin tässä menet­tänyt ham­paansa tyystin — tosin suuri kiitos kuu­lunee “poli­it­tiselle ohjauk­selle”. Ei tarvitse kuin ver­tail­la NASAn puuhastelu­ja SLS:n kanssa (ilkeät kut­su­vat Sen­ate Launch Sys­temik­si…) — SLS on jatku­vasti myöhässä, yhden laukaisun kus­tan­nuk­sek­si on arvioitu yli 2 mrd USD — ja viimek­si on huo­mat­tu, että 1 mrd USD liikku­va laukaisu­alus­ta riit­tää vain kolmeen ensim­mäiseen laukaisu­un ja uuden isom­man ver­sion bud­jet­ti ja aikataulut ovat paukkuneet jo suun­nit­telu­vai­heessa. SpaceX:n Starship:n laukaisukus­tan­nuk­sik­si on arvoitu 2–10 milj USD…

        No, SLS:n valmis­tus­ta on hajautet­tu var­maankin jokaiseen osaval­tioon, joten vaik­ka kus­tan­nuk­set jatkaisi­vat kasvuaan, niin tuskin­pa pro­jek­ti on mis­sään vai­heessa todel­lises­sa vaaras­sa. Ei meil­lä Euroopas­sa ole tosin paljoa varaa nau­reskel­la, kun kat­soo vähän miten tääl­lä tutkimus­ra­ho­ja jael­laan ja miten poli­itikot hamua­vat jatku­vasti lisää val­taa tässä suhteessa.

        (Anek­dootin mukaan, kun yhdys­val­ta­laiselta high-tech johta­jal­ta kysyt­ti­in, että mikä on hei­dän suurin kil­pailue­tu euroop­palaisi­in ver­ratu­na, niin vas­taus oli “EU:n puiteohjelmat”…)

    1. Tuos­sakin vuo­den 2000 Suomen Kuvale­hdessä Osmo toi esille että vaik­ka Esko Ahon pres­i­dent­ti­vaa­likam­pan­ja keskit­tyi ydinkan­nat­ta­ji­in­sa mut­ta siinä oli paljon tun­nepi­toista ja vas­tae­hdokkaan henkilöön­menevää lokakam­pan­jan makua. Esim vaa­likam­pan­jaan osal­lis­tunut Anne Pohta­mo joka on uudelleen­syn­tynyt kris­tit­ty. Halosen kirkkoon kuu­lumat­to­muus ei Ahon kohdal­la toimin­ut kos­ka Ahon tuo­mat per­in­teiset per­hear­vot kam­pan­jaan ei oikein toimin­ut kos­ka mies ei itse nou­da­ta niitä omas­sa arjes­san vaik­ka korostikin niitä vastapuolen ehdokkaan kohdal­la että hän nou­dat­taa per­in­teisiä per­hear­vo­ja. Tämän ker­too myös paljon siitä että kun poh­jan­maalaiset kansane­dus­ta­jat kuten Aho muut­ta­vat etelään he hyvin nopeasti maal­lis­tu­vat. Ain­oa Uudel­la­maal­la avoimesti kris­tillsel­lä sanom­al­la julis­tanut ehdokas on ollut kaikissa vaaleis­sa oli Timo Soi­ni joka ei häpeänyt tuo­da rooma­laiska­to­lilaisu­ut­taan luter­i­laises­sa maas­sa esille. Muis­tan hyvin kun Timo Soinil­ta kysyt­ti­in abortista Ulko­min­is­ter­iön 2011 UM:n ihmisoikeussem­i­naaris­sa abortista ja hän sanoi suo­raan sitä kysyä min­ul­ta 100 ker­taa ja vas­taus on aina sama eli elämä on pyhää. Soi­ni on edelleen arvokon­ver­vati­ivi eikä häpeä tuo­da sitä esi­in mut­ta Esko Ahon ongel­ma oli 2000 vain se että muut teemat kuin ulko-ja tur­val­lisu­us­poli­ti­ikas­sa ehdokkaat oli­vat samaa mieltä niin EU:sta kuin Natos­ta. Halo­nen korosti Suomen ase­maa kylmän sodan jälkeisessä ajas­sa mut­ta Keskustal­la on vielä vaikeuk­sia ymmärtää että Paasikivi-Kekkosen lin­ja on mon­es­sa yhtey­dessä pelk­stään Kekkosen lin­ja. Mitään Paasikivi-Kekkosen lin­ja ei todel­lisu­udessa ole olemassa

  2. Kuin­ka tyh­mää ajaa jotain uut­ta veroa vas­sarei­den kanssa, kun sitä ei selvästikään tule. Olisi pitänyt hypätä muiden puoluei­den kelkkaan siinä, että mietitään sitä rahoi­tus­ta sit­ten vaalien jäl­keen. Ei tästä kukaan isoista joutunut tilille, vaik­ka ekon­o­mistit sanois­i­vatkin veron ole­van järkevä ja nyt rahoituk­sen ja kan­nus­timien ole­van ihan lev­äl­lään. Pelkästään tuol­la katosi mah­dol­lisu­us edes peruskan­natuk­seen. Tässä olti­in kuitenkin vaa­likamp­pailus­sa, eikä sil­loin pitäisi sor­tua miet­timään mikä on järkev­in­tä, vaan sitä mikä kuu­lostaa parhaim­mal­ta, eikä viesti “Ei veroa!” ole koskaan huono. Eihän kukaan edes medi­as­sa seu­raa mitä oikeasti sit­ten vaalien välil­lä tapah­tuu. Kan­nat­taa muis­taa, että kokoomus vale­hteli sen sil­lankin mak­sa­van 800 miljoon­aa ja yhä ihmiset usko­vat sen mak­sa­van niin paljon. Ei vale­htelu näytä ole­van pahasta. 

    Eikä sitä mtä kuulee yliopis­tossa pitäisi koskaan päästää kadulle. Ei sukupuoli- ja sek­suaal­isu­usasi­at ole mitään poli­ti­ikan ydin­tä, vaan se kuin­ka paljon fyrkkaa ihmiset saa ja mitä kaut­ta, oli­vat sit­ten mitä sort­tia tahansa. Pitäisi vihrei­denkin ymmärtää ettei ole enää mitään yhdessä pon­nis­tel­e­vaa kansakun­taa, vaan yksilö ja sen rahat ovat se mikä ratkaisee vaalis­sa. Muut lupaa­vat enem­män rahaa joko vähen­tämäl­lä vero­ja tai lupaile­mal­la palkan- ja eläk­keenko­ro­tuk­sia ja työ­paikko­ja, vihreät seiso­vat paikoil­laan sanomat­ta ja tekemät­tä mitään kuin autisti­nen peu­ra ajo­val­ois­sa. Sit­ten joku vetää jonkun t‑paidan päälleen jos­sa on joku myötähäpeää aiheut­ta­va viesti, joka on muka joku poli­it­ti­nen teko. Jotain sel­l­aista että sukupuoli on kek­sit­ty tekele jota ei oikeasti ole, mut­ta seu­raavas­sa paidas­sa lukee jo että tule­vaisu­us on fem­i­nisti­nen. Miten se nyt sit­ten on? Itse ihmette­len puhei­ta vihrei­den vasem­mis­to­laisu­ud­es­ta, kun koko puoluet­ta ei näy mis­sään oike­as­sa poli­ti­ikas­sa, jol­loin on paha olla mil­lään puolel­la. Ain­oa mikä tulee mieleen on tuo maakun­tavero, mut­ta sil­läkin oli ekon­o­mistit puolellaan. 

    Oikea ongel­ma on huonot näkymät­tömät poli­itikot, joil­la ei ole mitään poli­i­it­tista vais­toa. Touko Aal­to aloit­ti syöksyn oma­l­la mokailul­laan, eikä kurssi ole siitä kään­tynyt. Tule­va päämin­is­teri läp­simässä ensin homo­ja pyl­lylle ja sit­ten samal­la han­skalla kät­telemään Lavrovia? Tein­imäistä sekoilua ja sit­ten rahas­ta­maan apteekkar­it, jot­ka vielä het­ki sit­ten oli­vat köy­hiltä sairail­ta varas­tavia miehen puheis­sa. Ei tyyliä, arvokku­ut­ta ja puheetkin pal­jas­tu­vat pelkäk­si puheek­si, kun joku tar­joaa rahaa. Ne puolueet pär­jää joil­la on suurim­mat ääni­har­a­vat, mut­ta vihreis­sä pakote­taan äänestäjille ihmisiä joil­la ei ole kykyjä ja kan­na­tus­ta. Paras esimerk­ki on Sin­nemä­ki, joka on kuin tuo autisti­nen peu­ra ajo­val­ois­sa, joka ei kyen­nyt edes ampumaan Vapaavuoren sil­taval­hei­ta alas. Mut­ta silti Helsin­gin vihrei­den ydin­k­lik­ki pakot­taa kaverin­sa äänestäjille vaal­ista toiseen. 

    Seu­raa­va asia on sit­ten koro­nan hoito, jos­sa ei ole enää mitään järkeä, kun uhka tiede­tään ole­van vain tiety­ille ryh­mille, jot­ka roko­tuksin voidaan suo­ja­ta. Ihan turhaan pide­tään kaik­ki kiin­ni ja tuote­taan val­tavia tap­pi­oi­ta ja katkeru­ut­ta. Paljon enem­män syn­nytetään kaikkea negati­ivista yhteiskun­taan, kuin suo­jataan yhtään ketään. Vihreät tässäkin kuin autis­tiset peu­rat Kiu­run ajovaloissa. 

    Vaikea nähdä mitään nopeaa kään­net­tä, kun ei ole kovaa ryh­mää nousukkai­ta joil­la olisi hom­ma han­skanssa ja tal­la poh­jas­sa. Aal­lostakin moni luuli ole­van johonkin, mut­ta hänen toim­intansa saa epäilemään tätä Har­jan­net­takin, joka ei hänkään näytä oppi­neen RUK:ssa esimerkil­lä johtamis­es­ta. Naiset käyvät yksi ker­ral­laan pelästymässä johtote­htävis­sä ja hom­ma karah­taa jo perusasioissa.

    1. “Muut lupaa­vat enem­män rahaa joko vähen­tämäl­lä vero­ja tai lupaile­mal­la palkan- ja eläk­keenko­ro­tuk­sia ja työ­paikko­ja, vihreät seiso­vat paikoil­laan sanomat­ta ja tekemät­tä mitään kuin autisti­nen peu­ra ajovaloissa.”

      Suomes­sakin on toki köy­hyyt­tä, jol­loin huo­mat­tavakin lisära­ha paran­taisi elämän laat­ua. Toisaal­ta kuitenkin onnek­si monel­la suo­ma­laisel­la on sen ver­ran rahaa, että edel­ly­tyk­set onnel­liseen elämään oli­si­vat käytet­tävis­sä ole­van rahan puoles­ta jo ole­mas­sa. Vaalilause: “Sinä olet saanut vain miljoo­nan, vaik­ka sin­un olisi pitänyt saa­da kak­si.” saat­taisi toki saa­da kan­na­tus­ta hyvä­tu­lois­t­en kesku­udessa. Nähdäk­seni vihreään tra­di­tioon on kuitenkin kuu­lunut myös aja­tus kohtu­ullisu­ud­es­ta ja kyl­lä sel­l­aisel­lakin ohjel­mal­la saat­taisi saa­da kan­na­tus­ta. Ahneel­la elämäl­lä yksilö saat­taa joutua stressin uhrik­si ja sel­l­ainen elämä mah­dol­lis­taa kulu­tuk­sen, joka saat­taa olla vahin­golli­nen ympäristölle. Ympäristön suo­jelem­i­nen­han on vihreän poli­ti­ikan ytimessä.

    2. Vihreät on aina olut mon­en kir­ja­va joukko, jon­ka olisi mah­dol­lista syn­nyt­tää kiin­nos­tavia tule­vaisu­u­teen vieviä avauk­sia ja ratkaisu­ja kansalaisia ja koko ihmiskun­taa kos­ket­tavi­in aku­ut­tei­hin ongelmi­in. Toiveikkaiden visioiden vetovoima on poli­ti­ikas­sa suuri. 

      Lähin­nä Vihrei­den some-keskustelui­ta seu­ran­neena syn­tyy mieliku­va, että kir­ja­va joukko on typ­istynyt koneen­sa ääressä kyy­höt­täviksi sukupuolisen suun­tau­tu­misen ilmaisun keskeisyyt­tä korostaviksi suvait­se­mat­tomik­si niuhot­ta­jik­si ja besservis­sereik­si, jot­ka eivät kykene rak­en­tavaan dialogi­in eikä muo­dosta­maan äänestäjiä kiin­nos­tavia avauk­sia muu­ta kuin mar­gin­aaliryh­mien ongelmi­in. Valitet­tavasti mar­gin­aaliryh­mien keskit­tymi­nen mah­dol­lis­taa vain mar­gin­aalisen kan­natuk­sen ja poli­it­tisen vaikutusvallan.

      Mon­enkir­javu­us näkyy enää siinä, että puolueen kan­na­tus vuo­taa sekä oikealle, että vasem­malle, jos­sa ei ehkä ole tar­jol­la visioi­ta, mut­ta haetaan ratkaisu­ja “kaikkia” äänestäjiä kos­ket­tavi­in arjen ongelmiin.

  3. Näin. Olen kak­si aka­teemista tutk­in­toa suorit­tanut, hyvän työu­ran tehnyt, aika hyvin tien­aa­va. 1990-luvun alus­ta 2010-luvun lop­pu­un äänestin vihre­itä, mut­ta palasin Kokoomuk­sen äänestäjäk­si. Syyt samo­ja kuin edel­lä blo­gis­sa todetut.

  4. Mut­ta siltä etuoikeutetul­ta entiseltä kan­nat­ta­jakunnal­ta ollaan leikkaa­mas­sa ja pois viemässä työt ja las­ten opiskelu­paikat jne. Kun inter­sek­tion­aa­li­nen fem­i­nis­mi halu­aa lait­taa ne huono-osaisem­mat etusi­jalle. Ja tiet­ty lap­si­aan har­ras­tuk­si­in kul­jet­taval­la on kuitenkin se auto ja asun­tokin on läm­mitet­tävä. Kas kuin­ka paljon se ener­gia mak­saa kun hait­taverot on täy­det. Kolminkertaisesti?

    1. Vihreätkin ovat kään­tyneet ydin­voiman puolelle joten tuo ener­giakysymys on mon­es­sa suh­teessa tur­vat­tu. Olk­ilu­o­to 3 pis­tetään val­takun­nan verkkoon kokon­aan kesäku­us­sa joten ener­gia tilanne tasaantuu.Nyt ener­gian kohdal­la ongel­ma on nopeasti vai­htel­e­vat sääti­lat johon ei Vihreät tai edes perus­suo­ma­laiset voi vaikut­ta suun­taan tai toiseen. Voidaan kysyä mik­si perus­suo­ma­lais­ten ener­gian hin­nal­la kam­pan­ioin­ti ei toimin­ut. Samon ben­san­hin­nan nousu ei vaikut­tanut perus­suo­ma­lais­ten äänestäji­in. Sopii kysyä mik­si. Mieliku­vapoli­ti­ik­ka on ollut perus­suo­ma­laiset agen­dal­la jo vuodes­ta 2017. Ongel­ma on vain siinä ettei covid virus­ta voi pistää ulko­maalais­ten syyk­si ja työvoiman pulaa ei ratkaista yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la nos­ta­mal­la kausi­työn­tek­i­jöi­den palkko­ja kos­ka inflaa­tion vaiku­tus näkyy heti ruokako­ris­sa. Näin olleen on vain hyväksyt­tävä ulko­maalainen kausi­työvoima maat­aloudessa ja ymmär­ret­tävä että Suomen nuoriso ei ole motivoitunut sel­l­aiseen työhin mihin oli­vat aikoinaan hei­dän van­hempansa motivoituneet. Viime kesäkin halu­tu­in kesä­työ­paik­ka oli jäätelönmyyjä.

  5. Ainakin meil­lä paikallis­es­ti ongel­ma ei ole vihrei­den aja­mat asi­at vaan ihan käytän­nön poli­ti­ik­ka. Oma­l­la taval­laan on sääli, että Krista Mikko­nen ei saanut edes mah­dol­lisu­ut­ta, kun hän jatkoi Ohisa­lon politiikkaa.

    Sil­lä ei ole väliä mitä ajat­telee, jos ei tee työtään ja antaa asioiden men­nä päin hel­vettiä oma­l­la painollaan.

    1. Vas­taus tuo­hon Haja-asu­tusaluei­den kaavoituk­seen niin tässä kohtaa tarkoitin pääasi­as­sa Espoo­ta. Van­taal­la on myös aluei­ta joi­ta voidaan kut­sua Haja-asu­tusaluek­si. En tunne Van­taa­ta tarpeek­si hyvin. Kyl­lä Pääkaupunkiseudun kaupungeil­la on samat kaavoitus käytän­tö kuin muil­la kun­nil­la eikä siitä voi poike­ta. Espoos­sa on paljon yksi­ty­istä tont­te­ja Pohjois-Espoos­sa jot­ka eivät ole yleisen kaa­van piiris­sä mut­ta tont­te­ja on ostet­tu yksi­tyiseltä maan­omis­ta­jal­ta pääasi­as­sa omakoti­ta­lo tont­teina jot­ka osta­jat myös rak­en­ta­vat mon­es­sa yhtey­dessä itse omak­si talok­si. Pääkaupunkiseu­tu ei ole yksi kaupun­ki vaan kolme (ottaen huomioon neljän­tenä Kau­ni­ainen) eri kaupunkia jot­ka muo­dosta­vat pääkaupunkiseudun . Mikä on sit­ten vai­h­toe­hto nykyiselle kaupun­ki jaolle. pääkaupunkiseudulle ?

  6. Hyvä tek­sti jota kan­nat­taa taus­toit­taa luke­mal­la uusim­man Image lehden Riik­ka Karp­pisen haastattelu.

    1. Onko tuo jos­sain netis­sä saatavil­la, vai pitääkö ostaa ihan fyysi­nen lehti? En googlel­la löytänyt jut­tua ainakaan.

      Osmol­ta eri­no­mainen kir­joi­tus, ja olen ana­lyysien kanssa erit­täin samaa mieltä! Aika pitkälti tässä esite­ty­istä syistä äänestin nyt itse Vasem­mis­toli­it­toa, en ole enää var­ma mitä saan kun äänestän Vihre­itä. Toivoisin tosi­aan enem­män rohkeaa asialinjaa.

      1. Mon­et kir­jas­tot tar­joa­vat verkko­sivuil­laan mah­dol­lisu­u­den lukea E‑lehtiä – Hel­metin kaut­ta pääsee muun muas­sa eMagz-palvelu­un, jos­ta kyseinen Image löytyy.

    2. Ima­gen jut­tuun puolueen johto ei halun­nut antaa edes kom­ment­tia. En pidät­tele hen­gi­tys­tä sen suh­teen että itsere­flek­tio­ta tapah­tuu tai se johtaisi muutokseen.

  7. Vasem­mis­to­laiselle markki­nal­ib­er­al­is­mille olisi var­mas­tikin tilaus­ta. Moni korkeak­oulutet­tu voi olla tule­vaisu­udessa pro­le­tari­aat­tia työelämän muuttues­sa epä­varmem­mak­si ja automa­ti­saa­tion kohdistues­sa koulutet­tui­hin. Toisaal­ta per­in­teiseen työväen­lu­okkaan jäävät jäl­jelle vain var­moissa ammateis­sa ole­vat, joi­ta ei voi enää automa­ti­soi­da. Voi olla, että pro­le­tari­aat­ti vai­h­taa ammat­tilu­okkia duunareista korkeakoulutettuihin.

    Kun per­in­teinen vasem­mis­to tuos­sa maail­mas­sa keskit­tyy per­in­teis­ten duu­nar­ien etu­jen puo­lus­tamiseen, niin he luo­vat uuden “aris­tokraat­tisen luokan”, jos­sa on sel­l­aisia duunare­i­ta, joil­la on iso palk­ka ja joiden automa­ti­saa­tioris­ki on pieni. Ongel­ma vasem­mis­tolle tuos­sa on tietenkin se, että tuo “aris­tokraat­ti­nen luok­ka” on selvä vähem­mistö suo­ma­lai­sista siinä mis­sä enti­nen duu­nar­ilu­ok­ka oli enemmistö.

    Jos vihreät muut­tuisi­vat sel­l­aisek­si markkit­na­t­alous­puolueek­si, joka nos­taisi esille korkeak­oulute­tun pro­le­tari­aatin asioi­ta, se voisi nous­ta. Vihrei­den kan­nat­taisi olla pio­neeri siinä kysymyk­se­naset­telus­sa, että moni korkeak­oulutet­tu alkaa mah­dol­lis­es­ti menet­tämään asemi­aan aika nopeastikin.

    Uusi luokka­jako
    ‑SDP: vasem­mis­toli­it­to: aris­tokraat­tisen luokan edut
    ‑kokoomus: oikeisto
    ‑perus­suo­ma­laiset: protestoinit
    ‑kepu: kui­h­tu­vat maakun­nat ja viljelijät
    ‑vihreät: ?

  8. “Jos olisin kak­si vuot­ta sit­ten tien­nyt, että tämä jatkuu kak­si vuot­ta olisin tap­panut itseni”
    “Jos joku sanoisi, että tässä menee vielä kak­si vuot­ta, niin ampuisin itseäni päähän”

    … ja tänään meil­lä valvotaan, kos­ka et tul­lut töi­hin etkä vas­taa puhe­limeen. Toiv­ot­tavasti on koronaa…

  9. Vihreät arvot nyt vääjämät­tä kallis­tu­vat vasem­malle ja jos kor­jaus­li­iket­tä tehdään oikealle niin tämä aka­teemis­es­ti koulutet­tu vihrei­den jäsen etsii puolueen joka on jatkos­sakin heikom­pi­en puolel­la. Kokoomus­laisen hyväveli-verkos­ton kan­na­tusjäsenek­si ei vihrei­den kan­na­ta lipua.

  10. Ei vihreät aikuisen ihmisen puolue ole vaan kaikkien karnevaal­i­mar­gin­aalien asial­la. Huume­hörhö­jen toivei­ta kuun­nellen sinivihreä kan­nat­ta­jakun­ta pois­tuu öjyn­hin­nan nous­tua oikealle. Ne ei jää nukku­maan vaan val­it­see kokoomuksen 

    Raha on hyvä kon­sult­ti ja jos kan­nat­ta­jat köy­htyy niin suo­sio ei kas­va. Mökil­läkään ei ole vaar­al­lista ja elokap­ina pidet­täköön kurissa

  11. Yksi nyanssi: VKK:n johto­poruk­ka on kyl­lä täysin räy­hä- ja venäjähenkisiä ex-per­su­ja, mut­ta läpi­meni­jöistä päätellen yllä­tyskan­natuk­ses­ta vähin­tään puo­let, ellei jopa läh­es kokon­ainen pros­ent­tiyk­sikkö tulee sel­l­aisil­ta koronarokote- ja koronara­joi­tus­vas­taisil­ta joille per­su­jen per­in­teiset teemat ovat yhden­teke­viä. Tässä porukas­sa yksi merkit­tävä ja somes­sa kovasti kuu­lu­va ryh­mä on eri­laiset luon­non­ro­hto­jen- ja henkiener­giat­er­a­pi­oiden tar­joa­jat asi­akaskun­ti­neen, joiden selkäy­d­in­reak­tio koronaroko­tuk­si­in on erit­täin kiel­teinen. Vas­tus­tuskykyasi­at pitäisi tämän kuplan mukaan hoitaa kun­toon luon­tais­tuot­teil­la tai med­i­tati­ivisin menetelmin ihanas­ti vir­taaval­la luo­mu­lu­on­toen­er­gial­la. Tähän porukkaan kuu­luu lähin­nä nuorehko­ja suh­teel­lisen koulutet­tu­ja naisia, joista yllät­tävän mon­et lienevät Vihre­itä aiem­min äänestäneitä. Jotkut ovat jopa aiem­min olleet Vihrei­den kunnallisvaaliehdokkaina.

    1. Pas­teur vs. Bechamp. Luon­tais­es­ti on hiukan eri asia kuin luon­tais­TUOT­TEIL­LA. Enpä tiedä kumpi lai­ta on pahempi, kir­joit­ta­jan tietämät­tömyys ja omien mielip­itei­den­sä pönkit­tämi­nen sil­lä ettei edes vaivaudu otta­maan selvää, vai se mitä hän mielip­i­teessään arvostelee?!
      Nim. En äänestänyt VKK:ta

    2. Val­ta kuu­luu kansalle ehdokkaista koos­t­uu pääasi­as­sa enti­sistä perus­suo­ma­lai­sista. En tiedä kuin­ka moni enti­nen vihreä naisäänestäjä äänestää todel­lisu­udessa Val­ta kuu­luu kansalle puoluet­ta. Onko mitään tutkimus­ta aiheesta tehty, vielä .Tuskin­pa. Ainakin ehdokasaset­telus­sa Län­si-Uudel­la­maal­la entisiä perus­suo­ma­laisia oli enem­mistö Val­ta kuu­luu kansalle lis­toil­la tai sel­l­aisia ehdokkai­ta jot­ka eivät päässeet viime kun­tavaaleis­sa perus­suo­ma­lais­ten ehdokkaik­si mon­es­takin syys­tä. Kat­soin kaik­ki Val­ta kuu­luu kansalle ehdokkaat läpi Län­si-Uudel­la­maal­la ja muu­ta­ma oli jopa perus­suo­ma­lais­ten ehdokkai­ta viime vuo­den kun­tavaaleis­sa mut­ta nyt ovat siir­tyneet Val­ta kuu­luu kansalle. Tämä siir­tymi­nen on tapah­tunut 7 kuukau­den aikana kos­ka Val­ta kuu­luu kansalle rek­isteröi­ti­in puoluerek­isteri­in syysku­us­sa 2021 ja sen kan­nt­ta­jako­r­tit täyt­tyivät yhdessä vuorokaudessa 2021 eloku­us­sa. Todel­la nopeasti. Ano Tur­tiainen on saanut taak­seen itse asi­as­sa enem­män kan­nt­ta­jia mitä on Liike Nyt sai taak­seen kos­ka Liike Nyt on rek­isteröi­ty vas­ta 2019 puoluerek­isteri­in mut­ta se per­sutet­tin jo 2018. Ano Tur­tiainen sai Val­ta kuu­luu kansalle puoluerek­isteri­in 1 vuorokau­den aikana joka on jo saavu­tus sinän­sä. Molem­mat sekä Val­ta kuu­luu kansa ja Liike Nyt ovat akti­ivisia verkos­sa joten kan­nt­ta­jako­rt­tien saami­nen kasaan ei ole vaikea­ta mut­ta Harki­mo empi vuo­den ennen kuin päät­ti rek­isteröidä Liike Nytin vaik­ka olikin alus­sa puolueen perus­tamista kohden kri­it­ti­nen. Tule­vaisu­udessa on mie­lenki­in­toista nähdä kuin­ka paljon Liike Nyt ja Val­ta kuu­luu kansalle vievät kan­na­tus­ta ja miltä puolueil­ta eniten.

  12. Lopetin vihrei­den äänestämisen, kun kävi ilmi, että heil­lä ei ole aiko­mus­takaan tiedol­lis­es­ti esit­tää, kuin­ka ympäristön­suo­jelu, globaali markki­na­t­alous ja maail­man kas­va­va hyv­in­voin­ti yhdis­tetään. Enkä tarkoi­ta ympäristön­suo­jelul­la pelkästään ilmas­ton­muu­tos­ta vaan myös sitä, että mah­dol­lisim­man paljon maail­man pin­ta-alas­ta säi­lyy ihmisen kos­ke­tuk­sen ulottumattomissa.

    Jokainen puolue, joka väit­tää markki­na­t­alouden ole­van ratkaisu ympäristöon­gelmi­in, on min­ulle hörhöpuolue, tiedon ja tieteen hylän­nyt puolue. Vihreät oikein korostaa type­r­yyt­tään, kos­ka se esit­tää ympäristöhuolestunut­ta, vaik­ka puolue on todel­lisu­udessa saman tuhoa­van markki­na­t­alouden asial­la kuin kaik­ki muutkin puolueet.

    Alak­oul­u­lainenkin ymmärtää globaalin kasvun ja kulu­tuk­sen ja ympäristön­suo­jelun yhdis­tämisen mah­dot­to­muu­den, mut­ta asian ääneen sanomi­nen on niin jät­timäi­nen tabu, ettei yksikään puolue edes uskalla läh­estyä sitä tiedol­lis­es­ti. Se on nykya­jan kaik­ista tabuista ylivoimais­es­ti suurin, asia, jos­ta ei sovi puhua.

    Markki­na­t­alous on osoit­tau­tunut tavat­toman tehokkaak­si jär­jestelmäk­si vähen­tämään epä­tasa-arvoa ja nos­ta­maan ihmisiä köy­hyy­destä, mut­ta ympäristö ei sitä kestä, joten jotain muu­ta on tul­ta­va tilalle.

    Tieto ja tiede kun­ni­aan ja kasvu alas, kos­ka niin se vain tiedon mukaan on, että kasvua ja koske­ma­ton­ta ympäristöä ei pystytä yhdis­tämään. Maail­mas­sa riit­tää jät­timäiset mas­sat köy­hiä, jot­ka tah­to­vat saman kulu­tus­ta­son kuin meil­lä Suomes­sa on. Sitä ei saa heille antaa, emmekä me itse saa jatkaa entisel­lään, vaan mei­dän on köy­hdyt­tävä rajusti ja lopetet­ta­va kulut­ta­mi­nen. Moraali on järkeä eikä tun­net­ta siitä, mitä mä haluun.

    1. “Tieto ja tiede kun­ni­aan ja kasvu alas, kos­ka niin se vain tiedon mukaan on, että kasvua ja koske­ma­ton­ta ympäristöä ei pystytä yhdistämään.”

      [viite puut­tuu]

      1. Ainakin on nykytiedon val­os­sa hyvin epä­to­den­näköistä että kasvu pystyt­täisi­in irtikytkemään riit­tävässä laa­ju­udessa lisään­tyneestä resurssien käytöstä ympäristöhaastei­den vaa­ti­mal­la aikaskaalal­la, esim.:
        A sys­tem­at­ic review of the evi­dence on decou­pling of GDP, resource use and GHG emis­sions, part II: syn­the­siz­ing the insights. Hel­mut Haberl et al 2020 Env­i­ron. Res. Lett.
        https://iopscience.iop.org/article/10.1088/1748–9326/ab842a#erlab842abib198

      2. BIOS-tutkimusyk­sikön julka­isu “Onnis­tunut irtikytken­tä Suomes­sa?” maalaili hyvin synkkiä pil­viä onnis­tuneen irtikytken­nän suhteen:
        https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/76338

        Ehkä irtikytken­tä on mah­dol­lista, mut­ta sitä ei kyl­lä ole näköpi­iris­sä. Tarvit­taisi­in kyl­lä suuria, radikaale­ja ja nopei­ta muu­tok­sia että talouskasvu ja ekologi­nen kestävyys onnis­tut­taisi­in yhdis­tämään. Julka­isun abstrakti:

        “Ympäristö­vaiku­tusten irtikytken­tää talouden koos­ta ja kasvus­ta on esitet­ty ratkaisuk­si ekol­o­gisen kestämät­tömyy­den ongel­maan. Irtikytken­tä on myös “vihreän kasvun” ja kier­to­talouden vält­tämätön taus­tao­le­tus. Kun arvioidaan, minkä kokoinen tehtävä onnis­tunut irtikytken­tä Suomes­sa olisi ja miten nopeasti se pitäisi toteut­taa, huo­mataan sen ole­van mah­do­ton­ta. Löytämämme empi­iriset havain­not eivät osoi­ta vaa­dit­ta­van nopeaa ja syvää irtikytken­tää. Tämän vuok­si irtikytken­tä ei ole hyvä käsite ohjaa­maan yhteiskun­nal­lista päätök­sen­tekoa, vaan tarvit­ta­van muu­tok­sen luon­net­ta on parem­pi kuva­ta käsit­tein, jot­ka eivät sitoudu irtikytken­nän ole­tuk­si­in talouskasvusta.”

  13. Soin­in­vaara pisti väliot­sikkoon “fem­i­nis­miä”, mut­ta uno­hti sanoa mitään aiheesta. Alkoiko housut tutista? En ihmettelisi, sil­lä niin rankasti mon­et vihreät hyökkäävät het­ero-miehiä vas­taan merten takaa apinoidun woke-kult­tuurin nimissä.

    Minä monivuo­tise­na vai­moni työu­ran mah­dol­lis­ta­neena koti-isänä ja ikäni nais­ten tasa-arvoa puo­lus­ta­neena tah­toisin mielel­läni äänestää vihre­itä, mut­ta nyt olenkin saanut kuul­la ole­vani naisvi­haa täyn­nä ole­van par­tiarkaatin edus­ta­ja. Me valkoiset het­ero-miehet olemme kuulem­ma syyl­lisiä niihinkin hir­mutekoi­hin, jot­ka ovat tapah­tuneet jos­sain ihan muis­sa maanosis­sa paljon ennen mei­dän syntymäämme.

    Ei pidä ihme­tel­lä jos miehet eivät vihre­itä äänestä.

      1. “Siinä oli fem­i­nis­mistä yksi virke, se, että val­i­tu­ista val­tu­ute­tuy­ista 77/90 oli naisia.”

        Aika lähel­lä täy­del­listä tasa-arvoa siis. Ei nimit­täin ole vit­si vaan hel­posti perusteltavis­sa ole­va argu­ment­ti, että val­lan­pitäjät Suomes­sa ja muual­lakin län­si­mais­sa mit­taa­vat tasa-arvoa nais­ten eli pääosin parem­piosasien sukupuolen men­estyk­sel­lä ja hyvinvoinnilla. 

        Tilanteen skit­sofreenisu­ut­ta kuvaa hyvin se, että yleisim­min käytet­ty tasa-arvoin­dek­si, WEF:n Gen­der Gap Index ei mit­taa gen­der gapia eli tasa-arvokuilua, kos­ka jos mit­taisi, kävisi ilmi, että mon­es­sa maas­sa naisil­la tosi­aankin menee parem­min. Ja niin ei tietenkään saa olla!

        Tämäkään ei ole vit­si vaan asia, jon­ka voi lukea kyseisen tutkimuk­sen metodolo­giaosas­ta. Jos miehillä menee jol­lain osa-alueel­la huonom­min, tasa-arvo toteu­tuu sil­loin täy­del­lis­es­ti tutkimuk­sen mukaan. Sik­si esimerkik­si Venäjäl­lä ter­vey­den tasa-arvo on parem­mal­la tolal­la kuin Ruot­sis­sa. Tasa-arvo para­nee, mitä huonom­mak­si se muut­tuu. Oikeampi nimi “tutkimuk­selle olisikin ” Gen­der Cap Index”. No, joo, onhan tämä jo niin absur­dia, että sitä voi kut­sua vit­sik­si. Mut­ta on se myös totta.

      2. Lie­nee sote-alal­la aivan val­lit­se­va suhdeluku.

      3. Olen itse fem­i­nisti, mut­ta en sel­l­ainen psykoot­ti­nen woke — can­cel — mie­len­sä­pa­hoit­ta­ja — ilmas­to­hul­lu — miehillä on menkat — nainen on mies — mies on nainen — sukupuo­lineu­traalit liiken­nemerk­it huuhaa jne jne jne.…Tuota ei mis­sään nimessä. Olen fem­i­nisti jär­jel­lä varustet­tuna ja aivoil­la. Min­ua ei saa mukaan tuol­laisi­in hul­lu­tuk­si­in, rajansa kaikel­la. Lopuk­si Vihre­itä en äänestä enää. Äänestin 90-luvul­la, mut­ta puolue olikin sil­loin eri­lainen. Nyt siitä on tul­lut sairas ja psykoot­ti­nen uskon­lahko. Hyi.

  14. Vasem­mis­to­laisu­us on kiin­nos­ta­va näkökulma.
    Vasem­mis­toli­iton vasem­mis­to­laisu­us on kovin vähäistä ja näkyy juuri AY-laidan tukemises­sa. Eipä siel­läkään olla kaikkia kun­nan hom­mi­in palkkaamassa.
    Kokoomus ja PS sekä Kepu taas ovat hukan­neet itsen­sä reilusti ja avoimesti oikealle laidalle, keskustal­ib­er­aalit ideat ovat kaik­ki hävitetty. 

    Poli­ti­ikan toimit­ta­jia tämä toki ilah­dut­taa: vas­takkainaset­telun lisäämi­nen on viihdyttävämpää. 

    Alue­vaalien uuti­soin­ti oli jonkin­lainen uusi poh­jan­oteer­aus. Ei tain­nut kos­ket­taa toim­i­tuk­sia? Ikään­tymis­es­tä ker­tomi­nen taas on masen­tavaa. Silti se muut­taa koko yhteiskun­taa rajusti.

  15. Vasem­malle kalle­laan olo karkoit­taa hyvin vähän äänestäjiä. 2–4 ton­nia tien­aa­vat tietävät että pääsään­töis­es­ti 5–7 ton­nia tien­aa­vat tekee stres­saavam­paa työtä. Eniten kaikkia v*taa ne 15–150 k€/kk tien­aa­vat jot­ka tekee saman ver­ran töitä kun 7k€/kk tien­aa­vat. Mut­ta erit­täin hyvä­tu­lois­t­en suh­teessa mata­la vero­tus on tabu jos­ta edes oikea vasem­mis­to ei uskalla paljon puhua. Siinä olisi iskun paikka.
    Toinen on tuo inter­sek­tion­aa­li­nen atmos­fääri. Olen Timp­pa, vähän maal­ta, ja autoa on sik­si pakko ajaa. Tykkään kal­jas­ta, ac/dc:tä, penkkipun­nerruk­ses­ta ja kau­ni­ista nai­sista. Tykkään myös kansal­lispuis­toista, vihreästä teknolo­gias­ta, olen huolis­sani ilmas­ton­muu­tok­ses­ta, ja min­ul­la on teknisen alan aka­teem­i­nen jatko­tutk­in­to. Uskaltaako niitä Vihre­itä äänestää vai tuleeko virtuaalikaulimesta?

  16. Olen äänestänyt Vihre­itä puolueen perus­tamis­es­ta läh­tien. Olen aloit­tanut Ulla Antti­las­ta ja siir­tynyt Hei­di Hau­ta­lan, Satu Has­sin, Johan­na Sumu­vuoren ja Outi Alanko-Kahilu­odon kaut­ta nykyti­lanteeseen, jos­sa en oikein tiedä, ketä äänestäisin (toki äänestin muu­ta­man ker­ran Haav­is­toa presidentinvaalissa).

    Olen talous- ja sosi­aalipoli­it­tis­es­ti ehdot­tomasti vasem­mal­la mut­ta olen jok­seenkin arvokon­ser­vati­ivi. Vieras­tan voimakkaasti viime aiko­jen ulostu­lo­ja Natos­ta ja ydin­voimas­ta. Min­un olisi täysin mah­do­ton­ta äänestää Soin­in­vaaraa, Var­ti­aa, Har­jan­net­ta tai kanssaan samoil­la lin­joil­la ole­via — teknologia“vihreitä” nyt aivan eri­tyis­es­ti. Tuskin Ville Niin­istöäkään. En ole koskaan harkin­nutkaan äänestäväni mui­ta por­varipuoluei­ta kuin RKP­tä tai LKP­tä (en toki nyky­isiä talous­lib­er­aale­ja), jon­ka ehdokas­ta Helvi Sip­ilää äänestin ensim­mäi­sis­sä (presidentin)vaaleissani.

    En tiedä, mikä luon­nolli­nen poli­it­ti­nen koti­ni olisi. Vasem­mis­toli­it­to lie­nee lähin­nä mut­ta sekin on liian arvolib­er­ali ja mm. kan­nat­taa kirkon ase­man heiken­tämistä. Myöskään käyt­töhuonei­den rak­en­tamista en kan­na­ta. Ehkä Demare­it­ten vasem­mis­tosi­ivessä olisi riit­tävästi arvokonservatiiveja? 

    Jos helsinkiläisenä olisin voin­ut äänestää näis­sä vaaleis­sa, olisi ääneni toden­näköis­es­ti men­nyt nuorehkolle vasem­mis­toli­it­to­laiselle koulute­tulle (feministi)naiselle, jota en nyt rupea nimeämään tässä. Mulle Vihreät on nykyisel­lään hitusen liian oikeis­to­lainen ja liian vähän kiin­nos­tunut luon­non­suo­jelus­ta noin todel­lisu­udessa, ainakaan kaupunkilu­on­non. Koen vasem­mis­toli­iton toimin­nan ympäristön­suo­jelun suh­teen rehellisem­mäk­si, sil­lä en siedä koko urban­isoi­tu­misvouho­tus­ta. Pilaat­te min­unkin Helsink­i­ni, halu­at­te tuho­ta Var­tiosaaren (tai ainakin se ikävä osa “Vihreistä”). Min­ulle sitä paras­ta Helsinkiä ovat Keskus­puis­to kokon­aisu­udessaan (eri­tyis­es­ti Ruutinkosken rantale­hdot, Hal­tialan aar­nialue, Niskalan puu­la­jipuis­to ja Pitkäkosken rin­nele­hto), Vallilan­laak­so, Var­tiosaari, Kivi­nok­ka, siir­to­la­pu­u­tarhat (eri­tyis­es­ti Kumpu­lan, Vallilan ja Mar­janiemen siir­to­la­pu­u­tarhat), kesä­ma­ja-alueet (eri­tyis­es­ti eteläisessä Laut­tasaa­res­sa), Mus­tavuoren lehto ja Por­varin­lah­den alue, Kru­unuvuoren huvi­la-alue, Tullisaari ja Pyysaari, Suomen­lin­na + Pih­la­jasaari + Mus­tasaari, Lam­mas­saari ja Kuusilu­o­to sekä Viikin alueen ran­nat, Kallah­den­nie­mi, Longi­no­jan ja Haa­gan­puron tienoot, Haa­gan Alp­piru­usupuis­to, Malminkar­tanon ome­natarha; kaupungi­nosista Kumpu­la, Käpylä, Touko­la, Ruskea­suo, Meilahti, Roi­hu­vuori, Kata­janok­ka, Ullan­lin­na, Punavuori, Kallio, Vallila, Kaartinkaupun­ki, Laut­tasaaren pohjoisosat, Kask­isaari ja Lehti­saari, ihan näin tiedok­si saatet­takoon. Mun Helsink­i­ni on pienehkö kotoisa hyvin vihreä pääkaupun­ki, jon­ka eri­tyi­nen valt­ti on lähilu­on­to. Mis­sä pääkaupungis­sa pääsee met­sään (ainakin puis­tomet­sään) heti keskus­tas­sa (Sta­dion­in takana), mis­tä johtaa läh­es katkeam­a­ton met­säi­nen reit­ti peri­aat­teessa aina Lap­pi­in asti?!? Kuka halu­aa tul­la kat­se­le­maan taas yhtä kopi­o­ta län­si­mai­sista kaupungeista, jot­ka pilaa­vat kan­takaupunk­in­sa mas­si­ivisel­la per­soonat­toma­l­la uud­is­rak­en­tamisel­la, kun vai­h­toe­htona on väl­jem­pi hen­git­tävä “ihmisen kokoinen” kotoisa kaupun­ki, jos­sa arvoste­taan lähilu­on­toa, hyviä palvelu­ja, toimi­vaa joukkoli­iken­net­tä, monipuolista kult­tuurielämää, alakult­tuuripöhinää sekä mie­lenki­in­toisen monipuolista rav­in­to­la- ja baarikulttuuria?

  17. Min­ulle on aivan saman­tekevää, mil­laisen kam­pan­jan Vihreät tekivät. Sen sijaan olen seu­ran­nut sen edes­ot­ta­muk­sia, ja tym­pään­tynyt täy­del­lis­es­ti. Hih­hu­loin­tia mar­gin­aali­teemo­jen paris­sa, aggres­si­ivista häiriköin­tiä (kadul­lais­tu­jat, huumeet)eikä mitään tajua maail­man reali­teeteista ja suo­ma­lais­ten elämästä. 

    Äänestin Vihre­itä kym­menisen vuot­ta sil­loin kun se oli aito ympäristöpuolue. Nyt en enää, en mis­sään tapauksessa.

    1. Surullista kyl­lä juuri näin, van­hana soin­in­vaar­alaise­na voi vain unek­sia sinivihreästä järkipuolueesta, mik­sikä vihreät eivät enää tai­da taipua upot­tuaan liian syvälle inter­sek­tion­aaliseen suo­hon. Sinivihreälle puolueelle olisi paljon kysyn­tää, mikä vaatisi kivu­lias­ta spin-offia. Sit­ten ainakin pitkäl­lä tähtäimel­lä alka­isi risukasaan pais­taa valo.

  18. “Vihrei­den näkyvien poli­itikko­jen ulostu­lot eivät ole min­ua ilah­dut­ta­neet. Ongel­mana on niiden erään­lainen naivius. Vaikeista asioista ei uskalleta puhua, vaan leiv­otaan se kum­mallisen unelmahötön alle. Ei ole ymmär­ret­ty, että vihrei­den kan­nata­jakun­ta on aivan eri­laista. Sille voi puhua analyyttisesti.”

    Tämä on hyvä point­ti. Vielä rehellisem­pää olisi men­nä päät­telyssä pari askelta eteenpäin:

    Vihreil­lä oli joskus kan­nat­ta­jia, joille saat­toi oikeasti puhua ana­lyyt­tis­es­ti. He oli­vat vihrei­den kan­nat­ta­jia, kos­ka ymmär­sivät vihrei­den johdonkin pystyvän käsit­telemään asioi­ta analyyttisesti. 

    Nyt vihrei­den johto ja kan­nat­ta­jakun­ta ovat eri­laisia. Johto ei oikein pysty hah­mot­ta­maan asioiden mon­imutkaisu­ut­ta eikä oikein halu­akaan. Uusi kan­nat­ta­jakun­ta ei ollenkaan pysty hah­mot­ta­maan asioiden mon­imutkaisu­ut­ta eikä ollenkaan haluakaan.

    Ymmärtääköhän johto, miten radikaali Soin­in­vaara idea tässä on? Ja miten vaar­alli­nen se on heille itselleen?

    Nai­ivia unelmahöt­töä kaipaa­vat äänestäjäthän jät­täi­sivät puolueen, jos heille tar­jot­taisi­in kun­non analyysiä.

    Ana­lyyt­tistä puhet­ta arvosta­vat voisi­vat tul­la takaisin, mut­ta he tuskin innos­tu­isi­vat nyky­i­sistä johtok­likeistä, mikä vaaran­taisi näi­den johtok­likkien aseman.

    Tiet­ty nykyiset klik­it eivät itse edes pysty­isi tuot­ta­maan kovin fik­sua ana­lyysiä mon­imutkai­sista asioista. Siten tämänkin takia hei­dän ase­mansa vaaran­tu­isi, jos joku sitä alka­isi kokeile­maan vähän sivusta.

  19. Eduskun­nas­sa oli taan­noin korkea­henk­i­nen tilaisu­us, jos­sa oli mukana Venäjän edus­ta­jia. Kaik­ki puhu­jat suit­sut­ti­vat ylistys­tä yhteiselle his­to­ri­alle. Pait­si Hei­di Hau­ta­la, joka häiriköi ja otti esille Venäjän ihmisoikeusti­lanteen. Se herät­ti pahen­nus­ta. Siihen aikaan muis­taak­seni vielä uskot­ti­in, että Venäjästä tulee pienen siir­tymä­vai­heen jäl­keen lois­ta­va demokratia.

    Muu­tamia vuosia sit­ten sak­salainen EON vetäy­tyi Fen­novoiman ydin­voimala­hankkeesta ja voimalan toimit­ta­jak­si tuli Rosatom. Ville Niin­istö vas­tusti rohkeasti venäläis­ten mukaan­tu­loa han­kkeeseen. (Sinän­sä kyl­lä kan­natan ydin­voiman eli päästöt­tömän ener­giantuotan­non lisäämistä, mut­ta valitet­tavasti tieto­taito län­si-Euroopas­sa tieto­taito on ajet­tu alas.)

    Löy­ty­isiköhän tuol­lais­es­ta suo­raselkäisyy­destä Vihreille yksi kärk­i­hanke nyt, kun Venäjä taas uhit­telee. Suo­rasanaisu­us voisi toki ulot­tua myös muiden maid­en arvostelua vaa­tivi­in asiohin.

  20. Jos näin hiukan kär­jistäisin, niin Vihreis­sä on soin­in­vaar­alainen siipi, jon­ka tah­toti­la on, että Suomen väestö siir­ret­täisi­in Helsinki­in Kehä ykkösen sisäpuolelle. Lueske­lin aikoinaan pari pro­fes­sori Mart­ti Tiurin kir­jaa. Täy­tyy sanoa, että havait­see jonkin­laisen Déjà-vu-ilmiön. Toki ymmär­rän pitkälti peri­aat­teen, mut­ta Helsingis­sä työssäkäyvien työ­matko­jen lyhen­tämis­es­tä, mut­ta äärim­mäisyy­teen vietynä tuo ei ole viisas­ta. Jonkin­laisen kaupunki­lais­ten lähilu­on­non säi­lyt­tämisessä ovat viime aikoina kun­nos­tau­tuneet aivan muut tahot kuin vihreät.

    On kuitenkin ole­mas­sa porukkaa, jot­ka haaveil­e­vat maalle muu­tos­ta esimerkik­si luo­mu­ti­lan perus­tamis­es­ta. Kään­tävätkö Vihreät tuolle porukalle selkän­sä? Muis­te­len, että tele­vi­sios­sa oli aikoinaan väit­te­ly, johon osal­lis­tui Mart­ti Tiuri ja joku vihreä, en muista kuka.

    Eikö tuol­lainenkin tra­di­tio pitäisi säilyttää?

    1. Ehdotan, että luet ymmär­ryk­sel­lä Soin­in­vaaran kir­jan “2020-luvun sosi­aalipoli­ti­ik­ka”. Sieltä löy­tyvät esim. kuvauk­set ja peruste­lut, mik­si uut­ta luo­vis­sa ammateis­sa on syytä keskit­tyä, mut­ta myös miten kyp­sää elinkeino­toim­intaa voitaisi­in hajaut­taa. Mik­si esim. palkan pitää olla samas­sa tehtävässä sama joka puolel­la Suomea, vaik­ka elinkus­tan­nuk­set ja elämän­ta­pa eivät taa­tusti ole samat.

    2. Tähän ehkä löy­hästi liit­tyen, arvosta­mani Soin­in­vaara näyt­tää näkevän (voin olla väärässä) kehä III:n ulkop­uolisen Suomen jonkin­laise­na reser­vaat­ti­na, jos­sa asu­vien ain­oana intress­inä on ”maaseudun” tai ”kepu­laisu­u­den” puo­lus­t­a­mi­nen. Meil­lä on hieno­ja keskuk­sia (Kuo­pio, Ylä-Savo, Joen­suu, Vaasa), jois­sa tehdään vien­ti­tuot­tei­ta maail­malle. (Tätä kir­joit­taes­sani RSO soi iisalme­laisen Gen­elecin kaiut­timista tääl­lä Krunikan olo­huoneessa.) Kyl­lä ihmisiä kiin­nos­taa siel­lä myös ulko- ja talous­poli­ti­ik­ka, kulttuuri…juuri luin, että mökkipaikkakun­nal­lani Savon­lin­nas­sa on tilat­tu viime kuukausi­na enem­män sähköau­to­ja kun pystytään toimittamaan.

  21. Viime kun­nal­lis­vaaleis­sa 20–25-vuotiaista miehistä äänesti ehkä viidennes. Osu­us on veikkaus, joka perus­tuu siihen, että kyse­lyn perus­teel­la heitä oli 30 prossaa, mut­ta var­mas­tikin juuri ne, jot­ka jät­tävät äänestämät­tä eivät myöskään vas­taa kyse­ly­i­hin. Näis­sä vaaleis­sa osu­us las­ki luul­tavasti vielä alemmas.

    Syistä ei tai­da olla tietoa, sil­lä ketäpä asia kiin­nos­taisi? Eri­tyis­es­ti vihreille taitaa olla vain hyväk­si, mitä vähem­män nuoret miehet äänestävät. Ja miehet nyt muutenkin taita­vat olla vihrei­den ajatuk­sis­sa enem­pikin vihol­lisen roolissa.

    Mitähän sit­ten tapah­tuu, kun joku innos­taa nuoret miehet äänestämään? Kuka tuo “joku” mah­taa olla? Ei ainakaan viher­vasem­mis­to­lainen. Ehkäpä joku populistinationalisti.

    Niin tai näin, kun nop­sasti googlaa, asiantun­ti­jat eivät ole täysin hukas­sa, kun tar­joa­vat syyk­si kas­vavaa koulu­tuseroa. Toki pitää ihme­tel­lä, mik­si vain koulu­tusero, kun tasa-arvokuilu on ollut kas­va­maan päin kai kaikil­la muil­lakin elämän­laa­tu­mittareil­la. Tren­di näkyy muun muas­sa syr­jäy­tymisen kasvu­na. Ja sen kun uskaltaa itselleen myön­tää, seli­tyskin löy­tyy: huono-osaiset nyt vain äänestävät vähemmän. 

    Tosin moniko­han toimit­ta­ja tai poli­itikko edes tietää, tasa-arvokuilun kas­vamis­es­ta? Tai vaik­ka tietäisi, uskaltaisi siitä julkises­ti puhua. Ainakin vihreälle kärkipoli­itikolle asi­as­ta mainit­sem­i­nen olisi kai ide­ol­o­gis­es­ti läh­es mah­do­ton­ta. Var­maan vaikeam­paa kuin per­sulle huoles­tu­mi­nen mamu­jen äänestyspros­en­tista, joka on vielä mata­lampi kuin nuo­ril­la miehillä.

    1. Viime kun­nal­lis­vaaleis­sa 20–25-vuotiaista miehistä äänesti ehkä viidennes. Osu­us on veikkaus, joka perus­tuu siihen, että kyse­lyn perus­teel­la heitä oli 30 prossaa, mut­ta var­mas­tikin juuri ne, jot­ka jät­tävät äänestämät­tä eivät myöskään vas­taa kyse­ly­i­hin. Näis­sä vaaleis­sa osu­us las­ki luul­tavasti vielä alemmas.

      Tuo t5ilasto taitaa perus­tua vaalilutt­teloiden analysoin­ti­in, ei kyselyiin.

  22. Vihreät on nykyään tais­to­lainen sateenkaaripuolue ja ei taval­lisen koulute­tun asial­la ollenkaan, liikaa taikaseinäpuolue

  23. Kyse ei ole siitä, että puolue olisi esi­in­tynyt tyh­mem­pänä kuin on vaan päin­vas­toin, että on esit­tänyt fik­sumpaa kuin on. Kansaa kohdel­laan lapse­na, jolle pitää ker­toa mitkä asi­at ovat tänään oikein ja mitä ter­me­jä asioista pitää tänään käyttää.

    1. Hyvin oli hesaris­sa tiivistetty:

      OSA haas­tateltavista sanoo, että puolueessa on välil­lä vaikea keskustel­la esimerkik­si miesäänestäjien puut­teesta niin oikeaop­pisil­la ter­meil­lä, ettei osa nai­sista loukkaan­nu tai löy­dä puheesta vääriä termejä.

      ”On paljon oikeaop­pisu­u­den vaa­timus­ta ilmas­sa. On eri asia luen­noi­da äänestäjille inter­sek­tion­aal­isu­ud­es­ta kuin sanoa, että kaikil­la pitää olla yhtäläiset oikeudet”, sanoo aktiivi.”

      “Oikaisu 26.1. kel­lo 12: Muutet­tu yhdestä sitaatista sana inter­sek­suaal­isu­us intersektionaalisuudeksi.”

  24. Soin­in­vaaran huomiot ovat hyvin osu­via. Ilmiöhän ei kuitenkaan ole uusi. 5–10 vuot­ta sit­ten aika usein Hesaria myöten puhut­ti­in “järkivihrey­destä” esimerkkinä Osmo Soin­in­vaara. Jos järkivihreys on vihrei­den frak­tio ja vas­takkainen poikkea­ma val­lit­sev­as­ta kokon­aisu­ud­es­ta, niin mil­lä nimel­lä kut­su­taan vihrei­den laa­jem­paa joukkoa?

  25. “Kaks jokea

    Van­taa ja Kerava
    Niis vir­taa kaks jokea
    Uuden­maan kauneimmat
    Van­taa ja Kerava”

    Siinä on maakun­ta­laulu Van­taa-Ker­avalle, olka­a­pa hyvät. Mod­ern­i­na urbaan­i­na maakun­ta­laulu­na se on rap-musi­ikkia. Joten nyt voit Osmo huo­let­ta kut­sua maakun­tia maakunniksi.

  26. Min­ul­la on saman­laisia ajatuk­sia, että Vihreis­sä on ottanut val­lan joku feministijuntta.Vaikka jotkut hei­dän aja­mansa tavoit­teet oli­si­vat toteut­tamisen arvoisia niin keinot ja ajanko­h­ta eivät oikeni sovi nyt. Putin ja OPEC saa­vat suo­ma­laiset vähen­tämään autoilua tehokkaam­min kuin vihreät, ja vapaae­htoinen asevelvol­lisu­us ei oikein nat­saa nykyti­lanteessa, vaik­ka oltaisi­in Naton jäseniä.
    Maakun­tavaaleis­sa puheen­jo­hta­jan vai­h­tu­mi­nen täysin koke­mat­tomaan ja se ettei ero­tut­tu suurista puolueista söi omansa.
    Suurkaupungies­sa asu­vien oli varminta äänestää kokoomus­ta tai demare­i­ta ja maaseudun lähipalvelu­jen vahvis­tamista halu­avien keskus­taa tai RKP:tä paikkakun­nas­ta riippuen.

  27. Tämä kom­ment­ti­pal­s­ta vahvis­taa Soin­in­vaaran ana­lyysin paikkansapitävyyttä:
    Noin 1/3 kom­men­toi­jista kri­ti­soi markki­na­t­alout­ta ja kap­i­tal­is­mia ja toivoo, että vihreät oli­si­vat jopa vasem­mis­toli­iton vasem­mal­la puolel­la ole­va viher­sosial­is­mia aja­va puolue. Vihrei­den nuoriso­jär­jestössä tämä kan­ta tun­tuu ole­van hyvin vahvoil­la täl­lä hetkellä.
    Noin 1/3 har­mit­telee vihrei­den vasem­mis­to­laisu­ut­ta ja haikailee van­ho­jen markki­nal­ib­er­aalien teknovihrei­den, kuten Soin­in­vaara ja Kasvi, perään. Har­janne antaa heille hie­man toivoa, mut­ta yksi Atte ei vielä tee kesää, etenkin kun vihreistä nuorista on tulos­sa erit­täin vasem­mis­to­laisia jäseniä emop­uolueen riveihin.
    Lop­ut 1/3 kom­men­toi­vat vaal­i­t­u­losta tai vihrei­den tilan­net­ta neu­traal­isti tai osal­lis­tu­vat metakeskustelu­un (kuten minä).

    1. “Noin 1/3 kom­men­toi­jista kri­ti­soi markki­na­t­alout­ta ja kap­i­tal­is­mia ja toivoo, että vihreät oli­si­vat jopa vasem­mis­toli­iton vasem­mal­la puolel­la ole­va viher­sosial­is­mia aja­va puolue.”

      Kri­ti­soin tuol­la aiem­min markki­na­t­alout­ta, mut­ta min­un on vaikea nimetä itseäni mihinkään poli­it­tiseen suuntaan.

      Kan­natan tiedet­tä ja tietoa. Tiede on minus­ta paras tapa saa­da käsi­tys todel­lisu­ud­es­ta, vaik­ka puut­teen­sa siinäkin on. Tieteel­lisen tiedon perus­teel­la maail­ma kul­kee nykyjär­jestelmässä vähitellen kohti elinympäristö­jen tuhou­tu­mista. Tämä on tosi­a­sia, joka on tun­nustet­ta­va, jos ympäristö tah­do­taan suojella.

      En vaa­di vihreiltä viher­sosial­is­mia. Toivon tieteel­listä ja tiedol­lista läh­estymistapaa, tosi­a­sioiden toteamista ja rehellisyyt­tä. Täl­lä het­kel­lä pidän vihre­itä silkkoina vale­htelijoina. Puolue yrit­tää peit­tää kau­ni­iden visioiden taakse sen ikävän totu­u­den, että mei­dän on alet­ta­va globaal­isti luop­umaan huvi­tuk­sista ja ylen­palt­tis­es­ta mate­ri­aalis­es­ta hyv­in­voin­nista, jos tah­domme ympäristön suojella.

      Ei maail­maa pelas­ta se, että työläi­nen ajaa töi­hin sähköau­tol­la, mut­ta samaan aikaan työtä tar­joavaa ja ympäristöä vähin­tään välil­lis­es­ti tuhoavaa yrit­täjää tue­taan ja kan­nuste­taan. Täy­tyy uskaltaa sanoa, että yrit­täjä on ympäristön tuhoaja.

    2. Sä olet Ville asian ytimessä. Minus­ta loogisin ratkaisu vihreille olisi rohkeasti jakau­tua kahdek­si puolueek­si. Viher­sosial­is­tit on selkeästi oma porukkansa ja markki­nal­ib­er­aalit vihreät omansa. 

      Nyt molem­mat siivet syövät kokon­aisu­u­den kan­na­tus­ta. Eril­lis­inä kah­den puolueen yhteinen kan­na­tus olisi toden­näköis­es­ti nykyisen puolueen kan­na­tus­ta suurem­pi (etenkin jos kumoikaan poruk­ka ei hyökkäisi toisen kimp­pu­un). Eril­lis­inä molem­mat voisi­vat pro­filoitua kunnolla.

      Viher­sosial­is­tit ja markki­nal­ib­er­aalit vihreät ovat ide­ol­o­gis­es­ti aika kaukana toi­sis­taan. Miten ihmeessä ajan kulu­mi­nen voisi tilan­net­ta paran­taa muutenkin kuin ehkä hetkellisesti?

      Jos jotain halu­taan yhdessä tehdä, sen yhteisen voi tehdä myös kaht­e­na eril­lisenä puolueena.

      Vihreä lib­er­aalipuolue vetäisi var­masti porukkaa myös demareista ja kokoomuk­ses­ta, joil­la on saman­tyyp­pinen kah­ti­a­jako puolueissa.

      Hyp­py ei olisi help­po ja siinä olisi tiet­ty riske­jäkin. https://www.soininvaara.fi/2017/04/11/jungner-ja-urbaani-liberalismi/

      Soin­in­vaara: Kuin­ka pahak­si tilanteen pitää men­nä vihreis­sä, että uskaltaisit hypätä perus­ta­maan uut­ta puoluet­ta? Tai voihan olla, että lop­ul­ta nykyi­nen tut­tu seka­sotku miel­lyt­tää sin­ua enem­män kuin uusi ja epävarma?

      1. se markki­nal­ib­er­aali osio olisi tosi pieni. Mut­ta oleel­lista on, että vaik­ka se olisikin noin puo­let niin vaal­i­jär­jestelmä takaisi sen ‚että kum­mal­lakaan puolueel­la ei olis minkään­laista ase­maa val­takun­nan­poli­ti­ikas­sa. Ja käytän­nössä kui­h­tu­isi helsinkiläisek­si paikallispuolueek­si. Tosin niin voi käy­dä nykymenollakin.

      2. Nyhän on ennustet­tu, että automaa­tio alkaa ehkä kurit­ta­maan kun­nol­la suorit­tavaa luokkaa korkeak­oulute­tu­il­la ihmisil­lä. Vihreil­lä olisi ollut sauma siinä, jos he oli­si­vat tehneet “työväen puolueen” korkeak­oulute­tu­ille, jos­sa oltaisi­in nos­tet­tu vasem­mis­to­laisia kysymyk­siä esille korkeak­oulutet­tu­jen kannalta.

        Jos vihreät tek­isi tuon kään­nök­sen nyt, niin aika alas vajoaisi­vat aluk­si eikä nousukaan olisi edes var­maa. Toisaal­ta 2020-luvun automaa­tio aiheut­taa niin suuren dis­rup­tion, että ketään muu­takaan ei ole tuol­la ton­til­la, joten se ainakin olisi yksi vai­h­toe­hto, mihin vihreistä eroa­va blok­ki voisi men­nä. Mah­dol­liset hedelmät tuli­si­vat vas­ta 10 vuo­den kuluttua.

      3. 1. Mitä arvoa on ase­mal­la val­takun­nan­poli­ti­ikas­sa, jos se vaatii vähem­mistö­part­ner­i­ut­ta viher­sosial­istien kanssa? 

        2. Eikös RKP:llä ole ihan hyvä ase­ma ja selkeä profi­ili 4 % puolueena? He tuskin kauheasti kaipail­e­vat isom­paa ase­maa valtakunnanpolitiikassa. 

        3. Lib­er­aale­ja löy­tyy kyl­lä Suomes­ta var­masti enem­män kuin 4 %.

        4. Tilan­net­ta voisi miet­tiä aja­tuskokeil­la. (a) Jos viher­lib­er­al­is­tit oli­si­vat olleet oma puolue tähän saak­ka, kuin­ka vakavasti se nyt hark­it­sisi yhteen­li­it­tymistä isom­man viher­sosial­is­tipuoleen kanssa? (b) Kuin­ka iso ide­ologi­nen jako puolueen sisäl­lä oikein täy­tyy olla ennen kuin jakoa ale­taan vakavasti pohtimaan?

      4. Juuri näin, mut­ta jakau­tu­mista pitäisi valmis­tel­la huolel­lis­es­ti jopa vuosikau­sia. Ydinkysymyk­senä mielestäni on suh­tau­tu­mi­nen markki­na­ta­laouteen, jos­ta vasem­mis­to on tehnyt Muumien mörön, mitä tun­net­ta Kokoomuk­sen kri­ti­ik­itön markki­na­t­alouden kan­nat­ta­mi­nen on vahvistanut. 

        Markki­na­t­alous ei ole vuosikym­meni­in ollut hal­lit­se­ma­ton mörkö, sil­lä sitä on kansal­lis­es­ti, alueel­lis­es­ti ja globaal­isti sito­vasti sään­nel­ty. Esimerkik­si globaalit ISO-stan­dard­it vakioi­vat monien raa­ka-ainei­den ja tavaroiden min­imi­vaa­timuk­set. Ei tarvitse enää uskoa kan­sain­väil­isi­in Help­po-Heikkei­hin. … Vasem­mis­ton pitäisi tässä mörkökeskustelus­sa myös ymmärtää, että markki­na­t­alous ja kap­i­tal­is­mi ovat täysin eri asioita.

        Markki­na­t­alous on osoit­tau­tunut suun­nitel­mat­alout­ta oleel­lis­es­ti parem­mak­si menetelmäk­si resurssien tehokkaaseen allokointiin.

      5. Tapio:

        Se mitä sä san­ot näyt­tää osu­van aika tarkalleen markki­na­t­aloud­es­ta osuu aika tarkalleen Vasem­mis­toli­iton puolueo­hjel­maan: https://vasemmisto.fi/tavoitteet/periaateohjelma-tavoitteet/periaateohjelma/

        Jos tämä on ihan liikaa Vihrei­den enem­mistölle, eikö tilanne puolueen sisäiselle keskustelulle ja koheesi­olle ole aika toiv­o­ton? (En itse oikein tunne Vihrei­den sisäisiä voima­suhtei­ta mut­ta tääl­lä on ker­rot­tu viher­lib­er­al­istien ole­van selkeä vähemmistö).

        Vihrei­den omista ohjelmista en löytänyt nopeasti oikein mitään kan­taa markki­na­t­alouteen. Mut­ta huo­masin kyl­lä, että Vihreät kan­nat­taa esimerkik­si päästöoikeuskom­pen­saa­tioista luop­umista. Olisi todel­la kiin­nos­tavaa kuul­la perustelu tälle.

        Ilman kom­pen­saa­tio­ta Out­okumpu olisi toden­näköis­es­ti men­nyt jo konkurssi­in. Out­okum­mun teräk­sen raa­ka-aineet tule­vat noin 90 % kier­rä­tys­teräk­ses­tä. Tämän ansios­ta sen päästöt on paljon pienem­mät kuin aasialaisen teräk­sen, joka on käytän­nössä Out­okum­mun teräk­sen ain­oa vaihtoehto.

      6. Kyl­läpä on paljon vir­ran­nut vet­tä Van­taan­joes­sa tuon Osmon kir­joituk­sen jäl­keen; Vihreät on aivan eri puolue, kuin tuolloin.

      7. Tom­mi:
        ” En itse oikein tunne Vihrei­den sisäisiä voima­suhtei­ta mut­ta tääl­lä on ker­rot­tu viher­lib­er­al­istien ole­van selkeä vähemmistö).”

        Nykyisel­lä kan­natuk­sel­la viher­lib­er­al­istien on läh­es pakos­ta olla selkeä vähemmistö. 

        puolue on punav­ihreässä hal­li­tuk­ses­sa ja puoluet­ta vaivaa lisäk­si paha sukupuo­livi­nouma ja lisäk­si oikean laidan vihreät ovat läh­es­tulkoon kaik­ki tip­puneet vaaleis­sa. Niin­pä voidaan ihan tutki­mat­takin arvioi­da, että kan­natuk­sen lasku huip­pu­lu­vuista on muu­ta­mas­sa vuodessa kui­h­dut­tanut puolueen oikean laidan. Tätä ei muu­ta, vaik­ka vasenkin lai­ta vuo­taisi vas­sarei­hin ja keskel­lä oli­jat demareihin.

      8. Tämän keskustelun innoituk­ses­ta syn­tyi vartin sormi­har­joituk­se­na kart­ta Suomen poli­it­ti­sista voimak­en­tistä. Numerois­sa voi olla jotain epäjo­hdon­mukaistakin, kun en niin pitkään miettinyt.

        Suo­sio per tosiusko­vaiset ja per kyky han­kkia äänestäjiä tontuista

        Tosiusko­vaiset 50 % vs ton­tut 50%
        Agitointi/markkinointivoima: suh­teel­liset osu­udet (yht. 100%)

        - Ton­tut eivät hah­mo­ta politiikkaa
        — Ton­tut äänestävät sitä, mikä heistä tun­tuu nor­maalil­ta hei­dän ympäristössään
        — Agitointi/markkinointivoima vaikut­taa siihen, mikä vaikut­taa nor­maalil­ta. Agitointi/markkinointivoimaa voisi ver­ra­ta urheilu­un ja fanit­tamiseen: HIFK:llä on enem­män tosiusko­vaisia kuin Jok­ereil­la mut­ta Jok­ereil­la on enem­män kan­nat­ta­jia isom­pi­en agitointi/markkinointivoimien ansiosta.
        — Voimak­en­tät jakau­tu­vat eri puolueisi­in. Esimerkik­si vasem­mis­to­laisen iden­ti­teet­tipoli­ti­ikan kan­nat­ta­jat jakau­tu­vat Vasem­mis­toli­it­toon, Vihreisi­in ja Demareihin
        — Tont­tu­jen ja agi­toin­nin käsit­teet lainat­tu Brennanilta

        Maaseudun edun­valvon­ta
        Tosiusko­vaiset: 5 %
        Agitointi/markkinointivoima: 10 %

        Van­hoilli­nen oikeisto
        Tosiusko­vaiset: 5 %
        Agitointi/markkinointivoima: 6 %

        Yri­tys­ten ja omis­ta­jien edunvalvonta
        Tosiusko­vaiset 5 %
        Agitointi/markkinointivoima 30 %

        Ammat­tili­itot
        Tosiusko­vaiset 5 %
        Agitointi/markkinointivoima 15 %

        Vasem­mis­to­lainen identiteettipolitiikka
        Tosiusko­vaiset 10 %
        Agitointi/markkinointivoima 15 %

        Nat­sit
        Tosiusko­vaiset 10 %
        Agitointi/markkinointivoima 20%

        Lib­er­aalit
        Tosiusko­vaiset 6 %
        Agitointi/markkinointivoima 0%

        Ruot­salais­ten edusvalvonta
        Tosiusko­vaiset 2 %
        Agitointi/markkinointivoima 4%

        Fun­da­men­tal­is­tivihreät
        Tosiusko­vaiset 2 %
        Agitointi/markkinointivoima 0%

  28. Ode voisi analysoi­da vaal­i­t­u­losta hie­man huolel­lisem­min. Tosi­asi­as­sa vihrei­den kan­na­tus las­ki sitä vähem­män mitä kauem­pana Helsingistä ollaan. Lähipi­ireis­sä muu­tos oli yli 3%, pohjoises­sa alle 0.5%. Tätä kan­nat­taisi miet­tiä. Luulen että jos Helsingis­säkin olisi äänestet­ty, kokon­ais­pu­do­tus olisi voin­ut olla vielä isompi.

    Toisek­seen vaik­ka mie­len­ter­veyspalvelu­jen käyt­täjät eivät äänestäneet, hei­dän van­hempansa äänes­tivät. Itsel­läni on ollut varaa mak­saa ter­api­as­ta omille lap­sil­leni ja osaamista rai­va­ta polkua palvelu­vi­idakos­sa. Sik­si Vihreät oli­vat ain­oa puolue joka olisi puhutel­lut min­ua, jos olisin saanut äänestää.

    Sitä pait­si kuten Noel Gal­lagher on sanonut, jokainen tei­ni-ikäisen tytön isä on feministi.

  29. Itse päädyin siir­tymään vihreistä vasem­mis­toon tutus­tu­mat­ta vaalei­hin kun­nol­la ja ihan sil­lä perus­teel­la, että on ollut paljon puhet­ta vihrei­den tekemis­es­tä enem­män oikeis­to­laisik­si. Ehkä se uskot­ta­va vasem­mis­to­laisu­us tosi­aan vihreistä puuttuu.

  30. Oma kupla­havain­toni oli, että ihmiset tun­tu­i­v­at läh­estyvän näitä vaale­ja vielä taval­lista enem­män ehdokas edel­lä. “Riit­tävästi sotes­ta ymmärtävä henkilö joka ei ole lääkäri tai hoita­ja ja joka asuu samas­sa kun­nas­sa kuin minä” oli use­am­mal­lakin haus­sa, ehdokkaan puoluekan­nas­ta riippumatta. 

    Sik­si en tiedä miten paljon nimeno­maan näitä vaale­ja voi pitää val­takun­nal­is­ten puoluei­den kan­na­tus­mit­tauk­se­na. Ei jos­sain Savon­lin­nas­sa ole mitään luon­nol­lista kan­nat­ta­japo­h­jaa Liike Nytille, vaan puolueen nimi siel­lä olisi voin­ut olla “Keskus­sairaalan puolesta”-lista.

  31. Lohdut­taako edes se että perus­suo­ma­laiset koki­vat kanssa tap­pi­on ? Molem­mat, sekä vihreät että perus­suo­ma­laiset ovat leimau­tuneet viime vuosi­na jonkin­laisik­si yhden tai muu­ta­man asian liikkeik­si. Näis­sä vaaleis­sa jos­sa ter­vey­den­hoidon asiantun­ti­jat miehit­tivät suuren osan val­tu­ustopaikoista se korostui.

  32. Vihrei­den iden­ti­teet­ti on määritel­ty puolueen ulkop­uolelta noin vuosikymme­nen ajan ja siihen ei ole osat­tu vastata.
    Vihreän lan­gan lakkaut­tamisen myötä keskustelu laan­tui ja myös sat­un­naiset asi­at nousi­vat esiin. 

    Sil­lä on väliä mitä puolue­jo­hto lausuu, sil­lä ei ole väliä mitä joku var­aval­tu­utet­tu tai muu oman elämän­sä pro­feet­ta some:ssa selittää.
    Tätä eroa pitäisi kaikissa puolueis­sa ymmärtää. Poli­ti­ikan toimit­ta­jille se tekee elämän toki tylsäksi. 

    Per­in­teiseen tapaan aina vaalien jäl­keen ihme­tel­lään mik­si mei­dän fik­sut ideat eivät onnis­tuneet. Jokin syvälli­nen ongel­ma siinä on ja ilmeis­es­ti pysyy. Toki uudet ihmiset opet­tel­e­vat asioi­ta poli­ti­ikas­sakin. Hom­ma on karun raadollista. 

    Sik­si omien arvo­jen edis­tämi­nen on rankkaa. 

    Vasem­mis­toli­it­to on muut­tunut yllät­tävän paljon aiem­mas­ta. Siel­lä iden­ti­teet­ti on ollut niin hukassa. 

    Ihmiset minä muiden mukana arvosta­vat myös myön­teistä parem­paa tulevaisuutta. 

    Lop­pu­peleis­sä tule­vaisu­us on tärkeämpi kuin men­neisyys. Teol­lisu­us säi­lyy uud­is­ta­mal­la, matkailu sil­lä, että on jotain nähtävää jäl­jel­lä… Osaa­jia saadaan tänne vain jos tääl­lä voi olla monel­la tapaa suomalainen.

  33. No, Vihreät on julis­tau­tunut fem­i­nis­tisek­si puolueek­si ja puolueen papittarethan sen määrit­tävät mitä fem­i­nis­mi =puolue on. Jokunen apupoi­ka siel­lä pro­fem­i­nistinä on mukana, mut­ta sanan­val­ta on asi­aan vihkiy­tyneil­lä ja ter­mit hal­lit­sevil­la naiso­lete­tu­il­la sukupuolen­sa anta­mal­la etuoikeudel­la (uhris­tatuk­sel­la).

  34. Vihreil­lä ja per­suil­la on jotain rak­en­teel­lista yhtäläisyyt­tä. Hal­la-aho järkeili ker­ran tv:ssä jotenkin näin: Kan­nat­ta­jakun­ta on hyvin sekalainen. He ovat yhtä mieltä vain 2 asi­as­ta, maa­han­muu­ton ja EUn vas­tus­tamis­es­ta. Sen vuok­si puolue joutuu vält­tämään selviä kan­nan­ot­to­ja muis­sa asiois­sa. Tämähän oli nyt ongelma.
    Vihrei­hin päte­nee sama luon­nehd­in­ta. Sivullisen on vaan vähän vaikea tietää, mitkä ne pari yhdis­tävää tek­i­jää kul­loinkin on.

    1. Hyvä yri­tys! Mut­ta eikö juuri oma johtopäätök­sesi osoi­ta, että lähtöideasi ei oikein toi­mi ja että vihrei­den pul­ma on vielä syvem­pi kuin per­suil­la? Kun edes niitä kah­ta omia yhdis­tävää ja muista erot­tavaa asi­aa ei löy­dy, mis­tä vihreis­sä oikein on kysymys?

  35. Vaal­i­tap­pi­on tul­lessa ihmi­nen ajat­telee hel­posti, että oman puolueen pitäisi edus­taa juuri kom­men­toi­jan omia ajatuk­sia ehdot­tomam­min ja voimakkaam­min. Tai ainakin “kirkas­taa viestiä” juuri näi­den omien syi­den äänestää puoluet­ta eri­no­maisu­ud­es­ta. Tätä esi­in­tyy Vihrei­den tapauk­ses­sa sekä niiden kesku­udessa, joille Vasemmistoliitto/Feministit ovat houkut­tele­via vai­h­toe­hto­ja että niiden tapauk­ses­sa joille se on Kokoomus/Liike Nyt. Kol­maskin ryh­mä on, siitä myöhemmin.

    Fak­tat ovat kuitenkin kohtu­ullisen selvät: äänestäjiä on kaikon­nut eri­tyis­es­ti miehistä ja niistä, joille Kokoomus on var­teenotet­tavin vai­h­toe­hto. Jos Vihreät halu­aa puolueena lisää vaiku­tus­val­taa, tavoit­tei­den, toimin­nan, ja henkilö­val­in­to­jen pitää puhutel­la nyky­istä enem­män näitä ryhmiä. 

    Vihrei­den ennuste on minus­ta melko huono. En tunne puolueen nuoriso­toim­intaa, mut­ta tiedos­sa on että kan­na­tus alle äänestysikäi­sis­sä on erit­täin sukupuolit­tunut­ta, ja yllä ole­va kom­ment­ti siitä että nuoriso­jär­jestön akti­iv­it ovat erit­täin vasem­mis­to­laisia kuu­lostaa varsin uskot­taval­ta. Nämä yhdessä viit­taa­vat erit­täin vah­vasti siihen, että keskit­tymi­nen saman­mielisen ydin­porukan pöhinään 8% eduskun­takan­natuk­sel­la on toden­näköisin tule­ma. Jos Vasem­mis­toli­it­to onnis­tuu saa­maan lis­toilleen suosi­tut äänive­t­onaulat eli tule­vaisu­u­den Li Ander­ssonit ja somes­tara-Min­ja Koske­lat, kan­na­tus voi jäädä selvästi tuon allekin, pien­puolueet kun ovat vaaleis­sa eri­tyisen tähtipersoonavetoisia. 

    Jos näin käy ja Vasem­mis­toli­it­to vetää parem­min, täl­löin jäl­jelle jäävät tekevät Vihreistä lop­ul­ta sen stereo­typ­i­an joka ei koskaan ole pitänyt paikkaansa: luon­non­suo­jeluy­hdis­tys 3% eduskun­takan­natuk­sel­la ja tois­tuvil­la “säästetään met­sikkö X” ‑kun­nal­lis­vaalien läpipääsi­jöil­lä. Myös tähän vai­h­toe­htoon suun­taa­vat lin­jan­muu­tostoiveet ovat tut­tu­ja Vihrei­den vaal­i­t­u­losta kom­men­toivien joukossa.

    Kan­na­tus­po­h­jan palaut­tamises­sa laa­jak­si, sikäli mikäli puolueak­ti­iv­it tätä edes kollek­ti­iv­ina oikeasti toivo­vat, Atte Har­jan­teen nimi tulee tois­tu­vasti esille. Näin henkilönä joka ei ole ikinä hän­tä tavan­nut jää vaikutel­ma, että Har­janne on aivan kohtu­ut­tomas­sa paikas­sa. Asiaosaamisen lisäk­si pitäisi olla kykyä ja halua aset­tua vet­onaulak­si ja airueek­si. Taus­ta antaisi mah­dol­lisu­u­den työl­listyä muuallekin kuin poli­ti­ikkaan, puoluet­ta lähel­lä ole­vi­in jär­jestöi­hin tai lob­bareille, eli olisi täysin ymmär­ret­tävää että mies jät­täisi puolue­poli­ti­ikan lapi­o­hom­mat muille. 

    Se että nykyään näkyvil­lä paikoil­la on vain yksi Atte on pitkän kehi­tyk­sen tulos. Ruo­hon­ju­u­ri­ta­sol­la ei ole huole­hdit­tu riit­tävästi moniäänisyy­destä, moni­taus­taisu­ud­es­ta eikä sukupuolten tasa-arvos­ta omien piiris­sä, vaik­ka aihet­ta on (ansiokkaasti) korostet­tu muiden suuntaan!

    Vasem­mis­to­laisem­paa otet­ta kaipaavien olisi mielestäni johdon­mukaisu­u­den vuok­si ker­rot­ta­va, että mil­lä keinoil­la Vihrei­den pitäisi sit­ten hei­dän mielestään tule­vaisu­udessa viedä merkit­tävästi ääniä Vasem­mis­toli­itol­ta? Tämä on väistämätön kysymys, jos puolue halu­taan ase­moi­da vahvemmin
    samalle ton­tille kil­paile­maan. Tai sit­ten pitää sanoa ääneen, että aat­tel­lis­es­ti ja porukan taus­toil­ta yht­enäisem­pi mut­ta kan­natuk­seltaan pienem­pi puolue on jopa toiv­ot­ta­va tulema.

    1. Fak­tat ovat kuitenkin kohtu­ullisen selvät: äänestäjiä on kaikon­nut eri­tyis­es­ti miehistä ja niistä, joille Kokoomus on var­teenotet­tavin vaihtoehto.

      Eivät tietenkään ole. Ihan siitä alkeel­lisim­mas­ta mah­dol­lis­es­ta syys­tä, että vihreiltä on yksinker­tais­es­ti kadon­nut niin paljon kan­na­tus­ta, että vain osa siitä on mitenkään voin­ut siir­tyä kokoomuk­seen. Muu­toin kokoomuk­sen vaal­i­t­u­los olisi vielä parem­pi ja gallupjo­hto vielä suurem­pi kuin ne ovat.

      Teo­ria, että vasem­mal­la vihreät taas vuo­ta­vat ensisi­jais­es­ti nimeno­maan vasem­mis­toli­it­toon, kaatuu puolestaan siihen, että vasem­mis­toli­iton kan­na­tus enim­mäk­seen pol­kee paikallaan. SDP on ollut vaaras­sa pudo­ta suures­ta keskisu­urek­si puolueek­si, mut­ta on nyt taas vaki­in­nut­tanut ase­mansa suure­na, kun taas vasem­mis­toli­it­to on ollut, läh­es aave­maisen pienin vai­hteluin, koko ajan se sama keskisu­uri puolue kuin jo vuosikym­menten ajan. Se on onnis­tunut nykyään tukki­maan vasem­mis­toa pitkään vaivan­neen kan­nat­ta­jien vuodon hau­taus­maille, mut­ta ei saa­maan uusia nuo­ria kan­nat­ta­jia niin paljon, että se kom­pen­soisi ko. vuo­dos­ta jääneen hystereesivaikutuksen.

      1. Tom­my, uno­h­dat laskelmista perus­suo­ma­laiset, joil­la on run­saasti vai­h­toa sekä Keskus­tan, demarei­den että myös kokoomuk­sen kanssa. Niin ja Liike Nyt:n. Helsingis­sä äänestysalueko­htaiset tulok­set osoit­ta­vat, että vihreät ovat menet­täneen kan­takaupungis­sa huo­mat­tavasti ääniä kokoomuk­selle ja kokoomus taas perus­suo­ma­laisille ja Hjallikselle.

  36. Unelmahöt­töhän oli alun perin Erk­ki Tuomio­jan ilmaisu Jut­ta Urpi­laisen kam­pan­join­nista vuo­den 2008 kun­nal­lis­vaaleis­sa, pian 15 vuot­ta sitten.

    Vaikut­taa selvältä, että SDP:n viimeaikainen kan­na­tuskasvu on tapah­tunut ei tietenkään läh­eskään kokon­aan, mut­ta merkit­tävältä osin vihrei­den kus­tan­nuk­sel­la. Kuten blog­gaa­jam­mekin on mon­ta ker­taa useis­sa yhteyk­sis­sä huo­maut­tanut, suo­raan kopi­oimal­la toista puoluet­ta ei mikään puolue voi pitkäl­lä tähtäimel­lä men­estyä, kos­ka äänestäjä voi äänestää suo­raan sitä kopi­oin­nin kohteena ole­vaa puoluet­ta. Tääl­lä on valitet­tavasti suh­teessa paljon enem­män keskustelua siitä, mitä annet­tavaa vihreil­lä tulisi olla, jot­ta vuo­to kokoomuk­seen lop­puisi, kuin siitä, mitä annet­tavaa vihreil­lä tulisi olla, jot­ta vuo­to SDP:hen loppuisi.

    Ei ole mikään salaisu­us, että olen oma­l­ta talous- ja yhteiskun­ta-ajat­telul­tani erit­täin soin­in­vaar­alainen, mut­ta kun­tavaaleis­sa äänestin puo­len­toista vuosikymme­nen tauon jäl­keen SDP:tä, ja niin olisin ehkä äänestänyt sote­vaaleis­sakin, jos olisin saanut äänestää. Vihreät ovat otta­neet Suomen johta­van unelmahöt­töpuolueen paikan sitä pitkään hal­lus­saan pitäneeltä SDP:ltä, mikä saa anta­maan jopa SDP:n kamalan SAK-kor­po­ratismin anteek­si. (Mielu­um­min se kuin kokoomus, joka ajaa toisaal­la Suomea Natoon kos­ka Putin, ja toisaal­la antaa yli neljän­nek­sen eduskun­taryh­mästä rankaise­mat­ta äänestää Putinin tah­don mukaises­ti EU:n elvy­tys­paket­tia vas­taan kos­ka talousoikeis­to­lainen identiteettipolitiikka.)

  37. onko tääl­lä ain­ut­takaan nais­puolista kom­men­toi­jaa? ei tai­da. ja mitä se kertoo?

    1. Itsekin mietin mik­si naiset eivät osal­lis­tu keskustelu­un. Se ker­too jostain. Voisiko viisas ker­toa mistä.

      1. Naise­na kom­men­toin nim­imerkin takaa. Naiset yleen­säkin halu­aa vält­tää kon­flik­te­ja, joten se joka huu­taa aggres­si­ivisim­min saa medi­ati­lan ja muut on kilt­te­jä ympäril­lä. Niin tässäkin. 

        Inter­sek­tion­aa­li­nen fem­i­nis­mi (varsinkin sukupuolen itsemäärit­te­ly ja mon­i­naisu­us) menee tavis­naisille yli, varsinkin kun niitä aje­taan pelkäl­lä “kos­ka vähem­mistö halu­aa”, perustelul­la ja ongelmista huo­maut­ta­jia demon­isoiden (pahat “terf­fit” joiden kanssa hyvät inter­sek­tion­al­is­tit eivät saa olla tekemi­sis­sä). Muukin woke-kieli, kun hal­li­taan kieltä, halu­taan hal­li­ta ajat­telua ja tavis­nais­ten koke­muk­set ei mene yhteen näi­den woket­ta­jien kanssa. 

        Lib­er­aali lin­ja kannabik­ses­sa. Kun tun­nen riit­tävästi (semi-)syrjäytyneitä, niin en nyt lähtis uut­ta päi­hdet­tä enää laa­jem­paan käyt­töön mah­dol­lis­ta­maan. Mie­len­ter­veyshoito noin muuten hyvä teema. 

        Yleis­es­ti vihreä naiseus yhdis­tyy mielessä sel­l­aiseen polyamo­r­ia-pros­ti­tuu­tio-jee­jee-pos­i­tive vibes only-lib­er­al­is­mi­in, mis­sä maail­maa kat­so­taan vaalean­punais­ten lasien läpi ja ongel­mat lakaistaan maton alle. Ei tuu mieleen, että olis vas­tu­ulli­nen puolue. 

        Mielikuvil­la tässä toki pelataan. Vasem­mis­tossa woke-menoa myös, mut­ta ehkä enem­män myös ihmisiä, jot­ka pystyy sanomaan “äiti” eikä “syn­nyt­täjä” jne. Sil­lä on monille naisille väliä. 

        Kokoomus vetää toisel­la puolel­la jalat maas­sa ole­via naisia. Sei­da Sohra­bi lait­toi ihanas­ti hant­ti­in Katju Aron woke-kielelle Hgin val­tu­us­tossa taan­noin ja on muutenkin ottanut kan­taa vas­tu­un ja henkisen tas­apain­on puolesta.

      2. Nim­imerkki­naise­na olen samaa mieltä nim­imerkin Kanis kanssa.

        Pait­si kannabis­lib­er­al­is­min suh­teen olen varovaisen opti­misti­nen, utopis­tisi­na het­k­inä mietin myös olisiko ham­pun vil­jelystä yhteisek­si asi­ak­si ja yhteisym­mär­ryk­sen luo­jak­si vihrei­den ja maaseudun alku­tuot­ta­jien välille.

    2. Tuo­hon on aika help­po vastata. 

      Tääl­lä tilanteesta toden­näköisim­min keskustel­e­vat ihmiset
      (a) joille Soin­in­vaaran ajattelu/suhtautumistapa on ollut hei­dän poli­it­tiselle ori­en­taa­ti­olleen ollut tärkeä ja jot­ka (b) ajat­tel­e­vat jaka­vansa taval­lista enem­män Soin­in­vaaran kanssa käsi­tyk­siä hyödyl­lis­es­tä argumentaatiotavasta.

    3. Itse mietin samaa. Olen siis nais­puo­li­nen kom­men­toi­ja, juristi, ja äänestänyt aik. vihre­itä, sit­tem­min Kokoomus­ta ja viimek­si kun­tavaaleis­sa RKP:tä. Osaan ilmaista ajatuk­seni tiivi­isti; toisaal­ta har­voin saan niihin vas­takaikua. Vielä miehisem­piä kuin tämä ovat KL:n ja Uuden Suomen palstat.

  38. Kiitän Soini­vaaraa tästä rehellis­es­ti blogikir­joituk­ses­ta. Samaan hen­gen­ve­toon totean että koko kir­joi­tus käsit­teli Vihre­itä, ei Suomea — tai sitä mikä vaiku­tus Vihrei­den poli­ti­ikalla on kansakun­nan kaiken­puoliseen men­estyk­seen. Jos Vihreät jatka­vat nykylin­jal­la niin lie­nee kansakun­nan edun mukaista että koko liike katoaa kos­ka tätähän se Vihreys vaikut­taa ole­van — vai onko ole­mas­sa joku parem­pi Vihreys joka vielä ei ole näh­nyt päivänvaloa?
    Kaikki­aan poli­ti­ikas­ta tun­tuu tulleen puoluei­den välistä kil­pailua ennenkaikkea — aja­tus kansakun­nan edus­ta on kadon­nut oikeal­ta vasem­malle. Poli­itikot — nuo leikkivät pikku­lapset — kisail­e­vat enem­män tai vähem­män rehellis­es­ti juo­nia punoen ja tyh­miä höynäyt­täen -“vap­pusa­ta­nen”- kuka voit­taa ja kuka häviää taas ensi vaaleis­sa. Var­maan helkutin hauskaa ja stim­u­loivaa, mut­ta samal­la niin hel­vetin type­r­ää! Hävetkää kaut­ta linjan!

  39. Nämä oli­vat sote­vaalit, joten äänestin Kokoomus­ta. Valitet­ta­va fak­ta on se, että Suomen sote­jär­jestelmä ei tule kestämään väestön van­hen­e­mista ja työssäkäyvien vähen­e­mistä. Jostain täy­tyy leika­ta, enkä usko, että Vihreil­lä on siihen kanttia.

    Nämä fem­i­nis­mi- ja iden­ti­teet­tipoli­ti­ikkahöm­pö­tyk­set eivät näy min­ulle mitenkään, kun en seu­raa somea enkä lue iltapäiväle­htiä tai hesaria. Tulen luul­tavasti jatkos­sakin äänestämään Vihre­itä kun­tavaaleis­sa, kos­ka heil­lä on paljon selkeäm­mät, luon­toa säästäväm­mät ja jopa markki­nae­htoisem­mat näke­myk­set kaavoituk­ses­ta ja rak­en­tamis­es­ta kuin Kok/PS/SDP:llä.

  40. Jatkan tähän, kun taisi tul­la kom­ment­tiketjun pitu­us­ra­joi­tus yllä vastaan.

    Joo, on ihan tot­ta, että aliarvioin kokoomuk­sen kan­na­tus­ta alen­tavina tek­i­jöinä ensin­näkin siir­tymän per­sui­hin ja toisek­si Liike Nytin koko ole­mas­saolon. Mut­ta vihrei­den tule­vaisu­u­den pohtimisen kannal­ta min­ua henkilöko­htais­es­ti kiin­nos­taa yhä edelleen ensisi­jais­es­ti tämä nykyi­nen, itsel­lenikin läh­es täytenä yllä­tyk­senä tul­lut uus­jako Suomen viher­vasem­mis­ton sisäl­lä, jos­sa SDP on ollut suure­na voit­ta­jana ja vihreät ja vasem­mis­toli­it­to molem­mat häviäjinä.

    Pitkään on ollut val­lal­la ker­to­mus, jos­sa SDP:n kan­na­tus katoaa osak­si hau­taan ja osak­si duu­narim­i­esten muo­dos­sa per­sui­hin. Nyt on kuitenkin viime aikoina ollut (vain näi­hin sote­vaalei­hin saakkako?) tilanne, jos­sa SDP ja per­sut ovat molem­mat samanaikaises­ti suuria puoluei­ta. Osa on ollut gallupi­en val­os­sa palu­umuut­toa per­su­ista, mut­ta jostain muual­takin tämän lisäk­si niiden SDP:n uusien kan­nat­ta­jien on ollut tul­ta­va. Varsinkin jos lähdemme tuos­ta aivan keskeis­es­tä ajatuk­ses­ta, että vasem­mis­to­laisia on Suomes­sa sama määrä kuin ennenkin, ja huomioimme sen, että vasem­mis­toli­iton kan­na­tus enim­mäk­seen pol­kee paikallaan, osan on ollut pakko tul­la vihreistä. Kuin­ka suuren osan, on eri kysymys, mut­ta jonkin suu­ruisen osan joka tapauksessa.

    Ikään kuin nyky­istä poli­it­tista polar­isaa­tio­ta hei­jas­taisi osaltaan aja­tus, että ne vihrei­den kil­pail­i­jat, joil­la on väliä, ovat joko mah­dol­lisim­man kaukana oikeal­la (kokoomus) tai mah­dol­lisim­man kaukana vasem­mal­la (vasem­mis­toli­it­to). Ei mielestäni kan­na­ta tui­jot­taa itseään sokeak­si tähän.

    1. Kuten val­taosa kom­men­toi­jista, myös Uschanov tun­tuu syyl­listyvän asian tarkastelu­un itselleen mieluisas­ta vinkke­listä. Harvem­min mikään Demarei­hin viit­taa­va on raikas tuu­lah­dus, mut­ta tähän keskustelu­un se ehkä onnis­tuu sitä ole­maan — näkökul­ma siir­tymästä SDP:n ja Vihrei­den välil­lä ansait­see kyl­lä edes jonkin­laista huomio­ta. Onhan per­in­tei­sis­sä neliken­tis­sä puolueil­la päällekäisyyttä.

      Oma käsi­tyk­seni on kyl­lä sel­l­ainen, mihin Osmokin tuos­sa viit­taa, että kun tarkastel­laan muu­tok­sia äänestysalueit­tain ja absolu­ut­tisi­na ään­inä, Kokoomus­lai­ta koros­tuu kan­na­tus­laskun läh­teenä. Tätä tuke­vat myös arkikoke­muk­set “koulutet­tu­jen kaupunki­lais­ten” joukos­sa niin somes­sa kuin pöytäpuheis­sa. En muista kuulleeni ker­taakaan lauset­ta jos­sa ker­rot­taisin vai­h­dos­ta Vihreistä Demarei­hin, sen sijaan Vihreät-Vasem­mis­to ja varsinkin Vihreät-Kokoomus ‑akselien liike­hd­in­tää tai pohd­in­taa esi­in­tyy toistuvasti. 

      Var­masti silti jotain siir­tymää SDP:n suun­taan on. Varsinkin Tampereella/Pirkanmaalla yksin San­na Marin on var­masti saanut äänen mon­elta edeltävis­sä vaaleis­sa Vihre­itä äänestäneeltä. Vah­val­la mutu­tun­tu­mal­la sanois­in että Marin yksin saat­taa olla syy mik­si hau­taus­maalle pois­tunut Demarien kan­na­tus ei näy selkeäm­min suh­teessa Vasem­mis­toli­it­toon ja Vihreisi­in. Eli Vasem­mis­toli­iton ja Vihrei­den “automaat­ti­nen” kan­na­tus­nos­te siitä, että äänestysikään tulleis­sa nuorim­mis­sa ikälu­okissa kan­na­tus on selvästi suurem­paa kuin väestössä keskimäärin vaal­i­t­u­losten pros­ent­ti­tarkastelus­sa katoaa.

      Ja sit­ten pitäisi vielä tarkastel­la siir­tymät nukku­vien puolueeseen. Pre­mis­si siitä, että vasem­mis­to­laisia on Suomes­sa sama määrä kuin ennenkin, ei ole vält­tämät­tä kovin hyvä lähtöko­h­ta ana­lyysille. Äänestysaluei­den (ikä­jakau­mako­r­jat­tu) annet­tu­jen äänien määrä anta­nee oikeampia vastauksia.

      1. Tarkastelu­ni vinoutuneisu­us joh­tui mielestäni enem­män siitä, että vinkke­li on itsel­leni tut­tu, ei niinkään siitä, että se olisi mieluisa. Voin vaku­ut­taa, että sekä SDP:n että vihrei­den nykyti­la on itsel­leni kaikkea muu­ta kuin mieluisaa seurattavaa.

        Mut­ta tulkoon nyt ker­ro­tuk­si, että taustal­la on oma omaelämäk­er­ralli­nen koke­muk­seni siitä, että SDP on saat­tanut saa­da lisä-ääniä suun­nista, jot­ka eivät ole saa­neet riit­tävästi huomio­ta. Yksi niistä muu­ta­mas­ta keskenään eri­lais­es­ta sosi­aalis­es­ta kuplas­ta, joiden välil­lä itse liikun, sisältää noin 30–35-vuotiaita, suurek­si osak­si insinööri‑, teekkari‑, teknolo­gia- yms. ori­en­toitunei­ta miehiä; minä 46-vuo­tias olen joukon van­hin. Olen tun­tenut pääosan joukos­ta hei­dän koko aikuisikän­sä ajan, ja kun he oli­vat nuorem­pia, ajat­telin hei­dän sil­lois­t­en ulostu­lo­jen­sa perus­teel­la, että heistä kas­vaa enim­mäk­seen joko puh­tai­ta kokoomus­laisia tai sit­ten sel­l­aisia, jot­ka äänestävät vuoroin kokoomus­ta ja vihre­itä (vähän use­am­min kokoomus­ta). Pääosas­ta heitä on kuitenkin kas­vanut ihmisiä, joille kokoomus on enem­mänkin inhokkipuolue ja liikku­mi­nen liikkuvina äänestäjinä tapah­tuukin vihrei­den ja suurek­si osak­si nimeno­maan SDP:n välil­lä. (Ja siltä osin kuin ei SDP:n, niin vasem­mis­toli­iton.) Nykyi­nen hal­li­tus on varsin suosit­tu, ja siihen kohdis­tu­vaa kri­ti­ikkiä ei useinkaan kat­so­ta hyvällä.

        Ja jos on jokin yksit­täi­nen tek­i­jä, joka tässä nuorten miesten ryh­mässä toimii tärkeim­min vihre­itä vas­taan, niin se on puolueen ydin­voimaa vas­tus­ta­va ima­go, joka istuu todel­la sitkeässä ja jot­ka mitkään vihrei­den jäsen­jär­jestö­jen viimeaikaiset avoimen ydin­voimamyön­teiset kan­nan­ototkaan eivät ole pystyneet hor­jut­ta­maan. Ydin­voima onkin poten­ti­aalis­es­ti tek­i­jä, joka tässä ryh­mässä antaa SDP:lle jonkin sortin kil­pailue­t­ua suh­teessa pait­si vihreisi­in, myös vasem­mis­toli­it­toon. Jos vas­tus­taa ydin­voiman vas­tus­tus­ta eikä ole vaku­ut­tunut vihrei­den ydin­voimakan­nan­muu­tok­sen todel­lisu­ud­es­ta tai pain­oar­vos­ta puolueen sisäl­lä, mut­ta vieroksuu samal­la kokoomus­ta, niin SDP alkaa nuor­ta kaupunki­laista äänestäjääkin sil­loin kiin­nos­taa, vaik­ka sen omista ansioista ei olisikaan niin vakuuttunut.

        Maini­t­ul­la San­na Marinil­lakin kyl­lä on aivan selkeästi oma osuuten­sa asi­aan. Nämä miehet (osa on Tam­pereelta) edus­ta­vat ajat­te­lu­ta­paa, jos­sa asi­at ovat Suomes­sa ikään kuin “sil­lä taval­la kuin niiden kuu­luukin olla”, kun päämin­is­ter­inä on San­na Marinin kaltainen ihmi­nen. Enem­män kuin jos päämin­is­ter­inä olisi Ohisa­lo tai Andersson…!

    2. Tom­mi U
      ” uus­jako Suomen viher­vasem­mis­ton sisäl­lä, jos­sa SDP on ollut suure­na voit­ta­jana ja vihreät ja vasem­mis­toli­it­to molem­mat häviäjinä.”

      Mut­ta onko Vasem­mis­toli­it­to ollut häviäjänä? Mil­lä perusteella?

      Sen kan­na­tus on nous­sut viidessa vuodessa noin pros­ent­tiyk­sikön ja on suun­nilleen samoissa kuin 10v sit­ten. Kan­na­tus 1987 eduskun­tavaaleis­sa oli 9,4% (toki huono tulos tuo­hon aikaan).

      1. Vasem­mis­toli­it­to men­estyy Vihrei­den kus­tan­nuk­sel­la kaupun­ki alueil­la. Viime vuo­den Helsin­gin kun­tavaali tulosta tark­istele­mal­la puoluei­den eniten ääniä saaneil­la äänestys alueil­la puoluei­den kan­natuk­sen perus­teel­la. Esimerkik­si Helsingis­sä Vasem­mis­toli­it­to vei Vihrei­den ääniä kaupungi­nosista jois­sa on per­in­teis­es­ti äänestet­ty Vihre­itä. Tästä hyvä esimerk­ki on Vasem­mis­toli­iton Min­ja Koske­lan erit­täin hyvä vaal­i­t­u­los Helsingis­sä viime vuo­den kun­tavaaleis­sa. Min­ja Koskela oli ensim­mäistä ker­taa ehdol­la vaaleis­sa ja hän oli Vasem­mis­toli­iton ääni­har­a­va ja hänen äänen­sä tuli­vat pääasi­as­sa Vallilan, Kallion, Alp­pi­lan, Sörnäis­ten ja Sil­tasaaren äänestys alueil­ta eli Keski-Helsingistä

  41. Kiitos Ode lois­tavas­ta kir­joituk­ses­ta. Tämän ja muiden tun­net­tu­jen vihrei­den ulostu­lo­jen voimal­la mak­soin vas­ta tänään eilen erään­tyneen jäsen­mak­suni, kos­ka toivoa liik­keel­lä nähtävästi vielä on, jos riit­tävän nimekkäät vihreät nyt lop­ul­ta puhu­vat suo­raan keis­arimme uusista vaat­teista. Teitä ei voi painaa kom­ment­tiketju­jen syöverei­hin tai some-kuplan joukkuepuo­lus­tuk­sen voimin dumata.
    Ainakaan kovin hel­posti. Saa­pa nähdä, olet­teko lop­ul­ta vasti­neessa vain ihan tyyp­il­lisiä kon­ser­vati­ivisia boomere­i­ta vai suo­ras­taan vihreisi­in pesiy­tyneitä patri­arkaatin etäpesäkkeitä tai osa teistä ken­ties terf­fe­jä, joi­ta heikot­taa nuorten nais­ten vaikut­ta­va menestys?

    Viime puoluekok­ouk­ses­sa olisin toivonyt myös korkean profi­ilin vihrei­den olleen rohkeam­min äänessä, kos­ka tätä rom­ah­tavaa tietä on raken­net­tu jo hyvän aikaa ja siel­lä sen koko surkea työ­maa oli selvästi nähtävis­sä. Kon­trasti ja suo­ra puhe on tietysti nyt myöhässäkin toiv­ot­tavaa, varsinkin kun puheen­jo­hta­jan sijainen Iiris Suomela yrit­tää selit­tää tätä tuor­ein­ta katas­trofia “uusil­la vaaleil­la”, joista ei ole aiem­paa koke­mus­ta vihreis­sä. Mah­taa muis­sa puolueis­sa nau­rat­taa moinen lat­teus. Kyl­lä pielessä kaikille puolueille uusien vaalien sijaan on ensisi­jais­es­ti valit­tu lin­ja ja mar­gin­aaliset pain­o­tuk­set, jot­ka puhut­tel­e­vat juuri tuon vaal­i­t­u­lok­sen ver­ran äänestäjiä, plus vasem­mis­toli­iton äänistä osa, mii­nus häm­men­tyneet tapavihreät, jot­ka eivät ehkä enää tunne koko puolueen nyky­menoa omakseen.

    Kent­tähän puoluekok­ouk­ses­sa toki yrit­ti kor­ja­ta luisua ja antoi selvän luot­ta­muk­sen “oikean reunan” Atte Har­jan­teen lin­jalle vpj-vaalis­sa. Sen sijaan että tämä olisi johtanut muu­tok­si­in kri­it­tisel­lä het­kel­lä ennen alue­vaale­ja, puoluet­ta hal­lit­se­va, koke­muk­sel­liseen maail­manku­vaan usko­va fem­i­nisti­nen klik­ki vain voimisti otet­taan ja jakoi keskenään puheen­jo­hta­jan sijaisu­u­den ja min­is­ter­isalkut miten mieli. Main­ok­si­in tuoti­in muu­ta­ma mie­skin. Ei se sit­ten yllät­tänyt, että näis­sä vaaleis­sa tosi­aan kisat­ti­in vasem­mis­toli­iton kanssa maini­tus­ta kovin pien­estä äänipo­tista ja sekin hävit­ti­in odote­tusti. Paikallispi­ipertäjän tasoisel­la jäsenäänel­lä tästä yritin ja moni muukin koit­ti eri forumeil­la varoit­taa. Vaalit pitäisi ensin voit­taa ja sit­ten vas­ta alkaa val­is­tustyö. Vaale­ja ei voita ilman maltil­lis­ten äänivyöryä tasaises­sa ja tur­val­lises­sa maas­sa. Kun suo­ma­laises­sa demokra­ti­as­sa lähtöko­htais­es­ti jopa veret seisaut­tavas­sa eduskun­tavaalivoitossa 80–75% äänestää sin­ua vas­taan sitä varmem­min, mitä kauem­mas olet ajau­tunut poli­it­tis­es­ta keskus­tas­ta, ei yhden sukupuolen tai asian äärili­ik­keek­si ryhtymisessä ole mitään mieltä eikä siten aje­ta mitään pysyvää. Kyl­lä, koulu­jen uni­sex-ves­so­ja vas­tus­ta­va luon­non­suo­jelu­ak­tivisti tai pick upil­la aja­va luo­muvil­jeli­jä tai ydin­voimaa kan­nat­ta­va ilmas­toak­tivisti tai ihan vaan tuotan­toeläin­ten oloista huolestunut poli­isi pitäisi jokainen olla aivan yhtä ter­ve­tul­lut meille vihreisi­in, jopa 55-vuo­ti­aana miehenä, kuin se uuden kaanon­in mukainen täy­delli­nen ihmi­nen, eli 22-vuo­tias helsinkiläi­nen inter­sek­tion­aa­li­nen fem­i­nisti, tuo J.K. Rowlin­gin paho­ja kir­jo­ja polt­ta­va ja ilmas­tokap­inaa raitio­vau­nun edessä organ­isoi­va myyt­ti­nen hah­mo. Isom­pi joukko eri­laisia ihmisiä on suurem­pi poruk­ka, san­o­taan. Niil­lä on kavere­i­ta ja suku­laisia, joiden kuva vihreistä muut­tuu kun jokin omaan heimoon kuu­lu­va tut­tu on tun­nus­tanut väriä.

    Mik­si minä sit­ten olin jät­tämässä vihreät? Antifem­i­nis­mi? Ei todel­lakaan, suurin osa sen liik­keen asi­as­ta­han on varsin kan­natet­tavaa. Mah­dun var­masti samaan puolueeseen. Uskoisin että minä ja moni muu Ville Niin­istön vihreisi­in liit­tynyt on tyr­mistynyt puolueen nopeas­ta muu­tok­ses­ta kovin kapeasti määritel­lyk­si joukok­si siitä puolueesta, jos­sa itse näin tule­vaisu­u­den oikean lib­er­aalin yleis­puolueen, päämin­is­teri-kali­iberin koali­tiom­ahdin suo­ras­taan. Fem­i­nisti­nen pien­puolue näyt­tää mikä mah­dol­lisu­us siihen on äärim­mäisen kapeal­la identiteetillä.
    Oden kir­joituk­ses­sa oivasti kuvataan puolueen viestin kaven­tu­mi­nen puhut­tele­maan vain omaan pei­liku­vaan kuu­lu­via ihmisiä ja mielip­iteitä. Täl­lä on val­ta­va merk­i­tys vaaleis­sa ja kam­pan­join­nis­sa. Ongel­ma on jo eskaloitunut niin, että vihre­itä kuvaa mon­en tun­te­mani liiket­tä peri­aat­teessa sym­pa­ti­soivan liikku­van äänestäjän puheis­sa parem­min sisään­päinkään­tynyt saar­naa­jien ker­ho ja yli­herkkyyt­tä mielet­tömyy­teen asti korosta­va hörhösirkus. Kuka ihmeessä pienen piirin keskenään masi­noimia asioi­ta viit­sisi vaalitel­toil­la tai somes­sa tosis­saan puo­lus­tel­la, kun ne eivät ole omia asioi­ta ollenkaan, eikä omas­sa kun­nas­sa tärkeistä asioista ei puolue­jo­hdon suul­la juuri edes mainita?

    Puoluekok­ouk­ses­sa tästä pienen piirin vaiku­tuk­ses­ta saati­in kak­si (Har­jan­teen kohtelu oli kol­mas) karmi­vaa esimerkkiä. 

    Ensik­si oli tuo julis­telu, että vihreät ovat “fem­i­nisti­nen puolue.” Miten niin? Entä me 2015–16 tai aiem­min liit­tyneet, jot­ka emme ole tulleet edus­ta­maan fem­i­nis­miä? Vah­va viesti välit­tyi, että näin se on ja puli­nat pois. Mik­semme ole ennem­min yleis­puolue, joka on hyvä val­in­ta fem­i­nis­tille siinä mis­sä siitä asi­as­ta vähem­män kiin­nos­tuneelle äänestäjälle, joka kuitenkin on osa yhteiskun­taa hänkin?

    Jos ajat­telee, että ensisi­jais­es­ti on ylit­tänyt maltil­lise­na vihreänä suo­ma­laisen suuren kyn­nyk­sen ‑tun­nus­tanut puolueväriä julkises­ti- ja läht­enyt edus­ta­maan koulu­tus- ja tiede­myön­teistä luon­non­suo­jelupuoluet­ta, joka ajat­telee avoimin mielin koko maail­man tule­vaisu­ut­ta ilman sitou­tu­mista ay-liik­keen tai työ­nan­ta­jien edus­ryh­mien per­in­teisi­in lin­noituk­si­in, on hie­man merkil­listä ja suo­raan san­ot­tuna vapaae­htoises­sa toimin­nas­sa kor­ni­akin joutua vaalitel­toil­la selvit­tämään näke­mys­tään (ja puolue­jo­hdon näke­mys­tä) sukupuoles­ta ja huumeista, kun oli tul­lut puhu­maan kotikun­nan taloud­es­ta, kouluista, pyöräteistä ja ympäristöstä.
    Eikä tämä vaa­likur­ju­us tästä mihinkään muu­tu. Miten nykyjo­hto ajat­telee, että tämä edes teo­ri­as­sa tapah­tuu jos ei lin­ja muu­tu? Jankut­ta­mal­la joka vaaleis­sa jostain tiede­tysti har­vo­ja kiin­nos­tavas­ta asi­as­ta, provosoimal­la ja syyl­listämäl­lä maltil­lisia äänestäjiämme, jotenkin suo­ras­taan automaagis­es­ti saam­mekin 15 pros­ent­tiyk­sikköä lisää ääniä, kun he vain näkevät inter­sek­tion­aalisen fem­i­nis­min val­on? Ihan kuin ne ihanat twit­ter-seu­raa­jatkin tekevät joka päivä. 

    Se toinen puoluekok­ouk­sen kauhuta­ri­na? En muista puhu­jan koko nimeä, Olga taisi olla etu­ni­mi (pahoit­te­lut jos sekin menee väärin), joka tapauk­ses­sa hänen puheen­sa kasvis­ruoan etu­jen laa­jen­tamis­es­ta viesteis­sämme koske­maan ilmas­to­vaiku­tusten lisäk­si myös kansan­ter­vey­del­lisiä näkökul­mia oli mah­ta­va ja juuri sitä mitä mei­dän pitäisi tehdä. Me omis­tamme kasvis­ruoan edis­tämisen poli­ti­ikan ken­täl­lä, tuo­daan siihen lisäk­si ter­veysnäkökul­mia ja olemme uuden­laisen kuuli­jakun­nan äärel­lä. Vau! Sanoin ääneen. Mitä teki puolue­jo­htomme? Kat­soi vier­estä kun kok­ouskeskustelus­sa alkoi älyl­lis­es­ti sakea myl­ly­tys tur­val­lisen tilan rikkomis­es­ta, kun puhu­ja ei ollut varoit­tanut loukkaa­vansa pian ylipainoisia.
    Se kauhuta­ri­na tässä mielet­tömässä sirkuk­ses­sa oli puolue­jo­htomme JOHTAJUUDEN PUUTE. Me olimme hel­vetti soikoon vapaan maan aat­teel­lis­ten ihmis­ten puoluekok­ouk­ses­sa, mik­si siel­lä pitäisi asial­lisen puheen­vuoron kohdal­la pahoitellen varoit­taa puhu­vansa koh­ta loukkaavasti?! Eikö näis­sä pitäisi olla paloa ja uusia avauk­sia? Eli suomek­si: fak­tapo­h­jaista ja hem­metin hyvin argu­men­toitua asi­aa. Kiitos Olga puheen­vuorostasi, toiv­ot­tavasti et lan­nis­tunut ja läht­enyt johonkin muuhun puolueeseen, joka ei ole pala­va hapan sirkus vail­la tire­htööriä. Myk­istyneenä seurasin tuo­ta näytöstä, enkä kokenut tur­val­lisek­si aja­tus­ta, että tuos­ta keskustelus­ta lähtisi moni päät­tämään yhtei­sistä asioista.
    Enkä tarkoi­ta tässä johta­jal­la pelkästään Ohisa­loa, jota kan­natin ensim­mäis­ten joukos­sa jo Touko-vaaleis­sa puheen­jo­hta­jak­semme ja yhä kan­natan jatkamaan. 

    Voitaisi­inko joka tapauk­ses­sa nyt jo varoit­taa valmi­ik­si koko tule­va puoluekok­ous kevääl­lä ja alkaa vai­h­teek­si puhua siel­läkin joka puheen­vuorossa sitä itseään, suo­raan ja asiaa?
    Tehdään siitä asi­a­puheen ja seu­raa­van vaalivoiton tur­valli­nen tila.

  42. Käytin edel­lä kyl­lä välilyön­te­jä ja kappalejakoja 🙂

  43. Kiitos Ode lois­tavas­ta kir­joituk­ses­ta. Tämän ja muiden tun­net­tu­jen vihrei­den ulostu­lo­jen voimal­la mak­soin vas­ta tänään eilen erään­tyneen jäsen­mak­suni, kos­ka toivoa liik­keel­lä nähtävästi vielä on, jos riit­tävän nimekkäät vihreät nyt lop­ul­ta puhu­vat suo­raan keis­arimme uusista vaat­teista. Teitä ei voi painaa kom­ment­tiketju­jen syöverei­hin tai some-kuplan joukkuepuo­lus­tuk­sen voimin dumata.
    Ainakaan kovin hel­posti. Saa­pa nähdä, olet­teko lop­ul­ta vasti­neessa vain ihan tyyp­il­lisiä kon­ser­vati­ivisia boomere­i­ta vai suo­ras­taan vihreisi­in pesiy­tyneitä patri­arkaatin etäpesäkkeitä tai osa teistä ken­ties terf­fe­jä, joi­ta heikot­taa nuorten nais­ten vaikut­ta­va menestys?

    Viime puoluekok­ouk­ses­sa olisin toivonyt myös korkean profi­ilin vihrei­den olleen rohkeam­min äänessä, kos­ka tätä rom­ah­tavaa tietä on raken­net­tu jo hyvän aikaa ja siel­lä sen koko surkea työ­maa oli selvästi nähtävis­sä. Kon­trasti ja suo­ra puhe on tietysti nyt myöhässäkin toiv­ot­tavaa, varsinkin kun puheen­jo­hta­jan sijainen Iiris Suomela yrit­tää selit­tää tätä tuor­ein­ta katas­trofia “uusil­la vaaleil­la”, joista ei ole aiem­paa koke­mus­ta vihreis­sä. Mah­taa muis­sa puolueis­sa nau­rat­taa moinen lat­teus. Kyl­lä pielessä kaikille puolueille uusien vaalien sijaan on ensisi­jais­es­ti valit­tu lin­ja ja mar­gin­aaliset pain­o­tuk­set, jot­ka puhut­tel­e­vat juuri tuon vaal­i­t­u­lok­sen ver­ran äänestäjiä, plus vasem­mis­toli­iton äänistä osa, mii­nus häm­men­tyneet tapavihreät, jot­ka eivät ehkä enää tunne koko puolueen nyky­menoa omakseen.

    Kent­tähän puoluekok­ouk­ses­sa toki yrit­ti kor­ja­ta luisua ja antoi selvän luot­ta­muk­sen “oikean reunan” Atte Har­jan­teen lin­jalle vpj-vaalis­sa. Sen sijaan että tämä olisi johtanut muu­tok­si­in kri­it­tisel­lä het­kel­lä ennen alue­vaale­ja, puoluet­ta hal­lit­se­va, koke­muk­sel­liseen maail­manku­vaan usko­va fem­i­nisti­nen klik­ki vain voimisti otet­taan ja jakoi keskenään puheen­jo­hta­jan sijaisu­u­den ja min­is­ter­isalkut miten mieli. Main­ok­si­in tuoti­in muu­ta­ma mie­skin. Ei se sit­ten yllät­tänyt, että näis­sä vaaleis­sa tosi­aan kisat­ti­in vasem­mis­toli­iton kanssa maini­tus­ta kovin pien­estä äänipo­tista ja sekin hävit­ti­in odote­tusti. Paikallispi­ipertäjän tasoisel­la jäsenäänel­lä tästä yritin ja moni muukin koit­ti eri forumeil­la varoit­taa. Vaalit pitäisi ensin voit­taa ja sit­ten vas­ta alkaa val­is­tustyö. Vaale­ja ei voita ilman maltil­lis­ten äänivyöryä tasaises­sa ja tur­val­lises­sa maas­sa. Kun suo­ma­laises­sa demokra­ti­as­sa lähtöko­htais­es­ti jopa veret seisaut­tavas­sa eduskun­tavaalivoitossa 80–75% äänestää sin­ua vas­taan sitä varmem­min, mitä kauem­mas olet ajau­tunut poli­it­tis­es­ta keskus­tas­ta, ei yhden sukupuolen tai asian äärili­ik­keek­si ryhtymisessä ole mitään mieltä eikä siten aje­ta mitään pysyvää. Kyl­lä, koulu­jen uni­sex-ves­so­ja vas­tus­ta­va luon­non­suo­jelu­ak­tivisti tai pick upil­la aja­va luo­muvil­jeli­jä tai ydin­voimaa kan­nat­ta­va ilmas­toak­tivisti tai ihan vaan tuotan­toeläin­ten oloista huolestunut poli­isi pitäisi jokainen olla aivan yhtä ter­ve­tul­lut meille vihreisi­in, jopa 55-vuo­ti­aana miehenä, kuin se uuden kaanon­in mukainen täy­delli­nen ihmi­nen, eli 22-vuo­tias helsinkiläi­nen inter­sek­tion­aa­li­nen fem­i­nisti, tuo J.K. Rowlin­gin paho­ja kir­jo­ja polt­ta­va ja ilmas­tokap­inaa raitio­vau­nun edessä organ­isoi­va myyt­ti­nen hah­mo. Isom­pi joukko eri­laisia ihmisiä on suurem­pi poruk­ka, san­o­taan. Niil­lä on kavere­i­ta ja suku­laisia, joiden kuva vihreistä muut­tuu kun jokin omaan heimoon kuu­lu­va tut­tu on tun­nus­tanut väriä.

    Mik­si minä sit­ten olin jät­tämässä vihreät? Antifem­i­nis­mi? Ei todel­lakaan, suuri osa sen liik­keen asi­as­ta­han on varsin kan­natet­tavaa. Mah­dun var­masti samaan puolueeseen. Uskoisin että minä ja moni muu Ville Niin­istön vihreisi­in liit­tynyt on tyr­mistynyt puolueen nopeas­ta muu­tok­ses­ta kovin kapeasti määritel­lyk­si joukok­si siitä puolueesta, jos­sa itse näin tule­vaisu­u­den oikean lib­er­aalin yleis­puolueen, päämin­is­teri-kali­iberin koali­tiom­ahdin suo­ras­taan. Fem­i­nisti­nen pien­puolue näyt­tää mikä mah­dol­lisu­us siihen on äärim­mäisen kapeal­la identiteetillä.
    Oden kir­joituk­ses­sa oivasti kuvataan puolueen viestin kaven­tu­mi­nen puhut­tele­maan vain omaan pei­liku­vaan kuu­lu­via ihmisiä ja mielip­iteitä. Täl­lä on val­ta­va merk­i­tys vaaleis­sa ja kam­pan­join­nis­sa. Ongel­ma on jo eskaloitunut niin, että vihre­itä kuvaa mon­en tun­te­mani liiket­tä peri­aat­teessa sym­pa­ti­soivan liikku­van äänestäjän puheis­sa parem­min sisään­päinkään­tynyt saar­naa­jien ker­ho ja yli­herkkyyt­tä mielet­tömyy­teen asti korosta­va hörhösirkus. Kuka ihmeessä pienen piirin keskenään masi­noimia asioi­ta viit­sisi vaalitel­toil­la tai somes­sa tosis­saan puo­lus­tel­la, kun ne eivät ole omia asioi­ta ollenkaan, eikä omas­sa kun­nas­sa tärkeistä asioista ei puolue­jo­hdon suul­la juuri edes mainita?

    Puoluekok­ouk­ses­sa tästä pienen piirin vaiku­tuk­ses­ta saati­in kak­si (Har­jan­teen kohtelu oli kol­mas) karmi­vaa esimerkkiä. 

    Ensik­si oli tuo julis­telu, että vihreät ovat “fem­i­nisti­nen puolue.” Miten niin? Entä me 2015–16 tai aiem­min liit­tyneet, jot­ka emme ole tulleet edus­ta­maan fem­i­nis­miä? Vah­va viesti välit­tyi, että näin se on ja puli­nat pois. Mik­semme ole ennem­min yleis­puolue, joka on hyvä val­in­ta fem­i­nis­tille siinä mis­sä siitä asi­as­ta vähem­män kiin­nos­tuneelle äänestäjälle, joka kuitenkin on osa yhteiskun­taa hänkin?

    Jos ajat­telee, että ensisi­jais­es­ti on ylit­tänyt maltil­lise­na vihreänä suo­ma­laisen suuren kyn­nyk­sen ‑tun­nus­tanut puolueväriä julkises­ti- ja läht­enyt edus­ta­maan koulu­tus- ja tiede­myön­teistä luon­non­suo­jelupuoluet­ta, joka ajat­telee avoimin mielin koko maail­man tule­vaisu­ut­ta ilman sitou­tu­mista ay-liik­keen tai työ­nan­ta­jien edus­ryh­mien per­in­teisi­in lin­noituk­si­in, on hie­man merkil­listä ja suo­raan san­ot­tuna vapaae­htoises­sa toimin­nas­sa kor­ni­akin joutua vaalitel­toil­la selvit­tämään näke­mys­tään (ja puolue­jo­hdon näke­mys­tä) sukupuoles­ta ja huumeista, kun oli tul­lut puhu­maan kotikun­nan taloud­es­ta, kouluista, pyöräteistä ja ympäristöstä.
    Eikä tämä vaa­likur­ju­us tästä mihinkään muu­tu. Miten nykyjo­hto ajat­telee, että tämä edes teo­ri­as­sa tapah­tuu jos ei lin­ja muu­tu? Jankut­ta­mal­la joka vaaleis­sa jostain tiede­tysti har­vo­ja kiin­nos­tavas­ta asi­as­ta, provosoimal­la ja syyl­listämäl­lä maltil­lisia äänestäjiämme, jotenkin suo­ras­taan automaagis­es­ti saam­mekin 15 pros­ent­tiyk­sikköä lisää ääniä, kun he vain näkevät inter­sek­tion­aalisen fem­i­nis­min val­on? Ihan kuin ne ihanat twit­ter-seu­raa­jatkin tekevät joka päivä. 

    Se toinen puoluekok­ouk­sen kauhuta­ri­na? En muista puhu­jan koko nimeä, Olga taisi olla etu­ni­mi (pahoit­te­lut jos sekin menee väärin), joka tapauk­ses­sa hänen puheen­sa kasvis­ruoan etu­jen laa­jen­tamis­es­ta viesteis­sämme koske­maan ilmas­to­vaiku­tusten lisäk­si myös kansan­ter­vey­del­lisiä näkökul­mia oli mah­ta­va ja juuri sitä mitä mei­dän pitäisi tehdä. Me omis­tamme kasvis­ruoan edis­tämisen poli­ti­ikan ken­täl­lä, tuo­daan siihen lisäk­si ter­veysnäkökul­mia ja olemme uuden­laisen kuuli­jakun­nan äärel­lä. Vau! Sanoin ääneen. Mitä teki puolue­jo­htomme? Kat­soi vier­estä kun kok­ouskeskustelus­sa alkoi älyl­lis­es­ti sakea myl­ly­tys tur­val­lisen tilan rikkomis­es­ta, kun puhu­ja ei ollut varoit­tanut loukkaa­vansa pian ylipainoisia.
    Se kauhuta­ri­na tässä mielet­tömässä sirkuk­ses­sa oli puolue­jo­htomme JOHTAJUUDEN PUUTE. Me olimme hel­vetti soikoon vapaan maan aat­teel­lis­ten ihmis­ten puoluekok­ouk­ses­sa, mik­si siel­lä pitäisi asial­lisen puheen­vuoron kohdal­la pahoitellen varoit­taa puhu­vansa koh­ta loukkaavasti?! Eikö näis­sä pitäisi olla paloa ja uusia avauk­sia? Eli suomek­si: fak­tapo­h­jaista ja hem­metin hyvin argu­men­toitua asi­aa. Kiitos Olga puheen­vuorostasi, toiv­ot­tavasti et lan­nis­tunut ja läht­enyt johonkin muuhun puolueeseen, joka ei ole kuin hap­pa­masti pala­va sirkus vail­la tirehtööriä.

    Tehdään yhdessä seu­raavas­ta puoluekok­ouk­ses­ta asi­a­puheen ja seu­raa­van vaalivoiton tur­valli­nen tila.

  44. 1) soteu­ud­is­tus on pas­ka ja vihreät on hal­li­tuk­ses­sa tuke­mas­sa tätä kusetusta
    2) inter­sek­tion­aa­li­nen taval­lisen ihmisen syrjintäpolitiikka
    3) päästökaup­pa ja kolminker­tais­tu­va ener­gian hinta
    4) uuden­maan laiton sulku ja mökil­lä on vaar­al­lista huttu 

    Ei kan­na­ta vihrei­den val­lan­janoa tukea ei

  45. Kiitos tästä puheen­vuoros­ta. Kaipaan kovasti kun­nol­la ekol­o­gista puoluet­ta, joka ei ole vasem­mis­to­lainen. Bonus­ta siitä, jos ohjel­ma ei mainitse fem­i­nis­miä tai perheitä/perhearvoja.

    Sote­vaaleis­sa olisin äänestänyt Kokoomus­ta, ellen olisi helsinkiläi­nen. Eduskun­tavaaleis­sa hor­jun kok/vihr välil­lä. Kun­tavaaleis­sa vihr suo­jelee ehkä Sörnäistentunneleilta.

  46. Soin­in­vaara kirjoitti:

    “En ole näh­nyt ana­lyysiä äänestyspros­en­tista kaupungeis­sa ja maaseudul­la, mut­ta veikkaan, että täl­lä ker­taa maaseudul­la äänestet­ti­in vilkkaam­min. Halut­ti­in tur­va­ta omat palve­lut. Kaupungeis­sa ei ollut vas­taavaa intoa käy­dä äänestämät­tä, jot­ta voitaisi­in viedä palve­lut maaseudul­ta – ei sel­l­aista itse asi­as­sa kukaan halunnut.”

    Toisin perin taisi men­nä kuitenkin tilas­to­jen mukaan. Espoos­sa äänestyspros­ent­ti oli 47,1 %, Van­taal­la 38 %, Kau­ni­ai­sis­sa 65,5 %, Tam­pereel­la 49,6 % ja Turus­sa 49,3%.Valtakunnallinen äänestyspros­ent­ti oli 47,5 %. Isoista kaupungeista vain Van­taal­la äänestyspros­ent­ti oli huo­mat­tasti muu­ta maa­ta alem­pi. Korkeak­oulutet­tu­jen asukkaiden kun­nat äänes­tivät pääsään­töis­es­ti isom­mil­la äänestyspros­en­teil­la. Ruotsinkielisil­lä alueil­la oli korkeampia äänestyspros­ent­te­ja myös. Kielikysymys ehkä kan­nusti äänestämään. Mon­es­sa suomenkielisessä pienessä kun­nas­sa ei uskot­tu näis­sä vaaleis­sa annet­tu­jen äänien merk­it­sevän, ja äänestyspros­ent­ti jäi matalaksi.

    1. Oma veikkaus vihrei­den huonoon tulok­seen liit­tyy kaupun­ki-maaseu­tu tai koulutet­tu-koulut­tam­a­ton jako­ja enem­män akseli­in nuoret-van­hat. Sote­vaalit nyt vaan ei oikeasti kiin­nos­ta nuo­ria, ja mik­si kiin­nos­taisi. Nuoret eivät käytä sotepalvelui­ta, ja jos käyt­tävät niin vihrei­den äänestäjäkun­nas­ta sotepalvelun­tar­joa­ja taitaa julk­ista puol­ta use­am­min olla YTHS tai työter­veys. Toisaal­ta hyv­in­voin­tialueet eivät edes teo­ri­as­sa voi päät­tää juuri muus­ta kuin siitä, mis­sä palvelui­ta tar­jo­taan; sekä rahat että tehtävät tule­vat eduskunnal­ta. Kaupunki­lainen vihre­itä äänestävä nuori tuskin näk­isi minkään­laista vaiku­tus­ta omas­sa elämässään oli vihrei­den edus­tus alue­val­tu­us­tossa 5 tai 50 prosenttia. 

      Oma­l­la kohdal­lani nämä oli­vat ensim­mäiset vaalit jois­sa edes hark­itsin äänestämät­tä jät­tämistä (kun ennakkoäänesty­s­paikalla oli jono eikä jak­sanut jäädä odot­ta­maan), enkä ollut vähäisim­mässäkään määrin kiin­nos­tunut puoluei­den vaaliteemoista.

      Eläkeläisille sote sen sijaan on läh­es­tulkoon elämän ja kuole­man kysymys, siis sen lisäk­si että eläkeläiset noin yleen­säkin äänestävät nuo­ria ahk­er­am­min. Kysymys sit­ten on onko Vihreil­lä puolueena mah­dol­lisu­ut­ta tar­jo­ta eläkeläisille jotain, mitä muut puolueet eivät tar­joa paremmin.

      1. Vaik­ka nuoret ei ole sotepalvelu­jen käyt­täjiä, niin nuoret on suurelta osin tule­via tai nyky­isiä sotepalvelu­jen mak­sajia. Nuo­ril­la olisi ollut paljon intres­siä sote­vaaleis­sa äänestämis­es­tä, kos­ka jostain se raha kaikki­in tehty­i­hin vaalilu­pauk­si­in pitää saa­da. Vaik­ka rahoituk­ses­ta päätet­täisi­in ensisi­jais­es­ti eduskun­nas­sa, niin hyv­in­voin­tialueil­la on var­masti myös oma osansa pelis­sä kus­tan­nuk­sista päät­tämisessä Soten toteut­tamises­sa. Velvoit­taako mikään hyv­in­voin­tialuei­ta pysymään jos­sain bud­jetis­sa? Jos 10–20 vuo­den päästä ruve­taan puhu­maan huolis­saan hyv­in­voin­tialuei­den ylivelka­an­tu­mis­es­ta, niin eiköhän se ole Val­tion kirstu kolisemassa.

  47. Noh kom­men­toin vielä uud­estaan. Muis­tan kun joskus ajat­telin, että vihreät voisi edus­taa jonkin­laista uuden­laista ajat­telua. Se olisi tietenkin edelleen hienoa, mut­ta tässäkin asi­as­sa ehkä jäädään hel­posti oikeis­to-vasem­mis­to-ajat­telun jalkoihin.

    Vihreil­lä voisi olla mah­dol­lisu­us lähteä kas­va­maan jonkin­laise­na meta­mod­ern­i­na puolueena. Siihen liit­ty­isi se, että jär­ki puolueena se olisi tietenkin peri­aat­teil­taan vasem­mis­to­lainen (kun­non ekol­o­gisu­us ja muista välit­tämi­nen yhdis­tet­tynä oikeis­to­laisu­u­teen on loogis­es­ti mah­do­ton­ta), mut­ta sel­l­ainen kiukut­telu (siltä se vähän vaikut­taa) per­su­ja, kokkare­i­ta ja kepu­laisia vas­taan jäisi pois. Tilalle tulisi ihmis­ten ymmärtämi­nen ja nyky-sys­teemin reali­teet­tien huomioiminen.

    Meta­mod­ernil­la läh­estymisel­lä pitäisi pystyä ymmärtämään eri tilanteis­sa ole­via ihmisiä ja puhu­maan heille hei­dän näkökul­mas­ta ilman, että muille kan­nat­ta­jille tulee paha mieli. Inter­sek­tion­aa­li­nen fem­i­nis­mi on esimerkik­si tärkeätä, mut­ta ei siitä tarvitse puhua niin että kenenkään väärinymmärtäjän näkökul­maa ei otet­taisi huomioon. Koko kaupun­ki-maaseu­tu jako on täysin nau­ret­ta­va asia eikä siitä mikään puolue puhu järkevästi. Kiis­te­lyn molem­mat puo­let ovat väärässä ja vihreil­lä voisi olla halutes­saan paljon järkevää san­ot­tavaa siitä, että kyseessä on sys­tee­mi jos­sa molem­mis­sa elämän­tavois­sa toteut­tavia asioi­ta tarvi­taan ja toden­näköis­es­ti jonkin­lainen välimuo­to olisi se parem­pi kaikille. Ihmis­ten vapaus päät­tää omista asiois­taan on äärim­mäisen tärkeätä, mut­ta vapaa voi olla vain jos perus­tarpeet täytetään kaikille tarpeek­si hyvin ja esim. ei ole pakko men­nä palkkatöi­hin jos ei halua. Ihmi­nen voi olla oikeasti ekologi­nen vain hylkäämäl­lä nykyisen kulu­tusy­hteiskun­nan, mut­ta tarvi­taan keskustelua mitä sen tilalle voidaan rak­en­taa kos­ka nykysys­tee­mi pyörii vain kuluttamalla.

    Vähän huonos­ti löy­tyy mis­tään puolueessa poli­itikkoa jon­ka kuun­telemis­es­ta tulee sel­l­ainen olo, että kuun­telee jotaku­ta viisas­ta ja empaat­tista. Ehkä sel­l­aiselle olisi kysyn­tää ja äänestäjiä löy­ty­isi siitä porukas­ta joka nykyään jät­tää äänestämättä.

  48. Min­ul­la ei ole mitään kovin orig­inel­lia san­ot­tavaa, mut­ta voin jakaa oman tari­nani vihrei­den äänestäjänä. Olen äänestänyt vihre­itä kaikissa mah­dol­li­sis­sa vaaleis­sa siitä asti kun sain äänioikeu­den yli 20 vuot­ta sit­ten. Mui­hin puolueisi­in ver­rat­tuna vihreät vaikut­ti prag­maat­tiselta ja epäide­ol­o­giselta joukol­ta, jos­ta tulee mie­lenki­in­toisia ideoita muuten poteroituneeseen poli­it­tiseen keskusteluun.

    Viime vuosi­na tämä mieliku­va puolueesta on karis­sut. Tun­tuu siltä, että vihreil­lä ei ole val­takun­nan poli­ti­ikan tasol­la kiin­nos­tus­ta keskustel­la muus­ta kuin ympäristö­teemoista ja vähem­mistöistä. Siinä määrin kuin näistä aiheista ehdote­taan konkreet­tisia toimen­piteitä, niin olen melkein aina niistä samaa mieltä, mut­ta ylimääräi­nen poseeraus/unelmahöttö/identiteettipolitiikka aihei­den ympäril­lä ärsyt­tää. Ja tosi­aan, kaipaisin puolueelta mui­hinkin teemoi­hin liit­tyviä avauksia.

    Ensim­mäi­nen isku, joka ennakoi tule­vaa, oli kun Jani Toivola pudot­ti Jyr­ki Kasvin vuo­den 2011 eduskun­tavaaleis­sa Uudel­la­maal­la. Toinen oli, kun Heik­ki Pur­si­aisen ei kel­van­nut puolueelle 2019 eduskun­tavaaleis­sa. Kol­mas oli, kun viime kun­tavaaleis­sa Helsingis­sä omaa lin­jaani lähim­pänä ole­vat vihreät (Ode, Oskala, Särelä, Kivekäs, Kiesiläi­nen jne) otti­vat vielä enem­män siipeen­sä kuin puolue keskimäärin.

    Ennen vihreät tun­tui oma­l­ta puolueelta, mut­ta ei enää. Jatkos­sa pitää äänestää kunkin vaalin pien­in­tä pahaa. Val­takun­nan­poli­ti­ikas­sa se lie­nee kokoomus, mut­ta kun­nal­lis­vaaleis­sa edelleen vihreät, kun kokoomuk­sen liiken­nenäke­myk­set ovat niin pöhköjä.

  49. Kokoomus kiit­tää kun Vihreät etenevät vasemmalle.

    Vihreistä on tul­lut kah­ti­a­jako­ja ylläpitävä puolue joka löytää han­kaus­ta jopa oman puolueen maakun­ta- ja city- siiv­en välil­lä. Myös muiden puoluei­den suunnal­ta nähdään mielu­um­min kiis­tako­h­dat kuin asi­at jois­sa voisi tehdä yhteistyötä. Vasem­mistop­uoluei­den suun­nal­la nähdään yhteisiä arvo­ja, mut­ta (ainakin ennen) vihreät löy­sivät uud­is­tavia ratkaisu­ja parem­minkin lib­er­aalin ei-vasem­mis­ton kanssa.

    Soin­in­vaara itse har­joit­taa iden­ti­teet­tipoli­ti­ikkaa Keskus­tan suun­taan. Heitä kuu­luu ylim­ielis­es­ti halvek­sia. Jois­sain kaupungeis­sa hei­dänkin pitää kyetä yhteistyöhön keskenään, vaik­ka Helsingis­sä se ei ole tarpeen.

  50. Tietysti ymmär­rän ettei edes vihrei­den pidä puol­lus­taa vähem­mistöjä, ääniä tulee vähän.

  51. Aika hyvin käsitel­ty aihe. Vihre­itä kalvaa iden­ti­teet­tipoli­ti­ikan lisäk­si uskot­tavien miese­hdokkaiden läh­es totaa­li­nen puute, Caruna-katas­trofi ja tak­er­tu­mi­nen yksi­ty­isautoilun vas­tus­tamiseen maas­sa jos­sa mui­ta kulku­vai­h­toe­hto­ja ei käytän­nössä ole parin suurim­man kaupun­gin ulkop­uolel­la. Suurelle yleisölle Vihreät näyt­täy­tyy lähin­nä arkielämää tahal­laan vaikeut­ta­vana puolueena jon­ka ulosan­ti on tekopy­hää jeesustelua.

    Jos Vihreät halu­aa olla jatkos­sa muu­ta kuin ikuinen pien­puolue, sen pitäisi kek­siä peruste­lut mik­si sen kuu­luisan lihaa syövän ja autoil­e­van valkoisen het­eromiehen kan­nat­taisi äänestää vihre­itä. Nykyisel­lään tyyp­illi­nen kan­nat­ta­ja (ja puheen­jo­hta­ja) on nai­ivi elokap­ina-pikku­tyt­tö joka ei tiedä mitään todel­lis­es­ta maail­mas­ta eikä halu­akaan tietää. Posi­ti­ivista on kuitenkin että jotain itse­tutkiskelua on käyn­nis­sä, sen vain pitäisi myös johtaa suun­nan­muu­tok­seen konkreettisesti.

    1. 1) Tässäkin ketjus­sa on kir­joit­ta­jia, jot­ka sanovat äänestävän­sä muuten Kokoomus­ta, mut­ta kun­nal­lis­vaaleis­sa vihre­itä, kos­ka Kokoomus on autop­uolue. Yksi­ty­isautoilun vas­tus­t­a­mi­nen Helsin­gin kan­takaupungis­sa tuo ääniä. Tietysti autop­uolueet saa­vat vas­taavasti helsinkiläis­ten automi­esten äänet, mut­ta kaikkia ääniä ei voi saa­da, kaikille ei voi olla mieliksi.
      2) Vielä tyh­mem­pää, kuin kehit­tää puolueen ohjel­maa sen ydinkan­nat­ta­jakun­nan toivei­den mukaan, on kehit­tää sitä jonkun muun puolueen ydinkan­nat­ta­jakun­nan toivei­den mukaan. Jos joku on iden­ti­teetiltään valkoinen lihaa syövä autoil­e­va het­eromies, niin hänelle on oikeal­la use­ampikin aito ja teesken­telemätön vai­h­toe­hto, jos­sa voi känkelöin­tiä pelkäämät­tä rehhail­la pikku­tytöille, jot­ka usko­vat ilmas­ton­muu­tok­seen, vaik­ka ulkona sataa lunta.

  52. Mie­lenki­in­toisia kom­ment­te­ja. Suurin osa vaikut­taa kuitenkin ole­van Kehä kol­mosen sisäpuolelta; elämää on toki sen ulkopuolellakin.
    En ole koskaan Vihre­itä äänestänyt vaikkakin 1980-luvul­la ajat­telin heitä äänestää; tulin kuitenkin järkiini.
    Vihrei­den ongelmi­in tar­joaa erään nakökul­man San­na Ukko­la kolum­nis­saan “Valkoinen het­eromies on vihreis­sä ongel­ma­jätet­tä”. Soin­in­vaarakin toteaa, että “Vihrei­den 90 val­tu­ute­tus­ta naisia on 77 ja miehiä 13. Kan­natuk­sen kat­to on aika mata­lal­la, jos tarkoi­tus on men­estyä vain nais­ten äänillä.”

  53. Olen maal­ta kotoisin ole­va, luon­nos­ta välit­tävä, aka­teemisen luon­non­ti­eteel­lisen koulu­tuk­sen saanut mies. Kotikas­vatuk­sen ja oman ajat­telun perus­teel­la mot­toni on ‘jokainen yksilö on oman­laisen­sa mut­ta keskenään saman- ja tasarvoisia’.
    Äänestin 1991–2007 jokai­sis­sa ek-vaaleis­sa vihreää ehdokas­ta. Ajat­telin, että van­hat puolueet eivät ole teko­jen tasol­la luon­nos­ta välittäviä.
    Eurokri­isin ja inter­sek­tion­aalisen fem­i­nis­min myötä havah­duin nelikymp­pisenä EU-jäsenyy­den puoles­ta äänestäneenä valkoise­na lihaa syövänä het­erona, että muroi­hi­ni on k&stu. EU hylkäsi peri­aat­teen­sa ja vihreät haukkui­v­at min­ut patri­akaat­ti-sor­ta­jak­si. Vaik­ka minä olin täysi vas­tako­h­ta sille valkoi­hoiselle riistäjämiehelle, jota vihreät (nais)poliitikot kuvaili­vat julk­isu­udessa. Eikä järke­viä vas­ta-argu­ment­te­ja sal­lit­tu, kos­ka olen valkoinen heteromies.
    Siihen päälle kun lait­taa täy­del­lisen ymmärtämät­tömyy­den maaseudun ja haja-asu­tusaluei­den ihmis­ten elämästä, niin lop­putule­ma min­ulle oli perus­suo­ma­laiset 2011->.

    1. Jos ollaan tarkoit­ta­ja niin EU ei hylän­nyt peri­aat­teen­sa vaan eräät van­hat ja uude­tkin EU maat hylkäsi ne peri­aat­teen­sa joi­hin ne oli­vat sitoutunei­ta perus­sopimusten kaut­ta ennen ja sen jäl­keen kun Suo­mi liit­tyi EU:hun. Tätä peru­songel­maa ei ole minus­ta tuo­tu esi­in kos­ka EU koos­t­uu sen jäsenmaista.Toki EU komis­sion lin­jauk­sia voidaan mon­es­sa yhtey­dessä arvostel­la mut­ta todel­li­nen val­ta EU:ssa on sen jäsen­mail­la. Lop­ullise päätök­set tehdään EU min­is­ter­ineu­vos­tossa jos­sa jokaisel­la jäsen­maal­la on veto-oikeus. Ain­oa demokraat­ti­nen elin EU:ssa on par­la­ment­ti mut­ta senkin aloite oikeus on pieni kos­ka jäsen­maat eivät ole halun­neet antaa sille kyseistä aloite oikeut­ta. Suo­mi ei ole häirikkö EU:ssa mut­ta voisimme olla kuitekin enem­män sovit­teli­jan ja rauhal­lisen keski­tien kulk­i­jan roolis­sa kuin se kuu­luisa malliop­pi­las. perus­suo­ma­lais­ten suo­sio on mon­es­sa yhtey­dessä syynä siihen ettei EU päätök­sen teosta ja EU:n rak­en­teista tun­neta Suomes­sa ja myös muis­sa EU jäsen­mais­sa kovinkaan yksi­tyisko­htais­es­ti ja näin olleen perus­suo­ma­lais­ten kaltaiset puolueet niin Suomes­sa kuin muis­sa EU mais­sa käyt­tävät tätä tietämys­tä hyväk­seen kos­ka se on jäänyt kansalaisil­ta vähem­män tietoisu­u­teen. EU on saman­lainen insi­tuu­tio kuin YK. YK ei toi­mi kun­nol­la ilman että tur­val­lisu­us­neu­vos­ton pysyvät jäsen­maat eivät onnis­tu löytämään ratkaisu­ja diplo­ma­t­ian keinoin.

    2. Kiin­nos­ta­va tari­na ihan inhimil­lis­es­ti. Miten sinus­ta tuli per­su, kun “minä olin täysi vas­tako­h­ta sille valkoi­hoiselle riistäjämiehelle”? Tek­stisi kuu­lostaa melkein jonkun näytelmän syn­op­sil­ta: via­ton luon­non­ti­eteil­i­jä tulee EU:n ja fem­i­nistien hylkäämäk­si ja kostaa liit­tymäl­lä per­su­jen vel­jeskun­taan :). Toiv­ot­tavasti tämä ei kuu­losta piruilul­ta, kos­ka se ei ole ollenkaan tarkoitus

      1. Kiitos kom­menteista ja kysymyksestä.
        Saat­taa­han tuo kuu­lostaa epäjo­hdon­mukaiselta, ymmär­rän hyvin. Ote­taan ensin EU käsit­te­lyyn. Olin melko nuori, 25-vuo­tias, kansanäänestyk­sen aikaan. Ehkä nai­ivi, ehkä ide­al­isti­nen. Olin kah­den vai­heil­la, suurimp­ina uhk­i­na näin mah­dol­lisen muiden maid­en velko­jen mak­samisen, euron ja päätän­tä­val­lan siir­tymisen Brys­seli­in — Sak­salle ja Ran­skalle. Kun lupailti­in no bailoutia, sub­sidiari­teet­tia ja ettei tässä äänestetä eurosta, päätin että kau­pan ym helpot­tumi­nen vie voiton, ja äänestin liit­tymisen puolesta.
        No, sit­ten tuli euroon liit­tymi­nen ilmoi­tusasiana. Pikkuhil­jaa alkoi val­lan hivut­ta­mi­nen komis­si­olle Brys­seli­in (jopa komis­sion puheen­jo­hta­jan ääneen lausumana), jos­sa päätök­set suurelta osin menevät kah­den suuren sanelul­la, mitä nyt britit pikkusen hillit­sivät ennen brex­i­tiä. Tuli eurokri­isi, kaiken­laisel­la teknisel­lä kikkailul­la mak­set­ti­inkin yhtäkkiä Kreikan velko­ja, ja meil­lä päät­täjät oli­vat muka-tome­ria ja vaa­ti­vat merk­i­tyk­set­tömiä vakuuk­sia. Pelkoni oli­vat siis toteu­tuneet enem­män kuin täysimääräisesti.
        Entä Vihrei­den muut­tumi­nen. Vihreistä tuli Anni Sin­nemäen ja Ville Niin­istön aikana jotain, jolle luon­non­suo­jelu oli ihmis­ten siirtämistä asumaan kaupunkei­hin ja maaseudun asu­jien elämän vaikeut­tamista ja arvostelua. Vaik­ka asuinkin tuol­loin taa­ja­mas­sa, min­ul­la oli läheiset siteet maalle. Näin että Vihrei­den näke­mys ei vas­taa todel­lisu­ut­ta. Taval­laan yritetään muut­taa Suomea jok­sikin ideaa­lik­si, mikä ei käytän­nössä toi­mi. Tähän ympätään sit­ten jatku­vasti voimis­tu­va ja hul­lum­mak­si kehit­tyvä inter­sek­tion­aalisen fem­i­nis­min esi­in­tuon­ti. Itse olen, kuten sanoin, tasa-arvon ja yksilöl­lisyy­den kan­nat­ta­ja. Ihmisiä täysin päät­tömästi luokit­tel­e­va inter­sek­tion­aal­isu­us ja siihen liit­tyvä jopa rasisti­nen tiet­tyjä omi­naisuuk­sia omaavien ihmis­ten alis­t­a­mi­nen ja leimaami­nen on kuvot­tavaa. Etenkin kun se kaikkein demon­isin hah­mo on valkoinen kes­ki-ikäi­nen lihaa syovä het­eromies. Eli minä. Ihan noiden viiden omi­naisu­u­den vuok­si. Itse olen lämpimästi per­heestäni huol­ta pitävä, las­ten kanssa leikkivä ja heitä hoita­va, neu­volas­sa käyt­tävä ja ruokaa lait­ta­va & siivoa­va mies. Jopa puhun ja pus­saan. Silti kat­e­goris­es­ti paha. Fatim Diar­ran lausun­to ja Jarkko Ton­tin kuvailu vihrei­den sisäpi­iristä 10–15 vuo­den takaa avaa­vat näkymän hyvin. Kun täl­lainen demon­isoin­ti ja arro­ganssi nousee puolueen toimin­nas­sa voimakkaasti esi­in, en kokenut enää voivani äänestää vihreitä.
        Kun kuitenkin koen ole­vani äänestysvelvolli­nen, loogisin vai­h­toe­hto 2011 min­ulle oli perus­suo­ma­laiset. En pitänyt kaik­ista hei­dän teemoistaan, ja tiesin mukana ole­van myös poli­ti­ikan amatööre­jä, jot­ka var­masti toilail­e­vat, mut­ta silti.
        Luon­non­suo­jeli­ja päätin olla oma­l­la taval­lani. Syön paljon itse pyytämääni kalaa ja riis­taa ja kas­vat­tami­ani kasviksia. Mar­jas­tan ja sien­estän. Ripus­tan lin­nun­pön­töt lähilu­on­toon. En tee ulko­maan­matko­ja pois­lukien työ­matkat. Kulu­tan mah­dol­lisim­man vähän. Han­kin ilmaläm­pöpumpun. Jne. Mut­ta tämän­hetk­isil­lä vihrei­den poli­ti­ikan lin­jauk­sil­la en voi heitä äänestää.

      2. Agres­si­ivi­nen inter­sek­tion­aa­li­nen fem­i­nis­mi voi olla hyvinkin vas­ten­mielistä jos ei allekir­joi­ta kaikkea sen päämääriä. Aja­tus että EU hylkäsi peri­aat­teen­sa on kyl­lä mon­es­sa yhtey­dessä fak­tu­aalis­es­ti hyvin ris­tiri­itainen väite kos­ka EU ei ole hylän­nyt mitään vaan eräät EU jäsen­val­tiot itse hylkä­sivät ne arvot mihin ne oli sitoutuneet. Eurokri­i­sis­sä nimeno­maan Kreik­ka esimerkik­si oli antanut virheel­listä tietoa Euroopan komis­si­olle siitä että mil­lainen on Kreikan julkisen sek­torin vel­ka suh­teessa BKT:hen. Näin ollen Kreik­ka onnis­tui liit­tymään euroon joka sal­li Kreikan paisut­ta­maa julk­ista sek­to­ria erit­täin isok­si. EU ei mis­sään vai­heessa ollut tämän toimen­piteen takana . Tot­takai kun kri­isi puhkeaa ja päätök­siä sen hallinnas­ta pitää päät­tää on moni toimen­pide mon­es­sa yhtey­dessä kyseenalaisia kos­ka perus­sopimus­ta pitää nou­dat­taa samal­la kuin kri­isiä pitää hillitä samaan aikaan.

      3. Vielä Tom­mille jatkokysymys: kun en pidä tulk­it­semista (menee liian usein pieleen), niin kysyn pidätkö sinä perus­suo­ma­laisia miehiä ‘valkoisi­na riistäjämiehinä’?

      4. Ani­ma Vetus,

        Kiitos kiin­nos­tavas­ta tarinasta.

        “Vielä Tom­mille jatkokysymys: kun en pidä tulk­it­semista (menee liian usein pieleen), niin kysyn pidätkö sinä perus­suo­ma­laisia miehiä ‘valkoisi­na riistäjämiehinä’?”

        Pidän kyl­lä per­su­ja ilman muu­ta pääsään­töis­es­ti valkoisi­na ja miehinä. Monien per­su­jen suh­tau­tu­mi­nen ei-valkoisi­in maa­han­muut­ta­ji­in ja maa­han­pyrkivi­in on minus­ta todel­la vastenmielinen. 

        Onko se riis­toa? Ei var­maan siinä mielessä, kuin fem­i­nis­tit tai vasem­mis­to puhuu riis­tos­ta. Mut­ta kyl­lähän he pyrkivät heiken­tämään vihansa kohtei­den mah­dol­lisu­ut­ta parem­paan elämään. Tämä on vielä nykyper­su­jen poli­ti­ikan ydin ja keskeisin myyntipuhe. 

        Miten tämä sopii yhteen mot­tosi kanssa: ‘jokainen yksilö on oman­laisen­sa mut­ta keskenään saman- ja tasarvoisia’.

    3. Ani­ma vetusille kom­ment­ti tuo­hon näke­myk­seenne pidätkö perus­suo­ma­laisia miehiä ‘valkoisi­na riistäjämiehinä’.Jos muis­tel­laan kuka nimeno­maan lanseerasi ter­min äijäpuolue ja loi mieliku­van junt­ti miehistä niin se oli Timo Soi­ni joka lanseerasi nuo ter­mit. On muis­tet­ta­va että Timo Soi­ni oli vuo­den 2011 jytkyn aikana puheen­jo­hta­jana ja loi siitä poh­jan joka elää vieläkin.Riistäjä kuvailun kohdal­la pitäisi kysyä mikä on riis­tonko­hde ja kysyä sit­ten mik­si kohde on riis­tonko­hteena. Kolo­nial­is­mis­sa oli aina ris­tonko­hde siir­tomaan alkua­sukasväestö . Jos Venäjä tai Ruot­si olisi han­kkin­ut siir­tomai­ta rajo­jen­sa ulkop­uolelta niin luul­tavasti suo­ma­laiset oli­si­vat osal­lis­tuneet tuon siir­tomaan hallintoon riistäjänä kuten osal­lis­tu­i­v­at irlan­ti­laiset ja skot­lanti­laiset Brit­tiläisen imperi­u­min palveluk­seen Inti­as­sa ja Afrikas­sa vaik­ka Skot­lanti ja Irlani oli­vatkin alis­tet­tu West­min­is­terin par­la­mentin alaisu­u­teen eli englan­ti­lais­ten val­lan alle.

    4. Tuo kuvailusi kuin­ka Euroopan union­in on kehit­tynyt vuodes­ta 1994 johtuu myös siitä että jäsen­val­tiot ovatt anta­neet val­lan EU insti­tu­uteille. Hyvä esimerk­ki on tak­sono­mia. En näe mitään järkeä että se annet­ti­in EU:n päätet­täväk­si. Mut­ta oliko Suomes­sa maan istu­va hal­li­tus siitä yksimieli­nen ? Tai suo­ma­laiset mepit? Oli­vat he yksimielisiä tak­sono­mi­as­ta? Hyvä kysymys ja pitäisi myös Suomes­sa keskustelel­la siitä että annetaanko päätök­sen tekoko EU insti­tu­uteille täl­lai­sis­sa asioissa.

      EU:ssa ei ole kyl­lä kuvaile­maasi Ran­skan ja Sak­san sanelupoli­ti­ikkaa vaan EU:n ideana alun­perin, kun se perustet­ti­in 1950-luvul­la, oli Ran­skan ja Sak­san väli­nen sopu ja maid­en välisen yhteistyön tiivistämi­nen joka kyl­lä kos­ki koko Län­tistä Kes­ki-Euroop­paa ja myöhem­min Pohjo­is­mai­ta. EU:ssa on muil­la jäsen­val­tioille val­taa ja itse asi­as­sa myös olla hyvinkin akti­ivisia mikäli löytävät yhteisen näke­myk­sen edes perusasioista. Hyvänä esimerkkinä on Benelux­maat, Pohjo­is­maista Suo­mi, Tan­s­ka ja Ruot­si sekä Por­tu­gali ja Irlan­ti. Myös Ital­ial­la ja Espan­jal­la on erit­täin iso rooli EU:ne päätök­sen teossa. Tämän het­ki­nen ongel­ma on Itä-Euroopan val­tioiden etenkin Puolan johta­ma Viseg­rad maat. Näis­sä Viseg­rad mais­sa on kansalaisy­hteiskun­ta ja ylipäätään demokra­t­ian kehi­tys edelleen pahasti kesken kos­ka oli­vat niin pitkään itäblokin alaisu­udessa ja ennen sotia oli­vat autoritäärisiä mai­ta jois­sa demokraat­ti­nen kehi­tys päät­tyi jo ennen 1939.

      Suomen Euroon liit­tymi­nen tehti­in ilman kansanäänestys­tä mut­ta siinäkin oli laa­ja taus­ta valmis­telu Suomes­sa ennen kuin liittytiin

      Et ollut minus­ta mitenkään ide­al­isti tai naivi 1990-luvul­la päin­vas­toin kun äänestit EU jäsenyy­den puoles­ta. Itse kyl­lä äänestäisin kyl­lä. Se on EU jäsen­maid­en sisäpoli­ti­ikan suun­taus kuin­ka myös van­hat jäsen­maat halu­a­vat toimia. 

      Yhteinen maa­han­muut­to ja pako­lais­poli­ti­ik­ka on yksi esimerk­ki . Siitä kun ei ole päästy EU:ssa yksimielisyy­teen jäsen­maid­en keskuudessa.

      Bri­tann­ian brex­it ei kyl­lä aut­tanut esimerkik­si maa­han­muu­ton kon­trol­loin­ti­in ollenkaan kos­ka täl­lä het­kel­lä lait­to­mia maa­han­muut­ta­jia menee suo­raan veneil­lä Ran­skas­ta Englan­nin kanaalin yli Bri­tann­ian ran­nikolle eikä Bri­tann­ian rajavar­ti­o­laitos voi tehdä mitään kos­ka Bri­tan­nia ei ole enää EU:ssa joten Dublin­in sopimus ei veloite­ta Ran­skaa otta­maan näitä lait­to­mia maa­han­muut­ta­jia takaisin.

    5. Itse näen asian niin että Haja-asu­tusalueil­la asu­vien ihmis­ten oma val­in­ta on se että halu­a­vatko he asua Haja-asu­tusalueil­la. Myös pääkaupunkiseudul­la on Haja-asu­tusaluei­ta muun muas­sa Espoos­sa mis­sä asun ja enkä ole kovinkaan paljon huo­man­nut sen ole­van mikään vieroksu­va eri­tyi­nen ilmiö mihin pitäisi suh­tau­tua jotenkin tun­teel­lis­es­ti. Toki Haja-asu­tusalueel­la asum­i­nen on myös resurssi kysymys kun kyseessä on julk­isten verora­ho­jen jakoa. Kun äänestäjä sijait­se­vat pääasi­as­sa taa­jamis­sa ja asu­tuskeskuk­sis­sa on heil­lä poli­it­tis­es­ti suurem­pi sanan­val­ta kuin esimerkik­si haja-asu­tusalueil­la asuvil­la. Kun äänestetään on yksi ääni ja kun on tarpeek­si mon­ta äänestäjää suuril­la alueel­la on tuhan­sia äänestäjiä jot­ka ratkai­se­vat vaalit ja poli­ti­ikan suun­nan. Sitä kut­su­taan demokratiaksi

      1. “Itse näen asian niin että Haja-asu­tusalueil­la asu­vien ihmis­ten oma val­in­ta on se että halu­a­vatko he asua Haja-asutusalueilla.”

        Suo­mi on har­vaan asut­tu maa ja kokon­aisu­udessaan tämä on läh­es­tulkoon yksi haja-asu­tusalue. Suomen suurim­man taa­ja­ma-alueen on tehnyt Kuo­pio ja tämäkin on kooltaan aika pieni, ain­oas­taan 53,2 km². 

        Pääkaupunkiseudul­la on sit­ten tätä suomelle tyyp­il­listä huonoa rak­en­tamista, jos­sa kun­tara­ja määrit­tää sen, että tähän kan­nat­taa rak­en­taa. Vaik­ka sama se on kaikkial­la muual­lakin, kun ympäryskun­nat kaavot­ta­vat asu­tusalueet oma­lle rajalleen lähim­mäk­si maakun­nan keskustaajamaa.

  54. Kiitok­set her­ra Soin­in­vaar­alle herät­televästä kir­joituk­ses­ta! Kiitok­set myös kaikille tähän men­nessä kommentoineille!

    Jos käyte­ty­il­lä keinoil­la on yhtä paljon merk­i­tys­tä kuin ajet­tavil­la asioil­la, niin vihreät ovat iden­ti­teet­tipoli­ti­ikan har­joit­tamisel­laan tuke­neet perus­suo­ma­laisia samal­la, kun perus­suo­ma­laiset ovat puheen­jo­hta­javai­h­dosten ja tytär­puoluei­den irrot­tau­tu­mis­ten myötä sivistyneet ja sisäsi­is­tiy­tyneet. Pop­ulis­mi on pop­u­lar­isoitunut, jäädäkseen?

    Inter­sek­tion­al­is­min kanssa pitää olla tarkkana, jot­tei tule sekoit­ta­neek­si sitä miten asi­at ovat siihen miten halu­aisi niiden ole­van. Kil­pail­la kan­nat­taa ensisi­jais­es­ti todel­lisu­u­den havait­semises­sa, jot­ta sitä oikeasti voitaisi­in muut­taa. Tämän päivän ääri­oikeis­ton kesku­udessa puhutaan, että Venäjä voisi vapaut­taa Suomen Amerikan orju­ud­es­ta. Isän­maan puolustajat?

    Vihreil­lä olisi iso­jen puoluei­den välis­sä markki­narako sekä talous­poli­ti­ikan että sosi­aal­is­ten arvo­jen osalta. Vihreät ovat ajau­tuneet kil­paile­maan äänestäjistä vasem­mis­toli­iton kanssa, vaik­ka vasem­mis­toli­iton kan­na­tus on alle 10 %:n luokkaa samal­la, kun sdp:n, keskus­tan ja kokoomuk­sen yhteen­las­ket­tu kan­na­tus on ajoit­tain jopa 60 %.

    Mut­ta mihin jäivät oikeis­to- ja maltil­liset vihreät? Mik­seivät omaan puolueeseen­sa tekemään siitä itselleen mieluisaa? He antoi­vat puolueessa val­lan niille, joil­la se nyt on.

  55. Itse kyl­lä ymmär­rän, mik­si kokoomus ei nouse enem­pää. Se on se Soin­in­vaarankin aiem­min mainit­se­ma syy, että kyvykkäät kokoomus­laiset ovat liike-elämässä, poli­ti­ikkaan jää jämät. Kokoomuk­ses­sa on paljon tyh­miä, reip­pai­ta jätk­iä ja naisia .

    1. Kokoomus on kuitenkin puolueista se joka on ollut koko 2000-luvun neljässä kun­tavaaleis­sa sijal­la 1 (2008, 2012, 2017 ja 2021). Vain yhdessä Eduskun­tavaaleis­sa itse asi­as­sa sijal­la yksi (2011). Eurovaaleis­sa kokoomus on ollut vuodes­ta 1999 sijal­la 1. Kokoomuk­sen men­estys ei ole kiveen­hakat­tu edes 2000-luvul­la. Kokoomuk­sen vaiku­tus on kuitenkin suurem­pi 1990-ja koko 2000-luvun alus­ta 2019 kuin aikaisem­pi­en vuosikym­menten aikana kos­ka kokoomus on ollut mukana useis­sa hal­li­tuk­sis­sa 1990-ja koko 2000-luvuil­la. Moni äänestää kokoomus­ta muista syistä kuin talous­poli­it­ti­sista syistä. Esim EU:n kysymyk­sis­sä kokoomus on Suomen EU-myön­teisin puolue.

    2. Pahin yhdis­telmä on tyh­mä ja ahk­era. Näitä riit­tää kyllä.

  56. Vihreät ovat aivan pihal­la talous­re­ali­teeteista ja muutenkin fak­to­jen ymmärtämisessä on vaikeuksia:

    1) Suomen ilmastopäästöt ovat tun­netusti vain tuhan­nesosa maail­man päästöistä, joten mei­dän päästövähen­nyk­semme eivät vaiku­ta ilmas­toon yhtään mitään.
    On väärin pan­na suo­ma­laiset mak­samaan hirvit­täviä sum­mia muit­ten päästöistä!

    2) Ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen on pääosin Suomelle edullista.

    3) Siir­tymi­nen ener­giatuotan­nos­sa uusi­u­tu­vi­in ei todel­lisu­udessa mitenkään voi onnis­tua IPCC:n laske­mas­sa aikataulussa.
    Nyky­isin energıan­tuotan­nos­ta yli 80% käyt­tää fos­si­il­isia ja ener­giatarve kas­vaa 3–5 % vuodessa. Vaik­ka uusista voimaloista yli 80% käyt­tää uusi­u­tu­via, se ei kata edes tuo­ta kasvua.

    Tästä tosi­asi­as­ta huoli­mat­ta ydin­voimaloi­ta, hiili- ja turvevoimaloi­ta on ajet­tu “ennakoiden” alas ja maail­ma on nyt ajau­tunut “yllät­tävään” energiakriisiin! 

    Sähkön ja polt­toaineit­ten hin­nat ovat nousseet rajusti ja monis­sa mais­sa kansalaiset ovat her­mostunei­ta, jopa riehu­vat kaduilla…

    Päät­täjät ovatkin nyt EU:ssa hädis­sään julis­ta­mas­sa ydin- ja kaa­su­voiman “uusi­u­tu­viksi”, Kiina on avaa­mas­sa sul­jet­tu­ja hiilikai­vok­sia ja ‑voimaloi­ta, maail­man hiilikai­vok­set myyvät tavaraa ennätystahtiin…

    Ode on peräänku­u­lut­tanut vihre­itä mukaan talouskeskusteluun. 

    Aloit­takaa esimerkik­si yllä ole­vista teemoista ja uno­htakaa vähäk­si aikaa Suomelle vahin­golli­nen ja reaal­i­maail­mas­ta irtaan­tunut maailmanparantamis-hölmöily.

    Pitäisiköhän vihrei­den kesku­udessa tehdä reality-taksonomia?

    1. 1) Suomen ilmastopäästöt ovat tun­netusti vain tuhan­nesosa maail­man päästöistä, joten mei­dän päästövähen­nyk­semme eivät vaiku­ta ilmas­toon yhtään mitään.

      Min­un mak­samat verot ovat vain noin miljoona­sosa val­tion saamista vero­tu­loista. Mik­si min­un siis pitää mak­saa veroja?

      1. Kiitos Ode, että julka­isit tämän.
        Olin var­ma, että ei tämä mene läpi… mut­ta ilmaisin vain oman mielip­i­teeni vihre­it­ten vaalituloksesta.
        Kyl­lä vihre­itä Suomes­sa tarvi­taan, ja voisin heitä äänestäkin, mut­ta nuo faktat…

      2. Ter­veiset muuten täältä Pietarista, jos­sa olen myymässä taas tätä fak­ta-poh­jaista, maail­man johtavaa suo­ma­laista ympäristötekni­ikkaa: Mari­Mat­ic (https://www.marimatic.com)

      3. Ode
        ” Min­un mak­samat verot ovat vain no…”

        ei sin­un kan­na­ta vapaae­htois­es­ti mak­saakaan. Itse en ainakaan mak­sa vapaae­htois­es­ti yhtään enem­pää, mitä on pakko. Lisäk­si yritän vält­tää vero­tus­ta niin paljon kun se on lail­lis­es­ti mahdollista. 

        Sik­sipä veron­mak­su ei perus­tukaan vapaae­htoisu­u­teen, eikä mui­ta kun­ni­an­hi­moi­sem­mas­ta ilmastopoli­ti­ikas­ta ole meille (pääosin) muu­ta hyö­tyä, kuin hyvä mieli*.

        *) hyvä mieli­hän voi olla ihan hyvä syy poli­ti­ikalle (mitä muu­ta huip­pu-urheilun tukem­i­nen muka tuot­taa?) , mut­ta on aika luon­nol­lista että ne, joille ei siitä tule hyvä mieli mut­ta kus­tan­nuk­sia, eivät oikein innostu.

    2. Moni ei ymmär­rä, että talous on sama kuin energia.

      Töpselistä tulee ener­giaa, kaik­ki eri­laiset kryp­to­val­u­u­tat ovat ener­giaa, val­u­ut­ta (paperi­ra­ha + pankki­lainat) ovat pohjim­mil­taan energiaa.

      Kul­ta ja hopea ovat looul­ta ener­giaa kos­ka niiden tuotan­toon, jalostuk­seen ja liikut­telu­un tarvi­taan energiaa

      Kau­pas­ta oste­taan energiaa.

      Ener­gia on tehon ja ajan tulo, yhdel­lä kilo­watil­la aje­taan tiet­ty määrä aikaa.

      Liian kapea ja teo­reet­ti­nen koulu­tus ei auta ymmärtämään tätä.

      Mikään poli­it­ti­nen tai taloudelli­nen “maail­mankat­so­mus” ei tar­joa vas­taus­ta yhtälöön jos­sa “luon­non­va­roil­taan rajoite­tul­ta pla­nee­tal­ta ote­taan irti rajoit­tam­a­ton voitto”.

      Holtit­toman johdan­nais­ten ja val­u­u­tan luomisen avul­la tätä on yritet­ty mut­ta jälleen ker­ran siinä on epäonnistuttu.

      1. Onko Vihreis­sä markki­nal­ib­er­aalien, sosial­istien lisäk­si myös talous­per­su­jen siipi?

        Tot­ta kai kaik­ki tässä maail­mas­sa liit­tyy ener­giaan. Tot­ta kai ener­gia on tärkeä tuotan­totek­i­jä. Tot­ta kai kaik­ki mater­ian muun­t­a­mi­nen vaatii energiaa.

        Tästä ei seu­raa ollenkaan, että talous olisi sama kuin energia. 

        Mater­ian muun­tamisen arvoltaan tärkein tuotan­totek­i­jä on inno­vaa­tio ja se ei ole rajal­lista, ainakaan samas­sa mielessä kuin vaik­ka yhden kuparikai­vok­sen malmivarat

  57. Empi­iris­ten havain­to­jeni perus­teel­la näis­sä vuo­den 2021 ja 2022 vaaleis­sa Vihreät otti­vat eniten takki­in juuri tuos­sa vasem­mis­to­lais­es­ti ajat­tele­vien naisäänestäjien ryh­mässä, jos­ta on ollut siir­tymää ennen kaikkea Vasem­mis­toli­iton äänestäjiksi.

    Miesäänestäjien suuri joukkopako taisi olla joskus ennen 2019 eduskun­tavaale­ja. Vuo­den 2017 kun­tavaalit oli­vat Vihreille vielä voit­to, mut­ta esimerkik­si Helsingis­sä ne menivät odotuk­sia huonom­min, kos­ka monille Vihre­itä aiem­min äänestäneille miehille Vapaavuori oli syys­tä tai tois­es­ta mieluisampi pormes­tariehdokas kuin Sin­nemä­ki. Tuos­ta vedet­ti­in johtopäätök­siä ja valit­ti­in koke­ma­ton Touko Aal­to puheen­jo­hta­jak­si Emma Karin sijaan, mut­ta sekään ei ihan nap­pin mennyt.

    Minus­ta olisi parem­pi, jos Vihre­itä ei olisi. Olisi Vasem­mis­toli­it­to (suurin osa Vihrei­den nyky­i­sistä kansane­dus­ta­jista sopisi sinne) ja sit­ten jokin keskustavasemmistolainen/oikeistolainen lib­er­aalipuolue, jol­lainen Suomes­ta täl­lä het­kel­lä puut­tuu. Kokoomuk­sel­la on kat­to korkeal­la ja seinät lev­eäl­lä, RKP taas on pelkkä kielipuolue ja Liike Nytistäkin tuli joku doerei­den ja folio­hat­tu­jen huumoripläjäys.

  58. Olen vihreis­sä arvostanut eniten sitä että se on ain­oa aidosti kaupunki­lais­ten puolue. Kokoomus ja demar­it ovat osit­tain kanssa mut­ta heis­säkin, varsinkin demareis­sa on omat alue­poli­i­itikkon­sa. Vihrei­den ansioi­hin voi ainakin mun puoles­ta lait­taa se miten pk-seu­tua on kehitet­ty kaavoituk­sen ja liiken­nein­fran osalta. Ihan hyvää työtä olette onnis­tuneet tekemään, ain­oa jota tosin hiukan epäilen ovat nuo ns kaupunkibule­vardit joi­ta tosin ei ole vielä alet­tu toteuttaman.

    Me kehäkol­mosen sisäpuolel­la asu­vat tarvit­semme puolueen joka paran­taisi palvelu­jen saatavu­ut­ta kaupungeissa. 

    Toisin kuin moni luulee niin kaik­ki eivät tnimit­täin toi­mi odote­tul­la taval­la nyt. Min­ul­la ja min­un per­heel­läni on san­omista esim siitä miten kauan jonkun pienen jutun käsit­te­lyä Helsin­gin Hov­ioikeudessa voi joutua odot­ta­maan. Toinen viras­to jos­sa asi­at etenevät liian hitaasti on ajoneu­vo­jen kul­jet­ta­jatutkin­noista vas­taa­va Ajo­var­ma Oy.
    Nämä eivät ole kaupunkien vaan val­tion laitok­sia, mut­ta jostain syys­tä vah­vasti aliresurssoitu­ja pk-seudul­la. Maaseudul­la olisi samat asi­at saanut hoidet­tua paljon nopeam­min. Eli virko­ja ei edes viit­sitä perus­taa Helsinki­in vaan alue­poli­ti­ikan takia vain muualle. Samaa epäilen että tapah­tuu ter­vey­den­hoitopalvelu­jen kanssa. Helsingistä houkutel­laan lääkärit ja hoita­jat pois “kepu­lan­di­aan”.
    Vihrei­den kan­nat­taisi lopet­taa ns ituhip­pi­en kosiskelu ja laitavasem­mis­ton kanssa flirt­tailu, tai ainakin pitää vähem­män ään­tä siitä, ja val­takun­nan­poli­ti­ikas­sa liit­toutua kokoomuk­sen ja demarei­den kanssa asiois­sa jot­ka koske­vat etelän suuria kaupunkeja.

  59. Hyvää ana­lyysiä. Taidan liit­tyä tähän “pet­tynei­den aka­teemis­ten valkois­t­en nelikymp­pis­ten het­eromi­esten” kuoroon täällä.

    En nyt varsi­nais­es­ti koskaan ole ollut vihrei­den sään­nön­mukainen äänestäjä, mut­ta joskus vuosi­tuhan­nen alus­sa oli kuitenkin ihan mah­dolli­nen aja­tus äänestää vihre­itä. Ode esimerkik­si on ajatuk­sil­taan varsin lähel­lä omi­ani jos lähde­tään ihan asi­akysymyk­siä pohti­maan. Lisäk­si kyky ana­lyyt­tiseen asioiden käsit­te­lyyn viehättää.

    Kuitenkin viimeinen reilut kymme­nen vuot­ta on kyl­lä tehnyt selväk­si, että nykyvihrei­den ja vasem­mis­ton yhdis­telmä on kuitenkin min­ulle suo­ras­taan jonkin­lainen yhteiskun­nalli­nen anti­teesi, vaik­ka en koe vas­taa­vani hei­dän nar­rati­ivi­aan syr­jäy­tyneestä, öyhöt­tävästä per­sus­ta. On suo­ranainen saavu­tus aiem­min poten­ti­aalisen äänestäjän menet­tämisessä, että samais­tun paljon enem­män Hal­la-ahoon kuin nykyvihreisiin.

    1. Tiuskealle rakille vain kom­ment­ti­na tuo­hon hänen kom­ment­ti­in­sa ATK käyt­töjär­jestelmi­in. En tarkoit­tanut asi­aa niin yksi­tyisko­htais­es­ti mitä Tiuskea rak­ki toi esille kos­ka se ei ollut näke­myk­seni ydin vaan ydin oli se ettei Lin­ux tai Win­dows käyt­töjär­jestelmiä luo­tu julkisen sek­torin tilauk­ses­ta. Niitä ei luo­tu Suomen tai Yhdys­val­tain liit­to­val­tion viroas­to­jen tilauk­ses­ta esim johonkin armei­jan sisäiseen tiedon­si­ir­toon vaan pääasi­as­sa ne luoti­in mui­hin tarkoituk­si­in ja muis­sa olosuheissa. 

      Myös inter­net­tiä eli tässä kohtaa tarkem­min World Wide Webiä ei muuten kek­sit­ty edes aka­teemisen julkisen puolen pro­jek­ti­na vaan se kek­sit­ti­in itse asi­as­sa sattumalta. 

      CERN:issä työsken­televät Robert Cail­li­aun ja Tim Bern­ers-Lee kehit­tivät World Wide Webin CERN:in sisäiseen tiedon­si­ir­toon eikä kyseessä ollut edes CERN:n johdon tai Sveitisin ja Ran­skan val­tioiden tilaustyö vaan työn­tek­i­jöi­den omas­ta aloit­teesta tul­lut idea. 

      World Wide Webiä ei paten­toitu tai ei edes lisen­soitu tek­i­jöi­den toimes­ta vaan se on ollut julkises­sa käytössä aina. Tarkoi­tan täl­lä ettei sen kehit­täjät ole siitä rahal­lis­es­ti suo­raan hyö­tyneet sent­tiäkään mut­ta ei edes CERN tai Sveitisin ja Ran­skan val­tiot joiden rajal­la Gen­eve­jär­ven ran­nal­la CERN sijait­see. Muuten mak­saisimme rojal­te­ja World Wide Webin käytöstä Robert Cail­li­aulle ja Tim Bern­ers-Leelle. CERN:in rahoi­tus tulee sen jäsen­maista mut­ta World Wide Webin kehitämistä ei mak­set­tu osana vuosit­taista CERN:in budjetista.

      Kun lukee esim Kari Enqvistin kir­joit­tamia kir­jo­ja jos­sa Enqvist mainit­see ne inno­vaa­tiot jot­ka on kek­sitt­ty sat­tumal­ta ilman val­tion, ilman julkisen puolu­en tai yksi­tyisen puolen rahoi­tus­ta niin yksi keksin­tö on World Wide Web. Enqvist tämän tietää kos­ka hän oli tuol­loin itse fyysikkona CERN:issä kun World Wide Web otet­ti­in käyt­töön 1990. 

      Mini­tel joka oli France Télé­comin vuon­na 1978 lanseera­ma puhe­liny­htey­del­lä toimi­va kansalli­nen tietoverkko oli kyl­lä kau­palli­nen pro­jek­ti mut­ta lopetet­tin jo 2012 kan­nat­ta­mat­tona. Mini­tel on hyvä esimerk­ki jos­sa julki­nen sek­tori, France Télé­com oli siis tuol­loin val­tion­o­mis­ta­ja yhtiö, ei onnis­tu siinä mis­sä yksi­tyiset toim­i­jat (tässä kohtaa tarkoi­tan Robert Cail­li­au­nia ja Tim Berners-Leetä).

      1. No, minä en tarkoit­tanut WWW:tä joka on ihan pin­nalli­nen ilmiö. Tarkoitin inter­netin perus­pro­tokol­lia tyyli­in TCP ja IP ja koko paket­tien reitit­tämisen ideaa.

      2. Hyper­tek­sti kehitet­ti­in kyl­lä jo 1960-luvul­la (Ted Nel­son, Dou­glas Engel­bart), mut­ta tuol­loin ideat taisi­vat olla edel­läaikaansa ja varsi­nainen boo­mi nähti­in vas­ta 1980-luvul­la. Tuol­loinkin WWW oli yksi kym­menistä kehitelmistä eikä mitenkään ensim­mäi­nen tai edes teknis­es­ti paras (vaan ehkä jopa päinvastoin).

        Bern­ers-Lee vain sat­tui ole­maan oike­as­sa paikas­sa oikeaan aikaan ja sat­tumien ketjun kaut­ta WWW pää­tyi voit­ta­jak­si syr­jäyt­täen muut vai­h­toe­hdot. His­to­ria yleen­sä kuitenkin vain muis­taa voit­ta­jat ja Bern­ers-Lee on mon­es­sa yhtey­dessä nos­tet­tu “Inter­netin kek­si­jäk­si”, joka yksin tutk­i­jankam­mios­saan pon­nis­tellen loi koko internetin…

        Sinän­sä myös Lin­ux käy esimerk­istä miten teknis­es­ti aliv­er­tainen vai­h­toe­hto pystyy tilaisu­u­den tullen val­taa­maan markkinat.

  60. O.S:” Sanon kuitenkin, että ei ole nor­maalia, että vuon­na 2022 agraaripuolue on samankokoinen kuin oikeis­to­lainen yleispuolue.”

    Soin­in­vaara on joutunut oman kuplansa sisään, niin oppin­ut kun onkin. Hän ei ole sisäistänyt Keskus­tan kehit­tyneen yleis­puolueek­si. Se on ylivoimais­es­ti paras kaupunkipuolue, Keskus­ta, se kaupunkilainen.

    Ajatel­laan­pa vain Keskus­tan teko­ja nykyisessä ja sitä edeltävis­sä hal­li­tuk­sis­sa. Toisek­seen pitämäl­lä maaseu­tu­aluei­den puo­lia, se tekee työtä kaupunkien eteen. Mitä parem­min menee syr­jäseuduil­la ja niiden keskuskaupungeis­sa , sitä vähem­män kaupun­git muual­la ruuhkau­tu­vat ja asum­i­nen kallistuvat.

    1. En jak­sanu nyt laskea, mut­ta edel­lis­esa eduskun­nas­sa keskus­tan kansane­dustjista kol­manne oli maan vil­jeli­jöitä tai muuten maa- ja met­sä­talouden ammateista peräisin. Tilöas­tol­lis­es­ti merk­it­sevä poikkeus.

      1. Enpäs kyl­läkään tarkoit­tanut kansane­dus­ta­jien aikaisem­man ammatin mukaan luokit­telua agraaripuolueek­si. O.S. tietenkin ajat­telee tilas­to­jen kaut­ta, olisi­han se pitänyt arvata. 

        Tarkoitin sitä, että Keskus­ta on yleis­puolue, val­tion­hoita­japuolue. Kun tarvi­taan asial­lista hal­li­tuskump­pa­nia suh­teel­lisen huonoina aikoina, niin Keskus­ta­han se on hal­li­tus­vas­tu­us­sa. Puolue ei ole minkään kor­po­raa­tion pant­ti­van­ki. MTK ei ole koskaan kyykyt­tänyt Suomen kansan­talout­ta kuten SDP:n AY-liike.

        Kokoomus on sit­ten aivan oma lukun­sa kansalais­ten tasaver­taisu­u­den näkökul­mas­ta. Vapaa kil­pailu ja kova markki­na­t­alous eroaa sosi­aalis­es­ta oikeu­den­mukaisu­ud­es­ta kuin yö ja päivä. Vihreistä ei myöskään yleis- tai val­tio­hoita­japuolueena voi edes uneksia. 

        Sen­hän myös O.S: totesi.

    2. Eemil jos tark­istel­laan Keskus­tan paikkaa määriä Suomen 6 suurim­mis­sa kaupungeis­sa asukaslu­vun kohdal­la noiden kaupunkien val­tu­us­to­jen paikkamäärässä eipä Keskus­tan paikkamäärät ole kovinkaan suuret, pait­si yhdessä kaupungissa.Seuraavien 6 suurim­man kaupun­gin asukasluku on seuraava:

      Helsin­ki (658 339)
      Espoo (295 538)
      Tam­pere (244 029)
      Van­taa (238 608)
      Oulu (209 197)
      Turku (195 350)

      Keskustal­la on val­tu­ut­tu­ja val­tu­us­tossa näi­den kaupunkien val­tu­us­tois­sa seuraavasti:

      Helsinki:1
      Espoo:2
      Tam­pere: 3
      Van­taa: 3
      Oulu:15
      Turku: 3

      Maaseu­tu­aluei­den keskuskaupun­git eivät todel­lakaan kil­paile noiden 6 suurim­man kaupun­gin kanssa taloudel­lis­es­ti tai asukkaista. Osmo Soin­in­vaara kir­joit­ti aiheesta blo­gis­sa viime vuo­den kevääl­lä jos­sa keskustelu oli juuri näi­den maaseu­tu­aluei­den keskuskaupunkien ase­mas­ta pääkaupunkiseudun kanssa mut­ta yhtä hyvin ver­tailu olisi voin­ut tehdä myös Tam­pereen ja Turun kohdal­la. Oulu on ain­oa 6 suurim­man kaupun­gin listal­la jos­sa Keskus­ta on puolueena val­tu­us­tossa ylivoimais­es­ti johta­va puolue. 

      Jopa Turku kaupunk­i­na ei kil­paile pääkaupunkiseudun kanssa toisin kuin Tam­pere joka on itse asi­as­sa viime ja tois­sa vuon­na ylivoimais­es­ti eniten aaukaslukua lisän­nyt kaupun­ki. Turul­la olisi kyl­lä paljonkin annet­tavaa kaupunk­i­na mut­ta sen kasvu on vaa­ti­ma­ton­ta vaik­ka sen maanti­eteelli­nen sijain­ti ja his­to­ri­alli­nen taus­ta Suomen entisenä pääkaupunk­i­na ei ole mitenkään eri­tyisen vähäi­nen tekijä.

      Osmo Soin­in­vaaran ana­lyysi on mon­es­sa suh­teessa oikea kun tark­istelee Keskus­tan men­estyä myös kaupungeis­sa kuten Espoos­sa jos­sa on myös maat­alous elinkeinona monel­la kun asi­aa kat­soo Pohjois-Espoon näkökul­mas­ta eli Turun­väylän pohjois­puolelta ja Espoon maanvil­jeli­jät äänestävät toden­näköis­es­ti Kokoomus­ta tai RKP:tä pääsään­töis­es­ti kuin Keskustaa. 

      Ruotsinkieliset maanvil­jeli­jät ovat tässä kohtaa myös äänestäjä kun­tana eri­laisia kuin muut maanvil­jeli­jät jot­ka äänestävät Keskus­taa kuin mui­ta puoluei­ta pääsään­töis­es­ti. Toki aina on poikkeuk­sia. Myös Län­si-ja Itä-Uusi­maan ran­nikkoseudun ruotsinkieliset maanvil­jeli­jät äänestävät pääsään­töis­es­ti RKP:tä. Saman­lainen tilanne on toden­näköis­es­ti Varsi­nais-suomen ran­nikkoseudul­la ja Poh­jan­maan ruotsinkielisil­lä ran­nikkoseuduil­la jos­sa äänestetään RKP:tä pääsään­töis­es­ti kuin Keskus­taa. Toki viral­liset luvut voi tutkia vaal­i­t­u­lok­sista . Osmo Soin­in­vaara pain­ot­ti eduskun­tavaalien näkökul­mas­ta mut­ta tämä min­un kom­men­tis­sa pain­opiste oli kun­tavaalit ei niinkään eduskuntavaalit.

    3. Keskustal­la ei ole yhtään kansane­dus­ta­jaa Helsin­gin vaalipi­iristä, ja vain kak­si Uuden­maan ja Pirkan­maan ja Varsi­nais-Suomen piireistä kus­takin. Mitä pohjoisem­mak­si men­nään niin sen suurem­mak­si osu­us nousee, Lapis­sa melkein puo­let. Eli etelän suurten asu­tuskeskusten ja niiden ympäristö­jen äänestäjät jot­ka eivät har­joi­ta maanvil­jel­y­selinkei­jo­ja tai omis­ta­vat merkit­tävästi met­sää, eivät äänestä keskus­taa elleivät ole itse tai on jotain omaisia tai suku­laisia liik­keessä mukana tai uskon­nol­li­sista syistä. 

      Suurin osa varsi­naisel­la maaseudul­la asu­vista asu­vat siel­lä huvin eikä töi­den­sä vuok­si vaik­ka voisi­vat, tai hei­dän oikeas­t­aan pitäisi asua kaupungeis­sa ‚tai ainakin taa­jamis­sa joi­hin palve­lut saadaan helpom­min jär­jestet­tyä. On resurssien haaskaus­ta jär­jestää palvelu­ja paikkoi­hin jois­sa asuu karhu­ja ja susia enem­män kuin ihmisiä.

      Isois­sa kaupungeis­sa asum­i­nen mak­saa enem­män, se on selvä kos­ka asun­not ovat markki­nahin­taisia, mut­ta sil­loin luulisi raho­jen vasti­neek­si saa­van myös palvelu­ja. Kau­pal­lisia palvelu­ja­han on kaupungeis­sa tietysti enem­män, kaup­po­ja, rav­in­toloi­ta, liikun­ta­paikko­ja ja kult­tuuria. Nyt pan­demi­an aikana kaikkia niitä ei val­tet­tavasti voi käyt­tää, mut­ta muu­toin kyl­lä. Julk­i­sista palveluista tietenkin joukkoli­ikenne on se joka nimeno­maan toimii kaupungeis­sa mut­ta maaseudul­la vain vält­tävästi, ja on kan­sain­välisiä lento­kent­tiä ja satamia jne lähellä.

      Se minkä olen ikävä kyl­lä huo­man­nut on että jotkut val­tion ylläpitämät palve­lut toimi­vat luvat­toman huonos­ti ja hitaasti pk-seudul­la. Kuten edel­lä mainitsin niin hov­ioikeuskäsit­te­lyä joudut­ti­in lykkäämään puolel­la vuodel­la, asiana­ja­jat tietenkin veloit­ti­vat päivästä jol­loin oli eioo­ta tar­jol­la. Ja tätä että usko: Ajoko­rtin saami­nen voi pk-seudul­la kestää 2 vuot­ta kos­ka palvelupis­teitä jois­sa voi suorit­taa ns inssi­a­jon on kar­sit­tu, eli hylä­tyn inssin uusimiseen voi men­nä kuukau­sia! Kyseessä on lisäk­si nuorista ihmi­sistä jot­ka otta­vat tosis­saan sen kun heitä ei palvel­la. Heiltä ja hei­dän per­heen­jäse­niltään menee siis luot­ta­mus vira­nomais­palvelui­hin, saa­vat sen käsi­tyk­sen että on ole­mas­sa 2 suomea, toinen jos­sa asu­taan väljästi ja kaik­ki palve­lut tuo­daan kuin tar­jot­timel­la, ja kehäkol­mosen sisäpuoli joss­sa palvelu­ja saa jonot­taa kuukausikau­pal­la. Tarvit­taisi­in siis allianssi puolueista jot­ka osaa­vat vaa­tia palvelu­ja takaisin kaupunkei­hin niin ettei niiden perässä tarvitse muut­taa maalle asumaan!

      1. Val­tion ylläpitämien julkisen palvelu­iden saatavu­ud­es­ta pääkaupunkiseudul­la han­kalim­mat saavut­taa on muun muas­sa Verot­ta­ja, Kela, Poli­isin lupa­palve­lut ja te-keskuk­set. Hov­ioikeus palvelee iso­ja aluei­ta joten sitä vaikea määritel­lä lähipalveluk­si tai tärkeäk­si palveluk­si. Määrit­telisin Verot­ta­jan, Kelan, Poli­isin lupa­palve­lut lähipalveluik­si joi­ta on ikävä kyl­lä kar­sit­tu. Vaik­ka verkos­sa voi asioiden erit­täin kätevästi tarvit­see edelleen käy­dä esim Kelas­sa fyy­sis­es­ti eri­laisia todis­tuk­sia esim ter­veyskeskuk­sien asi­akas­palvelupis­teelle. Min­ul­la lähin Kelan palvelupis­to on Matinkylässä Ison Ome­nan kaup­pakeskuk­ses­sa mut­ta ter­veyskeskus on käve­ly­matkan päässä Kiven­lahdessa. Mat­ka edes takaisin on bus­sil­la 20 min. Kun metro avataan Kiven­lah­teen mat­ka aika on toden­näköis­es­ti 5–6 min Matinkylään Kiven­lahdes­ta. Aut­taa tosi paljon kun ase­mat ovat lähel­lä palvelui­ta. Poli­isin lupa­palveluista pääkaupunkiseudul­la on vain Kilon ja Tikuri­lan poli­isi­ase­mal­la ja Pasi­lan poli­isi­talos­sa sekä Helsin­ki-Van­taan lentoase­mal­la on palvelupis­to jos­ta saa vain väli­aikaisia passe­ja. Itä-Helsingistä ja Van­taal­ta pitää matkus­taa Pasi­laan poli­isin lupa­palvelu­iden takia. Espoolaiset ja län­si­helsinkiläiset voivat käy­dä joko Pasi­las­sa tai Kilo­s­sa. Olen joutunut matkus­ta­maan Pasi­laan asti Kiven­lahdes­ta poli­isin lupa­palvelun takia kos­ka Kilon poli­isi­ase­malle piti vara aika ruuhkan takia. 

        Tuos­ta ajooikeu­den suorit­tamis­es­ta on hyvin eri­lainen tilanne pääkaupunkiseudun sisäl­lä kos­ka pääkaupunkiseudul­la asu­vista suorit­taa autok­oulun lähiöis­sä asu­vat kuin Helsin­gin kan­takaupungis­sa tai Espoon Tapi­olan, Lep­pä­vaaran, Matinkylän tai Van­taan Tikkuri­las­sa ja Myyr­mäel­lä asu­vat nuoret täysikäiset . Mopot ja moot­toripyörät luvat ovat asia erikseen.Lähiöissä mopon ja moot­toripyörien määrä on suurem­pi mut­ta ei niinkään Helsin­gin kan­takaupungis­sa. Jos mopo­ja näkyy Helsin­gin kan­takaupungis­sa ne ovat mopo meatin­git joista suurin­sa mop­poil­i­joista tulee lähiöistä Helsin­gin kan­takaupunki­in kokoon­tu­maan. Itsel­läni on ajoko­rt­ti mut­ta en käytä sitä paljonkaan kos­ka en omista autoa. Olen liikkunut enem­män julk­isil­la sääl­lä kuin sääl­lä. Metron avau­tu­mi­nen Kiven­lah­teen joka on käve­ly­matkan päässä tulee ensi vuon­na 2023 aut­ta­maan erit­täin paljon liikumisessa.

    4. Eemille kyl­lä MTK on ollut osa kor­po­ratistä kolmikan­taista työ­markki­na korporatismia
      aina vuo­teen 1994. MTK valvoi suuren­nus­lasil­la ennen EU jäsenyyt­tä elin­tarvikkei­den maa­han­tuon­tia. Jopa oli­iviöljyn maa­han­tuon­ti oli ennen 1994 tuon­ti kiin­tiön takana. Eemil, maat­alous on ollut aina vapaa kil­pailun piiris­sä Suomes­sa kun maat­alous on yksi­tyisessä omis­tuk­ses­sa ja samoin vähit­täiskaup­pa. Suomes­sa kun ei ole osu­uskun­ta tilo­ja kuten on esimerkik­si Etelä-Euroopan maissa. 

      Kysymys kuu­luu myös jo ihan his­to­ri­al­lis­es­ti jo tässä vai­heessa 2020-luvun alus­sa että mikä puolue ja mikä etu­jär­jestö vas­tusti kiivaim­mil­laan ja agres­si­ivis­es­ti EU jäsenyyt­tä 1990-luvul­la vaik­ka se puolue oli päämin­is­teri puolueena tuol­loin? Vihreät eivät ole vielä val­tion­hoita­ja puolue kos­ka tasaval­lan pres­i­dent­tä ei ole vielä valit­tu vihreistä eikä päämin­is­ter­iä tai eduskun­nan puhemiestä

      1. R.S:“että mikä puolue ja mikä etu­jär­jestö vas­tusti kiivaim­mil­laan ja agres­si­ivis­es­ti EU jäsenyyt­tä 1990-luvulla ”

        Keskus­ta, ja kuin­ka oike­as­sa se oli jo sil­loin. Olemme saa­neet käs­riä liit­to­val­tioke­hi­tyk­sen mukanaan tuomista avus­tus­paketeista ja idioot­ti­mai­sista määräyk­sistä mm. met­sänvil­je­lyä koskien. Maat­aloudessa byrokra­tia ylit­tää jo muinaisen Neu­vos­toli­iton tason. ym, ym, ym.…

        Mut­ta Keskus­ta on kaupunki­lais­ten puolue, sil­lä se puo­lus­taa koko maa­ta. SDP/SAK- akseli sai taas tor­pat­tua Suomes­ta mas­si­ivisen met­sä­te­ol­lisu­u­den investoin­nin. Sel­lu ym. met­sä­te­ol­lisu­u­den jalostus­laitok­setkin ovat koh­ta kaik­ki siir­tyneet muualle Euroop­paan ja maailmalle. 

        Toinen yhtä paha toim­i­ja on vihreä liike ja luon­to­jär­jestöt. Met­si­in ulot­tuvat suo­jeluser­ti­fikaatit ovat lopet­ta­neet hakku­ut Sal­lan yhteis­met­säalueil­la. Teol­lisu­u­den puun­saan­ti vaikeu­tuu täl­laisen ansios­ta ja investoin­nit Suomeen lop­pu­vat. Edel­lä maini­tut kon­klaav­it ovat vain mielissään .

        Niin, eipä huo­le­ta maaseudun työ­paikat, kun­han kaupungeil­la menee hyvin.

      2. Suuri osa elin­tarvike­te­ol­lisu­ud­es­ta on MTK-vetoista. Atria sekä HK-tuote­merkkiä valmis­ta­vat teuras­ta­mot ja Valion mei­jer­it. Ne ovat tuot­ta­jao­su­uskun­tia jot­ka maa­jus­sit omis­ta­vat. Eli voit­to palau­tuu alku­tuot­ta­jalle. Ja tap­pi­o­ta­han eivät Valio tai Atria tee. On niil­lä kil­pail­i­joi­ta kanssa kuten Arla-Ing­man, Snell­man ja Saar­i­oinen mut­ta kil­pail­i­jat joutu­vat mak­samaan raa­ka-aineis­taan enem­män kuin MTK-vetoiset. Hin­ta kau­pan tiskil­lä on kuitenkin sama, laadus­sa ehkä hiukan eroa tapausko­htais­es­ti. Sit­ten ovat nuo kau­pan omat brän­dit joista MTK on halun­nut että ne lakkaute­taan. On kuulem­ma tulos­sa joku lakikin joka kieltää ne. Eli MTK käyt­täy­tyy kuin kartel­li, ei halua todel­lista kilpailua.
        Met­säpuolel­la MTK omis­taa Met­säli­iton. Met­sän­o­mis­ta­jan kan­nat­taa siis ennem­min myy­dä heille kuin Sto­ra Ensolle tai UPM:lle. Lisäk­si val­tio tukee met­sien omis­tamista per­imäl­lä mah­dol­lisim­man vähän veroa kun se menee per­in­tönä seu­raaval­la sukupolvelle, ja tukee Tapi­on kaut­ta istut­tamista jne. Vaik­ka MTK ja keskus­ta jak­saa muis­tut­taa että met­sän­o­mis­ta­ji­ista n puo­let on kaupunki­laisia niin silti vain 600.000 suo­ma­laista omis­taa met­sää, ja met­sät vai­h­ta­vat omis­ta­jaa per­imäl­lä tai suku­lais­ten välisin jär­jeste­lyin. 4.9 miljoon­aa suo­ma­laista ei omista met­siä. Met­sä on met­sän­o­mis­ta­jille kuin pankkikir­ja jos­ta ote­taan rahaa kun tarvitaan.

    5. “Soin­in­vaara on joutunut oman kuplansa sisään, niin oppin­ut kun onkin. Hän ei ole sisäistänyt Keskus­tan kehit­tyneen yleis­puolueek­si. Se on ylivoimais­es­ti paras kaupunkipuolue, Keskus­ta, se kaupunki­lainen.” Tsi­is­us.. kepu on änkyröi­den ja lehmänkaup­po­jen pesä, puolue joka ei mil­lään suos­tu siir­tymään tälle vuosi­tuhan­nelle. Kah­ta asi­aa kepu vihaa yli kaiken, luon­toa ja palkkadu­u­nar­ia. Huumor­in­ta­jua kuitenkin vielä löy­tyy: Hosko­nen yvkn joh­dos­sa oli täyt­tä Mon­ty Pythonia.

      1. Fidel, tuo sin­un tuo­masi lisäkom­ment­ti tuo­hon Eemilin väit­teille kannabik­sen vaar­al­lisu­ud­es­ta jos­sa epäilit sitä Eemilin huumor­in­ta­jul­la. Itsekin en saa selvää Eemilin näke­myk­sistä alko­holipoli­ti­ikan kohdalla.Sen tiedän että Keskus­tan alko­holipoli­ti­ik­ka on ollut kaik­ista kon­ser­vati­ivisem­paa kuin muiden iso­jen puoluei­den lin­jat viimeis­ten 50 vuo­den ajal­ta. Kuitenkin Eemil jol­lain mutkan kaut­ta onnis­tuu ilman mitään ongelmia puo­lus­ta­maan Koskenko­r­van valmis­tus­ta ja eikä näe siinä mitään ter­vey­delle hait­ta­puoli mut­ta näkee kyl­lä kyl­lä jostain syys­tä paljon enem­män hait­to­ja kannabik­ses­sa kuin 37% Koskenko­r­vas­sa. Mitä todel­lisu­udessa ei ole kannabik­sen kohdal­la. Toden­näköis­es­ti Eemil on vain ostanut Alt­ian osakkei­ta kun yhtiö lis­tat­ti­in pörssi­in edel­lisen hal­li­tuk­sen toimes­ta elinkeino­min­is­teri Mika Lin­tilän toimes­ta. Eemil­lä on var­maan sijoit­tanut Alt­ian osakkeisiin

    6. Onko Eemil ottanut huomioon maat­alouden kohdal­la yksinker­tais­es­ti sen tosi asian että maat­alous on myös osa kau­pal­lista toim­intaa kuten on teol­lisu­us, palve­lut ja finanssi­palve­lut. Suomel­la ei olisi ollut mitään mah­dol­lisuuk­sia suo­jel­la maat­alout­ta suo­jat­ulleil­la mikäli olisimme jääneet Euroopan talousalueen ulkop­uolelle. Nykyiset Vapaakaup­pa­sopimuk­set sisältävät pääasi­as­sa myös maat­alous sek­torin avaamisen kil­pailulle. Olisim­meko Suom­e­na uhran­neet esimerkik­si tietoli­iken­teen sisä­markki­noiden ulkop­uolelle vain sen takia kos­ka raken­nemuu­tos­ta maat­alouteen ei tehty aikaisemp­ina vuosikym­meninä. Ruot­sis­sa lopetet­ti­in kokon­aan Kansal­liset maat­aloustuet jo 1970-luvul­la. Täl­läistä maat­alouden raken­nemuu­tos­ta ei tehty aikaisem­min jot­ta olisimme voineet sopeu­tua parem­min sisä­markki­noiden tuomi­in ehtoi­hin. Jopa 1994 ulko­min­is­teri Heik­ki Haav­is­to myön­si Ylen haas­tat­telus­sa suo­raan ettei Suomel­la ollut mah­dol­lisu­ut­ta ylläpitää suo­jat­ulle­ja maat­alouden kohdal­la vaik­ka olisimme jääneet Euroopan talousalueen ulkop­uolelle. Muis­tut­taisin että Heik­ki Haav­is­to oli myös tuol­loin MTK:n toimitusjohtaja. 

      Kyl­lä sitä byrokra­ti­aa oli Suomes­sa paljon enem­män ennen EU jäsenyyt­tä. On otet­ta­va huomioon kansalli­nen byrokra­tia joka val­lit­see myös Suomes­sa. Eräs maanvil­jeli­jä Mäntsälässä näh­nyt kuin­ka kansalli­nen byrokra­tia on hyvin fik­soitunut siihen että direk­ti­ive­jä pitäisi nou­dat­taa pilkulleen. Tämä kysymys otet­ti­in huomioon jo 1994 Keskustapuolueen Ei jäsenyy­den vastapuolelta ja siihen kyl­lä jäsenyy­delle puolelta vas­tat­ti­in minus­ta eräässä Ylen paneelis­sa että se on oma häpeämme jos suo­ma­laiset virkamiehet alka­vat lisätä omia lisäyk­siä direk­ti­ivei­hin. On otet­ta­va huomioon että direk­ti­iv­it on raamit lain­säädän­nölle mut­ta ei ole kiveen­hakat­tu lain­säädän­nön pohja. 

      Tuos­ta liit­to­val­tioke­hi­tyk­ses­tä on itse asi­as­sa puhutu Suomes­sa vuodes­ta 1994. En ole havain­nut mitään konkreet­tista suo­raa esimerkkiä siitä että alkeel­is­in­ta liit­to­val­tioke­hi­tys­tä olisi tapah­tunut vuodes­ta 1994. 

      Ellei ote­ta euro jäsenyyt­tä huomioon ja kaik­ki muu kehi­tys ote­taan huomioon ‚pait­si euro kos­ka siitä voi aina väitel­lä toisinkin, niin voiko Eemil antaa yhden konkreet­tisen esimerkin liit­to­val­tioke­hi­tyk­ses­tä mikä nyt näkyy selvästi ? Siis Euro jäsenyy­den ulkop­uolelta ole­vista tek­i­jöistä on nyt kysymyk­sessä, ei eurosta. 

      Toinen kysymys Eemilille mik­si pää-ja ulko­min­is­teri puolue Keskus­ta kuitenkin aloit­ti ja vei koko EU jäsenyys pros­essin lop­pu­un asti vaik­ka Keskus­ta ja MTK vas­tus­ti­vat EU jäsenyyt­tä? Odotan mie­lenki­in­nol­la vastauksia

      1. Rahul Somani: “Toinen kysymys Eemilille mik­si pää-ja ulko­min­is­teri puolue Keskus­ta kuitenkin aloit­ti ja vei koko EU jäsenyys pros­essin lop­pu­un asti vaik­ka Keskus­ta ja MTK vas­tus­ti­vat EU jäsenyyt­tä? Odotan mie­lenki­in­nol­la vastauksia”

        Vas­taan vaik­ka en ole Eemil että Keskus­ta oli jakau­tunut kah­tia ja Väyry­nen joka aluk­si toi­mi ulko­min­is­ter­inä vas­tusti jäsenyyt­tä mut­ta päämin­is­teri Esko Aho joka oli liikemies pohjim­mil­taan kan­nat­ti. Koko jäsenyyshän lähti liik­keelle siitä että kak­si muu­ta EFTA-maa­ta Ruot­si ja Itä­val­ta päät­tivät hakea EY:n jäsenek­si. Hal­li­tuk­sen muista puolueista Kokoomus ja RKP kan­nat­ti­vat kanssa, Kris­till­ine liit­to vas­tusti mut­ta kos­ka Neu­vos­toli­iton hajot­tua ja bilat­er­aalisen idänkau­pan lop­ut­tua alkoi Suomen talous men­nä todel­la pahasti kuralle päät­ti hal­li­tus siis hakea jäsenyyt­tä ja että käytäisi­in yksi­tyisko­htaisia neu­vot­telu­ja ja jär­jestet­täisi­in kansanäänestys.
        Vas­taan pokkuroi­va Väyry­nen sai toden­näköis­es­ti Ahol­ta kenkää hal­li­tuk­ses­ta vaik­ka siitä viral­lis­es­ti ei ker­rot­tu. Hänen tilalle tuli eduskun­nan ulkop­uolelta Heik­ki Haav­is­to joka oli toimin­ut MTK:n puheen­jo­hta­jana. Hänkin aluk­si kieltäy­tyi mut­ta annet­ti­in tehtäväk­si neu­votel­la mah­dol­lisim­man edulliset maat­aloustuet ja lop­ul­ta suostui. 

        Sit­ten jär­jestet­ti­in kansanäänestys ja lop­pu on historiaa.

    7. Muutin joitakin vuosia sit­ten kepu­laiselle paikkakun­nalle, ja täy­tyy sanoa, että kun­nioituk­seni ja arvos­tuk­seni keskus­tan poli­ti­ikkaa kohtaan on kas­vanut tänä aikana todel­la paljon. Itse en pysty keskus­taa äänestämään ympäristökan­to­jen vuok­si, mut­ta ymmär­rän, mik­si muut äänestävät. Eipä tarvitse ter­veyskeskuk­ses­sa jonot­taa, ja muutenkin kaik­ki perus­palve­lut toimi­vat tehokkaasti ja maalaisjärkises­ti. Ei keskus­taa maat­alouden takia äänestetä vaan sik­si, että ihmisil­lä on koke­mus hyvin jär­jeste­ty­istä palveluista ja ylipäätään praga­maat­tis­es­ta suh­tau­tu­mis­es­ta asioihin.

      1. Kyl­lä palve­lut voi olla hyvin jär­jestet­ty pienessä kun­nas­sa oli sen val­tu­ustopaikko­jen määrä mikä tahansa. Monis­sa ruotsinkieli­sis­sä ran­nikkoseudun kun­nis­sa on jär­jestet­ty julkiset palve­lut ja elinkei­nop­o­li­ti­ik­ka erit­täin hyvin ver­rat­tuna pien­ten ruotsinkielis­ten kun­tien asukaspo­h­jaan. Kyl­lä kun­tien palvelu­iden taso riip­puu kuin­ka ne on jär­jestet­ty ja ote­taanko uusia palve­lu­tuot­ta­ja muo­to­ja käyttöön.

  61. Mikään puolue ei min­un koke­muk­seni mukaan osaa edes sisäl­lään keskustel­la, väitel­lä ja taas vään­tää ja kään­tää pien­ryh­mis­sä ja sit­ten yrit­tää isom­mal­la joukol­la löytää väistämätön­tä kom­pro­mis­sia. Päädytään Eli­na Val­tosen “tila-auto-päätök­sen­tekoon”. Ilmeis­es­ti nykyaikana aina on niin kiire että mitään ei ehdi koskaan tehdä kunnolla.
    Onnek­si edes luon­non­ti­eteil­i­jät pakot­taa hitau­teen jo onnek­si vuo­sisa­tainen tieteen tra­di­tio. Tutk­i­joiden on tieteen menetelmien vuok­si vain pakko hyväksyä omien hypo­teesien­sa ja tutkimus­tu­losten­sa vas­takkaisia hypo­teese­ja, ihan niin kauan kunnes tarpeek­si mon­ta tutkimus­ta nytkäyt­tää ongel­maratkaisun johonkin suuntaan.
    Mut­ta ihan mie­lenki­in­toista pohd­in­taa taas Vihreistä. Toiv­ot­tavasti johta­nee eteen­päin (koil­liseen, lounaaseen,ylös, alas, tai oikealle tai vasem­malle tai suoraan..)

  62. Sak­san vihreät pär­jäsi mukavasti viime vuon­na liit­topäivä­vaaleis­sa ja on nyt hal­li­tuk­ses­sa. Mitä siel­lä tehti­in oikein?

      1. Tuo sin­un tulk­in­tasi Paa­vo Väyry­sen roolista on hyvin mie­lenki­in­toinen. Olen ymmärtänyt että Paa­vo Väyry­nen alus­sa 1992, kun EU jäsenyys pis­tet­ti­in sisään hal­li­tuk­sen ja tasaval­lan pres­i­dentin toimes­ta, niin kan­nat­ti jäsenyyt­tä mut­ta alkoi vas­tus­ta­maan sitä toden­näköis­es­ti siitä syys­tä että kun Euroopan komis­sio esit­ti vaa­timuk­set maat­aloud­es­ta siinä ei ollut siir­tymä kaut­ta vaan maat­alouden oli sopeu­tu­va heti jäsenyy­den alus­sa uuteen malli­in. Euroopan komis­sio kat­soi toden­näköis­es­ti että Suomen maat­alous on paljon kehit­tyneem­pi kuin esimerkik­si Etelä-Euroopan jot­ka oli­vat saa­neet kyseisen siir­tymäkau­den. Myös Kei­jo Korho­sen ilmoit­tau­tu­mi­nen pres­i­dentin­vaalei­hin Keskus­tan ehdokkaak­si jo 1991 oli syy mik­si Väyry­nen alkoi vas­tus­taa jäsenyyt­tä. MTK:n ja Heik­ki Haav­is­ton rooli on kyl­lä mie­lenki­in­toinen. Siitä että Esko Aho val­it­si juuri hänet ulko­min­is­terik­si oli lois­ta­va esimerk­ki poli­it­tis­es­ta tak­tikoin­ista. Myös se että Haav­is­to todel­la suos­tui tuo­hon virkaan on mon­es­sa yhtey­dessä ris­ki kos­ka hän tiesi että neu­vot­te­lut oli vievä lop­pu­un asti. Todel­lisu­udessa Keskus­ta myös pelkäsi sitä että jos EU jäsenyyt­tä ei saa­da maali­in niin kokoomus olisi uhan­nut lähteä hal­li­tuk­ses­ta ja sil­loin olisi hal­li­tus kas­tunut ja uudet eduskun­tavaalit olisi pitänyt jär­jestää jon­ka seu­rauk­se­na Gallup suosik­ki SDP ja kokoomus olisi muo­dos­tunut hal­li­tuk­sen ja vienyt jäsenyys pros­essin lop­pu­un jos­sa maat­alouden osu­udelle olisi neu­votel­tu aivan toisen­lainen sopimus. 

        Tämä on min­un tulkintani. 

        Olisin odot­tanut kyl­lä Eemilin vas­taus­ta kos­ka olisin halun­nut nähdä miten hyvin Eemil muis­taa poli­it­tisen his­to­ri­an tärkeimpiä päätök­siä jois­sa Keskus­ta on ollut ykkö­s­paikalla aja­mas­sa niitä vaik­ka lin­ja on ollut samal­la aivan toinen.

    1. Seur­a­sitko yhtään vaaleja?

      CDU-kans­leriehdokas oli omienkin mielestä täysi katas­trofi. Paikalliset demar­it ovat siel­lä vielä jämähtäneem­piä. Vihreät oli ain­oa mod­ernil­ta näyt­tävä keskilu­okan puolue. Baer­bockin val­in­ta kans­leriehdokkaak­si toi vielä nostetta. 

      Näi­den lähtöko­h­tien ansios­ta vihreät oli­vat vaa­likamp­pailun alus­sa jopa ykkösenä välil­lä gallu­peis­sa. Lop­putu­los: vihreät hävi­sivät 10 % sekä oikeis­tolle että demareille. 

      Vihreät toki selvästi paran­si­vat edel­li­sistä vaaleista. Mut­ta tässäkin pitää muis­taa oikeis­ton melkein 10 % pudo­tus edel­lisi­in Merke­lin lähdön ja surkean uuden ehdokkaan takia.

      Baer­bock mokaili vaa­likamp­pailun aikana mon­een ker­taan ihan kunnolla.

  63. Fidel:” kepu vihaa yli kaiken, luon­toa ja palkkaduunaria. ”

    Nim­imerk­ki on jäänyt vimme vuosi­tuhan­nelle, sinne kuu­luisaan kumpu­jen yöhön. Keskus­ta on juuri nimeno­maan kaikkien suo­ma­lais­ten puolue. Se tekee työtä luon­non kanssa sopu­soin­nus­sa ei museoi sitä. 

    Se on kyl­läkin ay-liik­keen vas­tako­h­ta siinä, ettei Keskus­tan verkos­tossa lakkoil­la. Lakot ovat jo vie­neet tuhkatkin pesästä. Työn­tek­i­jän edun­valvon­ta on kuitenkin keskus­tan peruskau­raa, ylim­i­toitet­tu ay-anarkia ei.

    Siitä EU:n onnelas­ta, jota Keskus­ta ei kannata :

    “TEN‑T liiken­n­ev­erkko yhdis­tää EU:n jäsen­maat ja kat­taa tärkeim­mät yhtey­det ja sol­muko­h­dat. EU on päivit­tämässä TEN-T-liikenneverkkoasetusta.

    Liikenne- ja viestin­tämin­is­ter­iö on valmis­tel­lut Suomen kan­taa komis­sion esi­tyk­seen. Esi­tyk­sessä Poh­jan­maa jää ilman TEN-T-sata­maa, mikä on erit­täin huolestut­tavaa maakun­nan kannalta.”

    Suomen satamien jäädessä pois tilalle tulee usei­ta uusia satamia Etelä- Euroopas­sa. Mut­ta eihän tämä hait­taa vihre­itä eikä mui­ta etelän puoluei­ta, kos­ka Helsin­gin sata­ma säi­lyy verkos­tossa. Val­takun­nas­sa siis kaik­ki hju­vin, vai mitä Fidel.

    1. Suomes­sa vain muu­ta­ma ammat­tiryh­män liitoil­la on niin tehokas lakkoase että palkko­ja voi hila­ta niin että ne karkaa­vat ihan omaan luokkaansa. Nämä ovat jostain syys­tä kemi­alli­nen met­sä­te­ol­lisu­us, kul­je­tusala sil­loin kun se vaatii enem­män osaamista kuin ABC ajoko­rt­ti , ja jotkut korkeasti koulute­tut julkisel­la sek­to­ril­la kuten lääkärit.
      Kemi­alli­nen met­sä­te­ol­lisu­us saa syyt­tää ihan itseään mik­si he ovat omista työn­tek­i­jöistään aikoinaan halun­neet tehdä “aatelia”. Tämä kehi­tys on alka­nut var­maan jo 1930-luvul­la ja kun on vuosikym­meniä elet­ty palkkakon­sen­suk­ses­sa niin tulee hätä käteen kun kan­nat­tavu­us tip­puu kun palkat ovat liian suuret.
      Sak­sas­sa auto­te­ol­lisu­u­den työn­tek­i­jät saa­vat parem­paa palkkaa kuin muut, ja paperite­htaan työn­tek­i­jät ovat keskikas­tia, ja sen ymmärtää. Tavaran osta­ja­han sen palkan viime kädessä mak­saa. Ei suo­ma­lainen paperi ole sen arvokakampi kuin Sak­sasa tehty varsinkaan kun sen paperin joutuu kuskaa­maan pitk­iä matko­ja asi­akkaalle. Suomes­sa autote­htaan duu­nari taas asuu parakissa ja saa saman ver­ran palkaa kuin apukalle raksalla.

      Se että jol­lain sata­mal­la on TEN‑T sta­tus en tiedä miten se eroaa muista satamista. Ei kai minkään sata­man toim­inta lopu vaik­ka sil­lä ei ole TEN‑T sta­tus­ta? Vai mak­saako EU jotain tukea TEN‑T satamille niin että laivoille tulee halvem­mak­si käyt­tää juuri niitä? Jos se on tukimuo­to niin kai ne sata­mat joi­ta kan­nat­taa tukea on sit­ten valikoitu sen perus­teel­la miten se vaikut­taa tavaran arvoketjuun.

      1. R.Silfverberg:“Metsäpuolella MTK omis­taa Metsäliiton.”

        Met­sä Groupin osak­keesta on huo­mat­tavaa se, että se on itse asi­as­sa Met­sä Board­in osake. Met­sä Groupin omis­ta­ju­us jakau­tuu kolmeen osaan: Met­säli­it­to Osu­uskun­nal­la on edelleen enim­mäiso­su­us 50,1 pros­ent­tia hal­lus­saan, minkä lisäk­si pörssi­in lis­tau­tuneel­la Met­sä Board­il­la on 24,9 pros­entin osu­us. Jäl­jelle jäävä 25 pros­ent­tia kuu­luu kan­sain­väliseen kaup­paan erikois­tuneelle japani­laiselle yri­tyk­selle nimeltään Itochu Corporation.

        MTK ry. omis­taa osakkeista 0,22 %. MTK ry. on aat­teelli­nen yhdis­tys, tuskin Met­säli­iton pääomis­ta­ja. SAK:n ammat­tili­itoil­la on mil­jar­di­en suu­ru­us­lu­okas­sa ole­va var­al­lisu­us, ja täl­lä het­kel­lä ne lakot­ta­vat Suomea urakalla. 

        En kyl­lä ole paneel­in muiden jäsen­ten kan­nal­la MTK:n konnaroolituksessa. 

        Silfverberg:“Se että jol­lain sata­mal­la on TEN‑T sta­tus en tiedä miten se eroaa muista satamista. Ei kai minkään sata­man toim­inta lopu vaik­ka sil­lä ei ole TEN‑T statusta? ”

        Käsit­tääk­sen kyseisen statuk­sen omis­ta­vat sata­mat saa­vat EU:n investoin­ti­tukea kehit­tämiseen. Selvä kil­pailue­tu mui­hin satami­in näh­den. Satamien kehit­tämi­nen on koko Suomen etu ja siinä Keskus­ta on etulin­jas­sa. Suomen­lah­den alit­ta­va tun­neli olisi kova jut­tu, kiinalais­ra­hoi­tus vaan arve­lut­taa. Se hyödyt­tää paikallis­es­ti eniten eteläistä Suomea. 

        Merenkurkun ylit­tävä sil­ta on tärkeä tule­vaisu­u­den han­ke, jol­la on merk­i­tys­tä koko Suomen kehit­tämisessä. Suuret kaupun­git hyö­tyvät maakun­tien talouden kohentuessa.

    2. Suomes­sa kan­nat­taisi harki­ta vakavasti rak­en­taa tun­neli Suomen­lah­den ali Viroon jota voisi käyt­tää logis­ti­ik­ka väylänä suo­raan mihin ilman suun­taan tahansa kun Rail Balti­ca on valmis Varsova-Talllinna.Parempi tämä vai­h­toe­hto kuin lisää satamia joiden kap­a­siteet­ti ei ole edes lähel­läkään sitä opti­maalia jot­ka kat­taisi­vat tavaran kul­je­tuk­set. Tähänkin han­keeseen voimme saa­da EU rahoi­tus­ta kos­ka se olisi yhtey­dessä Rail Balti­ca hankeeseen.

    3. Tuon tähän, Eemilin tuomille näke­myk­si­in koskien hänen näke­mys­tä TEN-T-sata­mat verkos­toon, fak­tan tarkistuksen. 

      Eemilin väite ettei Suomen sata­mat kuu­lu TEN-T-satamien verkos­toon ei pidä paikkansa.

      TEN-T-satamien verkos­toon kuu­luu EU:maiden pääsa­ta­mat jot­ka ovat Gdy­nia (Puo­las­sa), Helsin­ki (Suomes­sa), Alge­ci­ras (Espan­jas­sa), Ham­puri (Sak­sas­sa), Gen­o­va (Ital­ias­sa), Liss­abon (Por­tu­galis­sa), Dublin (Irlan­nis­sa), Ams­ter­dam (Hol­lan­nis­sa) ja Stras­bourg (Ran­skas­sa) joka on osa Tona­van jokiliikennettä . 

      Helsingis­sä on kak­si TEN‑T sata­maa eli North Sea–Baltic Cor­ri­dor link­ki ja Scandinavian–Mediterranean Cor­ri­dor link­ki joiden alkupiste on Helsin­gin satamat.Helsinki on ain­oa sata­makaupun­ki jol­la on kak­si TEN‑T sata­maa kun muiden ran­nikko­maid­en satamille on yksi TEN‑T sata­ma. Kaik­ki tiedot löy­tyy Trans-Euro­pean Trans­port Net­workin sivuilta. 

      Kun Eemil tuo yleen­sä näi­hin keskustelui­hin yleen­sä ulkop­uolisia linkke­jä niin kyl­lä niihin tutus­tu­mi­nen olisi suo­tavaa Eemiltä kuin tuo­ma­l­la linkke­jä kesksutelu­un ilman lukemista ‚ennen kuin viit­taa tietoon joka voi olla virheel­listä tulkintaa. 

      En moiti Eemil­iä tässä kohtaa ja pidän hänen akti­ivi­su­ut­ta itse posi­ti­ivisen ilmiönä mut­ta nopea fak­tan tark­istus ei pitäisi olla mitenkään vaikeaa myöskään Eemililtä vaikeaa. Itse löysin hyvin nopeal­la haulla Trans-Euro­pean Trans­port Net­work­istä tietoa mitkä sata­mat kuu­lu­vat sen piiriin.

      1. Eemilin väite ettei Suomen sata­mat kuu­lu TEN-T-satamien verkos­toon ei pidä paikkansa.

        Kyse­hän oli satamista, jot­ka ovat putoa­mas­sa pois TEN‑T satamien statuk­ses­ta. Soisi Somanin luke­van tarkem­min sivus­ton tekstejä.

        “Liikenne- ja viestin­tämin­is­ter­iö on valmis­tel­lut Suomen kan­taa komis­sion esi­tyk­seen. Esi­tyk­sessä Poh­jan­maa jää ilman TEN-T-sata­maa, mikä on erit­täin huolestut­tavaa maakun­nan kannalta.”

        Siis Poh­jan­maan satamat.….

    4. Eemil, pyytäisin todel­la että pere­hdy­isit todel­la mikä on Trans-Euro­pean Trans­port Net­work. Tietoa löy­tyy kyl­lä mon­es­takin lähteestä.Fakta poh­jainen tieto olisi täl­läisessä keskustelus­sa rak­en­tavaa kuin mieliku­vat. Tämä ei ole Eemille moite vaan pyyn­tö että keskustelu pyritään pitämään fak­tapo­h­jaise­na jatkossa. 

      Samal­la Eemil voisi kat­soa Trans-Euro­pean Trans­port Net­workin verkos­ton sol­muko­h­dat. Siel­lä on pääsa­ta­mat joista Suomen kohdal­la on Helsin­gin sata­ma. Jopa Hol­lan­nin ja samal­la Euroopan suurin sata­ma Rot­ter­dam ei kuu­lu Trans-Euro­pean Trans­port Net­work verkos­toon . Trans-Euro­pean Trans­port Net­work on tavar­ali­iken­teen Euroopan laa­juinen liiken­n­ev­erkos­to johon kuu­luu sata­mali­ikenne, raide ja lentoli­iken­teen sol­muko­h­dat. Helsin­ki on Itämeren ja Skan­di­na­vian liiken­teen sol­muko­h­ta tässä Trans-Euro­pean Trans­port Networkissä.

  64. Silferberg:“vaihtavat omis­ta­jaa per­imäl­lä tai suku­lais­ten välisin järjestelyin”

    Huh-huh , aivanko vai­h­ta­mal­la ja ilman veroja ?

    “Met­säpuolel­la MTK omis­taa Met­säli­iton.” Noinkohan ?

    Silfverberg:“Sitten ovat nuo kau­pan omat brän­dit joista MTK on halun­nut että ne lakkautetaan

    Syy lie­nee täällä:“Liikesalaisuuden oikeudeton­ta hyväk­sikäyt­töä olisi esimerkik­si se, että kaup­pa käyt­täisi hyväk­seen valmis­ta­jan tuotere­sep­tiä tai mui­ta valmis­ta­jal­ta saami­aan luot­ta­muk­sel­lisia tieto­ja kil­pail­e­van tuot­teen valmistuksessa”

    Lisäk­si näis­sä tuot­teis­sa häm­mär­retään raa­ka-aineen alku­perä­maa, jol­loin kulut­ta­ja luulee sitä kotimaiseksi.

    R.Silfverberg:“Eli voit­to palau­tuu alkutuottajalle.
    Valion tilikau­den voit­to oli 2020 37,2 milj. €. Tarkoit­taako tuo sitä, että kyseinen rahamäärä jae­taan maid­on­tuot­ta­jien kesken. Näin R.S. antaa ymmärtää.

    1. Eemil kyl­lä fak­ta poh­jaisen tiedon esit­tämiseen kuu­luu fak­ta poh­jaiset esit­tää oikeaa tietoa ja kyl­lä nimeno­maan R.Silfverberg oli oike­as­sa MTK:n kytkös Met­säli­it­to Osu­uskun­taan ja sitä kaut­ta Met­sä Boardi­in osak­keen omis­tuk­sel­la on ole­mas­sa. Tieto löy­tyy Met­sä Board­in sivuilta. 

      Myös R.Silfverberg on oike­as­sa siinä että mei­jeri osu­uskun­tien kaut­ta kaik­ki maanvil­jeli­jät jot­ka ovat mukana kysei­sis­sä osu­us­toimin­nas­sa jäs­en­inä omis­ta­vat kyseis­es­tä osu­us­toimin­nas­ta oman osu­u­den. Heil­lä voi olla myös per­heen jäsenet mukana osu­uskun­nis­sa jäseninä. 

      Tämä on osu­uskun­ta toimin­nan idea ja jos kat­soo mikä on Suomen van­himpia osu­uskun­tia niin eikös Osu­us­toim­intakeskus Peller­vo ole yksi niistä perustet­tu 1899. Eemil sin­un pitäisi jos kuka tietoinen näistä jos kuka. En tässä vähät­tele sin­un näke­myk­siä mut­ta ihmette­len mik­si et ole ottanut selvää fak­tu­aalis­es­ti esimerkik­si MTK:n ja Osu­us­toim­intakeskus Peller­von toimin­nan taustoja .

      1. Met­säboard­in suurim­mat omis­ta­jat tässä alla, ei näy MTK:ta.

        Met­säli­it­to Osu­uskun­ta – 47,99 %
        Keskinäi­nen työeläke­vaku­u­tusy­htiö Var­ma – 4,85 %
        Keskinäi­nen Eläke­vaku­u­tusy­htiö Ilmari­nen – 3,25 %
        Erk­ki Eto­la – 1,77 %
        Keskinäi­nen Työeläke­vaku­u­tusy­htiö Elo – 1,07 %
        Val­tion Eläk­er­a­has­to – 0,90 %
        Sr Evli Suo­mi Pieny­htiöt – 0,67 %
        OP-Suo­mi Pieny­htiöt – 0,62 %

        Joku henkilö voi tietysti kuu­lua molem­pi­in. Ihmiset sotke­vat MTK:n ja ML:n. MTK ja ML ovat olleet tehdashankkeis­sa jopa kil­pail­i­joi­ta. Met­sä Fibren suurimpi­in omis­ta­ji­in 25%:lla kuu­luu mm japani­lainen Itochu, joka aikanaan pelasti fir­man konkurssil­ta. Nyt menee erinomaisesti.

    2. Eemille kom­ment­ti tuo­hon hak­keen ja puun­tuon­nista Venäjältä. Oletko Eemil tietoinen siitö että Venäjä on jo viimeiset 15 vuot­ta yrit­tänyt rajoit­taa puun ja hak­keen tuon­tia ylimääräisil­lä vien­ti­t­ulleil­la Suomeen. Ei asia ole niin että suo­ma­lainen turve kor­vataan venäläisel­lä puul­la vaan se että venäläistä puu­ta ei päästetään Venäjältä vapaasti Suomeen edes Saimaan kana­van kaut­ta (joka on Saimaan kana­van sopimuk­sen mukaan vapaakaup­pa-alue) kos­ka Venäjä on tämän kul­je­tuk­sen kieltänyt. Eemil on oike­as­sa että Venäjän ilmas­to kiit­tää mut­ta päin­vas­toin se kiit­tää Venäjän omaa puun kiel­to politiikkaa.

  65. Rahul:
    Keskus­tan EY-jäsenyyskan­na­tus meni suurin piirtein niin että maataous­tuot­ta­jat vas­tus­ti­vat kun taas teol­lisu­u­den yrit­täjät kan­nat­ti­vat. Aho kuu­lui teol­lisu­us­miehi­in ja Väyry­nen puo­lusti maataloutta.

    Väyry­nen itse on kertonyt ulko­min­is­teri­paikas­ta luop­umisen syyk­si että halusi kam­pan­joi­da 1994 pres­i­dentin­vaalei­hin, mut­ta se ei olis edel­lyt­tänyt eroamista, vaan vaikut­taa siltä että hänet käs­keti­in lähteä. 

    Keskusta­laisia oli 3 pres­i­dent­tiehdokas­ta 1994 vaaleis­sa, Väyry­nen, Kei­jo Korho­nen ja Eeva Kuuskos­ki joka oli myös min­is­teri. Yksikään ei päässyt toiselle kierrokselle. 

    Suomes­sa lama oli niin paha 1991–95 ettei kukaan uskonut että hal­li­tus­ta vai­h­ta­mal­la olisi saatu asioi­ta paremmiksi. 

    Sil­loin Keskustapuolue todel­lakin näyt­ti val­tion­hoita­japuolueen taito­ja. Muina ker­toina kun päämin­is­teri on ollut keskus­tas­ta ei voi oikein sanoa että olisi erot­tunut. On ollut liian hyvät ajat että siitä huoli­mat­ta asi­at ovat men­neet hyvin, tai sit­ten on saatu vetoa­pua Moskovasta.

    1. Kyl­lä tuo kehi­tys tuol­loin meni juuri noin kuten kuvailit.Muistuttaisin kyl­lä että vuo­den 1994 jälkeis­ten eduskun­tavaalien tulok­se­na SDP sai his­to­ri­al­lisen suuren vaalivoiton ja päämin­is­terik­si tuli Lip­po­nen joka muo­dosti hal­li­tuk­sen kokoomuk­sen kanssa (tukipuolueina oli Vihreät, Vasem­mis­toli­it­to ja RKP) jon­ka poh­jakesti vuo­teen 2003 asti. Vuo­den 1999 eduskun­tavaaleis­sa Keskus­ta tuli toisek­si mut­ta kuitenkin Lip­po­nen jatkoi päämin­is­ter­inä samana poh­jana kuin 1995. Tätät pros­es­sia olen mon­esti miet­tynyt että Lip­posel­la ja Ahol­la oli todel­lisu­udessa lin­jaero­ja muo­dostaa puna­mul­ta poh­jainen hal­li­tus kun se että sinipuna jatkoi vuo­den 1999 vaalien jäl­keen vuo­teen 2003.

      1. Eduskun­tavaale­ja ei tain­nut olla 1994 vaan ‑95. Pres­i­dentin­vaalit oli 94, samoin EU-kansanäänestys.

        Sin­upuna olisi jatkanut v 2003 jäl­keenkin jos ei Anneli Jäät­teen­mä­ki olisi pal­jas­tanut Lip­posen Wash­ing­tonin vierailun muistiota.

    2. Kyl­lä tiedän ettei vuon­na 1994 ollut eduskun­tavaale­ja tarkoitin vuo­den 1994 jälkeisiä siis seu­raavien vuo­den 1995 vaale­ja. SDP oli koko vuo­den 1994–1995 yli voimais­es­ti suurin gallup suosik­ki ja sai­vatkin his­to­ri­al­lisen suuren vaal­i­t­u­lok­sen. Sinipuna olisi jatkanut mikäli tieto siitä kuin­ka Jäät­teen­mä­ki oli saanut tuon kan­sion itselleen ja kuka oli sen hänelle lähet­tänyt ja mis­tä. Hal­li­tus olisi kaatunut jos oppo­si­tio olisi pistänyt välikysymyk­sen sisään. Tähän ei oppo­si­tioista kokoomus sil­loin tehnyt vaan tyy­tyu siihen että päämin­is­teri erosi.

  66. TENT-T-satamista: Nythän ei olla ruop­paa­mas­sa uusia satamia, vaan haetaan jo ole­mas­saole­vien kehittämistä.

    https://www.kokkola.fi/tiedotteet/kokkolan-satama-tahtaa-eurooppalaiseen-ten-t-ydinverkkoon/

    Nykyisel­lään Suomen pohjoiseen jatku­val­la ydin­verkol­la ja uudel­la Poh­jan­meri – Bal­tia ‑ydin­verkkokäytäväl­lä ei ole yhtään ydin­verkon sata­maa, lentoase­maa, eikä kaupunkisol­muko­htaa. Suomen satamista TEN-T-ydin­verkkoon kuu­lu­vat Helsin­ki, Kot­ka, Ham­i­na, Turku, ja Naantali.

    Merk­i­tys on eri­tyisen suuri suo­ma­laisen vien­ti­te­ol­lisu­u­den vetu­ri­na sekä Pohjois- ja Kes­ki-Suomen alueel­lise­na kasvumoottorina”.

    Kokkolan sata­ma olisi myös oiva link­ki Luu­la­jan ydin­verkkosa­ta­maan ja luon­te­va lisäys laa­jenevaan Poh­jan­meri – Bal­tia ‑ydin­verkkokäytävään, jos­ta nykyisel­lään puut­tuu suo­ma­lainen satama. 

    Keskusta­lais­ten intres­si on tietenkin maakun­nis­sa tehtävien vien­ti­tuot­tei­den ja raa­ka-ainei­den kus­tan­nuste­hokkaampi pääsy laa­jem­mille markki­noille. Kokoomus halu­aa saa­da toimin­nas­ta mah­dol­lisim­man kil­pail­tua ja suuria voit­to­ja yksi­ty­isille yri­tyk­sille. Demar­it ja vasem­mis­to halu­a­vat työ­paikko­ja hallintoon ja duu­nar­ite­htävi­in . Samal­la syn­tyy lisää verotet­tavaa , AY-liik­keelle lisää jäsen­tu­lo­ja ja lakkokohteita.

    Vihreät halu­a­vat säätää hait­ta­mak­su­ja ja han­kaloit­taa toimen­pidelupi­en saan­tia investoin­tei­hin. Taloudelli­nen toim­inta­han on aina saas­tut­tavaa ja ympäristöä tuhoavaa. Per­sut ovat muuten vain kaikkea vastaan.

    1. Jospa on niin että koko­mus, demar­it ja vihreät kan­nat­ta­vat korkeam­malle jalostet­tu­jen tuot­tei­den vien­tiä ja bulkki­tavarasa­tamien kap­a­siteetin lisäämi­nen ei tue sitä. Suomes­sa on lisäk­si toimi­va rautatiev­erkko jota pitkin bulkki­tavarakin tarvit­taes­sa pääsee etelässä ole­vi­in satami­in. Lisäk­si Perämer­ta varten pitäisi han­kkia lisää jään­mur­ta­jia jne. 

      Suomes­ta Tornion-Haa­paran­nan kaut­ta Ruot­si­in kulke­van rautatiey­htey­den tason nos­t­a­mi­nen vähen­tää laivakul­je­tusten tarvet­ta Suomen pohjois‑, ja keskiosien ja vas­taavasti Ruotsin Län­sipo­h­jan ja Peräpo­hjolan välil­lä. Tästä han­keesta on ymmärtääk­seni jo hal­li­tus päät­tänyt ja työt ovat pian alkamassa.

      1. ” kan­nat­ta­vat korkeam­malle jalostet­tu­jen tuot­tei­den vien­tiä ja bulkki­tavarasa­tamien kap­a­siteetin lisäämi­nen ei tue sitä”

        Tuos­sa kitey­tyy etelän kuplan tieto­va­je muun Suomen todel­lisu­ud­es­ta. Maakun­nis­sa tehdään korkealle jalostet­tu­ja ja kehitet­tyjä tavaroi­ta ja palvelui­ta. Jos puhutaan vain elin­tarvikkeista, niin ruokain­no­vaa­tiot ovat suo­ma­lainen men­estys­ta­ri­na. (härkis, benecol, lac­to­tuot­teet…) Suo­ma­laisen kone — ja laite­te­ol­lisu­u­den kehi­tys tapah­tuu maakunnissa.

        Jos bulk­ista puhutaan, niin sen tuon­nis­sa vihreil­lä on Suomen ennä­tys. Varas­ta­mal­la turve­tuot­ta­jien elinkeinon vihreät ovat avan­neet rajat venäläisen puun ja puuhak­keen tuon­nille. Niil­lä kor­vataan hakkuukiel­to­ja ja turpeen käyt­tämiskiel­toa kaukolämpölaitoksissa. 

        Ener­gia­ri­ip­pu­vu­us venäjästä kas­vaa . Venäjä ja ilmas­ton­muu­tos kiittävät.

      2. Turve­tuot­ta­jien elinkeinoa vihreät eivät varas­ta­neet vaik­ka ehkä yrit­tivät. Se kaa­tui päästöoikeuk­sien korkeaan hin­taan, joiden vuok­si mys Helen oy lopet­taa hiilen polton.
        Hiilen poltol­la on takara­ja 2029, kun taas turvet­ta saa tuprutel­la ihan vapaasti, jos on liikaa rahaa.

      3. “Suomes­sa on lisäk­si toimi­va rautatiev­erkko jota pitkin bulkki­tavarakin tarvit­taes­sa pääsee etelässä ole­vi­in satamiin.”

        Ei ole kus­tan­nuste­hokas­ta. Jos nyt Suomeen juuri tul­lut ulko­maista vil­jaa tuo­va lai­va purkaisi kuor­mansa Helsin­gin sata­mas­sa. Tarvit­taisi­in las­taus rekkoi­hin, jot­ka vievät vil­jan maakun­tien “myl­ly­i­hin”. Maantiekul­je­tus on huo­mat­tavasti kalli­im­paa ja ilmas­toin­ten­si­ivisem­pää, kuin laivakul­je­tus jalostus­ta lähel­lä ole­vi­in satami­in. Lähisa­tamista rahdit ovat vähäisem­piä ja parem­pia ilmastolle.

        Junakul­je­tus ei myöskään ole järkevää, kos­ka ketju­un tulee yksi huolin­tavai­he lisää. Ja kyl­lä, Suomeen tuo­daan paraikaa vil­jakuormia laivoil­la ulko­mail­ta. Tämä paneeli on usein moos­es­tanut suo­ma­laisen maat­alouden yli­tuotan­nos­ta. Ruokape­runaa on maas­sa nyt kol­men kuukau­den tarpeeseen, koh­ta sitäkin täy­tyy tuo­da ulkomailta.

        Onhan tässä se hyvä, että suo­ma­lainen hiil­i­jalan­jäl­ki piene­nee, kos­ka päästöt syn­tyvät tuottajamaassa.

        Makustelkaa Koskenko­r­vaa onko se parem­paa, kun se on tehty oikein ulko­lais­es­ta vil­jas­ta? Tai onko lestin hin­ta pudon­nut, joko saa rahaa mukaan pitkäri­pais­es­ta lähtiessä? 🙂

      4. Tuo­hon kom­ment­tisi että sotien jäl­keen oli myös alko­holin laiton­ta myyn­tiä . Tuo laiton myyn­ti oli hyvin pien­tä ver­rat­tuna kiel­to­lain aikaiseen salapolt­toon. Tuo mainit­se­masi laiton­ta alko­holin myyn­ti tapah­tui pääasi­as­sa iso­jen kaupunkien lähiöis­sä joiden asi­akas kun­ta oli pääasi­as­sa pien­tu­loisia joil­la ei ollut varaa ostaa alko­ho­lia Alkosta.

      5. R.Silfverbergille kom­ment­ti­na tuo­hon nuoriso jengien huumei­den käyt­töön siitä että kannabik­sen käyt­tö olisi muka näi­den jengien yleinen huume vaan toden­näköis­es­ti kovem­mat ja se kyl­lä huolestut­taa. Sekin näke­mys että 1960-luvun hip­pili­ik­keessä olisi käytet­ty huumei­ta kaikkien hip­pi­en toimes­ta on liioil­tel­tua. Kokeilua oli var­maan paljon mut­ta oliko se joka päiväistä käyt­tö? Tuskin . Viinan käyt­tö on ollut Suomes­sa yleisem­pää kuin esim viinien kos­ka viina koti­maista ja sen saatavu­us ei ole ollut ongel­ma toisin kuin viineis­sä jos­sa oli pitkään korkeat tuon­ti­t­ul­lit ennen EU-jäsenyyttä.

    2. Eemil kyl­lä nimeno­maan raideli­ikenne on päästö­jen ver­tailus­sa parem­pi vai­h­toe­hto kuin maantie, lai­va tai lentoli­ikenne yhteensä. 

      En ymmär­rä Eemilin näke­myk­siä siitä että hän vähät­telee Koskenko­r­van laat­ua mikäli siihen on käytet­ty ulko­maalaista vil­jaa. Totean vain Eemille alko­holipoli­ti­ikan kokon­aisku­vaa tark­istele­mal­la että mik­si koskenko­r­va on Eemilille vil­jan laadun mit­tari kun Eemil ei edes hah­mot­tanut kannabik­sen ja yli 37,5% viinan ter­veyshait­to­ja keskenään aiem­mas­sa Osmon blo­gis­sa kannabis poli­itkan uudelleen arvion­nista. Itse en arvioi ulko­maalaisen ja koti­maisen vil­jan laat­ua Koskenko­r­vaan vaan leipo­mo tuot­teisi­in. Eikös Keskus­tan alko­holipoli­ti­ik­ka edus­ta rait­tiut­ta eikä Koskenko­r­van puo­lus­tus­ta. Itse puo­lus­taisin koti­maista leipo­mo­ja tässä kohtaa kuin Alt­ian viinan polt­toa joka on vielä pörssiy­htiö jon­ka lis­tauk­ses­ta päät­ti elinkeino­min­is­teri Mika Lin­tilä viime hal­li­tus kaudella.

      1. Somani:“Itse en arvioi ulko­maalaisen ja koti­maisen vil­jan laat­ua Koskenko­r­vaan vaan leipo­mo tuotteisiin.”

        Somani ei ero­ta huumo­ria tek­stis­sä, hymiö lopus­sa antaa vah­van vih­jeen, jos ei muuten ymmärrä.
        Somani:“mikäli siihen on käytet­ty ulko­maalaista vil­jaa” Ulko­mainen vil­ja on bulkkia suo­ma­laiseen vil­jaan ver­rat­tuna. Esim. kasvin­suo­jelu­ainei­ta käytetään ulko­mail­la kym­menker­taisia määriä Suomeen ver­rat­tuna. Suomes­sa on kiel­let­ty gly­fos­aatin käyt­tö vil­jan pakko­tuleen­nut­tamiseen, vaik­ka tämä on sal­lit­tua muual­la Euroopassa.

        Tavoit­teena on Suomes­sa, ettei leipävil­jaan pää­ty­isi kasvin­suo­jelu­ainei­ta. Sadon käyt­tämi­nen elin­tarvikkeek­si tai rehuk­si kiel­letään, jos siitä aiheutuu vaaraa ihmis­ten tai eläin­ten terveydelle.

        Joten kun siemailet ulko­mais­es­ta ohras­ta tehtyä Koskenko­r­vaa, niin voit myös saa­da annok­sen gly­fos­aat­tia. Sama ulko­maisen ruisleivän kohdal­la jne.

        Somani:“kannabiksen ja yli 37,5% viinan ter­veyshait­to­ja keskenään”

        Taas men­ti­in huumau­saineisi­in ja se tietysti on lin­jas­sa vihrei­den huume­myön­teisen poli­ti­ikan kanssa. Kannabis on erit­täin vaar­alli­nen päi­hde, jos­sa nol­la­tol­er­anssi on ain­oa oikea ratkaisu. Keskus­tan päi­hdelin­jaus on mod­erni. Se tun­nistaa kohtuukäytön ja anniskelu­un liit­tyvät määräykset. 

        Kannabik­sen ja viinan ter­veyshait­to­ja ei edes voi ver­tail­la keskenään. Miten mitoi­tat päi­htymyk­sen asteen , käyt­tömäärät ym, jot­ta ne oli­si­vat tasan yhtä­su­uria ? Tämä tutkimusasetel­ma pitäisi olla voimas­sa vuos­i­tolkul­la ennen kuin voitaisi­in tehdä tilas­tol­lisia johtopäätöksiä. 

        Somani:” volyy­mi elin­tarvikkei­den vien­nis­sä kokon­aisu­udessa on erit­täin pientä ”
        Somani tun­tuu vähät­televän kaikkea suo­ma­laisen maat­alouden aikaansaan­nok­sia. Ei kan­na­ta tehdä mitään, kun volyymit ovat niin pieniä. Ei kyl­lä kuu­losta vihreältä agan­dal­ta. Ilmas­toa­siois­sa Suo­mi ratkaisee kaik­ki maail­man ongel­mat oma­l­la panoksellaan.

      2. Niis­sä mais­sa, jois­sa val­lit­se­va huume on alko­holi, hai­tat ovat kyl­lä selvästi suurem­pia kuin mais­sa, jois­sa se on kannabis.

      3. Eemil: “Kannabis on erit­täin vaar­alli­nen päi­hde, jos­sa nol­la­tol­er­anssi on ain­oa oikea ratkaisu. Keskus­tan päi­hdelin­jaus on mod­erni.” Ehkä yleinen ja yhtäläi­nen äänioikeus ei sit­tenkään ollut hyvä idea. Taik­ka sit­ten Eemelin huumori on min­ulle liian nokke­laa, mitä rohke­nen epäillä.

      4. ksee: Näyt­tää mm. tehokkaasti estävän etu­rauhas­syövän kasvua ja etäpesäkkei­den leviämistä.

        Tuo­han on itse asi­as­sa vah­va vih­je siitä, että gly­fos­aatil­la voisi olla mieshormone­ja häir­it­sevä vaiku­tus. Etu­rauhaslääkkei­den teho perus­tuu pitkältä osin erään­laiseen kemi­al­liseen kas­traa­tioon. Tosin jos tarkoi­tus olikin kas­vat­taa vihrei­den kannatusta…

      5. Olli S: Tuo­han on itse asi­as­sa vah­va vih­je siitä, että gly­fos­aatil­la voisi olla mieshormone­ja häir­it­sevä vaiku­tus. Etu­rauhaslääkkei­den teho perus­tuu pitkältä osin erään­laiseen kemi­al­liseen kas­traa­tioon. Tosin jos tarkoi­tus olikin kas­vat­taa vihrei­den kannatusta… 

        Varsin ket­terää, joskin hie­man tarkoi­tushakuiselta vaikut­tavaa päät­te­lyä — ilmeis­es­ti kuitenkin pelkän otsikon perusteella?

        En itse(kään) toki ole mikään lääketi­eteen asiantun­ti­ja, mut­ta jutus­ta ja sen viit­teistä sai kyl­lä varsin selkeäsi käsi­tyk­sen, ettei kyseessä olisi mikään “kemi­alli­nen kas­traa­tio” vaan se, että gly­fos­aatin hajoamis­tuot­teet (AMPA) estäi­sivät syöpä­solu­ja vält­tämästä nor­maalia solukuole­maa ja siten johtaisi­vat kas­vaimien pienen­e­miseen. Lisäk­si uusien verisuonien syn­ty kas­vaimis­sa hidas­tui, mikä esti myös kas­vaimien kasvua ja etäpesäkkei­den syn­tyä. Kaiken lisäk­si nor­maalit solut vält­tyivät haitoilta.

      6. Ksee, olka­amme kuitenkin samaa mieltä, että koneelli­nen tekoä­lyk­itken­tä on tule­vaisu­ut­ta. Myrkyt ja pel­lol­la kyykkimi­nen kuu­lu­vat toiv­ot­tavasti menneisyyteen.

      7. Olli S: …olka­amme kuitenkin samaa mieltä, että koneelli­nen tekoä­lyk­itken­tä on tule­vaisu­ut­ta. Myrkyt ja pel­lol­la kyykkimi­nen kuu­lu­vat toiv­ot­tavasti menneisyyteen. 

        Saat­taapi olla — mut­ta ennen kuin joku on demon­nut kus­tan­nuste­hokkaan ja toimi­van tekoä­lyk­itki­men, niin ei nyt hötky­il­lä gly­fos­aat­tikiel­to­jen kanssa. Käy muuten pian niin, että ollaan pahois­sa ongelmis­sa ja pakon edessä pyörtämässä päätök­siä — nythän mm. UKssa on joudut­tu anta­maan hätäkäyt­tölu­pa neonikonoideille.

        Toisaal­ta gly­fos­aatin suh­teen pitäisi päätösten poh­jau­tua tieteeseen ja tutk­i­tu­un tietoon — tässä luotan ESFAaan, EPAaan ja mui­hin vas­taavi­in laitok­si­in, joiden review arvioiden mukaan gly­fos­aat­ti on ohjei­den mukaan käytet­tynä täysin tur­val­lista — kuin ain­oaan eri mieltä ole­vaan ja kyseenalaista mainet­ta naut­ti­vaan tahoon:

        In glyphosate review, WHO can­cer agency edit­ed out “non-car­cino­genic” findings
        Exclu­sive: WHO can­cer agency asked experts to with­hold weed­killer documents
        Can­cer agency left in the dark over glyphosate evidence 

        The World Health Orga­ni­za­tion’s can­cer agency says a com­mon weed­killer is “prob­a­bly car­cino­genic.” The sci­en­tist lead­ing that review knew of fresh data show­ing no can­cer link — but he nev­er men­tioned it and the agency did not take it into account. 

        No, gly­fos­aatin vas­tus­tus (ja pelko) on ilmeis­es­ti saavut­tanut jo uskon­nol­liset mit­ta­suh­teet — ja kun ottaa huomioon kuin­ka vähäl­lä jär­jel­lä ja tiedol­la EU par­la­men­tis­sa ajeteaan “tärkeitä” asioi­ta, niin en häm­mästy­isi vaik­ka kiel­to jon­ain päivä tulisikin…

    3. Eemil, nuo mainit­se­masi ” ruokain­no­vaa­tiot” kuten härkis, benecol ja lac­to­tuot­teet ovat kyl­lä hyviä esimerkke­jä suo­ma­lais­es­ta elin­tarvikkeen tuoteke­hi­tyk­sen osaamis­es­ta mut­ta niiden volyy­mi elin­tarvikkei­den vien­nis­sä kokon­aisu­udessa on erit­täin pien­tä .Vaik­ka nyt benecol saisi tuon­ti luvan johonkin EU:n ulkop­uoliseen maa­han sen myyn­ti on toden­näköis­es­ti pieni ver­rat­tuna muiden Pohjo­is­maid­en elin­tarvikkei­den kokonaisvientiin.

      Härkik­sen vien­ti on myös volyymi­ta­sol­la pien­tä kos­ka kysyn­tää paputuot­teille on pieni. Härkis on saanut hyvän markki­naroan Japanis­sa kos­ka japani­lainen ruo­ka on hyvin papu­voit­toista. Eemil voisi ottaa selvää mis­tä esim Nat­tō on tehty. Sen jäl­keen Eemil voisi kysyä itseltään että kuin­ka suo­ma­lainen söisi Nat­toa vuodessa. Totean vain että Japanis­sa syödään 50 000 ton­nia nat­tōa vuodessa mut­ta muual­la Itä-Aasi­aa sen saatavu­us on olema­ton­ta. Otta­mal­la selvää mikä on Nat­too ymmärtää mik­si härk­istä voi käyt­tää lisuk­keena kun valmis­ta­mal­la nattoota.

      Härkis, benecol ja lac­to­tuot­teet ovat lisukkei­ta joiden kulu­tus on aina rajalli­nen ja niiden kulu­tus on myös per koti­talous pien­tä myös Suomes­sa. lac­to­tuotei­den kulu­tus on vain korkeaa siel­lä mis­sä maito­tuot­tei­den kokon­aisku­lu­tus on korkeaa eli hyvin rajat­tu maanti­eteelli­nen alue Pohjois-Euroopas­sa ja Itä-Aasi­as­sa vielä pienem­pi alue maantieteellisesti.

      Itse tiedän että tuot­teet kuten suo­ma­lainen järvikalat, perunala­jit (kuten rosamun­da ja sik­li), met­säsienet, met­sä­mar­jat ja jos­sain määrin poron­li­ha ovat tuot­tei­ta joiden markki­noin­ti ulko­maille lisäisi huo­mat­tavasti enem­män kokon­aisu­udessa ruuan­vi­en­nin volyymia kuin lisuk­keet kuten benecol tai härkis jot­ka ovat teol­lis­es­ti tuotet­tu­ja ruokia. Kuka tahansa joka on pere­htynyt benecol­i­in tietää että kyseessä on vain koles­tero­lia alen­ta­va elin­tarvike­brän­di eikä mikään kuli­nar­isti­nen ruokalaji.

      1. Suomes­sa tehdään ruokain­no­vaa­tioi­ta suo­ma­laisille. Suo­ma­lais­ten ruokailu­tot­tumuk­set ovat aika taval­la poikkea­vat muista maista. Eli ne eivät mais­tu muual­la. Jos elin­tarvike­vi­en­tiä halut­taisi­in todel­la lisätä, niin pitäisi tehdä lisens­seil­lä ulko­maisia inno­vaa­tioi­ta suo­ma­lai­sista raa­ka-aineista. Sil­loin vien­ti­valt­ti­na olisi suo­ma­laisen alku­tuotan­non tekni­nen laatu.

    4. Eemil tuo sin­un ainainen näke­mys siitä että Ulko­mainen alku­tuotan­non ruokakasvit ovat bulkkia ver­rat­tuna suo­ma­laiseen vataavaan on oikeas­t­aan syy mik­si Suomes­ta ei ole onnis­tet­tu kek­simään elin­tarvikkei­ta kuin benecol ja härkis joiden vien­til­isä on hyvin pien­tä volyymi­ta­sol­la. Yksinker­tais­es­ti Suomen lip­pua liehuta­mal­la ja ulko­maalaisia elin­tarvikkei­ta hauku­mal­la ei edis­tetä mitään vien­tiä vaik­ka tuote olisi vapaa kaik­ista maail­man kemikaaleista. 

      En edus­ta tässä keskustelus­sa vihre­itä (kos­ka en ole puolueen jäsen) mut­ta olen mon­esti korostanut että ne suo­ma­laiset elin­tarvikkeet joi­hin voisimme Suomes­sa enem­män panos­taa ja lisätä niiden volyymi­ta­soa, kuten olen mon­esti tuonut esi­in, ovat aivan eri kat­e­go­ri­as­sa kuin benecol tai härkis .

      Ne elin­tarvikkeet joi­hin Suomes­sa pitäisi panos­taa vien­nis­sä ovat järvikalat, perunala­jit (kuten rosamun­da ja sik­li), met­säsienet ja met­sä­mar­jat kos­ka niiden lisäar­vo on maail­mal­la erit­täin iso.

      1. Somani:“ainainen näke­mys”

        On tuo Somani ihme­jant­teri, kun tutkimuk­sil­la todis­te­tut fak­tat ovat vain näkemys.

        Somani:“terveydelle vaar­al­lisem­paa kuin 40 gram­maa kannabista 1 kuuakau­den kiin­tiön kaut­ta per henkilö!”

        Tässä Somani tulee nyt todis­ta­neek­si, että kannabik­sen kiel­to­lait ovat toimi­va jut­tu. Alko­holin kulu­tus­ta ohjaa­vat lait eivät edel­lytä kos­supul­lon juomista ker­ral­la . Ne mah­dol­lis­ta­vat kohtuukäytön, johon ohjataan ikära­jo­jen , hin­nan ja anniskelu­aiko­jen avulla.

        Kannabik­sen kohdal­la eivät päde samat ohjauskeinot, kos­ka lait­tomat markki­nat romut­ta­vat koko yri­tyk­sen. Miedoista huumeista siir­ry­tään vahvem­pi­in pimei­den markki­noiden tar­jon­nan avul­la. Eikä voi rak­en­taa val­tiomo­nop­o­lia vahvo­jen huumei­den myyn­tiä varten. 

        Alko­holi ja huumeet ovat eri­laisia päi­hteitä fyy­sisen, psyykkisen, sosi­aalisen ja yhteiskun­nal­lisen vaiku­tuk­sen kautta.

    5. Eemil oletko tosi­aan sitä mieltä ettei 37% viina on vähem­män vaar­al­lisem­pi kuin se määrä kannabista mitä lail­lis­es­ti on hyväksyt­ty määrä myy­dä ja kulut­taa niis­sä mais­sa jois­sa kannabis on lail­lis­tet­tu kuin se määrä mitä viinaa voi Suomes­sa ostaa Alkos­ta ilman kiintiöitä? 

      Eemil jos Keskus­tan päi­hdelin­jaus on sin­un näke­myk­sesi mukaan mod­erni. Jos 1960-luvun päi­hdelin­jaus­ta pide­tään Keskus­tas­sa mod­ern­i­na linkauk­se­na kuten kään­teisenä esimerkkinä SAK:ssa pide­tään van­haa kolmikan­taa mod­ern­i­na työ­markki­na­mal­li­na olisi molem­mat mallit syytä päivit­tää 2010-luvulle, eikä pitää niitä edes mieliku­vis­sa mil­lään taval­la edes his­to­ri­al­lis­es­ti perustel­tu­ina vaik­ka se olisi kuin­ka kunniakas .

      Eemille ihan yksinker­tainen kehoi­tus. Seu­raa­van ker­ran kun käyt ter­veyskeskuk­ses­sa kon­sul­toi samal­la lääkäriä siitä että kumpi on vaar­al­lisem­paa ihmisen ter­vey­delle 37% viinaaa 1 litran pul­los­sa, jota voi ostaa Alkos­ta ilman kiin­tiöitä, vai 40 gram­maa kannabista 1 kuukau­den kiin­tiössä per ihmi­nen, joka on esim Uruguayssa lail­lis­tet­tu määrä mitä sal­li­taan myy­dä kuluttajalle. 

      Kysy lääkäriltä onko 37% viinaaa 1 litran pul­lo rajat­tomasti kulutet­tuna (siis ilman kiin­tiöitä kos­ka Alkos­sa ei ole kiin­tiöitä) ter­vey­delle vaar­al­lisem­paa kuin 40 gram­maa kannabista 1 kuuakau­den kiin­tiön kaut­ta per henkilö!

      Epäilen että lääkäri sanoo päin­vas­toin mitä Eemil antaa ymmärtää. Lääkärin vas­taus on toden­näköis­es­ti se että 37% viinaaa 1 litran pul­los­sa rajat­tomasti käytet­tynä on suo­ratie vakavaan alkoholismiin. 

      Täl­lä het­kel­lä Suomes­sa viinan kohtuukäyt­tö ja anniskelu eivät ole tas­apain­os­sa kun Alkos­sa ei ole kiin­tiöitä mut­ta niis­sä mais­sa jois­sa on lail­lis­tet­tu kannabik­sen käyt­tö tiet­tyyn rajaan asti val­lit­see jonkin­lainen kon­trol­li kuin Suomen nykyi­nen van­henunut monop­o­listi­nen Alko vetoinen viinakaup­pa verkos­to. Kuka tahansa kulut­ta­jatutkimuk­sia seu­raa tietää että Tallinna on Suomen suurin alkoholinostoskeskus.

    6. Eemil oletko kuu­lut promille mit­tarista? Juuri tuol­la mitataa päi­htymyk­sen astet­tä alko­holin mittauksessa.Samankaltainen asteikko jja mit­tari voisi olla käytössä myös kannabik­sen kohdal­la jota sovel­letaan sen käyt­täji­in. Alko on tehnyt jo vuodes­ta 1932 tutkimuk­sia suo­ma­lais­ten alko­holin käytöstä joiden tilas­tolli­nen tarkku­us päivitetään vuosit­tainen. Kannabik­sen pistämi­nen ver­tailu­un suh­teessa 37 % viinan kulu­tuk­seen, saamme jo tietoa siitä että 37% viinan kulu­tuk­sen ter­vey­del­lis­es­ti hai­tat ovat kannbik­seen ver­rat­tuna monin kertaiset. 

      Suomes­sa val­it­see vaka­va kansan­tau­ti nimeltään alko­holis­mi jo vuodes­ta 1932 (ellei sotavu­osia las­ke­ta mukaan jol­loin Suomes­sa oli alko­holin säänöstelykausi).

      1. R.S:“Samankaltainen asteikko jja mit­tari voisi olla käytössä myös kannabik­sen kohdal­la jota sovel­letaan sen käyt­täji­in. Alko on tehnyt jo vuodes­ta 1932 tutkimuk­sia suo­ma­lais­ten alko­holin käytöstä joiden tilas­tolli­nen tarkku­us päivitetään vuosittainen.”

        Siis voisi olla, mut­ta ei voi eikä ole.Promillemittaus on vali­di tapa luokitel­la alko­holin käytön astet­ta ja ennus­taa tule­via hait­to­ja. Tästä on ole­mas­sa tilas­tolli­nen data , mikä antaa poh­jaa alko­holipoli­it­tiselle ohjaukselle. 

        Kannabik­sen käytölle ei ole ole­mas­sa luotet­tavaa tutkimus­näyt­töä myrky­tyk­sen asteen pitkäa­iakaisvaiku­tuk­sista yksilö — ja väestö­ta­sol­la. Tämä onkin yksi vahvim­mista perusteista, mik­si huumeen vapaut­tamista ei voi tehdä. Kansan­ter­vey­teen vaikut­tavis­sa päätök­sis­sä pitää olla vah­va tutkimus­po­h­jainen näyt­tö hyödy­istä ja haitoista. 

        Kannabik­sen kohdal­la ei ole muu­ta kuin sitä kuu­luisaa MUTU:a. Linkissä on yri­tys luokitel­la kannabik­sen aiheut­ta­man myrky­tys­ti­lan astetta.
        http://www.researchgate.net/publication/260944406_A_’stan­dard­_join­t’_The_­role_of_quan­ti­ty_in­_pre­dict­ing_­cannabis-relat­ed_prob­lems

        Tutkimusti­eto kannabik­sen aiheut­tamista syövistä, keuhkoah­tau­tu­mista, psykoo­seista, skit­sofre­nioista, itse­murhista, väki­val­ta- , omaisu­us­rikok­sista … on hajanainen ja väestö­ta­son data huu­taa poissaolollaan. 

        Suomes­sakin vapaut­tamista on perustel­tu ain­oas­taan hoitoon­pääsyn helpot­tamisel­la. Jopa THL:n asiantun­ti­jat höpere­htivät täl­laisil­la argu­menteil­la, muu näyt­tö puut­tuu . Vihrei­den peruste vapaut­tamiselle on lib­er­al­isoin­ti ja yksilön­va­paus. Ja voilà, vihrei­den päi­hde­poli­ti­ik­ka on modernia.

    7. Uskotko Eemil tosi­aan ettei Suomes­sa ole ollut koskaan täl­läistä kansan­ter­vey­del­listä ongel­maa jota kut­su­taan alko­holis­mik­si jon­ka pääasialli­nen hai­tat tule­vat viinasta ? 

      Oletko Eemil tietoinen siitä että Suomes­sa on val­tiomo­nop­o­li vahvo­jen alko­holi­juomien myyn­tiä varten? Mik­si tämä ei toimisi kannabik­sen kohdal­la? Mik­si se toimii täl­lä het­kel­lä viinan, viinien ja nelosolu­en kohdal­la? Juuri sen takia kos­ka sitä kon­trol­loidaan juuri sin­un omien näke­mys­ten kohdal­la joi­ta kyseenalai­s­tat kannabik­seen kohdalla..

      Oletko tosis­sasi ettei viinan kulu­tus ole muka aiheut­tanut eri­laisia fyy­sisen, psyykkisen, sosi­aalisen ja yhteiskunnallisen
      hait­ta vaiku­tuk­sia Suomes­sa? Oletko Eemil tosi­aan sitä mieltä ettei Suomes­sa alko­holis­min pääasialli­nen juuri syy ole se että vähitellen
      vaka­va alko­holis­mi ongel­ma syn­tyy kun miedoista alko­holi­juomista siir­ry­tään kohti väke­vi­in alkoholijuomiin?
      Olemme kuitenkin Suomes­sa tämän sallineet!
      Et kai tätä myöskään kiistä? 

      Mik­si puo­lu­s­tat Koskenko­r­vaa? Ai niin uno­hdin, Eemil sinähän olet mukana siinä tuotan­nos­sa ja liike­toimin­nas­sa joka toimit­taa Koskenko­r­valle sen tärkeim­män raa­ka-aineen. Olen Eemil tul­lut siihen näkökul­maan että olet viina­te­oll­su­u­den lob­bari ja sen takia puo­lu­s­tat Koskenko­r­vaa. Näin­hän teko myös toinen keskusta­lainen vaikut­ta­ja Pekka Pus­ka joka istui Alkon johtokun­nas­sa samaan aikaan kun vas­tusti alko­ho­lilain­säädän­nön uudistamista. 

      San­teri Alkio ja Kyösti Kallio toden­näköis­es­ti oli­si­vat Eemilin ja Pekka Puskan kak­sois­roolista alko­ho­li­te­ol­lisu­u­teen syvästi järkyt­tyneitä jos sekä Alkio että Kallio tietäi­sivät mikä on Keskus­tan nykyi­nen alko­holipoli­ti­ikan todel­li­nen linja.

      Tiedok­si Eemi­ille että pääkaupunkiseudul­la olemme onnek­si päässeet Alkon myyn­ti tilas­toista pois kokon­aan muun Suomen val­ta vir­ras­ta kokon­aan pelkästään viinien kulu­tuk­seen joka on todel­lakin poikkeus maakun­tien ver­tailus­sa. Pääkaupunkiseudul­la olemme näinkin edis­tyk­sel­lisiä kun olemme onnis­tuneet pääsemään pois viinan kirouk­ses­ta kokon­aan viinien nautin­toi­hin . Pääkaupunkiseudul­la mei­dän ei tarvitse tukea alue­polit­ti­is­ten syi­den vuok­si Koskenko­r­va teol­lisu­ut­ta tai muu­ta kak­sois­stan­dard­eil­la ajavien Kepun maakun­ta päät­täjien alue­poli­ti­ikkaa. Pääkaupunkiseudul­la olemme oppi­neet kulut­ta­maan viiniä jos­sa on myös totu­us kätkettynä.

      1. R.S:“Uskotko Eemil tosi­aan ettei Suomes­sa ole ollut koskaan täl­läistä kansan­ter­vey­del­listä ongel­maa jota kut­su­taan alko­holis­mik­si jon­ka pääasialli­nen hai­tat tule­vat viinasta ? ”

        Ote Keskus­tan päi­hde­poli­it­tis­es­ta lin­jauk­ses­ta: “Tavoit­telemme Suomea, jos­sa alko­ho­likult­tuurin suh­teen tapah­tuu asen­nemuu­tos. Se tarkoit­taa, että alko­holi­juo­mia voi naut­tia kohtu­udel­la jatkos­sakin . Emme kuitenkaan voi jatkaa nykyisel­lä tiel­lä , jos­sa taloudel­liset kus­tan­nuk­set yhteiskun­nalle alko­holin haitoista ovat miljardisuuruiset.”

        Tähän vas­tu­ulliseen päi­hde­poli­ti­ikkaan kuu­luu ehdo­ton nol­la­tol­er­anssi huumeille. Kuten Somanikin todista alko­holin haitois­sa on yhteiskun­nas­sa jo riit­tämi­in selviy­tymistä. Kansan­ter­veys ei kestä enää yhtään uut­ta päi­hdet­tä, minkä kannabik­sen dekrim­i­nal­isoin­ti toisi tul­lessaan. En todel­lakaan näe järkevänä ver­tail­la ja vähätel­lä kannabik­sen hait­to­ja alko­holi­in verrattuna. 

        Niiden yhteis­mi­tallis­t­a­mi­nen on mah­do­ton­ta. Mikä tahansa lisäys päi­hdekuor­maan on yksinker­tais­es­ti liikaa.

        Link­ki Anoran (Altia) sivuille.
        https://anora.com/fi

        Siitä selviää mm. seuraavaa:“Uudistava vil­je­ly on keskeinen osa tule­vaisu­u­den men­estyk­sekästä maat­alout­ta. Suo­ma­laisil­la tiloil­la tehdään kan­sain­välis­es­tikin tarkastel­tuna uraau­ur­tavaa tutkimustyötä Car­bon Action­in puit­teis­sa. On hienoa, että maat­alouden rooli yht­enä ilmas­ton­muu­tok­sen ratkaisi­jana on tun­nis­tet­tu. Uud­is­tavas­sa vil­jelyssä yhdis­tyvät niin ilmas­to- ja ympäristöhyödyt kuin kan­nat­tavu­u­den paran­tu­mi­nen mm. parem­man sato­var­muu­den myötä”

        Joten jos tun­net huonoa omaatun­toa lipit­täessäsi Anoran viine­jä tai väke­viä, niin angs­tia liven­tää panok­sesi ilmas­ton­muu­tok­sen estämiseen 🙂

        Link­ki Anoran tehtaille Koskenkorvalla:
        https://anoraindustrial.com/fi/koskenkorvan-tehdas

        Siitä selviää mm. seuraavaa:“Tehdas tuot­taa vil­javi­inaa, teknisiä etanole­ja, tärkkelystä, eläin­re­hu­jen raa­ka-ainei­ta ja hiilid­iok­sidia Anoran omaan käyt­töön sekä Anoran asi­akkaille. Koskenko­r­van tehdas on Pohjo­is­maid­en suurin tärkkelyste­hdas ja maail­man ain­oa ohratärkke­lyk­sen tuot­ta­ja. Ohratärkkelystä käytetään muun muas­sa paperi- ja kar­tonki­te­ol­lisu­u­den sideaineena, olu­en valmis­tuk­ses­sa käymiskyvyn lisääjänä ja raikkau­den tuot­ta­jana sekä muis­sa elin­tarvike­te­ol­lisu­u­den sovel­luk­sis­sa. Koskenko­r­val­la tehdään proak­ti­ivista kehi­tys­toim­intaa elin­tarvikekäyt­töön sovel­tuvien tuot­tei­den sekä paperi- ja kar­tonki­te­ol­lisu­u­den öljy­po­h­jais­ten sideainei­den kor­vaamisek­si uusi­u­tu­val­la raaka-aineella. 

        Koskenko­r­van tis­laamomme toim­inta perus­tuu bio- ja kier­to­taloudelle: raa­ka-aineena käytet­tävä suo­ma­lainen ohra hyö­dyn­netään sat­apros­ent­tis­es­ti. Tavoit­teemme on hiilineu­traali tuotan­to vuo­teen 2025 mennessä.

        On min­unkin mielestäni häm­mästyt­tävää , miten paljon ja monipuolisia tuot­tei­ta voidaan valmis­taa suo­ma­lais­es­ta vil­jas­ta. Somani tietenkin sanoo niin tehtävän muual­lakin. Mut­ta eipä vaan tehdä.

    8. Eemil, nuo sin­un lukuisat linkit (jot­ka ovat kyl­lä oikeaa tutkimusti­etoa eikä kiista sitä) ovat epäreve­vant­te­ja kos­ka hah­mo­ta niiden sisältöä kos­ka ne ovat pääasi­as­sa tutkimusen­glan­niksi. Olen itse kak­sikieli­nen (kotikieli englan­ti ja suo­mi) enkä itsekään ymmär­rä kaikkea näi­den tutkimusten sisältöä kos­ka ovat tehty yliopis­to­englan­niksi kos­ka tieto on tarkoitet­tu aka­teemiseen tutkimukseen.Näin ollen syvälli­nen ana­lyysi meiltä molem­mil­ta tuon tiedon poh­jal­ta on mah­do­ton­ta kos­ka olemme sinä ja minä maalikoita. 

      Alkon tutkimus on tarkoitet­tu kulut­ta­jille kuten Eemilille ja Rahul Somanille. Nimeno­maan tutkimusti­eto kannabik­sen aiheut­tamista syövistä, keuhkoah­tau­tu­mista, psykoo­seista, skit­sofre­nioista, itse­murhista, väki­val­ta- , omaisu­us­rikok­sista … väestöön huu­taa Suomes­sa pois­saolol­laan kos­ka kannabista se ei ole vielä lail­lis­tet­tu Suomes­sa . Juuri sen takia tutkimusti­eto alko­holinku­lu­tuk­ses­ta annet­ti­in Alkolle 5.4. 1932 (joka sat­tuu ole­maan min­un syn­tymäpäivä) jota se on tehnyt jo koh­ta 90 vuotta.

      Vas­taa­van­lainen tutkimusvelvol­lisu­us voidaan antaa Alkolle tule­vaisu­udessa kun kannabik­sen myyn­ti ja osto annetaan kokon­aan Alkolle. Ensi vuon­na kiel­to­lain kumoamis­es­ta tulee 90 vuotta. 

      Onko alko­holis­min hai­tat Suomes­sa vähen­tyneet 90 vuo­den aikana? Sopii Eemilin ottaa selvää asi­as­ta että aiheut­taako viina Suomes­sa vakavaa alko­holis­mia vai ei.Uskon että THL sanoo aivan muu­ta kuin mitä Eemil yrit­tää valkopestä viinan kohdal­la sitä väitet­tä että viina olisi muka vaaran­to ver­rat­tuna kannabis.Onko Eemilin sanavaras­tossa ter­miä kuin alko­holis­min hai­tat ja mis­tä ne sit­ten syntynytä.Tätä voi Eemil miet­tiä mitä viina tekee Suomes­sa per­heille, yhteiskun­nalle ja julkiselle rauhalle jne. 

      Eemil jos tiedät todel­lisu­u­den suo­ma­lais­ten alko­holinku­lu­tuk­selle niin promillemit­taus ei kyl­lä anna validia dataa alko­holin käytöstä kos­ka se on tarkoitet­tu tietoli­iken­teen kon­rol­li­in jota suorit­taa poli­isi. Ei se mene niin että jokaisen baarin, anniskelu­rav­in­tolan, yök­er­hon ja hotel­li­rav­in­tolan oven edessa on port­sari promillemit­tari kädessä julis­ta­mas­sa että sisään ei pääse ennen kuin mitataan onko ver­essä alko­ho­lia. Jos Eemil kuvit­telee että näin toim­i­taan jo nyt anniskelu­rav­in­tolois­sa niin olen sanaton. 

      Kysynkin Eemililtä mikä on hänen näkökul­ma Keskus­tan perus­teelle nykyiselle alko­holipoli­ti­ikalle, joka ei mis­sään olo­suhteis­sa enää tas­apain­os­sa ‚kos­ka Viron tuon­ti ei itse asi­as­sa näy kulu­tusti­las­tois­sa kovinkaan hyvin. 

      Onko Keskus­tan lin­ja lib­er­al­isoin­tia? Yksilön­va­paut­ta? Vai mitä? Jos ja kun Keskus­tan mod­er­nialko­holipoli­tik­ka olisi todel­la mod­erni sanan nyky­hetkeä kuvaile­mas­sa päivite­tyssä ajanko­htaises­sa tilanteessa olisi Keskus­ta täl­lä het­kel­lä aja­mas­sa Alkon monop­o­lin purkamista. 

      Jos asi­aa kat­soo Keskus­tan ulkop­uolelta sitou­tu­mat­tomana poli­tikan tarkkail­i­jana niin todel­lisu­udessa Keskustal­la ei ole mod­er­nia eikä van­hakan­taista alko­holipoli­ti­ikkaa kos­ka Keskustal­la ei ole alko­holipoli­ti­ikkaa kuten demareil­la ei ole talouspolitiikkaa. 

      Keskus­tan alko­holipoli­ti­ik­ka on nimeno­maan lob­baus­ta Koskenko­r­va teol­lisu­u­den puoles­ta mut­ta tuomit­see kaiken tuon­ti alko­holin­juo­mat mukaan lukien viinit kos­ka yleinen harha Keskustal­la on se että juuri tuon­ti­juo­mat aiheut­taisi­vat ja aiheut­ta­vat eniten alko­holi­hait­to­ja Suomes­sa kuin maan­läheinen Koskenkorva. 

      Ja voilà, Rait­tius aat­teena on todel­lisu­udessa pyy­hit­ty Keskus­tan alko­holipoli­tikas­ta kokon­aan pois jo vuodes­ta 1969. 

      Ain­oa päämäärä Keskus­tan alko­holipoli­tikas­sa on Koskenko­r­van myyn­nin kasvun mak­si­moin­ti kos­ka vil­jeli­jät ja Koskenko­r­va teol­lisu­us ovat tehneet sopimuk­sen yhteis­toimin­nas­ta ja keskinäis­es­tä tues­ta tukea Koskenkorvaa. 

      Kannabis joka on julis­tet­tu Keskus­tan toimes­ta pan­naan tekosyi­den takia, osit­tain sen takia kos­ka Koskenko­r­van haitoista ei päästäisi näin ollen keskustele­maan rehellis­es­ti ja avoimesti Suomes­sa kos­ka Koskenko­r­van tule­vaisu­udessa on myös pelis­sä vil­jeli­jöi­den osake­si­joituk­set Alti­as­sa, joka on lis­tat­tu Helsin­gin pörssi­in. Keskustalle vil­jeli­jöi­den Alt­ian osake­salkku painaa kuin viinan ja etenkin Koskenko­r­van hait­to­jen selvit­te­ly jää sivum­mak­si ja niistä ei puhuta tupail­lois­sa kos­ka moraali­pani­ik­ki iskisi heti alki­o­laisu­u­den ytimeen. 

      Ja voilà Keskus­ta on onnis­tunut vain yhdessä tavoit­teessa eli siinä ettei San­teri Alkio ja Kyösti Kallio tiedä tämän het­k­istä Keskus­tan liit­tou­tu­mista Koskenko­r­va teol­lisu­u­den kanssa yhteisen yhteis­toimin­nan ja keskinäisen tuki sopimuk­sen kaut­ta eli jota kut­su­taan lobbaukseksi.

      1. R.S:“Näin ollen syvälli­nen ana­lyysi meiltä molem­mil­ta tuon tiedon poh­jal­ta on mah­do­ton­ta kos­ka olemme sinä ja minä maalikoita. ”

        En ole nyt täysin maal­likko . Sen ver­ran on avat­ta­va taus­taani, että olen suorit­tanut ylem­män korkeak­oulu­tutkin­non ter­veysti­eteis­sä. Olen koulut­tanut opiske­li­joi­ta tutkimuskurs­seil­la ja siihen taus­taan näh­den oli huvit­tavaa, kun min­ua ojen­net­ti­in lähdekri­ti­ikin puut­teesta. Tosin kyl­läkin täl­laises­sa kevyt­de­batis­sa ei kiireen takia tule tark­istet­tua kaikkia lähteitä.

        Mut­ta koost­aes­sani ter­vey­sai­heisia meta-ana­lyy­se­jä olen lähdekri­ti­ikin suh­teen pieteet­ti, eihän muuten voisi ollakaan. Avaan taus­taani sik­si, että on turhaut­tavaa ja raskas­ta, että esit­tämäni asi­at lanataan sen perus­teel­la, että olen vain maanviljelijä. 

        Sel­ven­nän vielä alko­holi /kannabis ‑casea. Suomen kaltainen kansan­ter­veysti­eteen malli­maa, ei voi koskaan hyväksyä kannabik­sen minkään asteista vapaut­tamista tieteesen perustuen.

        1. Kannabik­sen myyn­ti monop­o­lin (Alko) kaut­ta ei tulisi toim­i­maan. Verkko-
        kaup­pa on ajanut kivi­jalka­myyn­nin ohi. Verkos­ta saa tilat­tua niin väkevää
        kuin ikinä halu­aa. Alkon kevytkannabis toimisi vain aloit­telijoiden kohde-
        ryhmässä.

        2. Savu­ton Suo­mi 2030 men­nessä. Kansan­ter­veystyössä ei voi olla toisilleen
        vas­takkaisia han­kkei­ta. Ei voi ajatel­lakaan, että luopuisimme savuttomuu-
        den tavoit­teesta kannabik­sen hyväk­si. Polt­tamisen lisäk­si kannabiksen
        muut käyt­tö­ta­vat ovat mar­gin­aal­isia. Mm. tähän ris­tiri­itaan haluan
        saa­da THL:n kannabik­sen vapaut­tamista edis­tävien asiantuntijoiden
        ratkaisun. Samoin vihrei­den puolue­or­gan­isaa­tio on seli­tyk­sen velkaa.

        3. Huumei­den käyt­täjien aut­ta­mi­nen täy­tyy tapah­tua hoidon ja ehkäisyn keinoin.
        Lib­er­al­isoin­ti saat­taa muut kansalaiset haavoit­tuvaan asemaan.

        4. Kannabik­sen kansan­ter­veysvaiku­tusten tutkimus­näyt­tö on ohut. Ei voi tehdä
        lib­er­al­isoin­tia, kun ei tun­neta sen seu­rauk­sia. Kanan täy­tyy olla ennen munaa.

        5. Medi­as­sakin on esitet­ty kannabik­sen hyö­ty­inä talouden piristymi­nen. Tämä
        on mitä suur­in­ta roskaa. Mei­dän on koulutet­ta­va nuo­ri­amme erottamaan
        täl­laiset mielipi­de­lob­bar­it lääketi­eteen asiantun­ti­joiden tarjoamasta
        fak­tatiedos­ta. Ja nimeno­maan lähdekri­it­tisyy­teen tarvit­tavien perustietojen
        osaamiseen.

      2. Tämä vas­taa-toim­into viit­taa Rahulin kom­ment­ti­in, vaik­ka oikeas­t­aan min­un tarkoituk­seni on nyt vas­ta­ta Eemilille. Toiv­ot­tavasti menee jotakuinkin oikeaan paikkaan. Eli vielä ker­ran Eemil, ei tässä ole kyse siitä, että kannabis olisi vaara­ton­ta tavaraa. Kyse on siitä, onko mitään järkevää perustet­ta krim­i­nal­isoi­da se. Suo­ma­lainen lain­säädän­tö oli tietääk­seni sotien jäl­keen vielä hyvin ankaraa ja vanki­lat oli­vatkin täyn­nä ns. nakki­varkai­ta. Vankilo­iden täyt­tämi­nen ei liene järkevä tavoite sinän­sä, vaik­ka savut­to­muus ja rait­tius oli­si­vatkin. Päi­htei­den käyt­töä ei ole mielekästä yrit­tää kon­trol­loi­da ankar­il­la ran­gais­tuk­sil­la, vaan muil­la tavoin — minkä myös nähdäk­seni itsekin myön­nät. On myös kyseenalaista, että kannabis, jon­ka voi luokitel­la miedok­si päi­h­teek­si ver­rat­tuna esim. kovi­in huumeisi­in, pitäisi krim­i­nal­isoi­da kun alko­holi, jon­ka hai­tat ovat myös mit­ta­vat ei ole krim­i­nal­isoitu, vaan val­tiony­htiön jakelus­sa. Tai jopa ruokakau­pan hyl­lyl­lä. Krim­i­nal­isoin­ti voi tuo­da moraal­ista tyy­dy­tys­tä, mut­ta ei vält­tämät­tä ole käytän­nössä (kustannus)tehokas tapa.

      3. Jos nyt jotenkin saa kom­men­toi­da eri puoluei­den alko­holi ja päi­hde­poli­ti­ikaa niin akselil­la jyrkkä-lib­er­aali on järjestys seuraava:
        — KD: halu­a­vat kiristää alko­holipoli­ti­ikaa, olut ja lon­kerot pois ruokakaupoista, matkus­ta­jatuon­ti rajoitet­ta­va tai kiel­let­tävä tms, verot korotet­ta­va, anniskelu­oikeuk­sien saan­tia kiris­tet­tävä, rat­ti­juop­pu­den promiller­a­ja alenet­ta­va , huumei­den täyskielto
        — Kesk: : osa halu­aa kiristää alko­holipoli­ti­ikaa esim kieltämäl­lä olut kaupoista, toisil­la sal­li­vampi asenne. Mon­et ovat alem­man promiller­a­jan kan­nal­la ja halu­a­vat säilt­tää Alkon ja korostaa alko­holi­juomien koti­maisu­usastet­ta. Kan­nat­ta­vat huumei­den täyskieltoa.
        — PS: kan­nat­ta­vat nyky­istä poli­ti­ikaa suurin piirtein, mutt­ta lievem­pää alko­ho­liv­ero­tus­ta. Halu­a­vat aset­taa polkupyörille promiller­a­jat (kiu­san­teon vuoksi)
        — RKP, SDP, Vas: kan­nat­ta­vat nyky­istä poli­ti­ikaa suurin piirtein. Osa, maaseudul­la asu­vista van­hem­mista ihmi­sistä halu­aa­vat hie­man kireäm­pää kuten promiller­a­jo­ja alas. Nuoret kaupunki­laiset sal­li­vam­paa kuten esim RKP viinien myyn­ti ruokakaupois­sa varsinkin, ja Vas jotkut mieto­jen huumei­den sallimista
        — Kok: kaikein markki­nal­ib­er­aaleim­mat halu­a­vat luop­ua kaik­ista alko­holin myyn­nin ja anniskelun rajoituk­sista. Vähit­täis­myyn­ti vapaak­si, netin kaut­ta tilaami­nen ullko­mail­ta vapaak­si, alko­ho­liv­ero samalle tasolle kuin kes­ki-euroopas­sa. Huumei­den osalta halu­taan säi­lyt­tää nykyine käytän­tö. Poli­isin resursse­ja lisät­tävä jot­ta ongel­makäyt­täjät ja rat­ti­juopot saadaan kuriin.
        — Vihr: Alko­holin osalta kan­nat­ta­vat suurin piirtein nyky­istä käytän­töä, osa halu­aa viine­jä ruokakaup­poi­hin mut­ta ain­oa puolue joka halu­aa sal­lia huumeet, tai ainakin miedom­mat. Miten käytän­nössä toteutetaan on erimielisyyksiä.

    9. Eemill olisi voin­ut toki aiem­min maini­ta että hänel­lä on tutk­in­to ter­veysti­eteis­sä. Olisimme muut keskusteli­jat ja toden­näköis­es­ti myös Osmo Soin­in­vaara ymmärtäneet parem­min näin ollen Eemilin argu­ment­te­ja syvemmin.

      Olen kyl­lä itse mon­es­sa yhtey­dessä ilmais­sut ole­vani merkono­mi. En tässä keskustelus­sa mut­ta muis­sa tämän blo­gin keskustelussa.

      Oma näke­myk­seni Eemilin näke­myk­si­in 1–5;

      Koh­ta 1. Olet oike­as­sa että verkkokaup­pa on ajanut kivi­jal­ka­li­ikeen ohi mut­ta se ei mis­sään vai­heessa estä vira­nomaisia sään­telemästä verkkokaup­paa. Tuo Eemilin näke­mys että “verkos­ta saa tilat­tua niin väkevää kuin ikinä halu­aa ” kos­kee siis vain EU/ETA alueel­la toimivia verkkokaupo­ja. Kannabis ei ole lail­lis­tet­tu kaikissa Euroopan mais­sa eikä Euroopan unionis­sa ole lähdet­ty lail­lis­ta­maan kannabista Euroopan union­in jäsen­maid­en puoles­ta. Ris­ki on siis erit­täin pieni että verkkokau­pas­ta onnis­tuu tilaa­maa kannabista toiseen Euroopan union­in jäsenmaahan
      Alko­holi­juo­mat ovat asia erik­seen kos­ka ne ovat lail­lis­tet­tu kaikissa Euroopan union­in mais­sa ilman että yksikään EU maas­sa olisi kiel­to­la­ki. Yhdys­val­tain ja Euroopan union­in välil­lä on kiistoja
      Transat­lantis­es­ta verkkokau­pan pelisään­nöistä . Juuri tämän takia Ama­zon on esimerkik­si lykän­nyt mon­esti laa­jen­tua merkit­tävästi Euroopan markki­noille kos­ka Euroopan union­in halu­aa tiukem­mat kulut­ta­ja­suo­jan verkkokau­palle mitä se ei ole täl­lä het­kel­lä esimerkik­si Yhdys­val­lois­sa (tai riip­puu osaval­tios­ta). Eli vas­taus Eemilin kohtaan 1. Verkkokaup­pa on säädet­tävis­sä. Bri­tan­nia on toden­näköis­es­ti hyvä esimerk­ki siitä jos tule­vaisu­udessa Bri­tan­nia ja Yhdys­val­lat solmii vapaakaup­pa­sopimuk­sen jos­sa Bri­tan­nia taipuu löy­sem­pään verkkokau­pan kontrolliin. 

      Koh­ta 2. Savu­ton Suo­mi 2030. On otet­ta­va huomioon että kannabista voi naut­tia myös ilman että sitä polte­taan joten tätä ongel­maa voi kyl­lä ehkäistä kieltämäl­lä kannabis poh­jaiset savuk­keet kuten sähkö­tu­pak­ka on kiel­let­ty mon­es­sa EU maas­sa tehty . Ei siihen tarvi­ta THL:n tai Vihrei­den perustel­tu­ja. Kyseessä olisi poli­it­ti­nen toimenpide. 

      En ota kan­taa kohtaan 3 kos­ka en tiedä siitä tarkem­min yksityiskohtia. 

      Koh­ta 4. Tuo­hon voisi sanoa maal­likkona että jos joku Suomen naa­puri­val­tio (Venäjä pois lukien tässä kohtaa) lail­lis­taa kannabiksen
      voi Suomes­sa käyt­tää sen maan kansan­ter­veysvaiku­tuk­sen tutkimustyötä poh­jana kos­ka kyl­lä sitä nytkin sitä käytetään alko­holinku­lu­tuk­sen kohdal­la esimerkik­si ver­tailus­sa Ruotsin ja Suomen alko­holin kulu­tuk­sen kohdal­la. Molem­mis­sa mais­sa val­ti­olli­nen monop­o­li yhtiö edelleen ole­mas­sa. Suomes­sa 1980-luvul­la oli yri­tyk­siä saa­da keski­o­lut takaisin Alkoon mut­ta eipä tämä aloite onnis­tunut. Ruot­sis­sa taas onnis­tut­ti­in lai­men­ta­maan 1 ja 3 olut ns 2 oluek­si mitä Ruot­sis­sa kut­su­taan folkö­lik­si. Tämä on on vain tule­vaisu­u­den visio jos esimerkik­si Ruot­si tai Tan­s­ka päät­tää lail­lis­taa kannabik­sen. Virossa kannabis on lail­lis­tet­tu osit­tain mut­ta sen osto ja käyt­tö on tehtävä Virossa ja sitä voi ostaa vain jos asuu pysyvästi Virossa . 

      Koh­ta 4. Olet oike­as­sa että kannabik­sen kansan­ter­veysvaiku­tus­ta tuke­va tutkimus­näyt­tö on ohut niis­sä mais­sa jois­sa kannabis on kiel­let­ty mut­ta tuo tutkimus kehit­tyy koko ajan niis­sä mais­sa jois­sa kannabis on lail­lis­tet­tu. Kuten olemme huo­man­neet COVID viruk­sen aiheut­tamien sivu­vaiku­tuk­sien tiedon tutkimuk­sen näyt­teet jota on käytet­ty koko pan­demi­an ajan . 

      Koh­ta 5. En ole pere­htynyt main­on­taan ja lob­bauk­seen mut­ta tähän voin sanoa että Suomes­sa voi ostaa ener­gia­juo­mia hyvinkin vapaasti ilman ikära­jaa joka sisältää kofei­inia jota saa myös kahvista joka ei ole enää Suomes­sa kielletty. 

      Tähän lop­pu­un yhteen­ve­t­ona Eemilin ensim­mäiseen näke­myk­seen että “Suomen kaltainen kansan­ter­veysti­eteen malli­maa, ei voi koskaan hyväksyä kannabik­sen minkään asteista vapaut­tamista tieteesen perustuen”

      En itse usko mihinkään malli­maa teo­ri­aan. Mon­es­sa yhtey­dessä Suo­mi on edel­läkävi­jä maa jois­sain asiois­sa jois­sa muut OECD maat ovat jäl­jessä Suomea mut­ta en usko tuo­hon näke­myk­seen että Suo­mi olisi kansan­ter­veysti­eteen malli­maa. Suomes­sa vaka­va alkoholismi
      ja yli­paino ovat esimerkik­si hyvin merkit­tävä kansan­ter­vey­delli­nen ongelma. 

      Suo­ma­lais­ten geen­it ovat myös eri ter­veys tutkimusten ver­tailus­sa haavoituvaisempia
      monille ter­veysongelmille kuin muiden Man­ner-Euroopan maid­en asukkaiden geen­it ja tämä ja johtuu Suomen väestö poh­jas­ta joka on paljon homogeenisem­pi kuin muiden Man­ner-Euroopan maid­en väestö poh­ja. Eri­laiset kansan­sairauk­set johtu­vat myös gee­nien kehi­tyk­ses­tä. Suomes­sa moni kansan­sairaudet johtu­vat pääasi­as­sa geeni poh­jas­ta joka Suomen kohdal­la on siis eri­lainen muus­ta Euroopan väestön geeneistä.

      Eemille tähän lop­pu­un vielä oma näke­myk­seni kannabik­sen lail­lis­tamis­es­ta Suomes­sa. En mis­sään vai­heessa edes usko että se tehdään lähi­t­ule­vaisu­udessa ennen kuin muut Pohjo­is­maat ovat tehneet niin. Uskon että Suo­mi on viimeisiä EU maista joka lail­lis­taa kannabik­sen. Tähän en laske mukaan Itä-Euroopan maita.

      1. Myös minä uskon, että Suy­omwes­sa kan­navbiskaup­pa jätetään rikol­lis­ten tyksi­noikeudek­si paljon sen jäl­keen kun se on muual­la otet­tu val­tion haltuun.

  67. Jän­nää tämä Vihrei­den lib­er­aal­ius, tai siis väitet­ty “lib­er­aal­ius”. Se vaan ei koske lihaasyöviä, autoile­via, maaseudul­la asu­jia, julk­isil­la kulke­mat­to­mia, turpeen nos­ta­jia, ydin­voimaan uskovia jne. Se on sel­l­aista lib­er­aal­i­ut­ta mis­sä kylmästä pohjo­las­ta halu­taan koko maail­man sosi­aal­i­tur­vakoti kaikille. Samaan aikaan kun paasa­taan ilmas­ton­muu­tos­ta, hiilid­iok­sidipäästö­jen alen­tamista ja kier­to­talouden ihanu­ut­ta ja vält­tämät­tömyyt­tä. Vasen käsi ker­too miten kulu­tus­ta pitää vähen­tää ja oikea samaan aikaan halu­aa lisää ihmisiä kulut­ta­maan. Mut­ta se lehmä siel­lä kivisel­lä pel­lol­la mis­sä ei kas­va muu kuin ruo­ho, se on se saatana ja varsinkin jos se valkoisen suuhun menee lihana. 

    Pakko ihail­la tätä kog­ni­ti­ivisen dis­so­nanssin määrää. 

    Mut­ta hei munkin verot on vaan joku promillen osa Suomen vero­tuk­ses­ta, joten kyl­lähän siitä kan­nat­taa vielä toinenkin puo­likas verot­taa lisää, kos­ka sit­ten Suo­mi, maail­ma tai ainakin joku pelas­tuu, eiku. Selitäs nyt Soini­vaara tää mulle.

  68. Tuo Vihrei­den ener­giapoli­ti­ik­ka on aivan valitet­ta­van surkeaa. Luulin, että jotain oli opit­tu. Helsin­gin sanomis­sa oli mm. Ville Niin­istön haas­tat­telu, jos­sa hän tote­si Vihrei­den ydin­voimakan­to­jen “men­neen yli” men­neisyy­dessä. Maria Ohisa­loakin haas­tatelti­in artikke­lis­sa ja hän puhui aivan järkeviä.

    Ilo oli kuitenkin ennenaikainen. Toinen mep­pi julka­isi blo­bis­saan, että EU:n ener­giapoli­ti­ikkaa oli kokenut “kolauk­sen”, kun maakaa­su ja ydin­voima oli otet­tu mukaan tak­sono­mi­aan. Hän on toki oike­as­sa tuon maakaa­sun kohdal­la. Maakaa­su on fos­si­ili­nen polt­toaine, jon­ka polt­ta­mi­nen aiheut­taa hiilid­iok­sidipäästöjä. Maakaa­su on metaa­nia, jota pääsee karku­un. Sen­si­jaan ydin­voiman osalta Hei­di Hau­ta­lan kan­ta on taantumuksellinen.

    Kat­soin myös eil­isil­lan A‑Talkia. Tuli vähän ikävä olo. (Noinko­han per­suli­init kirivät hel­posti noin 3 pros­entin gallup-kan­natuk­sen pudo­tuk­sen.) Iiris Suomela sanoi, että ydin­voimaa ei tarvi­ta. Auk­tori­teet­ti­naan hän käyt­ti patol­o­gista ydin­voiman vihaa­jaa Peter Lundia.

  69. ksee:“Näyttää mm. tehokkaasti estävän etu­rauhas­syövän kasvua ja etäpesäkkei­den leviämistä.”

    Huo­jen­ta­va tieto, itse tusaan gly­fos­aat­tia satakun­ta litraa vuodessa. Var­masti vuosien mit­taan suo­jaamis­es­ta huoli­mat­ta olen altistunut jäämille. Varmis­tan vielä luk­i­joille, että käytän ainet­ta määräys­ten ja lakien puit­teis­sa, en vil­jan pakkotuleennuttamiseen.

    USA:ssa on kuitenkin määrät­ty mas­si­ivisia vahin­gonko­r­vauk­sia hedelmä­tarhan vil­jeli­jälle gly­fos­aatin aiheut­ta­mas­ta syövästä. EU suun­nit­telee gly­fos­aatin täyskiel­toa. Toden­näköis­es­ti on tulos­sa uusi gly­fos­aatin kor­vaa­va aine, jon­ka taustalob­bar­it aja­vat gly­fos­aatin kiel­toa. Ja tietenkin uusi aine on huo­mat­tavasti kalli­im­paa ja paten­tein suojattu.

    Poli­it­tista peliä, tiede väistää kuten maakaa­sunkin kohdalla.

    1. Eemil, min­un täy­tyy kiit­tää sin­ua sen takia kos­ka siteer­a­sit Keskus­tan päi­hde­poli­it­tista lin­jaus­ta jos­sa on selvästi ote­taan päämääräk­si alko­holin­hait­to­jen vähen­tämiseen tähtäävä pyrkimys. 

      Tuo lain­aus Keskus­tan ohjel­mas­ta on mon­es­sa ythey­dessä suo­raa pyrkimys siihen. Lain­aus “Emme kuitenkaan voi jatkaa nykyisel­lä tiel­lä , jos­sa taloudel­liset kus­tan­nuk­set yhteiskun­nalle alko­holin haitoista ovat miljardisuuruiset”.Tässä koh­ta voisi pitäisi kysyä, ei niinkään Eemililtä, vaan Keskus­tan päi­hde­poli­it­tisen lin­jauk­sen tek­i­jöiltä miten ohjel­mas­sa toteutetaan vai toteutetaanko olleenkaan tuo päämäärä että “taloudel­liset kus­tan­nuk­set yhteiskun­nalle alko­holin haitoista ovat mil­jardis­u­u­ruiset” todel­lisu­udessa minimoidaan. 

      Mikä on Keskus­tan lin­jan konkreet­ti­nen päämäärä että mil­jardis­u­u­ruiset hai­tat pyritään minimoida?Väkevien alko­holi­juomien vero­tuk­sen korot­ta­mi­nen? Siitä kyl­lä seu­raavaa kään­teinen ilmiö eli lisään­tyvä alko­holin ostos­matko­ja Viroon. Väke­vien alko­holi­juomien ikära­jan nos­t­a­mi­nen 20 v:stä ylöspäin?

      Täl­lä het­kel­lä se on 20 v. Itse asi­as­sa jos se nos­te­taan 24 se olisi mon­es­sa yhtey­dessä toimi­va keino hillitä väke­vien alko­holi­juomien kulu­tus­ta. Mui­ta keino­ja ei ole oikeas­t­aan hillitä väke­vien alko­holi­juomien tai edes mieto­jen alko­holi­juomien kulu­tus­ta. Viron ostos­matko­ja ei voi kon­trol­loi­da ellei Viro tai Suo­mi eroa EU/ETA:n sisämarkkinoista. 

      Tuo­hon Ano­ra Groupin tuote­va­likoimaan en ole ottanut mis­sän kohtaa kan­taa vaan pörssiy­htiönä Ano­ra Group tekee luon­nol­lis­es­ti markki­nae­htois­es­ti omia liike­toimin­nal­lisia päätök­siä siitä että mil­laisia tuot­tei­ta Ano­ra Group valmis­taa tuotantolaitoksissa. 

      Eemil taas siteer­aa min­un näke­myk­siäni joi­ta en ole tietääk­seni esit­tänyt tässä Eemilin lauseessa että “On min­unkin mielestäni häm­mästyt­tävää , miten paljon ja monipuolisia tuot­tei­ta voidaan valmis­taa suo­ma­lais­es­ta vil­jas­ta. Somani tietenkin sanoo niin tehtävän muuallakin”. 

      En ole täl­läistä koskaan väit­tänyt enkä tule väit­tämään. Mik­si väittäisin?.Uskon markki­na­t­alouteen kuten näköjään Eemilkin uskoo kos­ka hän todisti siteer­aa­mal­la pörssilis­tatun Anoran Groupin liike­toimin­nal­lista päämäärää joka kos­ki yhtiön tavoit­tei­ta Koskenko­r­van valmistuksessa. 

      Eemil jos ymmär­rän oikein puo­lu­s­tat Koskenko­r­van valmis­tus­ta sen takia kos­ka siinä pain­ot­tuu suo­ma­laisen vil­jan käyt­tö jol­la on epä­suo­ria vaiku­tuk­sia muun muas­sa ilmas­ton­muu­tok­seen. Sinän­sä kau­nis ja jos­sain määrin utopisti­nen perustelu mut­ta tämä mei­dän väli­nen keskustelu oli viinan ja kannabik­sen välis­ten hait­tavaituk­sien ver­tailu joka jäi nyt väli­in. Enkä näe syy jatkaa sitä kos­ka tun­nis­tit kuitenkin sen todel­lisu­u­den että alko­holis­sa on kansan­ter­vey­del­lisiä hait­to­ja joi­ta pitäisi tor­jua. Miten ja kuin­ka se tehdään jäi kyl­lä ker­tomat­ta niin Eemililtä kuin Keskus­tan päi­hde­poli­ti­ikan julistuksessa.

      On vain todet­ta­va että pääkaupunkiseudul­la asuu 1 200 288 ihmistä alueel­la jon­ka maap­in­ta-ala on 770,35 km² on kulu­tuk­sen pain­opiste siir­tynyt jo aiko­ja sit­ten väke­vistä alko­holi­juomista ja olues­ta pääasial­lis­es­ti puna-ja valko viinei­hin ja kuo­hu­vi­inei­hin. Seu­raamme Ruotsin kehi­tys­tä tässä kohtaa pääkaupunkiseudulla .

      En saanut Eemililtä tosi­aan kaikkia vas­tauk­sia, kuten aiem­min totesin, viinan ja kannabik­sen todel­lisi­in ver­tailu eroi­hin vaan ne jäivät mon­es­sa yhtey­dessä todel­lisu­u­den ja mieliku­van väliseen väli­maas­toon. Oikeas­t­aan siteera­mal­la Keskus­tan alko­holipoli­ti­ikkaa Eemil toi esi­in senkin puolen että viinan kansan­ter­vey­del­liset hai­tat tun­nis­te­taan niin Keskus­tan kuin Eemilin näkökul­mas­ta mut­ta ei halu­ta edes uut­ta avaus­ta kansan­ter­vey­del­lis­ten hait­to­jen nimis­sä edis­tää epä­suo­rasti siteeramalla;“mietoja tuon­ti­tuot­tei­ta jot­ka ovat pääasi­as­sa ulko­maalaisia ” .Vaik­ka kannabik­sen ter­veyshait­to­jen tutkimuk­ses­sa tehdään muual­la maail­maa jatku­vasti tutkimus­ta kannabik­sen ter­veyshaitoista jois­sa kannabis on lail­lis­tet­tu tämäkin lin­ja näköjään Keskus­tan ja Eemilin tahol­ta tor­ju­taan kos­ka tärkein­tä on vas­tus­taa kaikkia ulko­maalaisia mieto­jakin tuontituotteita” 

      Siis oikeas­t­aan van­ha 1960-luvun Keskus­tan päi­hde­poli­ti­ikan lin­jauk­set pätevät edelleen. Jos tätä halu­taan kut­sua mod­erniksi lin­jak­si niin se on mon­es­sa yhtey­dessä sitä kos­ka siinä ote­taan etäisyytä per­in­teis­es­tä 1800-luvun ja 1900-luvun alun alki­o­lais­es­ta täys­rait­ti­ista lin­jas­ta suh­teessa alko­holi­in. Siis hyvin samalainen lin­ja mitä kään­teis­es­ti SAK puo­lus­taa edelleenkin työ­markki­noil­la eli van­haa 1960-luvul­la syn­tynyt­tä kolmikantaa. 

      Tiivistäen luke­mal­la Keskus­tan ja Eemilin päi­hde­poli­ti­ikan lin­jauk­set se on selvästi irtiot­to alki­o­laisu­ud­es­ta mut­ta samal­la siinä koroste­taan alki­o­laisu­ut­ta sym­bol­i­ta­sol­la edelleen ikäänkuin koris­teena jot­ta San­teri Alkio­ta ei olla edelleen ihan kokon­aan unohtettu.

  70. O.S:“Myös minä uskon, että Suy­omwes­sa kan­navbiskaup­pa jätetään rikol­lis­ten tyksi­noikeudek­si paljon sen jäl­keen kun se on muual­la otet­tu val­tion haltuun”

    Rikol­liset eivät lähde markki­noil­ta , vaik­ka huumei­den myyn­ti tulisikin Alkoon tms. He kiit­täi­sivät val­tion luomista esi­markki­noista ja kaup­paisi­vat oman seg­mentin vahvem­pia tuotteita. 

    USA:ssa on jo huo­mat­tu kannabik­sen käyt­täjien siir­tyneen vahvem­pi­in pitoisuuk­si­in vapaut­tamisen myötä. Tämä ja kaik­ki muu seu­raus­vaiku­tus on täysin käsit­telemät­tä kannabik­sen lib­er­al­isoin­tikeskustelus­sa. Ihmette­len O.S:n päi­hde­myön­teisyyt­tä sitä taus­taa vas­ten, että hän on pere­htynyt kansan­ter­vey­del­lisi­in kehityskulkuihin. 

    THL: ” Arvi­ol­ta ainakin 80 000 henkilö­työvuot­ta voitaisi­in välit­tömästi saavut­taa, mikäli sairauk­sien esi­in­tyvyys ja kuolleisu­us lask­i­si­vat kaikissa sosi­aaliryh­mis­sä samalle tasolle kuin ne nyt ovat korkeim­mas­sa ase­mas­sa olevilla.
    Työl­lisyysaste kas­vaisi noin 75 pros­ent­ti­in vuo­teen 2050 men­nessä, jos parhaan koulu­tus­ryh­män ter­veysta­so saavutet­taisi­in myös muis­sa koulutusryhmissä.
    Suorien ter­vey­den­hoitokus­tan­nusten säästöt oli­si­vat noin 1,5−2 mil­jar­dia euroa tai 15 pros­ent­tia ter­vey­den­huol­lon menoista, jos sosioekonomiset ter­vey­serot saataisi­in pois­tet­tua (Ske­naar­i­oi­ta sosi­aal­i­menoista. Ter­vey­den edis­tämisen vaiku­tuk­set ja ana­lyysi­mallin esit­te­ly. STM 2009)
    Työkyvyt­tömyy­seläk­keel­lä ole­vien henkilöi­den määrä vähenisi noin 20 000:lla. Vähen­nys sairaus­päivära­hapäivis­sä olisi noin 1,3 miljoon­aa päivää ja sairaala­hoitopäivis­sä noin 0,5 miljoon­aa päivää.”

    Täl­laiset säästöt voitaisi­in saavut­taa alko­holin käytön vähen­tämisel­lä. Tämäkin ske­naario mitätöi­ty­isi jos kannabis lib­er­al­isoitaisi­in. Sosioekonomis­es­ti huumei­den vapaut­ta­mi­nen olisi lop­ulli­nen isku. Ter­vey­sero­jen pienen­tämisen tavoit­teelle saisi heit­tää hyvästit.

    1. Rikol­liset eivät lähde markki­noil­ta , vaik­ka huumei­den myyn­ti tulisikin Alkoon tms. He kiit­täi­sivät val­tion luomista esi­markki­noista ja kaup­paisi­vat oman seg­mentin vahvem­pia tuotteita. 

      Mik­si otat esimerkke­jä ulko­mail­ta, kun tästä on tehty laa­jamit­tainen koe Suomes­sa vuon­na 1932 kun alko­holin myyn­ti­mo­nop­o­li pois­tet­ti­in rikol­lisil­ta ja annet­ti­in Alkolle. Rikol­liset yrit­tivät pysytel­lä markki­noil­la myymäl­lä halvem­mal­la, mut­ta kyl­lä siinä hei­dän tulon­sa lask­i­vat ja varsin pian moni siir­tyi pois alal­ta. Parhaan indikaat­torin asialle antaa tässä suo­ma­laises­sa huume­so­dasa kuollei­den poli­isien määrä, joka rom­ahti vuon­na 1932.

      1. Huo­maut­taisin lisäyk­senä Osmo Soin­in­vaaran kom­ment­ti­in että Kiel­to­lain päät­tymisen jäl­keen ehti kulu­tua alle 10 vuot­ta kun kiel­to­la­ki otet­ti­in ikäänkuin uudelleen käyt­töön talvi-ja jatkoso­dan aikana kun val­tio sään­nösteli erit­täin voimakkaasti alko­holin kulu­tus. Sodan jäl­keen alko­holipoli­ti­ik­ka jär­jestet­ti­in uudelleen ja ensim­mäi­nen Iso askel kohti lib­er­al­isoin­tia otet­ti­in uuden­vuo­den aat­tona 1969 kun keski­o­lut vapautet­ti­in Alkos­ta vähit­täiskaup­paan. Toinen merkit­tävä tek­i­jä oli Viron itsenäisyys 1991 ja Suomen liit­tymi­nen Euroopan talousalueeseen ja myöhem­min Euroopan unioni­in. Viime uud­is­tet­ti­in alko­ho­lilakia vuon­na 2018. Olen itse sitä mieltä että sil­loin kun Tan­s­ka ja Ruot­si päät­tävät lail­lis­taa kannabik­sen on Suomen ja Nor­jan tehtävä siitä omat päätök­set vähän samal­la taval­la kuin EU-jäsenyy­den kohdal­la 1991. Luul­tavasti Tan­skan ja Ruotsin päätök­seen lail­lis­taa kannabis menee seu­raa­vat 20 vuot­ta mut­ta uskon että etenkin Tan­skas­sa tämä pros­es­si aloite­taan ensim­mäisenä. Ruot­si reagoi heti Tan­skan päätök­seen. Sen jäl­keen Nor­ja ja Suo­mi joutu­vat tekemään valinnan.

      2. Viinan ammat­ti­maista salakul­je­tus­ta, luva­ton­ta valmis­tus­ta ja trokaamista har­rastet­ti­in run­saasti aina Suomen EU-jäsenyy­den alku­un asti.
        Sil­loin vähit­täishin­nat halpeni­vat, kau­pat sai­vat myy­dä olut­ta muul­loinkin kuin arkipäiv­inä, Viroon sai matkus­taa ilman viisum­ia ja matkus­ta­jatuon­ti vapautet­ti­in, niin että laiton viinakaup­pa tuli kannattamattomaksi.

      3. Viinan ammat­ti­maista salakul­je­tus­ta, luva­ton­ta valmis­tus­ta ja trokaamista har­rastet­ti­in run­saasti aina Suomen EU-jäsenyy­den alku­un asti.

        Aika rauhanomaista se kuitenkin oli kiel­to­lain aikaan ver­rat­tuna. Esimerkik­si tuli­tais­tolu­ja oli poli­isi kanssa aika harvakseltaan.

      4. O.S:” 1932 kun alko­holin myyn­ti­mo­nop­o­li pois­tet­ti­in rikol­lisil­ta ja annet­ti­in ASlkolle. Rikol­liset yrit­tivät pysytel­lä markki­noil­la myymäl­lä halvemmalla,”

        Min­ua on aina häirin­nyt huumei­den var­taami­nen alko­holi­in kaikissa osa-alueis­sa. Alko­holin valmis­t­a­mi­nen kor­venkyynelmenetelmäl­lä oli todel­la vaikea yri­tys­muo­to. Jokainen voi kuvitel­la korves­sa viinan­polt­tamisen vaikeudet.

        Huumei­den valmis­t­a­mi­nen ja kannabik­sen vil­je­ly on mon­in­ver­roin kus­tan­nuste­hokkaam­paa ja käytän­nössä helpom­paa. Nykyi­nen globaal­is­tunut verkkokaup­pa on ylivoimainen markki­noin­tikeino ver­rat­tuna viinan salakaup­paan ‑30–40-luvuilla. Mod­ernisaa­tion mukana valitet­tavasti myös ei-toiv­o­tut ilmiöt ovat mullis­tuneet uuteen mittaluokkaan. 

        Tämän kehi­tysku­lun vuok­si Alkon monop­o­li ei ole hopealu­oti huumei­den käytön säätelyyn.

      5. Ei sitä viinaa kiel­to­lain aikana korves­sa tehty tai jos tehti­in niin lähin­nä omaan käyt­töön. Paljon laadukkaam­paa sai Viros­ta ja Puo­las­ta. “Myymäl­lä vain gal­lonoi­ta ostyeskelti­in kartanoita”

    2. Eemil, jopa tapauk­ses­sa kovia huumei­ta ja myös väke­viä alko­holi­juo­mia myy­dään pimeästi oli kiel­to­la­ki voimas­sa tai ei. 

      Syy mik­si Yhdys­val­lois­sa on tapah­tunut siir­toa kannabik­ses­ta kovi­in huumeisi­in johtuu siitä että Yhdys­val­lois­sa on jo ollut pitkään erit­täin van­hat pimeän vahvo­jen huumei­den markki­nat joi­ta pyöritetään pääasi­as­sa Lati­nalais­es­ta Amerikas­ta maista kuten Kolum­bia ja Mek­siko (joka on kaut­ta kulku maa) sekä Hon­duras ja El Sal­vador. Lati­nalais­es­ta Amerikas­ta pääsee Yhdys­val­toi­hin mereltä maal­ta ja ilmas­ta hyvin hel­posti. Tämä Kolumbian kartel­li kil­pailee näin ollen huumei­den markki­noista Yhdysvalloissa
      lail­lis­te­tun kannabiksen
      rin­nal­la käyt­täjistä. Tämä johtuu siitä että Yhdys­val­tain kokoises­sa maas­sa löy­tyy aina käyt­täjiä jot­ka vaa­ti­vat kovem­pia huumei­ta ja saatavu­us on myös taattu.

      Suomeen tule­va huumeet tule­vat pääasi­as­sa kaut­ta Venäjän tai Viron ja Kes­ki-Aasian kaut­ta Afgan­istanista joista suurin osa on menos­sa muualle Euroop­paan. Euroop­paan tulee myös huumei­ta Lati­nalais­es­ta Amerikan ja Län­si-Afrikan kaut­ta Por­tu­gali­in ja Espanjaan.

      Kes­ki-Aasian reit­ti on erit­täin vaikea ja pitkä ver­rat­tuna Lati­nalaisen Amerikan huume reitit Yhdys­val­toi­hin ja Iber­ian niemimaalle.

      Alko­holin kohdal­la Yhdys­val­lois­sa tilanne on aivan toinen kuin Suomes­sa kos­ka Yhdys­val­tain on paljon ns dry coun­te­jä eli rait­ti­ita kun­tia jois­sa alko­holin myyn­ti on kokon­aan kiel­let­ty. Suomes­sa kun alko­holin myyn­ti on lail­lis­tet­tu koko maas­sa saatavu­us on erit­täin helppoa. 

      Juuri tämän takia Yhdys­val­to­ja ja Suomea ei voi ver­ra­ta toisi­in­sa alko­holi ja huume­poli­ti­ikan kohdal­la kos­ka volyy­mi erot ovat yksinker­tais­es­ti liian isot myös lain­säädän­tö vai­htelee Yhdys­val­lois­sa osaval­tios­ta toiseen joten ero­ja voi olla erit­täin paljon. Anniskeluikä esimerkik­si Yhdys­val­lois­sa on 20 vuot­ta kun se Suomes­sa on 18 vuotta.

    3. Eemille täs­men­nys kiel­to­lain aikaiseen salapolt­toon ja salakul­je­tuk­seen. Suomes­sa ylivoimais­es­ti eniten laiton­ta alko­ho­lia salakul­jetet­ti­in Viros­ta Suomen­lah­den yli tai sit­ten sitä haeti­in ulkomaalaista
      pääasi­as­sa puo­lalai­sista ja sak­salai­sista kaup­palaivoista jot­ka oli­vat ankkuroitu Suomen­lahdelle kan­sain­välisille vesille jot­ta Suomen tul­li- ja rajavar­ti­o­laitos ei voin­ut tavarikoi­da laivo­jen viina las­tia. Siis hyvin kan­sain­välistä toimintaa.

      Yhdys­val­lois­sa oli tilanne päin­vas­tainen kuin Suomes­sa. Siel­lä oli maaseudul­la viinate­htai­ta joista jakelu hoidet­ti­in Yhdys­val­tain suurkaupunkien salaka­pakoi­hin. Jopa mafi­apo­mo Al Capone onnis­tui hämäämään FBI:itä erit­täin taitavasti ettei hän­tä voitu koskaan tuomi­ta viinan salakul­je­tuk­ses­ta ja hänet tuomit­ti­in veronkierrosta.

    4. Eemil, olet oike­as­sa ettei monop­o­li ei ole hopealu­oti edes alko­holin kulu­tuk­sen sään­te­lyyn enää kos­ka Viron tuon­tia emme ole voineet 25 vuo­teen kon­trol­loi­da. Monop­o­li väke­vien alko­holi­juomien kohdal­la on kuitenkin parem­pi vai­h­toe­hto kuin väke­vien alko­holi­juomien totaa­li­nen kiel­to. Uruguayssa on val­tiomo­nop­o­li kannabik­sen myyn­nis­sä ja kaik­ki muut huumeet ovat kiel­let­tyjä nkun taas Por­tu­galis­sa tilanne ei ole mitenkään kon­trol­loitu siel­lä sal­li­taan kaik­ki huumeet .Val­it­sisin itse Uruguayn mallin
      Suomeen kuin Por­tu­galin mallin.

  71. Jaakko K:“Päihteiden käyt­töä ei ole mielekästä yrit­tää kon­trol­loi­da ankar­il­la ran­gais­tuk­sil­la, vaan muil­la tavoin — minkä myös nähdäk­seni itsekin myön­nät. On myös kyseenalaista, että kannabis, jon­ka voi luokitel­la miedok­si päi­h­teek­si ver­rat­tuna esim. kovi­in huumeisi­in, pitäisi krim­i­nal­isoi­da kun alko­holi, jon­ka hai­tat ovat my…”

    Suomes­sa ran­gais­tuk­set eivät ole ankaria huumei­den käyt­tö- eikä muis­sakaan rikok­sis­sa. Jos olet täysi-ikäi­nen, syyl­listyt huumau­saineen käyt­törikok­seen, jos­ta toden­näköisin ran­gais­tus on 10–20 päiväsakkoa.
    Mikäli poli­isi pitää tekoasi vähäisenä, voit saa­da poli­isil­ta sakon sijaan huo­mau­tuk­sen. Tähän vaikut­taa etenkin hal­lus­sasi ole­van kannabik­sen määrä. “Vähäi­nen määrä” kannabista riit­tää korkein­taan muu­ta­maan käyttökertaan.

    Kannabis on mieto päi­hde, mut­ta sen ongel­ma on käytön muun­tu­mi­nen kovem­pi­en annos­ten ja kovem­pi­en huumei­den suun­taan. Tämä ensim­mäi­nen on todet­tu jo siinä lyhyessä ajas­sa, jos­sa kannabis on ollut vapautet­tuna USA:n muu­tamis­sa osaval­tiois­sa. Tosin USA:ssa kannabik­sen polt­tamisen kult­tuuri on usei­den vuosikym­me­nien pitu­inen ennen vapauttamista.

    Järkevin malli kannabik­sen käytön ehkäisemisessä olisi , ei suinkaan dekrim­i­nal­isoin­ti, vaan tietyn­lainen seu­raa­mus­menet­te­ly käyt­törikok­sen jäl­keen. Pide­tään ran­gais­tusasteikko nykyisel­lään, mut­ta sen langet­ta­mi­nen ehdollistetaaan
    sitou­tu­misel­la kuntou­tu­so­hjel­maan. Jos tästä ohjel­mas­ta lipeää, niin ran­gais­tus astuu voimaan , ja mik­sei vaikka­pa koven­net­tuna. Porkkana /keppi, jokaisen oma valinta.

    R.Somani:“Suomessa vaka­va alkoholismi
    ja yli­paino ovat esimerkik­si hyvin merkit­tävä kansan­ter­vey­delli­nen ongelma.
    Suo­ma­lais­ten geen­it ovat myös eri ter­veys tutkimusten vertailussa…”

    Tuo on tot­ta, ja kansan­ter­veystyön malli­maana tarkoitin sitä, miten olemme onnis­tuneet vähen­tämään noi­ta ongelmia. Kun­nia tästä kuu­luu Pekka Puskalle Pohjois-Kar­jala-pro­jek­tin johta­jana. Tietysti myös tutkimus ja inter­ven­tio-ohjel­mas­sa mukana olleille tekijöille.

    Suomel­la on eri­tyi­nen rasite pohjois­es­ta sijain­nistamme, eikä sitä helpot­tanut Neu­vos­toli­iton maa­hamme kohdis­ta­ma rikos (hyvän geeniper­imän leikkaus). Esi-isämme jou­tu­i­v­at repimään elan­ton­sa raskaal­la ruumi­il­lisel­la työl­lä. Siinä tarvit­ti­in run­saasti polt­toainet­ta, jol­la elim­istö jak­soi vään­tää. Parhait­en ener­giaa saati­in ras­vais­es­ta ruuas­ta, joka on korkeaok­taanista polt­toainet­ta elimistölle. 

    Liha on tiivi­is­sä muo­dos­sa ja se on help­po kul­jet­taa eväs­re­pus­sa työ­maille, pel­loille , met­si­in ja raken­nuk­sille. Elin­tarvike­tuotan­tokin oli vielä yksipuolista eikä rahaa ollut kaup­po­jen hevi-hyl­lyköille. Eikä niitä ollut tar­jol­lakaan. Tämä ohjasi ruokakult­tuuria vielä pitkälle yli sen ajan mitä sitä olisi tarvit­tu. Kaik­ki kult­tuuriset ilmiöt muun­tu­vat hitaasti.

    Raskas ruumi­illi­nen työ ja sodan jälkeiset henkiset trau­mat vahvis­ti­vat humala­hakuista viinakult­tuuria. Tämän perin­nön muut­ta­mi­nen on hidas­ta , mut­ta olemme päässeet eteenpäin.

    Nyt kan­nat­taisi olla erit­täin tarkkana päi­htei­den vapaut­tamises­sa. Työ on vielä pahasti kesken viinan ja tupakan kanssa , mik­si ottaa uut­ta kuor­maa rekeen ? Nykyi­nenkin reki on raskas , kyyti­in pyrk­i­jät pitää vain sysiä kauemmas.

    1. Se ei ollut pelkästään Pekka Puskan johta­man Pohjois-Kar­jala-pro­jek­tin ansioi­ta että ras­van ja alko­holin kulu­tus saati­in Suomes­sa kon­trol­li­in vaan se että elin­tarvike­te­ol­lisu­us päät­ti tuo­da markki­noille vähäras­vaisem­pia tuotteita. 

      Tässä kohtaa asial­la oli sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iö . Sil­loin tätä uud­is­tus­ta eli vähäras­vais­ten tuot­tei­den lanseer­aamista vas­tusti MTK ja maat­alous­min­is­ter­iö yksinker­tais­es­ti sen takia kos­ka mei­jeri­te­ol­lisu­us ei enään voin­ut hin­noitel­la tuot­tei­ta ras­va pros­entin perusteella. 

      Esimerkik­si ras­vat­toman maid­on tuomi­nen markki­noille oli merkit­tävä tek­i­jä joka kor­vasi sinisen ja punaisen maid­on välisen kil­pailun. Myös sama tapah­tui ker­matuot­tei­den puolella. 

      Vas­takkain oli MTK ja maat­alous­min­is­ter­iö ja sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iö ja elin­tarvike­te­ol­lisu­us val­it­si puolen­sa ja se puoli oli sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iön lin­ja .Tätä kiis­taa kut­sut­ti­in ras­va­so­dak­si tuol­loin 1970-ja 1980-luvuilla.

      Alko­holin puolel­la ongel­ma on alko­holi­juomien kulu­tuk­sen eri­itymi­nen viinan, olu­en ja viinin välil­lä jos­sa on alueel­lisia ero­ja. Tätä ilmiötä on hyvin vaikeaa kon­trol­loi­da kos­ka kulu­tus on mon­es­sa yhtey­dessä yksilöllistä.

      Suo­ma­lais­ten geeniper­imän leikkaus ei ollut pelkästään sota vaan homogeeni­nen väestörakenne joka joh­tui pitkään siitä että väestössä oli ulkoisia geene­jä vähem­män kuin sisäisiä. Kun sama geeni poh­ja sekoit­tuu toisi­in­sa saman­laiseen geeni poh­jaan use­assa sukupolves­sa se lisää enem­män ter­veys riske­jä . Mie­lenki­in­toista kyl­lä että ruotsinkielis­ten kohdal­la tilanne on toinen kuin suomenkielis­ten kohdal­la. Ruotsinkieliset ovat ter­veem­piä kuin suomenkieliset

      Sodan jälkeiset henkiset trau­mat eivät itse asi­as­sa vahvis­ta­neet humala­hakuista viinakult­tuuria niinkään paljon kos­ka tuo viinan kulu­tus oli kor­tilla pitkään 1950-luvulle. Samoin oli kahvin. Tuo­ta humala­hakuisu­ut­ta on selitetty
      jälkikä­teen sodan trau­moil­la mut­ta se on itse asi­as­sa myytti. 

      Todel­li­nen syy oli taustal­la humala­hakuisu­u­teen alko­holin saatavu­u­den vaikeus kuin sodan trau­mat. Kiel­to­la­ki kumot­ti­in 7 vuot­ta ennen sodan alka­mista jon­ka aikana alko­holi pis­tet­ti­in taas ker­ran kor­tille ja vapautet­ti­in vas­ta viimeisenä sään­nöste­lyn piiri­in kuu­lu­vana tuot­teena yhdessä kahvin kanssa. Voidaan tode­ta jälkikä­teen että kiel­to­la­ki kumot­ti­in liian myöhään. Se olisi pitänyt tehdä ainakin 5 vuot­ta aiemmin. 

      Tupakan kohdal­la on kyl­lä onnis­tut­tu kon­trol­li­maan käyt­töä parem­min kuin viinan. Johtuen yksinker­tais­es­ti siitä että tupakan julkisen main­on­nan kokon­aan kieltämi­nen ja kau­pas­sa tupakkatuot­tei­den piilot­ta­mi­nen tiskin alle sekä tupakan polt­ta­mi­nen on kiel­let­ty julk­i­sis­sa tilois­sa. Tupakkatuot­teis­sa on myös isol­la kir­jaimil­la pakolli­nen vaara merkin­nät. Tämä tupakan julkisen main­on­nan, saatavu­u­den ja vero­tuk­sen nos­t­a­mi­nen on onnis­tunut vähen­emään kaikissa länsimaissa.

      1. Minä olen niin van­ha että muis­tan ajan, jol­loin punainen maito “kulu­tus­maito” oli se kevyem­pi ver­sio ja oikeat ihmiset joi­vat täys­maitoa. Maitoka­pas­ta irto­myyn­nis­sä (sic) ole­va maito oli täysmaitoa.

      2. Viina oli sään­nöstel­ty Suomes­sa ja Ruot­sis­sa 1960-luvun lop­pu­un asti. Maaseu­tu oli myös “kui­v­atet­tu”. Kaikissa Pohjo­is­mais­sa Tan­skaa luku­unot­ta­mat­ta on ollut suht kireä alko­holipoli­ti­ik­ka 1800-luvun rait­tius­li­ikei­den syntya­joil­ta aina 1990–2000 luvulle asti. Viina on kuitenkin ollut ain­oa hyväksyt­ty päi­hde pohjoisen kult­tuuris­sa, mut­ta jonk­i­nasteisia kiel­to­ja on ollut jo sato­ja vuosia sit­ten mm vil­jan riit­tävyy­den tur­vaamisek­si huono­jen sato­jen vuosi­na. Joka tapauk­ses­sa saatavu­ut­ta on aika ajoin rajoitet­tu ja se on johtanut salakul­je­tuk­seen ja lait­tomaan valmis­tuk­seen, mut­ta nyt täl­lä het­kel­lä poli­ti­ik­ka on aika sal­li­vaa. Toisaal­ta kulu­tuskin on läht­enyt alaspäin 2000-luvun alun huippuvuosilta.

        Kannabis ja muut huumeet ovat vierasla­je­ja, niitä on ylipäätään esi­in­tynyt mei­dän kult­tuuris­sa vas­ta 2. maail­man­so­dan jälkeisenä aikana ja käyt­tö on rajoit­tunut mar­gin­aaliryh­mi­in ja ala­maail­maan. 1960–80 luvul­la syn­tynyt sukupolvikaan ei osa suh­tau­tua niihin muu­toin kuin kiel­teis­es­ti ellei kuu­lu em ryh­mi­in ja on itse joskus käyt­tänyt. Jokainen jol­la on tei­ni-ikäisiä tai kak­skymp­pisiä lap­sia tietää mil­lainen paina­jainen se olisi jos kävisi ilmi että oma lap­si käyt­tää huumei­ta, vaik­ka se olisi vain sat­un­naista. Ei olla huolis­saan siitä että hänet tuomit­taisi­in johonkin ran­gais­tuk­seen, se olisi itse asi­as­sa toiv­ot­tavaa, vaan siitä että jää koukkuun.

  72. Somani:“Voidaan tode­ta jälkikä­teen että kiel­to­la­ki kumot­ti­in liian myöhään. Se olisi pitänyt tehdä ainakin 5 vuot­ta aiem­min. 2

    Kiel­to­lain aikana suo­ma­lais­ten alko­holin kulu­tus oli asukas­ta kohden n. litran ver­ran. Tilas­toima­ton kulu­tus nos­ti var­masti tuo­ta lukua, mut­ta ei merkit­tävästi. Yleinen väite, että kiel­to­la­ki lisäsi alko­holin kulu­tus­ta, on myyt­ti. Lain muu­tok­sen jäl­keen yhteiskun­nalli­nen kehi­tys vaikut­ti kulu­tus­tot­tumuk­si­in ratkaisevasti. 

    “Yleinen elin­ta­so parani, ihmisil­lä oli enem­män rahaa ja vapaa-aikaa. Sukupuolten ja yhteiskun­talu­okkien tasa-arvo lisään­tyi. Tavat ja tavarat, jot­ka ennen oli­vat olleet pienen ylälu­okkaisen ja usein miehisen eli­itin yksi­noikeut­ta, oli­vatkin nyt yhä suurem­man joukon ulot­tuvil­la. Liiken­nevä­li­neet kehit­tyivät ja alko­ho­lia oli helpom­pi kul­jet­taa. Hal­paa salakul­jetet­tua spri­itä oli run­saasti tar­jol­la muual­lakin kuin kiel­to­laki­mais­sa. ” Aija Kaarti­nen, Duodec­im ‚2012.

    Keski­olu­en myyn­nin vapau­tu­misen jäl­keen suo­ma­lais­ten alko­holin kulu­tus nousi jyrkästi n. kahdek­saan litraan asukas­ta kohden. Huip­pu­vu­osi­na kulu­tus kävi 12 litran vai­hel­la ollen nyt jälleen n. kahdek­sas­sa litrassa. Salakul­je­tuk­sen ja tilas­toimat­toman kulu­tuk­sen osu­ut­ta usein liioitel­laan keskusteluis­sa. Todel­lisu­udessa se on n. litran ver­ran asukas­ta kohden. Tosin se kasaan­tuu suh­teel­lisen pienelle suurku­lut­ta­jien joukolle. 

    Kannabik­sen vapaut­ta­mi­nen toisi ilmeis­es­ti saman­laisia vaiku­tuk­sia. Verkko­markki­noiden vaiku­tus tulisi toden­näköis­es­ti ole­maan suurem­pi , kuin pir­tu­markki­noiden volyymit aikanaan. Mut­ta sama tilanne kuin alko­holin kiel­to­lainkin suh­teen. Kannabik­sen kiel­to ei lisää sen käyt­töä, vaan yhteiskun­nas­sa tapah­tu­vat muu­tok­set. Kaike­nasteinen vapaut­ta­mi­nen suo­rastään räjäyt­täisi käyttömäärät.

    1. Eemil, jos olet perehnyt kiel­to­lain his­to­ri­aan Suomes­sa niin Kiel­to­lain aikana suo­ma­lais­ten alko­holin kulu­tus koko maan asukas­ta kohden oli tuo litran ver­ran puh­das­ta alko­ho­lia joka jol­la mitat­ti­in kulutusta.Alkoholin kulu­tus nousi Suomes­sa kyl­lä eniten aikaan ennen kiel­to­lakia mut­ta kuten aiem­min totesin tuli sota ja säänöste­lykausi jota kesti 1950-luvulle asti joka tasot­ti kiel­to­lain aikaista ja sen jälkeistä kulu­tus­ta siihen mikä se oli ennen kiel­to­lakia. Myyt­ti on se että ennen kiel­to­lain aikaa alko­holin kulu­tus oli suurem­pi .Todel­lisu­udessa kulu­tus oli vähäisem­pää ennen kiel­to­lakia mut­ta kiel­to­la­ki nos­ti kulu­tus­ta mut­ta se tasaan­tui kun kiel­to­la­ki kumot­ti­in ja 7 vuo­den jäl­keen tuli puo­likon­trol­li. Ei totaal­ista kon­trol­lia (vaik­ka sitä kyl­lä sotaikana ehdotet­ti­in ihan val­tio­val­lan toimes­ta) mut­ta rajalli­nen kon­trol­li tuli

      Ennen kiel­to­la­ki ei ollut val­takun­nal­lista tilas­to­ja alko­holin kulu­tuk­ses­ta kos­ka mitään val­takun­nal­lista tilas­to­ja ei ykinker­tais­es­ti ollut. Näin ollen kiel­to­la­ki oli alus­ta alka­en tor­so­la­ki kos­ka oikei­ta argum­ment­te­jä kulu­tuk­ses­ta ennen kiel­to­lakia ei ollut edes kiel­to­lain puoles­ta puhujilla. 

      Eemil, kun aina siteer­aa muista lähteistä väit­teitä oman argu­ment­tin­sä tuek­si kuten tässä kohtaa Aija Kaar­tisen vuon­na 2012 tehtyä Duodec­imin kus­tan­ta­maa teosta jon­ka nimeä ei Eemil mainitse olisi hyvä jos Eemil ker­toisi mikä teos ja mikä sivunumero on kyseessä jot­ta asian voi tarkistaa. 

      Tuokin koh­ta siteer­aus Kaar­tisen kir­jas­ta, jota Eemil käyt­ti läh­teenä tuek­si joka on epä­selvä jo alus­ta alka­en, jäi min­ulle kokon­aan hämärän­peit­too jos­sa oli seu­raa­va lause” Hal­paa salakul­jetet­tua spri­itä oli run­saasti tar­jol­la muual­lakin kuin kieltolakimaissa”.

      Min­ua kiis­to­taisi tietää mitkä ovat nuo kiel­to­laki­maat tuol­loin 1920-ja-1930-luvul­la jota tuo väite kos­kee. 1920-ja 1930-luku­jen aikainen kiel­to­la­ki oli voimas­sa Euroopan maista vain Suomes­sa (1919–1932) , Nor­jas­sa (1916–1927), Islannis­sa (1915–1935 ) (olu­en myyn­ti sal­lit­ti­in Islannis­sa vas­ta 1989) ja poikkeuk­sel­lis­es­ti pitkäkiel­to­la­ki oli voimas­sa Tan­skalle kuu­lu­vis­sa Fär­saar­il­la 1907–1992 (Man­ner-Tan­skas­sa ei ole ollut koskaan kiel­to­lakia) ja Neu­vos­toli­itssa 1925–1929. Euroopan ulkop­uolel­la kiel­to­la­ki oli voimas­sa pitkään Yhdys­val­lois­sa vuosi­na 1920–1933 .

    2. Tuokin Eemilin väite ja uhkaku­va että verkko­markki­noiden kaut­ta kannabik­sen myyn­ti räjähtäisi ei ole ilmiönä mah­dol­lista kos­ka tullilaitos voi aina valvoa verkkokauppaa.Euroopan unionis­sa on vain lail­lis­tet­tu­jen tavaroiden vapaali­ikku­vu­us. Mik­si tulia­sei­den verkkokaup­pa ei ole räjähtänyt Euroopan union­in alueel­la? Kos­ka tulia­sei­den myyn­ti verkkokau­pas­sa on kiel­let­ty. Ulko­mail­ta siis EU/ETA maid­en ulkop­uolelta ostet­tu­ja tavaroi­ta verkkokau­pan kaut­ta valvotaan jo nyt hyvin tiukasti. Täl­lä het­kel­lä esim Bri­tan­ni­aan ja Bri­tan­ni­as­ta on suuria vaikeuk­sia tila­ta verkkokau­pas­ta yhtään mitään kos­ka Tul­li muodol­lisu­udet tulee eteen mitä ei ollut aiem­min sil­loin kun Bri­tan­nia oli osa EU:ta. Tämä lisää byrokra­ti­aa kun jokainen tuote pitää tul­la­ta oli kyseessä vaik­ka puuhevonen.

    3. Vuon­na 1980 Helsingis­sä jär­jestet­ti­in iso Olut­marssi jos­sa vaa­dit­ti­in keski­o­lut­ta takaisin Alkoon mut­ta tuo marssin lop­putu­los ei toteu­tunut. Kysyn Eemililtä suo­raan. Oliko Eemilistä Keski­olu­en myyn­nin vapau­tu­misen ruokakaup­poi­hin virhe? Olisiko se pitänyt palaut­taa takaisin Alkoon 1980-luvulla?

  73. Ei pidä paikkaansa, että kannabis olisi ollut Suomes­sa tun­tem­aton ennen toista maail­man­so­taa. Kannabis on iki­van­ha vil­je­lykasvi, jos­ta on 1800-luvulle asti tehty läh­es kaik­ki tek­sti­ilit ja paper­it. Ja sitä on myös poltet­tu päi­htymis­tarkoituk­ses­sa. 1900-luvul­la alet­ti­in laa­jamit­tais­es­ti krim­i­nal­isoimaan huumau­sainei­ta, myös per­in­teisiä kuten kannabis. Katukannabik­sen liialli­nen vahvu­us johtuu sen lait­to­muud­es­ta. Itseasi­as­sa huume­on­gel­mat ylipäätään alkoi­vat huumei­den krim­i­nal­isoin­nista, ei toisinpäin.

    Ei myöskään pidä paikkaansa, että kannabik­seen olisi työlästä jäädä koukku­un. Ne joil­la ylipäätään on korkea riip­pu­vu­usalt­tius, kuten adhd-kir­jol­la ole­vat, jäävät koukku­un mihin tahansa. Ja niistä jot­ka ovat kannabik­seen koukus­sa iso osa on juuri näitä joil­la on korkea riip­pu­vu­usalt­tius. Samat ihmiset ovat usein niitä, joil­la on korkeampi ris­ki mie­len­ter­veysongelmi­in. Se on han­kala yhdis­telmä. Ne joille päi­htei­denkäyt­tö on kaikkein haitallis­in­ta usein käyt­tävät niitä eniten.

    Lait­toman kannabik­sen käyt­töön rohkaisem­i­nen sen sijaan sekä tukee jär­jestäy­tynyt­tä rikol­lisu­ut­ta että pahen­taa alt­ti­iden ihmis­ten koukut­tumista ja ter­veysongelmia. Se että “min­ul­la” tai “sin­ul­la” ei ole suur­ta riskiä riip­pu­vu­ud­es­ta tai muista ongelmista ei tarkoi­ta, etteikö mei­dän tuke­mamme käyt­tökult­tuuri aiheut­taisi hait­taa niille, joille hai­tat kertyvät.

  74. O.S:“Kannabikseden on kyl­lä aika työlästä jäädä koukkuun.”

    Ei kyl­läkään ole, ihmiset eivät vain tun­nista riip­pu­vu­u­den eri­laisia muo­to­ja. Fyysi­nen on vain yksi kolmes­ta pääri­ip­pu­vu­ud­es­ta. Sen lisäk­si ovat henk­i­nen ja sosi­aa­li­nen riip­pu­vu­us. “Kaverei­den kanssa käy­dään juh­li­mas­sa ja ote­taan par­it hat­sit” on usein kuul­tu lause. Tuo on sosi­aal­ista riip­pu­vu­ut­ta, johon saat­taa sisäl­tyä henk­i­nen ja fyysi­nenkin ulottuvuus. 

    Kaupungeis­sa näkee yhä enenevässä määrin mustis­sa laseis­sa kulke­via työiässä ole­via. Kel­lon­a­jas­ta voi päätel­lä, että kaver­it eivät ole mukana työelämässä. Ja nimeno­maan useim­miten miesh­enkilöt. Naiset ovat tämänkin suh­teen parem­pia elämänhallinnassa. 

    Lukuisat tieteel­liset tutkimuk­set todis­ta­vat kannabik­sen riip­pu­vu­us­funk­tion, kovem­mista huumeista puhu­mat­takaan. “Recent data sug­gest that 30% of those who use mar­i­jua­na may have some degree of mar­i­jua­na use dis­or­der. Peo­ple who begin using mar­i­jua­na before the age of 18 are four to sev­en times more like­ly to devel­op a mar­i­jua­na use dis­or­der than adults.” (Nation­al Insti­tute on Drug Abuse, 2020) 

    Ed. on vain yksi esimerk­ki lukui­sista saman­laisia tulok­sia esit­tele­vistä tutkimuksista. 

    Ihmisel­lä on vah­va taipumus luot­taa ja uskoa aikaisem­min omak­sumaansa jokaises­sa asi­as­sa. Vaik­ka kannabik­ses­ta tuo­taisi­in maail­man kaik­ki tutkimuk­set, jois­sa hait­to­ja on vahvis­tet­tu, niin kannabiswanna­bet eivät muu­ta asen­net­taan niidenkään fak­to­jen perus­teel­la. Aivan totaal­i­jär­jet­tömät hoke­mat kumoa­vat tieteel­liset näytöt tuos­ta noin vaan. 

    Anteek­si O.S. vah­va ilmaisu, mut­ta niitä (hokemia ja hok­i­joi­ta) on muitakin…

      1. Dis­or­der on suomek­si kään­net­ty Häir­iö. Jopa suolany­liku­lu­tus aiheut­taa elim­istössä Häir­iötä ja kuitenkaan emme ole kieltäneet suo­laa tai aset­ta­neet suo­lalle oma eril­listä suolaveroa. Muis­tan että kir­joitit blo­gis­sasi 2020 eloku­us­sa sok­eriveros­ta. Itse näk­isin että sok­eri-ja suolavero olisi vai­h­tote­htona saman­lainen kuin alko­holi-ja tupakkavero. Jos kannabis lail­lis­te­taan Suomes­sa joskus niin sil­loin pitäisi säätää erilli­nen kannabisvero joka on hiukan saman­lainen kuin alko­holi-ja tupakkavero

      2. Kuten Eemil tote­si, se on nimeno­maan se että mil­laisi­in jengei­hin oma lap­si voi joutua, jos alkaa käyt­tää kannabista, joka huolestut­taa. Lähtöko­htais­es­ti tämän päivän 40–60 vuo­ti­ail­la, kaupungeis­sa asuvil­la teinien ja nuorten aikuis­ten van­hem­mil­la ei ole sel­l­aista sosi­aal­ista taus­taa että olisi sen kaut­ta han­kit­tua omaa koke­mus­ta poltet­tavista, miedom­mista huumeista. Voi olla että kolmekymp­piset sinkut suh­tau­tu­vat posi­ti­ivisem­min ja n 70-vuo­ti­aat jot­ka oli­vat hip­pili­ik­keessä aikoinaan mukana. 

        Jos 40–60 vuo­tias äänestää Vihreää Liit­toa niin se johtuu muista syistä kuin hei­dän aja­mas­taan huume­poli­ti­ikas­ta. Vihre­itä äänestetään esim että olisi vai­h­toe­hto kokoomus­lais­ten ja muiden oikeistop­uoluei­den kri­ti­ikit­tömyy­delle autoilun suh­teen. Auto on kokkarei­den huume.

    1. Eemil hyvä, ensik­si kaik­ki nautin­to-aineet aiheut­ta­vat riip­pu­vu­u­den. Hyvä esimerk­ki on kahvi jota kulute­taan Suomes­sa per henkilö 9,3 kg vuodessa. Kahvi ei ole suo­ma­lainen tuote.Kahvia vil­jel­lään eteläisel­lä pal­lon­puoliskol­la hyvin eri­lai­sis­sa olo­suhteis­sa kuin Suomen ilmas­to. Kuitenkin suo­ma­laiset kulut­ta­vat kahvia eniten henkeä kohden niistä mais­sa jos­sa kahvi ei kas­va luon­nol­lises­sa olo­suh­teessa . Kahvi sisältää kofei­inia jon­ka ter­veysvaiku­tuk­set ovat tiedos­sa. Kofei­i­ni ei ole mitenkään ter­veel­listä elim­istölle. Emme ole Suomes­sa pistäneet kahville ikära­jaa kuten olemme alkoholille . 

      Ain­oa tapa on olisi Suomes­sa kon­trol­loi­da kofei­inin kulu­tus­ta, jota saa myös ener­gia­juomista jois­sa ei ole lail­lista ikära­jaa vaik­ka sitä jos­sain kaupois­sa ei myytäisi alaikäisille niin ener­gia­juo­mia voi ostaa ihan vapaasti ilman ikära­jaa, olisi erilli­nen kofei­inin valmis­tusvero. Osmo Soin­in­vaara kir­joit­ti blo­gis­sa 16.8.2020 Sok­eriveron ottamista käyt­töön .Aloite tuli itse asi­as­sa panimoteollisuudelta. 

      Suomes­sa viimek­si kahvin kulu­tus­ta kon­trol­loiti­in rauhanaikana vuon­na 1756 kun Ruotsin kuningas Aadolf Fredrikin toimes­ta otet­ti­in käyt­töön kahvinkiel­to­la­ki. Ain­oa tapa kon­trol­loi­da nykyään kahvia olisi se että kahvin maail­man­markki­nahin­ta nousisi niin ylös että siitä tulisi ylel­lisyys­tuote ja samal­la kofei­i­ni riip­pu­vu­us vähenisi kahvin kaut­ta. Muiden kofei­ini­tuot­tei­den kohdal­la asi­aa voisi paika­ta oma­l­la kofeiiniverolla. 

      Mik­sei kannabis­tuot­tei­ta voisi verot­taa korkeam­mal­la verol­la kuten verote­taan tupakkaa ja alkoholia?

      Kannabista ei voi ver­ra­ta mar­i­jua­naan se olisi sama jos kotikal­jaa ver­rataan viski­in. Ymmär­rän että tämänkin ver­taus on kär­jis­tus mut­ta sen tiedän että perusk­oulus­sa on sal­lit­tu oppi­laille kotikal­jan juon­ti ilman kon­trol­lia. Olen tämän itse kokenut. Kuitenkin mon­es­sa län­si­mais­sa tämä olisi kokanaan kiel­let­ty jopa kotikal­jan kohdal­la. Esim Yhdys­val­lois­sa ei sal­lit­taisi edes valmis­taa kotikal­jaa ollenkaan kos­ka siinä on itse asi­as­sa alko­ho­lia. Onko Eemil tietoinen siitä että kotikal­jas­sa on alko­ho­lia? Ymmär­rän että Koskenko­r­valle on maakun­niss hyvin organ­isoitu lob­by joka hoitaa koskenko­r­van pr-osastoa. 

      Anteek­si Eemil vah­va ilmaisu, mut­ta niitä (hokemia ja hok­i­joi­ta) on muitakin kuin kannabiswanna­bet kuten maakun­tien Pro-Koskenkorva-liike.Etenkin Poh­jan­maal­la jos­sa Koskenko­r­van tehtaat sijait­se­vat. Olemme pääkaupunkiseudul­la siir­tyneet vii­ni lin­jalle kuten naa­puri­maamme Ruotsin ansioikkaat ja val­is­tuneet kulut­ta­jat ovat myös tehneet ajat sitten.

      1. Suomes­sa ja Ruot­sis­sa rait­tius­li­ike ja naisas­iali­ike kehot­ti aikoinaan yli 100 vuot­ta sit­ten ihmisiä jär­jestämään koton­aan juh­lia jois­sa ei juo­da alko­ho­lia vaan tar­joil­taisi­in vieraille kahvia. Sel­l­ais­ten juh­lien luon­teeseen kuu­lui kanssa ettei tar­jot­tu lämpim­iä ruokia vaan kakkua ja leivon­aisia “seit­semän sort­tia”. Se että kahvin saatavu­us on oll­lut joskus huonoa että sitä on jopa salakul­jetet­tu, on toinen jut­tu, mut­ta sitä ei ole luokitel­tu mik­sikään päi­h­teek­si vaik­ka kofei­i­ni aiheut­taa riip­pu­vu­u­den, kos­ka kahvin juomis­es­ta ei pää mene sekaisin. Siitä on todet­tu ole­van jopa hyö­tyä tarkku­ut­ta vaa­tivis­sa töissä. 

        Kotikal­jas­sa saa olla alko­ho­lia enin­tään 2.8 % eli saman ver­ran kuin ns ykkö­solues­sa, mut­ta kau­pas­sa myytävässä on nyky­isin 1.5–2%, kuten simas­sakin . Jos juo litrankin sel­l­aista niin ei siitä juuri päi­hdy. Ennen noin mieto­ja ei las­ket­tu alko­holi­juo­mak­si ja lapsetkin sai­vat ostaa niitä , mut­ta joskus 2000-luvul­la tuli muu­tos. Nythän ei saa edes ostaa likööritäyt­teisiä kon­ve­hte­ja jos on alle 18 v. Sitä en tiedä sisältääkö ruokalois­sa ja muis­sa suur­talouk­sis­sa tar­jot­ta­va kotikal­ja ollenkaan alko­ho­lia. Uskoisin että ei nyky­isin enää, tai ei ainakaan niis­sä jois­sa lapset saa­vat juo­da sitä. 

        En usko että hamp­pu jota jotkut kas­vat­ta­vat koton­aan suurte­ho­lamp­pu­jen alla aiheut­taen kovan sähkölaskun, tähtäävät niin mietoon laatu­un että sitä voisi rin­nas­taa kotikal­jaan, vaan halu­a­vat siitä kyl­lä mah­dol­lisim­man voimakasta.

    2. “Ihmisel­lä on vah­va taipumus luot­taa ja uskoa aikaisem­min omak­sumaansa jokaises­sa asi­as­sa.” MOT. Ja jos joku aloit­taa minkä tahansa päi­h­teen sään­nöl­lisen käytön alaikäisenä, ongel­ma on jos­sain ihan muual­la kuin itse päihteessä.

  75. Tiedän, ja tutkimuk­ses­sa kuvailti­in näitä dis­or­de­ja, jot­ka täyt­tävät riip­pu­vu­u­den oireku­vat. Kyse on tutkimuskielestä, jol­la kuvataan riip­pu­vu­ut­ta mon­en­laisil­la elim­istön reak­tioil­la. Ei siis yhdel­lä sanal­la , riippuvuus.

    Ja taas blokataan tietoa, mikä on ris­tiri­idas­sa aikaisem­min pääte­tys­tä kan­nas­ta asi­aan (kannabik­sen ter­veysvaiku­tuk­set ovat lieviä).

    Sosiaalidemonaatti:“Ja niistä jot­ka ovat kannabik­seen koukus­sa iso osa on juuri näitä joil­la on korkea riippuvuusalttius.”

    Peuku­tus ! Huumei­den lib­er­al­isoin­ti on juuri erit­täin paha monion­gel­maisille yksilöille. Kannabik­ses­sa vedo­taan hyväo­sais­ten hal­li­t­ulle käytölle, jos­sa ei muka ole riip­pu­vu­ut­ta mukana. Kansan­ter­vey­dessä tul­si men­nä heikom­pi­en mukaan ja luo­da sen mukaista politiikkaa. 

    Ilman tätä sosioekonomiset erot kas­va­vat entisestään.

    1. Eemil mik­si et edelleen usko tai myön­nä että viinan käytön ter­veysvaiku­tuk­set ovat vakavem­pia kuin kannabiksen?Eikö myös kansan­ter­vey­dessä tul­si men­nä heikom­pi­en mukaan ja luo­da sen mukaista alko­holipoli­ti­ikkaa jos­sa viinan hait­toa ale­taan kun­nol­la kon­trol­loimaan eikä demon­isoi­da ulko­maalaisia päi­hteitä joiden ter­veysvaiku­tuk­set ovat vähäisem­piä kuin koti­maiset. Nuo sosioekonomiset erot kas­va­vat sen takai kos­ka Viros­ta tuo­tu alko­holi on halvem­paa kuin monop­o­lista oste­tut. Olisi parem­pi hajot­taa monop­o­li niin että väkem­mät viinat pysyvät Alkos­sa mut­ta miedot siiretään lisenssi­jär­jeste­lyn mukaises­ti ruokakaupoi­hin ja niiden anniskelu kel­lon aikaa kon­trol­l­i­daan samal­la taval­la kuin keski­olu­en myyntiä.Ainoa perustelu puo­lus­taa viinaa ja vähätel­lä sen sosioekonomisia hait­to­ja yhteiskun­nas­sa on se että maakun­nan etenkin Poh­jan­maan Pro-Koskenko­r­va liike puo­lus­taa omia etu­ja kos­ka omis­taa Ano­ra Groupin osakkei­ta Helsin­gin pörssis­sä ja Ano­ra Groupin tehtaat ovat Poh­jan­maal­la. En näe mitään muu­ta syytä kuin se että Pro-Koskenko­r­va liike ajaa omia etu­ja maakun­nis­sa etenkin Pohjanmaalla

  76. Fidel:“Ja jos joku aloit­taa minkä tahansa päi­h­teen sään­nöl­lisen käytön alaikäisenä, ongel­ma on jos­sain ihan muual­la kuin itse päihteessä.”

    Kyl­lä, ja päi­h­teen liialli­nen käyt­tö on ongel­ma ihan mis­sä iässä tahansa. Päi­hdekas­va­tus ymmär­retään nähdään usein kapea-alaise­na. Luul­laan sen ole­van turmi­olan tommi-sovelluksia.
    Koulus­sa lapset saa­vat syven­tävän mallin mukaisen päi­hdekas­vatuk­sen tarhas­ta- toisen asteen lop­pu­un. Se sisältää tietoa , taitoa ja asen­tei­ta. Mut­ta se , mikä usein jää huo­maa­mat­ta on koulun ja kol­man­nen sek­torin anta­ma kokon­aiskas­va­tus. Jos par­il­la käsit­teel­lä yrit­täisi kuva­ta, niin se on kas­va­tus­ta ihmisyy­teen ja oman per­soon­al­lisu­u­den ymmärtämiseen.

    Tas­apain­oinen ihmi­nen pystyy oman elämän hallintaan , vaik­ka kohtaisi vaikeuk­si­akin. Tietysti kodit ovat tässä avainase­mas­sa, yhteiskun­ta tukee parhaansa mukaan. Kannabiskysymyk­sessä nuo­ria ja vaike­as­sa ase­mas­sa ole­via ihmisiä suojellen.

    Somani:“miedot siiretään lisenssi­jär­jeste­lyn mukaises­ti ruokakaupoi­hin ja niiden anniskelu kel­lon aikaa kon­trol­l­i­daan samal­la taval­la kuin keski­olu­en myyntiä…”

    Siinä tulisi käymään samoin , kuin kävi keski­olu­en vapaut­tamises­sa. Käyt­tö räjähti pil­vi­in, sinne suun­tau­tu­isi myös kannabik­sen käytön käyrä sen dekriminalisoinnissa.

    Olen täysin samaa mieltä Somanin kanssa alko­holin haitoista, samoin Keskus­ta. Olen jopa vielä huolestuneem­pi kuin Somani, sil­lä en suurin sur­minkaan dekrim­i­nal­isoisi kannabista lisäämään tätä haittaa. 

    Somani :” Pro-Koskenko­r­va liike puo­lus­taa…” vil­li salaliittoteoria 🙂

    Sket­si­hah­mo Pro-Koskenko­r­va: tiedät­te­hän Q‑anon liik­keen sarvipäähah­mon, joka mesoi kon­gressin val­tausku­vis­sa. Pro-Koskenko­r­van sarvipäätä vas­taa­va hah­mo voisi olla jus­si­paidas­sa ja päässään kar­valak­ki, läpät auki (Heik­ki Kin­nunen mie­len­sä­pa­hoit­ta­jan rooli-asu) Kädessä voisi kei­hään sijas­ta olla olter­man­nin sauva.

    Pro-Koskenko­r­va liike lähtisi poh­jan­maal­ta trak­tor­eil­la ja val­taisi eduskun­tat­alon. Vaa­timuk­se­na olisi vapaut­taa Koskenko­r­vavi­ina ruokakaup­poi­hin. Val­taus kyl­lä tyre­hty­isi omaan mah­dot­to­muu­teen­sa, kun rähinävi­ina menisi jäseni­in ja koko kap­ina­poruk­ka kör­mähtäisi salien käytäville.

    1. Muuten ana­ly­y­sisi on ihan oikean­su­un­tainen mut­ta alko­holinku­lu­tus alkoi nous­ta Suomes­sa 1969 jäl­keen suuri­malti osin muista syistä kuin keski­olu­en myyn­ni­in sal­limis­es­ta ruokakaupoissa:
      — Ennen 1969 piti alko­holin ostamista varten esit­tää ns viinako­rt­ti johon jokainen ostok­er­ta leimat­ti­in, ja kuukaudessa sai ostaa vain tiet­ty määrä
      — Ennen 1969 ei maaseudul­la saanut myy­dä tai anniskel­la alko­ho­lia, vain kaupungeis­sa oli Alkon myymälöitä ja rav­in­toloi­ta. Maaseudun hotel­lien rav­in­toloi­hin eivät paikalliset asukkaat saa­neet men­nä edes.
      — Ennen 1969 naiset eivät saa­neet men­nä rav­in­toloi­hin ilman miesseu­ralaista (ei ehkä koskenut yliop­pi­laskun­tien ja osakun­tien ym kerhoja)
      — Mon­et rav­in­to­lat vaa­ti­vat asi­akkail­ta pukeu­tu­mista kalli­isi­in vat­teisi­in eikä joumia saanut tila­ta jos ei samal­la syönyt
      — Ulko­maan­matkailu alkoi lisään­tyä 1970-luvul­la ja suo­ma­laiset pää­sivät tutus­tu­maan muiden maid­en ruo­ka- ja juomatottumuksiin. 

      Eli alko­ho­lila­ki joka astui voimaan 1969 oli yksi luokkay­hteiskun­nan purku­toimen­pide. Ihmette­len sitä mik­si jotkut keskusta­laiset halu­aisi pala­ta noi­hin van­hoi­hin kansalaisia erot­tele­vi­in käytän­töi­hin? Kris­til­lis­demokraat­tien kan­nan ymmär­rän mut­ta he ovat muutenkin pihal­la asioista.

    2. Eemil, oletko siis todel­la sitä mieltä että keski­olu­en vapaut­ta­mi­nen oli sinus­ta alko­holipoli­ti­ikan kohdal­la virhe arvio? 

      Syy mik­si itse kan­natan Alkon monop­o­li jär­jestelmän hajot­tamista tai purkua kah­teen osaan eli väke­vien alko­holi­juomien myyn­nin pitämistä Alkos­sa ja mieto­jen alko­holi­juomien myyn­nin sal­lim­ista ruokakaupois­sa on Viron tuon­nin vähen­täm­nen . Viron tuon­ti on ylivoimais­es­ti suurin tek­i­jä jos­ta Suo­mi menet­tää vero­tu­lo­ja kun ne verot mak­se­taan ALV:ina Viroon. 

      Eemil, kyl­lä sin­un pitäisi tietää Poh­jan­maal­la asu­vana mikä oli Pro-Koskenko­r­va liike ! Jos todel­la pidät Pro-Koskenko­r­va liiket­tä Q‑anon liik­keen kaltaise­na liik­keenä niin kotiseu­tua puo­lus­ta­vana henkilönä mik­si pidät Poh­jan­maal­la syn­tynyt­tä hyvää tarkoit­taavaa Pro-Koskenko­r­va liiket­tä jonkin­laise­na salali­it­to­te­o­reetikkoiden liik­keenä? Liike joka nimeno­maan pyr­ki puo­lus­ta­maan koti­maista omis­tus ja koti­maista viinaa .
      Pro-Koskenko­r­va liike on nimeno­maan Poh­jan­maal­la syn­tynyt kansalais­li­ike joka puo­lusti Koskenko­r­van valmis­tus­ta ja vas­tusti Alt­ian pörssi listausta. 

      En tiedä mik­si puo­lu­s­tat Koskenko­r­vaa mut­ta vas­tu­s­tat mieto­jen alko­holi­juomien myyn­nin vapaut­tamista ruokakaupoi­hin jol­la nimeno­maan pyrit­täisi­in ehkäisemään Viron tuontia. 

      Onko Eemilil­lä kak­sois­stan­dar­di suh­tau­tu­mi­nen alko­holi­in? Nimeno­maan Pro-Koskenko­r­va liike puo­lusti Koskenko­r­van valmis­tus­ta Suomes­sa ja vas­tusti Alt­ian pörssi lis­tau­tu­mista. Pro-Koskenko­r­va liiket­tä voi ver­ra­ta Pro-Apu­lan­ta liik­keeseen (enkä tarkoi­ta sitä rock yhtyet­tä) joka vas­tusti aikoinaan Kemi­ran ja Dynea fuusiota

      Onko tämä muka sol­i­daarisu­ut­ta mui­ta poh­jalaisia kohtaa, Eemil?, Min­un täy­tyy tode­ta että sin­ul­la Eemil, on erit­täin mie­lenki­in­toinen huumor­in­ta­ju ja erit­täin taita­va tyyli impro­vi­soi­da asioi­ta lop­pu­un asti.

    3. Eemille, olet var­maan tietoinen siitä että Vihreät ovat vas­tus­ta­neet muun muas­sa Euroopan par­la­men­tis­sa Nord­Stream 2:sta kun taas Keskustapuolue on taas vas­tus­tanut Venäjän talous­pakot­tei­ta vuodes­ta 2014 vain sen takia kos­ka maat­alous Suomes­sa tuot­taa bulkkia joka ei mene muiden maid­en markki­noille kau­pak­si kuin pelkästään Venäjän ja Valko-Venäjän. Tämänkin on maat­alouden heikkous Suomes­sa kun se on impanut Venäjän kehit­tymät­tömiä markki­noi­ta ja ahmin­ut Suomes­sa ylisu­uria maat­alous­tukia ilman että mitään laadullista edis­tys­tä olisi tapah­tunut elin­tarvikkei­den tuotannossa.

      Suomen ener­gia tuotan­to ei ole niinkään riip­pu­vainen Venäjän ener­gias­ta kos­ka pääasi­as­sa tuon­ti ener­gia tulee Suomeen pääasi­as­sa Pohjo­is­maid­en yhteis­es­täen­er­gia markki­noil­ta jos­ta suurin tuot­ta­ja on nor­jalainen vesivoimaa joka ohjataan Suomeen kan­ta verkkoon sähkön siir­ron kaut­ta. Muu Län­si-Euroop­pa pääasi­as­sa Sak­sa ja Benelux­maat ovat riip­pu­vaisia venäläis­es­tä maakaa­sus­ta. Ran­skas­sa sähkö tuote­taan pääasi­as­sa ydin­voimal­la ja maakaa­su tulee Ran­skaan itse asi­as­sa suurel­la volyymil­la Alge­ri­as­ta LNG kul­je­tusten kautta.

      Venäjän ener­gias­ta on riip­pu­vaisia pääasi­as­sa isot kehit­tyvät kansan­taloudet kuten Kiina. Intia joka on ollut Venäjän läheinen liit­to­lainen 1970-luvul­ta alka­en aina Neu­vos­toli­iton hajomiseen asti tekee tiivi­im­pää yhteistyötä muun muas­sa kau­pal­lisel­la puolel­la ja tur­val­lisu­u­den puolel­la Yhdys­val­tain kanssa. Int­ian toisek­si suurin kaup­pakump­pani on Yhdis­tyneet Ara­biemi­irikun­nat ja Sau­di-Ara­bia jot­ka ovat huo­mat­tavia öljyn tuottajamaita. 

      Eemil on mon­es­sa yhtey­dessä kri­ti­soin­ut Helsin­gin ener­giaa siitä että se ostaa Venäjältä haket­ta ja maakaa­sua vaik­ka todel­lisu­udessa Helsin­gin ener­gial­la on myös osakkaana Olk­ilu­odon ydin­voimalas­sa sekä tuulivoima on myös keskeisessä ase­mas­sa Helsin­gin ener­gian sähkön tuotan­nos­sa. Helsin­gin ener­gia on pääasi­as­sa yliomavarainen. Sopii kysyä mik­si koti­maas­ta ei saa­da edullisem­paa haket­ta vaik­ka MTK ja Keskustapuolue kri­ti­soi­vat jatku­vasti Venäjän tuon­tia? Eemil on var­maan tietoinen siitä että Poh­jainen Suo­mi käyt­tää ener­gian tuotan­nos­sa pitkän tähtäi­men uusi­u­tu­vaa ener­giaa eli turvet­ta. Myös Venäjä on yksi maail­man suurim­mista turpeen tuot­ta­jista aina 1920-luvul­ta vuo­teen 1980 turve oli öljyn ja maakaa­sun jäl­keen kol­man­nek­si eniten käytet­ty ener­gia muo­to Venäjäl­lä. Suomes­sa ener­gian tuotan­to saavut­taa omavaraisu­u­den tämän vuo­den kesäl­lä kun Olk­ilu­o­to 3 kiin­nit­tyy kokon­aan val­takun­nan verkkoon tämän vuo­den heinäkuussa.

    4. Pieni his­to­ri­alli­nen ker­taus tuo­hon Leninin lah­jaan jos­ta Putin puhui sil­loin kun oli päät­tänyt hyökätä Ukrainaan. Lenin oli jo 1917 luvan­nut Ukrainalle itsenäisyy­den mikäli hän pääsi val­taan Venäjäl­lä. Vuon­na 1918 Ukraina (jon­ka raja oli vas­tasi pääasi­as­sa samaan kuin nykyisen Ukrainan rajo­ja) oli julis­tanut itsenäisek­si Sak­san ja Itä­val­ta-Unkarin keis­arikun­tien tuel­la joka tuol­loin miehit­ti Ukrainan nyky­istä aluet­ta johon liitet­ti­in myöhem­min toisen maail­man­so­dan jäl­keen aluei­ta Puo­las­ta. Tämän alueen bol­se­vi­ki sai­vat takaisin sen jäl­keen kun Neu­vos­to-Venäjä ja Puo­la oli­vat neu­votelleet Riian rauhan­sopimuk­ses­sa maid­en välisen rauhan vuon­na 1920. Tässä rauhas­sa Ukraina jaet­ti­in kah­teen osaan Puo­laan ja Neu­vos­to-Venäjän välille. Kun Neu­vos­toli­it­to viral­lis­es­ti perustet­ti­in vuo­den 1922 liit­tosopimuk­sel­la Mosko­vas­sa jos­sa oli edus­ta­jia Venäjästä, Ukrainas­ta , Valko-Venäjästä ja Tran­skaukasian neu­vos­to­tasaval­las­ta (johon kuu­lui siisti tuol­loin Arme­nia, Azer­baidžan ja Geor­gia) oli uudessa Neu­vos­toli­iton perus­tus­lais­sa pykälä joka sal­li tasaval­to­jen eroamisen Neuvostoliitosta. 

      Tämä etuoikeus oli käytössä aina siihen asti kunnes Neu­vos­toli­it­to hajosi. Tämä pykälä joka oli vuosien 1924 , 1936 ja 1977 Neu­vos­toli­iton perus­tus­lais­sa oli nimeno­maan se koh­ta mitä Putin kri­ti­soi kak­si päivää sit­ten. Putin ei siis kri­ti­soin­ut Suomen itsenäisyyt­tä kos­ka Suo­mi ei koskaan ollut viral­lis­es­ti osa Venäjän keis­arikun­taa vaan autonomi­nen suuriruhti­naskun­ta kuten oli myös ns. Kongressi-Puola

    5. Eemil, en ole huo­man­nut tässä keskustelus­sa että kukaan olisi syyl­listänyt Keskus­tan ole­van syylli­nen Putinin nykyiseen val­loi­tus­poli­ti­ikkaan. Totesin vain että Keskus­tas­sa on ollut vaikut­ta­ji­na van­han 1970-luvun K‑linjan perin­nön jatka­jia vaik­ka nykyi­nen Keskus­tan johto on syn­tynyt sen jäl­keen kun K‑linjan val­tase­ma menet­ti merk­i­tyk­sen­sä Keskus­tas­sa . Lop­ulli­nen niit­ti tuli kun K‑linjalle kun Paa­vo Väyry­nen luopui Keskus­tan puheen­jo­hta­ju­ud­es­ta 1990 ja hänen tilalle nousi K‑linjan ulkop­uolelta puheen­jo­hta­jak­si Esko Aho ‚joka nyt jät­ti Sber­bankin kun huo­masi että lai­va on aja­mas­sa karille.

      Eemil suoit­te­len luke­m­ana Paa­vo Väyry­sen kak­si uut­ta blo­gi kir­joi­tus­ta Ukrainas­ta. Min­ua häm­mästyt­tää Paavon suo­ranainen Venäjään kohden osoitet­tu tuenosoi­tus ja Ukrainan syyt­tämi­nen tästä sodas­ta. Juuri Kepun K‑linjan mukaises­ti Paa­vo pitää yllä per­in­töä yllä.

    6. Eemilille tiedok­si että Puo­lus­tus­valiokun­nan jäsen Vihrei­den Atte Har­janne joka on ilma­so­tak­oulun eli Reservi­upseerik­oulun käynyt reservin kapteeni on tukenut Eduskun­nas­sa asei­den vien­tiä Ukrainaan täl­lä het­kel­lä. Ain­os­taan tätä poikkeusta vas­tusti demarei­den Krsti­na Salo­nen, Perus­suo­ma­lais­ten Ville Tavio, Kepun Juha Pylväs , Vasem­mis­toli­itonm Jus­si Sara­ma ja kaiken huip­puna ja viimeisenä mut­ta ei vähäisim­mänä Ano Tur­tiainen . Jopa Hei­di Hau­ta­la on julkises­ti sanonut että Naton tulisi kut­sua Ruotsin ja Suomen jäseniksi. Joten kyl­lä Eemil Viheät tietää mikä tämän het­ki­nen tilanne mut­ta kuten huo­mamme Kepu ei Juha Pylvään kan­nan­otol­la ole ajan­tasal­la kun van­hat K‑linjan edus­ta­jat ovat onnis­tuneet vaikut­ta­maan näinkin kauan Kor­si­mon, Kekkosen ja Kar­jalaisen puolueen uusi­in lupauksiin.

    7. Eemil, jos tiedät asioista jotain niin koi­ta ottaa asioista selvää ennen kuin kysyt mitään. Esim tässä kohtaa se näkyy selvästi kuin­ka et ota asoista selvää;
      R.Silfverberg:“kyllä mah­dol­lisu­us myy­dä öljyä ja kaa­sua muualle”

      Eemil: Minne ? Sak­saan myy­dään maakaa­sua, ja se on yksi pakot­tei­ta vas­taan haraa­va maa. 

      Oletko Eemil tietoinen että Kiinal­la on 3 645 km pitkä raja Venäjän kanssa ja Kiinan talous kas­vaa koko ajan. Sen ener­gianku­lu­tus on merkit­tävä tek­i­jä maail­man taloudessa. Kiina ei ole omavarainen ener­giantuotan­nos­sa joten Venäjä voi aina lisätä maakaa­sun vien­tiä Kiinaan. Syy mik­si näin ei ole tehty on se että Kiina ja Venäjä ei ole päässyt sop­u­un hinnasta. 

      Sak­sa ja Benelux­maat ovat riip­pu­vaisia Venäjän maakaa­sus­ta mut­ta ei niinkään Ran­s­ka (joka ostaa jo 11% maakaa­sus­ta Alge­ri­as­ta) ja Bri­tan­nia jol­la on omaa maakaa­sua Poh­jan­merel­lä . Sak­sa toden­näköis­es­ti investoi tämän sodan lop­putu­lok­se­na LNG ter­mi­naalei­hin ja samoin Hol­l­lan­ti ja Bel­gia. Myös Pohjois-Afrikan reit­ti maakaa­sulle ‚joko LNG:nä , tai meriputke­na Alge­ri­as­ta Marokon kaut­ta Espan­jaan ja edelleen Ran­skaan on vaihtoehto

      Kyl­lä Euroopal­la on vai­h­toe­hto mut­ta oikea kysymys on se että mik­si Venäjä ei ole kehit­tänyt kansan­talout­taan siihen suun­taan mitä esim Sau­di-Ara­bi­al­la on suun­nitelmis­sa ja mitä Qatar ja Ara­biemi­raatit ovat jo 25 vuo­den aikana tehneet jot­ta riip­pu­vaisu­us öljys­tä ja kaa­sus­ta olis pienempi.

      1. R.S:“Saksa toden­näköis­es­ti investoi tämän sodan lop­putu­lok­se­na LNG ter­mi­naalei­hin ja samoin Hol­l­lan­ti ja Bel­gia. Myös Pohjois-Afrikan reit­ti maakaa­sulle ‚joko LNG:nä , tai meriputke­na Alge­ri­as­ta Marokon kaut­ta Espan­jaan ja edelleen Ran­skaan on vaihtoehto”

        Somani uno­htaa nyt vihrei­den mis­sion. EU irti fos­si­il­i­taloud­es­ta 2035 ja Suo­mi maail­man ensim­mäisek­si hiilineu­traa­lik­si hyv­in­voin­ti­val­tiok­si. Nuo kaik­ki kaa­suputk­i­hankkeet ovat kiel­let­ty vihrei­den määräyksestä.

        Venäjä voi myy­dä kaa­sun­sa Kiinaan, mut­ta se vaatii mas­si­iviset investoin­nit infraan. Rahan­tu­lo lakkaa Euroopas­ta. Toisek­si Putinil­ta katoaa ener­gia­toim­i­tusten mukana kiristys­ru­u­vi kyseessä ole­vi­in valtioihin.

        https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008635747.html

        “Alek­san­teri-insti­tuutin Venäjän ympäristö­politiikan pro­fes­sori Veli-Pekka Tynkky­nen uskoo, että Venäjä saat­taa pyrk­iä myös hidas­ta­maan Euroopan energia­siirtymää. Hänen mukaansa tuskin on sat­tumaa, että Venäjä piti tal­ven ajan kaa­su­toim­i­tuk­set Euroop­paan min­imis­sä. Se voimisti ener­gian hin­tapi­ikke­jä kaikkial­la Euroopas­sa, myös Suomessa.

        ”Tavoite oli saa­da EU polvilleen tässä tilanteessa, kun Putin halu­aa haas­taa Ukrainan. Se luo sisäpoli­it­tisen paineen.”

        Pop­kos­to­va muis­tut­taa, että Venäjän kaa­sun kor­vaami­nen esimerkik­si amerikkalaisen nestemäisen maakaa­sun eli lng:n lai­va­toim­i­tuk­sil­la voi tul­la hyvin kalliiksi. ”

        R.S:“miksi Venäjä ei ole kehit­tänyt kansan­talout­taan siihen suun­taan mitä esim Saudi-Arabialla”

        Vas­taus: “Tynkky­sen näke­myk­sen mukaan kyse on pikem­minkin siitä, että juuri nykyi­nen hallinto on kietonut val­tansa kaa­su- ja öljy­tu­loi­hin niin tiivi­isti, ettei se kykene rim­puile­maan niistä eroon.”

        Somani mik­si kir­joi­tat esim. perus­suo­ma­laiset kor­rek­tisti, mut­ta keskus­tan joka ker­ta her­jaus­muo­dos­sa, kepu ? Tuo vie kir­joituk­selta uskot­tavu­u­den nollaan.
        ” ilma­so­tak­oulun eli Reservi­upseerik­oulun” ei kyl­lä ole noin, paha virhe.”

    8. Eemil, viimek­si eilen Sak­san liit­tokans­leri ilmoit­ti että Sak­sa aikoo investoi­da LNG ter­mi­naalei­hin. Nykyisessä Sak­san hal­li­tuk­ses­sa on myös vihreät mut­ta eivät ole määräävässä enem­mistössä. Jos Eemil tietää todel­liset fak­tat noista kaa­suputk­i­hankkeista ei ole Vihreät yksin vas­tus­ta­neet vaan muun muas­sa vas­tus­tanut Euroopan par­la­men­tis­sa muun muas­sa Euroopan kansan­puolueen ja Renew­al Europen sekä sosial­istien ja demokraat­tien ryh­män jäsenet. Tasapuolisesti.Perussuomalaisten kan­ta on ollut myös kiel­teinen mut­ta toden­näköis­es­ti eri syistä. Venäläis­es­tä maakaa­sus­ta on eniten riip­pu­vainen Sak­sa ja Benelux­maat mut­ta maakaa­sun osu­us ei ole mitenkään eri­tyisen iso edes Sak­san kohdal­la. Myös Bri­tan­nia on riip­pu­vainen maakaa­sus­ta mut­ta ei niinkään venäläis­es­tä maakaasusta. 

      Nuo Investoin­nit Kiinaan on toden­näköis­es­ti Venäjän seu­raa­va han­ke. Ongel­ma ei ole logis­ti­ik­ka vaan se että Kiina on kova neu­vot­tele­maan hin­nas­ta. Kyseessä ei ole vain pohjoisamerikkalainen LNG maakaa­su vaan suures­sa roolis­sa on ja on täl­lä het­kel­lä Pohjois-Afrikan val­tioiden etenkin Alger­ian maakaa­su toim­i­tuk­set Välimeren putkea pitkin Ital­i­aan ja Ran­skaan. Tuo reit­ti valmis­tui jo 1983 .

    9. Eemil, tyylisi siteera­mal­la ulkop­uolisia asiantun­ti­joi­ta ei ihan vaku­u­ta min­ua kos­ka sin­un tieto­fak­tat on itsel­läsi vähäiset joten tur­vaudut pääasi­as­sa copy paste logi­ikalla siteera­mal­la alan ammat­ti­laisia mut­ta laa­ja monipuo­li­nen oma ana­lyysi lois­taa pois­sa olol­laan. Niin se ker­too siitä että Eemil että copy paste logi­ikkasi ei toimi. 

      Kun väität että min­un uskot­tavu­us fak­tois­sa ja argu­menteis­sä läh­estyy nollaa
      kos­ka käytän sanaa Kepu (tosin en aina mut­ta mon­es­sa yhtey­dessä käytän Keskus­ta tai Keskustapuolue .Kepu ei ole kyl­lä her­jaus­muo­to yhtä hyvin kuin Per­su ter­mi), tak­er­rut näin ollen pikku yksi­tyisko­hti­in vaik­ka sin­ul­ta puut­tuu kokon­aisu­us mon­es­sa yhtey­dessä ei vain tässä keskustelus­sa. Tuo
      ” ilma­so­tak­oulu eli Reservi­upseerik­oulu” oli vai
      osoi­tus siitä että Har­janne on Reservi­upseeri ei oikeas­t­aan muuta. 

      Eemil , sin­ulle on kyl­lä käynyt pahempia asia virheitä, kuten et edelleenkään hah­mo­ta Euroopan union­in maat­alous­poli­ti­ikkaa eli CaP:ta
      ver­sus kansal­liseen maat­alous­poli­ti­ikkaa toi­sista, et ero­ta vesi­jalan­jälkeä ja vedenku­lu­tuk­ses­ta tois­es­ta ja väität että öljy läm­mi­tyk­sel­lä pyörivät koti­maiset kasvi­huoneet ovat ympäristöys­täväl­lisem­piä talvit­o­maatin tuotan­toon kuin Espan­jas­sa tuote­tut vähem­mäl­lä ener­gianku­lu­tuk­sel­la on
      paljon suurem­pi asia virhe kuin min­ul­la tuo “ilma­so­tak­oulu eli Reserviupseerikoulu”.Olisin pitänyt pistää väli­in ja mut­ta tuli näp­päi­ly virhe, ei kyl­lä ole noin paha virhe kuin sin­un Eemil asi­avirheet tai Kepu sanan käyttö. 

      Näin ollen Eemil ana­ly­y­sisi ja näke­myk­set ovat hyvin saman­laisia kuin on Paa­vo Väyry­sel­lä ja hänen ana­ly­y­sis­sä. Ukrainas­ta . Paavol­la oli omas­ta mielestä ratkaisu ehdo­tus Ukrainan tilanteeseen mut­ta luet­tuani ne kak­si Paavon blo­gi kir­joi­tus­ta use­aan ker­taa en löytänyt punaista lankaa kos­ka niitä ei yksinker­tais­es­ti tuo­tu konkreet­tis­es­ti esi­in tai ne loisti poissaolollaan.

  77. Täl­lais­ten uutis­ten jäl­keen ei ole mikään ihme, että vihrei­den puhe parhaaseen tietoon perus­tu­vas­ta päätök­sen­teosta mm. ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nas­sa ei tun­nu uskottavalta.
    “– Ydin­voima ei tarvitse tätä [kestävän rahoituk­sen tak­sono­mi­an] leimaa, kos­ka siihen liit­tyy merkit­täviä ympäristöhait­to­ja. Se on ris­tiri­idas­sa tavoit­teen kanssa. Vaik­ka ydinen­er­giantuotan­to ei aiheuta päästöjä, koko elinkaari tuot­taa, [Hei­di] Hau­ta­la sanoi.”
    https://www.verkkouutiset.fi/vihreat-haluaa-kaasun-ja-ydinvoiman-pois-eun-kestavan-rahoituksen-uudistuksesta/#a48cbf02

  78. Vaa­likoneis­sa kär­keen tulee aika usein vihrei­den ehdokkai­ta ja aika usein noi­ta äänestänkin. Tosin seu­raavis­sa ek-vaaleis­sa ajat­telin kan­nat­taa SDP:tä jot­ta kokoomus (oletet­tu voit­ta­ja) ei pääse pul­laut­ta­maan Marinin puoluet­ta hal­li­tus­vas­tu­us­ta (ja ken­ties hal­lit­se­maan yhdessä PS:n ja keskus­tan kanssa). 

    Kun vihre­itä äänestän, val­it­sen nyt­tem­min miese­hdokkaan, kos­ka he todel­la ovat puolueen sisäl­lä vähemmistö. 

    Välil­lä vihreät tekevät käsit­tämät­tömän oloisia tem­pauk­sia, kuten oli Vihreän Lan­gan lakkaut­ta­mi­nen. Mil­leni­aalipolvi ei tun­nu ymmärtävän, mis­tä (laatu)journalismissa on kysymys. Iden­ti­teet­tipoli­it­ti­nen kohkaus voisi jäädä myös vähem­mälle, vaik­ka per­sut siihen usein haas­ta­vatkin. Talouden ja toimeen­tu­lon kovat kysymyk­set, kuten perus­tu­lo, takaisin agen­dan etualalle.

    1. Jos demarei­den kan­ta Nato-jäsenyy­den suh­teen ei muu­tu niin äänestämäl­lä demare­i­ta varmis­taa sen että Suo­mi on jatkos­sakin heit­to­pussi­na suur­val­to­jen välil­lä. Sama tietenkin voi sanoa keskustapuolueesta.
      Näil­lä kahdel­la isol­la puolueel­la joista aina jom­pikumpi on hal­li­tuk­ses­sa, on pää­vas­tuu siitä että Suo­mi ei ole saanut aikaisek­si han­kkia sitovia tur­vatakui­ta viimeisen 30 vuo­den aikana, kun se on ollut mahdollista.
      Venäjä tietenkin halu­aa että heil­lä on naa­puri­maa täyn­nä demarei­den ja keskusta­lais­ten kaltaisia hyödyl­lisiä idioot­te­ja joi­ta voi tarvit­taes­sa pelotel­la hiljaiseksi.

      1. Demarei­den ja keskusta­lais­ten erois­sa on myös siinä että toden­näköis­es­ti NATO:n vas­tus­ta­jia on demareis­sa vähem­män kuin Keskus­tas­sa joka johtuu siitä että demareis­sa on edelleen riv­i­jäs­en­inä paljon entisiä 1970-luvun Viet­namin sodan vas­taisen ajan ole­via Rauhan­puo­lus­ta­jien liiton jäseniä .

        Keskus­tas­sa on ollut aina K‑linjan perin­nön jatka­jia vaik­ka nykyi­nen Keskus­tan johto on syn­tynyt sen jäl­keen kun K‑linjan ase­ma Keskus­tas­sa menet­ti merk­i­tyk­sen­sä kun pres­i­dent­tiehdokaak­si tuli Johannes Viro­lainen eikä K‑linjan ja Mosko­van vaalipi­irin ykköse­hdokas Ahti Kar­jalainen. Lop­ulli­nen niit­ti tuli K‑linjalle kun Paa­vo Väyry­nen luopui Keskus­tan puheen­jo­hta­ju­ud­es­ta 1990 ja hänen tilalle nousi K‑linjan ulkop­uolelta tul­lut Esko Aho joka nyt jät­ti Sber­bankin kun huo­masi että lai­va on aja­mas­sa karille.

      2. R.Silfverberg:” Nato-jäsenyy­den suhteen”

        Putin on ilmoit­tanut soti­vansa Nato-laa­jen­tu­mista vas­taa. Olet­teko miet­ti­neet syitä mik­si Putin lähti juuri nyt liikkeelle ?

        Yht­enä syynä on tule­vaisu­u­den kehi­tyskulku , joka on Venäjän taloudelle kohtalokas. EU- ilmoit­ti siir­tyvän­sä ei ‑fos­si­iliseen talouteen pikavauhdil­la. Se merk­it­see vääjäämät­tä Venäjän vien­ti­t­u­lo­jen rom­ah­tamista. Talous perus­tuu fos­si­ilis­ten ener­gi­raa­ka-ainei­den vien­ti­in. Kun se lop­puu, niin maan talous kri­isiy­tyy ja suur­val­ta-ase­ma sulaa. 

        Nyt oli äärim­mäi­nen het­ki saa­da puskurivyöhyke kun­toon, kos­ka heiken­tyneel­lä taloudel­la ei ole kykyä pitää suuria asevoimia jatkos­sa. Ovatko vihreät miet­ti­neet tätä ske­naar­i­o­ta ? Ilmeis­es­ti ette, kos­ka Suomen pitää mielestänne siir­tyä uusi­u­tu­vaan ener­gia-aikakau­teen vielä muu­ta EU-ia nopeam­mas­sa aikataulussa. 

        Putin viit­tasi sota­puheessaan myös Suomeen kansana, joka sai itsenäisyy­den lah­jak­si Leniniltä. tik-tak…

      3. Vihrei­den puoluekok­ous 2019:“Rauhan ja tur­val­lisu­u­den tae ovat neu­vot­te­lut ja kan­sain­vä­li­nen yhteistyö, eivät hyökkäysaseet. Itämeren kymme­nen val­tion ja 90 miljoo­nan asukkaan edut kaipaa­vat rauhaa ja tur­val­lisu­ut­ta asei­den kalis­telun sijaan.”
        Kyse oli tuol­loin Suomen hävit­täjähank­in­toi­hin kiel­teis­es­tä kan­nas­ta. Ei täysin kiel­teinen, vaan vaa­timus bud­jetin leikkaamisesta.

        Somes­sa lev­iää irvokkaan haus­ka mee­mi, jos­sa joku vihreä edus­ta­ja ? roimii hävit­täjähank­in­to­ja ja vaatii niiden raho­jen sijoit­tamista todel­liseen uhkaan (ilmas­ton­muu­tok­seen) eikä kuvitel­tu­un soti­laal­liseen uhkaan. Seu­raavas­sa stri­imis­sä Putin nau­raa sydä­men­sä kyl­lyy­destä ja sanoo jotakin venäjäksi.

        Njet bon­i­mai, mut­ta var­maankin jotakin hyödyl­li­sistä idiooteista.

        Juuri äsken Med­ve­jev nau­reske­li euroop­palaisille, vas­tasi Twit­teris­sä Sak­san ilmoituk­seen suo­ras­taan pil­ka­llis­es­ti: ”Ter­ve­tu­loa uuteen uljaaseen maail­maan, jos­sa euroop­palaiset saa­vat hyvin pian mak­saa 2 000 euroa tuhannes­ta kuu­tiometristä maakaasua!”

        HS:n Pet­ja Pel­li on kanssani samoil­la lin­joil­la Putinin hyökkäyk­sen syistä juuri nyt. “Ilmas­ton­muu­tos ja fos­si­ili­ton tule­vaisu­us ovat yksi seli­tys sille, että Venäjäl­lä on nyt kiire piirtää Euroopan kart­taa uusik­si väki­val­lan keinoin”

        Joku tääl­lä analysoi Keskus­tan ole­van syylli­nen Putinin nykyiseen val­loi­tus­poli­ti­ikkaan. En ole samaa mieltä.

  79. Mä näen tämän sodan syyk­si kansal­liski­ihkoilun, uskon­non, kos­ton­halun ja Putinin kier­ouden ja mie­len­vikaisu­u­den. Eikä pelkästään Putinin vaan myös Lavrovin. Venäjäl­lä on kyl­lä mah­dol­lisu­us myy­dä öljyä ja kaa­sua muualle ja EU-maid­en fos­si­il­i­sista polt­toaineista luop­umi­nen tulee joka tapauk­sesa kestämään kauan.

    1. Onko jok­seen abusurdia Venäjältä vaa­tia hal­li­ta Ukrainaa ihan sen his­to­ri­al­lisen perustelul­la että Vladimir Suuri ja Jaroslav Viisas hal­li­si­vat Kio­vaa 880-luvul­ta 1100-luvulle asti. 

      Fos­si­il­i­sista polt­toaineista luop­umi­nen ei ole vain Euroopan union­in tavoite se on Int­ian ja Kiinan tavoite pitkäl­lä aikavälil­lä. Yhdys­val­lat voisi jo siir­tyä 20 vuo­den päästä uusi­u­tu­vi­in ener­gia­muo­toi­hin jos poli­it­tista tah­toa vain löytyisi. 

      Jopa Sau­di-Ara­bia pyrkii mod­ernisoimaan talout­taan vähem­män riip­pu­vaisek­si öljys­tä. Sau­di-Ara­bia suun­nit­telee val­tavaa aurinkoen­er­gian tuotan­toa Rub’ al-Khalin autiomaa­han jon­ka ilman läm­pöti­la on kesäisin +60 C ja talvisin +50 C. Myös Sau­di-Ara­bi­an uud­is­tu­so­hjel­ma Sau­di Vision 2030 tähtää hyvin paljon mod­erniksi kulu­tusy­hteiskun­naksi ja tietoli­iken­ney­hteiskun­nat jon­ka poh­jalle Dubai ja Qatar jo 20 vuot­ta sit­ten luoneet pohjan

      1. Fos­si­il­i­sista polt­toaineista luop­umi­nen ei ole vain Euroopan union­in tavoite se on Int­ian ja Kiinan tavoite pitkäl­lä aikavälil­lä. Yhdys­val­lat voisi jo siir­tyä 20 vuo­den päästä uusi­u­tu­vi­in ener­gia­muo­toi­hin jos poli­it­tista tah­toa vain löytyisi. 

        Jos venäläiset pelkäävät jotain ener­giaan ja mui­hin resurs­sei­hin liit­tyen, niin sitä että ne ryöstetään heiltä. Euroopan pitämi­nen riip­pu­vaise­na on tietenkin yksi merkit­tävä tavoite: aikanaan kun RT näkyi Suomen tele­vi­sios­sa niin yksi merkilli­nen fik­saa­tio ja selvä vaikut­tamisko­hde (BLM-tyyp­pisen sisäl­lön lisäk­si) oli Key­stone XXL ‑put­ki Pohjois-Amerikassa.

        Mut­ta uusi teknolo­gia ei ole tätä riip­pu­vu­ut­ta uhkaa­mas­sa, paljon tätä ennen ajanko­htaisek­si tulee sota resursseista.

      2. R.S:“Onko jok­seen abusurdia Venäjältä vaa­tia hal­li­ta Ukrainaa ihan sen his­to­ri­al­lisen perustelul­la että Vladimir Suuri ja Jaroslav Viisas hal­li­si­vat Kio­vaa 880-luvul­ta 1100-luvulle asti. ”

        On, mut­ta Suomen kohdal­la Putin voi perustel­la vateet paljon tuoreem­pi­in tapah­tu­mi­in. Hänen mielestään Lenin lahjoit­ti itsenäisyy­den Suomelle 2018. “(Lenin) oli vaku­ut­tunut, että jos yhteiskun­nalli­nen val­lanku­mous saataisi­in aikaan Suomes­sa, uusi hal­li­tus palaisi takaisin Venäjän yhtey­teen muo­dostaen fed­er­aa­tion sen kanssa”. (Tuo­mo Polvinen)

        Porkkalas­sa v. 1955 päät­tynyt vuokra-aika lopet­ti Valvon­takomis­sion ajan Suomes­sa. Alueel­la oli valmi­udessa Mig-15 hävit­täjiä, pan­nar­i­vaunu­ja , tykkikalus­toa pikaista Helsin­gin hal­tu­unot­toa varten . Siis 35 kilo­metrin päässä.

        https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001029582.html

        Ahve­nan­maa on demil­i­tarisoitu. Tämä tarkoit­taa sitä, ettei soti­laalli­nen läs­näo­lo maakun­nas­sa ole sal­lit­tua ja ettei saaria saa lin­noit­taa. Ahve­nan­maa on myös neu­tral­isoitu, minkä vuok­si se on mah­dol­li­sis­sa kon­flik­teis­sa pidet­tävä sodan uhan ulkopuolella.

        Alpo Rusi:” Venäjän kon­sulaat­ti Ahve­nan­maal­la tuskin on ”kon­sulaat­ti” vaan tiedustelu­ase­ma.” Nyt on kuitenkin niin, että suo­ma­laisil­la soti­lail­la ei ole mitään oikeuk­sia Ahve­nan­maal­la. Jos sinne tulee Krim­in tapaan tun­nuk­set­to­mia henkilöitä “kon­sulaatin ” kut­sumana, niin meil­lä ei ole val­tuuk­sia puut­tua niiden läsnäoloon. 

        Jos sitä joku suo­ma­lainen taho yrit­täisi, niin mei­dän demokraat­tiset oikeu­sop­pi­neet kieltäi­sivät tämän. Ruot­si on lisän­nyt soti­laal­lista valmi­ut­ta Got­lannis­sa, mut­ta Ahve­nan­maa on vapaa­ta riis­taa. Saari on tärkeä ase­ma Itämeren kulun hallinnas­sa ja hyvä tukiko­h­ta eteläisen Suomen haltuunotossa. 

        Turun Yliopis­ton kan­sain­välisen liike­toimin­nan pro­fes­sori Kari Liuhto:””Suomen val­tio­jo­hdon kan­nat­taisi nykyisessä tilanteessa harki­ta Venäjän kon­sulaatin Ahve­nan­maan kon­sulaatin akkred­i­toin­nin lopet­tamista. Hän on Venäjän asiantuntija.

        Olli S:“Euroopan heikkous, ja tässä en puhu niinkään soti­laal­lis­es­ta heikkoudesta”

        Samaa mieltä, mei­dän heikkoute­na on demokrat­ti­nen päätök­sen­teko, joka on liian hidas poikkeu­soloi­hin. Sehän nähti­in jo koro­nan vas­taises­sa tais­telus­sa. Jos nyt ale­taan miet­tiä jär­jestetäänkö kansanäänestys NATO:oon liit­tymis­es­tä, olemme jo hävin­neet tule­van sodan.

        Putin näkee päät­tämät­tömyy­den heikkoute­na, Venäjä ymmärtää vain voimaa ja vastapelotet­ta. Vihrei­den puolukok­ouk­sen päätös :“Rauhan ja tur­val­lisu­u­den tae ovat neu­vot­te­lut ja kan­sain­vä­li­nen yhteistyö, eivät hyökkäysaseet” on lapselli­nen ja naivi. 

        Mitä pitää vielä tapah­tua , että tämä uskotaan ?

      3. “Fos­si­il­i­sista polt­toaineista luop­umi­nen ei ole vain Euroopan union­in tavoite se on Int­ian ja Kiinan tavoite pitkäl­lä aikavälillä.”

        Luop­ua kokon­aan? Sitä ei tiet­ty tapah­du koskaan. Tarkoititko luop­ua kokon­aan voimatuotan­nos­sa? Onko­han kukaan sitäkään tavoit­teek­si asettanut?

        Mis­sä doku­men­tis­sa Kiina tai Intia on luvan­nut jät­tää taloudel­lis­es­ti kan­nat­taa hiiltä maahan?

        Pitkäl­lä aikavälil­lä taloudel­lis­es­ti kan­nat­ta­vat esi­in­tyvät joskus ehtyvät. Jos tätä tarkoitit, väit­teesi on aika triviaali

    2. R.S:“kyllä mah­dol­lisu­us myy­dä öljyä ja kaa­sua muualle”

      Minne ? Sak­saan myy­dään maakaa­sua, ja se on yksi pakot­tei­ta vas­taan haraa­va maa. Nyt ei saisi tehdä mitään ener­giao­mavaraisu­ut­ta leikkaavia toimia. Turpeen alasajo oli virhe. Venäläiset ja viro­laiset osta­vat mei­dän turve­tuotan­non koneet. Jyrsin­tä jatkuu kiihtyväl­lä tahdil­la näis­sä mais­sa. Ilma ei puhdis­tu pätkän vertaa.

      Me ostamme jo nyt puuen­er­giaa Venäjältä ja koh­ta tuo­daan turvetta. 

      R.S:” kansal­liski­ihkoilun, uskon­non, kos­ton­halun ja Putinin kier­ouden ja mie­len­vikaisu­u­den. Eikä pelkästään Putinin vaan myös Lavrovin. ”

      Tiedä tuos­ta uskon­nos­ta, muista olen samaa mieltä. Tosin Putin , Lavrov ja muut toimi­vat erit­täin ratio­naalis­es­ti. He pelaa­vat pois uhkaku­via, joista yksi on mainit­se­mani fos­si­ilisen ener­gian myyn­nin rom­ah­dus. Yksi monista syistä on sisäisen vas­tus­tuk­sen nousu.

      Maail­ma avar­tuu väk­isin ja nuorem­pi­en kansanosien tietoisu­us ulko- ja sisäpoli­ti­ikas­ta nousee. Nuorem­mat ihmiset tietävät , ettei län­si ole hyökkäämässä Venäjälle. Johto yrit­tää epä­toivois­es­ti vaku­ut­taa kansalle toista. Ryhtymäl­lä sotaan ja ankar­al­la valeuuti­soin­nil­la siitä sumute­taan kansaa johdon taakse.

      Kreml pitää huol­ta kansan tur­val­lisu­ud­es­ta ja mas­si­ivi­nen rahan syytämi­nen sotaan on pakon sanele­maa. Kansan eli­nolo­suh­teet ovat kur­jis­tuneet tämän vuok­si, mut­ta se on län­si­maid­en syytä. Äitivenäjän vuok­si on tehtävä uhrauksia.

      Mie­lenosoituk­set kuk­iste­taan ra‘asti ja sosi­aa­li­nen media on kon­trol­lis­sa. Jokainen val­taapitäviä kri­ti­soi­va julis­te­tan ulko­maisek­si agentiksi. 

      Kaik­ki tämä kur­ju­us on venäläisen dik­tatu­urin kuolinko­ri­naa. Tulee miel­ley­htymä Sad­dam Hus­sein­ista maakuopassa.

      1. Eemil, turpeen osu­us Suomen ener­giantuotan­nos­sa on 2,7 % joka ei mil­lään ole edes merkkit­tävässä roolis­sa ener­giantuotan­nos­sa Suomen ener­giantuotan­to tulee ole­maan tämän vuo­den aikana hyvin lähel­lä omavaraisu­ut­ta kos­ka Olk­ilu­o­to 3 kytkey­tyy kokon­aan val­takun­nan verkkoon viimeistään kesäku­us­sa. Ydin­voimalan osu­us on jo 27,6%. Jatkos­sa sitä voi lisätä kun pienet ydin­voimaloi­ta raken­netaan ympäri­maa­ta. Tätä muuten myös Vihreät tuke­vat. Suomen net­to­tuon­ti on 18% ja se tulee vähemään kun tuo Olk­ilu­o­to 3 kytkey­tyy kokon­aan val­takun­nan verkkoon . Suo­mi ei tuo sähkö Venäjältä vaan pääasi­as­sa tuon­tisähkö on Pohjo­is­maista sähköä jos­ta Nor­jan hydrosähkö on merkkit­tävä tek­i­jä. Koti­maisen vesvoiman tuotan­to on jo 19,1%.

        Nuo luvut jot­ka toin esi­in löy­tyy täältä; https://energiamaailma.fi/energiasta/energiantuotanto/

      2. Jos Suo­mi ja joukko Itä-Euroopan mai­ta jou­tu­isi­vat hyökkäys­so­dan tai uhkailu­jen seu­rauk­se­na Venäjän etupi­iri­in, niin niiden BKT rom­ah­taisi että hei­dän olisi pakko siir­tyä euro­taloud­es­ta ruplat­alouteen, ja Venäjä saisi vain entistä vähem­män rahaa öljys­tään ja kaa­sus­taan. Eli se että halu­aa suurentaa etupi­ir­iään ei kyl­lä johdu ener­gia­markki­noista. Venäjä pär­jäisi parem­min jos antaisi länsi­naa­purei­den elää omaa elämään­sä jol­loin kaup­pa kävisi, ja myös muiden tavaroiden kuin öljyn ja kaasun.

        Tämä koko sota johtuu Putinin vain­o­harhaisu­ud­es­ta ja kansal­liski­ihkoilus­ta. Kirkko ja Kaupun­ki ‑lehdessä on artikke­li että Venäjän ortodoksi­nen kirkko on julis­tanut tämän sodan Pyhäk­si Sodak­si. Lukekaa se artikke­li ja voikaa pahoin!

      3. Ahve­nan­maan demil­i­tarisoin­nis­sa on kyl­lä mah­dol­lista lähet­tää Suomen asevoimien soti­lai­ta Ahve­nan­maalle sodan aikana mikäli Suo­mi ilmoit­taa siitä Ahve­nan­maa sopimuk­sen (vuodelta 1922) osa­puo­lille jos­ta lähin on Ruot­si. Venäjä ei kuu­lu tuo­hon Ahve­nan­maan sopimuk­seen vaan on Mosko­van rauhas­sa vuodelta 1940 oli erilli­nen pykälä siitä että Venäjäl­lä on diplo­maat­ti­nen läs­näo­lo Ahve­nan­maal­la sopimuk­sen tarkkail­i­ja osa­puole­na. Suo­ma­laiset oikeu­sop­pi­neet kieltäi­sivät eivät voi kieltää Suomen asevoimia sijoit­tamista Ahve­nan­maalle vaan siitä Suo­mi voi ilmoit­taa yksipuolis­es­ti yhdelle Ahve­nan­maan sopimuk­seen osa­puolelle jos­ta lähin on Ruotsi.
        Eemil ja muille keskustelijoille suosit­te­len luke­maan Juk­ka Tarkan kir­jan; Ahve­nan­maa: Itämeren voimapoli­ti­ikan peli­nap­pu­la. Jyväskylä: Docen­do, 2020. 

        Siinä on kokon­aisu­udessaan Ahve­nan­maan demil­i­tarisoin­nin his­to­ria joka alkoi Krim­in sodasta.

      4. Voitko Eemil jatkos­sa maini­ta mitä kir­jal­lisu­u­den lähteitä siteer­at esimerkik­si tuos­sa Tuo­mo Polvisen kohdal­la. Tiedän että Tuo­mo Polvi­nen on kir­joit­tanut aiheesta laa­jo­ja teoksia. 

        Tuo Lenin lah­ja ei niinkään koskenut Suomea vaan nimeno­maan Ukrainaa kos­ka Neu­vos­toli­iton perus­tamis­sopimuk­ses­sa 1922 muo­dostet­ti­in Ukrainan sosial­isti­nen neu­vos­to­tasaval­ta sekä Valko-Venäjän sosial­isti­nen neu­vos­to­tasaval­ta ja Tran­skaukasian neu­vos­to­tasaval­las­ta ja Venäjän fed­er­ati­ivi­nen sosial­isti­nen neu­vos­to­tasaval­ta jot­ka muo­dos­ti­vat Neu­vos­toli­iton. Tuos­sa vuo­den 1922 perus­tamis­sopimuk­ses­sa oli pykälä joka sal­li tasaval­to­jen irtau­tu­misen Sosial­is­tis­ten neu­vos­to­tasaval­to­jen liitos­ta. Tuo pykälä oli se Leninin lah­ja jos­ta Putin puhui
        Tuo Leninin mainitsema
        yhteiskun­nalli­nen val­lanku­mous oli vuon­na 1918 sisäl­lis­so­ta ja tuo uusi hal­li­tus olisi siis punais­ten val­lanku­moushal­li­tus . Me kaik­ki tiedämme sen sodan lopputuloksen.

      5. Eemil ollaan nyt tas­a­puolisia eikä tuotet­ta Vihrei­den puolukok­ouk­sen päätös voidaan kumo­ta. Ote­taan vai­h­teek­si Keskus­tan puoluekok­ouk­sen kan­ta Natoon vuodelta 2016;

        “Nykyti­lan jatku­mi­nen on Suomen edun mukaista. Suo­mi ja Ruot­si muo­dosta­vat tässä yhdessä vakaan vyöhyk­keen Itämeren ympärille. Se on Suomen tur­val­lisu­u­den näkökul­mas­ta paras ratkaisu. ”

      6. Eemille tiedok­si myös se että Alge­ri­as­ta on mer­e­nalainen maakaa­su put­ki nimeltään Transmed (jon­ka omis­taa alge­ri­alainen val­tiony­htiö Sonatra­ch ja ital­ialainen ENI) joka kul­kee Tunisian kaut­ta Välimeren ali Sisil­i­aan ja sieltä edelleen Ital­i­aan ja Ran­skan ja muualle Kes­ki-Euroop­paan. Alge­ria ilmoit­ti sunn­nun­taina että se aikoo lisätä maakaa­sun tuotan­toa tämän putken kaut­ta. Myös Alge­ria tuo LNG kul­je­tuk­sil­la maakaa­sua Ital­i­aan ja Ranskaan.

  80. Mä näen tämän sodan syyk­si kansal­liski­ihkoilun, uskon­non, kos­ton­halun ja Putinin kier­ouden ja mielenvikaisuuden.

    Ulti­maat­tisem­pi syy on Euroopan heikkous, ja tässä en puhu niinkään soti­laal­lis­es­ta heikkoud­es­ta. Putin toki varsi­nainen syypää, mens rea.

    Puhut kansal­liski­ihkoilus­ta. Ehkä voit silti mielessäsi armah­taa meitä kotop­eräisiä nat­se­ja ennen kuin laita­mme krop­paa likoon. Eihän esimerkil­lisen edus­tavas­ta käytök­ses­tä tule kiit­tää vain hyveel­lisiä, vaan myös heitä jot­ka luo­vat erot­tumisen mah­dol­lis­ta­van kontrastin.

    Kansal­liski­ihko ja uskon­to ovat vain per­funk­torisia stan­dard­e­ja joil­la yhteis­toim­inta ja tarvit­ta­va mie­len­ti­la luo­daan. Kos­ton­halu on jo reaalisem­pi syy. Kier­ous ja mie­len­vikaisu­us taas ovat metodeja.

    Emil: Yht­enä syynä on tule­vaisu­u­den kehi­tyskulku , joka on Venäjän taloudelle kohtalokas. EU- ilmoit­ti siir­tyvän­sä ei ‑fos­si­iliseen talouteen pikavauhdil­la. Se merk­it­see vääjäämät­tä Venäjän vien­ti­t­u­lo­jen romahtamista.

    Putin ei ole antanut mitään syytä olet­taa, että hän olisi noin tyh­mä ja epärealistinen.

    1. Olli S:“Ultimaattisempi syy on Euroopan heikkous, ja tässä en puhu niinkään soti­laal­lis­es­ta heikkoudesta.”

      Mitä heikkout­ta tarkoitat ?

  81. Jos nim­imerk­ki Olli tarkoit­ti tuol­la Euroopan heikkoudel­la Euroopan union­in poli­it­tista päätök­sen­teon hitaut­ta niin se johtuu siitä että Euroopan union­in jäsen­maat tekevät min­is­ter­ineu­vos­ton kok­ouk­ses­sa yksimielisiä päätök­siä kos­ka määräen­em­mistöä sään­töä ei otet­tu käyt­töön. Toinen hyvä esimerk­ki on YK:n tur­val­lisu­us­neu­vos­to. Yhdenkään YK:n tur­val­lisu­us­neu­vos­ton vetoa ei voi kumo­ta muiden pysyvien jäsen­val­tioiden toimes­ta. Määrä enem­mistöi­nen veton kumoami­nen tai päätök­sen teon otta­mi­nen käyt­töön määräen­em­mistöl­lä nopeut­taisi päätök­sen tekoa

  82. R.S:” Keskus­tan puoluekok­ouk­sen kan­ta Natoon vuodelta 2016;“Nykytilan jatku­mi­nen on Suomen edun mukaista

    Ollaan nyt real­is­tisia. Vihreät lin­jasi näin vuon­na 2019 ja Keskus­ta 2016, jol­loin tilanne Venäjän suun­nal­la oli täysin rauhanomainen. Posi­ti­ivista Somanin postauk­ses­sa on kutenkin Keskus­tan kir­joit­ta­mi­nen kor­rek­tis­sa muo­dos­sa vai tuliko vahin­gos­sa. Keskus­ta ei esit­tänyt mitään Suomen puo­lus­tuskykyä heiken­tävää leikkaus­ta , toisin kuin vihreät.

    On todel­la huvit­tavaa kuun­nel­la Kim­mo Kiljusen päivit­te­lyä Venäjän toimista. Hän toimit­ti kir­jan Suomen hävit­täjäkau­paoista, jos­sa kaup­paa kri­ti­soidaan valikoitu­jen asiantun­ti­joiden avulla.
    Hän kir­joit­taa alkupuheen­vuorossaan , että Hor­netit kor­vatan jo 4500 lento­tun­nin jäl­keen vaik­ka USA:ssa niil­lä lennetään lento­tun­te­ja tuplas­ti huoli­mat­ta kulut­tavas­ta lento­tukialuskäytöstä. Hän jät­tää tarkoituk­sel­lis­es­ti mainit­se­mat­ta (vai eikö tiedä), että suo­ma­lainen tais­telu­len­to-ohjel­ma on huo­mat­tavasti vaa­ti­vam­paa ja konei­ta rasit­tavam­paa. Tästä on turha ruve­ta vään­tämään , se on kiistämätön fakta. 

    Somani:“turpeen osu­us Suomen ener­giantuotan­nos­sa on 2,7 % joka ei mil­lään ole edes merkkit­tävässä roolis­sa energiantuotannossa ”

    Mik­si vihreät sit­ten vaa­ti­vat turpeen alasajon? He esit­tivät mas­si­ivisia päästöjä ja niiden pois­t­a­mi­nen pelasti globaalin ilmas­ton. Tuos­sa taas tuli näkyvi­in vihrei­den suh­teel­lisu­u­den tajun totaa­li­nen puute.

    Paneel­in asiantun­ti­joille , olet­teko todel­la sitä mieltä, ettei EU:n ener­giat­alouden muu­tok­sil­la ole mitään vaiku­tus­ta Putinin aloit­ta­maan sotaan ?

    1. Eemil. Tiedäthän, ettei hal­li­tus ole mitenkään rajoit­tanut turpeen polt­toa Suomes­sa. Se lop­pui kan­nat­ta­mat­tomana sen jäl­keen, kun päästöoikeuk­sien hin­ta nousi korkeuksiin.

    2. Eemil, toteaisin vain sin­ulle että suurim­mat Naton vas­tus­ta­jat ova olleet Keskustapuolue ja SDP. Toin aiem­min esi­in tässä blo­gis­sa mik­si eniten Natoa vas­tuste­taan SDP:sta ja Keskustasta.Kokoomuksen Nato kan­ta on ollut selvä 15 vuotta.

    3. Eemil, kun myön­sit itse tuon min­un esit­täm­ni konkreet­tisen fak­tan toden­peräisyy­den Suomen ener­giantuotan­nos­ta vuodelta 2020 että turpeen osu­us on 2,7% niin uskotko todel­la että antaa mitään lisäar­voa ener­gianomavaraisu­udelle pitkälle aikavälille ja etenkin uusi­u­tu­vien kohdal­la jota turpe muuten ei ole lyhel­lä aikavälil­lä? Turpeen osu­us on tässä kokon­aisu­udessa samal­la tasol­la kivi­hi­ilen kohdal­la erit­täin pieni osu­us. Ydin­voiman kohdal­la osu­us nousee vielä kun Olk­ilu­o­to 3 pis­tetään val­takun­nan verkkoon kokon­aan kesäkuussa

      Ain­os­taan net­to­tuo­ton­ti on 18,5% joka on pääasi­as­sa Pohjo­is­mainen sähköjär­jestelmän sisäl­lä tapah­tu­vaa sähkönsiirtoa. 

      Suomen ener­giantuotan­to seuraava:

      Ydin­voima; 27, 6%
      Vesivoima; 19,3%
      Bio­mas­sa: 12,4%
      Tuulivoima: 9,6%
      Maakaa­su: 4,6&
      Kivi­hi­ili: 3,6
      Turve: 2,7%
      Öljy:0,3%
      Aurinkovoima: 0,3%

      Lähde:Energiamaailma

    4. Ei EU:n ener­giat­alouden muu­tos ole kiin­ni Putin­ista vaik­ka Putin niin itse uskoo. Venäjän sisäiset ongel­mat ja miestap­pi­ot tule­vat nyt Putinin päälle erit­täin härskil­lä taval­la ja siitä vas­ta syn­tyy kaaos. Kuin­ka Putin pyrkii hal­li­ta edes osia Ukrainas­ta ei ole kenenkään tiedos­sa ei edes Putinin. Hän voisi soit­taa Dick Cheneylle ja kysyä kuin Irakin val­taus 2003 ja sen jälkeinen hallinto organ­isoiti­in niin luu­len­pa että se puhelu jää lyhy­een. Kun oli­gark­it ymmärtävät että hei­dän omaisu­us on nol­lat­tu (tili jäädytet­ty jne) ja ovat vank­i­na Venäjäl­lä niin se on suurem­pi ongel­ma kuin EU:n ener­giat­alouden muutos

  83. Lopetan hedelmät­tömän keskustelun siitä, onko parem­pi vil­jel­lä tomaat­tia auringon val­os­sa vai ulkoisen ener­gian turvin paukku­pakkasil­la pimeässä, kos­ka keskustelu on pahasti juut­tunut kiertämään kehää.

    1. Ymmär­rän Osmo turhaan­tu­mis­esi. Olen toivonut Eemililtä fak­tois­sa pysymistä eikä puoli­tun­nelista vihreiden
      ja muiden keskustelijoiden haukku­mista kun Eemil ei osaa argu­men­toi­da fak­tu­aalis­es­ti. Tas­a­puo­li­nen analysoin­ti kaikkien eduskun­ta­puoluei­den näke­myk­sistä lois­taa Eemililtä kokonaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.