Kategoria: Verde

Mitä ajattelen vihreiden rökäletappiosta

Vihrei­den rökäle­tap­pio osui pahim­min puolueemme vahvoille alueille eli suuri­in kaupunkei­hin. Helsingis­sä vihreät menet­tivät 35 pros­ent­tia vuo­den 2019 äänistä. Karku­un pääsi vieläkin isom­pi kala, sil­lä jo ennen vuo­den 2019 eduskun­tavaale­ja vihrei­den kan­na­tus oli laskenut merkittävästi.

Viime metreil­lä vihreät menet­tivät liki kak­si pros­ent­tiyk­sikköä tak­tiselle äänestämiselle. Tässä ei ole muu­ta uut­ta kuin suu­ru­us. Lop­pume­trien kisa päämin­is­terin paikas­ta on mak­sanut meille aina ennenkin ja paljon.

Ääniä ei men­nyt vain demareille eikä vain vihreiltä ja vasem­mis­toli­itol­ta. RKP:ltä siir­tyi lop­pume­treil­lä ääniä kokoomuk­selle ja meni niitä paljon kokoomuk­selle vihreiltäkin.

Keski­tyn tässä kir­joituk­ses­sa Helsinki­in, kos­ka en ole ehtinyt analysoi­da mui­ta alueita.

Helsingis­sä vihreät oli­vat suurin puolue liki joka toisel­la äänestysalueelle. Korkean koulu­tuk­sen alueil­la suurim­man puolueen paik­ka siir­tyi vihreiltä kokoomuk­selle, lähiöis­sä demareille ja Kallios­sa Vasem­mis­toli­itolle. Kallios­sakin siir­tyi ääniä vasem­mis­toli­itolle vain vähän, mut­ta siir­tyi kuitenkin. Pääasi­as­sa vuo­to Kallios­sakin oli demarei­hin. Kun vihre­itä meni enem­män kuin Vasem­mis­toli­itol­ta, Vasem­mis­toli­it­to nousi suurimmaksi.

Menetämme koulutettua väkeä

Vihrei­den tap­pi­ot oli­vat suurimpia korkean koulu­tus­ta­son alueil­la. Niil­läkin vuo­toa näyt­tää olleen enem­män demarei­hin kuin kokoomuk­seen, mut­ta kokoomuk­seenkin on siir­tynyt merkit­tävästi. Eivät ne kokoomuk­sen lisä-äänet ole demareil­takaan tulleet. Jat­ka lukemista “Mitä ajat­te­len vihrei­den rökäletappiosta”

Modernisaation jättömaat

His­to­ri­antutk­i­ja Jus­si Jalo­nen on kehit­tänyt oivat ter­min mod­ernisaa­tion jät­tö­maat kuvaa­maan aluei­ta, joil­ta talouden mod­ernisoin­ti on vienyt tule­vaisu­u­den. Nils Tor­valds puhui aikanaan samas­sa tarkoituk­ses­sa hylkysyr­jistä, mut­ta se tuo mieleen vihon­vi­imeisen peräkylän eikä laa­jo­ja, aiem­min men­estyneitä maakun­tia.  Yleinen ter­mi on ruostevyöhyke, mut­ta se taas keskit­tyy liikaa vain suurteollisuuteen.

Ongel­mana ydin on siinä, että mer­i­tokraat­ti­nen jälki­te­olli­nen yhteiskun­ta on eri­ar­vois­ta­va suosies­saan hyvin koulutet­tu­ja men­estyjiä, joil­la on tapana muut­taa suuri­in kaupunkei­hin. Suurelta osalta aluei­ta ja ihmisiä on viety tule­vaisu­u­den usko. Seu­rauk­se­na on ollut Brex­it, keltali­ivien kap­ina, Trumpin val­in­ta pres­i­den­tik­si, ja oli­pa johta­va europu­tin­isti vähäl­lä tul­la Ran­skan presidentiksi.

Ellei tätä ongel­maa ratkaista, lib­er­aalit demokra­ti­at ovat uhattuina.

***

Kir­joitin tästä pääkir­joituk­sen Verde-lehteen. Se on luet­tavis­sa tästä

 

Venäjän karmiva tulevaisuus

Kir­joitin Verde-lehteen pääkir­joituk­sen siitä, miten Ukrainan sodan var­ma häviäjä pitkässä juok­sus­sa on Venäjä — on vaik­ka se saisi varaste­tuk­si osan Ukrainan maaperästä.

Putin on ajanut Venäjän hylk­iö­val­tion ase­maan. Kir­joituk­ses­tani käy­dyssä Twit­ter-keskustelus­sa joku sanoi, että Venäjästä voi tul­la Kiinan vasal­li­val­tio, sil­lä mui­ta ystäviä sil­lä ei enää ole. Kiinakin on aika laskel­moi­va “ystävä”, joka on jo aloit­tanut neu­vot­te­lut Venäjän luon­non­va­roen saamis­es­ta kontrolliinsa.

Lue koko kir­joi­tus tästä

Mitä Putinin sodan jälkeen?

Kir­joitin Verde-lehteen paljon lue­tun pääkir­joituk­sen siitä, mitä Putinin sodas­ta seu­raa. Kir­joituk­sen voi lukea tästä.

Kaikkea ei kir­joituk­seen mah­tunut enkä ehtinyt selvit­tää. Sik­si esitän tässä pari lisänäkökohtaa.

Kir­joitin, että Putin arvioi aivan väärin koko sodan ja oikeasti kuvit­teli, että huo­mat­ta­va osa ukrainalai­sista toiv­ot­taisi venäjän armei­jan ”vapaut­ta­jana”. Täy­del­lis­es­tä vääri­narvios­ta ker­too sekin, että val­tion omis­ta­ma Ria Novosti ‑lehti julka­isi lauan­ta­iaa­mu­na ilmeis­es­ti etukä­teen kir­joite­tun artikke­lin, jon­ka lähtöko­htana oli, että Ukraina on antau­tunut ja palautet­tu Äiti-Venäjän huo­maan, ja ylisti tästä Putinia. Kir­joi­tus pois­tet­ti­in nopeasti, mut­ta se oli jo ehtinyt tal­len­tua Inter­netin syvyyk­si­in. Tämä moka ker­toi paljon siitä, miten asioiden kuvitelti­in menevän.

Jos tämän sodan jäl­keen Ukraina säi­lyt­tää itsenäisyyten­sä, syn­tyy kysymys sodan tuho­jen kor­vaamis­es­ta. Venäjän pitäisi mak­saa sotako­r­vauk­sia, mut­ta se saat­taa olla siihen halu­ton. Niin­pä muun maail­man pitäisi per­iä kor­vauk­set Venäjältä ja tilit­tää Ukrainalle. Jat­ka lukemista “Mitä Putinin sodan jälkeen?”

Epidemialainsäädäntö on pantava kuntoon

Kir­joitin Verde-lehteen pääkir­joituk­sen siitä, että vaik­ka meil­lä koron­apoli­ti­ik­ka on ollut onnis­tunut­ta, juridi­nen jäykkyys on heiken­tänyt toimen­pitei­den osumatarkku­ut­ta ja nos­tanut hin­taa huomattavasti.

Lue lisää tästä:

https://verdelehti.fi/2022/01/27/epidemialainsaadanto-on-pantava-kuntoon/

Hiiliverot ovat halvin tapa vähentää päästöjä

Kir­joitin Verde-lehteen hiiliv­eroista. Ne ovat kus­tan­nuste­hokkain tapa vähen­tää päästöjä. Moni kokee, että ne tekevät elämästä kalli­im­paa, mut­ta ere­htyvät. Niiden tuo­ton avul­la voidaan vas­taavasti laskea muu­ta vero­tus­ta. Sik­si elämä tulee kalli­im­mak­si vain siltä osin, että osa rahas­ta menee päästö­jen vähen­tämiseen. Muut tavat vähen­tää päästöjä ovat kalli­impia, joten elämä ilman hiiliv­ero­ja on halvem­paa — pait­si, jos ei ole edes tarkoi­tus vähen­tää päästöjä.

Keskus­tan lem­pi­lap­si, vähä­varainen maal­la asu­va, jon­ka on pakko käyt­tää autoa paljon, on myyt­ti. Ei sel­l­aisia ole. Maal­la kyl­lä käytetään autoa enem­m­män kuin kaupungeis­sa, mut­ta näin eivät tee pien­i­t­u­loiset vaan suurituloiset.

Lue lisää tästä

Maatalous, ilmasto ja turvepeltojen kohtalo

Kir­joitin Verde-lehteen pääkir­joituk­sen maat­alouden ilmastopäästöistä. Maria Ohisa­lo oli syn­nyt­tänyt vah­van tun­nereak­tion sanom­al­la sinän­sä kiis­tat­toman asian, ettei maat­alous ole viimeisen 20 vuo­den aikana vähen­tänyt päästöjään lainkaan. Meil­lä ei toim­i­tuk­sen koor­di­naa­tio men­nyt ihan put­keen, sil­lä Leena Brant oli kir­joit­tanut aiheesta oman, onnek­si aika eri­laisen jutun.

Kir­joituk­ses­sa maini­taan myös kar­jat­alouden siir­to EU-aikana pohjoiseen, jota olen ihme­tel­lyt jo vuon­na 2019 täl­lä blogilla.

Pääkir­joituk­seni voi lukea tästä

 

Töitä olisi, tekijöitä puuttuu

 

Korkea työl­lisyys on hyv­in­voin­ti­val­tion ehdo­ton edellytys.

Joka ei ota työl­lisyy­den nos­tamista tosis­saan, on tosi­asi­as­sa luop­umas­sa hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nas­ta. Aiem­min riit­ti vähän alem­pi työl­lisyysaste. Nyt eläkeläisiä on niin paljon ja tule­vaisu­udessa vielä enem­män, että työikäi­sistä pitäisi työl­listyä paljon ennem­män kuin aiemmin.

Muis­sa pohjois­samais­sa tämä on ratkaistu. Pitäisikö mei­dän kopi­oi­da työt­tömyy­tur­van sään­töjä ja työvoimapoli­it­tis­ten toimien kokon­aisu­ut­ta niistä.

Kir­joitin aiheesta pääkir­joituk­sen Verde-lehteen. Lue se tästä.

 

Kokoomuksen persuuntuminen kaksinapaistaa politiikan

Kir­joitin Verde-lehteen siitä, että kokoomuk­sen päätös läh­estyä poli­ti­ikas­saan perus­suo­ma­laisia on todel­la ikävä asia ja kaksi­na­pais­taa puolueken­tän. Se syn­nyt­tään myös suuren poli­it­tis­es­ti kodit­tomien joukon, eri­tyis­es­ti suuris­sa kaupungeissa.

Poli­it­tis­es­ti kodit­tomil­la on taipumus löuytää uusi koti tai perus­taa sel­l­ainen itse.

Itse pidän tätä kehi­tys­tä erit­täin valitet­ta­vana ja toivon todel­la, että se mitä tapah­tuu val­takun­nan­poli­ti­ikas­sa, ei toteu­tu­isi Helsingissä.

Artikke­lin voi lukea tästä 

 

Autoilun verottaminen vai subventiot

Kir­joitin Verde-lehteen pääkir­joituk­sen liiken­teen päästö­jen puolit­tamis­es­ta. Kun valit­ta­vana on saas­tut­tamisen verot­ta­mi­nen tai vähäpäästöisen sub­ven­tio, porkkanal­in­ja on päät­täjälle helpom­pi mut­ta val­tion­taloudelle raskaampi.

Keskus­tan esit­tämä kilo­metripo­h­jainen vero on hyvä, kos­ka kuten olen mon­een ker­taan kir­joit­tanut, autoilu on kaupungeis­sa aliv­erotet­tua ja haja-asun­tusalueil­la yliv­erotet­tua. Autoilun korkeampi verot­ta­mi­nen kaupungeis­sa on perustel­tua, mut­ta kun perus­teena on kaupunki­lais­ten toisilleen aiheut­ta­ma hait­ta, verot pitäisi mak­saa alueen kun­nille eikä siirtää keskus­tan kannatusalueille.
Jos perus­teena käytetään sitä, että autoilua voidaan verot­taa enem­män siel­lä, mis­sä kun­nat ovat käyt­täneet rahaa joukkoli­iken­teen hyväk­si, oikea kohde vero­tu­loille olisi joukkoli­iken­teen tuki.

Biopolt­toaineisi­in panos­tamises­sa veikataan väärää hevos­ta. Se teknolo­gia ei skaalaudu. Tule­vaisu­us on sähköau­to­jen ja vetyteknologian.

Lue lisää tästä.