Kategoria: Verde

Hiiliverot ovat halvin tapa vähentää päästöjä

Kir­joi­tin Ver­de-leh­teen hii­li­ve­rois­ta. Ne ovat kus­tan­nus­te­hok­kain tapa vähen­tää pääs­tö­jä. Moni kokee, että ne teke­vät elä­mäs­tä kal­liim­paa, mut­ta ereh­ty­vät. Nii­den tuo­ton avul­la voi­daan vas­taa­vas­ti las­kea muu­ta vero­tus­ta. Sik­si elä­mä tulee kal­liim­mak­si vain sil­tä osin, että osa rahas­ta menee pääs­tö­jen vähen­tä­mi­seen. Muut tavat vähen­tää pääs­tö­jä ovat kal­liim­pia, joten elä­mä ilman hii­li­ve­ro­ja on hal­vem­paa — pait­si, jos ei ole edes tar­koi­tus vähen­tää päästöjä.

Kes­kus­tan lem­pi­lap­si, vähä­va­rai­nen maal­la asu­va, jon­ka on pak­ko käyt­tää autoa pal­jon, on myyt­ti. Ei sel­lai­sia ole. Maal­la kyl­lä käy­te­tään autoa enemm­män kuin kau­pun­geis­sa, mut­ta näin eivät tee pie­ni­tu­loi­set vaan suurituloiset.

Lue lisää täs­tä

Maatalous, ilmasto ja turvepeltojen kohtalo

Kir­joi­tin Ver­de-leh­teen pää­kir­joi­tuk­sen maa­ta­lou­den ilmas­to­pääs­töis­tä. Maria Ohi­sa­lo oli syn­nyt­tä­nyt vah­van tun­ne­reak­tion sano­mal­la sinän­sä kiis­tat­to­man asian, ettei maa­ta­lous ole vii­mei­sen 20 vuo­den aika­na vähen­tä­nyt pääs­tö­jään lain­kaan. Meil­lä ei toi­mi­tuk­sen koor­di­naa­tio men­nyt ihan put­keen, sil­lä Lee­na Brant oli kir­joit­ta­nut aihees­ta oman, onnek­si aika eri­lai­sen jutun.

Kir­joi­tuk­ses­sa mai­ni­taan myös kar­ja­ta­lou­den siir­to EU-aika­na poh­joi­seen, jota olen ihme­tel­lyt jo vuon­na 2019 täl­lä blo­gil­la.

Pää­kir­joi­tuk­se­ni voi lukea täs­tä

 

Töitä olisi, tekijöitä puuttuu

 

Kor­kea työl­li­syys on hyvin­voin­ti­val­tion ehdo­ton edellytys.

Joka ei ota työl­li­syy­den nos­ta­mis­ta tosis­saan, on tosia­sias­sa luo­pu­mas­sa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nas­ta. Aiem­min riit­ti vähän alem­pi työl­li­syy­sas­te. Nyt elä­ke­läi­siä on niin pal­jon ja tule­vai­suu­des­sa vie­lä enem­män, että työi­käi­sis­tä pitäi­si työl­lis­tyä pal­jon ennem­män kuin aiemmin.

Muis­sa poh­jois­sa­mais­sa tämä on rat­kais­tu. Pitäi­si­kö mei­dän kopioi­da työt­tö­myy­tur­van sään­tö­jä ja työ­voi­ma­po­liit­tis­ten toi­mien koko­nai­suut­ta niistä.

Kir­joi­tin aihees­ta pää­kir­joi­tuk­sen Ver­de-leh­teen. Lue se täs­tä.

 

Kokoomuksen persuuntuminen kaksinapaistaa politiikan

Kir­joi­tin Ver­de-leh­teen sii­tä, että kokoo­muk­sen pää­tös lähes­tyä poli­tii­kas­saan perus­suo­ma­lai­sia on todel­la ikä­vä asia ja kak­si­na­pais­taa puo­lue­ken­tän. Se syn­nyt­tään myös suu­ren poliit­ti­ses­ti kodit­to­mien jou­kon, eri­tyi­ses­ti suu­ris­sa kaupungeissa.

Poliit­ti­ses­ti kodit­to­mil­la on tai­pu­mus löuytää uusi koti tai perus­taa sel­lai­nen itse.

Itse pidän tätä kehi­tys­tä erit­täin vali­tet­ta­va­na ja toi­von todel­la, että se mitä tapah­tuu val­ta­kun­nan­po­li­tii­kas­sa, ei toteu­tui­si Helsingissä.

Artik­ke­lin voi lukea täs­tä 

 

Autoilun verottaminen vai subventiot

Kir­joi­tin Ver­de-leh­teen pää­kir­joi­tuk­sen lii­ken­teen pääs­tö­jen puo­lit­ta­mi­ses­ta. Kun valit­ta­va­na on saas­tut­ta­mi­sen verot­ta­mi­nen tai vähä­pääs­töi­sen sub­ven­tio, pork­ka­na­lin­ja on päät­tä­jäl­le hel­pom­pi mut­ta val­tion­ta­lou­del­le raskaampi.

Kes­kus­tan esit­tä­mä kilo­met­ri­poh­jai­nen vero on hyvä, kos­ka kuten olen moneen ker­taan kir­joit­ta­nut, autoi­lu on kau­pun­geis­sa ali­ve­ro­tet­tua ja haja-asun­tusa­lueil­la yli­ve­ro­tet­tua. Autoi­lun kor­keam­pi verot­ta­mi­nen kau­pun­geis­sa on perus­tel­tua, mut­ta kun perus­tee­na on kau­pun­ki­lais­ten toi­sil­leen aiheut­ta­ma hait­ta, verot pitäi­si mak­saa alu­een kun­nil­le eikä siir­tää kes­kus­tan kannatusalueille.
Jos perus­tee­na käy­te­tään sitä, että autoi­lua voi­daan verot­taa enem­män siel­lä, mis­sä kun­nat ovat käyt­tä­neet rahaa jouk­ko­lii­ken­teen hyväk­si, oikea koh­de vero­tu­loil­le oli­si jouk­ko­lii­ken­teen tuki.

Bio­polt­toai­nei­siin panos­ta­mi­ses­sa vei­ka­taan vää­rää hevos­ta. Se tek­no­lo­gia ei skaa­lau­du. Tule­vai­suus on säh­kö­au­to­jen ja vetyteknologian.

Lue lisää täs­tä.

Seuraan COVID-19-tartuntoja Verdessä

Seu­raan täs­tä eteen­päin päi­vit­täin COVID-19-tar­tun­to­ja Ver­des­sä. Uudel­la­maal­la on asu­kas­lu­kuun suh­teu­tet­tu­na sel­väs­ti enem­män tar­tun­to­ja kuin muu­al­la maas­sa, mut­ta yllät­täen suh­teel­li­nen kas­vu­vauh­ti on muu­al­la maas­sa suu­rem­paa — eli sai­ras­tu­neet tar­tut­ta­vat toden­nä­köi­sem­min. Lue lisää täs­tä .

Jyrki Kataisen uusi minä

Kuun­te­lin Board­man oy:n kaa­mos­se­mi­naa­ris­sa Jyr­ki Katais­ta, entis­tä kokoo­muk­sen puheen­joh­ta­jaa, pää­mi­nis­te­riä ja komis­saa­ria ja nykyis­tä Sit­ran yliasiamiestä.

Hän puhui vah­vas­ti talou­den eko­lo­gi­sen raken­ne­muu­tok­sen puo­les­ta ja eri­tyi­ses­ti luon­non moni­muo­toi­suu­des­ta ja lajien säi­ly­mi­ses­tä. Sitä oli­si voi­nut pitää las­kel­moi­tu­na puheen­vuo­ro­na, jos hän oli­si pitä­nyt sen Luon­non­suo­je­lu­lii­ton liit­to­ko­kouk­ses­sa ter­veh­dys­pu­heen­vuo­ro­na, mut­ta täs­sä yhtey­des­sä se oli yllät­tä­vä, siis iloi­ses­ti yllät­tä­vä. Piti oikein tar­kis­taa, onko tämä sama mies, mut­ta nimi oli sama, naa­ma oli sama ja ääni­kin oli sama. Kir­joi­tin täs­tä Ver­de-leh­des­sä. Lue lisää täs­tä

Helsingin pormestarikisa kertoo pitkäaikaisista muutoksista

Kir­joi­tin Ver­de-leh­teen pää­kir­joi­tuk­sen Hel­sin­gin por­mes­ta­ri­ki­sas­ta. Se on osoi­tus kah­des­ta pit­kä­ai­kai­ses­ta muu­tok­ses­ta. Kau­pun­kien mer­ki­tys on kas­va­nut kaik­kial­la maa­il­mas­sa ja ylei­sen poli­tiik­ka­vas­tai­suu­den vuok­si puo­lueil­la on suu­ria vai­keuk­sia huo­ku­tel­la kyvyk­käi­tä poli­tii­kan pii­riin kyvy­käs­tä väkeä. Lue lisää täs­tä.

 

 

Vihreät eivät ole demarien apupuolue, enää

Lau­ri Kor­ven­maa kir­joit­ti Ver­de-leh­des­sä, että vih­rei­den osa­na on olla dema­rien apu­puo­lue, halu­taan sitä tai ei. Vas­taan tähän kir­joi­tuk­seen Ver­des­sä tänään ja ker­ron, että näin mekin jos­kus ajat­te­lim­me, mut­ta emme ajat­te­le enää. Lue tar­kem­min täs­tä.